AGORA 4/2011 by SAMK Satakunta University of Applied Sciences

4 | 2011 SATA K UN NA N AMMAT T IK ORK E AK OUL UN O S A A MI S UUT I S ET | S ATA K UNTA UNI V ER S I T Y O F A P PL I E D S C I E N C E S N E W S

AMK-uudistus etenee rivakasti

Opiskelijatalo täyttä totta

Perheyrittäjyys voimavara

Structures to be reformed

Student House is full of life

Family business –a regional strength

KAIKILLA ON OIKEUS TYöHöN MOOD FOR WORK PROJECT

4•11

Sisällysluettelo Index

4 SATAK UNNA N A MMAT T I K OR K EA K OUL UN O S A A MI S UUT I S E T SATAK UNTA UNI V ER S I T Y OF A PPL I ED S CI ENCES NEW S

Pääkirjoitus

Ammattikorkeakoulu-uudistus ja säästötavoitteet ravistelevat SAMKia Structures of Finnish universities of applied sciences to be reformed

Enkelit lentää sun uniin ja tekee perjantaipäivästä kauniin… Mikko Kuustonen on the road

Kaikilla on oikeus työhön Mood For Work project

Saikku –kauan kaivattu opiskelijatalo on täyttä totta Student House Saikku is full of life

Keinoja kehittämistyöhön Saaran tarina: Ylempi AMK -tutkinto on tukenut oman osaamisen kehittymistä Master’s degree in Welfare Technology promotes career development

Perheyrittäjyys voimavarana Family business–a regional strength and asset

Taiteen ja kulttuurin ammattilaiset uskovat ryhmävoimaan Ohjauskulma promotes the employment of art professionals

Pilvipalvelut opetuksessa? Cloud computing in instruction?

Nenäpäivä oli hyvä päivä Raumalla

Opiskelijat ja yrittäjät törmäävät Apparaatissa Ideas and professionals meet at Apparaatti

AGORA 4|2011

AMK-uudistus etenee kuin juna asemalle 2014 TEKSTI TEXT: Päätoimittaja Editor in Chief Hanna Valtokivi

Ammattikorkeakoulujen rakenteellisesta uudis-

menvuotishistoriikkiin neuvottelevaa virkamies-

vät saa olla liian laveita ja profiilien tulee täyden-

tuksesta on puhuttu pitkään. Uudistuksen to-

tä, Heikki Mäenpäätä, joka oli vahvasti mukana

tää toisiaan, viestitti johtaja Anita Lehikoinen.

dellisuus ja vääjäämättömyys paljastui monelle

kuvioissa ammattikorkeakoulujen kokeiluvai-

vasta lokakuussa, kun opetus- ja kulttuurimi-

heen aikana. Haastattelussa Mäenpää totesi,

SAMK on määritellyt profiilikseen: monipuoli-

nisteriö (OKM) julkaisi ammattikorkeakoulujen

että tuolloisten haaveiden, toiveiden ja ano-

nen ja monimuotoinen kouluttaja, yrittäjyyden

tavoitesopimuspalautteet, jotka sisälsivät eh-

musten perusteella maahan olisi helposti saatu

ja luovien ratkaisujen edistäjä, alueen kansain-

dotetut aloituspaikkaleikkaukset.

sadan ammattikorkeakoulun verkosto. Lopulta

välistäjä sekä yritysten ja yhteisöjen tarpeita

tavoitteeksi asetettiin, että kussakin maakun-

palvelevan TKI-toiminnan toteuttaja. Ehkä hie-

Marraskuussa ammattikorkeakoulujen viestijät

nassa olisi pääsääntöisesti vain yksi ammatti-

man enemmän suuntaa antavat painoalat: osaa-

kutsuttiin ministeriöön kuulemaan uudistuksen

korkeakoulu. Tähän ei aivan päästy, sillä Uudel-

misintensiivinen

sisällöstä ja aikataulusta. Tilaisuudessa pu-

lemaallekin niitä syntyi yhdeksän.

hyvinvointiosaaminen, ympäristö ja energia,

opiskeluaikainen

yrittäjyys,

innovatiiviset palvelut ja prosessit sekä auto-

huttiin uudistuksen ydinviesteistä sekä käytiin läpi ministeriön laatimaa tiedotussuunnitelmaa,

Tänä päivänä OKM haluaa uudistaa voimak-

maatio ja koneteknologia. Nähtäväksi jää miten

johon sisältyi muun muassa kohderyhmien pi-

kaasti myös ammattikorkeakoulujen johtamista

SAMKin profiilia vielä terävöitetään.

täminen ajan tasalla uudistuksesta. Maakuntiin,

ja hallintoa linjaamalla kaikki ammattikorkea-

esimerkiksi, luvattiin uudistusta koskevia kes-

koulut osakeyhtiöiksi ja ohjeistamalla osakeyh-

Seuraava tärkeä etappi ammattikorkeakoulujen

kustelutilaisuuksia tammi-helmikuussa 2012.

tiöiden muodostamista. Myös ammattikor-

kannalta on 17.2., kun koulut antavat vastauk-

keakoulujen painoalat ja profiilit käydään läpi

sen OKM:n palautteeseen. Valtakunnallisesti

Marssiessani opetus- ja kulttuuriministeriöön

tiheällä seulalla. Kaikki eivät enää saa tehdä

AMK-uudistus etenee päätöksentekoprosessin

muistelin olleeni siellä kerran aikaisemmin:

kaikkea, vaikka perustehtävään ei tulisikaan

puitteissa siten, että uusi ammattikorkeakoulu-

vuonna 2002 haastattelemassa SAMKin kym-

muutosta. Ammattikorkeakoulujen strategiat ei-

lainsäädäntö astuisi voimaan 1.1.2014.

PAINOS CIRCULATION 4 000 kpl

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

TOIMITUSKUNTA EDITORS Eeva-Leena Forma Sari Kahri Susanna Ruohomäki Marika Elo Katri Väkiparta Käännökset Translations Jarmo Nousiainen

SEURAAVA AGORA ILMESTYY FOLLOWING AGORA WILL BE PUBLISHED Maaliskuussa/in March 2012 www.samk.fi

JULKAISIJA PUBLISHER Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences Tiedepuisto 3, 28600 Pori puh./tel. + 358 (0) 2 620 3000 fax + 358 (0) 2 620 3030 PÄÄTOIMITTAJA EDITOR IN CHIEF Hanna Valtokivi

TAITTO LAYOUT Linda Kuparinen / Vida Design Oy KANNEN KUVA COVER PHOTO Susanna Valtanen by Harri Joensuu PAINOPAIKKA PRINT Euraprint

AGORA 4|2011

SÄHKÖPOSTIT EMAIL etunimi.sukunimi@samk.fi firstname.surname@samk.fi

OSOITTEENMUUTOKSET, LEHTITILAUKSET, PALAUTTEET CHANGES OF ADDRESS, SUBSCRIPTIONS, FEEDBACK: agora@samk.fi ISSN 2242-2528

Ammattikorkeakoulu-uudistus ja säästötavoitteet

ravistelevat SAMKia Ammattikorkeakoulut ovat olleet viime aikoina otsikoissa sekä säästöjen että aloituspaikkojen vähentämisen takia. Mistä oikein on kysymys?

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen on ollut vireillä jo pitkään. On tapahtunut fuusioita, sivutoimipisteitä on karsittu. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) haluaa vähentää ammattikorkeakoulujen määrää ja keskittää opetusta suurempiin kokonaisuuksiin. Tämä on tiedetty jo pitkään. Myrsky nousi, kun OKM julkisti ammattikorkeakoulukohtaiset tavoitteet. SAMKilta edellytettiin koko kulttuurialan lopettamista (kuvataide ja viestintä) sekä tekniikan ja liiketalouden aloituspaikkojen vähentämistä. Yhteensä 142 aloituspaikkaa. Opiskelijamäärän väheneminen merkitsee nykyisen rahoitusmallin mukaan tulojen merkittävää vähenemistä. Uudessa hallitusohjelmassa on annettu ammattikorkeakoulujen valtion säästötavoitteeksi 51 miljoonaa euroa vuoteen 2015 mennessä. Kuntien rahoitusosuus huomioon ottaen ammattikorkeakoulujen kokonaisrahoitukseen kohdistuva säästö on yhteensä 126 miljoonaa euroa. SAMKin osuus siitä olisi noin 5–6 miljoonaa euroa. Uusi amk-laki kivijalkana Ammattikorkeakoulu-uudistuksen tavoitteena on kansainvälisesti arvostettu, itsenäinen ja vastuullinen ammattikorkeakoulu, joka on osaajien kouluttaja, alueellisen kilpailukyvyn rakentaja, työelämän uudistaja ja innovaatioiden kehittäjä. Keskeistä uudistuksessa on uusi ammattikorkeakoululaki, joka muuttaa monia asioita. Vastuu perusrahoituksesta siirretään kokonaan valtiolle. Kaikki ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä. Ammattikorkeakoulujen nykyisen toimilupakäytännön korvaa valtioneuvoston asetus, jossa luetellaan ammattikorkeakoulut, niiden koulutusvastuut sekä se, mitä tutkintoja ammattikorkeakoulu voi antaa. Opetus- ja Teksti TEXT Hanna Valtokivi Kuvat Photos Hanna Valtokivi ja Jussi Partanen

AGORA 4|2011

Kaikesta huolimatta Kämäri suhtautuu muutoksiin toiveikkaana. Muutos on aina myös mahdollisuus. –Haastamme yhteistyökumppanimme mukaan näkemään nämä mahdollisuudet ja kehittämään koko maakunnan vaikuttavuutta.

kulttuuriministeriö ohjaa ja seuraa toimintaa laadun, vaikuttavuuden, kansainvälisyyden ja tehokkuuden varmistamiseksi. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2014 alusta. Johtamista ja hallintoa uudistetaan Ammattikorkeakoulujen sisäiset hallinto- ja johtamisjärjestelmät uudistetaan niin, että strateginen päätöksenteko ja ammattikorkeakoulun kyky vastata oman toimialansa ja alueensa työelämän tarpeisiin vahvistuu. Hallinto järjestetään osakeyhtiölain ja ammattikorkeakoululain säännösten mukaisesti. Uudessa ammattikorkeakoululaissa tullaan määrittelemään ammattikorkeakoulun hallituksen kokoonpano. Kaavailujen mukaan hallituksessa tulisi olla tärkeimpien koulutusalojen työ- ja elinkeinoelämän edustus, tiivis kytkentä toimialueeseen sekä vähintään yksi henkilöstön ja vähintään yksi opiskelijoiden edustaja. Ammattikorkeakouluosakeyhtiöiden yhtiöjärjestykset ja osakassopimukset laaditaan ottaen huomioon uuden lain vaatimukset. Yhtiöjärjestyksissä ja osakassopimuksissa ei voi olla sitoumuksia tai velvoitteita, jotka estävät ammattikorkeakouluja tekemästä tarpeellisia strategisia ja rakenteellisia muutoksia. Ammattikorkeakouluosakeyhtiöt perustetaan voittoa tavoittelemattomina osakeyhtiöinä. Ne eivät jaa osinkoa osakkailleen. Mahdollinen voitto käytetään ammattikorkeakoulun toiminnan tukemiseen ja kehittämiseen. SAMKin kehittäminen koko Satakunnan asia Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy:n toimitusjohtajana syksyllä aloittaneella Juha Kämärillä ehti olla kaksi melko rauhallista työpäivää. Sen jälkeen on riittänyt ratkaistavia ja valmisteltavia asioita, eivätkä ne aivan heti lopu. Osakeyhtiömuoto tuo ammattikorkeakoulun ylläpitoon joustavuutta ja kykyä nopeisiinkin päätöksiin. Yhtiönä ammattikorkeakoulu kantaa itsenäisesti vastuun toiminnastaan, taloudestaan ja tuloksellisuudestaan. Itsenäisyys tuo mukanaan vastuuta ja edellyttää

AGORA 4|2011

Toimitusjohtaja Juha Kämäri vahvaa strategista näkemystä ja Satakunnan kannalta keskeisten uudistusten määrätietoista läpiviemistä. –Sekä julkisen että yksityisen sektorin tulee tunnistaa ammattikorkeakoulun merkittävä suora ja epäsuora vaikuttavuus alueella. Vaikuttavuus muodostuu monesta tekijästä; suorasta työllistämisvaikutuksesta, merkittävästä hanke- ja tki-toiminnasta, yrittäjyyden edistämisestä, osaamispääoman ja osaavan työvoiman kasvattamisesta sekä alueen kilpailukyvyn ja tuottavuuden edistämisestä, Juha Kämäri sanoo. –Kehittäminen edellyttää toimivaa yhteistyötä alueen elinkeinoelämän kanssa. Uudistusprosessin eri vaiheissa myös yhtiön omistajilta, joista suurimmat ovat Porin ja Rauman kaupunki, edellytetään sitoutumista korkeakoulun toim intaedellytysten turvaamiseen. Yksi ratkaistava asia ovat toimitilat. Yhteistyö yliopistokeskuksen kanssa Porissa Puuvillan alueella loisi vetovoimaltaan ja vaikuttavuudeltaan merkittävän osaamiskeskittymän. SAMK siirtyy osakeyhtiön ylläpidettäväksi 1.1.2012 merkittävien taloudellisten paineiden alla. Valtion leikkaukset vievät toteutuessaan vuosibudjetista yli 5 miljoonaa euroa. Kaupungit edellyttävät pääomakustannusten sisällyttämistä tilavuokriin, mikä nostaisi kiinteistökustannuksia vuositasolla 2–3 miljoonaa euroa. Siirtyminen uuden työehtosopimukseen piiriin lisää henkilöstökustannuksia noin miljoona euroa vuodessa. Tämä tulee merkitsemään nykytilanteeseen verrattuna jopa 20 prosentin leikkausta budjettiin.

Structures of Finnish universities of applied sciences to be reformed The reform aims to accomplish an internationally appreciated, independent and responsible university of applied sciences, which provides education for future professionals, builds regional competitiveness, reshapes working life and develops innovations. The reform essentially builds on the new Act on the Universities of Applied Sciences that will bring about a number of changes. The responsibility for the core funding will be transferred entirely to the government. All universities of applied sciences will, in future, be limitedliability companies. The new Act is expected to enter into force at the beginning of 2014. The current practice concerning the operating licences of the universities of applied sciences will be replaced with a Government Decree, which itemises the universities of applied sciences, their responsibilities for providing education and the degrees to be granted by them. The Ministry of Education and Culture will direct and monitor the operations in order to ensure quality, effectiveness, internationality and efficiency. Satakunta University of Applied Sciences (SAMK) will be maintained by a limited-liability company from the beginning of 2012 onward. Juha Kämäri will be the Managing Director of the company. This reform, as well as the simultaneous targets for savings to be achieved in higher education, will pose challenges to SAMK’s operations and administration.

–Kuustonen on aito, rehellinen ja valoisa selviytyjä. Hän ilmaisee vahvasti tunteitaan ja hänen laulunsa ovat jo klassikoita, todettiin yleisöstä. Esiintyjä pysähtyi juttusille kuvataideterapiaa opiskelevan ryhmän kanssa keikan jälkeen.

ENKELIT LENTää SUN UNIIN ja tekee perjaNtaipäivästä kaUNiiN… musiikistAAn jA tv-ohjelmistAAn tunnettu MIKKO KUUSTONEN on hionut näkökulmAA myös AikAAn, tyyneyteen jA vAikuttAmiseen. näiden teemojen ympärillä hän käy pitämässä luentojA jA seminAArejA eri puolillA mAAtA jA perjAntAin huiput -seminAAristA päätellen hyvällä menes-

tyksellä. nAisvAltAinen yleisö oli ihAstuksissAAn jA jutustelun väliin sovitetut hittiBiisit olivAt piste iin päälle. Mikko Kuustonen on hyvä esiintyjä, luonteva, sympaattinen ja koko esityksestä tulee improvisoidun oloinen vaikutelma. Aivan kuin tämä kaikki esitettäisiin ensimmäistä kertaa ja vain

juuri minulle. Niinpä esityksen jälkeen kysyinkin, onko hänellä teatterialan koulutusta. –Ei ole. Mutta kaksi tytärtäni ovat näyttelijöitä, Mikko nauraa ja kertoo nauttivansa improvisoinnista ja sellaisesta meiningistä, jota nähdään television Vedetään hatusta -ohjelmassa. –Olen aina tykännyt tehdä monenlaisia asioita: toimittajan työtä, oppia ja opiskella,

TEKSTI TEXT & KUVAT PHOTOS Hanna Valtokivi

AGORA 4|2011

SOPIVASTI VAKAVAA ASIAA Kuustosen esitystä olivat katsomassa kuvataideterapiaa erityisopetuksen menetelmänä opiskelevia henkilöitä opettajansa Päivi-Maria Hautalan johdolla. Joukkoa ei tarvinnut kahta kertaa pyytää yhteiskuvaan Mikon kanssa. Mitä jäi naisille mieleen esityksestä? –Kaiken kaikkiaan jäi mieleen ajatus siitä, mikä on tärkeää. Jaksaminenko ja selviäminenkö? Ja se, että yhdennellätoista hetkelläkin voi vielä pelastaa asioita, Hautala kiteytti.

kirjoittaa... Lisäksi uskon tarinoihin. En ole koskaan osannut tehdä maailmanparannusbiisejä, ehkä siksi on tärkeä päästä puhumaan näistä asioista…Mikko pohtii. ELOSSA TäSSä JA TäNääN Mikko Kuustosella on yli 25 vuoden kokemus esiintyvänä artistina. Hänen omien sanojensa mukaan ”musiikki jatkaa parhaimmillaan siitä, mihin selityksemme loppuvat”. Kuustonen kokoaa tarinat, laulut ja kuvat matkakertomukseksi, jonka ydin on yksinkertainen: olennaista on olla tänään elossa ja totta. Hän on oppinut paljon kehitysmaiden ihmisiltä. Toisenlaista elämänasennetta ja näkökulmaa hän haluaa jakaa nykypäivän stressaantuneille suorittajille.

Mikko Kuustonen on myös Agoran ystävä.

Bändikaveriensa Sakari ja Mikko Löytyn Asenne ratkaisee ja tarjoaa myös mahdollikautta Kuustonen päätyi jo nuorena miehenä suuden innostaviin muutoksiin, joilla kyynisyyttä ja kaaosta voidaan kaataa. käymään Namibiassa. Hän innostui tutkimaan asioita ja Aika on maailman demokraatkehitysmaiden todellisuus tisin asia. Se lisääntyy kuluesalkoi kirkastua. Sen jälkeen saan ja kaikilla on sitä saman tuli kuvioihin yhteistyö keEI OLE SUUREMPAA verran, mutta sitä ei voi säihitysapujärjestöjen kanssa ELÄMÄÄ KUIN TÄMÄ löä, toteaa Mikko Kuustoja paljon muuta. TÄNÄÄN. nen esityksessään. Hän pohtii –Julkisuudessa on paljon itmyös sitä, mistä tulevat ilkeät sekästä ja pintaliitoa, mutta vanhukset. Tekikö elämä oharit? sen avulla voi myös pitää haluamiaan asioita esillä. Nykyisin tiedän oikeasti kehitysmaa- ja kehitysyhteistyöasi- Minkälainen vanha mies tulee Kuustosen oista enemmän kuin musiikista, Mikko va- Mikosta? –Kuulemma muistutan omaa isääni jo nyt, kuuttaa. mikä on sekä hyvä että huono uutinen. Kyllä –Haluan korostaa sitä, että me jaamme oi- kovasti teen töitä sen puolesta, että huumori keasti yhteisen maailman, ja herättää ihmisiä ja leppoisuus säilyisivät kirkkaana. Ja aina pisiihen, mikä meidän omassa elämänpiiris- tää olla jotain mielekästä tekemistä. sämme kaipaa korjaamista. –Ihmiset kyselevät miten kestät mennä ja olla Takaisin nykyhetkeen. Mitä miehellä on tuollaisissa surkeissa paikoissa. Oma koke- työn alla? mukseni on, että se tekee omalle pääkopalle Suositussa Mansikkapaikka-ohjelmassa Mikäärimmäisen hyvää. Kysymys ei ole ainoas- koa ei enää nähdä, mutta muita tv-ohjelmia taan hädästä vaan siitä, että siellä on paljon on tulossa ja hän haaveilee myös uudesta talk muutakin: taistelutahtoa, sitkeyttä ja voimaa, showsta. –Pidän tv-työstä. Se on kiehtovaa, vaikka toikykyä olla elossa tänään ja iloita siitä. saalta mielipidevaikutuksensa vuoksi ja vallankäytön kannalta myös pelottavaa. ONNELLISUUS ON ARKISTA Onnellisuus ei ole tila, joka asettuu elämääm- –Myöskään ihmisten keskellä olosta ja kiertäme saavutusten tai onnistumisten myötä. Se misestä en haluaisi luopua. Sen sijaan klubi- ja ei liioin ole lottovoitto tai Teneriﬀa. Onnelli- kapakkakeikkailut alkavat olla takana. Se on jo nähty ja tehty, vaikka biisejä tietenkin tulee yhä. suus on paljon arkisempaa ja enemmän.

AGORA 4|2011

PERjANTAIN hUIPPUjA jO VIISI VUOTTA Satakunnan ammattikorkeakoulu on järjestänyt Perjantain Huiput -seminaareja jo viiden vuoden ajan. Ne tarjoavat ajankohtaista ja painavaa asiaa henkilöille, jotka haluavat kehittää osaamistaan huippuasiantuntijoiden johdolla. Seminaarit on tarkoitettu yritysten ja organisaatioiden asiantuntijoille, erikoistumisopintoja tai ylempää AMKtutkintoa suorittaville sekä kaikille itsensä kehittämisestä kiinnostuneille.

mikkO kuuStOnen On the ROAd Mikko Kuustonen is a well-known Finnish musician, reporter, talk show host and human rights activist. He knows the circumstances in developing countries well and cooperates with development aid organisations. He says he has learnt a great deal about the life experiences of people living in humble conditions in the developing countries. In Finland, he arranges music-filled seminars focusing on living in the present and being happy.

Kaikilla on oikeus työhön jokA päivä viisi nuortA siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä. (sosiAAlivAkuutus 4/2009).

–Minkään maan kansantalous ei kestä tällaista, toteaa toimitusjohtaja Pekka Niemelä. Niemelä toimii SAMKin koordinoiman Työmieli-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana ja työnantajaedustajana. Työmielihankkeen tavoitteena on lisätä satakuntalaisten yrittäjien tietoa ja mahdollisuuksia

työllistää mielenterveyskuntoutujia ja muita osatyökykyisiä työnhakijoita. Hankkeen avulla halutaan tarjota sekä kuntoutujille että työnantajille mahdollisimman helppo väylä työllistymiseen ja työllistämiseen, jossa kummankaan ei tarvitsisi ravata luukulta luukulle. –Kuntoutettavissa ihmisissä on paljon hyvää työvoimaa. Aiemmin on ollut helppo kirjoit-

TEKSTI TEXT Sari Kahri KUVAT PHOTOS Harri Joensuu & Sari Kahri

AGORA 4|2011

taa ihmiselle työkyvyttömyyseläkepaperit eikä asiaan ole kiinnitetty sen enempää huomiota, mutta nyt yhteiskunnallinen paine alkaa kasvaa, Niemelä sanoo. Työmieli-hankkeessa on kehitetty työnantajan palveluohjausmalli, jonka tarkoituksena on erityisryhmien työllistämisen helpottaminen ja työnantajan ohjaus rekrytointitilanteessa. Työnantaja saa siis kaiken työllistämiseen liittyvän tiedon yhdeltä luukulta. Palveluohjaaja myös miettii etukäteen kuka olisi työnantajalle paras mahdollinen työntekijä ja auttaa tämän ohjauksessa alkuvaiheessa. Työllistäminen vaatii työnantajalta kärsivällisyyttä ja uskoa. –Kuntoutujan työllistämisessä pitää ottaa hänen kykynsä ja voimansa huomioon. Työpäivät voivat olla esimerkiksi lyhyempiä, Pekka Niemelä kertoo. Pekka Niemelä on itse työllistänyt 4 pitkäaikaistyötöntä. Hänen mukaansa kaikissa ihmisissä on ainesta hyväksi työntekijäksi, varsinkin, kun ottaa huomioon kaikkien omat vahvuudet. Niemelä pitää tärkeänä työhön perehdyttämistä ja työyhteisön tiedottamista. –Yrittäjää voi pelottaa onko hänellä aikaa työllistetyn ohjaukseen, mutta alussa siihenkin saa ulkopuolista apua. 11 vuoden jälkeen takaisin palkkatyöhön Susanna Valtanen on työskennellyt vuoden Porin englanninkielisessä leikkikoulussa. Hän on ensimmäistä kertaa 11 vuoteen normaalissa palkkatyössä. Susanna hoitaa leikkikoulun laskutuksen ja muutkin IT-työt. –Tieto siitä, että olen ammattitaitoinen ja saan rahallisen korvauksen siitä, lämmittää mieltäni, Susanna Valtanen kertoo. Yhdentoista viime vuoden aikana Susanna on opiskellut ja ollut muutamassa työkokeilussa. Vuoden 2007 hän kokee kuitenkin olleen käännekohta kaikessa. Silloin Susanna vietti seitsemän kuukautta Harjavallan sairaalassa. Ennen sairaalajaksoa hän oli koko ajan kotona ja odotti, että häntä soitettaisiin edes jollekin lapsenvahtikeikalle. Elämä pyöri ainoastaan kotiaskareiden ympärillä. –Onneksi omahoitajani sairaalassa keksi, että tarvitsen jotain tekemistä. Aloin hoiAGORA 4|2011

Susanna Valtanen työskentelee Porin englanninkielisessä leikkikoulussa. Hän iloitsee kehittyneestä englanninkielentaidostaan.

tojakson loppuvaiheessa käydä Klubitalo Sarastuksessa, joka on vapaaehtoinen kuntoutumispaikka psyykkisesti sairastuneille henkilöille, jotka haluavat kuntoutua työn avulla. Kotiin päästyäni jatkoin käyntejä. Ensin kävin muutamana päivänä viikossa, mutta vähitellen käynnit lisääntyivät ja lopulta tein täyttä työviikkoa. Sen jälkeen pääsin siirtymätyöhön DIAKiin. Siirtymätyön jälkeen osallistuin IT-kursseille ja pääsin leikkikouluun työkokeiluun, Susanna kertoo. Susanna toivoo, että voisi tulevaisuudessa hankkia itselleen toimeentulon, jolla nostaa itsensä köyhyysrajan yläpuolelle. Haaveissa pyörivät myös elämänkumppanin löytäminen ja perheen perustaminen. Jokaisella meistä on jotain annettavaa Porin englanninkielisen leikkikoulun johtaja Christine Hart-Merimaa suostui oitis, kun Työmieli-hankkeen projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa ehdotti hänelle kuntoutujan ottamista työkokeiluun. –Se oli win-win-situation. Susanna sai töitä ja me saimme työntekijän, joka hallitsee atktaidot, Christine sanoo. –Jokaisella meistä on jotain annettavaa. Työnantajat voivat yllättyä kuinka paljon kuntoutujalla on tietoa ja taitoa. Christine Hart-Merimaa pitää avointa asennetta tärkeänä. Hän muistuttaa myös, että vastoin vanhaa uskomusta ensivaikutelma ei aina ole totta. –Susanna on nykyään aivan eri ihminen kuin aloittaessaan meillä työkokeilun. Yhteinen kieli ja mieli Työmieli-hankkeen tavoitteena on juurruttaa työnantajan palveluohjauksen malli yhteiskuntaan. Tavoitteena on, ettei eri organisaa-

Pekka Niemelä pitää kuntoutujan työllistämistä yhteiskunnallisena panostuksena. Työkokeilu on hyvä keino päästä selville kuntoutujan kyvyistä ja osaamisesta.

tioiden, kuten Kelan, kuntoutuslaitosten ja työvoimahallinnon, välillä olisi kuilua, johon kuntoutuja putoaa pyrkiessään takaisin työelämään. –Kuntoutujan tulisi saada keskittyä paranemiseen. Aiemmin suuri osa energiasta on kuitenkin mennyt luukulta toiselle juoksemiseen ja erilaisten papereiden täyttämiseen. Kun viimein olisi hetki siirtyä työelämään, on voimat mennyt kaikkeen byrokratiaan, hankkeen projektipäällikkö Kaarina Latostenmaa kertoo. Eri organisaatioiden välistä yhteistyötä ja vuoropuhelua onkin hankkeen aikana kehitetty roimasti muun muassa koulutusten avulla. Niin työvoimahallinto kuin Kelakin ovat ottaneet asian tosissaan. –Kaikilla tämän asian parissa työskentelevillä on oltava yhteinen mieli ja kieli, Kaarina Latostenmaa summaa.

Mood For Work project Mood For Work is a development project of Satakunta University of Applied Sciences, designed to make the employment of rehabilitees as easy as possible for employees and employers alike. The project has resulted in a case management model, which provides the employer with information and assistance for employing a rehabilitee. The aim is to manage all employmentrelated matters through a single contact.

SAIKKU – KAUAN KAIVATTU

OPISKELIjATALO ON TäYTTä TOTTA OPISKELIJATALO SAIKKU on vihdoin sAAtu jA siitä toisiAAn kiittelevät yhteisen pöydän ääreen istuneet porin kAupungin tekninen ApulAiskAupunginjohtA jA KARI HANNUS jA opiskelijAkuntA sAmmAkkon hAllituksen puheenjohtA jA JYRI SALLINEN.

Satakuntalaisen opiskelijakulttuurin keskipiste toimii yhteisenä olohuoneena ja kohtauspaikkana ammattikorkeakoulun ja yliopiston opiskelijoille. Opiskelijataloa hallinnoi Porin Opiskelijataloyhdistys ry, joka on perustettu Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijakunta SAMMAKKOn, Porin yliopistokeskuksen Ylioppilasyhdistys Pointer ry:n ja Diakonia ammattikorkeakoulun Porin yksikön opiskelijajärjestö Podia ry:n toimesta vuonna 2010. Idea opiskelijatalosta on muhinut jo vuodesta 2004 alkaen. Varsinainen sysäys kehittymiselle saatiin, kun opiskelijajärjestöt löysi-

vät toisensa ja lähtivät yhdessä kaupungin puheille. Vuoden 2008 kunnallisvaalien alla opiskelijat valtasivat yhden kiinteistön, mikä edesauttoi opiskelijatalon kehittymistä. Vallattu talo ei ollut tuleva opiskelijatalo, mutta sai päättäjät ajattelemaan. Vaihtoehdot kartoitettiin ja päädyttiin nykyisen Saikun tiloihin. Viimeiset kaksi vuotta on konkreettisesti tehty töitä asian eteen. –Saikun tilana toimii vanha kaupungin kiinteistö, joka on korjattu EU-rahoituksella, kertoo Hannus. Remontti valmistui vapun aattona 2010 ja opiskelijatalo on toiminut siitä asti. Huh-

TEKSTI TEXT Marika Elo KUVAT PHOTOS Harri Joensuu

AGORA 4|2011

tikuussa 2011 pyörimään saatu kahvila on käynnistänyt varsinaisen toiminnan ja sytyttänyt opiskelijatalon suosion. NIMI VANHASTA TERVEYSASEMASTA Saikku -nimi valittiin kilpailussa ja se juontaa juurensa rakennuksessa ennen opiskelijataloa toimineeseen työterveysasemaan. Ennen terveysasemaa tiloissa on toiminut muun muassa kauppa, OIKEASSA asunto ja kaupungin OPISKELUKAUPUNGISSA toimisto. ON OLTAVA MYöS –Tila on opiskelijataloksi OPISKELIJAPALVELUITA. hyvässä paikassa. Se sijaitsee lähellä keskustaa, on kaikkien ulottuvilla sekä paikasta on hyvät kulkuyhteydet, Hannus sanoo. –Samassa korttelissa ei myöskään ole asuinrakennuksia, joten pelkoa meluhaitoista ei ollut, lisää Sallinen. Keskeisellä paikalla Antinkatu 7:ssä sijaitseva Saikku on todella helppo löytää. Hohtava Saikku -kyltti näkyy pimeällä hyvin. Ovesta ei voi erehtyä. MONEN MAHDOLLISUUDEN TALO Saikku tarjoaa opiskelijoille mahdollisuutta uudenlaiseen toimintaan sekä vapaaseen ideointiin. –Täällä on halvat hinnat, löhöyspaikkoja, voi tehdä läksyjä, pitää saunailtoja, pelata pelejä, pitää kokouksia, lounastaa sekä nauttia a-oikeutetun opiskelijaravintolan antimia ja tietenkin opiskelijahintaan. Täältä löytyy niin paljon erilaista toimintaa opiskelijoille, kertoo Hannus. –Saikku on toimiva paikka ja hyvin muokattavissa. Tarvittaessa tiloissa voi vetää vaikka aerobic-tunteja, Sallinen täsmentää. Saunatiloja ja koko Saikkua on mahdollisuus myös vuokrata. Syksyn ajan opiskelijat ovat voineet vuokrata saunatiloja ilmaiseksi ja vuokrakirja onkin ollut täynnä. Tiloissa on myös pidetty jo yhdet valmistujaisjuhlat. SATAKUNNAN PARASTA OPISKELIJALOUNASTA Opiskelijahintainen lounas vetoaa tietysti opiskelijoihin. Lounasta käy kuitenkin nauttimassa muutkin kuin opiskelijat. Hannus sekä juttua kuvannut Harri Joensuu kertovat

AGORA 4|2011

Saikun tarina on pitkä, mutta lopputulos onnistunut, kilistävät apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus ja opiskelijakunta SAMMAKKOn puheenjohtaja Jyri Sallinen.

nauttivansa opiskelijatalon lounaasta. Ruoka on hyvää, läheltä ja luomua. –Ehdottomasti Satakunnan paras opiskelijalounas, vakuuttaa Sallinen. TäYTTää ODOTUKSET Sallinen ja Hannus ovat molemmat tyytyväisiä. Opiskelijatalon suunnittelun alkumetreiltä asti mukana ollut Hannus uskoo opiskelijatalon olevan hyvä investointi, mutta pienellä varauksella sanoo lopputuloksen olevan nähtävissä vasta vuosien varrella. –Ollakseen oikea opiskelijakaupunki, on Porissa oltava myös opiskelijapalveluita. Sen vuoksi investointi on kannattava. –Ei mitään syytä, miksi ei olisi hyvä investointi. Saikku antaa kaupungille vakiintuneen statuksen opiskelijakaupunkina, Sallinen vakuuttelee.

Student hOuSe SAikku iS full Of life Student culture in the Satakunta region concentrates on the Student House Saikku, which serves as the joint living room and meeting place for the students of the higher education institutions. After several years of development, the concrete idea of Saikku came into being in 2005, when the students established the Student House Association and had a meeting with the municipal officials. Deputy Mayor Kari Hannus (see photo) was their long-term interlocutor. The long wait was rewarded: facilities were found for students, and a sponsor was found for the facilities. The actual operations started in April 2011. The Student House offers comprehensive leisure time opportunities, inexpensive meals at lunch time, a student restaurant and sauna facilities.

ö & Futureima-

Keinoja kehittämistyöhön Sanna-Kaisa Koski valmistui syyskuussa 2011 fysioterapeutiksi (ylempi AMK) Satakunnan ammattikorkeakoulun hyvinvointiteknologian koulutusohjelmasta. Espoon Järjestöjen Yhteisö ry:ssä Vertaisresepti-hankkeen projektipäällikkönä työskentelevä Koski lähti ensisijaisesti hakemaan pätevyyttä julkisen hallinnon asiantuntijatehtävissä toimimiseen, mutta myös välineitä omaan työhönsä. –Olen valmistunut vuonna 2004 fysioterapeutiksi Satakunnan ammattikorkeakoulusta, mutta en ole tehnyt fysioterapeutin kliinistä työtä vuoden 2005 jälkeen. Olen työskennellyt erilaisissa

kehittämishankkeissa ja sosiaali- ja terveysalan hallinnollisissa tehtävissä, Sanna-Kaisa Koski kertoo. –Opinnot antoivat nimenomaan välineitä itsensä ja työnsä kehittämiseen sekä kokonaiskäsitystä kehittämistyön laajuudesta.

Pääkaupunkiseudulla asuva Sanna-Kaisa Koski halusi opiskella ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon kotikaupungissaan Porissa.

Myös esteettömyysajattelu ja hyvinvointiteknologian käsite tulivat opintojen myötä Sanna-Kaisalle tutummaksi. –Hyvinvointiteknologia voi sanana tuoda joidenkin mieleen eräänlaiset hoitajarobotit tai muut sähköiset innovaatiot, mutta kyse on laajemmasta asiasta. Itselläni erilaisten sähköisten palveluiden ymmärtäminen osana hyvinvointiteknologiaa lisääntyi, Sanna-Kaisa Koski summaa. Vertaisresepti-hankkeen projektipäällikkönä Koski pyrkii nyt kahden vuoden selvitysvaiheen aikana kokoamaan HYKS:in alueen hajanaiset neljää suurta potilasryhmää (sydän-, diabetes-, syöpä- ja mielenterveyspotilaat) edustavat järjestöt järjestöpooleiksi suunnit-

Tekstit TEXTs Sari Kahri & Saara Värttö Kuvat Photos Miikka Pääkkö, Sami Iivonen & Futureimagebank

AGORA 4|2011

telemaan ja toteuttamaan hanketta. Tavoitteena on potilaan hoitoketjun parantaminen julkisen ja kolmannen sektorin syvemmän yhteistyön ja vuorovaikutuksen avulla sekä yhteisten toimintamallien luominen.

Sanna-Kaisa Koski suoritti ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnot runsaassa puolessatoista vuodessa. Opinnäytetyöprosessi eli kehittämistehtävä vei eniten aikaa.

–Suosittelen hyvinvointiteknologian koulutusohjelmaa kaikille kehittämistyöstä kiinnostuneille. Mielestäni tekniikan alan opiskelijoille suuri hyöty oli siitä, että he oppivat tuntemaan terveydenhoitoalaa paremmin, Sanna-Kaisa pohtii.

Saaran tarina ylempi Amk -tutkinto on tukenut omAn osAAmisen kehittymistä Olin kauppatieteiden maisteriksi valmistumisen jälkeen töiden ohessa täydentänyt osaamistani erilaisilla viestintä- ja kielikursseilla ja etsin sopivaa tapaa opiskella ICT-alaa. Halusin oppia ymmärtämään paremmin asioita, joiden kanssa työskentelin ja joista viestin päivittäin. Toimin tuolloin EU-rahoitteisen konenäköprojektin markkinointi- ja viestintätehtävissä Satakunnan ammattikorkeakoulussa. Kun kuulin, että SAMKissa oli haku auki hyvinvointiteknologian koulutusohjelmaan, päätin hakea. Koulutus kiinnosti minua erityisesti siksi, että siinä pääsi näkemään informaatio- ja kommunikaatioteknologioiden soveltamista uudenlaisiin ongelmiin ja ratkaisuihin, joilla voidaan parantaa ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Lisäksi tuntui erinäisten kurssitodistusten sijaan hienolta, jos jaksaisin opiskella itselleni toisen oikean tutkinnon. Työnantajan tuki on työn ohessa suoritetussa opiskelussa erittäin tärkeää. Niin SAMK kuin nykyinen työnantajani Tieteen tietotekniikan keskus Oy, CSC, suhtautuivat opiskeluun kannustavasti ja ajallistakin tukea sain. Lopputyöni tein CSC:lle. Aiheena oli Osaamisen siirto tiedeyhteisöltä yrityksille, case: bio- ja lääketieteen grid-infrastruktuurit. Lopputyöni aihepiiri liittyi työhöni CSC:lla, ja työpaikallani arvostettiin lopputyöni kehitysehdotuksia. Lopputyön haasteena oli löytää aihe, jossa yhdistyivät hyvinvointiteknologia ja tieteen tietotekniikka, lisäksi lopputyön piti luonnollisesti olla sellainen, josta oli hyötyä työnantajalleni. HYVINVOINTITEKNOLOgIAN TUTKINTO VEI UUSILLE URILLE Valmistuttuani kesällä 2007 olin todella iloinen jo siitä, että sain tutkinnon suoritettua, eikä minulla ollut mitään erityistä tarvetta AGORA 4|2011

Tutkinnon myötä minulle tuli laaja-alaisempi kuva ICT:n hyödyntämisalueista ja koulutuksen käytännönläheisyys oli hienoa. Omia vahvuuksia oppi tuntemaan ja arvostamaan opintojen aikana.

mASteR’S deGRee in WelfARe technOlOGy pROmOteS cAReeR develOpment

työpaikan vaihtoon. Toimin silloin viestinnän asiantuntijana ICT-alan EU-projekteissa. Tällä hetkellä olen CSC:llä kehityspäällikkönä. Vedän CSC:n projektitoimistoa ja tiimissäni on 7 asiantuntijaa. Tehtäviini kuuluvat projektitoiminnan kehittäminen ja ryhmäpäällikön tehtävät. Pidän työstäni paljon, tehtävät ovat vaihtelevia, pystyn vaikuttamaan organisaation toimintaan ja minulla on vastuuta.

Project Manager Sanna-Kaisa Koski graduated from the Master-level degree programme in Welfare Technology (Physiotherapy) in September 2011. She regards the lessons learnt in personal and professional development as the best things provided by the degree programme. The programme also taught her to better understand the extent of various development tasks.

Työtehtäväni ovat muuttuneet lisäkoulutuksen myötä. Minulla oli ollut haaveena työskentely kehitysyhteistyön parissa Afrikassa. Kun näin ilmoituksen ICT-alan asiantuntijan paikasta Suomen Ulkoministeriön rahoittamassa maaseudun kehittämisprojektissa Mocuban kaupungissa, Zambeziassa, Mosambikissa, päätin hakea ja minut valittiin tuohon tehtävään. Ratkaisevaa valinnassani oli juuri tuore hyvinvointiteknologian tutkintoni, jota arvostettiin paljon. Projektissa opetimme mocubalaisille ja paikallisille yrityksille tietokoneen peruskäyttöä ja ICT:n hyödyntämistä liiketoiminnassa sekä tuotimme maatalouteen ja luonnonvarojen kestävään käyttöön keskittyviä radio-ohjelmia sekä portaalin Mocuban kunnalle. Kahden vuoden työkomennuksen jälkeen palasin CSC:lle ja minut nimitettiin nykyisiin tehtäviini.

Saara Vättö, who works as a Development Manager in the IT sector, recommends the Master-level degree programme to anyone who is interested in learning something new and enhancing his or her competence. It is important that the employer has a favourable attitude towards the employee’s studies, and it is ideal if the student can take advantage of the studies at work. The motivation to study will grow when the student sees that the completed studies are useful in daily work. The combination of working and studying always requires certain efforts. Saara Vättö says that the course topics were interesting and supported her own work, which provided the necessary motivation.

Perheyritys on lahja edelliseltä ja laina seuraavalta sukupolvelta

Perheyrittäjyys voimavarana Nakkila Works Oy:n tuotantopäällikkö, 33-vuotias Jussi Kivioja, on seurannut yrityksen toimintaa jo pikkupojasta lähtien. Seitsemän vuotta sitten hän siirtyi opiskelujen ja kesätöiden jälkeen täysipäiväisesti mukaan yrityksen operatiiviseen toimintaan. Nakkila Groupin perusti vuonna 1948 Jussin isoisä Arvi Kivioja. Hänen perintöään jatkaa tällä hetkellä kaksi sukupolvea, joista Jussi ja kaksi hänen veljeään edustaa kolmatta. Nakkila Groupin konserniin kuuluu operatiiviset yhtiöt: Nakkila Works Oy ja Nakkila Boilers Oy. Konsernin liikevaihto tulevalla

kaudella tulee olemaan n. 15 M€. Nakkila Groupin konserni työllistää suoraan tällä hetkellä 80 henkeä, sekä lisäksi huomattavan määrän alihankintaverkostonsa kautta. Aktiivisesti mukana Satakunnan Perheyritysverkostossa Kaikki yritystä koskevat tärkeät päätökset tehdään perheen kesken. Jussi Kiviojan mielestä perheen ja yritystoiminnan symbioosi onkin parhaimmillaan perheyrityksen suurin voimavara. Samalla se hänen mukaansa myös asettaa erilaisia haasteita perheen sisäiselle roolitukselle ja ihmissuhteille. –Perheyrittäjien horisontti on tyypillisesti pidemmällä kuin yrittäjillä yleensä. Perheyrittäjät perustavat päätöksentekonsa ajatel-

len yrityksen jatkuvuutta ja tulevaisuutta myös seuraavien sukupolvien kannalta, toteaa Jussi. Yrityksen operatiivisessa toiminnassa mukana olevat sukupolvet ovat olleet aktiivisesti mukana Satakunnan Perheyritysverkoston tilaisuuksissa. Jussi Kivoja toteaa Satakunnan Perheyritysverkoston kutsuseminaarien olevan hyviä tilaisuuksia verkostoitua. –Niissä tapaa paljon eri alojen ja erilaisten lähtökohtien yrittäjiä, joita kaikkia kuitenkin yhdistää perheyrittäjyys. Kokemuksia vaihtamalla ja keskustelemalla voi saada paljon eväitä omaan toimintaan ja tilanteeseen, kertoo Jussi. Nakkila Group osallistui 2010 toteutettuun satakuntalaisten perheyritysten vaikutta-

TEKSTI TEXT: Anu-Mari Nieminen KUVAt PHOTOs: Harri Joensuu

AGORA 4|2011

vuustutkimukseen, jonka Satakunnan perheyritysverkosto tilasi toteutettavaksi 2010. Vaikuttavuustutkimus saa tänä vuonna jatkoa, ja siinä päähuomio kohdistuu kahden vuoden aikana tapahtuneeseen muutokseen satakuntalaisten perheyritysten vaikuttavuudessa. Tutkimuksella on Jussi Kiviojan mielestä yhteiskunnallista merkittävyyttä, sillä perheyritykset eroavat olennaisesti muista yrityksistä. Yhteiskunnan ja päättäjien on hänen mukaansa tärkeää ymmärtää perheyhtiöiden vaikuttavuus kansantalouteen sekä perheyrityksiin liittyvät toimintatavat ja ar-

vot, joita harvoin voi verrata suoraan muihin yrityksiin. Yhteiskunnan tulisi luoda riittävät edellytykset perheyritysten jatkuvuudelle toteaa Jussi. Monipuolista yhteistyötä SAMKin kanssa Satakunnan Perheyritysverkoston toiminnan, harjoittelijoiden ja opinnäytetöiden lisäksi Nakkila Groupin yhteistyö SAMKin kanssa liittyy nykyään pääasiassa koulutus- ja kehityspalvelujen hyödyntämiseen ja hankkeissa mukana oloon.

Muun muassa konsernin toisen operatiivisen yhtiön Nakkila Boilers Oy:n liiketoiminta on aikanaan perustettu SAMKin kanssa toteutetun hankkeen tuottaman innovaation pohjalta. Nykyisin yritys on Pohjoismaiden johtavia lämpölaitosten toimittajia omassa kokoluokassaan. Lisäksi Nakkila Works Oy on mukana tällä hetkellä käynnissä olevassa Täydennyskoulutuskeskuksen Ostu –hankkeessa. Hankkeessa yrityksen henkilökunnalle tehtiin osaamiskartoitukset, joiden perusteella heille suunnitellaan täsmäkoulutusta.

Satakunnan Perheyritysverkosto yhdistää alueen perheyrittäjät Satakunnan Perheyritysverkosto on alueellinen perheyritysten yhteenliittymä. Verkostossa tutkitaan ja käsitellään koulutuksen keinoin perheyrittäjyyden haasteita, kasvatetaan yritysten omistaja- ja liiketoimintaosaamista ja verkostoidutaan alueen muiden perheyrittäjien kanssa. Verkosto on perustettu vuonna 2008, ja siinä on tällä hetkellä mukana 121 yritystä Satakunnan alueelta. Verkostoa koordinoi Satakunnan ammattikorkeakoulun Täydennyskoulutuskeskus.

Nakkila Works Oy:n tuotantopäällikkö Jussi Kivioja on perheyrityksen kolmannen sukupolven edustaja.

Family businesses –a regional strength and asset The Satakunta Family Business Network, which is coordinated by SAMK's Continuing Education Centre, is a regional alliance of family businesses. Through educational means, the network investigates and addresses the challenges of family businesses, enhances their ownership and business competence and creates links to other family businesses in the region.

AGORA 4|2011

The activities of the network are steered by a working group consisting of representatives of family businesses across the Satakunta region. Nakkila Group is one of the enterprises actively involved in the network. Production Manager Jussi Kivioja, who represents the third generation in the enterprise, thinks that the symbiosis

of the family and the business operations is, at its best, the greatest asset of a family business. At the same time, it poses various challenges to the role differentiation and human relationships within the family.

Taidealalla työllistyminen on pitkälti kiinni omasta aktiivisuudesta sekä kyvystä järjestäytyä.

Antti Pedrozon Alaskan Fairbanksiin 2011 valmistama perinteinen jääsauna.

Jääsauna Alaskaan!

Taiteen ja kulttuurin ammattilaiset uskovat ryhmävoimaan Antti Pedrozo on taiteen ammattilainen. Satakunnan ammattikorkeakoulun Kankaanpään kuvataiteen koulutusohjelmasta 2002 valmistunut monitaituri on hankkinut menestystä niin ulkomailla kuin kotimaassa. Taiteilijalle satelee yhteistyökutsuja riittävästi yhden miehen tarpeeseen. Antti on yhdistysaktiivi ja toimii Porissa Tehdas ry: n puheenjohtajana pian kymmenettä vuotta. Hänen mielestään taidealalla työllistyminen on pitkälti kiinni omasta ak-

tiivisuudesta sekä kyvystä järjestäytyä. Antti painottaa yhteistyötä myös taidealojen ulkopuolisten toimijoiden kanssa. –Päämäärien toteutumiseen tarvitaan rahaa sekä usean eri alan osaamista. Se on lopuksi aina taiteilijan oma päätös mihin panostaa. Tehdas ry on aktiivinen, alueellinen projektien kiihdyttäjä. Suurtuotantoihin ja pidempiaikaisiin projekteihin tarvitaan kuitenkin yhteistyökumppaneita, apua paperityön hoitamiseen sekä managerointiin, valottaa Antti yhdistyksissä ja yleisemmin taidekentällä olevaa Ohjauskulman mentävää aukkoa.

Antti kartuttaa jatkuvasti omaa osaamistaan hiekka- lumi- ja jääveiston parissa. Tunnetulle tekijälle kävi kutsu myös Alaskaan, jossa tänä vuonna järjestettiin jäänveiston maailmanmestaruuskisat. –Alaskasta otettiin yhteyttä ja pyydettiin toteuttamaan jääsaunaa. Projekti onnistui mainiosti ja sauna lämpisi yli 70 asteiseksi hurjassa pakkassäässä! Tiilikaupungin kasvatti muuraa tulevaisuutta Emilia Kerola, kankaanpääläinen keramiikan ja kuvataiteen tuntiopettaja, toteuttaa Ohjauskulman tukemana yhteisöllistä Tii-

TEKSTI TEXT: Saija Mustaniemi KUVAt PHOTOs: Saija Mustaniemi & Antti Pedrozo

AGORA 4|2011

Mestarin taidonnäyte, Antti Pedrozon jääveistos Transformer vuodelta 2010.

Emilia Kerola ja yhteisöllinen, usean eri tekijän ammattitaidon näyte Tiilimuuri.

limuuria. Opetustyöstä kesät vapaalla oleva Emilia halusi laajentaa työkenttäänsä myös projektinhallintaan. –Minua kiinnostaa mahdollisuus usean eri toimijan ammattitaidon yhdistämiseen. Emilia odottaa Ohjauskulmalta ammatillista tukea uuteen aluevaltaukseen: hakemusten valmisteluun sekä projektin rahoituksen kartoittamiseen.

INFO Ohjauskulma on Satakunnan ammattikorkeakoulun hallinnoima ESR -hanke taiteen ja kulttuurin toimijoille. Ohjauskulma auttaa työllistymismahdollisuuksien kartoittamisessa, tukee erilaisissa projekteissa ja tarjoaa koulutusta Po-

Ohjauskulma –which means “steering angle” –is an ESF project managed by Satakunta University of Applied Sciences, intended for actors in the field of art and culture.

rissa, Raumalla ja Kankaanpäässä 2011–2013. Yhteistyökumppaneina toimivat Porin, Rauman ja Kankaanpään kaupungit.

Raumalaiset haluavat näkyville Rauman taidegraafikoiden puheenjohtaja taiteilija Anu Sukanen analysoi raumalaista taidekenttää aktiiviseksi, mutta edelleen kokoamattomaksi. –Raumalla on paljon tekijöitä, mutta galleriatoiminta on vähäistä. Ohjauskulmassa saisi yhdistettyä paikalliset tekijät ja kehitettyä työkaluja yhteiseen markkinointiin, pohtii Anu.

www.ohjauskulma.blogspot.com

Eräänä kehittämisen kohteena Anu näkee taidemuseon, kirjaston ja Rauman taidegraafikoiden sekä taiteilijaseuran pyörittämän taidelainaamotoiminnan, joka syystä tai toisesta on jäänyt raumalaisille etäiseksi. Graafikoiden puheenjohtaja odottaa päällekkäisyyksiä karsivaa sekä avointa maakunnanlaajuista taide- ja kulttuuritoimijoiden yhteistyötä.

Kankaanpäästä alkunsa saanut taidelainaamo Taidekehä on vakiinnuttanut asemansa oppimisympäristönä. Tällä hetkellä Taidelainaamossa työharjoittelua suorittaa kaksi kuvataiteen opiskelijaa. Taidekehä jalkautuu seuraavaksi Huittisten kampukselle, jossa tammi- helmikuussa 2012 järjestettävät avajaiset ovat yhteiset Apparaatin kanssa.

AGORA 4|2011

Ohjauskulma promotes the employment of art professionals

Taidelainaamokuulumisia

Professionals of art and culture in the Satakunta region believe in the power of group identity. Antti Pedrozo, art professional and NGO activist in Pori, thinks that operating in the art sector is largely dependent on one’s personal activeness and ability for getting organised. He also regards cooperation with actors from outside the art sector as important. Emilia Kerola, lecturer of ceramics and visual art in Kankaanpää, is in charge of the Tiilimuuri project, supported by Ohjauskulma. She expects Ohjauskulma to give her professional assistance to a new endeavour: the preparation of applications and the mapping of project funding. Artist Anu Sukanen, Chairperson of the Graphic Artists' Association in Rauma, describes the local art and cultural sector as active but still unorganised. She believes that Ohjauskulma could bring the local actors together and develop tools for joint marketing efforts.

Kolumni:

Pilvipalvelut opetuksessa? Kirsti Jasu-Kuusisto

Tämäkin juttu on luettavissa pilvestä, Google blogista: http://kjksamk11.blogspot.com

Tietotekniikan käyttötavat opetuksessa ovat muuttuneet erilaisten verkosta vapaasti saatavien “pilvityökalujen” mukana. Niitä otetaan käyttöön ja käytetään jokin aika ja sitten huomataan, että pilvi onkin jo kuivunut pois ja siirrytään seuraavaan pilveen ja otetaan uudet työkalut haltuun.

Opetuksessa voidaan siis vain siirtyä pilveen, vapaasti verkossa olevia palveluita voidaan käyttää suljettujen ja oppilaitosten järjestelmien esim. Moodle rinnalla. Tämä on johtanut siihen, että usein opettaja saa ensikosketuksen pilvipalveluihin opiskelijan kautta. Näin onkin varmaan hyvä edetä, koska opiskelija saa itse valita sähköiset työvälineet. Heitä ei voi pakottaa pilvipalveluiden käyttäjäksi, vaan oppilaitoksen on tarjottava myös perinteiset sähköiset oppimisen työkalut.

Mitä pilvipalvelut ovat? Niissä sovelluksia käytetään verkon yli keskuspalvelimilta, jonne

Toinen merkittävä muutos on se, että enää ei

myös tiedot tallennetaan. Pilvipalveluja voidaan

oikeastaan voi opettaa jonkin pilvityökalun käyt-

käyttää paikasta riippumatta eri päätelaitteilla:

töä. Jokaisen pitää itse löytää ne ja itse opetella

pöytätietokoneella, läppärillä, tabletilla, älypu-

käyttämään niitä itselleen sopivalla tavalla. Tämä

helimella. Käyttö ei myöskään riipu käyttöjärjes-

on kokonaan uusi kulttuuri, enää työkaluja ei

telmästä. Käyttöä helpottaa nopea nettiyhteys.

hallita kokonaisuudessaan, vain niiltä osin, kuin itsellä on tarvetta ja intoa kokeilla.

Oppimateriaalit ja opiskelijoiden tuottamat aineistot hajautuvat erilaisiin pilvityökaluihin, esim:

Innostan kaikkia ottamaan vaan rohkeasti työ-

Google -dokumentit, Youtube –videot, erilai-

kalut käyttöön. Kaikissa palveluissa on pari

set kuvagalleriat. Opiskelija voi räätälöidä omia

perusasiaa, jotka pitää tarkistaa. Ensimmäise-

oppimisen työkaluja haluamikseen ja linkittää

nä asiana on julkisuus, etsi jostain asetuksista

ne vaikka Moodlen tehtävän palautukseen. Voi

kohta; profiili ja tietosuoja ja tarkista mitä kaik-

siis käydä niin, että opiskelijalla on laaja valikoi-

kea näkyy maailmalle. Toinen mikä kannattaa

ma työkaluja käytössään ja opettaja lukee niitä

etsiä on Ohjeet; niitä selailemalla saa hyviä

Moodlen kautta.

vinkkejä.

Cloud computing in instruction? Ways of using information technology in instruction have changed with various “cloud computing tools” that are freely available online. They are introduced and used for some time until the user notices that the cloud has dried up. Then the user moves onto the next cloud and learns to use new tools. What is a cloud computing service? It refers to the use of applications online via central servers, in which the data is also saved. The cloud computing service can be used regardless of location with different terminal equipment: desktop computer, laptop computer, tablet computer and smartphone. The use does not depend on the operating system either. Rapid internet access makes the use easier. In instruction, therefore, it is possible to simply move onto the next cloud, and services that are freely available online can be used in addition to closed and institutional systems. AGORA 4|2011

Opiskelijat Marjo Nurmi, Anette Rintala ja Henri Peltonen sekä opettaja Petteri Teppola haastaa kaikki hyväntekoon.

Nenäpäivä on hyvä päivä TEKSTI TEXT & KUVA PHOTO: Jatta Lehtonen

Sain muutama vuosi sitten joululahjaksi vuohen. Minun ei tarvinnut hankkia sille tallipaikkaa, koska sen koti oli Pohjois-Ugandassa. Vuohella oli hieman suurempi merkitys kuin syödä kesällä yli kasvanutta nurmikkoa Satakunnan sydämessä. Sen tehtävänä oli omalta osaltaan auttaa ugandalaista perhettä ulos köyhyyden kierteestä tuottamalla maitoa ja synnyttämällä jälkeläisiä. Valtakunnallinen Nenäpäivä ei myy vuohia, mutta erilaisten tempauksien myötä sen tarkoitus on kerätä varoja kehitysmaiden lasten auttamiseksi. Tärkeään kampanjaan on lisätty ripaus hauskuutta punaisen nenän merkeissä. Lions Club Rauma on yksi monista organisaatioista, joka oli mukana Nenäpäiväkampanjassa marraskuun alussa Raumalla. Keräystempauksen toteuttamiseen apua pyydettiin Liiketoiminta Rauman opiskelijoilta. Henkilöstöjohtamisen opettaja Petteri Teppola sai mukaan neljä innostunutta liiketaAGORA 4|2011

louden opiskelijaa. Mukaan lähtivät Anette Rintala, Marjo Nurmi, Henri Peltonen sekä Kaisa Peltola. – Aivan loistava juttu, että opiskelijat lähtivät mukaan suhteellisen nopealla aikataululla, kyseessä oli kuitenkin syyslomaviikko. Tämä osoittaa erinomaista asennetta ja yhteiskuntavastuuta, iloitsee Teppola. Opiskelijat lähtivät ilolla mukaan ja tehtävä osoittautuikin melko helpoksi. –Oli positiivista huomata, että vaikka kyseessä oli rahankeräys, ihmiset ja yritykset ottivat meidät hienosti vastaan. Asiaa ei tarvinnut sen enempää selitellä. Kaikki tiesivät mistä Nenäpäivässä oli kyse. Kiittelevät opiskelijat.

tauolla ihmiset tiesivät mistä lipaskeräyksessä oli kyse. Kertovat opiskelijat. Haastattelun aikana opiskelijat intoutuivat kehittämään ensi vuoden Nenäpäiväksi haastetempausta. –Voitaisiin haastaa muut Satakorkean korkeakoulut mukaan keräämään rahaa. Näin saataisiin myös laajemmin näkyvyyttä. Kampanjan tuotto on vielä arvoitus, koska yritykset voiva yhä lahjoittaa loppuvuoden ajan. Tähän mennessä tuottoa on tullut reilut 2000 euroa. Lipaskeräystuotto oli 730 euroa.

INFO Nenäpäivä kerää varoja maailman köyhimmissä

Perjantaina Äijänsuolla Opiskelijoiden tehtävänä oli kahden päivän ajan kerätä rahaa yrityksiltä sekä perjantaiillan Lukko –Ässät –ottelussa huolehtia erätauoilla lipaskeräyksestä yhdessä lions-klubin kanssa. –Parisen kymmentä yritystä lähti mukaan. Mielestämme tämä on hyvä tulos, koska keräysaika oli lyhyt. Jääkiekko-ottelussa hallilla oli teemaan liittyen oheistoimintaa mm. Lukon pelaajilla oli punaiset nenät, joten erä-

oloissa asuvien lasten hyväksi ja kannustaa suomalaisia hauskaan varainkeräykseen. Nenäpäivä järjestetään kerran vuodessa loka-marraskuun aikana. Keräys jatkuu vuoden loppuun. Suomalaisten avulla tuhannet lapset pääsevät kouluun, saavat suojaa hiv-tartunnalta tai nukkuvat yönsä turvassa malariaverkon alla. Nenäpäivän järjestää Ylen Hyvä Säätiö. Sen toiminnassa ovat mukana myös Pelastakaa Lapset, Plan Suomi Säätiö, Suomen Lähetysseura, Fida International, Solidaarisuus ja SASK. (www.nenapaiva.fi)

Opiskelijat ja yrittäjät törmäävät Apparaatissa TEKSTI TEXT: Marika Elo KUVAt PHOTOs: Linda Kuparinen Tartu mahdollisuuteen tai anna mahdollisuus. Apparaatissa!

Apparaatin Porin toimipiste luo jo ulkopuolelta tunteen halusta avata ovi. Oranssin väriset teippaukset kiinnittävät huomion ja vetävät puoleensa. Sisältö on pakko olla yhtä pirteä ja inspiraatiota herättävä, ja sitä se onkin. Säkkituolit ja pehmeä sohva tarjoavat aivan erilaisen, innostavan ympäristön toimistotyön vaihteeksi. Arki maistuu taas. Osana Protomo-verkostoa toimiva Apparaatti sai alkunsa neljä vuotta sitten, kun mietittiin, miten opiskelijat ja yritykset saataisiin kivuttomasti kohtaamaan toisensa. Nämä kaksi asiaa taivutettiin yhdeksi hankkeeksi ja saatiin syntymään idea kohtaamispaikasta, Apparaatista, jossa yritykset voivat tarjota idea-aihioitaan ja opiskelijat tai valmistuneet korkeakoulutetut henkilöt tarttua niihin. –Apparaatti toimii satakuntalaisen osaamisen törmäyspaikkana yhdistäen osaajat ja ideat, Apparaatin projektipäällikkö Teppo Lundell luonnehtii toimintaa.

Satakunnan ELY-keskuksen elokussa 2011 myöntämän yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksen avulla hanke saatiin syntymään. Apparaatti toimii nyt Porissa, Raumalla, Huittisissa ja Kankaanpäässä. Apparaattiin halutaan Yrityskiihdyttämön tapaista toimintaa Satakunnan korkeakouluille. Ideana on myös lisätä korkeakoulujen välistä joustavuutta sekä poistaa rajoja eri toimialojen väliltä. Näin voidaan luoda uutta yhdistämällä eri alojen näkökulmia. –Korkeakouluopiskelijan tai valmistuneen on mahdollisuus tulla Apparaattiin käyttämään maksuttomia tiloja, laitteita ja hankkimaan sparrausta. Tarkoituksena on, että opiskelija voi keskittyä osaamiseensa ja työn hankintaan, Lundell sanoo. Opiskelijoiden, Satakunnan korkeakoulujen ja yrittäjien näkökulmasta toimiva Apparaatti tarjoaa mahdollisuutta johonkin uuteen, sellaiseen, mitä kaikkien kannattaa kokeilla. Apparaattiin voi tulla tarttumaan mahdollisuuteen tai antamaan mahdollisuuden muille.

Protomo: - Innovaatioapparaatti, jonka perusajatuksena on yhdistää vapaita tuotekehityksen ammattilaisia, jotka muodostavat osaamiseltaan monipuolisia ja ketterästi toimivia innovaatiotiimejä. Aihioista syntyy uusia yrityksiä, mistä syntyvät tuotot jaetaan kaikkia osapuolia hyödyttävästi. - Protomoa edelsi Tampereen korkeakoulujen yhteydessä toiminut opiskelijoille tarkoitettu innovaatiopaja Demola. - Vuonna 2009 ensimmäiset Protomot aloittivat toiminnan Jyväskylässä, Tampereella ja Salossa.

Ideas and professionals meet at Apparaatti Apparaatti combines professionals and ideas into a well-functioning entity. It provides a forum where companies can offer outlines for ideas, and students or holders of an academic degree can develop them. Apparaatti provides new opportunities to the students and staff of the higher education institutions and entrepreneurs in the Satakunta region.