- k채tt채 pidemp채채 nuorten ohjaamiseen
Tämä kirja on jatkoa Hankasalmen 4H – yhdistyksen Välitän – hankkeen ”Mitä väliä? – kättä pidempää nuorten ohjaukseen” kirjalle. Kirja syntyi Välitän 2 - hankkeen tuotoksena. Työkirja on tarkoitettu nuorten ja nuorten kanssa työskentelevien työn tueksi. Kiitos kaikille yhteistyökumppaneille! Kirjoittajat Tiina Honkonen/Myötätuuli Tiina Honkonen Ky Pauliina Nieminen, Suvi Rehell, Reija Salovaara, Timo Mulari, Matti Mäkinen, Hanna Rossi Julkaisija Hankasalmen 4H – yhdistys r.y. Taitto, grafiikka ja valokuvat Riina Autio/DONE DEAL (www.donedeal.fi) Paino Grafitatu Oy (www.grafitatu.fi)
Hankkeen taustaa
s. 2
Hankasalmen kunta Välittää
s. 4
Nuorisotakuu toteutuu yhdessä tekemällä!
s. 6
Verkostot kuntoon!
s. 8
Turvallinen ryhmä
s. 10
Välitän2 pienryhmät
s. 14
Turvaryhmä
s. 16
Tyttöryhmä
s. 18
Tyttöryhmästä
s. 20
Ex-hanketyöläisen huutelut!
s. 23
Poikaryhmä
s. 24
Poikaryhmän biisin sanat
s. 26
Kuntosaliryhmä
s. 28
Kuntsariryhmät
s. 30
Toimintapäivät
s. 34
TUT -yhteistyö
s. 36
Valokuvausta
s. 39
Prinsessa
s. 40
Palvelupolku
s. 42
Harjoitukset
s. 44
Grownin -malli
s. 45
Selvitä kuka?
s. 46
Arvioidaan kasvua?
s. 47
Anna palaa!
s. 48
Työkokeilija työpaikalla, mitä kuuluu, miten menee?
s. 49
Mitä väliä?
s. 50
Elämänviiva
s. 51
Symbolit ja kuvat ohjaustyössä
1
s. 52
Hankkeen päätavoitteet 1.
Hankasalmelaisten nuorten työllistyminen ja syrjäytymisen ehkäisy
2.
Väliinputoajanuorten pienryhmätoiminnan kehittäminen
3.
Koulutuksellisen työnohjauksen ja tuen tarjoaminen Hankasalmen nuorisotoimijoille
Nuorisotyöttömyys, nuorten syrjäytyminen ja nuorten paha olo puhututtavat yhteiskunnassamme paljon. Tutkimusten mukaan (esim. Pekka Myrskylä 2011) peruskoulun jälkeinen koulutus vähentää ulkopuoliseksi tai työttömäksi joutumisen riskejä tuntuvasti. Pelkän peruskoulutuksen hankkineen nuoren riski jäädä ulkopuoliseksi on jopa kolminkertainen ammatillisen keskiasteen koulutuksen saaneisiin verrattuna.
minen. Itsevarmuuden kasvaessa nuori oppii helpommin uutta ja nuori pääsee harjoittamaan kykyjään ja osaamistaan myös työnhakuvalmiuksissa ja työn tekemisessä.
Peruskoulusta ohjataan kiitettävästi jatkokoulutukseen. Suurin osa nuorista aloittaa toisen asteen koulutuksen. Kuitenkin joka vuosi usea opiskelija keskeyttää opinnot. Opetusministeriön laskelmien mukaan jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,2 miljoonaa euroa.
Välitän 2 -hankkeella haettiin Hankasalmen toimijoille tukea, ohjausta ja yhteisen tekemisen voimaa. Hanke tuki ja vahvisti Hankasalmen väliinputoajanuorten kanssa toimivien työntekijöiden työtä. Lisäksi hanke koordinoi ja kehitti nuorten pienryhmiä ja opintojen tukemista.
Nuorten kanssa työtä tekevien yhteinen tehtävä ja päämäärä on nuoren kasvun tukeminen ja vahvistaminen sekä yhteisöllisyyden edistäminen. Tänä päivänä nuorten kanssa työtä tekevät kohtaavat paljon tunnekuormaa, huolta ja ratkaisemattomia asioita.
Hankkeen kohderyhmänä olivat 17–25-vuotiaat työttömät työnhakijat/työvoimahallinnon asiakkaat, erityisesti avoimille työmarkkinoille työllistyvät nuoret. Hankkeella tavoitettiin myös koulun tai armeijan keskeyttäneitä nuoria. Hankkeen ikärajat eivät olleet tarkkoja, mukaan otettiin tarpeen vaatiessa myös muutamia alle 17-vuotiaita tai yli 25-vuotiaita nuoria. Hankkeen toisena kohderyhmänä olivat aikuisten turvaryhmän jäsenet.
Hankasalmen 4H-yhdistys toteuttaa myös Välitän 2 - hanketta. Välitän 2 -hanke on syntynyt Välitän -hankkeen aikana havaitusta tarpeista. Välitän-hanke sai hyvin paikkansa Hankasalmen toimintakentässä nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä ja myös korjaavassa työssä.
Hankasalmen 4H-yhdistys toteutti vuosina 2008–2011 Välitän-hankkeen. Välitän-hankkeen ensisijaisena tavoitteena oli nuoren turvallisuuden tunteen kehittäminen. Hankkeen tavoitteena oli itsetunnon ja vuorovaikutustaitojen kehittä-
2
3
Hankkeen yhteistyökumppanit •
VälittäjäPlus ja sen osahankkeet → hallinnointi ja vertaistuki
•
Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry (KYT) → hallinnointi ja hankeohjaus
•
Hankasalmen kunta → turvaryhmän toimijat, rahoitus
•
Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimisto, Hankasalmen toimipiste → hankkeen nuorten rekrytointi, työntekijä turvaryhmässä lähiseudun oppilaitokset: mm. JAO, POKE, ESEDU, KSO, JAMK, HUMAK, Jyväskylän kristillinen opisto → hankkeessa mukana olevien nuorten koulutuspaikat, tutustumiskohteet
•
Oppisopimuskeskukset → hankkeessa mukana olevien nuorten koulutuspaikat, tutustumiskohteet
•
Suomen 4H-liitto ja Keski-Suomen 4H-piiri → tiedotus, kirjanpito
•
Nuorten Akatemia, Mahis
•
Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi → asiantuntijapalvelut
•
Keski-Suomen yrittäjät, Hankasalmen yrittäjät → kohderyhmän tutustumispaikat, mahdolliset työnantajat
Hankkeen teemaryhmä (=ohjausryhmä) • • • • • • •
Hallinnoijan edustajat (KYT), VälittäjäPlussan projektipäällikkö Eija Lappi ja projektisihteeri Päivi Varakas Keski-Suomen TE-toimiston asiantuntija Sirpa Tarvainen Hankasalmen kunnan sosiaalitoimen palveluohjaaja Piia Karhu Hankasalmen Yrittäjien hallituksen jäsen Olli Aitto-oja Hankasalmen 4H-toiminnanjohtaja Sirkka Suomäki Välitän 2 hanketyöntekijä Suvi Rehell/Pauliina Nieminen Välitän 2 asiantuntija Tiina Honkonen/Myötätuuli Tiina Honkonen Ky
4
Hankasalmen kunnalle on ollut helppo päätös lähteä mukaan Välitän 2-hankkeeseen. Hankasalmi on 5500 asukkaan Jyväskylän kaupunkiseudun maaseutumaisin kunta, jossa jokainen nuori on tärkeä osa kuntaa. Kunnan oma nuorisotyö, etsivä nuorisotyö, joustava perusopetus, työpajatoiminta ja kuntouttava työtoiminta tarvitsevat tuekseen vielä hyvää yhteistyötä TE-toimiston ja 3. sektorin kanssa. Välitän 2 -hanke ja kunnan hyvä yhteistyö 4H-yhdistyksen kanssa luovat vahvan pohjan vastata esimerkiksi nuorisotakuun toteutumiseen. Hankasalmella nuorisotakuuta ei pidetäkään minään uutena tehtävänä kunnalle, vaan muistutuksena siitä, miten nuorten tulevaisuudesta on yhteiskunnan ja sen kaikkien jäsenien huolehdittava silloinkin, kun jatko-opinnot tai työllistyminen ei sujukaan aina kuin Strömsössä. Mutta ei vain paapottava nuoria, vaan myös vaadittava heiltä omaa aktiivisuutta! Itse olin hyvin vakuuttunut kunnan toimintalinjojen toimivuudesta, kun viime joulukuussa tutustuin kaikkien edellä mainittujen tahojen kuntsaritoimintaan. TE-toimisto ja Välitän-hanke olivat vahvasti yhteistyössä kunnan toimijoiden kanssa sitoutuneet saattamaan pienryhmän nuoria joko työhön tai opintoihin käsiksi tai vähintään kiskomaan takaisin aktiivitoimijoiksi. Ja he onnistuivat yhteistyössä paikallisten yrittäjien kanssa tuon ryhmän kohdalla 100%:sti. Toivottavasti kevään uusi ryhmä ei kokenut takapakkia, kun nyt sitä aktivoimassa sain vierailla itsekin. Yhteiskunta ei voi tehdä kaikkea. Kunta yksin ei voi aktivoida nuoriaan. Hyvän arjen kunnassa, jollainen Hankasalmi haluaa olla, tarvitaan kaikkien toimijoiden aktiivisuutta ja osallisuutta. Välittäminen on yhdessä tekemistä ja toisten arvostamista sekä huomioon ottamista. Siinä Välitän2 on onnistunut paitsi omassa toiminnassaan niin herättämään sitä välittämistä aidosti myös meissä muissa. Jopa kunnanjohtajassa.
Kunnanjohtaja, Hankasalmen kunta
5
Nuorisotakuun tavoitteena on saada entistä useampi nuori perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen ja työmarkkinoille. Takuun toteuttamisen keinoja ovat; koulutustakuun toimet, nuorten aikuisten osaamisohjelma, nuorten työvoima- ja elinkeinopalvelut (TE-palvelut), kuntoutuspalvelut mukaan lukien kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut, muut nuorten yksilölliset palvelut kuten etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta. Edellytyksenä nuorisotakuussa on että nuori ilmoittautuu työttömäksi, tätä ei voi korostaa liikaa. Hallitusohjelmassa nuorisotakuu on määritelty näin: •
Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.
•
Jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin.
Estämällä nuorten syrjäytymistä varhaisella tuella lisäämme nuorten hyvinvointia ja osallisuutta yhteiskunnassa ja varmistamme, että meillä on osaavaa työvoimaa myös tulevaisuudessa. On tärkeää, paikallisina toimijoina jatkatte ja edelleen kehitätte yhteistyötä nuorten parhaaksi. Monialainen yhteistyö, josta on säädetty nuorisolaissa (7 a §), luo uutta, yhteiskunnallisesti merkittävää osaamista eri toimialoille. Tärkeätä on parantaa tiedonkulkua ja palvelujen oikea-aikaisuutta, eli yhdessä auttaa nuoria löytämään oman tiensä. Toimimalla yhteistyössä tuemme sitä, että nuorten osallisuus lisääntyy, heidän osaamisensa kehittyy, nuoret kouluttautuvat ja työllistyvät ja ovat siten aktiivisia yhteiskuntamme jäseniä. Hakipa nuori mistä tahansa apua, hänet on ohjattava juuri hänen tilanteeseensa parhaiten soveltuvaan palveluun riippumatta hallinnonalasta tai siitä, mistä hän on lähtenyt apua hakemaan. Jokainen meistä voi olla mukana toteuttamassa nuorisotakuuta!
Johtaja, nuorisoyksikkö Opetus- ja kulttuuriministeriö
6
7
Verkostojen toimintaa arvostellaan monesti tehottomaksi ja hyödyttömäksi, syystäkin. On kuitenkin keinoja parantaa verkostojen sisäistä tai ulkoista toimintaa. Nuorisoalan monialainen yhteistyö ja verkostot ovat nyt kiivaan kehittämisen kohteena, vaikka itse työtä niissä on tehty jo kauan. Kunnissa on muodostettu ohjaus- ja palveluverkostoja. Tällä hetkellä niissä pähkäillään, kuinka toteuttaa nuorisolain velvoitteita ja nuorisotakuuta. Tätä keskustelua käytiin myös Hankasalmella käydessäni siellä kouluttamassa monialaisesta yhteistyön mahdollisuuksista.
jata nuoria juuri heille sopiviin palveluihin. Hyvien monialaisten verkostojen avulla luodaan luottamus toimijoiden välille ja tehdään omat toimintatavat tunnetuksi sekä tutustutaan toisten toimintaan pintaa syvemmältä. Avoimuus auttaa korjaamaan eri ammattikuntien yksittäisiin tapauksiin tai ennakkoluuloihin perustuvia turhia kuvitelmia toisten työstä. Muitakin syitä on tietenkin lukemattomia, kuten se, että elämme neuvotteluyhteiskunnassa, jossa ei voida sanella päätöksiä vaan ne tulee tehdä yhteistyössä. Nykyään tuskin kukaan on valmis sellaiseen, että työntekijä tekee päätöksiä muita ammattilaisia tai nuoria ja heidän perheitään kuulematta.
Yhteistyö yli sektorirajojen nuorille suunnatuissa palveluissa on tärkeää monista eri syistä. Yksi syy on se, että ongelmat ja niiden ratkaisut ovat monimutkaisia. Yli sektorirajojen tehtävässä työssä saadaan parempi ja kattavampi kuva tilanteesta, johon etsitään vastausta. Esimerkiksi opettaja, sosiaalityöntekijä, perhetyöntekijä ja nuorisotyöntekijä näkevät nuoren elämään kuuluvat rakenteet eri näkökulmista, yhdistyneenä nämä näkökulmat antavat todenmukaisemman kuvan kuin vain yhden sektorin työntekijän tulkitsemana.
Usein vedotaan myös rahansäästöön, erityisesti kun yhteistyötä esitellään rahakirstun päällä istujille. Hyvä yhteistyö toki mahdollistaa enemmän toimintaa samoilla resursseilla, paino on sanalla hyvä. Kuitenkin yhteistyöverkostoja kehitettäessä saattaa resursseja mennä aluksi enemmän, mutta hyvin ja perusteellisesti tehtynä se kannattaa. Suurin osa nuorille suunnatuista palveluista tuotetaan yhteistyössä, joten nuorten kuuleminen ja palvelujen arviointi voidaan myös tehdä yhdessä. Nuorten näkökulmasta sektorirajoilla ei ole väliä apua haettaessa.
Toinen syy on nuorelle annettava inhimillisempi ja parempi palvelu. Toimijoiden tuntiessa muiden toimintojen tavat ja periaatteet, on huomattavasti suurempi todennäköisyys oh-
8
vittaminen, mutta suurin osa käsitellyistä asioista on kuulumistiedon vaihtoa, on aika korjata jotakin. Kuulumistiedon vaihdossa ei sinänsä ole mitään vikaa, se on tärkeää näkökulmien avaamista, toisinaan se tietenkin on aivan turhaa hölinää.
Verkostojen puheteot ja verkostojen sisäinen yhteistyö Verkostoja on moneen lähtöön nuorten palveluissa. Ne voivat perustua siihen, että eri sektoreiden työntekijät samalla alueella kokoontuvat tai sitten heillä on sama asiakaskunta, kuten vaikka työpajanuorten ympärille koottu verkosto. On kuultu tapauksista, joissa työntekijällä voi olla yli kaksikymmentäkin erilaista verkostoa, joissa hän edustaa työnantajaansa säännöllisesti.
Yhteistyötä lisääviä tekijöitä • • • • • • • • •
Verkostoa luodessa tai kehitettäessä on tärkeää, että kaikille on selvää, miksi verkosto on olemassa, mikä on sen tavoite ja mitä verkostossa tehdään. Tämä on monissa tapauksissa epäselvää. Osallistujista osa saattaa luulla, että verkostossa vaihdetaan tietoa, toiset olettavat että siellä tehdään toimintojen yhteensovittamiseksi töitä ja kolmannet ajattelevat, että verkosto välittää tietoa ja toivomuksia kaupungin johdolle päätöksentekoa varten. Tietenkin verkostoilla voi olla useita tehtäviä, mutta on olennaista, että jäsenillä on sama ajatus siitä, mitä nämä tehtävät ovat.
toimijoiden sitoutuminen yhteistyöhön toisten toimijoiden tunteminen toisten työtapoihin tutustuminen kokemus monialaisesta yhteistyöstä yhteistyön säännöllisyys yhteiset tilaisuudet joustavat toimintakulttuurit organisaatioissa lastensuojelu- ja nuorisolain velvoitteet toimijoiden toimivaltaisuus
Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke www.alli.fi/myk
Puhetekoanalyysi paljastaa verkostojen vahvuuksia ja heikkouksia. Jos verkoston tehtävänä on toimintojen yhteenso-
9
Mikään ryhmä ei ole automaattisesti turvallinen tai yhteisöllinen. Turvallisuuden tunteen ja yhteisöllisyyden syntyminen vie aikaa. Niiden syntyminen on aktiivinen prosessi, johon tarvitaan osallistujien lisäksi ryhmän vetäjänä toimivaa ohjaajaa ja yhteistyökumppaneita. Turvallisuus rakentuu ryhmässä viidestä osatekijästä: 1) hyväksynnästä ja välittämisestä, 2) luottamuksesta, 3) haavoittuvaksi alistumisesta, 4) tuen antamisesta ja 5) sitoutumisesta. Turvallisuutta tavoittelevassa ryhmässä niitä toteutetaan tietoisesti. Ohjaajan tietoisena tavoitteena on luoda ryhmään avoin ja hyväksyvä tunneilmapiirin, jossa osoitetaan kiinnostusta ja välittämistä. Ensimmäinen turvallisuuden osatekijä, yksittäisen nuoren tunne siitä, että hän on hyväksytty, vahvistaa ryhmän yhteistä kokemusta siitä, että kaikki osallistujat hyväksytään sellaisina kuin he ovat. Kokemus hyväksytyksi tulemisesta vahvistaa turvallisuuden toista osatekijää, luottamusta toisia kohtaan. Ohjaaja vahvistaa koko ryhmän kokemusta hyväksytyksi tulemisesta osoittamalla luottamusta yksittäisiin nuoriin. Luottamus voidaan jakaa luottamiseen ja luotettavaksi osoittautumiseen. Luottamus merkitsee antautumista turvallisuuden kolmannelle osatekijälle, fyysiselle ja psyykkiselle haavoittuvuudelle suhteessa ryhmän muihin jäseniin. Se edellyttää avoimuutta ja uskallusta ilmaista itseä minuuden eri tasoilla. Mitä turvallisemmaksi nuori ryhmän kokee, sitä avoimempi hän voi olla. Mitä avoimempi hän on, sitä enemmän hän altistuu toisten luottamuksen varaan, mikä tekee mahdolliseksi luottamuksen lisääntymisen. Se on riskinottoa, avoimuutta toisten edessä ja uskallusta ottaa vakavasti toisten luotettavaksi osoittautuminen ja heidän tukensa. Mitä haavoittumiselle alttiimmille alueille ohjaajan tai toisten nuorten osoittama hyväksyntä nuoressa kohdistuu, sitä suurempi on hänen kokemansa turvallisuuden tunne. Luotettavaksi osoittautuminen puolestaan tarkoittaa, ettei ihminen käytä hyväksi toisten avoimuutta.
10
11
Neljäs turvallisuuden osatekijä on tuen antaminen. Luottamus ja turvallisuus kasvavat tuen antamisesta. Tuen antaminen merkitsee, että ihminen viestii toiselle ihmiselle luottavansa hänen kykyynsä selviytyä edessä olevista haasteista. Viides osatekijä on sitoutuminen ja luottamus ryhmään. Luottamuksen ja turvallisuuden lisääntymiseen kuuluu myös halukkuus yhteistyöhön ja halu saavuttaa päämäärä yhteistyössä juuri tämän ryhmän kanssa. Turvallisuuden osatekijöistä tärkein on luottamus, ja se myös kietoutuu muihin viiteen osatekijään. Kun luottamus on molemminpuolista, ihmisissä herää turvallisuuden tunne. Luottamus lisää luottamusta. Luottamuksen ja hyväksytyksi tulemisen kokemukset rakentavat nuoren perusluottamusta elämään ja ihmisiin. Vaikka välillä joutuu pettymään, perusluottamus hyvään ja omiin mahdollisuuksiin sekä toisiin ihmisiin säilyy. Luottamus luo ja ylläpitää solidaarisuutta ryhmäläisten kesken. Välitän ryhmissä luottamus liittyy vahvasti vuorovaikutukseen ja tunteisiin. Jos ohjaaja ja osallistujat voivat luottaa toisiinsa, ryhmän ilmapiiri on hyvä ja silloin asiat yleensä sujuvat.
Ryhmädynamiikka Välitän nuorten ryhmissä ja aikuisten ammattilaisten turvaryhmässä kuten muissakin sosiaalisissa ryhmissä, on havaittavissa yhteisiä piirteitä. Ryhmän jäsenten välinen toiminta ja suhteet, roolien muodostuminen sekä ryhmäprosessien eteneminen tapahtuvat samankaltaisten vaiheiden kautta. Ryhmädynamiikka tarkoittaa ryhmän voimaa, joka syntyy sen jäsenten keskinäisistä jännitteistä, kiinnostuksista ja tunteista. Ryhmä on aina enemmän kuin jäsentensä summa. Ryhmädynamiikka muhii pinnan alla, ja siinä tapahtuu jatkuvasti muutoksia. Ryhmän jäsenten arvostukset, toiveet, odotukset ja pelot vaikuttavat eri tavoin ryhmän toimintaan, dynamiikkaan ja turvallisuuteen. Ohjaajan on hyvä olla tietoinen ryhmän toimintaan liitty-
vistä ilmiöistä ja tekijöistä. Jokainen ryhmä on erilainen ja ainutlaatuinen, mutta taustalla vaikuttavat samat ryhmätoiminnan ilmiöt. Ryhmän kehittyminen toimivaksi, turvalliseksi ja yhteistyökykyiseksi vaatii aikaa ja tutustumista. Mitä paremmin ryhmään osallistuvat luottavat toisiinsa, sitä paremmin ryhmä pystyy toimimaan niin että toiminnan tavoitteet toteutuvat. Hyvin toimiva ja turvallinen ryhmä antaa tukea vaikeissakin tilanteissa. Konflikti voi myös viedä turvallisen ryhmän toimintaa eteenpäin. Jokaisella on oma roolinsa ryhmässä. Ryhmään osallistujan rooli riippuu osittain hänen persoonallisuudestaan mutta myös siitä, millaisia ryhmän muut ihmiset ovat ja millaisia tapoja, rooleja, normeja ja odotuksia heillä on. Sama ryhmän jäsen (nuori tai turvaryhmän aikuinen jäsen) ottaa tai saa tai hänelle jätetään eri ryhmissä erilaisia ryhmärooleja: yksi puhuu eniten, toinen kuuntelee, kolmas osoittaa aktiivisuutta järjestelemällä asioita ja neljättä ei hänen yrityksistään huolimatta noteerata. Ryhmäroolit ovat olemassa suhteessa toisten rooleihin, ja ne näkyvät statuksena eli asemana ryhmässä. Ryhmän valtasuhteet kertovat ryhmän jäsenten välisestä vaikuttamisesta ja vaikutusyrityksistä sekä ryhmäläisten välisistä riippuvuuksista. Ryhmän sosiaalinen rakenne vaikuttaa ryhmähenkeen, ilmapiiriin, turvallisuuteen ja sitä kautta työn tekemiseen, oppimiseen, innostukseen ja motivaatioon. Ryhmäkoko vaikuttaa ryhmädynamiikkaan. Pienten ryhmien dynamiikka on erilaista kuin suurten ryhmien. Pienessä ryhmässä yksittäiset osallistujat tulevat helpommin huomatuiksi ja heidän mielipiteensä pääsevät esiin. Pieni ryhmä voi päästä helposti yhdenmukaiseen, turvalliseen ja yhteistyökykyiseen toimintaan. Kun ryhmän koko kasvaa, suhteellisesti pienempi joukko ihmisiä osallistuu aktiivisesti ryhmän toimintaan. Mitä suurempi ryhmä on, sitä todennäköisemmin se hajoaa pienempiin alaryhmiin eli klikkeihin. Välitän2 -hankkeessa on haettu voimaa nuorten arkeen pienryhmistä.
12
Ryhmässä kuulluksi tuleminen 1.
Saatko ajatuksesi ja ideasi läpi ryhmässä?
2.
Uskallatko sanoa ääneen, millaisia ideoita sinulla on?
3.
Annatko muille tilaa kertoa omia ideoitaan?
4.
Rohkaisetko muita ilmaisemaan ajatuksiaan?
5.
Miten syntyy yhteinen päätös siitä, mitä tehdään?
6.
Miten ryhmäsi tapaa käydä keskustelua voisi kehittää?
Lähteet ja oheisluettavaa: Salovaara, Reija ja Honkonen, Tiina 2011, Rakenna Hyvä luokkahenki. PS-kustannus. Kopakkala, Aku 2005. Porukka, jengi, tiimi. Ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen. Edita. Niemelä, Raimo 2007. Ryhmän luovuus ja kehitysehdot. Palmenia. Markkanen, Eeva-Liisa 2012. Kuulun. Välineitä ryhmän toiminnan tukemiseen. MLL. www.mll.fi
13
Työttömiä nuoria ohjaavien Hankasalmen 4H – yhdistyksen Välitän 2 - hankkeen koh- työntekijöiden Turvaryhmä deryhmänä ovat 17–25-vuotiaat työttömät työnhakijat / työvoimahallinnon asiakkaat. Hankkeen ensisijainen kohderyhmä koostuu yli 17-vuotiaista henkilöistä, jotka ovat työnhakijoina TE-toimistossa. Toisena tärkeänä kohderyhmänä ovat Hankasalmen toimijat, jotka työskentelevät työttömien nuorten kanssa.
Ryhmään kuuluvat sosiaalitoimen palveluohjaajat, etsivät nuorisotyöntekijät, nuorten työpajan ohjaajat, kunnan nuorisotyöntekijä, TE-toimiston työntekijä, mielenterveystoimiston työntekijä, Nuorten talon ohjaajat, seurakunnan nuorisotyönohjaaja sekä 4H-toiminnanjohtaja ja Välitän -hankkeen työntekijät.
14
Turvaryhmän tavoitteena on • • • •
tavoitteellinen nuorten kasvamaan saattaminen nuorten ohjaamisen käytännön taitojen vahvistaminen sekä yksilötyössä että pienryhmien ohjaamisessa oman ohjaamisen roolin tutkiminen ja ammatillisen työroolin vahvistaminen työssä jaksaminen
Mitä olet oppinut/oivaltanut Turvaryhmän kokoontumisissa? ”Tehdään todella yhdessä.” ”Tavoitteista pidetään kiinni, asioita
Ryhmä kokoontuu säännöllisesti vaihtamaan työkuulumisia, ideoimaan ja kehittämään sekä arvioimaan mennyttä yhteistyötä. Ryhmän jäsenet ovat mukana nuorten toimintapäivissä, tutustumisretkillä ja pienryhmissä. Tavoitteena on, että ryhmäläiset toimivat ohjaajina nuorten ryhmissä ja näin edesautetaan toiminnan juurruttamista Hankasalmelle hankkeen jälkeen.
ei jätetä leijumaan, Joojottelu – stop!” ”Yhteydenotot helpottuu, tavoitteellinen yhteistyö on tärkeää.” ”Ideoita omaan työhön.” ”Kontaktit kunnallisiin toimijoihin on tärkeitä.” ”Tutustunut eri toimijoihin ja heidän töihinsä ja työnkuviin, meillä on yhteiset nuoret!”
Miksi käyt Turvaryhmässä?
”Yhteistyöllä saadaan paljon konkreettisia juttuja aikaan.”
”Tulee hyvä olo =), yleensä aina saadaan jotain aikaan ;-) pvm, työnjako, tavoite ym.”
”Yhteisen työn hedelmänä, yhteisen välittämisen ja tahtotilan vuoksi me saimme aikaan Kuntsarin.”
”Aikuisten ammattilaisten vertaistuen takia.” ”Teemme samassa kunnassa töitä, saman tavoitteen eteen ja koen siitä oleva nuorelle hyötyä, että tunnemme toistemme työt ja tavat.”
Miten kehittäisit Turvaryhmän toimintaa?
”Voi jakaa tuntemuksia, huolta ja iloa.” ”Tukea omaan työssä jaksamiseen.”
Vielä muutama toimija, jotka ei ole aktiivisesti ollu mukana, remmiin. Säännölliseksi Välitän hankkeen jälkeenkin.
”Tuttuus tuo helppoutta yhteydenpitoon. Kuulee asioista erilaisia näkökulmia.” ”Olen kokenut Turvaryhmän olennaiseksi osaksi oman työn kehittämistä ja työssä jaksamista.”
15
Vaikeaa sanoa … pienessä kunnassa voisi ”yli rajojen” – yhteistyö olla jatkuvaa käytäntöä? Olen vallan tyytyväinen nykyiseen.
Nuorten kanssa työskentelevät vapaaehtoiset aikuiset •
Valmennusta: aiheina mm. tunne – ja vuorovaikutusasiat, nuorten kohtaaminen, haasteelliset tilanteet, turvallisuus, pelisäännöt nuorten kanssa
•
Ryhmä kokoontui säännöllisesti vuoden ajan
•
Tulokset: uusia nuorisotilaohjaajia käytössä
Palautetta ryhmästä: Mitä olen oppinut / oivaltanut: ”Välittömyys, välittäminen.” ”Meissä on tietoa ja vahvuutta.” ”Uusia ihmisiä, uusia paikkoja, uusia asioita.” ”Nuorisotyön tärkeyden ja sen, että haluan työskennellä alalla ja suunnata opiskeluun nuorisoalalle.” ”Hyvä ryhmä, yhteisöllisyys ja positiivisuus huokui yhdessä syntyy viistaita asioita.” ”Kertauksessa viimeisellä kerralla huomasin miten paljon olemme saaneet aikaan.” ”Olen oivaltanut, että millaista nuorisotyö on!” ”Mahtava kokonaisuus, ihania ihmisiä ja mukavia keskusteluja.” ”Parhaiten syntyy ajatuksia, kun herätellään keskustelu, huomaamatta tapahtuu oppiminen.”
16
”Tosi hyvä juttu, oon kaivannu tällästa yhtenäistä ryhmää, jonne tää koulun ”irtolainen” on päässy.”
Porukassa ohjataan ja kannustetaan opiskeluun sillä pelkkä pääsy oppilaitokseen ei takaa kiinnittymistä opintoihin ja yhteiskuntaan. Opintojen tsemppi -ryhmä kokoontuu säännöllisesti. Opintojen tsemppauksessa annettiin myös yksilötyötä. Itsenäinen oppiminen voi olla haastavaa, ryhmän jäsenistä muotoutuu vertaisryhmä, ”oma kouluporukka” joka tukee itsenäistä opiskelua ja vie opintoja eteenpäin. Ryhmässä saa myös kokemuksen siitä, että myös muilla on haasteita opinnoissa. 1. 2. 3. 4.
Mitä kuuluu? Miten tehtävät? Opiskellaan. Tehdään mm. näyttösuunnitelmia, opinnäytetöitä, tehtäviä ja kirjoitelmia. Keskustellaan. Pohditaan mm. jatkosuunnitelmia.
Yhteisen keskustelun jälkeen jokaisella on mahdollisuus tehdä rauhassa omia tehtäviään, ja ohjaaja on tarvittaessa apuna. Ylimääräisiä tapaamisia yksin tai ryhmässä voidaan sopia tilanteen mukaan. Myös oppilaitosyhteistyötä tehdään.
Paikkana oli pääkirjasto. Kirjasto on neutraali paikka, josta löytyvät lähteet ja tilat ryhmätoimintaan. Sieltä löytyy tilat myös yksilötyöhön. Kirjaston henkilökunta ohjaa ja opastaa mielellään opiskelijoita. Pidimme myös kirjasto-infoja opiskelijoille, miten tiedonhaku toimii ja miten haetaan kaukolainoja. Opintojen tsemppauksen myötä Välitän 2 – hankkeessa on tehty oppilaitosyhteistyötä Jyväskylän ammattiopiston Priimuksen, Harjun ja Viitaniemen toimipisteiden, Jyväskylän aikuisopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän kotitalousoppilaitoksen, Pieksämäen Diakin, Järvenpään ammatti-instituutin/Mahdollisuuksien talon, Oppisopimuskeskuksen, Kuuhankaveden koulun, Suomen Nuoriso-opiston ja Keski-Suomen opiston kanssa. Yhteistyö on ollut mm. verkostotapaamisten ja tutustumismatkojen myötä toteutettua henkilökohtaisen opintosuunnitelman laadintaa, tiedottamista sekä opintotehtäviin ja harjoitteluihin liittyvää yhteydenpitoa.
17
Mitä positiivista sinulle kuuluu? ”Minulla on mielekästä touhua ja töitä. Harjoittelupaikka jossa mielekästä tekemistä. Saa vaikuttaa asioihin.” Ensimmäisessä tapaamisessa tutustuttiin pikkueläinten kautta. ”Mä haluaisin olla enempi kuin leijona. Rohkea. Rohkea kokeilemaan uutta.” Ryhmässä hoidettiin käsiä, katsottiin leffaa ja syötiin pizzaa, käytiin keilaamassa, lenkillä ja salilla. Ryhmä perusti yrityksen, kokeili voimauttavaa valokuvausta ja tutustui oppilaitoksiin. Ennen kaikkea tsempattiin, jutusteltiin ja tehtiin tulevaisuuden suunnitelmia sekä puhuttiin kivoja. ”Ajatellaan positiivisesti. Se on paljon vaikeampaa, valittaa osaa kaikki!”
18
”Kolaroin autolla, ja vaikka kolaroin, olen kunnossa, terve ja ehkä varovaisempi jatkossa. Ja apukuski on myös kunnossa.” ”Olen saanut töitä kesäksi.. vaikka paikasta en tykkääkkään!”
Millaisin mielin eteenpäin? ”On varma pohja. Jos vaikka putoaakin, niin putoaa pehmeästi.”
19
Opinnäytteen tekemisen ja tyttöryhmän alun aikana opin ryhmään kuulumisen tärkeydestä yksilön kehitykseen. Ryhmässä yksilö pääsee peilaamaan itseään toisiin ja kasvattamaan näin identiteettiään. Ryhmällä voidaan tehdä sosiaalista vahvistamista, koska ryhmässä olo kasvattaa elämän kannalta tärkeitä vuorovaikutustaitoja ja itsetuntemusta. Ryhmätoiminnan ja nuorisotyön kannalta opin kaksi oleellista asiaa. Opin kysymään nuorilta heidät tavatessaan ”Mitä kuuluu?” ja keräämään palautetta ryhmätapaamisten lopuissa. Näillä yksinkertaisilla tavoilla saadaan
ryhmätapaamiselle selkeä aloitus ja lopetus sekä pidetään huoli ryhmäkertojen muotoutumisesta nuorten tarpeita vastaaviksi. Ymmärsin tutustumisharjoitusten olevan tärkeitä ryhmän aloitusvaiheessa, vaikka ryhmäläiset olisivatkin tuttuja keskenään. Tutustumisvaiheessa ryhmäläiset voivat oppia uusia asioita toisistaan ja he oppivat tuntemaan myös ohjaajat. Uusi ryhmä muuttaa ryhmässä olevien henkilöiden ihmissuhdekuvioita ja suhteita. Tutustumisvaiheessa tutustutaan toisiin ja ryhmän olemassaolon tarkoitukseen.
20
Nuorten omiksi kehittämiskohteiksi ryhmän alussa nousi muun muassa rohkeuden lisääminen, uskaltaminen omien mielipiteiden pitämiseen ja sanan ”ei” käyttäminen sekä toisten ajatusten jatkuvan miettimisen vähentäminen. Tällaisten nuorten kanssa palautteen kerääminen tuntui haastavalta ja sen paikkaansa pitävyyttä joutui analysoimaan. Palautteen arviointi voi aloitusvaiheessa nuorten lyhyen tuntemisen vuoksi olla hankalaa. Ryhmän alussa hyvä arviointimittari toiminnan nuorille olevasta mielekkyydestä ja hyödyllisyydestä ovat konkreettiset asiat. Näitä olivat nuorten saapuminen paikalle ryhmätapaamisiin ja koulutuspaikkojen hakeminen. Ohjaajana ryhmissä ollessaan tuntuu oppivan uusia asioita enemmän kuin nuoret. Jokainen ryhmä on uusi ja erilainen opettava kokemus, jossa ohjaaja joutuu osaksi ryhmää. Nuorten lisäksi ohjaaja vaikuttaa ryhmään ja ryhmädynamiikkaan. Ryhmän kehittyessä ohjaajan on tarkoitus tehdä itsensä tarpeettomaksi tukemalla ryhmää itsenäiseen toimintaan. Tyttöryhmän seuraavilla tapaamisilla kannattaisi mielestäni käyttää aikaa nuorten itsenäistymisen tukemiseen ja arjen taitojen opetteluun mahdollista opiskelupaikkojen saamisesta johtavia muuttoja varten. Nuoria ohjatessa ja tukiessa havaitsee kuinka monialaista nuorisotyö on. Välillä voi huomata olevansa nuoren kanssa enemmän esimerkiksi opinto-ohjaajan roolissa kuin nuorisotyöntekijän. Onneksi moniammattillisen yhteistyön
kasvaessa helpottuu mahdollisuus pyytää toisen alan ammattilaista paikalle ja keskustella nuoren kanssa kolmestaan hänen asioistaan. Näin voidaan hyödyntää ammattilaisen tiedot ja ohjaajan taidot nuoren hyvinvoinnin tukemiseksi ja elämässä eteenpäin saattamiseksi. Tämän lisäksi toisen alan ammattilaisilta voi kysyä neuvoja nuorten auttamiseksi, omien tietojen ollessa vajavaiset. Opinnäytteen tekeminen vahvisti käsitettäni siitä, että nuorten kanssa työtä tekevien yhteinen tehtävä ja päämäärä ovat nuoren kasvun tukeminen ja vahvistaminen sekä yhteisöllisyyden lisääminen. Nuorta ei voi kasvattaa vaan hän kasvaa itse. Tämän kasvuprosessin aikana hän tarvitsee ympärilleen luotettavia aikuisia, jotka tukevat nuorta eteenpäin itsenäistymisen haastavalla tiellä. Hyvä yhteisö auttaa nuorta eteenpäin elämässä antaen turvallisen paikan peilata itseään muihin. Syrjäytymisen riskit ovat nykyisen yksilön korostamismallin vuoksi suuret ja ne ovat nähty useita haittoja aiheuttavina niin yksilölle kuin yhteiskunnallekin. Jokin tietty ohjaajan valitsema ryhmä ei ole kuitenkaan automaattisesti hyödyllinen nuorelle, vaan sopivuus määräytyy vasta ryhmän muotoutuessa ja yksilön ratkaistaessa sitoutumisensa.
Välitän2 –hankkeen harjoittelija
21
22
Hellou ja terveiset sumuisesta Englannista! Kesällä 2012 päätin jättää Välitän 2 – hankkeen hanketyöntekijän paikan parempiin käsiin ja siirtyä hankkeen ja sen nuorten tarjoamasta oppimisprosessista täysipäiväiseksi yliopisto-opiskelijaksi. On mahdotonta sanoa kummassa ”koulussa” olen oppinut enemmän, mutta selvää on että Välitän 2 - hankkeen tarjoama kokemus, haasteet ja yhteistyökumppanit ja ennen kaikkea sen nuoret ovat antaneet minulle valtavasti eväitä. Utelen Tiinalta säännöllisesti hankkeen kuulumisista ja olen vakuuttunut että Välitän 2 - hanke tekee uskomattoman hienoa työtä, vastaten nuorten ja aikuistenkin todellisiin tarpeisiin. Opinnoissa tsemppaus, ja tulevaisuuden tavoitteiden pohtiminen yhdessä ovat asioita joita itsekin nyt opiskelijana kaipaan Välitän 2 - hankkeesta. Välitän 2 hanke ja sen työntekijät ovat onnistuneet juuri tässä: nuoria koskevat haasteet ymmärretään kaikkia koskevina, ja niitä lähestytään käytännönläheisesti omien kokemusten kautta. Työhakemuksen, tai CV:n kirjoitus ei ole helppoa kenellekään. Kilpailu työmarkkinoilla vaatii massasta erottumista, mikä vuorostaan vaatii uskallusta ja itsetuntoa. Yhteiskuntamme haasteet ja kiemurat ovat loppujenlopuksi kaikille samoja ja yhtälailla nopeasti muuttuvia. Täällä yliopistossa olen oppinut dialogisen pedagogiikan teorioista, jossa ohjaajan ja ohjattavan roolit häviää, ja sen sijaan molemmat osapuolet lähestyvät haastetta tai ongelmaa yhdessä molemmat omaa osaamistaan jakaen. Hankasalmella Välitän 2- hankkeessa, nuorten kanssa keskustellessa ja tulevaisuuden tavoitteita kartoittaessa, tämä teoria kiteytyi käytännöksi.
Oma teatteritaustani vaikutti kovasti työtapaani hanketyöntekijänä. Olen konkreettinen käsillä tekijä ja yritin tuoda tätä esille ryhmissä. Tapaamiset ryhmien kanssa, kuten myös avoimet ns. ”koulutukset” yritin rakentaa yhdessä tekemisen aatteen ympärille. Ohjaamani tyttöryhmän kanssa teimme tulevaisuuskarttoja, hoidimme käsiä, suunnittelimme kalenteria, kävimme kävelyillä ja teimme ruokaa. Tulevaisuuden suunnitelmia, koulutehtäviä ja hakemuksia syntyi kaiken tämän ohella. Yksilötyö, joka on tärkeää erityistä kannustusta tarvitsevien nuorten kanssa, tapahtui luonnollisena osana ryhmätyötä, tai ennen tai jälkeen ryhmätapaamisten. Välitän 2- hankkeella on paljon antaa tulevaisuuden nuorisotyöhön. Itselleni ja tätä kirjaa lukeville nuorten kanssa työtä tekeville haluan tiivistää tärkeitä elementtejä seuraavanlaiseksi muistilistaksi: Käytännönläheisyyttä. Arjen oppimista. Tavoitteellista ryhmätyötä. Käytännön tekemistä ryhmätyöhön. Avoimia koulutuksia jotka vastaavat nuorten tarpeisiin, ja joissa luennoin sijaan tehdään asioita yhdessä (hyvänä esimerkkinä V2 yhteishaku-iltapäivä, jossa nuorisotyöntekijät ja nuoret täyttivät yhdessä yhteishakuilmoituksia). Vähän ohjaamista ja tarpeen tullen jopa opettamista. Ja paljon , paljon yhdessä eri vaihtoehtojen etsimistä. Iloisin terveisin, Välitän2 –hankkeen hanketyöntekijä kesään 2012 saakka
23
Hanketyöntekijä Pauliinan ja poikien viestittelyä;
”millos nähtäs uudestaan?” ”Ihan millon vaa, eipä täs mitään työkiireitäkään oo.”
Syksyllä puheluita, tekstiviestejä, tapaamisia ja suunnittelua, lähinnä yhden pojan kanssa. Keväällä noin viisitoista ryhmäkertaa.
”Eikä tähän tarvi heti alkaa, jonkinlainen ”alku” vain tarvitsisi, jota sit jatkaa aina kun mahdollisuuksia olis. Ja oikeasti, mulla on lehmän hermot. Jos joskus ei jaksa ja kiinnosta, sit siirretään. Ja jos mikään ei onnistu, ni ompahan kokeiltu. Lähe kokeilemaan.” ”No voiha kissa grin no kattoo miten jakselee, kai sitä jotaki keksii grin”
”moro, saitko viestin?”
”SÄ OLET MAHTAVA! smile
”Jjuu sain smile”
”Jeejeejajerrykotton smile”
”Kiva smile. Sainko ylipuhuttua?”
”Emmää oikee tiiä grin”
”Tiiät ku kokeilet?”
Keväällä 2013 videon kuvaus, tapaamisia, puheluita, tekstiviestejä ja facebookissa keskustelua. Paikkoihin tutustumista, muutaman kerran ruokaa ja toimintaa, mm. leffa, keilaus ja graffitin maalausta, jota videota varten ryhmässä kuvattiin.
24
”Eikai haittaa jos tää on sit tämmöne ryöstelybiisi?”
”Ja tänää nyt sit lopulisesti se taiteilijanimi vaihtu – Weli Murto”
Suunnittelun ja kuvaamisen yhteydessä juteltiin päihteidenkäytöstä, elämäntilanteesta, tulevaisuuden suunnitelmista, opinnoista, kesätyöstä, oppisopimuksesta, suhteista kavereihin ja yhteiskuntaan. Porukasta jokainen haki yhteishaussa. Lisäksi osa heistä osallistui hankkeen kuntosalivuoroihin ja muuhun ryhmätoimintaan. ”Jos mulla joskus on lapsia, niin haluun että ne saa hyvän lapsuuden ja sillon mä en vedä mitään päihteitä”
”No kai se toiminta meni vähän överiks. Ku ei sitä sillon tajuu, kuin paljon se muihin vaikuttaa ja näkyy”
”Kyl se ruoka vaan on tärkeetä. Meil on 3 kuppilaa, mut ei ruokapaikkaa” ”Eli kun me vaan ollaan, ni sit palkataan ihmisii, et me mentäs tekeen jotain? Onks se sit kannattavaa? Se et meistä maksetaan, vai se, et siitä maksetaan et meijät saadaan tekeen? Mua on alkanu viimeaikoina kiinnostaa, kuin tää homma pyörii.”
”Tää homma on ihan sairasta. Eka pitää hakee kouluun, sit sieltä erotetaan. Taas pitää hakee uudelleen, pakotetaan. Sit tulee taas erotetuksi. Sama homma koko ajan. Oisin tykänny tosta koulusta, kävinkin siellä ihan hyvin.”
25
Tapaamisten ja poikien oman aktiivisuuden myötä syntyi musiikkivideo.
- intro -
- verse2 -
- verse3 -
raha liikkuu ja puhuu sua kovemmin, janoot sitä lisää/ en kuule vankien kyselevän tän järjestelmän isää/ vaik koko suomi mahtuu jo käsirautojen sisää/ se on rikkailta köyhille, et oo nähny vielä mitään/
mä kuulen kujilta sireenit jotka mua vainoo/ muutkin on ne kuullu joten en oo ainoo/
jokaises katu valos asuu mun suojelusenkeli/ ne antaa varjon vaaroille jotka vois viedä henkeni/ lupaukset, ollaan kuultu ne ennenki/ ennemmin tai myöhemmin tää tahti vie viel helvettii/
– verse1mitä vittuu tääl tapahtuu, ootteks te hereillä/ syljen kyttää naamaan sil on syyte jo vireillä/ viikonloput vietetään essoil ja pireillä/ viikot tääl säädetään piuhoilla kireillä/ pidä turpasi kiinni sinä, saatanan narttu/ kun vuosien mittaan sitä kokemus karttuu/ siihi pisteesee että skideimmätki varttuu/ ne ketkä ei sitä kestä ne rassiisa tarttuu/ vittuu su massit mie pistän sut hengiltä/ ja vaikka puiston penkiltä herään nii mä hengitän/ kukapa tääl ei kaipais elämää entistä/ ku netistä skidit oppii elämää jenkist/ tää väkivalta on sulle pelkästää henkistä/ vaa ku et oo vastuussa pelkääjän penkistä/ lenkistä kaduille oppii enemmän ku koskaa/ nielemäl päättäjien propaganda roskaa/
- kertsi -
vaik valot on sinisii nään ainoostaa punasta/ yks sana on sika, vitut tuhannesta kuvasta/ viilaan sua silmään valvonta kameran kautta/ isoveli pukee huppuu ku aletaan pajauttaa/ eikä se tuu loppuu vaikka ette haluu auttaa/ koska meitä ei voi paska puheilla lamauttaa/
kadut on likasii ku kadulta kattoo/ siks pennittömän veri värjää punasta mattoo/ sä tiedät vaan sen mitä näät uutisista/ mun totuus on taidetta ja tulee suuttimista/
lappune varpaas on vaikeempi hengittää/ siis mieti vaa ittees mut mieti samal jengii tääl/
tulvii kaijuttimista, täällä katukuva tuttuu/ tulevaisuus tummaa ja menneissyys suttuu/
nistit potkitaa paskaks kun ne velkaantuu/ kuunnelkaa, päättäkää ite ajatelkaa kun/
henkesi hinta on vaa massit sun taskuis/ siks denat delaa samal taval, eri tason laskuis/ ja narkit pelaa kamal kunnes myöhästyy maksuis/ eikä kukaa enää ees oota, että mitää tapahtuis/
jäbät jauhaa paskaa vaik nälkäsii suita/ riittäs maailmas enemmän ku suomessa puita/ teille asti huuto tuskin kuuluu kaduilta/ missä köyhä saa kerää vielä köyhemmän luita/ denan iltarukouksis se pääsee talveks linnaa/ ku hankee kuolee vaikka matkais talveksi tallinnaa/ kontrolli jäätyy asioiden hallintaan/ eli maksa vetää viimesii ja kamast tullu kalliimpaa/
hämäriin polkuihin helposti rakastuu/ eikä oikeet liikkeet takaa ettei pois kuula jalas tuu/ aika kyllä opettaa kattomaa mihin astuu/ ku kusettajan hommaan kuuluu kusettajan vastuu/ maalit seinään, sun harmaaseen arkeen/ muistuttaa ettei ankee lifestyle oo tarpeen/
siks silmii tääl kellastuu/ se tekee laskuu kenelle vastuu/ raha vuoria, jaksaa suosia/ vaan ne ketä vittu tosissaan on rahan huoria/
ruokkikaa tai älkää päättäjien nälkää/ ne tappaa kaiken mikä ikänää niitä pelkää/ ja suostuu ottaa selkää, siis vapautta kätelkää/ eikä käskyjä enää, koskaa, keltää/
- kertsi -
- kertsi -
aika ajoin raffii joo, elää rappioo/ suljetaan pankit enää ketää baksi vanki oo/ paskalakit partioo, ettei valtion/ valtimoo saksist oo, tehää yhes tappioo/
26
27
Fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin ryhmä alkoi jo Välitän-hankkeen aikaan ja toiminta jatkui jatkohankkeen myötä. Kuntosaliryhmä oli aluksi iltapäivällä, tunnin mittainen yhteinen harrastehetki, jonne nuoret saattoivat tulla opiskelu- tai pajapäivän jälkeen. Sittemmin ajankohta muutettiin iltaan, jolloin myös pidemmän matkan opiskelijoilla on parempi mahdollisuus päästä ryhmään. Ryhmässä on käynyt keskimäärin 7 henkilöä/kerta. Ohjaajina toimivat hanketyöntekijän lisäksi sosiaalitoimen palveluohjaaja ja etsivän nuorisotyön ohjaajat. Vuoro ei ole ohjattua liikuntaa, vaan ajatuksena on, että jokainen saa tulla, tutustua, kokeilla ja innostua tai saapua vaikkapa vain toisia tai ohjaajaa tapaamaan. Liikunta-alan iltapäivän myötä jaettiin tietoa opiskelusta ja työskentelystä liikunnan parissa, Suomen urheiluliiton asiantuntijan toimesta. Hankkeessa mukana olleet nuoret ovat ohjanneet mm. lasten liikuntakerhoa. Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja arjenhallintaan nuoria tutustutettiin terveellisen ruoan ja talouden näkökulmasta järjestämällä teemapäivä, jossa valmistimme itse ruokaa, vertailimme hintoja ja tuoteselosteita sekä keskustelimme erilaisten valintojen vaikutuksesta omaan hyvinvointiin.
28
29
Kuntsarin tavoitteena on
Lisäksi
•
katkaista työttömyys
•
•
kiinnittyä ryhmään; tavoitteena on että nuori ei jää yksin
•
tutustua koulutus- ja työmahdollisuuksiin
Toteuttajatahot tekevät tavoitteellista yhteistä työtä niin, että jokainen työntekijä tietää ja tunnistaa oman työn merkityksen Kuntsarin aikana.
•
perehtyä yhteiskunnan palveluihin
•
•
tutustua paikallisiin harrastusmahdollisuuksiin
Kuntsarin tavoitteena on vahvistaa työntekijöiden yhteistyötä eli ideoida, toteuttaa ja arvioida toimintaa prosessin aikana.
•
kannustaa oman hyvinvoinnin lisäämiseen
•
•
pystyä omaan elämään ja hyvinvointiin myös ryhmäjakson jälkeen
Tärkeää on kuulla nuorten toiveet ja tarpeet.
30
Nuoret valittiin ryhmäjaksolle yhteistyössä sosiaalitoimen, nuorisotoimen ja TE-toimiston kanssa.
sä ohjaajansa kanssa ruokailemassa Hankasalmen mielenterveysyhdistys Tuikku ry:ssä.
Ryhmätoiminta toteutettiin yhdessä Hankasalmen toimijoiden kanssa. Idea ryhmätoiminnasta syntyi turvaryhmässä. Päävastuu kurssin toteutuksesta oli sosiaalitoimen palveluohjaajalla. Yhteistyössä jaksoa toteutti turvaryhmä eli sosiaalitoimi, nuorisotoimi, etsivä nuorisotyö, nuorten työpaja Taitotupa, TE-toimisto, Jyväskylän psykiatrisen poliklinikan Hankasalmen toimipiste ja Välitän2 -hanke/4H.
Ryhmä alkoi kahden viikon mittaisella intensiivijaksolla, jonka aikana tutustuttiin, ryhmäydyttiin sekä etsittiin jokaiselle nuorelle oma ja sopiva työtoimintapaikka. Nuorten kanssa vahvistettiin työelämän pelisääntöjä, tehtiin kaikille omat kalenterit ajankäytön hallitsemiseksi, käytiin läpi arjen taitoja ja opeteltiin ottamaan huomioon muut ihmiset.
Hankasalmen toimijoista mukana olivat myös: terveystoimi, kunnan työnsuunnittelija, siivouspalvelu, kirjasto, poliisi ja Hankasalmen mielenterveysyhdistyksen päiväkeskus Tuikku. Lisäksi teimme yhteistyötä seuraavien tahojen kanssa: Esedun oppisopimuspalvelut, Jyväskylän ammattija aikuisopisto, Jyväskylän kotitalousoppilaitos, Invalidilii-
Intensiivijakson jälkeen alkoi työtoimintajakso, jolloin nuoret olivat 1-4 päivää viikossa kuntouttavassa työtoiminnassa ja 1 päivän ryhmässä. Perjantaisin nuorilla oli yhteinen ryhmäpäivä paikallisen ohjaajan kanssa. Ryhmäpäivän aikana kyseltiin viikon kuulumiset ja tunnelmat, kannustettiin seuraavan viikon töihin ja jokaisessa ryhmäpäivässä oli myös yksi arkeen liittyvä asia tai harjoite.
Kuntsari: Nuorten 3 kk kestävä ryhmätoiminta toteutettiin yhdessä Hankasalmen toimijoiden kanssa. Päävastuu kurssin toteutuksesta oli sosiaalitoimen palveluohjaajalla. Yhteistyössä jakson suunnitteli ja toteutti Turvaryhmä. Ensimmäiseen Kuntsariin syksyllä 2012 valittiin 6 nuorta, jotka olivat vailla koulutus- tai työpaikkaa, syrjäytymisvaarassa olevia ja/tai pitkään työttömän olleita. Keväällä 2013 toteutettiin Kuntsari kahdeksalle nuorelle.
ton Järvenpään koulutuskeskus, Musiikkifarmi, Marleena, Ikkunatehdas Veljekset Aitto-oja ja KYT/VälittäjäPlus ja Hankasalmen yrittäjät.
Toiminta jakson aikana Ryhmäjakso järjestettiin Hankasalmen aseman nuorisotiloilla klo 9-13.30. Ryhmäpäivinä kurssilaiset kävivät yhdes-
Jakson lopussa oli viikon mittainen intensiivijakso, jonka aikana käytiin tutustumassa erilaisiin työpaikkoihin sekä oppilaitoksiin. Lopuksi järjestetään yhteinen päivä, jossa koottiin nuorten ajatuksia, palautetta ja kehittämisideoita kuluneen jakson ajalta ja tehtiin yhdessä ruokaa, pelattiin pelejä, itkettiin, naurettiin ja jaettiin nuorille henkilökohtaiset todistukset.
31
Syksyn 2012 kuntsariryhmän aikataulu
14.9. - 28.9.2012
1.10. - 7.12.2012
10. - 14.12.2012
intensiivijakso 2 vko
kuntouttava työtoiminta 3 pv viikossa ja 1 ryhmäpäivä
ryhmäviikko
Ryhmäjakso piti sisällään mm.: • • • • • • • • • • • • • • •
Palaute ja arviointi nuorilta:
tutustumista ja ryhmäytymistä kalenterien tekoa työtoiminnan toimintapaikkojen etsintää ammattialoihin ja koulutuspaikkoihin tutustumista ja hakeutumista raha- ja talousasioita kodin hoitoon ja ruoan laittoon liittyviä teemoja kädentaitoja työelämän pelisääntöjen läpikäymistä päihdeasioista ja riippuvuuksista keskustelua paikallisiin harrastuksiin tutustumista mielenterveyspalvelut rentoutusharjoituksia yritys- ja työpaikkavierailuja valokuvausta vapaaehtoistoiminta
”Perjantaiset ryhmäpäivät olivat mieluisia, oli kiva nähdä toisia ryhmäläisiä.” ”Ryhmän koko oli sopiva, isommassa porukassa saattaa iskeä ujous.” ”Kahden viikon tutustumisjakso oli hyvä ja tarpeellinen.” ”Tää oli parempi kuin luokassa istuminen” ”näin jää enemmän mieleen” ”vapaampaa, ei niin jäykkää” ”yritysvierailut olivat hyviä, toivoisin jatkossa lisää naisaloja” ”toivoisin enemmän yhteistä mukavaa tekemistä esimerkiksi sulkapallon pelaamista” ”olen oppinut itsestäni” ”olen oppinut tuntemaan ihmisiä” ”palkanmaksua vois kehittää” ”aluksi ahisti, mutta kun oltiin päästy eteenpäin ei se ollutkaan niin kamalaa”
32
Kuntsarin jälkeen nuorten jatkosuunnitelmiin kuului; • • • • • •
kaikki ammatillista koulutusta vailla olevat ohjattiin opintojen pariin 1 aloitti aikuislukion 1 oppisopimuksen 4 aloitti työt, joista yhdellä osa-aikatyö ja yhdellä kesätyö, jonka jälkeen siirtyy opiskelemaan 1 keskeytti loput nuorista ohjattiin kuntouttavaan työtoimintaan
Muita mukavia jatkoja; • • • • •
terveyden tasapainoon saattaminen ammattialojen poissulkeminen 4H yritysrinki 3 aloitti lastenliikuntakerhon ohjaamisen kaikille tarjottu kesätöitä ja jatkokoulutusta
”
Järjestäjien palaute ja arviointi:
Teemme samassa kunnassa töitä, saman tavoitteen eteen ja koen siitä olevan nuorelle hyötyä, että me toimijat tunnemme toistemme työt ja tavat.
”Olemme saaneet aikaiseksi konkreettista toimintaa.” ”Vältettiin päällekkäinen toiminta ja puhallettiin yhteen hiileen.” ”Kuntsari toteutui hienosti, jo se kertoo paljon että kaikki nuoret olivat koko kolme kuukautta mukana.” ”Yhteistyöllä tehtiin Kuntsari!” ”Toteutus oli kivasti jaettu eri toimijoille -> ei vienyt liikaa aikaa yhdeltä työntekijältä.” ”Kuntsari on yhteisen työn hedelmää, yhteisen välittämisen ja tahtotilan vuoksi meiltä on tänään lähtenyt maailmalle kuusi kuntsarilaista jotka ovat varmasti hyötyneet tästä polusta.” ”Oikeiden jatkopolkujen löytyminen on tärkeää!”
33
”
34
Toimintapäivät olivat nuorten ryhmien yhteisen tekemisen foorumeita. Päivät olivat taiteeseen, kulttuuriin, terveyteen, hyvinvointiin, liikuntaan, kädentaitoihin, ravintoon, elämänhallintaan ja rentoutumiseen liittyviä. Toimintapäivien teemat liittyivät myös työn etsintään, yrittämiseen sekä harrastuksiin. On tärkeää, että nuorten omat toiveet ja tarpeet tulevat esille toimintapäivien suunnittelussa ja toteutuksessa. Ilman toimintapäiviä kohderyhmän nuorilla ei ole tavallisessa arjessaan mahdollisuutta päästä mukaan vastaavanlaiseen toimintaan. Turvaryhmän työntekijätahot olivat yhteistyökumppaneita päiviä järjestettäessä. Järjestimme myös tutustumismatkoja.
35
Jyvässeudun 4H-yhdistyksen toteuttama Tulevaisuuden Uudet Tekijät – hanke ohjaa 17-28-vuotiaita työttömiä tai työttömyysuhan alaisia maahanmuuttajanuoria löytämään oman työ- ja koulutuspolkunsa Suomessa. VälittäjäPlussan hallinnoimista osahankkeista Välitän 2 ja TUT työskentelevät nuorten kanssa ja molemmissa hankkeissa toteuttajana on 4Hyhdistys. Ottaen lisäksi sijainnin huomioon, oli hankkeiden välinen yhteistyö luontevaa. Hankkeiden nuoret tapasivat toisiaan keilauksen ja yritysvierailupäivän merkeissä. Yritysvierailupäivän aikana tutustuttiin Lomakeskus Revontulen, Huovon maatilan ja Häkärinteiden toimintaan.
36
37
38
Järjestimme kaksi valokuvaukseen liittyvää prosessia. Ensimmäinen oli tyttöryhmässä. Ohjaajana toimi etsivän nuorisotyön ohjaaja ja Välitän hanketyöntekijä. Etsivän nuorisotyöntekijällä on voimauttavan valokuvauksen ohjaajapätevyys. Toinen kuvausprosessi oli valokuvauksen opetusta ja ohjausta miten kameraa käytetään. Nuoret saivat tietoutta myös valokuvauksen historiasta. ”Tänään osallistuin valokuvauksen opetus kurssille. Kävimme läpi kameran käyttöä, kuvakulmia, kuvausasentoa, kuvien värejä ja valokuvauksen perusoppeja. Teimme kuvaustehtävän ”Kuvaa tunteella” jossa tarkoituksena oli kuvata sanoja, tunnetiloja, näkemyksiä tai realistisia asioita. Meille annettiin kaksi sanaa joiden perusteella piti luoda kaksi eri tunnetta kuvaavaa kuvaa. Minä sain sanat ”uhkaava” ja ”kova”. Opin paljon uusia mielenkiintoisia asioita valokuvaus ja videotyöstä. Sain hyödyllistä informaatiota kuvausasennoista ja värien käytöstä.”
Voimaannuttavan valokuvan menetelmä Voimauttava valokuva on taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen kehittämä palkittu sosiaalipedagoginen menetelmä, jossa voimautumisen käsitteen sisältämät ehdot: itsemäärittelyn oikeus, valta-asetelmien purkaminen ja vastavuoroisuus, määrittelevät ne eettiset raamit, joiden sisällä valokuvaa voidaan käyttää turvallisesti terapeuttiseen identiteettityöhön ja vuorovaikutustaitojen parantamiseen perheessä, vertaisryhmässä, työyhteisössä tai ammattilaisen ja asiakkaan välillä. Voimautumisen keskeinen idea on se, ettei toista ihmistä voi voimauttaa. Tämä koskee myös kaikkea auttamistyötä. Toisin kuin joissakin valokuvaterapeuttisissa menetelmissä, voimauttavassa valokuvassa valokuvia ei käytetä asiakkaan arviointiin, eivätkä ammattilaiset tai diagnoosi määrittele sitä, missä asiakkaan olisi tarpeellista kehittyä. On tärkeää ymmärtää, ettei valokuva itsessään ole terapeuttinen väline, ainoastaan tapa, jolla sitä käytetään, voi olla sitä. Menetelmää ei saa soveltaa ammatillisesti toiseen ihmiseen ilman läpikäytyä omaa prosessia ja täydennyskoulutusta. http://www.voimauttavavalokuva.net/menetelma.htm
39
40
”ootko hereillä? 1.9.2012 klo 04.23”
”näitkö jo kutsun? se on pajalla?” 3.9.2012 klo 18.03
Olet hurmaava, kaaosta rakastava. Näin sinut tänään, hetki sitten oltiin koululla. Väliin mahtui jo muutama puhelu. Olit tänään aurinko, viimeksi lähes mahdoton.
”Nyt vastaa!!!!!!”
Syksyllä annoit minulle lisänimen enkeli. Kun tultiin porukalla kylään, oltiin enkeliakatemia. Olet sanonut, että sinulla on ihmisiä ympärillä, muttei kuitenkaan mitään. Sinulla on kuitenkin paljon. Perhe, koti, ystävät. Kunta ja kaupunki, opinnot, työt, terveys ja niiden mukanaan tuomat organisaatiot ja niissä työskentelevät ihmiset. Intoa. Monta koluttua paikkaa, kokemusta ja tuntemusta. Olet vahva.
10.1.2013 ”Mä tarviisin jotain irtiottoa arjesta, jotain tekemistä vaikka Kartingkia ajamassa pitäis käydä tai muuta hassua ja erinlaista. Pitäiskö tehdä sellanen toiminta-torstai (tai perjantai, maanantai tms.) jotain vähän erikoisempaa kun perus lenkkeily tms. Eikös olis mahtava idea?!”
Olemme kevään aikana nähneet monesti. Opinnäytetyö etenee, jatkoaika opintoihin on käsittelyssä ja HOPS tehty, opintoviikot kasaantuvat harjoittelussa ja moni kauan odotettu paperi on kansiossa. Kesä projekteineen häämöttää. Olet ollut ahkera, jatkanut aina siitä, mihin on jääty. Iltapäivisin on tavattu opintotojen merkeissä ja tsemppiryhmässä, jokusen kerran kuntosalilla, nuorisotiloille päädyttiin kahvikupin ääreen ja teit minulle Matarankadun sokkelot tutuksi. Vaikka kirjoittamani muistilaput pian katoavat kalenterin menneille sivuille, akatemia jatkaa, sen tiedätkin.
”Mä en vaan jaksais jaksaa, *yrittää.*”
”Te ette ymmärrä mua yhtään ollenkaan. Okei, te kaikki autatte mua miljoonan paljon, mutta mulle ei mikään riitä, olen voimaton.”
*”Olen onnellinen * *kaikesta huolimatta* *tai kaiken vuoksi.”* Välitän2 – hankkeen hanketyöntekijä kesästä 2012 lähtien
41
42
4H - Nuorten yrittäjyys ja työelämävalmennus. Palveluohjaaja - asiointiapu, lomakkeiden täyttöapu, etuuksien selvittäminen, päihdetukihenkilönä toimiminen, kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen, tuki arkeen + harjoittelu, yhteyshenkilö sosiaalitoimeen. Nuorisopalvelut - kunnan nuorisotoimen palveluihin kuuluu mm. nuorisotiedotus, nuorisotilatoiminta, harrastus- ja tapahtumatoiminnan tukeminen ja organisointi. Nuorisotyöntekijä on mukana ohjaus- ja palveluverkostossa sekä nuorisotyön kehittämisverkostossa. Etsivä nuorisotyöntekijä - on läsnä 13–29-vuotiaiden nuorten keskuudessa ja tarjoaa mahdollisuuden turvalliseen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin. Etsii yhdessä nuoren kanssa ratkaisuja nuoren pulmiin ja kysymyksiin ja auttaa nuorta saavuttamaan tarvitsemansa palvelut. Nuorisotyöpaja - Osa työllisyys-, nuoriso- ja sosiaalipalvelujärjestelmää, tarjoten työ ja yksilövalmennusta arjenhallintataitojen sekä opiskelu ja työvalmiuksien kartuttamiseksi. Paja on yhteisöllinen, toiminnallinen ja työvaltainen oppimisympäristö, jossa oikean työn tekeminen on suuressa roolissa. Erityistä tukea tarvitseville voidaan tarjoa matalan kynnyksen palvelua, jolloin omien voimavarojen löytäminen, sosiaalinen vahvistaminen ja arjen hallinta painottuvat toiminnassa.
Valmentautujat voivat olla pajalla esim. palkkatuella, työkokeilussa, kelan kuntoutuksessa, kuntouttavassa työtoiminnassa, työvoimakoulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa tai ammattiopiston ja peruskoulujen opiskelijoina. TE-toimiston palvelut - AVO (ammatinvalinnanohjaus), työkokeilut, palkkatuki, kuntouttava työtoiminta, avoimet työmarkkinat. Moniammatillinen yhteistyö eri toimijoiden kanssa, työttömien terveystarkastukset, työnhakuvalmennus. Mielenterveystoimisto - palveluohjaus, neuvonta, psykiatrinen hoidontarve arviointi: psykologi, sairaanhoitaja ja psykiatri. Tarvitaan vain puhelinsoitto/txt/soittopyyntö/email -> jonka jälkeen asiat lähtevät etenemään. Nuortentalo - Asumispalvelut; asuminen, asumiskokeilut -> tuettua asumista itsenäistyvälle nuorelle, erityisesti adhd, asperger, kielellinen erityisvaikeus, tourette –nuorille. Valmennuspalvelut; neuropsykiatrinen valmennus (omassa toimintaympäristössä, kaikenikäisille, yksilöllisesti, tavoitteet, ratkaisukeskeisyys), ammatillinen tukihenkilöpalvelu, vertaisryhmätoiminta nuorille -> liikunta, ruuanlaitto, retket. Ohjaus ja tuki! - arki, elämänhallinta, terveys, hyvinvointi, sos.suhteet ja taidot, itsetunto, positiivinen minäkuva, opiskelu, työ, vapaa-aika, talous.
43
Seuraavilla sivuilla on hankkeessamme käytettyjä harjoituksia. Harjoituksia voi käyttää yksilö- ja pienryhmätyöskentelyssä.
Miksi harjoituksia? Erilaiset harjoitukset ja tehtävät synnyttävät ohjattavassa hänen omaa sisäistä ajattelua ja pohdintaa. Harjoitukset ohjaavat myös nuoren ja ohjattavien välistä, jaettua ja yhteistä keskustelua, pohdintaa ja reflektiota. Reflektio perustuu ajatukseen, että ihminen oppii omista kokemuksistaan. Yksinkertaistettuna se tarkoittaa oletusta, että se mitä ihminen kokee vaikuttaa häneen. Reflektointi tarkoittaa tietoista huomionkiinnittämistä omiin mielleyhtymiin ja ajatuskulkuihin erilaisten tapahtumien yhteydessä. Reflektio ei ole mekaaninen toimintatapa tai pelkkä ajatus, vaan se on aktiivinen tutkimis- ja löytämisprosessi, joka voi johtaa odottamattomaan lopputulokseen. Reflektio ei tapahdu tyhjiössä. Se ei ole pelkästään sisäinen, vaan myös keskustelijoiden välinen prosessi. Reflektio syntyy helpoiten dialogissa toisten kanssa. Reflektiota voi myös harjoitella yksin. Silloin puhutaan itsereflektiosta.
Harjoitukset auttavat nuorta tähän reflektioon. Harjoitusten jälkeen kannattaa ottaa puheeksi harjoituksen tavoite ja teema yhdessä muiden nuorten ja ohjaajan kanssa. Niin nuori saa kuulla toisten ajatuksia ja saa näin toisilta näkökulmia oman elämänsä kehittämiseen. Näin oma elämänkenttä laajenee ja kasvaa. Elämänkenttä on käsite, jonka avulla havaitsemme ja tulkitsemme maailmaa, itseämme ja suhdettamme toisiin. Elämänkenttä rakentuu kokemuksen myötä ja sisältää ideamme, ennakkoluulomme, oletuksemme, uskomuksemme, arvomme, tapamme ja opitut taidot, joilla suunnistamme sosiaalisessa maailmassa. Ohjaajan keskeinen haaste on päästä kiinni ohjattavan elämänkentästä ja antaa ohjattavalle mahdollisuus päästä kiinni ohjattavan elämänkentästä. Seuraavassa on lueteltu joukko kysymyksiä, joita voisit testata ajatuksellisesti ennen ohjaussuhteen alkamista.
44
1.
Miten lähestyt toista valppaana ja kiinnostuneena?
2.
Omien ennakkokäsitysten tunnistaminen, että voit kohdata ohjattavan sellaisena kuin ihminen on eikä sellaisena kuin kuvittelet ihmisen olevan.
3.
Aktiivisena, kunnioittavana oleminen. Millaista kieltä käytät asettautumatta ylä tai alapuolelle ?
4. 5.
Oletko valmis kuuntelemaan ihmetellen? Uskotko sinulle kerrotun tarinan? Älä yritä opettaa toista vaan anna toisen opettaa omissa asioissaan sinua.
6.
Miten osoitat ymmärtämystä?
7.
Miten luot inhimillistä kontaktia ?
GROWNIN MALLI Nuori Itsenäinen
kaikki sujuu hyvin
ongelmia
kaikki sujuu hyvin
Sitoutunut, kaipaa rohkaisuja
kaikki sujuu hyvin
Kiinnostunut, kaipaa ohjeita
lähteet: Anttila Kari / Kehityspiikki ry työpapereita
kaikki sujuu hyvin
Riippuvainen
Keski-Luopa, Leila 2001. Työnohjaus vai superviisaus. Työnohjausprosessin filosofisten ja kehityspsykologisten perusteiden tarkastelua. Oulu: Metanoija Instituutti.
Auktoriteetti
ongelmia
Motivoija, opas
Avustaja
Konsultti, delegoija
Ohjaaja
45
Harjoituksessa haastatellaan muita osallistujia oheisen ruudukon avulla ja kysytään, sopivatko väittämät heihin. Jos väittämä sopii kyseiseen henkilöön, hänen nimensä kirjoitetaan väittämän kohdalle. Tavoitteena on kerätä mahdollisimman monta nimeä. Jokaisessa ruudussa on oltava ainakin yksi nimi ja jokaisen nimi on oltava ruudukossa ainakin kerran.
minulla on vihreät silmät
pidän suklaasta
tykkään tarkkailla rauhassa
osaan leipoa pullaa
asun maalla
nauran helposti
haaveilen ulkomaanmatkasta
olen tehnyt / teen vapaaehtoistyötä
moikkailen mielelläni
minulla on tatuointi
olen kasvissyöjä
pidän talvesta
en juo kahvia
olen syntynyt Keski-Suomessa
tykkään heavymusiikista
odotan kesää
olen tasainen ja rauhallinen tyyppi
innostun helposti uusista asioista
olen perusluonteeltani aika ujo
kirjoitan runoja tai muuten omia juttuja
luen paljon
käytän nettiä päivittäin
nautin auringosta ja lämmöstä
osaan kertoa hauskoja juttuja
tulen helposti hyvälle tuulelle
46
Arvioi asiakkaan käyttäytymistä haluamallasi tavalla, joko laskemalla havaintoja ( |||| || ), hymiöillä tai rastein XX (3 rastia hyvä, 1 tyydyttävä). Nuoren nimi
Tapaamiskerrat
1. pvä ______
2. pvä ______
Havaintoja
Katsekontakti
Hymy
Ryhti/olemus
Mielenkiinto/
Läsnäolo
Oma mielipide
Tervehdys
Oma-aloitteisuus
47
3 pvä ______
4. pvä ______
5. pvä ______
6. pvä ______
...utetta.
48
• • • •
yhteinen arviointi paikalla työkokeilija, työnantaja ja kokeiluun lähettävä taho näihin kannattaa vastata kaikkien osapuolten yhdessä keskustellen, mitä kokeilija itse ajattelee/kokee/tuntee? Mitä työnantaja ajattelee/kokee/tuntee? näitä kannattaa jutella mahdollisimman usein, ei vain työkokeilun lopuksi.
1.
Mitä kuuluu? Miten töissä on mennyt?
2.
Millaisia tavoitteita kokeilijalla on?
3.
Onko työ ollut riittävän vastuullista ja haastavaa vai onko työ ollut liian vastuullista?
4.
Työkokeilijan vahvuudet:
5.
Työkokeilijan oppimisenkohdat työkokeilun aikana, mitä kokeilija on oppinut / miten kehittynyt kokeilun aikana?
6.
Työkokeilijan kehittämisenpaikat, missä asioissa kokeilijan tulee kehittyä, jotta työt sujuisivat paremmin ja työllistyminen jatkossa helpottuisi?
7.
Onko kokeilija saanut riittävästi selkeää perehdytystä työhön?
8.
Onko kokeilija päässyt työyhteisön jäseneksi, tuntemus?
9.
”Parannusehdotuksia” – mitä työnantaja / työkokeilija / kokeilijan lähettämä taho voisi tehdä toisin?
10. Kiitos teille kaikille! Löytyisikö vielä jokaiselta jokaiselle yksi kiitos / myönteinen palaute. Hyvää työn jatkoa kaikille!
49
ryhmätoiminnan arviointi
1.
Muistele, arvioi ja kommentoi ryhmän toimintaa alla olevien väittämien mukaan. Rastita se hymiö joka parhaiten kuvaa sinun mielipidettäsi.
tosi hyvin
kivasti
sopivasti
sinnepäin
ei toimi
Kaikkien mielipiteet otettiin huomioon Tiesin miksi ryhmä kokoontuu Ryhmässämme tehtiin töitä sitoutuneesti Luotimme toisiimme Ryhmässä oltiin avoimia Meillä oli hyvä ja turvallinen olla Ryhmässämme annettiin myönteistä palautetta Ryhmä korosti yhteistyön merkitystä Meillä oli mukava ilmapiiri Päätimme asioista yhdessä Arvioimme omaa toimintaamme
2.
Mitä olet ryhmässä oppinut tai oivaltanut?
3.
Miten kehittäisit ryhmän toimintaa?
4.
Mitä muuta haluaisit sanoa? **muokattu Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kuulun! Välineitä ryhmän toiminnan tukemiseen materiaalista**
50
K mp Ka Kampa mpa
51
Symboli on mielikuva. Ihmisen mielessä on paljon sellaista, mitä ei aina itsekkään huomaa, näe tai tunne. Pikkuesineet ja kuvat auttavat meitä usein tiedostamaan ajatuksiamme, toiveitamme, tarpeitamme, kaikkea sitä mitä meissä on. Symbolit ja kuvat auttavat jäsentämään mieltä, ajatuksia ja tunteita. Ihmisen kyky tunnistaa erilaisia kuvia ja kuvioita on valtava. Kun ajatuksia esitetään visuaalisesti, ihminen ikään kuin näkee omat ajatuksensa, joita ajatuksien sanallinen muoto ei ole hänelle antanut. Visuaalinen esittämistapa auttaa ohjattavia näkemään omasta elämästään ajatuksia, jotka muuten voisivat jäädä huomaamatta. Tärkeää on se, että ohjattava / nuori itse tulkitsee kuvia ja esineitä ei ohjaaja. Ohjaaja tekee kysymyksiä, joihin ohjattava sitten vastaa sen verran kuin itse haluaa. Jokainen on oman elämänsä paras asiantuntija. Ohjaajina voimme opastaa ja kysyä, nostaa erilaisia asioita ja teemoja esille, jotta ohjattava huomaa mitä kaikkea elämään kuuluu. Ohjaajan on tärkeä muistaa, että symbolit ja kuvat eivät ole itsetarkoitus, vaan itse toiminnalla nuorten / ohjattavien kanssa tulee olla tarkoitus ja tavoite.
52
53
•
antavat informaatiota
•
auttavat hahmottamaan kokonaisuuksia
•
osoittavat asioiden keskinäsiä riippuvuuksia
•
herättävät tunteita, mielipiteitä ja kysymyksiä
•
helpottavat muistamista ja mieleen palauttamista
Anna aikaa yhdessä ihmettelylle ja keskustelulle. Tee jatkokysymyksiä. Pyydä ottamaan lisää kuvia. Kuvat ja esineet antavat tilaa ohjattavan ajatuksille ja mielikuville elämästä. Keskustelu ei voi koskaan olla valmiiksi laadittu: vuorovaikutus voi kehittyä moneen eri suuntaan. Luota hetkeen, ohjattavaan ja ryhmään. Luota myös itseesi, malta mielesi, älä tulkitse tai anna valmiita vastauksia.
•
tarjoavat ilmaisukanavan sellaisille kokemuksiin, elämyksiin ja tunteisiin perustuville asioille, joiden käsittely sanallisesti on vaikeaa
Kuvia ja esineitä voi käyttää niin yksilö kuin ryhmätyössäkin.
•
antaa sanalliselle ilmaisulle vaihtoehdon
Voit käyttää mm.:
•
edistää työrauhaa ja toiminnallisuutta
•
pikkueläimiä
•
kiviä
•
nappeja
•
tilkkuja
•
legoja
•
piparkakkumuotteja
•
jääkaappimagneetteja
•
pieniä tavaroita: avain, noppa, lukko, ankkuri…
•
postikortteja
•
lehdestä leikattuja kuvia
•
kuvaa itse: luontoa, kenkiä, rappusia, laukkuja, ilmeitä…
Kuvat ja symbolit:
Kysymysten kannattaa olla mahdollisimman yksinkertaisia: Valitse kortti / kuva / pikkuesine mikä kertoo: •
sinusta millainen olet
•
millainen et ole
•
toiveestasi
•
odotuksestasi
•
tunteestasi
•
tulevaisuudestasi
•
haaveistasi
•
tarpeistasi
•
mikä on tärkeintä nyt
•
minkä toivoisit olevan erilailla elämässäsi
•
mistä saat voimaa ja energiaa
•
mistä haluaisit puhua jonkun kanssa
•
minkä kuvan joku muu sinusta valitsisi, millainen olet jonkun muun mielestä (vanhemmat, kaverit, kesätyönantaja..)
54
Valmiita kortteja löydät mm täältä: •
Pelastakaa lapset www-sivuilta: OH-kortit
•
MLL, verkkokauppa: Vertaansa vailla -kuvakortit
•
Pesäpuu ry: esim. tunnekortit, vahvuuskortit
•
Kari Kiianmaa: esim. tunnekortteja, Näkymiä verannalla -kortit
•
Katri Somerjoki: Rakasta itseäsi -kortit
Lähteet: Willams, A. Visuaalinen ja toiminnallinen työnohjaus. 2000. Vuorinen, I. Tuhat tapaa opettaa. 2005.
Kirja on syntynyt ESR-rahoitteisen Välitän2 -hankkeen tuotoksena. Hanketta koordinoi Hankasalmen 4H-yhdistys r.y. ja hallinnoi Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n hallinnoima Välittäjä Plus -hanke.