7 on pitänyt majaansa upeassa rakennuksessa kuutisen vuotta. Salonjokilaakson päätoimittaja Pekka Mäenpää on samoilla linjoilla Draivin Grönroosin kanssa. - Mukavaa kun taloon tulee eloa. Tuntui aika oudolta se hiljaisuus, kun alakerta tyhjeni. Silloin kuutisen vuotta sitten tämä tila oli kunnostettu asunnoksi, mutta tajusin täällä käytyäni, että tämähän on oikein toimiva meille. Kesällä on kuuma, mutta sittenpä on vain tehtävä kylmää ilmaa.
Pikkuinen Kirsti pelkäsi rottia
Handelsbankenin uusia tiloja tuli katsomaan myös Handelsbankenin Suomen liiketoimintajohtaja Hanne Katrama yhdessä Salon konttorin sijoituspäällikkö Teemu Alangon ja pankinjohtaja Juho Huovisen kanssa.
Koskisen kulma on nähnyt sodan ja rauhan Pauliina Kallio
Turuntie 15:ssa sijaitsee Salon ehkäpä kaunein rakennus, uudemmalta nimeltään Koskisen kulma. Museovirasto on palkinnut rakennusta julkisivusuojelulla ja Salon kaupunki suojelee sitä 1990 vahvistetulla asemakaavalla. Kaupungin nettisivujen mukaan Jussi ja Toivo Paatelan suunnittelema vuonna 1930 valmistunut Koskisen kulma ”on Salon kauppalakauden edustavimpia klassistisia liikerakennuksia, ja sillä on huomattava arvo kaupunkikuvassa”. - Se on Salon keskustan hienoimpia rakennuksia, kommentoi Mikko Virtaperko, jonka yhdessä Dirk Serlippensin kanssa omistama kahvilamainostoimisto Toinen keksi on muuttamassa toiseen alakerran tyhjistä liiketiloista. - Toukokuussa avataan. Viisi vuotta on oltu tässä kadun toisella puolella ja Koskisen kulmaan aiotaan jäädä, Virta-
perko hymyilee. Yrityksellä on nykyisessä toimitilassa neliöitä 67, Koskisen kulmassa niitä on 214 plus terassi. - Eikö siellä ollut radioliike 40 vuotta eli jos me oltaisiin vuoteen 2050. Koskisen kulmassa on tosi kiva miljöö ja erilainen tunnelma, vaikka vielä on remonttikin kesken. Suunniteltiin, että sisustus olisi kierrätysmateriaaleista. Tulossa on ainakin yksi 70-luvun sohva, jossa Kekkonen on istunut. Siitä on video YLE:n elävässä arkistossa, Virtaperko tunnelmoi. Toinen uu si t u lok a s on Handelsbanken, joka avaa ovensa Koskisen kulmassa syksyllä. - Tila on fiksu ja valoisa, se on toiminnallisesti meille hyvä, pohtii Salon pankinjohtaja Juho Huovinen tulevissa tiloissa, joissa konttorin neliömäärä lähes tuplaantuu entisiin toimitiloihin verrattuna. - Tä m ä on p er i ntei nen
kauppapaikka ja rakennuksen tunnettuus on plussaa, miettii myös Salon Handelsbankenin sijoituspäällikkö Teemu Alanko. Rakennuksen tunnettuuteen on ty yty väinen myös yläkerran Autokoulu Draivin omistaja Jyrki Grönroos 21:n Koskisen kulma -vuoden kokemuksella. - Jokaiselle sanoo jotakin, kun kertoo, että olemme Koskisen kulmassa. Tarvitsimme tilat läheltä oppilaitoksia, sillä 99 prosenttia oppilaistamme on 17,5 -vuotiaita. Tämä on tunnelmallinen vanha talo, eikä sen tarvitsekaan olla sairaala, Grönroos naurahtaa. - Täällä on rempat tehty, mikäs täällä on ollessa. Meillä on elokuvateatterin tuolit ja ilmastoidut korkeat huoneet, ei tule tunkkainen ilma. On hyvä, kun taloon tulee eloa. Kun on töitä, niin on onnellinen. Neljäs yritys Koskisen kulman vahvuudessa on kaupunkilehti Salonjokilaakso, joka
Vanhan rakennuksen kätköihin laskostuu monta aikaa ja tarinaa. Siellä missä nykyisin seisoo Draivin ajokalusto, seisoi aiemmin hevosia. - Tallissa oli monta hevosta, sodasta palanneitakin. Ja siellä oli aivan kauheita rottia, niitä oli paljon ja ne olivat valtavia. Kauheita, kertoo pikkutyttönä Koskisen kulmassa asunut Kirsti Suomela, jonka isä Jalmari Koskinen osti rakennuksen elokuussa 1940 ja ennen Järvisen liiketalona tunnettu talo sai ajan kuluessa nimekseen Koskisen kulma. Kosk isen ku lma n liikehuoneistoissa toimi aikanaan monenmoista yritystä. Konekauppa J. Koskinen antoi oman panoksensa Salon jälleenrakentamiseen, Puku-Aitta piti huolen vaatetuksesta, matkustajakoti majoituksesta ja parturi-kampaamo kunkin luontaisesta kuontalosta. - Veljeni Matti kävi aina Olavi Virran musiikkikaupassa, mutta se oli tietysti silloin, kun Olavi Virta ei ollut vielä kuuluisa, Suomela muistelee. Muutakin kauaskantoista Koskisen kulmassa on sijainnut. - 1940-luvulla Erkki Salonojalla, HK Ruokatalon perustajalla, oli siellä lihakauppa, Suomela selventää. Menneinä aikoina Koskisen kulmassa lämmitettiin koksilla ja pyykättiin pyykkituvassa. - Koksia pudotettiin pannu-
www.amadeusoptiikka.fi
Torstaina 12. huhtikuuta 2012 Päivitä näkemisen laatutasosi ja persoonallinen tyylisi meillä.
Katrineholmink 8 Salo p (02) 7 311 6 622 ti-pe 9-17.30 la 10-13 ma sulj.
huoneeseen, myös isäni lämmitti sillä taloa. Pyykkituvassa oli pata, jossa keitettiin pyykit ja siellä keitettiin joskus myös sokerijuurikkaista siirappia ja saippuaakin tehtiin. Tuolla pihan puolella kasvoi vahva villiviini, jota pitkin veljeni meni joskus ikkunasta ulos, kun ei olisi saanut mennä. Eläväistä joukkoa, Suomela nauraa. Vintillä oli sauna ja asunnoissa talvea varten kylmäkomero, Koskisen asunnossa niin palvelijanhuone kuin isännänhuonekin. - Palvelijanhuone oli minun huoneeni, tilat olivat siihen aikaan pienet kaikilla. Aikanaan
laitettiin kylpyhuoneeseen ammeen päälle puu ja Mattiveljeni nukkui siinä, Suomela muistelee. Kosk isen ku lma suojeli myös sodassa. - Saloa pommitettiin kaksi kertaa, ja silloin mentiin rappusista kellariin turvaan. Toisella kerralla pommi tuli Turuntielle katuun ja maa tärähteli kovin, mutta kellarissa oltiin sirpaleilta suojassa. Itse Koskisen kulmasta ei kai mennyt edes ikkunoita. Tai ainakin ne on nyt jo korjattu, Suomela keventää raskaita muistoja.
Kahvila-mainostoimisto Toinen keksi avaa muutaman viikon kuluttua uusissa tiloissa. Yrittäjä Mikko Virtaperko kehuu Koskisen kulman tunnelmaa erikoislaatuiseksi.
Pirjo Niemi kierrättää lastentarvikkeita yhdessä tyttärensä kanssa
Heli Laaksonen
Jonna Syvähuoko ja Pirjo Niemi ovat kierrätyksen kannalla ja lastentarvikkeet ovat hyvää kierrätystavaraa. Esimerkiksi lasten vaunut menevät hyvin säilytettynä monelle lapselle.
Kierrätyksen tärkeydestä puhutaan paljon ja lastentarvikkeet on hyvää kierrätystavaraa. Esimerkiksi vaunuja ja turvakaukaloita käytetään yhdellä lapsella vain hetki ja hyvin säilytettyinä ne kuitenkin kestävät pitkään. Kiskolainen yrittäjä Pirjo Niemi toteutti pitkäaikaisen haaveensa ja avasi maaliskuun lopulla Saloon käytettyjä lastentarvikkeita myyvän liikkeen yhdessä tyttärensä Jonna Syvähuokon kanssa. - Idea syntyi jo aikoja sitten, mutta perustimme tämän vasta nyt. Tyttäreni vauvoille ostettiin paljon uutta tavaraa ja mietimme niiden hintoja. Nuorilla perheillä ei välttämättä ole varaa ostaa uusia ja käytettyjä on vaikea löytää mis-
tään, Pirjo Niemi sanoo. - Tarkoituksena on, että tyttäreni jatkaa liikettä äitiyslomansa jälkeen, Niemi jatkaa. Liikkeen nimeä mietittiin pitkään ja netissä oli mahdollisuus antaa vihjeitä hyvästä nimestä. Mikään nimiehdotus kuitenkaan ei ollut ylitse muiden, ja Salon Napero-Maailma syntyi Pirjon heitosta miehelleen. - Nimestä meinasi tulla tappelu, kaiken maailman tähdet pyöri mielessä. Yhtenä iltana sanoin miehelleni, että kyllä siitä varmaan joku napero maailma tulee. Se nimi jäi pysyvästi, Niemi naurahtaa. Pitkän etsinnän jälkeen sopiva liiketila löytyi Turuntieltä tilavan parkkipaikan vierestä. - Salossa tienvarret on täynnä autoja ja tämä tila sopii hy-
vin siihen, ettei tarvitse vaunuja työnnellä parkkihalliin tai mihinkään pidemmälle, Niemi miettii. Liikkeessä myydään käytettynä muun muassa vaunuja, turvakaukaloita sekä matkasänkyjä, mutta kirpputoritoiminnasta ei kuitenkaan ole kyse. Omistajat etsivät käytettyjä tavaroita ympäri Salon seutua ja osa tilataan internetistä. - Haluan nähdä tuotteen ensin ennen kuin ostan sitä. Tarkistan, että kaikki toimii niin kuin pitääkin ja katson myös, että tuote on puhdas tai puhdistettavissa. Aukioloaikojen mukaan liikkeeseen voi myös tuoda tarvikkeita ja tarkastamme ne siinä, Niemi kertoo. - Pesen joka tapauksessa kaikki tuotteet kotona, mutta jos tuote on sellainen mistä ei
tahrat lähde pesemällä, en osta sitä myyntiin, Niemi jatkaa. Yrityksen oveen on teipattu teemaan sopivasti pienen lapsen jalan jälkiä ja idea siihen syntyi Niemen tyttären lapsen ristiäiskakusta. - Tyttäreni syntyi keskosena ja sairaalassa häneltä otettiin jalan kuva. Samainen jalankuva laitettiin hänen ristiäiskakkuun ja siitä sain idean, että se voisi toimia myös yrityksen logona, Jonna Syvähuoko sanoo. - Olen roikkunut täällä liikkeessä alusta asti ja välillä lapsetkin ovat olleet mukana. Kun saamme nettisivut auki, päivitän sinne tuotevalikoiman päivittäin, jotta asiakkaat voivat sitäkin kautta tutustua valikoimaan, Syvähuoko jatkaa.