Vakuutusosakeyhtiö Garantian sidosryhmälehti 1/2014 by Rianno Communications Oy

VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ GARANTIAN SIDOSRYHMÄLEHTI

#1 | 2014

Christine Wahlsten: Näkökulmia

RAHOITUKSEEN SIVU 6

KALLIONLUJAA

PIIKITEESTÄ KASVOI

STEPAN SARPANEVA

USKOA TULEVAAN SIVU 4

MENESTYSTARINA SIVU 10

ARVOKKAINTA ON AIKA SIVU 12

SISÄLLYS

CASE: GRANIITTIRAKENNUS KALLIO KALLIONLUJAA USKOA TULEVAAN SIVU 4

RAHOITUS: JOUKKOVOIMAA SIVU 6

KOLUMNI: TALOUDEN YLÄJA ALAMÄKIÄ SIVU 9

CASE: OKMETIC PIIKITEESTÄ KASVOI MENESTYSTARINA SIVU 10

LIFESTYLE: STEPAN SARPANEVA ARVOKKAINTA ON AIKA SIVU 12 CASE: INTERMARKETING KUMPPANIIN ON HYVÄ TUKEA SIVU 14

CASE: KUUSAKOSKI VIREÄ SATAVUOTIAS SIVU 16

Salomonkatu 17 A. 00100 Helsinki, puh. 020 747 9800 faksi 020 747 9801 www.garantia.ﬁ

NIMITYKSIÄ GARANTIASSA SIVU 18

Julkaisija: Vakuutusosakeyhtiö Garantia Päätoimittaja: Mikael Englund Toimitus & ulkoasu: Rianno Oy Kannessa: Christine Wahlsten Kuvaaja: Matti Rajala Paino: Multiprint Osoitteenmuutokset: hanna.rantanen@garantia.ﬁ

PÄÄKIRJOITUS Teksti: Mikael Englund Kuva: Matti Rajala

ALKAAKO LAINOJEN ARVOPAPERISTUMINEN TODENTEOLLA SUOMESSA Kun aloittelin yritystutkijana 1980-luvulla, puhuttiin paljon arvopaperistumisesta, joka pian tulisi mullistamaan pankkien tuolloin dominoimat rahoitus- ja pääomamarkkinat. Sen jälkeen aiheesta on keskusteltu ajoittain paljonkin, mutta ennakoitua arvopaperistumista, joka toden teolla avaisi myös keskisuurille ja sitä pienemmille yrityksille pääsyn joukkovelkakirjamarkkinoille, on saatu odotella turhaan aivan viime vuosiin asti. Suurten yritysten joukkovelkakirjojen markkina lähti nousuun Suomessa muutama vuosi sitten, kun alhaista luottoriskiä edustavien valtioiden velkakirjojen tuotot vajosivat monien sijoittajien näkökulmasta sietämättömän pieniksi. Markkinoille tuli paljon luottoluokittelemattomien yritysten joukkolainoja, joiden tuotto oli reilusti korkeampi kuin lähes riskittöminä pidetyillä valtion lainoilla. Samaan aikaan pankkien valvonnan ja pääomavaateiden kiristyminen rajoitti pankkien halukkuutta tarjota yrityksille lainoja, mikä antoi lisää vauhtia yritysjoukkolainamarkkinalle. Varsinkin suuret sijoittajat kuitenkin pitävät yhä sijoituksen edellytyksenä sitä, että laina on riittävän suuri, jotta sille voisi muodostua jälkimarkkina. Lisäksi institutionaaliset

sijoittajat edellyttävät lainoilta luottoluokitusta, jollainen on vain kourallisella suomalaisia yrityksiä. Ja monen suomalaisen suuryrityksen luokitus jää valitettavasti alle paljon puhutun investointitason luokituksen. Luottoluokituksen merkitys on siis sittenkin kasvussa, vaikka luokituslaitokset ovat saaneet huutia viime vuosina monelta taholta – osin aivan aiheellisestikin. Niinpä monen sellaisen yrityksen, jonka lainapääoman tarve on korkeintaan muutamia kymmeniä miljoonia euroja, ei kannata yksin lähteä ilman luottoluokitusta eli reittausta joukkolainamarkkinoille, vaikka ne olisivatkin kaikin puolin luottokelpoisia. Myös etujärjestöjen ja valtiovallan taholta on herätelty keskustelua ja monin tavoin pyritty edistämään PK-yritysten joukkolainamarkkinoiden kehitystä. Olemme jo muutaman vuoden kehitelleet kuluneen vuoden aikana lanseerattua ryhmäjoukkolainan takausta. Käsillä olevan lehden sivuilla kerromme hieman laajemmin tästä Garantian uudesta takaustuotteesta, joka on vastaus moniin PK-yritysten joukkolainamarkkinoiden kasvua hidastaneisiin ongelmiin. 3

CASE: GRANIITTIRAKENNUS KALLIO Teksti: Kati Laakso Kuvat: Matti Rajala

Petri Kotkansalo t채hyilee kansainv채lisille markkinoille.

CASE: GRANIITTIRAKENNUS KALLIO

KALLIONLUJAA USKOA

TULEVAAN Infra-ala ja rakentaminen ovat kokeneet kovia taantuman aikana. Markkinat ovat Suomessa pysyvästi muuttumassa. Graniittirakennus Kallio Oy ei ole antanut haasteiden lannistaa vaan on onnistunut kasvamaan ja kehittymään huimaa vauhtia. Graniittirakennus Kallio Oy on perustettu vuonna 1983. Taipaleensa alussa yritys keskittyi kiinteistökauppaan ja rakennuttamiseen, mutta on tänä päivänä infra-urakoinnin suurin yksityinen toimija ja toimihenkilöidensä omistama. Yrityksessä uskotaan vahvasti sekä sitoutuneeseen henkilöstöön että hyvään yhteistyöverkostoon. - Me näemme vaikeat ajat mahdollisuutena, jossa oikealla asenteella, sitoutuneella henkilöstöllä ja toimivilla yhteistyökumppanuuksilla on mahdollista elää ja kasvaa, kannustaa toimitusjohtaja Petri Kotkansalo. Graniittirakennus Kallio on mukana Suomen mittakaavassa suurimmissa hankkeissa niin Kehä III:n rakentamisessa kuin Espoossa sijaitsevan Finnoonsillan urakoissa. Iso ponnistelu on käynnissä Hamina-Vaalimaa E18-tieurakkaan mukaan pääsemiseksi. Suomessa markkinat ovat kuitenkin tasaisesti pienentyneet ja Graniittirakennus Kallio onkin suunnannut katseensa ja toimintansa myös rajojemme ulkopuolelle. Uutta kasvua ja volyymia on löytynyt muun muassa Virosta sekä Pohjois-Ruotsista. Kiikarissa on myös Pohjois-Norja.

- Näkemyksemme mukaan Suomen markkinat ovat pysyvästi laskusuuntaiset, vaikka toki hankkeita täälläkin on käynnissä ja käynnistyy, Kotkansalo kertoo.

Luottamus on peruspilari Graniittirakennus Kallio uskoo vahvasti luottamukseen arvona. Kun alihankkijat ja toimeksiannot hoidetaan hyvin, uskovat myös rahoittajat yritykseen. Kasvavalle yritykselle vakuuksien saaminen on luottamuksen mittari. Garantia on uskonut yrityksen toimintaan jo kasvuvaiheen alusta asti. Garantia palvelee Graniittirakennus Kalliota urakoinnissa tarvittavien kaupallisten takausten limiitin avulla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että urakan alkaessa tai sopimusta urakasta tehdessä Garantia vastaa takauksillaan siitä, että sopimukset hoituvat luvatulla tavalla. - Yrityksen oman uskon ja hyvän johtamisen lisäksi on ollut elinehto, että myös luotonantajat ja rahoittajat uskovat toimintaamme. Garantialla on ollut vaadittava ammattitaito nähdä myös lukujen taakse, Petri Kotkansalo kiittelee.

Graniittirakennus Kallio Perustettu: 1983 | Henkilöstö: 110 | Liikevaihto vuonna 2013: 108 M€ | Toimitusjohtaja: Petri Kotkansalo

RAHOITUS Teksti: Kati Laakso Kuvat: Matti Rajala

Pankkirahoitus on ollut Suomessa tyypillinen tapa hakea yrityksille rahoitusta. Finanssimarkkinoiden kehitys ja sääntely on kuitenkin johtanut siihen, että pankkien ei ole enää niin kannattavaa tarjota rahoitusta suoraan omista taseistaan kuin aikaisemmin. Pankkien roolin muuttuminen asettaa erityisesti PK-sektorin yritykset uuden tilanteen eteen.

JOUKKOVOIMAA Suurten yritysten kohdalla perinteinen pankkivetoisuus ei ole ollut ongelma, koska rahoitusta on voitu järjestää muun muassa yritystodistuksin sekä joukkovelkakirjalainoin. Finanssimarkkinoiden kehitys on kuitenkin johtanut siihen, että PK-sektorin yritysten rahoitusmahdollisuudet ovat hupenemaan päin. Joukkovelkakirjalainat oli saatava vaihtoehdoksi myös pienemmän kokoluokan yrityksille.

Christine Wahlsten painottaa sitoutumista yhteisiin hankkeisiin. 6

- Usein yrityksissä ajatellaan, että on selkeämpää, kun taustalla on vain yksi rahoittaja - käytännössä pankki. Vaihtoehtoisia ratkaisuja on kuitenkin olemassa ja siksi Garantia lähti kehittämään ratkaisua, jolla joukkovelkakirjalainat voidaan tuoda laajemman yritysjoukon ulottuville, kertoo asiakasrahoitusjohtaja Ari Parmi Garantiasta. PK-sektorin rahoituksen uudistamisesta on puhuttu pitkään ja paljon.

RAHOITUS

- Päätimme saada nopealla aikataululla jotain konkreettista aikaiseksi ja tuotteistimme ryhmäjoukkovelkakirjalainan, jolla PK-sektorille saatiin aidosti uusi rahoitusmuoto, Parmi jatkaa. Joukkovelkakirjamarkkinoille pääsy yn vaaditaan noin 50-100 miljoonan euron lainakoko, joka käytännössä sulkee PK-sektorin yritykset tämän markkinan ulkopuolelle. Garantian takaaman ryhmäjoukkovelkakirjalainan perusideana on koota yhteen ryhmä yrityksiä joiden lainatarpeet lähtevät muutamasta miljoonasta ylöspäin ja saada näin ryhmänä aikaan tarvittava lainakoko. - Nyt olemme taanneet kaksi useiden PK-yritysten yhdessä onnistuneesti liikkeelle laskemaa ryhmäjoukkovelkakirjalainaa, jossa roolimme on ollut toimia yrityksiin päin koko järjestelyn tarjoajana ja sijoittajiin päin takaajana. Tämä takausmuoto täydentää hyvin nykyistä tuotevalikoimaamme, Ari Parmi taustoittaa. Garantialla on hyvä kansainvälinen luottoluokitus. Tämä tukee sitä, että myös ulkomaiset sijoittajat voivat jatkossa luottavaisin mielin sijoittaa suomalaisiin yhtiöihin. Vastaanotto on nyt kahden onnistuneen liikkeellelaskun jälkeen ollut erittäin positiivista ja kyselyitä seuraaviin järjestelyihin liittyen tulee kiitettävään tahtiin. Toistaiseksi mukana on ollut PK-sektorin isompia yhtiöitä, mutta tulevaisuudessa tavoitteena on, että aikaisempaa pienemmät yritykset pääsevät järjestelyyn mukaan.

Garantia toi ensimmäisenä Suomen rahoitusmarkkinoille keskisuurille yrityksille suunnatun ryhmäjoukkovelkakirjalainan.

- Tavoitteena on järjestää liikkeellelaskuja säännöllisin väliajoin ja tarjota palvelua esimerkiksi ryhmäjärjestelynä tietyn toimialan yrityksille, Parmi kertoo tulevaisuuden tavoitteista.

Kansainvälisen mielenkiinnon kohteena Garantian ryhmäjoukkovelkakirjalainojen liikkeellelaskujen yhtenä pääjärjestäjänä oli ruotsalainen Swedbank, joka toimi lainan strukturointi- ja maksuagenttina. Pankissa on nähty läheltä jopa kansainvälisten sijoittajien vahva usko järjestelyyn. Swedbank, jonka juuret ovat Ruotsissa, on toiminut Helsingissä vuodesta 2005. Suomeen rantautuminen oli keskeinen osa pankin kansainvälistymisstrategiaa. Useat Swedbankin asiakkaat harjoittavat liiketoimintaa Suomessa, jonka lisäksi Helsinki toimii por ttina Baltian maihin. Swedbankilla on yhteensä yli 8 miljoonaa yksityisasiakasta sekä noin 600 000 yritys- ja yhteisöasiakasta. Swedbankin ja Garantian polut kohtasivat Garantian toimitusjohtajan Mikael Englundin sekä Swedbankin Senior Vice Presidentin Christine Wahlstenin pitkissä keskusteluissa. Pienten ja keskisuurten yritysten rahoitusmuotojen monipuolistaminen on ollut molempien tahojen mielenkiinnon kohde jo pidemmän ajan.

Ari Parmi on tyytyväinen yritysten aktiiviseen osallistumiseen. 7

RAHOITUS

Markkinat ovat ottaneet erittäin hyvin vastaan järjestelyn. Ensimmäinen liikkeellelasku sai runsaasti Kuva: Marjut Hentunen

hyvää palautetta sijoittajilta.

- Garantian rating A- oli erinomainen lähtökohta järjestelyn onnistumiseksi. Joukkovelkakirjamarkkinoilla rahoituksen suuruus on sijoittajille keskeinen tekijä. Vaikka ensimmäinen liikkeellelasku oli pieni, vain 42 miljoonaa euroa, oli kehitetty konsepti niin mielenkiintoinen ja rohkea, että siitä kiinnostuttiin jopa kansainvälisesti, Christine Wahlsten taustoittaa. Christinen ja Garantian yhteistaival on alkanut samankaltaisessa hankkeessa jo 90-luvulla ja molemminpuolinen luottamus sekä ymmärrys ovat olleet kaiken perustana. Yrityksille ryhmäjoukkovelkakirjalaina tuo yhden uuden tavan hajauttaa rahoituslähteitään, ja Christine Wahlsten kannustaakin yrityksiä pohtimaan rahoitustaan monesta eri näkökulmasta. - Markkinat ovat ottaneet erittäin hyvin vastaan järjestelyn. Ensimmäinen liikkeellelasku sai runsaasti hyvää palautetta sijoittajilta. Toinen liikkeellelasku oli puolestaan vahva viesti siitä, että järjestelystä on tulossa pysyvä rahoituskanava, Wahlsten kertoo.

EK toivottaa yksityisen toimijan tervetulleeksi pääomamarkkinoille Elinkeinoelämän Keskusliitolla EK:lla ja Listayhtiöiden neuvottelukunnalla oli 2013-2014 käynnissä projekti, jossa haettiin keinoja yritysten joukkovelkakirjamarkkinoiden kehittämiseksi. Tuloksena syntyivät esimerkiksi joukkolainojen malliehdot. EK on seurannut markkinakehitystä, jota tapahtuu muun muassa rahastojen osalta. Finanssikriisistä seurannut sääntelytulva ja rahoitusalan rakennemuutos ovat vaikuttaneet väistämättä myös pankkien mahdollisuuksiin rahoittaa yrityksiä. EK:n rahoitusasiantuntija Tommi Toivola toivottaa yksityisen toimijan tervetulleeksi rahoittajaksi. - Garantian takaamien velkakirjojen liikkeellelaskut ovat olleet suosittuja PK-yritysten keskuudessa ja korviimme on kantautunut vain positiivista palautetta järjestelyistä, Toivola kertoo. Joukkovelkakirjamarkkinat ovat Suomessa olleet rajalliset ja toimijoita on hyvin vähän siitä huolimatta, että pääomamarkkinoiden kehitys on kasvuvaiheessa.

Ryhmäjoukkovelkakirjalainan järjestely on Garantialle iso ponnistus, joka vaatii paljon käytännön työtä sekä vahvaa projektijohtamista. Yritysten kirjo on laaja ja mukana on ollut yrityksiä perheyrityksistä julkisesti noteerattuihin yhtiöihin.

- Myös kansallista pääomamarkkinastrategiaa pohtinut pääomamarkkinatyöryhmä suositteli joukkovelkakirjamarkkinoiden kehittämistä, Toivola jatkaa.

- Garantiassa tehdään aidosti hartiavoimin töitä, että asiat etenevät ja sujuvat mahdollisimman hyvin kaikkien osapuolten näkökulmasta. Sitoutuminen hankkeeseen myös yritysten puolelta on siten ensiarvoisen tärkeää, Wahlsten painottaa.

- Velkakirjamarkkinoilta haettava rahoitus on usein kalliimpaa kuin pankkirahoitus, jos mitataan suoraan koron hinnalla. Rahoitusvaihtoehtoihin vaikuttaa kuitenkin moni muukin tekijä kuin pelkkä rahan hinta, esimerkiksi se, että velkakirjarahoitus on itsenäisempää rahoitusta. PK-yritykset ovat pitäneet Garantian takaamia joukkovelkakirjalainoja ehdoiltaan kilpailukykyisenä rahoitusvaihtoehtona, Toivola muistuttaa.

KOLUMNI

TALOUDEN YLÄ- JA ALAMÄKIÄ Mikä Pohjoismaa harjoitti vielä 1800-luvulla orjakauppaa ja meni samalla vuosisadalla konkurssiin? Oikea vastaus kysymykseen on eteläisin Pohjoismaamme Tanska, jolla totta tosiaan on näin arveluttava menneisyys. Tanskan orjakauppa loppui 1802 ja valtio teki konkurssin vuonna 1813. Näin se on, koulun historiankirjat sivuuttavat taloushistorian tyystin ja siksi monista historian mielenkiintoisimmista tapahtumista kuulee vasta isona. S amaan hengenvetoon mainit t akoon, et t ä oli Ruotsikin orjakauppahommissa vielä 1800-luvun puolella. Virallisen Ruotsin osallistuminen Länsi-Intian kauppakomitean toimintaan oli suorastaan ikiliikkujamaista kolmiokauppaa; tupakkaa, puuvillaa ja sokeria laivattiin Länsi-Intiasta Eurooppaan, kankaita, lasihelmiä, aseita ja alkoholia Euroopasta Afrikkaan ja orjia Afrikasta Amerikkaan. Johtuiko Tanskan valtion konkurssi orjakaupan loppumisesta, koska tämäntyyppisen bisneksen katkeamisen täytyy olla aika musertavaa valtiontaloudelle? Jotkut väittävät, että siinä oli syy, mutta konkurssi oli itse asiassa pankkikriisin seuraus. Epäonnistuneita rahapoliittisia päätöksiä oli edeltänyt kauppalaivaston tuhoutuminen eräässä Tanskan lukuisista sodista. Kauppalaivasto oli tietenkin edellytys pitkään jatkuneille suurille rahavirroille, joiden hedelmiä eli Kööpenhaminan hienoja taloja ja maaseudun linnoja saamme edelleen Juutinmaalla ihailla. Tarinan opetus on se, että välillä on kansakunnilla mahdollisuuksia vaurastua nopeasti käyttämällä tilaisuuksia nokkelasti hyväkseen, mutta sitten mahdollisuuksien ikkuna – melkein yhtä nopeasti kuin se aukeni – lämähtää kiinni ja räsähtää samassa rytäkässä rikki. Sen jälkeen tulee kylmä. Tästä meillä on esimerkki ihan läheltä – Venäjän kaupan viimeaikainen alamäki.

Teksti: Lenina Rautonen Lenina Rautonen työskentelee Danske Bank Venäjän yritysliiketoiminnan vetäjänä asemapaikkanaan Pietari. Hän on aikaisemmin työskennellyt Garantiassa.

Suomalaiset yritykset ovat Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen tehneet menestyksellä kauppaa Venäjän kanssa. Venäjä on Suomen kolmanneksi suurin vientimaa Ruotsin ja Saksan jälkeen ja suomalaiset yritykset ovat tähän mennessä sijoittaneet Venäjälle liki 10 miljardia euroa. Suomen suorat sijoitukset Venäjälle tekevät Suomesta maailman suurimman sijoittajan Venäjälle asukasta kohden laskettuna. Suomalaiset yritykset toimivat Venäjällä monilla toimialoilla ja suurin yksittäinen investointi on Fortumin panostus sähkön ja lämmön tuotantoon Siperiassa ja Uralilla. Lisäksi yrityksemme ovat investoineet merkittävästi metalliteollisuuteen, kemianteollisuuteen, rakennusteollisuuteen, logistiikkapalveluihin sekä puunjalostusteollisuuteen. Investoinnit elintarviketeollisuuteen ja vähittäiskauppaan ovat lisääntyneet. Talouskirjojen määritelmän mukaan ulkomaiset sijoittajat – mukaan lukien suomalaiset – investoivat vain sellaisiin maihin, joilla on hyvät tulevaisuuden näkymät. Ja niihin, joiden sisäpoliittinen ja taloudellinen tila on vakaa ja pitkäaikainen kehitys on mahdollinen. Ja millainen on Suomen Venäjän-kaupan tulevaisuus eli mikä on Venäjän tulevaisuus? Helsingin Sanomien NYT-liitteen haastattelussa Venäjän ja Suomen kuuluisa näyttelijä Ville Haapasalo vastaa: ”Hirveän vaikea sanoa. Siihen en osaa mäkään sanoa mitään, kukaan ei sitä tiedä.”

Vuoden 2014 alkupuoliskolla Suomesta Venäjälle suuntautuvan tavaraviennin arvo oli 2,3 miljardia euroa eli 12 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. En suinkaan vertaa Pohjoismaiden vanhoja, kaikella tapaa tuomittavia, seikkailuja Suomen harjoittamaan Venäjän kauppaan muutoin, kuin osoituksena tilanteiden nopeasta muutoksesta. Ruplan heikentymisen ja sanktiosodan myötä Venäjän kauppaan on tullut kolhu ja Suomi on uuden tilanteen edessä. 9

CASE: OKMETIC Teksti: Kati Laakso Kuva: Matti Rajala

Juha Jaatinen kiittää erityisesti Okmeticin osaavaa henkilöstöä.

Okmetic Oyj Perustettu: 1983 | Liikevaihto vuonna 2013: 68,5 M€ | Henkilöstö: 363 | Toimitusjohtaja: Kai Seikku 10

CASE:OKMETIC

PIIKITEESTÄ KASVOI

MENESTYSTARINA Piikiekkoja valmistava Okmetic Oyj on suomalaisen vientiyrityksen menestystarina. Pitkäjänteinen kehitystyö sekä suuntaus kohti entistä älykkäämpiä laitteita ovat pohjana yhtiön menestykselle ja kasvulle maailmalla. Vakaa kasvu edellyttää kuitenkin hyvää rahoituspohjaa. Okmeticin juuret yltävät 1970-luvulle, jolloin ensimmäiset pilottihankkeet Teknillisen korkeakoulun kanssa käynnistettiin. Ensimmäinen piikide kasvatettiin vuonna 1981, ja anturikiekkojen volyymituotanto käynnistettiin vuonna 1994. Tänään yhtiö työllistää noin 360 henkilöä ja teki vuonna 2013 liikevaihtoa 68,5 miljoonaa euroa. Kasvu on ollut tasaista huolimatta viime aikojen vaikeasta markkinatilanteesta. Okmeticin valmistamia piikiekkoja käytetään anturija puolijohdeteollisuudessa ja ne ovat osa jalostusketjua, jonka lopputuotteilla parannetaan ihmisten välistä vuorovaikutusta ja elämän laatua. Okmeticin erikoiskiekot toimivat alustoina antureille ja puolijohteille, joita tarvitaan esimerkiksi kulutuselektroniikan sovelluksissa kuten älypuhelimissa ja tableteissa, lääketieteen instrumenteissa sekä autoteollisuudessa. Markkinat löytyvät Euroopasta, Aasiasta sekä Pohjois-Amerikasta. Taantumasta huolimatta varsinkin Euroopan markkinat ovat kasvaneet hyvin.

Rahoitusta monipuolistettiin Okmetic on suhteellisen pieni pörssiyhtiö, jolle rahoitusratkaisut ovat merkittävässä roolissa. Yhtiössä oli aiemmin mietitty joukkovelkakirjalainan järjestämistä, mutta yksin se ei olisi ollut järkevää. - Luin Garantian ensimmäisestä joukkovelkakirjahankkeesta Kauppalehdestä viime vuoden lopulla ja se herätti mielenkiintoni. Kun Garantia oli meihin yhteydessä, päätimme aloittaa luokituksen tekemisellä, taustoittaa talousjohtaja Juha Jaatinen Okmeticista. Pian ilmaisen ja vaivattomasti sujuneen Garantian tekemän luottoluokituksen jälkeen Okmetic päätti

lähteä mukaan Garantian tarjoamaan mahdollisuuteen. Okmeticista tuli kesäkuussa yksi liikkeeseenlaskijayritys Garantian takaamassa yhteensä 70 miljoonan euron ryhmäjoukkovelkakirjalainassa. - Suuri etu tässä rahoitusmallissa on, että se monipuolistaa rahoitustamme eikä siihen liity tunnuslukukovenantteja tai vastavakuuksia. Ratkaisu sopii meille täydellisesti, Jaatinen jatkaa. Okmetic osallistui 5 miljoonan osuudella kesäkuussa liikkeeseen laskettuun joukkolainaan ja on erittäin tyytyväinen sekä erinomaisiin järjestelyihin että kustannustehokkuuteen. Laina herätti sijoittajissa suurta kiinnostusta ja se ylimerkittiin.

Valoisat tulevaisuuden näkymät Yhtiön tulevaisuuden näk ymät ovat valoisat. Kannettavien laitteiden lisääntyvä käyttö ja mm. autoissa lisääntyvä elektroniikka antavat luvan odottaa vahvaa kasvua. Suuria odotuksia kohdistuu myös sähköautojen yleistymiseen. Okmeticin markkinarako on erikoispiikiekkojen tuotannossa. Kilpailu on kuitenkin kovaa ja alan isot pelurit tulevat muun muassa Japanista, Saksasta ja Yhdysvalloista. Massatuotannossa suomalainen yhtiö ei pärjää, mutta erikoisosaamista vaativissa piikiekoissa se on lyömätön. Vaikka tutkimus ja kehitys eivät edusta liikevaihdosta kovinkaan suurta osuutta, Okmetic on kautta historiansa panostanut tuotekehitykseen. Yhtiö tekee aktiivisesti yhteistyötä muun muassa yliopistojen kanssa. - Okmetic on korkean teknologian yhtiö, jonka valttikortteja ovat osaava henkilöstö sekä vahva tuotekehitys, muistuttaa Juha Jaatinen. 11

Korona K3 Northern Stars -kellon kauniit yksityiskohdat ovat 18 karaatin punakultaa.

LIFESTYLE: STEPAN SARPANEVA Teksti: Heidi Tetteh Kuvat: Matti Rajala

ARVOKKAINTA ON AIKA Kelloseppä Stepan Sarpanevan työpajassa Kaapelitehtaalla valmistuu uniikkeja kelloja. Maailmalla runsaasti mainetta niittäneen suunnittelijan mallisto on jo pitkään ollut kelloharrastajien vaalima, mutta pikkuhiljaa yksilöllisten laatukellojen ainutlaatuisuus on avautumassa muillekin. Sarpaneva pitää itseään enemmän taitelijana kuin vain kelloseppänä. Hän tekee näkemyksellisiä kelloja valtavirran ulkopuolella.

suomalainen kellontekijä on valmistanut käsityönä uniikkeja Sarpaneva-kelloja sekä pieniä sarjoja S.U.F-kelloja (SarpanevaUhrenFabrik).

– Mekaaninen kellokoneisto on yksi harvoista asioista, joka on säilynyt muuttumattomana vuosikymmenten saatossa. Kellot kulkevat edelleen tunneissa, minuuteissa ja sekunneissa, ja liikkeet näyttävät aikaa samalla mekanismilla. Siksi minulle jääkin enemmän tilaa leikitellä kaikella muulla, Stepan Sarpaneva kertoo.

Tunnistettavaa muotokieltä

S a r p a n e v a o p i s k e l i Sv e i t s i s s ä Wa tc h m a k e r s o f Switzerland training and Education Program -koulussa ja jatkoi arvostettujen sveitsiläisten kellontekijöiden kuten Piaget’n, Parmigianin, Halterin ja Claret’n opissa. Kymmenen vuoden jälkeen oppipojasta kasvoi mestari, ja oli omien mestariteosten aika. Vuodesta 2003 lähtien 12

Stepan Sarpanevan työtä ohjaa ikuinen intohimo täydellisen kellon luomiseen. Kuten jokaisen suuren taiteilijan teoksissa, myös Sarpanevan kelloissa vallitsee ainutlaatuinen taiteilijalle ominainen muotokieli. Sarpanevan ehkä tunnetuin tavaramerkki onkin muikea kolmiulotteinen kuunaama. Kuu on aina ollut kelloissa merkittävä symboli. Sarpaneva kehitti myös mekanismin, jossa puna- ja valkokultaiset kuukasvot näyttävät kuunvaiheet. Tutut kasvot esiintyvät mm. Korona-malliston kelloissa, jotka ovat Sarpanevan halutuimpia ja myydyimpiä kappaleita.

Stepan Sarpanevan työhuone sijaitsee Helsingin Kaapelitehtaalla.

LIFESTYLE: STEPAN SARPANEVA Suomalaiset ovat enimmäkseen ostaneet Sarpanevalta perinteisiä klassisen muotoilun rannekelloja. Uskaliaammat hakevat nyt myös erikoisempia muotoja, ja revittelevät taloutensa sallimissa rajoissa. Erikoisin tuote lienee yhteistyössä sveitsiläisen kellovalmistajan Maximilian Büsser & Friendsin kanssa valmistettu yli 100 000 euron hintainen luksuskello. Jo itsessään häkellyttävä MB&F:n kolmiulotteinen sammakonmallinen “HM3 Frog” sai yhteistyössä sisuksiinsa ja kellotauluunsa Sarpanevan kuunvaihenäytön ja kuukasvot. Komeus nimettiin Moonmachineksi.

Vaurautta ja ajan arvostamista Rannekellot olivat 60-luvulla tärkeä osa pukeutumista. 70-luvulla markkinat valtasivat kvartsikellot, jolloin rannekellojen hintataso laski. 80-luvulla lamakausi niitti kaiken ylimääräisen rahankäytön. – Meidän suomalaisten on vielä vaikea ymmärtää kulttuuria kellojen ympärillä. Vasta viime vuosina on taas herätty kellojen merkitykseen, vaikka taantuma tosin heikentää ostovoimaa. Hankintoja mietitään kauemmin, Sarpaneva kertoo.

S.U.F. Myrsky on nimetty hävittäjäkoneen mukaan.

Kansainvälisessä bisnespukeutumisessa laadukas kello on vaurauden ja vallan merkki, ja tärkeä osa kokonaisuutta. – Jokainen itseään arvostava liikemies tai nainen tietää, että laadukas rannekello viimeistelee vaikuttavan bisnespukeutumisen. Mikäli kelloa ei ole ranteessa, se herättää kysymyksiä.

Sarpanevan tuttu kuunaama-symboli toistuu Korona Moonshine -kellossa.

Arkikelloista ei Sarpanevan tapauksessa voida puhua. Kellojen hinnat vaihtelevat 8000 eurosta aina 100 000 euroon asti. Laatukello on kuitenkin aina sijoitus. Sarpanevan kellot säilyttävät arvonsa ja S.U.F -sarjan ensimmäiset kappaleet ovat jo tuplanneet arvonsa. – Aasiassa kelloilla on ilmennetty vaurautta jo vuosikymmenet. Seitsemää autoa on hankala pitää ja suojata luonnonmullistuksilta tai muilta uhkilta, mutta sadan tuhannen euron kelloja on helpompi säilöä ja pitää. Tänä päivänä rannekelloa ei enää tarvita ajanottamiseen, mutta sitäkin arvokkaampaa on ajan merkitys.

Yli 100 000 euron hintainen luksuskello Moonmachine on valmistettu yhteistyössä sveitsiläisen MB&F:n kanssa.

– Laatukellolla osoitat, että kunnioitat aikaa, joka kuluu joka tapauksessa. Seuraat hetkeä, niin hyvin ja laadukkaasti kuin vain kykenet. Arvokkainta on kuitenkin aika, Sarpaneva kiteyttää. 13

CASE: INTERMARKETING Teksti: Heidi Tetteh Kuva: Matti Rajala

KUMPPANIIN ON HYVÄ TUKEA Monelle pankin ja kaupan alalla toimivalle Intermarketing on tuttu kumppani. Yrityksen rahankäsittelylaitteet ja pohjakassa-automaatit pyörivät yhä useammissa supermarketeissa ja pankkikonttoreissa. Intermarketing tuottaa tehokkuutta parantavia rahankäsittely-, asiakasohjaus- ja turvatekniikan ratkaisuja. Tänä päivänä laitteiden lisäksi merkittävässä asemassa ovat myös ohjelmistot ja huoltoratkaisut. – Yhtiöllä on pitkä historia jo 45 vuoden takaa ja olemme olleet mukana varsin monen turvatekniikan kehityksessä. Vuonna 2005 siirsimme painopistettä ohjelmistoihin. Isojen laitteiden taustalla on paljon ohjelmistoa, joka vaatii päivitystä ja kehittämistä. Räätälöimme kullekin asiakkaallemme juuri heidän tarpeisiinsa sopivat ratkaisut, sekä päivitämme ja ylläpidämme niitä, kertoo talousjohtaja Mika Lankila. Intermarketing tuo maahan laitekomponentit parhailta laitevalmistajilta, ja räätälöi niihin paikallisesti asiakkaiden tarpeisiin soveltuvat ohjelmistot sekä huoltoratkaisut. Yritys asentaa myös itse laitteet, ylläpitää ja huoltaa niitä, sekä kehittää ohjelmistoja.

Garantia lainarahoituksen takaajana L a it te i s tot ov at u s e i n m e r k it t äv ä i nve s to i nt i . Intermarketing on tuonut markkinoille vuokrausmahdollisuuden, jossa asiakas ei tarvitse runsasta alkupääomaa laitteiston käyttöönottoa varten. Laitehankinnat ovat kuitenkin Intermarketingille itselleenkin merkittävät sijoitus, joten Garantian takauspalvelut ovat olleet suureksi avuksi. 14

– PK-yrityksenä tarvitsemme myös itse omat järkevät rahoitusjärjestelyt. Garantia on ollut luotettavana kumppanina mukana takaamassa lainoja, ja tämä on mahdollistanut meille tärkeän liiketoiminnan laajennuksen. Erityisesti PK-sektorilla yksityinen lainantakaaja on hyvä vaihtoehto pankeille. Esimerkiksi rahankäsittelyratkaisuiden vuokrauspalvelu sisältää laitteet, ohjelmistot, päivitykset, huollon ja vakuutukset. Kaikki yhdessä paketissa. – Haluamme elää asiakkaamme kanssa kumppaneina. Tällöin palvelulupaus on kaiken a ja o. Pidämme huolta, että asiakkaallamme on kunkin hetken parhaimmat ratkaisut.

Käteistä riittää edelleen Entä miten käy käteisen tulevaisuudessa, kun erilaiset maksukortit ja mobiilimaksaminen yleistyvät? Alan ykköstoimittaja tietää, että rahankäsittelylaitteita vielä tarvitaan. – Käteistä pyörii ihmisten lompakoissa ja taskuissa edelleen 5-6 miljardin verran. Toki maksuvaihtoehdot monipuolistuvat, mutta kyllä riihikuivalla käteisellä on myös edelleen paikkansa.

Käteinen ei ole katoamassa kertoo Mika Lankila.

NIMITYKSIÄ CASE: INTERMARKETING

Intermarketing Oy Perustettu: 1969 | Liikevaihto vuonna 2013: 11 M€ | Henkilöstö: 30+ | Toimitusjohtaja: Marko Kolehmainen 15

CASE: KUUSAKOSKI Teksti: Kati Laakso Kuva: Matti Rajala

VIREÄ SATAVUOTIAS Kuusakoski on pohjoisen Euroopan johtava kierrätyspalveluja tarjoava yritys, jolla on 100 vuoden kokemus metallien kierrätyksestä. Nykyään konsernin perusliiketoiminnot muodostuvat kierrätysliiketoiminnasta ja valimoliiketoiminnasta. Vuonna 1914 perustettu yhtiö on perheyritys, jonka omistaa Kuusakosken perhe. Kuusakosken vahvuus perustuu materiaalin, kierrätyksen ja ympäristöteknologian osaamiseen. Metallien kierrättämisen lisäksi Kuusakoski harjoittaa sähkö- ja elektroniikkalaitteiden käsittelyä sekä purkuliiketoimintaa. Uusin valloitus on materiaalikiertoon kelpaamattomien, energiaa sisältävien jakeiden valmistaminen polttoaineeksi. Metalliteollisuudesta riippuvainen yritys kokee suhdannevaihtelut etujoukoissa. Vaikka metallien hinnat ovat taantumassa laskeneet, on Kuusakoski onnistunut nostamaan kannattavuuttaan. Suomessa kysyntää riittää isojen terästehtaiden ansiosta. - Kansainväliselle Kuusakoskelle strategisesti tärkeät alueet löytyvät Suomesta ja Ruotsista. Toimimme näiden lisäksi muun muassa Puolassa, Liettuassa, Virossa, Venäjällä ja USA:ssa kertoo Kuusakosken talous- ja rahoitusjohtaja Leena Salo. 16

Kierrätys on ollut perheyhtiön liiketoiminnan ydin sadan vuoden ajan ja tulevaisuuden näkymät ovat valoisat. - K i e r r ä t y s o n t u l e v a i s u u d e n l i i ke to i m i n t a a . Kierrätettäviä materiaaleja tulee koko ajan lisää ja pitkä historiamme takaa sen, että olemme alan johtava asiantuntija, jatkaa rahoituspäällikkö Katja Graff.

Lainoista limiitteihin Kuusakoski on tehnyt pitkään yhteistyötä Garantian kanssa. Yhteinen taival alkoi aikanaan eläkelainojen takaamisesta. Erityisen tyytyväisiä ollaan oltu kuljetuslupien takauslimiittiin. - Osa yhtiön jatkojalostettavaksi kuljettamista raaka-aineista vaatii viranomaisten antaman kuljetusluvan. Kuljetusluvan vakuudeksi viranomaiset vaativat vakuuden, joka kattaa raaka-aineiden asianmukaisen käsittelyn joka tilanteessa. Rakensimme yhteistyössä viranomaisten ja Garantian kanssa toimintamallin, takauslimiittityyppisen ratkaisun, joka käytännön tasolla säästää meidät jokaista kuljetuslupaa varten erikseen hankittavilta erillisiltä takauksilta. Yhteistyö Garantian ja viranomaisten kanssa on toiminut tässä järjestelyssä loistavasti, Leena Salo kertoo. Viimeisin rahoitusyhteistyö liittyy Garantian ryhmäjoukkovelkakirjalainaan. Kuusakoski oli mukana toisessa liikkeellelaskussa ja sai näin yhden lisävaihtoehdon rahoitukselle. - Meillä on erittäin hyvä kokemus tästä ensimmäisestä järjestelystä. Yhteistyö ja tiedonkulku toimivat erinomaisesti ja vaikeistakin asioista onnistuttiin tekemään helposti ymmärrettäviä. Garantia teki hyvää taustatyötä kohdallamme ja kaikki toimi joustavasti, kiittelee Katja Graff.

CASE: KUUSAKOSKI

Rahoituksen aisapari Katja Graff (vas.) ja Leena Salo luotsaavat yhtiön kannattavaa taloutta.

Kuusakoski Group Perustettu: 1914 | Liikevaihto vuonna 2013: 712 M€ | Henkilöstö: 2675 | Toimitusjohtaja: Atte Kekkonen

NIMITYKSIÄ Kuvat: Matti Rajala

GARANTIA KEHITTYY Garantiaan on nimitetty joukko uusia asiantuntijoita ja osa vanhoista työntekijöistä on siirtynyt uusiin tehtäviin. Pyysimme heitä vastaamaan muutamaan kysymykseen kertoakseen itsestään. Kysymykset olivat seuraavanlaisia: Kuinka kauan olet ollut Garantiassa töissä? Mitä toimenkuvaasi kuuluu? Mitä teit ennen Garantiaan tuloasi? Mistä sinut löytää vapaa-ajalla?

Rasmus Ahvenniemi, riskienhallintapäällikkö

Ville Korte, asiakasrahoitusjohtaja

Jari Suhonen, IT-päällikkö

Heli Blom, rahoitusassistentti

Olen ollut Garantiassa puoli vuotta.

Olen ollut Garantiassa puolisen vuotta

Aloitin työni Garantialla elokuussa tänä vuonna.

Aloitin työt Garantiassa tämän vuoden tammikuussa.

Toimenkuvaani kuuluvat riskienhallinnan tehtävät. Näihin sisältyy mm. riskiraportointi, Solvenssi II -vakavaraisuuslaskenta sekä hinnoittelutyökalujen ja riskimallien kehittäminen.

Asuntovakuudellisten takausten kehitystyö ja myynnin aktivointi tiiviissä yhteistyössä pankkien kanssa.

IT-päällikkönä vastaan Garantian IT-ympäristön toiminnasta. Toimenkuvaani kuuluu mm. selvitellä erilaisia ympäristön ylläpitoon ja kehittämiseen liittyviä kysymyksiä yhdessä ulkoisten yhteistyökumppaneidemme kanssa. Lisäksi toimin henkilöstön tukihenkilönä järjestelmien käyttöön liittyvissä kysymyksissä.

Työtehtäviini kuuluvat vakuutustoiminnan back offi ce -tehtävät ja Garantian toimistopalveluiden hoitaminen. Päävastuualueena minulla on kaupalliset takaukset.

Olin töissä Helsingin yliopistolla tekemässä väitöskirjaa taloustieteen alalta. Olen aiemmin työskennellyt myös riskienhallinnan sovelluksia ja analyysejä tuottavassa yrityksessä sekä toiminut markkina-analyytikkona energia-alalla. Kuntoilemasta, lukemasta, tai hyvästä ruokaravintolasta.

Toimin pankin puolella useissa tehtävissä, mm. konttorinjohtajana ja uusasiakashankinnassa myyntijohtajana. Kalastelemasta tai Nellin 4v ja Jasperin 5v kanssa leikkimästä.

Viimeksi olen toiminut sovellusarkkitehtina CSC-Tieteen tietotekniikan keskus Oy:ssä. Merkittävän osan työurastani olen ollut kehittämässä yritystietojärjestelmiä kansainvälisessä IT-palvelutalossa. Liikunnan ja musiikin parista. Pianonsoitto on pitkäaikainen harrastukseni. Juoksussa tavoitteenani on ollut läpäistä jokin tunnetuista kaupunkimaratoneista.

Olin töissä Säästöpankissa palveluasiantuntijana. Ehdin työskennellä pankissa vajaa kolme vuotta opiskelun ohella. Työpäivän jälkeen koti on paras paikka rentoutumiseen. Vapaaajallani teen mielelläni pitkiä lenkkejä koiran kanssa.

NIMITYKSIÄ

Tuukka Fabritius, johtaja, lakiasiat ja vakuutuskannan hoito

Timo Lehikoinen, johtaja, myynti ja asiakasrahoitus

Titta Elomaa, johtaja, talous ja sijoitus

Elina Rainio, controller

Joulukuussa tulee täyteen 15 vuotta Garantian palveluksessa useammassa eri tehtävässä.

Olen ollut Garantiassa noin 11 vuotta.

Olen ollut Garantiassa vuodesta 2009 lähtien luottoluokitusyksikössä.

Tammikuussa 2015 tulee täyteen 5 vuotta Garantiassa.

Garantian viranomais- ja muu raportointi vakuutus- ja sijoitustoimintojen osalta. Lisäksi tehtävääni kuuluvat erilaiset Garantian liiketoimintaan ja liiketoimintaympäristöön liittyvät analyysit.

Vastaan Garantian lakiasioista ja vakuutuskannan hoitoon liittyvistä asioista. Työ sisältää yleisen juridiikan lisäksi pääasiassa sopimuskokonaisuuksien luomista ja hallintaa sekä perintään liittyviä asioita.

Ennen Garantiaa työskentelin ekonomistina Valtiovarainministeriössä. Garantiassa olen tähän asti toiminut yritystutkijana asiakasyritysten luottoriskien arvioinnissa ja kehittämässä riskinarviointimenetelmiämme.

Työskentelin opiskeluaikana useamman vuoden pankissa ja sen jälkeen yhdessä Suomen suurimmista asianajotoimistossa banking and ﬁ nance –yksikössä.

Pääasiallinen työni muodostuu myynti ja asiakasrahoitusyksikön johtamisesta, osallistumisesta myynti-, markkinointi- sekä tuotekehitystehtäviin sekä yhteydenpidosta nykyisiin ja uusiin yhteistyökumppaneihin. Ennen Garantiaan tuloani toimin Suomen Autokatsastus Oy:n lakimiehenä ja tuotepäällikkönä. Kesäisin mökiltä tai golfkentältä, ja talvisin kotoa, sählykentältä tai laskettelurinteestä.

Vastaan johtoryhmän jäsenenä talousasioista, sijoitustoiminnasta ja tietohallinnosta. Ennen nykyistä tehtävää toimin Garantian sijoitusjohtajana ja ennen Garantiaa eri tehtävissä pääomamarkkinoilla. Kotoa ja mereltä .

Suurin osa vapaa-ajastani kuluu tallilla, kilpailen ja treenaan kouluratsastusta hevosellani. Talvella kertyy myös reilusti hiihtokilometrejä. Sporttiharrastusten vastapainoksi harrastan hyvää ruokaa ja viiniä.

Kotoa perheen arkiaskareista, mökiltä kalastamasta tai pururadalta juoksemasta.

GARANTIALTA TURVAAVA VAKUUS YRITYKSEN RAHOITUSTARPEISIIN Lainatakaukset

Kaupalliset takaukset

• Työeläkeyhtiöiden ja pankkien lainoihin • Jvk-lainoihin • Käyttöpääoman, investointien, yrityskauppojen tai sukupolvenvaihdosten rahoituksen vakuudeksi • Rahoituksen tai sen vakuuksien uudelleenjärjestelyihin

• Työ- ja takuuaikaiset takaukset sekä RS-takaukset urakointiin • Ennakkomaksutakaukset projekteihin ja talopakettitoimituksiin • Toimitustakaukset mm. laitetoimituksia varten • Viranomaistakaukset esimerkiksi tullia, ympäristölupaa tai maa-ainesten ottamislupaa varten • Maksutakaukset ja vuokratakaukset

GARANTIAN TAKAUS – ENSILUOKKAINEN KOTIMAINEN LUOTON VAKUUS

TOISTUVIIN TAKAUSTARPEISIIN HELPPOKÄYTTÖINEN TAKAUSLIMIITTI ILMAN VASTAVAKUUTTA

ASIAKASPALVELU: Puh. 020 747 9800 | Faksi 020 747 9801

Garantian erityistakaukset • HALG-asuntolainojen täytetakaus pankkien ja muiden asuntoluotottajien edellyttämäksi lisävakuudeksi • Jäännösarvotakaus-leasingrahoitus ja kiinteistöinvestointi taseen ulkopuolelle • Asuinhuoneistojen vuokratakaukset institutionaalisille vuokranantajille OTA YHTEYTTÄ, NEUVOTELLAAN YRITYKSELLESI SOPIVIN RATKAISU!