Rovaniemen kaupungin tiedotuslehti 1/2012 by Rovaniemen kaupunki

Julkinen tiedote, jaetaan jokaiseen talouteen Rovaniemellä

1 • 2012

Rovaniemen kaupungin tiedotuslehti

13 Hilla kokoaa Korkalovaaran nuoret yhteen

03 Mie & Rovaniemi: Antti Autti

Korundi on Rovaniemen jalokivi

Yhdysvaltain suurlähettiläs ihastui Korundiin

KUVA: ARTO LIITI

Yhteistyö UNICEFin kanssa jatkuu

Lappia-talo laajenee maan alle

Keskuskentän arkkitehtuurikutsukilpailu päättymässä

Meidän Rovaniemi KUVA: TEEMU MANNINEN

Pääkirjoitus

Asukkaiden Rovaniemi - yhteistyötä yli rajojen

ovaniemi aloitti strategisella yhdistymisellään kuntauudistusaallon Suomessa. Uuden Rovaniemen kaupungin perustamisen tavoitteena oli vahva peruskunta, joka pystyy turvaamaan asukkaidensa palvelut myös tulevina vuosikymmeninä. Alkuvuodet ovat osoittaneet Rovaniemen vahvistuneen kokonaisuutena tavoitteiden suuntaisesti. Asukkaiden näkemyksiä yhdistymisen tuloksista saamme kevään aikana valmistuvasta Lapin yliopiston tutkimuksesta. Suomen kuntakenttää ravistelee parhaillaan valtiovarainministeriössä valmisteilla oleva selvitys kuntarakenneuudistuksesta. Puheenaiheena on julkisuuteen tullut luonnos uudesta kuntakartasta, jossa Suomen kuntien lukumäärä vähenisi nykyisestä

reiluun viidennekseen. Lapin osaltakin muutos olisi dramaattinen – kuntamäärä puolittuisi. Keskeisenä perusteena kartan tekijöillä on ollut hallitusohjelman tavoite vahvoista peruskunnista. Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän virallinen esitys valmistuu helmikuun loppuun mennessä. Julkisuudessa ollutta, tosin keskeneräistä, esitystä voi luonnehtia Lapin osalta vähintäänkin epärealistiseksi. Sikäli kun kysymys ei ole kuntien vapaaehtoisista yhdistymisistä, asiaan liittyy hyvin vahvasti kunnallisen itsehallinnon näkökulma. Rovaniemen kaupunki ei ole osallistunut kuntarajojensa mahdollista laajentamista koskevaan keskusteluun eikä ole ollut aktiivinen edes keskustelua virittämään. Yhteistyö naapurikuntien kanssa on sen sijaan lisääntynyt hyvässä

yhteisymmärryksessä. Rovaniemi hoitaa yhteistyösopimuksen perusteella ympäristöterveydenhuoltoon ja ympäristönsuojeluun liittyvät tehtävät Ranuan, Pellon ja Ylitornion kuntien osalta kahdenkeskisillä sopimuksilla. Tervolan kunta puolestaan hoitaa Rovaniemen maaseutuhal-

Asukkaiden Rovaniemen toteuttaminen edellyttää kaupunkilaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämistä linnon ja maatalousyrittäjien lomituspalveluasiat. Rovaniemen ja Ranuan yhteistyöllä elinkeinoasioissa on jo pitkät perinteet. Tällä hetkellä yhteistyö tapah-

tuu Rovaniemen Kehitys Oy:n puitteissa. Yhteistyön lähtökohtana on näissä kaikissa molemminpuolinen hyötyminen. Tuore esimerkki laajenevasta lappilaisesta kuntayhteistyöstä on talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja tuottava pohjoissuomalainen yhtiö Polar Taitoa Oy. Lappilaiset osakaskunnat ovat yhdessä emoyhtiö Kunnan Taitoa Oy:n kanssa kehittämässä tästä yhtiöstä valtakunnallista toimijaa kuntien em. tukipalvelujen tuottajaksi. Aika näyttää, miltä osin myös sosiaali- ja terveyspalveluihin syntyy uusia kuntarajat ylittäviä, lappilaisia yhteistoiminta-alueita esim. lainsäädännön velvoittamana. Ratkaisuilla pitäisi turvata ensinnäkin demokraattinen päätöksenteko palvelutarpeiden mukaisten palvelujen jär-

jestämisessä ja rahoituksessa. Lisäksi tarvitaan em. palvelujen järjestäjästä erillään oleva, vahvasti ammattiosaamiseen perustuva ja mahdollisimman laajapohjainen palvelutuotanto. Se tuottaisi palvelut vahvojen peruskuntien tai kuntien yhteistyöorganisaatioiden tilausten mukaisesti. Tähän asti yhteistyön tie on ollut kuitenkin varsin kivinen. Rovaniemi on valmis pohtimaan näiden palvelujen tuottamista myös muille kunnille vastuukuntaperiaatteella. ”Asukkaiden Rovaniemen” toteuttaminen edellyttää kaupunkilaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämistä. Kun valtuuston koko pienenee 16 jäsenellä eli 59 valtuutettuun ja maaseutulautakunta ja kylien neuvottelukunta lakkautetaan vuoden 2012 alusta,

on tilalle suunnitteilla uusia toimielimiä. Valmisteilla on aluelautakuntatoiminnan laajentaminen Yläkemijoen lisäksi viidelle muulle palvelukyläalueelle, joiden palvelukyliä ovat Kivitaipale, Vikajärvi, Sinettä, Meltaus ja Muurola. Samalla pohditaan omaehtoisen asukastoiminnan ja asukkaiden yleisen osallisuuden edistämismahdollisuuksia koko kaupungin alueella. Valmistelutyön yhteydessä järjestetään asukastilaisuuksia ja kuullaan asukasyhdistyksiä.

jälkeen vakuutuin lopullisesti lehden tarpeellisuudesta, tälle on tarvetta. Tosin sitä mieltä olin jo alun alkaenkin. Minusta olisi jopa perin kummallista, jos Lapin kehittyvällä ja kasvavalla keskuksella ei omaa tiedotuslehteä olisi. On todella tärkeää, että kaupungin asioita seuraa puolueeton media, kuten Rovaniemellä kolmen lehden voimalla tapahtuu. Ja jos minulta kysytään, kaikki ne hoitavat tonttinsa mallikkaasti ja pitävät kaupungin asioita hyvin esillä sivuillaan. Kaikki kaupunkilaisen kannalta tärkeät asiat eivät kuitenkaan näiden lehtien sivuille päädy, koska ne eivät ylitä ns. uutiskynnystä. Juuri siksi kaupunki tarvitsee oman tiedotuskanavansa, jossa se voi kertoa asukkailleen niistäkin asioista, jotka eivät ole varsi-

naisia uutisia, vaan joissa kerrotaan kaupunkilaiselle tärkeistä asioista puhtaasti faktapohjalta. Rovaniemeläiset ansaitsevat enemmän tietoa kotikaupunkinsa päätöksenteosta, suunnitelmista, tulevaisuudesta ja palveluista. Ja onhan tämän lehden etu myös se, että se jaetaan aivan jokaiseen rovaniemeläiseen kotiin. Toivon, että tämä uusi lehti miellyttää Sinua ja tuo sen lisäarvon kaupungin asioiden tiedottamiseen, mitä sillä haetaan. Toivotan Sinulle oikein antoisia lukuhetkiä tämän uuden tiedotuslehden parissa Hyvä rovaniemeläinen ja toivon Sinulta myös palautetta sekä kehittämisehdotuksia lehden suhteen sähköpostiini.

Matti Ansala Apulaiskaupunginjohtaja

Päätoimittajalta

Tervetuloa uuden

tiedotuslehden pariin! Käsissäsi on Rovaniemen kaupungin uuden tiedotuslehden ensimmäinen numero, aivan uusi lehti siis. Mitään täysin uutta ja ihmeellistä se ei kuitenkaan Rovaniemellä ole, sillä ennen uuden kaupungin syntyä vuoden 2006 alusta niin Rovaniemen kaupungilla kuin maalaiskunnallakin oli jossain vaiheessa historiaa omat tiedotuslehtensä. Tämä lehti on kuitenkin uuden Rovaniemen ensimmäinen tiedotuslehti ja se on saanut melkoisesti jopa maanlaajuista huomiota jo paljon ennen ensimmäisen numeron ilmestymistä. On pohdittu, onko kaupungin tiedotuslehdelle tarvetta, kun Rovaniemellä ilmestyy yksi joka päivä ilmestyvä sanomalehti ja kaksi kerran

tai kaksi viikossa ilmestyvää kaupunkilehteä. Miksi siis aloittaa kaupungin oma tiedotuslehti? Itse kysyisin pikemminkin, miksi ei? Soittokierros Suomen 25 suurimman kaupungin tiedotuksesta vastaaville nimittäin kertoi, että peräti 19:ssä niistä ilmestyy kaupungin oma tiedotuslehti. Lisäksi vas-

Rovaniemen kaupungin tiedotuslehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa; helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa.

Tiedotuslehdet ovat hyvin yleisiä Suomen kaupungeissa.

taus kaikissa niissä kuudessa kaupungissa, joissa omaa tiedotuslehteä ei juuri tällä hetkellä ilmesty, oli järjestään lehteä kaipaava. ”Kyllä meilläkin sellaiselle lehdel-

Julkaisija: Rovaniemen kaupunki PL 8216 96101 Rovaniemi Päätoimittaja: Timo Törmänen Puh. 050 573 8990 timo.tormanen@rovaniemi.fi

le olisi tarvetta, mutta juuri nyt ei ole valitettavasti resursseja sellaista julkaista”, kertoivat alan ammattilaiset eri puolilta Suomen. Tuon soittokierroksen

Toimitusneuvosto: Matti Ansala pj. Kaisa Laitinen siht. Timo Törmänen Mikko Jylhä Mirja Kangas Antti Lassila Tarja Outila Miia Palo

Olli Peuraniemi Heli Välikangas Marja Widenius Ulkoasu: Focus Flow Oy, Rovaniemi Taitto: Rovadia Oy, Rovaniemi

Timo Törmänen päätoimittaja

Painopaikka: Alma Manu Oy, Rovaniemi Painosmäärä: 35 500 kpl Painettu Suomessa valmistetulle uusiopaperille.

Meidän Rovaniemi

KYSYMYS: Miten voin vaikuttaa kaupungin kaavoitukseen? Vastaus: Kaavoitusprosessissa vuorovaikutus on laissa säädeltyä. Kaavoituksen vireille tulosta lähtien kaavaprosessin eri vaiheista tiedotetaan paikallisissa lehdissä kaupungin kuulutuksina ja internetissä kaavatorilla www.rovaniemi.fi/ kaavatori. Kaavoituksen vastuuhenkilöltä voi kysyä kaavaan liittyvistä asioista. Kaupunki järjestää merkittävistä kaavoista esittelytilaisuuden, joka auttaa mielipiteen laatimisessa. Kaupunkilaisten osallistumista toivotaan lämpimästi! Tarja Outila Kaavoituspäällikkö

Yhteistyö UNICEFin kanssa jatkuu Rovaniemen kaupunki jatkaa yhteistyötä UNICEFin kanssa erittäin onnistuneen kaupunkikumppanuusvuoden jälkeenkin. Rovaniemi-

hän toimi UNICEFin kaupunkikumppanina vuonna 2010 keräten UNICEFille varsin muhkean potin avustustyöhön. Yhteistyön jatka-

minen on varsin luonnollista, sillä Rovaniemikin on aikoinaan ollut UNICEFin avustustyön kohteena. Tämän Rovaniemen

”kiltteyskampanjan” aloittavat kaupunkilaiset, joilta jokaiselta Rovaniemen kaupunki sitoutuu lahjoittamaan UNICEFille Joulupu-

kin hyväntekeväisyystilille 10 snt/asukas vuodessa ainakin kahden seuraavan vuoden ajan. Varat tullaan ohjaamaan UNICEFin hätäaputyöhön. Kampanjaa tullaan jatkossa laajentamaan

Yhteistyö on osa Rovaniemen kaupungin joulubrändiä, jonka viestinviejänä toimii Joulupukki.

Rintala-Gardin kertoo. Ensimmäinen lahjoitus luovutettiin UNICEFille Napapiirillä pidetyn joulukauden avauksen yhteydessä, jolloin Joulupukki ja Rovaniemen nuorisovaltuuston edustajat luovuttivat 6009 euron shekin UNICEFin Suomen pääsihteerille Marja-Riitta Ketolalle.

yhteistyöhön myös rovaniemeläisten yritysten kanssa. - Yhteistyö on osa Rovaniemen kaupungin joulubrändiä, jonka viestinviejänä toimii Joulupukki. UNICEF sopii erityisen hyvin Rovaniemen yhteistyökumppaniksi, sillä UNICEFin arvot ovat hyvin pitkälle yhtenevät Joulupukin arvojen kanssa, Rovaniemen matkailupäällikkö Tuula Rovaniemen kaupunginjohtaja Mauri Gardinin (vas.) ja UNICEFin Suomen pääsihteerin Marja-Riitta Ketolan yhteistyösopimuksen allekirjoitusta valvoi itse Joulupukki, Rovaniemen joulubrändin viestinviejä.

Rollon ilmapiiri on tosi leppoinen KUVA: TIMO TÖRMÄNEN

Ihmiset ovat täällä tosi mukavia ja rentoja, kiire puuttuu täältä kokonaan. Jo pitkään maailman huipulla lumilautaillut rovaniemeläinen Antti Autti ei osaisi kuvitellakaan asuvansa missään muualla kuin Rovaniemellä. Vaikka vuodesta melkoinen osa kuluu maailmalla toiveammatin parissa, koti on ja pysyy Rovaniemellä. - Rovaniemi on sopivan kokoinen kaupunki. Hetken voin olla isossa kaupungissa, mutta aika pian sieltä pitää päästä pois kotiin Rovaniemelle lataamaan akkuja. Ihmiset ovat täällä tosi mukavia ja rentoja, kiire puuttuu täältä kokonaan, jo kymmenen vuotta ammatikseen lumilautaillut Antti kertoo.

Rovaniemellä luonto lähellä Antti viehättyy Rovaniemellä erityisesti siitä, että täällä on luonto niin lähellä. Se on kaverin mielestä ihan parasta. - Löysin Rovaniemen vesistöt jokunen vuosi sitten ja se on tuonut minulle ihan uuden ulottuvuuden kotikaupunkiini. Eri puolilta kaupunkia on löytynyt hyviä pieniä biitsejä, joissa kesäpäiviä voi viettää. Muutenkin Antin mielestä on hienoa, että täällä on kaikki niin lähellä. - Aina ei tarvi autoa liikkumiseen, vaan pyörällä pääsee joka paikkaan, Antti toteaa tyytyväisenä.

Rovaniemen kaupungin tiedotuslehti

Vaikka Rovaniemellä ei aina kauden alussa lunta laskemiseen riitäkään, lyhyt matka hyviin laskupaikkoihin saa myös Antilta kiitosta. Esimerkiksi matka Rukalle ei ole Rovaniemeltä pitkä.

Ounasvaaran mahdollisuudet rajattomat Ounasvaaran Hiihtokeskus on Antin kotikeskus. Se on se paikka, mistä Antin lumilautailijan ura sai alkunsa ja mistä Antti tykkää ihan älyttömästi. - Ounasvaaran mahdollisuudet ovat ihan rajattomat ja siitä saisi upean keskuksen nuorille lautaili-

joille, kunhan sitä kehitettäisiin oikeaan suuntaan. Tavalliset peruslaskettelijat piipahtavat rinteessä pari tuntia, mutta pienet lautailukaverit tulevat sinne koulun jälkeen ja laskevat iltaan saakka, Antti tietää. Antin mielestä Ounasvaaran tapaista keskusta ei löydy mistään päin Suomea ja toivookin siksi, että keskuksen kehityssuunta jatkuisi oikeaan suuntaan. - Pienillä muutoksilla Oukusta saisi vaikka mitä. Rinteisiin mm. hyppyreitä ja kumpareikkoja sekä olosuhteet ajoissa kuntoon, niin varmasti väkeä riittää, Antti uskoo.

Antti Autti Syntynyt: Rovaniemellä 15.3.1985 Perhe: Äiti-Katariina, isä-Yrjö ja pikkuveli Tuomas Ammatti: Lumilautailija Saavutukset: X-Games-kisoista kulta ja kaksi pronssia, MM-kisoista kaksi kultaa, hopea ja pronssi, saanut olla ammattilainen jo 10 vuotta Harrastukset: Elokuvat, musiikin kuuntelu, kesällä veneen tai vesijetin perässä surffailu Kemijoella

www.rovaniemi.fi

Meidän Rovaniemi

REINDEER SPRINT RACE jälleen MAALISKUUSSA

Rovaniemellä pohditaan aluelautakuntamallin laajentamista

Porojen kiihdytyskilpailu Rovaniemi Reindeer Sprint Race kisataan jälleen maaliskuun lopulla Rovaniemen keskustassa. Kisa käydään koskikadulla perjantaina 23.3.

Rovaniemellä pohditaan Yläkemijoella jo pitkään käytössä olleen aluelautakuntamallin laajentamista myös muiden viiden palvelukylän; Kivitaipaleen, Meltauksen, Muurolan, Sinetän ja Vikajärven alueelle.

Soveltava talviliikuntapäivä Ounasvaaralla

Perunkajärvellä edistetään

kyläläisten turvallisuutta KUVA: TIMO TÖRMÄNEN

Jokakeväinen soveltava talviliikuntapäivä järjestetään tänä vuonna keskiviikkona 21.3.2012 klo 10 – 15 Ounasvaaran hiihtokeskuksessa. Tapahtumassa on mahdollisuus kokeilla erilaisia sovellettuja talviliikuntamuotoja ohjaajien opastamana ja avustamana, Talviliikuntapäivä on kaikille avoin,

joten kaikki soveltavasta liikunnasta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan ulkoilemaan. Päivän aikana on tarjolla pystylaskettelua, kelkkalaskettelua Bi-ski ja Mono-ski kelkoilla, soveltavaa lumilautailua, erilaisia leikkejä ja pelejä sekä mäenlaskua. Koululaiset tulevat tapahtu-

maan porrastetusti klo 10 – 14, perheet, erityisyhdistykset ja muut kiinnostuneet ovat tervetulleita paikalle klo 13 – 15. Ilmoittautumiset perjantaihin 2.3.2012 mennessä katriina.merkkiniemi@rovaniemi.fi puh. 040 562 5337 tai marjo.huhtala@rovaniemi.fi puh. 040 548 6447.

Aktiivinen ja toimelias

Asukasyhdistys Rantaviiri Rovaniemen kaupungin turvallisuuspäällikkö Kari Tiermas (vas.) vastaanotti turvallisuuden ja hyvinvoinnin suunnitelman perunkajärveläisiltä Hillevi Vitikalta (vas.), Veli Tervolta ja Irma Auralalta.

Perunkajärven kyläyhdistys ry on luovuttanut tekemänsä kylän turvallisuuden ja hyvinvoinnin suunnitelman Rovaniemen kaupungille. Perunkajärvi on ensimmäinen lappilainen kylä, joka on kyseisen suunnitelman saanut valmiiksi ja sen eteenpäin luovuttanut. - Ryhdyimme hakemaan Rovaniemeltä pilottikylää Taatusti turvassa – huolehtiva kyläyhteisö-hankkeeseen toissa vuonna. Kyseessä on Koillismaan ja Lapin yhteinen kylätoiminnan kehittämishanke. Perunkajärvi lähti ennakkoluulottomas-

ti hankkeeseen mukaan ja puolitoista vuotta suunnitelmaa tehtiin. Nyt on sitten valmis suunnitelma luovutettu Rovaniemen kaupungin turvallisuuspäällikkö Kari Tiermakselle, hankkeen projektipäälllikkö Eija Leppäjärvi kertoo ja antaa perunkajärvelaisten innostukselle ja peräänantamattomuudelle tunnustusta. Perunkajärveläiset toivovat, että Rovaniemen kaupunki ottaa suunnitelman sisältämät asiat vakavasti ja pyrkii toteuttamaan suunnitelmassa esitettyjä parannusehdotuksia

kylän turvallisuuteen ja hyvinvointiin. - Suunnitelmassa on parisenkymmentä kehittämisehdotusta, joihin toivomme reagoitavan. Meillä on kylällä ongelmia mm. puhelin- ja tietoliikenneyhteyksien kanssa. Kylällä on taloja, joissa ei kännykkä kuulu ja joka taloon eivät myöskään internetyhteydet pelaa. Myös tie Perunkajärvelle on vaarallisen kapea ja mutkainen, suunnitelman luovuttaneet perunkajärveläiset Irma Aurala, Veli Tervo ja Hillevi Vitikka toteavat.

Rovaniemi haluaa ympäristötaiteen kaupungiksi Rovaniemen kaupunki haluaa tulla tunnetuksi ympäristötaiteen kaupunkina. Yksi osoitus tästä on kulttuurilautakunnan vuosittain järjestämä ympäristötaiteen kilpailu. Meneillään oleva kilpailu kohdistuu kahteen Saarenkylässä sijaitsevaan kiertoliittymään, toinen sijaitsee Pulkamontiellä ja toinen Ritarinteellä. - Taideteos tulee sijaitsemaan kiertoliittymän sisällä ja sen muoto ja ilmaisutapa ovat vapaasti valittavia, joskin teosten tulee ilmentää

paikkaa ja olla sopiva mittakaavaltaan. Teosten tulee täyttää myös tietyt materiaali- ja turvallisuusvaatimukset, muut kohdevaatimukset sekä sen tulisi olla helppo huoltaa, kulttuurijohtaja Marja Widenius kertoo. Kilpailu toteutetaan avoimena sarjana, johon voivat ottaa osaa myös opiskelijat. Kulttuurilautakunta palkitsee kumpaisenkin voittajaehdotuksen 4000 eurolla. Rovaniemen kaupungin tekniset palvelut on varannut

Rovaniemen kaupungin tiedotuslehti

taideteosten toteuttamiseen 10 000 euroa (alv 0 %)/teos. Kilpailulautakunta voi jakaa palkinnon myös toisella tavalla ja se pidättää oikeuden jättää voittosumman jakamatta, jos kilpailulautakunta ei löydä ehdotusten joukosta toteuttamiskelpoista ehdotusta. Kilpailuehdotukset tulee toimittaa Rovaniemen kaupungin kulttuurilautakunnalle 8.3.2012 klo 15 mennessä. Tuomaristo arvioi ehdotukset 12.3.2012.

Rantavitikan ja Viirinkankaan kaupunginosissa toimivan asukasyhdistys Rantaviirin toiminta on varsin vilkasta. Alakorkalosta aina vanhan sairaalan rantaan ulottuvalla alueella riittää asukasyhdistyksellä aluetta, jonka asukkaiden asioita pitää esillä ja joille järjestää erilaisia tempauksia ja tapahtumia. - Perinteisin tapahtuma on varmaankin Korvanrannassa järjestettävä

laulujen pariin. - Olemme jo useiden vuosien ajan järjestäneet joululaulutilaisuuden, eräänlaisen adventtihartauden Niemelän talossa. Siellä tarjoamme väelle joulutorttukahvit, Hannele Simonen jatkaa. Viime vuosina asuinalueen väkeä ovat koonneet yhteen myös retki Harjulammen lintutornille, vanha Viirinkangas-valokuvanäyttely, entinen ja

asukasyhdistyksen puheenjohtaja Hannele Simonen kertoo. Viime aikojen tärkeimpiä asioita kaavapuolella ovat olleet Koulutuskuntayhtymän piha-alueen kaava Viirinkankaan koulun välittömässä läheisyydessä, Eteläranta 1:n kaavamuutos sekä tuoreimpana 4-tien hanke Viirinkankaantien osalta. - Suunnitelmissa on, että Viirinkankaantien kautta KUVA: OSMO VALKONEN

Makkara ja kuuma mehu maistuvat asukasyhdistys Rantaviirin laskiaistapahtumassa.

laskiaisrieha, joka kokoaa paljon perheitä mukaan laskemisen, makkaroiden ja kuuman mehumukillisen ääreen. Tapahtumaa on järjestetty jo yli 20 vuotta, joten perinteitä riittää, kertoo asukasyhdistys Rantaviirin puheenjohtajana toista vuotta toimiva Hannele Simonen. Kahden vuoden kuluttua 30 vuotta täyttävä vajaan 150 jäsenen asukasyhdistys kokoaa alueen asukkaat yhteen myös joulun alla joulu-

nykyinen Rantavitikka-valokuvanäyttely sekä kesän ympäristökatselmukset.

Ajan hermolla koko ajan Asukasyhdistys Rantaviirin aktiivit pyrkivät herkeämättä pysymään ajan hermolla alueellaan tapahtuvista kaavoitukseen tai muihin yhteisiin asioihin liittyvistä suunnitelmista. - Seuraamme tarkkaan alueellamme tapahtuvia kaavoitusasioita ja otamme niihin tarvittaessa kantaa,

katkaistaisiin kulku 4-tielle ja kulku tapahtuisi Väylätien jatkeen kautta. Tämä on aivan järjetön suunnitelma, vanhan omakotiasutuksen ja hautausmaan aidan välistä laitettaisiin vilkas ja raskaskin liikenne kulkemaan. Tämän asian eteen tulemme tekemään työtä, ettei se toteutuisi, Hannele Simonen toteaa ja kertoo heidän käyneen asian kanssa myös liikenneministerin juttusilla. Töitä asukasyhdistys Rantaviirillä siis riittää. www.rovaniemi.fi

Meidän Rovaniemi Valtuusto ollut ylisuuri yhdistymisen jälkeen Rovaniemen kaupunginvaltuuston koko on ollut viimeiset kuusi vuotta 75 valtuutettua. Kyseessä on ollut ylisuuri ns. yhdistymisvaltuusto, jolla pyrittiin uuden kaupungin alussa saamaan valtuustoon mukaan valtuutettuja suuren kau-

pungin eripuolilta. Valtuusto on koostunut seitsemästä eri valtuustoryhmästä: keskustan, kokoomuksen, sosialidemokraattien, vasemmistoliiton, vihreiden, perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien valtuustoryhmistä.

Valtuutettujen määrä vähenee tulevalla vaalikaudella Ensi syksyn kunnallisvaalien jälkeen Rovaniemen kaupunginvaltuuston koko pienenee normaaliin kokoon. Rovaniemellä valtuuston koko tulee olemaan 59 valtuutettua, mikä on säädetty

laissa yli 60 000 asukkaan kaupungin valtuuston kooksi. Valtuutettujen määrä pienenee nykyisestä siis 16:lla.

KUVAT: TIMO TÖRMÄNEN

Kaupunginvaltuusto on kaupungin ylin päättävä elin Kaupunginvaltuusto käyttää kaupungin ylintä päätösvaltaa. Valtuuston työssä korostuu muista kunnan toimielimistä poiketen se, että se käyttää kuntalaisilta suoraan saatua valtaa. Rovaniemen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Heikki Autto (kok), aloittaessaan vuoden 2009 alussa 24-vuotiaana Suomen nuorin valtuuston puheenjohtaja, pitää kaupunkilaisilta suoraan saatua valtaa merkittävänä ja arvokkaana asiana. - Valtuustolla itsessään ei oikeastaan ole valtaa, vaan kuntalaiset antavat sen sille. Valtuustotyöskentelyssä onkin hyvä muistaa, että valta tulee suoraan kuntalaisilta, toteaa Rovaniemen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Heikki Autto. Autton mukaan myös muissa kunnan toimielimissä on hyvä muistaa, että niiden valta tulee kuntalaisilta.

- Niin kaupunginhallituksessa kuin eri lautakunnissakin valta on valtuuston kuntalaisilta saamaa valtaa, jota valtuusto on vain delegoinut eteenpäin. Siksi on erittäin tärkeää, että valtuuston asema päätöksenteossa on vahva ja keskeinen, Autto linjaa. Rovaniemen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja on sitä mieltä, että kun valtuutetuilla on vastuu siitä, miten asiat Rovaniemellä menevät, heillä täytyy olla myös todellinen valta, jolla päättää asioista.

Vallanjako löytänyt uomansa Vuoden 2006 alussa syntyneen uuden suuren Rovaniemen kaupungin toimintakulttuuri on Autton mukaan hakenut oikeaa uomaansa kuluneen valtuustokauden aikana. - Valtuustolle ja eri toimijoille on haettu oikeaa roolia ja vastuunjakoa päätöksentekoprosessissa, Aut-

Rovaniemen kaupungin tiedotuslehti

to sanoo. Tammikuun lopulla Rovaniemen kaupunginvaltuustossa hyväksyttyjen kaupungin hallinto- ja johtosäännön uudistusten myötä valtuuston nokkamies uskoo tasapainon löytyneen eri toimielinten välille. - Uskon, että hallinto- ja johtosääntöuudistusten tullessa voimaan seuraavan valtuustokauden alussa tasapaino eri toimielinten välillä on parempi. Kehittämistyö ei kuitenkaan tähän pääty, vaan jatkossakin tehdään töitä, jotta päätöksenteko toteuttaisi aina parhaalla mahdollisella tavalla kaupunkilaisten toiveita, Heikki Autto luottaa.

Uutta väkeä mukaan päätöksentekoon Rovaniemen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Heikki Autto kertoo kokeneensa kaupunginvaltuutetun työn erittäin

motivoivaksi ja siinä on mahdollisuus vaikuttaa jokaisen arkea lähellä oleviin asioihin. - Toivonkin, että mahdollisimman moni rovaniemeläinen haluaisi lähteä tekemään työtä kotikaupunkinsa hyväksi päätöksentekijänä ja lähtisi innolla mukaan ehdokkaaksi ensi syksynä käytäviin kuntavaaleihin, Autto toivoo. Koska kaupunginvaltuutettu on kuntalaisten palveluksessa, Heikki Autto toivoo että kaupunkilaiset ottaisivat rohkeasti yhteyttä valtuutettuihin niistä asioista, joista katsoo valtuutettujen olevan hyvä tietää. - Sama asia toimii tietysti myös toisinpäin, eli meidän valtuutettujen on myös hyvä olla aktiivisesti kertomassa kuntalaisille, mitä päätöksenteossa on tapahtumassa, Heikki Autto sanoo.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Heikki Autto toivoo, että kaupunkilaiset ottaisivat rohkeasti yhteyttä valtuutettuihin.

Kaupunginvaltuuston tehtävät: Kaupunginvaltuuston tehtävänä on kuntalain 13 §:n mukaisesti päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista.

Valtuusto 1. Päättää hallinnon järjestämisen perusteista 2. Päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista sekä hyväksyy talousarvion 3. Päättää kunnan palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista 4. Päättää kunnan liikelaitokselle asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista 5. Päättää takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta 6. Valitsee jäsenet kunnan toimielimiin, jollei muuta ole säädetty 7. Päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista 8. Valitsee kaupungin tilintarkastajan 9. Hyväksyy tilinpäätöksen ja päättää vastuuvapaudesta 10. Päättää muista valtuuston päätettäviksi säädetyistä ja määrätyistä asioista mm. Maanrakennuslain mukaisesti yleiskaavasta ja asemakaavoista. Lisäksi kaupunginvaltuuston tehtävänä on hyväksyä kaupunkistrategia, siitä johdetut tarpeelliset strategiat, palvelujen järjestämisen periaatteet toiminnallisina kokonaisuuksina sekä tehtäväalueittaiset toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja toiminnan keskeiset muutokset. Lisäksi kaupunginvaltuusto päättää kaupungin liikelaitosten ja tytäryhteisöjen perustamisesta.

www.rovaniemi.fi

Asuminen ja liikenne

Liikuntavuorojen laskutus muuttuu Tämän vuoden syyskauden alusta muuttuu Rovaniemellä liikuntavakiovuorojen laskutus. Liikuntalautakunnan tekemän päätöksen mukaisesti kausimaksusta luovutaan ja jatkossa vuorot laskutetaan toteutuneiden vuorojen mu-

kaan. Muita hinnastoon tulevia muutoksia ovat Muurolan Totto-hallin aikuisten harjoitusvuorojen muuttuminen maksullisiksi ja uutena mukaan tulevat uuden Ounasjoen monitoimihallin hinnat.

Liikuntapaikkojen vuorokalenterit netissä Rovaniemen liikuntapaikkojen vuorokalenterit näkyvät reaaliaikaisesti internetissä osoitteessa http://tilanvaraus.rovaniemi.fi/ liikuntapalvelut.

Rovaniemi pyrkii ilmastoasioissa

maakunnan edelläkävijäksi KUVA: TIMO TÖRMÄNEN

Ympäristövalvonnan päällikkö Erkki Lehtoniemi toivoo, että nyt valmistunut Rovaniemen kaupungin ilmasto-ohjelma tulee kaupunkilaisilla aktiiviseen käyttöön.

Rovaniemen kaupungin ilmasto-ohjelma on valmistunut, kaupunginhallitus on sen hyväksynyt sekä valtuusto sen käsitellyt. Nyt tehty ”Rovaniemen kaupungin ilmasto-ohjelma 2012 - 2020” on hyvin käytännönläheinen ja se koskettaa kaikkia hallinnonaloja. Ohjelman toteuttaminen on osa kaupungin jokapäiväistä toimintaa. - Ohjausryhmä halusi nimenomaan tehdä konkreettisen ohjelman, josta on karsittu pois kaikenlaiset

haaveilut ja utopiat. Kaupungin toiminnassa tapahtuu jo nyt monenlaisia hienoja ilmastotekoja ja niitä on kerätty tähän ohjelmaan uusien suunnitelmien ohelle, kertoo Rovaniemen kaupungin ympäristövalvonnan päällikkö Erkki Lehtoniemi. Lehtoniemen mukaan Rovaniemen ilmasto-ohjelma on sellainen painotuote, joka tulee toivottavasti kulumaan käytössä. - Karsimme siitä pois useita suunnitteilla olevia

hankkeita, koska niiden toteutuminen ei ollut varmaa. Ohjelmassa on myös huomioitu kaikki muut isot Rovaniemen strategiat kuten esimerkiksi alueiden käytön strategia ja kaavoitusohjelma, eikä ilmasto-ohjelma ole minkään niiden kanssa ristiriidassa, Lehtoniemi toteaa tyytyväisenä aikaansaannokseen. Ilmasto-ohjelman käytännön työn on tehnyt viime vuoden huhtikuusta alkaen hankkeen projektipäällikkönä toiminut Satu Himanen Oulusta apunaan innokas hankkeen ohjausryhmä. Himanen on ottanut ilmastoasiat huomioon myös omassa työskentelyssään.

Ohjelman toteuttamisesta tulee ilmaston huomioimisen lisäksi selvää rahallista säästöä Rovaniemen kaupungille - Osin olen tehnyt ohjelmaa etätyönä kotoa Oulusta käsin ja kun olen matkannut Rovaniemelle, olen kulkenut ympäristöystävällisesti junalla, projektipäällikkö kertoo omista pienistä ekoteoistaan.

Ohjelmassa useita toimenpide-ehdotuksia Himasen mukaan ohjelma sisältää useita toimenpideehdotuksia ja niiden toteu-

tuksen seurantaa, esimerkiksi energiatehokkuutta ja tarkoituksenmukaisuutta tarkastellaan. - Ohjelman toteuttamisesta tulee ilmaston huomioimisen lisäksi selvää rahallista säästöä Rovaniemen kaupungille, useilla aloilla summat ovat ihan merkittäviä. Summia ei ole tässä ohjelmassa laskettu, mutta se voisi olla hyvä jatkoprojekti tälle, Himanen selvittää. Aluksi ohjausryhmässä ajateltiin, että ilmasto-ohjelma rajattaisiin koskemaan vain Rovaniemen kaupunkiorganisaation toimintaa, mutta lopulta päädyttiin laajentamaan ohjelma koskemaan myös kaupunkilaisia. - Esimerkiksi omakotirakentajille järjestetään rakentajailtoja, joissa tuodaan energiatehokasta rakentamista esille. Tarkoitus on myös julkaista kaupunkilaisille eräänlainen ilmasto-ohjelman taskuversio, jossa olisi ohjeita siitä, mitä jokainen rovaniemeläinen voi tehdä ilmaston eteen, projektipäällikkö Satu Himanen kertoo. Yksi Rovaniemen tuoreen ilmasto-ohjelman päätavoitteista on varsin kunnianhimoinen ja haasteellinen, mutta ei yhtään utopistinen. - Tavoitteemme on, että Rovaniemi olisi ilmastoasioissa koko maakunnan edelläkävijä, Rovaniemen ympäristövalvonnan päällikkö Erkki Lehtoniemi toteaa.

Kalenterista on helppoa ja nopeaa seurata vapaita ja varattuja vuoroja. Sivulla on myös linkki lomakkeeseen, jolla voi hakea vapaita vuoroja.

Keskustan osayleiskaavan laadinta etenee Rovaniemen keskustan alueen osayleiskaavan laadinta etenee suunnitellussa aikataulussa. Viime marraskuussahan Rovaniemen kaupunginhallitus päätti palauttaa osayleiskaavaluonnoksen uudelleen valmisteluun kahdesta syystä. - Kaupunginhallitus halusi, että keskustan alueen rakennuskorkeuksien lisäämismahdollisuuksia tutkittaisiin ja toisaalta haluttiin selvittää toribulevardin muodostamista liittämällä PekankatuMaakuntakatu kiinteäksi osaksi Lordin aukiota, Rovaniemen kaupungin kaavoituspäällikkö Tarja Outila kertoo. Tuon päätöksen jälkeen vaadittua työtä on tehty, on tutkittu mm. havainnekuvin minne päin Rovaniemen keskustaa korkeita, 37 metrisiä eli 12 kerroksisia rakennuksia voisi rakentaa. Samoin on tehty myös tarkastelu, jossa tarkistettiin että rakennuskorkeudet ja –tehokkuudet vastaavat alueittain toisiaan. - Tulimme siihen tu-

lokseen, että korkeiden rakennuksien alueita olisivat Erottajan alue, Lordin aukion ympäristö, ns. Lampelan alue ja uusi akseli vanhalta rautatieasemalta Ruokasenkadun päästä linja-autoasemalle. Näillä alueilla on potentiaalia korkeille rakennuksille, Outila listaa. Toribulevardin osalta selvityksissä todettiin, että Pekankadun liikennettä ei voi kokonaan katkaista, vaan sitä tutkitaan jatkossa kevytliikennepainotteisena katuna, jota voidaan muokata erilaisilla rakenteilla kävelykadun suuntaan. - Tämä tarkoittaa sitä, että autoliikenteeltä otetaan tietty osa vihreälle ja ihmisille vähän samaan tapaan kuin Rovakadulla on tehty, kaavoituspäällikkö Tarja Outila toteaa. Ehdotus tulee helmikuussa 30 vuorokaudeksi nähtäville ja sen jälkeen kaupunginhallituksen antamien ohjeistusten mukaisesti toukokuussa kaupunginvaltuuston päätettäväksi.

Korkean alueen talot näkyvät kuvassa valkoisina.

Maaseutuyrityksille tarjolla näkyvyyttä Rovaniemen kaupunki hakee internetistä kaupungin maaseutuyrittäjille lisää näkyvyyttä. Kaupunki on solminut Lapland Studio Oy:n kanssa sopimuksen, jonka mukaan Rovaniemen kaupunki saa käyttöönsä Lapland Studio Oy:n kehittämän mobiili- ja verkkopalvelusovelluksen, jonka avulla markkinoidaan yrityksiä ja matkailukohteita maailmanlaajuisesti.

- Maaseudun pienyritysten on hankala tavoittaa asiakaskuntaa ja haluamme tällä tavalla olla mukana helpottamassa heidän markkinointiaan, Rovaniemen kaupungin maaseutupäällikkö Anne Nuutinen kertoo. Sopimus ei ole vielä sytyttänyt maaseudun yrittäjiä lähtemään mukaan tähän upeaan tilaisuuteen saada ilmaista näkyvyyttä maailmanlaajuisesti.

Rovaniemen kaupungin tiedotuslehti

- Harmittavan vähän yritykset ovat vielä ymmärtäneet lähteä hankkeeseen mukaan. Toivotaan että esimerkiksi maaseudun matkailu-, palveluja käsityöyritykset nyt heräävät ja tulevat mukaan, Nuutinen toivoo.

Tarjolla maailmanlaajuiset markkinat Lapland Studio Oy:n toimitusjohtaja Ilkka Immonen valottaa hieman

sovellutusta, jonka avulla maaseutuyrittäjät pääsevät kiinni maailmanlaajuisiin markkinoihin. - Olemme avanneet AppStoreen kauppapaikan nimeltä Lapland, jossa rovaniemeläisillä maaseutuyrittäjillä on oma Rovaniemen torinsa. ”Torilla” on tällä hetkellä 40 000 asiakasta. Immonen uskoo, että kahden vuoden kuluttua Lapland-kauppapaikalla

on moninkertainen määrä asiakkaita nykyiseen verrattuna. - Jos kaikista käyttäjistä esimerkiksi 5 % saisi mukaan, niin se tarkoittaisi 15 miljoonaa ihmistä. Mahdollisuudet ovat siis lähes rajattomat, Immonen selvittää.

Vielä mahtuu mukaan Lapland Studio Oy vastaa palvelun ylläpidosta, mutta asiasta kiinnostuneet Rova-

niemen maaseutuyrittäjät voivat toimittaa yrityksensä perustiedot ja valokuvan Rovaniemen kaupungintalolle Marjo Törmäselle sähköpostiosoitteeseen marjo. tormanen@rovaniemi.fi. - Seuraava sovelluksen päivitys tehdään parin kuukauden päästä 31. maaliskuuta, joten hyvissä ajoin ennen sitä kannattaa tiedot toimittaa, Ilkka Immonen ohjeistaa.

www.rovaniemi.fi

Asuminen ja liikenne

Kesällä on jälleen uimakoulujen aika Rovaniemen kaupungin Uimahalli Vesihiisi järjestää jälleen kesällä lapsille suunnattuja uimakouluja. Uimakoulujaksot ovat 4.6.15.6.2012, 18.6.-29.6.2012, 2.7.-13.7.2012 ja 16.7.-

27.7.2012. Kussakin jaksossa on useita eri tasoryhmiä, 3-4- vuotiaiden veteen totuttelusta aina uimamaisterin suorittajiin saakka. Ryhmät kokoontuvat arkipäivisin klo 8-14 välisenä

aikana. Lisäksi juhannuksen jälkeen 25.6.-29.6.2012 järjestetään Urheiluopiston hallissa viikon mittainen uimakoulu etäämpää kulkeville sekä soveltava uimakoulu. Tarkempaa tietoa

uimakouluista tulee keväällä ilmestyvässä tiedotteessa sekä uimahallin nettisivuille www.rovaniemi.fi/ uimahalli.

KUVA: AARNO TORVINEN

Opiskelu pitää ikääntyneen elämässä kiinni Lapin yliopiston ikääntyvien yliopisto tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia opiskella ikääntyneenä. Yhtenä toimintamuotona ovat luennot, jotka ovat kaikille avoimia riippumatta aiemmista opinnoista tai ammattitaustasta. - Luennoilla voi osallistua keskusteluun ja vaikuttaa tuomalla omat kokemuksensa ja asiantuntemuksensa ikääntyvien yliopiston käyttöön, Lapin yliopiston avoimen yliopiston amanuenssi Anne Kautto kertoo. Luennon opintomaksu on seitsemän euroa.

Opiskelu rikastuttaa elämää Ikääntyvien yliopiston opiskelijat ovat kokeneet opiskelunsa rikastuttavan heidän elämäänsä. Opiskelu rytmittää heidän arkeaan ja myös uusia kavereita on saatu. Oppimalla uusia asioita pysytään yhteiskunnan kehityksessä mukana. - Opiskelua ei koeta velvollisuudeksi, vaan siitä nautitaan ilman suorituspakkoa. Ikääntyvien yliopistossa on saatu jopa kipinä väitöskirjan tekemiseen ja väitöskirja on valmistunut, Anne Kautto toteaa. Ikääntyvien yliopisto voi ehkäistä myös liian aikaista raihnaisuutta ja siirtää dementian alkamista myöhemmälle iälle. Muotokuva ikääntyen yliopiston opiskelijasta on aktiivinen, oppimiselle altis, uutta tietoa kaipaava, ihmissuhteita ja ryhmien tukea tarvitseva henkilö.

Alvar Aallon arkkitehtuurin helmen Lappia-talon tarveselvitys on valmistumassa ja sen mukaan näyttää vahvasti siltä, että taloa laajennetaan maan alle.

Lappia-talo laajenemassa maan alle Lappia-talon tarveselvitystä tekevä arkkitehti Johannes von Martens arkkitehtitoimisto Akonsulteista alkaa pikku hiljaa saada urakkansa eli tarveselvityksen valmiiksi Rovaniemen kaupungin jatkopäätösten tueksi. Valmista tulee helmikuun alkupuolella, jolloin mies esittelee aikaansaannoksensa hankkeen ohjausryhmälle. Von Martens vertaa tekemäänsä työtä pituushyppyyn, jossa haetaan sopivia askelmerkkejä hyvän hypyn aikaansaamiseksi. - Olen tässä tarkistanut niitä askelmerkkejä uudelleen, jotta hypystä tulisi sitten onnistunut, Johannes

Rovaniemen kaupungin tiedotuslehti

von Martens naurahtaa. Miehen mukaan tällainen pienten taka-askelten ottaminen ei ole mitenkään tavatonta tällaisessa korjausrakentamisessa. Aluksi

Näyttää ilmiselvältä, että talossa tarvitaan laajennus, sillä teatterin lavastamolla on selkeä lisätilantarve tarkastellaan mitä tarpeita käyttäjillä hankkeelle on ja sitten jossain vaiheessa huomataan, että tavoitteet täytyykin asettaa uudelleen. - Tässä on turha puhua

menetetystä ajasta tai muista menetyksistä, sillä väärät päätökset ne vasta kalliita olisivat olleet. Mitään ei ole mennyt hukkaan, vaan on tehty viisaasti kuten vanha kansa ja nukuttu rauhassa yön yli ja katsottu asiaa aamulla uusin silmin, tarveselvityksen tekijä toteaa.

laiseen lopputulokseen, että talo voi pitkäjänteisesti ajatellen hyvin. Kaupungilla on monenlaista näyttävää toimintaa, joten alkuun täytyy miettiä saadaanko ne kaikki mukaan kyseiseen kohteeseen vai ei, sillä talon tarpeiden osalta katsotaan nyt pitkälle tulevaisuuteen.

Iso talo, hienot tilat

Lisärakennus maan alle

Lappia-talo on iso talo, joka on huippuarkkitehdin suunnittelema ja jossa on hienot tilat. Johannes Von Martensin mielestä tällaisen arvokohteen korjaamisessa täytyy miettiä tarkkaan miten olemassa olevia tiloja saadaan hyödynnettyä mahdollisimman hyvin. - Vain siten päästään sel-

Johannes von Martensin mukaan nyt aivan tarveselvityksen valmistumisen kynnyksellä näyttää ilmiselvältä, että talossa tarvitaan laajennus, sillä teatterin lavastamolla on selkeä lisätilan tarve. Tämä on ollut tiedossa koko prosessin ajan. - Kuitenkin niin Aallon

kompositiota kuin toiminnallisestikin ajatellen kaikkein järkevin laajennustapa on maanalainen laajennus. Tavaran ja toimintojen liikkuminen puhuu myös maanalaisen ratkaisun puolesta. Näin talon ulkopuoliseen arkkitehtuuriin ei tarvitsisi tehdä mitään uusia rakennelmia, tarveselvityksen tekevä arkkitehti Johannes von Martens kertoo. Miehen mukaan selvitys osoittaa myös sen, että Lappia-talon länsipuolta eli ns. nelostien puolta tulisi kehittää puistomaiseen suuntaan.

www.rovaniemi.fi

Asuminen ja liikenne Lapin taikaa TULOSSA KORUNDIIN Rovaniemen taidemuseossa Korundissa nähdään Lapin taikaa 10.2. – 13.5.2012. Kyseessä on Ateneumin tuottama näyttely, joka tarkastelee suomalaisen kuvataiteen

välittämiä mielikuvia Lapista. Esillä on teoksia, jotka joko kuvaavat Lappia, ovat syntyneet sen innoittamina tai joissa on aiheena Lappi ja alueen kulttuuri.

Näyttelyn taiteilijoihin kuuluu niitä, jotka ovat syntyneet ja eläneet Lapissa, taiteilijoita, jotka ovat muuttaneet Lapista etelään tai etelästä Lappiin. Muka-

na on teoksia taiteilijoilta, jotka eivät ole koskaan edes käyneet pohjoisessa. Esillä on noin 40 taiteilijan teoksia 1800-luvun alusta aina tähän päivään asti.

Kaupunki panostaa

nuorten ja opiskelijoiden joukkoliikenteeseen KUVA: arto liiti

Rovaniemen kaupunki on lisännyt panostusta nuorten ja opiskelijoiden joukkoliikenteen tukemiseen. Rovaniemen kaupunginvaltuusto päätti viime vuoden loppupuolella määrärahasta, jolla alennus voidaan toteuttaa ja lopullisen päätöksen asiasta teki Rovaniemen tekninen lautakunta joulukuun kokouksessaan. Kuukausittaisen taajamalipun hinta on laskenut aiemman nuoriso- ja opiskelijalipun hinnasta peräti 14:llä eurolla ja hinta on nyt entisen 40 euron sijaan nyt vain 26 euroa. - Opiskelijat tekevät laskelmiemme mukaan taajamalipulla keskimäärin 40 matkaa kuukaudessa. Tuki huomioon ottaen nuoret ja opiskelijat ovat laskennallisesti maksaneet ennen itse hieman vajaat 20 matkaa ja kaupunki loput, mutta nyt kun hinta on laskenut, heidän itsensä maksettavaksi tulee enää vähän reilut 10 matkaa,

Rovaniemen joukkoliikennettä suunnitteleva suunnitteluinsinööri Pentti Kiistala Rovaniemen kaupungilta laskee kaupungin lisätuen vaikutusta käytännössä.

Alennuksen saamisella ehtoja Nuorisoalennus annetaan kaikille 12-16-vuotiaille, heidän tulee lippua ostaessaan todistaa vain ikänsä. Opiskelijoilla ehtoja taas on huomattavasti enemmän. Opiskelija-alennus annetaan vain päätoimisesti joko Lapin yliopistossa, Rovaniemen ammattikorkeakoulussa, Rovaniemen ammatillisissa oppilaitoksissa, lukioissa tai Rovalaopistossa opiskeleville, Rovaniemi verotuskuntana oleville opiskelijoille, joiden opiskelu johtaa tutkintoon. Heidän tulee lippua ostaessaan esittää opiskelutodistus em. oppilaitoksesta ja joko päivämäärälle 31.12.2011 haettu kotipaikkatodistus tai vuoden 2012 verokortti (veroselvitys), josta käy ilmi

Rovaniemen kaupunki tukee entistä enemmän nuorten ja opiskelijoiden joukkoliikennettä.

henkilön verotuskunta. -Jos em. ehdot muuten täyttävä opiskelija ei viime vuoden aikana siirtänyt kirjojaan Rovaniemelle vaan on tehnyt tai tekee sen vasta tämän vuoden puolella, hänellä on osto-oikeus opiske-

lija-alennuslippuun vasta vuoden 2013 alusta alkaen, Matkahuolto Oy:n paikallispäällikkö Jorma Sandberg opastaa. Tulevana syksynä em. oppilaitoksissa opintonsa aloittavat uudet opiskelijat

saavat ostaa opiskelijahintaisen lipun syksyn ajan, jonka aikana heidän täytyy siirtää kirjansa Rovaniemelle. Ensimmäinen taajamalippu on nuorten ja opiskelijoiden ostettava joko Matkahuollosta linja-autoasemalta

tai Rovaniemen kaupungin monipalvelupiste Osviitasta (Hallituskatu 7). Kuukausittaiset lisälataukset voidaan sitten tehdä myös linja-autoissa, R-kioskeilla sekä Lapin maakunta- ja Muurolan kirjastoissa.

Katujen talvikunnossapito on yhteistyötä Vastoin yleistä käsitystä katujen talvikunnossapito ei ole yksin kaupungin vastuulla. Kunnossapitolain mukaan kadun kunnossapito kuuluu osaksi kaupungille, osaksi tontin omistajalle tai haltijalle. - Kaupungin tehtävänä

on pitää kunnossa kadut ja pyörätiet sekä jalkakäytävät, joiden kohdalla ei ole kiinteistöä. Näiltä väyliltä kuuluu poistaa lumi ja jää, pitää ne tasaisina sekä hiekoittaa ne liukkauden välttämiseksi. Kaupungin velvollisuutena on myös

katuojien, sadevesikourujen ja sadevesikaivojen avoinna pitäminen. Kevään tullen kaupunki harjaa hiekoitukseen käytetyn hiekan pois kaduilta ja pyöräteiltä, luettelee Rovaniemen kaupungin kunnossapitomestari Hannu Kumpula.

Tontinomistajan eli kiinteistön velvollisuutena on huolehtia tonttinsa kohdalla olevan jalkakäytävän talvikunnossapidosta. Kiinteistöjen tehtävänä on myös poistaa tonttinsa kohdalla olevan jalkakäytävän viereen kadun aurauksesta syntynyt lumivalli. - Hiekoitushiekan poisto jalkakäytäviltä kuuluu myös kiinteistöjen keväisiin velvoitteisiin. Laissa tontinomistajalle määrätyt velvoitteet koskevat vastaavasti myös mahdollista tontin vuokralaista eli tontin haltijaa, Kumpula kertoo. Tontinomistajan kuuluu itse poistaa aurauksen seurauksena syntynyt lumivalli tonttiliittymästänsä. Sen sijaan polanteen höyläyksen yhteydessä Rovaniemen

kaupunki avaa kiinteistön puolesta palveluna tukkeentuneeseen liittymään kulkuaukon. Joissakin kunnissa tästä peritään erillinen maksu ja joissakin tätä palvelua ei saa lainkaan.

Huomaavainen naapuri ei kasaa lunta kadulle Kiinteistön tehtävänä on siis poistaa tonttinsa kohdalla olevan jalkakäytävän viereen kadun aurauksesta syntynyt lumivalli. Aurausvallien kasaaminen katualueelle kulkuväyliä sulkematta ja istutuksia tuhoamatta sallitaan vain tilapäisratkaisuna. Tällöin tontinomistajan on poistettava lumikasat mahdollisimman pian. Kadulle kasatusta lumesta on monenlaista haittaa.

Etenkin keskikaupungilla lumi vie pysäköintitilaa ja aiheuttaa vaaratilanteita peittäessään näkyvyyttä. Lisäksi puiden ja pensasistutusten päälle varastoitu lumi tuhoaa istutukset. - Omakotialueella liittymistä ja pihoilta kadulle kolattu lumi siirtyy seuraavalla aurauskerralla naapurin liittymään tämän harmiksi ja kiusaksi. Asuntokadut ovat kapeita ja tonteilta tuotu lumi kaventaa niitä entisestään, kunnossapitomestari Hannu Kumpula selvittää. Mikäli lumi ei mahdu omalle tontille, on se ajettava Mäntyvaaran lumenkaatopaikalle. Lumenkaatopaikka on avoinna joka päivä yötä päivää. Lumenkaatopaikalle tuodusta lumesta ei peritä maksua.

KUVA: PETRI UUTELA

Rovaniemen kaupungin tiedotuslehti

www.rovaniemi.fi

Kehittyvä Rovaniemi

Yhdysvaltain suurlähettiläs ihastui Korundiin Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck Cody -puolisoineen ihastui kulttuuritalo Korundiin. Molemmat pitivät erityisesti talon ulkoasusta sekä myös talon tarjoamista kulttuurielämyksistä. - Aivan upea, ylisti suurlähettiläs Bruce Oreck Korundin arkkitehtuuria niin talon ulkopuolelta kuin sisältäkin. Cody Oreck puolestaan nautti talon tarjoamasta taide-elämyksestä.

- Todella hieno ja puhutteleva taidenäyttely, kehui suurlähettilään puoliso. Lyhyt muutaman tunnin Rovaniemen vierailu oli suurlähettiläsparille mieleenpainuva ja paljon jäi Lapin pääkaupungista näkemättä. - Aivan varmasti tulemme tänne uudestaan, suurlähettiläspari vakuutti.

Korkea kylpylä- ja kongressihotelli kymppikortteliin Kylpylä- ja kongressihotellin suunnitelmat ovat näyttävät ja jotain täysin uutta Rovaniemellä.

Aivan Rovaniemen ydinkeskustaan ns. kymppikortteliin on nousemassa korkea kylpylä- ja kongressihotelli. Rakennus on hotelli Santa Clausin laajennus, jonka tavoitteena on luoda kokonaisuudesta merkittävä kongressi- ja kylpylähotelli Rovaniemelle. - Kaupunkikuvassa laajennus on tavallisuudesta poikkeava ja korkeaan laatutasoon pyrkivä rakennus. Ulkonäköä ja näyttävyyttä on haettu valkoisessa rapatussa julkisivussa pehmeästi poimuilevilla parvekkeilla, joiden verhoilu on puuta. Arkkitehtuuri kunnioittaa Alvar Aallon perintöä Rovaniemellä, kertoo rakennuksen suunnitellut arkkitehti, Oulun yliopistossa professorina toimiva Matti Sanaksenaho. Laajennusosa yhdistyy nykyiseen hotelli Santa Clausiin katetulla kävelysillalla, josta on tarkoitus tulla sen verran leveä, että siihen voi laittaa kahvilapöytiä. - Siinä voi sitten juoda kahvit ja lukea päivän lehtiä samalla kun seuraa alla kulkevan kadun vilinää, Sanaksenaho visioi. Professori Sanaksenahon mukaan laajennuksen korkeutta tutkittiin erilaisilla

malleilla ja lopulta päädyttiin korkeampaan versioon, joka arkkitehdin mukaan sopii paikkaan hyvin. - Rakennuksen korkeus on Valtakadun puolella 37 metriä ja Korkalonkadun puolella hieman matalampi. Rakennus uppoaa noillakin korkeuksilla paikalle hyvin, kun se sijaitsee korttelin keskellä. Matti Sanaksenaho toteaa, että Rovaniemellä ovat rakennusten yleiskorkeudet nousussa ja kaupunki näyttää ihan toiselta 50 vuoden kuluttua.

- Mielestäni esimerkiksi tämä hotelli Santa Clausin laajennussuunnitelma sopii jo nyt erittäin hyvin Rovaniemen kaupungin yleisilmeeseen, professori Sanaksenaho sanoo.

Katolle iglukylä Hotellin kattokerrokseen, kadullakulkijan katseilta piiloon on tulossa ”igluja”, lasilla verhoiltuja maisemahuoneita. Niitä tulee katolle 45 kappaletta ja

Rovaniemellä

talviuinnin MM-kisat 2014 Kansainvälinen Talviuintiliitto (IWSA) on myöntänyt talviuinnin vuoden 2014 MMkilpailujen järjestelyoikeuden Rovaniemen kaupungille ja Ounasvaaran Latu ry:lle. Tärkeällä sijalla kisoja myönnettäessä oli paikkakunnan omaleimaisuus, helpot kulkuyhteydet eri puolilta maailmaa sekä ennen kaikkea järjestävän tahon kokemus suurten tapahtumien organisoinnissa. Ounasvaaran Latu on ansioitunut suurten tapahtumien järjestäjänä ja Ro-

ne loistavat talviyössä jäälyhtyjen tapaan. - Siellä turisti voi yöpyä elämyksellisen yön katsellen ympärillä kohoavia komeita vaaramaisemia ja revontulia, arkkitehti Sanaksenaho visioi. Kaikkiaan hotellihuoneita on hotelli Santa Clausin laajennusosaan tulossa 251 kappaletta, joista perhehuoneita on 34 kappalet-

ta. Paikoitus on tarkoitus hoitaa kolmeen kellarikerrokseen, jonne on sisäänajo matalammalla kulkevalta Valtakadulta. Korkean hotellin sopivuutta paikalleen on pyritty parantamaan hotellin eri kerrokset erottelemalla. Kaksi ensimmäistä kerrosta on liitetty katulinjaan lasivitriinillä ja se muodostaa laajennuksen suunnittelijan

Näkymä Korkalonkadulta etelään

mukaan inhimillisemmänja 5/26 pienemmän mittakaavan. - Seuraava taso on kongressitaso ja sen päällä neljä hotellikerrosta, joka muodostaa oman vyöhykkeensä. Ihan ylin kerros on sisäänvedetty ja näkymättömissä kadulta käsin tarkasteltuna. Näillä keinoilla rakennus on sovitettu paikalleen, professori Matti Sanaksenaho listaa.

SANAKSENAHO ARKKITEHDIT OY / Sepänkatu 15 C 45, 00150 Helsinki / p. +358 9 177 341 / ark@sanaksenaho.com / 24.1.2012

vaniemellä on kapasiteettia isännöidä suuria tapahtumia. Talviuinti kiinnostaa kasvavassa määrin harrastajia ympäri maailman ja Rovaniemi voi Joulupukin ja Lapin eksotiikan myötä tarjota osallistujille unohtumattomia ja ainutlaatuisia elämyksiä sekä houkuttelee varmasti paikalle paljon kansainvälisiä osallistujia. Talvikaupunki Rovaniemi lappilaisine ja arktisine erityispiirteineen saa MM-kisoista suuren lisäarvon markkinointiinsa.

Rovaniemen kaupungin tiedotuslehti

Talviuinnin maailmanmestaruuksista on tarkoitus kisata Rovaniemellä 21. - 23.3.2014. Kisajärjestäjät toivovat, että Koskipuiston uintikeskus-hanke etenee hyvässä myötätuulessa ja MM-kisat vuonna 2014 voidaan järjestää arvoisissaan nykyaikaisissa tiloissa ja kauniissa Kemijokirannan ympäristössä. Talviuinnin maailmanmestaruuksista uidaan joka toinen vuosi ja ensimmäisen kerran mestaruuksista kisattiin vuonna 2000.

KUVA: ANTTI KUROLA

Rovaniemen arktiset talviolosuhteet tarjoavat talviuimareille eksoottisia kokemuksia.

www.rovaniemi.fi

Kehittyvä Rovaniemi Unkarilaislapsia myrkkytuhoalueelta Joulupukkia tapaamassa Reilu vuosi sitten joulukuussa Unkarissa Ajkan alueella sattuneessa myrkkyvuodossa pahiten kärsineestä Kolontarin kylästä vieraili Rovaniemellä Joulupukkia tapaamassa seitse-

män lasta, iältään 7-10-vuotiaita. Mukana reissussa oli lasten lisäksi kolme aikuista huoltajaa. Ryhmän matkasta oli tekemässä juttua neljä unkarilaista median edustajaa ja mukana oli

myös lentoyhtiö Malevin PR-vastaava. Lapset tulivat Rovaniemelle Rovaniemen kaupungin sekä Unkarin kansallisen lentoyhtiö Malevin kutsumina ja kustantamina,

maaseutuyrittäjäpalkinnosta KUVA: ANNE NUUTINEN

Valinta vuoden 2011 maaseutuyrittäjiksi yllätti Sirpa ja Jouni Vallinahon iloisesti.

si- ja turvakodilla. Olihan se aikamoinen muutos siirtyä maatalon emännäksi aivan toisenlaisesta työstä, mutta näin jälkeenpäin voin sanoa, etten ole katunut päivääkään sitä päätöstä, Sirpa Vallinaho kertoo tyytyväisenä.

linaho naurahtaa työstään kertoessaan. EU:n myötä maatalousyrittäjille tuli suuria muutoksia ja ilmapiiri alan yllä on Valliahojen mukaan tänä päivänä varsin negatiivinen. Moni onkin lopettanut tilan-

Töitä riittää kahdelle

Siellähän se Keminmaalla Mari-tytär puolisoineen jo malttamattomana odottaa, että pääsee jatkamaan meidän työtä

Vallinahojen mukaan kaksihenkinen perhe tulee kohtuullisen hyvin toimeen lypsykarjan pidolla, tilalla riittää hyvin töitä kahdelle hengelle. Pariskunnan mukaan 30 lehmää on sellainen raja, että työ ei käy ylivoimaiseksi eikä tarvitse tehdä liian suuria investointeja. - Onhan työ toki sitovaa, mutta työssä on toisaalta oma vapaus. Välillä tuntuu yksitoikkoiselta, kun aamulla ja illalla samat hommat toistuvat, mutta työstähän se tämäkin käy, Jouni Val-

sa sinä aikana, kun Jouni on toiminut tilansa isäntänä. - Murto-osa tiloista on enää jäljellä meidänkin suunnalla siihen verrattuna kun nämä hommat aloitin, Jouni Vallinaho toteaa.

Lomaa tarvitaan välillä Maatalousyrittäjätkin tarvitsevat välillä lomaa. Vallinahot ovat siinä mielessä onnellisessa asemassa, että heillä on loma-ajoille tuuraajat omasta takaa. - Tytär on käynyt alan koulut ja myös hänen avopuolisonsa. He lomittavat meitä minkä omilta töiltään joutavat, Vallinahot kertovat. Koska niin perheen tytär kuin hänen avopuolisonsakin ovat molemmat maatiloilta kotoisin ja alan koulut käyneet, mieleen tulee että Vallinahoilla saattaisi löytyä tilan jatkajat aivan omasta takaa. - Siellähän se Keminmaalla Mari-tytär puolisoineen jo malttamattomana odottaa, että pääsee jatkamaan meidän työtä, Isä-Jouni heittää pilke silmäkulmassaan paineita tyttären suuntaan.

Rovaniemen kaupungin liikuntapalveluilla on tarjota kaupunkilaisten käyttöön pari uutta liikuntatilaa. Ounasjoen monitoimihalli Sinetässä on avattu tämän vuoden alussa ja Sinetän koulun liikuntavuorot siirtyvät monitoimihallin saliin. Vapaita aikoja kevääksi

Rovaniemen kaupungin tiedotuslehti

kakyykkyteline ja neljä kpl painonnostotankoja. Tila soveltuu painonnostoharjoitteluun. Vapaita aikoja keväälle 2012 voi hakea liikuntasihteeriltä. Ounasjoen monitoimihallin ja Keltakankaan painonnostotilan harjoitusvuorot kaudelle 2012 – 2013

-nuorilta nuorille Ounasvaaran ja Muurolan lukion oppilaskunnat saivat vieraakseen espanjalaisia opiskelijoita. Kyseessä on 4T4U+EU-hankkeen arviointipalaveri Rovaniemellä. Myös Italiasta on ollut osallistujia hankkeessa. 4T4U+EU on nuorten demokratiahanke ja sitä rahoittaa Kansainvälisen vaihdon keskus Cimo Suomesta. Hanke sisältää vuorovaikutuksen lisäämistä nuorten ja päättäjien välillä, eri maiden nuorten vaikutuskeinojen esittelyä ja vertailua sekä jokaisessa maassa nuorten itse valitseman projektin totutuksen omalla alueellaan. EU- lyhenne tarkoittaa Eurooppalaisen moninaisuuden esiinnostamista sekä vuorovaikutusta MEP:ien sekä nuorten välillä. Suomesta nuoret tapasivat MEP Hannu Takkulan ja toivat hänelle terveiset Espanjassa toteutusta kansainvälisestä turvallisuusseminaarista. Arviointitapaaminen kesti yhteensä viisi päivää. Nuoret kokoontuivat Ounasvaaran lukiolla ja työskentelivät turvallisuusteemaan liittyvien asioiden

lompakkoon. Esitteessä on kerrottu kuinka toimia onnettomuustilanteessa sekä koottu yhteen tärkeitä puhelinnumeroita erilaisia hätätilanteita varten. Opiskelijat kiertävät kouluilla tiedottamassa, opettamassa ensiapua ja esittelemässä hanketta. Vierailun aikana espanjalaiset nuoret asuivat rovaniemeläisten nuorten perheissä ja saivat samalla kurkistuksen suomalaisuuteen saunoen sekä käyden mm pulkkamäessä. Vierailun parhainta antia hankkeiden esittelyjen osalta olivat kaupunginvaltuuston sekä nuorisovaltuuston hallitusten jäsenten tapaamiset. Kaupunginvaltuutettu Liisa Ansala otti ryhmän vastaan ja sai samalla tietämystä hankkeesta. Erityisen vaikuttunut hän oli espanjalaisten omaehtoisesta ensiapuun liittyvästä tiedotustoiminnasta. Ansalan vinkki nuorille tulevaisuuden vaikuttajille olikin, että jos haluaa aikuisena toimia yhteisten asioiden parissa kuten politiikassa, on siihen hyvä harjoitella jo nuorena. Myös nuorisovaltuuston tapaaminen sai espan-

Espanjalaiset opiskelijat vierailivat Rovaniemellä Ounasvaaran ja Muurolan lukion opiskelijoiden vieraina.

Uusia liikuntatiloja avattu 2012 voi hakea Sinetän koulun rehtori Harri Törmäseltä puh. 040 751 0190 tai sähköpostitse harri.tormanen@ rovaniemi.fi. Keltakankaan liikuntahallin toiseen välinevarastoon on rakennettu pieni painonnostotila, jossa välineinä ovat levypainot, jal-

tapasivat tietysti itse Joulupukin. He myös vierailivat Yläkemijoen koulussa tutustumassa suomalaislapsiin sekä Arktikumissa ja Pilkkeessä.

De Jove a Jove

Vallinahot yllättyivät vuoden

Vuoden 2011 maaseutuyrittäjiksi viime vuoden lopussa valitut juotasjärveläiset lypsykarjatilalliset Sirpa ja Jouni Vallinaho yllättyivät iloisesti valinnastaan Rovaniemen maaseutuyrittäjiksi. - Alkujärkytyksen jälkeen palkinnon saaminen alkoi tuntua mukavalta ja kannustavalta. Oikeastaan kaikki, jotka jaksavat tehdä tätä raskasta työtä, ansaitsisivat tällaisen huomionosoituksen, Vallinahot pohtivat. Vallinahoilla on 30 lehmän ja samansuuruisen vasikka- ja hieholauman lypsykarjatila Juotasjärvellä reilun 70 kilometrin päässä Rovaniemen keskustasta. Jouni on toiminut kotitilansa isäntänä jo yli 25 vuotta, Sirpa tuli kuvioihin mukaan kymmenkunta vuotta sitten. - Minulla oli vakituinen virka perhetyöntekijänä En-

yhteistyökumppanina toimi myös VR. Kahden päivän vierailun aikana lapset huoltajineen tutustuivat mm. lappilaiseen porofarmiin sekä Joulupukin Pajakylään ja

haetaan vakiovuorohaun yhteydessä liikuntapalveluilta 15.5.2012 klo 16 mennessä.

kanssa. Espanjalaiset kertoivat omasta de Jove a Joveprojektistaan. Nuoret olivat huomanneet, ettei koulussa annettu riittävästi ensiapuvalmiuksia tositilanteiden varalle. He tekivät yhteistyötä alueen lääkäreiden ja asiantuntijoiden kanssa ja laativat yhdessä taitettavan esitteen, joka mahtuu

jalaisia nuoria miettimään heidän omia vaikutuskeinojaan omalla alueellaan. Espanjalaisilta kun puuttuvat vastaavanlaiset nuorille systemaattisesti suunnatut vaikutuskanavat. Hankkeen yhtenä odotettuna hetkenä oli tapaaminen Joulupukin kanssa.

www.rovaniemi.fi

Palvelut

Rovaniemellä käytössä uusi esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma

Rovaniemellä on ollut viime syyslukukauden alusta saakka käytössä uusi esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelma. Opetussuunnitelman uudistamisen taustalla on kesällä 2010 annettu laki perusopetuslain muuttamisesta. Uuteen lakiin tehdyillä muutoksilla vahvistettiin oppilaan oikeutta suunnitelmalliseen, varhaiseen ja ennalta ehkäisevään kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tukeen. Lisäksi muutoksilla täydennettiin oppilashuoltoa, oppilai-

den henkilötietojen käsittelyä, salassapitoa ja luovuttamista koskevia säännöksiä. Rovaniemen uuden opetussuunnitelman pohjana ovat Rovaniemen kaupungin ja Rovaniemen maalaiskunnan yhdistymisen jälkeen vuonna 2007 laaditut Rovaniemen perusopetuksen opetussuunnitelma sekä Rovaniemen esiopetuksen opetussuunnitelma.

Rovaniemi on

KUVA: TIMO TÖRMÄNEN

UPEA KAUPUNKI Rovaniemen Saaren koulu sai tammikuun puolessa välissä harvinaisia vieraita, kun taloon saapui kolme färsaarelaista opettajaopiskelijaa. Naiset tulivat suorittamaan opintoihinsa liittyvää opetusharjoittelua Suomeen ja nimenomaan Rovaniemelle, koska olivat kuulleet eräältä yliopiston opettajaltaan ylistäviä kommentteja Rovaniemestä ja myös suomalaisesta koulujärjestelmästä. - Meitä kiinnosti kovasti suomalainen koulujärjestelmä, koska Suomi on pärjännyt kansainvälisessä PISAtutkimuksessa aina niin erinomaisesti. Siksi tulim-

me Suomeen, Sonja i Gong, Birged Frederiksberg ja Maria Sorensen kertovat. Naisten mukaan heillä oli ennakkokäsitys suomalaisesta koulujärjestelmästä, he ajattelivat täällä käytettävän hyvin kovaa kuria koska oppimistulokset ovat niin hyviä. - Se käsitys oli ihan väärä. Lapset ovat täällä jotenkin luonnostaan kohteliaita, sen he ovat oppineet jo ihan pieninä. Toki täällä on luokissa parempi kuri kuin meillä Färsaaarilla, mutta se taas johtuu loistavista opettajista, jotka keskittyvät esimerkillisesti työhönsä, naiset kehuvat kilvan suo-

malaista koulujärjestelmää ja Saaren koulun opettajia. Myös vanhempien kunnioitus koulua kohtaan on yllättänyt 13 päivää Saaren koulussa harjoittelussa viihtyvät färsaarelaiset vieraat.

Rovaniemeläiset ystävällisiä Färsaarelaiset naiset antavat ylisanoja myös Rovaniemelle ja rovaniemeläisille. Rovaniemeläiset ovat naisten mielestä erittäin ystävällisiä ja rentoja. - Eräänäkin päivänä kun katsoimme kaupungilla karttaa, yksi rouva tuli kysymään voisiko hän auttaa meitä, naiset kehuvat kaupunkilaisten ystävällisyyttä.

Färsaarelaiset opettajaopettajat Sonja i Gon, Birget Frederiksberg ja Maria Sorensen kehuvat kovasti rovaniemeä ja rovaniemeläisiä ihmisiä.

Muutenkin Rovaniemellä on färsaarelaisten opettajaopiskelijoiden mukaan ihanaa ja Rovaniemen reissu on heille hieno kokemus. - Santa Park, Napapiiri ja Arktikum ovat upeita kohteita. Myös lumi on ihanaa, meillä Färsaarilla kun

lumi vain joskus käväisee maassa. Pakkasta täällä on ehkä hieman liikaa, muuten Rovaniemi on upea kaupunki, eksoottiset vieraat kertaavat Rovaniemen kokemuksiaan. Kun naisilta kysyy, mitä he haluaisivat viedä muka-

naan tältä reissulta kotiinsa Färsaarille, Birgid vastaa sen liittyvät opettajuuteen. - Haluaisin tulla samanlaiseksi opettajaksi kuin Anna-Kaisa, Birgid sanoo empimättä tarkoittaen harjoitteluluokkansa opettajaa Saaren koulussa.

NUORISOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET Avustuksilla nuorisolautakunta toteuttaa nuorisolain tavoitteita, joiden toteuttamisen lähtökohtina ovat yhteisöllisyys, yhteisvastuu, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, monikulttuurisuus ja kansainvälisyys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Haettavat avustusmuodot ja hakuajat 1) Toiminta-avustukset paikallisille nuorisojärjestöille, nuorisotyön palvelu järjestöille ja nuorisotyötä tekeville järjestöille 2.4.2012 klo 16.00 mennessä 2) Kohdeavustukset nuorten omaehtoiseen tekemiseen ja nuorisotoiminnan järjestämiseen, haettavina ympäri vuoden. Avustusten jakoperusteet, hakulomakkeet, -ohjeet ja tarkemmat tiedot löytyvät nuorille suunnatuilta nettisivuilta osoitteesta http://nuti.rovaniemi.fi/Jarjestoille,_ryhmille Hakemukset vaadittuine liitteineen toimitetaan nuorisolautakunnalle osoitteella: Rovaniemen nuorisolautakunta, PL 8216, Hallituskatu 7, 96100 Rovaniemi. Tiedusteluihin vastaa sivistystoimenasiantuntija Anne Luiro 0400 139019. Myöhästyneitä hakemuksia ei oteta käsittelyyn.

Asiakaspalvelupiste Osviitta uudistuu Rovaniemen kaupungintalolla (Hallituskatu 7) toimiva kaupungin asiakaspalvelupiste Osviitta uudistuu kuluvan kevään aikana. Tällä hetkellä tavoiteaika parin viikon remontille on maaliskuu, mutta ihan täyttä varmuutta ajankohdasta ei vielä ole. Kun ajankohta selviää, siitä tiedotetaan tarkemmin. - Saamme remontilla asiakastiloille enemmän

väljyyttä, tilan valaistus paranee, tilan toimivuus paranee ja myös tilan akustiikka paranee. Muutokset ovat tärkeitä Osviitan toimivuuden kannalta, asiakkaat saavat parempaa palvelua, palvelujohtaja Sirpa Salminen Rovaniemen kaupungilta kertoo. Remontin ajan Osviitta toimii rajoitetusti nykyisten tilojen välittömässä läheisyydessä.

Rovaniemen kaupungin tiedotuslehti

Palvelut säilyvät ennallaan Osviitan palvelut säilyvät remontin jälkeenkin ennallaan. Osviitasta saa jatkossakin Lippupisteen kautta pääsylippuja erilaisiin tapahtumiin ympäri Suomen, kaavaotteita, tonttihakemuksia, lainhuuto- ja rasitustodistuksia sekä matkahuollon bussikortteja. - Myös Rovaniemen kaupungin lähettämiä laskuja voi Osviitassa mak-

saa ja erilaisia kaupungille tulevia hakemuksia jättää. Tarjoamme palveluja kaupunkilaisille, yrityksille, yhdistyksille ja kaupungin henkilökunnalle, Sirpa Salminen selvittää ja kertoo että Osviitassa on myös internet-asiakaspääte.

LIIKUNTATOIMINTA-AVUSTUKSET Rovaniemen kaupungin liikunta- ja nuorisopalvelukeskus julistaa haettavaksi vuoden 2012 liikuntatoiminta-avustukset seuraavasti: * Liikuntatoiminta-avustus liikunta- ja urheiluseuroille * Liikuntatoiminta-avustus soveltavaa liikuntaa järjestävälle erityisyhdistykselle Avustus haetaan hakulomakkeella, jota saa Osviitta palvelupisteestä, Hallituskatu 7, liikunta- ja nuorisopalvelukeskuksesta, Keltakangas 1 sekä Internetosoitteesta www.rovaniemi.fi. Hakemukset liitteineen toimitetaan Rovaniemen liikunta- ja nuorisopalvelukeskukseen os. PL 8216, 96101 Rovaniemi tai osoitteeseen Keltakangas 1 perjantaihin 30.3.2012 klo 16.00 mennessä. Myöhästyneitä hakemuksia ei oteta käsittelyyn. Tiedusteluihin vastaavat liikuntapalvelut Tapio Pahtaja p. 0400 292 073 ja liikuntasihteeri p. 0400 837 857.

www.rovaniemi.fi

Palvelut KUVAT: TIMO TÖRMÄNEN

Ounasvaaran hammashoitola suljettu muuton vuoksi Ounasvaaran hammashoitola on suljettu ja puhelimet pois käytöstä muuton vuoksi. Hoidossa oleville tiedotetaan asiasta kirjeitse ja puhelimitse. Toiminnan arvioitu

käynnistyminen uudessa toimitilassa Pohjolankatu 2:ssa viikolla 7. Tästä tiedotetaan ajankohdan tarkennuttua. Pahoittelemme muutosta mahdollisesti aiheutuvaa haittaa.

ROVANIEMEN KYLIEN KEHITTÄMISSÄÄTIÖN MYÖNTÄMÄT MÄÄRÄRAHAT VUONNA 2012 Yritysseteli 1.000 euroa/yritys • Pieninvestoinnit • Kehittämistoimenpiteet Rovaniemen Kehitys Oy, Sanna Riekki-Poikela puh. 040-513 7890 www.rovaniemenkehitys.fi; yritysseteli

35.000 €

Yritysten markkinointi • Yhteismarkkinointitoimenpiteet Rovaniemen Kehitys Oy, Risto Saukkoriipi puh. 040-572 0523

15.000 €

Maaseutumatkailuyritysten markkinointi 10.000 € • 50 % tuki yhteismarkkinointiin osallistumiseen I-vuodella Rovaniemen matkailu ja markkinointi Oy Sanna Kortelainen puh. 040-576 3414 Kylien kulttuuritoiminta • Kyläpajat • Tapahtumat • Kuljetukset Rovaniemen kaupunki kulttuuripalvelukeskus Eija-Riitta Jauhiainen puh. 040-706 0658

10.000 €

Ikäihmisten liikuntatoiminta 10 000 € • Osallistumisen mahdollistaminen terveysliikuntapalveluihin Rovaniemen kaupunki liikuntapalvelut Katriina Merkkiniemi puh. 040-5625 337 Kylien investointihankkeet • Kylien omaehtoisen toiminnan kehittäminen Rovaniemen kaupungin hyvinvointipalvelut osasto Päätökset tekee kaupunginhallitus

täyteen elämää

Vaativa urakka Talon rakennuttajakonsultti Tuomo Nevala kertoo Pienteollisuustalon remontin olleen vaativan urakan, joka oli kyllä rakentajan tiedossa jo etukäteen. - Tilojen purku-urakka

alkoi kesäkuun lopussa ja varsinainen rakennusurakka syyskuun alussa. Pieniä yllätyksiä on rakentamisen aikana tullut, mutta niistä on selvitty hyvin ja aikataulussa ollaan, Nevala kertoo. Tällä hetkellä rakennusurakkaa valmistelee loppuun kolmisenkymmentä rakennusmiestä. Valmista tulee olla 13. helmikuuta ja töitä tehdään näin lopussa kahdessa vuorossa aamuviidestä iltakymmeneen. Talon uusi pääsisäänkäynti tulee olemaan kauppatorin puolella. Siinä paikalla sijaitsi ennen lastauslaituri rahtiliikennettä varten. - Pääsisäänkäynnin puolella on suurin osa talon parkkipaikoista, joten siksikin sen on järkevää sijaita talon sillä puolen. Samoin siitä pääsee suoraan näihin toisen kerroksen tiloihin, kulku on näin ollen mahdollisimman esteetöntä ikäihmisten liikkumista ajatellen, Tuomo Nevala toteaa.

Ikäihmisten palvelukeskus Pienteollisuustaloa voi jatkossa kutsua myös ikäihmisten palvelukeskukseksi,

Rovaniemen kaupungin tiedotuslehti

___________

YHTEENSÄ

Pienteollisuustalo Rovaniemellä Pohjolankadulla sijaitseva Pienteollisuustalo on saamassa kokonaan uuden elämän. Rovaniemen kaupunki avaa helmikuun puolivälissä taloon palvelukeskuksen, joka sisältää hammashoitolan, kotihoidon ja omaishoidon palvelut, Muistituvan, siivouspalvelukeskuksen sekä myös senioriyhdistysten kokoontumistilat. Jo viime vuoden marraskuussa taloon muutti Polar Taitoa Oy, joka hoitaa Rovaniemen kaupungin henkilöstöhallinnon palkanlaskentoineen. Kaikki muut em. palvelut tulevat sijaitsemaan talon toisessa kerroksessa, ainoastaan siivouspalvelukeskus tulee siirtymään talon ensimmäiseen kerrokseen. Polar Taitoa Oy toimii talon kolmannessa kerroksessa.

75.000 €

koska niin moni ikäihmisten palveluista tulee sijaitsemaan talossa. - Meillä oli tavoitteena koota ikäihmisten palvelut yhteen paikkaan. Se helpottaa ikäihmisten asioiden hoitoa ja saa eri toimijat tekemään entistä enemmän yhteistyötä, kertoo Rovaniemen kaupungin vanhustyön johtaja Johanna Lohtander. Lohtanderin mukaan esimerkiksi senioriyhdistysten kokoontumistilat eli ns. eläkeläistilat tulevat todella tarpeeseen. Entisiä Valtakadun tiloja käytti jo 40 eri järjestöä ja eläkeläisten määrä tulee jatkossa kasvamaan entisestään. - Nyt saadaan todella upeat tilat eläkeläisjärjestöille, jotka on remontoitu juuri heidän tarpeidensa mukaan. Tilaakin tulee tuplasti lisää, uusien tilojen koko tulee olemaan yli 500 m2, Lohtander iloitsee. Tilat avataan eläkeläisjärjestöjen käyttöön torstaina 16. helmikuuta ja kevääksi Valtakadun tiloihin tehdyt tilavaraukset siirtyvät automaattisesti Pienteollisuustalon tiloihin.

155.000 €

TEKNISET PALVELUT TIEDOTTAA Hammashoidolle suuret tilat Uusiin hulppeisiin hammashoidon tiloihin Pienteollisuustalolle siirtyvät niin Ounasvaaran kuin Sairaalakadunkin hammashoitolat. Samoin suun terveydenhuollon esimiehet siirtyvät Pienteollisuustalolle. Tiloihin tulee kaikkiaan yhdeksän hoitohuonetta ja tilaa hammashoidolle tulee kaikkiaan yli 700 m2. Ikäihmisten palveluohjaus muuttaa myös Pienteollisuustalolle ja on uusissakin tiloissa avoinna arkipäivisin klo 8.30 – 12. Asiakas voi käydä asioimassa joko paikan päällä tai ottaa yhteyttä puhelimitse puh 050 362 0570. Kotihoidon palveluohjaus on suljettu muuton ajan ajalla 20. – 24.2.2012. Yhteydenotot em. aikana puh. 050 362 0570. Kotihoidon tiimeistä Pienteollisuustalolle siirtyvät Uittotiimin kotihoito/ keskustan tiimi sekä Rovatiimin kotihoito/Vaaranlammen tiimi. Kotihoidon palveluesimies siirtyy myös Pienteollisuustalolle samoin kuin SAS-hoitaja.

Yhdyskuntatekniikka, nähtävillä olevat suunnitelmaehdotukset Seuraavat suunnitelmaehdotukset ovat yleisesti nähtävillä 2.2.2012 – 16.2.2012 palvelukeskus Osviitassa, osoitteessa Hallituskatu 7, sen aukioloaikoina ma – pe klo 8.00 – 16.00 : - Vanhan torin kehittämissuunnitelma, yleissuunnitelma (keskusta) - Keskuskoulunpuisto, yleissuunnitelma (Ratantaus) - Sortosentien leikkipaikka, puistosuunnitelma (Paavalniemi) - Elohuoneenpuiston leikkipuisto, puistosuunnitelma (Pöykkölä) Mahdolliset muistutukset ehdotuksista tulee toimittaa viimeistään 16.2.2012 klo 15.00 mennessä kaupunginkanslian kirjaamoon, Hallituskatu 7, PL 8216, 96100 ROVANIEMI.

TERVEYSPALVELUKESKUS TIEDOTTAA Mammografiat eli rintojen seulontatutkimukset vuonna 2012 Rovaniemen kaupunki järjestää mammografia eli rintojen seulontatutkimukset vuonna 2012 seuraaville ikäluokille: 1962, 1960, 1958, 1956, 1954, 1952, 1950, 1948, 1946 ja 1944 vuonna syntyneille rovaniemeläisille naisille. Kuvauksiin tulee henkilökohtainen kutsu. Kuvaus suoritetaan osoitteessa: Terveystalo Rovaniemi Revontulikeskus, Koskikatu 27 Seulontapapat eli naisten kohdunkaulankanavan syövän seulonnat vuonna 2012 Rovaniemen kaupunki järjestää seulontapapat eli naisten kohdunkaulankanavan syövän seulonnat vuonna 2012 seuraaville ikäluokille: 1982, 1977, 1972, 1967, 1962, 1957 ja 1952 syntyneille rovaniemeläisille naisille. Papanäytteen ottoon tulee henkilökohtainen kutsu. Kutsut lähetetään syntymäpäivän mukaisessa järjestyksessä. Näytteitä otetaan Rovaniemen kaupungin opiskeluterveydenhuollon tiloissa koulujen lomien aikana, osoite Kansankatu 8, toinen kerros. Vastaus tulee kotiosoitteeseen Suomen syöpäyhdistykseltä 1-4 kuukauden sisällä näytteen otosta.

www.rovaniemi.fi

Vapaa-aika

Asiakkaat erittäin tyytyväisiä Rovaniemen kulttuurikohteisiin

13 KUVA: PETRI UUTELA

Kulttuurimatkailulla on tulevaisuudessa suuret mahdollisuudet Rovaniemellä. Viime vuoden lopulla päättynyt kolmivuotinen Helsingin, Mäntän, Turun ja Rovaniemen kulttuurikohteiden yhteinen Kulttuurin ketju-kehittämishanke on vienyt Rovaniemen kulttuurimatkailua aimo harppauksen eteenpäin. Hankkeen aikana mitatut asiakastyytyväisyyslukemat ovat Rovaniemellä nousseet selvästi, vaikka lähtötilannekin oli jo kiitettävällä tasolla. - Onhan se hienoa, että olemme onnistuneet Arktikumin ja Korundin kehittämisessä niin hyvin, että ne ovat asiakkaiden mielestä tasokkaita kohteita. Erityisesti olemme onnistuneet lasten ja nuorten huomi-

oimisessa, joka lähtötasomittauksessa koettiin puutteelliseksi. Tuorein mittaus osoittaa, että kohteet ovat parantaneet lasten ja nuorten palveluita huomattavasti. Myös kohteiden palvelutaso on asiakkaiden mielestä kiitettävää, kertoo Arktikum-Palvelu Oy:n toimitusjohtaja Päivi Heikkala tyytyväisenä. Kulttuurimatkailulla on tulevaisuudessa suuret mahdollisuudet Rovaniemellä. Rovaniemen Matkailu ja Markkinoinnin toimitusjohtajan Sanna Kortelaisen mukaan nyt ovat erityisesti yksilömatkailijat liikkeellä ja heidät tulee huomioida esimer-

Ulkoliikuntavuorojen hakuaika käynnissä Rovaniemen liikuntapaikkojen käyttövuorojen hakuajat ovat käynnistyneet. Menossa on hakuaika ulkokenttävuoroille kesäkaudelle 2012. Hakuaika nurmi-, tekonurmi- ja hiekkakentille ajalle 1.6. – 31.8. päättyy perjantaina 30.3.2012 klo 16. Liikuntapaikkojen käyttövuoroja haetaan hakulomakkeella, joita saa Liikuntapalveluista, Osviitasta kaupungintalolta ja Rovaniemen kaupungin internet-sivuilta www.rovaniemi.fi kohdasta lomakkeet. Hakemukset tulee toimittaa liikuntapalveluille Keltakangas 1, 96300 Rovaniemi tai yhteispalvelupiste Osviittaan, PL 8216, 96101 Rovaniemi. Vakiovuorot tulevalle syys- ja kevätkaudelle (1.8.2012 – 31.7.2013) tulee hakea 15.5.2012 klo 16 mennessä. Vuorojen hakeminen tapahtuu samalla tapaa kuin kesäkauden 2012 hakukin. Kilpailuja ja tapahtumia varten varauksia koskevat tiedustelut liikuntasihteeri Sami Laineelta puhelimitse puh. 0400 837 857.

Lapin Kamariorkesteri

keski-ikään Lapin kamariorkesteri täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Orkesteri sai alkunsa, kun Rovaniemen Orkesteri perustettiin v. 1972. Orkesterista tuli v. 1982 Rovaniemen kaupunginorkesteri ja nykyisin orkesteri tunnetaan Lapin kamariorkesterina. Orkesterissa on 18 päätoimista muusikkoa, sen taiteellisena johtajana on syksystä 1996 lähtien toiminut kapellimestari John

Storgårds. Lapin kamariorkesteri on Suomen ja koko EU-alueen pohjoisin ammattikamariorkesteri. Rovaniemeä kotipaikkanaan pitävä orkesteri on alueorkesteri, joka esiintyy niin Lapin läänissä kuin koko Pohjoiskalotilla sekä ympäri Suomea. Orkesteri on kysytty vierailija eri festivaaleilla, se on konsertoinut mm.

Rovaniemen kaupungin tiedotuslehti

kiksi verkkoviestinnän keinoin. - Ihmiset ovat nykyään kiinnostuneita hyvin monenlaisista asioista, suhtautuvat asioihin avarammin ja ovat kiinnostuneita paikallisista ilmiöistä. He osaavat kuluttaa kulttuuripalveluita ja erilaisia asioita halutaan lomalla miksata rohkeammin. Matkailun kulttuuristen sisältöjen avulla profiloidaan Rovaniemeä matkailukohteena ja vahvistetaan matkailun kilpailukykyä sekä vetovoimaa, Kortelainen toteaa.

Arktikum on yksi Rovaniemen kulttuurikohteiden helmistä.

Seurainfo urheiluseuroille

myöhemmin keväällä Rovaniemen kaupungin liikuntapalvelut on järjestänyt vuosittain helmi-maaliskuun vaihteessa seurainfon. Yhteistyöpalaveriin on kutsuttu kaupungissa liikunta- ja urheilutoimintaa tuottavat liikunta- ja urheiluseurat sekä erityisliikuntajärjestöt. - Tilaisuudessa on tiedotettu ja ohjeistettu yhdistyksiä ja järjestöjä liikuntatoiminta-avustusten hakemisessa, tukien ja vuorojen hakukäytänteistä ja – ajoista sekä ajankohtaisista asioista, palvelupäällikkö Tapio Pahtaja kertoo. Infotuokiossa on vuosittain päässyt esittelemään toimintaansa myös jokin liikuntapalveluiden yhteistyökumppaneista. Liikuntatoiminta-avustusten hakuaika on edelleen perinteisesti maaliskuu. Hakuaika päättyy tänä vuonna 30.3. klo 16. Hakulomakkeen ja perusteet liikuntatoiminnan tukien myöntämiselle voi tulostaa KUVA: MARCO BORggREVE

kaupungin verkkosivuilta, noutaa Osviitta -palvelupisteestä kaupungintalolta tai liikuntapalvelujen toimipisteestä, joka sijaitsee Keltakankaan liikuntahallilla os. Keltakangas 1. Toiminta-avustusten hakua koskevissa asioissa voi kääntyä tarvittaessa liikuntapalveluiden puoleen, liikuntasihteeri puh. 0400 837 857, palvelupäällikkö puh. 0400 292 073. - Tänä vuonna seurainfo pidetään myöhemmin keväällä, kuitenkin ennen kesää. Tilaisuutta on tarkoitus uudistaa ja kehittää enemmän keskustelevaksi ja tulevaisuuden suunnittelua palvelevaksi kokoontumiseksi. Sitä voisi jatkossa kutsua vaikka työnimellä liikuntakonferenssi tai liikuntaseminaari, Pahtaja linjaa. Tilaisuuden ajankohta, paikka ja ohjelma tarkentuvat kevään aikana. Tapahtumasta lähetetään kutsu seuroille kuukautta ennen tilaisuuden ajankohtaa.

Tampere Biennalessa, Viitasaaren Musiikin aika –festivaaleilla, Kaustisen kamarimusiikkiviikoilla, ja Pohjois-Norjan juhlaviikoilla sekä Luosto Classic -tapahtumassa. Lapin kamariorkesteri on muotoutunut sekä työtavoiltaan että voimavaroiltaan erääksi maamme monipuolisimmista orkestereista. Orkesterin monipuolisuus ja ammatillinen osaaminen nostavat sen suomalaisen taide-elämän eturiviin. Orkesterin profiiliin kuuluu jatkuvat Suomen ensiesitykset kaikkien aikakausien kansainvälisten säveltäjien

teoksista ja se on viime aikoina myös kantaesittänyt useiden merkittävien säveltäjien teoksia (mm. Aulis Sallinen, Kalevi Aho, Pehr Henrik Nordgren ja Jósef Sári). Orkesteri on saanut myös lukuisia palkintoja. TV 1 myönsi Lapin kamariorkesterille ja kapellimestari John Storgårdsille Vuoden Valopilkku 1998 kunniakirjan, Lapin taidetoimikunta myönsi vuoden 2000 taidepalkinnon orkesterille ja orkesterin taiteelliselle johtajalle myönnettiin vuoden 2000 Rovaniemen kaupungin ja maalaiskunnan yhteinen kulttuuripalkinto.

www.rovaniemi.fi

Vapaa-aika

Nuorten

oma sivu

TYTTÖKERHO MONDELLA perjantaisin Tyttökerho kokoontuu Mondella perjantaisin klo 16.00-17.30. Kerhossa luvassa erilaista ohjattua toimintaa: kokkausta, liikuntaa, taidetta ja muita ”tyttöjen juttuja”. Kerhoon pääsevät mukaan kaikki 7.-8.- luokkalaiset tytöt. Lisätietoja voi kysyä: Heidi Jyrkkä/Monden nuorisotila 040-532 4841 tai etunimi.sukunimi@rovaniemi.fi

Hilla kokoaa Korkalovaaran nuoret yhteen KUVAT: SUVI KOUKKULA JA HANNE-MARIA OJUVA

Hillan nuorisotila toimii Korkalovaaran alueen perinteisenä nuorten vapaa-ajanviettopaikkana sekä alueen nuorisotyön keskuksena. Tilan toiminnasta vastaa kaksi nuoriso-ohjaajaa; Maijaleena Seppälä sekä Sanna Hallikainen, jotka suunnittelevat nuorisotilalla mm. nuorille ohjattua toimintaa, kerhoja ja tapahtumia. Nuorisotilan aktiiviset kävijät Nikola Veinberga (13v.) sekä Hannu Pääkkö (16v.) ovat oikeat henkilöt esittelemään Hillan nuorisotilan toimintoja. - Täältä löytyy nuorille erilaisia pelivälineitä, kuten biljardipöytä, snooker, ilmakiekko, pingis, pöytäfutis ja pelihuone, jossa voi pelata erilaisia konsolipelejä. Nuorisotilalta löytyy myös oleskelutila, jossa voi viettää vapaasti aikaa muiden kavereiden kanssa jutustellen tai vaikkapa televisiota katsellen. Nuorisotilalta löytyy myös oma kuntosali, Hillan vakiokävijät kertovat. Nikola käy Hillan nuorisotilalla 4-5 kertaa viikossa tapaamassa kavereitaan, pelailemassa sekä muuten

vaan ”hengailemassa”. - Olen käynyt tutustumassa myös muilla nuorisotiloilla, mutta Hilla on minulle se mieluisin paikka, koska kaikki kaveritkin käyvät täällä, Nikola kertoo. Hannu Pääkkö muutti vuoden 2011 alussa Rovaniemelle ja käy Hillalla ”melkeinpä aina” tilan ollessa auki. Muutettuaan Rovaniemelle Hannu on saanut uusia ystäviä itselleen Hillan nuorisotilalta. - On todella mukavaa, että on tällainen paikka missä voi tavata kavereitaan ja viettää vapaa-aikaa kavereiden kanssa koulun ulkopuolella, Hannu toteaa.

Monenlaista ohjattua toimintaa Hillan nuorisotilalla järjestetään erilaista ohjattua toimintaa, kuten leffailtoja, bilismatseja, pingismatseja sekä esimerkiksi yhdessä kokkailua. Nikola ja Hannu kuuluvat myös uusina valittuina jäseninä Hillan nuorisotilan tilatoimikuntaan, jossa nuoret pääsevät olemaan osallisena ja vaikuttamaan nuorisotilalla järjestettyyn toimintaan ja mm. erilaisiin hankintoihin.

Nikola Veinberga (ylh.) ja Hannu Pääkkö ovat Hillan nuorisotilan aktiivisia kävijöitä.

Nuorisotilan tilatoimikunnat suunnittelevat myös Hillan nuorisotilalle erilaisia tapahtumia sekä järjestävät discoja ala-kouluikäisille. - Tilatoimikunta kokoontuu aina kuun alussa ja siellä käydään läpi mitä minkäkin kuukauden ai-

kana Hillalla tapahtuu. Lisäksi järjestämme muille tilan nuorille paneelikeskustelun, jossa he pääsevät tekemään esityksiä tilatoimikunnalle tilalle hankittavista peleistä. Tilatoimikunnan kautta nuoret pääsevät vaikuttamaan tilan asioihin ja saavat äänensä kuuluviin,

Nuori kulttuuri - Sounds 2012 Vuoden 2012 Nuorikulttuuri-tapahtuman aiheena on musiikki. Nuori kulttuuritapahtuman tarkoituksena on tarjota nuorille taiteen harrastajille foorumi taitojensa esittämiseen sekä dialogiin ja vuorovaikutukseen muiden harrastajien kanssa alueellisesti ja valtakunnallisesti. Nuori kulttuuri on jokavuotinen koulutuksellinen tapahtumakokonaisuus, jossa esiintyjät saavat arvion esityksestään. Rovaniemen aluetapahtuman järjestää Rovaniemen nuorisopalvelut ja kulttuuripalvelukeskus. Rovaniemen aluetapahtuma järjestetään 24.2.2012 Monden nuori-

sotilalla ja tapahtumaan tulee ilmoittautua 10.2. mennessä. Ilmoittautumislomake löytyy osoitteesta www.rovaniemi.fi/nuti Rovaniemen aluetapahtumasta jatkoon päässeet ryhmät pääsevät esiintymään valtakunnalliseen Nuori kulttuuri-tapahtumaan Turkuun toukokuussa. Sounds 2012 tapahtuman tyylejä on kolme: klassinen musiikki (orkesterit, yhtyeet, kuorot ja lauluyhtyeet), kansanmusiikki (yhtyeet ja lauluyhtyeet) ja rytmimusiikki, kuten rock, pop, jazz, laulelma, iskel-

Rovaniemen kaupungin tiedotuslehti

mä, reggae ja dance (yhtyeet ja lauluyhtyeet). Esityksen pituus voi olla enintään 10 minuuttia. Osanottajat jaetaan kahteen ikäsarjaan; vuosina

2001 – 1997-syntyneet (10-15-vuotiaat) sekä vuosina 1996 – 1992-syntyneet

(16-20-vuotiaat). Ryhmän koko tulee olla vähintään kolme henkilöä, joista enintään 1/3 saa poiketa ikärajoituksesta. Rajoitus ei koske esitysten eikä ryhmien ohjaajia. Nuoret, jotka saavat pääasiallisen toimeentulonsa musiikista, ovat musiikin ammatillisessa koulutuksessa tai ovat suorittaneet musiikin ammatillisen tutkinnon, eivät voi osallistua tapahtumaan. Lisätietoja Rovaniemen aluetapahtumasta nuorisotoiminnan koordinaattorilta annemari.arkimo@rovaniemi.fi puh. 040 551 1361.

Nikola ja Hannu listaavat tilatoimikunnan tehtäviä. Jokaisella nuorisotilalla on yhdessä nuorten kanssa sovitut ”pelisäännöt”, näin myös Hillalla. Nikola ja Hannu kertovat, millaiset ovat Hillan nuorisotilan säännöt. - Hillalla noudatamme

hyviä käytöstapoja, kiroilla ei saa ja jos niin tekee, joutuu ulos ”jäähylle”. Kunnioitamme toisiamme, emme riko toisten tavaroita tai tilan yhteisiä tavaroita sekä tappeleminen tilalla on kielletty. Jos jotain ongelmia tulee, ohjaajat puuttuvat tilanteeseen välittömästi.

WinterBreak 2012 – Hiihtolomalla tapahtuu maanantai 5.3. 11 – 14 Uintia Vesihiidessä, peruskoululaisille hinta 1 €, muille normaalihinta. tiistaina 6.3. 12 – 15 Laskettelua Oukulla, hissilippu rovaniemeläisille peruskoululaisille ilmainen. keskiviikko 7.3. 12 – 15 Pipolätkää ja luistelua Lappi Areenalla, tapahtuma kaikille maksuton. torstai 8.3. 12 – 15 Laskettelua Oukulla, hissilippu rovaniemeläisille peruskoululaisille ilmainen. 14 – 17 Monodisco Oukulla, menossa mukana DJ Juke. Tapahtuma kaikille maksuton. perjantai 9.3. 11 – 14 Uintia Vesihiidessä, peruskoululaisille hinta 1 €, muille normaalihinta. 17 – 20 Give me a break-ilta Mondella, K-13 Illassa mm. kokkisota, muotishow, sumopainia …

www.rovaniemi.fi

Vapaa-aika

15 KUVAT: ARTO LIITI

Korundi on Rovaniemen jalokivi! Viime vuonna kesän kynnyksellä avattu kulttuuritalo Korundi on noussut nimensä mukaisesti Rovaniemen jalokiveksi. Jalokiven kovina ytiminä toimivat talon päätoimijat, Lapin kamariorkesteri sekä Rovaniemen taidemuseo. - Kyllä meillä on upeat toimijat talossa, jotka tekevät Korundista Korundin. Ilman niitä Korundia ei olisi, kehuvat talon asiakaspalveluista vastaavat Arktikum-palvelu Oy:n toimitusjohtaja Päivi Heikkala sekä myyntipäällikkö Sanna Sandgren. Jalokivi ei olisi jalokivi, jos sen hionta ei olisi onnistunut täydellisesti. Korundin kohdalla sen suunnittelun tehnyt arkkitehtitoimisto Juhani Pallasmaa on onnistunut suunnitelmassaan täydellisesti. - Talon tilojen tunnelmat ovat ainutlaatuisen upeita ja tilat ovat osoittautuneet todella toimiviksi. Myös musiikkisalista on tullut kamariorkesterin ulkomaisilta vierailijaesiintyjiltä ylistävää palautetta, samoin yleisöltä ja orkesterilta itseltään. Akustiikka salissa on todella onnistunut, Korundin myyntikaksikko myhäilee tyytyväisenä.

Upea avajaisnäyttely Sekä Heikkalan että Sandgrenin mielestä Rovaniemen taidemuseossa esillä oleva talon avajaisnäyttely Natu-

Kyllä meillä on upeat toimijat talossa, jotka tekevät Korundista Korundin. Ilman niitä Korundia ei olisi re Forte on aivan upea ja he kehuvatkin estotta museotoimenjohtaja Hilkka Liikkasen kuratointia kyseisen näyttelyn osalta. - Hilkka on tehnyt aivan upean kuratoinnin Nature Forteen. Useat taiteeseen vih-

kiytyneet vierailijat ympäri Suomen ovat ihmetelleet, miten Rovaniemellä voi olla näin tasokas näyttely esillä. Paras yleisöpalaute naiskaksikon mukaan taidemuseon tasosta on tullut Lapin Kansan tekstiviestipalstan kautta, jossa joku kävijä antoi näyttelylle huikean hienon palautteen. - Tekstiviestissä vierailija piti Korundia parempana kuin New Yorkin Guggenheim-museota. Tuo tekstiviesti oli meille todella iloinen yllätys, Päivi Heikkala ja Sanna Sandgren muistelevat yhtä todellista ilon hetkeä Korundiin liittyen.

Talo ollut täynnä tapahtumia Joissain piireissä on Korundiin liittyen liikkunut juttuja, KUVAT: TIMO TÖRMÄNEN

joiden mukaan talo on pyörinyt ensimmäisen puoli vuotta pahasti tyhjäkäynnillä. Talo on kuitenkin kerännyt puolessa vuodessa peräti 30 000 kävijää. - Meillä on ollut todella paljon monipuolisia tapahtumia. Kamariorkesterin konserttien lisäksi on ollut muita konsertteja, elokuvaesityksiä, teatteriesityksiä ja kokouksia. Yritysten järjestämiä tilaisuuksia on ollut paljon cocktailtilaisuuksista illallisiin, joihin on sitten yhdistetty erilaista talon sisältöä kuten näyttelykierroksia ja konsertteja, Arktikum-palvelu Oy:n toimitusjohtaja ja myyntipäällikkö luettelevat ja haluavat samalla leikata vääriltä huhuilta siivet. Yhdistystoimijatkin ovat löytäneet Korundin. Syksyllä talossa oli perheille suunnattu lastenfestivaali, joka veti väkeä liki 500 henkeä. - On hienoa, että ns. kolmas sektorikin on löytänyt talon ja he haluavat jatkaa yhteistyötä kanssamme jatkossakin, Päivä Heikkala ja Sanna Sandgren tuumaavat tyytyväisinä.

Tänä vuonna vauhti kiihtyy Sanna Sandgren (vas.) ja Päivi Heikkala ovat erittäin tyytyväisiä Korundin ensimmäiseen puoleen vuoteen.

Rovaniemen kaupungin tiedotuslehti

Korundin markkinointi ja talon tunnettavammaksi te-

Korundin arkkitehtuuri ja näyttely ovat saaneet yleisöltä ja asiantuntijoilta paljon kiitosta.

keminen ovat tänä vuonna suuressa roolissa. Korundi osallistuu useisiin messutapahtumiin, joissa mm. matkanjärjestäjät kohtaavat. Taloon pyritään myös saamaan tutustumaan matkanjärjestäjiä ja median edustajia, jotta heidän mukanaan viesti Korundista leviäisi maailmalle. - Matkamessuilla olimme juuri mukana. Siellä esittelimme kolmen kovan matkailukohteen yhteislippua eli Korundin, Arktikumin ja Pilkkeen. Tällainen usean paikan kokonaisuus on tärkeää, jotta matkailijalla riittäisi kohteessa tekemistä ja tutustumista, Arktikumpalvelu Oy:n toimitusjohtaja Päivi Heikkala kertoo. Korundin keväässä on monenlaista tapahtumaa. Näytelmiä tulee useita, samoin maamme johtavia stand up-koomikoita tulee esiintymään Korundiin. Konserttejakin on luvassa. Esiintyjälistalla ovat mm. Pepe Willberg ja pianisti Väinö Jalkanen. - Kevään myynti näyttää hyvältä ja syksyäkin myydään jo, joten hyvältä näyttää, myyntipäällikkö Sanna Sandgren selvittää.

Faktoja Korundista 26.5.– 31.12.2011 • Kävijämäärä yhteensä n. 30 000 henkeä • Näyttelykävijöitä 17 000 (n. 11 % koululaiskävijöitä) • Kamariorkesterin konserttikävijöitä yli 3000 henkeä • Muiden konserttien/ tilaisuuksien kävijät yli 3200 henkeä • Kokouskävijöitä n. 4000 henkeä • Yhteensä 111 tilaisuutta • Niistä 56 Korundi-salissa • Korundi-salissa 13 Lapin kamariorkesterin konserttia • Korundi-salissa myös 43 muuta tilaisuutta • Muita tilaisuuksia Korundi-kabinetissa, lämpiössä, taidesaleissa, kirjastossa ja kahvilassa.

www.rovaniemi.fi

Vapaa-aika KUVA: SUOMEN ILMAKUVA OY

Meneillään olevan arkkitehtuurikutsukilpailun tuloksena mm. Keskuskentän pääkatsomo saa tehdä piakkoin tilaa uudelle nykyaikaiselle katsomorakennelmalle.

Keskuskentän arkkitehtuurikutsukilpailu päättymässä Rovaniemen kaupungin liikuntapalveluiden järjestämä Rovaniemen keskuskenttää koskeva arkkitehtuurikutsukilpailu on näinä päivinä päättymässä. Kilpailu käynnistyi viime joulukuun alkupuolella ja se päätettiin järjestää, koska keskuskenttä sijaitsee kaupunkikuvallisesti tärkeällä ja keskeisellä paikalla Rovaniemen kaupungin keskustassa. Kilpailun tavoitteena on suunnitella kaupunkilaisia monipuolisesti palvelevan urheilukentän arkkitehtonisesti korkeatasoiset toimitilat ja katsomot, ideoida kilpailualueen toimintoja yhdistävä tontinkäyttösuunnitelma sekä luonnostella uudisrakentamisen massoittelu kenttäalueen viereiselle Poromiehentien alueelle. - Kilpailun tuloksen pohjalta Rovaniemen kaupunki tulee laatimaan alueen asemakaavamuutoksen ja

laadituttaa toteutussuunnitelmat keskuskentän uudisrakentamista varten, Rovaniemen kaupungin kaavoituspäällikkö Tarja Outila kertoo. Rakennussuunnittelu käsittää huonetilaohjelmaltaan reilun 1000 neliömetrin kokoisen monitoimikiinteistön, noin 1500 neliömetrin kokoisen pääkatsomon 2000 hengelle sekä itäkatsomon noin 1000 hengelle. Kilpailualueen koko on noin 3,0 hehtaaria.

Neljä työryhmää valittiin mukaan Kiinnostuksensa kilpailuun osoitti kaikkiaan 15 työryhmää. Hakemusten perusteella järjestäjä valitsi neljä ryhmää, jotka kutsuttiin kilpailuun mukaan. Mukana kilpailussa ovat Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy, Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen

Oy, Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy sekä Arkkitehtitoimisto K2S Oy. - Kilpailuun ilmoittautui mukaan todella tasaista ja laadukasta joukkoa. Erot työryhmien välillä olivat erittäin pienet ja neljästä mukaan valitusta ryhmästä kaksi ratkesikin vasta arvalla. Valintaperusteina

Odotettavissa on hieno lopputulos, siitä olen täysin varma olivat mm. kokemus vastaavanlaisista hankkeista sekä menestys erilaisissa arkkitehtuurikilpailuissa, Outila selvittää tyytyväisenä kilpailun aikaansaamaan kiinnostukseen. Outila odottaa, että kilpailun tuloksena saadaan aikaan erinomainen suunnitelma alueelle ja esimerkiksi

keskuskentän katsomosta tulee näyttävä rakennelma. - Odotettavissa on hieno lopputulos, siitä olen täysin varma. Aivan mikä työryhmä vain näistä 15:sta mukaan ilmoittautuneesta olisi ollut kykenevä toteuttamaan erinomaisen suunnitelman, kaavoituspäällikkö Tarja Outila myhäilee tyytyväisen odottavana.

Tulos selvillä helmikuun lopulla Keskuskentän arkkitehtuurikutsukilpailun palkintolautakunta kokoontuu helmikuun aikana juryttämään neljän mukaan kutsutun työryhmän aikaansaannoksia. Tarkoitus olisi, että työt ovat järjestyksessä helmikuun loppuun mennessä. - Tulokset on tarkoitus julkistaa tiistaina helmikuuta 28. päivä, jolloin järjestetään asiasta tiedotustilaisuus, Tarja Outila lupaa.

Monitoimikiinteistö katsomoineen rakenteille vielä tänä vuonna Keskuskentän monitoimikiinteistön rakentaminen on tarkoitus saada käyntiin vielä tämän vuoden puolella. Työt käynnistetään valmistelevilla töillä eli vanhan pääkatsomon ja maavallikatsomojen purkamisella tulevana syksynä, jonka jälkeen uuden monitoimikiinteistön rakentaminen päästään aloittamaan. - Monitoimikiinteistöön tulee katettu yleisökatsomo, käyttäjien ja toimitsijoiden sosiaalitilat, kenttähenkilöstön sosiaali- ja kokoontumistilat, liikuntatoimiston tilat, muut huoltotilat sekä käytävä, porras- ja tekniset tilat, kertoo Rovaniemen liikuntapaikka-asiantuntija Jukka Ylinampa. Ylinamman mukaan pyritään siihen, että arkkitehtuurikutsukilpailun voittajan kanssa viedään suunnittelutyö päätökseen kevään aikana ja sen jälkeen hanketta viedään eteenpäin niin, että rakentamaan päästäisiin mahdollisimman nopeasti. - Jos kaikki menee hyvin, niin aloittamaan päästään vielä tämän vuoden puolella ja silloin monitoimikiinteistö katsomoineen olisi käytössä jo ensi vuoden eli vuoden 2013 kesällä, Ylinampa laskee rakentamisen aikataulua.

Senioreiden vesijumpat

KUVA: TIMO TÖRMÄNEN

uudistuvat syksyllä Rovaniemen liikuntapalveluiden järjestämät vesijumpat uudistuvat syyskaudesta 2012 alkaen. Uutuutena vesijumppiin tulee kolme eri tasoryhmää, joiden ansiosta jumppaajan on mahdollista saada juuri omalle kunnolleen suunniteltu vesijumppatunti. Vesijumppiin ilmoittaudutaan lomakkeella, jossa valitaan omaa kuntoa vastaava tasoryhmä. - Tasolla yksi jumpan tempo on kohtalainen, siinä ei tule äkkinäisiä suunnanmuutoksia. Tasolla yksi vesijumpassa on mahdollisuus pysyä koko ajan portaalla tai tangon lähellä, eikä jumpan aikana tule paikan vaihtoja. Ykköstasolla huomioidaan liikera-

joitteet ja mahdollinen heikentynyt voimataso niin perusvesijumpassa kuin välineiden valinnassakin, kertoo vesijumppia ohjaava liikunnanohjaaja Maarit Shemeikka. Shemeikan mukaan tasolla kaksi jumpan taso on reipas, jumppaajan pitää pystyä irrottamaan ote tangosta. Tasolla kaksi on mahdollisuus jumpata portaalla. Tällä tasolla huomioidaan liikerajoitteet, mutta vapaan ja voimia vaativan liikkumisen tulee onnistua. - Kolmostasolla jumpan tempo on erittäin reipas ja jumpassa nostetaan vahvasti sykettä ja liikkeet vaativat vähintään kohtalaisen lihaskunnon, Shemeikka opastaa.

Rovaniemen kaupungin tiedotuslehti

Taso soveltuu jumppaajille, joilla on kokemusta liikunnasta eikä tällä tasolla ole mahdollisuutta jumpata tankoon tukien. Tasolla kolme on paljon haastavienkin välineiden kanssa jumppaamista. - Jokaisen tason jumppaajan tulee päästä omatoimisesti altaaseen, apuvälineellä tai ilman. Mahdolliset liikkumisen apuvälineet on hankittava itse. Jos jumppaaja tarvitsee avustajaa puku- tai pesuhuoneessa tai altaassa, on avustaja hankittava itse, liikunnanohjaaja Maarit Shemeikka neuvoo. Ilmoittautumislomakkeita on saatavilla huhtikuun alusta lähtien uimahalli Vesihiidestä, kaupungintalolta Osviitasta ja liikuntapalve-

Senioreiden vesijumppiin tulee syksystä alkaen kolme eri tasoryhmää kunnon mukaan.

luiden toimistosta (os. Keltakangas 1). Lomakkeet tulee palauttaa Osviittaan tai uimahalli vesihiiden kassalle 27.4.2012 mennessä. Vesi-

jumppiin päässeiden nimet on nähtävissä uimahalli Vesihiiden ikkunassa 1.6.2012 alkaen. Paikka vesijumpparyhmässä on sitova ja ellet ota

saamaasi vesijumppapaikkaa vastaan, siitä tulee ilmoittaa 15.6.2012 mennessä puhelinnumeroon 040 562 5337, 040 767 5830 tai 040 835 5874. www.rovaniemi.fi