Raahestno saari
Natura 2000 -alue Merkittävä osa Raahen kaupungin edustan saaristosta on valittu Natura 2000 -verkostoon linnustonsa, kasvillisuutensa ja luontotyyppiensä perusteella. Alueen kokonaispinta-ala on 2 240 hehtaaria, josta maa-alueita ja matalikoita on noin 358,5 hehtaaria ja vesialueita noin 1 881,5 hehtaaria. Raahen saaristo on Pohjanlahdella ainoa merkittävä saaristo Kalajoen Rahjan ja Oulunsalon välisellä alueella. Saaristoon kuuluu sekä rannikon läheisiä metsäisempiä sisäsaaria että kauempana avomerellä sijaitsevia pieniä avoimia luotoja. Saaristo on maankohoamisen ja varhaisten elinkeinojen kuten laidunnuksen, kalastuksen ja merenkulun muovaama maisemallisesti arvokas kokonaisuus.
Smitin lehtometsä
Raahen saaristo 1. Konikari 2. Kanttikivet 3. Kusiini 4. Kurikka 5. Isokivi 6. Tasku 7. Taskunlukko 8. Rääpäkkä 9. Rääpäkänriutta 10. Saapaskari 11. Valtarinkivi 12. Louekarinriutta 13. Kalla
14. Kallanriutta 15. Kakkonen 16. Smitti 17. Smitinriutta 18. Jyry 19. Maapauha 20. Ulkopauha 21. Kello 22. Ämmä-Äijä 23. Pikku-Soini 24. Heinäkari 25. Ruohokari 26. Pikku-Tiira
27. Iso-Kraaseli 28. Roskakari 29. Koninpää 30. Vesimatala 31. Selkämatala 32. Resu (karikko) 33. Haltia (karikko) 34. Ulko-Soini 35. Nimetön luoto (Koninpää N) 36. Nimetön luoto (Koninpää W)
Maihinnousukielto Lintujen pesimärauhan turvaamiseksi tärkeimmillä lintuluodoilla ja -saarilla on lintujen pesimäaikaan maihinnousukielto. 15.4. – 15.7. on maihinnousukielto seuraavilla saarilla: Saapaskari, Kakkonen, Selkämatala, Kallanriutta, Rääpäkänriutta, Vesimatala, Isokivi, Kurikka, Kusiini, Kanttikivet 1.5. – 15.7. maihinnousukielto Jyryn saareen. 1.5. – 20.7. maihinnousukielto Rääpäkän saareen.
0
Rantautumispaikka
Nuotiopaikka
WC
Vierasvenesatama
Taukotupa 1000
Pooki
2000 m
Grillikatos
Vierasvenepaikkoja
18
37. Preiskari, Uniletto, Louekari 38. Pikku-Kraaseli 39. Kumpele 40. Vasikanpää 13
14
a2
N
r atu
2
ue
al
00
20
6
1 3
7
33
4 5
9 8
40
11
Hakotauri
12
10
37 15 16 17
Pitkäkari Uimaranta
34
22
19 21
25 23
20
24
UlkoFantti
35 36
Varvinranta
29
30 31
Maivaperä 39 Lapaluoto
Museonranta
Raahen keskusta
Thompsoninranta
28 27
MaaFantti
26
38
32
Wanha Raahe
Luonnonolot
Raahen saariston saaret ovat loivapiirteisi채 koostuen huuhtoutuneesta moreenista, kivikoista, sorasta ja hiekasta. Alueelle on tyypillist채 voimakas maankohoaminen, joka muovaa maaston muotoja ja maisemaa n채kyv채sti jo ihmisen elinkaaren aikana.
Ruijanesikko
Merenkurkun ja Pohjanlahden rannikot muodostavat
loputtua saarista. Avoimien perinne- ja muiden kulttuu-
kansainvälisestikin ainutlaatuisen maankohoamisen
rialueiden sulkeutumisella on hoidon ja käytön loputtua
alueen, jolla kasvien, eläinten ja ihmisten elinolot
ollut suuri merkitys lajien uhanalaistumisen kannalta.
muuttuvat jatkuvasti. Uusia saaria syntyy ja entiset
Yksi merkittävimmistä alueella esiintyvistä uhanalaisista
suurenevat tai kasvavat kiinni toisiinsa. Maanko-
kasvilajeista on alkukesällä hennon sinipunertavin kukin
hoaminen on viime aikoina jonkin verran hidastu-
kukkiva ruijanesikko. Matalakasvuisilla rantaniityillä
nut. Merentutkimuslaitoksen (v. 2007) tutkimusten
kasvavan uhanalaisen ruijanesikon kasvupaikat häviä-
mukaan maa kohoaa nykyään noin 7 millimetriä
vät paitsi rehevöitymisen ja laidunnuksen loppumisen,
vuodessa. Tulevaisuudessa maankohoamisen vaiku-
myös osittain luontaisen kehityksen myötä. Toisaalla
tuksia saattaa yhä enenevässä määrin kompensoi-
uutta kasvupaikka kuitenkin muodostuu. Raahen saaris-
da ilmaston lämpenemisestä johtuva merenpinnan
tossa on havaittu osan vanhoista ruijanesikkopaikoista
nousu.
hävinneen, mutta uusiakin kasvupaikkoja on löytynyt.
Kasvillisuus
Merkityksensä umpeenkasvukehitykselle on lisäksi ollut meriveden ravinnepitoisuuden nousulla. Korkealle nou-
Raahen saaristossa esiintyy useita harvinaisia ja uhan-
seva merivesi lannoittaa rantaniittyjä, minkä seuraukse-
alaisia kasvilajeja. Valtaosa alueen maa-alasta kuuluu
na rantojen kasvillisuus on alkanut rehevöityä. Rehevöi-
tärkeisiin Natura 2000 -luontotyyppeihin, mikä osaltaan
tymisongelmia ilmenee juuri matalilla rannikkoalueilla,
kertoo alueen merkittävyydestä. Raahen saariston Na-
rannikon läheisyydessä, saaristossa ja teollisuuslaitos-
tura 2000 -alueella tavattavia ensisijaisesti suojeltavia
ten ja taajamien edustoilla.
luontotyyppejä ovat: maankohoamisrannikon primääri-
Viime vuosien aikana kasvillisuuden muutokset Raa-
sukkessiovaiheiden luonnontilaiset metsät, merenranta-
hen saaristossa ovat olleet leimallisia etenkin saariston
niityt, rannikon laguunit (kluuvit ja fladat) sekä runsasla-
lintuluodoilla – pajut, koivut ja pihlajat ovat levittäyty-
jiset kuivat ja tuoreet niityt.
neet lintuluodoille. Myös ruohovartinen kasvillisuus on
Maankohoamisilmiön voimakkuus ja rantojen alavuus
lisääntynyt viime vuosina merkittävästi. Kasvien lisäksi
johtavat kasvillisuuden nopeaan muuttumiseen. Niitty-
Raahen saaristossa esiintyy uhanalaisia ja harvinaisia
rantaa reunustaa tavallisesti maan puolella pensasvyö-
sieni- ja sammallajeja ja muita paikallisesti arvokkaita
hyke ja sen takana nouseva, usein lehtomainen ja re-
sienilöytöjä, jotka ovat pääasiassa kääpiä. Natura-alu-
hevä lehtimetsävyöhyke. Saariston uloimmilla luodoilla
een saarilla on mm. pähkinäkääpää ja taulukääpää.
kasvillisuus on harvaa ja matalaa koostuen pioneerivaiheen heinistä ja ruohoista sekä pensasmaisista lepistä.
Linnusto
Metsiä on vain suurimmilla saarilla.
Raahen saaristossa pesii runsaasti vesi- ja rantalin-
Saarten kasvillisuudessa ja maisemassa on viime
nustoa. Alueella on huomattavaa arvoa myös lintujen
vuosikymmeninä tapahtunut suuria muutoksia. Useat
lepäily- ja ruokailualueena. Vesi- ja lokkilintuja tava-
saaret ovat alkaneet kasvaa umpeen laidunnuksen
taan saaristoalueella läpi avovesikauden ja lokkeja
Pikkutikka
Merikotka
vielä jäiden tultua. Kevät- ja syysmuuton sekä sulki-
toon kohdistuvat uhkatekijät, mm. ympäristömuutokset,
miskauden aikana lintuja esiintyy isojakin määriä.
häirintä ja tulokaspedot, ovat suuremmat kuin saaris-
Linnustollisesti saariston arvokkaimpia paikkoja ovat
tossa.
vähäkasvuiset ja puuttomat riutat, kuten Selkämatala
Saaristolinnusto muuttuu jatkuvasti, tästä osoituksena
ja Kallanriutta.
esimerkiksi merikotkan leviäminen alueelle. Osaltaan
Saarten maalinnustossa ehkä merkittävintä suojelun
kyse on lintukantojen luontaisesta vaihtelusta, mutta
kannalta on tikkojen runsaus. Tikat hyödyntävät metsi-
myös ihminen on vaikuttanut linnustoon jo satojen
en runsasta lahopuustoa.
vuosien ajan. Lintuja ja niiden munia on käytetty ra-
Muuttoaikaan sadattuhannet varpuslinnut lepäilevät
vintona ja joitakin lajeja on vainottu. Nykyisin Raahen
saarissa, joskin niiden määriin vaikuttavat voimak-
saaristossa suurin merkitys linnuston muuttumiselle on
kaasti vallitsevat sääolot. Saariston linnuston runsaus
ihmisen aiheuttamilla erilaisilla ympäristömuutoksilla,
ja monipuolisuus on tärkeä ja vaalittava asia. Ran-
rehevöitymisellä, ilmastonmuutoksella, saasteilla ja
taviivaan suhteutettuna Raahen saaristossa pesivän
päästöillä, jotka ulottavat vaikutuksensa myös saaris-
vesi- ja rantalinnuston tiheys on korkea verrattuna
toon. Pohjois-Suomen merikotkien määrä kasvaa nyt
muihin Perämeren saaristoalueisiin. Saariston pesi-
voimakkaasti ja uusia reviirejä voi löytyä mistä päin
mälintutiheys on moninkertainen verrattuna Raahen
tahansa. Raahen Saaristossa voi bongata useita meri-
mannerrantoihin. Mannerrannoilla vesi- ja rantalinnus-
kotkia ympäri vuoden.
Harmaahylje
Siika
Kalakanta Raahen edustalla merkittävimmät kalalajit ovat siika, ahven, silakka, taimen, lohi ja hauki. Näiden lisäksi merialueen kalakantaan kuuluvat maiva, made, lahna, säyne, särki, seipi, kuore, simppu ja kiiski. Perämeren eteläiselle kalastusalueelle, joka ulottuu Kalajoen eteläpuolelta Oulujoen pohjoispuolelle, istutetaan mereen vuosittain huomattavat määrät lohen, meritaimenen ja vaellussiian poikasia. Kokkolan ja Oulunsalon välisen rannikkoalueen vesiin istutetaan vuosittain noin 20 miljoonaa vastakuoriutunutta siian poikasta, näistä yli 2 miljoonaa pelkästään Raahen edustalle. Edellä mainittujen lajien lisäksi istutetaan myös kuhaa, harjusta ja haukea. Pääosa istutuksista on voimatalousrakentamisen ja teollisuuden velvoiteistutuksia. Perämereen ja siihen
laskeviin jokiin istutetaan kaloja myös osakaskuntien kustantamina sekä ns. yleishyödyllisinä ja tutkimusistutuksina.
Muu eläimistö Raahen vesialueilla esiintyy harmaahylkeitä, eli halleja, sekä Perämeren (Itämeren) norppaa. Keväällä ja alkukesällä, hylkeiden karvanlähdön aikaan, hylkeitä voi havaita lepäilemässä ulkoluodoilla. Sekä harmaahyljettä, että Perämeren norppaa pyydetään kannan kestävän hoidon turvaamiseksi. Harmaahylje oli rauhoitettu 1982-1998. Uhanalainen Saimaan järvialtaassa elävä saimaannorppa on oma alalajinsa. Saaristossa on myös jäniksiä, minkkejä, kettuja, oravia ja muita piennisäkkäitä.
Saaret ja ranta-alue Läheisen sijainnin ja helpon saavutettavuuden vuoksi Raahen saaristossa on runsaasti virkistyskäyttöä niin kesäisin kuin talvisinkin. Saaret soveltuvat hyvin veneily- ja melontaretkeilyn kohteiksi ja useisiin saariin on veneelläkin kohtalaisen helppo rantautua. Jokamiehenoikeuksiin perustuva marjastus ja sienestys on alueella myös sallittu. Talvisin jääolosuhteiden salliessa jäällä ja saarissa ulkoilee runsaasti väkeä hiihtäen, kävellen tai luistellen. Virkistyskäyttö keskittyy Raahen saaristossa sellaisille alueille, etteivät Natura 2000 -alueen luonnon arvokkaimmat osat häiriinny. Virkistyskäyttöön soveltuvia kohteita ovat ÄmmäÄijä, Iso-Kraaseli, Kalla, Konikari, Tasku, Ulkopauha ja Smitti.
Maijanpauhanväylä
Ämmä, Äijä ja Iso-Soini ovat kasvaneet
Koordinaatit:
yhteen ja saarta kutsutaan nimellä Ämmä-Äijä. Pituu-
64°41’07’’N 24°25’58’’E
deltaan saari on noin 650 m ja leveydeltään 400 m. Saari on hyvä retkeilykohde sekä kesällä että talvella läheisen sijaintinsa vuoksi. Museonrannasta laavulle
Etäisyys: Museonrannasta 2,4 km
kertyy matkaa 2,4 km.
Palvelut:
Kesäisin tässäkin saaressa lampaat harventavat yliti-
Nuotiopaikka ja laavu, puuvaja, WC
heää heinä- ym. kasvustoa. Saarelta löytyvät edustavimmat lehtometsät ja merenrantaniityt sekä runsas-
Erityistä:
lajiset kuivat ja tuoreet niityt. Lintujen muuttoaikana
Edustavat lehtometsät
Ämmä-Äijässä esiintyy kahlaajia, mm. suokukko, liro ja mustaviklo.
ÄmmäÄijä
IsoKraaseli
Koordinaatit: 64°40’46’’N 24°24’19’’E
Etäisyys: Museonrannasta 3,4 km
Kiinnitys: Pienvenelaituri, kajakkilaituri ja pitkälaituri. Syväys pitkälaiturin paikoissa 1,8 m, laiturin päässä 2 m.
Palvelut: Grillikatos, kesävesijohto, yöpymismajat, WC:t, sauna, nuotiopaikka
Erityistä: Saarella on luontopolku ja kluuvijärvi
Iso-Kraaselissa on edustavia maankoho-
ja luotsitupa on rakennettu uudelleen vuonna 1852.
amisrannikon lehti-, havu- ja sekapuustopensaik-
Paikalla sijaitsi jo ennen nykyisiäkin rakennuk-
koja ja metsiä. Saaressa on edustavia merenranta-
sia tunnusmajakka ja luotsitupa, jotka luotsilaitos
niittyjä, runsaslajisia kuivia ja tuoreita niittyjä sekä
lunasti haltuunsa vuonna 1848. Luotsiasema toimi
vaihettumis- ja rantasoita (vaihettumis- ja rantasuot
saarella vuoteen 1964 saakka.
ovat turvetta muodostavia kasviyhdyskuntia). Siellä
Iso-Kraaselissa on 2,3 km pituinen luontopolku,
on myös edustavuudeltaan erinomainen kluuvijärvi.
jonka varrella on 15 opastaulua, jotka kertovat
Luontopolun varrella patikoijaa tervehtii käärmekuu-
saaren linnuista ja kasveista. Kesäisin saaressa
si ja vanha, erikoisen suuri mänty.
laiduntaa lampaita, jotka pitävät huolta luonnosta.
Iso-Kraaseli on toiseksi suurin Raahen saarista,
Luotsituvassa on majoitustilat 10 henkilölle. Varat-
pituutta sillä on noin 1,3 km ja leveyttä 600 m.
tavissa on myös kaksi vanhaa kunnostettua kahden
Saari on saanut nimensä jo 1500-luvulla, jolloin
vuodepaikan purjevajaa. Luotsituvalla on sähköt,
harmaahylkeet (ruots. gråsäl) olivat tärkeitä saalis-
joten ruuanlaitto ja ruokien kylmäsäilytys onnistuu.
eläimiä. Iso-Kraaselin puinen tunnusmajakka pooki
Retket ja varaukset: katso www.visitraahe.fi
Kalla Kallan saari on pituudeltaan noin 300 m ja le-
Koordinaatit: Etäisyys: Kiinnitys:
64°42’05’’N 24°21’25’’E Museonrannasta 6,0 km Ponttoonilaituri 12 m ja poijuja kiinnittymistä varten, syväys
veydeltään 230 m. Kallan kivikkoinen luoto on toiminut
2 - 2,4 m. Suojasataman itäpuo-
kalastajien tukikohtana jo 1800-luvulla. Kallassa on
lella myös yksityisessä käytössä
yleisessä käytössä Raahen Kalastajainseuran omista-
oleva pienlaituri, johon kiinnitty-
ma tupa sekä nuotiopaikka.
minen kielletty.
Saarella oleva kluuvijärvi ympäristöineen on luonnoltaan arvokas. Saari on tunnettu myös hienoista kivikkorannoista.
Palvelut:
Kalastajainseuran tupa, nuotiopaikka, WC
Erityistä:
Saaressa on kluuvijärvi
Konikari Konikar in saar i
on pituudeltaan noin
200 m ja leveydeltään 150 m. Konikari on suosittu virkistyskohde sekä kesällä että talvella läheisen
Koordinaatit: Etäisyys:
lehtometsää ja eteläosassa kuivaa ketoa. Eteläkärjen hiekkaranta ja sen pohjoispuolen kuiva niitty ovat saaren arvokasta maisemaa.
Museonrannasta Kauneuskanavaa pitkin 3,3 km
sijaintinsa vuoksi. Mikonkarin kärjestä saarelle on matkaa vajaa kilometri. Konikarin keskiosassa on
64°42’34’’N 24°28’46’’E
Palvelut:
Nuotiopaikka ja laavu, puuvaja, WC
Erityistä:
Eteläkärjessä hyvä uimaranta
Taskun saari on pituudeltaan noin 410 m ja le-
Tasku on suosittu retkeilykohde ympäri vuoden.
veydeltään 240 m. Taskun pooki, valoton puurakentei-
Kävijöitä on talvella jopa runsaammin kuin kesällä.
nen tunnusmajakka, rakennettiin vuonna 1853 Raahen
Talvisin Taskun saareen ajetaan jäätilanteen salliessa
kaupungin pohjoisen tuloväylän varrelle. Alkuperäisellä
hiihtoladut Museon- ja Thompsoninrannasta. Kesäisin
paikallaan lähes muuttumattomana säilynyt pooki
kävijöiden suosiossa on saaren etelärannalla sijaitseva
on olennainen osa koko Suomen rakennusperintöä,
hiekkaranta.
etenkin kun Kristiinankaupungin ja Tornion välisellä rannikkokaistalla on jäljellä enää kymmenkunta 1700-
Saaressa on edustavia merenrantaniittyjä, runsaslaji-
ja 1800-luvuilla rakennettua puurakenteista pookia.
sia kuivia ja tuoreita niittyjä sekä liikkuvia alkiovaiheen
Tasku on aikoinaan toiminut kalastajien tukikohtana.
dyynejä, jotka ovat matalia hiekkamuodostumia rannan
Saaren keskikohdalla näkyy vieläkin käsin ladottuja
yläosassa.
venevalkamia. Taskussa on myös vanha kalamaja sekä uusi taukotupa.
Tasku
Koordinaatit: 64°42’35’’N 24°23’20’’E
Etäisyys: Museonrannasta 5,2 km
Kiinnitys: Ponttoonilaituri 48 m jonka päässä poijuja
kiinnittymistä varten. Syväys laiturin vierustalla 0,6 - 1,2 m, laiturin päässä 1,5 m. Saaren pohjoispuolella myös suojainen rantautumispaikka (vanha laituripaikka).
Palvelut: Taukotupa, WC, nuotiopaikka
Erityistä: Etelärannalla hyvä hiekkaranta ja kivikehä Jatulintarha
Smitti Smitin saari on pituudeltaan noin 350 m ja leveydeltään 200 m. Smitti on suosittu retkeilykohde, josta löytyy laavu ja nuotiopaikka. Saaren voi kiertää kivikkorantaa ja polkua pitkin. Siellä on runsaslajisia kuivia ja tuoreita niittyjä sekä vaihettumis- ja rantasoita. Kesäisin Smitissä määkivät ja laiduntavat lampaat Iso-Kraaselin malliin.
Koordinaatit: Etäisyys: Palvelut:
64°41’39’’N 24°25’10’’E Museonrannasta 2,7 km Nuotiopaikka, laavu, puuvaja, WC
Ulkopauha Ulkopauhan saari on rannoiltaan kivikkoinen ja sitä ympäröivät karikot, mutta vasta rakennettu laituri helpottaa rantautumista. Pituudeltaan saari on noin 900 m ja leveydeltään 170 m. Saari on
Koordinaatit: Etäisyys: Kiinnitys:
Ulkopauhassa on yleisölle avoin Raahen Kalastajainseuran maja sekä nuotiopaikka.
Museonrannasta 4,5 km Ponttoonilaituri 12 m ja poijuja kiinnittymistä
pääasiassa lehtimetsän peittämä ja siellä on kuivia nummia, jotka ovat edustavuudeltaan merkittäviä.
64°41’01’’N 24°22’41’’E
varten, syväys n. 1,5 m.
Palvelut:
Maja, nuotiopaikka, WC
Pakkahuoneen museon rannasta lähtevät kesäisin yleisölle tarkoitetut saaristoristeilyt. Rannassa on myös vierasvenepaikkoja, joihin voi kiinnittyä maksutta. Rannan syväys on 2,2 m. Sähköäkin saa, kun vuokraa sähkökaapin avaimen viereisestä Ruiskuhuoneen kahvilasta. Peseytymismahdollisuus järjestyy niin ikään Ruiskuhuoneella. Pikkulahden alueella sijaitsee myös kesäisin avoinna oleva lasten liikennepuisto. Pikkulahden uimaranta on Raahen suosituin uimapaikka kesäisin. Sen päärakennuksesta löytyvät WC ja pukutilat, sekä melontavälinemyymälä ja -vuokraamo, josta voi varata myös melonnanopetusta ja opastettuja melontaretkiä. Suojainen lahti soveltuu mainiosti melonnan vasta-alkajille ja suppailuun. Tervetuloa ainutlaatuiselle ja unohtumattomalle retkelle Raahen saaristoon! Lisätiedot majoitus-, retki- ja melontapalveluista, suppailusta, risteilyistä ja kalastusretkistä löydät osoitteesta www.visitraahe.fi
Rantaalue
KUN LIIKUT SAARISTOSSA, PIDÄ PAIKAT SIISTINÄ, ÄLÄ VAHINGOITA LUONTOA, PYSÄHDY JA KATSELE MERTA, NAUTI RAAHEN SAARISTOSTA!
Kuvat: Jaakko Ylikulju, Ruijanesikko Jari Särkkä, Pikkutikka Petri Pietiläinen, Merikotka Henri Ukonaho, Kalla ja Heinikko Saara Böök, Pikkulahden uimaranta Harri Hemmilä. Painos 2018