Oulunsalon arkkitehtuuria 2

oulunsalon arkkitehtuuria 2

kohteet

Pitkäkankaan koulukeskus Saloilan päiväkoti Kiinteistö Osakeyhtiö Jääskönpelto CCC:n toimitalo Pitkäkankaan päiväkoti Kirkonkylän koulu Kauppa- ja palvelukeskus Kapteeni Niemenrannan päiväkoti Niemenrannan koulu Varjakan kartanon ”Hulina” Oulunsalon kirkko Oulun lentoasema

2–5 6–9 10–11 12–13 14–15 16–17 18–21 22–25 26–29 30–33 34–35 36

ni emenra nna n pä i vä kot i

raimo ahonen & jouko leskinen

oulunsalon arkkitehtuuria 2

oulunsalon kunta 2012

1983 / 2007

Pitkäkankaan ala- ja yläasteen koulut Opintie 6, Oulunsalo Arkkitehtitoimisto Heikki Taskinen Oy / Martti Karsikas Pitkäkankaan koulujen laajennus- ja muutostyöt Arkkitehtitoimisto Karsikas Oy Heikki Taskinen kirjoitti vuonna 1983: ”Pitkäkankaan alueella koulukeskus tulee olemaan kuin maamerkki, ja sen vuoksi sen hahmolla on oltava enemmän sisältöä, enemmän ’henkisiä’ ominaisuuksia kuin jos rakennus olisi vain yksi kokoistensa joukossa.”

Laajennus ja muutostyöt vuosilta 2001–2007 käsittävät opetustilojen ja erityistilojen laajennukset. Arkkitehtuuri sovittautuu vuonna 1983 Heikki Taskisen toimistolla tekemiimme keinoihin.

2|3

pitkäkankaan koulukeskus

4|5

1987

Saloilan päiväkoti Tolvasenkuja 1, Oulunsalo Arkkitehtitoimisto NVV Arkkitehtitoimisto Ilpo Väisänen Oy Päiväkodin arkkitehtuurin tavoitteena oli pienen julkisen rakennuksen ilme sovitettuna perinteiseen puurakentamiseen ja lasten mittakaavaan. Rakennuksen toiminnot kiertyvät yhteisen, suojaisen sisäpihan ympärille. Virikkeelliset sisätilat soljuvat nauhamaisesti osastolta toiselle luoden yhteisöllisyyttä, mutta tarjoten myös rauhallisia kotialueita pienryhmille.

6|7

saloilan päiväkoti

8|9

1998

Kiinteistö Oy Jääskönpelto Tuohikuja 1, Oulunsalo Arkkitehtitoimisto Huttu-Hiltunen Oy Asuin- ja liikekorttelin toteutus perustuu vuonna 1997 järjestetyn kutsukilpailun voittaneeseen ehdotukseen.

Kapearunkoiset rakennukset muodostavat umpikorttelin tyyppisen rakenteen. Katusivuille on haluttu hillitty julkisempi ilme, ja verhouksena on käytetty pääasiassa punatiiltä. Pihan puolella taas on vallitsevana materiaalina puu, ja ilmapiiri on rehevämpi. Portaikot, katokset, parvekkeet ja sivukäytävät tuovat asumiseen suojaisaa lähitilaa ja liitävät asunnot yhteispihaan.

Tien puoleinen korttelin nurkkauksen terassit ovat läpikuultavaa rimaseinää, joka vaihtaa ilmettä valaistuksen ja vuodenaikojen mukaan.

10 | 11

kiinteistö oy jääskönpelto

2000 CCC:n toimitalo Tietotie 2, Oulunsalo Arkkitehtitoimisto Huttu-Hiltunen Oy Tiiviisti Lentokentäntien varteen sijoittuvan toimistotalon leimallinen piirre on lasinen julkisivu, jonka taakse jää rakennuksen läpi kulkeva "galleriakäytävä". Iltavalaistuksessa käytävän portaikot, ulos työntyvät neuvotteluhuoneet ja taustalle jäävät vaneri- ja lasiseinäosat luovat moniulotteisen näkymän. Käytäväosa suojaa toimistotiloja liikenteen melulta ja toimii työympäristössä kontaktipintaa synnyttävänä toiminnallisena osana.

Kampamaisen rakennusmassan työhuoneet avautuvat rauhallisten sisäpihojen puolelle.

Julkisivuissa on käytetty suojapinnaksi ruostuvaa terästä, joka yhdessä sisätilojen vaneripintojen kanssa antaa lämpimän materiaalivaikutelman.

12 | 13

ccc:n toimitalo

2002

Pitkäkankaan päiväkoti Tuohikuja 3, Oulunsalo Arkkitehtitoimisto Huttu-Hiltunen Oy Pitkäkankaan päiväkoti on viereisen asuinkorttelin tapaan kilpailuvoittoon perustuva toteutus. Asuinkortteli ja päiväkoti muodostavat Pitkäkankaan keskustaan pienimittakaavaista kaupunkitilaa, katuja ja aukioita.

Rakennusmassojen lappeet laskevat sisäpihalle. Julkisen puolen muurimaisten massojen verhouksena on punatiili, pihan puolella räystäät ja katokset on tuotu lasten mittakaavaan, ja materiaalivalikoima on rehevämpi, puuta vaneria ja väripintoja.

Päiväkodissa on myös esiopetustiloja, joihin sisäänkäynti on katuaukion puolelta, ja näin myös tilojen iltakäyttö sujuu luontevasti. Päiväkotiin kuljetaan sisäpihan laituriterassilta.

14 | 15

pitkäkankaan päiväkoti

2007

kirkonkylän koulu

Kirkonkylän koulun laajennus ja peruskorjaus Koulutie 4, Oulunsalo Arkkitehtitoimisto Karsikas Oy Laajennus ja peruskorjaus vuosina 2005–2007 käsittää opetustilojen ja aulan/ruokasalin laajennuksen. Arkkitehtuuri mukailee Risto Harjun 70-luvun ideoita modernein aineksin.

16 | 17

2005

Kauppa- ja palvelukeskus Kapteeni Karhuojantie 2, Oulunsalo Arkkitehdit Tommila Oy Kirjasto ja kauppakeskus Kapteeni sijaitsee näkyvällä paikalla Lentokentäntien varrella Oulunsalon keskustassa. Kauppakeskusosan 170 metriä pitkä kaarevamuotoinen ja vaaleansinisellä, metallinhohtoisella pellillä verhottu Lentokentäntien suuntainen julkisivu on Kapteenin selkein tunnisteaihe. Tasakattoinen ja suorapintainen kirjasto on verhottu grafiitinharmaalla keraamisella laatalla. Kirjaston kokoava tila-aihe on kahden kerroksen korkuinen kirjahalli, jonne epäsuoraa luonnonvaloa ja luonnetta antavat veistokselliset kattolyhdyt.

Kapteenin mainospyloni on kuvanveistäjä Antero Toikan muotoilema, ruostumattomasta teräksestä toteutettu tulkinta yleensä visuaalisesti häiritsevästä aiheesta.

18 | 19

kauppa- ja palvelukeskus kapteeni

20 | 21

2012

Niemenrannan päiväkoti Nuottamiehentie 1, Oulunsalo Arkkitehtitoimisto Karsikas Oy alt Arkkitehdit Oy Niemenrannan päiväkoti jatkaa kouluosan arkkitehtuurin pääperiaatteita. Kouluosan tiilinen selkämuuri kiertyy rajaamaan päiväkotia ja sen pihoja.

Rakennusmassa on selkeä ja kompakti, mutta tiloiltaan elämyksellinen ja moni-ilmeinen. Sisäänkäyntejä ja näiden väliin jääviä suojaisia soppia suojaa katos.

Päiväkodin solut ryhmittyvät kolmeen pienimittakaavaiseen siipeen vapaamuotoisen ja korkean yhteistilan ympärille.

Päiväkoti on mitoitettu viidelle päiväkotiryhmälle ja yhdelle esikouluryhmälle, yhteensä sadalle lapselle.

22 | 23

niemenrannan päiväkoti

24 | 25

2012

Niemenrannan koulu Nuottamiehentie 1, Oulunsalo Arkkitehtitoimisto Karsikas Oy alt Arkkitehdit Oy Niemenrannan uudelle asuinalueelle valmistunut koulurakennus on tiloiltaan pienimittakaavainen ja ilmava.

Katua rajaa punatiilinen vapaamuotoisesti polveileva muuri, joka viittaa oulunkoululaisen arkkitehtuurin kunniakkaaseen perinteeseen Oulunsalossa. Etelän suuntiin sen sijaan muodostuu täsmällisen suorakulmaisia mutta pienimittakaavaisia välituntipihoja, joita puiset julkisivut rajaavat. Rakennus on saanut muotonsa sisäisen toiminnallisuuden ja kaupunkikuvallisten ominaisuuksien synteesinä.

Niemenrantatalon koulu on mitoitettu 300 oppilaalle.

26 | 27

niemenrannan koulu

28 | 29

2012

Varjakan kartanon ”Hulinan” peruskorjaus Varjakka, Oulunsalo Arkkitehtitoimisto Kanttia 2 Oy

varjakan kartanon ”hulina” Oulunsalon Varjakan kartanon 1870-luvulta periytyvässä pihapiirissä sijaitseva Hulina on osa entisen Varjakan saaren sahayhdyskunnan rakennettua kulttuuriympäristöä. Hulina on rakennettu lamasalvosrakenteiseksi navetaksi 1900-luvun alussa ja laajennettu asuinkäyttöön sahan toiminnan kasvaessa 1920-luvun alkuvuosina, olemassa olleen navettarakennuksen hirsiä hyödyntäen. Rakennuksen yksityiskohdissa näkyy Varjakansaaren rakennuskannan 1920-luvun klassismi.

Peruskorjauksen yhteydessä Hulinan kaksi asuntoa yhdistettiin palvelemaan matkailukäyttöä. Toiseen asunnoista sijoitettiin näyttely-, myymälä- ja neuvontatilat ja toiseen opetus- sekä työtiloja. Korjaustöissä parannettiin rakennuksen tiiveyttä ja lämmöneristystä. Ympärivuotista käyttöä silmällä pitäen korjattiin julkisivuverhousta, oikaistiin liikkuneet perustukset ja uusittiin hirsikehän lahonneet osat.

Rakennusosista entisöitiin muun muassa tulisijat, ikkunat ja ovet. Alkuperäisiä materiaaleja pyrittiin säästämään mahdollisimman paljon.

Lattialankut, kaikki listat ja alakattopaneelit säilytettiin uudelleen käsiteltyinä.

30 | 31

32 | 33

1891 / 2012

oulunsalon kirkko

Oulunsalon kirkko Lääninarkkitehti Julius Basilier Oulunsalon kirkon julkisivujen restaurointi Kirkkotie 8, Oulunsalo Arkkitehtitoimisto Jukka Laurila Maalarimestari Kalevi Järvinen Restaurointipuusepät Nuutti ay Oulunsalon kirkon julkisivut olivat korjauksen tarpeessa. Restaurointimestari Minna Oikarinen inventoi vanhat värit ulkopinnoista. Seinistä löytyi kahdesta seitsemään maalikerrosta, myös lateksia. Puuosia vaihdettiin maalinpoiston jälkeen ja alkuperäinen vuorilautojen väri, helmenharmaa ja pilastereiden vaalean ruskea palautettiin. Nuutti ay teki ikkunoiden karmeihin ja ulkopuitteisiin vaativan restaurointityön. Ikkunoiden ja ovien värit ovat myös alkuperäisiä.

Kirkkosalin peltikatto on moderni ja suhteellisen uusi, muut katot ovat vanhoja saumakattoja. Kumpikin osa on käsitelty eri menetelmällä. Väri on vaalean harmaa alkuperäistä paanua muistuttaen.

34 | 35

2012

Oulun lentoaseman matkustajarakennuksen laajennus Oulunsalo Arkkitehtitoimisto Karsikas Oy Oulun lentoaseman matkustajarakennuksen laajennus ja muutos tehtiin vuonna 2010–2012. Asemarakennus mitoitettiin 1,5 milj. matkustajalle/vuosi ja tilat lähes kaksinkertaistuivat. Kulkemista olennaisesti helpottamaan tehtiin 4 kpl matkustajasiltoja. Rakennuksen arkkitehtuuri jatkaa vuonna 1992 tehdyn laajennuksen muotokieltä väreineen ja rakenteineen.

36 |

oulun lentoasema

oulunsalon arkkitehtuuria 2 j u l k a i s i j a o u lu n s a lo n kunta va s ta ava j o u ko l e s k i n e n g r a a f i n e n s u u n n i t t e l u ra i mo a honen va l o k u vau s Š r a i mo a h onen t e k s t i e n t o i m i t u s vi l l e la i t i nen j a ra i mo a honen k i r j a pa i n o e rwe ko oy, oulu pa p e r i lu mi s i l k 1 70 g/ m 2 , ka nsi 3 00 g /m 2 i s b n 978 - 95 1 - 95 340 - 1 - 5 ( n id. ) i s b n 978 - 95 1 - 95 340 - 2 - 2 ( p d f ) o u lu 2 0 1 2

oulu n l e ntoasem an la ajen n us

Oulunsalon kunta julkaisi vuonna 1995 Oulunsalon arkkitehtuuria nimisen teoksen, jossa siihen mennessä syntyneen arkkitehtuurin ja kunnan suhdetta kuvataan seuraavasti: ”Maaseutumaista, tasaista merellistä maisemaa kunta on halunnut rakentaa arkkitehtuurilla, joka viestittää paikkakunnan omaleimaisuutta ja henkeä, nuorekkuutta ja ympäristön arvostamista. Samalla kun Oulunsalon valitsema ja ”Oulun koulun” -nimellä tunnetuksi tullut arkkitehtuuri on liittynyt perinteeseen, on se katsonut tietoisesti tulevaisuuteen. Se on osoittanut pohjoisen voiman hyödyntäen tilan ja valon ja samalla kurkottaen kansainvälisyyteen.”

Kun Oulunsalon kunnan 130 -vuotinen itsenäinen taival päättyy tänä vuonna kuntaliitoksen myötä, julkaisee kunta oulunsalon arkkitehtuuria 2 -kuvateoksen. Siinä on edustava joukko kunnan rakennuttamia rakennuksia vuodesta 1995 aina tähän vuoteen asti.

Vaikka enää ei puhutakaan ”Oulun koulusta”, on Oulunsalon kunta kunnianhimoisesti pitänyt kiinni laadukkaasta arkkitehtuurista, sillä tasokkaan rakennuskulttuurin ja rakennetun ympäristön on käsitetty lisäävän yhteisöllisyyttä ja viihtyisyyttä sekä parantavan kunnan imagoa. Tähän teokseen kootut rakennukset kertovat, kuinka hyvin tässä pyrkimyksessä on onnistuttu.

Oulunsalon kunnan taival julkisena rakennuttajana jää historiaan, mutta toivottavasti arkkitehtuurin arvostus leviää koko uuden Oulun linjaksi.

Syksyllä 2012 Jouko Leskinen In 1995 the municipality of Oulunsalo published a book called Architecture in Oulunsalo where the relationship between the architecture of the time and the municipality is described as follows: ”The municipality has wanted to construct the rural, flat seaside landscapes with an architecture that communicates the originality and spirit, the youthfulness and respect for the environment in the locality. Whilst the architecture chosen by Oulunsalo, known under the name “the Oulu School” is connected to the tradition, it has deliberately been oriented to the future. It has shown the power of the North using space and light, and reached out to internationality.”

When the 130-year independent journey of the municipality of Oulunsalo ends this year with a municipal merger, the municipality publishes picture book architecture in oulunsalo 2.

It presents a representative set of buildings contracted by the municipality from 1995 up to the present year.

Although we no longer speak about “the Oulu School”, the municipality of Oulunsalo has ambitiously insisted on quality architecture, because high-quality building culture and built environment has been seen to enhance the sense of community and comfort, as well as to improve the image of the municipality. The buildings presented in this book indicate how well we have succeeded in this endeavour.

The journey of the municipality of Oulunsalo as a public developer will go down in history, but we hope that the appreciation of architecture will spread and become the chosen course in the entire new Oulu.

In the autumn of 2012 Jouko Leskinen

g r a a f i n e n s u u n n i t t e lu j a va lo ku vat ra-studio raimo ahonen | j u l k a i s i j a oulunsalon kunta | k i r j a pa i n o erweko oy | 2012