Toimintakertomus 2011
Sisältö 3 Rehtorin katsaus: muutoksen vuosi 4 Satakunnan ammattikorkeakoulun tehtävä, toiminta-ajatus, visio ja profiili 5 Hallinto 8 Satakunnan ammattikorkeakoulu numeroina 12 Koulutus 19 Opiskelu 22 Täydennyskoulutuskeskus 24 Kansainvälisyys 26 Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta 30 Satakunnan korkeakoululaitos 31 Julkaisut
SAMK Toimintakertomus 2011 | Toimitus ja taitto: SAMK Viestintäpalvelut Kuvat: Kuvapankki Rodeo, Vida Studio / Veera Korhonen, Tomi Glad, Hanna Valtokivi, SAMK / kuva-arkisto Paino: Eura Print, Eura | Painos: 1. painos 2012
Rehtorin katsaus: muutoksen vuosi Toimintavuosi 2011 oli Satakunnan ammattikorkeakoulun viimeinen Porin kaupungin ylläpitämänä. Porin kaupunki oli ylläpitänyt ammattikorkeakoulua aina vuodesta 1997 alkaen. Ylläpito ja toimilupa siirtyivät vuodenvaihteessa Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy:lle. Toimintavuotta leimasikin vahvasti valmistautuminen ylläpidon muutokseen. Hallitusohjelma ja siihen kirjattu säästövelvoite ammattikorkeakouluille aiheutti myös Satakunnassa paljon pohdintaa. Ammattikorkeakouluverkon ja rahoitusjärjestelmän uudistamisella haetaan 51 miljoonan euron säästöjä vuoden 2011 tasosta vuoden 2015 tasoon. Kun tähän vielä lisätään rahoituksen kuntaosuus, tulee ammattikorkeakoulutukseen kohdentumaan yli 120 miljoonan euron säästöt. Tämä tarkoittaa noin 13 %:n säästöjä. Lokakuussa saatiin OKM:ltä palaute, jonka mukaan Satakunnan ammattikorkeakoulun tulee leikata aloituspaikkojaan vuonna 2013 yhteensä 142. Tämä leikkaus kattaa vain osan tulevista säästövelvoitteista. Suurin aloituspaikkojen leikkausvelvoite koski tekniikkaa ja liikennettä sekä kulttuuria. Vuoden lopussa tehtiin jo päätös, jonka mukaan kemiantekniikkaan ja viestintään ei enää oteta uusia opiskelijoita vuonna 2012. Muilta osin työ leikkausten ja säästöjen kohdentamiseksi jatkui. Vuonna 2011 käynnistyi kaksi selvitystyötä, joissa tarkastellaan mahdollisuuksia keskittää sekä Porissa että Raumalla kaikki korkeakoulutoiminta yhdelle kampukselle. Lähtökohtana on toimintojen tehostaminen ja ajanmukaistaminen. Realistinen aikaisin ajankohta toimintojen keskittämiselle on vuosi 2015. Vuosi 2011 oli uuden tutkimusohjelmamme varsinainen sisäänajovuosi. Tutkimusohjelman kaksi pääteemaa ovat tulevaisuuden energia ja ympäristö sekä älykkyyttä teollisuuteen ja palveluihin. Tutkimusohjelmamme vastasi vuoden aikana hyvin niihin haasteisiin, joita sille on asetettu tutkimuksen vaikuttavuuteen, osaamisen siirtoon ja verkostoitumiseen liittyen. Henkilöstön työhyvinvointi oli vuoden aikana yhtenä erityisenä kehittämiskohteena. ”Työhyvinvointia muutoksessa” projekti toteutettiin yhteistyössä Satakunnan Työterveyspalveluiden kanssa. Projektin myötä henkilöstöllä oli mahdollisuus pysähtyä oman terveytensä ja kuntonsa äärelle sekä osallistua yhteisiin keskusteluihin työyhteisön kanssa. Vuosi 2011 oli taloudellisesti edelleen terveellä pohjalla ja vuosikate oli selvästi positiivinen. Suoritettujen tutkintojen kokonaismäärä nousi edellisestä vuodesta ja valmistuneiden kokemus opetuksen laadusta oli hienoisessa nousussa. Opetuksen laadussa olimmekin edelleen valtakunnan kärkeä. Kiitän lämpimästi sidosryhmiämme, henkilökuntaamme ja opiskelijoitamme vuoden 2011 aikana ammattikorkeakoulumme hyväksi tehdystä työstä.
3
Seppo Pynnä, rehtori
SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN tehtävä, toiminta-ajatus, visio, profiili
TEHTÄVÄ JA TOIMINTA-AJATUS Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) on alueen suurimpana ja monipuolisimpana osaamiskeskittymänä sitoutunut toimimaan alueen innovatiivisen toiminnan veturina, kansainvälistäjänä ja yrittäjyyden edistäjänä. Se varmistaa rakentavassa yhteistyössä muiden alueella toimivien korkeakoulujen ja kehittämisorganisaatioiden kanssa monipuolisella ja monimuotoisella koulutustarjonnalla sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan palveluilla alueella tarvittavan korkeakoulutasoisen perus- ja erityisosaamisen. VISIO Satakunnan ammattikorkeakoulu on merkittävä
eurooppalainen korkeakoulu, joka tuottaa työelämän arvostamaa osaamispääomaa.
vatiiviset palvelut ja prosessit sekä automaatio ja koneteknologia.
PROFIILI JA PAINOALUEET SAMK profiloituu alueen tarpeisiin joustavasti vastaavana monipuolisena kouluttajana, yrittäjyyden ja luovien ratkaisujen edistäjänä, alueen kansainvälistäjänä sekä yritysten ja yhteisöjen tarpeita palvelevan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan toteuttajana.
ARVOT • Arvostamme ihmistä. • Toimimme avoimesti ja rehellisesti. • Tuotamme ympäristömme tarvitsemaa osaamista. • Teemme yhdessä tuloksen.
SAMKin strategian mukaisia painoaloja ovat osaamisintensiivinen opiskeluaikainen yrittäjyys, hyvinvointiosaaminen, ympäristö, energia, inno-
4
HALLINTO lautakunta, sisäinen hallitus, organisaatio, yhtiöittäminen, laatujärjestelmä, toiminnan kehittäminen
SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN LAUTAKUNTA Ammattikorkeakoululakiin, ylläpitosopimukseen ja SAMKin johtosääntöön perustuen SAMKin lautakunnassa on 11 jäsentä, joista kuusi on Porista, kaksi Raumalta ja yksi Harjavallasta, Huittisista ja Kankaanpäästä. Lautakunnan toimikausi vastaa valtuustokautta. Satakunnan ammattikorkeakoulun lautakunnan jäsenet valtuustokaudella 2009–2012: KM Anttivesa Knuuttila, puheenjohtaja Varajäsen eläkeläinen Markku Neiramaa KM Anne Liinamaa, varapuheenjohtaja Varajäsen lastentarhanopettaja Marjaana Santavuo Koulukuraattori Hanna Hildén Varajäsen opiskelija Terhi Korpela Puristimenhoitaja Erno Välimäki Varajäsen tekniikan ylioppilas Mauri Östervik Opiskelija Markus Soini Varajäsen opettaja Konsta Ojanen Ompelija Kirsi Sandberg Varajäsen lähihoitaja Minna Teeri Sairaanhoitaja Tuija Ketola Varajäsen mallinvalmistaja Matti Salomäki FM Aarno Korpela Varajäsen opettaja Hannu Haapasalo FM Pentti Luodetlahti Varajäsen viestintäpäällikkö Katri Kujanpää Tutkimuspäällikkö Kaarina Nurmi Varajäsen kasvatus- ja opetusjohtaja Vesa Lakaniemi Hallintojohtaja Sari Salo Varajäsen kaupunginlakimies Elina Kautto
SISÄINEN HALLITUS Ammattikorkeakoululain mukaisesti sisäistä hallintoa hoitavat hallitus ja rehtori. Hallitukseen kuuluu enintään 11 jäsentä. Hallituksessa ovat edustettuina muun johdon, päätoimisten opettajien, muun päätoimisen henkilöstön, päätoimisten opiskelijoiden sekä elinkeinoelämän ja muun työelämän edustajat. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen puheenjohtajana toimii rehtori. Ammattikorkeakoulun johdon edustajat: Toimialajohtaja, vararehtori Matti Lähdeniemi Varajäsen Täydennyskoulutuskeskuksen johtaja Esa Rahiala Kehitysjohtaja Päivi Jaatinen Varajäsen toimialajohtaja Eeva-Liisa Moisio Päätoimisten opettajien edustajat: Lehtori Pirjo Niemistö Varajäsen lehtori Ilkka Kulmala Päätoimisen muun henkilöstön edustajat: Tutkimuksen ja kehittämistoiminnan suunnittelija Marjo Lehto Varajäsen suunnittelija Harri Salminen Päätoimisten opiskelijoiden edustajat: Opiskelija Emmi Holsti Varajäsen opiskelija Suvi Veikkolainen Opiskelija Jarkko Viljanen Varajäsen opiskelija Joonas Laukkanen Elinkeinoelämän ja työelämän edustajat: Henkilöstöjohtaja Tapio Tolsa Varajäsen teknologiajohtaja Janne Rautavuori
5
Toimitusjohtaja Jyri Korenius Varajäsen toimitusjohtaja Hannu Vähähyyppä Hallintoylihoitaja Paula Asikainen Varajäsen vanhustyön osastopäällikkö Tarja Ujula
SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU OY Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy:n toiminta käynnistyi vuonna 2010. Kesäkuussa 2011 valtioneuvosto päätti ammattikorkeakoulun toimiluvan myöntämisestä Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy:lle 1.1.2012 alkaen. Toimilupa myönnettiin samansisältöisenä kuin aiemmin Porin kaupungille. Osakeyhtiöstä tuli ammattikorkeakoulun ylläpitäjä vuoden 2012 alusta lähtien. Keväällä 2011 yhtiökokous valitsi yhtiön hallituksen, jonka puheenjohtajana on toiminut Anttivesa Knuuttila ja varapuheenjohtajana Kaarina Nurmi. Yhtiön toimitusjohtajana (oto) toimi alkuvaiheessa Seppo Laakkonen. Kesäkuussa yhtiön toimitusjohtajaksi valittiin MMT, tutkimusjohtaja Juha Kämäri. Yhtiön hallituksen neuvoa-antavana elimenä toimii koulutus- ja tutkimusvaliokunta. Yhtiön osakkaita ovat kunnat ja kaupungit Eura, Eurajoki, Harjavalta, Huittinen, Kankaanpää, Kokemäki, Laitila, Nakkila, Pori, Rauma, Säkylä, Ulvila, Uusikaupunki sekä Rauman kauppakamari, Satakunnan kauppakamari ja Satakunnan Yrittäjät ry.
ORGANISAATIOKARTTA 2011 Lautakunta
Hallitus
Yhteiset palvelut
Rehtori/rehtorin toimisto Johtoryhmä
Liiketoiminnan ja kulttuurin toimiala Tutkintokoulutus, tutkimus ja kehittäminen
Sosiaali- ja terveysalan toimiala
Tekniikan ja merenkulun toimiala
Tutkintokoulutus, tutkimus ja kehittäminen
Liiketoiminta Huittinen
Sosiaali- ja terveysala Pori
Kuvataide Kankaanpää
Sosiaali- ja terveysala Rauma
Kansainvälisyyspalvelut Kirjasto- ja tietopalvelut Opintoasiainpalvelut Suunnittelu- ja kehittämispalvelut Talous- ja hallintopalvelut Tietohallintopalvelut Viestintäpalvelut
Tutkintokoulutus, tutkimus ja kehittäminen
Tekniikka ja merenkulku Pori
Tekniikka ja merenkulku Rauma
Liiketoiminta ja kulttuuri Pori
Liiketoiminta Rauma
6
Täydennyskoulutuskeskus Erikoistumisopinnot, täydennyskoulutus, avoin AMK-opetus
LAATUJÄRJESTELMÄ SAMKin toiminnan lähtökohtia ovat asiakaslähtöisyys, tietoinen pyrkimys toiminnan korkeaan laatuun ja jatkuvaan kehittämiseen, jatkuvan arvioinnin hyödyntäminen sekä laatujärjestelmän ylläpitäminen. SAMKilla on kokonaisarviointiohjelma, jossa laatutavoitteet on laadittu sekä ohjausprosesseille, ydinprosesseille että sisäisten palvelujen prosesseille. Toteutumista seurataan BSC-mittareilla. SAMKilla on myös kolmivuotiskausin toteutettava auditointisuunnitelma. Auditoinneissa tunnistetaan toiminnan vahvuuksia, kehittämiskohteita ja poikkeamia. Vuonna 2011 toteutettiin seitsemän sisäistä auditointia. Ulkoisena auditointina toteutettiin ”Auditointi ja johdon katselmusprosessi”.
Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) on auditoinut SAMKin laatujärjestelmän ja SAMK on läpäissyt auditoinnin hyväksytysti maaliskuussa 2009.
TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Vuonna 2011 toimintaa kehitettiin 18 kehittämisryhmässä: aikuiskoulutus, harjoittelu, henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi, kansainvälisyys, kestävä kehitys, kielten opetus, kirjastopalvelut, laadunhallinta, ohjaus, opinnäytetyö, opiskelijahyvinvointi, opiskelun esteettömyys, SAMKSAMMAKKO, talousprosessit, tietohallinto, toimistoprosessit, verkko-opetus sekä ylempi AMK. SAMKissa toimivat myös opetuksen arviointi- ja kehittämisneuvosto, tutkimuksen arviointi- ja ke-
7
hittämisneuvosto sekä yrityskiihdyttämöneuvosto. Opetusneuvostossa käsiteltiin laajoja kehityshankkeita kuten opetussunnitelmauudistus sekä SoleOPSin käyttöönotto.
SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU NUMEROINA Talous/rahoitus, henkilöstö, opiskelijat, suoritetut tutkinnot, julkaisumäärät
TALOUS SAMKin käyttötalouden vuosikate oli positiivinen. Tulot olivat 40,7 miljoonaa euroa, jossa oli 2,7 % kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Menot olivat 38,8 miljoonaa euroa. Kasvua niissä edellisvuoteen verrattuna oli 2,5 prosenttia.
PERUSRAHOITUKSEN TOIMINTAMENOT 2011
Kiinteistöt; 10,20%
Suurin menoerä, henkilöstömenot, olivat yhteensä 27,5 miljoonaa euroa (nousua 0,3 milj. euroa). Kiinteistömenot olivat 3,9 miljoonaa euroa (nousua 0,2 milj. euroa). Investointeihin käytettiin 870 000 euroa. Eri vuosien välisten tulosvaihteluiden tasaamista varten Satakunnan ammattikorkeakoululla on ammattikorkeakoulurahasto. Rahaston nettomuutos, jossa otetaan huomioon myös rahaston korkotuotto, kuvaa parhaiten ammattikorkeakoulun taloudellista asemaa. Vuonna 2011 nettomuutos oli +1 133 547 euroa.
Hallinto ja sisäiset toiminnot; 5,00%
Opetus; 84,90%
TOIMINNAN KOKONAISRAHOITUS RAHOITUSLÄHTEITTÄIN JA PROSENTTIOSUUKSITTAIN 2011
Muu 4,20%
EU 4,90%
Valtio 3,00% Rahasto 1,60% Ylläpitäjä 0,00%
Perusrahoitus 86,30%
TOIMINTAKULUT KULULAJEITTAIN 2011
Vuokrat; 3 461 322 €; 9 %
Avustukset; Ostot tilikauden 476 102 €; 1 % aikana; 1 564 018 €; 4 %
Muut kulut; 154 482 €; 0 %
Palvelujen ostot; 5 635 503 €; 15 %
Henkilöstökulut; 27 471 611 €; 71 %
8
Henkilöstön työtyytyväisyyttä mitataan säännöllisesti. Vuoden 2011 mittaukset tehtiin keväällä ja syksyllä.
HENKILÖSTÖMÄÄRÄ KOKO SAMKISSA
2011
448
2010
534
Vuosi
HENKILÖSTÖ Vuoden 2011 aikana SAMKissa on tehty 448 henkilötyövuotta. Vakinaisia henkilöitä oli 337 ja tilapäisiä 111. Tilapäinen henkilöstö koostuu pääasiassa sijaisista, määräaikaisista ja harjoittelijoista.
2009
Vuosi 2011 oli työhyvinvoinnin teemavuosi. Sen puitteissa toteutettiin ”Hyvinvointia muutoksessa” -kampanja, joka sisälsi kuntotestausta, hyvinvointikeskusteluja ja hyvinvointipäivän Aulangolla. Henkilöstölle jaettiin myös liikuntaseteleitä.
527
2008
541
0
100
200
Henkilökunta teki vuoden aikana 20 aloitetta. Vuosittain henkilöstöpäivässä palkitaan vuoden aloite. Muut toteutuskelpoiset aloitteet saavat kannustuspalkinnon.
400
500
600
Henkilöstömäärä
HENKILÖSTÖMÄÄRÄ ERI HALLINNONALOILLA
140
109
100 80 63 60 40 20 0
99
131
129
120
Henkilömäärä
Henkilöstöpäivässä palkittiin myös vuoden opettajatiimit: International Business and Marketing Logistics -koulutusohjelmaan kuuluva ”Process Management” -opintokokonaisuuden tiimi Arto Keskinen, Taina Lindström, Daniela Tanhua ja Petteri Teppola. Fysioterapian, hoitotyön ja sosiaalialan koulutusohjelmiin kuuluva yhteinen kokonaisuus ”Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen” opintojakson tiimi Erja Leppänen, Leena-Stiina Airila ja Kirsi-Leena Frigren. Sähkötekniikan koulutusohjelmaan kuuluva ”Asennussuunnittelu” -opintojakson tiimi Timo Viljanen ja Petteri Pulkkinen.
300
16
Opiskelijat Zhao Ying ja Jana Nurm IBML, Liiketoiminta Rauma
OPISKELUOIKEUDEN OMAAVAT OPISKELIJAT KAMPUKSITTAIN (20.9.2011) Liiketoiminta Huittinen 375 Kuvataide Kankaanpää 125 Liiketoiminta ja kulttuuri Pori 1089 Liiketoiminta Rauma 629 Sosiaali- ja terveysala Pori 1241 Sosiaali- ja terveysala Rauma 325 Tekniikka ja merenkulku Pori 1460 Tekniikka ja merenkulku Rauma (merenkulku) 264 Tekniikka ja merenkulku Rauma (tekniikka) 431 Täydennyskoulutuskeskus 319 Yhteensä 6258 Vuonna 2010 kaikkien opinto-oikeuden omaavien määrä oli 6490 ja vuonna 2009 oli 6487.
TUTKINTO-OPISKELIJOIDEN MÄÄRÄ KAUPUNGITTAIN (20.9.2011) Pori Rauma Huittinen Kankaanpää
10
3746 1693 375 125
SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN MÄÄRÄ SAMKista valmistuu vuosittain vajaa tuhat tutkinnon suorittanutta. Vuonna 2011 valmistuneita oli 956. Valmistuneiden määrä nousi melkein sadalla vuoteen 2010 verrattuna.
JULKAISUT SAMKin julkaisusarjassa on ilmestynyt yhdeksän julkaisua vuoden 2011 aikana. Vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit, vertaisarvioimattomat tieteelliset julkaisut, ammattiyhteisölle suunnatut julkaisut, julkinen taiteellinen ja taideteollinen toiminta, opinnäytteet ja muut julkaisut ja esitykset löytyvät toimintakertomuksen lopusta.
SUORITETUT TUTKINNOT AIKUISKOULUTUKSESSA
SUORITETUT TUTKINNOT, KOKO SAMK
2011
956 2011
2010
183
874
2009
915
Vuosi
Vuosi
2010
2008
944
2007 820
840
860
2009
122
2008
853 800
114
157
2007
880
900
920
940
960
980
118 0
20
40
60
80
Tutkintoja
SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN MÄÄRÄ, NUORET
2011
100
120
180
2011
200
51
2010
31
729
Vuosi
Vuosi
160
SUORITETUT YLEMMÄT AMK-TUTKINNOT
722
2010
140
Tutkintoja
2009
774
2008
2009
25
2008
40
2007
747
16 0
2007
727
690
700
710
720
730
5
10
15
20
25
30
Tutkintoja 740
750
760
770
780
Tutkintoja
11
35
40
45
50
55
KOULUTUS Liiketoiminta ja kulttuuri, Sosiaali- ja terveysala, Tekniikka ja merenkulku, hakijamäärät, hakijan muotokuva
Nuorten tutkintoon johtavassa koulutuksessa oli 18 suomenkielisessä koulutusohjelmassa haettavana 911 aloituspaikkaa ja neljässä englanninkielisessä 109 aloituspaikkaa. Aikuiskoulutuksen haussa olivat hoitotyö, kuntoutuksenohjaus ja -suunnittelu, kuvataide, liiketalous, rakennustekniikka, sosiaaliala ja tekniikan alan muuntokoulutus. Tekniikan alan muuntokoulutuksen tavoitteena on nostaa teknikoiden ja vanhan opistotasoisen insinööritutkinnon suorittaneiden koulutustasoa vastaamaan työmarkkinoiden kysyntää. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavia koulutuksia haussa oli automaatioteknologia, Business Management and Entrepreneurship, hyvinvointiteknologia, kuntoutus, sosiaaliala, terveyden edistäminen sekä yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen.
12 12
Liiketoiminta ja kulttuuri KAMPUKSET • Liiketoiminta ja kulttuuri Pori • Liiketoiminta Rauma • Liiketoiminta Huittinen • Kuvataide Kankaanpää
AMK-TUTKINNOT • Innovative Business Services • International Business and Marketing Logistics • Kansainvälinen kauppa • Kuvataide • Liiketalous • Matkailu • Tietojenkäsittely • Viestintä
YLEMMÄT AMK-TUTKINNOT • Business Management and Entrepreneurship • Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen
UUTTA PROFIILIA KOHTI Vuosi 2011 oli Liiketoiminnan ja kulttuurin toimialalla aika normaali vuosi perustoiminnan kannalta. Toisaalta ylläpitäjän vaihtumiseen liittyi paljon muutoksia, joista nyt jälkikäteen katsottuna selvittiin ehjin nahoin, vaikka aina ei siltä tuntunutkaan. Tämän kokoluokan muutokset ovat isossa organisaatiossa aina haastavia. Liiketoiminnan ja kulttuurin toimialalla on toimipisteitä neljällä paikkakunnalla: Porissa, Raumalla, Huittisissa ja Kankaanpäässä. Paikkakuntien toimintaa on hiljattain profiloitu niin, että työnjako on selkeä ja päällekkäistä toimintaa ei jatkossa ole. Nämä profiilit otetaan käyttöön vähitellen ja vuoden 2013 syksyyn mennessä: Porissa innovatiiviset yrityspalvelut, taloushallinto ja matkailuliiketoiminta. Raumalla kansainvälinen liiketoiminta ja logistiikka. Huittisissa yritysjuridiikka, julkishallinto ja rahoitus. Kankaanpäässä kuvanveisto ja maalaus. Profiloituminen edellisiin teemoihin tarkoittaa, että juuri niihin satsataan erityisen paljon, vaikka muutakin sisältöä toki on. Profiili on eräänlainen toiminnan näyteikkuna. Uudistus kulkee käsi kädessä toimialan opetussuunnitelmien uudistuksen kanssa, eli niillä ohjataan ja varmistetaan profiilin toteutumista käytännössä. Isoimmat muutokset tapahtuvat liiketalouden koulutusohjelman opetussuunnitelmassa, jonka lisäksi muissakin opetussuunnitelmissa tulee vaihteleva määrä uudistuksia ja muutoksia. Opiskelijoille nämä uudistukset tuovat uutta, mielenkiintoista sisältöä ja työelämän lähtökohdista päivitetyn sisällön. Tavoitteenamme on myös ollut edistää opintojen sujuvuutta ja mielekkyyttä. Jos toimialan tavoitteita yrittäisi jotenkin kiteyttää pähkinänkuoreen, on paras tie siihen tarkastella omaa mottoamme. Mottomme kuvaa sen ajattelutavan ja toiminnan hengen, johon pyrimme päivittäisessä toiminnassamme. Saavutamme tavoitteemme sitä varmemmin, mitä paremmin pystymme toimimaan tämän ajatuksen kuvaamalla tavalla: ”Haluamme tulevaisuuden, jossa jokaiselta vaaditaan tässä päivässä elämistä, ja jossa tekemisillä ja tekemättä jättämisillä on väliä – jossa innovatiivisuus ja luovuus ovat tärkeämpiä kuin vanhat rakenteet ja jossa rajojen rakentava rikkominen on arkipäivää.”
13
Jari Iisakkala, toimialajohtaja
Sosiaali- ja terveysala KAMPUKSET • Sosiaali- ja terveysala Pori • Sosiaali- ja terveysala Rauma
Eeva-Liisa Moisio, toimialajohtaja
AMK-TUTKINNOT • Fysioterapia • Hoitotyö • Kuntoutuksenohjaus ja -suunnittelu • Physiotherapy • Sosiaaliala • Vanhustyö
YLEMMÄT AMK-TUTKINNOT • Hyvinvointiteknologia • Kuntoutus • Sosiaaliala • Terveyden edistäminen
UUSIA TUTKINTOJA TULI RUNSAASTI Sosiaali- ja terveysalalla vuotta 2011 leimaa vahva kehittämisen ilmapiiri. Kehittämistoimintaa on edelleen systematisoitu ja vastuuta koulutusohjelman kehittämisestä on siirretty koulutusohjelmien opettajille. Koulutusohjelmavastaavien roolia koulutusohjelman kehittämisen vetäjinä on vahvistettu. Toiminnan onnistumisen kannalta on ollut merkittävää se, että kaikkien koulutusohjelmien opettajat sitoutuivat koulutusohjelmansa kehittämiseen. Vuoden 2011 kehittämisen painopisteinä on perustutkintokoulutuksessa ollut mm. opintojen suorittaminen määräajassa, opinnäytetyöprosessin tehostaminen, harjoittelun kehittäminen ja harjoittelun ohjaajien kouluttaminen. Ylemmissä ammattikorkeakouluohjelmissa on panostettu opiskeluaikojen tiivistämiseen, verkko-opetuksen kehittämiseen, TKI-opintopisteiden lisäämiseen ja korkeakouluyhteistyöhön. Muun henkilöstön kehittämisen painopisteenä on ollut toimintojen selkiyttäminen ja toiminnan edelleen kehittäminen ydinprosessien tukemiseksi. Toimialalla on onnistuttu erinomaisesti tutkintojen tuottamisessa. Vuonna 2011 valmistui yhteensä 348 sosiaali- ja terveysalan opiskelijaa. Nuorten tutkinnoista valmistui 225, aikuisten tutkinnoista 103 ja ylemmästä AMK-tutkinnoista 20 opiskelijaa. TKI-projekteissa suoritettujen opintopisteiden määrä nousi myös merkittävästi, mikä osaltaan on opinnäytetyöprosessien tehostumisen ansiota. Moniammatillisuuden kehittäminen on ollut tärkeä näkökulma koulutuksen kehittämisessä. Toimialalla käynnistettiin iso, koko toimialaa koskeva monialainen harjoittelun kehittämishanke. Vuonna 2011 aloitettiin hoitotyön ja fysioterapian opiskelijoiden ns. klinikkaopettajanmallin pilotointi. Hanke jatkuu ja laajenee koskemaan myös sosiaalialaa. Moniammatillisuutta vahvistaa myös kaikkien perustutkinto-opiskelijoiden opetussuunnitelmaan kuuluva harjoittelu Palvelukeskus Soteekissa, joka mahdollistaa yrittäjämäisen ja moniammatillisen työtavan oppimisen. Merkittävää opetuksen kehittämisen kannalta on myös simulaatio-opetuksen kehittämishanke, joka käynnistyi vuoden aikana benchmarkkauksella ja hakkeeseen osallistuvien opettajien koulutuksella. Hankkeen tavoitteena on luoda moniammatillisen oppimisen laadukas ympäristö, jossa kaikkien koulutusohjelmien opiskelijat voivat simuloidussa ympäristössä harjoitella todellisia työelämän asiakastilanteita, moniammatillisissa työryhmissä. Kehittämistyö siis jatkuu voimallisena myös tulevina vuosina.
14
15
Tekniikka ja merenkulku KAMPUKSET • Tekniikka ja merenkulku Pori • Tekniikka ja merenkulku Rauma
Matti Lähdeniemi, toimialajohtaja
AMK-TUTKINNOT • Automaatiotekniikka • Environmental Engineering • Kemiantekniikka • Kone- ja tuotantotekniikka • Logistiikka • Merenkulku • Rakennustekniikka • Sähkötekniikka • Tietotekniikka • Tuotantotalous
YLEMMÄT AMK-TUTKINNOT • Automaatioteknologia • Hyvinvointiteknologia
UUSI TYÖELÄMÄ, UUSI INSINÖÖRI Vuonna 2011 insinööri (AMK) -tutkinnoissamme oli 2086 nuorta ja aikuista opiskelijaa. Ylempi AMK-tutkinnon suorittajia oli 69. Nuorten ja aikuisten AMK-tutkinnoista valmistui toimialalla 241 ja ylempi AMK -tutkinnosta 16 henkilöä. Insinööri (AMK) -koulutusta oli automaatiotekniikan, Environmental Engineering, kemiantekniikan, kone- ja tuotantotekniikan, logistiikan, merenkulun, rakennustekniikan, sähkötekniikan, tietotekniikan ja tuotantotalouden koulutusohjelmissa. Ylempi AMK-tutkinnot aloitettiin automaatioteknologian ja hyvinvointiteknologian koulutusohjelmissa. Toimialan edustajat ovat olleet kehittämässä uutta insinöörikoulutusta valtakunnallisen Inssi-hankkeen ohjausryhmässä sekä oppimisprosessin, koulutusrakenteen ja markkinointiviestinnän kehittämisryhmissä. Inssi-hankkeessa insinöörikoulutusta on kehitetty yhteistyössä tekniikan ja liikenteen alan koulutuksen asiantuntijoiden, opiskelijoiden ja työelämän kanssa. Tuloksia esiteltiin Inssi-seminaarissa tammikuussa 2011. Niistä merkittävimpiin kuuluu uudistuva koulutusohjelmarakenne, jonka kehittäminen jatkuu vuonna 2012 ja jota myös edellytetään OKM:n ammattikorkeakouluja koskevassa kehittämisessä. Hankkeen julkaisut Insinöörikoulutuksen uusi maailma I–III ovat ladattavissa hankesivustolla. Offshore-koulutukset ovat mielenkiintoisia esimerkkejä maakunnan koulutustarpeista. Energiamaakunnan korkeakouluna olemme myös kehittäneet aurinkoenergiaan liittyvää teknologiaa ja osaamista tutkimuksessa ja koulutuksessa, mm. Porin uuden uimahallin aurinkoenergiaratkaisuissa. Tekes-hanke RYM-SHOK, merenkulun Loura-yhteistyö, SolarForum sekä valtakunnallisilla TKI-päivillä palkitut LED- ja EGMDSS-projektit ovat esimerkkejä aktiivisesta projektitoiminnastamme. Automaatiomessuilla olemme olleet mukana vuosittain. Keväisin toistuvan rakennusmessutapahtuman järjestäjinä ovat rakennustekniikan opiskelijamme omassa projektissaan, messut keräävät 7000–8000 vierailijaa vuosittain. SAMK tunnetaan myös opiskelijayrittäjyydestä, uusimpana tuotoksena Satakorkea-yhteistyössä valmistunut Yrittäjyyden asialla -julkaisu. Strateginen kumppanuus -yhteistyö on ollut toimialalla merkittävä tekijä työelämän osaamis- ja TKI-tarpeiden tunnistamisessa ja työelämän asiantuntijuuden liittämisessä koulutukseen. Kumppanuustoimintaa jatketaan ja kehitetään monialaisen ammattikorkeakoulun aloilla.
16
Fasilitointi tuotti Inssi-hankkeessa uudenlaisia tapoja keskustella koulutusrakenteen kehittämisestä. Kansainvälisyys oli kasvusuunnassa. Vuonna 2011 toimialalta lähti opiskeluvaihtoon 22 ja harjoitteluvaihtoon 30 opiskelijaa. Saapuvia opiskelijoita oli 34 ja harjoittelijat Italiasta ja Kiinasta. Opettaja- ja henkilökuntavaihtoon lähti 16 henkilöä; tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiohankkeissa, tutkijavaihdossa ja seminaareissa kävi 49 henkilöä. Vastaavat luvut tännepäin olivat 9 ja 31 henkilöä. Lisäksi belgialaisesta partnerikorkeakoulusta saapui vierailijoita opintojaksojen mittaiseen vaihtoon.
17
HAKIJAT Nuorten tutkintoon johtavassa koulutuksessa ensisijaisten hakijoiden määrä aloituspaikkaa kohti oli 2,27. Aikuisten AMK-tutkintoihin oli hakijoita 50 edellisvuotta enemmän, ensisijaisten hakijoiden määrä aloituspaikkaa kohti oli 4,16. Hakijoiden sekä aloituspaikkojen määrä myös ylempiin AMK-tutkintoihin kasvoi. Ensisijaisia hakijoita oli 1,91 aloituspaikkaa kohti. Kevään yhteishaussa hakijamäärä nuorten tutkintoon johtavaan koulutukseen kasvoi viime vuodesta 10,5 %, aikuisten tutkintoon johtavaan koulutukseen 13,2 % ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen 38,8 %. Suosituimpia nuorten koulutusohjelmista olivat fysioterapia ja sosiaaliala mitattuna ensisijaisten hakijoiden määrällä aloituspaikkaa kohti. Edellisvuoteen verrattuna suosiotaan kasvattivat eniten merenkulku ja kuvataide. Aikuiskoulutuksessa suosituimpia olivat sosiaaliala ja liiketalous. Ylemmistä AMK-tutkinnoista kiinnostivat eniten terveyden edistämisen ja hyvinvointiteknologian koulutusohjelmat.
HAKIJAN MUOTOKUVA Kevään yhteishaussa hakeneille nuorille tehtiin valintakokeessa kysely, jonka perusteella tiedetään, että enemmistö hakijoista oli naisia (66 %) ja ylioppilaita (63 %). Hakijoista 66 % oli satakuntalaisia. Varsinaissuomalaisia hakijoita oli 12 % ja pirkanmaalaisia hakijoita 11 %. Sijainti oli tärkein peruste hakea SAMKiin, sen jälkeen tulivat monipuolinen koulutustarjonta ja opetuksen ja tutkimuksen korkea laatu. Aikuisten perustutkintoon hakijoista valtaosa oli naisia (76 %) ja enemmistö asui Satakunnassa, Varsinais-Suomessa tai Pirkanmaalla. Pohjakoulutuksena jo neljättä vuotta enemmistöllä oli ammatillinen tutkinto (51 %) ja suurin osa oli palkkatyössä (77 %). Tärkeimpänä koulutukseen hakemisen syynä joustavuus nousi hakuperusteena sijainnin ohi. Ylempien amk-tutkintojen hakijoista pääosa oli työssäkäyviä, amktutkinnon suorittaneita satakuntalaisia (77 %) naisia (65 %). Sijainti ja opiskelun joustavuus olivat tärkeimmät hakuperusteet.
18
OPISKELU SAMMAKKO/opiskelijajärjestöt, uusi opiskelijatalo, työllistyminen, OPALA
SAMKissa voi opiskella ammattikorkeakoulututkinnon nuorten koulutuksessa, jolloin opiskelu on kokopäiväistä, tai aikuisopintoina, jolloin opinnot voi suorittaa työn ohessa ja koulutus on monimuotoista. Ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittamaan voi hakea, kun työkokemusta on karttunut kolmen vuoden ajalta perustutkinnon suorittamisen jälkeen. Tutkintoaan voi täydentää erikoistumisopinnoilla, joita on tarjolla eri aihealueilta. Ammattikorkeakouluopintoja voi suorittaa myös avoimessa ammattikorkeakoulussa. Tätä kautta voi kerätä itselleen opintopisteitä tulevia tutkinto-opintoja varten.
VERKKO-OPETUS OSANA ARKEA Vuoden 2011 aikana otettiin SAMKissa käyttöön menettelyohje: Verkko-opetuksen toteuttaminen. VirtuaaliAMK, verkossa opettaminen ja opiskelu ovat vakiintuneet osana normaalia toimintaa. Valtakunnallisessa VirtuaaliAMKissa SAMKista opis-
keli 188 opiskelijaa ja he suorittivat 714 opintopistettä. SAMKin opiskelijat suorittivat vuonna 2011 31 363 opintopistettä virtuaaliopintoina. Moodle-oppimisympäristön rinnalla käytettävän Adobe Connect -verkkoneuvotteluohjelman käyttö yleistyi laajasti. Sitä käytetään monipuolisesti luento-opetuksessa, opinnäytetöiden ohjauksessa ja tutorkeskusteluissa. SAMKissa järjestettiin yhteistyössä Satakorkean verkko-opetusryhmän kanssa opettajille suunnattu, verkko-opetusta käsittelevä seminaari Learning in the Cloud.
SoleOPS / HOPS opetuksessa SoleOPS on selainpohjainen opetuksen ja opettajien työajan suunnittelun väline. Sen avulla voidaan tehdä opetussuunnitelmat, opetustarjonta, toteutussuunnitelmat, opintojaksoselosteet ja opettajien työaikasuunnitelmat. SoleOPS on käytössä kaikissa SAMKin koulutusohjelmissa.
19
Koulutusohjelmajohtajille ja opettajille SoleOPS on paikka, josta löytyy tieto lukuvuoden opetustarjonnasta, opintojaksojen toteutussuunnitelmista ja opettajien työaikasuunnitelmista. Opiskelijoille järjestelmä tarjoaa helpon tavan päästä käsiksi koko ammattikorkeakoulun opetustarjontaan ja omaa opiskelua koskevaan tietoon opetussuunnitelmista yksittäisten opintojaksojen toteutussuunnitelmiin saakka. Opintojaksopalautteet ovat tärkeä osa koulutuksen palautejärjestelmää. Vuonna 2011 opiskelijat antoivat yhteensä 14 418 opintojaksopalautetta. Palautteet annettiin elokuusta lähtien uudessa SoleOps-järjestelmässä.
Jyri Sallinen, SAMMAKOn puheenjohtaja
SAMMAKKO Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijakunta SAMMAKKO valvoo ja ajaa opiskelijoiden etuja kaikissa kampuskaupungeissa. Kaikkiaan SAMMAKKO edustaa noin 6 500 opiskelijaa niin SAMKissa, alueellisesti kuin valtakunnallisestikin.
ENNÄTYKSIÄ MONELLA SARALLA SAMMAKKOn jäsenmäärä nousi korkeammalle kuin kertaakaan aiemmin opiskelijakunnan historian aikana, se oli yli 2700 syksyllä 2011. Lisäksi syksyn edustajistovaalien äänestysprosentti 24,3 % oli kaikkien aikojen korkein ja vuoden korkeimpien joukossa valtakunnallisestikin mitattuna. Myös vuoden merkittävimmät tapahtumat, Wapprobatur ja Kurnajaiset, nousivat kävijämääriltään kaikkien aikojen suosituimmiksi. Vuoden kohokohdaksi nousi Opiskelijatalo Saikun käyttöönotto keväällä. Etenkin Saikun lounaat saavuttivat valtavan suosion vuoden aikana, mutta Saikku osoittautui myös oivaksi tapahtuma-areenaksi kymmenille erikokoisille ja -tyylisille tapahtumille. Edunvalvonnan osalta SAMMAKKO jatkoi edellisten vuosien tapaan vahvalla panostuksella sekä SAMKin että Satakunnan korkeakoulujen (Satakorkean) työryhmissä, kuin myös kannanotoilla. Tuutorikoulutus järjestettiin toista kertaa osittain englanninkielisenä ja jo viidettä kertaa Kullaan Silokalliolla, jonne oli tälläkin kertaa kokoontunut yli sata SAMMAKKO-tuutoria.
20
Valtakunnallisella tasolla SAMMAKKO oli aktiivisesti mukana kattojärjestö SAMOKin toiminnassa, näkyvimpänä esimerkkinä mainittakoon eduskuntavaalien ympärille rakentunut Opintotuki Indeksiin! -kampanja. Vuonna 2011 SAMMAKKOn hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Jyri Sallinen, varapuheenjohtaja Emmi Holsti sekä jäsenet Sini Myllykoski, Annamari Lähteenmäki, Heini Oksman, Minna Alenius, Scott Leopold, Antti Laine (elokuun loppuun asti), sekä elokuun lopusta vuoden loppuun Mirella Koski ja Tuomas Jalava. Opiskelijakunnan palveluksessa työntekijöinä toimivat pääsihteeri Juha Lamminen, toimistosihteeri Mari Lengman, järjestösihteeri Marianne Honkasalo sekä maaliskuusta alkaen tuutorisihteeri Sini Ahola. Lisäksi opiskelijakunnan päivittäisessä toiminnassa ja päätöksenteossa oli mukana edustajiston puheenjohtaja Jarkko Viljanen sekä varapuheenjohtaja Julia Alin.
TYÖLLISTYMINEN Opetusministeriön valmistuville opiskelijoille teettämästä OPALA-kyselystä saa tietoa valmistuvien työllisyystilanteesta valmistumishetkellä. Valmistumisvaiheessa työpaikan omaavista 44,3 % meni töihin toisen palvelukseen, 21,1 % jatkoi entisissä tehtävissään entisessä työpaikassa ja 8,0 % aloitti uusissa tehtävissä entisessä työpaikassa. Vuonna 2011 valmistumisvaiheessa olevien työttömyys oli 15,1 prosenttia, mikä on 5 % vähemmän kuin edellisvuonna. Paras työllisyystilanne oli sosiaali- ja terveysalalta valmistuvilla. Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneista yli puolet (63,8 %) jatkoi vanhassa työpaikassaan. 10,6 % valmistuneista sijoittui uusiin tehtäviin vanhaan työpaikkaansa ja 4,3 % aloitti tai jatkoi yrittäjänä. Kokonaan uusi työ odotti 12,8 % valmistuvista ja työttömiä oli 4,3 %.
21
TÄYDENNYSKOULUTUS
Vuonna 2011 Täydennyskoulutuskeskuksessa käynnistyi kahdeksan eri alojen ammatillista erikoistumisopintoa, joista järjestyksessään neljännet Eläinfysioterapian erikoistumisopinnot ovat edelleen ainutlaatuisia Suomessa. Yhteensä liiketalouden, tekniikan, kuvataiteen sekä sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnoista valmistui vuoden aikana 251 opiskelijaa. Avoimessa ammattikorkeakoulussa suoritettujen opintopisteiden määrä laski edellisvuodesta hieman. Osuuttaan opintopisteissä nosti erityisesti Huittinen, jossa opiskelijat suorittivat vuoden aikana yhteensä 216 opintopistettä. Vuonna 2010 vastaava määrä oli 44 opintopistettä. Perjantain Huiput -seminaareissa yleisöä puhuttivat työn ilo, hankalat tyypit työpaikalla, sosiaalisen median juridiikka sekä onni ja asenne. Kuten edellisinäkin vuosina, Satakunnan Yrittäjien kanssa järjestettiin yrittäjille suunnattu seminaarisarja ja alueen perheyrittäjät kokoontuivat Täydennyskoulutuskeskuksen koordinoiman, Satakunnan Perheyritysverkoston järjestämissä kutsuseminaareissa.
Musiikistaan ja tv-ohjelmistaan tunnettu Mikko Kuustonen on hionut näkökulmaa myös aikaan, tyyneyteen ja vaikuttamiseen. Näiden teemojen ympärillä hän käy pitämässä luentoja ja seminaareja eri puolilla maata, niin myös SAMKin Perjantain Huiput -seminaarissa.
22
MUUTOSTURVALAISET TYÖLLISTYNEET HYVIN Muutosturvalaisia on opiskellut SAMKissa yksilöllisin ohjelmin viime vuosina jo 33 henkilöä. Opinnot ovat käsittäneet niin ammatillisten erikoistumisopintojen kuin eri tutkintokoulutusten osia, millä on tuettu osallistujien osaamisen kasvua ja työllistymistä. Työllistymisen osalta viimeisimmät käytettävissä olevat tiedot kertovat, että jaksonsa
päättäneistä 28:sta 13 on työssä ja 11 hakeutunut jatkokoulutukseen. Viisi henkilöä on vielä muutosturvaopiskelijana. SAMKin tutkinto-opiskelijaksi muutosturvalaisista hakeutui 8 henkilöä, joista kolme on jo valmistunut.
AVOIMESSA AMMATTIKORKEAKOULUSSA SUORITETUT OPINTOPISTEET
OSAAMISKARTOITUKSISTA KOULUTUKSIIN Osaamisella parempaa tulosta (OSTU) -hankkeen yritysmäärä on kasvanut jo 40 yritykseen vuoden 2011 loppuun mennessä. Osallistujayrityksissä on vuoden aikana tehty laajat osaamiskartoitukset ja tulosten perusteella on järjestetty esiin nousseiden tarpeiden mukaista koulutusta. Hanke on saanut jatkoaikaa vuoden 2012 loppuun, joten sadat osallistujat pääsevät mukaan koulutuksiin hankkeen aikana.
2011
1460
Vuosi
2010
1722
2009
2512
2008
2128
2007
YHTEISHANKINTA- JA YRITYSKOULUTUSTA Täydennyskoulutuskeskuksella voimassa olevat puitesopimukset mahdollistavat rekrytointiin ja henkilöstön kehittämiseen liittyvän työvoimakoulutuksen järjestämisen työnantajan ja valtion yhteishankintana. Vuonna 2011 järjestettiin jälleen Satakunnan ELY-keskuksen ja alueen yritysten kanssa yhteistyössä eri alojen yhteishankintakoulutuksia. Omarahoitteisista, yrityksille räätälöidyistä yrityskoulutuksista määrällisesti suosituimpia olivat ilmatekniikka sekä Office 2010 -koulutukset.
1594 0
500
1000
1500
2000
2500
3000
Suoritetut opintopisteet
SUORITETUT ERIKOISTUMISOPINNOT
2011
251
2010
Vuosi
OPPISOPIMUS- JA OPPISOPIMUSTYYPPISTÄ KOULUTUSTA Satakunnan oppisopimuskeskuksen rahoittamana järjestettiin kuntatason esimiehille heidän tarpeisiinsa suunniteltu vuoden mittainen lisäkoulutus, johon osallistui 26 esimiestehtävissä työskentelevää henkilöä.
207
2009
371
2008
434
2007
SAMKista valmistui vuoden aikana myös laatuaan ensimmäinen korkea-asteen oppisopimustyyppisen koulutuksen ryhmä, kun ammattikorkeakoulujen yhteistyönä toteutettu Gerontologisen hoitotyön 30 op –ryhmän opiskelijat valmistuivat.
493 0
100
200
300 Opiskelijat
23
400
500
KANSAINVÄLISYYS
SAMKissa opiskeli vuonna 2011 yhteensä 116 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa. Eniten ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita oli Kiinasta (22), Nigeriasta (10), Virosta (9) ja Venäjältä (8). Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä on nousussa.
yhteistyötä, niin opiskelija- ja opettajavaihtoja kuin TKI tai muita kehittämishankkeita. Dundalkin kanssa syvennetään myös opetukseen liittyvää yhteistyötä pitkien opettajavaihtojen kanssa, niin että Dundalkin opettaja toimii SAMKissa kokonaisen vuoden ajan.
STRATEGISET KUMPPANUUDET SAMK on solminut kaksi strategista kumppanuussopimusta, joiden kanssa kansainvälisyyttä kehitetään ja syvennetään entistä laaja-alaisemmin. Nämä koko SAMKin tärkeät kumppanit ovat Maastrichtin Hogeschool Zuyd (NL) sekä Dundalk Institute of Technology Irlannista. Kummankin kanssa on kaikilla toimialoillamme merkittävää
SAMK on panostanut toimintavuoden aikana Aasia-yhteistyön kehittämiseen ja koordinoi Suomen AMKien Intia-verkoston opiskelijavaihtoja kahteen Intian korkeakouluun. SAMK on myös yksi aktiivisimmista USA-yhteistyötä tekevistä Suomen ammattikorkeakouluista. Lisäksi kehitimme Pohjoismaista yhteistyötä Novian, Turun ja Vaasan AMKien kanssa sekä Satakorkean
VAIHTOON LÄHTENEET SAMKIN OPISKELIJAT (YLI 3 KK) 300
VIERAALLA KIELELLÄ ANNETTU OPETUS
274
900
252
800 201
193
100
851
2010
2011
653 571
600
150
842 770
700
194 Opintopisteet
Opiskelijoita vaihdossa
250
200
kv-yhteistyötä Porin yliopistokeskuksen, Diakin ja ROKL:n kanssa. Yhteistyön kehittämiseksi järjestimme keväällä 2011 kansainvälisyysviikon, johon osallistui noin 30 ulkomaisten korkeakoulujen edustajaa.
500 400 300 200
50
100 0
0 2007
2008
2009
2010
2007
2011
Vuosi
2008
2009 Vuosi
24
VAIHTO-OPISKELIJOIDEN MÄÄRÄ, YLI 3 KK:N VAIHDOSSA 180 159
160
140
Kv-opiskelijoiden määrä
140
132
129
130
120 100 80 60 40 20 0 2007
2008
2009
2010
2011
Vuosi
KANSAINVÄLISTEN ASIANTUNTIJOIDEN ANTAMA OPETUS 900
VAIHTOON LÄHTENYT SAMKIN HENKILÖSTÖ 250
851
213
800 200 Henkilöstöä vaihdossa
Kv-opetus tunteina
700 600 500
414
376
400
449
300 200
186
150 119 100 65
60
2007
2008
183 50
100 0
0 2007
2008
2009
2010
2011
Vuosi
2009 Vuosi
25
2010
2011
TUTKIMUS-, KEHITTÄMIS- JA INNOVAATIOTOIMINTA
SAMKin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) perustuu muutoksen ennakointiin ja heikkojen signaalien tunnistamiseen niin alueellisella, kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla. TKI-toimintaa toteutetaan yritysten ja yhteisöjen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tarpeita palvelevana. Strategian mukaisia painoaloja ovat osaamisintensiivinen opiskeluaikainen yrittäjyys, hyvinvointiosaaminen, ympäristö, energia, innovatiiviset palvelut ja prosessit sekä automaatio ja koneteknologia.
TUTKIMUSOHJELMA VUOTEEN 2013 TKI-toiminnan tutkimuksellisen rungon muodostaa vuosille 2010–2013 vahvistettu tutkimusohjelma. Ohjelman mukaisia teema-alueita ovat Tulevaisuuden energia ja ympäristö sekä Älykkyyttä teollisuuteen ja palveluihin. Tutkimustoiminnan teemat ja painopisteet 2010–2013 Vuonna 2011 SAMKin TKI-toiminnalle oli kuvaavaa rahoituksen kasvu sekä monialaisuuden ja kansainvälisyyden vahvistuminen. Tutkimusohjelman myötä vahvistui käyttäjälähtöinen tutkimus, esiin nousivat muun muassa esteettömyys ja hyvinvointi. Käyttäjälähtöisyyden odotetaan tuovan uusia tutkimusavauksia ja lisäävän sekä kiinnostusta että alueellisen TKI-toiminnan vaikuttavuutta edelleen. Esimerkkeinä suurimmista tutkimushankkeista mainittakoon osaamisen siirtoon keskittyvä Innovaatioympäristön kehittämisellä – Energiaa, Älykkyyttä, Kilpailukykyä ja Yhteistyötä -hanke, bud-
AMMATTIKORKEAKOULUN PAINOALAT OHJAAVAT TYÖELÄMÄLÄHTÖISTÄ TUTKIMUSTOIMINTAA
LIIKETOIMINTAOSAAMINEN
Automaatio- ja koneteknologia Alueellinen kehittäminen Ympäristö ja energiaratkaisut
Innovatiiviset palvelut ja prosessit
Hyvinvointiosaaminen
Osaamisintensiivinen, opiskeluaikainen yrittäjyys
Ennakoiva vuorovaikutus
ASIAKASLÄHTÖINEN TUTKIMUS
jetiltaan n. 750 000 €, sekä Energia- ja ympäristö -teemaan liittyvä SolarForum, jonka budjetti on n. 400 000 €. Vuoden aikana tehtiin 40 yhteistyösopimusta yritysten ja julkisyhteisöjen kanssa. Karkeasti ne voidaan jakaa kolmeen pääluokkaan: aurinkoenergia, esteettömyys ja laskennallinen älykkyys.
26
Satakunnan ammattikorkeakoulu on myös vahvasti edustettuna korkeakoulujen TKI-toimintaan liittyvässä laatu- ja kehitystyössä ammattikorkeakoulujen kehittämisverkosto AMKTutkassa, joka toimii TKI-toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arvioinnin, innovaatioprosessien ja TKI-toiminnan kansainvälisyyden edistämiseksi.
SAMKin tutkimusohjelman voidaan todeta vastanneen sille asetettuihin tutkimuksen vaikuttavuuden, osaamisen siirron ja verkostoitumisen odotuksiin vuoden 2011 aikana.
YHTEISET TEEMAT SATAKORKEASSA Satakorkea on Satakunnan korkeakoulujen yhdessä muodostama monialainen korkeakoululaitos, joka toimii monipuolisten korkeakouluosaajien ja uudenlaisten asiantuntijoiden kouluttajana, tiedon ja korkeatasoisten TKI-palvelujen tuottajana sekä yrittäjyyden ja yritystoiminnan tukijana. Yhteiset teemamme liittyvät energia-, yrittäjyys-, elämys- ja palveluosaamiseen sekä terveys- ja hyvinvointiosaamiseen sekä joustavien opiskelumahdollisuuksien kehittämiseen teemoilla Osaava Satakunta, Hyvinvoiva Satakunta ja Saavutettava Satakunta.
YRITYSKIIHDYTTÄMÖ OSAAMISINTENSIIVISEN OPISKELIJAYRITTÄJYYDEN LIPPULAIVANA Yrittäjyyden kasvuun liittyvässä laatu- ja kehitystyössä SAMK on ollut aktiivinen tekijä. Toimimme mm. yrittäjyys- ja innovaatioverkosto FINPINissä, jonka tehtävä on vahvistaa ja edistää osaamis- ja innovaatioperusteista yrittäjyyttä ammattikorkeakouluissa. Yhteisen laatuajattelun kehittäminen merkitsee tulevaisuudessa TKI-toiminnan vahvistumista ja tunnettuuden kasvua, siksi tässä työssä on tärkeää olla kehittämistyön ytimessä. Reippaan kymmenen vuoden aikana SAMKin yrityskiihdyttämössä on aktivoitu yli 200 sopimuspohjaista yritysprosessia, joista lähes kaikki
on johtanut perustettuun ja toimivaan yritykseen. Työllistämisvaikutus lähentelee 300. Viime vuonna yrityskiihdyttämösopimuksia tehtiin 31 ja näistä konkretisoitui toimintansa aloittaneiksi, korkeakouluosaamiseen perustuviksi opiskelijayrityksiksi 14 yritystä. Suunta näyttää olevan kasvava, sillä vuoden 2012 ensimmäisen kolmen kuukauden aikana tehtiin jo 14 uutta yrityskiihdyttämösopimusta. Yrityskiihdyttämön vuosittaisiin tapahtumiin kuuluu Yrittäjyysseminaari, jonka teemana oli vuonna
27
2011 paikallisuus. Seminaarissa julkaistiin Yrittäjyyden asialla -kirja. Satakunnan ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämön vuoden yrityskiihdyttämöyrittäjä palkittiin elokuussa henkilöstöpäivän yhteydessä. Vuonna 2011 palkittiin viestintäyrittäjä Leena Roskala. Suomen ammattikorkeakoulujen yrittäjyysverkosto FINPIN palkitsi Satakunnan ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämötoiminnan vuosiseminaarissa syksyllä 2011.
Vuoden 2011 Yrityskiihdyttämöyrittäjä Leena Roskalan mukaan tie satakuntalaiseksi varteenotettavaksi viestintä- ja mainostoimistoksi ei ole helppo, mutta työ on lähes aina hauskaa.
28
Vuosi
YRITYSKIIHDYTTÄMÖYRITYKSET
2011
14
2010
14
2009
17
2008
15
2007
9 0
5
10
15
20
Yrityksiä
VUOSI 2011 OLI TKI-TOIMINNAN KASVUN VUOSI Vuonna 2011 projektikannan kokonaisvolyymi Satakunnan ammattikorkeakoulussa oli n. 9 milj. €. Siitä viime vuoden toteutuma tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa oli n. 4,5 milj. €, missä oli kasvua edelliseen vuoteen 16 %. Kasvu näkyy kaikilla toimialoilla. Asiakasrahoituksen osuus oli n. 600 000 €. Yhteistyökumppaneita TKI-toiminnassa oli yli 800 ja kansainvälisten verkostokumppaneiden määrä kaksinkertaistui ollen yli 300. Kansainvälisiä hankkeita toteutettiin 17. Vuonna 2011 julkaisutoiminta oli laaja niin kansainvälisillä kuin alueellisilla areenoilla. Kansainvälisiä ja kotimaisia julkaisuja ja esityksiä tuotettiin vuoden aikana noin 120. Toiminnan lähtökohtana on asiakaslähtöinen yhteistyö ja henkilöstön vankka osaaminen. Tutkimusohjelman tutkijoista yhdellätoista oli vuonna 2011 tohtoritutkinto. Henkilötyövuodet olivat
63,7 vuotta, mikä on seitsemän henkilötyövuotta edellisvuotta enemmän. Nousu näkyi kaikilla toimialoilla. Projekteissa oli mukana 1280 opiskelijaa, noin 450 opiskelijaa enemmän kuin vuonna 2010. Henkilöstön vahvuus oli TKI-toiminnassa 218 henkilöä, mikä on 50 enemmän kuin vuonna 2010. Merkittävä suuri muutos oli TKI-projekteissa suoritettujen opintopisteiden määrässä, nousu oli kolminkertainen ja oli nyt 12 360 opintopistettä. Liiketoiminnan ja kulttuurin toimialalla muutos oli suurin. Kun projekteissa suoritettuihin opintopisteisiin lisätään hankkeistetut opinnäytetyöt, opiskelijaa kohti TKI-opintopisteitä syntyi 4,5. SAMKissa 87 % opinnäytetöistä oli hankkeistettuja töitä. Vuosi oli kasvun vuosi tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa ja antoi hyvän perustan laajentaa toimintaa edelleen vuonna 2012.
29
SATAKUNNAN KORKEAKOULULAITOS
Satakorkea Satakunnan korkeakoulut
SATAKORKEA Satakorkean muodostavat Satakunnassa toimivat korkeakouluyksiköt: DIAK Länsi-Porin toimipiste, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Porin yliopistokeskuksessa toimivat yliopistoyksiköt ja Turun yliopiston opettajankoulutuslaitos Rauman yksikkö. Yhteistyötä tehdään paljolti kehittämisryhmissä, joiden toimintaa koordinoi johtoryhmä. Satakorkealla oli vuonna 2011 palkattuna puolipäiväinen suunnittelija. Satakorkean strategia 2011–2015 valmistui alkuvuodesta. Sen mukaiset yhteistyöalueet ovat koulutus; opetus; tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta sekä markkinointi ja viestintä sekä näihin liittyen kirjasto- ja informaatiopalvelut, opiskelijoiden, henkilökunnan ja työelämäyhteistyön kansainvälistyminen sekä ura- ja rekrytointipalvelut. Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) ja Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) järjestävät yhdessä ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin johtavaa koulutusta. Terveyden edistämisen ylempi AMK- ja sosiaalialan ylempi AMK -tutkintokoulutukset aloitetaan joka toinen vuosi yhteistyönä. Opetuksessa erityisesti liiketalouden ja kauppatieteiden yhteistyö on jo merkittävää; lukuisia pakollisia ja vapaasti valittavia opintojaksoja to-
teutetaan SAMKin ja Turun yliopiston kauppakorkeakoulun yhteistyönä. Yhteistyönä toteutettavat opinnot näkyvät jatkossa aiempaa selvemmin jo opetussuunnitelmatasolla. Myös sosiaali- ja terveysalan opetusyhteistyö on lisääntynyt. Yhteistyötä tekevät Diak, SAMK, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu ja Tampereen yliopisto. TuKKK, TaY ja SAMK ovat toteuttaneet yhteistyönä TuKKK:n hyvinvointialan liiketoimintaosaamisen maisteriohjelman hyvinvointialan sivuainekokonaisuuden. Joustavat oppimisympäristöt ovat mahdollistaneet eri korkeakoulujen opiskelijoiden osallistumisen helppouden. Tarjonnasta huolimatta sote-alan opiskelijaliikkuvuus on kokonaisuudessaan vielä vähäistä. Opiskelijoiden liikkuminen edellyttää hyvin aktiivista täsmämarkkinointia ja -rekrytointia ja lisäksi yhteistyön tekemistä pakollisissa opintojaksoissa. Tekniikan alalla toteutui Tampereen teknillisen yliopiston ja SAMKin välillä yksi yhteinen opintojakso elektroniikassa. Opetusyhteistyötä tehdään myös mm. kielten, ympäristöntutkimuksen ja kulttuurin alueilla. www.satakorkea.fi YRITTÄJYYDEN ASIALLA Satakunnan korkeakoulut pyrkivät kannustamaan ja kasvattamaan opiskelijoitaan yrittäjyyteen. Osa kunkin korkeakoulutoimijan yrittäjyysopinnoista on joustavien opintomahdollisuuksien (JOO) piirissä. Yrittäjyyskasvatus näkyy erityisesti opinnoissa, joissa on yhteistyötä yritysten ja yhteisöjen kanssa. Se johtaa myös todellisten yritysten perustamiseen. Korkeakoulut edistävät mikro- ja kasvuyritysten ja korkeakoululaitoksen välistä yhteistyötä. Tavoitteena on uusien yritysten synnyt-
30
täminen, yritysten liiketoiminnan vahvistaminen ja innovaatioprosessien hyödyntäminen kilpailukyvyn vahvistamisessa. Satakorkean yrittäjyysryhmä tuotti syksyllä Yrittäjyyden asialla -julkaisun.
TÖRMÄYTTÄMIS- JA KOHTAAMISPAIKKA Yhteistyössä Satakorkean kanssa luotu Apparaatti tarjoaa yrityksille ja opiskelijoille korkeakoulujen ja kehittäjäorganisaatioiden tuen ja asiantuntijoiden sparrauksen uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen ja markkinoille viemiseen. Opiskelijoilla on perinteisestä poikkeava mahdollisuus osoittaa osaamistaan ja oppia uutta. Yritykset voivat kehittää omaa toimintaansa monialaisessa yhteistyössä. www.apparaatti.fi
JULKAISUT SAMKin oma julkaisusarja ja muu julkaisutoiminta
SAMKIN OMAT JULKAISUT Sarja A, Tutkimukset Eila Minkkinen. Monikulttuurisuus Satakunnassa: PK-yritysten näkökulma ulkomaalaisiin työnhakijoihin ja työntekijöihin. Erja Kuurilla. Mitä teille kuului vuonna 2010? Sa-
MUU JULKAISUTOIMINTA A Vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä Hyttinen, H. & Kanerva, A-M. 2011. Iäkkään lonkkamurtumapotilaan ohjaus – systemoitu kirjallisuuskatsaus.
A4 Artikkeli kongressijulkaisussa Ásgeirsson, E.I., Kyngäs, J., Nurmi, K. & Stølevik, M. 2011. A Framework for Implementation-Oriented Staff Scheduling. In: Proc of the 5th Multidisciplinary Int. Scheduling Conf.: Theory and Applications (MISTA), Phoenix, USA.
Tutkiva Hoitotyö 9(2), 12-20.
Ketamo, H. 2011. Sharing Behaviors in Games.
2009 valmistuneille ja heidän työnantajilleen suun-
Hyttinen, H. & Hirvonen, E. 2011. Lonkkamurtumapotilaan
nattu seurantatutkimus.
ohjaus – mittarin kehittämisprosessi. Gerontologia 1,
Conference (ECC ’11), Paris, France, 28.–30.4.2011,
takunnan ammattikorkeakoulusta vuosina 1995–
27–34.
Sarja B, Raportit Sari Teeri & Marita Koivunen (toim.). Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa. Osaprojekti Satakunnassa.
Ketamo, H. 2011. Sharing Behaviors in Games and Social Media. International Journal of Applied Mathematics and Informatics, Vol. 5(1), 224–232. Nurmi, K. & Kyngäs, J. 2011. Days-off Scheduling for a Bus Transportation Staff. International Journal of Innovative Computing and Applications, Vol. 3(1).
In proceedings of The 5th European Computing 120–125. Ketamo, H. 2011. Mapping the learning: How to build and apply semantic maps about learning process. NDLA, Norsk Digital Learning Arena, Annual meeting, Kristiansand, Norway, 30–31.8.2011. Ketamo, H., Nurmi, K. & Kallama, K. 2001. User Generated AI in Sports Education. In: Proc. of the 5th European Conference on Games Based Learning,
Sarja C, Oppimateriaalit
Nurmi, K., Kyngäs, J. &, Post, G. 2011. Driver Rostering
Kirsi Uola (toim.). Safe Return To Port: Bridge Con-
for Bus Transit Companies, Engineering Letters, Vol.
ference 2011.
19(2), 125–132, IAENG, Hong Kong.
and usability in Home for All –project. AAATE 2011,
Post, G., Ahmadi, S., Daskalaki, S., Kingston, J.H.,
Maastricht.
Sarja D, Muut julkaisut
Kyngäs, J., Nurmi, K., Ranson, D. & Ruizenaar, H. 2011. An XML Format for Benchmarks in High School
Saija Mustaniemi (toim.). Sata lämmintä sydäntä.
Timetabling, Annals of Operations Research, Springer,
Jonna Seppälä (toim). Vuorotyö – Shift Work.
USA.
Tomi Kuusimäki (toim.) Art360. kuvataiteen uusien
Sallinen, M., Kukkurainen, M-L & Peltokallio, L. 2011.
liiketoimintamallien ja manageroinnin kehittämishanke. Anne Sankari (toim.). Penkki! Harri Joensuu, Marika Malho, Henry Merimaa & Anne Sankari. Karjaranta - ympäristössä tapahtuu.
Athens, Greece. Kuusinen, J. 2011. The evaluation of accessibility
Kyngäs, J. & Nurmi, K. 2011. Shift Scheduling for a Large Haulage Company. In: Proc of the 2011 International Conference on Network and Computational Intelligence (ICNCI), Zhengzhou, China.
Finally heard, believed and accepted – Peer support in the narratives of women with fibromyalgia. Patient Education and Councelling. (e-published 17.3.2011)
Nurmi, K., Goossens, D. & Kyngäs, J. 2011. Scheduling a triple round robin tournament for the Finnish national ice hockey league for players under 20. In: Proc of the IEEE Symposium on Computational Intelligence in
doi:10.1016/j.pec.2011.02.011
Scheduling, Paris, France.
Sallinen, M., Kukkurainen, M-L., Peltokallio, L. &
Nurmi, K. & Kyngäs, J. 2011. Solving Scheduling
Mikkelsson, M. 2011. “I’m so tired of being tired“Fatigue as experienced by women with fibromyalgia. Advances in Physiotherapy 13, 11–17.
Problems for Business Use using Computational Intelligence. In: Proc of the 4th International Workshop on
Advanced
Wuhan, China.
31
Computational
Intelligence
(IWACI),
A Vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit A1 Alkuperäisartikkeli tieteellisessä aikakauslehdessä Hyttinen, H. & Kanerva, A-M. 2011. Iäkkään lonkkamurtumapotilaan ohjaus – systemoitu kirjallisuuskatsaus. Tutkiva Hoitotyö 9(2), 12–20. Hyttinen, H. & Hirvonen, E. 2011. Lonkkamurtumapotilaan ohjaus – mittarin kehittämisprosessi. Gerontologia 1, 27–34.
Scheduling. In: Proc of the 5th Multidisciplinary Int. Scheduling Conf.: Theory and Applications (MISTA), Phoenix, USA. Ketamo, H. 2011. Sharing Behaviors in Games. In proceedings of The 5th European Computing Conference (ECC ’11), Paris, France, 28.– 30.4.2011, 120–125. Ketamo, H. 2011. Mapping the learning: How to build and apply semantic maps about learning process. NDLA, Norsk Digital Learning Arena, Annual meeting,
Ketamo, H. 2011. Sharing Behaviors in Games and Social Media. International Journal of Applied Mathematics and Informatics, Vol. 5(1), 224–232.
Kristiansand, Norway, 30-31.8.2011. Ketamo, H., Nurmi, K. & Kallama, K. 2001. User Generated AI in Sports Education. In: Proc. of the 5th
Nurmi, K. & Kyngäs, J. 2011. Days-off Scheduling for a
European Conference on Games Based Learning,
Bus Transportation Staff. International Journal of Innova-
Athens, Greece.
tive Computing and Applications, Vol. 3(1).
Kuusinen, J. 2011. The evaluation of accessibility
Nurmi, K., Kyngäs, J. &, Post, G. 2011. Driver Roste-
and usability in Home for All –project. AAATE 2011,
ring for Bus Transit Companies, Engineering Letters, Vol.
Maastricht.
19(2), 125–132, IAENG, Hong Kong.
Kyngäs, J. & Nurmi, K. 2011. Shift Scheduling for a Large
Post, G., Ahmadi, S., Daskalaki, S., Kingston, J.H., Kyn-
Haulage Company. In: Proc of the 2011 International
gäs, J., Nurmi, K., Ranson, D. & Ruizenaar, H. 2011.
Conference on Network and Computational Intelligence
An XML Format for Benchmarks in High School Time-
(ICNCI), Zhengzhou, China.
tabling, Annals of Operations Research, Springer, USA.
Nurmi, K., Goossens, D. & Kyngäs, J. 2011. Scheduling
Sallinen, M., Kukkurainen, M-L & Peltokallio, L. 2011. Fi-
a triple round robin tournament for the Finnish national
nally heard, believed and accepted – Peer support in the
ice hockey league for players under 20. In: Proc of
narratives of women with fibromyalgia. Patient Education
the IEEE Symposium on Computational Intelligence in
and Councelling. (e-published 17.3.2011) doi:10.1016/j.
Scheduling, Paris, France.
pec. 2011.02.011.
Nurmi, K. & Kyngäs, J. 2011. Solving Scheduling
Sallinen, M., Kukkurainen, M-L., Peltokallio, L. & Mik-
Problems for Business Use using Computational
kelsson, M. 2011. “I’m so tired of being tired“- Fatigue
Intelligence. In: Proc of the 4th International Workshop
as experienced by women with fibromyalgia. Advances
on
in Physiotherapy 13, 11–17.
Wuhan, China.
A4 Artikkeli kongressijulkaisussa
2011. Automated Staff Scheduling using Computational
Advanced
Computational
Intelligence
(IWACI),
Nurmi, K., Kyngäs, J., Leinonen, M. & Kyngäs, N.
Ásgeirsson, E.I., Kyngäs, J., Nurmi, K. & Stølevik, M. 2011. A Framework for Implementation-Oriented Staff
32
Intelligence. In: Proc of the 19th Automation Conference, Helsinki, Finland.
Nurmi, K., Kyngäs, J. & Post, G. 2011. Staff Scheduling
Hirvonen, E. 2011. Arkiajattelua. Polyfonia 1, 10. Ko-
for Bus Transit Companies, Lecture Notes in Engineering
lumni.
and Computer Science: Proceedings of The International MultiConference of Engineers and Computer Scientists, Hong Kong. Sandelin,
S.
Hirvonen, E. & Ala-Luopa, M-L. 2011. Satakuntalaista kumppanuutta. Syöpäyhdistyksen ja ammattikorkeakoulun (SAMK) kumppanuus. Satakunnan syöpäsano-
2011.
The
education
system
and
experiences in Finland. In: Hogeforster, M. (Hrsg.). 2011. Bildungspolitische strategien heute und morgen rund um das Mare Balticum, 159–180. Reviewed by the editorial board. Baltic Sea Academy, Hamburg. ISBN 978-3842359215. Sandelin, S. & Karirinne, S. 2011. Intelligent Renewable
mat 5/2011. Kärki, A., Hirvonen, E., Sallinen, M., Teeri, S. & Sävel, J. 2011. An active actor in regional development. Public Services Review: European Union. Issue 2, 340–341. Kuusinen, J. 2011. Suomalaisen dokumenttielokuvan kujanjuoksu. Journalisti 7, 22.
Energy Solutions in the Satakunta Region, Finland –
Lehtio, A., Ohrankämmen, P. & Pihlanko, J. 2011. Koke-
Enterprises and Higher Education Unit Cooperation
muksia elohopeahöyrylampun korvaavien valonlähteiden
Models. In: Baltic Sea Academy – Max Hogeforster
käytöstä kevyenliikenteenväylällä. Sähkö & Tele -lehti 4,
(Hrsg.) 2011. Energy Efficiency and Climate Protection
30-35. Sähköinsinööriliitto ry. Julkaistu myös verkossa.
around the Mare Balticum, 128–143. Reviewed by
Viitattu 5.7.2011. http://www.sil.fi
the editorial board. Baltic Sea Academy e.V. Baltic Sea
Myllymaa, T. 2011. Vapaaehtoistoiminta on arvokasta.
Academy, Hamburg. ISBN 9783844800982.
Järjestösanomat 2011.
B Vertaisarvioimattomat tieteelliset julkaisut
lukokemukset palveluosaamisen opetuksen perustana.
B3 Vertaisarvioimaton artikkeli kongressijulkaisussa
Tiikkainen P., Karttunen S-L., Routasalo P., Räsänen R.
Renfors, S-M. & Salo, V. 2011. Opiskelijan omat palve-
Kärki, A. 2011. Do we need MLD? Lymphedema therapy: Current evidence of best practice. Keynote in
Ammattikasvatuksen aikakauskirja 1, 33–41.
& Teeri S. 2010. Gerontologisen hoitotyön haasteet ikäpalveluissa. Premissi 6, 17–19.
23rd International Congress of Lymphology, 23.9.2011, Malmö, Sweden. Kärki, A. 2011. Surgical or Non-surgical Treatment: Against Each Other or Together? Roundtable in 23rd
D2 Artikkeli ammatillisessa käsi- tai opaskirjassa tai ammatillisessa tietojärjestelmässä, taikka oppikirja-aineisto
International Congress of Lymphology, 22.9.2011,
Kainu, A-P. & Lähdeniemi, M. 2011. Satakunnan am-
Malmö, Sweden.
mattikorkeakoulun yrityskiihdyttämö –Korkeakouluosaamiseen perustuva yrittäjyys. Yrittäjyyden asialla, 37–44.
D Ammattiyhteisölle suunnatut julkaisut D1 Artikkeli ammattilehdessä
ISBN 978-951-633-076-4 (painettu) ISBN 978-951633-077-1 (pdf). Kärki, A. 2011. Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutus
Gratschew, M. & Nurmi, K. 2011. Computational Intel-
osana järjestötyötä. Teoksessa Holopainen, A. (toim.)
ligence Research. Kever-Osaaja –verkkolehti 1/2011.
2011. Järjestötyötä oppimassa ja kehittämässä. Helsin-
33
ki: Humanistinen ammattikorkeakoulu. ISBN 978-952-
Rautava-Nurmi, H. 2011. Järjestöosaajana työmarkkinoille –projektista työhyvinvointia. Teoksessa Holopai-
110-5. Laine, K. 2011. Avoin innovaatiotoiminta ammattikorkeakoulun ja kumppanien vuorovaikutuksessa, Yrittäjyyden asialla, 21–26. ISBN 978-951-633-076-4 (painettu) ISBN 978-951-633-077-1 (pdf). Lipponen, T., Mikkonen-Ojala, T. & Parkkinen, T. 2011. Opiskeluhyvinvointiryhmät opiskelun tukena. Teoksessa Vuokila-Oikkonen, P., Halonen & A-E. (toim.) 2011. Rakentamassa ammattikorkeakouluyhteisöä. Diakoniaammattikorkeakoulu. B Raportteja 48, 107–127. Lähdeniemi, M., Rautava-Nurmi, H. & Valtokivi, H. 2011. Johdanto julkaisuun Yrittäjyyden asialla, 10-11. ISBN 978-951-633-076-4 (painettu) ISBN 978-951-633-0771 (pdf).
nen, A. (toim.) 2011. Järjestötyötä oppimassa ja kehittämässä. Helsinki: Humanistinen ammattikorkeakoulu. ISBN978-952-110-5. Sallinen,
M.
2011.
Ethics,
users’
perspectives
and participation in developing technology in service house environment. Brukarmedverkan och välfärdsteknologi - konferenssi 6.10.2011, Tukholma, Ruotsi. Teoksessa Winther-Wehner L. (toim) 2012. Etik ock välfärdsteknologi, Inspirationshäfte nr 1. Nordens Välfärdscenter. Varpelaide, H. 2011. SoMe Moodle - miten Moodle-sivu uudistuu sosiaalisen median avulla. ITK2011 Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa. Uutuuden viehätystä, ideoiden kierrätystä. Hämeenlinna: Hämeen kesäyliopiston
Minkkinen, E. 2011. Puhetta ulkomaalaisista satakun-
julkaisuja, sarja B, 76.
talaisissa yrityksissä: Analyysi pk-yritysten henkilöstöhallinnosta vastaavien haastattelupuheesta. Teoksessa N. Nissilä & N. Siponkoski (toim.) Käännösteoria, ammattikielet ja monikielisyys. VAKKI-symposiumi XXXI. Vaasa 11.– 12.2.2011. N:o 38. Vaasa: Vaasan yliopiston käännösteorian, ammattikielten ja monikielisyyden tutkijaryhmän julkaisut, 248–259. http://www.vakki.net/ publications/no38_fin.html
D5 Oppikirja, ammatillinen käsi- tai opaskirja taikka sanakirja Hongisto, V., Haapakangas, A., Koskela, H., Keränen, J., Oliva, D., Hakala, J., Häggblom, H., Koskinen, V., Sandberg, E., Hyönä, J. & Kokko, J. 2011. Sisäympäristön vaikutusten kokonaisvaltainen tutkimus avotoimisto-
Nokkala, S. & Hirvonen, E. 2011. Selviämishoitoyksikön
laboratoriossa. Sisäilmastoseminaari 16.3.2011, Espoo.
hoitotyön erityisosaaminen ja osaamistarpeet erikoissai-
Sisäilmayhdistys. Raportti 29.
raanhoidossa. Teoksessa Teeri, S. & Koivunen, M. 2011. Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa: osa-projekti Satakunnassa. Satakunnan ammattikorkeakoulu. Sarja B, Raportit 1/2011. Nurmi, K. 2011. Satakunta – Yrittäjyyskasvatuksen edelläkävijä. Teoksessa Lähdeniemi, M. et.al. (toim) 2011. Yrittäjyyden asialla. Satakunnan ammattikorkeakoulu. Nurmi, K. & Lundell, T. 2011. Apparaatti – Satakuntalaisten ideoiden koneistamo. Teoksessa Lähdeniemi, M. et.al. (toim.) 2011. Yrittäjyyden asialla. Satakunnan ammattikorkeakoulu.
Lähdeniemi, M., Kimari, R., Mertanen, O. & Keskitalo, J. 2011. Insinöörikoulutus uudistuu. HAMKin julkaisuja 3/2011. Teoksessa Juhani Keskitalo (toim). Insinöörikoulutuksen uusi maailma III – INSSI-hanke kilpailukykyä parantamassa, 21. ISBN 978-951-784-540-3. Lähdeniemi, M., Rautava-Nurmi, H. & Valtokivi, H.(toim.) 2011. Yrittäjyyden asialla. ISBN 978-951-633-076-4 (painettu) ISBN 978-951-633-077-1 (pdf). Minkkinen, E. 2011. Monikulttuurisuus Satakunnassa. Pk-yritysten näkökulma ulkomaalaisiin työntekijöihin ja työnhakijoihin. Satakunnan ammattikorkeakoulu, Sarja
34
A, Tutkimukset 2/2011. Pori: Satakunnan ammattikor-
Ryhänen, H. 2011. Suruparvi ja Suursyömäri, Retretti,
keakoulu.
Punkaharju, 1.6.– 28.8.2011, näyttely.
Porkkala, J. 2011. Portfolio – vaihtoehtoisia valokuvamenetelmiä. Toinen painos. Blurb. www.blurb.com Sirkka, A. 2011. Final Report of the IPA Twinning Light project HR/2008/IB/SO/01TL “Rising the knowledge and skills of nurses and midwives and harmonization educational curricula with Directive 2005/36/EC”. National Institute of Health and Welfare, Finland & Ministry of Health, Croatia. Sirkka, A. 2011. Results achieved for nurse education.
F2 Julkinen taiteellisen teoksen osatoteutus Karsikas, U. 2011. Vuorotyö. Näyttelykatalogi 2011, Satakunnan ammattikorkeakoulu. Sarja D, Muut julkaisut 1/2011. ISBN 9778-951-633-067-2.ISBN 978-951633-068-9 PDF, ISSN 1457-0718. Railo, E. 2011. Uusi Lehti, Galleria G, Helsinki, ryhmänäyttely.
Rising the knowledge and skills of nurses and midwi-
Railo, E. 2011. Vuorotyö, SAMKin kuvataiteen opettajien
ves and harmonization educational curricula with Di-
yhteisnäyttely, Seinäjoen taidehalli.
rective 2005/36/EC – Twinning Light project HR/2008/
Railo, E. 2011. Suomen luonto, Suuri kesänäyttely, Gal-
IB/SO/01TL, Final Conference presentation on 08 July
leria Karajan, Inkoo, ryhmänäyttely.
2011, Ministry of Health, Zagreb, Croatia.
F julkinen taiteellinen ja taideteollinen toiminta F1 Julkaistu itsenäinen taiteellinen teos
G Opinnäytteet G5 Artikkeliväitöskirja Kyngäs, J. 2011. Solving Challenging Real-World
Railo, E. 2011. 50 vuotta ja 8000 vedosta, Poriginal gal-
Scheduling Problems. Ph.D. dissertation, Dept. of In-
leria, Pori, yksityisnäyttely.
formation Technology, University of Turku, Finland, 2011.
Railo, E. 2011. Kuukauden taiteilija, Galleria G, Helsinki,
Merilampi, S. 2011. The Exploitation of Polymer Thick
yksityisnäyttely.
Films in Printing Passive UHF RFID Dipole Tag Anten-
Railo, E. 2011. Matkakuvia, Finlandiatalo, Helsinki, Vuo-
nas on Challenging Substrates. Akateeminen väitöskirja.
den luontokuva –tapahtuma.
Tampereen teknillinen yliopisto. Julkaisu 967.
Ryhänen, H. 2011. Fear!Fear? Vestfossen Kunstlaboratorium, Vestfossen, Norja, 23.5.–30.8.2011, näyttely.
Tieteelliset esitykset (ei koko tekstijulkaisua)
Ryhänen, H. 2011. Gallerie 21, Malmö, Ruotsi, 24.2.–
Javanainen-Levonen, T. & Karinharju, K. 2011. Adapted
23.3.2011, näyttely.
Physical Activity in the training of professionals in social
Ryhänen, H. 2011. Mäkilähtö, Lönnströmin taidemuseo,
services and health care. Workshop in the Nordic Move-
Rauma, 1.10.2011– 22.1.2012, näyttely.
ment-Participation-Community -conference, Bredsten,
Ryhänen, H. 2011. Out of the Blur, Kunst Gallerie Fürth, Fürth, Saksa, 30.3.–1.5.2011, näyttely. Ryhänen, H. 2011. Out of the Blur. Milan, Silvana, Italy. Teosluettelo.
Denmark.
Luettavissa:
http://www.handivid.dk/sub-
pages/Idraet/Nordisk_konference2011english_workshopssummary.html Kainu, A-P. & Laine, K. 2011. Service Innovation for SMEs in Collaboration with Higher Education. Abstract
35
for the Presentation paper FINPIN CONFERENCE 2012,
Managed Learning Behaviours via Software Exercises.
Entrepreneurial Universities, 25–27.4.2012, Muenster,
Introduction to the practitioner’s basic work tools and
Germany.
means in the use of software managed behavior moni-
Ketamo, H. 2011. Pelit oppimisessa. ITK -conference, 5–8.4.2011, Hämeenlinna, Finland. Ketamo, H. & Rynkä, T. 2011. Itseohjautuva oppimateriaali – tuloksia ja kokemuksia. ITK -conference,
Koivisto, A., Merilampi, S. & Kiili, K. 2011. Mobile exergames for preventing diseases related to childhood 4th
International
Symposium
ternational Conference, 21.–24.9.2011, Turku, Finland. Pöyri, M. & Ketamo, H. 2011. Facebook-sovellus nuorten työllisyyden ja rekrytoinnin edistämisessä. ITK -conference, 5–8.4.2011, Hämeenlinna, Finland.
5.–8.4.2011, Hämeenlinna, Finland.
obesity. The
toring recording and training means. The CultWell In-
on
Applied Sciences in Biomedical and Communication Technologies (ISABEL), Barcelona, Spain. Leino, M. & Laine, K. 2011. Partnering between higher education and industry. Abstract for the FINPIN CONFERENCE 2012, Entrepreneurial Universities, 25–27.4.2012, Muenster, Germany. Merilampi, S., Björninen, T., Koivisto, A., Ukkonen, L. & Sydänheimo, L. 2011. Modification of printed wearable strain sensors by PTF ink particle content adjustment. The 4th International Symposium on Applied Sciences in
Rintala, T.-M., Jokela, K. & Luukkanen, M. 2011. Diabeteshoitotyön kehittäminen oppimistehtävien kautta. Vaikuttavat oppimisympäristöt terveysalalla. Ensimmäinen terveysalan koulutuksen kansallinen konferenssi 30.– 31.5.2011, Helsinki. Metropolia AMK, Turun yliopisto. Sallinen, M. 2011. Violence and abuse in the narratives of women with fibromyalgia. WCPT- kongressi. Amsterdam, Hollanti. (On-line julkaisu: Physiotherapy 2011, supplement WCPT proceedings 2011). Sandelin, S., 2011. Experience with vocational training structures in Finland. Increase of attractiveness of vocational training. Conference, 30.9.2011, Panevezys, Lithuania.
Biomedical and Communication Technologies (ISABEL),
Sandelin, S. & Karirinne, S. 2011. Intelligent Renewable
Barcelona, Spain.
Energy Solutions in Satakunta Region, Finland – Coope-
Minkkinen, E. 2011. Puhetta ulkomaalaisista satakuntalaisissa yrityksissä. Analyysi pk-yritysten henkilöstöhallinnosta vastaavien haastattelupuheesta. Esitys XXXI VAKKI-symposiumissa 11.–12.2.2011, Vaasan yliopisto. Mäkitalo, E., Javanainen-Levonen, T. & Kärki, A. 2011. Bachelor’s theses in physiotherapy education supporting regional development in APA. Oral presentation in the 18th International Symposium on Adapted Physical Activity, France, Paris. Nurmi, K. 2011. Staff Scheduling Optimization. Finnish Operations Research Society (IFORS) Seminar, Helsinki, Finland. Puttonen, M. 2011. Practitioner’s teaching objective: Vocational Students’ Daily Rhythmic and Metacognitively
36
ration Models for Enterprises and Higher Education Units. Energy Efficiency and Climate Protection around the ’Mare Balticum‘, 11.5.2011, Hamburg, Germany. Törne, M. & Petäkoski-Hult, T. 2011. Home for All – absence of grounds for disqualification in life. XI Congress of European Federation for Research in Rehabilitation, Riva Del Garda, Italy.
MUUT ESITYKSET Elo, A. 2011. Experiences Gained by Nursing Students in the Use of Electronic Medication Passport. Nordic Forum for Nursing Teachers; Developing Pharmacology Education in the Undergraduate Nursing Curriculum, 9.–11.11.2011, Rovaniemi, Finland. Elo, A. 2011. Hoitotyön opiskelijoiden kokemuksia E-lääkehoitopassin käytöstä. Sairaanhoitajapäivät, Helsinki. Hirvonen, E. 2011. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi ja Porin Veturitallin alueen herkät ihmisryhmät. Terve Kunta -päivät, 15.11.2011, Pori. Kainu, A-P. 2011. Supporting starting entrepreneurs, effects of business incubators . Presentation. International Week 7.–11.3.2011, Hogeschool Saxion, Netherlands.
Lähdeniemi, M. 2011. AMK-tutka, TKI-toiminnan tuloksellisuus. Ammattikorkeakoulujen TKI-päivät 16.– 17.2.2011, Pori. Lähdeniemi, M. 2011. Quality Assurance of Higher Education – Case Finland. Audits in evaluating higher education. Presentation. The 2nd Research Forum with Changzhou University, 16.5.2011, Pori, Finland. Lähdeniemi, M. 2011. RDI and Entrepreneurship – Satakunta University of Applied Sciences. Esitys 8.4.2011, Dundalk, Irlanti. Lähdeniemi, M. 2011. Tutkimus, kehittäminen ja innovaatiot. Alueellisen tutkimuspolitiikan painotukset –strategiatyöpaja, 30.9.2011, Pori. Lähdeniemi, M. 2011. Universities of Applied Sciences and Knowledge Intensive Entrepreneurship as a part of
Kangasperko, M. 2011. Seminar Health Awareness,
the Finnish innovation chain. AMKTutka benchmarking
16.3.2011, Bangaloren yliopisto, Intia (Dayananda Sa-
visit, 14.12.2011, Dublin City University, Ireland.
gar Institutions).
Lähdeniemi, M., 2011. Koulutusrakenne – uuden mal-
Karirinne, S. 2011. Epäluuloille kyytiä! Aurinkoenergia
lin kehittäminen ja hakukohteiden määrittely. INSSI-
toimii täälläkin! Esitys. Energiasäästömarkkinat Raati-
seminaari, 19.1.2011, Tampereen ammattikorkeakoulu,
huoneenpuistossa (Maailman ympäristöpäivän tapahtu-
Tampere.
ma), 03.06.2011, Pori. Karirinne, S. 2011. SolarForum. Developing a business environment. Presentation. The 2nd Research Forum with Changzhou University, 17.5.2011, Pori, Finland.
Lähdeniemi, M. 2011. UAS in Finland. AMKTutka benchmarking visit, 15.12.2011, Institute of Athlone, Ireland. Laine, K. 2011. Ammattikorkeakoulu yritysten innovaatio- ja verkostokumppanina. Esitys ”Metropolia
Karirinne, S. 2011. Solar Energy Future – Potential for
Meets Business” Innovaatiojohtamisen seminaarissa
high tech expertise. Presentation. CO2Free Seminar,
30.3.2011.
29.06.2011, Joensuu.
Laine, K. 2011. Korkeakoulu innovaatioiden edistä-
Koivisto, H. 2011. Lastiturvallisuus; oppisopimustyyppi-
jänä. Esitys Akavan Innovaatioseminaarissa Porissa
nen korkeakoulutettujen 30 op opinnot. Avaustilaisuus,
21.3.2011.
27.1.2011, Helsinki.
Laine, K. & Koskinen, J. 2011. Opetussuunnitelma –
Koivisto, H. 2011. Luotsauksen kehittämisen työryhmä,
kuin armeijan ohjesääntö? Ammatillisen opettajakoulu-
SAMKin simulaattorien esittely, 14.3.2011, Helsinki.
tuksen seminaari, 1.12.2011, Pori.
Koivisto, H. 2011. NTS:n hallituksen kokous, 25-vuotis-
Lehtiö, A. & Perkiö, T. 2011. Replacing Mercury
juhlaseminaari, SAMKin esittely, 2.2.2011, Kööpenhami-
Discharge Lamps for Street Lighting. International
na, Tanska.
Conference on Innovative Technologies, IN-TECH 2011 Proceedings, Bratislava, Slovakia.
Martikainen, H. 2011. UniMET: Engaging the National
Seppänen, P. 2011. Regional Collaboration Models.
Maritime Authorities. European Conference on Maritime
Esitys. Bremenin Kansainvälisyysviikko.
Education and Training, 16.11.2011, London, UK.
Sirkka, A. 2011. Professional Nursing. Rising the
Pohjus, A. 2011. Hiljainen tieto esiin ja talteen. Osaa-
knowledge and skills of nurses and midwives and
misen johtaminen – Fakta-lehden seminaari Talentumin
harmonization educational curricula with Directive
seminaarisarjassa, Helsinki. Renfors, S-M. 2011. Potential buyer’s evaluation of perceived sales quality in the sales situation of complex services. Research Seminar in Tourism Business, Finnish University Network for Tourism Studies, 19.–20.1.2011, Helsinki.
2005/36/EC – Twinning Light project HR/2008/IB/ SO/01TL. Presentation on 04 May 2011 in teacher seminar at the University of Rijeka, Medical Faculty, Rijeka, Croatia. Teräsvirta, A. 2011. Building and Process Integration of Low-Temperature Solar Thermal Energy. Aalto Energy
Sallinen, M. 2011. Narratives on life events, functioning and fibromyalgia. Suullinen esitys. Jyväskylän yliopiston terveystieteen laitoksen VII tieteen päivä, 7.5.2011, Jyväskylä. Sallinen, M. 2011. Elderly people’s perspectives on developing technology in service house environment. Future Housing Workshop, 16.11.2011, Gävle, Sweden. Salo, O., Sallinen, M. & Teeri, S. 2011. Ethical issues in development of technology as expressed by elderly service-house residents. Kuntoutuksen ajankohtaispäivä, 25.11.2011, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Pori. Sandelin, S. 2011. Experience with vocational training structures in Finland. Increase of attractiveness of vocational training. Conference, 30.9.2011, Panevezys, Lithuania. Sandelin, S. 2011. Knowledge management and networking in a water utility. Presentation. The 2nd Research Forum between Satakunta University of Applied Sciences and Changzhou University, 18.5.2011, Pori, Finland. Sandelin, S. 2011. Hiljainen tieto vv-laitoksella. Vesihuollon johtaminen ja kehittäminen (PD) -ohjelmassa. TTY Täydennyskoulutuskeskus EDUTECH, 11.11.2011,Tampere.
38
Day Seminar, 29.11.2011, Espoo, Finland.
Satakunnan ammattikorkeakoulu lyhyesti • Koulutuspaikkakunnat: 4 • Kampukset: 9 • Opiskelijoita: n. 6300 • Henkilökuntaa: n. 450 • AMK-tutkinnon koulutusohjelmat: 25 • Ylemmän AMK-tutkinnon koulutusohjelmat: 8 • Kokonaan englanninkieliset koulutusohjelmat: 5 • Tutkinnon suorittaneita v. 2011: 956 • Tutkinnon suorittaneita kautta aikojen: yli 13 000 • Toiminta vakinaistettu: 1997
Satakunnan ammattikorkeakoulu www.samk.fi