Raahen seutukunnan kehittämiskeskus
TOIMINTAKERTOMUS 2016
1
Sisältö Johdanto
5
Tunnuslukuja Yrittäjän palvelupiste
9
18
Budjetoitu/toteutunut kuntaosuus Talous
22
15
Mikroyritysten kasvualusta -hankeella lisää tietoa ja tekoja Talouden lukuja
19
11
Uusia yritysverkostoja ja entistä parempia Erikoisteräsosaamisesta tulevaisuutta
17
7
Kansainvälistyminen Alueen valmistautuminen
13
3
Viestinnän kuulumisia 2
20
Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen johtajan kuvaus vuoden 2016 toimintaan – Risto Pietilä, kehittämiskeskuksen johtaja –
Johdanto
S
uomen taloudessa tapahtui positiivinen käänne loppuvuodesta 2016, monien vuosien taloustaantuman jälkeen. Kansallisten barometrien mukaan yritysten odotukset kasvoivat niin liikevaihdon kuin henkilöstön lisäämisenkin osalta. Pohjois-Pohjanmaan osalta luvut näyttivät jopa keskiarvoa paremmilta. Raahen seutukunnan viiden kärkitoimialan osalta suurin kasvu liikevaihdossa ja työpaikoissa oli rakentamisen ja palvelujen toimialoilla. Näiden klusterien taso oli korkein mitattu, samoin tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihto oli korkeimmalla tasollaan, vaikka henkilöstömäärä väheni hiukan. Teollisuus on edelleen ollut pienessä laskusuunnassa, mikä näkyi sekä metalli- että ICT-toimialan pienenä laskuna sekä liikevaihdon että työpaikkojen osalta. Kun Hanhikivi-hankkeen varsinaisen voimalaitoksen rakentaminen käynnistyy, tulee rakennusalasta alueen merkittävin klusteri. Vuoden 2016 lopulla Hanhikiven työmaarekisterissä oli kirjautuneena jo 350 yritystä, joista 181 oli noin 200 km:n säteeltä työmaasta. Päivittäinen työntekijämäärä oli noin 150 henkilöä ja työtulokoulutuksen läpäisseitä henkilöitä oli 1523 henkilöä, joista 125 ulkomaalaisia. Raahen seutukunnasta Hanhikiven hankkeeseen oli kirjautunut jo 40 yritystä, eli yli 11 % kaikista työmaalla toimivista yrityksistä. Raahen seudun teollisuusvaltaisuudesta johtuen logistiikalla on erityinen merkitys. Tähän saatiin tukea, kun valtatie 8:n peruskorjaus lähti vauhdilla käyntiin vuoden 2016 aikana.
Yleistä toiminnasta Kehittämiskeskuksen ja sen osana toimivan Raahen seudun yrityspalvelujen osalta hanketyökalut olivat hyvin edustettuina, sillä kaikissa hankkeissa saatiin hyviä tuloksia aikaan ja uutena hankeaihiona käynnistyi Puun puolesta -yritysryhmähanke. Yliseudullisten hankkeiden rooli on kasvanut ja sen mukaisesti toimimme vain osassa hankkeita hallinnoijana ja useimpien osalta osatoteuttajana. Järjestelyn etuna on pienempi hallintopanos suhteessa tuotettuun palveluun ja hanketyökalujen laajempi valikoima, jolloin asiakasnäkökulmasta palvelutarjonta kasvaa. Tärkeitä muutoksia toimintaan saatiin, kun uuden elinvoimastrategian mukaisesti uusi painopiste asetettiin matkailutoimialan seudulliseen kehittämiseen. 3
paneiden ja omistajatahojen palautteeseen. Julkisen rahoituksen hankehakemuksien ja yritysrahoituksien osalta tavoite lähes tuplattiin 21 hakemuksella/rahoituspäätöksellä. Tästä huolimatta sekä yritysten että julkisen sektorin tulee panostaa tulevaisuudessa vielä enemmän hankehakuihin. Hankkeiden hallinnoinnissa onnistuttiin jälleen hienosti ja maksatusajat olivat parhaimmillaan vain muutama päivä rahoitushakemuksen jättämisestä. Hankkeissa asetetut tavoitteet myös saavutettiin tai ylitettiin pääsääntöisesti kaikissa hankkeissa. Hankkeita ja niiden tuloksia esitellään tässä toimintakertomuksessa erikseen. Uuden elinvoimastrategian seurantajärjestelmän laadintaan panostettiin ja strategian toimeenpanoon liittyi tehtävän yrityspalvelu- ja kehittämistyön ohella uusien hankeaihioiden työstäminen. Syksyn hankehakuun jätettiin matkailuhankkeen lisäksi laajempia yhteisiä hankeaihioita 4 kappaletta. Hankkeista pääosalle saataneen rahoituspäätökset 2017 alkupuolella. Elinvoimastrategian ja sen seurantajärjestelmän jalkauttaminen tulee olemaan jatkossakin yksi kehittämiskeskuksen tärkeistä tehtävistä.
Syksyn 2016 hankehakuun valmisteltiin uusi matkailualan hanke, jonka käynnistymistä tavoitellaan vuoden 2017 aikana. Vuoden 2016 aikana toteutettiin seutulautakunnan johtosäännön muutos, joka mahdollistaa jatkossa säästyneiden rahoitusosuuksien siirron seuraaville vuosille. Ensimmäistä kertaa lähes kymmeneen vuoteen kehittämiskeskuksen budjetti kasvoi hiukan projektirahoituksen osalta. Alueen tahtotila on selvästi muuttunut ja jatkossa halutaan alueen elinkeinoelämän kehittämiseen saada yhteisistä EU:n rahastoista muita Pohjois-Pohjanmaan seutukuntien osuuksia vastaava summa.
Henkilöstö Henkilöstön osalta ei tapahtunut suuria muutoksia. Ainoastaan Meripohjola-hankkeen vetäjä vaihtui ja samalla tehtävästä tehtiin kokoaikainen. Ohjelmajohtajan tehtävään valittiin avoimella haulla tekniikan lisensiaatti Markku Kemppainen. DI Petri Merisaari jatkoi osa-aikaisena asiantuntijana muissa tehtävissä. Koko henkilöstön vahvuus oli vuoden päättyessä 12 henkilöä.
Työttömyys kääntyi laskuun
Toimintavuoden 2016 keskeiset tavoitteet saavutettiin
Työttömyyden vähentäminen ei ollut kehittämiskeskuksen suora tavoite, mutta välillisesti se kuvaa seudun elinvoiman kehittymistä. Työttömyyden osalta laskua tapahtui seutukuntatasolla kokonainen prosentti, eli 14,5 %:sta 13.5 %:iin. Suurin lasku tapahtui Siikajoen kunnan osalta 14,0 %:sta 11,6 %.iin. Raahen seutukunnan työttömyys vuoden 2016 lopussa oli pienempi kuin Pohjois-Pohjanmaan ja valtakunnan keskiarvo. (Lähde TE-toimisto)
Mittareiden tavoitetason mukaisesti alueen yritysten määrän kasvussa saavutettiin positiivinen kasvu perustettujen nettoyritysten määrässä + 28 kpl ja alueelle etabloitui uusia yrityksiä vähintään 16 kpl, jolloin aktiivisten yritysten nettomäärä kasvoi 44 yrityksellä. Perustettujen yritysten määrä, yhteensä 105 yritystä, oli edelleen hiukan pienempi kuin keskimääräiset vuosittaiset luvut. Patentti- ja rekisterihallitus poisti vuoden 2016 aikana Suomessa rekistereistään yli 30 000 ei aktiivista yritystä, joista 99 yrityksen vähennys kohdistui Raahen seutukuntaan. Asiakaspalautejärjestelmä uusittiin vuoden 2016 aikana siten, että palaute kerätään jatkossa sekä tapahtumista että yritysneuvonnasta välittömästi tapahtuman jälkeen. Tällä, sekä laatu- ja toimintajärjestelmän digitalisoinnilla, siirrytään proaktiivisempaa reagointiin, minkä tavoitteena on vastata paremmin asiakkaiden, yhteistyökump-
Talous Raahen seudun yrityspalvelut ei ole koskaan toimintansa aikana ylittänyt sille varattua talousarviota. Vuoden 2016 osalta tehtiin jälleen ylijäämäinen tulos koko kehittämiskeskuksen osalta, eli kuntarahoitusta käytettiin kehittämiskeskuksen, Yrityspalveluiden ja projektien osalta 129 367,08 euroa vähemmän kuin talousarvioon oli varattu rahoitusta. 4
Vuosi lukuina
TUNNUSLUKUJA 2016 – Sanna Manninen –
RSYP:n ja yhteistyökumppaneiden kanssa yhteistyössä järjestetyt seminaarit ja muut yritystilaisuudet
Tilaisuuksiin osallistuneiden henkilöiden lukumäärä
1876 henkilöä
40 kpl RSYP osallistunut näytteilleasettajana ja tehdyt markkinointiselvitysmatkat
Tilaisuuksiin osallistuneiden henkilöiden lukumäärä
14 kpl
72 henkilöä
Rekisteröidyt ja lakanneet yritykset 1.1.–31.12.2016
1.1.-31.12.2016 Rekisteröidyt Lakanneet Nettoperustanta
Raahe 73 54 19
Siikajoki 19 14 5
Pyhäjoki 13 9 4
seutukunta yht. 105 77 28
1.1.-31.12.2015 Rekisteröidyt Lakanneet Nettoperustanta
Raahe 52 46 6
Siikajoki 16 11 5
Pyhäjoki 16 8 8
seutukunta yht. 84 65 19
1.1.-31.12.2014 Rekisteröidyt Lakanneet Nettoperustanta
Raahe 87 47 40
Siikajoki 31 6 25
Pyhäjoki 6 2 4
seutukunta yht. 124 55 69
1.1.-31.12.2013 Rekisteröidyt Lakanneet Nettoperustanta
Raahe 87 59 28
Siikajoki 27 2 25
Pyhäjoki 14 2 12
seutukunta yht. 128 63 65
1.1.-31.12.2012 Rekisteröidyt Lakanneet Nettoperustanta
Raahe 72 55 17
Siikajoki 27 9 18
Pyhäjoki 12 4 8
seutukunta yht. 120 77 43
Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus
5
6
Yrittäjän palvelupiste eli Raahen seudun yrityspalvelut – Riitta Palosaari ja Jussi Kemilä –
Y
ja kehittämispalveluiden käytön järkeistämisessä ja oikeassa priorisoinnissa. Yrittäjälle tämä tarkoittaa suurta ajan- ja vaivansäästöä, kun julkinen yritysneuvonta on ajantasaista ja laajalti verkostoitunutta. Yrityskohtaisen tuen lisäksi Rajaton-hankkeella järjestettiin vuoden 2016 aikana seitsemän yritystoimintaa edistävää asiantuntijatilaisuutta, joihin osallistui 206 henkilöä. Hankkeella osallistuttiin myös kolmen yhteistyössä järjestetyn asiantuntijatilaisuuden toteuttamiseen, joihin osallistui yhteensä 182 henkilöä.
rittäjyys on laji, jossa haasteita riittää. Oma ammattitaito ja myytävä osaaminen ei riitä, vaan lisäksi on osattava myös itse yrittäjyys. Uutta opittavaa tulee vastaan viikoittain sekä toimintaympäristössä että itse yritystoiminnassa. Yrittäjä ei voi itse tietää kaikkea eikä aina ehdi opiskelemaan, joten nopeimmin asioihin saa selvyyttä kysymällä neuvoa asiantuntijalta. Raahen seudun yrityspalveluissa puhelimeen vastaavat yrityskehittäjä Jussi Kemilä sekä yrityskoordinaattori Riitta Palosaari, joilta vastaus löytyy usein jo ensimmäisellä soitolla, mutta jotka myös auttavat haastavampien ongelmien ratkaisemisessa. Uuden yrittäjän onnistumisen todennäköisyys kasvaa oleellisesti, kun jo yritystä perustettaessa osataan välttää sudenkuopat ja ottaa kaikki tärkeät asiat huomioon. Myöhemmässä vaiheessa yrittämiskehittämisneuvontaa annetaan mm. kehittämishankkeiden laatimisessa ja eri rahoituskanavien hyödyntämisessä mm. omistajanvaihdoskuvioissa.
Tieto tuodaan yrittäjien ulottuville Ajankohtaisimman tiedon jakaminen ja tuominen paikallisten yritysten ulottuville on tärkeä osa yrityskehittämistä. Tarjolla on paljon koulutusta ja asiantuntijuutta yrittämisen kaikilta osa-alueilta, mutta sitä tarjotaan joko kovin kaukana tai sitten se on monelle pienyrittäjälle liian kallista. Hankkeiden tuella asiantuntijuus tuodaan yrittäjien ulottuville, mikä on kustannustehokasta sekä ajankäytöllisesti että rahallisesti.
Yrityskehittäjä pitää osaamisensa ajan tasalla Kokemus yritysneuvonnassa näkyy järjestelmien, kanavien
> Rajaton < Toimintakausi: 1.1.2015–31.12.2017 Hankehallinnointi: Ylivieskan Seutukuntayhdistys Osatoteuttajat: Raahen seudun yrityspalvelut, Kalajoen kaupunki, Ylivieskan teknologiakylä YTEK Oy, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK r.y., Haapaveden – Siikalatvan seudun kuntayhtymä Hankebudjetti 1 857 144 €, josta EAKR:n rahoitusosuus 1 300 001 €. 7
8
Yritysten kansainvälistyminen – Hillevi Ylitorvi –
K
ansainvälistymispyrkimyksissään yrityksen on ydintoimintojensa ohella ehdittävä jatkuvasti päivittämään osaamistaan ja kilpailukykyään. On tärkeää luoda uusia verkostoja ja aktiivisesti etsiä uusia markkinoita ja kehittyneempiä tuotantotapoja. Eri toimialojen ammattimessuja järjestetään ympäri Eurooppaa, mutta usein osallistuminen jää ajoissa suunnittelematta ja kynnys oman osaston tai matkan valmisteluun nousee kiireessä liian korkeaksi. Yrityspalvelujen kansainvälistymispalveluihin kuuluu järjestää alueen yrittäjille matkoja avaimet käteen -periaatteella potentiaalisille uusille markkina-alueille. Yritykset tietävät itse parhaiten, mille messuille juuri heidän yrityksensä kannattaa osallistua, joten matkan suunnittelu
lähtee aina yrityskentältä nousseista toiveista ja tarpeista. Viime vuonna alueen yritysten kansainvälistymisvalmiuksia parannettiin myös englannin kielen tehokursseilla. Ryhmä yrittäjiä ja yrityshenkilöstöä vietti intensiiviset viisi päivää Cambridgessä kokeneen englannin kielen kouluttajan ohjauksessa. Kurssi sai jatkoa Raahessa järjestetyllä jaksolla, jolloin samat opettajat lennätettiin paikan päälle koulutuspäiviä pitämään. Viime vuonna Raahen seudun yrityspalvelujen kansainvälistymistoimiin osallistui yhteensä 43 yritystä.
Markkinaselvitysmatkoja Rsyp:n johdolla vuoden 2016 aikana: • Opinto- ja verkostoitumismatka luovien ja elintarvikealan yrityksille Pekingiin 4.–10.3.2016 • Markkinatutkimusmatka rakennuskonealan Bauma-ammattimessuille Müncheniin 11.–17.4.2016 • Markkinatutkimusmatka Hannoverin teollisuusmessuille 25. – 28.4.2016 • Opinto- ja verkostoitumismatka: tutustuminen autoteollisuuden toimijoihin Iso-Britanniassa 29.–30.6.2016 • Markkinaselvitysmatka Kööpenhaminan muotimessuille CIFF- ja REVOLVER -tapahtumiin 10.–12.8.2016. • Englannin kielen intensiivikurssi Cambridgessa 5.-8.9.2016 Näytteilleasettajana yritysten yhteisosastolla: • Yritysten osallistuminen AgroExpo Eurasia maatalouskonealan ja puualan ammattitapahtumaan 11.–14.2.2016, Izmir, Turkki • Underhåll 2016, metallialan kunnossapidon ammattitapahtuma Göteborgissa, Ruotsissa 8.–11.3.2016 • Stocexpo 2016, säiliö – ja satamateollisuuden ammattimessut Antwerpenissä, Belgiassa 15.–17.3.2016
> PK-yrityksen kansainvälistymisen askeleet < Toimintakausi: 1.9.2014–31.8.2017 Hankehallinnointi: Nivala-Haapajärven seutukunta ry Osatoteuttajat: Ylivieskan seutukuntayhdistys ry ja Raahen seudun yrityspalvelut Hankebudjetti 1 331 170 €, josta ESR:n rahoitusosuus 1 040 230 €. 9
10 Kuva: Fennovoima
Alueen valmistautuminen – Salla Korhonen –
Julkisen sektorin palvelut valmiiksi ajoissa
Asiakasraadissa on vuoden 2016 aikana ollut mukana 19 henkilöä, jotka edustavat 12 eri kieli-/kulttuuriryhmää. Saatua palautetta on käsitelty Infopankin ohjausryhmässä Helsingissä sekä alueellisissa Infopankki-työryhmissä. Infopankin paikallissivustojen sisältöjä päivitetään, saatu palaute huomioiden, v. 2017 aikana.
H
anhikivi-jatkoyhteyshankkeen tehtäväkenttää ovat sekä ulkomaisen työvoiman kysymykset että siihen liittyvien viranomaispalvelujen tarkastelu ja organisoituminen mm. Hanhikivenniemelle syksyllä 2016 valmistuneen Fennovoiman koulutuskeskuksen toimintaympäristössä. Vuoden 2016 aikana Hanhikiven palvelu/koulutuskeskuksen viranomaistyöryhmä kokoontui neljä kertaa. Työryhmään kuuluu edustajia Fennovoiman Hanhikivi-1 työmaalla toimivista keskeisistä yrityksistä (Fennovoima, Raos Voima, Raos Project ja Titan-2) sekä useista eri viranomaistahoista. Työryhmän kutsuu koolle ja puheenjohtajana toimii Hanhikivi-jatkoyhteyshankkeen pääsihteeri Salla Korhonen. Vuoden 2016 työryhmän kokouksissa käsiteltiin mm. ulkomaisen työvoiman oleskelulupiin liittyviä asioita, koulutuskeskusrakennuksen viranomaisille varatun yhteisen työskentelytilan käyttöön liittyviä kysymyksiä, työmaan rekrytointeihin sekä Fennovoiman Helsingin toimiston työntekijöiden alueelle siirtymiseen liittyviä kysymyksiä.
Sidosryhmäyhteistyön ja viestinnän koordinaatio Hankkeen toimesta on ylläpidetty ja päivitetty suurhankkeet-sivustoa osoitteessa www.rsyp.fi/suurhankkeet sekä organisoitu ja osallistuttu Pyhäjoen ydinvoimalan yhteistyöryhmän (2 kokousta) ja Hanhikivi-työryhmän (3 kokousta) kokouksiin. Hanke on myös esittäytynyt useissa eri tapaamisissa ja tilaisuuksissa sekä tehnyt mediayhteistyötä alueen valmistautumiseen liittyvissä asioissa kuten Fennovoiman julkaisemaan Fennonen -lehteen, jossa oli heinäkuun numerossa kattava artikkeli hankkeessa tehtävästä työstä. Syksyn 2016 aikana päivitettiin myös edellisessä hankevaiheessa julkaistun Hanhikivi-oppaan sisältö. Päivitettyjä sisältöjä oli mukana tuottamassa hankealueen kunnat, valtionhallinnon viranomaiset, Fennovoima sekä mainostoimisto. Oppaan suomenkielinen päivitetty versio julkaistaan painettuna sekä sähköisenä julkaisuna vuoden 2017 alkupuolella ja kieliversiot sitä mukaa kun ne valmistuvat kevään aikana.
Alueellisten Infopankki-sivustojen kehittäminen Alueelliset Infopankki-sivustot julkaistiin helmikuussa 2015. Sivustojen sisällön edelleen kehittämiseksi on vuoden 2016 aikana kerätty palautetta asiakasraadilta.
> Hanhikivi-jatkoyhteyshanke < Toimintakausi: 1.5.2015–31.12.2017 Hankehallinnointi ja päätoteuttaja: Raahen seutukunnan kehittämiskeskus Osatoteuttaja: Pyhäjoen kunta Osarahoittajat: BusinessOulu, Kokkolanseudun Kehitys Oy, Kempeleen kunta, Limingan kunta, Ylivieskan seutukuntayhdistys sekä Kalajoen kaupunki Hankebudjetti 504 000 €, josta ESR-rahoitusosuus 352 800 €. 11
12
Uusia yritysverkostoja ja entisistä parempia – Edvard Musijenko –
P
-P verkkopalvelut -hankkeen osaajat jatkavat merkityksellistä työtään alueella ja monipuoliset liiketoimintaverkostot kehittyvät siis edelleen. Vuonna 2016 projektin puitteissa järjestettiin yhdeksän tapahtumaa, joihin osallistui yhteensä noin 1350 ihmistä. Lisäksi isompia toimenpiteitä järjestettiin 69 yritykselle. Merkittävä osa PP-verkkopalvelut -projektin toimenpiteistä suuntautuu Hanhikivi-1:lle, sekä yhteistyöhön Titan-2, RAOS ja Fennovoiman kanssa. Titan-2:n työntekijät saavat hankkeelta myös apua sijoittumisessa alueelle. Titan-2:n pyynnöstä tutkitaan kielikoulutuksen järjestämisen mahdollisuutta sen työntekijöille ja paikallisille yrittäjille.
Yrityskehittäjät ovat jo verkostoituneet
Kalajoen ja Oulaisten kehittämiskeskusten ja yrityspalvelukeskusten sekä kuntien ja TE-toimiston kanssa. Lisäksi PP-verkkopalvelut -projektin asiantuntijat osallistuvat työryhmiin, kuten esim. Hanhikivi-yritysryhmä ja Hanhikivi-työryhmä, joita järjestetään Hanhikivi-1 -projektia varten. PP-verkkopalvelut -projektin avulla järjestettiin Titan-2 konsernin johtajien ja paikallisten kuntien edustajien tapaamiset sekä Titan-2 edustajien osallistuminen Hanhikivi-yritysryhmän järjestämiin tilaisuuksiin. Pääosin PP-verkkopalveluiden panos suunnataan paikallisten yritysten auttamiseen Hanhikivi-1 projektiin osallistumisessa, paikallisen työmaakuljetuksen järjestämisen suunnittelussa, sekä pääurakoitsija Titan-2:n, sekä itse yrityksen että henkilöstön, tutustuttamiseen paikallisiin palveluihin ja yrityksiin.
Projektissa työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä Ylivieskan,
> P-P Verkkopalvelu, kasvuyritysten kumppani < Toimintakausi: 1.1.2015–31.12.2017 Hankehallinnointi: Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymä Osatoteuttajat: Raahen seutukunnan kehittämiskeskus, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK r.y. ja Ylivieskan seutukuntayhdistys ry. Hankebudjetti 728 040 €, josta EAKR:n rahoitusosuus 509 628 €. 13
14
Erikoisteräsosaamisesta tulevaisuutta
– Markku Kemppainen ja Jukka Rantakari –
Hankkeen tausta ja toteuttajat
M
etalli- ja konepajateollisuus on yksi Meripohjolan alueen avaintoimialoista, mitattiinpa vaikutusta sitten työpaikkojen määrällä, yritysten liikevaihdolla tai kansainvälisyydellä. Alan yritystoimintaa vahvistamaan suunniteltu hanke yhdistää toiminnallaan yrityksiä palvelevan kehitysyhteisön, jonka kautta yrityksillä on käytössään alueen yliopiston, ammattikorkeakoulujen ja elinkeinokehittäjien asiantuntijaverkosto sekä tarvittaessa ostopalveluna myös muita asiantuntijapalveluja. Hankkeen päätavoitteena on metalli- ja konepajateollisuuden ja siihen kytkeytyvien pk-yritysten uudistuminen, kilpailukyvyn kasvu sekä kansainvälistyminen.
Kaksi tärkeää tehtävää Asiantuntijaverkoston avulla kasvatetaan pk-yritysten tietoutta ja mahdollisuuksia erikoisterästen käyttöön ja uudistetaan samalla yrityksen tuoteajattelua. Toisena tärkeänä tehtävänä on tuotannon tehostaminen ja tuotantotapojen uudistaminen hyödyntämällä tietotekniikan ja automaation tarjoamia uusia mahdollisuuksia. Lisäksi tehtävänä on myös yritysten hankevalmistelujen tukeminen,
teräsrakentamisen laadun parantaminen ja pk-yritysten liiketoimintojen kehittäminen.
Hankkeen merkittävimmät tulokset vuonna 2016 Yrityksille haettiin tietoa työpajoissa ja miniseminaareissa sekä tehtiin demonstraatioita ja pilotointeja digitalisoinnin ja erikoisterästen käyttökohteista, laadunhallinnasta ja valmistuksen erikoisvaatimuksista. Teräsrakenteiden CE -merkintään liittyen toteutettiin Webropol -kysely, jonka tavoitteena oli selvittää Meripohjolan alueen konepajojen tilannetta aiheeseen liittyen. Hankkeen puitteissa kehitettiin ja otettiin käyttöön TellUs Match -portaali, joka mahdollistaa yrityksille suoran yhteyden Meripohjola-alueen oppi- ja tutkimuslaitoksiin. Alkuvaiheessa portaali on suunnattu metalliteollisuuden tarpeisiin. Meripohjola piti lukuisia seminaareja ja infotilaisuuksia digitalisoinnista ja verkkoliiketoiminnasta. Digitalisoinnin ja energiatehokkuuden parantamisessa jatkettiin demonstraatioita kolmessa yrityksessä. Hankkeen toteuttajat ovat avustaneet yrityksiä ja sidosryhmiä hankerahoituksen hakemisessa. Kansainvälisiä kontakteja luotiin ja ylläpidettiin monella eri tasolla.
> Meripohjola < Toimintakausi: 1.1.2015–31.12.2017 Hankehallinnointi: Raahen seudun yrityspalvelut Osatoteuttajat: Ylivieskan seutukuntayhdistys ry, Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry, Oulun kaupunki/BusinessOulu, Lapin ammattikorkeakoulu Oy, Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Centria ammattikorkeakoulu Oy ja Oulun yliopisto Hankebudjetti 1 880 000 €, josta EAKR:n rahoitusosuus 1 316 000 €. 15
16
Mikroyritysten kasvualusta -hankkeella lisää tietoa ja tekoja – Kai Hänninen –
Mikroyritysten kasvualusta -hankkeella lisää tietoa ja tekoja
nut keskimäärin 10 henkilöä. Mikroyritysten edustajia tapaamisiin osallistui 127. Raahen ryhmän mikroyritykset kävivät tapaamisissa yhteensä 113 kertaa. Toiminnan aikana Raahen ydinryhmän yritykset ovat verkostoituneet Oulun eteläisen ydinryhmäryhmän mikroyritysten kanssa. Yhteensä tapaamisia kasvualustahankkeessa on ollut 40. Hankkeen aikana yritykset ovat uudistaneet hinnoitteluperiaatteita, aktivoituneet vientitoimissa, perustaneet verkkokaupan tavoitteena myynti Ruotsiin ja löytäneet uusia mahdollisuuksia tietotekniikan hyödyntämiseen. Yritykset ovat myös huomanneet, että se paljon puhuttu ”kasvu” voi olla muutakin kuin liikevaihdon tai henkilöstömäärän kasvattamista. Virinneiden kehityssuunnitelmien rahoittamiseksi yritykset ovat jättäneet useita Tekes ja Liideri rahoitushakemuksia. Mikä positiivista yritykset ovat myös saaneet hankkeilleen rahoitusta. Pienempiä kehityshankkeita on myös tehty opiskelijatyönä ratkaisemalla yrityksien toimeksiantoja.
M
ikroyritysten kasvualusta -hanke käynnistyi 1.1.2015 Oulun Eteläisen alueella. Hankkeella lisätään mikroyritysten tunnettavuutta ja pyritään aikaansaamaan kasvua tukevia tekoja koko Pohjois-Suomen alueella. Hankkeen toiminnan ytimessä on kuukausittain kokoontuva mikroyrittäjien ydinryhmä. Ryhmä kokoontuu ilta-aikaan (klo 18-20) kiertävällä periaatteella ydinryhmään kuuluvien yritysten tiloissa. Yrityksillä on mahdollista osallistua sekä Oulun Eteläisen että Raahen alueen ydinryhmätapaamisiin. Jokaisella tapaamisella on isäntäyrityksen valitsema erityisteema, jota käsitellään lyhyiden asiantuntijapuheenvuorojen ja epämuodollisen keskustelun kautta. Hyvin usein tilaisuuden isäntäyrittäjä on ollut teeman parhaiten hallitseva asiantuntija. Raahen seudun ensimmäinen ydinryhmätapaaminen oli 19.11.2015. Raahen seutukunnan alueelta mukana lähti 23 mikroyritystä. Yritysten alueellinen jakauma on Pyhäjoki 4, Raahe 11 ja Siikajoki 8 yritystä. Vuosien 2015 ja 2016 aikana Raahen alueen ydinryhmä kokoontui kaikkiaan 13 kertaa. Yhteen tapaamiseen on osallistu-
Kai Hänninen, tutkijatohtori, Oulun yliopisto, Kerttu Saalasti Instituutti, Mikroyrittäjyyden tutkimusryhmä
> Mikroyritysten kasvualusta -hanke < Päärahoittaja: Pohjois–Pohjanmaan liitto (EAKR) Toimintakausi: 1.1.2015–31.12.2017 Kustannusarvio yhteensä 990 000 €, josta Raahen seutukunnan osuus on 290 000 € Hankehallinnointi: Oulun yliopisto, Kerttu Saalasti Instituutti, mikroyrittäjyyden tutkimusryhmä Osatoteuttajat: Centria–ammattikorkeakoulu, Haapaveden-Siikalatvan seutukunta, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Kerttu Saalasti säätiö, Nivala-Haapajärven seutukunta, Raahen Aikuiskoulutuskeskus, Raahen Koulutuskuntayhtymä, Raahen Porvari- ja kauppakoulu, Raahen seutukunta, Ylivieskan seutukunta sekä hankkeen ydinryhmässä mukana olevat mikroyritykset. 17
Vuosi lukuina
Talouden lukuja 2016
Talous
K
tulosalueille. Toimintamenot sisältävät ylimaakunnallisia, kehittämiskeskuksen tukemia hankkeita, jäsenmaksuja ja muita päätösten mukaisia maksuosuuksia yhteensä 44.111,52 euroa.
ehittämiskeskuksen toimintatuotot vuonna 2016 olivat yhteensä 1 171 364,71 euroa. Tuotoilla katettiin toimintamenoja yhteensä 1 041 997,63 euroa. Toimintamenot sisältävät sisäisiä palveluita 22.285,02 euroa. Sisäiset erät on kirjattu kehittämiskeskuksen ja yrityspalvelujen
Lopulliset kuntaosuudet 2016 muodostuvat seuraavasti: Menot
Muut kuin kuntien maksamat tulot
1 041 997,63 €
503 646,71 €
Lopullinen kuntien osuus
per/asukas
537 350,92 €
15,91 €
Hyväksytty kuntaosuus per /asukas
19,73 € 18
Budjetoitu/toteutunut kuntaosuus vuodelle 2016 – Tuulikki Tähtinen-Mustakallio –
Kunta Asukasluku Hyväksytty 1.1.2016 kuntaosuus Pyhäjoki 3 211 64 236,31 Siikajoki 5 471 107 938,86 Raahe 25 165 495 542,83
1.1.2016 asukasluvun mukainen laskutettu kuntaosuus 63 345,13 107 929,36 496 443,51
Toteutunut kuntaosuus 2016
Saadut ennakot
51 072,32 87 018,58 400 260,02
12 278,81 20 910,78 96 183,49
Yhteensä 33 847 667 718 667 718,00 538 350,02
129 367,08
Maksuosuudet kunnittain ja tulosalueittain: Maksuosuus
Kehittämiskeskus
Yrityspalvelut
Projektitoiminta Yhteensä
Pyhäjoki Siikajoki Raahe
14 618,71 24 907,81 114 568,63
21 759,94 37 075,25 170 535,12
14 693,67 25 035,52 115 156,07
51 072,32 87 018,58 400 260,02
Yhteensä Budjetoitu Toteutunut
154 095,15 6,03 € 4,56 €
229 370,51 7,56 € 6,78 €
154 885,26 6,13 € 4,57 €
538 350,92 19,73 € 15,91 €
19
Henkilöstö
Risto Pietilä elinkeinojohtaja 044 439 3291 risto.pietila@raahe.fi
Markku Kemppainen ohjelmajohtaja 040 135 6975 markku.kemppainen@raahe.fi
Leena Harju tiedottaja 040 830 3079 leena.harju@raahe.fi
Salla Korhonen pääsihteeri 040 830 3190 salla.korhonen@raahe.fi
20
Jussi Kemilä yrityskehittäjä 040 830 3018 jussi.kemila@raahe.fi
Sanna Manninen elinkeinosihteeri 044 439 3288 sanna.manninen@raahe.fi
Henkilöstö
Petri Merisaari asiantuntija 040 589 1270 petri.merisaari@raahe.fi
Jukka Rantakari kehittämispäällikkö 040 830 3013 jukka.rantakari@raahe.fi
Edvard Musijenko projektiasiantuntija 040 135 6967 edvard.musijenko@raahe.fi
Riitta Palosaari yrityskoordinaattori 040 830 3198 riitta.palosaari@raahe.fi
Tuulikki Tähtinen-Mustakallio toimistonhoitaja 044 439 3286 tuulikki.tahtinen-mustakallio @raahe.fi
Hillevi Ylitorvi kansainvälistymispäällikkö 040 830 3185 hillevi.ylitorvi@raahe.fi
21
Viestinnän kuulumisia 2016 – Leena Harju –
V
Kuville on kysyntää
uoden 2016 aikana Raahen seudun yrityspalvelujen Uutiskirje vakiinnutti paikkansa ulkoisen viestinnän ykköstyökaluna. Uutiskirje julkaistaan nykyisellään vähintään kahdesti kuussa ja tarpeen mukaan useamminkin. Tapahtumista ja tilaisuuksista tiedotetaan tarpeen mukaan uutiskirjetyökalulla ja joskus asiaa kertyy useampaan kirjeeseen jaettavaksi, jotta yksittäisen kirjeen luettavuus säilyy kohtuullisena. Uutiskirje lähtee kertaklikkauksella noin kahdelle tuhannelle vastaanottajalle eli alueemme yrityksille, yhteistyökumppaneille, päättäjille, yrityskehitystoimijoille, oppilaitoksiin sekä jokaiselle uutiskirjeen kotisivuiltamme tilanneelle. Peruutuksia tulee ilahduttavan vähän ja sekä luku- että klikkausprosentit ovat hyvää tasoa. Uutiskirjeiden sisältöä ovat kaikki alueen yrittäjäkuntaa kiinnostava ja jollain tasolla hyödyttävä informaatio. Yrityspalvelujen omasta toiminnasta ja palveluista tiedottaminen on tietysti sitä oleellisinta tarjontaa. Vuoden aikana uutiskirjeellinen tietoa lähti noin 40 000 kertaa ja tilaajien määrä kasvaa koko ajan.
Raahen seutukunnan kuvapankki perustettiin 2012 Loisto-hankkeen puitteissa. Muutaman vuoden sisäänajon ja kuvamateriaalin keräämisen jälkeen kuvapankki on löytänyt paikkansa yrityspalvelujen sähköisten palvelujen osana. Kuvapankki palvelee alueen yrityksiä, kuntalaisia, matkailijoita sekä mediaa. Kuvapankki otettiin vuoden 2016 aikana käyttöön myös Raahen kaupungin sisäisen kuvamateriaalin säilytysja jakopaikkana. Sama kuvapankin hyödyntämismahdollisuus on myös Siikajoen ja Pyhäjoen kunnilla. Kuvapankissa on tällä hetkellä noin 1300 kuvaa ja kävijöitä kuukausittain kahden tuhannen molemmin puolin. Raahen saariston valinta Vuoden luontoretkeilykohteeksi 2016 aiheutti mediassa äkillisen ja yllättävän tarpeen Raahen saariston kuvamateriaalille. Kuvapankin hyviin ominaisuuksiin kuuluu yksittäisen kuvan metatiedostossa mukana kulkeva kuvateksti, jossa hakusana ”Raahen saaristo” poiki kovasti hakukonetärppejä median tarpeisiin. Seurauksena lukuisissa valtakunnallisesti levinneissä artikkeleissa oli kuvituksena kuvapankin ajankohtaista aineistoa Raahesta ja Raahen saaristosta.
Hankeviestinnässä on monta puolta Hankkeet mahdollistavat ison osan alueella tehtävästä yrityskehittämistyöstä. Kullakin hankkeella on tarkasti määritetyt tavoitteensa, vaikutusalueensa ja mittarinsa. Nykyään hankealueet ovat usein maantieteellisesti laajoja ja vaikutuksiin päästään monen osatoteuttajan yhteistyöllä. Mitä useampi toimija hankkeessa on, sitä tärkeämpää hyvä tiedonkulku ja ahkera sisäinen viestintä on kokonaisuuden kannalta. Hankkeen sisällön, tekemisten ja substanssin kertominen on ulkoista viestintää. Kun hankkeessa tehdään oikeita asioita ja saadaan aikaan hyvää tulosta, edellyttää kaiken tuon tekemisen vieminen uutiskynnykselle vielä viestinnällisiä ponnistuksia, jotta siitä joskus saadaan artikkeli maailmalle. Viestintää tarvitaan myös tarjottavien palvelujen, mukana olevien rahoittajien ja eri rahastojen toiminnasta mainostamiseen sisältömarkkinoinnin keinoin.
Sidosryhmäjulkaisu Raaseli toimitettiin kerran vuoden 2016 aikana sen painosmäärän ollessa entiseen tapaan 2500 kpl.
22
5
www.raahenseutukunta.fi 23
Idea Illuusia 03/2017 • Piirrokset: Tanja Vilminko
Raahen seutukunnan kehittämiskeskus Käyntiosoite: Rantakatu 5 D, 92100 Raahe • Postiosoite: PL 62, 92101 Raahe puh. 044 439 3286 • sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@raahe.fi
24