Agora 3/2013

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET | SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

3 | 2013

KIRJASTO – avoin kaikille

SAMKin uusi strategia!

Aikuisopiskelijan vinkit jaksamiseen

Palkittu lastenvaateyrittäjä varautuu sesonkiin

Olen hyödyntänyt opintoja yrityksen kehittämisessä.

PÄÄKIRJOITUS

PÄÄTOIMITTAJA Anne Sankari

Anne tekee töitä SAMKin viestinnässä, työkentässä erityisesti Agora, julkaisut ja alumnit.

Vapaa-aikana Anne rakastaa liikkumista, kahviloita ja avaria maisemia.

HAASTEET OVAT YLITETTÄVIKSI SAMKin uusi strategia linjaa visioksi: SAMK

kin. Korkeakouluyrittäjyys on yksi SAMKin pai-

on vuonna 2020 alueellisesti ja kansainväli-

noaloista, ja tämän vuoden palkitun yrityskiih-

sesti arvostettu korkeakoulu. Minulle tämä

dyttämöyrittäjän Kati Lukkarin näit jo kannessa.

kertoo laajakatseisesta harkiten tehtävästä

Painoaloista esillä ovat vahvasti myös meri-

kehittämisestä, joka tähtää alueen parhaaksi

osaaminen ja innovatiiviset palveluratkaisut.

yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten kumppanien kanssa.

Jos viime vuosi oli SAMKissa osakeyhtiön toiminnan asemointia, tämä vuosi on ollut tu-

Seuraavalta aukeamalta löydät sekä uuden

levaisuuden suunnittelun vuosi. Listalla kes-

strategian että Juha Kämärin strategiaa käsit-

keisinä ovat strategian uudistamisen lisäksi

televän puheenvuoron. Arvoiksi strategia linjaa

toimilupa, talouden tasapainottaminen, kam-

muun muassa halumme tehdä työmme niin,

pusratkaisut ja yhteistyö Turun ammattikor-

että jopa ylitämme odotukset. SAMKin kirjasto

keakoulun kanssa, jotka kaikki myös liittyvät

on tästä yksi elävä esimerkki. Kuten haastatte-

toisiinsa.

lustakin voit lukea, kirjaston ammattilaiset pur-

Haluatko SAMKin uutiskirjeen?

Lähetä sähköpostisosoitteesi osoitteeseen: agora@samk.fi

suvat kehittämisen intoa ja halua yllättää asia-

SAMKin elokuisessa henkilöstöpäivässä kak-

kas myönteisesti. Kirjastossa ollaan terveesti

si panelistia kertoi mikä heidän mielestään

nöyriä, mutta toisaalta siellä tiedetään hyvin,

on parasta SAMKissa tällä hetkellä. Opiske-

Anna juttuvinkki!

että he ovat monessa asiassa olleet kehityk-

lijakunnan puheenjohtaja Ida Talvinen listasi:

agora@samk.fi

sen kärjessä, jopa edellä sitä, sekä SAMKissa

Joustavat opettajat ja yhteisöllisyys. Osa-

että ammattikorkeakoulujen keskuudessa.

keyhtiön hallituksen puheenjohtaja Anttivesa Knuutila totesi: Juna kulkee haasteista ja rat-

Strategian sisällöt näkyvät Agorassa muuten-

kaisua odottavista asioista huolimatta.

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISUUTISET SATAKUNTA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES NEWS

TOIMITTAJAT EDITORS Marika Virtanen Sari Kahri

SEURAAVA AGORA ILMESTYY FOLLOWING AGORA WILL BE PUBLISHED Joulukuussa 2013 / in December 2013

ULKOASU & TAITTO LAYOUT Heidi Valtonen / Vida Design Oy

www.samk.fi OSOITTEENMUUTOKSET, LEHTITILAUKSET, PALAUTTEET CHANGES OF ADDRESS, SUBSCRIPTIONS, FEEDBACK: agora@samk.fi

JULKAISIJA PUBLISHER Satakunnan ammattikorkeakoulu Satakunta University of Applied Sciences PL 520, 28600 Pori puh./tel. + 358 (0) 2 620 3000 fax + 358 (0) 2 620 3030 PÄÄTOIMITTAJA EDITOR IN CHIEF Anne Sankari

KANNEN KUVA COVER PHOTO Veera Korhonen / Vida Studio PAINOPAIKKA PRINT Euraprint PAINOS CIRCULATION 3 500 kpl SÄHKÖPOSTIT EMAIL etunimi.sukunimi@samk.fi firstname.surname@samk.fi

2

| AGORA 3/2013

ISSN-L 1456-114X ISSN 1456-114X (painettu) ISSN 2242-2528 (verkkolehti) SAMK – Satakunta University of Applied Sciences SatakunnanAMK Satakunta University of Applied Sciences

3/13

18

16 14

21

10 4 5 6 10 13

PUHEENVUORO Tähtäin vuoteen 2020

14

YRITTÄJYYS Pienestä kipinästä vuoden yrityskiihdyttämöyrittäjäksi

STRATEGIA SAMKin uusi strategia OPISKELU Joustamalla jaksaa KIRJASTO Lataamo, purkamo, keidas ALUMNIKOLUMNI Eroon puurtamisesta – tehoa tekemiseen

6 16 18 20 21 23

YRITYSYHTEISTYÖ Miksi kannattaa olla kumppani?

SÄHKÖAUTO Yhdessä tehty KOLUMNI Monien haasteiden edessä MERENKULKU Namibia horisontissa TÄRPIT Kiinni arjessa

AGORA 3/2013

|

3

PUHEENVUORO

Juha on Satakunnan ammattikorkeakoulun rehtori ja Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy:n toimitusjohtaja päätöksenteon, valintojen ja ratkaisujen polttopisteessä. Hän on merellisen elämän ja purjehduksen ystävä, joka on navigoinut perheensä Raumalle.

PUHEENVUORO Juha Kämäri Toimitusjohtaja, rehtori

TÄHTÄIN VUOTEEN 2020 Strategia, sana joka alun perin viittasi

ja painoalojen suhteen. SAMK pai-

tuminen ja sitä tukemassa kumppa-

sodankäynnin taitoon, on kovin juhlal-

nottaa omassa strategiassaan omia

nuudet ja kansainvälisyys. Strategia

linen termi tulevaisuuden tavoitteiden

osaamisen vahvuuksiaan: tulevaisuu-

ponnistaa tilanteesta, jossa olemme

asettamiselle. Liiketoiminnassa stra-

den energiaratkaisuja, innovatiivisia

talouden sopeuttamisen paineessa

tegian päämääränä on valituilla mark-

palveluja, terveys- ja hyvinvointiosaa-

pakotettuja saneeraamaan ja virtavii-

kinoilla

etulyöntiasema

mista, meriosaamista sekä yrittäjyyt-

vaistamaan vanhoja toimintatapoja.

suhteessa kilpailijoihin. Hahmottelen

tä. Kansainvälisen tason näyttöihin

Uusiutumisessa on mahdollisuus so-

tässä juuri hyväksytyn strategiamme

näistä kuuluvat esimerkiksi rakennuk-

peuttamisen ohella kehittyä.

erityispiirteitä ja tavoitteita.

siin integroidut uusiutuvan energian

UUSIUTUMINEN ON ELINTÄRKEÄÄ

saavuttaa

ratkaisut, laskennallisen älykkyyden

Uusiutumisessa panostamme aiem-

Ehkä strategia-sanan sotaisasta

palvelut yritysten ja yhteisöjen tar-

paa selvemmin aluekehitystehtävään,

perinteestä johtuen liian usein

peisiin, palkitut esteettömyyden ja

jonka perustana on sekä valtakunnal-

kuvitellaan,

on

saavutettavuuden hyvinvointipalvelut

linen että alueellinen ennakointityö.

kaikki tarvittava tieto ja taito vali-

sekä merenkulun kansainväliset kehi-

Pitkäjänteisen TKI-toiminnan lisäksi

tun päämäärän saavuttamiseen

tyshankkeet. Yrityskiihdyttämön saa-

sitoudumme toimimaan nopeammin

ja että riittää kun pienessä piiris-

vutukset uusien yritysten luomisessa

toteuttaen kokeiluja ja pilotointeja,

sä valmisteltu suunnitelma juh-

ovat alueellisesti merkittäviä.

jotka saattavat joskus mennä pie-

että

johdolla

lallisesti hyväksytään. No eihän

leenkin. Kampuksemme uudistuvat

se mihinkään riitä. Suurin osa

Strategiaan sisältyvät arvot nähdään

kokonaisuudessaan edistyksellisiksi

strategioista on jäänyt pelkäksi

perinteisesti

organisaatiokulttuuriin

oppimisympäristöiksi, joiden kehit-

kirjaimeksi ilman pienintäkään askelta

pureutuvina julistuksina. Niitä ei ole

tämiseen kutsumme mukaan alueen

toteutukseen. Saatikka, että henki-

tarkoitettukaan mitattaviksi suureiksi

elinkeinoelämän. Tulevaisuuden ope-

löstö ymmärtäisi mitä strategiassa on

tai saavutettaviksi tavoitteiksi vaan

tus korostaa oppimista ja opetus-

ajettu takaa. Ymmärrystä ja näkemys-

pikemminkin organisaation ylimmäksi

menetelmien monimuotoisuutta. Op-

tä henkilöstön puolelta on SAMKissa

ohjenuoraksi ja valoksi kohti visiota

piminen on murroksessa irtaantuen

haettu järjestämällä keväällä perus-

kuljettaessa. SAMKin arvoissa sano-

ajasta ja paikasta; jatkossa opetus

teellinen kuulemiskierros. Henkilöstö

taan ja luvataan poikkeuksellisen pal-

järjestetään niin kuin se oppimisen

nosti esiin kymmeniä kysymyksiä,

jon yhdessä tekemisestä, toistemme

ja asiakkaiden kannalta on tarkoituk-

kommentteja ja toiveita, jotka näkyvät

tukemisesta, rohkaisemisesta ja vas-

senmukaisinta.

hyvin lopullisessa strategiassa.

tuullisuudesta. Viimeisenä, joskaan ei vähäisimpänä, tuomme esille halum-

SAMKin strategia hyväksyttiin elo-

Suomen kaikki 26 ammattikorkeakou-

me ylittää odotukset. Tämä on arvona

kuun lopussa. SAMKin strategia ei jää

lua noudattavat samaa lakia ja toteut-

vaativa ja helposti mielessä pysyvä

pölyttymään, koska sitä pitää sovel-

tavat samankaltaista sopimusta ope-

haaste jokaiselle SAMKin työntekijälle.

taa merkittäviltä osin jo kuukauden sisällä. Syyskuun loppuun mennessä

tus- ja kulttuuriministeriön kanssa.

4

| AGORA 3/2013

On päivänselvää, että ammattikor-

Jos strategialle pitäisi yksi nimi kek-

jätettävä toimilupahakemus ja sen

keakoulujen strategiat ovat muunnel-

siä, niin se on uusiutuminen. Stra-

perusteella myönnettävä toimilupa

mia toisistaan. Oikeastaan strategiat

tegiset tavoitteet nojaavat kolmeen

on ensimmäinen strategiaa toteuttava

poikkeavat merkittävästi vain profiilin

kokonaisuuteen, tärkeimpänä uusiu-

väline.

STRATEGIA

SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULUN

STRATEGIA 2013–2016 TEHTÄVÄ JA TOIMINTA-AJATUS

VISIO

Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) on korkeatasoinen kansainvälinen

SAMK on vuonna 2020 alueellisesti ja

korkeakoulu, joka palvelee maakuntaa ja sen lähialueita tarjoamalla opetusta

kansainvälisesti arvostettu korkeakoulu.

ja osaavaa työvoimaa sekä aluekehitystä tukevaa TKI-toimintaa elinkeinoelämän tarpeisiin.

PROFIILI JA PAINOALUEET

ARVOT

SAMK on alueen innovaatioverkoston keskeinen toimija, kansainvälistäjä ja

›› ›› ›› ››

yrittäjyyden edistäjä, joka tekee tiivistä yhteistyötä yritysten, yhteisöjen, korkeakoulujen ja kehittämisorganisaatioiden kanssa.

Teemme yhdessä tulosta.

Rohkaisemme uteliaisuuteen.

Innostamme vastuullisuuteen.

Haluamme ylittää odotukset.

Painoaloja ovat tulevaisuuden energiaratkaisut, terveys- ja hyvinvointiosaaminen, innovatiiviset palvelut ja meriosaaminen sekä korkeakouluyrittäjyys.

STRATEGISET TAVOITTEET Uudistuminen ›› Meillä on muista ammattikorkeakouluista erottuva, vetovoimainen profiili ›› Vahvistamme kykyämme ennakoida, visioida ja reagoida muutoksiin ja koulutustarpeisiin ›› Vahvistamme aluekehitystyötämme ›› Kehitämme ja uudistamme jatkuvasti osaamistamme ja työhyvinvointiamme ›› Käytämme henkilökunnan vahvuuksia työmme kehittämiseen ja tuloksellisuuteen ›› Kehitämme tulevaisuuden oppimisympäristöjä ›› Meillä on tehokkaat, uudistuvat ja mukautuvat toimintaprosessit ›› Meillä on vakaa talous ja liikkumavaraa muutoksiin

Kumppanuudet ja asiakkuudet ›› Olemme haluttu ja arvostettu opiskelu- ja työpaikka sekä yhteistyökumppani ›› Lisäämme ammattikorkeakoulun maakunnallista läsnäoloa ja toimintaa ›› Varmistamme koulutuksen ja työvoimatarpeen alueellisen kohtaamisen

Kansainvälisyys ›› Vakiinnutamme kansainvälisen korkeakoulukumppanuusverkostomme ja kehitämme yhteistyötä erityisesti painoalueillamme ›› Laajennamme ja monipuolistamme kansainvälistä hanketoimintaamme ›› Koulutamme kansainvälistä työvoimaa tulevaisuuden tarpeisiin

Hyväksytty SAMK Oy:n hallituksessa 29.8.2013 AGORA 3/2013

|

5

OPISKELU

Joustamalla jaksaa

– aikuisopiskelu vaatii valintoja

TEKSTI: Sari Kahri | KUVAT: Lassi Puhtimäki ja Katri Lehtola

Kun työssäkäyvä, perheellinen aikuinen opiskelee tutkintoon johtavassa koulutuksessa, voi oma hyvinvointi ja jaksaminen olla joskus koetuksella. Miten yhdistää työn, opiskelun ja henkilökohtaisen elämän paineet kokonaisuudeksi, joka antaa voimia eikä vain vie niitä?

Kauko Immonen ja Kalle Lepola ovat nelikymppisiä perheellisiä miehiä, joilla molemmilla on työuraa takana liki 20 vuotta.

Kalle Lepola työskentelee yritysrahoituspäällikkönä Someron Säästöpankin Forssan konttorissa. Hän on aiemmin suorittanut sekä lukio- että merkonomiopinnot. Ennen tradenomiopintojen aloittamista Kallella oli kymmenisen opiskeluvapaata vuotta.

– Nykyisiä opintojani eniten rasittaa työn, perhe-elämän ja harrastusten yhteensovittaminen opiskelujen kanssa, koska mistään en ole halunnut luopua. Yleensä se onnistuu melko hyvin, koska minulla ei ole kiire valmistua, Kalle kertoo.

– 8- ja 9-vuotiaat poikani kiukuttelivat alkukeväästä, kun olin jatkuvasti tietokoneella enkä heidän kanssaan. Päätin ottaa kursseja vähemmän kerralla. Puoli vuotta opintoihin lisää ei haittaa yhtään, hän jatkaa.

Kauko Immonen työskentelee ostopäällikkönä kotimaisen elektroniikkavalmistajan palveluksessa. Hän on valmistunut vuonna 1994 yo-merkonomiksi ja kouluttautunut sen jälkeen satunnaisesti niin työnantajan sisäisissä koulutuksissa kuin esimerkiksi korkeakoulujen kanssa yhteistyönä tehdyissä koulutuksissa.

– Eniten jaksamistani rasittaa ajan puute.

Kuljen päivittäin Salosta Espooseen ja työmatka tuo oman lisänsä päivän pituuteen. ▶

Kalle Lepola neuvoo aikuisopiskelijaa hölläämään, jos meno tuntuu liian raskaalta. Miehellä itsellään ei ole kiire valmistua ja hidastaminen tarvittaessa on onnistunut hyvin.

Petri Lähde, Meri Paavola ja Sami Rantamäki SAMKin Solar-tiimistä

6

| AGORA 3/2013

Haluatko oppia vai haluatko vain suorittaa?

AGORA 3/2013

|

7

VINKIT Opinto-ohjaaja Pirjo Heilalan vinkit hyvinvointiin ›› Muista, että elämässä on muutakin kuin opiskelu ›› Suunnittele ajankäyttöäsi ja opiskele koko ajan, älä jätä viime tippaan ›› Suunnitelmista voi joustaa, jos esimerkiksi henkilökohtaisessa elämässä tulee ongelmia, älä polta itseäsi loppuun

LUE JA HAE SAMKin liiketalouden aikuiskoulutuksen opettajat bloggaavat aiheesta: HILL Aikuisopiskelu ja tradenomitutkinto verkossa.

Tutustu blogiin osoitteessa: tutkintoverkossa.wordpress.com Hae liiketalouden aikuiskoulutukseen syksyn yhteishaussa 16.9.–1.10.2013: www.amkhaku.fi

8

| AGORA 3/2013

Opiskelujen kuormituksen voi ennakoida kursseja valitsemalla. Suurin haaste tulee siitä, kun töissä tulee normaalia enemmän huomiota vaativia tilanteita ja yleensä ne osuvat samaan sumaan palautettavien tehtävien kanssa. Hienosäädöllä noistakin tilanteista selviää, Kauko toteaa.

Mikä auttaa jaksamaan?

– Opiskelu on antanut minulle paljon. Oppimani asiat olen ottanut samantein käytäntöön ja tunnen todella kehittyneeni työssäni opintojeni aikana. Työnantajani ja perheeni ovat tukeneet opiskeluani hyvin, Kalle kertoo.

– Aloitin opinnot ennen kaikkea siksi, että haluan oppia uusia asioita ja kehittyä työssäni.

Kaukon jaksamista taas edesauttaa mielenkiintoiset kurssit ja hyvät keskustelut opettajien ja toisten opiskelijoiden kanssa.

– Voimaa saa myös perheestä ja ihan normaalista arjesta, jota usein aliarvioidaan.

Harrastukset menevät väkisinkin minimille, mutta liikuntaa pitää harrastaa päivittäin jossain muodossa. Jos ei muuta niin pitkä iltalenkki vaimon kanssa ja samalla hoituu koiran lenkitys, Kauko kertoo.

Neuvoja aikuisopiskelua suunnittelevalle Kalle Lepola neuvoo aikuisopiskelua suunnittelevaa varaamaan opintojen ensimmäiselle jaksolle mahdollisimman paljon aikaa keskittyä opiskeluun. Kun oppii systeemin heti, niin on helpompi suunnitella opintoja.

– Suunnittelu on mielestäni kaiken a ja o.

Ei liikaa kursseja kerralla. Kannattaa kysyä itseltään haluatko oppia vai haluatko vain suorittaa.

Myös Kauko neuvoo miettimään kuinka paljon aikaa voi käyttää opiskeluun.

– Lähtökohta on hyvä, jos on valmis käyttämään viikonloput muutaman vuoden ajan opiskeluun ja iltoja viikollakin. Tosin pitää muistaa, että se aika on perheellisillä pois yhteisestä ajasta tai harrastuksista. Uhrauksia joutuu tekemään ja aina se ei ole helppoa, hän jatkaa.

Kauko painottaa myös selkeiden ja realististen tavoitteiden asettamista sekä opiskelusuunnitelman laatimista tavoitteiden mukaan.

– Itselläni toimii parhaiten Exceliin tehty taulukko, johon olen rakentanut koko opiskelun kaaren ja ne tavoitteet, joita kullakin lukukaudella haluan saavuttaa.

Armoa itselle Molemmat miehet pitävät tärkeänä myös sitä, että suunnitelmiaan ja tavoitteitaan voi muuttaa matkan varrella.

– Opiskelen itseäni varten ja silloin pitää osata antaa periksi, jos kuorma käy kokonaisuutena liian raskaaksi, Kauko opastaa.

– Jos opiskelu tuntuu raskaalta, kannattaa höllätä vähän. Esimerkiksi itselläni on juuri nyt meneillään sellainen vaihe, Kalle myöntää.

– Jos tuntuu siltä, että opiskelusta tulee vain stressiä, voi olla hyvä pilkkoa kokonaisuutta pienemmiksi paloiksi ja laskea tavoitteita. Joka kurssista ei tarvitse eikä voi saada parasta arvosanaa, kun aina ei vain jaksa.

Kurssin voi tarvittaessa uusia myöhemmin, Kauko jatkaa. ■

Ostopäällikkönä työskentelevä Kauko Immonen painottaa selkeiden ja realististen tavoitteiden asettamista opintojen suhteen.

Hänellä toimii parhaiten Excel-taulukko, jossa on koko opiskelun kaari ja ne tavoitteet, joita hän haluaa saavuttaa.

HUITTISTEN MALLI: VERKOSSA OHJATEN SAMKin liiketalouden aikuiskoulutus on kes-

peilaavat usein opiskelijan työhön. Joku saat-

kittynyt Huittisiin. Koulutus on räätälöity niin,

taa kuvitella, että ns. etäopinnoissa pääsisi

että opinnot on mahdollista suorittaa jousta-

helpommalla kuin perinteisemmässä luento-

vasti työn ohessa.

opetuksessa, mutta totuus on toinen.

yritysjuridiikkaan valitaan vasta myöhemmin.

Kokemusten jakaminen palkitsee

– Läsnäolo ja opiskelun vaativuus eivät ole

Kun suurella osalla opiskelijoista on jo use-

– Kontaktiopetusta on vähän, keskimäärin

mitenkään tekemisissä keskenään.

an vuoden työkokemus takanaan, voi jos-

1–2 viikonloppua kuukaudessa, kertoo lehtori

Verkon kautta opiskeltaessa opiskelijat joutu-

kus olla vaarana, että opiskelija turhautuu

Pirjo Heilala.

vat ehkä enemmänkin tekemään töitä. Deadli-

opintoihin.

– Luennoille on silloin mahdollista osallistua

net ovat tiukkoja, jotta homma toimii.

– Erilaiset näkökulmat ovat antoisia. Opis-

Huittisissa tai verkon kautta vaikka omalta

kelija ei turhaudu, kun näkee, että voi antaa

kotikoneeltaan. Luennot myös tallennetaan

Opinto-ohjaajana Pirjo on auttanut opiskeli-

omasta kokemuksestaan ryhmälle. Opis-

verkkoon eli niihin voi palata myöhemminkin,

joita heidän opintojensa suunnittelussa. Jo-

kelijoilta tulee hyvää palautetta siitä, että

mikäli varsinainen ajankohta ei sovi omiin ai-

kaisella ryhmällä on lisäksi myös tutoropet-

saavat paljon muiden opiskelijoiden koke-

katauluihin. Opintojaksoja voidaan toteuttaa

tajia, jotka auttavat ja neuvovat opintoihin

muksista.

myös kokonaan verkossa.

liittyvissä kysymyksissä.

– Opintojen alkaessa jokaisen kanssa kes-

Myös työssä oleminen on voimavara.

Verkko-opiskelu on vaativaa

kustellaan mitä aiempia opintoja ja osaamista

– Aina lähdetään liikkeelle siitä, että opiskelija

häneltä löytyy sekä käydään tulevat opinnot

voi peilata omaa kokemustaan teoriaan. Joku

Opinnot perustuvat tutkivan oppimisen peri-

läpi. Henkilökohtainen opintosuunnitelma voi

on voinut työskennellä esimerkiksi 10 vuotta

aatteelle eli sille, että opiskelija tekee tehtä-

kuitenkin elää koko opintojen ajan ja suuntau-

ulosotossa. Silloin hänen kokemustaan yrite-

viä, ryhmätöitä jne. Tehtävät ovat laajoja ja ne

tuminenkin julkishallintoon, rahoitukseen tai

tään hyödyntää.

AGORA 3/2013

|

9

Meid채n teht채v채 on haistella mit채 on menossa.

10

| AGORA 3/2013

LATAAMO, PURKAMO, KEIDAS – MONIPUOLINEN KIRJASTO TEKSTI: Anne Sankari | KUVAT: Heidi Valtonen

SAMKin kirjasto on Satakunnan suurin korkeakoulukirjasto ja on avoin kaikille käyttäjille. Aineisto on tuoretta ja monipuolista.

– Meillä on ihan huiput sähköiset aineistot eri aloilta, joita SAMKissa opiskellaan, kaikki keskeiset kotimaiset ja paljon ulkomaisia, hehkuttavat SAMKin eri kampuskirjastoissa työskentelevät informaatikot kuin yhdestä suusta.

SAMKin kirjastossa kuvataiteen kokoelma

kehittyvät ja osaa keskittyä olennaiseen, ai-

on erityinen; myös merenkulun aineistot ovat

kaa menee huomattavasti vähemmän, sano-

laajat. Kaikkiaan aineisto on työelämälähei-

vat kirjaston ammattilaiset.

nen. Aineistot eivät silti ole kirjaston henkilö-

– Kun koko ajan nettimaailma kasvaa, tiedon-

kunnan mielestä edes keskeisintä.

hankinnan taidot ovat todella keskeiset. Me

– Ohjaus on kaikkein tärkeintä, mitä meillä on,

ollaan suodattimet, suodatamme hälyn pois,

sanoo Huittisissa Kuninkaisten kampuksella

sanovat kampuskirjastojen informaatikot.

työskentelevä Elina Laineenoja.

– Aineiston antamat mahdollisuudet saadaan

SAMKin kirjasto tekee paljon yhteistyötä

kunnolla esiin neuvonnan kautta.

opettajien kanssa.

Saman vahvistaa kirjastopäällikkö Jussi Kärki:

– SAMKin kirjasto on koko ajan mennyt op-

– Kirjastossa ykkösjuttu on aina henkilökunta.

piminen edellä. Meitä ei ole ilman opetusta,

He ovat kirjastossa aina saatavilla ja tietäviä

kertoo Elina Laineenoja 20 vuoden kokemuk-

omalta alaltaan.

sella.

– Tämä on vuorovaikutusta: miten ohjataan

– Kirjastot ovat olleet tuttu ja turvallinen,

asiakasta niin, että hän löytää haluamaansa

mutta silti yllättävä kumppani. Ollaan saatu

aineistoa ja tietoa. Ei asiakas aina tullessaan

haaste opetuksesta, eikä ole voitu pitäytyä

tiedä, mitä haluaa, jatkaa Kankaanpäässä

vanhassa, sanovat kirjastolaiset.

Taidekoulukoulun kirjastossa työskentelevä Susanna Ruohomäki.

Kaikille avoin kohtauspaikka

Apua oleellisen löytämiseen

Lähes kaikki aineistot ovat etäkäytössä

Moni opiskelija sanoo, että tehtävien tekemi-

kin sähköiset aineistot ovat käytössä paikan

seen menee hirveästi aikaa. Kun hakutaidot

päällä SAMKin kampuskirjastoissa. ▶

opiskelijoille ja henkilöstölle. Kaikille muille-

AGORA 3/2013

|

11

Kampuskirjastoja – kirjaston palvelupisteitä – on Porissa, Raumalla, Huittisissa ja Kankaanpäässä.

Vapaa käyttöoikeus on rahanarvoinen etu: esimerkiksi standardit ja juridiikan tietokannat maksavat paljon.

– Opiskelijat kertovat, että ovat hyödyntäneet niitä myös työssään. Mehän emme laske sitä, mihin niitä käytetään, kertoo Elina Laineenoja.

– Edelleen lainataan paljon myös painettuja kirjoja. Tilanteesta riippuu haluavatko asiakkaat mieluummin sähköisiä vai painettuja aineistoja, kertovat Maiju Harju ja Katrin Kippasto Porin Tiedepuistosta ja Rauman Kanalikampukselta.

Kirjastossa

on

kehitetty

palveluja

koko

SAMKin ja toisaalta kunkin kampuksen tarpeisiin: Tiedepuiston kampuksella Porissa ja Kanalikampuksella Raumalla lainataan läppäreitä opiskelijoiden käyttöön.

– Täällä on sellainen henki, että ideoita saa toteuttaa, kuvaa Maiju Harju.

– Itselle se on työssä ehdoton asia. Siitä syntyy tekemisen ilo. Ja kun asiakas hyötyy, siitä taas iloitsee, jatkaa Elina Laineenoja.

Tekemisen ilo näkyy myös asiakaspalautteista. Lähes 100 prosenttia valmistuneista on erittäin tyytyväisiä SAMKin kirjaston palveluihin.

Tulevaisuuden monipalvelupiste Nykyaikainen opiskelu vaatii tiloiltakin muunneltavuutta, kutsuvuutta ja viihtyisyyttä. Kirjastoon saa tulla lainaamaan, hakemaan tietoja, kyselemään, opiskelemaan, tekemään ryhmätöitä tai muuten vain lueskelemaan ja viihtymään. Kirjasto on lataamo, purkautumispaikka ja olohuone.

– Siinä sivussa kun lainaa kirjan, voi purkaa

Kirjasto on keidas, epäkaupallinen tila, jossa ei vaadita eikä tuputeta mitään, sanovat SAMKin kampuskirjastojen informaatikot Maiju Harju, Katrin Kippasto, Elina Laineenoja ja Susanna Ruohomäki.

vähän huoliaan tai muuten vain keskustella, sanovat Susanna Ruohomäki ja Katrin Kippasto.

Lainauksen voi hoitaa koneella, mutta jos on epävarma tai haluaa kuulla vaihtoehtoja, pal-

Visioissa näkyvät monenlaiset tarpeet ja mo-

velutiskillä auttaa ihminen. Lainojen uusinnat

nipalvelupisteen ideat: mökänurkka ja me-

sujuvat myös kaikilla mobiililaitteilla. Tulevai-

diapiste, taidenäyttelyt screenillä...

suudessa yhdellä haulla ovat haettavissa kir-

– Tarvitaan paikkoja, joissa voi olla rau-

jastojen, arkistojen ja museoiden kokoelmat

hassa, opiskella, jutella, pelailla tai viettää

– niin painetut kuin sähköisetkin.

muuten aikaansa, sanovat kirjastotädit ja

– Kirjasto on entistä enemmän oppimisympä-

-sedät. ■

ristö. Se ei ole pelkkä kirjastotila – tai pelkkä

KAMPUSKIRJASTOT PALVELEVAT ›› ›› ›› ››

Huittisissa Kankaanpäässä Porissa Raumalla.

hiljainen tila – vaan siellä pitää olla mahdollisuus opiskella tai järjestää esimerkiksi oppitunteja, sanovat informaatikot.

12

| AGORA 3/2013

Osoitteet ja aukiolot: www.samk.fi/kirjasto/ota_yhteytta

ALUMNIKOLUMNI

KOLUMNI

Leena Roskala Medianomi (AMK), tradenomi Kumppania Oy:n asiakkuusjohtaja

EROON PUURTAMISESTA – TEHOA TEKEMISEEN Kun aikanani perustin yrityksen SAMKin yritys-

burnoutia tai hautaa. Hämmästyttävää, eikö

kiihdyttämössä, yrittäjyys ei ollut kovassa huu-

vain. Se jos mikä on vastuutonta.

dossa nuorten keskuudessa. Silloin yrittäjän työpäivän pituus oli 24 tuntia vuorokaudessa

Terve itsekeskeisyys on mahdollisuus työelä-

seitsemänä päivänä viikossa. Palkkaa ei saatu.

mälle, joskin johtamisen ja tekemisen kulttuu-

Lomia ei pidetty ja hautaan mentiin saappaat

rin se haastaa. Työ on tehtävä tehokkaammin.

jalassa. Viimeinen henkäys vedettiin sorvin ää-

Käytettyä aikaa oleellisempaa ovat tulokset.

ressä.

Työelämä on täynnä tarpeettomia rönsyjä, jotka eivät paranna työn jälkeä eivätkä työssä

Ajat ovat muuttuneet. Nuoret perustavat yri-

viihtymistä. Ne vain täyttävät

tyksiä. He luovat kiinnostavia, persoonallisia

päivää. Sekä tasapainoinen

ja menestyviä toimintaympäristöjä, koska se

elämä että jatkuva kehitys

on mahdollista.

ovat mahdollisia, on uskallettava päästää vanhasta irti.

Palasin juuri äitiysvapailta takaisin työelämään.

Aiemmat sukupolvet olivat minulle varoitelleet,

Muutos lähtee itsestä. Kun

että on mahdotonta olla nainen, äiti ja yrittäjä.

määrittelee

Että asiakkaat eivät odota, jos pidän vapaata.

käytölleen rajat, on pakko

Että uskottavuus kärsii, jos palaveeraan vauva

oppia delegoimaan ja prio-

kainalossa, että lapsi ei saa riittävästi rakkautta.

risoimaan. Tekemiseen tulee

Että on tehtävä valintoja.

merkitystä. Yksi pitkä työ-

omalle

ajan-

TYÖELÄMÄ ON TÄYNNÄ TARPEETTOMIA RÖNSYJÄ, JOTKA VAIN TÄYTTÄVÄT PÄIVÄÄ.

päivä kuukaudessa on aivan Tällaisena mulle–kaikki–nyt-sukupolven edus-

eri asia kuin viisi tai seitsemän viikossa. Sa-

tajana uskoin silti itseeni ja maailman rajatto-

malla kun saa enemmän aikaiseksi, saa myös

muuteen. Olin sivussa 13 kuukautta ja edelleen

itselleen lisää vapaa-aikaa. Voiko hienompaa

minulla oli työpaikka, johon palata. Teen nyt

yhtälöä olla.

30-tuntista työviikkoa. En siksi, että työtä ei olisi riittävästi, vaan siksi, että se on mahdollista.

Jos tähän saakka on ollut ihan ok tappaa

Voin jakaa henkilökohtaisen vuorokauteni kai-

itsensä työllä, niin tulossa ovat sukupolvet,

kelle tärkeälle: työlle, perheelle ja hyvinvoinnil-

joille työelämän lähtökohdat ovat jotain ihan

leni. Mahdotonta, ajattelee moni. Vastuutonta,

muuta. Itse olen innoissani.

kenties. Onko se? Se pieni yksivuotias on prioriteeteissä korkealla. Hän on tulevaisuus.

Meille

viestintätoimiston

arkeen

muutos

tarkoittaa työtä. Tässä hetkessä elää halu Johtajuus elää murrosta. Edelleen varsinkin mo-

uudistua, saada yrityksen oma tekeminen

net johtajat ja asiantuntijat tekevät terveytensä

tehokkaaksi ja tulokselliseksi, valjastaa ver-

ja perheensäkin kustannuksella liian pitkää päi-

kostot mukaan kehitykseen. Silloin tarvitaan

vää. Viikot toisensa perään näennäisesti tärkeät

asiantuntemusta, viestintää ja terävää osaa-

tehtävät vievät tekijäänsä kohti sydänkohtausta,

mista.

AGORA 3/2013

|

13

KATIN MUSSUKAT Jälleenmyy, maahantuo, valmistaa ja valmistuttaa lasten ja aikuisten vaatteita, lastentarvikkeita ja lahjatavaroita. ›› Perustettu: 2007 ›› Omistajat: Kati Lukkari ›› Henkilökunta: yksi vakituinen, yksi osaaikainen ›› Toimipaikka: Ulvila ›› Liikevaihto: yli 200 000 € / vuosi www.mussukat.fi

Pienestä kipinästä vuoden yrityskiihdyttämöyrittäjäksi TEKSTI: Marika Virtanen | KUVAT: Veera Korhonen

Kun Satakunnan ammattikorkeakoulun vuoden yrityskiihdyttämöyrittäjäksi valittu Kati Lukkari vuonna 2007 perusti yrityksen, Katin Mussukat -nimisen lastenvaate- ja -tarvikeverkkokaupan, se oli hänelle vain oheistyö. Päätyökseen hän toimi ohjelmistoalan yrityksessä muun muassa palveluneuvojana.

– Olin aiemmin tehnyt verkkosivuja ja lapsieni syntymän jälkeen sain kipinän omaan verkkokauppaan. Selailin paljon nettisivuja ja tiesin heti haluavani erottua. Halusin keksiä jotain erilaista. Lähdin liikkeelle pienestä, nimikoitavista tuotteista. Tässä ideassa esimerkiksi repun, pipon tai tyynyliinan saa lapsen omalla nimellä, Lukkari valottaa. Myöhemmin nimikoitavien tuotteiden valikoima on laajentunut muun muassa tuteilla ja aterimilla.

Tässä vaiheessa ajatuksena oli pitää yrittäjyys sivutoimisena bisneksenä. Sitä se ei kuitenkaan kauaa ollut.

– Kun päätoiminen työ loppui, oli halukkuutta hakea osaamista ja tietoa opiskelun

14

| AGORA 3/2013

kautta siihen, että pystyisin omalla yritykselläni työllistämään itseni päätoimisesti.

Kiihdytystä kiihdyttämöstä Vuonna 2010 Lukkari lähti opiskelemaan SAMKiin ylempää AMK-tutkintoa yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelmaan.

– Opintojaksojen tehtävät ovat olleet hyvin käytännönläheisiä ja olen pystynyt hyödyntämään niitä oman yrityksen kehittämisessä. Erityisen tyytyväinen olen ollut siihen, että vapaavalintaisia opintojaksoja pystyin ottamaan Yrityskiihdyttämön kautta.

Opiskelun ja Yrityskiihdyttämön tuen avulla Lukkari uskalsi pistää ison vaihteen pääl le. Vuoden 2012 huhtikuussa hän laajensi verkkokauppaansa Ulvilassa sijaitsevaan kivijalkamy yEi voi mälään.

Tärkeää on myös sesonkiaikaan varautuminen sekä kyky nähdä markkinoille: missä on potentiaalia ja mitä kannattaa ottaa valikoimiin. Isoja muutoksia ei yritykseen juuri nyt ole tulossa, mutta vaatealalla pitää aina miettiä tulevia sesonkeja.

– Työn alla on tällä hetkellä ensi vuoden vaatemallistot. Yksi erikoistuotteistamme on isille suunnattu isyyspakkaus. Tässä vaiheessa miettii jo loppuvuottakin; isänpäivä on tulossa ja sitä varten uusi tuote. Täytyy keksiä sellaista, että kanta-asiakkaatkin löytäisivät jotain uutta.

Yrittäjy ys vaatii myös perheeltä paljon. Lukkarin koko perhe onkin ollut auttamassa ja tukemassa. olla – Perheen tuki yrittäjälle on tärkeää. Toisinaan päämäärätöntä vaatii perheeltä – Yritys on laajentunut tekemistä, vaan täytyy yrittäjyys joustoa, jos joutuu tekeopiskelun aikana. Miolla jokin fokus. mään pidempää päivää ja nulla on oma Mussutöitä myös kotona. Yritkat-vaatemallisto, jontäjyydessä isona plussana on se, että voin ka jälleenmyyjiä on yli 30 ympäri maailmaa itse päättää työajoistani ja muun muassa muun muassa Saksassa, Alankomaissa ja olla pienemmälle koululaiselle iltapäiväseuBelgiassa. Lisäksi asiakkaiden toiveista olen rana. laajentanut myös kangasmyyntiin. Tällä hetkellä on menossa ompelubuumi ja omia vaatteita halutaan ommella itse. Kankaita Palkittu yrittäjä on pisimmillään mennyt USA:han ja Japaniin asti.

Lukkarin ahkeruuden on huomannut myös SAMKin Yrityskiihdyttämö, joka palkitsi hänet vuoden yrityskiihdyttämöyrittäjäPositiivisuutta yrittämiseen tittelillä.

Lukkari on lapsesta asti nähnyt yrittäjyyttä – Lukkari on pitkäjänteisesti ja ennakkoläheltä. Isoäiti, isä ja veli ovat kaikki toimiluulottomasti rakentanut omaa yritystään neet yrittäjinä. yhdistäen siihen aikaisemman koulutuk– Itseä ei henkilökohtaisesti erityisemmin sensa sekä osaamisensa työelämästä. Tälyrittäminen kiinnostanut aiemmin. Olin lä hetkellä pienestä alkaneesta verkkokau10 vuotta palkkatyössä ja sitten vain sain pasta on syntynyt yritys, jossa toiminta kipinän. on monipuolista. Verkkokaupan lisäksi, yrityksellä on nykyisin omat valmistus- ja Hän tuumii kynnyksen olevan kuitenkin myymälätilat. Kati on vahvasti linkittänyt matalampi, kun on päässyt seuraamaan opiskelun ja yritystoiminnan kehittämiyrittäjyyttä läheltä. Paljon se siltikin vaasen toisiinsa, ja hyödyntänyt yritysidetii. ansa kehittämisessä lähes kaikkia opin– Pitkäjänteisyyttä, johdonmukaista työtä, tojaksoja mukaan lukien opinnäytetyön, tiettyä positiivista asennetta sekä kurinalaikertoo Lukkarin kanssa yrityskiihdyttäsuutta. Työt pitää tehdä, vaikka kukaan ei mö-sopimuksen aikanaan tehnyt osaamisvahdi.

YRITTÄJYYS

Yrityskiihdyttämö toi hyviä käytännön asioita.

– Jouduin oikeasti laittamaan asioita paperille, jonka vuoksi mietin enemmän omia haasteita, heikkouksia ja vahvuuksia. Kehittämissuunnitelma on yksi, jonka kiihdyttämön kautta tein. Jouduin miettimään suuntaa, mihin toimintaa kehitetään. Ei voi olla päämäärätöntä tekemistä, vaan täytyy olla jokin fokus.

aluejohtaja A ri-Pek ka Kainu.

– Yllätyin, kun kuulin että minut oli valittu vuoden yrityskiihdyttämöyrittäjäksi. Tuntuu hyvältä, että oma yritys huomioidaan näin positiivisella tavalla, Lukkari kiittelee.

YRITYSKIIHDYTTÄMÖ Yrityskiihdyttämö on opintoihin liittyvä konsepti, jonka avulla ammattikorkeakoulu edistää yrittäjyyttä ja tukee alkavaa tai kehittyvää yritystoimintaa. Yrityskiihdyttämössä opiskelija voi suunnata opintojaan omaan yritystoimintaansa ja ryhtyä yrittäjäksi opiskeluaikanaan.

Yrityskiihdyttämö on 11 toimintavuotensa aikana tuottanut

230 yritystä 250 yrittäjää 400 työpaikkaa. www.samk.fi/yk

AGORA 3/2013

|

15

MIKSI KANNATTAA OLLA KUMPPANI? TEKSTI: Sari Kahri | KUVAT: Nelly Stenroos

– SAMK hakee kumppaneiksi yrityksiä ja yhteisöjä, joita kiinnostaa toimintansa kehittäminen uusimman tiedon pohjalta, kertoo myyntipäällikkö Pia Lamminen. Kumppanuussopimus mahdollistaa pitkäjänteisen yhteistyön tuotteiden, palvelujen ja osaamispääoman kehittämiseksi. Yritys tai yhteisö voi vaikkapa hyödyntää joustavaa opiskelijaharjoittelua, joka mahdollistaa hitaan rekrytoinnin.

Hidas rekrytointi

Kumppanuudesta laaditaan puitesopimus,

Esimerkiksi Pori Energia hyödyntää harjoitte-

yrityksen tai yhteisön ja SAMKin välistä yh-

lua tutustuttamalla opiskelijan talven aikana,

teistyötä. Useimmiten kumppanuussopimus

opiskelujen lomassa, erilaisiin työtehtäviin.

laaditaan sellaisen yrityksen kanssa, jonka

Tämän jälkeen hänet voidaan ottaa kesän

kanssa yhteistyötä on tehty aiemminkin esi-

ajaksi hoitamaan samaa tehtävää kesätyö-

merkiksi Apparaatin kautta, mutta se ei ole

nään, koska hän tuntee jo työn vaatimukset.

edellytys sopimuksen syntymiselle.

jonka tarkoituksena on kehittää ja syventää

Joustava harjoittelu voi näin edetä joka vuosi vaativampiin tehtäviin, mikäli opiskelija on aktiivinen ja innokas oppimaan uutta.

Kumppanuussopimuksen edut Mutta

miten

tämä

kaikki

sitten

eroaa

Harjoittelu tarjoaa hyvän tilaisuuden saada

SAMKin kanssa tehtävästä muusta yritysyh-

eri alojen opiskelijoita määräaikaisiin työ-

teistyöstä?

tehtäviin. Harjoittelun kautta perehtyminen

– Kumppanuusyrityksen kanssa tehtävälle

tapahtuu jo opiskeluaikana ja valmistuttu-

yhteistyölle nimetään seurantaryhmä, johon

aan opiskelija on nopeammin tuottavassa

kuuluu sekä kumppanin että SAMKin edusta-

työssä.

jia. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti ja pohtii mitä seuraavaksi tehdään ja mihin panoste-

Kumppanuusyritys voi lisäksi järjestää esi-

taan, Pia Lamminen kertoo.

merkiksi kesätyöinfoja SAMKin opiskelijoille, jolloin tunnettuus ja kiinnostavuus tulevaisuu-

Yhteistyö etenee pikkuhiljaa: ensin yritys

den osaajien keskuudessa kasvaa.

tai yhteisö voi rekrytoida SAMKin opiskelijoita kesätöihin tai harjoitteluun tai tilata heiltä opinnäytetöitä, myöhemmin voidaan

Miten kumppaniksi?

Kumppanuusyhteistyö

käynnistetään

suunnitella vaikka yhteistä hanketta. Mokar-

nialaisen ammattikorkeakoulun kanssa yh-

toituksella, jossa käydään läpi yrityksen

teistyön ei myöskään tarvitse rajoittua vain

henkilökunnan sekä tuotteiden ja palvelujen

kumppanin varsinaiselle toimialalle. Esimer-

kehittämistarpeet, ja valitaan käytettävät

kiksi sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden

toimintamuodot. Näitä voivat olla joustavan

kanssa on mahdollista kehittää yrityksen

harjoittelun lisäksi esimerkiksi henkilökunnan

tai yhteisön työntekijöiden työhyvinvoin-

räätälöidyt koulutukset tai tutkintokoulutuk-

tia TYHY-päivien tai laajempien projektien

set, opinnäytetyöt, tuote- tai palvelukehitys-

merkeissä.

projektit, tutkimushankkeet tai henkilökunnan osaamiskartoitukset.

16

| AGORA 3/2013

Joustava harjoittelu mahdollistaa hitaan rekrytoinnin.

KUMPPANUUDEN TOIMINTAMUODOT ›› henkilökunnan räätälöidyt koulutukset tai tutkintokoulutukset ›› joustava harjoittelu ›› opinnäytetyöt ›› tuote- tai palvelukehitysprojektit ›› tutkimushankkeet ›› henkilökunnan osaamiskartoitukset

SAMK ja Porin Energia juhlivat näinä päivinä puuhäitään. Pori Energian hallintojohtaja Sirkka Sainio ja SAMKin tutkijaopettaja Mirka Leino iloitsevat kumppanuudesta.

– Kumppanuus ei ole vain paperi, vaan sen eteen tehdään koko ajan töitä, Sirkka Sainio kertoo. ­– Hyvin toimivaa harjoittelu- ja opinnäytetyöyhteistyötä ollaan nyt laajentamassa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan puolelle, Mirka Leino jatkaa.

KUMPPANUUDET SAMKin kumppanuussopimukset ›› ›› ›› ›› ›› ››

Cimcorp Oy Oras Oy Pori Energia Oy Satakunnan Syöpäyhdistys Satmatic Oy STX Europe Rauma

OTA YHTEYTTÄ Myyntipäällikkö Pia Lamminen, pia.lamminen@samk.fi, p. 044 710 3128

AGORA 3/2013

|

17

SÄHKÖAUTO

On hienoa olla esillä opiskelijoiden hankkeella, se on eteenpäin vievää toimintaa, sanoo Petteri Pulkkinen.

YHDESSÄ TEHTY TEKSTI: Anne Sankari | KUVA: Heidi Valtonen

SAMKin opiskelijoiden rakentama sähköauto oli heinäkuun mediaseksikkäin auto MTV3:n suorissa Huomenta Suomi -lähetyksissä poseeratessaan.

Millainen on auton käyttövarmuus?

Yllättävän hyvä. Auto saatiin valmiiksi tunti ennen televisiolähetystä ja käyttöön luovutusta eli ei ehditty testata lainkaan. Joten auto jopa ylitti odotukset.

Mitä käyttö maksaa?

Miltä julkisuus tuntui, sähköautoidean

Akkujen lataus noin 2,70 euroa / 100 km. Vas-

isä Petteri Pulkkinen?

taa noin 1,8 litraa dieseliä.

Tottakai se oli kivaa. Se toi myös tiukan deadlinen, joka auttoi auton valmistumista.

Taisitte saada joitain pystejäkin?

Hienoa, että pojat, jotka olivat tehneet ison

Kyllä, volkkariharrastajien VW West fest 2013

työn, saivat heti palkinnon ja tunnustusta.

-tapahtumassa Kleinbus oli yleisön suosikki ja sai myös Vuoden yritys -palkinnon, joka

18

Miten sähköinen Kleinbus liittyy

on kannustuspalkinto hyvästä yrityksestä ja

SAMKin koulutukseen?

isosta työstä. Kaikki vannoutuneet volkkarifa-

Siinä yhdistyy se, minkä itse ajattelen olevan in-

nit eivät lämmenneet autolle, koska siitä puut-

sinööreille parasta oppimista: on suunniteltu itse

tuu vanha ilmajäähdytteinen moottori. Vaikka

ja tehty yhdessä. Myös yrityksiä oli mukana.

ilmajäähdytteinen tämäkin moottori on.

Opettajallakaan ei ollut tietoa siitä miten kaikki

Miten Kleinbusia aiotaan

toimii, vaan oli opittava uutta, myös opiskelijoilta.

jatkossa käyttää?

Se oli aito projektitilanne. Opiskelijat, jotka oli-

SAMKin markkinoinnissa ja liikkuvana laborato-

vat mukana, kokivat valtavan ammatillisen kas-

riona. On ajateltu, että auto kiertää kouluja ja ta-

vun. Myös itsetunto kasvoi, kun heihin luotettiin.

pahtumia. Autoa kehitellään ja se voi olla esimer-

Luokkahuoneessa ei millään pystytä samaan.

kiksi automaatiotekniikan projektien ”keissinä”.

| AGORA 3/2013

Autonrakentajien ydinryhmä: Panu Ahonkivi, Kai Haapasaari, Tomi Lintula, Olli Männistö, Mikko Myntti, Jaakko Taberman

SÄHKÖINEN KLEINBUS ›› 300 kg akkuja, toimintasäde n. 120 km ›› huippunopeus 100 km/h, kiihtyvyys kaupunkinopeuksissa hyvä ›› WIFI, 4G

Opiskelijoilta kuultua: Innovatiivinen

Monipuolinen

Mielenkiintoinen

KOLUMNI

KOLUMNISTIVIERAS Jouko Viljamaa Yrittäjä

MONIEN HAASTEIDEN EDESSÄ Olen ollut yrittäjä aina. Jo 10-vuotiaa-

Keväällä minut valittiin Satakunnan

monipuolinen asiantuntijaryhmä, jon-

na laitoin naapurin tytöt kerrostaloihin

ammattikorkeakoulu

hallituk-

ka tehtävänä on parantaa alan yrittä-

myymään postikortteja ovelta ovelle.

seen yrittäjien edustajaksi. Olen ollut

jien toimintaedellytyksiä. Kaksivuo-

Vappuna myin ilmapalloja Liisantoril-

päivän perehdyttämiskoulutuksessa

tisen hankkeen tavoitteena on tuoda

la. Perheessä on ollut aina yrityksiä,

ja kolmessa kokouksessa. Kysyttä-

lisää matkailutuloja koko Satakuntaan

viimeinen yhteinen perheyrityksemme

essä tärkeimpiä asioita yrittäjien ja

sekä saada matkailumyyntiä tasai-

oli Hotelli Otava. Oma yritykseni Ve-

SAMKin yhteistyössä juuri nyt, valit-

semmin koko vuoden ajalle. Hienoa

nepori Oy täytti keväällä 30 vuotta.

sen kärkeen nämä:

on, jos saadaan kaikki Satakunnan

Oy:n

kunnat mukaan, samoin mahdolli-

Yrittäjäjärjestössä olen ollut mukana yli 13 vuotta paikallisesti, alueellisesti

1 Ammattikorkeakoulun ja aloitus-

simman paljon pieniäkin yrittäjiä – ja

ja valtakunnallisesti: Porin Yrittäjissä,

paikkojen säilyminen. Se on tärkeää

matkailumyynti

Suomen Yrittäjissä ja Satakunnan

koko Satakunnalle.

kattavaksi. Jos

Yrittäjissä – hallituksen puheenjohta-

Opiskelijat

kaikki

jana tämän vuoden alusta.

asukaspohjaa koko

sen omakseen,

maakuntaan. Tilan-

voidaan vinkata

luovat

koko

Satakunnan kokevat

Vuosi 2013 alkoi Satakunnan Yrittäjis-

ne tuntuu todella

toistenkin

sä työntäyteisesti. Olimme päättäneet

haastavalta ja muu-

veluista; samoin

hankkia yhteyspäällikön auttamaan

toksia joudumme

paikallisyhdistysten

kehittämistä.

tulevaisuudessa

Uusi

Heikki

Kap-

tekemään varmasti

las aloitti meillä huhtikuun alussa.

aika lailla. Tavoit-

Olimme myös lupautuneet mukaan

teena kuitenkin on,

Satakunnan

kehittämis-

että saamme SAMKin toiminnan jat-

seen – niin että hän tulee uudestaan.

yhteyspäällikkö

matkailun

ASIOITA PITÄÄ YRITTÄÄ JATKUVASTI

pal-

osataan katsoa omat kuntoon

nurkat niin,

että ne kestävät matkailijan kat-

suunnitelmaan.

Lisäksi

aloitimme

kumaan Satakunnassa mahdollisim-

Aina on niitä, jotka sanovat, että tätä

suunnittelutyön

paikallisyhdistysten

man laajapohjaisesti. Ratkaisuja jou-

on jo yritetty. Yrittäjyys on sellaista:

puheenjohtajille kehitettävään sähköi-

dumme tekemään tulevan kuukauden

kaikkia asioita pitää yrittää jatkuvasti.

seen käsikirjaan. Tarkoitus on hankkia

aikana.

3 Sukupolven ja omistajanvaihdos-

heille tablettitietokoneet, joissa on kuntavaikuttamiseen ja järjestötyö-

2 Satakunnan matkailun kehittämi-

palvelut. Opastamme mm. yrityksen

hön liittyvät tiedot kätevästi saatavilla.

nen. Satakunnassa on monta mat-

myynnin ja ostamisen suunnittelus-

Vahvistimme myös aluejärjestön vies-

kailuhanketta, ja SAMK vetää niistä

sa, sukupolvenvaihdokseen valmis-

tintää ja koulutusta ja mm. toteutimme

maaseutumatkailun koordinointihan-

tautumisessa sekä uusia yrittäjäksi

pienhankintakoulutusta kahdeksassa

ketta. Satakunnan Yrittäjien oman

ryhtyviä yrittäjyyteen. Tässäkin meil-

kunnassa. SAMKin kanssa meillä on

kehittämishankkeen

lä on SAMKin kanssa yhteisiä intres-

seminaarisarja yrittäjille.

maakunnan matkailualan yrittäjistä

tueksi

valittiin

sejä.

AGORA 3/2013

|

19

Namibia Heikin TEKSTI: Anne Sankari | KUVA: Heidi Valtonen

”Satakunnan ammattikorkeakoulu kehittää merenkulun koulutusta Namibiassa.” Kuulostaako kaukaa haetulta? Ehkä se ei sittenkään ole: Yhtäältä Suomen ja Namibian välisellä yhteistyöllä on pitkä historia. Toisaalta Namibiassa ei ole kansainvälisille vesille kelpoiseksi tekevää merenkulkualan koulutusta, mutta Suomessa on. SAMK on yksi neljästä päällystötason kouluttajasta Suomessa.

SAMK KOULUTTAJANA ›› yksi neljästä päällystötason kouluttajasta Suomessa, suomenkielisistä toinen ›› merenkulun koulutusohjelman tutkinnot: merikapteeni (AMK), insinööri (AMK)

Hankepäällikkö Heikki Koivisto, Namibian merenkulkualan piirissä yksinkertaisesti ”Captain Heikki”.

20

| AGORA 3/2013

– Namibiassa ei tällä hetkellä voida kouluttaa merikapteeneja ja muita päällystötason merenkulkijoita, sieltä ei siis saa pätevyyskirjaa kauppalaivoille kansainvälisille vesille, kertoo hankepäällikkö merikapteeni Heikki Koivisto SAMKista.

Namibian Walvis Bayssa toimivassa NAMFIssa (Namibian Maritime and Fisheries Institute) koulutetaan henkilöstöä vain omille vesille, lähinnä kalastusaluksille. Ne namibialaiset, jotka haluavat kouluttautua pidemmälle, joutuvat kouluttautumaan Etelä-Afrikassa. Se tietää aina lisäkustannuksia, eikä koulutus ole halpaa – NAMFIssakin lukukausimaksut ovat 1000 euron luokkaa.

Improving the Maritime Education in Namibia -hankkeessa, joka tuntee myös lempinimen Maribia, kehitetään Namibian merenkulun korkeakoulutusta kansainvälisten standardien tasolle niin, että se saa kansainvälisen merenkulkualan järjestön IMO:n hyväksynnän. Lähtökohta on, että opetussuunnitelmat, joilla koulutetaan muun muassa merikapteeneja, perämiehiä ja konemestareita, ovat kansainvälisten sopimusten mukaisia. Tämä kansainvälinen sopimus kulkee nimellä STCW eli Standards of Training, Certifica-

tion and Watchkeeping. Samaan kansainväliseen sopimukseen pohjautuvat kaikki IMO:n hyväksymät koulutukset ympäri maailmaa.

Opetussuunnitelmat kuntoon Hanke alkoi maaliskuussa, joten työt on aloitettu. SAMKin pääkumppani on Polytechnic of Namibia. Sen alihankkijana on NAMFI, jota suomalaiseen järjestelmään verrattuna voi kuvata ammattiopistoksi.

Kahdeksan namibialaista on tulossa syksyllä viikoksi benchmarkkaamaan suomalaista koulutusta. Benchmarkkaajat

MERENKULKU

horisontissa ovat molemmista oppilaitoksista, satamasta ja merenkulkualan hallinnosta.

Mukana merentutkimusaluksella

– Opetussuunnitelmat saadaan kyllä kuntoon, vakuuttaa Heikki Koivisto.

– Benchmarkkauksen tavoitteena on, että namibialaiset ymmärtävät käytännössä sen pätevyystason, mikä kouluttajilla on oltava.

Tällä hetkellä päteviä kouluttajia ei ole Namibiassa riittävästi.

SAMK on Namibiassa myös toisessa hankkeessa. Marinam-hankkeessa osittain suomalaisomisteista merentutkimusalusta käytetään tehokkaaseen meritutkimukseen, erityisesti kalakantojen seurantaan. L i sä k si hankkeessa koulutetaan namibialaisia merenkulun työntekijöitä. Aiheina ovat muun muassa Vuoden 2015 loppuun turvallisuuteen ja ympäTäällä tunnetaan mennessä pitää selvillä ristön suojeluun liittyolla myös yhteistyössä vät vaatimukset. merenkulkijat ja mitä laadittu ehdotus jatko– Koko juttu lähti liikmerellä tapahtuu. toimenpiteiksi: miten keelle siitä, että Suomen koulutus käytännössä valtio rahoitti puolet järjestetään, millä tavalla merenkulun halmerentutkimusaluksesta, joka rakennettiin linto järjestetään ja millaiset tilat ja välineet STX:n Rauman telakalla. Mirabilis valmistarvitaan – niidenkin kilpailutus pitää olla tui viime vuonna, jolloin Namibian merentehtynä. kulku- ja kalastusministeriö tilasi koulutusta.

Namibialaiset ovat kiinnostuneita merenkulun koulutuksen kehittämisestä, sillä Merenkulun lainsäädäntöön perehtynyt merenkulku työllistäisi. Vaikka työllisyys OTK Peter Sandell SAMKista on juuri on viime vuosina parantunut, nuorten työtollut kouluttamassa Namibiassa. Koulutus tömyysaste on yli 40 prosenttia. järjestetään pääosin siellä, mutta lakiasi– Nuorille mielellään tarjottaisiin työpaikoihin liittyvä koulutus jatkuu syyskuuskoja merenkulusta. Walvis Bayssa on hyvä sa Suomessa, samalla kun koulutettavat satama, jossa tehdään paljon ulkomaisen opiskelevat dynaamista paikannusta (DP), miehistön vaihtoja. Satamaa laajennetaan, johon Raumalla on Nautical Instituten sermikä tuo lisäliikennettä. Siitä voisi hytifioimat välineet. Joulukuussa Koivisto ja vin tulla miehistönvaihtopaikka myös Meri-Maija Marva matkaavat jälleen Walkotimaisille merimiehille, jos Navis Bayhin. Marva suunnittelee koulutuksia mibia pystyisi tarjoamaan työensi vuodelle ja Koivisto suorittaa ulkoasivoimaa. ainministeriölle aluksen auditoinnin, jolla varmistetaan, että alusta hoidetaan sopimuksen mukaisesti.

Ilmailuosaamista merelle Kolmas kansainvälinen tutkimus- ja kehittämishanke, jossa SAMK on mukana, on

Seahorse. Siinä merenkulun ja meriteknologian turvallisuutta kehitetään hyödyntämällä ilmailuteknologiassa jo käytössä olevia keinoja. Kolmivuotinen hanke alkaa todenteolla syksyllä. Mukana on muun muassa varustamoja, luokituslaitos ja ilmailualan toimijoita.

– Siinä etsitään keinoja inhimillisten virheiden välttämiseksi. Vakuutusyhtiöt maksavat miljardi euroa vuodessa inhimillisten virheiden seurauksista, joten asia kiinnostaa niitä kovasti, sanoo Koivisto.

Hän kertoo SAMKin olevan mieluisa partneri monessa hankkeessa.

– Moni muu merenkulun toimijataho voi olla hyvinkin kaukana käytännöstä, sanoo Koivisto. Käytännössä tämä voi tarkoittaa vaikkapa sitä, että kerrotaan, että konemestari ei ole se, joka opastaa luotsia laivan hallinnassa…

HANKKEET SAMKin merenkulun hankkeet ›› Marinam – Marine Research Capacity Development in Namibia Meritutkimus (SYKE) ja namibialaisten merenkulun työntekijöiden kouluttaminen.

Rahoittaja: ulkoasiainministeriö, kumppani Suomen ympäristökeskus SYKE

›› Maribia – Improving the Maritime Education in Namibia Namibian merenkulkualan korkeakoulutusta kehitetään kansainvälisten standardien tasolle.

Rahoittaja: CIMO (Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyö).

›› Seahorse – Safety Enhancements in Transport by Achieving Human Orientated Resilient Shipping Environment Merenkulun ja meriteknologian turvallisuutta kehitetään hyödyntämällä ilmailuteknologian keinoja. Rahoittaja: EU:n komissio (FP7), koordinaattori University of Strathclyde, UK.

AGORA 3/2013

|

21

TÄRPIT

Blogit

Lue ajankohtaisimmat kuulumiset blogeista. > www.samk.fi/samk-esittely/blogit

E

steettömyyskartoittajaksi?

Kiinnostaako oman ympäristön esteettömyys? Seuraava esteettömyyskartoittajan peruskurssi alkaa tammikuussa 2014.

Kurssi soveltuu eri alojen ammattilaisille, mm. sosiaali-, terveysja rakennusalalle, arkkitehdeille, palveluntuottajille ja tila- ja liikennesuunnittelijoille. > www.samk.fi/esteettömyyskartoitukset

Materiaalitehokasta rakentamista Satakunnassa

Avoimet ovet – OpenSAMK

SAMKin Energia ja rakentaminen osaamisalueella on käynnistynyt projekti Materiaalitehokkaan rakentamisen kehittäminen Satakunnassa. Materiaalitehokkaasti toteutettu rakennushanke kuluttaa vähemmän raaka-aineita ja energiaa kuin perinteinen hanke. Lisäksi kiinnitetään huomiota rakennusmateriaalien valintaan.

OpenSAMK-tapahtumassa on tilaisuus tutustua SAMKin koulutustarjontaan infotilaisuuksissa, standeilla ja työpajoissa. ›› Rauman Kanalikampuksella tiistaina 5.11.2013 ›› Porin Tiedepuiston kampuksella torstaina 7.11.2013

Päätavoitteena on edistää materiaalitehokasta rakentamista Satakunnassa ja kehittää uudenlainen konsepti, jonka avulla materiaalitehokkuus voidaan ottaa huomioon rakennushankkeissa sekä alan opiskelijoiden opetuksessa. > Lisätietoja: Mari Uusitorppa, p. 044 710 3277

Messutyyppisessä tilaisuudessa on mukana alueen yrityksiä ja muita vaikuttajia.

Tapahtuma järjestetään yhteistyössä kaikkien Satakunnan korkeakoulujen kanssa.

Mukana on myös IdeaDrill-kilpailu, jossa luodaan uusia innovaatioita ja ratkaisuja meri- ja metalliteollisuuden tulevaisuuden haasteisiin.

PALKITTU KUNTOUTUJAN REKRYTOIJA WINNY-voittaja 2013 on rakennusalan pienyrittäjä Jouni Peltomaa Rakennuspalvelu Peltomaasta Kankaanpäästä. Palkinnon saa vuosittain yrittäjä, joka on kunnostautunut kuntoutujien työllistämisessä. Voittajan valitsevat Satakunnan TE-toimisto, Satakunnan Yrittäjät ry sekä Satakunnan ammattikorkea-

> www.opensamk.fi

koulu.

– Pienyrittäjä on muutenkin joustava, se on perusjuttu. Tärkeintä on, että työntekijällä itsellä on halu työhön. Siitä se lähtee. En usko

HAKU NYT!

yleisestikään, että yrittäjillä on ennakkoluuloja esimerkiksi mielenterveyskuntoutujia kohtaan, jos vain asioiden järjestelyyn saa apua, avaimet käteen -palvelun. Ilman työnantajan

AMK: Hoitotyö, Kuntoutusohjaus- ja suunnittelu, Liiketalous, Tuotantotalous

palveluohjausta työllistäminen olisi jäänyt toteutumatta. Se olisi ollut harmi, sillä jo työkokeiluvaiheessa tuntui, että uusi tulija pääsi

Ylempi AMK: Merenkulun hallinto, Business Management and Entrepreneurship > www.samk.fi/haku

22

| AGORA 3/2013

hyvin porukoihin, sanoo Peltomaa. > Lisätietoja työnantajan palveluohjauksesta: Kaarina Latostenmaa, p. 044 710 3662

HR

KUUKAUDEN KUVA: SUOJELIJA

ja liiketoiminta – mitä yhteistä?

Porissa järjestettävä maksuton seminaarisarja haastaa HR-johtajat ja ylemmän johdon edustajat vuoropuheluun henkilöstöjohtamisen ja liiketoimintastrategian yhteyksistä. ›› HR liiketoiminnan tukijalkana 30.10.2013 ›› Johda osaamista! Osaamisen johtaminen uudistumisen tukena 3.12.2013 ›› Uudistu! Parhaita käytäntöjä HR-työssä 4.2.2014 ›› Ennakoi ja onnistu! Henkilöstöjohtaminen tulevaisuudessa 2.4.2014 Seminaarisarjan toteuttavat Edupoint ja SAMK yhteistyössä Satakunnan ELYkeskuksen Euroopan sosiaalirahaston tuella toteuttaman Osaamisesta kasvua 1 ja 2 -hankkeiden kanssa. > Lisätietoja: Anu-Mari Elohaka, p. 044 710 3121

SAMK LUKUINA

1139

uutta AMK-tutkinto-opiskelijaa neljässä kaupungissa

syksyllä 2013

180 66

heistä opiskelee aikuiskoulutuksessa

uutta ylempi AMK -tutkintoon opiskelevaa neljässä koulutusohjelmassa Porissa

Reetta Partanen: Suojelija, sekatekniikka, 2013.

Pitäisikö yrityksesi osaaminen kartoittaa?

Puuttuuko jotakin osaamista?

Onko osaaminen tehokkaasti käytössä?

Osaamiskartoitusten avulla selvitetään yrityksen ja henkilöstön tämän hetken ja tulevaisuuden osaamis-, rekrytointi- ja kehittämistarpeita. Osaamiskartoitus voidaan tehdä koko henkilöstölle tai osalle henkilöstöä.

Reetta Helmi Partanen on syntynyt 1982

sekä omasta kokemuksestani ihmisenä ole-

Iisalmessa ja opiskelee SAMKissa kuvatai-

misesta. Teoksissani voi olla esimerkiksi osia

teilijaksi, erityisesti kuvanveistoa. Reetta on

unimaailmastani tai tarinoista, joita olen so-

myös sosionomi (AMK) ja suorittaa kuvatai-

siaalialalla kohdannut. Taiteen tekeminen on

deterapian erikoistumisopintoja.

minulle halua kommunikoida itseni ja ympä-

– Kuvanveistossa nautin erityisesti luovan

ristön kanssa, saada ja antaa kysymyksiä ja

prosessin yhdistymisestä käsillä tekemisen

oivalluksia vastausten sijaan. Koska ensiko-

taitoihin. Käytän teoksissani usein kierrä-

kemus taiteen kanssa tapahtuu usein tunne-

tys- ja luonnonmateriaaleja ja veistoksiini

ja aistitasolla puhe- ja älytason sijaan, välillä

päätyykin aarteita, joita löydän luonnossa ja

teos yllättää kokijan ja tekijänsäkin.

kirpputoreilla liikkuessani tai joita hyödynnän > Lisätietoja: Pia Lamminen, p. 044 710 3128

arkipäivän elämässäni.

> reetta.partanen@gmail.com

– Teosteni teemat löytyvät kohtaamisista ih-

p. 045 116 1623

misten ja ympäristön kanssa, muutoksesta AGORA 3/2013

|

23

KOULUTUKSET YRITTÄJILLE MARKKINA-ANALYYSIT Miten valmistaudun kansainvälisille markkinoille?

5. ja 12.11.2013, Satamakatu 26, Rauma Kouluttaja KTM Riitta Blue

• Strategisen suunnittelun lähtökohdat • Kansainvälinen markkina- ja asiakasanalyysi • Kansainvälinen kilpailija-analyysi • Kansainvälisen toimintamuodon valintaa pohjustava analyysi

KANSAINVÄLISEN LIIKETOIMINNAN OPERAATIOT Miten varmistan kansainvälisen osaamisen yrityksessäni?

Satamakatu 26, Rauma Kouluttaja KTM Liisa Ylituomi • Kansainväliset maksuehdot ja luotonvalvonta | 8. ja 15.10.2013 • Kansainväliset toimituslausekkeet | 30.10. ja 6.11.2013 • Suora maahantuonti | 13. ja 20.11.2013

Katso tarkemmat sisällöt ja eri valmennusvaihtoehdot: samk.fi/kvoperaatiot

SEMINAARISARJA TERVE TYÖNTEKIJÄ TERVEESSÄ TYÖYHTEISÖSSÄ 24.9.2013 klo 14.00–17.00, Satamakatu 26, Rauma Kouluttaja TtL Eeva-Maija Salminen

PALVELUN LAATU ASIAKASKOHTAAMISESSA 17.10.2013 klo 14.00–17.00, Tiedepuisto 3, Pori Kouluttajat YTM Sanna-Mari Renfors ja KT Vappu Salo

KEHITYSKESKUSTELUT JA RYHMÄKEHITYSKESKUSTELUT 20.11.2013 klo 8.30–12.00, Satamakatu 26, Rauma Kouluttaja YTM, työnohjaaja Teija Harju Ilmoittautuminen ja lisätiedot: samk.fi/seminaarit_yrittajille

AVOIN AMK 12.10.–18.12.2013, Risto Rytin katu 70, Huittinen

• Työhyvinvointi ja palkitseminen, 5 op • Yrityksen tietojärjestelmät, 5 op • Prosessit ja tulosten mittaaminen, 5 op • Johdon laskentatoimi, 5 op

• Kannattavuuslaskenta ja hinnoittelu, 5 op • Rahoitusmarkkinat ja sijoitustoiminta, 5 op • Henkilöverotus 4 op

Koko tarjonta: samk.fi/avoinamk Satakunnan ammattikorkeakoulu samk.fi