Savonian yhteiskuntavastuuraportti 2012-2014

яБо

H A L L I N TO PA LV E L U T

YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2012 - 2014 S A V O N I A - A M M AT T I K O R K E A K O U L U

Savonia-ammattikorkeakoulu

YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2012–2014

Toimittaneet Petteri Alanko Eero Antikainen Juha Asikainen Päivi Diov Pentti Halonen Mervi Hätinen Pirkko Kouri Matti Kuosmanen Mikko Laasanen Merja Laituri-Korhonen Paavo Maskulainen Riitta Paasivuori Tuula Peura Eija Pikkarainen Seppo Räsänen Merja Tolvanen Ilkka Toroi Salla Seppänen Pirjo Venhovaara Mervi Vidgrén

-2-

Savonia-ammattikorkeakoulu Julkaisutoiminta PL 6 (Microkatu 1 B) 70201 KUOPIO p. 044 785 5023 f. 017 255 5014 julkaisut@savonia.fi www.savonia.fi/julkaisut

Copyright © 2015 tekijät ja Savonia-ammattikorkeakoulu Tämän teoksen kopioiminen on tekijänoikeuslain (404/61) ja tekijänoikeusasetuksen (574/95) mukaisesti kielletty lukuun ottamatta Suomen valtion ja Kopiosto ry:n tekemässä sopimuksessa tarkemmin määriteltyä osittaista kopiointia opetustarkoituksiin. Teoksen muunlainen kopiointi tai tallentaminen digitaaliseen muotoon on ehdottomasti kielletty. Teoksen tai sen osan digitaalinen kopioiminen tai muuntelu on ehdottomasti kielletty.

ISBN 978-952-203-207-2 (PDF) ISSN-L: 1795-0848 ISSN: 1795-0848 Savonia-ammattikorkeakoulun julkaisusarja D4/5/2015 Kustantaja: Savonia-ammattikorkeakoulu Ulkoasu ja taitto: Tapio Aalto

-3-

SISÄLLYS

SISÄLLYS

1 Rehtorin katsaus .........................................................................

6

2 Savonian yhteiskuntavastuun keskeiset näkökulmat ..............

9

3 Ympäristövastuu ........................................................................

3.1 Kestävän kehityksen taustat Savoniassa ...............................

3.1.1 Jäsenyydet .....................................................................

3.1.2 Tietoisuuden lisääminen ja kestävän kehityksen mukaisten valintojen mahdollistaminen ....................

3.1.3 Kestävän kehityksen toteutuneita toimenpiteitä ja strategiakausi 2013–2016 ............................................

11 11 11 11 12

4 Sosiaalinen ja kulttuurinen vastuu ............................................ 16 4.1 Vastuullinen opiskelijarekrytointi ........................................ 16 4.2 Joustavat opintopolut ja koulutuksen saavutettavuus ......... 16 4.3 Ympärivuotinen opiskelu ...................................................... 17 4.4 Opetus ja opintojen ohjaus ................................................... 17 4.5 Videokokoukset ja järjestelmät .............................................. 18 4.6 Kansainvälisyys ..................................................................... 18 4.7 Yhteisöllisyyden ja opiskeluhyvinvoinnin edistäminen ..... 18 4.8 Opiskeluhyvinvoinnin työryhmät ......................................... 19 4.9 Opiskelijakunta mukana opiskelijan arjessa ........................ 19 4.9.1 Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet ja osallistuminen Savonia-ammattikorkeakoulussa ja ammattikorkeakouluosakeyhtiössä .......................... 19 4.9.2 Opiskelijoiden asemaa ja etuja edistävät yhteistyömuodot ja kumppanuudet ............................ 20 4.9.3 Opiskelijakortti ja opiskelijakunnan järjestäytymisaste ..

4.10 Opintojen esteettömyys ja erikoispedagoginen tuki ........... 20

21 4.11 Opintososiaaliset palvelut ja edut .......................................

21 4.11.1 Terveydenhuolto .......................................................

4.11.2 Korkeakoululiikunta ..............................................21 21 4.11.3 Opintopsykologin palvelut .......................................

21 4.11.4 Oppilaitospastori ......................................................

22 4.11.5 Opintotuki ................................................................

22 4.11.6 Terveellinen korkeakouluruokailu ..........................

22 4.12 Tasa-arvo ...............................................................................

22 4.13 Aluevaikuttavuus .................................................................

22 4.13.1 Koulutuksen aluevaikuttavuus ................................

4.13.2 TKI-toiminnan sekä liiketoiminnan 24 aluevaikuttavuus .....................................................

4.13.3 Aluevaikuttavuuden kehittyminen 25 vuosina 2012–2014 ..................................................

4.14 Suomalaisen osaamisen vienti globaalin hyvinvoinnin 27 edistämiseksi .......................................................................

28 4.15 Työelämän laatu ...................................................................

32 5 Kestävä talous ..............................................................................

-4-

-5-

1 REHTORIN KATSAUS Tähän raporttiin on koottu keskeisiä asioita, joita Savoniassa on tehty yhteiskuntavastuun hoitamiseksi vuosien 2012–2014 aikana. Tarkastelua on tehty ympäristövastuun, sosiaalisen ja kulttuurisen vastuun sekä kestävän talouden näkökulmasta siten, että se kattaa Savonian molemmat perustehtävät ja myös palvelukokonaisuudet. Tällä tavoin raportti tarkastelee myös Savonian aluevaikuttavuutta.

Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä sai hakemuksensa mukaisen toimiluvan 1.1.2014. Savonia-ammattikorkeakoulu osakeyhtiö aloitti 1.1.2015 ammattikorkeakoululain mukaisella toimiluvalla. Omistajat (Iisalmi, Kiuruvesi, Kuopio ja Varkaus) ovat osakassopimuksella tunnustaneet ammattikorkeakoulun merkityksen Pohjois-Savon ja koko Itä-Suomen kehitykselle ja sitoutuneet toimimaan ammattikorkeakoulun kilpailukykyä vahvistaen: edistämään osakeyhtiön tehokasta ja taloudellista toimintaa.

Savonian visiossa on todettu, että Savonia luo tulevaisuutta ja osaamista verkostoituneesti ja vastuullisesti. Tavoitteena on toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tehokkuus. Sen edellytyksenä on, että työyhteisö toimii yhdessä ja johtaminen tukee toimintaa.

Asiantuntijayhteisössä toiminnan keskiössä on motivoitunut ja osaava henkilöstö. Perustehtävät eli koulutus sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta vaativat osaamista ja jatkuvaa uudistumista. Henkilöstön osaamiseen ja hyvinvointiin tulee edelleenkin kiinnittää huomiota.

Ammattikorkeakoulujen talouden sopeuttaminen on ollut raskasta aikaa koko organisaatiolle. Savonia on sopeuttanut toimintaansa vuosien 2012–2014 aikana. Valtion säästötavoitteista huolimatta Savonian talous on terveellä pohjalla. Vähenevän perusrahoituksen vuoksi toiminnan nykytason turvaaminen vaatii vahvistuvaa ulkopuolista TKI-rahoitusta. Savonian muuttuessa osakeyhtiöksi uudistettiin organisaatio ja rakennettiin tiimimalli, jossa henkilöstön asiantuntijuus ja yhteisöllisyys mahdollistuvat entistä paremmin.

Savoniassa on nostettu perustehtävät keskiöön ja niitä tuetaan korkeakoulu- ja hallintopalveluilla sekä strategisella johtamisella. Samalla on vahvistettu koulutuksen ja TKI-toiminnan yhteyttä hyödyntäen työelämäläheistä OIS-toimintamallia. Se perustuu avoimeen oppimisympäristöön jossa opiskelijat, henkilöstö sekä työ- ja elinkeinoelämä toimivat yhdessä.

Aluekehittäminen edellyttää, että Savonia toimii kolmella paikkakunnalla. Savoniasta lähtee maakuntaan ja maailmalle monipuolisia osaajia yhteiskunnan eri tehtäviin. Savonian tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla lisätään tuottavuutta ja synnytetään uutta osaamista. Toimitilat tukevat opiskelijoiden, henkilöstön ja työ- ja elinkeinoelämän yhteistoiminnan ja kumppanuuden toteutumista. Toimitilojen käyttö perustuu kustannustehokkaaseen toimintaan kampuksilla. Kaikilla kampuksilla toimivat opiskelija- ja asiakaslähtöiset korkeakoulupalvelut.

-6-

Opiskelijat ovat Savonian kehittämisessä voimavara ja he ovat aktiivisesti mukana toiminnassa. Yhteistyö opiskelijakunta SAVOTTAn kanssa on tiivistä ja sitä ohjaa kumppanuuteen liittyvä tulossopimus, jolla varmistetaan toiminnan samansuuntaisuus.

Opiskelijat ovat myös vahvasti mukana ammattikorkeakoulun eri kehittämisryhmissä. Tiedostuskanavana opiskelijoiden suuntaan toimii sisäinen intranet, Reppu. Opiskelijakunnan aktiivisuudesta kertoo mm. se, että SAVOTTAn järjestäytymisaste on 95 % nuorisoasteen läsnä olevien opiskelijoiden keskuudessa.

Mervi Vidgrén toimitusjohtaja/rehtori

-7-

-8-

2 SAVONIAN YHTEISKUNTAVASTUUN KESKEISET NÄKÖKULMAT Savonian yhteiskuntavastuuta tarkastellaan kolmesta näkökulmasta: • ympäristövastuu • sosiaalinen ja kulttuurinen vastuu • kestävä talous Koemme yhteiskuntavastuun olevan ennen kaikkea tekoja, joten myös tämä raportti koostuu pääsääntöisesti teoista ja niiden myötä syntyneistä tuloksista.

-9-

- 10 -

3 YMPÄRISTÖVASTUU 3.1 KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAUSTAT SAVONIASSA Savonian ensimmäinen ”Kestävän kehityksen toimenpideohjelma 2008–2012” hyväksyttiin vuonna 2008 osana sen aikaisen strategiakauden toimenpideohjelmia. Vuodesta 2008 lähtien Savoniassa on toiminut kestävän kehityksen ohjausryhmä, jossa on ollut edustajat kattavasti ammattikorkeakoulun eri toiminnoista (opetus, TKI, kiinteistö, hallinto). Lisäksi mukana on ollut opiskelijoiden edustajia eri koulutusaloilta.

Vuodesta 2008 lähtien on vuosittain raportoitu ”Savonia-ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen toimenpideohjelman toteuma”, joka on julkaistu johdon hyväksymisen jälkeen henkilöstölle ja opiskelijoille perehdyttäväksi. Vuosittain on raportoitu seuraavat toimenpiteet: • kestävän kehityksen osaamisen lisääminen • energian säästäminen sekä veden kulutuksen ja jätemäärän vähentäminen • materiaalien taloudellinen hankinta ja käyttö • kuljetukset ja liikkuminen • rakentaminen ja kunnossapito • tilojen käyttöasteen tehostaminen • fyysisen ja sosiaalis-kulttuurisen esteettömyyden edistäminen • monikulttuurisuuden edistäminen ja kulttuuriperinteiden vaaliminen • terveyden ja turvallisuuden edistäminen • kestävän kehityksen verkostoyhteistyö.

Vuonna 2011 Savonia on julkaissut ensimmäisen varsinaisen yhteiskuntavastuuraportin. Kestävän kehityksen ohjausryhmä on valmistellut aikaisempien raporttien analyysin perusteella Savonian kestävän kehityksen toimenpideohjelman. Sen keskeisiä toimenpiteitä on lueteltu seuraavissa kappaleissa.

3.1.1 Jäsenyydet Savonia toimii aktiivisesti tarkoituksenmukaisissa kestävän kehityksen ryhmissä. Tällaisia ovat mm. Itä-Suomen korkeakoulujen (Itä-Suomen yliopisto, HUMAK, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Savonia-ammattikorkeakoulu) kestävän kehityksen foorumi, kansallinen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi sekä Nordic Sustanable Campus Network.

3.1.2 Tietoisuuden lisääminen ja kestävän kehityksen mukaisten valintojen mahdollistaminen Kestävä kehitys näkyy konkreettisesti jokaisen savonialaisen arjessa. Alla on esitetty asiakokonaisuuksia, joissa tietoisuutta on lisätty ja käyttäjille ja tarjottu mahdollisuus kestävän kehityksen mukaisten valintojen tekemiseksi.

Paperittomuus • keskitetty kaksipuoleinen tulostus kampuksilla • sähköiset lomakkeet henkilöstölle ja opiskelijoille • sähköiset tietolähteet ja opetusmateriaali

- 11 -

• sisäinen viestintä keskitetty intranetteihin • ulkoista markkinointia toteutettu merkittävissä määrin sähköisellä materiaalilla.

Liikkuminen • kampuspyörät savonialaisten käytössä • suojatut etäyhteydet ja niiden käyttö: ACP-kokoukset ja Ciscovideoneuvottelu ja Lync-kokoukset • Opistotien henkilökunnalle toteutettiin 10/2013 opinnäytetyönä kysely liikkumistottumuksista.

• Savonia oli mukana Kuopion kaupungin ”Savilahden alueen liikkumisen ohjaus”-hankkeessa, jossa selvitettiin liikkumiskäytäntöjä ja kehitettiin Savilahden alueen liikkumismahdollisuuksia.

Materiaalin käyttö ja hankinta • hankintaohjeistus käytössä: isommat hankinnat kilpailutetaan keskitetysti. Ympäristöasiat on pyritty huomioimaan kaikissa hankinnoissa.

• käytöstä poistetut tietokoneet kierrätykseen • tilapalveluilla veden-, paperin- ja energiankulutuksen seuranta • kampuskohtaiset kierrätyspäivät • vuonna 2014 selvitystyö liittyen Reilun kaupan korkeakouluksi ja osallistuminen ”herää Reiluun aamuun” Kestävän kehityksen tapahtumia mm.

• “Shared values in multicultural communities” -seminaari 2012, toteutus: UEF, HUMAK ja Savonia Kuopio, Iisalmi (verkkoyhteys) ja Varkaus (verkkoyhteys) • ”Monin eri askelin kohti sosiaalista kestävää kehitystä” -seminaarin suunnittelu (maaliskuu 2015), toteutus: UEF, HUMAK, Karelia ja Savonia

- 12 -

Vuosittaiset tapahtumat, jotka toteutettu osin yhdessä Itä-Suomen muiden korkeakoulujen kanssa: • maailman vesipäivä • energiansäästöviikko • pyöräillen kilometrikisa Opetus ja opiskelu • ympäristötekniikan, energiatekniikan, sähkötekniikan, rakennustekniikan, sekä agrologin koulutus- ja tutkinto-ohjelmien osaamisprofiilit tukevat vahvasti kestävän kehityksen ekologista ulottuvuutta • ”Kestävä kehitys ammattilaisen arjessa” -opintojakso (5 op) kesäopintoina tarjolla monialaisesti ja myös avoimessa amk:ssa • kestävään kehitykseen liittyviä opinnäytetöitä eri koulutusohjelmissa Fyysisen ja sosiaalis-kulttuurisen esteettömyyden edistäminen • Opiskelijoiden tukena on koordinoiva opinto-ohjaaja ja opintopsykologi yksikkökohtaisten opinto-ohjaajien ja tutor-opettajien lisäksi. Koulutusyksikkökohtaiset opiskelijoiden hyvinvointityöryhmät on nähtävissä Repussa.

• Henkilöstöllä on käytössä varhaisen tuen malli.

3.1.3 Kestävän kehityksen toteutuneita toimenpiteitä ja strategiakausi 2013–2016 Meneillään olevaa strategiakautta ohjaa ”Savonian strategia 2013–2016” ja sen toteutusohjelma. Taulukossa 1 on kuvattu strategian toteutusohjelmasta poimittuja tavoitteita ja keinoja, jotka edistävät valtakunnallisessa kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksessa asetettuja tavoitteita. Lisäksi taulukkoon on koottu vuosien 2011–2014 ajanjaksolta toimenpiteitä, jotka liittyvät meneillään olevan strategiakauden tavoitteisiin.

Taulukko 1. Vuosina 2011–2014 Savoniassa toteutuneita kestävän kehityksen toimenpiteitä ja Savonian strategian 2013–2016 toteutusohjelman tavoitteita ja keinoja, jotka edistävät kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen tavoitteita KKY tavoite 1–7. (KKY = Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus, 2013) Savonian strategia 2013–2016

Toimenpiteitä 2011–2014

Strateginen päämäärä 1: Savonia kouluttaa tulevaisuuden osaajia Kriittiset menestystekijät: Tulevaisuuden osaajia koulutetaan ennakoivasti ja joustavasti. Opiskelija ja opintojen eteneminen ovat keskiössä. Toiminnassa verkostoidutaan yli rajojen.

Tavoitteita/keinoja: • Koulutustarjonta tukee elinikäistä oppimista. (KKY tavoite 1) • 1)Kestävä kehitys on osa opiskelua. Kestävän kehityksen ja vastuullisuuden periaatteet toteutuvat opetuksessa ja mm. painoalojen opetustarjonnassa.

(KKY tavoite 1) • 2)Avoimen amk:n opiskelua markkinoidaan ja käytetään joustavana väylänä tutkintoon kaikissa tutkinto-ohjelmissa. (KKY tavoite 1) • 3)Yhteistyössä muiden ammattikorkeakoulujen kanssa rakennetaan eri alueiden tarpeita vastaavia koulutuskokonaisuuksia. (KKY tavoite 1 ja 4) • Maahanmuuttajille tarjotaan valmentavaa koulutusta. (KKY tavoite 3) • Ohjauksen painopistettä siirretään ongelmiin reagoimisesta ennakoivaan ja opiskelijoiden hyvinvointia tukevaan toimintaan. (KKY tavoite 1) • 4)Kaikissa koulutuksissa on monipuoliset verkko-opiskelun mahdollisuudet.

Virtuaalinen opiskelu mahdollistuu entistä laajemmin. (KKY tavoite 1 ja 4) • Yrittäjyysopinnot on mahdollista suorittaa ja yrittäjyys on ammatillinen vaihtoehto. (KKY tavoite 3) • 5)Yhteistyö alumnien kanssa auttaa opiskelijoita verkottumaan ja saamaan realistisen kuvan työelämän tarjoamista vaihtoehdoista. (KKY tavoite 3) • 6)Tutkinto-opiskelijoiden opinnoissa on kansainvälisyyskompetenssia edistäviä osia. (KKY tavoite 1)

Ympäristötekniikan, energiatekniikan, sähkötekniikan, rakennustekniikan, agrologin koulutus- ja tutkinto-ohjelmien osaamisprofiilit tukevat vahvasti kestävän kehityksen ekologista ulottuvuutta 1) Valmistuvien opiskelijoiden näkemys kestävän kehityksen huomioimisessa opetuksessa on parantunut (palautekyselyt vuosittain).

1,2) ”Kestävä kehitys ammattilaisen arjessa” -opintojakso (5 op) kesäopintoina tarjolla monialaisesti ja myös avoimessa amk:ssa 2013–2014.

3) Esim. Karelian ja Savonian kesäopintotarjonta 2013–2014.

4) Sähköisen opetusmateriaalin interaktiivinen käyttö Moodlessa (Moodle2) on tullut osaksi Savonian arkea. Etäyhteydet ja niiden käyttö: ACP-kokoukset ja Cisco-videoneuvottelu ja Lync-kokouksesten käyttö on aktivoitunut.

5) ”Coworking learning space – TKI 2.0 ”-projekti 2013–2015. Ympäristötekniikan koulutusohjelman pilot 2014.

6) Kaikissa koulutusohjelmissa on englanninkielisiä opintojaksoja vähintään 5 op.

Englanninkieliset koulutusohjelmat Varkaudessa (2011–2013) ja Kuopiossa.

Opiskelijaliikkuvuus yhteistyökoulujen välillä on lisääntynyt.

DoubleDegree tutkintoja 3.

Osaamisen vienti on lisääntynyt (Kiina, Venäjä).

Englanninkielinen Reppu palvelee vieraskielisten koulutus-ohjelmien opiskelijoita ja vaihto-opiskelijoita. ”Kv-viikko” kampuksilla vuosittain.

1)

Strateginen päämäärä 2: Savonia lisää elinkeinoelämän kilpailukykyä Kriittiset menestystekijät: Painoalat tuottavat uutta luovaa osaamista. Toiminta tukee yrittäjyyttä, edistää innovaatioita ja yritysten kasvua. Koulutuksen ja TKI-toiminnan laatua parannetaan.

Tavoitteita/keinoja: • 1)Monialaiset painoalat yhdistävät Savonian osaamista innovatiivisesti sekä kehittävät työ- ja elinkeinoelämää ennakoivasti, yhteiskuntavastuullisesti ja aluekehitystä tukien. Painoalojen koulutus- ja TKI-osaaminen tukee yhteiskuntavastuullista toimintaa. (KKY tavoite 3)

1)

opinnäytetyöt

- 13 -

• 2)Yrittäjyys on osa Savonian toimintakulttuuria. (KKY tavoite 3) • 3)Opiskelijoille on tarjolla mahdollisuuksia monialaisiin yrittäjyysopintoihin ja oman yritysidean kehittämiseen osana opintoja. (KKY tavoite 3) • Henkilöstöä rohkaistaan innovatiiviseen toimintana perustehtävien laadukkuuden varmistamiseksi ja parantamiseksi. (KKY tavoite 3)

2,3)

yPolku ja yTiimi opiskelijoille tarjolla

Strateginen päämäärä 3: Yhteisö luo uuden Savonian Kriittiset menestystekijät: Savoniassa on työn ilo ja yhteisöllinen toimintakulttuuri. Osaaminen on tunnustettua ja uudistuvaa. Johtaminen tukee tuottavaa työtä.

Tavoitteita/keinoja: • 1)Joustavia työn tekemisen muotoja kehitetään ja otetaan käyttöön. (KKY tavoite 3) • Etätyön menettelyjen ja pelisääntöjen kehittäminen ja työaikakäytäntöjen monipuolistaminen. (KKY tavoite 4) • 2)Henkilöstöjohtaminen kehittyy henkilöstötyön tuottavuuden keskeiset tekijät huomioivaksi. (KKY tavoite 3)

etäyhteydet ja niiden käyttö ACP-kokoukset ja Cisco-videaoneuvottelu ja Lync-kokouksien käyttö aktivoitunut.

2) Henkilöstön toimivuuskysely vuosittain 1)

Strateginen päämäärä 4: Savonia turvaa terveen ja kestävän pohjan toiminnalle Kriittiset menestystekijät: Talous pidetään terveenä. Taloutta hallitaan kokonaisvaltaisesti. Tilat tukevat toimintaa.

Tavoitteita/keinoja: • 1)Taloudelliset resurssit kohdennetaan kannattavaan ja tuottavaan toimintaan. (KKY tavoite 6) • Henkilöstön kustannustietoisuutta parannetaan koulutuksen ja viestinnän keinoin. (KKY tavoite 6) • 2)Tilakustannusten ja tilankäytön tehokkuus suhteessa toimintaan ja opiskelijamääriin on optimaalinen. (KKY tavoite 5) • 3)Toimitilojen käyttö ja hankinta toteutuu yhdessä kumppaneiden kanssa tarkoituksenmukaisella tavalla. (KKY tavoite 7) • Tilahankinnoissa keskeisenä tekijänä on muunneltavuus. (YKS tavoite 7)

- 14 -

Hankintaohjeistus on käytössä. Käytöstä poistetut tietokoneet toimitetaan kierrätykseen. Isommat hankinnat on kilpailutettu keskitetysti. Ympäristöasiat on pyritty huomioimaan kaikissa hankinnoissa.

2) Tilojen varaus Asiosta, josta on nähtävissä myös tilojen käyttöaste (käyttäjä, käyttötarkoitus). Lukujärjestystyöryhmä suunnitellut yhteistä toimintamallia.

2, 3) Isommista huolto/ylläpitotöistä on tiedotettu Santrassa ja Repussa, tarvittaessa henkilöstöryhmittäin etukäteen. Kuntoarviot omista kiinteistöistä on laadittu vuosina 2011–2012. Sähköinen ryhti-huoltokirja on tilapalvelujen käytössä.

1)

- 15 -

4 SOSIAALINEN JA KULTTUURINEN VASTUU Savonia haluaa sitouttaa opiskelijat kestävään elämäntapaan. Tavoitteena on kasvattaa heistä asiantuntijoita, jotka kantavat vastuunsa käytännön työtilanteissa tehdessään valintoja ja tekevät ratkaisuja joilla on ekologisia, taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia.

4.1 VASTUULLINEN OPISKELIJAREKRYTOINTI Savonia selvittää vuosittaisessa alkukyselyssä opintonsa aloittaneilta opiskelijoilta opiskelupaikan valintaan vaikuttaneita tekijöitä. Saadun palautteen perusteella ammattikorkeakoulu kehittää edelleen hakijoille suunnattua viestintää siten, että opiskelijalla on mahdollisimman realistinen kuva tulevista opinnoista sekä työllistymisestä ja työtehtävistä tutkinnon suorittamisen jälkeen.

Opiskelijarekrytointiin kuuluu tiivis yhteistyö lukioiden ja ammatillisen toisen asteen koulutustoimijoiden kanssa sekä TEtoimijoiden kanssa. Opiskelijarekrytointiin liittyvä viestintä on todellisuuteen perustuvaa, asiallista ja eettistä.

4.2 JOUSTAVAT OPINTOPOLUT JA KOULUTUKSEN SAAVUTETTAVUUS Tämän päivän koulutus on usein muutakin kuin suoraan toiselta asteelta saapuvien nuorten tutkintoon johtavaa koulutusta. Avoimen ammattikorkeakoulun opinnot ovat yhä olennaisempi osa elinikäistä oppimista, ja sillä vastataan joustavasti niin opiskelijan henkilökohtaisiin kuin työelämänkin koulutustarpeisiin.

Avoimen ammattikorkeakoulun opinnot sopivat henkilöille, jotka haluavat lisätä ammatillista osaamistaan muutaman opintojakson tai opintokokonaisuuden verran.

Avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritettiin 5985 opintopistettä vuonna 2014, joka oli merkittävästi enemmän kuin edellisinä vuosina. Avoimessa ammattikorkeakoulussa voi suorittaa opintoja kaikilta Savonian koulutusaloilta. Opinnot suoritetaan useimmiten ammattikorkeakoulun normaaleissa opetusryhmissä yhdessä tutkinto-opiskelijoiden kanssa.

Avoimeen ammattikorkeakouluun hakeudutaan aiempaa tavoitteellisemmin, usein päämääränä on edetä kohti tutkinto-opiskelua. Tutkintoon tai sen osaan tähtäävä opiskelu alkaa yleensä ns. polkuopintoina. Avoimen amk:n tarjontaan kuuluu myös ylempien ammattikorkeakoulututkintojen opintojaksoja. Valintaa polkuopiskelijasta tutkinto-opiskelijaksi sujuvoitettiin. Savonia on mukana valtakunnallisessa avoimen ammattikorkeakoulun kehittämisverkostossa, jonka tehtävänä on seurata ja edistää avoimen ammattikorkeakoulutuksen kehittämistä ja yhteistyötä.

Osana avoimen amk:n toimintaa Savonia ja Snellman-Instituutti ry. allekirjoittivat vuonna 2013 yhteistyösopimuksen, joka laajentaa alueellista koulutustarjontaa sekä tarjoaa Savonian avoimelle ammattikorkeakoululle lisänäkyvyyttä. Vastaava sopimus solmittiin 2014 Kainuun kesäyliopiston kanssa.

Maahanmuuttajien ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus aloitettiin syksyllä 2014. Monimuoto-opiskelu, opintojen vaihtoehtoiset suoritustavat, tietoverkkojen välityksellä tapah-

- 16 -

tuva opiskelu, aiemman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä työn opinnollistaminen ovat vastuullisen korkeakoulun keinoja vastata koulutuksen saavutettavuuden haasteisiin.

opetussuunnitelmaan. Luonteva yhteys opetussuunnitelmiin syntyy elinikäisen oppimisen sekä työhyvinvoinnin osaamisteemojen kautta. Savonian työelämäläheinen opetus varmistaa, että opiskelija verkostoituu työelämän kanssa jo opintojensa aikana.

4.3 YMPÄRIVUOTINEN OPISKELU

Opettajatuutorointiin resursoidaan vuosittain keskimäärin seitsemän henkilötyövuotta. Opiskelijoiden tyytyväisyys opintojen ohjaukseen on kokonaisuutena pysynyt samana vuodesta 2011 lähtien. Opintonsa vuonna 2013 päättäneistä opiskelijoista 71 % koki ammattikorkeakoulun ohjaus- ja neuvontapalvelujen tukeneen hyvin opintojensa edistymistä.

Savonia laajensi kesälukukauden 2014 opetustarjontaa ja kiinnitti huomiota kesäopinnoista tiedottamiseen osana opintojen ohjausta. Tavoitteena on ollut mahdollistaa opiskelijoille opintojen suorittaminen myös kesällä ja siten mahdollistaa nopeampi valmistuminen. Kesän 2014 opintotarjonta koottiin ja toteutettiin yhteistyössä Karelia-ammattikorkeakoulun ja Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa. Opinnot toteutettiin pääosin intensiivijaksoina ja verkko-opetuksena. Kesäopintojen opiskelijamäärä on kasvanut merkittävästi vuodesta 2013 vuoteen 2014 (vuonna 2013 opiskelijoita oli alle 100 ja vuonna 2014 yhteensä 795).

4.4 OPETUS JA OPINTOJEN OHJAUS Opiskelijan ohjaus Savoniassa on opintojen eri vaiheisiin liittyvää tiedotusta, neuvontaa ja ohjausta. Ohjauksen keskeinen tavoite on opiskelijan asiantuntijuuden kehittymisen ohjaus ja opintojen sujuvan etenemisen varmistaminen. Myös opiskeluhyvinvoinnin edistämiseen tähtäävä ennalta ehkäisevä ohjaus on Savoniassa tehtävän ohjauksen keskeinen muoto. Opiskelija saa neuvontaa ja ohjausta opettajatutoreilta, opinto-ohjaajilta, opintotoimistosta sekä muulta opetushenkilöstöltä. Urasuunnitteluun ja työllistymisen suunnittelu ovat kiinteä osa ohjaus- ja neuvontapalveluita.

Savoniassa vuoden 2013 aikana tehdyssä opetussuunnitelmatyössä opintojen ohjaus nivottiin osaksi kaikkien tutkinto-ohjelmien

- 17 -

OIS-pedagogiikka ja opiskelun ja oppimisen monimuotoistuminen ovat haastaneet myös ohjauksen, ja saaneet osaltaan aikaan myös sen kehittymisen. Erityisesti on pyritty tarkastelemaan ja ennalta ehkäisemään opintojen keskeyttämistä. Keskeyttäminen on vähentynyt tasaisesti vuodesta 2010 lähtien. Suotuisasta kehityksestä huolimatta opintojen keskeyttäminen on edelleen haaste erityisesti joissakin tutkinto-ohjelmissa.

Kokonaisvaltaisen ohjauksen lähtökohta, jossa koko henkilöstö osallistuu ohjaukseen, on kehittämistyöstä huolimatta vielä osin saavuttamatta tai toteutuu yhteisistä linjauksista huolimatta tutkinto-ohjelmissa eri tavoin. Tavoitteen asettaminen on kuitenkin edesauttanut opintojen ohjauksen aseman määrittymistä korkeakoulun keskeisenä toimintaperiaatteena ja myös strategisena toimintona.

Ammattikorkeakoulussa on käytössä vertaistuutorointi aloittaville opiskelijoille. Tämä auttaa käytännön tiedonvälityksessä ja opetuksen kehittämisessä sekä osaltaan tukee opiskelijoita. Opiskelijoille tarjotaan vuosittain mahdollisuus kouluttautua tuutoriksi. Opintojen loppuvaiheessa opiskelijoita kannustetaan mu-

kaan alumniverkostoon. Alumneille tiedotetaan korkeakoulun toiminnasta, koulutuksista ja tapahtumista keskimäärin kaksi kertaa vuodessa ilmestyvällä alumnikirjeellä sekä Savonian Sanomat -sidosryhmälehdellä.

rien ja niiden välisten erojen ymmärtämistä osana korkeakouluopintoja. Yhteistyö ulottuu Pohjoismaiden ja EU-maiden lisäksi Venäjälle, Aasiaan, Yhdysvaltoihin sekä Afrikkaan. Olemme mukana mm. LLP-ERASMUS-, FIRST-, TEMPUS, NORDPLUS- ja NORTH-SOUTH-ohjelmissa.

4.5 VIDEOKOKOUKSET JA JÄRJESTELMÄT

Savoniassa opiskeleva voi laatia kansainvälistymiseen painottuvan henkilökohtaisen opiskelu- ja urasuunnitelman. Tämä kansainvälinen opiskelupolku voi sisältää esimerkiksi vieraskielisiä opintoja omassa korkeakoulussa, intensiivikurssin ulkomailla, harvinaisten kielten ja kulttuurin opiskelua, opiskelu- tai harjoittelujakson ulkomailla, harjoittelujakson kotimaassa ulkomaisessa yrityksessä, työskentelyä kansainvälisessä projektissa tai opinnäytetyön tekemisen ulkomailla suomalaisen yrityksen toimeksiannosta.

Videoneuvottelujärjestelmiä on käytetty vuodesta 2012 lähtien opetuksessa ja neuvotteluissa hyvin monipuolisesti. Opetuksen osalta videoneuvottelujärjestelmiä on hyödynnetty erityisesti luentoihin Savonian eri kampusten välillä sekä luentoihin eri koulutusorganisaatioiden välillä (mm. ISAT-yhteistyö, KaakkoisSuomi-yhteistyö Kotkaan, Kouvolaan ja Lappeenrantaan). Myös asiantuntijaluentoja on toteutettu videoyhteyksiä hyödyntäen.

Neuvottelukäytössä videojärjestelmiä on hyödynnetty niin Savonian sisäisissä palavereissa kuin myös palavereissa ulkopuolisten toimijoiden kanssa, niin kotimaassa kuin myös ulkomailla.

Järjestelmät ovat mahdollistaneet savonialaisten osallistumisen myös kotimaisiin ja kansainvälisiin seminaareihin webinaarityyppisinä toteutuksina.

Savoniassa on kolme kaksoistutkintosopimusta, joista kaksi tekniikan koulutusalalla ja yksi matkailualalla.

Videokokoukset ja -luennot on mahdollista tallentaa myöhempää käyttöä varten ja tätä ominaisuutta myös hyödynnetään jatkuvasti. Savonian kaikilla kampuksilla on käytössä omat videoneuvottelulaitteistot.

4.6 KANSAINVÄLISYYS

Savoniassa yhteisöllisyys merkitsee sitä, että henkilöstön ja opiskelijoiden toiminta perustuu keskinäiseen luottamukseen ja aitoon vuoropuheluun. Savonia huolehtii opiskelijoidensa hyvinvoinnista yhdessä henkilökunnan ja opiskelijakunta SAVOTTAn kanssa. Kantavana ajatuksena on, että ammattikorkeakouluyhteisöön kuulumisen tunne parantaa opiskelukykyä ja siten myös edistää opintojen sujumista.

Savonian opetussuunnitelmiin sisältyvän kansainvälisyys-osaamisteeman mukaisesti opiskelijoille välitetään erilaisten kulttuu-

Yksi keskeinen keino rakentaa yhteisöllisyyttä Savoniassa on mm. uusien opiskelijoiden vastaanottaminen ja heidän integroiminen

4.7 YHTEISÖLLISYYDEN JA OPISKELUHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

- 18 -

korkeakouluyhteisöön. Uusien opiskelijoiden halutaan tuntevan itsensä arvostetuiksi yhteisön jäseniksi.

Toinen keskeinen vaikuttamiskeino on opetustoiminta. Yhteisöllisyyttä edistävissä opetusmenetelmissä opiskelijat toimivat aktiivisina osallistujina. Yhteisöllisyyttä tukevat myös opettajien ja opiskelijoiden erilaiset yhteistyön muodot.

Oman kokonaisuutensa muodostavat myös erilaiset opiskelijoille järjestetyt tapahtumat. Hyvänä esimerkkinä toimi syksyllä 2014 järjestetty SavoniaStart-tapahtuma. Tuolloin kaikki aloittavat opiskelijat eri kampuksilta kerättiin yhteen viettämään lukuvuoden avajaisia. Savonia on järjestänyt opiskelijoille vapaa-ajantiloja ja olohuoneita yhteisöllisyyden ja sosiaalisten suhteiden syntymiseksi. Yhteisöllisyyden edistäminen on koko henkilöstön, mutta erityisesti opiskelijakunnan tehtävänä.

4.8 OPISKELUHYVINVOINNIN TYÖRYHMÄT Savoniassa koulutusyksikkökohtaiset opiskelijoiden hyvinvointityöryhmät sekä varhaisen puuttumisen kolmivaiheinen toimintamalli ovat osa ennaltaehkäisevää ja yhteisöllistä vastuunkantamista. Tavoitteena on opiskelukyvyn ja -hyvinvoinnin edistäminen ja ylläpitäminen, opintojen sujumisen tukeminen sekä mahdollisimman varhainen puuttuminen huoliin ja epäkohtiin ongelmien kriisiytymisen estämiseksi. Työryhmät toimivat jokaisessa koulutusyksikössä, lähellä opiskelijoita.

Hyvinvointityöryhmä on moniammatillinen verkosto, joka toimii ja voi kokoontua kahdessa erilaisessa roolissa. Ensimmäinen rooli on toimia koulutusyksikön nimettynä opiskeluhyvinvointia edistävänä toimielimenä. Toinen rooleista on toimia tarvittaessa

- 19 -

koolle kutsuttavana asiantuntijaverkostona erilaisissa varhaiseen puuttumiseen tai tukea tarvitsevien opiskelijoiden auttamiseen liittyvissä kysymyksissä. Opiskeluhyvinvointityöryhmät ovat toimineet vuodesta 2011 alkaen. Ne kokoontuvat vähintään kerran lukukaudessa.

4.9 OPISKELIJAKUNTA MUKANA OPISKELIJAN ARJESSA Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (SAVOTTA) on ammattikorkeakoululailla perustettu sitoutumaton julkisoikeudellinen yhteisö, joka keskittyy opiskelijoiden edunvalvontaan ja yhteisöllisten palvelujen tuottamiseen jäsenilleen sekä koko Savonia-ammattikorkeakoulun korkeakouluyhteisölle.

Opiskelijakunta valitsee opiskelijoiden edustajat ammattikorkeakoulun hallitukseen ja muihin ammattikorkeakoulun monijäsenisiin toimielimiin, sekä osallistuu ammattikorkeakoulun muuhun toimintaan. Opiskelijakunta toimii jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiään.

4.9.1 Opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet ja osallistuminen Savonia-ammattikorkeakoulussa ja ammattikorkeakouluosakeyhtiössä Opiskelijakunnan keskeisenä teemana kaudella on ollut opiskelijakunta – kiinteä osa ammattikorkeakoulua. Teeman mukaisesti valmisteltiin Savonian ja opiskelijakunnan välinen kumppanuussopimus vuosille 2014-2016 sekä yhteistyö- ja rahoitussopimus vuodelle 2014, joka piti sisällään uutena asiana opiskelija- ja hen-

kilöstöliikunnan toteutuksen. Sopimukset määrittävät opiskelijakunnan ja Savonian yhteistyön ja -toiminnan opiskelijakunnan lakisääteistä tehtävää syvemmälle suunnitelmallisesti. Opiskelijakunta nimesi edustajansa mukaan Savonian yhtiöittämisen ja johtamisjärjestelmän uudistamisen ohjausryhmiin.

4.9.2 Opiskelijoiden asemaa ja etuja edistävät yhteistyömuodot ja kumppanuudet Savonia-ammattikorkeakoulun kampuskaupunkien kanssa tehtiin tiiviisti yhteistyötä. Kuopiossa käytiin keskustelua opiskelija-asian neuvottelukunnassa ja Kuopion kilpailukykyryhmässä kaupungin ja opiskelijoiden yhteisistä tavoitteista. Tavoitteena on tehdä Kuopiosta Suomen paras opiskelijakaupunki vuoteen 2020 mennessä.

Itä-Suomen Yliopiston Ylioppilaskunnan kanssa tehtiin tiiviisti yhteistyötä Kuopion kaupungin opiskelija-asiain neuvottelukunnassa ja Kuopion kilpailukykytyöryhmässä opiskelijoita edustaen.

Kuopio – Opiskelijan koti! –kampanja järjestettiin yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan kanssa kunta-vaalien alla. Kampanja korosti opiskelijoiden tarpeita kuntalaisina ja kampusalueen kehittämisen merkitystä. Osana kampanjaa järjestettiin Opiskelijan Bussi – tempaus, jolla haluttiin osoittaa opiskelijan bussilipun edullisemman hinnan vaikuttavan opiskelijoiden matkustamiseen paikallisliikenteessä.

4.9.3 Opiskelijakortti ja opiskelijakunnan järjestäytymisaste Kaikki Savonia-ammattikorkeakoulun uudet opiskelijat kuvattiin ja heille tilattiin opiskelijakortit henkilökorteiksi Savoniaammattikorkeakoulussa. Järjestäytymisaste kohosi ajanjaksolla 2012-2014 korkealle tasolle ollen syksyllä 2014 yli 95 % tutkintoon johtavassa koulutuksessa läsnä olevista nuoriso-asteen opiskelijoista ja noin 79 % kaikista opiskelijoista. Vastaava jäsenmäärä oli vuoden 2014 syksyllä 4508 opiskelijaa.

Opiskelijakunta vastasi Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan, Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta POKAn ja Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan yhteistyöelimeksi perustetun Opiskelijan Itä-Suomi ry:en toiminnan hallinnoinnista. Yhdistyksen ylläpitämien verkkosivujen opiskelijankuopio. fi ja opiskelijanjoensuu.fi toimintaa täydentämään perustettiin opiskelijatöihin.fi -verkkopalvelu helpoksi väyläksi etsiä ja tarjota työmahdollisuuksia opiskelijoille. Sivuston kehittämisessä tehtiin yhteistyötä Kuopion Alueen Kauppakamarin kanssa.

Opiskelijakunnan kokoukset ovat paperittomia ja tapaamisissa suositaan videoneuvotteluyhteyksiä. Valtakunnallisiin tapahtumiin matkustetaan pääsääntöisesti junalla.

4.10 OPINTOJEN ESTEETTÖMYYS JA ERIKOISPEDAGOGINEN TUKI Esteettömyydellä opintojen aikana tarkoitetaan Savoniassa opiskelijan ohjaukseen liittyviä, yhdessä opiskelijan kanssa sovittuja järjestelyjä jotka tukevat opiskelijan edistymistä opinnoissaan.

Järjestelyjen käytännön toteuttamisesta sovitaan erikseen jokaisen opiskelijan kanssa. Erityisjärjestelyt voivat liittyä esimerkiksi

- 20 -

opintojen monipuolisiin suoritustapoihin, joustaviin tenttikäytäntöihin, apuvälineiden ja avustajan käyttöön tai lisättyyn ohjaukseen.

maan. Sykettä Savilahdella -hanke palkittiin vuoden 2014 parhaana opiskelijaliikuntatekona.

Sovitut erityisjärjestelyt dokumentoidaan ns. tukiseteliin, jonka opiskelija saa osoitettuaan oppimiseen ja opiskeluun liittyvät erityistarpeensa. Yksilöllisen tuen organisoinnista vastaa tutkintoohjelman opinto-ohjaaja ja tuen järjestämisestä opettaja.

4.11.3 Opintopsykologin palvelut

4.11 OPINTOSOSIAALISET PALVELUT JA EDUT 4.11.1 Terveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto toteutetaan yhteistyössä opiskelukaupunkien sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa. Tavoitteena on ylläpitää ja tukea opiskelijan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Palvelut on tarkoitettu kaikille päätoimisille opiskelijoille heidän kotipaikkakunnastaan riippumatta. Terveydenhuolto käsittää korkeakoulun terveydellisten olojen valvonnan sekä opiskelijan terveydenhuollon, sairaanhoidon ja hammashuollon.

4.11.2 Korkeakoululiikunta Sykettä-konseptin alla kulkevat korkeakoululiikunnan palvelut tarjoavat yhteisiä, yhdenvertaisia ja saavutettavia liikunnan harrastusmahdollisuuksia ja liikuntapalveluja Savonian ja Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksen opiskelijoille. Tarjonnassa on monipuolisia liikuntamahdollisuuksia kaikentasoisille liikkujille. Palvelut kannustavat myös vähemmän liikkuvia osallistu-

- 21 -

Opiskelijoille suunnatut opintopsykologin palvelut edistävät opiskelijoiden opiskelukykyä ja siten auttavat korkeakoulua tutkintotavoitteiden saavuttamisessa. Keskeisen osan opintopsykologin työstä muodostaa asiakastyö, johon kuuluu tutkintoopiskelijoiden tukeminen, neuvonta, psykologinen arviointi ja tarvittaessa hoitoon ohjaus. Opintopsykologi tekee asiakastyönsä rinnalla tiivistä yhteistyötä opinto-ohjaajien kanssa. Hän konsultoi henkilökuntaa asiantuntijuusalueeseensa kuuluvissa opiskelijoihin liittyvissä kysymyksissä ja osallistuu erityistukea vaativan opiskelijan ohjausprosessiin muun henkilökunnan kanssa.

Savoniassa on vuosien 2013–2014 aikana toiminut opiskelijoiden opintoja ja hyvinvointia edistäviä ryhmiä. Tällaisia ovat esimerkiksi stressinhallinta- ja jännittämisryhmä sekä tutkinto valmiiksi -ryhmä. Opintopsykologi on myös osallistunut entistä tehokkaammin opinnäytetyöprosessiin opinnäytetyöpajojen kautta.

Hän osallistuu myös opiskelijoita koskevien äkillisten kriisitilanteiden purkamiseen tarvittaessa.

4.11.4 Oppilaitospastori Evankelis-luterilainen seurakunta on nimennyt Savonian käyttöön oppilaitospastorin. Oppilaitospastori tukee opiskelijoita mm. erilaisissa jaksamiseen ja yksinäisyyteen liittyvissä ongelmissa. Pastori osallistuu myös opiskelijakunnan toimintaan erilaisissa tehtävissä, jotka tähtäävät hyvän yhteisöllisyyden edistä-

miseen. Savonialle nimetyt oppilaitospastorit ovat opiskelijoiden käytettävissä vakaumukseen ja uskontokuntaan katsomatta.

4.11.5 Opintotuki Opintotuen myöntämisen perusteina ovat päätoiminen opiskelu, opintojen riittävä edistyminen ja taloudellisen tuen tarve. Savoniassa toimiva opintotukilautakunta valvoo opintojen edistymistä ja päätoimisuutta sekä antaa opintotukeen liittyviä päätöksiä ja lausuntoja opintotukikeskukselle. Lisäksi korkeakoulupalveluissa opintoneuvojat ohjaavat ja tukevat opiskelijoita opintotukeen sekä opintojen edistymiseen liittyvissä asioissa.

4.11.6 Terveellinen korkeakouluruokailu Ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat oikeutettuja KELA:n ateriatukeen Savonian eri kampuksilla sijaitsevissa opiskelijaravintoloissa. Opiskelijaravintolat on esimerkki yhteiskunnallisesta ratkaisusta, joka vaikuttaa laajemmin kuin vain tyydyttämällä opiskelijan päivittäisen ravinnontarpeen tarjotessaan päivittäisen terveellisen ruokailun mallin.

4.12 TASA-ARVO Tasa-arvon edistäminen on jokaisen Savoniassa toimivan velvollisuus. Tasa-arvoinen kohtelu näkyy kaikissa vuorovaikutustilanteissa ja sen tulee toteutua opiskelijavalinnoissa, arvioinneissa ja opetustilanteissa. Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kie-

len, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Korkeakoulutuksen saavutettavuus on oleellinen osa tasa-arvoa ja yhtäläisten mahdollisuuksien käsitettä. Mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu, kun jokaisella on taustatta riippumatta mahdollisuus hakeutua koulutukseen, eikä tämä tausta ennusta koulutukseen osallistumista tai oppimistuloksia.

4.13 ALUEVAIKUTTAVUUS Savonian aluevaikuttavuutta tarkastellaan perustehtävien pohjalta. Niitä ovat koulutus sekä ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta. Viimeksi mainittu sisältää myös liiketoiminnan.

Tarkastelu kohdennetaan Pohjois-Savon alueelle siltä osin kuin se on mahdollista.

4.13.1 Koulutuksen aluevaikuttavuus Ammattikorkeakoulun tarjoaman koulutuksen merkitys alueelle on merkittävä ja pitkävaikutteinen. Uudet opiskelijat, usein myös muualta kaupunkiin muuttaneet, kiinnittyvät vahvasti opiskelupaikkakuntaansa jääden pysyvästi alueelle. Opiskelun aikana syntyy usein pysyviä sosiaalisia verkostoja. Opiskelija perehtyy työelämään harjoittelun, projektien ja opinnäytetyön kautta ja usein varmistaa tätä kautta itselleen työpaikan.

Koulutuksen vetovoimaisuus kertoo houkuttelevasta koulutustarjonnasta, mutta myös alueen houkuttelevuudesta. Savonian vetovoimaisuus on tarkasteluajanjaksona nuorten koulutuksessa ollut varsin hyvä. Ensisijaisia hakijoita aloituspaikkaa kohden on

- 22 -

ollut keskimäärin 3,5, joskin eroja koulutusohjelmien välillä on.

Myös aikuisten koulutus on ollut vetovoimaista (3,7 ensisijaista hakijaa). Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon vetovoimaisuus vaihtelee aloittain (alle kahdesta lähes neljään ensisijaista hakijaa aloituspaikkaa kohden). Kouluttajana Savonia on suurimpien ammattikorkeakoulujen joukossa, opiskelijamäärän mukaan laskettuna yhdeksänneksi suurin. Opiskelijamäärä on yli 6000 (6312 vuonna 2014), aloittaneita opiskelijoita on noin 1800–1900.

Muualta kuin Pohjois-Savosta tulleiden opiskelijoiden määrä on kasvava: 17,2 % vuonna 2012 ja 31,6 % vuonna 2014 (kuvio 1).

Koulutuksen aikana opiskelijoiden on mahdollista kansainvälistyä opiskelemalla tai suorittamalla harjoittelunsa ulkomailla.

Noin 200 Savonian opiskelijaa on vuosittain ulkomailla vähintään kolmen kuukauden ajan. Hieman pienempi määrä ulkomaisia opiskelijoita opiskelee osan tutkinnostaan Savoniassa (noin 150–190 opiskelijaa). Ulkomailla olleet tai vieraskielisestä koulutuksesta valmistuneet vahvistavat aikanaan alueen elinkeinoelämän kansainvälistä osaamista. Ulkomaiset opiskelijat (sekä tutkinto-opiskelijat että vaihto-opiskelijat) ovat erinomainen mahdollisuus alueen elinkeinoelämälle saada kansainvälisesti orientoituneita osaajia käyttöönsä.

Savoniasta valmistuu vuosittain noin 1000–1200 opiskelijaa.

Heistä valtaosa jää alueelle (67 % vuonna 2013, taulukko 2). Valmistuneista 60–67 %:lla on töitä tiedossa valmistumisen hetkellä (taulukko 3). Yrittäjiksi ryhtyy keskimäärin 2-3 % valmistuneista, mutta vuonna 2014 yrittäjäksi ryhtyneitä oli 7 %.

Taulukko 2. Valmistuneiden pääasiallinen sijoittuminen valmistumishetkellä.

Mukana on viisi suurinta sijoittumismaakuntaa.

Maakunta

2011 lkm

Pohjois-Savo Uusimaa Etelä-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi

274 34 16 17 9

2011 %

2012 lkm

2012 %

2013 lkm

2013 %

64,5 8 3,8 4 2,1

374 36 22 10 28

69 6,6 4,1 1,8 5,2

545 55 44 23 22

66,7 6,7 5,4 2,8 2,7

Kuvio 1. Aloittaneiden opiskelijoiden kotimaakunta (% aloittaneista) Taulukko 3. Valmistuneiden työllistymistilanne valmistumishetkellä.

Aikuiskoulutus ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot, kuten myös avoin ammattikorkeakoulu, mahdollistavat ja takaavat alueen väestölle monipuolisen elinikäisen oppimisen väylän. Avoimen ammattikorkeakoulun tarjontaa pyritään jatkuvasti lisäämään, ja vuosina 2012–2014 määrä kasvoikin 112 % (suoritetut opintopisteet 1969 op > 4191 op).

- 23 -

2013 2012 2011 2010

Töissä (sisältää yrittäjät)

Työtön

Muu

Toinen koulutus

67,1 68,9 65,7 61,3

19,5 18,8 23,1 22,7

9 8,1 9,1 10,4

4,3 4,2 2,2 5,6

4.13.2 TKI-toiminnan sekä liiketoiminnan aluevaikuttavuus Savonian yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut ja tulee olemaan alueen tarpeista lähtevät hankkeet, joiden kautta kehitetään alueen elinkeinoelämää. TKI-hankkeet voivat olla alueellisia, kansallisia tai kansainvälisiä. Samalla vahvistetaan monipuolisesti alueen yhteistyötä ja osaamisen siirtoa. Esimerkkinä mainittakoon ympäristötekniikan palkittu ABOWE-hanke, jossa kehitettiin Itämeren alueen biojalostamoa yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja Finnoflag Oy:n kanssa. Mukana oli yhteistyökumppaneita Suomen lisäksi myös Ruotsista ja Puolasta.

Matkailualan RUNAT-hankkeessa kehitettiin matkailuyritysten palveluja ja tuotteita suomalaisten ja Karjalan tasavallan matkailuyritysten kanssa yhteistyössä Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa.

Kulttuuriala on näkyvästi esillä monien näyttelyiden ja produktioiden kautta. Monialaisessa TAKUULLA-hankkeessa edistetään laaja-alaista taidepedagogiikkaa. Se edistää terveyttä ja hyvinvointia ollen samalla ennaltaehkäisevä ja työhyvinvointia lisäävä.

TAKUULLA-hankkeessa on mukana taide- ja kulttuurialan lisäksi terveys- ja opetusalojen ammattilaisia. Terveysalalla on kehitetty muun muassa suupirssi ja kuntien mobiiliterveyspalveluita.

TKI-toiminta on ollut pitkäjänteistä toimintaa. Ulkopuolisen rahoituksen osuus oli vuonna 2013 noin 7 milj. euroa ja vuonna 2014 noin 6,5 milj. euroa. Suurin rahoittaja on EU noin 62 % osuudella, kun TEKES:n osuus on noin 15 % ja OKM:n noin 10 % (kuvio 2).

Kuvio 2. TKI-toiminnan ulkopuolisen rahoituksen jakautuminen eri rahoittajien välillä.

Liiketoiminta kohdentuu pääosin Pohjois-Savon alueelle. Se sisältää muun muassa lyhyet kurssit, oppisopimuskoulutukset, työvoimakoulutukset, työnantajien tilaamat koulutukset sekä täydennyskoulutukset. Näiden yhteinen määrä on merkittävä vaihdellen 2–3 miljoonan euron välillä (taulukko 4).

Taulukko 4. Liiketoiminnan rahoitus vuosina 2010–2014. Vuoden 2014 osalta tiedot ovat marraskuulta 2014.

Liiketoiminta: rahoitus

2010

2011

2012

2013

2014*)

Liiketoiminta ilman hankkeita 2899513 2878617 2690466 2813771 2221624 % 31,61 35,71 28,16 30,80 56,56

- 24 -

4.13.3 Aluevaikuttavuuden kehittyminen vuosina 2012–2014 Savonian valittujen painoalojen kärkiosaaminen on maakunnan kehittämisen linjausten mukainen, ja vastaa koko maakunnan ja sen elinkeinoelämän sekä väestön tarpeita. Maakuntasuunnitelmassa vuoteen 2030 ja -ohjelmassa vuosille 2014–2017 on tunnistettu viisi innovoinnin aluetta, joissa tieteen, teknologisen kehittämisen ja osaamisen avulla edistetään yritystoiminnan uusiutumista ja kilpailukykyä. Nämä Pohjois-Savon kehittämisen innovaatiokärjet ovat: terveysklusteri, veden ja ilman prosessit, kone- ja energiateknologia, puunjalostus, biojalostus ja elintarvikkeet. Ne yhteensopivat erittäin hyvin Savonian painoalojen kärkiosaamisen kanssa.

Savonian yhteistyö alueen työ- ja elinkeinoelämän kanssa on tiivistä sekä koulutuksessa että TKI- toiminnassa. Koulutuksen kehittämisen kannalta erittäin merkittäviä ovat neuvottelukunnat, joissa sidosryhmien edustajat ovat elinkeinoelämän ja alansa asiantuntijajäseniä. Opiskelijoiden harjoittelut, projektit ja opinnäytetyöt tehdään alueen yrityksille tai julkiselle sektorille.

Näiden kautta syntyvä jatkuva yhteydenpito antaa oman panoksensa koulutuksen kehittämiseen alueen tarpeita vastaavaksi. Eri koulutusaloilla ja koulutusohjelmissa pidetään jatkuvaa yhteyttä keskeisiin kumppaneihin mm. opetussuunnitelmaa kehitettäessä. Näin varmistetaan koulutuksen suuntaaminen tarkoituksenmukaisesti ja alueen tarpeisiin soveltuvaksi.

- 25 -

Aluevaikuttavuus syntyy perustehtävien kautta. Taulukoihin 5 ja 6 on kerätty vuoden 2012–2014 ajanjaksolta koulutuksen, kansainvälisyyden, liiketoiminnan ja TKI-toiminnan keskeisiä mittareita. Vuoden 2014 osalta tilanne on 15.11.2014 mukainen.

On huomattava, että Savonia on merkittävä alueensa kouluttaja, mutta merkittävä määrä opiskelijoita tulee myös alueen ulkopuolelta. Osin tähän on vaikuttanut vuoden 2013 aloituspaikkaleikkaukset ja koulutusohjelmien lakkauttamiset eri ammattikorkeakouluissa. Myös muutokset ulkomaisissa tutkinto-ohjelmissa on vähentänyt ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden määrää. PohjoisSavon Liiton ennakointityö tukee Savonian omia tilastoja ja sieltä saamme mm. opiskelijoiden työllistymiseen liittyvää tietoa tutkinnoittain.

Taulukko 5. Aluevaikuttavuus valituilla mittareilla 2012–2014 koulutuksen ja kansainvälisyyden osalta.

ALUEVAIKUTTAVUUS – KOULUTUS koulutus koulutus koulutus koulutus koulutus koulutus koulutus koulutus koulutus koulutus koulutus koulutus koulutus koulutus kansainvälisyys kansainvälisyys kansainvälisyys kansainvälisyys jatkuva oppiminen

alueelta tulleet uudet opiskelijat muualta Suomesta siirtyneet uudet opiskelijat ulkomailta tulleet tutkinto-opiskelijat vetovoimaisuus (nuorten koulutus) vetovoimaisuus (aikuisten koulutus) vetovoimaisuus (ylempi amk) aloittaneet opiskelijat opiskelijamäärä eronneet hankkeistetut opinnäytetyöt valmistuneet valmistuneiden työpaikat alueella Valmistuneet (työlliset) Valmistuneet (työttömät) lähteneet vaihto-opiskelijat (väh 3 kk) tulleet vaihto-opiskelijat (väh 3 kk) lähteneet asiantuntijat (väh 5 pv) saapuneet asiantuntijat (väh 5 pv) avoin amk

2012

2013

2014

75,10 % 17,17 % 7,75 % 3,46 4,42 1,22 1756 6446 14 % 87 % 1047 69 % 68,90 % 18,80 % 166 155 193 32 1969

72,95 % 21,91 % 5,13 % 4,05 3,53 2,33 1795 6230 14 % 84 % 1273 66,70 % 67,10 % 19,50 % 152 187 155 84 3769

66,34 % 31,62 % 2,05 % 3,8 3,1 2,1 1908 6312 12 % 74 % 1090 69,84 65,40 % 20,62 % 207 187 104 44 5985

Taulukko 6. Aluevaikuttavuus valituilla mittareilla 2012–2014 liiketoiminnan ja TKI-toiminnan osalta.

ALUEVAIKUTTAVUUS Liiketoiminta Liiketoiminta Liiketoiminta Liiketoiminta TKI TKI TKI TKI TKI

koulutus / tulorahoitus koulutus / tulorahoitus työvoimapoliittiset koulutukset /tulorahoitus Liiketoimintahankkeet (ESR, TEKES jne) / tulorahoitus alueen yritysten kanssa tehdyt hankkeet kaikki hankkeet

2012

2.690.466 28,16 % 689.699 6.862.362 75 64 omaa+ 39 partneri = 103 TKI hankkeiden rahoitus / ulkopuolinen rahoitus 7.518.000 TKI Hankkeiden rahoitusosuudet / Oma rahoitus 27,88 % TKI Hankkeiden rahoitusosuudet/ Ulkopuolinen rahoitus 72,12 %

2013

2014

2.813.771 30,80 % 876.300 6.043.562 75 72 omaa + 28 partneri = 100 6.735.000 32,64 % 67,36 %

2.221.624 56,56 % 903.588 1.489.464 60 66 omaa + 14 partneri = 80 6.501.063 21,09 % 78,91 %

- 26 -

4.14 SUOMALAISEN OSAAMISEN VIENTI GLOBAALIN HYVINVOINNIN EDISTÄMISEKSI Savonia on vuosina 2012–2014 kehittänyt systemaattisesti koulutusvientitoimintaansa. Koulutusvientituotteiden tuotteistamisessa on tehty lukuisia kohdemarkkina-avauksia tuotteiden osuvuuden takaamiseksi. Savonia toteuttaa globaalin hyvinvoinnin edistämiseksi koulutusvientiä myös kehittyviin maihin. Koulutusviennin keskeiset toimialat ovat olleet vuosina 2012–2014 ympäristötekniikka, sosiaali- ja terveysala ja luonnonvara-ala.

Maantieteellisesti viennin aktivointitoimien painopiste on suuntautunut Venäjän, Balkanin sekä Turkin ja Egyptin alueille. Vuosien 2012–2014 aikana Savonian on toteuttanut koulutusvientiä seuraaviin kehittyviin maihin: • Afrikka / Mozambik, sosiaali- ja terveysala: tiedonsiirron varmistaminen raskaana olevien äitien, heidän perheiden sekä terveysalan työtekijöiden välillä mobiiliteknologian ja ICT-työkalujen avulla (2013–2014, yhteistyö Kuopion kaupungin kanssa) • Afrikka / Etelä-Afrikka, Mozambik ja Nigeria, sosiaali- ja terveysala: hyvinvointi-informatiikan koulutuksen käynnistäminen kolmessa afrikkalaisessa oppilaitoksessa ja kahdessa suomalaisessa korkeakoulussa (2014 alkaen).

• Eurooppa / Kosovo, luonnonvara-ala: maatalousneuvontaosaamisen kehittäminen. Maatalousneuvonnan kouluttajakoulutus ja pilottitoteututus, koulutettiin 26 neuvojaa ja 7 kouluttajaa. Maatalousministeriön neuvonnan avainhenkilöt ja yksityiset neuvojat kohderyhmänä (2012–2013, Suomen ulkoministeriön rahoitus) • Eurooppa / Albania, ympäristöalatekniikan ala: vedenjakeluverkoston kehittäminen yhteistyössä suomalaisten alan yritysten kanssa 2014

- 27 -

• Eurooppa / Venäjä, ympäristötekniikan ala: biokaasuihin liittyvää koulutus Pietarin valtiollinen polyteknillinen yliopisto (teoria+laboratoriotyöskentely) 2014 Savonian vientiaktiviteetit ja tuotteistaminen on keskittynyt Savonian osaamisen kannalta suotuisiin, mutta myös yhteiskuntavastuun kannalta merkittäviin osa-alueisiin. Toteutamme osaamisen viennin myötä omalta osaltamme Suomen kehityspoliittisten tavoitteiden toteutumista, joihin kuuluvat: • köyhyyden vähentäminen, • ympäristöuhkien torjuminen, • tasa-arvon, kansanvallan ja ihmisoikeuksien edistäminen, • hyvän hallinnon edistäminen ja • konfliktien ehkäiseminen.

Kansainvälisessä toiminnassa on huomioitava toiminnan läpinäkyvyys, johon kuuluu avoin tiedottaminen ja kansainvälisten toimijoiden sitouttaminen. Sopimuksissa on huomioitava kansainvälisten ja kansallisten periaatteiden mukainen toiminta.

Erityisesti sosiaali- ja terveysalan koulutusvientimme toteuttamisessa huomioidaan YK:n Global Compact -aloite kestävän liiketoiminnan edistämiseksi (www.unglobalcompact.org).

4.15 TYÖELÄMÄN LAATU

Taulukko 7. Henkilöstömäärän kehitys 2012–2014.

Henkilöstöryhmä

2012 (OKM) Htv

2012 (31.12) Lkm

2013 (OKM) Htv

2013 (31.12) Lkm

2014 (OKM) Htv

2014 (31.12) Lkm

Opetushenkilöstö TKI-henkilöstö Muu henkilöstö Yhteensä

292,2 104,3 175,6 571,9

313 103 170 586

263,6 108,4 131,6 503,6

279 95 135 509

250,0 84,6 128,6 463,3

268 89 129 486

Henkilöstö Savonian voimavarana Henkilöstö on Savonian tärkein voimavara. Hyvän tuloksen tekemisen edellytyksenä on hyvinvoiva, innostunut ja osaava henkilöstö. Henkilöstövastuu pohjautuu Savonian strategisiin tavoitteisiin: Yhteisö luo uuden Savonian. Sen keskeisiä henkilöstöpoliittisia ja toimintaa ohjaavia tekijöitä ovat työhyvinvoinnista huolehtiminen. Siitä kumpuaa työn ilo; osaamisen kehittäminen, joka varmistaa uudistumisen; tuloksellista työtä tukeva johtaminen, joka kannustaa, tukee ja osallistaa henkilöstöä.

Kestävä ja yhteiskuntavastuullinen toiminta varmistetaan pitkäjänteisellä henkilöstösuunnittelulla, henkilöstörakenteen ja osaamisen arvioinnilla ja henkilöstön tilan säännönmukaisella seurannalla. Henkilöstön omaa työtä, työyhteisöä, jaksamista ja esimiestyötä mittaavaa toimivuuskyselyä on toteutettu vuosittain lähes koko ammattikorkeakoulun olemassaolon ajan. Henkilöstörakenteen kehityksen seuranta vuosi- ja osavuosikatsausten yhteydessä antaa kestävän pohjan ennakoivalle henkilöstösuunnittelulle.

Työsuhteet Vuoden 2014 lopussa Savonian henkilöstömäärä oli 486 työntekijää, joista 422 oli kokoaikaisia, 41 osa-aikaisia 64. Määräaikaisia työntekijöitä oli 89. Henkilöstömäärän jakautuminen henkilöstöryhmittäin ilmenee alla olevasta taulukosta.

Kaikista Savonian työntekijöistä 42 prosenttia oli miehiä ja 58 prosenttia naisia. Eläkkeelle jäi vuoden aikana 11 henkilöä ja eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 65 vuotta. Savoniassa on panostettu työsuhteiden jatkuvuuteen, mikä näkyy vakinaisten ja määräaikaisten työsuhteiden välisen suhteen muutoksena. Pitkäaikainen panostaminen työkykyä tukevaan toimintaan näkyy muun muassa eläkkeelle siirtyneiden keski-iän hienoisena kasvuna jo useamman vuoden ajan.

Taulukko 8. Palvelussuhdetyypit, keski-ikä ja miesten ja naisten jakaumat.

Palvelujaksotyyppi Vakituinen Sijainen Määräaikainen Yhteensä

Keski-ikä

Miehiä

Naisia

Lkm, yhteensä

51,3 v 36,4 v 35,55 v 49,3 v

169 1 35 205

228 6 47 281

397 7 82 486

Savonian henkilöstömäärän kehitys on viimeisen kolmen vuoden aikana ollut laskeva. Opetushenkilöstön määrä on vähentynyt vuodesta 2012 14,4 %, TK-henkilöstön määrä 41,1 % ja muun henkilöstön määrä 10,7 %. Henkilöstömäärän kehitys perustuu ammattikorkeakoulun toimintaan kohdistuneeseen rakenteelli-

- 28 -

sen kehittämisen vaatimuksiin. Henkilöstörakenteen kehitystä Savoniassa on toteutettu tavoitteellisesti ja hallitusti. Henkilöstövähennystarpeessa on hyödynnetty eläkepoistumaa, joka kolmen vuoden aikana on ollut Savoniassa 44 % koko henkilöstömäärän vähennyksestä. Eläkeiän saavuttaa lähivuosina edelleen suhteellisen paljon Savonian henkilöstöstä.

Toiminnan uudelleenjärjestelyt ovat merkinneet myös kahden yhteistoimintamenettelyn toteuttamista vuosien 2012–2014 aikana taloudellis-tuotannollisilla perusteilla. Yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena työsuhteita on päättynyt irtisanomisen johdosta ja työsuhteita on myös osa-aikaistettu. Henkilöstövähennyksiä toteutettaessa ohjaava periaate lain vaatimusten lisäksi on ollut osaamisen ja jatkuvan kehittymisen turvaaminen. Työnantajavastuu on otettu huomioon yhteistoimintamenettelyissä mm. yksilöllisten keskustelujen ja ratkaisujen avulla kartoittamalla työntekijän työllistymisen ja osaamisen kehittämistarpeen kannalta kestäviä ratkaisuja. Työsuhteiden pysyvyyttä on pyritty turvaamaan myös ensisijaisesti määräaikaisten työsuhteiden päättämisen kautta.

tarpeellisiksi arvioituja yksilöllisiä kuntoutuksia. Savoniassa on määrätietoisesti tuettu henkilöstön fyysistä ja henkistä työkykyä ylläpitävää toimintaa mm. liikunta- ja kulttuurisetelien avulla, monipuolisten liikunnallisten mahdollisuuksien tarjoamisella Sykettä Savilahteen -toiminnan kautta sekä teemakohtaisilla ravitsemukseen, terveyteen ja hyvinvointiin liittyvillä projekteilla (mm. Lisää vuosia elämään). Työntekijöiden pitkään työssä jatkamista ja työhyvinvoinnin edistämistä varten Savoniassa on ollut jo useiden vuosien ajan varhaisen tuen malli. Työkyvyn varhainen tuki ja puuttuminen ongelmiin ovat osa Savonian yhteiskuntavastuuta tukevia toimintatapoja ja eettisiä periaatteita.

Taulukko 9. Sairauspäivien määrän kehittyminen vuosina 2012–2014.

Vuosi Sairauspäivät Sairauspäivät / henkilö 2012 2013 2014

5087 4027 5408

4,31 3,79 5,70

Pitkäjänteistä työhyvinvointia tukevaa työtä

Yhteisöllisyyttä ja tuloksellisuutta tukeva toiminta

Työhyvinvointia on mitattu ja seurattu toimivuuskyselyn lisäksi mm. sairauspoissaolojen avulla ja yhteistyössä työterveyshuollon kanssa säännöllisten seurantapalaverien yhteydessä. Kattava työterveyshuoltosopimus ja panostaminen ennalta ehkäisevään työterveyshuoltoon ovat keskeisiä tekijöitä työkyvyttömyysriskien minimoimiseksi. Savonian henkilöstön keski-ikä on 49 vuotta.

Savoniassa on viime vuosien aikana osallistunut useita kymmeniä henkilöitä pitkäkestoisiin ASLAK-kuntoutuksiin. Työkyvyn ylläpitämiseksi tuetaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa

Yhteistoiminnallisilla toimintatavoilla tuetaan Savonian menestymistä ja eheyttä. Henkilöstö osallistuu toimintaan tutkinto- ja palvelutiimeissä. Tavoitteellinen toiminta varmistetaan tiimisopimuksilla. Tiimimalliin perustuvalla toiminnalla ja sen tueksi luotavalla palkitsemisjärjestelmällä on tarkoitus tukea monipuolista osaamista, yhteistyötä ja työn kehittämistä muuttuvissa olosuhteissa.

- 29 -

Tuloksellisen ja kehittyvän toiminnan peruspilareita on sitoutunut, osaava ja hyvinvoiva henkilöstö ja sitä tukeva esimiestyö.

Työtyytyväisyyttä seurataan monipuolisen toimivuuskyselyn avulla ja tulosten pohjalta päätetään pitkän ja lyhyen aikavälin toimenpiteistä. Toimivuuskyselyn työtyytyväisyysindeksi on Savonian tuloskortin mittari ja sen muodostavat keskeiset avainmittarit: Koen jaksavani hyvin työssäni, Työmotivaationi on korkea, Yhteistyö on sujuvaa työtovereideni kanssa ja Savoniaa johdetaan kokonaisuutena hyvin. Työtyytyväisyysindeksiä koko ammattikorkeakoulutasolla voidaan pitää kohtuullisen hyvänä monien samanaikaisten muutosten tuomista haasteista huolimatta.

Työtyytyväisyysindeksin tulostavoite (2,9) saavutettiin vuonna 2014 monista samanaikaisista ja henkilöstöön vaikuttavista muutoksista huolimatta. Tyytyväisyysindeksin tulos on koko tarkastelukaudella (2012 – 2014) ollut koko ammattikorkeakoulussa hyvällä tasolla (3,02 - 2,85 -2,96 - 2,94). Esimiesarvio (ns. 360) on toteutettu joitakin kertoja.

Savonian hallitus teki päätöksen savuttomuuteen siirtymisestä jo vuonna 2010. Savuton Savonia on osa Savonian yhteiskuntavastuullista toimintakulttuuria. Savuttoman Savonian tavoitteena on lisätä opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointia ja viihtyvyyttä.

Tupakoimattomuuteen pyrkiminen on myös kestävää terveyden edistämistyötä.

Monimuotoisuutta edistetään ammattikorkeakoulun toiminnassa henkilöstön, hallintoelinten ja opiskelijoiden keskuudessa. Tasaarvosuunnitelmalla ohjataan henkilöstön tasapuolista kohtelua ja esteettömyyttä. Savoniassa tasa-arvoisuus merkitsee eri sukupuolten ja eri-ikäisten tasapuolisen kohtelun lisäksi henkilöstön yhdenvertaista kohtelua kulttuuritaustasta, työkyvystä, uskonnosta tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Savonian tasa-arvosuunnitelmaa päivitetään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaksi 1.1.2015 voimaan tulleen yhdenvertaisuuslain muutokset huomioon ottaen.

Savoniassa on käytössä sekä yksilö- että ryhmäkehityskeskustelukäytäntö. Kehityskeskustelujen tavoitteena on tukea henkilöstön kehittymistä, työstä selviytymistä sekä tavoitteiden saavuttamista ja tuoda siten työhön onnistumisen iloa. Kehityskeskustelut koskevat koko henkilöstöä. Yksilökeskustelut käydään vähintään joka toinen vuosi ja aina tarvittaessa. Ryhmäkehityskeskustelut käydään tiimeittäin kerran vuodessa. Kehityskeskustelut mahdollistavat palautteen antamisen molemminpuolisesti ja luovat siten pohjan pitkäjänteiselle kehitystyölle.

- 30 -

- 31 -

5 KESTÄVÄ TALOUS Kestävä talous turvaa organisaation hyvinvoinnin ja toiminnan jatkuvuuden tulevaisuudessa. Terveenä pidetty talous kestää ajoittaisia tiukempiakin aikoja ja mahdollistaa riittävän pitkän toimintojen sopeuttamissuunnittelun rahoitustuottojen laskiessa lyhytaikaisesti tai pidemmällä tähtäyksellä.

Kestävää taloutta ei kuitenkaan voida mitata pelkillä perinteisillä talouden tunnusluvuilla. Jotta taloudenpito olisi kestävällä pohjalla, on organisaation onnistuttava kohdistamaan resurssinsa perustehtävänsä mukaiseen tuottavaan toimintaan. Tämä on erityisen tärkeää nyt, kun vuoden 2014 alusta alkaen ammattikorkeakoulujen perusrahoitus on määräytynyt koulutuksen ja TKItoiminnan tuottavuuden, laadun ja vaikuttavuuden mittareiden perusteella. Jos niukentuvaan perusrahoitukseen sopeudutaan jatkuvasti säästämällä, huomataan pian että taloudellisista tulosmittareista ja niiden tasosta huolimatta taloutta ei olekaan hoidettu kovin kestävästi vaan taloudellisenkin menestymisen mahdollisuus pienenee vuosi vuodelta.

Savonian perusrahoituksen kehitys vuosina 2012–2014 oli -10,6 % ja lasku jatkuu yhä kiihtyvällä tahdilla vuoteen 2015. Myös ulkopuolisen TKI-rahoituksen määrä on ollut laskusuuntainen, sillä rakennerahastokausi vaihtuu vuonna 2015. Tämän kehityksen kääntäminen tulee olemaan keskeistä Savonian tulevaisuuden menestyksen kannalta.

Tulot (tuhatta €)

2012

2013

2014

Toimintatuotot 56747 Perusrahoitus 45427 Ulkopuolinen TK-rahoitus 7518 Liiketoiminnan tuotot 2690

53441 42497 6976 2814

51042 40727 (80 %) 6501 (13 %) 2727 (5 %)

Toimintakulujen tarkastelu osoittaa, että Savonia on onnistunut raportointikaudella sopeuttamaan toimintansa vähentyviin tuloihin tulostavoitteensa mahdollistavalla tavalla, eli toimintatuotot ylittävät tavoitteeksi asetetulla vähintään viidellä prosentilla toimintakulut.

Menot (tuhatta €)

2012

2013

2014

51624 91 % 34536 11965 2255 514 2354

48696 91 % 31355 11501 2251 453 3136

48669 95 % 29880 (61 %) 10969 (23 %) 2843 (6 %) 476 (1 %) 4500 (9 %)

Tulos (tuhatta €)

2012

2013

2014

Vuosikate Tilikauden tulos - % / toimintatuotoista

5027 3228 6%

4668 1621 3%

2319 1716 4%

Toimintakulut - % / toimintatuotoista Henkilöstökulut Palveluiden ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut

- 32 -

Vuoden 2014 muissa toimintakuluissa on todellisten tilikauden aikaisten toiminnan kulujen lisäksi yhteensä 1 200 160 euron arvosta kirjattuna vuonna 2015 toteutuvia pakollisia kiinteistöön liittyviä velvoitteita, jotka täyttävät pakollisen varauksen tunnusmerkit, eli velvollisuus tulevien menojen maksuun on syntynyt jo vuoden 2014 puolella. Näitä varten on tilinpäätökseen muodostettu pakollinen varaus, jolla tuleva meno vuonna 2015 katetaan.

Resurssien hallintaa on raportointikaudella tehostettu mm. talousarviotyöskentelyä kehittämällä. Talousarviota laadittaessa on painotettu tavoiteltuja toiminnallisia tuloksia ja pyritty niukkenevien taloudellisten resurssien rajoissa turvaamaan tuloksia tuottava toiminta. Toimintasuunnitelmaa laadittaessa on kartoitettu, millä resursseilla toiminta on mahdollista toteuttaa. Vaikka säästöt näyttävät painottuvan huomattavasti henkilöstöön, on muitakin mittavia säästökohteita etsitty ja löydetty. Mutta ennen kaikkea huomion painopistettä on käännetty siihen, mistä raha tulee. Henkilöstön kustannustietoisuuden kehittämisen asemesta ollaan siirtymässä kehittämään henkilöstön tuottotietoisuutta tai tuotantotietoisuutta.

Vuoden 2014 alussa toteutettiin toimitilastrateginen suunnittelu ja tilojen käytön optimointityö. Tyhjistä ja vajaakäyttöisistä tiloista on päätetty luopua myymällä ja vuokraamalla. Kuopion osalta tehtiin vuoteen 2018 saakka ulottuva päätös ns. kahden kampuksen mallista. Toimitilojen käyttöä on tehostettu erityisesti vuoden 2014 aikana siirtämällä mm. sosiaali- ja terveysalan toiminta omasta suuresta kiinteistöstään huomattavasti pienempään tilaan Kuopion Microkadulle. Toimitilojen strateginen tarkastelu jatkuu vuonna 2015.

Kiinteistö- ja tilakustannusten pitkän aikavälin ylärajaksi on asetettu 6,3 miljoonaa euroa. Nykyisellä liikevaihdon tasolla (noin

- 33 -

46 milj. euroa) toimitilakustannukset olisivat 13,7 % liikevaihdosta, joka alittaa tavoitteeksi asetetun 17 % ylärajan.

Palveluiden, aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankinta on yhteensä lähes 30 % liikevaihdosta. Hankintojen suunnittelun ja johtamisen kehittämisellä julkisissa organisaatioissa väitetään olevan mahdollista saavuttaa jopa 15 % säästöt. Euroissa säästö tarkoittaisi noin 2 miljoonaa euroa vuositasolla. Vuonna 2014 on jo tehty päätöksiä mm. lyhyen elinkaaren tietoteknisten laitteiden leasingmenettelyyn siirtymisestä, joka säästää sekä Savonian kustannuksia että ympäristöä, sillä elinkaarimallin keskeinen etu on käytöstä poistettujen laitteiden tehokas kierrättäminen.

Myös monitoimilaitteiden sopimusten hallinnan uudistamisella on saavutettu sekä kustannus- että ympäristöhyötyjä, kun vähällä käytöllä olevia ja vanhoja laitteita on poistettu ja korvattu uusilla tehokkaammilla.

Tarvike- ja muissa pienhankinnoissa käytetään hankintayhtiö ISHankinta Oy:n kilpailuttamia yhteishankintasopimuksia, joiden avulla varmistetaan, että hankinnat on ensinnäkin kilpailutettu hankintalain mukaisesti oikein ja toiseksi Savonia saa tarvitsemansa tuotteet edulliseen hintaan.

Savonia antoi vuosina 2012–2014 avustuksia keskimäärin noin 481 000 euroa, mistä pääosa oli ulkopuolisilta rahoittajalta saatua, läpikulkueränä opiskelijoille maksettua tukea näiden ulkomaisiin opintoihin. Lukuun sisältyy 100 000 euron avustuserä opiskelijakunta SAVOTTAlle. Opiskelijakunnan toimintaa tuetaan rahallisen tuen lisäksi tarjoamalla opiskelijakunnan toiminnassaan tarvitsemat tilat veloituksetta.

Ammattikorkeakoulun perustoiminta ei ole verollista ja verollisen liiketoiminnan osuus on varsin pieni, joten tuloveroja vuoden 2012–2014 liiketoiminnasta ei ole maksettu.

Savonian toiminta tuottaa taloudellista hyvinvointia PohjoisSavoon. Taloudelliset vaikutukset alueelle muodostuvat ammattikorkeakoulun työllistävästä vaikutuksesta, sen tekemistä hankinnoista ja opiskelijoiden ja henkilöstön tuottamasta välillisestä vaikutuksesta alueella. Myös merkittävä osa ammattikorkeakoulun hankkimista tavaroista ja palveluista ostetaan Pohjois-Savosta.

Ammattikorkeakoulun henkilöstön ja opiskelijoiden kautta ammattikorkeakoulutoiminnan vaikutukset ulottuvat kaikkialle maakuntaan ja koskettavat suoraan tai välillisesti tuhansien maakunnan asukkaiden elämää. Ammattikorkeakoulutoiminnan välilliset vaikutukset alueelle ovat huomattavia muun muassa verotuloina sekä kulutuskysynnän lisääntymisenä.

- 34 -

YHTEISKUNTAVASTUURAPORTTI 2012 - 2014 S A V O N I A - A M M AT T I K O R K E A K O U L U

Tähän yhteiskuntavastuuraporttiin on konkreettisesti koottu keskeiset asiat Sa-

vonian yhteiskuntavastuun tehtävän hoitamisesta. Halusimme tehdä tästä tiiviin koosteen, mutta lopputuloksena se laajeni, koska yhteiskuntavastuu sisältää kolme laajaa näkökulmaa eli ympäristövastuun, sosiaalisen ja kulttuurisen vastuun sekä kestävän talouden näkökulman. Se kuitenkin osoittaa, että yhteiskuntavastuun eteen on ponnisteltu laajalla rintamalla koko Savoniassa niin perustehtävissä kuin myös hallinto- ja korkeakoulupalveluissa.

Savonian strategiakauden

tavastuuraportti.

lopulla vuonna 2016 tehdään seuraava yhteiskun-

ISBN: 978-952-203-207-2 (PDF) | ISSN-L 1795-0848 ISSN 1795-0848 | JULKAISUSARJA D4/5/2015

- 35 -

|

*9789522032072*