alaisuuksista. Ihan erityisesti siinä kuitenkin pystyy antamaan vinkkejä pelejä katsoville junioreille. Kommentaattori saa tilaisuuden pelaajatarkkailu- ja koulutustapahtumaan yhdellä kertaa.
ilmapiiri ratkaisee Pelaajia tarkkaileva maajoukkuevalmentaja ei ole katsomassa vain, onnistuuko harhautus tai kykkiikö pelaaja puolustuksessa oikeassa kohdassa kenttää. – Minua kiinnostaa henkinen valmius ja se, miten pelaaja kantaa itseään läpi ottelun, koko pelaajakaraktääri, Juha Jäntti paljastaa. – Välillä siellä pilkahtaa kunnon flowtila. Niin esimerkiksi nyt miesten finaaleissa Jarno Ihmeellä, joka oli yksittäisistä pelaajista ehkä koko finaalisarjan kirkkain tähti. Se kertoo joukkueen ilmapiiristä, jossa pelaaja pystyy heittäytymään pelille täydellisesti. Taidot ja taktiikat ovat huippujoukkueilla aika lailla samalla tasolla, jolloin oikeanlainen ilmapiiri nousee ratkaisevaksi tekijäksi ja näkyy parhaassa tapauksessa pallollisen pelin tason nousuna.
Mahdollisuus olla urheilija Juha Jäntti kuuluu miesten maajoukkueen valmennustiimiin, muttei olisi Jäntti, ellei pyrkisi vähättelemään omaa rooliaan ryhmässä. – Olen maajoukkueessa apuvalmentajana ennen kaikkea tarkkailemassa pelaajia Petri Kettusen apuna ja antamassa palautetta pelaajille. Tärkeä tehtäväni on olla luomassa pelaajille olosuhteita, joissa heillä on mahdollisuus harjoitella kaksi kertaa päivässä. Kuvio liittyy urheiluakatemiatoimintaan, jota esimerkiksi Lasse Eriksson on tehnyt Mäkelänrinteen urheilulukion kanssa jo pitkään ja jota pyrimme nyt monistamaan. Tulevaisuuden huippupelaajan on oltava sekä taituri että urheilija, ja siihen Jäntti haluaa rakentaa edellytyksiä. – Vaaditaan jokapäiväistä työtä, jossa pelaajan on oltava urheilija kaksikymmentäneljä kautta seitsemän. Ammatikseen pelaaville se on jo ollut mahdollista, ja haluamme luoda samat mahdollisuudet alueellisesti myös matkalla huipulle oleville. Samalla haluamme pystyä antamaan pelaajille peleistä vielä paljon enemmän palautetta.
Joka puolella mennään eteenpäin Pitkän päivätyön suomalaisessa salibandyssa tehnyt Juha Jäntti valmensi useat kisat Suomen maajoukkuetta Petteri Nykyn tiimissä, ja MM-pronssiin huipentunut pesti Sveitsin maajoukkueen valmennuksessa tarjosi vielä entistäkin paremman näkökulman kansainväliseen salibandyyn. Johtopäätös on selkeä: Eteenpäin mennään kaikkialla. 2 • 2013
– Sveitsi satsaa paljon huippusalibandyyn, ja siellä on viime vuodet käytetty toiminnan terävöittämiseen. Sveitsi on tulevaisuuden ryhmä. Täsmällisyyden kaltaiset vanhat sveitsiläishyveet ovat saamassa pohjoismaisia mausteita, ja tulos voi yllättää. – Sveitsissä esimerkiksi yksikään pelaaja ei ollut meillä kertaakaan myöhässä harjoituksista. Johtamiskulttuuri siellä on ollut aika hierarkinen, mutta me toimme mukaan tiimijohtamista ja pyrimme tiimiyttämään ja ryhmäyttämään joukkuetta, ja uudet asiat otettiin siellä vastaan hyvällä muutosvalmiudella. Saksan nousu MM-välieriin ei ollut sattumaa sekään. – Saksa alkaa olla varteenotettava vastustaja. He lähtivät jo aikaisin rakentamaan lajia koulumaailmasta käsin, ja tulokset alkavat näkyä. Lisäksi siellä on Storvretan Fredrik Holtzin kaltainen tähti. Tšekillä taas oli jo viime kisoissa paperilla kova ryhmä, vaikka sitten Latvian kanssa työtapaturma sattuikin. Vaikka Juha Jäntti Suomen maajoukkuetta valmentaakin, suuri lajisydän kantaa huolta myös tason levenemisestä. – Toivoisin lajin valtamaiden edelleen ottavan kummin roolia mielellään kärkine-
likon ulkopuolelta tuleviin maihin. Esimerkiksi Iiro Parviainen ja Kristian Björksten ovat tehneet hyvää työtä Latviassa. Sekä suomalaiset valmentajat että pelaajat ovat maailmalla arvostettuja, ja kaksi MM-kultaa nosti selvästi koko suomalaisen lajiosaamisen mainetta.
vaara nosti ruotsin uudelle tasolle Vanha vainoojamme Ruotsi nappasi Sveitsin MM-kisoissa valtikan takaisin itselleen. – Ruotsi otti jo 2010 kisojen jälkeen uuden suunnan, ja muutoksentekijä JanErik Vaara on tehnyt sellaista jälkeä, että meidän muidenkin on saatava pomppu kohdalleen. Vaaralla on korkea vaatimustaso, ja jos pelaajan sitoutuminen ei ole sen mukainen, tilalle löytyy aina halukkaampia. Reformi näkyy myös Ruotsin pelitavassa ja valmistautumisessa. – Ennen 2008 ja 2010 kisoja me teimme joukkueena kovaa töitä jo kesällä, mutta nyt myös Ruotsi on ollut siinä hereillä, joten emme enää saa siitä kilpailuetua. Jäntti näkee Suomen olleen hiukan yllättäen valmentajien tiimityössä edellä keskustelukulttuuristaan tunnettua Ruotsia. – Ruotsissa ei ole jaettu tietoa muille niin paljon kuin meillä, mutta nyt Vaara on murtanut muutosvastarintaa ja vienyt omaa filosofiaansa voimalla myös lajin kentälle.
rohkeus vie eteenpäin Pohja Suomen maajoukkueen suorituksille rakennetaan seuroissa, ja Juha Jäntti rohkaisee suomalaisia huippujoukkueita pelaamaan uskaliaasti myös tärkeimmissä otteluissa. – SPV:n suoritus kevään finaaleissa oli esimerkki rohkeuden onnistumisesta. Rohkeus puolustamisessa, pelin rytmin määrääminen, nelosketjun Myrskykoirien käyttö toimivat. Yleensä peli tapaa turhan herkästi passivoitua heti kun pudotuspelit vihelletään käyntiin. – Varsinkin pallottoman puolustaminen koetaan usein vaikeaksi ja aletaan kyykkimään aluepelin kautta varman päälle, kun ajolinjat eivät heti kohtaa. Pelaaminen on usein tasapainottelua tuloksen tekemisen ja pelin kehittämisen välillä, mutta haluaisin rohkaista joukkueita pelaamaan silloinkin aktiivisesti. SPV:n huippusuorituksessa oli yhteneväisyyksiä Suomen maajoukkueen pelivisioon. – Pelinopeus lähtee yksittäisen pelaajan laadukkaista ratkaisuista ja pallottoman pelin aktiivisuudesta. Kuinka laadukkaita syöttöjä ja vastaanottoja nähdään? Hyvän pelinluvun kanssa ne tuottavat peliä eteenpäin vieviä jatkumoita, ja yksittäisen pelaajan rohkeat haastot voittavat tilaa. Laatutekijät ratkaisevat, Jäntti korostaa.
•
SALIBANDY 63