Agora 1/2011 by SAMK Satakunta University of Applied Sciences

1 | 2011 SATAK U N N A N A M M ATTIKORKEAKOULUN OSAAMI S U U T I S E T | S ATA K U N TA U N I V E R S I T Y O F A P P L I E D S C I E N C E S N E W S

Innovatiivista!

Menestykseen laskemalla

Aurinkoenergiaa ja konenäköä

Promotion of innovations

Computational intelligence

Solar energy & Machine vision

Uusi tutkimusohjelma lupaa älykkyyttä ja yhteistyötä

1•11

Sisällysluettelo Index

4 SATAKUNNAN A M M AT T I K O R K E A K O U L U N O S A A M I S U U T I S E T SATAKUNTA U N I V E R S I T Y O F A P P L I E D S C I E N C E S N E W S

Pääkirjoitus Editorial

Uusi tutkimusohjelma lupaa älykkyyttä ja yhteistyötä New research programme promises intelligence and cooperation

Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain innovatiivista Partnership for the promotion of innovations

Lyhin reitti menestykseen voi löytyä laskemalla Computational intelligence for public transport

Aurinkoenergian tutkimus ja tuotanto ovat vahvassa vauhdissa Solar energy from Satakunta

Konenäkö kertoo, mitä silmät eivät näe Machine vision is invisible to the eye

TV-tähti ja yrittäjä Jone Nikula: Yrittäjyydessä tärkeää kokonaisuuden käsittäminen TV celebrity acts as an ambassador for entrepreneurship

Kaikkien Koti on Satakunnan alueen ensimmäinen esteetön koti Living Lab is accessible

Osaamisen johtaminen on toiminnan johtamista Organisation’s success is based on skills and knowledge

The urban area of Pori is developed within a European network project Porin kaupunkialuetta kehitetään eurooppalaisen verkostohankkeen välityksellä

AGORA 1|2011

Hyvinvointia ja kilpailukykyä Satakuntaan TEKSTI TEXT: Päätoimittaja Editor in Chief Hanna Isoaho

Well-being and competitiveness

Agora-lehden teemana on tällä kertaa tut-

tarkoituksena on kytkeä SAMKin tutkimus-

kimus, kehittäminen ja innovaatiotoiminta.

toiminta alueen muuhun TKI-toimintaan

Satakunnan ammattikorkeakoulun uusi

sekä osaksi kansainvälisiä verkostoja, min-

tutkimusohjelma on vastikään ilmesty-

kä tärkeyttä myös Satakunnan Yrittäjien

This magazine focuses on research,

nyt ja artikkeleissa valotetaan ohjelman

toimitusjohtaja Markku Kivinen painottaa

development and innovation activities. The new

teemoja, jotka ovat tulevaisuuden energia

Agoran haastattelussa. Myös SAMKin

research programme of Satakunta University

ja ympäristö sekä älykkyyttä teollisuu-

sisällä syntyy säpinää: omien osaamisalu-

of Applied Sciences (SAMK) was released

teen ja palveluihin. Teemat jakautuvat

eiden yhdistäminen uutta luovalla tavalla

recently. The articles in this magazine shed

edelleen painopistealueisiin, joita ovat

sekä uusien avausten ja korkeamman

light on the themes of the programme: energy

energiajärjestelmät; rakennettu ympäristö

riskin hankkeiden mahdollistaminen.

and environment of the future, and intelligence

ja kestävä kehitys; kustannustehokkuus ja

for industry and services. Coinciding with the

tuottavuus sekä palvelun laatu ja asiakas-

Lehden ilmestymisen aikaan SAMK järjes-

issuing of this magazine, SAMK arranges a

tyytyväisyys.

tää ammattikorkeakoulujen valtakunnalliset

nationwide RDI event of the Finnish universities

TKI-päivät Porissa. Päivien teemana on

of applied sciences in Pori. The event is

Tutkimusohjelman tavoitteita ovat Sa-

hyvinvointi ja kilpailukyky, jotka löytyvät

dedicated to well-being and competitiveness,

takunnan elinkeinoelämän keskeisten

painopisteinä myös SAMKin tutkimusoh-

which are also among the priorities in SAMK’s

kehittämistarpeiden palveleminen 3–5

jelmasta. Kaksipäiväiseen tapahtumaan

research programme. The two-day event will be

vuoden tähtäimellä ja läheinen yhteistyö

osallistuu noin 200 ammattikorkeakoulujen

attended by approximately 200 RDI developers

alueen elinkeinoelämän kanssa. Edelleen

TKI-kehittäjää.

from various universities of applied sciences.

TOIMITUSKUNTA EDITORS Eeva-Leena Forma Sari Kahri Anna-Liisa Montonen Susanna Ruohomäki Elina Valkama Katri Väkiparta

PAINOS CIRCULATION 4 000 kpl

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS JULKAISIJA PUBLISHER Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences Tiedepuisto 3, 28600 Pori puh./tel. + 358 (0) 2 620 3000 fax + 358 (0) 2 620 3030 PÄÄTOIMITTAJA EDITOR IN CHIEF Hanna Isoaho

AGORA 1|2011

Käännökset Translations Jarmo Nousiainen TAITTO LAYOUT Heidi Valtonen/Vida Design KANNEN KUVA COVER PHOTO Veera Korhonen/Vida Studio PAINOPAIKKA PRINT Euraprint

SÄHKÖPOSTIT EMAIL etunimi.sukunimi@samk.fi firstname.surname@samk.fi SEURAAVA AGORA ILMESTYY FOLLOWING AGORA WILL BE PUBLISHED Toukokuussa/in May 2011 www.samk.fi OSOITTEENMUUTOKSET, LEHTITILAUKSET, PALAUTTEET CHANGES OF ADDRESS, SUBSCRIPTIONS, FEEDBACK: agora@samk.fi ISSN 1456-114X

Tutkimuksessa saavutettu uusi tieto siirretään suoraan koulutusohjelmien hyväksi, lupaa vararehtori Matti Lähdeniemi, joka on myös SAMKin koulutusja tutkimusneuvoston puheenjohtaja.

Uusi tutkimusohjelma lupaa älykkyyttä ja yhteistyötä TEKSTI TEXT: Hanna Isoaho KUVA PHOTO: Veera Korhonen

AGORA 1|2011

Satakunnan ammattikorkeakoulun uusi tutkimusohjelma on valmisteltu yhdessä elinkeinoelämän kanssa. Se palvelee elinkeinoelämän kehittämistarpeita, tuottaa uutta tietoa, tukee alueen muuta TKI-toimintaa ja lisää yhteistyötä kouluttajien välillä. – Satakunnan korkeakoululaitoksen kehittämistä koskeneessa Markku Linnan selvityksessä esitettiin uuden tutkimusohjelman valmistelua yhdessä elinkeinoelämän kanssa ja tutkimuksen kohdentamista Satakunnan kannalta keskeisille alueille ja riittävän suuriin kokonaisuuksiin, selvittää vararehtori Matti Lähdeniemi lähtötilannetta. Tutkimusohjelman valmistelussa olivat mukana alueen keskeisten yritysten ja yhteisöjen edustajat. – Alueellisia ja kansallisia vaikuttajia kuultiin ja haastatteluja tehtiin. Haasteellinen työ kiteytettiin lopulta kahteen pääteemaan, jotka ovat tulevaisuuden energia ja ympäristö sekä älykkyyttä teollisuuteen ja palveluihin. – Kummallekin nimettiin kaksi painopistettä ja niihin kaksi tutkimusaihetta. Tutkimusohjelma on tarkoitettu palvelemaan elinkeinoelämän keskeisiä tarpeita noin viiden vuoden periodilla. Tutkimustoimintaa kytketään nyt entistä vahvemmin osaksi alueen muuta TKI-toimintaa sekä kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja. – Ohjelmaa tullaan toteuttamaan yritysten ja yhteisöjen sekä muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa. – Myös SAMKin omia osaamisalueita on tarkoitus yhdistää uutta luovalla tavalla, tehdä uusia avauksia sekä tuottaa välitöntä lisäarvoa, Lähdeniemi lupaa. Hyötyä opiskelijoille Ollaanko SAMKista nyt tekemässä tutkimuskorkeakoulua? Lähdeniemen mukaan SAMK on jo nykyisinkin paitsi laatu- ja yrittäjyysammattikorkeakoulu myös TKI-korkeakoulu, koska tutkimus on yksi ammattikorkeakoulujen tehtävistä opetuksen ja aluekehitystyön ohella. Soveltavan tutkimustoiminnan merkitys on kasvussa, sillä tulevaisuudessa osa ammattikorkeakoulujen rahoituksesta tulee AGORA 1|2011

TKI-toiminnassa saavutettujen tulosten perusteella. – Se tukee opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa sovittuja painoaloja, profiilia sekä SAMKin strategiaa erottua muista ammattikorkeakouluista. Tutkimusohjelmasta on moninaista hyötyä SAMKille, opiskelijoilla ja ympäristölle. – Se tukee myös henkilökunnan ja opiskelijoiden osaamisen kehittämistä. Opiskelijat saavat konkreettisia harjoittelukohteita ja opintopisteitä rapisee.

kattopaneelit, valmistaloelementit ja risteilijät. Rakennetun ympäristön kestävä kehitys tarkoittaa muun muassa ekologisuutta sekä esteettömän elämän edistämistä ihmisen eri ikäkausina. Esteettömyyden tutkimusta hyödynnetään mm. rakentamisessa ja korjausrakentamisessa. – Myös Environmental Engineering -koulutusohjelma ja hyvinvointialan koulutusohjelmat hyödyntävät tämän alan tutkimuksen tuloksia.

Satakunta kehittyy energiamaakunta Satakunta on ennestään vahva ja monipuolinen energiamaakunta. Uusiutuvat energiamuodot ja puhtaan energian tuotantoratkaisut ovat erityisenä tutkimuskohteena sekä teollisuudessa että SAMKissa. – Meillä on perinteikästä energiatekniikan koulutusta ja tutkimusta, mihin uusiutuvat energiamuodot ovat tulossa vahvasti mukaan. Aurinkoenergia on jo nyt vahva osaamisalueemme, sanoo Matti Lähdeniemi.

Älykkyydellä kilpailukykyä Tutkimusohjelman laatijat uskovat, että korkeatasoisen soveltavan tutkimuksen ja pitkäaikaisten kumppanuuksien avulla on mahdollista lisätä Satakunnan alueen yritysten ja yhteisöjen kilpailukykyä. Tätä haetaan sekä kustannustehokkuuden ja tuottavuuden että palvelun laadun ja asiakastyytyväisyyden kautta. Keskeistä on tiedon liikuttelu ja jalostus: Tarvitaan älykästä tiedonkäsittelyä, optimointia ja oppivia järjestelmiä. – Konenäkö ja oppivat koneet ovat yksi tutkimuskohde. Älykästä näkemistä voidaan soveltaa teollisuuteen ja hyvinvoinnin edistämiseen. Mutta myös pelisovelluksiin, Lähdeniemi kertoo. – Tuotantoprosesseissa ja -ketjuissa voimme tutkia mm. teollisuuden tuotantolinjojen optimointia ja kehittää uusia digitalisoituja tuotantomalleja.

Energiajärjestelmien tutkimuskohteista mainittakoon integroidut aurinkoenergiaratkaisut ja tuulienergian tehokas hyödyntäminen sekä energiankäytön optimointi tuotantolaitoksissa, energian jakelussa, varastoinnissa ja latauksessa. – Lopputuotteet tulevat lähelle kuluttajaa, kuten aurinkoenergiaa hyödyntävät

Palvelun laatuun ja asiakastyytyväisyyteen voidaan vaikuttaa tutkimalla tiedon älykästä jalostamista esimerkkinä laskennallinen älykkyys monimutkaisen tiedon ymmärtämisessä Samaan aihepiiriin kuuluu ihmisen hyvinvoinnin tutkimus, joka käsittelee esimerkiksi työaikoja, työvuoroja ja terveydenhuollon palveluketjuja. ▶▶

Tutkimustoiminnassa liikkuu myös raha. Vuonna 2010 hankkeiden kokonaisarvo oli vajaat 9 miljoonaa euroa. Jatkossa tavoitellaan miljoonan euron vuosikasvua. – Tutkimushankkeissa on aina ulkopuolista rahoitusta, Lähdeniemi toteaa.

Yrittäjät mukana SAMK-osakeyhtiön hallituksessa Jos tutkimustoiminnan tuloksista on hyötyä yrityksille, ne ovat myös valmiita maksamaan siitä.

Elinkeinoelämällä on yksi hallituspaikka myös SAMK-yhtiössä, joka perustettiin joulukuussa 2011 ja jolle ammattikorkeakoulun toimilupa tullee siirtymään vuoden 2012 alusta lähtien. Hallituspaikka jakaantuu elinkeinoelämää edustavien osakkaiden eli Satakunnan ja Rauman kauppakamarin sekä Satakunnan Yrittäjien kesken ja instanssien edustajat vuorottelevat hallituspaikalla aina kaksi vuotta kerrallaan. Hallituspaikkaa tärkeämpänä Kivinen pitää osakaskohtaista paikkaa koulutusja tutkimusvaliokunnassa. – Uskon, että valiokuntatyöskentelyssä päästään lähemmäs koulutusohjelmia ja niiden työelämälähtöisyyttä.

Satakunnan Yrittäjien toimitusjohtaja Markku Kivinen:

Synergiaa yrittäjyyspolkuun ja ennakointia bisnesmahdollisuuksiin TEKSTI TEXT: Hanna Isoaho KUVAT PHOTOS: Heidi Valtonen & Jussi Partanen

Satakunnan Yrittäjät ovat olleet mielenkiinnolla mukana Satakunnan ammattikorkeakoulun uuden tutkimusohjelman valmistelussa. Toimitusjohtaja Markku Kivisellä oli näköalapaikka hankkeen ohjausryhmässä.

Aiempaakin kokemusta yhteistyöstä toki on. Satakunnan Yrittäjät on ollut mukana yrityskiihdyttämön toiminnassa ja erilaisten hankkeiden ohjausryhmissä sekä asiantuntijajäsenenä missä on tarvittu, ja yhdistyksen yksittäiset jäsenet ovat osallistuneet neuvottelukuntien toimintaan. Kiviselle on muodostunut kattava kuva siitä, miten oppilaitokset edistävät yrittäjyyttä.

Porin yliopistokeskuksen yrittäjyysprofessuuri, SAMKin yrityskiihdyttämö sekä ammattioppilaitosten, lukioiden ja peruskoulun yläasteen yrittäjyyskasvatus ovat kaikki yrittäjyyttä tukevia asioita, joiden välille Kivinen toivoo nykyistä enemmän synergiaa. – Peruskoulusta lähtevä ja asteittain etenevä yrittäjyyskasvatus tukee sitä, että opiskelijoista tulee yrittelijäitä, joistakin tulee myös yrittäjiä. Joka tapauksessa siinä AGORA 1|2011

oppii sisäistä yrittäjyyttä, joka on tärkeää työelämässä. Kivisen mielestä nyt vain SAMKin opiskelijoille tarkoitetun yrityskiihdyttämöä pitäisi laajentaa ja hyödyntää koko koulutuskentälle ammattioppilaitoksista yliopistoihin. – Näin voisi muodostua yrittäjäverkostoja ja yrityksiä, joissa olisi itsessään eri koulutustasojen osaaminen. – Nyt kukin puhuu vaan omistaan, vaikka pitäisi pyrkiä laajempaan yhteistyöhön ja vahvuuksien yhdistämiseen. Kivinen näkisi mielellään uusia yrityksiä, joihin lähtee useampi yrittäjä kimpassa. – Yhden ihmisen yrityksien lisäksi voisi tavoitteena olla myös useamman yrittäjän kimppa, jossa yhdistettäisiin esimerkiksi tekniikan, liiketalouden ja luovuuden ammattilaiset ja lähdettäisiin alusta alkaen monialaisemmin liikkeelle. – Tuotteen tai palvelun keksijä tarvitsee ympärilleen monen alan osaamista: tekijää, markkinoijaa, myyjää, tuotekehittäjää, asiakaspalvelijaa ja liiketoiminnan kokonaisosaamista. Kivinen arvelee, että SAMKin yrityskiihdyttämön pohjalle rakentuvaan systeemiin saataisiin lisäarvoa yliopistokeskuksen yrittäjyysprofessuurista. – Koordinoimalla saataisiin lisäarvoa koko yrittäjyyskasvatukseen, Kivinen kiteyttää. Akkuteknologia ja pelit pöydälle SAMKin uuden tutkimusohjelman teemoista Kivinen nostaa esille erityisesti tulevaisuuden energian ja ympäristön. – Satakunta on merkittävä sähkön tuottaja. Tiedämme, että sähköautot tekevät tuloaan. Nyt pitäisi hyödyntää akkuteknologiaan liittyvät mahdollisuudet. Siinä on selvä markkinarako ja joku sen ottaa. Nykyisin sähköautoihin soveltuvia akkuja tehdään Suomessa muutamia tuhansia vuodessa, mutta hetken päästä miljoonia, tässä olisi mahdollisuus olla mukana kehittämässä yhtä energiateknologian osa-aluetta. – Tällaisia asioita on hyvä lähteä ennakoimaan, kaivamaan esiin ja tutkimaan. Toinen vahvistettava osa-alue on pelien kehittäminen, millä saralla SAMK onkin jo lähtenyt liikkeelle. Tietokonepeleissä on suuria bisnesmahdollisuuksia. AGORA 1|2011

New research programme promises intelligence and cooperation The new research programme of Satakunta University of Applied Sciences is now ready. It serves the development of industry and commerce, generates new information, supports other RDI activities in the region and increases cooperation between educators. “Regional and national opinion leaders were consulted, and interviews were made. Finally, the challenging work was crystallised into two main themes, which are energy and environment of the future, and intelligence for industry and services,” says Matti Lähdeniemi, SAMK’s Vice President. Satakunnan Yrittäjät ry (Enterprise Association of the Satakunta Region) was

Katse samaan suuntaan Kivinen pitää ongelmallisena sitä, että maakunnassa tehdään runsaasti strategioita ja kehittämisohjelmia, mutta niillä ei ole ollut riittävästi, jos lainkaan, tekemistä toistensa kanssa. Tämä sudenkuoppa on hänen nähdäkseen vältetty SAMKin uudessa tutkimusohjelmassa. – Siinä on otettu huomioon esimerkiksi maakuntaohjelma ja seudullinen elinkeinostrategia, joissa molemmissa nostetaan esiin Satakuntaa energiamaakuntana. – Tutkimusohjelman tulee palvella maakunnan elinkeinoelämän kehittämistarpeita, jolloin kilpailukyky paranee, mikä taas luo kysyntää, työpaikkoja ja verotuloja, jolloin

closely involved in the preparation of the research programme. Markku Kivinen, Managing Director of the Association, hopes that when applied into practice, the programme will be geared towards the customers’ needs as much as possible. This implies that research should focus on matters and topics needed by industry and commerce. The financial structure of the programme also points to this direction: the enterprises make financial contributions to the projects. Kivinen emphasises the importance of research on renewable sources of energy and encourages the educational institutions to intensify their cooperation, so that new, vital enterprises can be established in the Satakunta region.

taas voidaan kehittää asioita ja saadaan ehkä koko maakunta muuttovoittoiseksi, Kivinen visioi. Asiakaslähtöistä tutkimusta Kivinen toivoo, että tutkimusohjelmaa sovelletaan käytäntöön niin, että siitä tulee mahdollisimman asiakaslähtöinen: tutkitaan elinkeinoelämän tarvitsemia asioita ja aiheita. Omalta osaltaan tähän ohjaa myös rahoitusrakenne. Yritykset ovat omalta osaltaan maksamassa hankkeita. – Esimerkiksi puhtaan energian tuotantoratkaisuissa on jo perustettu klustereita, joilla on yhteisiä tutkimustarpeita ja jotka voivat hyödyntää SAMKin aurinkoenergiatutkimusta.

Partnership for the promotion of innovations Enterprises face a steadily increasing competition in the global economy. In order to be successful in this competition, they need innovations, new products or services, which bring essential benefits in comparison to the earlier ones. Creation of innovations requires new information, which is usually produced at higher education institutions. SAMK wants to act in partnership with enterprises for the purpose of promoting innovations.

Innovaatio on päivän sana.

In his doctoral dissertation, Kari Laine, Project Manager at SAMK, studied the promotion of innovations as part of the interaction between a higher education institution and enterprises

TEKSTI TEXT: Sari Kahri KUVAt PHOTOs: Veera Korhonen

Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain innovatiivista Innovaatio on päivän sana. Ympäri maailman luodaan innovaatiokeskuksia ja -keskittymiä ja kaikki haluavat olla seuraavan innovaation kehittäjiä. Mutta mistä niissä innovaatioissa oikeastaan on kysymys?

Yksi tapa määritellä innovaatio on, että innovaatio on vanhan ja uuden tiedon yhdistämistä tavalla, josta syntyy jotain uutta. Innovaation ei siis välttämättä tarvitse olla koko maailmaa mullistava uusi tuote, vaan se voi olla vaikka uusi ja parempi tapa hoitaa joku asia, josta on hyötyä jollekin. Yritykset tarvitsevat innovaatioita koko ajan kovenevassa kilpailussa. Innovaatioiden syntymiseksi tarvitaan tietoa ja sen hyödyntämistä ja korkeakoulut ovat yksi keskeinen tiedon tuottaja. Korkeakoulut voivat siis olla merkittävänä apuna yrityksille innovaatioita kehitettäessä. Yksi Satakunnan ammattikorkeakoulussa kehitetyistä innovaatioista on SMSGatewayta käyttävä tekstiviestipalvelu, jota voidaan hyödyntää erilaisissa tarpeissa. Sen avulla voidaan muun muassa valvoa jonkin tilan

lämpötilaa, jolloin palvelu lähettää määriteltyyn numeroon tekstiviestin, jos lämpötila nousee tai laskee liikaa. Samaista palvelua voidaan käyttää myös reaaliaikaisen asiakaspalautteen keräämiseen. Esimerkiksi yhteistyökumppani Satakunnan Autotalo Oy hyödyntää palvelua niin että, kun asiakas tuo autonsa huoltoon ja huolto tehdään ja kuitataan koneelle tehdyksi, muutaman päivän sisällä asiakkaalle lähtee tekstiviesti, jossa pyydetään vastaamaan viestiin ja antamaan arvosana tehdylle työlle sekä halutessa myös sanallista palautetta. Asiakastyytyväisyyttä voidaan näin seurata jatkuvasti, ajantasaisesti ja automerkeittäin. Toinen esimerkki SAMKissa kehitetystä innovaatiosta on insinööri Iiro Uusitalon opinnäytetyönään tekemä uuden sukupolven kosketusnäyttö, joka mahdollistaa muun muAGORA 1|2011

Kari Laineen systeeminen malli innovaatioiden luomiseen

Hyvä idea! Sanoi Apparaatti ja kääri hihansa

1. Alueen yritysten tarpeiden tunnistaminen

Ideaa voisi verrata henkivartijaan. Yksin

ja strategia, jossa konkreettiset tavoitteet

hän ei voi taata asiakkaan turvallisuutta,

yrittäjyydelle ja innovaatioille

mutta yhdessä kokonaistilannekartoituksen,

2. Kompetenssien ja kriittisen massan

erilaisten turvatoimien sekä pitkäkestoisten

kehittäminen

toimintamallien kanssa on kaikki edellytyk-

3. Tiedon ja resurssien kierrätys

set tehtävän onnistumiseen. Ideoiden ke-

prosessien välillä

hittämiseen ja kaupallistamiseen vaaditaan

4. Klusterien, verkostojen ja

monenlaista tietoa, taitoa sekä sparraus-

kumppanuuksien hyödyntäminen

ta. Kaikki tämä löytyy uudesta SAMKin

5. Tutkimuksen, soveltamisen ja kokeilujen

käynnistämästä toimintamallista nimeltä

integrointi

Apparaatti.

6. Prosessit, työkalut ja teknologia toteutukseen, oppimiseen ja tiedon kombinointiin

Apparaattiverkosto muodostuu mm. sata-

7. Kiihdyttämö opiskelijoille osaamisintensiivisten yritysten luomiseksi 8. Osaamisintensiivisten yritysten kytkeminen innovaatioverkostoihin

kuntalaisista korkeakouluista, toisen asteen SAMKissa projektipäällikkönä työskentelevä Kari Laine tutki väitöskirjassaan innovaatioiden edistämistä korkeakoulun ja yritysten vuorovaikutuksessa.

9. Henkilöstön yrittäjämäisen toiminnan

ammatillisista oppilaitoksista, elinkeinoelämästä, kehittäjäorganisaatioista sekä työvoimaviranomaisista. Verkostoyhteistyön tavoitteena on synnyttää uusia innovaatioita ja

arvostaminen ja johdon tuki

uutta yritystoimintaa. Tarkoituksena on erityi-

10. Opiskelijan tunnistaminen

sesti aktivoida alueen yrityksiä hyödyntämään

keskeiseksi toimijaksi

verkoston osaamista sekä madaltaa yritysten ja opiskelijoiden kynnystä tehdä yhteistyötä sekä yhdessä että muiden kanssa.

assa kokouksissa pöytäkirjan laatimisen niin, että se on kaikkien osallistujien nähtävillä reaaliaikaisesti, sekä useamman henkilön samanaikaisesti käytettävissä. Innovaatioiden edistämisen malli Satakunnan ammattikorkeakoulussa projektipäällikkönä työskentelevän Kari Laineen sydäntä lähellä innovaatiot ja niiden edistäminen ovat olleet jo usean vuoden ajan. Laine on mukana useissa innovaatioita edistävissä projekteissa, muun muassa SAMKin innovaatiolaboratoriossa, Massideassa ja Neloskierteessä. Ei siis ihme, että hänen väitöskirjansakin aiheena oli innovaatioiden edistäminen korkeakoulutuksen ja yritysten vuorovaikutuksessa, Fostering Innovation in Collaboration between Higher Education and Industry, A Systemic Model Based on Case Study. Yhtä taikatemppua innovaatioiden edistämiselle ei Laineen mukaan ole. – Innovaatioprosessit ja yritysten tarpeet ovat aina ainutlaatuisia. Ei auta vaikka prosessin kuvaisi pilkun tarkasti, sen toistamiAGORA 1|2011

nen toisessa yhteydessä ei todennäköisesti kuitenkaan onnistuisi samalla tavalla. Pääpiirteet prosessista kuitenkin on tunnistettava ja tunnettava ja ne kaikki on otettava huomioon innovaatioihin pyrittäessä. Laine on väitöksessään luonut systeemisen mallin innovaatioiden edistämiseksi, joka muodostuu useammasta kohdasta. Mallissa nousee esiin muun muassa yritysten tarpeiden huomioiminen sekä sellaisen strategian laatiminen, jossa huomioidaan osaamisen kehittäminen SAMKissa halutuilla alueilla, ja jossa määritellään konkreettiset tavoitteet yrittäjyydelle ja innovaatioille.

Satakuntalainen versio Demola- ja

Tärkeäksi Laine nostaa myös tiedon kierrättämisen ja vaihtamisen erilaisten klusterien, verkostojen ja kumppanuuksien sisällä sekä kesken. Erityisen tärkeään asemaan hän nostaa SAMKin yrityskiihdyttämössä syntyvät yritykset ja niiden kytkemisen alueen innovaatioverkostoihin. – Pienet osaamisintensiiviset yritykset ovat notkeita muuttumaan ja mukautumaan kulloinkin käsillä oleviin tarpeisiin. Ne myös siirtävät osaamistaan asiakkailleen, Kari Laine perustelee.

SAMKin Liiketoiminnan ja kulttuurin

Protomo-innovointiympäristöistä Apparaatti tarjoaa Demolan ja Protomon tapaan toimitilat ja laitteet, koulutusja kehittäjäorganisaatioiden tuen sekä asiantuntijoiden sparrauksen esimerkiksi uusien tuotteiden sekä palvelujen kehittämiseen ja markkinoille viemiseen. Apparaatin vahvuus on helposti lähestyttävässä ja kevyessä toimintamallissa, joka mahdollistaa verkostoitumisen ja osaamisen jakamisen. Kaikki ajatukset ja ideat ovat tervetulleita. Lähtökohtana on, että ”koskaan ei voi tietää mikä idea kantaa”.

yritysprojekteista merkittävä osa tullaan toteuttamaan Apparaattitoimintana. Näin SAMK pystyy tarjoamaan yritysyhteistyökumppaneilleen entistäkin monipuolisempaa osaamista sekä mahdollisuuden joustavaan yhteistyöhön muiden verkosto-organisaatioiden kanssa. Yhteistyöverkosto on innolla mukana uudenlaisen toimintamallin rantauttamisessa Satakuntaan. Toiminta käynnistyy keväällä 2011.

Numeron Oy:n toimitusjohtaja Seppo Varpukari hyödyntää laskennallista älykkyyttä joukkoliikenteen työvuorojen optimoinnissa.

Lyhin reitti menestykseen voi löytyä laskemalla TEKSTI TEXT: Maarit Gratschew KUVAt PHOTOs: Ossi Ahola & Futureimagebank

Miten järjestää tehokkaasti kaikille sopivat ja joustavat työvuorot monen sadan tai jopa tuhannen ihmisen yrityksissä? Vastausta on etsitty ja se on myös löydetty Numeron Oy:n ja laskennallisen älykkyyden yhteistyöstä.

SAMKin laskennallisen älykkyyden tutkimus keräsi käynnistyessään kiinnostusta haasteellisilla tavoitteillaan ja alansa pioneerina. Yksi laskennallisen älykkyyden tutkimuksen yhteistyökumppaneista on Numeron Oy, joka tarjoaa henkilöstöresurssien suunnittelujärjestelmiä (WorkForce Management) vaativiin toimintaympäristöihin, kuten aluepelastuslaitoksille sekä Suomen suurimpien kaupunkien joukkoliikenteestä huolehtiville operaattoreille. Numeron Oy on alansa markkinajohtaja. Yhteistyötä SAMKin kanssa tehdään

joukkoliikenteen ajoneuvojen, ajosarjojen ja työntekijöiden työjaksojen laatimisen optimoinnissa. Satojen muuttujien yhtälöitä Numeron Oy:n perushaaste on sopivien työvuorojen, ajosarjojen ja aikataulujen räätälöiminen asiakkaiden vaihteleviin tarpeisiin. – Jokaisen henkilön työjakso on saatava mahdollisimman lähelle tavoitetuntimäärää, mutta tämä on tehtävä niin, että lainsäädäntö, työehtosopimukset, työtyytyväisyys ja AGORA 1|2011

Computational intelligence for public transport SAMK is a pioneer in the field of computational intelligence research. One of its partners in this field is Numeron, which provides workforce management systems for demanding operational environments, such as regional rescue departments and operators in charge of public transport in the major cities in Finland. Cooperation with SAMK is related to the optimised planning of public transport vehicles, drivers’ daily schedules as well as employee working periods.

työntekijän toiveet otetaan huomioon – toimialasta riippumatta, kertoo Numeron Oy:n toimitusjohtaja Seppo Varpukari. – Emme tosin tarjoa palveluja pelkästään joukkoliikenteen asiakkaille vaan myös suurille henkilöstövaltaisille toimijoille, kuten palo- ja pelastustoimelle ja terveydenhuollolle. Numeronin asiakkaiden toimialat sisältävät paljon erilaisia työtehtäviä, sopimuksia ja työaikalakeja. Siksi työvuorot ovatkin usein hyvin vaikeasti optimoitavissa. Painia isojen lukujen kanssa – Ratkomme Numeronilla joukkoliikenteen kalustokierron suunnittelua eli sitä mikä auto ajaa milloin minnekin, kertoo Varpukari. Lähtötietoina suunnittelussa ovat linjat, joita ajetaan. Asiakkaat tilaavat liikennöinnin, josta suunnitellaan kalustokierto, miten mitäkin linjaa ajetaan. Kun kalustokierto on suunniteltu, Numeron laatii myös työntekijöiden ajosarjat. – Toisin sanoen, rakennamme käytössä olevien kuljettajien työpäivät siten, että kaikki linjat tulevat ajettua, mutta myös siten, että jokaisella kuljettajalla olisi riittävä määrä lepo- ja siirtymäaikaa, kertoo Varpukari. Lisäksi Numeron tekee työvuorosuunnittelua. Henkilöstöjen työvuorot suunnitellaan esimerkiksi 2-, 3- tai 4-viikkoisjaksoissa. Suunnittelussa on otettava käytettävissä olevien henkilöiden osaaminen, tyytyväisyys työjaksoon sekä työ- ja poissaoloAGORA 1|2011

toiveet huomioon. Kyseessä on valtava, lukemattomien palojen palapeli.

INFO Laskennallinen älykkyys?

Miljardeja mahdollisia yhdistelmiä Joukkoliikenteessä kuljettajan päivä voi koostua erilaisista siirtymäajoista, halliajosta, kaupallisesta ajosta, ruokatunnille valmistautumisesta, erilaisista ajopaloista ja kävellen tai ajoneuvolla tehdyistä siirtymistä. Päivä suunnitellaan lähes sekunnin tarkkuudella. – Tämän kaiken suunnittelussa haastavaa on se, että autokiertoja saattaa olla satoja ja jokainen niistä on jaettu vielä lukuisiin osiin. Varpukarin mukaan päivän työpalojen järjestelymahdollisuuksia voi olla miljardeja. Tässä kohtaa laskennallisen älykkyydellä ja optimoinnilla on suuri rooli.

Monimutkaisia matemaattisia kaavoja, algoritmeja ja ohjelmistoteknisiä ratkaisuja kehittävä sekä huipputehokkaita tietokoneita apunaan käyttävä tutkimusryhmä luo ratkaisuja muun muassa ajoneuvojen, ajosarjojen, reittien ja työvuorojen laatimisen optimointiin. Toinen tutkimusalue on oppivat järjestelmät pelisovelluksissa, informaatiotulvan hallitsemisessa ja oppimisalustoissa/ opetusohjelmissa. Tutkimusryhmä (SAMK): FT Harri Ketamo, DI Antti Koivisto, FL Jari Kyngäs, FM Nico Kyngäs, Tradenomi Markus Leinonen ja FT Cimmo Nurmi sekä useita kansainvälisiä tutkijakollegoita

Haasteita paljon, mahdollisuuksia vielä enemmän Yhteistyö liikkuu jo alunperinkin haastellisella alalla, mutta erottuu siten monista kilpailijoista. Isoimpia konkreettisia haasteita ovat työvuoroihin liittyvien työehtosopimusten tulkinnanvaraisuus ja monimutkaisuus. – Ratkaistavissa olevia asioita tosin ovat nekin, muistuttaa Varpukari. Markkinoinnin ja myynnin näkökulmasta suurin haaste ovat monet julkishallinnon organisaatiot, jotka ovat vielä varsin haluttomia kokeilemaan uusia hallintamenetelmiä ja joissa vanhat työvuorosuunnittelun tavat ja järjestelmät ovat linnoittautuneet syvälle rakenteisiin.

Euroopasta, Australiasta ja Pohjois- ja Etelä-Amerikasta. Yhteistyökumppaneita: Hollming Works Oy, Jääkiekon SM-liiga Oy, Kustannusosakeyhtiö Otava Oy, Logica Oy, Numeron Oy, Satakunnan Sairaanhoitopiiri, Suomen Jääkiekkoliitto ry, Satakunnan Kansa, Targetor Oy, Veikko Lehti Oy

Tulevaisuuden energia sekä konenäkö ja oppivat koneet ovat ovat SAMKin tutkimusohjelman tärkeitä painopisteitä. Yliopettaja Suvi Karirinne on erityisesti aurinkoenergian ja tutkija Mirka Leino konenäön asiantuntija.

Aurinkoenergian tutkimus ja tuotanto ovat vahvassa vauhdissa TEKSTI TEXT: Eeva-Leena Forma KUVA PHOTO: Veera Korhonen

Aurinkoenergiamaakunta Satakunta panostaa energiatuotannon kehittämiseen ja tutkimiseen yritysyhteistyön, tutkimuksen ja koulutuksen voimalla. Uusiutuvat energiamuodot ovat kehitystyön fokuksessa.

Satakunta tarjoaa energiatuotannon kehittämiselle mitä parhaimman toimintaympäristön. Tällä alueella ovat laajasti käytössä erilaiset energiatuotannon muodot uusimmasta ydinvoimateknologiasta tuulivoimaloihin ja nyt vahvasti nousuaan tekevään aurinkoenergiaan. Satakunnan ammattikorkeakoulussa aurinkoenergia-alan tutkimus kuuluu tutkimusohjelman Tulevaisuuden energia -painoalueeseen. Satakunnassa aurinkoenergian hyödyntämisen pilottikohteena on Porin uusi uimahalli, joka vihitään käyttöön Porin Päivänä syyskuussa 2011. Yliopettaja Suvi Karirinne kertoo, että parhaillaan SAMKin tutkimusprojektissa rakennetaan etäseurantajärjestelmää, jolla voidaan reaaliaikaisesti seurata uimahallin energiajärjestelmien toimivuutta.

Hankkeessa yhdistyvät uusin teknologia, uusiutuvien energiamuotojen kehittäminen, tutkimus ja innovaatiot sekä tulevien alan osaajien koulutus. Tutkimuksen ohella uusien osaajien kouluttaminen aurinkoenergia-alalle ja uusiutuviin energiamuotoihin kuuluu olennaisena osana koko energia-alan toimintaympäristön kehittämiseen. Osaamisen siirtoa ja tiedon jalostumista tapahtuu tutkimuksesta koulutukseen ja hankkeissa mukana oleviin yrityksiin ja sieltä taas takaisin tutkimusja koulutusprosessiin. Karirinne kertoo myös uudesta innovaatioympäristöstä, joka on otettu aurinkoenergiaosaajien käyttöön. Tarkoitus on, että yhdessä paikassa on tietoa aurinkoenergia-alan projekteissa mukana oleville yrityksille, korkeakou-

AGORA 1|2011

Machine Vision applications invisible to the eye Machine vision applications that are based on wavelengths imperceptible to the eye bring significant benefits when analyzing an object or a phenomenon invisible to the eye or a conventional machine vision camera. Thanks to the Pro Machine Vision project, industrial opportunities for using the latest intelligent imaging technologies in production and product development have become familiar in Satakunta region. The project is based on the notion that enterprises are not sufficiently acquainted with machine vision and its opportunities. Therefore, enterprises do not use it for enhancing their processes. New applications based on intelligent vision improve productivity and flexibility of automatic processes. Engineering education aims at equipping students with a more comprehensive competence in machine vision systems and their usage.

luille ja tutkijoille. Ympäristö toimii paitsi yhteistyöalustana, myös tietopankkina ja tulee tarjoamaan useita uusia tutkimusja opinnäyteyöaiheita, ennakoi Karirinne. SAMKissa alkoi myös syksyllä 2010 kansainvälinen koulutusohjelma Environmental Engineering, johon on sisällytetty aurinkoenergiateknologioiden järjestelmäsuunnittelu, mitoitus ja järjestelmien integrointikoulutus. Koulutus vastaa uusiutuvan energian osaajien tarpeeseen Satakunnassa ja Länsi-Suomessa. Yhdistelmärakennepiloteilla aurinkoenergiasta liiketoimintaa -projektissa tuetaan ja edistetään suomalaisen aurinkoenergiateknologiateollisuuden tuotekehitystä, verkostoitumista ja vientiä edistävän sisämarkkinan syntyä. Hankkeessa kerätään tutkittua tietoa erilaisten aurinkoenergiaratkaisujen toimivuudesta ja tuottavuudesta. Hanke to-

AGORA 1|2011

Konenäkö kertoo, mitä silmät eivät näe Silmälle näkymättömien aallonpituuksien ko-

konenäkötutkimusta on sovellettu ja kehitetty

nenäköratkaisut tuovat huomattavaa etua, kun

hyvinvointiteknologiaan liittyvissä tutkimus-

tutkittavana on kohde tai ilmiö, jota ei silmin

hankkeissa, joissa on selvitetty yhteistyössä

eikä tavallisella konenäkökameralla voi havaita.

SAMKin sosiaali- ja terveysalan toimialan

Pro Machine Vision -hankkeen myötä Sata-

asiantuntijoiden kanssa mm. polven kiputilojen

kunnassa on perehdytty erityisesti teollisuuden

yhteyttä verenkierron häiriöihin, kylmähoito-

mahdollisuuksiin hyödyntää tuotannossaan ja

jen vaikutusta verenkierron häiriöihin sekä

tuotekehittelyssään uusinta älykkään kuvan-

alaraajan verenkierron muutoksia harjoitteiden

tamisen teknologiaa. Hanke liittyy Satakun-

yhteydessä.

nan ammattikorkeakoulun tutkimusohjelman painoalueeseen Älykkyyttä teollisuuteen ja

Konenäön uusi aalto

palveluihin, jonka toisena painopisteenä ovat

Aikaisempien tutkimusten viitoittamalla tiellä

konenäkö ja oppivat koneet.

on älykkääseen näkemiseen pohjautuvaa tutkimusta jatkettu lähi-infrapuna-aallonpi-

Konenäkö on kehittynyt tutkimuksen ja tutki-

tuusalueen NIR-kuvauksilla. Lähi-infrapu-

muskohteiden laajenemisen myötä aina vain

nakuvausta on SAMKissa käytetty esimer-

älykkäämpiin sovelluksiin. Vuorivillan, paperi-

kiksi silmälle näkymättömän kemikaalin

tuotannon, hitsaussaumojen tai vaikkapa auton

läpi kuvaamiseen sekä piin ja muovin läpi

tuulilasien jännitysten tarkkailujärjestelmässä

kuvaamiseen. Tulevaisuudessa NIR-sovellus

ja laadunvarmistuksessa ns. pitkäaaltoiseen

voisi helpottaa esimerkiksi diabeetikoiden

infrapuna- eli lämpökuvaukseen perustuva IR-

arkea, kun veren glukoosipitoisuus voitaisiin

kuvaus on perinteinen ja toimiva tutkimusme-

selvittää päivittäisten verikokeiden sijaan

netelmä. Teollisuuden tutkimustarpeiden ohella

kuvaamalla.

teutetaan Satakunnan, Pohjanmaan, EteläPohjanmaan, Keski-Suomen ja Pirkanmaan maakuntien alueella osaamiskeskusohjelman Energiateknologiaklusterin, korkeakoulujen ja yritysten yhteistyönä.

Solar energy from Satakunta

Taustalla on SataPV-projekti, jossa tehtiin esiselvitys aurinkoenergian kehitys- ja tuotantomahdollisuuksista Satakunnassa. SataPV synnytti Solar Forum -hankkeen, joka jatkaa tätä kehitys- ja tutkimustyötä yhteistyössä yritysten kanssa. SolarForumia koordinoi Satakunnan ammattikorkeakoulu. Yhteistyökumppaneita ovat Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK, Luvata Pori Oy, CimSolar Oy, Satmatic Oy, Sermatech Oy, Porin Termolaite Oy ja Cupori Oy, Akvaterm Oy, Lemminkäinen Talo Oy ja Bitec Oy.

The Satakunta region offers an optimal operational environment for energy production. Various forms of energy production – from state-of-the-art nuclear power technology, to wind power stations, to solar energy whose role is becoming very prominent – are widely used in this region. The pilot project of solar energy utilisation is Pori’s new swimming pool, which will be inaugurated in September 2011. The focus has been on research, as well as cooperation with companies, and this evidently brings good results.

TV-TähTI jA YRITTäjä jONE NIKULA:

YRITTäjYYDESSä TäRKEää KOKONAISUUDEN KäSITTäMINEN teksti teXt Anna-Liisa Montonen kUVat photos: Harri Joensuu

AGORA 1|2011

Oman alan asiantuntijuus on tärkeää, mutta vielä tärkeämpää on kokonaisuuden käsittäminen, painotti mediaalan yrittä jä Jone Nikula Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijoille suunnatussa yrittä jyystilaisuudessa. Tyypilliseksi suomalaiseksi yrittäjäksi itsensä luokitteleva Nikula aloitti luentonsa vertaamalla yrittäjyyttä maailman vanhimpaan ammattiin, prostituutioon. – Yrittäjyys on aina myymistä. Nykyään itse tuote jää taka-alalle ja paino on siirtynyt palveluiden myymiseen. Olemme tottuneet vähän liiankin hyvään palveluun ja valitamme herkästi, jos tuotteen palveluominaisuudet ovat puutteellisia. Nikula pohti myös miten varmistaa katteet kilpailun kiristyessä. – Tärkeintä yrittäjyydessä on muistaa, että se on työtä, kykyä kehittyä ja muuttua säilyttämällä aloite. Vaikka paperilla kaikki toimisikin, me ihmiset teemme suunnitelmiin ongelmia. Asennetta ja taitoja Median sekatyömiehenäkin kunnostautunut Jone korostaa, että yrittäjyys ei ole vain työtä, vaan myös kovaa suunnittelua ja kehittämistä. – Hyvällä yrittäjällä pitää olla käsitys siitä mitä tekee, miten ja kenelle, myös silloin kun tilanteet muuttuvat. Pelkkä hyvä tyyppi tai hyvä idea ei riitä, vaan sosiaaliset taidot pitää olla hanskassa. Kaikki on periaatteessa jo keksitty kertaalleen, mutta miten sinä tuot siihen lisäarvoa? Yrittäjä tarvitsee myös kykyjä löytää kilpailuedut muihin vastaaviin yrityksiin. – Elämme elämää varten, emme kuolemaan valmistautuen. Väkisin ei siis kannata suuntautua siihen, mikä on juuri nyt pinnalla, vaan on tunnistettava omat resurssinsa ja uskottava siihen mitä tekee.

AGORA 1|2011

TV celebrity acts as an ambassador for entrepreneurship Media entrepreneur Jone Nikula is a national TV celebrity, known e.g. as one of the judges in the Finnish version of “Strictly Come Dancing”. During the Entrepreneurship Week, he told the students of SAMK about his views and experiences of being an entrepreneur. “A good entrepreneur must have an idea of what he or she is doing, how and to whom, even when the circumstances change. It is not enough that you are a nice person or that you have a nice idea; you must also be socially capable. Basically, everything has already been

Näköalaton eteneminen johtaa vain sydänkohtaukseen.

invented once; therefore, decide how you can add value to it,” Jone Nikula said. Nikula urged the students to concentrate on matters which they like and which they are good at. “Life is for living, not for preparing for death. Therefore, do not force yourself into whatever is trendy right now. Recognise your own resources, and believe in what you are doing. Moving ahead without a personal view only results in a heart attack.”

info Yrityskiihdyttämö on kymmenen toimintavuotensa aikana tuottanut

Osaamisintensiivinen oppinen tärkeää Jone Nikula kertoi pärjänneensä yrittäjänä menettämättä elopainoaan. SAMKin yrityskiihdyttämöä hän pitää erittäin tärkeänä.

−− 235 yhteistyösopimusta, joista lähes kaikki ovat johtaneet yrityksen perustamiseen −− lähes 200 yritystä −− noin 250 yrittäjää SAMK tarjoaa opiskelijayrittäjälle tutkimus-

– Vaikka yrittäjyys on mielentila, joka tarvitsee asennetta ja laajoja edellytyksiä toimiakseen, on hyvä tutustua yrittäjyyteen opiskeluaikana ymmärtääkseen eri ammatteja ja yritysten toimintaa, vaikka itse ei yrittäjäksi ryhtyisikään. Palkkatöissä käyminen on hyvä lähtökohta ja ainoa laillinen tapa suorittaa teollisuusvakoilua, hän naurahtaa.

ja kehittämistoiminnan tukea sekä laajan yhteistoimintaverkoston. Yrityskiihdyttämö luo aktiivisesti yhteyksiä opiskelijayrittäjien, elinkeinoelämän toimijoiden, julkisten ja yksityisten yrittäjyyden toimijoiden sekä ammattikorkeakoulujen TKI-toimijoiden kanssa. Lue lisää: www.samk.fi/yrityskiihdyttamo

info Sataesteetön on kehittämishanke, jossa SAMKin sosiaali- ja terveysalan, tekniikan ja liiketoiminnan alan osaajat ja opiskelijat kehittävät yritysverkoston kanssa uusia käyttäjälähtöisiä tuotteita ja toimintoja esteettömän elämän näkökulmasta. Hankkeen tavoitteena on lisäksi käynnistää kansainvälinen esteettömyyden yhteistyö partneriyliopistojen kanssa, joilla on jo esteettömyyteen liittyvää tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoimintaa. Hanketta rahoittavat mm. Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Satakuntaliitto.

Kaikkien Koti -hankkeen avajaisia juhlittiin yhteistyökumppanien kesken. Takarivi vas. Mika Saustamo (KoneKetola Oy), Tony Lönnqvist (Puustelli Group Oy), Mikael Stens (Oras Oy) Päivi Saustamo, Johanna Porkka (Länsi-Suomen Diakonialaitoksen sotainvalidien sairaskoti ja kuntoutuskeskus) ja Satu Evilampi (Suorakanava Oy). Edessä hankkeen projektipäällikkö Mari Törne.

Kaikkien Koti on Satakunnan alueen ensimmäinen esteetön koti TEKSTI & kuva TEXT & photo: Anna-Liisa Montonen

Kaikkien Koti on erityisesti toimintarajoitteisille suunniteltu kodinomainen esteetön tila, jossa voi käydä tutustumassa erilaisiin kalusteratkaisuihin ja apuvälineisiin.

Sataesteetön-kehittämishankkeen projektipäällikkö, fysioterapian tuntiopettaja, Mari Törne toivoo, että asiakkaat tulisivat tilaan kokeilemaan ruoanlaittoa, peseytymistä ja kokeilemaan erilaisia ratkaisuja esteettömyyden edistämiselle. Hankkeen tavoitteena oli luoda esteetön koti, joka toimii innovatiivisena ympäristönä alueen korkeakouluille, tutkimuslaitoksille, yrityksille ja yhteisöille. Esteettömässä kodissa simuloidaan toimintakykyrajoitteita kehittämällä rajoitteita henkilöille, jotka osallistuvat esteettömyyden tutkimiseen.

Kaikkien Koti kuuluu Sataesteetön-hankkeseen, ja se on Satakunnan alueen ensimmäinen Esteetön koti–Living lab (LL). Esteetön keittiö Suunnittelija Tony Lönnqvist Puustelli Group Oy:stä toimi hankkeessa yhtenä yhteistyökumppanina. – Haluamme olla vahvasti mukana kehityshankkeissa ja tukea satakuntalaista osaamista, kertoo Tony. Turvalliseksi ja toimivaksi toimintakyvyn rajoitteita omaavien sekä kaikkien muidenkin käyttöön suunnitellussa keittiössä on hyödynnetty mm. liikuteltavia sekä elektronisesti avautuvia ja sulkeutuvia keittiökaapistoja.

Living Lab is accessible The first accessible home (Living Lab) in the Satakunta region has been built at SAMK. The Living Lab is a home-like space designed particularly for functionally impaired people, to become acquainted with different furniture solutions and aid devices, and test and practice the suitability and use of equipment and aid devices. Mari Törne, Project Manager and Lecturer of Physiotherapy, hopes that the customers will come and visit the Lab, where they can try cooking, personal hygiene aids and various solutions that promote accessibility. The Living Lab acts as an innovative environment for the higher education institutions, research institutes, companies and corporations in the region. Functional impairment is simulated in the Lab by creating constraints for persons who participate in the accessibility study. In the Living Lab environment, the test users can test pro-accessibility innovations independently or with an assistant. AGORA 1|2011

Osaamisen johtaminen on toiminnan johtamista TEKSTI TEXT: Katri Väkiparta KUVA PHOTO: Harri Joensuu

Osaamispääomasta on tullut nykypäivän organisaatioissa yhä keskeisempi tuotantotekijä ja kilpailuetu. Tietopohjan lisäksi on ratkaisevaa kyetä käyttämään osaamisresursseja tehokkaasti ja joustavasti. Osaamisen johtaminen jää työorganisaatioissa kuitenkin usein työtehtävien miettimisen tasolle tai jos yrityksessä tunnetaan osaamisen teoria, sen hallintaan ei ole käytössä konkreettisia työkaluja. Osaamisella parempaa tulosta (OSTU) – hankkeessa syvennytään tähän osaamisen hallinnan maailmaan. Hankkeessa on tällä hetkellä mukana 27 yritystä, jotka saavat sen myötä konkreettisen mahdollisuuden mitata henkilöstön osaamispotentiaalia

Toimitusjohtaja Taina Hanhisen (vas.) ja koulutussuunnittelija Sari Lohikosken (SAMK) mukaan yrityksen osaamistarpeita ja henkilöstön osaamista keskenään peilaavia kartoituksia voidaan pitää yrityksen yhtenä tärkeimmistä inventaareista.

suhteessa yrityksen osaamistarpeisiin. Hanke tarjoaa osaamisen hallinnan kokonaispaketin: osaamisen määrittelyn, dokumentaation, analysoinnin ja koulutuksen kautta

kompetenssinsa (osaamisen tason) vas-

dun kokemuksen myötä voidaan kuitenkin

osaamisen suunnitellun kehittämisen.

tata niihin. Järjestelmässä tiedot yhdis-

sanoa, että omien työntekijöiden arvostus

tämällä saadaan aikaan ns. kuiluanalyysi;

yrityksissä on osaamiskartoitusten myötä

miten hyvin työntekijän osaamisresurssit

vain noussut.

Miten osaamista ja sen tarvetta voidaan mitata?

vastaavat yrityksen tarpeita. Negatiivinen

OSTU–hanke kilpailutti keväällä 2010

kuiluanalyysi osoittaa osaamisen kehittä-

osaamisen hallintajärjestelmän ja valinta

misen tarpeen ja positiivinen esimerkiksi

kohdistui Taitotoimisto Hanhinen Oy:n

käyttämättömiä voimavaroja.

C&Q-järjestelmään. Käytettävä C&Q, osaamisen hallinnan tietojärjestelmä ja

Monensuuntaista hyötyä

–menetelmä, perustuu viimeiseen ammat-

Osaamistarpeiden sanoiksi pukemisen

tikasvatustieteen teoriaan ja se sisältää

myötä yritysjohdolle ja myös henkilöstölle

valmiiksi n. 10 000 luokiteltua kvalifikaatio-

tarkentuu, mitä osaamista eri ammattiryh-

ta (osaamisaluetta). Työelämäosaamisesta

miltä edellytetään. Sen lisäksi, että analyy-

väitöskirjan tehnyt FT Taina Hanhinen tuli

sit kertovat osaamisen ja osaamistarpeiden

mukaan sittemmin hankkeeseen asiantun-

kohtaamisesta ja osoittavat täsmälliset

tijaksi.

koulutustarpeet, ne ovat myös hyvä pohja kehityskeskusteluille. Yksittäinen työntekijä

Osaamisresurssin mittaamisessa lähde-

voi kartoituksessa osoittaa käyttämättö-

tään liikkeelle määrittelemällä yrityksen

mät kompetenssinsa tai mielenkiintonsa

keskeiset osaamistarpeet ja niiden paino-

haasteellisempiin työtehtäviin. – Hanhisen

arvot. Tämän jälkeen jokainen työntekijä

mukaan työntekijät arvioivat herkästi oman

arvioi vastaaville kvalifikaatioille oman

osaamisensa alakanttiin. Hankkeessa saa-

AGORA 1|2011

Organisation’s success is based on skills and knowledge Skills and knowledge constitute an increasingly essential production factor and competitive advantage for present-day organizations. It is decisive that the organization is capable of using skills and knowledge resources in an efficient and flexible manner. The OSTU project (2009–2012) provides the participant enterprises with a comprehensive system for knowledge management: systematic development of skills and knowledge through determination, documentation, analysis and training.

SAMK’s media and communication students have documented the current landscape of the Karjaranta area.

Accessible and humane Karjaranta The urban area of Pori is developed within a European network project TEKSTI TEXT: Hanna Isoaho KUVAt PHOTOs: Kalle Björkroth & Veera Korhonen

The Karjaranta area in the city of Pori participates in an EU project which aims to find socio-economic means to revive declining and cyclically vulnerable urban areas in a comprehensive manner. SAMK is currently the only higher education institution involved in this project which is set to discover the residents’ and companies’ desires and visions of promoting well-being.

The SURE project within the URBACT II programme, supported by the European Regional Development Fund, was started on the initiative of Eger, which is Pori’s Hungarian twin city. Now the project involves nine cities across Europe, as well as an expert partner specialising in participatory planning. “Karjaranta differs from the target areas of the other cities in that it has no major problems. Construction of new buildings is active, and residential buildings are taking the place of industrial buildings by the River Kokemäenjoki. Our role in the project is to bring out the residents’ and other actors’ ideas for improvement and development, which serve as a basis for the planning of this area and the entire city centre,” says Daniel Nagy, the local project coordinator and city planning architect in Pori. “We concentrate on comprehensively developing the physical environment, on coordinating the activities in the area and on diversifying the use. Thus, we create the

most important project output: the local action plan.” Every project partner prepares its action plan with a local support group. Furthermore, the network compiles a set of socioeconomic methods which can be utilised elsewhere in similar target areas. “Essential elements include contacts and networking between partners, workshops and study trips on a mutual basis. Thus, the examples of good practices and the new methods are made available to various parties.” The SURE project aims to increase interaction between experts, public authorities and local actors. The support group working on the future of the Karjaranta area consists of the representatives of the municipal administration, residents, companies, as well as social and health services. “Notable property owners and developers are also involved. The aim is to have an influence on long-term developments and AGORA 1|2011

info Project: Fostering diversification of local economies by using innovative Socioeconomic methods of Urban REhabilitation in deprived urban areas Duration: November 2009 – January 2013 Total budget: EUR 709,365 Topic: Integrated policies for urban renewal Priority Axe 2 – Attractive and Cohesive Cities Theme 2.1 – Integrated development of deprived areas and areas at risk of deprivation Network partners: Eger (Lead Partner, Hungary), Albacete (Spain), Alcobaca (Portugal), Dun Laoghaire Rathdown (Ireland), Gheorgheni (Romania), Komotini (Greece), Larnaca (Cyprus), Ottignies Louvain-LaNeuve (Belgium), Pori (Finland) and Studio Metropolitana (Budapest, Hungary) Further information: http://urbact.eu/en/ projects/disadvantaged-neighbourhoods/ sure/homepage/

to communicate views and experiences of today’s residents to those constructing new buildings,” Nagy recounts. Nagy believes that the experiences from the Karjaranta area are going to benefit the development of the entire city centre. The project has already enhanced cooperation between various actors. Cooperation with Satakunta University of Applied Sciences is an example of this. Proactive research with SAMK “Are there ways to have a more versatile population structure in the area, more green areas and light traffic routes, as well as business activities serving the residents? What would make families with children move to the area? Which matters would attract new residents? These are the kind of questions we try to answer together with SAMK,” Daniel Nagy describes. Students do proactive research, which is the basis for attempts to create the profile of future users. AGORA 1|2011

City planning architect Daniel Nagy presumes that the development plan of the Karjaranta area benefits the resident-driven building and occupation of the entire urban area of Pori and particularly the areas by the River Kokemäenjoki.

“At least three theses on these topics will be prepared in the degree programme in Business Administration at SAMK. One thesis focuses on the views of residents and building firms in the so-called Slaughterhouse area, one analyses the image of the area through newspaper articles and one concentrates on finding out about the business activities and mapping out the future. Nagy tells about protected industrial buildings which could be made available for enterprises of the welfare sector, for example. A survey of vacant premises would also constitute a basis for organising the activities of associations in the area. This topic is closely related to the priorities of SAMK’s research programme, such as environment, accessibility and human well-being.

Porin kaupunkialuetta kehitetään eurooppalaisen verkostohankkeen välityksellä Porin Karjarannan alue on mukana EUhankkeessa, jossa etsitään sosioekonomisia keinoja taantuvien ja suhdanneherkkien kaupunkialueiden kokonaisvaltaiseen elvyttämiseen. SAMK on toistaiseksi ainoana korkeakouluna mukana selvittämässä alueen asukkaiden ja yritysten toiveita ja visioita alueen hyvinvoinnin edistämiseksi. – Karjaranta poikkeaa muiden kaupunkien kohteista siinä, ettei alueella ole suuria ongelmia. Uudisrakentaminen on vilkasta ja asuminen valtaa tilaa teollisuudelta Kokemäenjoen rannassa. Meidän roolimme hankkeessa onkin saada esiin asukkaiden ja alueen muiden toimijoiden parannus- ja kehittämisideoita alueen ja koko kaupunkikeskustan suunnittelun perustaksi, kertoo hankkeen paikallinen koordinaattori, Porin kaupungin kaavoitusarkkitehti Daniel Nagy.

AGORA 1|2011