Pohjois-Karjalan
trendit Talouskatsaus 1/2015
Kaivosteollisuudessa lupaavat
NÄKYMÄT POHJOIS-KARJALASSA
ETKO-hanke: TULEVAISUUTTA Alueelliset kehitysnäkymät:
Vuoden päästä
KURIMUS
HELPOTTANEE
SOTE-MENOT NYT
ja haasteet tulevaisuudessa
TEKEMÄSSÄ
SUHTEELLISTA MENESTYSTÄ Varovaisen toiveikkaat merkit maailmantalouden taantuman taittumisesta murenivat vuoden 2014 mittaan Ukrainan kriisin ja Venäjä-pakotteiden myötä. Suomen talous ei lähtenyt toivottuun kasvuun ja työttömien määrä lisääntyi.
Maakuntamme yritysten kokonaiskehitys kääntyi siten, että ensimmäisen neljänneksen kohtuullinen kasvu (+3,8 %) hiipui toisella neljänneksellä (+0,6 %) taipuen sitten ensin hienoiseksi laskuksi (-0,2 %) ja viimeisellä neljänneksellä jo selvemmäksi (-1,7 %) alamäeksi.
Venäjän kehitykseen liittyvät miinusmerkkiset tekijät kohdistuivat erityisesti Itä-Suomeen. Pohjois-Karjalassa venäläisten rajanylittäjien määrä laski 13 % edellisvuodesta. Kaupan alalle hyvää vetoa tuoneen tax free -kaupan arvo puolittui.
Loppuvuoden liuku oli kuitenkin onneksi sen verran loiva, että koko vuoden muutos jäi meillä plussan puolelle (+0,5 %), kun taas koko maan tasolla saldoksi kirjautui pyöreä nolla.
Yritysten liikevaihto oli Pohjois-Karjalassa vielä vuoden 2014 alkupuoliskolla kasvussa. Olimme myös usean kuukauden ajan Suomen maakunnista ainoa, jossa työttömien määrä ei noussut. Vuoden loppua kohti tilanne kuitenkin heikkeni. Ei olekaan yllättävää, että suhdannetiedot kertovat nyt myös talouskehityksen heikentyneen viime vuoden loppua kohti.
Vaikka tilanne on heikentynyt, kannattaa pitää mielessä, että Pohjois-Karjalan kehitys on ollut viime vuosina varsin vahvaa. Aluekehityksen ison kuvan summaa hyvin työ- ja elinkeinoministeriön kokoama suhdanneindikaattori, joka kertoo maakuntien suhteellisen menestymisen työttömyyden, yritystoiminnan liikevaihdon ja muuttoliikkeen muutosten pohjalta.
Tuoreet luvut kertovat, että Pohjois-Karjalan yritysten liikevaihto laski vuoden 2014 jälkimmäisellä puoliskolla tasan prosentin. Koko maan tasolla sinniteltiin kasvun puolelle (+0,3 %).
Tuoreimman, keväällä 2015 julkaistun vuodet 2012–2014 kattavan maakuntien indikaattorivertailun ykkössijalla komeilee historiallisesti Pohjois-Karjala.
Kyse on siis suhteellisesta vertailusta, ja tulos kertoo, että kehitys ei ole meillä notkahtanut siinä määrin kuin useimmissa muissa maakunnissa. Pohjois-Karjalan toimialarakenne on monipuolinen emmekä ole viime vuosina kohdanneet suuria keikahduksia. Jotta kehitys kääntyisi absoluuttisestikin mitaten positiiviseksi, kaivataan jo kovasti laajempaa maailmantalouden elpymistä. Euroopan keskuspankin hintojen vakauttamiseen ja talouden elpymiseen tähtäävät toimet näyttävät lisänneen uskoa tulevaan. Tuoreimmat talousennusteet ovat viime vuotta positiivisempia, joskaan suurta ja pikaista käännettä parempaan ei ole näköpiirissä. Pohjois-Karjalalla on hyvät kasvun eväät, pohja on vakaa. Väestökehityksen osalta vuosi 2014 oli maakunnalle jo kuudes peräkkäinen muuttovoittovuosi. Ennakkotietojen mukaan kokonaisnettomuutoksi summautui 237 henkeä. Kyseessä on Pohjois-Karjalan historian kolmanneksi paras muuttovoittovuosi. PENTTI HYTTINEN maakuntajohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
INNOVAATIOISTA INVESTOINTEIHIN Suomessa yritysten innokkuus tuotannollisiin investointeihin ei ole lähtenyt kasvuun viime taantuman jälkeen, missä ollaan häviämässä tärkeimmille kilpailijamaille. Sama on näkynyt erityisesti myös tutkimus- ja tuotekehityksessä. Viime vuosina innovaatiopanostukset yrityksissä vähenivät lähes 100 miljoonalla eurolla vuosittain! Joensuun seutu on maan kymmenenneksi aktiivisin innovaatiotoiminnassa. Naapurimme Kuopio on hiukan edellä. Kummassakin tosin yritysten osuus t&k-investoinneista on vain noin neljännes. Kirittävää muihin suurimpiin seutukuntiin on paljon.
Vuonna 2013 Joensuun seudun yritysten investoinnit innovaatioihin olivat noin 20 miljoonaa. Kansallisen innovaatiorahoittajan, Tekesin panostus oli tuolloin yrityksiin noin kuusi miljoonaa euroa, kolmannes siitä mitä yritykset itse. Koko maassa vastaava Tekesin panostus on noin viisi prosenttia. Merkittävä osa alueemme innovaatiorahoitusta on kohdistunut julkisiin tutkimushankkeisiin ja osaamisrakenteisiin. Ne ovat mahdollistaneet kansainvälisesti houkuttelevien vahvojen osaamiskeskittymien syntymisen, esimerkiksi optiikan, nanoteknologian, materiaalitutkimuksen ja metsä-
biotalouden alueilla. Tästä tunnustuksena Joensuun seudun Biotalouden keskittymä valittiin kansalliseksi Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelman veturiksi. Näiden keskittymien ympärille on kertynyt huippuosaajia ja hyvässä kasvussa olevia yrityksiä. Niiden investointi- ja kehittämishankkeisiin on kyetty osoittamaan merkittävästi julkista rahoitusta myös ELY-keskukselta. Tuki on ollut vaikuttavaa, vipukerroin uuden liikevaihdon kehittymiseen on noin kymmenen. Tekesin rahoituksen osalta vaikutus on vielä suurempi, peräti kaksikymmentä. RITVA SAARELAINEN
2
Pohjois-Karjalan TRENDIT
johtaja Elinkeinot, työvoima ja osaaminen Pohjois-Karjalan ELY-keskus
Kaavio1
130
130
Pohjois-Karjalan liikevaihdon kehitys päätoimialoilla
Liikevaihdon kehitys seutukunnittain
120
120
100 90 Rakentaminen (F)
2009
2010
2011
2012
2013
Keski-Karjala Koko maa Pohjois-Karjala
Teollisuus (C) 2008
Joensuun sk
90 80
Tukku- ja vähittäiskauppa (G)
70
100
Pielisen Karjala
Toimialat yhteensä (A-X)
80
110
Indeksi (2010 = 100)
indeksi (2010 = 100)
110
70
2014
2008
150
115
Henkilöstön kehitys seutukunnittain
140
110
2009
2010
2011
2012
2013
2014
Viennin kehitys seutukunnittain
105 100 Joensuun sk
95
Keski-Karjala Pielisen Karjala
90
2009
100 90 koko maa Pielisen Karjala Joensuun sk Keski-Karjala Pohjois-Karjala
80
60
Pohjois-Karjala 2008
110
70
Koko maa
85
120
2010
2011
2012
2013
2014
Indeksi (2010 = 100)
Indeksi (2010 = 100)
130
50
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
KEHITYS POHJOIS-KARJALASSA Tietojen käsittelypalvelut (TOL 62-63) Sähköteknisten laitteiden valmistus (TOL 26-27) Kaivostoiminta ja louhinta (TOL B) Kiinteistöalan toiminta (TOL 68) Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 28) Metalliteollisuus (TOL 24-30+33) Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (TOL M+N) Luovan talouden klusteri Metsätalous ja puunkorjuu (TOL 02) Kuljetus ja varastointi (TOL H) Palvelut (TOL G-U) Rakentaminen (TOL F) Kaikki toimialat yhteensä (TOL A-X) Puutavaran valmistus (TOL 162+310) Teollisuus (TOL C) Jalostus (TOL BC+DF) Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (TOL BCD) Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G) Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus (TOL 33) Elintarviketeollisuus (TOL 10-11) Metallituotteiden valmistus (TOL 25) Muovituotteiden valmistus (TOL 222) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL I) Puun sahaus höyläys ja kyllästys (TOL 161) Kivien leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely (TOL 237)
Liikevaihto 1 000 €
Indeksi 100 on vuosi
Muutos
2010. Vuoden 2014 tie-
7.-12.2014
7.-12.2013
1 000 €
%
23 458
21 919
1 539
7,0
dot tarkentuvat vuoden
52 811
50 214
2 597
5,2
2015 loppuun asti.
38 045
36 174
1 871
5,2
41 953
40 108
1 845
4,6
181 089
173 525
7 564
4,4
393 188
385 527
7 662
2,0
117 354
115 603
1 751
1,5
120 172
119 275
897
0,8
kokopäivätyölliset työntekijät.
Henkilöstömäärä = yrityksissä tehdyt henkilötyövuodet eli ns.
81 695
81 392
303
0,4
134 804
135 006
-203
-0,2
1 450 366
1 459 689
-9 324
-0,6
401 383
404 113
-2 730
-0,7
3 183 866
3 214 665
-30 799
-1,0
50 316
50 903
-587
-1,2
1 085 007
1 097 896
-12 889
-1,2
TOL 2008 -luokituksen
1 612 629
1 633 837
-21 208
-1,3
mukainen.
1 221 144
1 238 863
-17 719
-1,4
922 041
938 260
-16 219
-1,7
24 081
24 700
-619
-2,5
99 358
102 072
-2 714
-2,7
122 478
125 847
-3 369
-2,7
98 468
101 192
-2 724
-2,7
68 395
70 764
-2 369
-3,3
146 298
151 867
-5 569
-3,7
15 315
20 451
-5 136
-25,1
Ei sisällä julkista sektoria. Toimialanumerointi on Tilastokeskuksen
Pohjois-Karjalan Trendit –julkaisun tässä numerossa kerrotaan maakunnan talouden kehityksestä vuoden 2014 jälkipuolikkaalla. Vertailuajankohtana on edellisen vuoden vastaava ajankohta. Tämän numeron teemana on kaivannaisteollisuus. Seuraava julkaisu ilmestyy ensi syksynä. Julkaisu on luettavissa myös sähköisesti www.pohjois-karjala.fi/trendit ja www.poketti.fi/trendit.
Talouskatsaus 1/2015
3
Joensuun seutu:
TILASTOLLISESTI TAAPLATAAN PAIKALLAAN
– YRITYKSILTÄ POSITIIVISIA YLLÄTYKSIÄ
- 0,5
Tilastojen valossa Joensuun seudulla ei juuri tapahtunut viime vuoden jälkimmäisellä puolikkaalla muutosta edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Kaikkien toimialojen liikevaihdon muutos oli vain 0,5 % miinuksella. Metsäkoneitten kehitys ja tuotannolliset verkostot ovat edelleen tärkein viennin moottori Pohjois-Karjalassa. Verkostot kokonaisuudessaan ovat teknologisesti hyvässä iskussa. Liikevaihdossa muiden koneiden ja laitteiden valmistus pärjää parhaiten (+7%). Myös metalliteollisuus sekä sähköteknisten laitteitten valmistus ovat metsäteollisuuden imussa muutaman prosentin kasvussa. IT-ratkaisuihin erikoistuva yritystoiminta on positiivisessa kierteessä. Maakunnan yritykset ovat laajentaneet toimintaansa Suomeen ja ulkomaille. Työvoimaa on palkattu lisää ja tullaan palkkaamaan myös kuluvana vuonna. Joensuun seudulla on useammalla yrityksellä merkittäviä kehityshankkeita ohjelmistotuotteiden kehittämiseksi esimerkiksi teollisuuden ICT-sovelluksiksi. Kuluvan kevään mittaan seudun yrityksistä on saatu tiheään tahtiin positiivisia uutisia. Niistä vain muutama nostetaan nyt esille. Joensuulainen optiikkayritys Nanocomp Oy Ltd sai tammikuussa suursijoituksen sak-
salaiselta Evonik Industriesilta. Sijoituksen myötä työpaikkojen määrä yrityksessä kaksinkertaistuu ja liikevaihdon odotetaan kasvavan 30-40 % vuosivauhdilla. Nanocomp työllistää tällä hetkellä 33 henkilöä. Yhtiön liikevaihto on 6 miljoonaa euroa.
tuotantotilojensa laajennukseen. Kesän aikana valmistuva noin 1 200 neliön laajennus tarkoittaa 30-40 uuden henkilön palkkaamista. Laajennusosassa valmistetaan uudenlaisia lääkeannostelulaitteita yhdelle maailman johtavista lääkeyrityksistä.
Kansainvälinen ohjelmistoyritys Visma perusti toimipisteen Joensuuhun. Finland Kollektor Oy tarjoaa yrityksille skannauspalveluja, kuten yritysten asiakirjojen muuttamista digitaaliseen muotoon. Finland Kollektor Oy arvioi työllistävänsä Joensuussa noin 15 työntekijää.
Maaliskuussa Suomen Vuoden Perheyrityksenä palkittu Broman Group -konserni investoi lähes 10 miljoonaa euroa Joensuuhun valmistuvaan varaosamyymälään. Rakennustyöt alkavat syksyllä 2016. Lähivuosina yhtiöllä on tarkoituksena avata lisäksi 6 yksikköä eri puolelle Suomea ja kansainvälistyä viemällä Motonet-ketju Viroon. Investoinnit ovat yhteensä yli 30 miljoonaa euroa.
Muun muassa lääkeannostelijoita valmistava Medisize investoi 1,5 miljoonaa euroa JOENSUUN SEUTUKUNTA Muiden koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 28) Sähköteknisten laitteiden valmistus (TOL 26-27) Kiinteistöalan toiminta (TOL 68) Metalliteollisuus (TOL 24-30+33) Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (TOL M+N) Metsätalous ja puunkorjuu (TOL 02) Puutavaran valmistus (TOL 162+310) Kuljetus ja varastointi (TOL H) Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus (TOL 33) Palvelut (TOL G-U) Rakentaminen (TOL F) Kaikki toimialat (TOL A-X) Teollisuus (TOL C) Jalostus (TOL BC+DF) Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (TOL BCD) Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G) Metallituotteiden valmistus (TOL 25) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL I) Elintarviketeollisuus (TOL 10-11) Puun sahaus höyläys ja kyllästys (TOL 161) Muovituotteiden valmistus (TOL 222) Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus (TOL 23)
Liikevaihto 1 000 €
Muutos
7.-12.2014
7.-12.2013
1 000 €
%
162 633
152 021
10 612
7,0
50 162
48 167
1 996
4,1
37 183
35 709
1 474
4,1
355 536
343 552
11 984
3,5
98 183
95 400
2 783
2,9
48 471
47 422
1 049
2,2
40 507
39 905
601
1,5
100 460
99 246
1 214
1,2
18 678
18 698
-20
-0,1
1 178 817
1 181 325
-2 508
-0,2
310 565
311 460
-895
-0,3
2 480 995
2 493 038
-12 043
-0,5
829 550
833 910
-4 360
-0,5
1 254 052
1 264 469
-10 418
-0,8
949 542
958 618
-9 076
-0,9
728 662
739 656
-10 994
-1,5
111 562
114 810
-3 247
-2,8
54 170
55 928
-1 758
-3,1
78 884
82 261
-3 377
-4,1
58 788
62 821
-4 033
-6,4
80 259
85 815
-5 555
-6,5
32 454
36 605
-4 151
-11,3
PEKKA NUUTINEN toimitusjohtaja Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy
4
Pohjois-Karjalan TRENDIT
Pielisen Karjala:
VAHVA KASVU TAITTUI
– KOKO VUOSI SILTI PLUSSALLA Kaikkien toimialojen liikevaihto Pielisen Karjalassa kasvoi vuositasolla 2,8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Loppuvuonna liikevaihdon kehitys oli alkuvuotta heikompaa ja siksi viimeisen vuosipuoliskon kaikkien toimialojen liikevaihto jäi niukasti miinusmerkkiseksi. Tosin vertailuajanjaksolla loppuvuonna 2013 monilla eri toimialoilla liikevaihto kasvoi voimakkaasti. Pitkittynyt matalasuhdanne on toistaiseksi onneksi vaikuttanut varsin vähän henkilöstömäärän kehitykseen. Kaikkien toimialojen henkilöstömäärä supistui ainoastaan 0,5 % edellisvuoden heinä-joulukuuhun verrattuna.
paikkamääriin. Puun sahaus, höyläys ja kyllästys toimialalla viime vuosi oli kaksijakoinen: alkuvuosi oli voimakkaan kasvun aikaa, vuoden lopussa liikevaihdon kasvu kuitenkin taittui. Vuositasolla toimialan liikevaihto ylsi 20 % kasvuun, joten vuosi oli varsin hyvä. Toimialan näkymät ovat viime vuotta maltillisemmat, onneksi vientikysyntä tullee korvaamaan kotimaisen kysynnän puutetta. Rakentamisen suhdannetilanne on varsin haasteellinen, Pielisen Karjalassa rakentamista ovat ylläpitäneet julkisen sektorin hankkeet.
Teollisuuden liikevaihto pysyi edellisvuoden tasolla. Myönteisintä kehitys oli koneiden ja laitteiden valmistuksessa ja metallituotteiden valmistuksessa. Elintarviketeollisuuden liikevaihdon kasvu jatkui vahvana myös vuoden 2014 loppupuolella, mikä heijastui myönteisesti myös toimialan työ-
Valtakunnallista trendiä mukaillen Pielisen Karjalan teollisuuden viennin hyvä kehitys kääntyi laskuun loppuvuodesta, vuositasolla vientiliikevaihto nousi kuitenkin noin viisi prosenttia. Pielisen Karjalan teollisuudella on mahdollisuuksia menestyä niin kotimaisilla kuin kansainvälisillä markkinoilla.
PIKES Oy on mukana yhdessä muiden maakunnan toimijoiden kanssa käynnistämässä toimenpiteitä, joilla edistetään pienten ja keskisuurten teollisuusyritysten kilpailukyvyn kehittymistä, kasvua ja kansainvälistymistä. Palvelualojen liikevaihto supistui hieman loppuvuonna. Tukku- ja vähittäiskauppaa kuritti ostovoiman vähentyminen ja tiukka hintakilpailu, joiden ote ei valitettavasti näytä hellittävän kuluvanakaan vuonna. Loppuvuosi oli varsin vaikea majoitus- ja ravitsemisalalla, mutta liikevaihto notkahti vain vähän yli kaksi prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Pielisen Karjalan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset pysyivät lähes edellisen vuoden tasolla, ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset jopa kasvoivat.
- 0,9
PIELISEN KARJALAN SEUTUKUNTA Koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 26-27, 28) Elintarviketeollisuus (TOL 10-11) Metallituotteiden valmistus (TOL 25) Puun sahaus höyläys ja kyllästys (TOL 161) Metsätalous ja puunkorjuu (TOL 02) Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (TOL BCD) Teollisuus (TOL C) Jalostus (TOL BC+DF) Rakentaminen (TOL F) Kaikki toimialat yhteensä (TOL A-X) Kuljetus ja varastointi (TOL H) Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (TOL M+N) Metalliteollisuus (TOL 24-30+33) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL I) Palvelualat yhteensä (TOL G-U) Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G) Puutavaran valmistus (TOL 162+310)
Liikevaihto 1 000 €
Muutos
7.-12.2014
7.-12.2013
1 000 €
%
3 306
2 883
423
14,7
14 508
13 666
842
6,2
6 913
6 704
209
3,1
59 936
58 665
1 271
2,2
20 482
20 248
235
1,2
166 349
165 815
534
0,3
151 623
151 219
404
0,3
191 881
191 501
380
0,2
26 132
26 301
-169
-0,6
370 852
374 269
-3 417
-0,9
16 958
17 117
-159
-0,9
9 030
9 136
-106
-1,2
13 099
13 354
-255
-1,9
9 746
9 981
-235
-2,4
155 773
160 153
-4 381
-2,7
104 342
109 294
-4 952
-4,5
3 388
4 727
-1 339
-28,3
PIKES Oy on mukana maakunnallisessa matkailun kasvuohjelmassa, jonka tavoitteena on kasvattaa toimialan liikevaihtoa, työllisyyttä ja investointeja. Kaikki toimenpiteet tähtäävät kansainvälisen matkailun kasvattamiseen, tämä tarkoittaa mm. uusien tuotteiden kehittämistä ja panostuksia kansainväliseen markkinointiin.
MINNA HEIKKINEN toimitusjohtaja Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES
Talouskatsaus 1/2015
5
Keski-Karjala:
KAUPAN KEHITYS POSITIIVISTA Vuonna 2014 yritysten liikevaihdot laskivat Keski-Karjalassa vuoden 2013 hyvän kehityksen jälkeen. Kaikkien toimialojen liikevaihto laski 4,8 %. Päätoimialoista ainoastaan tukku- ja vähittäiskaupan yritysten liikevaihto kasvoi vajaalla prosentilla viime vuoden aikana.
kon aikana. Hyvästä alkuvuodesta johtuen ulkomaalaisten yöpymiset lisääntyivät lievästi Keski-Karjalassa koko vuoden aikana. Kotimaiset yöpymiset vastaavasti vähenivät lähes 6 %. Taxfree-ostokset supistuivat lähes kolmanneksella huonon toisen vuosipuoliskon takia.
Rakennemuutos jatkuu edelleen Keski-Karjalassa ja kaikilla toimialoilla työvoima väheni. Koko vuonna yritysten henkilöstö väheni 3,6 %. Samaan aikaan hieman yllättävästi kaikkien toimialojen palkkasumma kasvoi 0,6 %. Teollisuustyöpaikkoja menetettiin vuoden 2014 aikana noin 40.
Alavireisyys näkyy erityisesti teollisuudessa ja rakentamisessa, joiden yhteenlaskettu liikevaihto laski koko vuonna yhteensä 5,6 % vuoden takaisesta. Teollisuuden muutokset näkyvät myös viennin kehityksessä: viennin arvo on supistunut lähes samaa tahtia liikevaihdon muutoksen kanssa (5,7 %).
Keski-Karjalassa perustettiin uusia yrityksiä hieman vähemmän kuin edellisinä vuosina. Koko vuonna yritysten nettomäärä kasvoi 16:lla, kun yrityksiä perustettiin 63 ja niitä lakkautui 47. Lähes 70 % uusista yrityksistä perustetaan KETIn yritysneuvonnan kautta. Uudet yritykset ovat pieniä, sillä vain 24 % perustetuista yrityksistä työllisti useamman kuin yhden. Parina viimeisenä vuonna enemmistö uusista yrityksistä on ollut osakeyhtiöitä, kun aikaisemmin yleisin yhtiömuoto on ollut toiminimi. Nuorten (alle 30 v) perustamien yritysten määrä on ollut kasvussa myös Keski-Karjalassa. Eniten uusia yrityksiä ovat perustaneet jo yrittäjänä toimineet ja työntekijät. Omistajanvaihdoksia Keski-Karjalassa tehtiin 13, mikä on ennätysmäärä.
Keski-Karjalassa jatkamme määrätietoista ja pitkäjänteistä työtä elinkeinoelämän uudistamiseksi. Aktivoimme ja tuemme keskikarjalaisia yrityksiä uudistumaan, verkostoitumaan, kasvamaan ja kansainvälistymään. Pyrimme saamaan uusia nuoria osaajia yritystoimintaan ja lisäämään alueen houkuttelevuutta. Haemme uutta yritystoimintaa erityisesti biotalouden, puurakentamisen, teollisuuden rajapintojen ja hyvinvoinnin aloilta. Keski-Karjalassa on tarjolla yrityksille joustavia toimitilaratkaisuja, motivoitunutta ja osaavaa työvoimaa ja erinomaisia yhteistyökumppaneita.
- 5,4
Venäläisten matkailijoiden väheneminen näkyy erityisesti matkailun liikevaihdossa. Majoitus- ja ravitsemustoiminnan liikevaihto laski koko vuoden aikana lähes 7 % edellisvuoteen verrattuna. Venäläisten rajanylitykset vähenivät selvästi myös Niiralan rajanylityspaikalla. Kokonaisrajanylitysmäärät pysyivät kuitenkin lähes edellisvuoden tasolla, sillä suomalaisten rajanylitysten määrä kasvoi erityisesti vuoden toisen puolis-
KESKI-KARJALAN SEUTUKUNTA Puutavaran valmistus (TOL 162+310) Tukku- ja vähittäiskauppa (TOL G) Palvelualat yhteensä (TOL G-U) Metallituotteiden valmistus (TOL 25) Kaikki toimialat yhteensä (TOL A-X) Rakentaminen (TOL F) Kuljetus ja varastointi (TOL H) Metsätalous ja puunkorjuu (TOL 02) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (TOL I) Jalostus (TOL BC+DF) Kaivostoiminta ja louhinta, teollisuus, energian tuotto ja jakelu (TOL BCD) Hallinto- ja tukipalvelutoiminta, tieteellinen ja tekninen toiminta (TOL M+N) Teollisuus (TOL C) Puun sahaus höyläys ja kyllästys (TOL 161) Metalliteollisuus (TOL 24-30+33) Koneiden ja laitteiden valmistus (TOL 26-27, 28)
6
Pohjois-Karjalan TRENDIT
RISTO HILTUNEN toimitusjohtaja Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI
Liikevaihto 1 000 €
Muutos
7.-12.2014
7.-12.2013
1 000 €
%
5 984
5 862
123
2,1
73 846
73 526
320
0,4
115 758
118 136
-2 378
-2,0
4 194
4 432
-237
-5,4
301 893
319 103
-17 210
-5,4
63 716
68 223
-4 507
-6,6
17 231
18 462
-1 231
-6,7
12 257
13 219
-962
-7,3
4 506
4 877
-371
-7,6
161 905
175 914
-14 009
-8,0
103 833
113 223
-9 390
-8,3
10 005
10 917
-912
-8,4
92 056
101 015
-8 959
-8,9
27 165
30 241
-3 076
-10,2
23 933
28 428
-4 495
-15,8
16 402
20 186
-3 784
-18,7
Alueelliset kehitysnäkymät:
VUODEN PÄÄSTÄ KURIMUS HELPOTTANEE Osana puolivuosittain tehtyä valtakunnallista Alueelliset kehitysnäkymät -katsausta Pohjois-Karjalan alue- ja seututason toimijat1 arvioivat helmikuussa 2015 ELY-keskuksen johdolla elinkeinoelämän ja työllisyyden näkymiä maakunnassa seuraavan puolen vuoden ja vuoden tähtäimellä.
Vireillä nippu yritysinvestointeja
Vuoden tähtäimellä maakunnan talousnäkymät vaikuttavat jo myönteisiltä ja työllisyydenkin ennustetaan kääntyvän taas parempaan suuntaan. Maakuntaan odotetaan syntyvän parin vuoden sisällä merkittävä Pohjois-Karjalan elinkeinoelämän ja yritys- määrä uusia yritysinvestointeja. Yksistään toiminnan suhteen kokonaistilanteen arvi- ELY-keskuksen tukemissa yrityshankkeisoidaan pysyvän syksyyn saakka suurin piir- sa arvioidaan syntyvän noin 600 uutta työpaikkaa ja Pohjois-Karjala Tilanne nyt Tilanne 6 kk Tilanne 12 kk vastaava määverrattuna kuluttua kuluttua rä välillisiä palverrattuna vuoden verrattuna velualan työtakaiseen nykyhetkeen nykyhetkeen paikkoja. Silti Elinkeinoelämä ja yritystoiminta 0 0 + korkean työtTyöttömyyden määrä ja rakenne 0 tömyyden vähentäminen on Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, edelleen maa(-) heikompi, (--) paljon heikompi kunnan suurimtein ennallaan. Sen sijaan Pohjois-Karjalan pia haasteita varsinkin, kun työllisyyden paaiemmin – poikkeuksena kaikista muista rantamiseen käytettävät määrärahat ovat alueista – hyvä työllisyyskehitys on kään- vähenemässä. tynyt vähän huonompaan suuntaan. Näyttää siltä, että Pohjois-Karjalakaan ei ole im- Joensuun seudulla korostuu tarve yritysten muuni Suomen ja Euroopan taantumalle kilpailukyvyn parantamiseen, seudun loeikä myöskään EU:n ja Venäjän välien ki- gististen yhteyksien kehittämiseen entistä ristymiselle ja sen heikentäville vaikutuk- kilpailukykyisemmiksi sekä kaupan ja palsille Venäjän talouden kehitykseen. Erityi- velualojen kehityksen pitämiseen hyvällä sesti ruplan arvon romahdus on vähentänyt tasolla venäläisten matkailijoiden määrän merkittävästi venäläisten asiakkaiden mää- vähentymisestä huolimatta. Keski-Karjalasrää Pohjois-Karjalan kauppa- ja matkailu- sa on paljon tehtävää väestörakenteen vipalveluissa. noutumisen ohella yritysten toimintaym-
päristön kilpailukyvyn parantamisessa ja rajaliikenteen tehokkaammassa hyödyntämisessä. Pielisen Karjalassa haasteita kohdistuu erityisesti väestön ikärakenteen vinoutumisen vaikutuksiin ja seudulla tarjolla olevan koulutuksen vähenemiseen ja sen vaikutuksiin nuorten poismuuttoon seudulta.
Myös alkutuotannossa hyvä investointivauhti Maaseutualueilla elintarviketeollisuuden viimeaikaiset investoinnit maidon- ja lihanjalostukseen luovat uskoa alkutuotannon tulevaisuuteen. Venäjän tilanteen kriisiytyminen on vaikuttanut maakunnassa tuottajahintojen laskuun. Metsätaloudessa teollisuuden puunostot ovat vähentyneet kolmanneksella. Myös sahatavaran heikko menekki vähentää teollisuuden ostoja. Yritystoimintaan liittyvissä ympäristöasioissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia eikä niitä ole nähtävissäkään. Elintarviketeollisuuden osalta laajenemismahdollisuuksia rajoittaa jätevesien käsittelykapasiteetti, joka edellyttää toimia sekä teollisuudelta että vesihuoltolaitoksilta. Kaivostoiminnan lisääntyessä myös päästöt ympäristöön lisääntyvät. PEKKA MYLLYNEN johtava asiantuntija – strategia-asiat Pohjois-Karjalan ELY-keskus
1
Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja TE-toimisto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Finnvera Oyj:n Joensuun aluekonttori, Pohjois-Karjalan kauppakamari, Pohjois-Karjalan Yrittäjät, Itä-Suomen yliopisto, Joensuun Tiedepuisto, Karelia-ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Suomen metsäkeskus Pohjois-Karjala sekä seudulliset elinkeinoyhtiöt (Josek Oy, Keti Oy ja Pikes Oy).
Talouskatsaus 1/2015
7
TEOLLISTEN TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ
VÄHENI LÄHES KAUTTAALTAAN Pohjois-Karjalan teollisuusyritysrekisterin tuoreiden tietojen mukaan teollisten työpaikkojen määrä väheni viime vuonna 282 työpaikalla eli 2,5 %. Teollisia työpaikkoja oli 10 825 ja toimipaikkoja noin 1 002, missä siinäkin oli vähennystä suhteellisesti saman verran kuin työpaikoissa. Maakunnan yleistä kehitystä kuvastaa se, että työpaikkojen määrä väheni kaikissa kunnissa lukuun ottamatta Polvijärveä, Rääkkylää ja Tohmajärveä. Työpaikkojen kehitys on ollut pääosin laskeva vuodesta 2006 lähtien paria vuotta lukuun ottamatta. Tänä aikana nettovähennys on ollut noin 3 400 työpaikkaa eli lähes neljännes. Merkittävin vähennys on tullut metsäteollisuuden (-1 097) sekä kumi- ja muoviteollisuuden (-1 760) toimialoilla. Myös kiviteollisuus sekä tekstiili- ja vaatetus ovat laskeneet suhteellisen paljon, mutta työpaikoilla mitaten eivät vastaavilla luvuilla. Miinusta kertyi kaikille seutukunnille, suhteellisesti eniten Keski-Karjalalle (3,7 %). Suurimmat vähennykset olivat Juuassa (-111) ja Kiteellä (-53), myös Valtimon menetys oli suhteellisen suuri kun lähes joka viides työpaikka katosi. Merkittävistä teollisuuspaikkakunnista Joensuu, Kontiolahti ja Lieksa selvisivät suhteellisen pienillä menetyksillä yleiseen kehitykseen nähden. Toimialoittain tarkasteltuna eniten työpaikkoja väheni maakunnan merkittävimmältä toimialalta metallista. Myös jo pitkään alamäkeä tulleiden metsäsektorin ja kiviteollisuuden tuotannolliset työpaikat olivat jälleen määrältään laskussa. Kiviteollisuuden työpaikat ovat lähes puolittuneet kymmenen viime vuoden aikana ja tämä on merkinnyt Juuan kunnalle huomattavaa menetystä, kuten kävi myös viime vuonna. Harvoista työpaikkamäärää kasvattaneista sektoreista voidaan mainita kumi- ja muoviteollisuus, myös elintarvikepuoli piti pintansa muihin nähden. Kaaviossa on nähtävissä Pohjois-Karjalan teollisten työpaikkojen määrän kehitys sekä indeksivertailu koko maahan nähden. Vuosiin 1995–2005 ajoittunut työpaikkojen kasvujakso oli maakunnassa selvästi koko maata parempi ja vaikka vähenemistä onkin tullut 2000-luvulla, niin silti kokonaisuutena teollisten työpaikkojen kehitys on ollut koko maata parempi. 15 000 100
12 500
80
10 000
7 500
60
5 000
40
2 500
20
Koko maa (työpaikkakehityksen muutos, indeksi 1990=100, oikea asteikko) Pohjois-Karjala (työpaikkojen lkm, vasen asteikko)
Teollisten työpaikkojen muutos 0
1990
1994
1998
2002
2006
2010
2014
0
SEPPO TIAINEN kuntakehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
8
Pohjois-Karjalan TRENDIT
TULEVAISUUTTA TEKEMÄSSÄ Ennakoinnille on olemassa useita erilaisia määritelmiä. Yksi niistä kertoo ennakoinnin olevan tulevaisuuden tekemistä. Pelkkä tulevaisuuden ennustaminen tai tulevaa kehitystä koskevien kehityspolkujen hahmotteleminen ei ole vielä ennakointia, sillä tällaisesta työstä puuttuu se varsinainen tulevaisuuden tekeminen. Ennusteet voivat kuitenkin tarjota arvokasta taustatietoa suunnittelun, ohjauksen tai päätöksenteon tarpeisiin. Eikä tulevaa tai edes mennyttä kehitystä koskevien kehityspolkujen tai -trendien arvoa ole muutenkaan syytä vähätellä. Jos ennusteet tai trendikäyrät on laadittu huolella, eri lähteistä saatua tietoa punniten ja yhteen sovittaen, niissä kiteytyy hyvin laaja tietomäärä ja joukko toisiaan täydentäviä näkemyksiä. Parhaimmillaan pelkistetyt trendiviivat summaavat yhteen kokonaisnäkemyksen, joka esimerkiksi teknologiainnovaatioiden merkitystä arvioitaessa voi jäädä toissijaiseen asemaan. Yksittäisen teknologian tulevaisuuden merkitystä tarkasteltaessa unohtuu helposti, että muilla, kyseisestä teknologiasta riippumattomilla, mutta kokonaisuuden kannalta oleellisilla tekijöillä voi olla aivan erilaisia vaikutuksia. Jos halutaan näkemys siitä, miten tuon teknologian hyödyntäminen vaikuttaa esimerkiksi koulutustarpeisiin, on oleellista tietää, voisiko jo lähes valmiita osaajia löytyä rakennemuutoksen kohteena olevilta tai muuten painoarvoaan menettäviltä lähialoilta. Kokonaisvaltainen tarkastelu voi muutenkin avata oletuksista poikkeavia tulevaisuuden näkymiä. Esimerkiksi sähköisten kokousten, lehtien ja kirjojen merkityksen kasvun oletetaan vähentävän merkittävästi paperin ja siten myös sellun tarvetta. Sellunkeiton tulevaisuuden kannal-
ta tämä ei kuitenkaan ole koko totuus: esimerkiksi Pohjois-Karjalan sellusta jo puolet menee liukoselluna Kiinaan, jossa sitä käytetään viskoosin valmistukseen ja siten tekstiiliteollisuuden tarpeisiin. Ja markkinat ovat melkoiset. Myös mennyttä kehitystä koskevaan, päällisin puolin tasaiseen trendiviivaan voi kätkeytyä monenlaista dynamiikkaa, jonka ymmärtäminen helpottaa myös tulevaisuuden hahmottamista. Menneen kehityksen tarkastelu voi paljastaa merkittäviä eroja tietyn toimialan kehityksessä eri alueiden välillä. Nuo erot voivat kertoa alueellisista vahvuuksista ja olla tärkeitä myös tulevaisuudessa. Tai toisaalta voi olla, että erot kertovat vain siitä, että alueet ovat eri kehitysvaiheissaan. Tällöin voikin itse asiassa olla odotettavissa, että erot nimenomaan tasoittuvat jatkossa. Näiden tulkintojen tekeminen edellyttää lukujen taakse menemistä. Tietenkään tulevan kehityksen arviointi ei saa jäädä peruutuspeiliin katsomiseksi, tulevaisuudesta pitää olla lupa ajatella toisin. Ennakointityössä tarvitaan tietoa, osaamista ja näkemystä – ja paljon asioiden pureskelua ja prosessointia. Kokonaisnäkemyksen saavuttamisen kannalta yhteistyö on onnistumisen edellytys, mutta vastuun kantava tekijäkin on hyvä olla olemassa.
ETKO – yhteinen ponnistus ETKO – Ennakoiva työmarkkina- ja toimialatieto kasvualojen osaamistarpeiksi – on uusi työkalu tulevaisuuden ymmärtämiseksi ja tekemiseksi. ETKO on Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja Itä-Suomen yliopiston yhteinen hanke ja laajemminkin yhteinen ponnistus. ESR-rahoituksen hankkeelle on myöntänyt Etelä-Savon ELY-keskus ja hanketta ovat rahoittaneet myös seudulliset elinkeinoyhtiöt Josek Oy, Pikes Oy ja Keti Oy sekä Pohjois-Karjalan kauppakamari, Pohjois-Karjalan Yrittäjät, Pohjois-Karjalan Osuuskauppa PKO, Pohjois-Karjalan Osuuspankki ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä. ETKO-hankkeen tavoitteena on tuottaa ennakointitietoa koulutuksen osuvuuden parantamiseksi ja muun päätöksenteon tueksi. Lisäksi tavoitteena on luoda maakunnan tarpeisiin vastaava tehokas työvoimapalvelujen ja aikuiskoulutuksen kehittämistä palveleva yhteistyörakenne ja toimintamalli. Hankkeessa yhdistetään aluekehitysviranomaisen ja yliopiston ennakointi- ja tutkimusosaaminen sekä verkostot kasvu- ja rakennemuutosalojen työvoima- ja osaamistarpeiden ennakoinnissa.
Rakennemuutoksen hallintaan liitYksi osa ETKO-hanketta on nahkansa luotyy työ- ja elinkeinoministeriön nut Trendit-julkaisu. Trendien tulevaikäynnistämä aloite Ennakoitu rakensuusotetta on pyritty vahvistamaan, nemuutos (ERM). Tavoitteena on siirtyä ja tämä työ tulee etenemään seurakennemuutosten seurausten hoitamiseen raavissa numeroissa, mutta tulekeskittyvistä toimenpiteistä (Pohjois-Karjalasvaisuuden tekemiseksi tämän julsakin tuttu ns. ÄRM-toiminta) kohti ennakoikaisun tiedot muuttuvat vain, jos vaa toimintaa. ERM:n avulla pyritään rakennetietoja hyödynnetään. muutosten hallintaan ja niiden negatiivisten vaikutusten vähentämiseen mm. kasvualojen kehitysedellytyksiin ja KIMMO NIIRANEN koulutuspolitiikkaan vaikuttamalla.
maakunta-asiamies Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Talouskatsaus 1/2015
9
SOTE-MENOT NYT JA
HAASTEET TULEVAISUUDESSA Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiriin kuuluu 14 kuntaa ja vuodenvaihteen väkiluku oli 168 896 asukasta. Maakunnan väestön ikärakenne on koko maata vanhempi ja lisäksi sairastavuus on koko maahan nähden korkeampi. Nämä tekijät selittävät merkittävissä määrin sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon menot ovat koko maata korkeammat. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan kuitenkin ns. ikä- ja tarvevakioituna menot ovat keskimääräistä tasoa alhaisemmat. Tuotantoalue pärjää keskimääräistä hieman paremmin myös, jos tarvevakioituja kuluja vertaillaan Itä-Suomen erityisvastuualueen sisällä viiden eri sairaanhoitopiirin kesken. Pohjois-Karjalan tuotantoalueen sosiaalija terveydenhuollon nettomenot eli ns. toimintakate oli vuoden 2013 tilinpäätöstietojen mukaan noin 632 miljoonaa euroa (sis. päivähoidon kustannukset) eli reilut 3 700 euroa asukasta kohti, kun koko maan vastaava oli noin 3 600 euroa.
Toimialan liikevaihto miljardi euroa Palveluilla on merkittävä vaikutus aluetaloudessa ja pelkästään yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta julkiselle puolelle ostetut palvelut olivat vuonna 2013 arvoltaan noin 110 milj. euroa. Kaikkiaan toimialan liikevaihdon bruttoarvo on yksityinen ja julkinen yhteenlaskettuna arviolta noin miljardi euroa vuodessa. Palvelut tarjoavat kaikkiaan noin 12 000 työpaikkaa eli lähes joka viides työllinen toimii sosiaali- ja terveysalalla.
10
Pohjois-Karjalan TRENDIT
Kuntasektorille ja kuntataloudelle palveluilla ja niiden kustannuksilla on merkittävä vaikutus. Vuosina 2010-13 toimintakate heikkeni vuosittain keskimäärin 4 % kuitenkin siten, että menokasvu on ollut laskeva. Koko maassa vuosittainen kasvu on ollut nopeampaa eli 4,8 %:n tasolla ja tämä ero näkyy myös kuntatalouden käyttötalouspuolen tunnusluvissa, joissa Pohjois-Karjala on parannellut suhteellisesti huonompaa asemaansa. Tämä selittyy sillä, että sosiaali- ja terveydenhuollon menot muodostavat erityisen merkittävän osuuden kuntien käyttötalouden nettomenoista (toimintakatteesta). Vuonna 2013 nettomenot muodostivat Pohjois-Karjalan tuotantoalueella 68,4 % kaikista kuntien käyttömenoista, kun vastaava suhdeluku koko maassa oli 65,6 %. Monissa kunnissa menot muodostavat yli 70 % kunnan nettomenoista. Vuoden 2014 alustavien tilinpäätöstietojen sekä vuoden 2015 budjettien pohjalta voidaan arvioida sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakatteen taso myös näille kahdelle vuodelle. Vuoden 2015 toimintakate tulee olemaan vajaa 660 miljoonaa euroa. Tilinpäätökset sekä varsinkin budjetit toteutuessaan merkitsevät alkuvuosikymmenen varsin rajun kustannusnousun hidastumista. Tämä onkin toivottavaa, koska kuntatalouden sopeuttamista on pitkälti hoidettu veronkiristyksillä tasapainon saavuttamiseksi. Kunnallisverotuksen taso on tuotantoalueen kunnissa jo maan korkeimpia.
Vuosittaisen kustannusnousun pitää pysähtyä 1,2 %:iin Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon tuotantoalueen tulevaa kustannuskehitystä on hahmoteltu vuoteen 2021 saakka eräiden perusolettamusten pohjilta. Viereissä kuvassa on nähtävissä toimintakatteen paitsi mennyt, myös erilaiset tulevaisuuden kehityskäyrät. Tulevaisuuden kustannuskehityksen ennakoinnit perustuvat menneeseen kehitykseen, mutta myös valtioneuvoston tuoreen Peruspalveluohjelma 2015–18 –asiakirjan tietoihin. Lisäksi laskelmissa on käytetty tuoreimpia verokehitysarvioita tuleville vuosille sekä arvioitu viime vuosien ja kestävyysvajeen pohjalta kuntien tulevien valtionosuuksien muutoksia. Kaikkiaan laskemissa on ennakoitu, että tuotantoalueen kuntien julkiset tulot kasvaisivat 1,6 % vuosittain. Verotulot kasvaisivat 2,2 % eli hieman koko maan ennusteita vähemmän ja valtionosuudet 1 %. Mitä ilmeisimmin myös tulevalla eduskuntakaudella valtionosuuksien kasvu tulee jäämään erittäin vähäiseksi. Kun pelkästään väestön ikääntymisen kasvu Pohjois-Karjalassa merkitsee selvää kustannusten kasvun painetta, joudutaan kuntatalouden tasapainon kannalta tarkastelemaan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuskehitystä erityisen kriittisesti.
Kuvan eri laskentamallien pohjilta voidaan tehdä arvioita niiden vaikutuksesta tasapainoiseen kuntatalouteen vuonna 2021. Arvioinneissa ja laskemissa on sisällä se, että valtion tuottavuusohjelman mukaisesti tuottavuutta tulee nostaa 0,5 % vuosittain. Ensinnäkin vuosien 2010-13 mukainen kustannuksien rajun kasvun jatkuminen parin välivuoden (2014-15) jälkeen merkitsisi selvää kuntatalouden epätasapainoa ennustejakson lopussa. Kuvatun mukaisen kehityksen jatkumista voidaan parhai-
Valtioneuvoston peruspalveluohjelmassa on arvioitu, että pelkästään ikääntyminen tulee nostamaan vuosikymmenen loppupuolella laskennallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon menoja koko maan tasolla vuosittain keskimäärin 1,7 %. Pohjois-Karjalan väestön ikärakenne huomioiden kasvu olisi arviolta noin 2 % vuosittain. Mikäli kustannukset nousisivat tätä luokkaa, kertyisi siitä vuoden 2021 tasolla yhteensä 1,7 tuloveroprosentin tuottoa vastaava paine kuntatalouteen.
Mikäli nykyistä jo varsin kireää kunnallisverotuksen tasoa ei haluta lähteä enää nostamaan, niin sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusnousu (toimintakatteen heikkeneminen) tulisi olla vuosina 2016-2021 keskimäärin korkeintaan 1,2 % vuosittain. Kasvuluku kuvaa hyvin sitä, että vuosikymmenen alun kustannuskasvusta on päästävä selvästi pienempiin lukuihin. Muussa tapauksessa on pakko käyttää muita keinoja (mm. verotuksen selvä korottaminen) tasapainoisen kuntatalouden saavuttamiseksi.
Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakatteen toteutunut kehitys ja arvio 850
jatko vuosien 2010-13 keskimääräiselle kustannuskehitykselle
800
jatko vuosien 2010-15 keskimääräiselle kustannuskehitykselle
milj.€
750
700 arvioitu kehitys
650
peruspalveluohjelman mukainen ikääntymisen kustannusnousu Pohjois-Karjalaan peruspalveluohjelmassa arvioitu ikääntymisen kustannusnousu kuntatalouden tasapaino
600
550
500
2010
2011
2012
ten kuvata paineella tuloveroprosenttiin. Kova menokasvu merkitsisi sitä, että jokainen vuosi jouduttaisiin tasapainon saavuttamiseksi kunnallisveron tasoa nostamaan lähes yhdellä prosenttiyksiköllä eli paine olisi koko kaudella noin viiden tuloveroprosentin tuottoa vastaava.
2013
2014
2015
2016
2017
Tavoitteeksi asetetaan se, että vuonna 2021 kuntatalous olisi tasapainossa sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta. Arvion lähtökohtana on, että kuntatalouden nykytilannetta ei oteta huomioon vaan tarkastellaan tasapainoa pelkästään ennustekaudella.
2018
2019
2020
2021
Lisäksi on huomioitava, että näiden kasvulukujen lisäksi on em. mukaisesti tuottavuutta saatava nostettua.
SEPPO TIAINEN kuntakehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Talouskatsaus 1/2015
11
KAIVOSTEOLLISUUDESSA LUPAAVAT
NÄKYMÄT POHJOIS-KARJALASSA Kaivosteollisuudelta odotetaan vahvaa vipuvoimaa Suomen talouteen. Erityisesti odotukset kohdistuvat Itä- ja Pohjois-Suomeen. Maailmantalouden kasvun hidastumisesta huolimatta usko kaivannaisteollisuuden nousun jatkumiseen Suomessa on perusteltua; Suomessa on malmipotentiaalinen kallioperä, vakaa yhteiskunta, osaava työvoima, kehittynyt infrastruktuuri ja maailmanluokan kone- ja laiteosaamista. Nopeasti lisääntyvä kaupungistuminen sekä Kiinan ja Aasian talouskasvu toimivat edelleen maailmantalouden veturina ja samalla ne takaavat että perusmetalleja tarvitaan myös tulevaisuudessa. Samaan aikaan modernin informaatioyhteiskunnan voimakas kasvu edellyttää yhä enemmän ns. harvinaisten maametallien (REE – rare earth element ) jalostamista mm. elektroniikka- ja lentokoneteollisuuteen.
sa maailmanlaajuisen Karelian GOLD RUSH-kullanetsintäkilpailun. Finnaust Mining Finland Oy keskittyy malminetsintään Hammaslahden vanhalla kaivosalueella. Kyseiset toimenpiteet luovat edellytyksiä kaivostoiminnan jatkumiselle myös tulevina vuosikymmeninä. Viime vuoden positiivinen uutinen oli suureen kansainvälisen kaivosyhtiö Bolidenin tulo maakuntaan Kylylahden kaivoksen oston myötä.
Puolueettoman kanadalaisen Fraser Instituutin helmikuussa 2015 julkaiseman tutkimuksen mukaan Suomi rankattiin kaivosteollisuuden kiinnostavimmaksi investointikohteeksi maailmassa vuonna 2014. Kaikkiaan tutkimuksessa oli mukana 122 maata ja 485 yritystä eri puolilta maapalloa. Lisäksi on huomattava, että Suomi on ollut listalla 10 parhaan joukossa viisi vuotta peräkkäin.
Ala generoi työpaikkoja
Ensin kuparinen siirtolohkare – nyt Gold Rush Pohjois-Karjalalla on ollut merkittävä rooli maamme kaivosteollisuuden käynnistymisessä. Noin 100 vuotta sitten Kivisalmen kanavatyömaalta löytyneen, runsaasti kuparia sisältäneen siirtolohkareen perusteella löytyi Outokummun malmi ja syntyi Outokummun kaivos. Tuon onnekkaan tapahtuman käynnistämä kehitystyö johti vahvan suomalaisen osaamisen kehittymiseen sekä kone- ja laiterakentamiseen. Outokummun kaivos on jo lopettanut toimintansa, mutta sen tilalle on maakuntaan tullut kaksi uutta metallimalmikaivosta ja kaksi teollisuusmineraalikaivosta. Niiden merkitys alueen kehitykselle ja työllisyydelle on huomattava. Tämänhetkisistä kaivosmaailman trendeistä poiketen malminetsintä jatkuu maakunnassa edelleen virkeänä. Endomines julkaisi maaliskuun alussa Torontos-
Pohjois-Karjalassa myös kaivosten ympäristöasiat on hoidettu mallikkaasti ja kaivosyhtiöt tiedottavat toiminnastaan avoimesti. Esimerkiksi tiedot Endomines’in kaivosten lupaehdoista, päästörajoista ja seurantaraporteista löytyvät yrityksen verkkosivuilta ja ovat vapaasti kaikkien nähtävillä.
Kaivosteollisuus tuo syrjäalueille runsaasti kasvumahdollisuuksia. Kyse on vientiteollisuudesta, joka on elinehto niin maakuntien kuin Suomenkin kehittymiselle. Jokaista kaivostyöpaikkaa kohden syntyy 2,5-3,5 muuta työpaikkaa teknologiateollisuuteen ja palvelualoille. Kaivosteollisuuden verkostot ja liiketoimintavirrat tarjoavat potentiaalisen mahdollisuuden alueen pk-yritysten kehittymiselle. On tärkeää, että kasvuhaluiset pk-yritykset pääsevät mukaan kaivosteollisuuden kansainvälisiin arvoverkkoihin ja kehitysprojekteihin. Suomessa otamme tässä asiassa vasta ensiaskelia, mutta vanhoissa vahvoissa kaivosmaissa kuten Australiassa ja Kanadassa toimialasta ja siihen liittyvästä pk-sektorista on kehittynyt koko kansantalouden veturi. Pohjois-Karjalassa kaivannaisteollisuus on valittu yhdeksi maakunnan kasvun painopistealaksi. Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK on vastannut haasteeseen panostamalla alan osaamisen ja verkostojen kehittämiseen yhdessä maakunnan rahoittajaviranomaisten kanssa. ILKKA NYKÄNEN Kaivannaisteollisuuden asiantuntija Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy
12
Pohjois-Karjalan TRENDIT
KAIVANNAISALAN
KEHITTÄMISEN
REUNAEHDOT Kaivannaisalalla on erityispiirteitä, jotka erottavat sen muista toimialoista. Ala edellyttää monialaista erityisosaamista ja sen taloudelliset ja sosiaaliset kerrannaisvaikutukset ovat poikkeuksellisen laajat. Vaihtoehtoja toiminnan sijainnille ei ole, koska maankamaran luonnonvarat on hyödynnettävä siellä, missä ne sijaitsevat. Volyymiltaan kaivannaisala on suhteellisen pieni, mutta kaikki elintoimintamme ja teollinen tuotanto on tavalla tai toisella maankamaran raaka-ainevaroista riippuvaista. Globaalina ja pääomaintensiivisenä kaivannaisala on puolestaan muita voimakkaammin sidoksissa maailmantalouden suhdanteisiin.
Kiven leikkaamisen, muotoilun ja viimeistelyn toimialalla liikevaihdon kehitys on ollut viime vuodet erittäin alavireinen ja viime vuonnakin päädyttiin – 22,9 %:iin. Heinä- joulukuussa laskua oli peräti 25,1 %.
- 25,1 Kaivostoiminta ja louhinta pääsi viime vuoden osalta liikevaihdossa kohtalaiseen 3,6 % kasvuun. Vuoden loppupuolikkaalla vauhti oli vieläkin parempi, 5,2 %.
+ 5,2
Kaivosteollisuus ry:n tilastojen mukaan Pohjois-Karjalan metallikaivoksiin on investoitu vuosina 2005–2014 yhteensä 120 miljoonaa euroa. Työntekijöitä kaivoksilla on 350 eli yhden työpaikan hinta on lähes 350 000 euroa. Kaivosten tuotoista 80 prosenttia jää alueelle, jolla ne sijaitsevat. Kaivostyöpaikkojen kerrannaisvaikutukset ovat myös merkittävät. Investoinnit ovat tulleet pääosin ulkomaisista lähteistä. On ymmärrettävää, että suomalaiset sijoittajat eivät ole kovin hanakoita investointeihin, joiden tuotot ovat varsin pitkässä puussa. Keskimääräinen aika esiintymän löytymisestä kaivoksen avaamiseen on 25–30 vuotta. Kaivannaistoimintaan liittyy monenlaisia pelkoja ja usein vääriäkin mielikuvia. Toisaalta kaivannaisalan terveys- ja ympäristöriskit saattavat olla suuria ja edellyttävät toimijoiden vastuullisuutta sekä riittävää muttei liioiteltua lainsäädäntöä ja valvontaa. Lupamenettelyä on kehitettävä yksinkertaisemmaksi ja tehokkaammaksi ilman että kansalaisten ja ympäristön turvallisuus vaarantuvat tai että investoijien rahat hakeutuvat muualle. Toiminnan kannattavuuden kannalta tärkeää on myös laadukas tieverkko. RAIMO TURUNEN aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Talouskatsaus 1/2015
13
MAAKUNNALLINEN MATKAILUN
KASVUOHJELMA VAUHTIIN Kansainväliseen matkailuun painottuvaa hanketta luotsaavat Karelia Expert ja kehitysyhtiöt Viime vuonna laaditussa matkailun teemaja toimenpideohjelmassa määriteltiin ne linjaukset ja toimenpiteet, joiden avulla voidaan vauhdittaa Pohjois-Karjalan matkailun yrityslähtöistä kasvua ja kehittymistä. Palautteen perusteella yrittäjät pitivät tärkeinä kansainvälisen matkailun kasvattamista, matkailukeskittymien kilpailukyvyn parantamista, tapahtumamatkailun kehittämistä sekä maakunnan matkailun kehittämisresurssien ohjaamista suurimpiin kokonaisuuksiin. Pohjois-Karjalan matkailun kasvuohjelma 2015–2017 –hankkeen tavoitteena on yhteisten toimenpiteiden kautta toimialan lii-
kevaihdon, työllisyyden ja investointien kasvattaminen Pohjois-Karjalassa. Tavoitteisiin tähdätään suuntaamalla hankkeen kautta osaamista ja resursseja matkailuyritysten kansainväliseen tuotekehitykseen, yrityskohtaisten investointien ja kehittämistoimien aktivointiin sekä tapahtumamatkailun edistämiseen. Hanke kestää vuoden 2017 loppuun ja sen sisällöllinen toteutus on jaettu neljään työpakettiin. Hankekokonaisuuden koordinoinnista ja hallinnoinnista sekä maakunnan matkailun kas-
vupaketista vastaa Karelia Expert Matkailupalvelu Oy. Hankkeen ohjelmajohtajana on Susanna Saastamoinen. Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy vastaa seudun matkailun kasvupaketista ja vastuuhenkilönä on yrityskehittäjä Jaani Holma. Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETIssä alueen vastuuhenkilönä on yrityskehittäjä Anna Jetsu. Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKESissä alueen vastuuhenkilönä on yrityskehittäjä Jasmine Sepponen. SUSANNA SAASTAMOINEN myynti- ja markkinointijohtaja, ohjelmajohtaja Karelia Expert Matkailupalvelu Oy
MATKAILU
VIELÄ ALAMAISSA Majoitus- ja ravitsemistoiminnan liikevaihto laski toisella vuosipuoliskolla 3,3 %. Valtakunnan tasolla liikevaihto kääntyi jo kasvuun ja oli heinä-joulukuussa 1,6 %.
neksi ulkomaisten yöpymisten pieni kasvu.
- 3,3
Joensuun seudulla vuosipuoliskon liikevaihdon lasku oli 3,1 %, Pielisen Karjalassa laskua oli 2,4 % ja Keski-Karjalassa liikevaihto laski peräti 7,6 %. Kolin alueen matkailualan yritysryhmän liikevaihto painui heinä-joulukuussa 17,0 % alaspäin.
Maakunnan matkailussa työmatkalla olleiden määrä lisääntyi ja vapaa-ajan matkalla olleiden osuus laski. Majoitusliikkeiden huonekäyttöaste on nousussa ja samoin yöpymisten keskihinta. Kokonaisuutena voidaan todeta, että toimialan kilpailukyky on vahvistumassa. Lähivuosina matkailualaa vahvistetaan maakunnallisella kasvuohjelmalla.
Alan puolivuotiskauden liikevaihto oli runsaat 68 miljoonaa euroa. Liikevaihdon laskun arvo oli euroissa yli 2 miljoonaa. Laskua hillitsi on-
yritysasiantuntija Pohjois-Karjalan ELY-keskus
14
Pohjois-Karjalan TRENDIT
SEIJA VARIS
VENÄLÄISTEN MATKUSTAJIEN JA
TAX-FREE OSTOSTEN MÄÄRÄ LASKENUT ROIMASTI Mittasipa venäläisten matkustajien ja ostosten määrää Pohjois-Karjalassa millä mittarilla tahansa, muutokset ovat olleet viime ja alkuvuonna vahvasti miinusmerkkisiä. Tärkein syy matkustus- ja shoppailuinnon vähenemiseen on ruplan kurssin pudotus ja siitä aiheutunut venäläisten ostovoiman heikkeneminen. Rupla heikkeni viime vuonna 36 % euron ja 41 % dollarin suhteen. Tämä selittää merkittävästi venäläisten vähentynyttä matkailua Suomeen. Vuonna 2014 venäläisten matkojen määrä Suomeen väheni 17 % edellisvuodesta, mutta joulukuussa matkojen määrä tipahti puoleen edellisvuodesta1. Niiralan kautta venäläisten tekemien matkojen määrä pieneni viime vuonna 13 %, kuluvan vuoden tammikuussa 37 % ja helmikuussakin 27 %. Venäläisten matkan kesto on keskimäärin pari vuorokautta. Viime vuonna venäläisten Suomen matkoista kuitenkin yli 70 % oli päivämatkoja, joiden osuus kasvoikin selvästi edellisvuodesta1.
Niiralassa suomalaiset korvasivat venäläisiä Viime vuonna Niiralassa rajan ylitti 1,6 miljoonaa matkustajaa ja verrattuna edellisvuoteen vähennystä oli vajaa prosentti2. Venäläisten matkustajien osuus oli 39 % ja heidän määränsä pieneni edellisvuodesta 13 % (vähennys 93 103 henkeä). Suomalaisia rajanylittäjistä oli 61 % ja heidän määränsä puolestaan kasvoi 9 %. Kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa rajanylittäjien määrä väheni 5 % edellisvuodesta: venäläisten määrä väheni runsaan neljänneksen, kun taas suomalaisia liikkui 12 % enemmän. Suurimpana selittäjänä oli vat lisääntyneet bensanhakureissut Värtsilään ruplaan nähden vahvistuneen euron innoittamana.
1 2 3 4
Yöpymisten hyvä tahti taittui viime syksynä Venäläisten rekisteröityjen yöpymisten määrä Pohjois-Karjalassa lisääntyi yhtäjaksoisesti vuodesta 2007 (15 800) vuoteen 2013 (57 700) kasvun oltua keskimäärin reilun viidenneksen vuodessa1. Viime vuonna yöpymiset vähenivät 10 %. Jyrkkä pudotus vuoteen 2013 verrattuna tapahtui lokakuussa, jolloin venäläisten yöpymisten määrä väheni 52 %. Saman tahti jatkui marras- (-41 %), joulu- (-63 %) ja tammikuussa (-51 %). On muistettava, että jos mukaan luetaan myös rekisteröimättömät yöpymiset, todellisten yöpymisten kokonaismäärä voi nousta jopa kolminkertaiseksi3.
Alkuvuonna tax-free kuitit harvinaisia
Toivottavasti matkailijoiden virta kiihtyy edelleen kesää lähestyttäessä.
Tax-free myynti romahti Pohjois-Karjalassa viime vuonna puoleen edellisvuodesta4. Joensuussa, jonka osuus maakunnan tax-free kaupasta on yli 90 %, pudotus oli 49 %, Kiteellä ja Tohmajärvellä 30 % ja Lieksassa, Nurmeksessa ja Juuassa 28 %. Kuluvan vuoden tammi-helmikuussa taxfree kuitteja kirjoiteltiin vielä harvemmin: verottoman myynnin arvo tippui Joensuussa 72 % ja muillakin paikkakunnilla yli 60 %. Joensuun sijoitus paikkakunnista oli kuudes 2,9 % osuudella edellä mm. Helsinki 40 %, Lappeenranta 20 % ja Imatra 6 % osuudella. 0-verokauppa (Invoice-kauppa) pieneni Niiralassa leimattujen ostosten osalta vuonna 2014 reilun neljänneksen1.
Venäläisten tekemien Suomen matkojen ja ruplan kurssin muutokset ovat vuoden 2012 lopun jälkeen kulkeneet aika lailla käsi kädessä1. Ruplan vahvistumisen maaliskuussa on havaittu lisänneen ostosmatkailua Kaakkois-Suomessa. Venäjällä voimakas lähes 17 %:iin kivunnut inflaatio puolestaan nostaa tuotteiden hintoja, mikä parantaa Suomen kilpailukykyä ja houkutellee ostosmatkailijoita jälleen itärajan maakuntien marketteihin. Toivottavasti matkailijoiden virta kiihtyy edelleen kesää lähestyttäessä.
TIMO LEINONEN yhteyspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Tutkimus- ja analysointikeskus TAK Oy Matkailutilasto Pohjois-Karjalan rajavartiosto Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2013. Venäjän ja EU:n välisen viisumivapauden vaikutukset Pohjois-Karjalassa. Julkaisu 163. 53 s + liitteet. Global Blue Finland Talouskatsaus 1/2015
15
METALLITEOLLISUUDEN TUOTTEET
KANNATTELEVAT VIENTIÄ Pohjois-Karjalan teollisuuden vienti on ollut koko maan kehitystä parempaa. Viime vuonna vientiliikevaihto kasvoi Pohjois-Karjalassa 3,7 %, kun koko maan tasolla kehitys oli huomattavasti heikompaa (-0,7 %). Viennin arvo supistui vuoden viimeisellä neljänneksellä niin koko maassa kuin Pohjois-Karjalassa.
- 0,6
Maakunnan vienti on pitkälti metsäja metalliteollisuuden varassa. Maakunnan viennin rakenteessa ja toimialojen välillä on silti merkittävää muutosta ja erisuuntaista kehitystä. Siinä missä sahatavaraa lastattiin entistä vähemmän, metalliteollisuus paikkasi kehitystä. Metalliteollisuuden vienti oli kovassa yli 9 % kasvussa ja sen osuus koko maakunnan viennistä on jo 40 %. Kiviteollisuuden vienti sen sijaan kutistuu dramaattisesti.
Jos maakunnan viennin kehitystä katsotaan pidemmällä aikavälillä, myös 2010-luvun kehitys on ollut selvästi koko maata parempaa. Tyypillisesti toimialoittain katsottuna vaikeinta oli vuonna 2009. Tähän yleiseen trendiin on kaksi poikkeusta: muoviteollisuuden vienti on ollut tasaisessa kasvussa ajoista riippumatta ja vastaavasti kiviteollisuuden alamäki näyttää vaan jatkuvan. Nämä ovatkin merkittävimpiä muutoksia viimeisen vuosikymmenen aikana maakunnan viennin rakenteessa. Maakunnassa ollaan huolissaan Venäjän tilanteesta ja sen vaikutuksesta vientiin. On kuitenkin hyvä muistaa, että Pohjois-Karjalan viennistä vain noin kymmenesosa on suuntautunut Venäjälle. Näin ollen uusimpien talouslukujen pohjalta voidaan todeta, että metalliteollisuuden viennin kasvu on kyennyt korvaamaan Venäjän markkinoiden hiipumisen.
Viennin osalta lähiajan näkymät ovat kohtalaisen hyvät. Heikko euro parantaa eurooppalaisten tuotteiden vientimahdollisuutta ja alhaalla pysytellyt öljyn hinta pienentää kuljetuskustannuksia. Yhdysvaltojen talous kasvaa nopeasti, myös Euroopassa on orastavaa kasvua. Sen sijaan Venäjän markkinat ovat selvästi vaisummat. Kiinan suhteen on tapahtumassa merkittävä käänne ja mahdollisuus: ostaminen on muuttumassa myynniksi. Tämä johtuu Kiinan hinta- ja elintason nopeasta noususta, valuutan arvon vahvistumisesta suhteessa euroon ja laatutietoisuuden kasvusta. Siinä missä aiemmin tuotantoa siirrettiin Kiinaan ja sieltä ostettiin edullista alihankintaa, voidaan lähiaikoina nähdä käänteinen Kiina-ilmiö.
@C
140
150
100
125
80
100
60
75
40 20 0
16
50
1 000 000 € / kk trendi
25
koko maa 2005 2006 2007
2008 2009 2010 2011 2012 2013
Pohjois-Karjalan TRENDIT
2014
0
indeksi (2010 = 100)
1 000 000 euroa
120
Vienti 1 000 € Muutos 7.-12.2014 7.-12.2013 1 000 € % Teollisuus (TOL C) 535 606 538 970 -3 364 -0,6 Metalliteollisuus (TOL 24–30+33) 215 170 197 256 17 914 9,1 Metallituotteiden valmistus (TOL 25) 39 567 40 954 -1 387 -3,4 Puutavaran valmistus (TOL 16+310) 102 190 116 785 -14 595 -12,5 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys 82 304 95 577 -13 273 -13,9 (TOL 161) Puutuotteiden sekä huonekalujen 19 890 21 214 -1 324 -6,2 valmistus (TOL 162+310) Muovituotteiden valmistus (TOL 222) 55 909 56 112 -202 -0,4 Kiven leikkaaminen, muotoilu ja 8 070 10 739 -2 669 -24,9 viimeistely (TOL 237) POHJOIS-KARJALAN VIENTI
175
Pohjois-Karjala: vienti (Teollisuus TOL C)
MUOVIN HYVÄ
k_222
Muoviteollisuus on ollut viimeisen vuosikymmenen ajan kasvu-uralla. Muovituotteiden valmistuksen liikevaihto lähenteli ensimmäistä kertaa ennätyksellistä 200 miljoonan maagista rajaa viime vuonna, ihan vielä raja ei mennyt rikki, sillä liikevaihdon kasvu näytti taittuvan loppuvuodesta. Myös pitkään erittäin hyvin kehittynyt vienti hyytyi loppuvuodesta, silti koko vuonna 2014 viennin kasvu oli lähes 5 % edellisvuodesta. Muoviteollisuus nojaa pitkälti vientiin, sen osuus on noin 57 % liikevaihdosta.
15 1 000 000 euroa
KEHITYS HIDASTUI
20
Pohjois-Karjala: muovituoteteollisuuden liikevaihto ja vienti (tol 222)
10
5
- 2,7
liikevaihto vienti 0
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
KONEITA MENEE HYVIN VIENTIIN,
KOTIMAASSA HILJAISEMPAA Pohjois-Karjalan metalliteollisuus jatkoi kasvu-uralla, kasvu tosin hidastui loppuvuodesta. Viime vuoden jälkimmäisen puolikkaan 2 % kasvu edellisvuodesta on varsin hyvä ottaen huomioon Suomen talouden heikko tilanne. Metalliteollisuuden kasvu onkin tullut kokonaan viennistä, sen sijaan kotimaan markkinoilla on ollut aiempaa hiljaisempaa. Metalliteollisuuden liikevaihdosta viennin osuus on jo 55 %. Toimialoittain katsottuna parhaiten on mennyt koneiden ja sähköteknisten laitteiden valmistuksessa.
+ 2,0
Pohjois-Karjalan metalliteollisuuden kehitys on ollut viime aikoina selvästi koko maan kehitystä parempaa. Toivotaan, että hyvä vire jatkuu. Kansainvälisillä markkinoilla näkymät ovat Venäjää lukuun ottamatta kohtalaisen hyvät, sen sijaan kotimaassa kaivattaisiin kovasti talouden elpymistä. Metsäkoneiden osalta kiinnostavaa on, miten ja millä aikataululla uudet biotalouden investoinnit lähtevät toteutumaan. Investoinnit lisäävät puun kysyntää ja sitä kautta aikanaan metsäkoneiden kysyntää.
kaisuissa. Näiden avulla voidaan luoda markkinoille entistä älykkäämpiä, kevyempiä ja ekologisesti parempia tuotteita. Kokonaan uudenlaista ajattelua edustaa teollista internetiä hyödyntävä Joensuun Penttilänrantaan parhaillaan nouseva GreenPark-yrityspuisto. Monen teollisen tuotantolaitoksen kannattaa tarkkaan seurata Joensuun Yrityskiinteistöt Oy:n kunnianhimoisen hankkeen etenemistä ja pohtia, miten teollista internetiä voisi hyödyntää omassa toiminnassaan. Pohjois-Karjala: liikevaihto metalliteollisuuden toimialoilla, miljoonaa euroa kuukaudessa 90 80 70
24-30+33 Metalliteollisuus
60
28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus
50 40
25 Metallituotteiden valmistus
30
26-27 Tietokoneiden jne. valmistus
20
33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus
10 0
Mistä sitten uutta kilpailuetua teknologiateollisuuden tuotteisiin? On mielenkiintoista nähdä, miten erilaiset avainteknologioiden ratkaisut onnistutaan ottamaan käyttöön pohjoiskarjalaisissa tuotteissa. Meillä on erityisosaamista esimerkiksi fotoniikassa, materiaaliosaamisessa, tarkkuusteknologiassa ja tietyissä ict-rat-
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
JARNO TURUNEN aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Talouskatsaus 1/2015
17
LAMAN HAMMAS PURI RAKENTAMISTAKIN Rakentamisen ala on ollut takuuvarma suorittaja koko 2000-luvun ajan niin Suomessa kuin Pohjois-Karjalassakin. Kehitys on notkahtanut miinukselle maakunnassamme vain vuonna 2009 ja Suomessa vain vuosina 2009 ja 2013.
takia koko puolivuotisjakso jäi miinukselle 0,7 %. Positiivisia signaaleja ovat toki viimeisen kvartaalin nollakasvu Pohjois-Karjalassa ja 4 % kasvu samalla kvartaalilla valtakunnan tasolla.
Viime vuonnakin ala säilyi Pohjois-Karjalassa positiivisen puolella, toki niukasti (0,9 %). Valtakunnan tasolla päädyttiin lievästi parempaan lukuun eli 2,1 %:iin.
Viime vuoden lopulla alan kehitys oli alamaissa kaikissa seutukunnissamme. Joensuun seutukunnassa rakennettiin odotetusti eniten, puolivuotisjaksolla noin 311 miljoonan euron edestä. Seudun kehitysvauhti painui hienoisesti negatiiviseksi (0,3 %). Keski-Karjalassa rakentamisen liikevaihto oli
Maakuntatasolla on harmillista, että viime vuoden huonon kolmannen kvartaalin
- 0,7
Pohjois-Karjala: liikevaihto puuteollisuuden ja rakentamisen toimialoilla, miljoonaa euroa kuukaudessa 70 60 50
F Rakentaminen
40
161 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys
30
162+310 Puutavaran, puutuotteiden jne. valmistus
20 10 0
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
samalla ajanjaksolla n. 64 miljoonaa ja notkahdusta tuli peräti 6,6 %. Pielisen Karjalassa liikevaihto oli n. 26 miljoonaa ja laskua 0,6 %. Työ- ja elinkeinoministeriön tuore Toimialojen näkymät -katsaus toteaa rakentamisen näkymien olevan hyvin epävarmat. Suomessa rakentamisen taantuma on jatkunut jo usean vuoden ajan, ja juuri nyt tilanne on hyvin heikko. Uudisrakentamisessa mm. omakotitalojen rakentaminen laski vuonna 2014 ennätysalhaalle, eikä vuodesta 2015 odoteta paljon parempaa.
ORASTAVAA KASVUA
PUUTAVARAN VALMISTUKSESSA?
- 1,2
Puutavaran, puutuotteiden sekä huonekalujen valmistuksen liikevaihto kääntyi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä lähes prosentin kasvuun, minkä voi toivoa olevan hyvä signaali tälle vuodelle. Hyvästä loppuvedosta huolimatta alan puolen vuoden tilinpäätös jäi
-1,2 %:iin ja koko viime vuosi -1,6 %:iin.
Negatiivisen vireen taustalla on alan huono kehitys (-28,3 %) Pielisen Karjalassa. Muissa seutukunnissa päästiin hitusen positiivisen puolelle: Joensuun seutukunnalla 1,5 % ja Keski-Karjalassa 2,1 %.
SAHAUS JÄI PUOLI MILJOONAA
ENNÄTYKSESTÄ
Vielä viime vuoden alkupuolella näytti siltä, että toimialalla puun sahaus, höyläys ja kyllästys tehtäisiin kuluvan vuosituhannen ennätystulos, mutta valitettavasti tähän ei aivan päästy. Vuoden 2007 ennätysliikevaihto 328,9 miljoonaa euroa säilyi parhaana, vaikka 328,4 miljoonan euron tuloksella lähelle päästiinkin. Ennätystuloksen tekeminen hyytyi viimeiseen vuosineljännekseen, jolloin ala painui 7,3 % miinukselle. Koko viime vuoden kasvuksi
summautui hyvä 6,9 %, mutta kuluvan vuoden kehityskuva näyttää uhkaavalta jos mittarina ovat mainitut viime vuoden loppukuukaudet. Huonon kehityksen taustalla on viennin raju sakkaaminen. Vienti pysyi vahvassa 32 % kasvussa vielä ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Sen jälkeen tilanne muuttui täysin ja viennin arvo putosi aluksi toisella neljänneksellä likimain edellisen vuoden vastaavan ajankohdan tasolle, kunnes vajosi 18,9 % laskuun loka-joulukuussa.
- 3,7
18
Pohjois-Karjalan TRENDIT
ELINTARVIKEALALLA PELOT REALISOITUIVAT
- 2,7
Maakunnan elintarviketeollisuus notkahti miinukselle, kuten edellisessä julkaisussa ehdittiin pelätä. Viime vuoden alkupuoliskolla ala vielä kasvoi liki kahden prosentin vauhdilla, mutta vauhti painui 2,7 % miinukselle loppuvuodesta. Koko vuodelle summautui -0,4 %, minkä taustalla lienee mm. Venäjän viennin kuihtuminen.
Kehitys oli koko maan osalta samansuuntaista: ensimmäinen vuosipuolisko -1,3 %, toinen -0,6 ja koko vuoden tulos -0,9 %. Seutukunnittain tilanne näyttää hyvältä ainoastaan Pielisen Karjalan osalta, sillä alueella kirjattiin jälleen mainio 6,2 % kasvu. Alueen yrityksille kertyi euromääräises-
ti liikevaihtoa yli 800 000 euroa vuodentakaista ajanjaksoa enemmän. Joensuun seutukunnalla mentiin puolestaan pahasti alamäkeen, kun prosenteissa laskua oli 4,1 %, mikä euroissa tarkoittaa peräti 3,4 miljoonan pudotusta. RAUNO JUSSILA viestintäpäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
MAATILOILLA INVESTOINNIT ENTISTÄ SUUREMPIIN YKSIKÖIHIN Maakunnan maatiloilla investoinnit keskittyvät entistä suurempiin yksiköihin maito- ja nautatiloille. Myös kasvihuonetuottajat ovat tehneet merkittäviä investointeja. Elintarviketeollisuuden viimeaikaiset investoinnit maidon- ja lihanjalostukseen luovat uskoa alkutuotannon tulevaisuuteen. Venäjän viennin vaikeutuminen on vaikuttanut nopeasti tuottajahintoihin. Tuottajahintojen jatkuva lasku ja erityisesti lannoitteiden ja kalkin hintojen nousu koettelevat maatilojen taloutta. Maatilojen kannattavuus on heikentynyt. EU-ajan suurin tukiuudistus tuo monia muutoksia tilatasolle. Epäselvyydet tukiehtojen yksityiskohdissa vaikeuttavat tulevan kesän viljelyn suunnittelua. Kaavaillut muutokset tukien maksuaikatauluihin syksyllä 2015 vaikeuttavat tilojen maksuvalmiutta siirtymävaiheessa. Metsätaloudessa puukauppa on käynyt verkkaisesti. Teollisuuden puunostot ovat vähentyneet kolmanneksella. Myös sahatavaran heikko menekki vähentää teollisuuden ostoja. Tuontipuumäärät Venäjältä eivät ole kasvaneet ruplan romahduksesta huolimatta. Sellu- ja paperiteollisuus on kuitenkin tehnyt edelleen hyvää tulosta ja vireillä on useita merkittäviä investointeja lähimaakuntiin. Näillä hankkeilla on suuri positiivinen vaikutus myös metsäisiin maakuntiin kuten Pohjois-Karjalaan. PEKKA TAHVANAINEN yksikön päällikkö, maaseutu ja energia Pohjois-Karjalan ELY-keskus
METSÄTALOUS JA Pohjois-Karjala: liikevaihto elintarviketeollisuudessa sekä metsätaloudessa ja puunkorjuussa, miljoonaa euroa kuukaudessa 20
15 10-11 Elintarviketeollisuus
10
02 Metsätalous ja puunkorjuu
5
0
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
PUUNKORJUU 157 M€ Metsätalous ja puunkorjuu on nyt ensimmäistä kertaa mukana Trendit-julkaisussa. Viime vuoden liikevaihto oli n. 157 miljoonaa euroa, josta heinä-joulukuun tulos oli 82 miljoonaa. Alan liikevaihto on tuplaantunut vuodesta 2005.
+ 0,4
Viime vuoden kasvuluvut kulkevat sikäli ristiin, että viimeisellä vuosipuolikkaalla saavutettiin mieto 0,4 % kasvu, mutta koko vuoden lukema jäi miinukselle 1,4 %. RAUNO JUSSILA
Talouskatsaus 1/2015
19
k_68
100
7 6
80
5
60
4 3
+ 4,6
trendi
1 0
40
1 000 000 € / kk
2
20
koko maa 2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
0
k_M+N
30
200
Pohjois-Karjala: liikevaihto (Liike-elämän palvelut TOL M+N) 150 20 15
100
10 50
Tulevan kehityksen osalta näyttäisi siltä, että hinnat ovat lähdössä hienoiseen kasvuun. Jos talous lähtee kunnolla vetämään, trendinä voi olla alueellisten erojen jonkinasteinen lisääntyminen, sillä kasvu tuskin etenee kaikkialla samaa tahtia.
5
Pohjois-Karjalan TRENDIT
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
0
k_G
200 180
150
Pohjois-Karjala: liikevaihto (Kauppa TOL G)
160 100
140 120 100 80
50
60
1 000 000 € / kk
40
trendi
20 0
20
1 000 000 € / kk trendi
0
1 000 000 euroa
Osaltaan kiinteistöalan myönteistä kehitystä on vauhdittanut asuntokaupan osalta se, että vaikka taloustilanne on haastava ja luottamus tulevaan on koetuksella, myyntihalukkaita on paljon. Käytettyjen asuntojen keskimääräiset neliöhinnat olivat vuonna 2014 Pohjois-Karjalassa ja erityisesti Joensuussa laskussa. Kehitys kertoo ostajan markkinoista – ainakin niiden osalta, joilla on ollut varaa asuntokauppoihin ja sitkeyttä tinkimiseen.
indeksi (2010 = 100)
25 1 000 000 euroa
Toimialaan luetaan kuuluviksi kiinteistöjen myynti tai osto, kiinteistöjen vuokraus sekä muut kiinteistöpalvelut. Alan liikevaihto kääntyi useamman vuoden alamäen jälkeen Pohjois-Karjalassa kasvuun jo vuoden 2014 alkupuoliskolla. Vuoden jälkimmäisellä puolikkaalla kasvu kiihtyi jo kohtuulliselle tasolle (+4,6 %). Luku nosti kiinteistöalan neljänneksi nopeimmin kasvaneeksi toimialaksi tällä tarkastelujaksolla. Edelleenkään ei kuitenkaan aivan päästy valtakunnallisiin lukemiin (+6,1 %).
120
koko maa 2005 2005 2006 2006 2007 2007 2008 2008 2009 2009 2010 2010 2011 2011 2012 2012 2013 2013 2014 2014
0
indeksi (2010 = 100)
HYVÄSSÄ VEDOSSA
140
Pohjois-Karjala: liikevaihto (KiinteistöalaTOL 68)
8 1 000 000 euroa
KIINTEISTÖALA
9
indeksi (2010 = 100)
10
LIIKE-ELÄMÄN PALVELUT
PALASI KASVU-URALLE Liike-elämän palveluihin luettavien toimialojen kasvu notkahti vuoden 2014 alkupuoliskolla selväksi laskuksi. Vuoden jälkimmäisellä puoliskolla toimialaryhmän liikevaihto kuitenkin jälleen kasvoi. Kasvuprosentti (1,5 %) oli tosin varsin vaatimaton verrattuna alan kovimman kasvun jaksoihin, jolloin päästiin parhaimmillaan pitkälti yli 10 prosentin kasvulukuihin.
mainostoiminta ja markkinointi sekä erilaiset työvoiman vuokrauspalvelut. Talouden tyhjäkäynti vie ymmärrettävästi eväitä näiden alojen kasvulta.
+ 1,5
Liike-elämän palvelujen alle luettavista toimialoista monet kuuluvat aloihin, jotka ovat varsin suoraan sidoksissa yleiseen taloustilanteeseen ja myös maailmantalouden kehitykseen. Tällaisia aloja ovat mm.
Kaikkiin liike-elämän palveluihin kuuluviin aloihin eivät kuitenkaan päde samat lait. Esimerkiksi hallinto- ja tukipalvelutoiminnan kehitykseen vaikuttaa oleellisesti suhdanteista riippumaton megatrendi eli palvelujen sähköistäminen ja kokoaminen erikoistuneisiin, palveluja maanlaajuisesti tarjoaviin yksiköihin. Myös Pohjois-Karjalassa runsaasti työllistävä puhelinpalvelukeskustoiminta lukuisine yhteys- ja palvelukeskuksineen kuuluu
MONET TEKIJÄT JARRUTTIVAT
KAUPAN KEHITYSTÄ Kaupan alalta kertyy lähes 30 % Pohjois-Karjalan yritystoiminnan liikevaihdosta. Alan suuri painoarvo merkitsee sitä, että vaikka kaupan kehitystä kuvaavat prosentuaaliset muutokset eivät olisikaan suuren suuria, muutokset heijastuvat koko aluetalouden lukuihin. Kun kauppa ei vuoden 2014 jälkipuoliskolla käynyt aivan edellisvuotista tahtia – vähennystä kertyi 1,7 % – tämä merkitsi euromääräisenä lukuna yli puolta maakunnan kaikkien toimialojen reilun 30 miljoonan euron liikevaihdon laskusta. Lähes puolet kaupan liikevaihdon notkahduksesta kertyi puolestaan tax-free -kaupan arvon puolittumisesta vuoteen 2013 verrattuna. Kun tax-free -kaupan osuus on vain osa venäläisten matkailijoiden maakunnan kaupan alalle tuomasta piristysruiskeesta, voidaan arvioida, että ilman ruplan kurssin romahdusta ja venäläisten matkailijoiden määrän vähennystä kaupan kehitys olisi saattanut sinnitellä plusmiinusnollatulokseen
tai kevyesti kasvun puolelle. Vaikka Venäjän tilanne olisi ollut normaali, kauppa ei olisi päässyt lähellekään vuosikymmenen alun kovia, lähes 10 prosentin kasvulukuja. Suurimmat ja vaikuttavimmat ongelmat siis tulevat kotimaisen kulutuskysynnän hiipumisesta: kauppa ei käy eikä varsinkaan kasva totuttuun tapaan. Kaupan alan tuleva kehitys riippuu monesta tekijästä, joiden yhteisvaikutusta on vaikea arvioida. Maailmantalouden ja -politiikan tilanteen kehittymisen heijastusvaikutukset Suomen talouden kehitykseen määrittävät pitkälti suuria kehitystrendejä, mutta merkittäviä ovat myös tulevan hallituksen linjaukset liittyen niin verotus- kuin muihinkin poliittisesti päätettävissä oleviin ratkaisuihin, jotka vaikuttavat ostovoimaan ja alan toimintaedellytyksiin. Mittavia ovat myös kaupan alan toimintaympäristömuutosten vaikutukset. Verkkokaupan kasvu, digitalisoituminen, alan
tähän toimialaryhmään. Lakiasiain- tai laskentatoimenpalveluiden kysyntää taantuma ei vähennä, ehkä pikemminkin päinvastoin. Kokonaisuutena tarkastellen talouskehityksen haasteet hidastavat liike-elämän palveluiden kasvua, mutta varsinkin pidempää aikaväliä ajatellen alan kasvua kiihdyttävät paitsi odotettavissa oleva talouden elpyminen, myös palvelujen lisääntyvä digitalisaatio. Sen ajureina toimivat sekä tietotekniset sovellukset että yhtäältä myös säästöpaineet, jotka pakottavat hakemaan ratkaisuja ulkoistamisista ja sähköisistä palveluista.
- 1,7 yritysten verkostoituminen ja muuttuvat omistusjärjestelyt vaikeasti ennakoitavine lopputuloksineen ovat melkoisia muutosvoimia. Pidemmän aikavälin osalta ei voi myöskään liikaa korostaa väestörakenteen ikääntymisen ja muuttuvien kulutustottumusten kaltaisten tekijöiden vaikutusta. Suomalaisten verkkokauppaan käyttämistä euroista lähes puolet ohjautuu maan ulkopuolelle, mutta myös kotimaisten verkkokauppaa harjoittavien yritysten siivu on miljardiluokkaa, siinä on otettavaa myös maakunnan yrityksille. Lisäksi kannattaa muistaa, että ulkomailta tulevaan kilpailuun liittyviä haasteita kompensoi se, että verkkokauppa tarjoaa globaalit markkinat suomalaisille ja siinä sivussa myös pohjoiskarjalaisille yrityksille. Aivan lähiajan näkymät eivät ehkä ole valoisat, mutta potentiaali on suuri. KIMMO NIIRANEN maakunta-asiamies Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Talouskatsaus 1/2015
21
TIETOJENKÄSITTELYPALVELUT
YKKÖSENÄ KASVUSSA Aikaisempiin talouskatsauksiin verrattuna nyt on otettu käyttöön uusi ja rajatumpi toimialaluokitus – tietojenkäsittelypalvelut, johon ei kuulu mm. televiestintään ja radio- ja tv-toimintaan, kustannuspalveluihin ja elokuvien tuotantopalveluihin liittyviä toimintoja. Nykyisellä luokituksella on kaksi päälukua, joista ensimmäisenä ovat tietokoneiden ohjelmointi- ja konsultointipalvelut ja niihin liittyvät palvelut joita ovat mm. ohjelmointi, konsultointi, hallinta- ja asennuspalvelut. Toisena päälukuna ovat tietopalvelut kuten sovelluspalvelut, verkkoportaalit, tietojenkäsittely- ja internet-palvelinpalvelut, suunnittelu- ja kehittämispalvelut. Suora vertailtavuus aikaisempiin talouskatsauksiin ei siis ole yksi yhteen. Tietojenkäsittelypalvelujen toimiala otti ykkössijan liikevaihdon kehityksessä. Vuoden 2014 lopun kasvu oli 7 % ja koko vuonnakin päästiin 8,1 %. Myös edellisvuoden kehitys oli suotuisaa (+6%).
+ 7,0
Suuret kuukausiheilahtelut voinevat selittyä vielä alan suhteellisen pienestä liikevaihdon määrästä, joka oli puolessa vuodessa n. 23,5 miljoonaa euroa ja vuodessa 47,5 miljoonaa euroa. Vaihtelu toisaalta mahdollistaa alan voimakkaankin kasvupotentiaalin. Yksityiskohtaisempi tarkastelu paljastaa, että neljännesvuosittainen alan liikevaihto on pienentynyt vain kahtena jaksona kymmenen viimeisen vuoden aikana. Toimialan yritysten lukumäärä on ollut 90 parin vuoden ajan. Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu kasvu Pohjois-Karjalassa jäi prosentin verran miinukselle, joten siihen verrattuna toimialan kehitys on hyvässä vauhdissa. Alan odotukset ovat suuret, koska kehittämistoimenpiteiden kärkeen on yhä voimakkaammin noussut digitalisaation lisääminen kaikessa elinkeinotoiminnassa ja palveluissa. Sen toteuttamisessa alan yritykset ovat avainasemassa.
Ensimmäisen vuosineljänneksen 14,8 % kasvupyrähdyksen jälkeen Pohjois-Karjalassa tilastoitiin myös loppuvuoden kuukausina mittavia kasvulukemia. Kehitys tosin oli varsin vaihtelevaa, esimerkkeinä elokuun 36,2 prosentin nousu ja marraskuun 10,1 prosentin lasku.
JARMO HEISKANEN tietopalvelupäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
KULJETUSALAN LASKU LOIVENI Kuljetuksen ja varastoinnin toimialan alkuvuonna 2014 alkanut hienoinen alamäki loiventui loppuvuodesta, liikevaihto pysyi lähes vertailuajankohdan tasolla ja laskuksi jäi niukasti riman alittava 0,2 %. Valtakunnan tasolla kehitys oli aavistuksen verran heikompaa (-0,5 %).
taantumassakin pitänyt varsin hyvin pintansa. Alan tilannetta on helpottanut myös öljyn hinnan lasku, joskaan se ei ole näkynyt niinkään kuljetusalan yritysten vaan asiakkaiden katteissa.
rattuna vuoden 2014 lopun tilanteeseen. Itäsuomalaisten yritysten näkymät eivät poikkea oleellisesti valtakunnallisista, joskin metsäalan kuljetuksia hoitavien yritysten tilanne on keskimääräistä haasteellisempi.
Alan lähikuukausien kehitystä arvioivan SKAL ry:n valtakunnallisen barometrin mukaan kuljetusalan yritysten kuljetusmäärien ja liikevaihdon arvioidaan edelleen hieman laskevan ver-
KIMMO NIIRANEN
- 0,2
Osaltaan kuljetusalan kohtuullisena säilynyttä kehitystä Pohjois-Karjalassa selittää se, että maakunnan teollisuus on
22
Pohjois-Karjalan TRENDIT
maakunta-asiamies Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
k_luova_talous
Pohjois-Karjala: liikevaihto (Luova talous TOL 28)
150
30 25 20
Euromääräisesti alan suuruus oli maakunnassa viime vuonna n. 234 miljoonaa euroa.
100
15 10 5
Luovan talouden alaa käsitellään tässä julkaisussa nyt ensimmäistä kertaa. Alaan kuuluu yrityksiä, jotka tekevät mm. painotyötä, kustannustoimintaa, arkkitehtipalveluja ja mainostoimistotyötä. Lisäksi mukana on kulttuuri- ja taidealan yrityksiä kuten taide- ja antiikkiliikkeitä.
200
0
50 1 000 000 € / kk trendi 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
+ 0,8
Ala on ollut lähiaikoina alavireinen, mutta juuri viime vuoden jälkimmäisellä vuosipuoliskol-
la tapahtui piristymistä. Viimeiseen kvartaaliin ajoittuva 2,6 % nousu aikaansai koko vuosipuolikkaalle lievän 0,8 % kasvun.
VAU – ROBOTTEJA,
SIMULAATTOREITA JA 3D:TÄ Joukko maakunnan kehittäjiä tutustui nuoruuden innolla Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän simulaatioympäristöön, jossa tarjolla oli sekä robotteja, hitsaussimulaattori että 3D-tulostusta. Vierailumahdollisuus avautui helmikuussa ennen Pokat-maakuntaohjelman seminaaria. Peltolankatu 23:n opetustiloihin on suunniteltu, rakennettu ja investoitu teknologiateollisuuden vaatimusten mukainen laaja-alainen kone- ja metallialan simulaatio- oppimisympäristö monipuoliseen opetuskäyttöön. Tavoitteena on ollut luoda oppimisympäristö yläkoulujen tekniikkakerhoista lähtien aina ammattikorkeakoulun insinööriopintoihin saakka.
RAUNO JUSSILA viestintäpäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Talouskatsaus 1/2015
23
indeksi (2010 = 100)
LUOVI PLUSSALLE
35
1 000 000 euroa
LUOVA TALOUS
40
YKSITYISEN SEKTORIN LIIKEVAIHDON JAKAUTUMINEN POHJOIS-KARJALASSA 2014 i Ka oi st vo Elintarviketeollisuus
30
Muu teollisuus
198
Kiviteollisuus
198 Muovituotteiden valmistus
€
M€
432
6M
en Rak
690
589
t 72
€ M
ta
en min
790
iala
69
m
Puutuoteteollisuus
se
a nt
81 M i s lou to € sj i m ap in uu ta n 12 ko Hall 9 rju into - ja u 1 M€ tuki 5 7 palv M€ elut oim inta 222 M€ Kuljetus ja varast ointi 263 M€ äta
Teollisuus 2 236 M€
Metalliteollisuus
la
Tukku- ja vähittäiskauppa 1 801 M€
st öa
hi
ra vit
oim ut t
te i
u lo
ja
Mu
in
ja
Me ts
s-
Ki
ta
itu
in
jo
m
Ma
Julkaisija: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto/ETKO-hanke Päätoimittaja: Rauno Jussila Tilastoaineisto: Tilastokeskus, Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Aineistojen käsittely, taulukot ja kuviot: Tuukka Arosara ja Hanna Silvennoinen, ETKO-hanke Graafinen suunnittelu ja taitto: Laura Jussila Kuvat: Eija Hiltunen (kannet, s. 12-14), Jarno Artika (s. 2-3), Rauno Jussila (s. 4-5, 8, 16-19, 23), Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI (s. 6), Vastavalo/Merja Otronen (s. 7), Stockvault (s. 10-11, 15), Annika Sutinen/Fabrik (s. 12-13), Karelia Expert Matkailupalvelu Oy (s. 20-21), freeimage (s. 22) Painatus: Kopio Niini Finland Oy Painosmäärä: 1 700 kpl Ilmestyminen: kaksi kertaa vuodessa