Sedu vuosikertomus 2010-11 by Sedu

koulutuskeskus sedun

lukuvuosi

koulutuskeskus sedun lukuvuosi 2010-11 Sisällön toimitus: Anna-Kaisa Koitto Sisällön suunnittelu: Sedu-viesmar Taitto ja graafinen ulkoasu: Jukka Katajamäki Kuvat: Koulutuskeskus Sedun arkisto Paino: Oy Fram Ab Kiitos kaikille ideoijille ja sisällöntuottajille!

Sisältö katsaus lukuvuoteen 2010-11 Taito kasvaa tekijäksi! .............................................................. 4 50 vuotta valmistumisesta ..................................................... 5 Elintarvikealan Teho-TET ........................................................ 5 Koulutuskeskus Sedun opiskelijakunnan toimintaa 2010–2011 ............................................................... 6 Opinlakeus-messut Seinäjoella ............................................. 7 Opiskelijat ratkaisevat ............................................................. 8 Idea saa lelun liikkeelle ........................................................... 9 Saku-urheilu kokoaa opiskelijoita ........................................ 9 Koulutuskeskus Sedu 2010-11 ................................................ 10 Kuluttajakansalaiset muuttavat työelämää ........................ 11 Taantuman jälkeen kasvuun ................................................... 12 Koulutuskeskus Sedun ulkoinen arviointi kannustaa erikoistumaan ........................................................ 13 Voiko opiskelija hyvin? .............................................................. 14 Marttilan tila palkittiin työssäoppimispaikkana ................. 14 Seinäjoen koulutuskuntayhtymän ylläpitäjäkunnat 2010 ............................................................... 15 Sedun strategiset valinnat 2010 - 2011 ................................ 16

yrittäjyys Light and Sound Kurikka ......................................................... 17 Yritystoimintaa verkossa ......................................................... 18 NY lupa yrittää -messut Lahdessa ......................................... 18 Osuuskunta Ähtärin Ahertajat ................................................ 19 Maalariopiskelija maalaa valkoisella ..................................... 20 Tämähän on meidän yritys! .................................................... 21 Urheilumenestystä maailmalta ............................................. 22 Nuori yrittäjyys .......................................................................... 23 Taitaja2011-finalistit Kuopiossa .............................................. 24 SAKUstars 2011 Joensuu 12.–14.4. ......................................... 26 Maatalousalan opiskelijat koulussa ja vieraalla töissä ..... 27 Mitä kodinhuoltaja tekee? ...................................................... 27 Oma Onni - Talenttia talouteesi ............................................ 28 Ideoita ja hallittuja riskejä ....................................................... 30 Yrittäjämäistä asennetta Kauhajoen 90-vuotisjuhlaprojektissa .................................. 30 Lappajärven Hemmottelupäivästä perinne ....................... 31 Ammattiin oppiminen ja kasvaminen ................................. 32 Matkailualan opiskelijat tuottavat palveluja ...................... 33 Nuori Yrittäjyys luo verkostoa Kurikassa ............................. 34 Kilpailu sytyttää ........................................................................ 34 Hyvään starttiin ja spurttiin kannattaa satsata ................. 35 Opettajat ja opiskelijat kohtaavat opinpolulla .................. 36 Yrittäjyysrastit ............................................................................ 37 Oma polku .................................................................................. 37 Kulttuuriala heittäytyi Japaniin ............................................. 38 Omakotitaloja opiskelijavoimin ............................................. 40

kansainvälisyys Liikkuvuus vuonna 2010 .......................................................... 41 Kansainvälinen toiminta vuonna 2010 ................................. 41 Itävalta-Tšekki 21.3.–9.4.2011 ................................................. 42 Metsäopiskelijat EM-kisoissa Puolassa ................................. 43 Maa- ja metsätalous verkostoissa .......................................... 44 Ruoka ylittää kulttuurirajat ..................................................... 45 Puuala goes International ....................................................... 46 Käden taito – yhteinen kieli .................................................... 48 Työssäoppimassa Intian Chennaissa .................................... 50

organisaatio Ammatillista koulutusta arvioidaan ..................................... 51 Koulutuskeskus Sedun työolobarometri TOB .................... 52 Laatuarviointi julkistettiin 2010 lopulla ............................... 52 Lähijohtajat ................................................................................ 53 Ohjausryhmä ............................................................................. 53 Sedu hyvinvointi ....................................................................... 54 Sedu kauppa ja kulttuuri ......................................................... 55 Sedu maaseutu .......................................................................... 56 Sedu rakentaminen .................................................................. 57 Sedu teollisuus .......................................................................... 58 Koulutuskeskus Sedun johtokunta ....................................... 59 Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Yhtymähallitus .......................................................................... 59 Yhtymävaltuusto ...................................................................... 60 Henkilöstötilinpäätös ............................................................... 61 Talouden tunnusluvut 2010 .................................................... 62

Taito kasvaa tekijäksi! nitelmallisena uutuutena käynnistyvät syksyllä 2011 Oma Polku opintoohjelmat, joiden kautta opiskelijoilla on entistä kattavammat mahdollisuudet valita opintoihinsa yrittäjyyden opintoja. Lukuvuoden aikana Koulutuskeskus Sedun tulevaisuuden näkymiä on avattu useiden arviointien avulla. Vuosittaisesta EFQM-itsearvioinnista nousevat kehittämisen painopistealueet ovat linjanneet lukuvuoden toimintaa. EFQM-arvioinnista toteutettiin myös ulkopuolinen arviointi. Koulutuskeskus Sedun johtokunta kartoitti Sedun nykytilan ja laati toiminnan kehittämisen viisivuotissuunnitelman. Tämä arvioitiin myös ulkoisessa arvioinnissa, jonka suorittivat filosofian tohtorit Maire Mäki ja Juha Vaso.

Koulutuskeskus Sedun lukuvuoden 2010–2011 teemaksi valittiin yrittäjyys. Haluamme kehittää sellaisia toimintamuotoja, joilla Koulutuskeskus Sedu osaltaan edistää eteläpohjalaista yrittäjyyttä sekä opiskelijoiden ja henkilökunnan yrittäjämäistä toimintatapaa. Yrittäjyyden rinnalle nousi kuntayhtymätasoisena kehittämisen painopistealueena kansainvälisen toiminnan kehittäminen, joka etenee hyvin yrittäjyyden kanssa käsi kädessä. Vuoden teemat ovat innostaneet henkilökuntaa monenlaiseen kehittämistyöhön. On järjestetty teemapäiviä, toteutettu vierailuja ja kutsuttu yrittäjiä opetuspisteisiin, vahvistettu kansainvälistä työssäoppimista. Ennätysmäärä Nuori Yrittäjyys -yrityksiä esitteli toimintaansa Opinlakeusmessuilla, joiden yhteyteen kytkeytyi myös Yrittäjyyskasvatuksen valtakunnallinen, osin kansainvälinen, konferenssi. Lukuvuoden aikana on perustettu ensimmäiset osuuskunnat. Ensimmäisenä Ähtärin Koulutie, jossa opiskelijat perustivat Pajoilta urille -hankkeen tuella pesula- ja puhdistuspalvelualan osuuskunnan. Toisen itsenäisen osuuskunnan muodostivat Ilmajoen Pappilantien opiskelijat. Opetussuun-

Syyslukukaudella toteutettiin henkilöstön työolobarometri, ja siihen liittyvät kehittämistoimet määriteltiin toimialoilla ja opetuspisteissä. Niiden toteutumista arvioidaan syksyllä 2011, ja seuraava työolobarometrikysely toteutuu vuonna 2012. Opiskelijat arvioivat toimintaa vuosittain INKA-kyselyn avulla koulutuksena alussa, koulutuksen aikana ja koulutuksen loppuvaiheessa. Työssäoppimisen arvioinnilla saadaan arvokasta tietoa työssäoppimisen kehittämiseksi. Koulutustarpeiden, ikäluokkien ja uusien työtehtävien ennakointi muodostaa pohjan kehittämistyölle ja koulutussuunnittelulle. Meidän tulee aistia hiljaisia signaaleja ja tunnistaa ja tunnustaa tosiasiat, jotka meitä ovat vastassa nyt ja lähitulevaisuudessa. Näin toimien Koulutuskeskus Sedu pysyy myös tulevina vuosina Suomen ammatillisen koulutuksen kärkijoukoissa niin laadullisesti kuin määrällisestikin mitattavilla toiminnan osa-alueilla. Parhain kiitokseni kaikille Sedun yhteistyökumppaneille, henkilökunnalle ja opiskelijoille siitä mittavasta työstä, jota olette tavoitteellisesti kuluvana lukuvuonna tehneet. Toimitaan näin myös jatkossa eteläpohjalaisen ammatillisen koulutuksen hyväksi. Reija Lepola johtaja, Koulutuskeskus Sedu

50 vuotta valmistumisesta opiskelun entisen Hurmeen karamellitehtaalla”, kirjoittaa Pouhula muistelossaan. Kahden opiskeluvuoden aikana viilaaja-koneistajat muuttivat uusiin tiloihin, koulutukseen tuli uusia työstökoneita, opiskelijat saivat omat pukukaapit ja työkalulaatikot.

PALUU VANHAAN KOULUUN LAPUALLE

KOULUUN PÄÄSTIIN

Koulutuskeskus Sedu Lapualla sai huhtikuussa vieraikseen miehiä, jotka 50 vuotta aikaisemmin olivat valmistuneet viilaaja-koneistajiksi. Vastuuopettaja Tarmo Harju isännöi vierailua. Hän esitteli arvovieraille kone- ja metallialan osaamiskeskuksen pohjapiirrokset. Uudisrakennuksen kustannusarvio on 4,7 milj. euroa. Osin kaksikerroksisessa osaamiskeskuksessa hitsaamiselle ja koneistukselle on asianmukaiset tilat. Tiloja hyödyntää myös Sedu Aikuiskoulutus. Uusiin tiloihin muutetaan kesällä 2012.

- Ammattikoulu oli juuri perustettu. En edes tiennyt, mitä viilaaja-koneistaja oikein tekee mutta siihen aikaan ei testattu, mikä ala sopii. Olin sopivan ikäinen, sillä vanhemmat katsoivat, että kaksi vuotta vanhempi veljeni oli jo liian vanha kouluun, kertoo Eero Alapiha, joka jatkoi Teknilliseen kouluun Vaasaan neljän luokka kaverinsa tavoin.

VAIKUTTAVAT TEHTÄVÄT

Lapualainen Matti Pouhula oli kutsunut luokkakaverinsa koolle: 12 viilaaja-koneistajasta 7 oli paikalla vaihtamassa kuulumisia ja miettimässä menneitä. Ikähaitari 67–70. ”Oli kesä vuonna 1959 ja oli pääsykokeet Lapuan seudun ammattikouluun Keskustan koululla… Syksyllä aloitimme

Miehillä on pitkä työura takanaan työssä ja monella myös yhteiskunnallisissa tehtävissä. Reino Turja muutti Helsinkiin v. 1964 ja teki elämäntyönsä elektroniikan parissa Nokialla. - Metallialasta oli erityisen paljon hyötyä, koska tuotekehityksessä teimme myös protoja itse. Osastomme henkilöstömäärä kasvoi työurani aikana 6:sta 85:een.

Elintarvikealan Teho-TET - Mielenkiintoinen, mukava viikko, kuvasivat 8-luokkalaiset elintarvikealalla viettämäänsä maaliskuun viikkoa. Työnantajat kehuivat nuorten aktiivisuutta, asiallista käytöstä ja puheliaisuutta. Teollisuus oli nuorten mielestä eksoottinen kohde. - Isoissa tehtaissa ei pääse samalla tavalla työhön,

koska koneet vaativat ammattitaitoa. Kaikkialla hygienia ja suojavaatteet olivat tosi tärkeitä, kiteyttivät nuoret kokemuksiaan. Alueen kärkiyritykset Atria, Fazer, Valio ja Eepee ovat yhdessä Koulutuskeskus Sedun ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa suunnitelleet elintarvikealan Teho-TETin, joka toteutettiin toisen kerran. Viikon ajan 8-luokkalainen tutustuu elintarvikealan työtehtäviin ja opiskelumahdollisuuksiin. Teho-TET on suunnattu Ilmajoen, Lapuan ja Seinäjoen peruskoulun 8-luokkalai 8-luokkalaisille.

k a t s a u s l u k u v u o t e e n 2 0 1 0 1 1 5

Koulutuskeskus Sedun opiskelijakunnan toimintaa 2010–2011 Kuluneen lukuvuoden aikana opiskelijakunnan hallituksen jäsenet ovat tuoneet opiskelijoiden näkemyksiä esiin monissa Koulutuskeskus Sedun työryhmissä. Opiskelijat ovat vaikuttaneet opiskelijahyvinvoinnin, yrittäjyyden ja tykypassi- ja harrastetoiminnan kehitäryhmissä. Meillä on opiskelijajäsen myös Koulutuskeskus Sedun johtoryhmässä sekä Opinlakeus-verkoston ohjausryhmässä. Lisäksi olemme vaikuttaneet Seinäjoen koulutuskuntayhtymän savuttomuustyöryhmässä. Lokakuussa Koulutuskeskus Sedun henkilöstöä ja opiskelijakunnan hallituksen edustajia kokoontui yhteiseen ideariiheen, jonka tavoitteena oli etsiä ja löytää uusia ideoita Koulutuskeskus Sedun nettisivujen kehittämiseksi.

PIRKO PARTNERINA Joulukuussa hallitus matkasi Tampereelle tapaamaan Pirkanmaan ammattiopiston opiskelijakunnan hallitusta. Pirkon opiskelijakunnan hallitus on ystävyyshallituksemme ja pyrimme vähintään kerran vuodessa vierailemaan puolin tai toisin. Tänä vuonna vierailumme teemana oli benchmarking. Molemmat hallitukset esittelivätkin yhden omaan toimintaansa liittyvän hyvän käytännön. Toistemme toimintaan tutustumalla pyrimme miettimään, olisiko omassa toiminnassamme jotain parannettavaa ja olisiko kenties toisella hallituksella joitain toimintatapoja, joita voisimme hyödyntää omassa tekemisessämme. Asiakeskeistä osuutta seurasi rennompaa ohjelmaa: illalla kävimme syömässä ja keilaamassa ja shoppailullekin oli varattu vähän aikaa. Koulutuskeskus Sedussa tehtiin kuluneen lukuvuoden aikana ulkoinen arviointi. Hallituksen jäsenillä oli etuoikeus olla arvioijien haastateltavina ja toimia siten opiskelijoiden äänitorvena. Toivottavasti opiskelijoiden mielipiteet välittyivät hallituksen jäsenten kautta eteenpäin.

OPISKELIJAFOORUMIT Tänä lukuvuonna Koulutuskeskus Sedun jokainen opetuspiste on saanut oman opiskelijafooruminsa – eikä vähiten hallituksen ansiosta. Opiskelijafoorumi koostuu eri alojen

opiskelijoiden edustajista ja sitä vetää opetuspisteen lähijohtaja. Foorumin tehtävä on tehostaa opiskelijakunnan ja opettajiston välistä kommunikaatiota ja lisätä opiskelijoiden äänen kuulumista koulun päätöksenteossa. Monissa opetuspisteissä näin on myös tapahtunut. Opiskelijoiden tulee muistaa, että foorumi toimii juuri niin hyvin kuin opiskelijat haluavat. Kannustankin suhtautumaan mahdollisimman kriittisesti vallitseviin käytänteisiin, koska ainoastaan sitä kautta niitä on mahdollista kehittää. Hyvä käytös ei aina tarkoita sitä, että tekee kiltisti niin kuin muut sanovat.

TAPAHTUMAT Hallituksen pääprojektit lukuvuodelle 2010–2011 olivat kaksi keväälle suunniteltua isoa tapahtumaa Julumetut juhulat ja Maharotoon reissu. Julumettujen juhlien tarkoitus oli olla Rytmikorjaamolla järjestettävä musiikkitapahtuma. Maharotoon reissu on tv-sarja Amazing Racen jalanjäljissä kulkeva kaupunkiseikkailupäivä. Molemmat juhlat valitettavasti peruuntuivat vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Luulen, että markkinointiin on syytä panostaa jatkossa paljon enemmän. Tapahtumien suunnittelu on vienyt suurimman osan hallituksen aktiivisesta työajasta tänä vuonna. Onkin tosi harmillista, että kumpikaan tapahtumista ei toteutunut. Hallitus kuitenkin aikoo jatkaa toimintaansa uudella innolla. Maharotoon reissu on tarkoitus saada toteutumaan ensi lukuvuonna 29.9.2011. On ollut mukavaa olla mukana hallituksen toiminnassa ja toivon, että muutkin hallituksen jäsenet ovat kokeneet samoin. Aina on silti mahdollista kehittyä. Toivon, että opiskelijakunnan hallitus nähdään ensi lukuvuonna aktiivisempana ja näkyvämpänä kuin koskaan. Kiitokset kaikille opiskelijaaktiiveille, jotka ovat jaksaneet uhrata aikaansa hallituksen toimintaan lukuvuonna 2010–2011. Samuli Manu puheenjohtaja Koulutuskeskus Sedun opiskelijakunnan hallitus

Opinlakeus-messut Seinäjoella

Opinlakeus-messujen puoleentoista päivään 26.–27.1.2011 riitti vilskettä, kun n. 10 000 messuvierasta tutustui koulutus-, järjestö- ja työpaikkatarjontaan Seinäjoki Areenassa. Yrittäjyys kohosi yli muiden, sillä messuareenalla ennätysmäärä (56) NY-yrityksiä (Nuori yrittäjyys) esitteli ideaansa, tuotteitaan tai palvelujaan.

opintojen yksilöllistämistä. Aikaisemmin hankittu osaaminen tulee tunnistaa ja koulutusaikoja lyhentää.

LAVALLA ASIAA, AJATELTAVAA, TAIDETTA

Puhetaitokilpailussa seulottiin hyvistä parhaat. Päivän parhaat puheet piti Hanna-Maria Lahti Kauhavan lukiosta. Toiseksi sijoittui Emmi Haavisto Koulutuskeskus Sedusta ja kolmanneksi Niilo Keski-Lusa Kurikan lukiosta. Opinlakeuden yhteistyökumppani Seinäjoen rotaryklubi palkitsi heidät rahapalkinnoilla.

Messujen avajaisiltana lavan koulutusannista vastasi SirkkaLiisa Kärki opetushallituksesta. Puheessaan hän painotti

Illan pääpuhuja Aino Suhola veti hienosti yleisöä ja antoi paljon ajattelemisen aihetta mm. teemoillaan miten tulla ihmiseksi, miten kasvaa kilpailematta.

MESSUANTIA Messuilla oli n. 130 näytteilleasettajaa: 2. asteen oppilaitoksia, aikuiskoulutusta, ammattikorkeakouluja ja yliopistoja, yhdistyksiä, seuroja ja yrityksiä. Opinlakeus-messut on myös koulutustapahtuma, jossa nuoret hankkivat messukokemusta näytteilleasettajina ja messuesittelijöinä. Messujen parhaana osastona palkittiin Etelä-Pohjanmaan lukiot. Opinlakeus-verkosto järjestää messut yhteistyössä Seinäjoki Areenan kanssa. Messuilla toimi tänäkin vuonna 40 Opinlakeus-verkoston oppilaitoksissa opiskelevaa nuorta messuavustajina.

k a t s a u s l u k u v u o t e e n 2 0 1 0 1 1 7

Opiskelijat ratkaisevat ”On pidettävä huolta hyvinvointipalveluista ja luotava edellytyksiä kunnan elinvoiman vahvistamiselle ja demokratian toteutumiselle” (Kuntaliitto 20.4.2011). Alueellisen erilaisuuden tunnustamista pidetään keskeisenä lähtökohtana, ja myös hallitusneuvotteluissa kuntarakenneasia nousi esiin. Asia on meilläkin akuutti, sillä kunnissa ei luonnollisestikaan haluta luopua lähipalveluista eikä opetuspisteistä. Koulutuskeskus Sedu elää osaltaan ajassa ja ennakoi tulevia haasteita. Suuritöinen viisivuotissuunnitelma (2010) sekä ulkoinen arviointi (2011) ovat edelleen kehittämisen, jatkuvan itsearvioinnin sekä toimintaympäristön muutoksen seurannan työvälineitä. Nuorten määrään nähden tiheä oppilaitosverkosto merkitsee kiinteistöjen ylläpito-, remontti- ja varustelukustannuksia. Opetuksen tukipalvelujen tarve on samassa suhteessa opetuspisteiden määrään. Koulutuskeskusteluista puuttuu enää vain se, että median ja vaalien innoittamana ammatillisten oppilaitosten, lukioiden ja ammattikorkeakoulun ylläpitäjät ja henkilöstö lähtisivät taistelemaan keskenään. Silloin unohtuvat nuoret, näiden molempien koulutuksen järjestäjien olemassaolon ja toiminnan ainoa syy. Toimintojen ja kehittämisaatteiden keskiössä tulee olla opiskelija, nk. loppukäyttäjä. Mistä tosiasioista lukijana tiedät opiskelijan tai nuoren näkökulman ja miten se heissä sitä erikseen kysymättä näkyy? Alueemme sisäisen vastakkainasettelun sijasta käynnistäisin vauhdilla uusien yhteistyömuotojen ja yhä kiinnostavampien yhdistelmien kehittelemisen eri oppilaitosten ja työelämän kesken. Se luo kuntiimme vetovoimaa, eikä luokittele opiskelijoita ”amiksiin”, lukiolaisiin tai ”amkkilaisiin”. Näiden nuorten päämäärät saattavat olla samat, mutta reitti on erilainen tai toteutuu eri tahdissa. Jos jäsenkunnat pitävät tärkeinä kaikkien opetuspisteiden ylläpitämistä vetovoimaisuudesta huolimatta, on se selkeä valinta. Verotulot ovat mm. työttömyyden tai ikärakenteen vuoksi alentuneet ja velkamäärä on kasvussa ja lakisääteisistä tehtävistä on paha laadun kärsimättä tai lakia rikkomatta nipistää. Samat kuntapäättäjät päättävät nuorten asioiden ohella muitakin koskevista asioista ja lisäksi valtio edellyttää

rakenneuudistusten ohella palvelutuotantotapojen uudistamista. Lähtökohtana on Kuntaliiton mukaan elinvoimainen, palveluiltaan entistä parempi ja tehokkaampi kunta ja ammatillisen koulutuksen osalta jopa piirikuntamalli (hallituksen esitys 20.4.2011). Huoli nuorten koulutuspaikoista ja niiden sijainnista on nyt tuotu julki. Saman tien on hyvä aika arvioida kunkin kunnan oman nuorisotoimen ja muiden toimialojen resursseja osana syrjäytymistä ehkäisevää kunnallista ja kuntarajat ylittävää palveluketjua. Kyse on kokonaisuuden hallinnasta ja tahtotilasta. Välitän Koulutuskeskus Sedun johtokunnan kiitokset ja toivotan kaikille voimaannuttavaa kesää Arja Hyytiä Koulutuskeskus Sedun johtokunnan puheenjohtaja

Idea saa lelun liikkeelle

Teknologiateollisuus tuottaa suurta iloa alakoululaisille ja heidän opettajilleen. Into, ilo ja ideat olivat käyttövoimana Tämä toimii -päivässä Seinäjoen Törnäväntiellä. Energisessä aluekilpailussa punnittiin, mikä ryhmä oli viidessä viikossa tehnyt vaikuttavimman liikkuvan lelun. Ainekset olivat kaikilla samat. Aluekilpailun voittajat pääsivät valtakunnalliseen finaaliin Aalto-yliopistoon Espoossa 14.4. A-sarjan (1–3-luokkalaiset) voitti lelu SUKELLUSVENE. Sen toteuttivat Sofia Jäätteenmäki, Joonas Perkiö ja Manu Kaidesoja Kauhajärven koulusta Lapuan Kauhajärveltä. B-sarjan (4–6-luokkalaiset) voitti lelu ICELAND. Projektin toteuttivat Tiina Alahuhta, Laura Ristimäki, Sini Ojala ja Jesse Aalto Kirkonkylän koulusta Ylihärmästä. ICELAND vei myös valtakunnallisen ykkössijan.

OPETTAJA PYSYY SIVUSSA

tajalle. Tämä toimii on yrittäjyyskasvatusta parhaimmillaan, kiittelee opettaja Katja Kuljunlahti Seinäjoen Alakylän koulusta. - Teknologioihin tutustutaan kuviksen ja käsityön tunneilla mutta kun materiaalipaketti avataan, opettaja siirtyy taustalle. Tekemällä oppii. Jos työ jumittuu ongelmakohtaan, autan toki eteenpäin, kertoo opettaja Maria Palmu Ilmajoen Ilomäen koulusta.

TEKNIIKKAA TEKNORADALLA Teknoradalla sai ainakin takoa persoonallisen avaimenperän, painaa oman rintanapin, kokeilla, miten lennokin saa laskeutumaan. Koulutuskeskus Sedun kone- ja metallialan, sähköalan ja vaatetusalan opiskelijat olivat suunnitelleet monipuolisen radan, jossa oman alan osaaminen oli jalostettu alakoululaisille kiinnostavaksi kokonaisuudeksi. Kabinetin valoshow luo kannustavat puitteet itse tekemiselle.

- Monipuolinen materiaalipaketti, selkeä tavoite ja hyvin organisoitu aluekisapäivä tuottavat paljon iloa myös opet-

Saku-urheilu kokoaa opiskelijoita Koulutuskeskus Sedun opiskelijat osallistuvat aktiivisesti Sakun järjestämiin kilpailutapahtumiin, erityisesti joukkuelajit ovat suosiossa. Kilpailujen taso on noussut vuosi vuodelta ja mukaan lähteviltä kilpailijoilta vaaditaankin kovempaa harjoittelua ja sitoutumista omaan lajiin.

Joukkueet kootaan eri opetuspisteiden opiskelijoista, joten yhteinen harjoitteluaika jää vähäiseksi, mutta henki joukkueissa on hyvä, summaa Pauli Hietamäki, joka koordinoi Koulutuskeskus Sedun osallistumista SAKU-kisoihin.

k a t s a u s l u k u v u o t e e n 2 0 1 0 1 1 9

Koulutuskeskus Sedu 2010-11

Ammatillinen koulutuksen suosio on vahvistunut, sillä sen vetovoima ja arvostus on kehittynyt viime vuosina hyvin. Koulutus tuottaa hyviä ammattilaisia työelämän tarpeisiin. Tehtävänä on kouluttaa nuoria, aikuisuuteen valmistuvia ihmisiä työelämään, mutta ammatillista koulutusta tarvitaan myös työelämässä jo oleville aikuisille.

Koulutuskeskus Sedun johtokunta laati vuonna 2010 kunnianhimoisen kehittämissuunnitelman. Yhtymähallitus käynnisti sitten toiminnan nykytilaa ja kehittämistä koskevan ulkoisen arvion, jonka tulokset valmistuivat keväällä 2011. Sen pohjalta on hyvä pohja tehdä päätöksiä Koulutuskeskus Sedun lähivuosien toimintalinjoista.

Koulutuskeskus Sedu on ammatillisen koulutuksen osaaja niin nuoria kuin aikuisia varten. Ammatillisen koulutuksen koko kirjo on Sedun tarjonnassa esillä.

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen on yhteispeliä. Parhaimmillaan opiskelijat, opettajat, johto sekä työ- ja elinkeinoelämä toimivat samanhenkisesti, kukin omaa osaamistaan kehittäen ja toistensa osaamista arvostaen.

Koulutuskeskus Sedu on muodostunut vuosina 2003–2009 monien oppilaitosfuusioiden kautta. Nyt on oikea aika arvioida sitä, miten se toimii.

Tapio Varmola

johtaja, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä

Kuluttajakansalaiset muuttavat työelämää Yrittäjyysasenteella eteenpäin – Yrittäjyyskasvatus 2011 -konferenssi kokosi lähes 200 asiaan vihkiytynyttä Seinäjoki Areenaan. Konferenssi kuvasi yrittäjyyskasvatuksen polkua lapsuudesta aikuisuuteen ja painottui luoviin aloihin. 13-vuotias yrittäjä Aapo Mahlamäki (Teuvan yhteiskoulu) vakuutti yleisönsä Aapon sumpin & saippuan kokemuksillaan. Tulevaisuudentutkija Ilkka Halavan näkemyksen mukaan organisaatiot ovat muuttuneet liian vähän. Epäsuhta työelämän tarjoamien vaikutusmahdollisuuksien ja vapaa-ajan välillä on kasvanut. Työ on ujuttautunut vapaa-aikaan mutta 2010-luvulla vapaa-aika tulee töihin.

TYÖELÄMÄN KULTTUURIVALLANKUMOUS Itsetietoinen kuluttajakansalainen shoppailee työelämässä itselleen mieluisia valintoja niin kuin marketissa. 2010-luvulla koetaan työelämän murros, kun 1980-luvulla syntyneiden osuus työvoimasta kasvaa merkittävästi. Työn mielenkiintoisuudesta, työn tarjoamista mahdollisuuksista osallistua ja vaikuttaa sekä työn yhteensopivuudesta niin omien arvojen kuin oman elämäntilanteen kanssa tulee entistä tärkeämpiä ihmisiä motivoivia ja heidän sitoutumistaan edistäviä tekijöitä. - Pari-kolmekymppiset työntekijät käyttäytyvät ihan eri tavalla työelämässä. He eivät sitoudu työpaikkaansa kuten

vanhemmat sukupolvet. He arvottavat työtä palkan mukaan ja vaihtavat työpaikkaa nopeasti. He saattavat olla vaikeita alaisia, Halava kuvailee.

YRITTÄJYYS VAPAAN TYÖN SYMBOLIKSI Pitkät työurat voidaan Ha lavan mielestä unohtaa. Välillä panostetaan työuraan, välillä downsiftataan. Yrittäjyyden riski ei tunnu enää suurelta, kun pysyviä työsuhteita ei tarjoa enää edes julkinen sektori. - Yrittäjäbuumi tulee, ja yrittäjyyden syklit lyhenevät nopean talouden logiikan mukaisesti. Yritys elää ehkä 2–3 vuotta, työtä tehdään niin kauan kuin on kivaa, maalailee Halava ja kuvaa yrittäjää vapaaksi kansalaiseksi, joka tekee sitä, mitä kukaan ei ole ennen tehnyt. Tapahtuma oli suunnattu yrittäjyyskasvatuksen opettajille ja muille eri oppilaitosten asiantuntijoille, yrittäjille, julkisen hallinnon edustajille ja muille yrittäjyyden edistämisen parissa työskenteleville. Koulutuskeskus Sedun yhteistyökumppaneina tapahtuman järjestelyissä toimivat Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät, Sedu Aikuiskoulutus, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Seinäjoen kaupunki.

k a t s a u s l u k u v u o t e e n 2 0 1 0 1 1 11

Taantuman jälkeen kasvuun Etelä-Pohjanmaalla alkoi taantuman jälkeinen talouskasvu. Yritykset olivat edelleen varovaisia tekemään päätöksiä investoinneista tai lisärekrytoinneista. Työllisyystilanteessa tapahtui kuitenkin käänne parempaan suuntaan. Työttömien työnhakijoiden kokonaismäärä oli n. 20 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Erityisen huolestuttavaa oli edelleen nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien määrä. Sedu Aikuiskoulutuksen tahtotilana on olla vahva aluekehitysvaikuttaja. Tulevaisuuden menestystekijänä on korkea osaaminen, jonka avulla on mahdollisuuksia menestyä globaalissa kilpailussa. Aikuiskoulutuksen keskeinen tehtävä on osaamisen kehittäminen, jota toteutetaan monipuolisilla ja laadukkailla täydennys- ja lisäkoulutuspalveluilla sekä hanketoiminnalla.

Sedu Aikuiskoulutuksen keskeisimmät tunnusluvut vuonna 2010: Opiskelijavirta Toteutuneet opiskelijatyöpäivät Suoritetut tutkinnot Henkilöstö Liikevaihto Oppisopimusten määrä, josta lisäkoulutus ja ammatillinen peruskoulutus

7730 215 996 554 150 12,5 milj. € 697 513 184

Kiitän Koulutuskeskus Sedua hyvästä yhteistyöstä. Laitetaan Etelä-Pohjanmaa yhdessä uuteen kasvuun!

Pasi Artikainen aikuiskoulutusjohtaja Sedu Aikuiskoulutus

Koulutuskeskus Sedun ulkoinen arviointi kannustaa erikoistumaan Koulutuskeskus Sedun ulkoinen arviointi toteutettiin yhtymähallituksen päätöksen mukaisesti. Arvioijat FT Juha Vaso ja FT Maire Mäki tekivät arviointivierailun 23.–25.2.2011, haastattelivat yli sata henkilöä ja tutustuivat laajasti taustamateriaaliin. Koulutuskeskus Sedun tiloja ja tunnuslukuja selvittävän työryhmän Selvitystyön loppuraporttia (Ehdotus Koulutuskeskus Sedun toiminnan kehittämiseksi 2011–2015) käytettiin lähteenä. Ulkoisella arvioinnilla tavoiteltiin uusia näkökulmia Koulutuskeskus Sedun koulutuksen, hallinnon ja organisaation edelleen kehittämiseksi vuoteen 2015 mennessä. Arvioijat perehtyivät myös yhteistyöhön Sedu Aikuiskoulutuksen, yleissivistävän koulutuksen ja muiden koulutuksen järjestäjien kanssa.

TÄRKEINTÄ KOULUTUKSEN LAATU Arvioijien selvityksen mukaan tilat eivät saa olla ensisijainen peruste koulutusta koskevissa ratkaisuissa eivätkä tilaratkaisut saa vahingoittaa koulutuksen laatua. Siksi ratkaisut on tehtävä kuntayhtymätason päätöksinä. Arvioijat katsovat, että paikkakunnilla, joissa on kunnan tai muiden koulutuksenjärjestäjien koulutustarjontaa ja täyttöasteongelmia, tulisi sopia työnjaosta. Koulutuksen aloittaminen vuorovuosina tai lähikoulu ensimmäisenä vuotena eivät saa arvioijien tukea. Arvioijat eivät pidä toimintojen keskittämistä itseisarvona. Sen sijaan he näkevät, että koulutuksen laadun ja erikoistumisen kautta voidaan luoda toimiva vaihtoehto. Laadun kehittämisessä on tärkeintä, että koulutuksen järjestäjä kykenee joustavasti ja nopeasti ennakoimaan elinkeinoelämän tarpeita ja vastaamaan niihin. Erikoistumisen yhteydessä tulee selvittää, voitaisiinko opetuspisteille koulutusalakohtaisen erikoistumisen lisäksi kehittää erilainen status koulutuksen tarjonnassa (”lähikauppa – market – supermarket – verkkokauppa”- periaatteella).

STRATEGISIA VALINTOJA Kuntayhtymätasolla tehdään strategisia valintoja siitä, onko Koulutuskeskus Sedu paikallinen, alueellinen vai valtakunnallinen kouluttaja ja miten nämä tehtävät vaihtelevat eri koulutusaloilla. Strategiset tavoitteet tulee kohdistaa nykyistä selkeämmin, ja strategiseen suunnitteluun tulisi kytkeä aikaisempaa tiiviimmin keskijohto ja myös muu henkilöstö. Ennakkoluulottomiin valintoihin panostaminen voi vaatia taloudellisia lisäresursseja varsinkin toiminnan alkuvaiheessa.

lähijohtajan johdolla tai sekä että tai uudelleen organisoitumalla. Jos valitaan toimialapohjainen organisaatiomalli, silloin yhtenä vaihtoehtona olisi sen pohtiminen, tulisiko koko kuntayhtymätason toimialapohjaista yhteistyötä tiivistää ja sitä kautta lisätä asiakaslähtöisyyttä (elinkeinoelämä), kirjoittavat arvioijat raportissa. Opiskelijahyvinvointia ei arvioijien näkemyksen mukaan tule erityttää toimialaksi. Innovaatiotoiminnan ja laadun kehittämisen tulee olla osa ydintoimintaa. Hanketoimintaa tulee johtaa kuntayhtymätasolla strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

YHTEISTYÖTÄ KUNTAYHTYMÄN SISÄLLÄ Yhteistyö Sedu Aikuiskoulutuksen kanssa on välttämätöntä kaikilla koulutusaloilla ja -asteilla. Arvioijat esittävät palkitsemisjärjestelmää kuntayhtymän tulosalueille. Tuloksellisuuden palkitseminen kohentaisi henkilöstön motivaatiota ja työhyvinvointia, arvioijat korostavat. Sekä maakuntasuunnitelma että peruspalvelujen arviointiraportti painottavat rakenteellista kehittämistä, alueellista yhteistyötä ja aikuiskoulutuksen merkitystä.

HAASTEET KOULUTUSKESKUS SEDUN TOIMINNALLE Koulutuskeskus Sedun haasteiksi arvioijat kokosivat seuraavat muuttuvat tekijät, jotka on otettava huomioon strategisessa suunnittelussa: 1. Työikäisten määrä ja osuus pienentyy; 2. Opiskelijamäärät vähenevät (100 henkilöä/vuosi eli yhteensä 500 henkilöä koko suunnittelukaudelle 2010– 2015). Muutos vaihtelee seutukunnittain 50–100 henkilöä/vuosi ja on suurin Kuusiokunnissa ja Järviseudulla; 3. Nuorten koulutusaktiivisuus saattaa vähetä ja suosikkialat vaihtua; 4. Koulutuskeskus Sedun hajasijoitus saattaa muodostua taloudelliseksi taakaksi sekä toiminnan tehokkuuden että kiinteistöjen korjaamisen kannalta; 5. Yritysten suhdannevaihtelut ja yritysten toiminnan siirtyminen muualle; 6. Mahdollinen rahoitusjärjestelmän muutos sekä 7. tällä hetkellä vallitseva kestävyysvaje saattaa vaikuttaa koulutuksen määrärahoihin.

k a t s a u s l u k u v u o t e e n 2 0 1 0 1 1

KOULUTUSKESKUS SEDUN ORGANISOINTI Organisaatiorakenteen selkeyttäminen on välttämätöntä, sanovat arvioijat Maire Mäki ja Juha Vaso. - On päätettävä, johdetaanko Sedua toimialavetoisesti toimialajohtajan johdolla vai opetuspistevetoisesti

Voiko opiskelija hyvin? Ilmajoella maatalousalan opiskelijat SeAMK:ssa ja Koulutuskeskus Sedussa ideoivat ja toteuttivat maaliskuussa hyvinvointipäivän. Opiskelijan hyvinvointiin tarvitaan riittävästi unta ja liikuntaa ja tietenkin hyvää ruokaa. Ruokailupisteen tarjonnasta vastasivat Kauhajoen restonomiopiskelijat. Päivän aikana saattoi tutustua liikuntamuotoihin, ainakin heinäseiväsjumppaan ja golfiin. Pyörähdysautossa ja sen äärellä puntaroitiin kaahailua. Päihteiden käyttöön liittyen opiskelijoiden oli mahdollista kokeilla ”kännilaseja” ja puhaltaa häkämittariin. Rentoutumispisteessä sai nauttia hieronnasta ja kokeilla erilaisia rentoutumistapoja. Laura Jurkka kertoi hauskasti ja värikkäästi kehonkielestä. Hyvä fyysinen kunto auttaa jaksamaan opiskelussa ja työssä. Ilmajoentiellä opiskelijoille on lukuvuoden aikana tarjonnassa esimerkiksi pallopelejä, kuntosaliharjoittelua, laskettelua.

Marttilan tila palkittiin työssäoppimispaikkana MTK-Etelä-Pohjanmaan toimialueen työssäoppimisen KUNNIAKIRJA 2011 myönnettiin Kyösti ja Saara Marttilan tilalle Jalasjärvellä. Tila on ensimmäinen Etelä-Pohjanmaalla palkittu tila. Se valittiin yhteistyössä Ilmajoella, Kauhajoella ja Alajärvellä maatalousalan koulutusta antavien oppilaitosten työssäoppimispaikkojen joukosta oppilaitosten esitysten pohjalta. Yritys työssäoppimispaikkana tukee ja kannustaa esimerkillisesti opiskelijaa saavuttamaan maatalousalan perustutkinnon ja ammatinhallinnan keskeiset tavoitteet. Marttilan tilalla harjoitetaan maa- ja metsätaloutta yrittäjähengessä. Tuotanto on mittavaa ja monipuolista ja sitä on kehitetty ja kehitetään määrätietoisesti uusinta tietoa hyödyntäen. Käytössä ovat nykyaikainen kalusto ja työtavat, monitilatoiminta ja urakointi mukaan lukien. Tilalla työssäoppija saa tarvitsemansa ohjauksen ja opastuksen, tarpeiden ja tilanteiden mukaisesti. Tilalla on ollut työssäoppijoita (harjoittelijoita) jo vuodesta 1985 lähtien. Palkinnon yrittäjä Kyösti Marttilalle (vas.) luovuttivat MTK EteläPohjanmaan johtokunnan puheenjohtaja Johanna Kankaanpää ja toimialajohtaja Juhani Kurjenluoma Koulutuskeskus Sedusta.

k a t s a u s

Seinäjoen koulutuskuntayhtymän ylläpitäjäkunnat 2010 Evijärvi

Kauhava

Lappajärvi Vimpeli

Isokyrö Lapua

Alajärvi

Soini Kuortane

Ilmajoki

Seinäjoki

Kurikka Saarijärvi

Töysä Alavus

Teuva

Ähtäri

Jalasjärvi Karijoki

Multia

Kauhajoki Virrat

Kristiinankaupunki Isojoki

Jäsenkunnista kotoisin olevat opiskelijat Koulutuskeskus Sedussa 2010-2011.

Tilastointipäivät

20.09.2010

20.01.2011

Alajärvi

123

122

Alavus

200

189

Ilmajoki

336

327

Isokyrö

Jalasjärvi

208

197

Karijoki

Kauhajoki

138

135

Kauhava

330

302

Kristiinankaupunki

Kuortane

Kurikka

341

322

Lapua

331

317

Multia

Saarijärvi

Seinäjoki

1416

1412

Soini

Teuva

Töysä

Virrat

Ähtäri

157

145

jäsenkunnat yhteensä

4008

3874

kaikki yhteensä

4397

4250

l u k u v u o t e e n 2 0 1 0 1 1

SEDUN STRATEGISET VALINNAT 2010 – 2011 Lukuvuoden teema: Yrittäjyys

Light and Sound Kurikka Koulutuskeskus Sedussa Kurikassa on lukuvuonna 2010– 2011 toiminut NY-yritys ”Light and Sound Kurikka Ny”. Neljä ääni- ja valotekniikkaan suuntautunutta elektroniikka-alan toisen vuoden opiskelijaa on tarjonnut valoja ääniteknisiä palveluja.

tarkistaa; työt eivät hoidu ellei niitä itse tee; kun on monta neuvojaa, kannattaa toimia oman näkemyksen mukaan; vaikka on kiire, ei saa häslätä; asiakkaat ovat aina oikeassa ja ihmisten kesken syntyy aina väärinkäsityksiä, mutta ne täytyy selvittää rauhallisesti.

Käytännössä koulutuskeskuksen auto on ajanut tilaajan pihaan ja sen uumenista on purettu kymmeniä metrejä alumiinirakenteita ja piuhaa sekä valoja ja kaiuttimia. Nämä on asennettu paikoilleen, tapahtuman ajan tekniikkaa on ohjattu ja tapahtuman jälkeen rakennelmat on purettu. Palvelua ovat hyödyntäneet mm. kurikkalainen harrastajateatteri Synkky ja Alajärven kunta.

Lisäksi oppia on kertynyt runsaasti niin yrityksen pyörittämisestä kuin varsinaisen tekniikankin hoitamisesta. Pojat ovat huomanneet, että asiat, jotka itsestä tuntuvat nyt jo perusasioilta, saattavat olla luokkatovereille uusia tai vaikeita.

AMMATTITAIDOSTA ILOA YLEISÖLLE Yrittäjät Arttu Heinonen, Saku Juvonen, Iisak Latvala ja Tuomas Keskinen olivat mukana kahdessa teatterin produktiossa: he vastasivat ääni- ja valotekniikasta parissakymmenessä näytöksessä ja tietysti harjoituksissa. Alajärvellä pojat kävivät taltioimassa yläkoululla järjestetyn keikan. Kuuden kuukauden mittaiselle yrittäjäntaipaleelle on mahtunut myös työtarjouksia, jotka liikemiehet ovat joutuneet hylkäämään. - Asiakkaalla täytyy olla varattuna sellainen budjetti, että edes jotain jää taskun pohjalle, pojat toteavat.

NY OPETTAA KÄYTÄNTÖÖN Yrityksen toiminta lopetetaan NY-periaatteiden mukaan keväällä ja pojat tuumivat, mitä ovat oppineet. Lista on vaikuttava: manuaalit kannattaa lukea; perusasiat tulee

y r i t t ä j y y s

YA ROCK SM KURIKASSA Erityisesti Artun, Sakun, Iisakin ja Tuomaksen mieliin jäi huhtikuinen viikko, kun Kurikassa järjestettiin yläasteikäisten rockin SM-kisat 8.-9.4.2011. Tapahtuman ääni- ja valopalveluiden järjestäminen kuului elektroniikka-alan toisen vuoden opiskelijoiden opintoihin. Tiistaista torstaihin aika kului siihen, että tavanomainen koulun liikuntasali rakennettiin bändien esiintymislavaksi. Kun perjantaina ja lauantaina bändit soittivat, valoja äänimiehet tekivät soundcheckin ja ohjasivat tekniikkaa kilpailuesityksen ajan. Yrityksen perustaminen tulevaisuudessa on näille opiskelijoille yksi mahdollinen vaihtoehto. He myöntävät olevansa yrittäjähenkisiä, eivät mitään ”kädet taskussa -tyyppejä”. Joka tapauksessa NY-yrittäjyys näyttää komealta ansioluettelossa. Kristiina Väliniemi

Yritystoimintaa verkossa Harjoitusyritys on virtuaaliyritys, joka perustetaan kuten oikea yritys. Harjoitusyritys käy kauppaa virtuaalisesti toisten harjoitusyritysten kanssa mutta noudattaa kirjanpidossaan samoja säädöksiä kuin oikea yritys. Koska tärkeintä on oppiminen, harjoitusyritys ei tavoittele voittoa.

Johtopäätöksenä oli, että palvelujen myyminen on vaikeampaa kuin tuotteiden myyminen. CandyGo HY toteutti ystävänpäiväkampanjan lisätäkseen myyntiä. Markkinointiin saatiin tuntumaa omien kokeilujen kautta.

YSTÄVIÄ Kaikki merkonomiopintonsa aloittavat nuoret Koulukadulla toimivat harjoitusyrityksessä: Tili River HY, HY MiniMe Oy, Juhla- ja pitopalvelu Glamour, CandyGo HY, SuklaaTaivas HY. Samalla opitaan tuntemaan opiskelijakaverit ja heidän vahvuutensa.

”Opimme paljon harjoitusyritystoiminnan avulla; miten perustaa yritys, mitä siihen sisältyy, budjetin laskentaa, palkanlaskentaa, luovuuden käyttöä sekä paljon muuta. Sen tietää parhaiten vain tekemällä. Lisäksi tutustuttuamme toisiimme loimme keskenämme myös ystävyyssuhteita.”

DELEGOINTIA PITÄÄ OPPIA

”On tässä sen verran todellisuudestakin opittu, ettei sitä yritystä ihan pienillä rahoilla perusteta. Näin 50 000 euroa tappiolla ei olisi mukava olla todellisessa maailmassa.”

Perustamisasiakirjat, lainahakemukset, palkanlaskenta, kirjapito, tarjouspyynnöt ja tarjoukset, laskutus opitaan harjoitusyrityksessä. ”Oikeastaan koko opiskelujen alkupuoli on ollut sidoksissa HY-toimintaan ja sen kautta oppimiseen.” Toimijoiden työnjako perehdyttää henkilöstön johtamiseen: ”… yhden jäsenen työpanos ei ollut yrityksessämme riittävä, joten päädyimme irtisanomaan hänet.” ”Delegoinnin oppiminen oli vaikeinta, mutta siinäkin sai hyvää harjoitusta HY-toiminnan aikana.”

MARKKINOINTI-IDEOITA Harjoitusyrityksissä hyödynnettiin omaa koulutusta. Nuoret hakivat kummiyrityksen tuekseen. Yritysilme luotiin käyntikortteihin, lomakkeisiin. Harjoitusyritysmessuille ja Opinlakeus-messuille rakennettiin yritysesittelyt, suunniteltiin osasto ja tehtiin aktiivista myyntityötä.

”Harjoitusyrityksen suunnitteleminen oli kivaa tai oikeastaan kivointa koko jutussa.” (sitaatit poimittu opiskelijoiden raporteista)

ECE Yritys valmistaa tuotteita ja käy kansainvälistä kauppaa ECE-projektin yhteistyökoulujen kanssa. Projektin myyntivoitto puolitetaan yrityksen toimijoiden ja hyväntekeväisyyskohteen kesken.

NY Lupa yrittää -messut Lahdessa Kaksi merkonomiopiskelijoiden yritystä Koulukadulta edusti Koulutuskeskus Sedua valtakunnallisilla NY-messuilla Lahdessa. Power Partyn Ny:n (Lotta Hyrkäs, Toni Koivusaari, Veera Isomäki, Viivi Närhi, Nina Viitanen, Ville Perämäki ja Henri Selkämaa) liikeidea oli Talviriehan järjestäminen Seinäjoella Lintuviidan alakoulussa 7–12-vuotiaille koululaisille. Tapahtuma oli menestys. Klocka Ny (Eveliina Ahtola, Samuli Ahtola ja Matti Ollia) valmisti käytetyistä CD-levyistä pöytäkelloja. Ohjaajina toimivat Päivi Marttila-Lampinen ja Jarmo Lamminmäki. Messujen valmistelu aloitettiin jo tammikuussa, jolloin NYyrityksillä oli omat messuosastonsa Opinlakeus-messuilla. Kokemusten pohjalta opiskelijat tekivät muutoksia osastoi-

hinsa, jotta ne olisivat mahdollisimman edustavat Lahdessa. Lahden kaksipäiväinen tapahtuma oli Suomen mestaruuskilpailu, joten koko menomatka oli jännitystä täynnä. Messujen lisäksi ohjelmaan kuului neljän minuutin mittainen yritysesittely englanniksi. Esityksen jälkeen tuomaristo vielä haastatteli yrityksiä.

NY lupa yrittää -messut Lahdessa olivat opiskelijoiden mukaan todella vaikuttava ja opettava tapahtuma. Paluumatkalla olikin jännityksen purkautumisen jälkeen vapautunut ja rento tunnelma. Päivi Marttila-Lampinen

Osuuskunta Ähtärin Ahertajat Osuuskunta KAMPin alatoiminimen Ähtärin Ahertajat toiminta aloitettiin keväällä 2011. Vuoden vaihteessa aloitettiin tarvittavien asiakirjojen kokoaminen ja laatiminen Pajoilta Urille -projektin liiketoimintacoach Tero Perälän avustuksella. Opiskelijat lähtivät innolla mukaan osuuskuntatoimintaan ja ensimmäiset opiskelijajäsenet liittyivät osuuskuntaan. Ähtärissä osuuskuntatoiminnassa ovat opiskelijoiden lisäksi mukana pajacoach Seija Rokala ja opettajat Maija-Liisa Paananen ja Tarja Tienaho. Virallisesti Ähtärin Ahertajat aloitti toiminnan huhtikuun alussa, jolloin Kotitalous- ja kuluttajapalvelujen perustutkinnon opiskelijat palasivat työssäoppimisjaksoltaan takaisin kouluun.

MONIPUOLISTA PALVELUA Osuuskunta Ähtärin Ahertajien toiminnan tukijalkana on aluksi oppilaitoksen pesulatoiminnan hoitaminen. Pieni asiakaskunta on jo olemassa ja lisää asiakkaita on toivottavasti tulossa. Asiakkaille tarjottaviin palveluihin kuuluvat pesulapalveluiden lisäksi kotisiivoukset, pienimuotoinen pitopalvelutoiminta, tilausruokien ja leivonnaisten valmistaminen. Lisäksi pystymme järjestämään erilaisia tilaustarjoiluja oppilaitoksen tiloissa. Osuuskuntatoiminta antaa opiskelijoille mahdollisuuden toimia oikeissa työkohteissa ja oikeiden asiakkaiden kanssa. Osuuskunta on hyvä ympäristö opiskella työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja.

OSUUSKUNTA TOIMII KESÄLLÄKIN Kesällä 2011 on Ähtärin Koulutien opetuspisteessä ensimmäisen kerran kesätoimintaa opiskelijoille ja se järjestetään Osuuskunta Ähtärin Ahertajien kautta. Osuuskuntaan kuuluvilla opiskelijoilla on mahdollisuus jäädä osuuskuntaan työskentelemään kesäksi. Valmistuvilla opiskelijoilla on mahdollisuus toimia vuoden verran osuuskunnassa valmistumisen jälkeen ja näin työllistää itsensä.

TYÖ JA OPISKELU YHDISTYVÄT OSUUSKUNNASSA Lukuvuonna 2010–2011 Koulutuskeskus Sedussa perustettiin osuuskunta. Osuuskunta tulee toimimaan oppimisareenana: opiskelija pääsee tutustumaan käytännön yrittäjyyteen ja opiskelun ohessa voi hankkia myös lisäansioita. Osuuskunta tulee kattamaan koko Etelä-Pohjanmaan, ja siihen voivat liittyä niin Koulutuskeskus Sedun opiskelijat kuin myös Etelä-Pohjanmaan alueella toimivien nuorten työpajojen asiakkaat. Ensimmäisenä toiminta käynnistyi Ähtärin Koulutiellä.

KOKONAISVALTAINEN VASTUU KASVATTAA Osuuskunnan alkutaivalta tukee EP:n Pajoilta Urille -hankkeesta liiketoimintacoach Tero Perälä. Organisaatiomalliin on haettu konsultaatioapua esimerkiksi Eepeen osuuskaupalta, josta talousjohtaja Kaj Mäkelä on valottanut eri mahdollisuuksia.

y r i t t ä j y y s

OSUUSTOIMINNAN HYÖDYT Opiskelija pääsee osuuskunnassa testaamaan ideansa toimivuutta käytännössä mutta hyvin riskittömästi. Opiskelija saa sekä ammatillista että liiketoiminnallista ohjausta.

OSUUSKUNTA KAMP Osuuskunnan nimestä järjestettiin kilpailu, jossa opiskelijat saivat antaa ehdotuksensa. Näistä ehdotuksista järjestettiin netissä äänestys, jonka tuloksena osuuskunnan nimeksi äänestettiin KAMP. Voittanut ehdotus tuli ryhmältä, johon kuuluvat Mira Hautaluoma, Piia Kaura, Anna Saarijärvi ja Keijo Yli-Karjanmaa, jotka opiskelevat Upankadulla Seinäjoella. Eepee palkitsi voittoisan nimiehdotuksen keksijät.

Tarja Tienaho

Maalariopiskelija maalaa valkoisella

Ylistarossa rakennustyömaan toisessa osassa asennetaan ikkunoita. Toisessa päädyssä maalariopiskelijat Pauliina Uuro (21) ja Jasmine Hulkko (17) maalaavat tulevan huoltotilan sisäseiniä. Huoltotilan halli ja toimistotilat ovat neljän maalariopiskelijan käsittelyssä saaneet nauhat cyprock-levyihin, tasoitteella on viimeistelty pinnat. Hionnan jälkeen pintaan on levitetty valkoinen maali. Ykkösvuoden opiskelijoille kuuluu rakennusmaalaamisen pohjatyö, joten maali on aina valkoista.

TEKEMÄLLÄ OPPII Maalausurakka on opiskelijoiden sivutyö, jota he tekevät iltaisin ja lauantaisin. Työn tulee valmistua neljässä viikossa jouluun mennessä. Opiskelijat ovat aloittaneet maalariopinnot elokuussa, joten rohkeuden puutteesta nuoria naisia ei voi syyttää. Työ on pitänyt osittaa ja aikatauluttaa itsenäisesti – ja aikataulu on pitänyt. - Työ opettaa tosi paljon. Koulupäivien päälle on ehditty tehdä nelisen tuntia töitä. Rakentamisesta vastaava Jani Ketoja on ollut suureksi avuksi vähän niin kuin ”työnjohtajana”, kertovat Hulkko ja Uuro urakastaan. - Elokuussa opeteltiin siveltimen käyttöä, huonekalujen hiontaa ja kittausta. Syys- ja lokakuussa on tehty töitä Lapualla Koulutuskeskus Sedun omakotitalotyö-

mailla. Kun opettaja Marika Kokko kertoi kohteesta, otimme yhteyttä ja kävimme esittäytymässä ja neuvottelemassa urakasta, maalariopiskelijat selvittävät. Pintakäsittelyalan opettaja Marika Kokko kiittelee ensimmäisen vuoden opiskelijaryhmää tuotteliaaksi. - Ryhmässä on asenne kohdallaan. Työt etenevät ja valmistuvat aikataulussa, sanoo Kokko.

TEKNIIKKA VOIMAA RATKAISEVAMPI - Pintakäsittely on ihan mukavaa fyysistä työtä, maalisangot painavat 20 kg mutta ei pidä luovuttaa vaan ottaa maalia kippo kerrallaan, puntaroivat Uuro ja Hulkko. Molemmat nuoret naiset vakuuttavat nauttivansa käytännön töistä. - Näkyvä jälki palkitsee, kiteyttää Jasmine Hulkko. Opiskelusyksy on mennyt tosi nopeasti ja taito on kasvanut, kun on ollut käytännön harjoituksia koko ajan. - Kun jälki alkaa näyttää hyvältä, pitää kehittää työnopeutta. Ikävin työvaihe on hiominen mutta lopputuloksen kannalta se on tärkein, joten ei kannata hutiloida, summaavat maalariopiskelijat.

Tämähän on meidän yritys! Työssäoppiminen on osa ammatillista opiskelua ja pääsääntöisesti se tapahtuu oman ammattialan työpaikoilla. Opetushallituksen rahoittamassa kokeiluhanke SeTREENIssä on voitu kokeilla erilaisin tavoin työssäoppimista laajempana kuin vähimmäismäärä 20 ov. Toisaalta myös ohjauksen määrää, muotoa ja aikaa on voitu kokeilla eri tavoin. Hiusalalla haluttiin kokeilla yrittäjyyden, oppilaitoksen tiloissa toteutettavan opiskelijoiden NY-toiminnan ja laajennetun työssäoppimisen yhdistämistä. Hankkeessa kehitetty SeduCoachmalli ulotti lonkeronsa myös ammattialan yrittäjien osaamisen hyödyntämiseen ohjaustyössä.

NY-PARTURI-KAMPAAJAT TYÖSSÄOPPIMASSA OMASSA YRITYKSESSÄ Opiskelijat perustivat kaksi yritystä ”Blond it Ny” ja ”Sun Hair Ny”. Kuuden opintoviikon ajan heillä oli mahdollisuus palvella asiakkaita koulun tiloissa. Tammihelmikuussa, jolloin kokeilujakso toteutettiin, alan yrityksissä on yleensä hiljaista. Kolmannen vuoden opiskelijoina heillä ei olisi ollut parturi-kampaamoissa niin monipuolisia ja vaativia töitä kuin omassa yrityksessä oli mahdollisuus toteuttaa. Työssäoppimista ohjaavana opettajana toimi lehtori Minna Busch.

oppilaat tykkäävät vaihtelusta” ”huomaa hyvin yksilöiden erot, vaikka yhtä paljon koulua takana, niin hyvin erilaisia taidoiltaan, jotkut kaipasivat enemmän ohjausta kuin toiset eivät ollenkaan” ”hyvä idea olla tällä tavalla yhteistyössä, miellyttävä ja myös itsensä skarppaamista”

OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA: Parturikampaamoyrittäjät Katariina Paski ja Lari Paski (Kata Look), Reija Louhimaa (Reijan Look), Jussi Ristiharju (Pk. Katju), Hanna Mäenpää (Pink) toimivat jokainen päivän SeduCoacheina NY-yrittäjien ohjaajina/mentoroijina. Työssäoppimisjakso täyttyi asiakastöistä ja yrittämiseen liittyvistä monipuolisista tehtävistä. Yhteensä asiakkaita 6 viikon aikana NY-yrityksillä oli 364.

HIUSALAN YRITTÄJIEN PALAUTE TÄRKEÄÄ Kokeilusta saatu palaute on erityisen tärkeää ja siinä korostetaan työelämäyhteistyön merkittävyyttä. Yrittäjien mielestä opiskelijat onnistuivat itsenäisessä ja liiketyömäisessä työskentelyssä sekä töiden lopputuloksissa. SeduCoachyrittäjämentorit kiinnittivät huomiota niin asiakaspalveluun kuin myös työpisteen siisteyteen, ergonomiaan ja ainemääriin. Tärkein viesti tuleville yrittäjille: ”Ajattele aina minkälaista kohtelua itse toivoisit jos olisit maksava asiakas.” Opiskelijat saivat palautetta välittömästi, he saivat kysyä neuvoja ja yrittäjien antamat kommentit olivat tärkeitä tuleville parturi-kampaajille.

Mitä opin, mitä olisin tehnyt toisin?

”itsevarmuus kasvoi, kun ei tullut heti lähdettyä kysymään neuvoa vaan yritti hieman tarkemmin päätellä itse” ”yrityksen perustamisen paperityöt ja muut toimenpiteet tuli opittua” ”ilta-aikoja olisi voinut olla enemmän”

y r i t t ä j y y s

Miten koin ammattilaisten ohjauspäivät?

”erilaisia ohjaajia, keskittyivät eri asioihin > hyvä juttu” ”heiltä sai paljon tietoa yrittäjän arjesta ja heidän omista toiminta tavoista” Lähtisinkö uudelleen mukaan?

”Ehdottomasti, Ny-yritystä olisi voinut pyörittää vielä kauemminkin. Oli mukavaa työskennellä itsenäisemmin kuin koulun asiakaspalvelussa” NY-yritysten alkutaipaleella opiskelijan tokaisema kommentti ”tämähän on meidän yritys” osoittautui matkan varrella paikkansapitäväksi. Yhteistyökokeiluun osallistuminen toi osaamista kaikille.

SEDUCOACHIEN KOMMENTTEJA: ”ehdottomasti, hyvä juttu opiskelijoille ja kampaajille, molemmat sai oppia toisiltaan !!!” ”vaikka opettajatkin ovat ammattilaisia niin silti luulen että

Anne Lepistö

Urheilumenestystä maailmalta Jaakko Björkbacka ja Joni Hautamäki yhdistävät opiskelun ja urheilun hyvällä menestyksellä. Björkbacka opiskelee lähihoitajaksi Seinäjoella Koskenalantiellä ja harrastaa urheiluammuntaa kansainvälisellä tasolla asti. Joni Hautamäki opiskelee talonrakentajaksi Kurikassa ja harrastaa tavoitteellisesti jousiammuntaa. Vuoden 2010 elokuussa molemmat tarkat nuoret miehet osallistuivat nuorten olympialaisiin Singaporessa, jonne kokoontuivat maailman valiot 1992–1993 syntyneistä.

OPISKELUA JA URHEILUA Alajärveltä kotoisin oleva Jaakko Björkbacka aloitti lähihoitajaopinnot Seinäjoella syksyllä 2008. Kolmantena vuotena hän on erikoistunut ensihoidon koulutusohjelmaan. Urheiluammunnan hän oli aloittanut jo ennen lähihoitajaopintoja. Urheiluammuntaa hän on harrastanut 7 vuotta. Talvisin ammutaan ilmakiväärillä ja ke-

säisin pienoiskiväärillä. Hän edustaa Lehtimäen Ampujia (LehA). Tulevassa lähihoitajan ammatissa ja urheiluammunnassa on samoja piirteitä. Urheiluammunta edellyttää erinomaista yleiskuntoa, taitoa, tarkkuutta ja psyykkistä vahvuutta. Lähihoitaja voi työssään joutua äärimmillään tilanteisiin, joissa potilaan henki on vaarassa. Silloin erityisesti tarvitaan samoja ominaisuuksia. Vaikka urheiluammunta vaatii päivittäistä harjoittelua ja vie aikaa, Björkbacka on hoitanut opiskelut hyvin. − Hän on aina miettinyt itse etukäteen, miten hoitaa opiskelun, kun joutuu olemaan koulusta poissa. Loma-aikoina hän on korvannut poissaolojaan. Hän on ollut myös tarvittaessa valmis sijoittamaan opiskelun ensisijaiseksi ja tekemään kompromisseja, että niin opinnot kuin urheilu tulevat hyvin hoidettua, toteaa ryhmänohjaaja Keijo Pohjoispää. − Koulu on antanut mahdollisuuden osallistua leirityksiin ja kisamatkoihin, suuri kiitos tästä kuuluu koulun opettajille. He ovat joustaneet ja tukeneet opiskelussa, toteaa puolestaan Björkbacka. Syksyllä 2011 Björkbacka aikoo vaihtaa armeijan harmaisiin, mutta lähihoitajan työt toivottavasti kutsuvat sen jälkeen. − Alalla tulen pysymään urheilun ehdoilla, lupaa Björkbacka.

OLYMPIALAISET SINGAPORESSA Singaporen kisat olivat 14.−26.8.2010, mutta matka kesti kokonaisuudessaan kolme viikkoa. Suomen joukkueessa oli 19 nuorta urheilijaa, mm. yleisurheilijoita, purjehtijoita, jousiampujia, jotka olivat osallistuneet oman lajinsa karsintaan. Björkbacka oli osallistunut Euroopan karsintaan Norjan Meråkerissa maaliskuussa 2010. Hän oli ainut pohjoismainen miespuolinen kivääriampuja, joka oli selvittänyt tiensä olympialaisiin. Jaakko Björkbackan sijoitus olympialaisissa oli yhdeksäs. Hän saavutti itselleen asettamansa tavoitteet ja oli sijoitukseen erittäin tyytyväinen, koska laji on niin haastava ja herkkä. Itse kilpasuoritus ilmakiväärillä kestää 1 h 45 min, pienoiskiväärillä makuuammunta 1 h 15 min ja asentokilpailu 3 h 20 min. Ilmakivääriä ammutaan 10 metrin etäisyydeltä ja pienoiskivääriä 50 metrin etäisyydeltä. − Kisat olivat niin huikeat, että on vaikea kuvata sitä tunnelmaa. Ikimuistoinen kokemus, jolle ei vertoja löydy, muistelee Björkbacka.

JOUSIAMMUNTA KOREAN KANSALLISLAJI − Jousiammunta ei ole Suomessa yleisölaji mutta Koreassa se on kansallislaji. Italiassa, Ranskassa ja Kiinassa jousiammunnalla on runsaasti harrastajia ja kisat keräävät myös hyvin yleisöä, kertoo Joni Hautamäki, joka lajiharjoitusten lisäksi harjoittelee kuntosalilla kolmesti viikossa.

NIKO MÄKELÄ – SALIBANDYN MITALISTI Niko Mäkelä (19) pelasi Seinäjoen Peliveljien (SPV) edustusjoukkueessa salibandyn SM-hopeaa kaudella 2010–2011. Peliveljille hopea on seurahistorian paras saavutus.

Heinäkuussa Hautamäki ampui PM-hopeaa Suomen joukkueessa Norjassa, ja edusti Suomea myös nuorten EM-kilpailuissa. Singaporessa nuorten olympialaisissa hän kilpaili kahdeksan joukkoon pääsystä bangladeshilaista Md. Emdadul Haque Milonia vastaan. Toinen pudotuskierros käytiin päästadionilla, ison screenin ja katsomon ympäröimänä. Estradilla oli vain juuri ampumassa oleva kilpapari. Hautamäki ampui jännitykseensä nähden hyvin, vaikka hävisikin kisan.

Joni Hautamäki kuuluu Lakeuksilta Lontooseen -valmennusryhmään, jonka tavoitteet on asetettu Lontoon olympialaisiin 2012. Brasilian olympialaiset 2016 siintää Hautamäen päätähtäimessä, ja hän kuuluu olympiavalmennusryhmään Target 2016. Häntä valmentavat Osmo Koivunen ja Kari Hautamäki.

Mäkelä pääsi keväällä edustamaan Suomea alle 19-vuotiaiden poikien maajoukkueessa. Suomen juniorit voittivat Saksassa pelatuissa MM-kisoissa kultaa. Suomi kaatoi kisojen loppuottelussa Ruotsin jännittävien vaiheiden jälkeen 4-3. Edellisen kerran Suomen alle 19-vuotiaat ovat juhlineet MM-kultaa vuonna 2003. Niko Mäkelä valmistuu merkonomiksi keväällä Seinäjoella. Riitta Myllymäki & Anna-Kaisa Koitto

Koulutuskeskus Sedussa toimi lukuvuonna 2010–2011 ennätysmäärä NY-yrityksiä (36), jotka tarjosivat palveluja entisöinnistä leivonnaisiin, hiustenhoitoon ja lastenjuhliin. NY-yrityksiä perustettiin ensimmäistä kertaa myös teollisuuden ja rakentamisen toimialoille. Opiskelijat perustavat NY-yrityksen lukuvuoden ajaksi. NY-yritykset toimivat oikealla rahalla mutta eivät tee esim. veroilmoitusta. NY-yrityksen liikevaihto ei saa ylittää 8 500 euron rajaa. Lukuvuoden aikana NY-yritys tekee mm. toimintasuunnitelman ja osavuosiraportin, osallistuu NY-messuille, laatii tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen.

y r i t t ä j y y s

NY-yritykset eri opetuspisteissä:

Ilmajoki, Pappilantie Kurikka Lapua Seinäjoki, Kirkkokatu Seinäjoki, Koskenalantie Seinäjoki, Koulukatu Seinäjoki, Törnäväntie Seinäjoki, Upankatu Ähtäri, Tuomarniementie

9 2 3 3 1 8 6 1 3

Taitaja2011-finalistit Kuopiossa PUTKIASENTAJA OSSI HEIKKILÄ NOUSI KULTAKANTAAN Kun eka päivän jälkeen on kuudentena, vaaditaan hyviä hermoja. - Jäi yksi mitta huomaamatta. Jos se olisi ollut oikein, olisin ollut neljän joukossa. Toisena päivänä tein tosi tarkkaa työtä ja nousin ykköseksi. Mitassa saa olla enintään 2 mm:n heitto, kertaa seinäjokinen Ossi Heikkilä (18). Valmentaja Taisto Hänninen on harjoitteluvaiheessa opettanut tekemään tarkasti. Harjoituksia oli tiiviisti viikoittain muutama tunti töiden jälkeen koululla.

Koulutuskeskus Sedusta matkasi Kuopioon ammattitaidon SM-kisoihin vain 9 todellista taitajaa, kun viime vuonna finalisteja oli 17 ja edellisenä vuonna ennätykselliset 22. Taitaja2011-tapahtuman finaali kisattiin 3.–5.5.2011. Paluumatkalla bussissa iloittiin hienosta kisamatkasta hyvän joukkueen kesken. Matkaa siivittivät kaksi kultaa ja yksi pronssi, kaksi nelossijaa ja lukematon määrä hyviä suorituksia.

Toisena kilpailupäivänä piti kytkeä maalämpöpumppu, paisuntapuoli, lattialämmityksen piiri ja aurinkolämmitys. Kolmannen päivän yrittäjyysosiossa haettiin LVI-alan tuotetietoja alan kirjallisuudesta. - SM-kulta on mukava lisä ansioluetteloon. Se kertoo innokkuudesta alaa kohtaan ja auttaa työnhaussa, kertoo Ossi Heikkilä. Kultamitalistille ojennettiin myös työstipendi eli ottamalla yhteyttä yritykseen, hän voisi aloittaa neuvottelut työpaikasta. Ossi Heikkilä ahkeroi kuitenkin nyt kerrostalotyömaalla, valmistuu toukokuussa ja suuntaa armeijaan tammikuussa.

ANTTI JÄRVI KULJETUSLOGISTIIKASSA KULTAA 2010 – KULTAA 2011 Koulutuskeskus Sedun joukkueessa oli kaksi konkaria: Antti Järvi ja Meri Välilehto esiintyivät Taitaja-finaalissa jo viime vuonna. Kuljetuslogistiikassa Antti Järvi osoitti mestarillisia otteita ja vei viimevuotiseen tapaan kultamitalin. - Hermoilu ei sovi mulle. Totta kai haluan pärjätä, kun kerran osallistun kisaan. Valmistaudun seuraamalla muiden tekemisiä. Joka päivä, joka tehtävässä kasvatin eroa muihin. Haastavinta oli lastata kuorma-autoon rakennustarvikekuorma kappaletavaranosturilla. Aikaa oli vain 45 minuuttia. Siinä piti toimia ripeästi ja rauhallisesti, kertoo kauhavalainen Antti Järvi (19). Menestyksekäs Antti Järvi oli myös ehdolla Taitajien Taitajaksi. - Opiskelijan menestyminen on hieno asia hänelle itselleen ja tietysti koko porukalle. Kaikki opettajat vaikuttavat, painottaa Marko Iso-Koivisto, Antti Järven valmentaja. Käytännön oppinsa Antti Järvi on hankkinut Kuljetusliike P. Kantola Ky:n kautta. Kevään viimeiset työssäoppimisjaksonsa Järvi kuljettaa irtorehua ja viljaa Kuljetusliike Hantula Ky:n palveluksessa, ja tammikuussa kutsuu armeija. Nuori mies pysyy tiellä.

SUOMEN PARHAAT PAITAPUSERON TEKIJÄT Pukuompelussa SM-finaalissa Meri Välilehto sijoittui viime vuonna viidenneksi, tänä vuonna kuudenneksi. Ensikertalainen Katariina Saari nappasi pronssin. - Helmikuusta lähtien tehtävät olivat netissä mutta niitä voidaan muuttaa enintään 30 %. Kun semifinaalissa tehtiin hame, finalistit suunnittelivat siihen kolme liiviä, joista tuomari valitsi toteutettavaksi yhden, kuvaa Tuire Karvala, vaatetusompelijoiden valmentaja.

Ensimmäisen päivän työnä oli valmistaa paitapusero: kaulurikaulus, laskoksia, amerikanhalkio. - Rakennekuvissa tuskaa tuotti saumavarojen summittaisuus. Mitan mukaan piti olla 7, 8 ja 9 millin saumavaroja. Vei tosi paljon turhaa aikaa, kun mitat oli kaavoissa eri kuin poikkileikkauskuvissa, kertoo Katariina Saari (17).

WorldSkills Competitions (WSC) järjestetään Lontoossa 4.–9.10.2011. Sinne matkaa myös Aku Korhonen, Koulutuskeskus Sedusta vuosi sitten valmistunut maalari, joka voitti kultaa Taitaja-kisoista v. 2009 ja 2010.

Ensimmäisen päivän urakka oli kaikille liikaa, sillä kukaan ei ehtinyt tehdä kustannuslaskelmaa vaan se tehtiin ylimääräisellä ajalla – 10 minuutissa. - Toisena päivänä tehtiin liivi, jolloin nousin 5. sijalta kolmanneksi. Leikkuu ja ompelu sujuivat, ja ehkä parasta työssäni oli runsas kierrätysmateriaalien käyttö, kertoo Katariina Saari ja antaa palautetta huonoista pöydistä ja ergonomiasta. - Kaikki olivat tosi hyviä tekijöitä mutta kun aikaa on vähän, tekee tosi pahoja virheitä. Jokaista hävetti huono laatu, painottavat Meri Välilehto (18) ja Katariina Saari.

KOULUTUSKESKUS SEDUN TAITAJA2011-FINALISTIT Koneistus:

Riku Haapamäki, valmentajana Timo Mäki Koneistus:

Erkki Hietaranta, valmentajana Ari Lantela

YRITTÄJYYSASENTEELLA ETEENPÄIN

Kuljetuslogistiikka:

TOY-malli valittiin Taitaja2011-kisoissa parhaaksi yrittäjämäiseksi oppimismenetelmäksi. TOY työssäoppiminen yrittäjänä -malli on kehitetty ja pilotoitu Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa. Kyseessä on valtakunnallinen OPH:n verkostohanke.

Antti Järvi, valmentajana Marko Iso-Koivisto

y r i t t ä j y y s

Levy ja hitsaus:

Santtu Lehtinen, valmentajana Mika Lassila Pukuompelu:

Katariina Saari, valmentajana Tuire Karvala Pukuompelu:

TOY-mallia toteutetaan Koulutuskeskus Sedussa käsi- ja taideteollisuusalalla eli opiskelijat voivat yhdistää yrittäjyyden ja työssäoppimisen. Kun tutkintoon kuuluu työssäoppimista 20 ov, puolet siitä saa tehdä omassa NY-yrityksessä. - Puolet työssäoppimisesta pitää suorittaa toisen palveluksessa, jotta yhteydet alan työnantajiin vahvistuvat, painottaa koulutuspäällikkö Riitta Tuokko.

Meri Välilehto, valmentajana Tuire Karvala Putkiasennus:

Ossi Heikkilä, valmentajana Taisto Hänninen Sähköasennus:

Ville Rinta-Runsala, valmentajana Jarmo Kiskola Tietokoneet ja -verkot:

Teemu Virtanen, valmentajana Ari Autio

WORLDSKILLS Koulutuskeskus Sedun kisajoukkuetta täydensi ammattitaidon MM-kisoihin valittu Riku Lähteenmaa, joka oli kutsuttu kisoihin näyttämään hitsaustaitojaan, jotta tiedetään, millä tasolla maailman huiput taituroivat.

SAKUstars 2011 Joensuu 12.–14.4. Laura Pakkalan tietokonegrafiikkaa.

Yksinlaulu, iskelmä Kunniamaininta Keijo Hietikko, Kurikka Lausunta, soolo Kunniamaininta Mari Haka, Pappilantie Taidetta kahdessa tunnissa Kunniamaininta Iida Rinne, Jurva

ENNAKKOON LÄHETETYT TYÖT Maalaukset Kultaa Hopeaa Lyömäsoittimet, rummut Kultaa Markus Palomäki, Kirkkokatu

Tietokonegrafiikka Hopeaa Laura Pakkala, Koskenalantie

Sähköiset soittimet Kultaa Isak Latvala, Kurikka

Valokuvat Kultaa

Ryhmätanssi Hopeaa

Taidekäsityöt Kunniamaininnat Riia Rantamäki, Pappilantie Heli Sippola, Pappilantie

Slide, Lapua Anastasia Trukhacheva, Ksenia Kajava, Alexandra Kostikova ja Elena Liseytseva

Yksinlaulu, hengellinen Pronssia Keijo Hietikko, Kurikka Bändit Pronssia

Alice Kolunsarka, Pappilantie Iida Rinne, Jurva, Pappilantie

Kirjoitelmat alle 20v. Hopeaa Salla-Mari Mikkola, Kurikka Konemusiikki Kunniamaininta

Armado, Kurikka Susanna Laitala, Iisak Latvala, Santtu Muhonen, Kirsi Niemi ja Severi Osala

Salla-Mari Mikkola, Kurikka

Jani Kaataja, Jurva

Maatalousalan opiskelijat koulussa ja vieraalla töissä SeDuuni-hankkeen avulla Koulutuskeskus Sedun maatalousalan opiskelijat Ilmajoella pääsevät heti ensimmäisenä opiskeluvuonna vieraan palvelukseen. Oikeita töitä tarjoavat Ilmajoen maatalousalan kaupat K-maatalous ja AgriMarket sekä Kuljetusliike Koivulahti. Nuoret pääsevät totuttelemaan työelämän sääntöihin. - Opiskelijat ovat tykänneet tästä vaihtelusta tosi paljon. Koulun pitäisi antaa eväitä elämää varten, ja tässä yhteistyössä eväitä karttuu, toteaa lehtori Lauri Tölli ja muistuttaa, että järjestelyjä on tehty aika paljon. Opiskelijat ovat maatalouskaupan töissä tai kuljetusliikkeen elintarvikekuljetuksissa kolme päivää viikosta. Sillanrakentajana on toiminut työelämäkoordinaattori Kirsi Nyrhinen SeDuuni-hankkeesta. - Nämä päivät voivat olla maatalousalan 16-vuotiaan opiskelijan ensimmäinen kokemus työntekijän asemassa, pohtii Nyrhinen.

MAASEUDULLA MAHDOLLISUUKSIA Kurikkalainen maatalousalan opiskelija Ville Ruutiainen (17) työskentelee tällä viikolla K-maataloudessa. Hän on tottunut maatilan töihin ja käsittelee koneita sen mukaisesti. Suunnitelmissaan on urakointi maatiloilla ja turvesoilla. Pasi Mutikaisen ohjauksessa hän on hyllyttänyt tavaroita mutta myös järjestellyt pihalla tilaa uusille koneille. - Olen jo parina kesänä ollut töissä turvesuolla Soinissa, ja sinne menen työssäoppimaankin. Maatalouskoneurakoinnissa on paljon mahdollisuuksia, kun tilakoot kasvavat ja tilat erikoistuvat, Ruutiainen puntaroi.

TOLKULLISTA TYÖTÄ - Nuoret ovat hyvin motivoituneita, tulevat ajallaan ja tekevät ahkerasti. Kyllä he tietävät, miksi koulua käydään. Syyspuolella meillä on enemmän hommaa, kertoo Kosti Kuusniemi K-maataloudesta.

KOKEILUSTA PYSYVÄKSI TOIMINNAKSI Ilmajoella jokainen maatalousalan opiskelija pääsee vieraalle töihin mutta vain kolmeksi päiväksi. Työaikojen noudattaminen, annettujen tehtävien tekeminen, asiakaspalvelu antavat opiskelijalle puhtia myös opiskeluun.

SeDuuni -osumaa työhön -ESR tavoitteena on edistää ja syventää oppilaitosten ja työpaikkojen välistä yhteistyötä ja kehittää uusia menetelmiä toisen asteen ammatillisen koulutuksen toteuttamiseksi osin aidoissa työympäristöissä.

Mitä kodinhuoltaja tekee?

y r i t t ä j y y s

pään ja Katja Saarijärvi-Okutan johdolla pääsivät kahdeksi päiväksi siivoamaan hotellihuoneita ja päiväksi avustamaan aamupalan hoidossa ja asiakaspalvelussa. Opiskelijoita oli kolme yhtä aikaa Lakeudessa. Opettajat olivat mukana tässä toimintamallissa ohjaamassa ja opettamassa Lakeuden henkilökunnan mukana.

Kodinhuoltajaksi opiskelu on monipuolisuudessaan haasteellista. SeDuuni-hankkeen kautta opiskelijat ovat päässeet työhön käsiksi oikeissa ympäristöissä. Hotelli Lakeudessa ensimmäisen vuoden kodinhuoltajaopiskelijat Seinäjoen Upankadulta opettajiensa Elina Forslundin, Sirpa Kallion-

Samat opiskelijat pääsivät kevätkaudella kuudeksi päiväksi oppimaan Kivipuroon. Kivipurossa on kuntoutuskoti, palvelukeskus ja toimintakeskus. Opiskelijat tutustuvat jokaiseen osa-alueeseen kahden päivän ajan: ruokahuolto ja ruuanvalmistus, puhtaanapito ja siivous sekä asiakkaan avustaminen ja viriketoiminta. Työpaikkaohjaajat olivat etukäteen miettineet valmiiksi työtehtäviä. Opettajat Sirpa Kallionpää, Katja Saarijärvi-Okutan ja Sirpa Ilves opettivat oikean työn ääressä.

Aineistoa voi hyödyntää myös oppitunneilla. Oppimateriaali muodostuu lyhyistä teoriaosioista, sanastosta ja opettavaisista verkkopeleistä. Oppimateriaalissa käsiteltävät aihealueet ovat päivittäiset raha-asiat, lainaaminen, säästäminen ja sijoittaminen, kuluttaminen ja verkkokauppa, työelämä sekä yrittäminen. Oppimateriaalin julkaisualustoina toimivat Moodle ja Wiki.

TALOUSTAITOJA NUORILTA NUORILLE Koulutuskeskus Sedu, SeDuuni-hanke, SeTreeni-hanke, Kuortaneen säästöpankkisäätiö ja Töysän säästöpankkisäätiö ovat käynnistäneet yhteistyöhankkeen, jolla halutaan parantaa peruskoulun 9-luokkalaisten oman talouden hallintaa. Hankkeen nimi on Oma Onni. Hankkeessa Koulutuskeskus Sedun kolmannen vuosikurssin 9 merkonomi- ja 6 datanomiopiskelijaa Koulukadulta sekä kaksi artesaaniopiskelijaa Ilmajoelta ja Jurvasta suunnittelivat ja toteuttivat oppimisympäristön, joka käsittelee oman talouden hallinnan perusasioita ja yrittäjyyttä. Ideana on opettaa taloustaitoja nuorilta nuorille. Pilottivaiheeseen osallistuvat Seinäjoen yhteiskoulu, Seinäjoen lyseo ja Nurmon yläkoulu. Projektiryhmä aloitti työnsä elokuussa 2010. Ensimmäisenä työnä oli selvittää, miten hyvin nykyiset peruskoulun 9-luokkalaiset hallitsevat talouden perusasioita. Selvitys tehtiin verkkokyselynä syyskuussa 2010. Selvityksen tuloksia hyödynnettiin oppimateriaalin laadinnassa. Syyskuussa esiteltiin myös Oma Onni – Talenttia talouteesi -logo sekä Onni-hahmo. Piirretyn Onni-hahmon rinnalle valmistui lisäksi Onni-maskotti, jonka ensiesiintyminen tapahtui Opinlakeus-messuilla tammikuussa 2011. Oppimisympäristö on suunniteltu itseopiskeluun verkossa.

Oma Onni -projekti esittäytyi Opinlakeus-messuilla 26.–27.1.2011 ja Yrittäjyyskasvatuskonferenssissa 28.1.2011. Helmikuussa 2011 projektiryhmän opiskelijat jalkautuivat yläkouluihin, esittelivät oppimisympäristön ja kannustivat itseopiskeluun. Projektin vaikuttavuus selvitettiin loppukyselyllä maalis-huhtikuussa 2011. Syksyllä 2011 kohderyhmä laajenee kattamaan Seinäjoen ja sen lähikuntien yläkoulut. Projektista saadut kokemukset ovat myönteisiä. Sen lisäksi, että projekti lisäsi yhdeksäsluokkalaisten taloustaitoja sen toimijat kokivat saaneensa projektista ainakin seuraavia hyötyjä: Oma Onni –projektin opiskelijat:

• Talousasioiden tiedot ja taidot lisääntyivät eli ”parhaiten oppi, kun itse opetti” • Ryhmätyö- ja vuorovaikutustaidot paranivat • Vastuun ottaminen omasta työstä ja opiskelusta lisääntyi • Arvostus eri ammattialoja kohtaan lisääntyi (näki mitä muut osaavat) • Tuli uusia kavereita • Projektissa opittua voi hyödyntää suoraan työelämässä • Pääsi tutustumaan pankkiin mahdollisena työpaikkana • Erilaista ja mukavaa opiskelua verrattuna tavallisiin oppitunteihin • Monipuolista oppimista tekemällä • Opinnäyte

•

Projektia ohjaavat opettajat:

• Projektin vetäminen oli kuin olisi työelämäjaksolla eli sai uusia ajatuksia ja näkökulmia muuhunkin opetukseen ja opettajuuteen

Oma ammattitaito vahvistui ja monipuolistui • Hyvä mieli, kun opiskelijat innostuivat ja sitoutuivat projektiin • Opiskelijoiden silminnähtävä edistyminen vaikuttava kokemus ja innosti vielä parempaan ohjaukseen • Syntynyttä materiaalia voi käyttää muussa opetuksessa Koulutuskeskus Sedu:

• Myönteisen huomion saaminen • Vuorovaikutuksen lisääntyminen koulutuskeskuksen eri opetuspisteiden välillä • Merkonomi- ja datanomikoulutuksen tunnetuksi tekeminen peruskoululaisille • Työelämäyhteistyö rahoitussektorin kanssa

y r i t t ä j y y s

Kuortaneen Säästöpankkisäätiö ja Töysän Säästöpankkisäätiö:

• Hanke on Säätiöiden sääntöjen mukaista toimintaa parhaimmillaan: Taloudellisen osaamisen ja koulutuksen edistämistä • Säästöpankkisäätiöt ja Sedu luovat puitteet, nuoret tuottavat sisällön. Toimii! Oma Onni -konseptin kehittäminen jatkuu Koulutuskeskus Sedussa. Oma Onni -projekti on lukuvuonna 2011–2012 opetussuunnitelmaan kuuluva vapaasti valittava 10 opintoviikon (ov) yrittäjyysopintopolku. Ari Autio ja Marketta Rantala projektia ohjaavat opettajat

Ideoita ja hallittuja riskejä - Olen ollut yrittäjyyskasvatuksen kanssa tekemissä jo 15 vuotta, joista viimeiset 10 vuotta olen koettanut myös kristallisoida ajatuksiani, pohjustaa Kari Ristimäki, SeAMK Liiketoiminta yksikön yksikönjohtaja.

OPETTAJAN TULEE TYÖSSÄÄN KÄYTTÄÄ YRITTÄJÄMÄISIÄ TOIMINTATAPOJA Yrittäjämäinen toimintatapa Ei ole asenne vaan toimintatapa, kuten innovatiivisuus. Opiskelijoilla pitää olla mahdollisuus viljellä ideoita. Yrittäjä pyrkii hallitsemaan riskejä, siis riskienhallintaa. Opettaja järjestää tilanteita, jotta opiskelija alkaa havaita riskejä.

Yrittäjän pitää saada muut mukaan, siis yhdessä tekeminen. Opiskelijalla pitää olla tilaisuus vakuuttaa ja saada muut mukaansa. - Yrittäjämäisiä toimintatapoja voi käyttää kaikissa oppiaineissa, puhutaan käyttöteoriasta, Ristimäki kiteyttää. - Oppimisen menetelmissä on varaa valita. Opettaja voi toimia liiketoimintaosaamista, yrittäjyyttä tukevalla tai tukehduttavalla tavalla. Opettajalla pitää olla oma opetusfilosofiansa. Käytännöt ovat vain temppuja, joita pitää osata tarkastella kriittisesti, Ristimäki jatkaa. Uusissa OPS:eissa yrittäjyyttä voi olla jopa 40 ov. Koulutuskeskus Sedussa lukuvuosi 2010–2011 on yrittäjyyden teemavuosi. Tapahtumia ja tempauksia on järjestetty lukuisia idearikkaasti ja yhdessä. Riskeistä on yleensä selvitty.

Yrittäjämäistä asennetta Kauhajoen 90-vuotisjuhlaprojektissa

”

Minä olen kokkipoika Sedusta ja Sedusta ja Sedusta. Minä olen kokkipoika Sedusta ja valmistan ruokaa maukasta.

Minä olen Sedun lähihoitaja, ja hoitaja ja hoitaja. Minä olen Sedun lähihoitaja ja pidän huolta nuorista ja vanhoista.

Projektiopinnoissa arvioidaan opiskelijoiden aktiivisuutta, ideointia, luovuutta, omatoimisuutta ja vastuullisuutta projektin suunnittelussa, valmisteluissa ja toteutuksessa. Projektin jälkeen opiskelijat arvioivat aina myös itse omaa toimintaansa.

Kauhajoella vietettiin 8.10.2010 opetuspisteen 90-vuotisjuhlaa. Koulutuskeskus Sedun opiskelijoiden ohjelmanumero valmistui lähihoitajaopiskelijoiden ja päiväkoti Linnunpesän eskareiden yhteistyönä valinnaisena juhlaprojektiopintona. - Projekteina suoritettavat opinnot ovat erinomainen tapa tukea opiskelijoiden yrittäjämäisen toimintatavan ja asenteen kehittymistä, kertoo juhlaprojektin vetänyt opettaja Mia Jokinen.

Projekteissa opiskelijoilla on myös mahdollisuus löytää itselleen mielekäs työtehtävä omien vahvuuksiensa mukaan ja jokaista tarvitaan onnistuneeseen lopputulokseen. Tämän juhlaprojektin lopputulos oli todellakin onnistunut. Esityksessä opiskelijat ja lapset esittelivät laulujen kautta erilaisia ammatteja Sedun kokkipojasta hitsaajaan ja lähihoitajaan. Aplodit olivat raikuvat ja yleisössä näkyi monta liikuttunutta ilmettä.

”

Lappajärven Hemmottelupäivästä perinne tä omaishoitajan kanssa tai käsihoidon toteuttamisesta levottoman muistisairaan kanssa. Jokaisella opiskelijalla oli oma vastuutehtävänsä ja jokaisen panos vaikutti kokonaisuuteen.

ILOA JA OPPIA Hemmottelupäivästä saatu suullinen ja kirjallinen palaute oli todella myönteistä. Asiakkaat nauttivat hoidoista ja saamastaan huomiosta päivän aikana. Koettiin, että opiskelijat työskentelivät ammatillisesti ja he suoriutuivat tehtävistään moitteettomasti. Myös opiskelijat olivat tyytyväisiä. Päivä tarjosi monia oppimiskokemuksia, ja suurimmalle osalle ensimmäisen vuoden opiskelijoista ensimmäiset oikeat asiakastilanteet.

VASTUU KASVAA Lappajärvellä Koulutuskeskus Sedu ja Järviseudun omaishoitajayhdistys ry tekevät hyvää yhteistyötä. Marraskuussa 2010 sedulaiset opiskelijat henkilöstön tuella tarjosivat jo perinteeksi muodostuneen Hemmottelupäivän Järviseudun omaishoitajille ja heidän hoidettavilleen.

Palaute kannustaa meitä jatkamaan ko. päivän viettämistä ja sen kehittämistä. Tähän saakka suunnittelu on ollut opettajien ja hanketyöntekijöiden kontolla, mutta jatkossa annamme opiskelijoille myös enemmän suunnitteluvastuuta. Hemmottelupäivä on yksi lähihoitajakoulutukseen hyvin soveltuva malli harjoitella yrittäjämäistä toimintaa.

Hemmoteltavat kutsuttiin lähihoitajakoulutuksen tiloihin Järviseudun ammatti-instituutissa. Ensimmäisen ja toisen vuoden lähihoitajaopiskelijat, Vapa-projekti (ent. Het-projekti) ja Aijjoos-hanke järjestivät hemmotteluhetket. Päivään osallistui yli 30 alueen omaishoitajaa ja hoidettavaa. Tavoitteena oli omaishoitajien ja hoidettavien virkistyminen, yhteistyön lisääminen alueen työelämän kanssa(omaishoito) ja uusien lähihoitajakoulutuksen opetusmenetelmien kehittäminen.

Ensimmäinen Het-projektin kanssa suunniteltu Hemmottelupäivä toteutettiin jo vuonna 2007. Vuonna 2009 mukaan tuli myös Kuntayhtymä Kaksineuvoisen toiminta-alueella toimiva Aijjoos-kumppanuushanke, jonka tavoitteena on kehittää ennaltaehkäisevän vanhustyön malli Evijärven, Kauhavan ja Lappajärven alueelle. Tällöin teimme lisäksi yhteistyötä Järvilakeuden kansalaisopiston kanssa.

y r i t t ä j y y s

Kirsi Vuorenmaa

TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Osallistujilla oli päivän aikana mahdollista mittauttaa verenpaine ja verensokeri, samalla he saivat ravitsemukseen, liikuntaan ja hyvinvointiin liittyvää terveysneuvontaa. Opiskelijat tekivät erilaisia testejä esim. muistitestiä ja mielialakyselyä. Opiskelijat kutsuivat halukkaat käsihoitoon, kasvohoitoon ja kevyeen hierontaan. Suurin osa hoidettavista tarvitsi päivän aikana eritasoista huolenpitoa; avustamista pukemisessa, ruokailussa ja wc:ssä käynnissä, muutamia autettiin välillä jopa vuoteeseen lepäämään.

IDEOITA JA RISKEJÄ Vaikka Hemmottelupäiviä on järjestetty aikaisemminkin, päivään ei ollut valmista toimintakaavaa. Päivään liittyi siis opiskelijoiden näkökulmasta varsin paljon epävarmuustekijöitä, kuten esimerkiksi osallistujamäärä, mikä puolestaan vaikutti aikataulutukseen ja hoitotarvikkeiden riittävyyteen. Opiskelijat joutuivat miettimään myös omaa osaamistaan; miten selviytyä vaikkapa mielialakyselyn tulosten käsittelys-

Ammattiin oppiminen ja ammattiin kasvaminen Ähtärin Koulutiellä cateringalan opiskelijat (kuvassa) vastasivat itsenäisyyspäivän ja Wanhojen päivän tarjoiluista. Perinteeksi muodostunut lukion Wanhojen juhlalounas järjestettiin Lapuan lukiolaisille cateringalan ja matkailualan opiskelijoiden yhteistyönä (kuva sivun alareunassa) NU10CRA ylpeänä esittää: 25 minuuttia special Yrittäjyys –videon promotilaisuus yrittäjyyden teemapäivänä 2.9. 2010

Uusi hotelli-, ravintolaja cateringalan perustutkinnon opetussuunnitelma otettiin käyttöön elokuussa 2010 aloittaneelle vuosikurssille – kolmessa vuodessa opiskelijoista valmistuu joko kokkeja tai tarjoilijoita. Monessa talossa hotelli-, ravintolaja cateringalaa opiskellaan muun muassa tuottamalla päivittäin opiskelijoille ja henkilökunnalle ateriapalveluja. Opiskelupäivään kuuluu myös teoriaopintoja liittyen vaikkapa erityisruokavalioihin tai hygieniaosaamiseen. Toisen vuosikurssin palveluvastaavaopiskelijat opiskelivat Seinäjoen Kirkkokadulla elo-syyskuussa erityisesti asiakaspalvelua ja kassan käyttöä kahvioissa ja pikaruokapaikoissa. Yrittäjyys-teemavuoden avaukseen osallistuttiin innolla. Erityismaininnan ansaitsee ykkösten tuottama ’25 minuuttia special Yrittäjyys’ -video.

TAPAHTUMIEN KETJU Syyskuussa ensimmäisen vuoden opiskelijat opettajineen vastasivat sotaveteraanien kirkkojuhlan tarjoilutehtävistä Kuortaneen urheiluopistolla. Saimme kunnian palvella noin yhdeksääsataa sotiemme veteraania. Lokakuussa järjestimme Horaca-treffit, joilla 65 työpaikkojen edustajaa kuuli uusista opetussuunnitelmista ja nautti suurtalouskokki 3-luokan opinnäytetyönään valmistamista syysbuffan antimista.

YRITYSTEN KANSSA YHDESSÄ Hotelli-, ravintolaja cateringalan yhteistyö Eepeen ABCliikennemyymälöiden kanssa jatkui vilkkaana koko syksyn. Joulukuussa ensimmäisen vuoden opiskelijat saivat tulikasteensa alan oikeisiin töihin, kun he tutustuivat Seinäjoen ABC:n ravintolapalvelujen tuottamiseen kukin vuorollaan kolmena päivänä. Tammikuussa Kirkkokadulla kisasivat suurtalouskokit kaksi päivää Taitaja2011-semifinaaleissa. Ykkösluokkalaisemme toimivat avustajina ja pitivät kisaravintolaa. Omat opiskelijamme Leena Sillanpää ja Kimi Salo-Tuisku kisasivat vastaavissa semifinaaleissa Porissa. Tällä kertaa jatkopaikka jäi kakkosluokkalaisiltamme saavuttamatta, mutta hyvää kokemusta saatiin senkin edestä ensi vuotta varten. Leena Kahila

Matkailualan opiskelijat tuottavat palveluja Matkailualan opiskelijoista valmistuu matkailupalvelujen tuottajia. Ja monessa tapahtumassa he ovat opiskeluaikanaan kantavana voimana opettajiensa ohjaamina. Yhteistyökumppaneina ovat usein cateringalan opiskelijat ja kodinhuoltajaopiskelijat. Lukuvuonna yhteistyö Vaasan matkailuvirkailijaopiskelijoiden kanssa syveni vierailulla Lapualla ja Vaasassa. Jokilaakson matkailupuutarhassa Lapualla järjestetään perinteiset sadonkorjuumarkkinat, joihin matkailualan ja cateringalan opiskelijat osallistuivat. Myytiin leivonnaisia, vohveleita ja lounas. Matkailualan opiskelijat huolehtivat, että lapsille oli ohjelmaa. Joulumarkkinat, Avoimet ovet, Halloween, laskiaistapahtuma ja monta muuta teematapahtumaa kuului lukuvuoteen. Ruokatarjoilussa on näkynyt kansainvälisiä vaikutteita eri

puolilta maailmaa, mm. amerikkalaisia (cookies ja porkkanakakku), italialaisia (tiramisu) ja venäläisiä (teetä ja maustekakkua). Lapuan hiihtomajalla toisen vuoden opiskelijat toteuttivat ohjelmapalvelunnäyttönä saunatapahtuman teemalla hiljentyminen jouluun. Opiskelijoiden suunnittelemaan tapahtumaan kuuluivat saunaperinteiden ohella yrttihoidot, jalkahoito, käsihoito, herkullinen illallinen ja musiikkia.

JÄÄNVEISTOA TUOMARNIEMELLÄ Ohjelmapalveluja harjoiteltiin Ähtärin Tuomarniemellä Veijo Kangasmäen johdolla, jääveistosten tekemistä. Perehdytyksen jälkeen pääsimme tutustumaan työvälineisiin ja toteuttamaan taiteellisia taipumuksia veistämällä jääkuutiota. Leena Korpi

y r i t t ä j y y s

Nuori Yrittäjyys luo verkostoa Kurikassa Kurikassa NY-toiminta näkyy monimuotoisena: on koulutettu 24h-leirille ohjaajia, pidetty 24h-leiriä ja toimittu vuosi yrittäjänä opinto-ohjelmassa. Syksyllä 2010 pidetyn NY-infon jälkeen kiinnostusta vuosi yrittäjänä opinto-ohjelmaan oli usealla eri koulutusalalla mutta NY-yrityksiä perustettiin Kurikkaan vain metalli- ja elektroniikka-aloille.

tusta, tavaran tilaamista, asiakaspalvelua. Jaksolla 6 koko ryhmä on työssäoppimisjaksolla, jonka aikana he tekevät viimeiset asennustyöt asiakkaalle ja tarpeelliset vuosikertomukset ja yrityksen lopettamistoimenpiteet. Arto Köykkä-Luopa, NY-opettaja

Toiminta käynnistyi syksyllä NY-yritysten (eli opiskelijoiden), NY-opettajan ja neuvonantajan yhteispalavereilla. Opiskelijoilla oli jo liikeideoita valmiina ja varsinainen liiketoimintasuunnitelmien teko voitiin aloittaa. Syksyn työssäoppimisjaksot tekivät toimintaan pientä katkosta, mutta vuodenvaihteen jälkeen opiskelijat pääsivät varsinaisesti toiminnassa ”sorvin ääreen”.

METALLIALAN ALIHANKINTAA Metallialan kolmannen vuoden opiskelijat Eetu Kananoja, Olli Koskela, Miika Latvala, Jussi Lohikoski, Lauri Valli perustivat Ny-yrityksen Rauta5 NY. Yritys valmistaa metallialan tuotteita eri yrityksille ja yksityisille tilausten mukaan. Opiskelijat ovat itse markkinoineet yritystään ja asiakaskuntaa on löytynyt hienosti. Valmistuksessa on ollut mm. metallisia ovia, puimurin porrasaskelmia, moottorikelkan nostopukkeja. Opiskelijat ovat toiminnan aikana oppineet paitsi ammattialan töitä myös tiimitoimintaa, kustannuslaskentaa, lasku-

Kilpailu sytyttää Lauri Immonen (19) valmistuu keväällä merkonomiksi. Nuori mies toimii myyntitilanteissa kuin strategiapeleissä: taktiikkaan pitää luottaa. Hän on jo vuosia tehnyt myyntityötä, pääosin netissä: erilaisia elektroniikkatuotteita, jalometalleja, moottoriajoneuvoja. Ei siis yllätys, että Immonen korjasi voiton SeAMK:n kehittämässä kenkäpelissä. - Finaalin eka erä meni vähän heikommin mutta toinen sujui suunnitelmien mukaan, joten voittokin tuli loppujen lopuksi selvällä erolla, toteaa Immonen. Kenkäpeli mittaa tietoa yrityselämästä ja liiketoimintaosaamista. Kaksi kertaa Immonen on ollut Taitaja-kisan semifinaalissa yrittäjyys-lajissa, ja kummallakin joukkue on täpärästi jäänyt finaalin ulkopuolelle. - Harmittaa, sillä finaalipaikka on arvostettu, Lauri Immonen toteaa.

NEUVOTTELUTAIDOLLA TULOSTA - Kaupantekohetkellä kuuntelen asiakasta ja pyrin luomaan miellyttävän kontaktin, jolloin tuotteen myyminen on aina paljon hauskempaa ja helpompaa. Asiakas voi hyvillä mielin ostaa tuotteen ja kaupasta jää hyvä maku. Hyvät ja laadukkaat autot ovat aina olleet mieleen, Immonen kertoo. Työssäoppimisjaksot yhtä lukuun ottamatta Immonen on tehnyt autoliikkeissä. NY-yrityksessa hän on tutustunut yrityksen toimintaan liiketoimintasuunnitelmaa ja budjetointia myöten. Siitä koostui myös opinnäytetyö. - Armeijan jälkeen menen töihin ja jos kehitän tarpeeksi hyvän liikeidean, harkitsen omaa yritystä, Lauri Immonen toteaa ja tähyilee avoimin mielin työmarkkinoille.

Hyvään starttiin ja spurttiin kannattaa satsata

Ammattistartin toimintavuosi, jota myös Sedu-Spurtti mukaillen toteuttaa.

Syksyllä 2010 ohjaavassa ja valmentavassa koulutuksessa (Ammattistartti ja Sedu-Spurtti) haastattelimme kaikki hakijat huoltajiensa kanssa. Näin saimme ensimmäisen ja tärkeän kontaktin nuoreen ja hänen huoltajiinsa jo ennen opintojen alkua. Samalla sitoutimme myös huoltajat mukaan toimintaan ja loimme yhteiset pelisäännöt tuleviin opintoihin. Haastattelutiimi oli moniammatillinen: StarttiSpurtin henkilökuntaa ja muita opiskelijahuollon toimijoita. Startti-Spurtti orientaatiojakso sisälsi monipuolisia lähtötasotestejä matematiikasta, englannista, ruotsista, äidinkielestä. Kaikki tekivät myös NMIn lukiseulan. Jakson aikana oli paljon harjoitteita liittyen ryhmäytymiseen – toteutimme esim. NYn Minicampin (6h). Tästä kaikesta saimme arvokasta tietoa opiskelijoiden tieto-taitotasosta, sosiaalista taidoista ja muista opiskeluvalmiuksista.

MAAKUNNALLINEN MONIALAINEN SEDU Orientaatiojakson aikana kiersimme viikon aikana kaikki Koulutuskeskus Sedun opetuspisteet eri paikkakunnilla. Näin tutustuimme Sedun laajaan ja monipuoliseen opetustarjontaan. Mukaan tulivat myös Mavan (maahanmuuttajien valmistava koulutus) opiskelijat, jotka nauttivat viikosta kuukanssamme. Isoin ja kaunein kiitos tästä toteutuksesta kuu

luu kaikille opetuspisteille, jotka iloisesti ja myötämielisesti ottivat meidät vastaan syksyn kiireistään huolimatta.

KIINTEÄKSI RYHMÄKSI

y r i t t ä j y y s

Viimeinen orientaatioviikko huipentui yön yli kestävään ryhmäytymisleiriin Kauhajoen seurakunnan leirikeskuksessa Nummijärven rannalla. Tämän leirin toteutimme jo toistamiseen yhteistyössä Kauhajoen opetuspisteen lähihoitajaopiskelijoiden (LANU) kanssa. Lanut saivat aitoa työkokemusta nuorten parissa toimimisesta ja me pääsimme nauttimaan heidän mielenkiintoisista ja monipuolisista leiritehtävistään.

OPINNOT HYVÄÄN VAUHTIIN Orientaatiojakson lopuksi Ammattistartin ja Sedu-Spurtin henkilökunta tulkitsi jakson ”tuloksia” ja näin muodostettiin kolme ryhmää: Sedu-Spurtti (10 opiskelijaa), Startti1 (20 opisk.) ja Startti2 (20 opisk.). Ryhmäjaot onnistuivat hyvin ja syksyn opinnot lähtivät käyntiin paremmin kuin koskaan! Näin opettajilla oli hyvä pohja lähteä luotsaamaan omaa ryhmäänsä ja olimme kaikki yhtä tiimiä. Anne Ojalehto & Virpi Lammassaari

Opettajat ja opiskelijat kohtaavat opinpolulla Tärkeää on auttaa kiusattua, ja myös kiusaajaa. Muutoin kiusaamisen kohde voi vain vaihtua. Kun opiskelijan koulukunnosta nousee huoli, on hyvä pohtia yhdessä muiden opettajien ja opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa, mistä on kyse. Tunnistetaanko masentunut nuori tarpeeksi hyvin?

OPETTAJASTA OHJAAJA Muuttuneeseen opettajuuteen liittyy kasvatuksellinen työote. Opettaja on myös se, joka tukee ja ohjaa. Yksilöllisten tarpeiden huomioiminen vaatii voimia ja moniammatillista yhteistyötä. Veivo toi esiin myös sen, miten ammattiohjaaja voisi tunneilla olla ns. hyvien opiskelijoiden tukena, jolloin opettajalla olisi enemmän aikaa haasteellisten opiskelijoiden opettamiseen ja ohjaamiseen. Monimuotoiset opinpolut -projekti (ESR) järjesti Kohtaamisia opinpolulla -koulutuspäivät Koulutuskeskus Sedun opetuspisteiden kysynnän mukaan. Yhteensä kevään 2011 aikana toteutettiin 6 koulutuspäivää, joihin osallistui 150 henkilökuntaan kuuluvaa.

Miten opettaja jaksaa nykyisessä työssään? Hyvinvoinnin ja voimaantumisen merkityksen korostaminen. Millaisia keinoja on käytettävissä opiskelijan kohtaamiseen? Näistä teemoista lähdettiin Kohtaamisia opinpolulla -koulutuspäiviin. Kouluttajana toimivat kehityspäällikkö Lea Veivo sekä Riina Karvonen ja Susanna Österlund Ammattiopisto Luovista. Kohtaamisen välineitä käsiteltiin opettajuuden kautta. Aikuisena ja ammattilaisena opettaja luo opiskelijoille rajat. Rajojen vetäminen luo myös ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille turvaa. Nuoret ovat herkkiä aistimaan aitouden, sen että opettaja on oma itsensä. Asioista puhuminen avoimesti ja rakentavalla tavalla, on yksi kohtaamisen väline. Opettaja on aikuinen, luotettava ja inhimillinen. Hyvä opettaja pystyy ymmärtämään nuoren käyttäytymisen syyt, vaikkei hyväksykään esim. huonoa käytöstä.

OPETTAJA VAHVISTAA Veivo korosti myös rohkeutta opettajan työssä. Hyvä opettaja uskaltaa kohdata opiskelijan mm. kysymällä kuulumisia. Joskus opettaja voi olla ainoa aikuinen, joka on kiinnostunut nuoren elämästä. Hyvä opettaja pystyy vahvistamaan nuoren itsetuntoa huomioimalla nuoren vahvuudet. Opiskelijaa voi motivoida lisää kehumalla, kiittämällä ja kannustamalla. Haasteellisimmissa tilanteissa hyvä opettaja pysyy rauhallisena, tai ainakin ottaa vastuun omasta käytöksestään. Kohtaamisia opinpolulla -koulutuspäivien anti avautui lukuisten esimerkkien kautta osallistujille. Kiusaamiseen liittyi vahva viesti siitä, ettei siihen voi koskaan ylireagoida.

”Hyödyllisin koulutus vuosikausiin. Todella tarpeellista uskonvahvistusta, että on oikealla tiellä ja sai uusia vinkkejä.” ”Oli hyvä, että oltiin lähes koko opetuspisteen porukka yhdessä koulutuksessa.” ”Mielestäni koulutuksen sisältö oli erittäin hyödyllinen. Koulutus antoi paljon omaan työhön ja voimaannutti.”

Tiina Harju projektipäällikkö Monimuotoiset opinpolut

Etelä-Pohjanmaan YES yhdessä Etelä-Pohjanmaan 4H-piirin NYKYhankkeen kanssa ovat tarjonneet kouluille toteutettavaksi yrittäjyysrastitapahtumia. Yrittäjyysrastien ideana on tuoda yhteen yrittäjät ja oppilaat sekä luoda kontakteja ja uutta yhteistyötä yritysten/työelämän ja koulujen välille. Yrittäjyysrasteissa yrittäjä teettää joko koulussa tai työpaikalla toiminnallisia tehtäviä ”oppilastiimeille”. Näin oppilaat saavat kokemuksia ja uutta tietoa työelämästä ja yrittäjyydestä – tekemällä oppimisen idean mukaisesti.

den työntekijöitä ja kuluttajia, sekä vaikutusmahdollisuuden osallistua koulussa annettavaan opetukseen. Onnistuneimmat rastitehtävät saattavat päätyä eri aineiden opetusmateriaaliksi. Seinäjoen perusopetuksessa kulunut lukuvuosi on ollut yrittäjyyden teemavuosi ja yrittäjyysrastien toteuttamista on laajennettu tältä pohjalta Seinäjoen alakouluille ja syksyllä 2011 Seinäjoen yläkouluille. Syksyn yrittäjyysrastitapahtumia järjestivät YES:n ja 4H:n lisäksi myös Taloudellinen tiedotustoimisto ja Seinäjoen ja Peräseinäjoen yrittäjät sekä Seinäjoen yläkoulut.

Työnantaja/yrittäjä saa mahdollisuuden tavata nuoria, tulevaisuu-

ETELÄ-POHJANMAAN YES Koulutuskeskus Sedun vuodesta 2008 hallinnoima OPH:n ESR-rahoitteinen Etelä-Pohjanmaan YES-keskus toimii mm. maakunnan Nuori Yrittäjyys (NY) ry:n aluetoimistona tarjoten ohjelmakoulutusta ja tukea opettajille NY-ohjelmien käyttöönottamisessa ja toteuttamisessa. NY Vuosi Yrittäjänä ohjelmaan, NY Minicamp yrittäjyysleirille (jota on toteutettu mm. osana sedulaisen orientoivia opintoja) ja NY Oma talous –ohjelmaan on lukuvuonna 2010 – 2011 osallistunut reilut 600 Sedun opiskelijaa. NY:n aluetoimistopalvelujen lisäksi YESkeskus tarjoaa yrittäjyyskasvatuksen materiaaleja (lainattavissa mm. KenkäBisnespeliä) ja koulutuksia (Yrittäjyysasenteella eteenpäin Yrittäjyyskasvatuskonferenssin 2011 toteutus) opettajille sekä malleja ja verkostoa koulu-yritysyhteistyöhön (esim. yrittäjyysrastit, ope-yrittäjätreffit). w w w.ye s - ke s k u s . f i

Oma polku Koulutuskeskus Sedussa on suunniteltu yrittäjämäiseen toimintatapaan tähtääviä opintopolkuja. Tämä Oma polku -toteutus käynnistyy 13 perustutkinnossa elokuussa 2011. Jokaisen Oma polku -perustutkinnon suunnittelussa on oma vastuuhenkilönsä. • Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto, Ähtäri, Koulutie • Kuvallisen ilmaisun perustutkinto, Jurva • Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, Ilmajoki, Pappilantie • Liiketalouden perustutkinto, Seinäjoki, Koulukatu • Metsäalan perustutkinto, Ähtäri, Tuomarniementie • Pintakäsittelyalan perustutkinto, Seinäjoki, Kirkkokatu • Puualan perustutkinto, Kurikka • Rakennusalan perustutkinto, Seinäjoki, Kirkkokatu • Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, Lappajärvi • Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto, Seinäjoki, Kirkkokatu • Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, Seinäjoki, Koulukatu • Turvallisuusalan perustutkinto, Kurikka • Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto, Kurikka

Oma polku -toteutus hyödyntää uudistuneiden tutkinnon perusteiden suomia mahdollisuuksia toteuttaa oppimista opiskelijan kannalta joustavasti ja yksilöllisesti sekä muuttuneita työelämän vaatimuksia vastaavasti. Oma polku -opiskelija voi edetä yksilöllisiä opintopolkuja, joilla oppiminen tapahtuu esimerkiksi projekteissa ja joilla vahvistetaan yrittäjämäistä asennetta ja toimintatapaa. Myös ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien tavoitteet pyritään yhdistämään poluilla toteutuviin opintoihin.

y r i t t ä j y y s

Oma polku -toiminnassa hyödynnetään oppimisjärjestelyjä, joilla opiskelijoille voidaan tarjota tilaisuuksia omaksua yrittäjämäistä toimintatapaa, esimerkiksi toteuttamalla eri perustutkintojen opiskelijoiden yhteisiä hankkeita. Työtavat ovat aktivoivia, tutkivia ja opiskelijoita osallistavia. Opiskelijoilla on mahdollisuus perustaa NY-yrityksiä ja harjoittaa osuuskuntatoimintaa. Opinnoissa hyödynnetään myös sosiaalisen median mahdollisuuksia. Opinnot dokumentoidaan sähköiseen portfolioon, jota voi hyödyntää myös monipuolisena oppimisympäristönä. Toiminnan tavoitteet tulevat opetussuunnitelmasta, ja opettaja on kaikessa toiminnassa mukana antamassa tukea, neuvoja ja ohjausta. Anne-Kaisa Alatalo

Kulttuuriala heittäytyi Japaniin Pappilantiellä törmäsi helmikuussa tummiin kimonopukuisiin naisiin, itämaisten kamppailulajien harrastajiin, sarjakuvahahmoihin - modernisti tai perinteisesti Japani-teeman mukaisesti pukeutuneisiin. Askeleet olivat lyhentyneet mutta tutut tunnisti vielä äänestä. Teemavuoden kokonaisvaltainen huipennus oli valmis aistittavaksi.

Teemapäivänä yleisöllä on tilaisuus seurata artesaaniopiskelijoiden värikästä ja elämyksellistä työpäivää. Yleisöllä on mahdollisuus varata opastusaikoja ja tutustua opiskeluun Ilmajoen Pappilantiellä. Koko talon väki on pukeutunut teeman mukaisesti. Teemapäivän tunnelma syntyy eri koulutusalojen yhteistyönä: matkailupalvelujen tuottajat Lapualta, kokit ja parturi-kampaajat Seinäjoelta. Visuaalisten elämysten lisäksi luvassa on aina myös makuelämyksiä ja tapahtumia kuten esim. teeseremoniaa, tanssinäytöksiä ja teehuone. Päivä huipentuu iltatilaisuuteen, jossa ravintolakokit tarjoavat teemaillallisen.

MILLOIN KULTTUURIMATKAN SUUNNITTELU ALOITETAAN? Lukuvuoden teemasta päätetään edellisen lukuvuoden keväällä. Teemat kulkevat kolmen vuoden sykleissä, näin jokaisella opiskelijalla on opiskeluaikanaan mahdollisuus tehdä kiinnostava ja elämyksellinen kulttuurimatka kolmeen eri teemaan. Yhtenä vuonna sukelletaan kauemmas länsimaisen kulttuurin historiaan (esim. barokki), toisena tullaan länsimaisen kulttuurin historiassa ajallisesti lähemmäs nykypäivää (esim. 1920-luku) ja kolmantena vuonna teemana on jokin vieras kulttuuri (esim. Japani). Valintaan vaikuttaa mm. teeman soveltuvuus eri ammattialojen opetukseen.

MITEN PROJEKTI SAADAAN OPSIIN? Teemoja pyritään kaikin soveltuvin osin sisällyttämään opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen. Teemaan liittyviä asuja, maalauksia, interiöörejä ja tietopaketteja toteutetaan eri ammattialojen opinnoissa pitkin lukuvuotta. Kulttuuritapahtuman visualisointi 10 ov (paikallisesti tarjottava tutkinnon osa) sopii oivallisesti tapahtumapäivän toteuttamiseen. Vapaasti valittavat opinnot antavat mahdollisuuden räätälöidä teemoihin sopivia opintoja. Kyse on asenteesta, innostuksesta ja heittäytymisen taidosta. Ops sallii monenlaisia lähestymis- ja toimintatapoja. Toiminnallinen, kokemuksellinen ja elämyksellinen oppiminen ovat avainasioita.

MITEN IDEOISTA VALITAAN NE TOTEUTETTAVAT? Teeman kokonaiskehittelyä hoitaa INTO-työryhmä, opetuspisteen kuukausittain kokoontuva kehitä-

ryhmä, jossa on jokaisen ammattialan opettajia. Opettajat vastaavat siitä, että opetussuunnitelman tavoitteet ja teema kohtaavat.

Lukuvuoden loppuun asti säilytetään se mikä voidaan. Esimerkiksi ruokailutilamme on koko kevätlukukauden ollut Japani-tunnelmissa.

Opiskelijat ovat itse suunnittelemassa toteutettavia teematöitä ja teemapäivän ohjelmaa. Japani-teemassa opiskelijoiden oma harrastuneisuus mm. mangaan ja animeen pääsi hyvin esiin.

Tehdyt työt ja tapahtuma dokumentoidaan kuvina, mahdollisuuksien mukaan joitain esimerkkejä aikaisemmista teemoista voidaan jättää elämään opetuspisteen tiloihin.

KUINKA PALJON AIKAA VARATAAN ITSE TYÖHÖN, ESIM. MAALAUKSIIN? Teemavuoden toteutusta tehdään koko lukuvuoden ajan, helmikuun lopussa oleva yleisölle avoin teemapäivä kokoaa ja esittelee kaiken sen, mitä siihen asti on tehty.

MITEN KOKEMUKSET HYÖDYNNETÄÄN?

y r i t t ä j y y s

Ensi lukuvuoden teemapäivässä panostamme entistä enemmän toiminnallisuuteen eli luvassa on teemaa valottavia interiöörejä, esityksiä ja toimintapisteitä. Etsimme myös uusia yhteistyökumppaneita, Koulutuskeskus Sedun ulkopuoleltakin. Haastateltavana Riitta Tuokko

MITEN SAADAAN ERI ALOJEN OPETTAJAT JA OPISKELIJAT MUKAAN? Kaikki ammattialat ovat mukana teeman toteutuksessa opetussuunnitelmaan soveltuvin osin. Teemoista ja muista meneillään olevista projekteista riippuen eri ammattialojen panostus voi vuosittain vaihdella.

MITEN PÄIVÄSTÄ TOIVUTAAN? MITEN TUOTOKSET TALLENNETAAN? Teemapäivästä on muodostunut lukuvuoden huippukohta. Sen eteen tehdään paljon työtä ja viime hetken puserrusta, mutta siitä osataan myös nauttia. Ison ponnistuksen jälkeen olo on aina haikea ja tyhjä.

Omakotitaloja opiskelijavoimin Koulutuskeskus Sedussa rakennusalan koulutuksessa lähdetään perustuksista, ja omakotitalo valmistuu opiskeluaikana Kurikassa, Lapualla, Seinäjoella ja Ähätrissä. Omakotitaloissa näkyy talonrakentajien, sähköasentajien, putkiasentajien ja maalareiden käden jälki. Lapualla valmistui keväällä kaksi omakotitaloa Haaparita 8 ja Haaparita 10. Yksikerroksiset omakotitalot on suunnitellut arkkitehti Kimmo Hakola, ja Koulutuskeskus Sedun kakkosvuoden maalariopiskelijat Mira Liias, Salla Niinilampi ja Heidi Paananen tekivät sisätilojen värisuunnitelmat. Ykkösvuoden opiskelijat vastasivat pohjatöistä ja pintamaalauksesta. - Kävimme rakennusvaiheessa taloissa ja kartoitimme kokonaisuuteen vaikuttavat jo tehdyt ratkaisut. Olohuoneen takka ja sen takana keltaisensävyinen tehostekiviseinä sekä valkoinen kattolevy, ovet ja keittiön kaapistot vaikuttivat värimaailmaan. Sisustussuunnittelijalta selvitimme trendejä niin tapeteissa kuin maaleissa. Valintamme näkyvät olohuoneissa, makuuhuoneissa ja kylpyhuoneiden kaakeleissa, kertoo Mira Liias suunnittelusta.

Talot ovat rakenteeltaan aika erilaiset. Värivalinnat miellyttävät todennäköisesti useimpia ostajaehdokkaita, lämpimiä sävyjä ja maanläheisiä värejä, toinen talo perussävyltään harmahtava, toinen ruskehtava. - Tapetoimme jokaiseen huoneeseen tehosteseinän, johon katse kohdistuu. Toisen talon olohuoneessa on oranssinruskea vaakaraitatapetti, jota siihen yhteydessä olevien tilojen rauhallisemmat värit tasapainottavat. Etsimme tietoisesti persoonallisia ratkaisuja. Erityisesti makuuhuoneissa on lupakin villitellä, kuvailee Mira Liias ja kiittelee kolmikon yhteistyötä.

Liikkuvuus vuonna 2010 ULKOMAILLE • • • •

51 opiskelijaa (yli 2 viikkoa, keskimäärin 5 viikkoa) suosituimmat maat Ruotsi, Kreikka, Italia, Puola, Malta, Espanja 164 opiskelijaa (alle 2 viikkoa) 63 opettajaa (vähintään 5 työpäivää) 16 eri maahan

ULKOMAILTA • 121 opiskelijaa (keskimäärin lähes 2 viikkoa) • eniten opiskelijoita tuli Saksasta ja Ranskasta, näiden lisäksi 11 eri Euroopan maasta • 37 opettajaa (keskimäärin lähes 1 viikko) 11 eri maasta

Kansainvälinen toiminta vuonna 2010 Kansainvälinen toiminta Koulutuskeskus Sedussa on lukuvuoden aikana perustunut seuraaviin liikkuvuus- ja vaihtoohjelmiin

LEONARDO DA VINCI (ELINIKÄISEN OPPIMISEN OHJELMA) Opiskelijaliikkuvuus (IVT)

• Sedulity 2 -hanke opiskelijat ulkomaille työssäoppimaan • Sedu koordinoma Turva-hanke, Hyvä olo -verkosto 2009–2011 • ArtECult 3 -hanke 2009–2011, graafinen ala • European Meat pro student 2009–2011, elintarvikeala • APC 2 -hanke 2008–2010, Taitumo-verkosto • Mesta-hanke 2009–2011, luonnonvara-ala • Occupational Safety 2009–2011, teollisuuden toimiala Asiantuntijaliikkuvuus (VETPRO)

• ”Eurooppa-jakso tekevälle” ETEVÄ, henkilöstön liikkuvuushanke • Kun sanat eivät riitä 2009–2010, Hyvä olo-verkosto • HOP 2008–2010, Hyvä-olo verkosto • Sedu koordinoima CSI -hanke (vetpro)2009–2011, NY-opettat ja YES-keskukset,

COMENIUS (ELINIKÄISEN OPPIMISEN OHJELMA) • Foodoo, Comenius-hanke 2009–2011, Ähtäri, Koulukatu • Fashion for people with special needs 2010–2012 • PEP Praxis-Erfahrung-Partnerschaft 2010–2012

VALTIONAVUSTUS AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KANSAINVÄLISTYMISEEN (OPETUSHALLITUS) • Väkipyörällä maailmalle • Intia-verkosto

NORDPLUS-JUNIOR • 2010–2011 Bergska-skolan, Finspång

SEINÄJOEN TEKNOLOGIAKESKUS • Koko: Yritysten kansainvälistämistä edistävät palvelut 2010–2011

k a n s a i n v ä l i s y y s

Innovaatioiden siirtohankkeet

• European Commitment to Entrepreneurship 2008–2010 Kumppanuushankkeet

• Win 2010–2012, puuala • CHAVET EUROPEA-verkosto, metsäala Verkostohankkeet

• Creative Cross Innovation Tutor for product development

Itävalta-Tšekki 21.3.–9.4.2011 Kun kuulin ensimmäisen kerran ulkomaan vaihdosta, tuli heti sellainen tunne, että tuonne haluan hakea ja päästä kokemaan uusia haasteita ja kokeilla, miten pärjään yksin ulkomailla. Laitoin hakupaperit eteenpäin ja jäin odottamaan, hyväksytäänkö minut. Kun sain tietää, että pääsen lähtemään Itävaltaan kahdeksi viikoksi sekä lisäksi Comeniustapaamiseen Tšekkiin viikoksi, olin todella huojentunut ja iloinen. Ennen ulkomaille lähtöä oli englannin kielen kertaus muiden Sedusta vaihtoon lähtevien kanssa. Opettaja oli todella hyvä ja muistiin palautui paljon tärkeitä asioita. Lisäksi kertasimme kaikkea tärkeää (mm. vakuutukset) ja kuulimme kahden vaihdossa olleen tytön kokemuksista. Sain myös paketin, johon oli kerätty hieman tietoa Itävallasta. Vielä ennen lähtöä sain tärkeitä papereita mukaani, jotka työssäoppimispaikan piti täyttää. Itävaltalaisen koulun rehtorin kanssa Wienissä

WIEN – ZWETTLE Maanantaina lähdin Seinäjoelta Helsinkiin lentäen, jännitin niin paljon, että maha oli kipeä, kun pääsin Helsingin lentokentälle. Jännitys meni onneksi ohi ja jäin odottamaan Wienin lentoa. Wienissä minua oli vastassa itävaltalaiskoulun rehtori. Kiersimme koko päivän Wieniä ja sen nähtävyyksiä. Illalla matka jatkui kohti Zwettleä, jonne oli 1,5–2 tunnin ajomatka ja jossa työssäoppimispaikkani sijaitsi. Minut esiteltiin henkilökunnalle ja kaksi opiskelijaa kierrätti minua ympäri koulua ja näytti huoneeni. Kaksi Itävallan viikkoa piti sisällään muun muassa työskentelyä opetuskeittiöllä, keittäjien avustusta, opiskelijoiden huoneiden siivousta ja maalaamista sekä puutarhanhoitoa. Osallistuin myös muutamille oppitunneille, kuten käsityö- ja liikuntatunneille. Tein myös leivonnaisia ja koristeluja vuotuiseen ja suosittuun Lehmä-kevätnäyttelyyn. Tekemistämme kakuista piti tehdä todella isoja, sillä ne ovat kuulemma todella suosittuja.

RUOKAKULTTUURIA Kiinnostavaa oli huomata, että aina, kun teimme jotain makeaa leivonnaista, se kostutettiin rommilla… Muita mielenkiintoisia tekemiäni ruokia olivat uppopaistetut leipäpallot. Myös paikallinen salamin tyylinen makkara maistui hyvältä ja sitä tarjottiin usein. Mielenkiintoinen yksityiskohta reissussa oli se, kun kävimme katsomassa, miten possu paloitellaan lihoiksi ja saimme myös itse osallistua paloitteluun. Tutustuin Itävallassa moneen hyvään tyyppiin, joiden kanssa olin koululla ja vietin vapaa-aikaa. Henkilökunta oli ystävällistä ja he olivat todella innokkaita suomen kielen opettelijoita ja kiinnostuneita Suomesta. Tulen pitämään yhteyttä monen kanssa jatkossakin.

Ensimmäisen työssäoppimispäivän tuotos: salaattia ja leivoksia.

KAMENICE NAD LIPOU Kaksi viikkoa Itävallassa meni todella nopeasti. Oli aika lähteä muiden itävaltalaisten kanssa viikon mittaiselle Tšekin vierailulle. Matka taittui bussilla pikkukaupunkiin, jonka nimi on Kamenice nad Lipou. Tšekin vierailulle osallistui muutama muukin suomalainen opiskelija ja opettaja. Majoituimme paikalliseen ammattikoulun asuntolaan. Viikon aikana pidimme esittelyitä Suomesta, kävimme tutustumassa Prahaan, teimme pullaa kansainväliselle päivälliselle, kävimme pienessä paikallisessa leipomossa ja tehtaassa, joka valmisti auton osia. Yksi mieleenpainuvim-

mista asioista oli leivänpaloilta näyttävät knöödelit, jotka maistuivat mielestäni kamalalta. Niitä tarjottiin paljon ja usein, perunan asemasta ruskean lihakastikkeen kanssa. Matka kokonaisuudessaan oli todella mukava, opin paljon uusia asioita ja opin itsenäisemmäksi sekä sain paljon uusia kavereita. Anna Saarijärvi kodinhuoltajaopiskelija, Upankadun opetuspiste

Metsäopiskelijat EM-kisoissa Puolassa Kilpailu koostuu kolmesta osiosta: • eurooppalainen metsätaitokilpailu: luonnontuntemus, ensiaputaidot, puiden ja puuston arviointi sekä mittaus • moottorisahauksen ammattitaitokilpailu • tutustuminen eurooppalaiseen luontoon, metsätalouteen ja kulttuuriin Suomea edustaa nelimiehinen joukkue Koulutuskeskus Sedusta Ähtärin Tuomarniemeltä. Joukkueeseen kuuluu 3. vuosikurssin metsuri-metsäpalvelujen tuottajat Aapo Saarinen, Markus Grönroos, Tomi Klemetti ja Teemu Pikkusaari. Joukkueen johtajana toimii lehtori Veijo Kangasmäki, ja tuomaritehtäviin on kutsuttu lehtori Tapani Piippo.

k a n s a i n v ä l i s y y s

Ryhmä osallistuu kaikkiin virallisiin kisalajeihin. Suomen joukkueen kisamatka muodostuu 10 päivän mittaiseksi. Luonnonvara-alojen oppilaitosten eurooppalainen yhdistys EUROPEA – International, jonka jäsenyhdistys Suomessa on EUROPEA – Finland, järjestää kymmenennet metsäopiskelijoiden ammattitaidon Euroopan mestaruuskilpailut (19th European Championship in Forestry Skills) Puolassa 25.–29.5.2011. Kisoihin osallistuu vuosittain 15–18 maata eri puolilta Eurooppaa.

Kansainvälisten kokemusten hankkiminen ja kontaktien luominen eri maiden metsäopetukseen ja metsäsektoriin koettiin tämän tapahtuman kautta monipuoliseksi ja hyvin organisoiduksi mahdollisuudeksi.

Pirkko Kivinen (oik) verkostotapaamisessa

Maa- ja metsätalous verkostoissa Luonnonvara-alan Europea-verkosto (www.europea.org) rekisteröitiin Belgiassa v. 1993. Kun Suomi liittyi EU:hun 1995, Suomeen perustettiin vastaava luonnonvara-alan oppilaitosverkosto, jonka sihteeri-rahastonhoitajaksi valittiin Pirkko Kivinen Ähtärin Tuomarniemeltä. Hallituksessa on kuusi jäsentä, ja Pirkko Kivinen toimii edelleen sihteeri-rahastonhoitajana. Suomen verkosto, johon kuuluu parisenkymmentä alan oppilaitosta, liittyi kansainväliseen verkostoon. Europea-verkoston puheenjohtajamaa järjestää yleiskokouksen tai Work Shopin ja valitsee teeman. - Syksyllä 2010 Belgiassa visioitiin tulevaisuutta ja keskusteltiin mm. nuorten tietoteknisen osaamisen synnyttämistä koulutushaasteista. Luentojen lisäksi oli järjestetty neuvotteluaikaa partneritapaamisille, kuvaa Pirkko Kivinen innostuneena. Yleiskokouksiin liittyy aina tutustuminen alan koulutukseen. Käytänteitä jaetaan ja kulttuureista opitaan. Suomi on toiminut puheenjohtajana v. 1999 ja 2006.

YHTEISET KIINNOSTUKSEN KOHTEET Europea-verkosto toimii niin henkilöstön kuin opiskelijoidenkin yhteistyöverkostona. Luonnonvara-alan oppilaitoksia eri Euroopan maissa yhdistävät kestävä kehitys, kaupungistuminen, rakennemuutos, maaseudun pitäminen elävänä. - Ammattitaitokilpailut kokoavat opiskelijat yhteen. Pariisin maatalousnäyttelyn yhteydessä järjestettiin karjan arviointikilpailu, joka nosti jalostuksen ja eläinten terveydenhoidon keskusteluun. Lisäksi kilpaillaan mm. floristin taidoissa, traktorinkäsittelyssä, viinintestauksessa, metsätaidoissa, listaa Kivinen. Opiskelijabudjetilla pääsee hyvin matkaan, sillä järjestävä maa tarjoaa majoituksen ruokailuineen ja Suomen yhdistys antaa matka-apurahan.

HANKETYÖ HELPOTTUU - Hankkeita on helppo tehdä yhdessä ja opiskelijavaihto sujuu, kun tuntee niin koti- kuin ulkomaiset alan oppilaitokset. Sekä henkilöstölle että opiskelijoille on erittäin opettavaista tutustua eri maiden olosuhteisiin, painottaa Pirkko Kivinen, joka toimii kv-vastaavana Tuomarniemellä. Ranskassa ja Itävallassa on runsaasti Europea-partnereita, kun taas Tsekki, Saksa ja Luxemburg ovat vain muutaman koulun varassa. Suomessa oppilaitosten yhteistyö on tiivistynyt. Verkoston oppilaitokset ovat järjestäneet opetuksen teemapäiviä ja seminaareja sekä ulkomaalaisten luonnonvara-alan rehtorien tapaamisia ja jakaneet kokemuksiaan.

KULTTUURITÖRMÄYKSISSÄ KASVAA - Opetusmenetelmät ovat monessa hankkeessa esillä. Testaamiseen ja opetuksen kehittämiseen keskittynyt Ecufas-hanke kokosi edustajia viidestä Europeanmaasta. Tavoitteena oli soveltaa EQF-mittaria (tasot 1– 8 ) opiskelijoiden testaamiseen harjoittelujaksoilla. Näytöille määritettiin tasot. Voimakas hollantilainen koordinaattori sai asettumaan opiskelijan asemaan. Prosessissa konkretisoitui erilaisuuden ymmärtäminen ja tekemällä oppiminen. Hanketyö innosti taas opettamaan, kertoo Pirkko Kivinen. Verkostossa kumppaneille on syntynyt rooleja: itävaltalaiset tekevät hyviä projektisuunnitelmia. Heitä pidetään erittäin luotettavina partnereina. Hollantilaiset ovat hyvin sosiaalisia. Suomalaiset ja virolaiset tunnetaan aika pidättyväisinä.

KV-KOORDINAATTORI PIRKKO KIVINEN

• työkielenä englanti, lisäksi ruotsi ja saksa • kv-koordinaattorina Tuomarniemellä vuodesta 1994 alkaen sekä SeAMK:ssa että Sedussa • opettaa tällä hetkellä dendrologiaa (puulajioppi), saksaa ja ulkomaalaisille vaihtoopiskelijoille metsätaloutta, metsänkasvatusta sekä metsä- ja suotyyppejä

Ruoka ylittää kulttuurirajat

Kokkiopiskelijat Puolan Krakovasta Filip, Marius, Gregor ja Adam opiskelivat ammattityössä Törnäväntien opiskelijoiden kanssa neljä viikkoa.

Puolalaisten kokkiopiskelijoiden valmistama omenapiirakka ja muut herkut ovat maistuneet. Neljä krakovalaista kokkiopiskelijaa näytti keväällä 2011 osaamistaan Koulutuskeskus Sedun Törnäväntien opetuspisteessä. Koulutuskeskus Sedu on vaalinut yhteistyötä Krakovan gastronomisen koulun kanssa huolella. Kansainvälisessä yhteis-

työssä tärkeät arvostus ja luottamus toisen maan osaamisen ovat kasvaneet vuosien aikana. Suhteita on rakennettu sekä oppilaitosten johdon että opettajien vastavierailuilla. Sedun opiskelijoita on ollut Krakovassa vaihdossa kahteen otteeseen, vuoden 2010 keväällä ja syksyllä.

KOTIKANSAINVÄLISTYMINEN Syksyllä vaihdossa Krakovassa olivat hotelli-, ravintolaja catering alan opiskelijat Piia Ekola ja Laura Ylä-Soini. Tytöt työskentelivät kuuden viikon ajan krakovalaisen hotellin keittiöllä. Piia ja Laura toimivat keväällä puolestaan tutoreina puolalaisille kollegoilleen.

k a n s a i n v ä l i s y y s

Krakovalaiset osallistuivat innokkaasti opetusravintolaja opetuskeittiötyöskentelyyn. He valmistivat ja tarjoilivat opiskelijoidemme kanssa herkullisen ja runsaan puolalaisen lounaan, alkaen reseptien kääntämisestä. Opiskelijamme nauttivat kielikylvystä, sillä puolalaiset olivat mukana myös Kevään juhlat -kurssilla, jossa valmistimme vappumenun seitsemällä eri kielellä – yhtä monesta kansallisuudesta oli kokkeja. Kirsi Lounela & Päivi Kupari

Puuala goes International Oman alan koulutukseen ja yritystoimintaan on kiinnostavaa tutustua eri kulttuurissa. - Puualalla koneet, laitteet ja menetelmät ovat joka maassa pitkälti samat. Eroja on materiaaleissa ja tietysti tyylissä ja designissa, vaikka globalisaatio yhtenäistää makua ja tyylejä, toteaa ryhmänohjaaja Juho Seppälä, joka vieraili opiskelijoidensa kanssa Portugalissa. Kohteena oli Porton alueen huonekaluteollisuuden keskittymä ja siellä alan oppilaitos CFPIMM, jonka kanssa puualan artesaanikoulutus on kv-koordinaattori Kari Keskitalon aloitteesta tehnyt yhteistyötä jo 15 vuotta eri Leonardohankkeissa. Keskittymän kilpaileva ja kannustava yhteisö luo paremmat mahdollisuudet kehittyä. Keskittymä on Seppälän arvion mukaan kymmenkertainen tämän alueen tarjontaan verrattuna, joten yritysten ja oppilaitoksen yhteistyöhön on luontevat edellytykset. - Portugalissa totesin, että jokaisella meidän opiskelijalla on todellakin ihan hyvä englannin taito. Yhteisössä kommunikointi oli vilkasta ja avointa, mikä rohkaisi opiskelijoita entisestään, kuvaa Seppälä tyytyväisenä.

SUOMI-EKSOTIIKKAA - Portugalilaiset kollegat ovat kiinnostuneita tulemaan eksoottiseen Suomeen. Meidän skandinaavinen puhdaslinjainen design kiinnostaa Euroopan toisella laidalla, toteaa Seppälä. Verkoston seuraava tapaaminen on syksyllä 2011 Suomessa, minkä jälkeen tavataan vielä keväällä 2012 Espanjassa ja kesällä 2012 Virossa. Hankkeessa liikkuvat sekä opettajat että opiskelijat.

SLOVENIASSA MONIALAINEN PARTNERI Puusepäksi keväällä valmistunut Marko Välimaa (18) alkoi suunnitella kv-jaksoa jo toisena opiskeluvuonna. Kuuden viikon työssäoppimisjakso toteutui kolmannen opiskeluvuoden keväällä Solvenian länsiosassa Nova Gorican kaupungissa. - Sloveniaan oli jo yhteydet olemassa ja sieltä kävi meillä koulussa opiskelijoita keväällä 2010, kertoo Marko Välimaa.

Työssäoppimisjaksollaan Välimaa työskenteli yrityksessä, joka valmistaa ovia ja ovenkarmeja pieninä sarjoina. Yrityksessä myös entisöitiin vanhoja huonekaluja. - Suomalaisissa puualan yrityksissä on mielestäni parempi työturvallisuus. Esim. meillä on työstökoneissa paremmat turvalaitteet. Puutteet tiedostettiin yrityksessä, ja työnkuvani muokattiin sellaiseksi, ettei mitään vaaraa ollut, kuvailee Marko Välimaa. Koulu järjesti myös vierailun Bosnia-Herzegovinaan yhteen ammattikouluun ja huonekalualan yritykseen. Koulun asuntola tarjosi aamupalan ja kaksi lämmintä ateriaa päivittäin

mutta viikonloppuisin ruuanlaitto oli suomalaisopiskelijoiden omalla vastuulla. - Viikonloppuisin reissattiin aika paljon. Käytiin Ljublja nassa, tutustuttiin Postojnan tippukiviluoliin ja pistäydyttiin Italian puolella Venetsiassa. Englannin käyttäminen tuli koko ajan helpommaksi, kun sitä joutui puhumaan joka päivä. Uusi maa, erilainen ympäristö, uudet kaverit. Vähän jännitti etukäteen, mutta kaikki sujui mainiosti ja ehkä kesällä lähden käymään siellä kavereiden mökillä, summaa Marko Välimaa vaihtokokemuksiaan tyytyväisenä.

Aukeaman kuvat Portugalin matkaraportista

k a n s a i n v ä l i s y y s

Jurvalaiset ja ranskalaiset Versailles´n edessä.

Käden taito – yhteinen kieli Jurvan artesaaniopiskelijat saivat pariisilaisia vieraita syyskuussa. Kymmenen päivän ajan työpajoissa puu puhui, kädet tottuivat uusiin menetelmiin ja englannin taito karttui. Ranskalaiset valmistuvat keväällä huonekalupuusepiksi mutta heille puun sorvaaminen ja jurvalainen koristeveisto olivat aivan uutta. Koulutuskeskus Sedun opiskelijat saivat vastavuoroisesti oppia geometriseen intarsiaan.

edetessä taitoja kartutetaan vuoroviikoin koulussa ja verstaassa. Huonekaluverstaat ovat Ranskassa pitkälle erikoistuneita esim. restaurointiin tai kultaukseen. - Näin opiskelijan työtavat kehittyvät riittävän nopeiksi, hän sisäistää työelämän säännöt ja oppii joustamaan asiakastöiden paineessa, selvittää opettaja Christophe Thévin.

Jurvan yhteys Pariisiin on jatkunut jo 15 vuotta. - Ranskalaiset tulevat joka syksy. Toivoisin, että meiltäkin lähtisi joka vuosi opiskelijoita vaihtoon, kertoo lähijohtaja Mikko Peräaho.

JURVALAISET OPISKELIJAT VIERAILIVAT PARIISISSA

Pariisissa opintojensa alussa opiskelija opiskelee viikon koulussa ja työskentelee verstaassa kaksi viikkoa. Opintojen

Jurvalaiset puualan artesaaniopiskelijat Lassi Eskelinen, Ilkka Hauru, Kyösti Mäkelä ja koristeveiston aikuiskoulutuksen opiskelijat Jaakko Korpela, Kaj Lindgård, Jani Helttunen, Sanna Muukkonen ja Jani Rinta-Keturi sekä opettajat Mikko Peräaho ja Risto Kreko tekivät vastavierailun Pariisiin helmi-

kuussa. Viikon mittaisella matkalla kymmenhenkinen ryhmä tutustui kultaukseen ja intarsiaan pariisilaiskoulussa CFA de L’ameublementissa. Ja tietysti opiskelijat pääsivät näkemään mm. Louvren taidemuseon ja Versailles´n palatsin.

k a n s a i n v ä l i s y y s

Viime syksynä Jurvassa vierailleet ranskalaiset opiskelijat tutustuttivat suomalaisia muun muassa paikallisten yritysten puuntyöstömenetelmiin. Huomio kiinnittyi erityisesti ranskalaisten pikkutarkkuuteen. Opiskelijat keräsivät lisää opiskeluintoa ja ideoita ainutlaatuiselta kulttuurimatkaltaan. Vasenmalla: Kun osaaja on hionut käden taitojaan riittävän pitkälle, uuden menetelmän oppiminen ei ole vaikeaa.

Työssäoppimassa Intian Chennaissa

Practical Nurse -koulutuksen opiskelijat Hanna Ahvenkoski ja Sunitha Ede opiskelevat ensimmäistä vuotta pääosin englanninkielisessä lähihoitajakoulutuksessa. He suorittivat ensimmäisen työssäoppimisjaksonsa Intian Chennaissa ja palasivat monia mielenkiintoisia kokemuksia rikkaampina. Ohjaava opettaja Raili Kurki oli myös työssäoppimisen alkuvaiheessa opiskelijoiden tukena Chennaissa.

DR MEHTA HOSPITAL Lähihoitajaopiskelijoiden työssäoppiminen oli 10.1.−4.2.2011 ja työssäoppimispaikkana oli Dr Mehta Hospital, joka on yksityinen sairaala. Työssäoppimispaikka järjestyi Intia-verkoston kautta. Opiskelijat pääsivät työskentelemään lasten infektioosastolla. Opiskelijoiden ohjaajina toimivat sairaanhoitajat. Suomen käytänteistä poiketen heillä ei ollut oikeutta allekirjoittaa työssäoppimissopimusta vaan siihen tarvittiin ylihoitajan lupa. Muuten sairaanhoitajien tehtäviin kuului kaikenlainen dokumentointi ja lääkkeiden jakaminen. Sairaan lapsen hoitamisesta vastasivat kuitenkin vanhemmat ja muut sukulaiset. Vanhemmat ostivat myös kaikki lapsen tarvitsemat lääkkeet. ”Kun näemme muiden maiden sairaaloita, osaamme arvostaa paremmin Suomen olosuhteita ja maksamme verot hyvillä mielin”, toteaa Sunitha Ede. Koska opiskelijoilla oli kyseessä Kasvun tukemisen ja ohjauksen työssäoppiminen, joka Suomessa tavallisesti suoritetaan päiväkodeissa, oli oppimisympäristö nyt erilainen ja haasteellinen. Päiväkodissa lapset ovat päivät ilman vanhempia, mutta Intiassa sairaalan osastolla olivat myös vanhemmat ja mahdollisesti muut sukulaiset, jotka seurasivat ihmeissään suomalaisten opiskelijoiden työskentelyä.

Opiskelijat ostivat omilla rahoillaan mm. paperia, saksia, liimaa, värikyniä ja sormivärejä, jotta he voisivat ohjata lapsia piirtämään ja askartelemaan. Näin vanhemmat näkivät, mitä lasten kanssa voi tehdä. Lisäksi opiskelijat näyttivät esimerkkiä hyvästä hygieniasta. ”Näistä oppimiskokemuksista olen opettajana todella ylpeä. Missään muualla tämä ei olisi ollut mahdollista”, toteaa opettaja Raili Kurki.

KANSAINVÄLISYYTTÄ PARHAIMMILLAAN Opiskelijat kokivat, että intialaiset ovat todella ystävällisiä ja yhteistyöhaluisia. He arvostavat, jos pukeutuu samalla tavalla kuin he. ”Hymyilevät kasvot ovat tie ihmisten sydämeen”, toteaa Hanna Ahvenkoski, kun muistelee tilanteita, joissa ei ollut yhteistä kieltä. Myös Sunitha Ede muistelee vanhempien kiitollista katsetta, kun hän ja Hanna Ahvenkoski leikkivät lasten kanssa, huolehtivat näistä ja saivat itkun loppumaan. Sunitha Ede kertoo, ettei unohda sitä koskaan. Työssäoppimispaikassa opiskelijoilta odotettiin oma-aloitteisuutta, koska hoitajille sellainen toimintapa, että aletaan esim. piirtää lapsen kanssa, oli täysin vierasta. Siksi hoitajat eivät osanneet neuvoa, mitä opiskelijat voisivat tehdä. Opettaja Raili Kurki kiittelee opiskelijoita, jotka sopeutuivat uuteen oppimisympäristöön, kulttuuriin ja työtapoihin aidon uteliaasti. ”Kansainvälisyyttä opitaan parhaiten aidoissa oppimisympäristöissä”, toteaa Kurki. Riitta Myllymäki

Ammatillista koulutusta arvioidaan Koulutuskeskus Sedu on osallistunut vuosina 2006–2009 seuraaviin Koulutuksen arviointineuvoston toteuttamiin arviointeihin • Työpaikalla tapahtuva oppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa • ESR-rahoitus ja työssäoppimisen järjestäminen • Lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyö opetuksen järjestämisessä • YHTEISIIN PÖYTIIN Ammatillisen koulutuksen aluekehitysvaikutukset • SOVITELLEN Sosiaaliset ja viestinnälliset valmiudet ammatillisessa peruskoulutuksessa • NÄYTTÖÄ ON Ammattiosaamisen näyttöjen toteutuminen käytännössä • Työssäoppimisen arvioinnin seuranta • HYVÄÄ VOINTIA Opiskelijahuollon toteutuminen, sen käytännöt ja kehittäminen toisen asteen ammatillisessa peruskoulutuksessa Arviointien tavoitteena on mm. kehittää ammatillisen peruskoulutuksen laatua ja tukea sitä tavoitteiden saavuttamisessa sekä levittää hyviä käytäntöjä. Arvioinnit perustuivat ennalta määriteltyihin kriteereihin, jotka noudattivat CQAF-mallin vaiheita (suunnittelu, toteutus, arviointi, palaute- ja muutosmenettelyt).

Arviointien vaatima työmäärä todettiin synteesiarvioinnissa osittain kohtuuttoman suureksi ja koulutuksenjärjestäjien resurssit arviointien toteuttamiseen eivät aina olleet riittävät. Lisäksi toivottiin arviointitulosten aikaisempaa julkistamista ja sitä kautta parempaa hyödynnettävyyttä koulutuksen kehittämistyössä.

ARVIOINTIEN SYNTEESI

MENESTYSTÄ ARVIOINNEISSA

Marraskuussa 2010 toteutettuun synteesiarviointiin sisältyivät kaikki muut arvioinnit paitsi ESR-rahoitus ja työssäoppimisen järjestäminen sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyö opetuksen järjestämisessä.

Koulutuksen arviointineuvoston toteuttamissa arvioinneissa menestyivät parhaiten suuret, monialaiset koulutuksenjärjestäjät.

Synteesiarvioinnilla haluttiin saada tietoa aiemmin toteutettujen arviointien vaikuttavuudesta ja hyödyllisyydestä koulutuksen kehittämisessä. Synteesiarvioinnissa todettiin mm. • koulutuksen järjestäjien väliset erot ovat hyvin suuret kaikilla arvioiduilla toiminta-alueilla • ammatillisen koulutuksen työelämäyhteydet ovat vahvistuneet • opettajuus on muutoksessa, opettamisen rinnalle nousevat yhä vahvemmin suunnittelu-, ohjaus-, valmennus-, kehittämis- ja arviointitehtävät • ammatillisen koulutuksen taloudelliset määrärahat riittävät, mutta kustannusten seurannassa ja arvioinnissa on puutteita • ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteistyössä on kehitettävää. Koulutuksenjärjestäjien mielestä arvioinnit ovat kohdistuneet keskeisiin teemoihin, arvioinnit on toteutettu suhteellisen korkealaatuisesti ja ne ovat käynnistäneet tärkeää keskustelua tai kehittämistyötä koulutuksenjärjestäjän sisällä.

Suurten koulutuksenjärjestäjien sarjassa Koulutuskeskus Sedu menestyi kaikissa synteesiarvioinnissa mukana olevissa arvioinneissa erinomaisesti.

o r g a n i s a a t i o

Parhaiten Koulutuskeskus Sedu menestyi aluevaikuttavuuden ja opiskelijahuollon arvioinneissa, joissa Sedun tulokset ylittivät tavoitetason kaikilla arvioinnin osa-alueilla. Opiskelijahuollon arvioinnissa Sedun lisäksi tavoitetason kaikilla arvioinnin osa-alueilla ylitti ainoastaan 13 muuta koulutuksenjärjestäjää. Työssäoppimisen arvioinnissa tulokset jäivät alle tavoitetason talouden ja tietojen hallinnan osalta mutta muilla arvioinnin osa-alueilla Koulutuskeskus Sedu ylitti tavoitetason. Ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnissa kehitettävää oli tulokset-arviointialueella, mutta muilla arvioinnin osaalueilla Koulutuskeskus Sedu ylitti asetetun tavoitetason. Sosiaalisten ja viestinnällisten valmiuksien arvioinnissa seurannan ja arvioinnin osa-alueilla jäimme alle tavoitetason mutta ylitimme sen muilla osa-alueilla. Marita Syrjälä

Koulutuskeskus Sedun työolobarometri TOB Koulutuskeskus Sedun työolobarometri toteutetaan joka toinen vuosi. Työolobarometrin tarkoituksena on henkilöstökyselyn kautta saada tietoa organisaation nykytilasta. Kyselyn keskeiset teemat liittyvät johtamiseen: tiedonkulku ja vuorovaikutus, työn kehittävyys ja esimiestyö, sekä hyvinvointiin: työn kuormittavuus, työkyky ja ergonomia. Koulutuskeskus Sedun TOB-henkilöstökysely toteutettiin loka-marraskuun vaihteessa 2010. Tulokset julkistettiin joulukuussa 2010. TOB-tuloksia käsiteltiin kunkin toimialan ohjausryhmässä ja kaikissa opetuspisteissä siten, että koko henkilöstö on voinut osallistua tulosten käsittelyyn. Kukin

toimiala ja opetuspiste määritteli kaksi konkreettista kehittämiskohdetta TOB-tulosten pohjalta. Jokaiselle kehittämisteemalle laadittiin toteutussuunnitelma, jossa määriteltiin mm. aikataulu, vastuuhenkilöt ja seuranta. Syksyllä 2011 jokaisessa toimialan ohjausryhmässä toteutetaan palautekeskustelu, jossa arvioidaan, miten toimiala- ja opetuspistekohtaiset kehittämisteemat ovat edistyneet. TOB-toteutuksesta vastaa Savon koulutuskuntayhtymä, joka on kehittänyt sähköisen TOB-työkalun yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa. Useampi koulutuskuntayhtymä käyttää vastaavaa TOB-kyselyä.

Laatuarviointi julkistettiin 2010 lopulla FT Juha Vaso, Suomen laatupalkintokilpailun pääarvioitsija suoritti Koulutuskeskus Sedun toiminnan ulkopuolisen laatuarvioinnin vuodelta 2009 EFQMarviointimallilla. - Koulutuskeskus Sedu sai arvioinnissa 355 pistettä. Tulos on arvioimieni ammatillisten oppilaitosten joukossa selvästi keskivertoa parempi, toteaa Vaso lausunnossaan. Toimintaan liittyvillä arviointialueilla johtajuus ja henkilöstön kehittäminen olivat vahvoja. Hyvät asiakastulokset ja keskeiset suorituskykytulokset nousivat esiin. Toiminnassa on parannettavaa kumppanuuksien hallinnassa sekä Sedun strategian viemisessä toiminnan tasolle. Yhteiskunnalliset tulokset ja henkilöstötulokset kaipaavat lisäpanostusta. Laatuarviointi osoitti, että Koulutuskeskus Sedun toiminta ja tulospisteet ovat balanssissa. Vaikka organisaatio on ollut jatkuvassa muutoksessa, se on pystynyt jatkamaan systemaattista toimintansa kehittämistä.

Lähijohtajat Ilmajoki, Ilmajoentie Ilmajoki, Pappilantie Jurva Kauhajoki Kurikka Lappajärvi Lapua Seinäjoki, Kirkkokatu Seinäjoki, Koulukatu Seinäjoki, Koskenalantie Seinäjoki, Törnäväntie Seinäjoki, Upankatu Ähtäri, Koulutie Ähtäri, Tuomarniementie

Virpi Norja Riitta Tuokko Mikko Peräaho Mia Jokinen Jaakko Hautamäki Kirsi Vuorenmaa Hannu Muhonen Jarmo Huttunen Terhi Varpuluoma Anneli Soini Marita Mäenpää, Aulis Siltala Elina Forslund Reijo Udd Jorma Tukeva

KOULUTUSKESKUS SEDUN TOIMISTOSSA: • Anne-Kaisa Alatalo, koulutuspäällikkö - atto-opinnot • Timo Vainionpää, koulutuspäällikkö, - ammattistartti, valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus ammatillisessa peruskoulutuksessa, opiskelijahyvinvointi • Marita Syrjälä, koulutuspäällikkö - laatu, henkilöstön kehittäminen ja arviointi • Aila Ylihärsilä, koulutuspäällikkö - hanketoiminta, opiskelijakuntatoiminta, yhteishaku ja muut haut

Ohjausryhmä Ohjausryhmässä asioita käsitellään Reija Lepolan johdolla. Ohjausryhmään kuuluvat toimialajohtajat ja hallinnon koulutuspäälliköt. Toimialajohtaja Kristiina Takaneva (Sedu kauppa ja kulttuuri), johtaja Reija Lepola, toimialajohtaja Hellevi Lassila

(Sedu hyvinvointi), toimialajohtaja Terho Oksanen (Sedu teollisuus), koulutuspäällikkö Marita Syrjälä, toimialajohtaja Juhani Kurjenluoma (Sedu maaseutu, koulutuspäällikkö Aila Ylihärsilä. Kuvasta puuttuu toimialajohtaja Matti Yli-Lahti (Sedu rakentaminen).

o r g a n i s a a t i o

Sedu hyvinvointi VASTUUHENKILÖT Lukuvuonna 2010–2011 toimialan vastuuhenkilöt: • Hellevi Lassila, toimialajohtaja • Hanna Valtari, koulutuspäällikkö, elintarvikealan pt, kotityö- ja puhdistuspalvelujen pt, laboratorioalan pt, kotitalousopetus • Marita Mäenpää, koulutuspäällikkö, hotelli-, ravintolaja catering-alan pt, matkailualan pt • Anneli Soini, koulutuspäällikkö, hiusalan pt, sosiaali- ja terveysalan pt Toimialan ohjausryhmään ovat kuuluneet lisäksi vastuuopettajat, koordinoiva taloussihteeri Sari Alasalmi sekä asiantuntijoina lähijohtajat Kurikan, Lapuan ja Ähtärin opetuspisteistä.

Kotitalousopetus • Seinäjoella Ammattistartti • Seinäjoella ja Ähtärissä

OPISKELIJAMÄÄRÄ SEDU HYVINVOINNIN TOIMIALALLA • syksyn laskentapäivänä (20.9.2010) 1485 opiskelijaa, kevään laskentapäivänä (20.1.2011) 1476 opiskelijaa • Kahta tutkintoa suorittavia opiskelijoita (19.4.2011) yhteensä 95 eli 6,44 % • erityisopiskelijoita koko toimialalla yhteensä 216 opiskelijaa eli 14,63 % • majoitetut 20.1.2011 toimialalla yhteensä 82 opiskelijaa eli 5,55 % • toimialan keskiryhmäkoko 14 opiskelijaa

OPISKELIJAMME JA PERUSTUTKINNOT Hotelli-, ravintolaja catering-alan perustutkinto • Kauhajoella, Kurikassa, Lapualla, Seinäjoella ja Ähtärissä Kotityö - ja puhdistuspalvelujen perustutkinto • Lapualla, Seinäjoella ja Ähtärissä Matkailualan perustutkinto • Lapualla Elintarvikealan perustutkinto • Seinäjoella Laboratorioalan perustutkinto • Seinäjoella Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto • Kauhajoella, Lappajärvellä, Seinäjoella ja Ähtärissä Hiusalan perustutkinto • Seinäjoella

Toimialalla negatiivinen keskeyttäminen on 4,84 %

HENKILÖSTÖMME Sedu hyvinvoinnin toimialalla (20.1.2011) yhteensä 162 henkilöä, joista • Kauhajoki 20 • Kurikka 7 • Lappajärvi 2 • Lapua 13 • Seinäjoki, Kirkkokatu 19 • Seinäjoki, Koskenalantie 45 • Seinäjoki, Törnäväntie 26 • Seinäjoki, Upankatu 8 • Ähtäri, Koulutie 22

Sedu kauppa ja kulttuuri VASTUUHENKILÖT Lukuvuonna 2009–2010 toimialan vastuuhenkilöinä ovat toimineet: • Kristiina Takaneva, toimialajohtaja • Terhi Varpuluoma, koulutuspäällikkö, liiketalouden pt, tietoja viestintätekniikan pt • Riitta Tuokko, koulutuspäällikkö, kuvallisen ilmaisun pt, käsi- ja taideteollisuusalan pt, tekstiili- ja vaatetusalan pt • Jaakko Hautamäki, koulutuspäällikkö puualan pt, verhoilu- ja sisustusalan pt Toimialan ohjausryhmään ovat kuuluneet lisäksi vastuuopettajat, koordinoiva taloussihteeri sekä asiantuntijoina lähijohtajat Kurikan, Lapuan ja Ähtärin opetuspisteistä.

OPISKELIJAMME JA PERUSTUTKINNOT Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto • Ilmajoella ja Jurvassa Kuvallisen ilmaisun perustutkinto • Jurvassa Liiketalouden perustutkinto • Lapualla ja Seinäjoella Puualan perustutkinto • Kurikassa, Seinäjoella ja Ähtärissä Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto • Kurikassa ja Seinäjoella Tietojenkäsittelyn perustutkinto • Seinäjoella Verhoilu- ja sisustusalan perustutkinto • Kurikassa

OPISKELIJAMÄÄRÄ SEDUN KAUPAN JA KULTTUURIN TOIMIALALLA • syksyn laskentapäivänä (20.9.2010) opiskelijoita oli 952 ja kevään laskentapäivänä (20.1.2011) 896 • Kahta tutkintoa suorittavia opiskelijoita (19.4.2011) yhteensä 78 eli 8,71 % • Erityisopiskelijoita (20.1.2011) yhteensä 138 eli 15,40 % • Majoitetut opiskelijat (20.1.2011) yhteensä 38 opiskelijaa eli 4,24 % • Keskiryhmäkoko on 12 opiskelijaa Toimialalla negatiivinen keskeyttäminen on 4,91 %

HENKILÖSTÖMME Koko toimiala yhteensä 89 henkilöä • Ilmajoki, Pappilantie 24 henkilöä • Jurva 9 henkilöä • Kurikka 10 henkilöä • Lapua 8 henkilöä • Seinäjoki, Kirkkokatu 3 henkilöä • Seinäjoki, Koulukatu 26 henkilöä • Seinäjoki, Törnäväntie 3 henkilöä • Ähtäri, Koulutie 6 henkilöä

o r g a n i s a a t i o

Sedu maaseutu OPISKELIJAMME JA PERUSTUTKINNOT Maatalousalan perustutkinto • Ilmajoella Metsäalan perustutkinto • Ähtärissä

OPISKELIJAMÄÄRÄ SEDU MAASEUDUN TOIMIALALLA

VASTUUHENKILÖT Lukuvuonna 2010–2011 toimialan vastuuhenkilöinä ovat toimineet: • Juhani Kurjenluoma, toimialajohtaja • Jorma Tukeva, koulutuspäällikkö, maatalousalan pt, metsäalan pt Toimialan ohjausryhmään ovat kuuluneet lisäksi vastuuopettajat, koordinoiva taloussihteeri sekä asiantuntijana lähijohtaja Ilmajoentien opetuspisteestä.

• syksyn laskentapäivänä (20.9.2010) 151 opiskelijaa, kevään laskentapäivänä (20.1.2011) 144 opiskelijaa • Kahta tutkintoa suorittavia opiskelijoita (19.4.2011) yhteensä 7 eli 4,86 % • erityisopiskelijoita koko toimialalla yhteensä 23 opiskelijaa eli 15,97 % • majoitetut 20.1.2011 toimialalla yhteensä 89 opiskelijaa eli 61,81 % • toimialan keskiryhmäkoko on 12 opiskelijaa Toimialalla negatiivinen keskeyttäminen on 2,31 %

HENKILÖSTÖ Sedun maaseudun toimialalla yhteensä 52 henkilöä (31.3.2011) • Ilmajoki, Ilmajoentie 29 henkilöä • Ähtäri, Tuomarniementie 23 henkilöä

Sedu rakentaminen VASTUUHENKILÖT

HENKILÖSTÖMME

Lukuvuonna 2010–2011 toimialan vastuuhenkilöinä ovat toimineet: • Matti Yli-Lahti, toimialajohtaja • Jarmo Huttunen, koulutuspäällikkö, pintakäsittelyalan pt, rakennusalan pt, talotekniikan pt • Hannu Muhonen, koulutuspäällikkö, sähkö- ja automaatiotekniikan pt, tietoja tietoliikennetekniikan pt

Koko toimiala yhteensä 116 henkilöä (20.1.2011) • Kurikka 15 henkilöä • Lapua 36 henkilöä • Seinäjoki, Kirkkokatu 56 henkilöä • Seinäjoki, Törnäväntie 1 henkilö • Seinäjoki, Upankatu 1 henkilö • Ähtäri, Koulutie 7 henkilöä

Toimialan ohjausryhmään ovat kuuluneet lisäksi vastuuopettajat, koordinoiva taloussihteeri sekä asiantuntijoina toimistopäällikkö ja lähijohtajat Kurikan, Lapuan ja Ähtärin opetuspisteistä.

OPISKELIJAMME JA PERUSTUTKINNOT Rakennusalan perustutkinto • Kurikassa, Lapualla, Seinäjoella ja Ähtärissä Talotekniikan perustutkinto • Kurikassa, Lapualla ja Seinäjoella Pintakäsittelyalan perustutkinto • Seinäjoella Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto • Kurikassa, Lapualla, Seinäjoella ja Ähtärissä Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto • Kurikassa, Lapualla ja Seinäjoella

OPISKELIJAMÄÄRÄ SEDU RAKENTAMISEN TOIMIALALLA • syksyn laskentapäivänä (20.9.2010) 1021 opiskelijaa, kevään laskentapäivänä (20.1.2011) 977 opiskelijaa • Kahta tutkintoa suorittavia opiskelijoita (19.4.2011) yhteensä 83 eli 8,50 % • erityisopiskelijoita 20.1.2011 yhteensä 71 opiskelijaa eli 7,27 % • majoitetut 20.1.2011 toimialalla yhteensä 44 opiskelijaa eli 4,50 % • toimialan keskiryhmäkoko on 16 opiskelijaa

o r g a n i s a a t i o

Toimialalla negatiivinen keskeyttäminen on 2,56 %

Sedu teollisuus VASTUUHENKILÖT Lukuvuonna 2010–2011 toimialan vastuuhenkilöinä ovat toimineet: • Terho Oksanen, toimialajohtaja • Jaakko Hautamäki, koulutuspäällikkö, turvallisuusalan pt • Martti Mäki-Jouppila, koulutuspäällikkö, kone- ja metallialan pt, logistiikan pt • Reijo Udd, koulutuspäällikkö, autoalan pt

Toimialan ohjausryhmään ovat kuuluneet lisäksi vastuuopettajat, koordinoiva taloussihteeri sekä asiantuntijoina lähijohtajat Kurikan, Lapuan ja Ähtärin opetuspisteistä.

OPISKELIJAMÄÄRÄ SEDU TEOLLISUUDEN TOIMIALALLA • syksyn laskentapäivänä (20.9.2010) 788 opiskelijaa, kevään laskentapäivänä (20.1.2011) 757 opiskelijaa • Kahta tutkintoa suorittavia opiskelijoita (19.4.2011) yhteensä 30 eli 3,96 % • erityisopiskelijoita 20.1.2011 yhteensä 146 opiskelijaa eli 19,29 %

• majoitetut 20.1.2011 toimialalla yhteensä 57 opiskelijaa eli 7,53 % • toimialan keskiryhmäkoko on 16 opiskelijaa Toimialalla negatiivinen keskeyttäminen on 4,05 %

OPISKELIJAMME JA PERUSTUTKINNOT Autoalan perustutkinto • Kurikassa, Lapualla, Seinäjoella ja Ähtärissä Kone- ja metallialan perustutkinto • Kurikassa, Lapualla, Seinäjoella ja Ähtärissä Logistiikan perustutkinto • Seinäjoella Turvallisuusalan perustutkinto • Kurikassa

HENKILÖSTÖMME Koko toimiala yhteensä 95 henkilöä (20.1.2011) • Kurikka 29 henkilöä • Lapua 14 henkilöä • Seinäjoki, Törnäväntie 44 henkilöä • Ähtäri, Koulutie 8 henkilöä

KOULUTUSKESKUS SEDUN JOHTOKUNTA Yhtymävaltuusto on nimennyt Koulutuskeskus Sedun johtokunnan toimikaudeksi 1.1.2009–31.12.2012. Johtokunta päättää toisen asteen koulutuksen kehittämisen peruslinjoista ja koulutusyhteistyöstä sekä määrittelee koulutuksen laadulliset kehittämistavoitteet. Johtokunta kokoontui tilikauden aikana yhteensä 10 kertaa. Jäsen

Varajäsen

Hyytiä Arja, pj. (Seinäjoki) Karvonen Jani, 1. varapj. (Kurikka) Mäki-Maunus Jani, 2. varapj. (Sjoki)

Ala-Mieto Markku Ala-Talkkari Antti Koskela Markku

Hokkanen Heli Juurakko Toni Martikkala Tuulikki Mäntykoski Anna-Maija Rasku Pekka Salo Asko Suvanto Jorma Toppari Kaija

Vuorinen Matti Rantanen Jukka Kivilahti Sanna Paananen Merja Ahtola Olli Manninen Anneli Rantala Leena Pohto Hanna

Johtokunnan esittelijänä ja pöytäkirjanpitäjänä toimii koulutuskeskuksen johtaja Reija Lepola.

YHTYMÄHALLITUS 2009–2012 Yhtymähallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä yhtymävaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Yhtymähallitus valvoo kuntayhtymän etua ja edustaa kuntayhtymää ja käyttää sen puhevaltaa. Perussopimuksen mukaan yhtymähallitukseen valitaan 11 jäsentä. Yhtymävaltuusto on valinnut toimikaudekseen 1.1.2009 – 31.12.2012 yhtymähallituksen.

Yhtymähallituksen pöytäkirjanpitäjänä toimi hallintojohtaja Keijo Kurkikangas. Yhtymähallitus kokoontui vuoden 2010 aikana yhteensä 14 kertaa. Yhtymähallituksessa asiat ratkaistaan kuntayhtymän johtaja Tapio Varmolan esittelystä. Kuntayhtymän hallintojohtaja Keijo Kurkikangas ja koulutuskeskuksen johtaja Reija Lepola toimivat yhtymähallituksen esittelijöinä toimialaansa kuuluvissa asioissa.

o r g a n i s a a t i o

TARKASTUSLAUTAKUNTA Jäsen

Varajäsen

Jäsen

Varajäsen

Paavola Timo, pj. (Seinäjoki) Hakala Reetta, I varapj. (Kurikka) Lehtola Markku, II varapj. (Seinäjoki) Jouppi Johanna Julku Tiina Juonoja Tero Koivusaari Helena Mäenpää Juha Mäki Juhani Niemi Anna-Liisa Yli-Suomu Jorma

Virrankoski Reino Ollila Regina Hautakangas Helena Lahdensuo Panu Kankaanpää Johanna Honkala Erkki Heikkinen Ritva-Leena Björk Christel Ala-Kokko Antti Hella Pekka Sippola Eija

Antila Matti (pj.) Rintaluoma Tiina (vpj.) Ojanperä Harri Salo Terttu Rankonen Antti-Kustaa

Puotinen Lea Ketola Kaija Jäätteenmäki Ismo Ojaniemi Riitta Vuorinen Matti

Tarkastuslautakunnan pöytäkirjanpitäjänä toimi toimisto- ja hallintosihteeri Anne Vuorenmaa. Tarkastuslautakunta piti toimintavuonna 2010 kaksitoista kokousta.

YHTYMÄVALTUUSTO 2009–2012 Seinäjoen koulutuskuntayhtymän ylimpänä päättävänä elimenä toimii yhtymävaltuusto. Yhtymävaltuustoon kuuluu yhteensä 39 jäsentä kuntayhtymän eri jäsenkunnista. YhtyJäsenkunta Alajärvi

Jäsen

Varajäsen

Kallio Esko

Höykinpuro Tapio

Viljanmaa Maija

Mäkelä Virve

Alavus

Juurakko Toni

Kontola Essi-Marja

Ilmajoki

Mäki Jari

Hellsten Vesa

Björk Christel

Ala-Riihimäki Nina

Isokyrö

Kuosma Marjatta

Kurtti Pekka

Jalasjärvi

Laulaja Hannu

Hämeenniemi Maire

Karijoki

Korkeamäki Arto

Tulensalo Marita

Kauhajoki

Rintaluoma Tiina

Köykkä Jari

Ala-Kokko Antti

Hakala Hanna-Mari

Rantala Leena

Mäkipelkola Maria

Jouppi Johanna

Puotinen Lea

Kauhava

Pukkila Mathias

Haapoja Päivi

Kristiinankaupunki

Nygård Peter

Anttila Lea

Kuortane

Kamunen Jari

Kataja-Rahko Päivi

Kurikka

Ala-Luopa Jukka

Ala-Mieto Markku

Karvonen Jani

Koskinen Pekka

Kandolin Kirsi

Hydén Markku

Rintala Esa

Ulvinen Ilpo

Antila Matti

Vaahtoniemi Jussi

Multia

Lampinen Seppo

Saarinen Matti

Saarijärvi

Lehtonen Juha

Sorri Riitta

Seinäjoki

Hauta-Aho Kaija

Hautala Hanna

Eskelinen-Finferoos Miia

Suokko Emilia

Honkala Erkki

Mäkelä Kari

Maunula Antero

Lammi Jaakko

Lahtinen Markku

Perälä Terhi

Paavola Timo

Istolahti Asko

Lapua

Aittoniemi Pirjo

Hyytiä Arja

Harjunpää Aaro

Saarimäki Jukka

Saarinen Lea

Mäki-Jouppi Marianne

Honkaniemi Sara

Penttilä Sirkka

Rankonen Antti-Kustaa

Vähä-Koivisto Markku

Poutanen Juha

Haapasalmi Hannu

Soini

Källi Mikko

Keisala Juha-Pekka

Teuva

Kiviluoma Jarmo

Varamäki Anne-Marie

Töysä

Järvenpää Markku

Ahtola Olli

Virrat

Saarinen Johanna

Joutsenjärvi Olli

Ähtäri

Rasku Pekka

Savola Mikko

Yhtymävaltuuston puheenjohtajana toimii Aaro Harjunpää Seinäjoelta, ensimmäisenä varapuheenjohtajana Antero Maunula Seinäjoelta ja toisena varapuheenjohtajana Kirsi

mävaltuuston toimikausi on 1.1.2009–31.12.2012. Yhtymävaltuusto piti vuoden 2010 aikana neljä kokousta.

Kandolin Kurikasta. Yhtymävaltuuston pöytäkirjanpitäjänä toimii kuntayhtymän johtaja Tapio Varmola.

Henkilöstötilinpäätös Seinäjoen koulutuskuntayhtymän henkilöstötilinpäätös on laadittu vuodesta 2002 alkaen. Se suuntaa erityisesti henkilöstösuunnittelua ja henkilöstön kehittämistä yhdessä joka toinen vuosi toteutettavan henkilöstökyselyn ja sen tulosten pohjalta laadittavan työolobarometriraportin (TOB) kanssa. Vuoden 2009 alusta lukien otettiin käyttöön koko henkilöstön osalta Smartumin liikunta- ja kulttuurisetelit. Päätoimisella henkilöstöllä on mahdollisuus saada käyttöönsä 120 euron edestä/työntekijä seteleitä käyttöönsä. Tällä halutaan tukea henkilöstön omaehtoista liikunta- ja kulttuuriharrastusta. Koulutuskeskus Sedun henkilöstö on osallistunut aktiivisesti Saku ry:n järjestämiin liikuntatapahtumiin. Henkilöstön pätevöitymistä ja osaamista on tuettu kehittämisrahaston varoista mahdollistamalla palkalliset 3-6 kuukauden pituiset työelämäjaksot oman alan yrityksessä/yhteisössä sekä palkalliset jatko-opintoja post doc-jaksot.

KOULUTUSKESKUS SEDUSSA Koulutuskuntayhtymän päätoiminen henkilöstö on sijoittunut tulosalueittain siten, että ammattikorkeakoulun henkilöstön osuus koko henkilöstön määrästä on 33,3 % (v. 2009 34,5 %), koulutuskeskuksen 46, 7 % (v. 2009 46, 8 %), aikuiskoulutuksen 11,9 % (v. 2009 11,7 %) ja yhteisten palveluiden 8,1 % (v. 2009 7 %). Kuntayhtymän päätoimisen palvelussuhteiden määrä oli vuoden 2010 lopussa 1251 (v. 2009 1256). Päätoimisen henkilöstön määrä oli Koulutuskeskus Sedussa vuoden 2010 lopussa 584 (v. 2009 588) ja yhteisissä palveluissa 102 (v. 2009 89). Koko kuntayhtymän päätoimisesta henkilöstöstä vakituisessa palvelussuhteessa oli 69,7 % (872) ja määräaikaisessa 30,3 % (379).

Yrittäjäkokemuslisä otettiin käyttöön kertomusvuonna. Yrittäjäkokemuslisällä halutaan kannustaa sellaista henkilöstöä, joka on toiminut päätoimisesti yrittäjänä. Virka- ja työehtosopimukset eivät ole asiaa mahdollistaneet, joten asiasta tehtiin paikallinen sopimus.

TYÖELÄMÄJAKSOT LUKUVUONNA 2010–2011 Seinäjoen koulutuskuntayhtymässä kehittämisrahaston työelämäjaksoja haki määräaikaan mennessä yhteensä 30 hakijaa. Jakso myönnettiin 21 henkilölle, joukossa seuraavat Koulutuskeskus Sedun henkilöstöön kuuluvat • Ulla- Maija Hautaniemi (Sedu hyvinvointi) • Ulla Hildén (Sedu hyvinvointi) • Hannu Humalamäki (Sedu maaseutu) • Esa Hytti (Sedu rakentaminen) • Johanna Ikola (Sedu kauppa ja kulttuuri) • Antti Kahila (Sedu hyvinvointi) • Tarja Latvala (Sedu hyvinvointi) • Pekka Levonen (Sedu maaseutu) • Ari Saarimäki (Sedu teollisuus) • Maija-Liisa Saarnisto (Sedu rakentaminen) • Eila Samppala (Sedu rakentaminen) • Tapio Takala (Sedu rakentaminen) • Tanja Välipakka-Toivonen (Sedu hyvinvointi)

o r g a n i s a a t i o

Vuonna 2010 koulutuskuntayhtymän henkilöstön keski-ikä oli 45,9 (v. 2009 45,9) vuotta.

TALOUS Kuntayhtymän tilinpäätöksen mukaiset palkkausmenot 60.524 843€ (v. 2009 57.423 244€) sisältävät kaikki ennakonpidätyksen ja sosiaalivakuutusmaksujen perusteena olevat palkat ja palkkiot sekä henkilöstösivukulut. Menoista on vähennetty saadut henkilöstökorvaukset. Palkkausmenot ovat hieman yli 65 % (v. 2009 n. 64 %) kuntayhtymän kaikista toimintamenoista jotka ovat 92.602 383,00€ (v. 2009 89.739 534,84€).

Koulutuskeskus Sedun talouden tunnusluvut 2010 Tuloslaskelma 1000 €

v. 2010

Toimintatuotot

48 493

Toimintakulut

45 367

Vuosikate

3 126

Tilikauden tulos

1 222

Koulutuskeskus Sedu sai v. 2010 tuloksellisuusrahaa 1 455 144 € ja harkinnanvaraista järjestäjäverkon kokoamista varten 1 349 816 €.

Kuntayhtymän talouden tunnusluvut 2010 Tuloslaskelma 1000 €

v. 2010

Toimintatuotot

97 879

Toimintakulut

90 205

Vuosikate

7 695

Tilikauden tulos

4 202

Poistot

3 492

Toimintatuotot toimintakuluista

108,5 %

Vuosikate/poisto

220,3 %

Tase 1000 €

Taseen loppusumma

79 342

Rahat ja pankkisaamiset

21 225

Vieras pääoma yhteensä

19 297

Lainat

6 884

Suhteellinen velkaantuneisuus%

17,1 %

Omavaraisuusaste %

77,1 %

yhteystiedot Koulutuskeskus Sedun toimisto Törnäväntie 26, 60200 Seinäjoki p. 020 124 5000 (vaihde)

Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Kirkkokatu Kirkkokatu 10, 60100 Seinäjoki p. 020 124 5000

Koulutuskeskus Sedu, Ilmajoki, Ilmajoentie Ilmajoentie 525, 60800 Ilmajoki p. 020 124 5700

Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Koskenalantie Koskenalantie 17, 60220 Seinäjoki p. 020 124 5550

Koulutuskeskus Sedu, Ilmajoki, Pappilantie Pappilantie 6, 60800 Ilmajoki p. 020 124 4660

Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Koulukatu Koulukatu 41, 60100 Seinäjoki p. 020 124 5505

Koulutuskeskus Sedu, Jurva Kotikouluntie 1, 66300 Jurva p. 020 124 5900

Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Törnäväntie Törnäväntie 24, 60200 Seinäjoki p. 020 124 5000

Koulutuskeskus Sedu, Kauhajoki Topeeka 47, PL 19, 61801 Kauhajoki p. 020 124 5600

Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Upankatu Upankatu 3, 60100 Seinäjoki p. 020 124 5000

Koulutuskeskus Sedu, Kurikka Huovintie 1, 61300 Kurikka p. 020 124 6100

Koulutuskeskus Sedu, Ähtäri, Koulutie Koulutie 16 A, 63700 Ähtäri puh. 020 124 6200

Koulutuskeskus Sedu, Lapua Ammattikoulunkatu 10, 62100 Lapua p. 020 124 6000

Koulutuskeskus Sedu, Ähtäri, Tuomarniementie Tuomarniementie 55, 63700 Ähtäri puh. 020 124 5800

Koulutuskeskus Sedu, Lappajärvi Erkkiläntie 2, 62600 Lappajärvi p. 020 124 5550

w w w.s e d u.f i