Suomen sarjakuvaseuran toimintakertomus 2019 by Suomen sarjakuvaseura ry

TOIMINTAKERTOMUS 2o19

SISÄLLYS 1. PERUSTOIMINTA 1.1 Hallitus ja toimihenkilöt 1.2 Talous 1.3 Sarjainfo-lehti 1.4 Puupäähattu-palkinto 1.5 Muita jatkuvia projekteja 2. SARJAKUVAKESKUS 2.1 Näyttelyt 2.2 Opetustoiminta 2.3 Kehittämishanke 2.4 Iltapäiväkerhot 2.5. Kurssien myynti ja yhteistyöt 2.6 Muut tapahtumat 3. HELSINGIN 34. SARJAKUVAFESTIVAALIT 3.1 Kunniavieraat 3.2 Näyttelyt 3.3 Ohjelma 3.4 Näytteilleasettajat 4. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 4.1 Nordic Alley 2019 – Suomalaisen sarjakuvan ohjelmakokonaisuus Angoulêmen kansainvälisillä sarjakuvafestivaaleilla 4.2 Cune Comics-in-Residence -ohjelma 4.3 Muut kansainväliset vierailut 5. julkaisut, VERKKOPALVELUT JA TIEDOTUS 6. KUMPPANIT

ESIPUHE

Kuva: Henry Söderlund

Suomen sarjakuvaseuran vuoden 2019 kohokohdaksi nousi jälleen kerran Helsingin sarjakuvafestivaalit. Suvilahdessa jo kolmatta kertaa järjestetty tapahtuma keräsi paikalle syyskuun alussa runsaasti myyjiä, sarjakuvataiteilijoita, näyttelyitä, pienlehteilijöitä, kustantajia ja festivaalivieraita. Yksi omia festivaalielämyksiäni löytyi sarjakuva- ja kuvataiteilijoiden Avantgarde Vekkula -näyttelystä ja sen pihalle pystytetystä pakettiautosaunasta, jossa sopi rentoutua Heikki Paakkasen miekkailuesityksen ja festivaaliklubin jälkeisissä tunnelmissa. Sarjakuva on muutakin kuin ruutuja paperilla. Se on myös ystäviä, kokemuksia, pähkähulluja ideoita, tanssia ja kiihkeitä keskusteluja. Ilman ihmisiä ja yhteisöä ei sarjakuvaseurankaan työllä olisi merkitystä. Loppuvuoden talousvaikeudet kuormittivat sarjakuvaseuran henkilöstöä kohtuuttomasti, eikä lomautuksilta vältytty. Kiitos kaikille työntekijöille, että olette jaksaneet pysyä mukana, vaikka meno on välillä kuoppaista! Olette tärkeitä niin sarjakuvaseuralle kuin koko sarjakuvayhteisöllekin. Taiteen merkitys nousee uusiin mittoihin muuttuvassa maailmassa. Minkälainen sarjakuvaseuran vuosi 2020 tulee olemaan koronapandemian aikana ja jälkeen? Yksi asia on varma: yhteisö pysyy. Helsingissä 3.4.2020 Reetta Laitinen Suomen sarjakuvaseuran puheenjohtaja

1. PERUSTOIMINTA Suomen sarjakuvaseuran (myöhemmin myös Seura) perusajatus on alan toimijoiden edustaminen ja taidelajin aseman parantaminen. Tässä mainittujen toimintojen lisäksi Seuran edustajat olivat aktiivisesti yhteydessä päättäjiin ja rahoittajiin sarjakuvan eteen tehtävän työn nimissä. Tätä perustoimintaa tukeakseen Seura julkaisee Sarjainfo-lehteä, järjestää laaja-alaista sarjakuvaopetusta erilaisille kohderyhmille, tuottaa vuosittain Helsingin sarjakuvafestivaaleja ja osallistuu sarjakuva-alan tapahtumiin ja festivaaleille koti- ja ulkomailla. Seura toimii myös Suomessa alan keskeisenä järjestönä, verkostoijana ja tietopalvelujen tuottajana. Arvot Toiminnassa kiinnitetään huomiota syrjimättömyyteen, ekologisuuteen, tasa-arvoon ja rasisminvastaisuuteen. Siinä pyritään myös kulttuurin saavutettavuuteen, mahdollisuuksien mukaan esteettömyyteen ja noudattamaan tapahtumissa mahdollisuuksien mukaan turvallisen tilan periaatteita. Kulttuurin itseisarvo tunnustetaan ja sarjakuvataiteen toimintaedellytyksiä pyritään kaikin keinon parantamaan. Arvoista linjataan tarkemmin osoitteessa sarjakuvaseura.fi/fi/suomen-sarjakuvaseura-ry/ sarjakuvaseuran-arvoista. 1.1 Hallitus ja toimihenkilöt Hallituksen jäsenet Reetta Laitinen (puheenjohtaja), Ainur Elmgren, Vesa Kataisto, H-P Lehkonen, Ville Manninen, Heta Nääs, Jaakko Seppänen, Sara Valta. Varajäsenet: Reine Palmqvist, Rami Rautkorpi. Sihteeri: Pauli Ruonala Työntekijät Palkkasuhteessa työskentelivät eri aikoina koko- tai osa-aikaisesti: Maura Manninen (tuottaja), Riina Näsi (opetuskoordinaattori), Lauri Pulkkinen (kurssivastaava), Hannele Richert (opetusvastaava), Stina Riikonen (iltapäiväkerhovastaava), Aino Sutinen (Sarjainfon päätoimittaja ja tiedottaja), Aino Toiviainen-Koskinen (toiminnanjohtaja) ja Kati Vuopala (tuottaja ja graafikko). 4

Erilaiset projektit työllistivät myös useita opettajia, taiteilijoita, graafikoita, kirjoittajia ja muita asiantuntijoita. Sarjakuvaseuralla työskenteli myös useita työharjoittelijoita ja vapaaehtoisia. Erityisesti sarjakuvafestivaaleilla ja Sarjainfossa vapaaehtoistyön merkitys on suuri. 1.2 talous Vuonna 2019 Suomen sarjakuvaseuran talous pyrittiin saamaan vakautettua entistä vankemmin. Tästä syystä henkilöstöä jouduttiin myös osin lomauttamaan edellisten tilikausien aiheuttaman alijäämän pienentämiseksi. Pääasiallisena rahoituslähteenä olivat erilaiset avustukset. Merkittävimpänä näistä olivat OKM:n yleisavustus valtakunnallisten sarjakuvajärjestöjen toimintaan (134 000 €), johon on yhdistetty entinen kulttuurilehtituki (Sarjainfon tuotantotuki) ja tapahtumatuki sarjakuvafestivaalien tuotantoon. Lisäksi kasvatettiin omarahoituksen osuutta jäsenhankinnan kautta sekä kurssien tuotoilla. Muita toiminnan jatkuvuuden kannalta merkittäviä avustuksia olivat Helsingin kaupungin Kulttuurikeskuksen myöntämät toiminta- ja kehittämisavustukset 2017–19 sekä opetustoimintaan kohdennetut avustukset. Yhteensä erilaisia avustuksia saatiin noin 10. Osa projektirahoituksesta jaksotetaan kaudelle 2020. Suurimpia menoeriä olivat palkat, Sarjakuvakeskuksen vuokrat, sarjakuvafestivaalien kulut sekä kansainvälisten projektien matka- ja tuotantokulut. Muita merkittäviä menoja olivat yhdistyksen jäsenlehden Sarjainfon paino- ja postituskustannukset. Tarkemmat luvut selviävät seuran tilinpäätöstiedoista. Seuran tilitoimistona jatkoi vuonna 2019 oululainen Talenom Oyj.

Toiminnanjohtaja Aino Toiviainen-Koskinen kukittamassa vuoden PuupĂ¤Ă¤hattu-palkittuja.

1.3 sarjainfo-lehti Sarjainfo on sarjakuva-alan ainoa erikoislehti Suomessa ja sarjakuvaseuran tärkein yhteydenpitoväline jäsenistöön. Se on ilmestynyt vuodesta 1972, neljästi vuodessa. 84-sivuisessa lehdessä esiteltiin vuonna 2019 koti- ja ulkomaisia tekijöitä haastatteluin ja analyysein, kirjoitettiin tutkimuksista sekä julkaistiin kritiikkejä uusista kirjoista ja pienlehdistä. Myös lähitaiteita kuten pilapiirroksia ja animaatiota käsiteltiin. Vuonna 2019 jatkettiin myös ulkomaisten sarjakuvanäytteiden julkaisemista lehdessä suomeksi. Sarjainfo on ainoita medioita, jossa julkaistaan säännöllisesti pitkiä kritiikkejä sarjakuvakirjoista. Lehti sai paljon hyvää palautetta sisällöstään. Vanhoja Sarjainfoja julkaistiin ilmaiseksi verkossa luettavaksi, ja joitain uusia artikkeleita jaettiin erikseen verkkosivuilla. Sarjainfo ilmestyi vuonna 2019 neljä kertaa ja painosmäärä oli 1150 / numero. Tilausmaksut (seuran jäsenmaksu) olivat 30 € aikuisilta, 25 € alle 18-vuotiailta ja 43 pelkälle tilaukselle vuodessa. Vuoden lopulla tilaushintoja päätettiin nostaa seuraavalle vuodelle. Loppuvuodesta 2019 Sarjainfo teetti lukijatutkimuksen, jonka toteutti journalistiopiskelija ammattikorkeakoulutyönä. Lehti on kulttuurilehtien järjestön Kultti ry:n jäsen. Se sai kulttuurilehtitukea Opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

Sarjainfo 1/2o19 #182 Teema: verkkosarjakuva. Aiheina mm. H-P Lehkonen, Marko Raassina, Luke McGarry, Outi Mentula, Pauli Heikkilä (1956–2019), Digisarjakuvan historia Suomessa, Emma Krogellin Lumine, Johdatus ergodiseen sarjakuvaan, Sukupuolen ilmaisu internetsarjakuvassa, Uusi Muumi-animaatiosarja, Kriitikon valinta 2018 ja pääarvio: Juri Nummelin: Sarjakuvan lyhyt historia. Sarjainfo 2/2o19 #183 Aiheina mm. Rosi Kämpe, Sunna Kitti, Becky Cloonan, Charlie Adlard, Anna Haifisch, Kauhusarjakuvan historia, osa ⅔, Cartoon Movie -festivaali, Pohjoismaiset sarjakuvavinkit 2/3: Ruotsi ja J. Tilsa ja pääarvio: Avi Heikkinen: Valotusaika. Sarjainfo 3/2o19 #184 Aiheina mm. Ulla Donner, Aino Louhi, Kauhusarjakuvan historia, osa 3/4: Nykykauhu, R.I.P. Vertigo, Sarjakuvantekijöiden tasa-arvokysely, Pohjoismaiset sarjakuvavinkit 3/3: Tanska, Sarjakuva: Søren Mosdal ja pääarvio: Lauri Ahtinen: Eropäiväkirja. Sarjainfo 4/2o19 #185 Aiheina mm. Aapo Kukko, Jiipu Uusitalo, Kauhusarjakuvan historia, osa 4/4: Eurooppa ja Aasia, Willem, Hanna Gustavsson, Noah van Sciver, Tintin kuumatka tieteen silmin ja pääarvio: Hannele Richert: Suuntavaisto. Jäsenkortti. Seuran jäsenet saivat Sarjainfon mukana jäsenkortin, jolla sai alennuksia ja etuja eri yhteistyötahoilta. Sarjakuvakeskukselta sai alennusta kaupasta ja kurssimaksuista. Yhteistyössä mukana olivat vuonna 2019 myös Asema Kustannus, Kulku-Katin Poika, Geezers, Otavan kirjakauppa, Rosebud, Snow White, Särö, Tempera ja Turun Sarjakuvakauppa.

Sarjainfo 1/2019. Kansi: H-P Lehkonen.

Sarjainfo 2/2019. Kansi: Rosi KĂ¤mpe.

Sarjainfo 3/2019. Kansi: Ulla Donner.

Sarjainfo 4/2019. Kansi: Aapo Kukko.

Kuva: Henry Sรถderlund.

1.4 Puupäähattu-palkinto Suomen sarjakuvaseura ry on vuodesta 1972 lähtien jakanut maan arvostetuinta sarjakuvantekijöiden elämäntyöpalkintoa eli Puupäähattu-palkintoa. Nimensä ja muotonsa se on saanut Ola Fogelbergin klassisen sarjakuvahahmon Pekka Puupään päähineen mukaan. 17.1.2019 Kansalliskirjastossa järjestetyssä tilaisuudessa Seura myönsi Puupäähattu-palkinnon kuvittaja Tiina Pajulle ja käsikirjoittaja Sari Luhtaselle. Heidän tunnetuin työnsä on 1987–2015 Anna-lehdessä ja albumeina ilmestynyt Maisa ja Kaarina -sarja. Perustelut palkinnolle: “Puupäähattu on edellisen kerran jaettu samanaikaisesti kahdelle taiteilijalle vuonna 1998. Silloin sen saivat Pauli Heikkilä ja Markku Paretskoi sarjakuvastaan Vanhat herrat. Olisikin suuri kiusaus sanoa palkinnon menevän tällä kertaa vanhoille rouville. Vaan kaikki sarjakuvahahmot eivät vanhene. Luhtasen ja Pajun keskeinen yhteisteos Maisa ja Kaarina syntyi Kemin valtakunnallista sarjakuvakilpailua varten 1986. Sarjan nimi oli silloin Antiteesi ja se oli paljon myöhempää versiota tummempi niin kuvien kuin tarinankin osalta. Antiteesi sijoittui kilpailussa jaetulle kolmannelle sijalle. Kaksikon tarina jatkui Anna-lehdessä

viikoittain vuodesta 1987 vuoteen 2015. Sivun mittaisista sarjoista on koottu 17 albumia ja lisäksi on ilmestynyt seitsemän muuta Maisa ja Kaarina –kirjaa. Ensimmäinen teos, Maisa ja Kaarina ilmestyi vuonna 1989 ja viimeinen, Viimeinen tikki, vuonna 2016. Lähes 30 vuotta ja noin viitisenkymmentä sivua vuodessa – episodeja kertyi yli 1300. Boheemi elämännautiskelija Maisa ja kiireinen kotiäiti Kaarina ehtivät pitkän ystävyyssuhteensa aikana kaluta läpi kaiken mahdollisen, mitä aikuisen naisen arkeen ja juhlaan voi kuulua – ja vähän mahdotontakin. Maisan ja Kaarinan lisäksi Luhtanen ja Paju ovat tehneet yhdessä sekä erikseen lukuisia muita sarjakuvia ammatti- ja nuortenjulkaisuihin. Sari Luhtanen tunnetaan myös suomentajana, television puolelta esimerkiksi Simpsoneista ja Frasierista. Hän on kääntänyt sarjakuvia ja nuortenkirjoja sekä kirjoittanut kymmenen kirjaa. Tiina Paju on kuvan ja muodon täysammattilainen, jonka hyvin tunnistettava tyyli näkyy useissa kymmenissä kirjoissa lastenkirjoista tietoteoksiin. Visuaalisen suunnittelutyön ohella hän tekee sarjakuvaa Biljoona Oy Oikotie.fi –sivustolle. Maisa ja Kaarina on ollut laajan yleisön kestosuosikki. Sarjan vakiintunein, uskollisin lukijakunta on kohderyhmässä, joka on kirjojen ja taiteen kuluttajana muutenkin aktiivinen, eli keski-ikäisissä naisissa. Tämä ryhmä ei ole kuitenkaan erityisesti profiloitunut sarjakuvien lukijoina. Suurin syy on ollut se, ettei 9

sarjakuvista ole löytynyt tarpeeksi kiinnostavia aiheita ja hahmoja seurattaviksi ja samastuttaviksi. Sarjakuvat ovat olleet Suomessakin pitkään poikien leikkikenttä. Sari Luhtanen ja Tiina Paju ovat omalta osaltaan tehneet pitkäjänteistä pioneerityötä sarjakuvan ammattilaisina ja aktiiveina. Maisa ja Kaarina on edelleen harvinaisuus, naisten tekemä säännöllisesti vuodesta toiseen ilmestynyt strippisarja. Se on pysynyt naisten omana sarjakuvana. Sitä on luettu itseä varten.” Puupäähattu on arvostetuin suomalainen sarjakuvapalkinto ja se on jaettu elämäntyöstä vuodesta 1972.

1.5 Muita jatkuvia projekteja Kokoelma Seuralla on Suomen oloissa ainutlaatuinen kokoelma, johon on koottu keskitetysti tuhansia sarjakuvaaiheisia julkaisuja, tutkimusta ja medialeikkeitä. Kokoelma siirrettiin vuoden 2018 lopussa Töölön kirjaston varastosta Suomen sarjakuvaseuran omaan varastoon. Kokoelmaa kartutettiin aiemmin muutamilla lahjoituksilla. Kartuttaminen on kuitenkin nykyisissä olosuhteissa vaikeaa, ja kokoelmaan uhkaakin syntyä suurempi ajallinen aukko. Myös verkossa olevan tietokannan päivittäminen on silloin jäissä. Seura jatkaa uuden paikan, rahoituksen ja yhteistyötahojen etsimistä. Sarjakuva-automaatti Seuran ylläpitämä, vanhasta tupakka-automaatista restauroitu kahden euron minisarjakuvia myyvä automaatti sijaitsi vuonna 2019 Sarjakuvakeskuksen tiloissa.

2. sarjakuvakeskus 2.1 Näyttelyt

●GALLERIA

Galleria Sarjakuvakeskus esitteli 11 eri näyttelyä kaudella 2019.

● KAUPPA

Anna DeFlorian 1.–28.2. Helsingin sarjakuvafestivaaleilla 2018 vierailleen italialaisen Anna Deflorianin vedoksia Deflorianin sarjakuvista ja kuvituksista.

● KURSSEJA ● TOIMISTO

PORTHANINKATU 9, 00530 HELSINKI W W W. S A R J A K U VA K E S K U S . F I

Sarjakuvaseuran ylläpitämä, vuonna 2008 perustettu Sarjakuvakeskus kokoaa sarjakuvakentän toimijat yhteen ja edistää sarjakuvaa muun muassa järjestämällä kursseja, työpajoja, näyttelyitä, tapahtumia ja muuta toimintaa. Toiminnassa korostuvat sarjakuvaseuran arvot (ks. kohta 1, Perustoiminnat ja arvot). Vuodesta 2017 Sarjakuvakeskus on toiminut Helsingin Kalliossa (Porthaninkatu 9). Tiloissa on toimintaa neljässä tasossa. Ylimmässä kerroksessa toimiii Turun Sarjakuvakaupan Helsingin toimipiste, katutasossa Galleria Sarjakuvakeskus, pihatasossa Sarjakuvakeskuksen opetustila ja kellarissa Seuran toimistotilat. Pääkaupunkiseudun sarjakuvapisteiden opetustoiminta jatkui Kalliossa, Arabiassa, Vuosaaressa, Roihuvuoressa, Tapiolassa ja Karakalliossa.

Bianca Bagnarelli 6.–30.3. Näyttelyssä esillä vedoksia italialaisen Biangnarellin sarjakuvista ja kuvituksista. Bagnarelli vieraili myös Helsingin sarjakuvafestivaaleilla 2018. Naapurit – Neighbours 4.–27.4. Suomen sarjakuvaseuran ja Boomkniga-kustantamon projektissa kolme venäläistä ja kaksi suomalaista sarjakuvataiteilijaa kutsuttiin yhteen ja vierailemaan Helsingissä ja Pietarissa syksyllä 2018. Jokaisella oli tehtävänä luoda tarina Suomen ja Venäjän yhteiseen historiaan liittyen. Tarinoista julkaistiin kirja ja sitä esittelevä näyttely, jossa olivat mukana Terhi Ekebom (Helsinki), Juliana Hyrri (Helsinki), Ilja Obuhov (Pietari), Olga Posuh (Novosibirsk) ja Anna Volovik (Kaliningrad). Liikkuva lehti – Sarjakuvakeskuksen kurssien kevätnäyttely 3.5.–1.6. Yhdistävä teema kerhoissa ja kursseilla oli kaikilla ikäryhmillä ”ympäristö”. Ryhmissä luotiin kuvituksia, animaatioita ja sarjakuvapienlehtiä, joiden aiheet vaihtelivat, mutta asettuivat silti ympäristöteeman alle. Näyttelyssä olivan mukana Sarjakuvakeskuksen kurssit ja kerhot: Animaation peruskurssi Espoon kulttuurikeskuksessa, Animaation jatkokurssi Arabiassa, Sarjakuvailmaisu 1 & 2, Kuvituskurssi, Kinaporin 11

seniorien sarjakuvakurssi, Lasten sarjakuvakurssi Espoon kulttuurikeskuksessa, Lasten sarjakuva- ja animaatiokurssi Saseka-kerhotalolla, Nuortenkurssi, Perjantaipaja, Kartanonkosken sarjakuvakerho, Oulunkylän/ Veräjälaakson sarjakuvakerhot 1 ja 3, Roihuvuoren sarjakuvakerho 1.–2. -luokkalaisille ryhmä 2, Soukan sarjakuva- ja animaatiokerho 3.–6. -luokkalaisille, Tehtaankadun sarjakuvakerho ja Vallilan sarjakuva- ja kuvituskerhot. Ränni GmbH – Hellät oudot yöt 3.–20.6. Näyttely valotti Jaken eli amerikansuomalaisen sekatyömiehen Jaakob Holmströmin elämäntarinaa pohjoisen EteläDakotan suomalaisyhteisössä. Ränni GmbH on kolmen sarjakuvataiteilijan, Leo Kuikan, Heikki Rönkön ja Tuomas Tiaisen, muodostama taiteilijaryhmä. The Long Walk 24.6.–27.7. Helsinki Pridekuukauden näyttely esitteli 12 taiteilijaa, jotka ovat tulkinneet töissään LGBTQAI+ -aiheita sekä Helsinki Priden vuoden 2019 teemaa “Liike”. The Long Walk kuvasti LGBT-liikkeen pitkää matkaa ja sitä, kuinka yhteisön jäsenet joutuvat tänäkin päivänä taistelemaan oikeuksiensa puolesta ja omien tunteidensa kanssa, niin konkreettisesti arjessa kuin osana yhteiskuntaa. 12

Näyttelyn taiteilijat olivat Jesse Ghost, Joakim Juvelén, Emma Kantanen, Sanna Koskimäki, Emilia Laatikainen, H-P Lehkonen, π / Muhvu, Saara Pirhonen, Laura Torvinen, Miia Vistilä ja Viuhu. Näyttely oli osa Helsinki Priden 2019 virallista ohjelmistoa. Emmi Valve: Girl Gang Bang Bang – Ei kenenkään tyttöjä 2.–24.8. Emmi Valveen sarjakuva Girl Gang Bang Bang kertoo kolmen mimmin muodostamasta jengistä, The Bang Bangsista. Friida, Fanny ja Pixie asuvat hökkelissä kaupungin ulkopuolella. Viereisellä tontilla majaa pitää sirkus, jonka jäsenet muodostavat heidän lähimmän sosiaalisen piirinsä. Maria Björklund: Planeetta Z – Festivaalitaiteilijan näyttely 5.–28.9. Helsingin sarjakuvafestivaalien 2019 festivaalitaiteilija, sarjakuvantekijä ja animaattori Maria Björklundin näyttelyssä oli esillä valikoituja teoksia vuosien varrelta Planeetta Z -sarjasta sekä uunituoreita maalauksia, piirroksia ja sarjakuvia.

levynkansinäyttely Pääskylänrinne 3

Hannele Richert: Suuntavaisto 30.9.–2.11. Näyttelyssä oli esillä raapekartonki- ja tussipiirrosoriginaaleja sarjakuvaromaanista Suuntavaisto (Zum Teufel 09/2019) sekä sen maailmaan liittyviä esineitä. Suuntavaisto kertoo kauneutta rakastavasta kahvilatyöntekijästä Mirjamista, joka muuttaa siskon ja äidin luota alueelle, jolla hänellä ei oikeastaan olisi varaa asua. Matti Närekangas - Rumba-lehden Perjantaisarjis -näyttely 5.–30.11. Matti Närekangas (s. 1983) on itähelsinkiläinen taiteilija, joka on tunnettu laajaa huomiota saaneesta ”365 kuvaa Cheekistä” -teoksestaan. Rumban sivuilla ilmestyvässä musiikkiaiheisessa sarjakuvassa käsitellään usein suomalaisessa pop-musiikkimaailmassa tapahtuvia ajankohtaisia ilmiöitä. Näyttelyssä oli esillä jokainen perjantaisarjakuva ensimmäisen vuoden ajalta. Tommi Musturi: Future 1.12.-28.3.2020. Future on lehtinä ilmestyvä scifi-eepos. Se kietoo lukijansa tarinoiden verkkoon ja kuljettaa tätä menneisyydestä nykyhetken kautta tulevaisuuteen. Future kertoo ihmiskunnan erilaisista tulevaisuuksista. Musturi tarinoi paitsi tulevaisuutta kuvitellen ja nykyhetkestä ammentaen, myös erilaisten historiallisten viittausten sekä utopioiden ja dystopioiden kautta.

fiction

5.–30.4.2019

Näyttelyt muualla Monia Sarjakuvakeskuksen näyttelyitä saivat yhteistyötahot myös tilata ilmaiseksi eri paikkoihin. Lisäksi Sarjakuvakeskuksen ja sarjakuvafestivaalien näyttelyt levittäytyivät yhteistyökumppaneiden tiloihin. Sari Luhtanen & Tiina Paju: Maisa ja Kaarina 18.1.–8.3.2019. Puupäähattu-palkittujen Tiina Pajun ja Sari Luhtalan (ks. kohta 1.4) Maisa ja Kaarina -sarjaa esittelevä näyttely oli esillä Café Rotundassa Kansalliskirjastolla. Straigh outta fiction 5.–30.4.2019 Ravintola Sörkan ruusu, Pääskylänrinne 3. Straight outta fiction -näyttelyssä kohtasivat sarjakuva ja musiikki. Esillä oli muun muassa sarjakuvataiteilijoiden suunnittelemia, julkaistuja levynkansia sekä julkaisemattomia fiktiivisiä pseudolevynkansia. Näyttely oli ollut aiemmin esillä Helsingin sarjakuvafestivaaleilla 2016 osana Hakasalmen huvilan Musiikkia! -näyttelyä. Näyttelyssä olivat mukana Sami Aho, JP Ahonen, Roope Eronen, Emmi Nieminen, Jarno Latva-Nikkola, Pauliina Mäkelä, Ville Pirinen ja Petteri Tikkanen.

2.2 Opetustoiminta

arjakuvakeskus on merkittävästi kehittänyt sarjakuvan ja sen lähitaiteiden opetusta. Opetustoimintaa järjestettiin pääkaupunkiseudulla ja tilattuna ympäri Suomea. Sarjakuvakeskuksen opetustoiminta pyrkii kaikessa toiminnassaan syrjimättömyyteen sekä edistämään taiteen saavutettavuutta, tasa-arvoa, moniäänisyyttä, yhteisöllisyyttä ja rasisminvastaisuutta. Opetuksen kivijalan muodostivat Sarjakuvakeskuksen tiloissa ja harrastuspisteissä järjestetyt kurssit, koulujen tiloissa järjestetyt iltapäiväkerhot sekä tilauskurssit, joita toteutettiin esimerkiksi erilaisissa oppilaitoksissa ja yleisötapahtumissa. Opetusta suunnittelivat kuukausipalkkaiset opetusvastaavat, minkä lisäksi tuntiopettajina toimi ammattitaitoisia taidekasvattajia sekä sarjakuvataiteilijoita. Kurssien saatavuudessa ja opetuskokonaisuuksien kehittämisessä otettiin huomioon erityisesti erityisoppijat. Sarjakuvakeskuksen opetussuunnitelman kehittämistä jatkettiin kohti taiteen perusopetusta. Vuonna 2019 keskityttiin oman kurssitoiminnan lisäksi vuonna 2016 alkaneiden iltapäiväkerhojen jatkamiseen ja kehittämiseen sekä tilattavien työpajojen kehittämistoimintaan.

Jatkuvia projekteja ja uusia avauksia. Kinaporin ja Roihuvuoren senioritoiminta jatkoi toimintaansa yhteistyössä palvelutalojen kanssa. Helsingin kaupungin kehittämishankkeen turvin pystyttiin jatkamaan lähiöissä pidettäviä kursseja ja kokeilemaan uusia toimintamuotoja, kuten kouluvierailuja ja kouluyhteistyötä. Kouluvierailuja toteutettiin niin peruskouluissa, lukioissa, valmentavissa oppilaitoksissa kuin ammattikouluissakin. Sarjakuvakeskuksella kävi myös ryhmiä tutustumassa Suomen sarjakuvaseuran opetukseen ja muuhun toimintaan. Sarjakuvakeskuksen opetuksessa pyrittiin huomioimaan myös Helsingin sarjakuvafestivaalit ja galleriassa tapahtuva näyttelytoiminta. Syksyllä 2019 aloitettiin Kulttuurikurkkaustoimintamalli yhteistyössä Espoon kaupungin kulttuurin tulosyksikön kanssa. Mallissa Sarjakuvakeskus toteutti sarjakuva- ja animaatiotyöpajoja yhteensä 16 eri päiväkodissa,

sisältäen myös päiväkodin kasvattajien koulutuksen. Yhteistyötä jatketaan keväällä 2020. Syksyllä 2019 Kulttuurikeskus Annantalossa toteutettiin nuorten näyttelykokonaisuus osana Helsingin sarjakuvafestivaalien oheisohjelmaa. Tapahtumassa järjestettiin sarjakuvaluentoja ja työpajoja yhteistyössä esitystaiteilijan ja opettajien kanssa. Opetuksen uusia yhteistyömahdollisuuksia kehitettiin muun muassa Helsingin sarjakuvafestivaalien Mielenosoitus-työpajoissa, joissa kumppanina toimi Luonto-Liitto. Tämä yhteistyö jatkui myös Lasten lauantai -tapahtumissa. Keväällä 2019 järjestettiin Galleria Sarjakuvakeskuksessa Liikkuva lehti -näyttely keskuksen kurssien ja kerhojen oppilaiden sarjakuvista ja animaatioista. Syksyllä opetustoiminta ja senioriryhmäläiset olivat mukana Helsingin Kirjamessujen työpajoissa. Pajoissa sarjakuvaa tuotiin esiin matalan kynnyksen harrastustoimintana, joka taipuu myös taiteidenvälisyyteen.

Lasten ja nuorten kurssit 7–15-vuotiaiden kursseja pidettiin Sarjakuvakeskuksen lisäksi sarjakuvapisteissä Arabiassa, Vuosaaressa, Espoon Tapiolassa ja Karakalliossa. Pidempien harrastekurssien lisäksi järjestettiin leirejä ja lyhyempiä lomakursseja. Aikuisten ja seniorien kurssit Aikuisille suunnattujen kurssien opiskelijamäärä kasvoi huomattavasti edellisestä vuodesta. Vuonna 2019 aikuisille suunnatuille kursseille osallistui noin 150–180 oppilasta. Tarjontaa oli niin ammattilaisille kuin harrastajillekin. Sarjakuvakeskus jatkoi myös englanninkielisten sarjakuvakurssien tarjoamista vastatakseen kysyntään. Seniorien sarjakuvakurssit/projektit tapahtuivat Kinaporin palvelukeskuksessa Sörnäisissa sekä Roihuvuoren palvelukeskuksessa. Loma-aikojen leiri- ja kurssitoiminta Leiri- ja kurssitoimintaa lisättiin ja leirien sisältöjä kehitettiin vastaamaan osallistujien toiveita. Kesällä järjestimme opetustoimintaa lapsille, nuorille sekä aikuisille. Tämän lisäksi talvilomalla järjestettiin lasten sarjakuvaleiri.

Kurssit Kurssien toimipiste 2019 oli Porthaninkadulla Kalliossa, mutta pääosin opetus toteutettiin hajautetun mallin mukaisesti yhteistyökumppanien tiloissa ympäri pääkaupunkiseutua. Ajatuksena oli mennä lähelle niitä lapsia ja nuoria, jotka haluavat harrastaa sarjakuvaa, animaatiota tai muita lähitaiteita. Kuvitus: Stina Riikonen

Kurssit ja leirit - kevät ja kesä ● Metacognitive Comics summer course ● Sarjakuvailmaisu 1 & 2 ● Kuvituskurssi ● American Comic Story course ● Metacognitive comics. Exploring self-learning via comics ● Käsikirjoituspiiri sarjakuvakirjaa tekeville ● Nuorten sarjakuvakurssi ● Nettisarjakuvakurssi ● Lasten sarjakuvakurssit Kääntöpaikalla (2 ryhmää) ● Animaation peruskurssi ● Animaation jatkokurssi ● Lasten sarjakuva- ja animaatiokurssi Sasekakerhotalolla ● Lasten sarjakuvakurssi Espoon kulttuurikeskuksessa ● Animaation peruskurssi Espoon kulttuurikeskuksessa ● Lasten sarjakuva- ja animaatiokurssi Karakalliossa ● Seniorien sarjakuvakurssi Kinaporissa ● Itä-Helsingin seniorien sarjakuvaklubi ● Nuorten kesäkurssi: Oma pienlehti! ● Lasten sarjakuva- ja animaatioleirit Sarjakuvakeskuksella (3 leiriä)

Kuvitus: HP-Lehkonen

● Lasten sarjakuvaleiri Ison Omenan kohtaamossa ● Talviloman sarjakuvaleiri Sarjakuvakeskuksella Kurssit- syksy ●Sarjakuvailmaisu 1 & 2 ●Kuvituskurssi ●Comics 202 – Into the Weird ●Metacognitive comics. Exploring self-learning via comics ●Käsikirjoituspiiri sarjakuvakirjaa tekeville ●Nuorten sarjakuvakurssi ●Nettisarjakuvakurssi ●Lasten sarjakuvakurssit Kääntöpaikalla (2 ryhmää) ●Animaation peruskurssi ●Animaation jatkokurssi ●Lasten sarjakuva- ja animaatiokurssi Sasekakerhotalolla ●Animaatiokurssi Espoon kulttuurikeskuksessa ●Lasten sarjakuvakurssi Espoon kulttuurikeskuksessa ●Lasten sarjakuva- ja animaatiokurssi Karakalliossa ●Seniorien sarjakuvakurssi Kinaporissa ●Itä-Helsingin seniorien sarjakuvaklubi Sarjakuvaopetuksen yhteistyökumppaneita ja rahoittajia olivat Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki, SKR, Saseka-kerhotalo, Arabian asukastalot, Leikkipuisto Arabia, Kohtaamo, Kinaporin palvelutalo, Espoon kulttuurikeskus, Kallio-liike ja Sarjakuvantekijät ry.

Viikottaiset avoimet työpajat Tiistain croquis-paja. Suositut Sarjakuvakeskus Croquis -pajat keräsivät elävän mallin piirtäjiä joka torstai kello 17.45–18.45 Kulttuurikeskus Caisassa. Erikoisteemoina oli muun muassa koiran, tanssin ja muodin piirtäminen. Sarjakuvakeskus Croquis järjestettiin myös 31.8. Tatinis Art Showssa Helsingin Wanhassa satamassa. Perjantaipaja. Kaikille avoimia, ilmaisia piirtoiltoja järjestettiin joka perjantai klo 15–18 Sarjakuvakeskuksen tiloissa. Vakioryhmä loi myös oman pienlehden ja ylläpiti omaa blogia. Lasten lauantai. Kuun viimeisenä lauantaina pidetyt ilmaiset, teemoitetut pajat olivat suosittuja etenkin lähialueen asukkaiden ja eri-ikäisten lasten ja nuorten keskuudessa. Lasten lauantaihin saavuttiin usein koko perheen voimin, joten teemojen kehittämisessä keskityttiin koko perheen huomioimiseen. Lasten lauantain kautta Sarjakuvakeskukseen ja Suomen sarjakuvaseuraan kävi tutustumassa vuoden aikana arviolta 240 ihmistä.

2.3 Kehittämishanke Sarjakuvakeskuksen opetussuunnitelman sisällön kehittämistä jatkettiin. Yhteistyötä koulujen kanssa syvennettiin ja Sarjakuvakeskuksen toimintaa kehitettiin vastaamaan paremmin perusopetuksen opettajien ja ryhmien tarpeita. Keväällä 2019 aloitettiin Sarjakuvakeskuksen kouluvierailut, joissa lähialueen koululuokat saivat tutustua keskuksen toimintaan. Luokat saivat myös tehtäviä tehdäkseen ja osallistuivat sarjakuvillaan taidekeskus Annantalolla järjestettyyn näyttelyyn syksyllä 2019. Näyttely- ja työpajakokonaisuus esitteli nuorille suunnattua Pohjoismaista nykysarjakuvaa ja nuorten omia teoksia. Työpajoissa luokat osallistuivat myös sarjakuvaluentaan. Työpajoihin osallistui nuoria ylä-asteiästä lukio-ja ammattikoululaisiin. Osallistuvissa luokissa oli mukana myös valmentavan opetuksen luokkia ja ammatillisen erityisoppilaitoksen Liven oppilaita. Annantalon näyttelykokonaisuutta ja työpajoja tuettiin OKM:n rahoituksella. Sarjisfillari. Osana kehittämistoimintaansa Seura pilotoi kesällä 2018 Sarjisfillari-hankkeen, jossa tavarapyörä kuljetti sarjakuva-, animaatio- ja kirjansidontapajoja sellaisiin paikkoihin Helsingissä, missä Sarjakuvakeskuksella ei ole pysyvää toimintaa ja missä toiminta jää kesätauolle. Fillaripajoja pidettiin kesäkaudella 2018 Malmilla, Kannelmäessä ja Annantalolla keskustassa. Toiminta oli tuloksellista, ja kesäkaudella 2019 toimintaa jatkettiin mm. Kallio kukkii -tapahtumassa.

Seniorit. Seniorien sarjakuvatoimintaa kehitettiin, ja uusia seniorisarjakuvaryhmiä perustettiin mm. Roihuvuoren monipuoliseen palvelukeskukseen ja Kampin palvelukeskukseen. Kinaporissa toimivan sarjakuvaryhmän seniorit osallistuivat aktiivisesti mm. Helsingin sarjakuvafestivaaleille ja Kirjamessuille. Senioriryhmät ovat tuottaneet omia pienlehtiä ja näyttelyjä. Toimintaa tuki Suomen kulttuurirahasto. Lasten lauantaita järjestettiin Sarjakuvakeskuksella syys- ja kevätlukukauden ajan joka kuun viimeisenä lauantaina. Tapahtumien ideana oli nuorten, lasten ja perheiden innostaminen lukuharrastuksen ja käsillä tekemisen pariin. Hallinto. Sarjakuvakeskuksen hallinnollisia toimintatapoja kehitettiin, ja opettajien opetustuntien ilmoittamiskäytännöt uudistettiin. Palautelomakkeita kehitettiin, ja palautteiden keräysmenetelmiä ajanmukaistettiin. Iltapäiväkerhojen ja kurssien ilmoittautumiskäytäntöjä selkeytettiin, ja hallinnollisiin toimintamalleihin etsittiin uusia hyviä käytänteitä. Opetusvastaavat syventyivät myös Sarjakuvakeskuksen tiedotukseen ja tilattavien työpajojen kehitykseen. Kehittämiskoordinaattori jatkoi Sarjakuvakeskuksen opetussuunnitelman kehittämistä vastaamaan taiteen perusopetuksen tavoitteita.

2.4 Iltapäiväkerhot kouluilla Harrastustoiminnan saavutettavuus on avainasemassa myös Opetus- ja kulttuuriministeriön kärkihankkeessa, jossa Sarjakuvakeskus on ollut mukana tuottamassa taiteen ja kulttuurin harrastustunteja pääkaupunkiseudun koululaisille vuodesta 2016 alkaen. Kevätlukukaudella 2019 hankkeen puitteissa toimi 18 harrastuskerhoa kuudella helsinkiläisellä, yhdellä vantaalaisella ja kahdella espoolaisella koululla. Lukuvuodelle 2019–20 saatu avustussumma laski, minkä seurauksena kerhoryhmiä vähennettiin puolella. Opetus pystyttiin kuitenkin säilyttämään lähes kaikilla kerhokouluilla, ja opettajakontaktien jatkuvuudesta pyrittiin huolehtimaan. Kerhokouluja vaihdettiin tarvittaessa kysynnän mukaan: vähäisen kiinnostuksen kouluista siirrettiin kerhoja uusiin toimipaikkoihin, joissa osallistujia oli enemmän. Kevätlukukaudella 2019 Lehtikuusen ja Espoonlahden kerhot lopetettiin, ja kaksi uutta ryhmää perustettiin Tehtaankadun ja Soukan alaasteille. Rahoituksen vähennyttyä lukuvuoden 2019–20 alusta alkaen ryhmiä karsittiin: Ruoholahden koulun kerho lopetettiin, muilla kouluilla toimintaa pystyttiin jatkamaan. Tehtaankadun ala-asteen kerho siirtyi koulun vanhempainyhdistyksen tilaamaksi, ja Espoon kahdella koululla toiminta saatiin jatkumaan Espoon kaupungin Harrastustoiminnan kehittämisen tuen avulla. 20

Sarjakuvakeskuksen harrastuskerhoja pidettiin vuoden 2019 kevät- ja syyslukukaudella seuraavasti (kerhojen koulukohtaiset määrät perustuivat kysyntään): ●Espoonlahden koulu Espoossa: yksi kerho (kevät) ●Kartanonkosken ala-aste Vantaalla: yksi kerho (kevät ja syksy) ●Kuitinmäen koulu Espoossa: yksi kerho (kevät ja syksy) ●Oulunkylän ala-aste Helsingissä: kolme kerhoa (kevät), kaksi kerhoa (syksy) ●Roihuvuoren ala-aste Helsingissä: neljä kerhoa (kevät), kaksi kerhoa (syksy) ●Ruoholahden ala-aste Helsingissä: yksi kerho (kevät) ●Soukan koulu Espoossa: kaksi kerhoa (kevät), yksi kerho (syksy) ●Suutarinkylän koulu Helsingissä: kaksi kerhoa (kevät), yksi kerho (syksy) ●Tehtaankadun ala-aste Helsingissä: yksi kerho (kevät) ●Vallilan ala-aste Helsingissä: kaksi kerhoa (kevät), yksi kerho (syksy) Lisäksi Sarjakuvakeskus toteutti yhteistyössä Annantalon kanssa lukuvuoden 2018–19 ajan kerhotoimintaa neljässä eri toimipisteessä Vuoniityssä. Kerhot toimivat tilattuina kerhoina. Kerhojen toiminta päättyi suosiosta huolimatta rahoituksen päättyessä.

2.5 Kurssien myynti ja yhteistyöt Sarjakuvakeskus hyödynsi osaamistaan myös tilauskursseissa ja -pajoissa. Kursseja tilasivat niin koulut, kunnat, yritykset kuin yksityishenkilötkin. Fun Day & FunNet -hanke. Oranssin Fun Dayssa 16.2. pääsi matalalla kynnyksellä ja maksuttomasti kokeilemaan liikunnallisia ja luovia harrastuksia useilla harrastuspisteillä, Sarjakuvakeskuksen pisteellä tehtiin strippisarjakuvaa. Fun Day oli osa uutta FunNet-hanketta, jossa tarjottiin maksuttomia harrastuksia 13–28 -vuotiaille tytöille, naisille ja sukupuoleltaan moninaisille nuorille Helsingissä. Avainsanoja FunNetin harrastusryhmissä ovat turvallisempi tila, sukupuolisensitiivisyys ja matala kynnys. Opetuskerrat järjestettiin Oranssilla 12., 19. ja 26. syyskuuta sekä Kalliolan settlementtitalolla. 3., 10. ja 24. lokakuuta.

Koulut. Koulut tilasivat Sarjakuvakeskukselta erilaisia työpajoja. Espoon Kulttuurikurkkauksen varhaiskasvatusmallissa toteutettiin työpajoja myös 16 eri päiväkodissa. Tätä toimintaa kehitettiin yhdessä Espoon kulttuuritoimen kanssa. Annantalon kanssa toteutettiin kerhotoimintaa neljässä eri Vuoniityn toimipisteessä sekä yhteisopetuksena 5X2-yhteistyöopetuksen mallissa. Työpajoja tilattiin myös kirjastoihin ja Mikkelin kulttuuritoimeen. Kallio kukkii -tapahtumassa järjestettiin nonstopsarjakuvatyöpaja. Yhteistyötahoja ja asiakkaita: Annantalo, Luontoliitto ja Itämeriryhmä, Stoa, Roihuvuoren monipuolinen palvelukeskus, Kampin palvelukeskus, Kinaporin palvelukeskus, Espoon kulttuurikeskus, Helsingin yhteislyseo, Hyrylän peruskoulu, Mikkelin kulttuuritoimi, Runokuu Espoon kaupungin kulttuuritoimi, Helsingin kaupunki / kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ja Kallio-liike.

2.6 Muut tapahtumat Tässä mainittujen julkisten tapahtumien lisäksi Sarjakuvakeskuksella oli yksityisiä tapahtumia, kokouksia ja työpajoja. Myös näyttelynavajaiset keräsivät yleisöä ja Turun Sarjakuvakauppa Helsingillä oli useita julkaisutilaisuuksia ja myyntitapahtumia yhteisissä tiloissa Kalliossa.

●Queer Fest Finland -sateenkaarenkirjava ilta rennosti queerkirjaesittelyiden, vaatevaihdon ja pienlehtityöpajan merkeissä 16.3. ●Helsinki Comics Festival: Comics Swap -sarjisvaihtarit 6.4. & 8.6. ●Turun Sarjakuvakauppa Hki: Free Comic Book Day 4.5. ●Turun Sarjakuvakauppa Hki: Sami Korjus & Mikko Väyrynen: Omissa käsissä -albumin julkkarit 5.6. ●Turun sarjakuvakauppa Hki: Tom Engström: That Year in Seoul -julkkarit 13.6. ●Taiteiden yö signeerauksia Turun sarjakuvakaupalla 15.8. ●Kati Kovács: Quo vadis, Katalin? -sarjakuvaromaanin julkkarit 5.9. 22

●Jätti-Kuti – The Thick Book of Kuti julkkarit 11.12. ●Sarjakuvakeskuksen joulu – Lasten lauantai & Zinemyyjäiset 14.-15.12. Tapahtumat muualla Taiteiden yö 15.8. Rosebud Kolme Seppää -myymälässä. Rosebudin Taiteiden yössä julkistettiin Helsingin sarjakuvafestivaalien 2019 ohjelma ja haastateltiin festivaalitaiteilija Maria Björklundia. Myös Planeetta Z -animaation pilottijakso esitettiin. Helsingin Kirjamessut 24.–27.10. Suomen sarjakuvaseuran kirjamessuosastolla Messukeskuksessa Helsingin Pasilassa luettiin, tehtiin ja ostettiin sarjakuvia. Tarjolla oli yleisölle avoimia sarjakuva- ja animaatiopajoja lapsille ja aikuisille, sarjakuvantekijöiden livepiirrosesityksiä ja puheohjelmaa sekä tietoa seuran toiminnasta. Messuosaston viereisellä levähdysalueella nähtiin myös sarjakuvaseuran tämän vuoden pride-kuukauden näyttely The Long Walk. Osastolla esiteltiin Sarjakuvakeskuksen avoimia työpajatoimintaa: osastolla kokoontuivat Sarjakuvakeskus croquis, Perjantaipaja sekä Kinaporin seniorisarjakuvaryhmä. Myös Lasten lauantai järjestettiin osastolla messulauantaina. Osastolla oli mukana myös Turun Sarjakuvakauppa myymässä kotimaisia sarjakuvauutuuksia. Koko perheen avoimia sarjakuvatyöpajoja pidettiin myös non-stop-periaatteella päivittäin. Puheohjelma koostui taiteilijahaastatteluista. Taiteilijat myös signeerasivat kirjojaan yleisölle.

3. helsingin 34. sarjakuvafestivaalit Vuoden 2019 Helsingin sarjakuvafestivaalit vietettiin jälleen iloisissa merkeissä. Vuoden teemoina olivat pohjoinen, vaikuttava sarjakuva ja ympäristö. 7.–8.9. pidetty festivaali järjestettiin kolmatta vuotta Suvilahdessa. Kaupalliset näytteilleasettajat ja päälava olivat jälleen Kattilahallissa ja pienlehtiin keskittyvä Zine Fest järjestettiin Tiivistämöllä. Ammattilaisille suunnattuja luentoja järjestettiin Esitystaiteen keskuksen tiloissa. Lisäksi osana festivaalia oli näyttelyitä, iltaklubeja ja työpajoja eri paikoissa ympäri Helsingin. Seura arvioi, että näyttelyt ja oheistapahtumat mukaan lukien kävijämäärä ylsi 10 000 henkeen. Kattilahallin näytteilleasettajilta kerätyn palautteen perusteella kirja- ja muu tuotemyynti oli hyvää ja pysyi keskiarvoltaan edellisvuosien tasolla. Osalla

myyjistä myynti oli vähän heikompaa kuin aiempina vuosina, kun taas osalla vuosi 2019 oli toistaiseksi tuottoisin. Myös lavaohjelmat vetivät pääsääntöisesti koko viikonlopun ajan katsomot täyteen kuuntelijoita. Helsingin sarjakuvafestivaalit on Suomen merkittävin sarjakuvatapahtuma ja yleishyödyllinen kaupunkifestivaali. Sen tarkoitus on edistää sarjakuvan tuntemusta, ja se on ainoa tapahtuma, joka tuo Suomeen vuosittain useita kansainvälisiä toimijoita. Toiminnassa korostuvat sarjakuvaseuran arvot (ks. kohta 1). Seura koki saamansa yleisöpalautteen perusteella onnistuneensa tavoitteessa hyvin. Festivaalit ovat asettuneet hyvin Suvilahden alueelle ja tavoitteena on jatkaa tapahtuman kävijämäärän kasvattamista. 23

Festivaalitaiteilija Maria Björklund.

Warda Ahmed haastatteli Rosi Kämpeä ja Rami Rautkorpea.

3.1 Kunniavieraat Maria Björklund. Björklund (s. 1970) on Helsingissä asuva sarjakuvataiteilija, animaationtekijä ja kuvittaja. Värien käytöstään tunnetun Björklundin merkittävimpiin töihin kuuluu Planeetta Z -strippisarja, joka on ilmestynyt mm. Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä. Björklundilla on kehitteillä myös Planeetta Z -animaatiosarjaa. Kate Charlesworth. Charlesworth (s. 1950) on brittiläinen pitkän linjan sarjakuvapiirtäjä, kuvataiteilija ja kirjoittaja. Charlesworth hankki kannuksensa jo 1970- ja 1980-luvuilla kotimaansa LGBT-oikeuksia ajavien liikkeiden parissa. Sensible Footwear: A Girl’s Guide (2019) dokumentoi lesbokulttuurin historiaa 1950-luvulta nykypäivään Iso-Britanniassa. Konrad Nuka Godtfredsen. Godtfredsen (s. 1970) on Kööpenhaminassa työskentelevä grönlantilainen sarjakuvataiteilija, graafikko ja kuvittaja. Godtfredsenin teoksiin kuuluvat mm. arkeologiset sarjakuvaalbumit Andala Misigisarpassuilu I ja II, jotka dokumentoivat elämää Grönlannissa esihistoriallisen aikakautena. Hanna Gustavsson. Gustavsson (s. 1985) on ruotsalainen kuvittaja ja sarjakuvapiirtäjä. Gustavssonin esikoisteos, Nattbarn, sai vuonna 2014 Urhundenpalkinnon vuoden parhaasta ruotsalaisesta sarjakuvakirjasta. Sammakko julkaisi teoksen suomeksi keväällä 2019 nimellä Yölapsi. 24

Anna Haifisch. Leipzigissa asuva Haifisch (s. 1986) on viime vuosina noussut kansainvälisen yleisön tietoisuuteen etenkin Vice-sivustolle piirtämällään The Artist -sarjakuvalla. The Artist kuvaa lempeällä huumorilla taiteilijuuden murheita ja iloja surrealismia hipoen. Haifisch johti Aalto-yliopiston opiskelijoille sarjakuvatyöpajan festareita edeltävällä viikolla yhteistyössä tohtori Matti Hagelbergin kanssa. Sunna Kitti. Kitti (s. 1991) on saamelainen, Inarista kotoisin oleva sarjakuvataiteilija, kuvittaja ja graafikko. Kitin piirrostyylissä japanilaisen ja länsimaisen sarjakuvan vaikutteet fuusioituvat omaäänisesti, ja Kitin tarinoissa liikutaan usein scifi-henkisissä maisemissa. Rosi Kämpe. Helsinkiläinen Kämpe (s. 1989) pääsi kiinni unelmaansa, kun hänet palkattiin piirtämään Spider-Gwen -sarjaa Marvel-yhtiölle. Lontoossa järjestetyssä Super Comic Conissa itseoppinut Kämpe sai otteen Marvelista sisukkuutensa ja huolella tehdyn portfolion avulla, ja on ensimmäinen sarjakuvan supertallille työskentelevä suomalainen. Kämpe on työskennellyt Marvelin ohella muun muassa Imagelle ja Top Cow:lle. Sira Moksi. Moksi on oululainen piirtäjä ja muusikko, joka tunnetaan poliittisista pilapiirroksistaan. Moksilta on ilmestynyt tänä vuonna kokoelma poliittisia kuvia nimellä Köyhien sota (Täysi Käsi), johon taiteilija on kerännyt teoksiaan vuosilta

Kuvat: Henry Söderlund.

Kunniavieras Kate Charlesworth.

Toimittaja Johanna Vehkoo haastatteli kunniavieraita Ville Rantaa ja Willemiä.

2015–2019. Moksi on tullut tunnetuksi räväköistä, ihastusta ja vihastusta herättäneistä, hallitusta ja suomalaista politiikkaa yleisesti kritisoivista pilakuvistaan. Ida Neverdahl. Neverdahl (s. 1993) on norjalainen sarjakuvapiirtäjä ja kuvittaja. Neverdahl on julkaissut aktiivisesti sarjakuvasisältöä muun muassa Vice.comsivustolle sekä useille norjalaisille julkaisuille. Reetta Niemensivu. Niemensivu (s. 1979) on lahtelainen kuvittaja ja sarjakuvataiteilija. Niemensivun uusin teos Maalarisiskot (2019, Suuri Kurpitsa) loi katsauksen Suomen kuvataiteen kultakauteen 1800-luvun lopulla. Nuori Helene Schjerfbeck matkustaa Pariisiin innokkaana liittymään aikalaistensa Helena Westermarckin, Maria Wiikin ja Ada Thilénin joukkoon. Niemensivu tunnetaan myös erinomaisena lastenkirjojen kuvittajana. Ville Ranta. Vaikuttavan sarjakuvan pioneerin Rannan (s. 1978) pitkät sarjakuvat ovat muun muassa uskonkysymyksiä pohdiskelevia ja usein väljästi hänen omaa elämäänsä peilaavia, toisinaan historiallisten henkilöiden kuten Elias Lönnrotin elämäntarinan kautta. Demokraattiin ja Kirkko & kaupunkiin tehdyt ajankohtaispiirrokset ovat suorasukaisempia kommentteja ajan puheenaiheista. Rannan näkökulma on ironinen, mutta aina vahvasti heikomman puolella.

Seppo. Seppo Leinonen (s. 1957), tunnettu yleensä vain nimellä ”Seppo”, on suomalainen kuvittaja ja pilapiirtäjä. Seppo piirtää luonto- ja ympäristöaiheisia pilapiirroksia ja sarjakuvia, joita on käytetty suomalaisten ja kansainvälisten luonnonsuojelujärjestöjen ja viranomaisten julkaisuissa. Karstein Volle. Volle (s. 1974) on norjalainen, Helsingissä asuva sarjakuvataiteilija, kuvittaja ja muusikko. Suomeksi Vollelta on julkaistu kolme täyspitkää teosta: Käsi sydämellä (2009), Karstein Vollen monta kuolemaa (2010) sekä yhteistyössä norjalaisen Knut Naerumin kanssa tehty Vinossa (2016). Vollen sarjakuvien tavaramerkkeihin kuuluvat vahvasti musta huumori ja poliittisuus. Willem. Willem (s. 1941) on piirtänyt 60-luvusta eteenpäin pila- ja sarjakuvia useisiin ranskalaisiin lehtiin kuten Hara-Kiriin ja sen jatkajaan Charlie Hebdoon, jota Willem avustaa edelleen. 1970-luvun lopulla Liberation-lehti alkoi julkaista Willemin ajankohtaispiirroksia. Willem palkittiin Angoulemen Grand Prix -palkinnolla 2013.

Kuvat: Joonas Kohonen.

Kunniavieras Otava Heikkilä.

Kunniavieras Nem-Ke.

Zine Fest-kunniavieraat Otava Heikkilä. Heikkilä (s. 1990) on Tampereella asuva sarjakuvataiteilija, joka aloitti uransa julkaisemalla Judecca-sarjakuvaa netissä vuonna 2010. Heikkilän tunnetuin teos on Letters for Lucardo (2017). Heikkilän sarjakuvat keskittyvät historialliseen draamaan queer-näkökulmasta. Nam-Ke. Nam-Ke (s. 1992) eli Natalia Kekkonen on kuopiolainen sarjakuvataiteilija, kuvittaja ja yrittäjä. Hänen tunnetuimpia töitään ovat suloiseen Pikku-Otus -hahmoon keskittyvät, omakustanteena julkaistut lastensarjakuvat Pikku-Otus (2013) ja Pikku-Otuksen päivä (2017). Nam-Ken työt ovat usein sanattomia ja tunnelmoivia. Max Sarin. Sarin (s. 1986) on Suomessa asuva sarjakuvapiirtäjä. Sarin on kuvittanut John Allisonin Giant Days -julkaisua vuodesta 2015. Giant Days on komediasarjakuva, joka saanut alkunsa Scary Go Around -nettisarjakuvan spin-offina. Sarjakuva on saaanut kaksi Eisner-voittoa (2019) sekä neljä Harvey-ehdokkuutta. Eisner-voitot tulivat parhaan jatkuvan sarjakuvan sekä parhaan huumorisarjakuvan kategorioissa. Kunniavieras Max Sarin.

3.2 Näyttelyt

Kuva: Joonas Kohonen.

Maria Björklund: Planeetta Z. 5.–28.9.2019 Galleria Sarjakuvakeskus. Helsingin sarjakuvafestivaalien 2019 festivaalitaiteilija Maria Björklundin näyttelyssä oli esillä aivan uunituoreita maalauksia, piirroksia ja sarjakuvia, mutta myös valikoituja teoksia vuosien varrelta Planeetta Z -sarjasta. Willem: Sarjakuvia ja pilapiirroksia. 15.8.– 31.9.2019 Rosebud, Kolmen sepän kirjakauppa. Näyttely esitteli kunniavieras Willemin tuoreimpia sarjakuvia ja pilapiirroksia printteinä. Willemin uutuusalbumi Täältä jostakin julkaistiin sarjakuvafestivaaleille. Iso Sarjakuvanumero – Sarjakuvia suomalaisesta asunnottomuudesta. 2.–29.9. Kallion kirjasto, Kupolisali. Diginäyttely. Elokuussa ilmestynyt Iso Numero -katulehti kertoi viiden ihmisen asunnottomuudesta Suomessa. Heidän pysäyttävät tarinansa saattoivat sarjakuvamuotoon suomalaiset eturivin sarjakuvataiteilijat Emmi Nieminen, Hannele Richert, Aiju Salminen, Aino Sutinen ja Tuomas Tiainen. Rosi Kämpe: Spider-Gwen. 3.–20.9. Suvilahti TBA. Näyttely Rosi Kämpen Spider-Gwen -tuotannosta oli esillä Suvilahti TBA:n ikkunoissa läpinäkyvinä printteinä. Tohtori Matti Hagelberg: Laulu Läskimooseksesta. 3.8.–8.9.2019 Muu Kaapeli. Elokuussa 2019 Läskimooses-sarjakuvalehti siirsi toimintansa kuukaudeksi MUU Kaapeliin Kaapelitehtaalle. Tohtori Matti Hagelberg työskenteli näyttelytilassa viitenä päivänä viikossa, ja näyttelyvierailla oli mahdollisuus seurata Hagelbergin vuonna 2012 aloitetun 1500-sivuisen sarjakuvateoksen numeron 48 valmistumista. Tommi Musturi: Päättymättömät elämät. 3.8.–8.9.2019 Muu Galleria. Päättymättömät elämät -näyttelykokonaisuus sisälsi Tommi Musturin grafiikan vedoksia, maalausinstallaation sekä taiteilijakirjan. Sekatekniikalla piirroksen ja maalauksen keinoin toteutetut työt pakenivat tyylejä muodostaen oudolla tavalla järjestäytyneen, omalakisen energiaa purskuvan mashup-maailman.

Rosi Kämpen Spider-Gwen kalvoprinttejä Suvilahti TBA:n ikkunoissa.

Kattilahalli, festivaalikahvila. Kaksiosaisessa näyttelyssä oli esillä vähemmistökielten puhujien sarjakuvia Venäjältä, Suomesta, Virosta ja Norjasta. Sarjakuvat oli piirretty Elävä kieli -yhteisötaideprojektin puitteissa järjestetyissä työpajoissa vuosina 2015–18. Projektin tarkoituksena oli edistää uhanalaisten kielten käyttöä sarjakuvan avulla ja samalla tukea kielten säilymistä. Karstein Volle: Illustrations & comics. 4.– 21.9.2019 Siltanen. Norjalaisen kunniavieraan Karstein Vollen sarjakuva- ja kuvitusnäyttely esitteli teoksia 20 vuoden ajalta. Näyttelyn avajaisillassa esiintyi Vollen yhtye The Telomeres. Erittäin Salainen Tissimerenneitoseura: Tissiimperiumin vastaisku. 7.9.2019 Loukko-alakulttuurikeskus. Zine Festin iltabileiden ajan Loukossa oli esillä feministinen sarjakuvantekijäkollektiivin, Erittäin salaisen tissimerenneitoseuran pop-up -näyttely Tissi-imperiumin vastaisku.

Suomalais-ugrilaisia sarjakuvia! 5.–29.9.2019 Kulttuurikeskus Stoa, Parvigalleria / 7.-8.9.2019 27

Jenna Oldén & Emilia Mäkelä: 5/5 AD. 22.8.–15.9.2019 Kalasataman Vapaakaupungin Olohuone. Yhteisnäyttely. Emilia Mäkelä ja Jenna Oldén ovat tamperelaisia kuvataiteilijoita, jotka ovat löytäneet tekemisensä yhteisen rajapinnan zineistä. Avantgarde Vekkula. 29.8.–8.9.2019 Oranssi. Avantgarde Vekkula on Oranssin klubitilassa järjestettävä taidenäyttely, joka lainehtii leikitellen naivististen installaatioden, kineettisten veistosten, unenomaisten äänimaisemien ja muiden visuaalisten elementtien välillä. Mukana oli sarjakuvantekijöistä Jarno Latva-Nikkola, Aapo Rapi ja Jyrki Nissinen. Sodankylä–Helsinki / Hanna Gustavsson & Sunna Kitti. 15.8.–6.9.2019 Annantalo. Helsingin sarjakuvafestivaalit järjesti Annantalolla nuorille suunnatun näyttelykokonaisuuden, työpajoja ja luentaesityksiä. Näyttelyssä pääsi tutustumaan festivaalien kunniavieraiden Sunna Kitin ja Hanna Gustavssonin teoksiin diginäyttelyinä. Lisäksi seinillä oli esillä nuorten piirtämiä yhteissarjakuvia Sodankylästä ja Helsingistä. Heikki Rönkkö: P.O.E.+. 5.–29.9.2019 Galleria Bokvillan. Näyttely esitteli töitä Heikki Rönkön uudesta lehdestä P.O.E. sekä risovedoksia teossarjoista Homo locus ja Bathtime. Tommi Musturi: Ihmisen muotoisia. 24.06.– 31.12.2019 Kahvila Puhuri. Sarjakuva- ja kuvataiteilija Tommi Musturin Ihmisen muotoisia -näyttely oli esillä Lauttasaaren kartanon pihamaalla sijaitsevassa Kahvila Puhurissa vuoden 2019 loppuun. Näyttely teki läpileikkauksen Musturin taiteellisen työskentelyn eri tapoihin ja puoliin. Anna Haifisch: The Artist 1.–30.9.2019 Ravintola Sörkän Ruusu. Kunniavieras Anna Haifischin The Artist -sarja kuvaa lempeällä huumorilla taiteilijuuden murheita ja iloja surrealismia hipoen. Sörkän Ruusun näyttelyssä oli esillä vedoksia Vice-verkkolehdessä julkaissuista osista.

3.3 Ohjelma Tekijöitä ja teoksia esiteltiin lavaohjelmistossa sekä Kattilahallissa että Tiivistämöllä, ja haastatteluissa ja keskusteluissa kuultiin niin tapahtuman kunniavieraita kuin nuoria nousevia tekijöitä Zine Festin puolelta. Lisäksi Esitystaiteen keskuksella järjestettiin festivaalilauantaina ammattilaisille suunnattuja luentoja. Festivaalialueella järjestettiin myös työpajoja sekä popuphenkisiä ohjelmanumeroita. Festivaalien yhteydessä palkittiin Vuoden sarjakuvablogi ja järjestettiin perinteinen Kylli-täti -piirroskilpailu. Lavaohjelma Yhteensä Kattilahallin, Tiivistämön ja Esitystaiteen keskuksen lavoilla kuultiin 29 tunnin edestä puheohjelmaa. Lavoilla haastateltiin kotimaisia ja ulkomaisia kunniavieraita sekä muita ajankohtaisia taiteilijoita ja esiteltiin syksyn uutuuskirjoja. Erilaisia kollektiiveja, projekteja ja ilmiöitä esiteltiin sekä pidettiin teemoitettuja paneelikeskusteluja. Puheohjelmaa oli päälavalla Kattilahallissa, Tiivistämön Zine Festin lavalla sekä Esitystaiteen keskuksella.

Kuva: Joonas Kohonen.

Esimerkkejä ohjelmistosta: ● Ei mitään stereotyyppejä! Paneelikeskustelu kulttuurisen moninaisuuden esittämisestä sarjakuvassa. ● Sarjakuvien elokuva-adaptoinnit. Paneelikeskustelu. ● Sarjakuva ja siirtolaisuus. Paneelikeskustelu. 15 sivua viikossa? Miten välttää burnout sarjakuvauralla? ● Liikkuvuus ilmastokriisin aikana: Miten ilmastokriisi vaikuttaa taiteilijoiden liikkuvuuteen ja mitä vaikutuksia liikkuvuudella on. Luento. ● Pitchaus: Oman idean markkinointi koti- ja ulkomailla. Paneelikeskustelu ja Q & A. ● Queer-inklusiivista seksuaalivalistusta sarjakuvilla. Paneelikeskustelu.

Zine Fest Zine Fest oli oma pienlehtikulttuuria esittelevä minifestivaalinsa sarjakuvafestivaalien sisällä, Tiivistämön tiloissa. Erityisesti nuorten suosiossa oleva tapahtuma keräsi 61 näytteilleasettajaa ja järjesti omaa puheohjelmaa läpi viikonlopun. Näytteilleasettajahakemuksia tuli 78, joista päädyttiin valitsemaan tänä vuonna ensisijaisesti ryhmiä ja kollektiiveja sekä hakijoita, jotka eivät aiemmin ollut olleet näytteilleasettajina. Myös hakemukseen panostusta arvostettiin: laadukas portfolio vaikutti myös valintoihin. Tekijöiden moninaisuutta haluttiin myös tuoda esiin ja päästää esille erilaisia näkökulmia ja erilaisista taustoista tulevia tekijöitä. Näin haluttiin mahdollistaa, että mahdollisimman laaja kirjo saisi pienjulkaisunsa esiin viikonlopun aikana. Zine Festin lavaohjelmassa painottuivat pienjulkaisijataiteilijoiden haastattelut sekä paneelikeskustelut. Viikonlopun aikana Tiivistämön työpajatilassa pidettiin myös työpajoja:

Vuoden 2019 Kylli-täti-voittaja Eeli Laaninen.

Palkinnot ja kilpailut Seura palkitsi festivaalilauantaina Vuoden sarjakuvablogi -palkinnolla Jarkko Nääsin Turrikaanien yön. Sarjakuvaseuran raati perusteli muun muassa näin: ”Jarkko Nääsin sarjakuvablogi Turrikaanien yö alkoi kotikissojen toilausten esittelynä, mutta on laajentunut kuvaukseksi nykyihmisen ja luonnon suhteesta. Harvoin tulee ajatelleeksi, että oman maailmamme ohessa pyörii, ryömii ja hyörii satoja muita eliösysteemejä, joista osa on hyvin herkkiä kaikille muutoksille. ‘Katso luontoa ja huomaa’ on Nääsin blogin ydinsanoma.” Voittaja sai Temperan sponsoroiman 200 euron lahjakortin. Perinteinen Kylli-täti -piirroskilpailu järjestettiin festivaalilauantaina päälavalla. Esikouluikäinen lapsiraati valitsi livetarinankerronnan voittajaksi Eeli Laanisen.

Kuva: Henry Söderlund.

● Huivipiirustus-työpaja ● Collaborative Comic Workshop

Vuoden sarjakuvablogi-palkittu Jarkko Nääs.

Kuva: Joonas Kohonen.

Iltaklubit

Muu ohjelma

6.9. Kutiklubi 2019, Alppilan Kultainen Kulaus. Festivaalien aattona järjestetyllä Kutiklubilla oli esillä sarjakuvakollektiivi Kutikutin lintuaihinen näyttely. Näyttelyn avajaisten lisäksi klubilla ohjelmassa oli muun muassa lintukaraoke, bongaustehtävä ja Kutikutin DJ:t.

Torstai 5.9. Kati Kovácsin Quo vadis, Katalin? -albumin julkistamistilaisuus, Turun Sarjakuvakauppa Helsinki. Taiteilija Kovács oli paikalla ja signeerasi kirjojaan.

7.9. Lauantaiklubi, Suvilahti TBA. Sarjakuvafestivaalien pääklubi tarjoili punkkia ja rockia. Festivaalien hovivalokuvaaja Henry Söderlund piti festivaalien henkilökuvaussessiota aulabaarissa. 2 Many Tall DJs eli Jelle Hugaertsin ja Tuomas Tiaisen DJ-duo soitti levyjä. H. Paakkanen ja PerforaattiKalpaEnsemble tuottivat FestivaaliJuhlaKapriisi -performanssin. Kyseessä oli instantionaalinen sävellys ja miekkailuperformanssin kantaesitys. Muut illan musiikkiesiintyjät olivat Ville Pirinen Combat School, Karstein Volle & The Telomeres ja Afta. 7.9. Zine Fest Nights, Alakulttuurikeskus Loukko. Pienlehtitaiteilijoiden Zine Festin omassa ohjelmassa oli mukana stand-uppia, kantelemusiikkia ja Professor Cool -elektroyhtye. 8.9. Päätösklubi, Ravintola Sörkän Ruusu. Päätösklubin illan esiintyjinä olivat Tero-Petri sekä DJ Per Sekund.

Perjantai 6.9. Sarjakuvabloggaajien miitti, Kalasataman Vapaakaupungin Olohuone, Redi. Helsingin sarjisfestareiden edellä järjestettiin miitti sarjisbloggaajien kesken. Tapahtuman järjesti Maiju Äikäs, aka Surkea (Surkuhupaisaa-blogin piirtäjä). Perjantai 6.9. Под покровом леса – Metsänpeitto, Ruslania Books Oy. Metsänpeitto-kirjan tekijä Sanna Hukkanen ja kirjan venäjäksi kääntänyt Anna Voronkova kertoivat teoksen taustoista, sarjakuvista ja käännöksestä Ruslaniassa. Tapahtuma oli suomenja venäjänkielinen. Lauantai 7.9. Elävä kieli -projektiesittely ja näyttelykierros, Kulttuurikeskus Stoa. Elävä kieli -projektin ohjaajat sarjakuvataiteilija Sanna Hukkanen ja kääntäjä/sarjakuva-aktivisti Anna Voronkova kertoivat Kulttuurikeskus Stoassa projektin työpajoista, sarjakuvista ja suomalaisugrilaisista vähemmistökielialueista. Esittelyyn kuului opastettu kierros Suomalais-ugrilaisia sarjakuvia! -näyttelyyn.

Kuva: Joonas Kohonen.

3.4 Näytteilleasettajat

Antikvariaatit ja keräily Antikvariaatti Coppola, SS Libricon Oy, Tim ja Tom

Zine Festin näytteilleasettajat: Surkeat homot, Alisa M, painting.by.a.lake, Nina Mutik, Late ja kumppanit, Bubbles Fanzine, Cool Hiss Punk Zine, muura & sulo // ghosthouse collective, KeskiSuomen Sarjakuvaseura KESS ry, Turun Sarjakuvakerho, FEMSKT Feministinen sarjakuvatoiminta, Apila Pepita, Cupcake Fight Club, Guggenheim-projektz, Jenna ”Jelden” Oldén & Emilia Mäkelä, Öölapsed, Kaarinart, Sarjakuvakeskuksen perjantaipaja, Söpöeläimet, Fétiche, Jiipu Uusitalo, Eva Mäkelä, Tuukka Teponoja, Emmi Nieminen, Anna Nurmela, Anna Jam, Studio Panama, Kuš!, Canis-Infernalis Art, Mirella Aurora Baas, Dasha Lebesheva & Yoolia Gargoolia, Nallem, Jesse Matilainen, Sanna Huuhka, Rasmus Tiilikka ja Leija Reilin, Siiri Viljakka, Artsos-kollektiivi, Ugly Monsters, Rumat möröt, Katya Zenia, Juliana Hyrri & Kimmo Lust, Kaino-Kustanne, Kaija Papu ja Aino Louhi, Tiitu Takalo, Erittäin Salainen Tissimerenneitoseura, JENGI HEI!, Fairy Trade Coffee, Kokemusjakamo, Nea Runne, Ainur Elmgren, Tinet Elmgren, Betoniaaveet, Nushanchel, Ikki, Teri, Gramm, Saara Varala, Rosa Rea Rebekka, TEMZ!, Tuisku H., Max Sarin, Nam-Ke / Natalia Kekkonen, Otava Heikkilä, H E X W I L L E R <3 Mia Minerva, Rosakaz & Heinokai, Metalmiku, Kärhentäjät, Vuorovesi-kollektiivi, Haltijakäpälä, Rikkusu & Yölamppu, Anne Lehtinen ja Saila Juuti, H-P Lehkonen, Sara Valta, Paju Ruotsalainen, Maiju, Arvi Tammi, Joxu, Henna Räsänen, Muurlan sarjakuvalinja, Limingan sarjakuvalinja, JΛKKE, Mikael Hoo.

Taidetarvikkeet ja käsityö cAPS LOCK HELSINKI & Sirkku Tuomela, Molotow Finland (MPA Helsinki Oy)

Festivaalikahvio. Festivaalialueella kahviotoimintaa pyöritti urheiluseura Kallio Rolling Rainbow.

Kotimaiset kustantajat ja liikkeet vuokrasivat näytteilleasettajatilaa Helsingin sarjakuvafestivaalien Kattilahallin myyntialueelta. Tapahtuma on perinteisesti ollut vuoden tärkein julkaisuajankohta monille kotimaisille kustantajille. Kattilahallissa näytteilleasettajia oli 29. Kaupalliset näytteilleasettajat: Kustantajat, kirjakaupat ja taiteilijat Rosebud, Turun Sarjakuvakauppa, Kutikuti, Anna Haifisch, Asema Kustannus, Brotherhood of Evil Comics, Fantacore Media /Kristian Huitula, FENNICA COMICS, Ida Neverdahl Kugali, Kustannusosakeyhtiö Kumiorava & JP Ahonen, Misma, Markku Tanttu, Myriad Editions PeneLopez, Realm of Owls, Sininen Jänis & Reima Mäkinen, Suisto Books, Suuri Kurpitsa, Tampereen Sarjakuvaseura / Pekka Manninen, Tommi Musturi, WSOY & Sangatsu Manga Lehdet ja yhdistykset Iso Numero ,Voima

4. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Kuva: Kati Vuopala.

4.1 Nordic Alley 2o19 Angoulémen kansainvälisillä sarjakuvafestivaaleilla Suomalaiset sarjakuva-alan järjestöt Suomen sarjakuvaseura, Sarjakuvantekijät ry ja Kutikuti osallistuivat toista kertaa yhteisen pohjoismaisen myyntiosaston ja oheisohjelman tuottamiseen Ranskan Angoulêmen sarjakuvafestivaaleille tammikuussa 2019. Nordic Alley -projektia koordinoi kansainvälisesti ruotsalainen Seriefrämjandet -sarjakuvaseura. Paikalla oli töissä kaksi sarjakuvaseuran edustajaa. Seura toi tapahtumaan OKM:n ja Svenska Kulturfondenin avustusten turvin kolme taiteilijaa: Mari Ahokoivun, Ulla Donnerin ja Heikki Rönkön. Näiden kolmen taiteilijan lisäksi paikalla oli myös muita suomalaisia taiteilijoita muun muassa henkilökohtaisten liikkuvuusapurahojen turvin: Janne Kukkonen, Ville Ranta, Kati Rapia, Tommi Musturi, Reima Mäkinen, Terhi Adler, Juliana Hyrri,

Ralf Kauranen, Pekka Salonen ja Vesa Vitikainen. Sarjakuvafestivaaleilla pohjoismainen pöytä sijaitsi samalla paikalla Nouveau Monde -teltassa kuin edellisvuonna, teltan ohjelmalavan vieressä. Lavalla oli jälleen koko torstaipäivän pohjoismaista ohjelmaa: pohjoismaisia taiteilijoita livepiirtämässä, Nordic Pecha Kucha, Kutikuti #50 paneeli, Kati Rapian emännöimä pohjoismainen Hehkutusklubi ja piirros-battle. Perjantaiaamuna teltan viereisessä Angoulêmen teatterissa järjestettiin aamiaistilaisuus, johon oli kutsuttu kustantajia tutustumaan pohjoismaisiin uutuusteoksiin. Perjantai-iltana puolestaan osastolla järjestettiin teltan sulkeutumisen jälkeen cocktail-tilaisuus sarjakuva-alan ammattilaisille. Finnish Comics Now -zine. Angoulêmen yhteyteen julkaistiin ranskan- ja englanninkielinen näytekäännöskatalogi Finnish Comics Now suomalaisista uutuusteoksista vientityön tueksi. Pienlehdestä lisää kohdassa 5.1.

Sarjakuvataiteilijoita livepiirtämässä Le Nouveau Monde-teltan lavalla:

Kuvat: Kati Vuopala.

4.2 CUNE Comics-in-Residence -ohjelma CUNE Comics-in-Residence -ohjelmaa ei järjestetty vuonna 2019 johtuen rahoituksen puutteesta. Seura pyrkii käynnistämään ohjelman uudelleen tulevina vuosina. 4.3 Muut kansainväliset vierailut Ulla Donner.

Heikki Rönkkö.

Mari Ahokoivu.

Lyon BD Festival, Ranska 7.–9.6.2019. Kaksi sarjakuvaseuran edustajaa matkusti Lyon BD Festival -tapahtumaan kesäkuussa. Vierailun aikana he osallistuivat 7.6. Lyonin festivaalin ammattilaisille suunnattuun seminaariohjelmaan kutsuvieraina, tutustuivat festivaaliohjelmistoon ja sopivat tapahtumien välillä toteutettavan sisältövaihdon alustavista yhteistyömuodoista vuodesta 2020 eteenpäin. Lyonin ja Helsingin välistä hanketta oli valmisteltu jo vuonna 2018, ja Seuran edustajat olivat tavanneet Lyonin festivaalijohtaja Mathieu Diezin syksyllä 2018 Lakes-festivaaleilla. Lyon BD -tapahtumasta on kasvanut yksi Ranskan isoimmista ja kansainvälisimmistä alan festivaaleista ja sen ohjelma tarjoaa paitsi yleisölle suunnattua avointa puheohjelmaa, myös kustantajille ja muille alan toimijoille suunnatun kattavan seminaariohjelman. Vuosittain festivaalille osallistuu n. 80 000 kävijää, 250 taiteilijaa ja 200 ammattilaisvierasta. Lyonissa toteutettu sisältövaihto olisi näin erittäin merkittävää suomalaisen sarjakuvataiteen ja -taiteilijoiden näkyvyyden kannalta.

5. JULKAISUT, VERKKOPALVELUT JA TIEDOTUS

5.1 Julkaisut Neighbours – An Anthology of Russian And Finnish Comics Toimittaneet: Dmitri Jakovlev ja Aino Sutinen Taiteilijat: Terhi Ekebom, Juliana Hyrri, Ilja Obuhov, Olga Posuh, Anna Volovik Julkaisijat: Boomkniga & Suomen sarjakuvaseura Englanninkielinen, 100 sivua, 170 x 215 mm, pehmeäkantinen, mustavalkoinen, värilliset kannet. ISBN 978-5-906331-83-0 Kolme venäläistä ja kaksi suomalaista sarjakuvataiteilijaa kutsuttiin yhteen ja vierailemaan Helsingissä ja Pietarissa syksyllä 2018. Jokaisella oli tehtävänä luoda tarina Suomen ja Venäjän yhteyksiin ja historiaan liittyen. Kaikilla on omanlaisensa tyyli ja tarina. Terhi Ekebom (Helsinki) kertoi sienestämisestä ja samalla elämästä. Juliana Hyrri (Helsinki) piirsi suvussaan kerrotun tarinan kyläelämästä sota-ajoilta. Ilja Obuhov (Pietari) kiinnostui

kirjailija Maiju Lassilan rikkaasta ja traagisesta elämästä. Olga Posuh (Novosibirsk) tutki Alvar Aallon arkkitehtuuria ja omia juuriaan. Anna Volovik (Kaliningrad) kertoi omia ajatuksiaan Linux-käyttöjärjestelmän kehittäjästä, Linus Torvaldsista. Suomen sarjakuvaseura tekee yhteistyötä venäläisten sarjakuvatoimijoiden kanssa. Pietarilainen Boomkniga julkaisee venäläistä ja ulkomaista laatusarjakuvaa sekä luo sarjakuvan lukemisen, eurooppalaisten yhteyksien ja sananvapauden kulttuuria. Venäläisellä sarjakuvataiteella on juurensa maan upeassa kuvitusperinteessä, ja tämänkin kirjan taiteilijat ovat kaikki myös kuvittajia. Kirja liittyi Opetus- ja kulttuuriministeriön tukemaan Suomen sarjakuvaseuran Venäjäohjelman yhteistyöprojektiin 2018–19.

Näytekäännös Mari Ahokoivun Oksi -teoksesta.

Finnish Comics Now -zine Angoulêmen yhteydessä julkaistiin ranskan- ja englanninkielinen näytekäännöskatalogi Finnish Comics Now suomalaisista uutuusteoksista vientityön tueksi. Katalogista tehtiin kaksikielinen, jolloin sitä oli mahdollista hyödyntää vuoden 2019 vientityössä myös ranskankielisten markkina-alueiden ulkopuolella. Katalogiin valittiin viisi suomalaistekijää: Mari Ahokoivu, Maria Björklund, Terhi Ekebom, H-P Lehkonen ja Tiina Pystynen. 8–10-sivuisten näytteiden ranskankieliset käännökset teki sarjakuvaneuvos, kääntäjä Kirsi Kinnunen. Zinen ulkoasun ja taiton toteutti Kati Vuopala. Julkaisija: Suomen sarjakuvaseura ry. 56 sivua, 250 x 176 mm, nelivärinen, painosmäärä: 300 kappaletta. Don’t worry mum… | I’ll protect you.

5.2 Verkkopalvelut ja tiedotus Sarjakuvaseura ylläpitää useita suosittuja sivustoja. Niiden kautta tiedotetaan sarjakuvakentästä, käydään keskustelua ja julkaistaan laajaa yleisöä kiinnostavaa sisältöä. Tärkeä osa tiedotustoiminta oli myös sosiaalinen media, jossa seuraajamäärät kasvoivat vuonna 2019. Kanavissa tiedotettiin paitsi seuran omista tapahtumista, myös alan yleisistä tapahtumista, uutisista, media-artikkeleista, julkaisuista, historiasta, residensseistä, apurahoista ja muusta kiinnostavasta sarjakuvaa seuraavalle yleisölle ja alan toimijoille. Sarjakuvaseura myös lähetti tiedotteita ja teki yhteistyötä mediatalojen ja kulttuuritoimittajien kanssa. Sarjakuvaseura.fi ja sosiaalinen media. Sivusto keräsi yhteen paikkaan tärkeimmät faktat seurasta ja sen toimintaa koskevat uutiset. Sivuilta löytyvät perustiedot seuraan liittymisestä, Sarjainfosta, Puupäähattupalkinnosta ja muusta toiminnasta. Sinne koottiin myös tietoa eri puolella Suomea järjestettävistä sarjakuvan opetusohjelmista ja kursseista. Etusivuille päivitettiin ajankohtaisia uutisaiheita. Sivusto oli yhteydessä myös sosiaaliseen mediaan, jossa tiedotettiin Facebookin ja Twitterin kautta lähes päivittäin erilaisista sarjakuva-alan uutisista. Sivustolla on myös Suomen sarjakuvaseuran tilattava, toimitettu uutiskirje. Sarjakuvakeskus.fi ja sosiaalinen media. Sivustolla tiedotettiin Sarjakuvakeskuksen tapahtumista, kursseista, työpajoista ja näyttelyistä. Blogissa julkaistiin artikkeleita tapahtumiin liittyen. Sivusto oli

Kuvat: Väinö Sirén, Väbäjäbä, vabajaba.sarjakuvablogit.com.

yhteydessä myös sosiaaliseen mediaan (Facebook, Twitter ja Instagram). Sarjakuvablogit.com. Vuonna 2008 perustettu, suosittu WordPress-pohjainen Sarjakuvablogit.com-sivusto on luotu tarjoamaan kaikille halukkaille ilmainen alusta sarjakuvabloggaamiselle. Uuden blogin pystyi perustamaan, jos oli sarjakuvaseuran jäsen. Blogien ympärille on vuosien varrella syntynyt aktiivinen yhteisö, ja sivustoa kehitettiin edelleen. Sarjakuvafestivaalit.fi ja sosiaalinen media. Helsingin sarjakuvafestivaalien tapahtumasivustolla julkistettiin festivaalien ohjelma, vierasesittely ja muu sisältö. Sivuston ilmettä on uudistettu vuosittan festivaaliteemojen mukaan. Sivuston ja sosiaalisen median (Facebook, Twitter, Instagram) kautta tavoitettiin suuri yleisö tapahtumaa ennen ja sen aikana. Valokuvia kerättiin galleriaan. Finnishcomics.info. Sarjakuvan vientiin keskittyvä englanninkielinen sivusto tarjosi tietoa suomalaisista sarjakuvantekijöistä. Sivusto on yhteydessä myös sosiaaliseen mediaan Facebookissa ja Twitterissä. Sen uudistamista kartoitettiin vuonna 2019. Nordicomics.info. Sarjakuvaseuran Nordicomics-hankkeen kansainvälinen sivusto listasi pohjoismaisiin hankkeisiin liittyviä tapahtumia. Cunecomics.net. CUNE (Comics Union of Northern Europe) on luotu järjestämään residenssivaihtoa sarjakuvataiteilijoille Euroopassa. Sarjakuvablogit.com-sivustolla julkaistiin myös bloggaajien tekemiä välinetestauksia. Testivälineet sponsoroi taiteilijan tavarataloTempera.

Kvaak.fi. Kvaak.fi on sarjakuvia uutisoiva, arvosteleva ja seuraava verkkopalvelu, johon kuuluu myös keskustelufoorumi.

6. KUMPPANIT Kiitokset tuesta! Opetus- ja kulttuuriministeriรถ Helsingin kaupunki Espoon kaupunki Frame Finland Goethe-Institut Finnland Pohjoismainen kulttuuripiste Suomen Kulttuurirahasto Svenska Kulturfonden FILI - Finnish Literature Exchange Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto Suomalais-norjalainen kulttuurirahasto Suomalais-tanskalainen kulttuurirahasto

Kiitokset yhteistyöstä! Annantalo Asema Kustannus Bookvillan Boomkniga cAPSLOCK HELSINKI Cosa Nostra Crew Empirix.no Espoonlahden koulu Espoon kulttuurikeskus Espoon kaupungin kulttuuritoimi Fantasiapelit Feministinen sarjakuvatoiminta Festival International de la Bande Dessinée Angoulême Helsingin kaupunki / kasvatuksen ja koulutuksen toimiala Helsingin kaupunginkirjasto Helsingin kulttuurikeskus Helsingin Kirjamessut Helsinki Pride -yhteisö Helsingin yhteislyseo Hyrylän peruskoulu Iso Numero Itämeriryhmä Jalava Kallio Rolling Rainbow Kallion kirjasto Kallio-liike Kampin palvelukeskus Kansalliskirjasto Karatalo Kartanonkosken ala-aste Kattilahalli Kinaporin palvekeskus Kirjallisuus- ja kulttuuriyhdistys Särö ry Kirsi Kinnunen Kulku-Katin Poika Kultti ry Kulttuurikeskus Annantalo Kulttuurikeskus Caisa Kulttuurikeskus Stoa

Kuitinmäen yhtenäiskoulu Kutikuti ry Kutitus-festivaali Kuvittajat ry The Lakes International Comic Art Festival Leikkipuisto Arabia Luonto-Liitto Lyon BD Festival Maailman sarjakuvat ry Mikkelin kulttuuritoimi Nikon Oranssi ry Otavan kirjakauppa Oulunkylän/Veräjälaakson koulu Oulun sarjakuvaseura ry Perho Liiketalousopisto Pure Waste Ravintola Sörkän Ruusu Roihuvuoren ala-aste Roihuvuoren monipuolinen palvelukeskus Rosebud Ruoholahden ala-aste Ruohonjuuri Runokuu Claire Saint-Germain Sarjakuvantekijät ry Saseka-talo Seriefrämjandet Slurp Snow White Soukan koulu Suomen Pariisin suurlähetystö Stoa Stockholm International Comics Festival Stockholm Serieteket Suutarinkylän/Töyrynnummen koulu Suvilahti TBA Taiteen edistämiskeskus Tempera Tiivistämö Turun Sarjakuvakauppa Vallilan ala-aste Voima Vuosaaren kirjasto WSOY

suomen sarjakuvaseura ry 2o2o