Inari-Saariselkä talvilehti 2014-2015

TALVI

Löydä aito Lappi – INARISAARISELKA.FI

REVONTULIJAHDISSA KAMERAN KANSSA s. 22 Luontokuvaaja Martti Riikosen vinkkejä niin yötaivaan kuvaajille kuin katsojillekin.

PORO ON LUOTU PAKKASEEN s. 28

TUNTURILADUT s. 4 Saariselän maastossa risteilevä latuverkosto palveluineen tarjoaa avotunturihiihtoa parhaimmillaan.

SISÄLLYS / PÄÄKIRJOITUS S. 3 TUNTURILADUT S. 4

s.

18

KEVÄT ON PARASTA AIKAA ULKOILUUN S. 6 ERÄMAASSA SUKSILLA S. 8 PIETARINKADUN OILERS S. 10 TAPAHTUMAKALENTERI S. 12 RINNEALUEEN TONTIT S. 16 VIIKKO-OHJELMA S. 21 REVONTULIJAHDISSA KAMERAN KANSSA S. 22 KOIRALADUT S. 26 PORO ON LUOTU PAKKASEEN S. 28 RINNETURVALLISUUS S. 30

MOOTTORIKELKKAILUA LUMEN JA JÄÄN LUVATUSSA MAASSA.

Sipoolainen Veli­Tapio Harju on kelkkaillut Lapissa jo useamman vuoden.

Kaikki lähti aikoinaan siitä, että Harjun Saariselällä töissä ollut tuttava houkutteli mukaan kelkkailemaan – siitä jäi kipinä.

5

HYVÄÄ SYYTÄ

VIETTÄÄ JOULU POHJOISESSA!

s.

MAPINARI.FI S. 31

14 MAKUMATKA AARNIMETSISTÄ MERELLE.

SAVOTTAKAHVILA S. 32 TAPANI LAPPALAINEN S. 34

Lapin lomalla syöminen on elämys.

PALVELUHAKEMISTO S. 36

s.

15

Kaukana Pohjoisessa talvi 2014 Kustantaja Inari-Saariselkä Matkailu Oy Kelotie 1 / Siula, 99830 Saariselkä www.inarisaariselka.fi

2

Päätoimittaja Inari-Saariselkä Matkailu Oy Tarja Manninen tarja.manninen@inarisaariselka.fi

Lehden ilme ja taitto 358 Painopaikka Lönnberg Painot Oy

www.inarisaariselka.fi

INARI – SAARISELKÄ

TALVI

PÄÄKIRJOITUS /

TAVATAAN KEVÄTHANGILLA!

K TARJA MANNINEN, PÄÄTOIMITTAJA

INARI – SAARISELKÄ

un Etelä-Suomessa jo siirrytään pihojen laittamiseen, pohjoisimmassa Lapissa alkavat vuoden parhaat kelit. Huhtikuun aurinkoiset kevätpäivät houkuttelevat tunturiin hiihtämään, pilkkimään rautuja ja kelkkailemaan.

Huikeista olosuhteista nauttivat yleensä vain paikalliset, sillä pääsiäisen jälkeen suurin osa matkailijoista laittaa suksensa varastoon odottamaan seuraavaa talvea.

Täkäläiset sen sijaan odottavat jo innolla keväisiä viikonloppuja ja pitkiä hiihtoretkiä tunturiin. Repussa on mukana syötävää ja juotavaa koko päiväksi. Itselläni on tapana ottaa mukaan kevätretkelle myös kirja. Etsin sopivan lämpimän paikan, missä sitten juon kahvia, syön eväsleipiä ja luen, kunnes iltapäivä alkaa kallistua kohti iltaa. Päivät ovat huhtikuun lopulla pitkiä, sillä yötön yö alkaa jo toukokuun lopussa.

Monet perheet suuntaavat tunturijärville rautu­ pilkille. Kelkan ja reen päällä kulkevat lisäksi mm. poron­ taljat, kuivalihat, nokipannu ja pilkkivehkeet. Ruokaa on

mukana koko päiväksi vaikka saalis jäisikin laihaksi.

Pääasiahan ei ole kalansaalis, vaan päivä huikeassa auringon paisteessa, hohtavien hankien keskellä.

Illalla saunan ja ruuan jälkeen kasvot hehkuvat punaisina. Huhtikuun aurinko tarttuu ihoon usko­ mattoman nopeasti!

Miksi suomalainen hiihtokansa hiihtää vain silloin kun kaikki muutkin hiihtävät? Huhtikuussa tunturissa olisi tilaa olla ja nauttia rauhasta taukotuvilla. Unohtaa talven kiireet ja kadota sinne, missä kuuluvuusalueista ei ole tietoakaan – tunturissa ollaan off-line myös hen­ kisesti. Vasta toukokuussa Lapin kevät saavuttaa tämän pohjoisimmankin kolkan ja tunturiin ilmestyy pälviä.

Täällä eletään seitsemän kuukautta lumen keskellä ja nautitaan siitä viimeiseen luminietokseen saakka.

Mitä jos kokeilisit itsekin? Tutustu lehtemme juttuihin ja tiedät, missä pääset nauttimaan rauhallisista huhti­ kuun hetkistä tunturissa.

Tavataan keväthangilla!

3

TEKSTI & KUVAT: INARI-SAARISELKÄ MATKAILU OY

TUNTURILADUILLA MAISEMAT EIVÄT LOPU KESKEN Saariselän maastossa risteilevä latuverkosto palveluineen tarjoaa avotunturihiihtoa parhaimmillaan. Ladut kiertelevät tunturilta toiselle ja sukeltavat sopivin väliajoin metsän siimekseen – ja taas uudelle tunturille. Polveilevat maasto­ muodot ja pitkä hiihtokausi tarjoavat hiihtäjälle valinnanvaraa.

Varaudu laturetkelle huolella

Seuraa säätiedotusta ja suunnittele sen mukaan. Tuulisella säällä kannattaa valita metsäisempiä, alavampien maiden reittejä, sillä avotunturilla tuuli tuiskuttaa helposti piiloon vasta-ajetutkin ladut. Aurinkoisina päivinä kannattaa torjua hangen häikäi­ syt aurinkolaseilla. On myös hyvä muistaa, että tunturissa sääolot saattavat vaihtua yllättävän nopeasti!

Varaa mukaasi juomista ja retken pituudesta riippuen myös evästä. Tulistelu­ paikoilla on mukava hörpätä kuppi kuumaa. Tulitikut tulee pitää taskussa kosteu­ delta suojattuna. Ne eivät paljon paina, mutta voivat olla korvaamattomia, jos retki odottamatta venyy. Taukoja varten kannattaa varata mukaan ylimääräinen lämmin paita tai takki. Myös tuulenpitävä päähine on tärkeä varuste hiihtoretkillä – huipulla tunnetusti tuulee!

Erämaassa kannattaa luottaa enemmän maalaisjärkeen kuin puhelimeen. Kännykkä on silti hyvä ottaa taskuun, vaikka kuuluvuus ei ole aina hyvä tai avun tuominen yksinkertaista. Jos onnettomuus kuitenkin sattuu, eikä maastosta päästä omin voimin pois, soita hätänumeroon 112.

REITTIVINKKEJÄ Saariselkä–Rumakuru, 6 km/suunta

Latu kulkee kurun pohjaa myötäillen. Rumakurulla voit pitää evästauon joko päivätuvassa tai vanhassa tuvassa. Takaisin Saariselälle voit hiihdellä esimerkiksi Vahtamapään kautta tunturimaisemia ihaillen.

Saariselkä–Kaunispää–Moitakuru, 12 km/suunta

Kaunispäällä ja Palopäällä voit pysähtyä ihastelemaan Saariselän alueen mahtavia tunturimaisemia. Upea maisemareitti!

Kiilopää–Rautulampi–Luulampi–Kiilopää / 23 km

Kiilopäältä avautuvat mahtavat reitit Urho Kekkosen kansallispuistoon – tässä yksi! Mahdollisuudet evästaukoon Niilapään poroerotuspaikalla, Rautulammen päivä­tuvalla tai Luulammella.

Saariselkä–Kulmakuru–Laanila–Saariselkä / 30 km

Upea luonnonlatu! Kunto kohenee huomaamatta komeita maisemia ihaillessa.

4

INARI – SAARISELKÄ

TALVI INARI – SAARISELKÄ

5

Kevät on parasta aikaa ulkoiluun POHJOISESTA LAPISTA LÖYDÄT KEVÄTAURINGON VALOA JA LÄMPÖÄ – LUMESTA TINKIMÄTTÄ.

Valkoinen lumi on Inari­Saariselälle luonteenomainen elementti, sillä talvikausi kestää reilusti yli puoli vuotta.

Talvi jakaakin alueella antimiaan pitkälle kevääseen: aina toukokuuhun asti.

Kun siis etelässä puut ovat hiirenkorvalla, Lapissa nautitaan edelleen lumesta ja jäästä – toki auringon jo lämmittäessä. Kevät onkin siksi mainiota aikaa esimer­ kiksi tunturihiihtoon hankien kimaltaessa tai kalaonnen kokeilemiseen pilkkireissulla. Valoa riittää pitkälle iltaan.

6

Hanget ovat paksuimmillaan maalis­huhtikuun vaihteessa, jolloin lunta voi olla lähes metrin verran.

Tuntureilla ne säilyvät yleensä vielä pitkälle touko­ kuuhun. Pikku hiljaa muuttolintujen myötä kevättalven hohtavat hanget ja ulkoilusäät vaihtuvat heräävään kesään ja kasvukauteen.

Luonnosta nauttimisen lisäksi Lapin keväässä saa kaupan päälle vielä komean rusketuksen!

INARI – SAARISELKÄ

TALVI INARI – SAARISELKÄ

7

TEKSTI: IDA IKONEN KUVAT: KIRSI UKKONEN

Erämaassa KELPAA HYPÄTÄ SUKSILLE – TAI LUMI­KENGILLE!

Retkeilijä voi hyödyntää poromiesten kelkkajälkiä erämaassa hiihtäessään

8

INARI – SAARISELKÄ

Otsamon latu vie hiihtäjät Juutuan rantoja seuraillen aina Inarin oman kylätunturin, Otsamon, huipulle 419 metrin korkeuteen.

Sieltä avautuvat maisemat Inarijär­ ven laajoille selille ja aina Lem­ menjoen tuntureille saakka. Vanha palovartijan maja huipulla palvelee nykyisin päivätupana ja tarjoaa oivat puitteet levähdyshetkelle.

Otsamon lenkille tulee mittaa noin 19 kilometriä.

Pielpajärven latu seurailee ensim­ mäiset kuusi kilometriä moottorikelkkauraa.

Puntsijärvellä seitsemän kilometrin päässä Siidasta on reitin ensimmäinen taukopaikka.

Laavulta hiihtoreitti jatkaa Ison Pielpajärven poikki kohti erämaakirkkoa. Pielpan kentällä on tulentekopaikka sekä päivätupa, jossa on mukava nauttia eväitä. Tunnelmallisessa, 1700­luvulla rakennetussa kirkossa kannattaa pistäytyä – se on avoinna ympäri vuoden.

Paluu Pielpajärveltä käy Pielpavuonon kautta, josta latu kulkee Inarijärven rantoja kierrellen takaisin Siidan pihaan.

Hammastunturin ja Muotkatunturin alueet soveltuvat vaativaan talviretkeilyyn.

Maastossa ei muutaman kämpän lisäksi ole palveluita, joten se on sopivaa vaellusmaastoa omien latu­ jen kulkijalle. Lumisessa erämaassa saa hiihtää vapaasti kaikkialla.

Poromiesten kelkanjäljet helpotta­ vat matkantekoa umpihangessa.

Erämaassa voi kohdata poromiehen työssään.

Nuorgamissa, Suomen ja EU:n pohjoisimmassa kylässä, voi tunturihiihtoa harrastaa esimer­ kiksi Fielbmajärven lähialueladulla, jota pitkin pääsee myös mukavasti Skaidijärvelle. Se on merkitty ja sitä huolletaan kevättalvella.

Tunturihiihdon lisäksi alueella on mainiot maastot myös lumikenkäilyyn. Lumikenkiä voi vuokrata Nuorgamin Loma­ keskuksesta.

Lemmenjoki on Suomen suurin kansallispuisto ja Euroopan laajimpia erämaa­alueita. Maastossa voi hiihtää vapaasti. Lemmenjoella on hiihtouraa yhteensä noin 30 km.

Sen varrella on tulentekopaikkoja sekä autio­ ja vuokratupia. Reitti kulkee jokilaaksossa Njurkulahdes­ ta aina Morgamojalle asti, myös Joenkieliselle on merkitty hiihtoura.

Joenkielinen on noin 9 kilomet­ rin päässä Njurkulahden kylästä sijaitseva tunturi. Sinne johtaa merkitty polku ja sieltä avautuvat komeat näköalat Lemmenjoki­ laakson ympäristöön. Lemmenjoen hiihtourat huolletaan ainoastaan muun huoltoajon yhteydessä.

myös koskemattomassa lumessa.

Lumikenkäilyä voi harrastaa melkein missä tahansa, mutta merkittyjä reit­ tejä löytyy Saariselältä, Kiilopäältä ja

kevättalvella Inarista. Monet alueen yrityksistä järjestävät opastettuja retkiä ja vuokraavat lumikenkiä.

Tietoa erämaa-alueista ja kansallispuistoista:

luontoon.fi

Lumikengillä voi kulkea omia polkujaan

Lumikengät ovat mukava ja taatusti kuntoa kohentavia liikkumisväli­ neitä, joilla voi valita omat reittinsä

Juutuan retkilatu seuraa Juutuan rantoja. Se kulkee etelä­ rantaa aina Haapakoskelle, missä hiihtäjien käytössä on päivätupa ja tulentekopaikka. Paluumatka takai­ sin kylälle sujuu joen pohjoispuolen mäntymetsässä mutkittelevaa latua pitkin. Juutuan latu on rengas­ reittinä kuljettaessa noin yhdeksän kilometrin mittainen.

TALVI

Inarin kirkonkylän lähei­ syydessä kulkevia retkilatuja pitkin pääsee päiväretkille Otsamotun­ turin, Pielpajärven ja Juutuanjoen kauniisiin maisemiin. Ne lähtevät Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidan pihasta ja niitä huolletaan 17.2.–18.4.2015. Maanantaisin ajetaan Juutuan, keskiviikkoisin Otsamon ja perjantaisin Pielpa­ järven latu. Siidassa on myynnissä Inarin retkeilyreitit ­kartta, jossa on myös hiihto­ ja lumikenkäilyreitit reittikuvauksineen.

Lumikenkiä vuokraavat paikalliset ohjelmapalveluyritykset, jotka järjestävät myös ohjattuja lumikenkäretkiä.

Katso palvelut sivuilta: 37–43

9

Yhdessä

LOREM EST /

TEKSTI: IDA IKONEN JA KIRSI UKKONEN KUVAT: JUHA PORTTI

tekemässä hyvää PIETARINKADUN OILERS SUOMEN HUIPULLA.

10

INARI – SAARISELKÄ

Kiekkoilijat vierailivat muun muassa Siidassa – mukanaan myös puolustajalegenda Reijo Ruotsalainen, jonka jääkiekkouraan mahtuu menestystä Suomessa ja ulkomailla sekä pelaajana että valmentajana.

– Oli kiva päästä käymään Siidassa ja tutustua saamelaiseen kulttuuriin – tällaista ei pääse näkemään etelässä. Vierailu täällä avartaa itse kunkin maailman­ kuvaa, hän kommentoi.

Ruotsalainen oli mielissään päästessään osallistu­ maan yhteisen asian puolesta. Illan ottelusta hän odotti etukäteen hienoa spektaakkelia.

Ivalossa pelaajat pääsivät nauttimaan vauhdikkaasta ohjelmasta, kun vesicrossin maailmanennätysmies Antti Holmberg joukkoineen esitteli pelaajille taitojaan.

Hyvää paikallisille ja lastensairaalalle

Otteluliput Tunturi-Kiekon ja Oilersin kohtaamiseen myytiin loppuun kolmessa päivässä. Ivalon jäähalli oli siis ääriään myöten täynnä. Kotijoukkue oli koottu seuran omista kasvateista, todellisista All Stars -pelaa­ jista, joista kaikki vastasivat kutsuun mielellään. Osa tapahtuman tuotosta menee paikallista nuorisotyötä tekevän TuKin hyväksi.

Toisena tukikohteena oli laajaa valtakunnallistakin huomiota saanut Uusi Lasten­sairaala 2017 -hanke.

– Upea huomata, miten tapahtu­ man aikaansaama tietynlainen 'hype' valtasi koko kunnan. Ihmiset haluavat olla yhdessä tekemässä hyvää, tapah­ tuman isä Mäkinen iloitsi.

JOSKUS SATTUU NIIN, ETTÄ PUOLIKSI VITSILLÄ HEITETYSTÄ IDEASTA KASVAA JOTAIN SUURTA. NIIN KÄVI MYÖS INARIN SUURTAPAHTUMASSA, JOSSA PIETARINKADUN OILERS LENSI POHJOISEMMAKSI KUIN KOSKAAN – HYVÄN ASIAN PUOLESTA TIETENKIN.

TALVI

P

ari vuotta sitten Hotelli Kultahipun johtaja Ismo ”Ipa” Mäkinen ideoi leikkimielisesti Scandinavian Hunks -ryhmän Petri ”Mauno” Ahosen kanssa hyväntekeväisyystapahtumaa, johon tuotaisiin mukaan show-otteluita pelaava jääkiekkojoukkue Pietarinkadun Oilers. Tapahtuman tarkoituksena olisi tuoda valoa inarilaisten kaamokseen järjestämällä "kerrankin jotain" myös paikallisille, eikä aina matkailupainotteisessa kunnassa totutusti pelkästään matkailijoille.

Pyörät pyörähtivät eteenpäin. Ahonen yhytti yhteen Mäkisen ja Oilersin Janne Kieman. Joukkue näytti yhteistyölle vihreää valoa ja valitsi Ivalossa järjestettävän tapahtuman yhdeksi vuoden pääkohteistaan. Seuraa­ vaksi Mäkinen aloitti neuvottelut paikallisen jääkiekko­ seuran, Tunturi-Kiekon eli kotoisammin TuKin, kanssa.

– Yhteistyö paikallisen seuran ja toimijoiden kanssa ylipäätään oli huikeaa, Mäkinen hehkuttaa.

– Yritykset lähtivät hienosti mukaan, mutta yhtään huonompana ei voi pitää talkoolaisten osuutta. Talkoo­ väkeä saatiin Sodankylää ja jopa Rovaniemeä myöten.

Jääkiekkospektaakkelin myötä lähti alulle myös uutta hedelmällisestä yhteistyötä yritysten välillä.

– Hyvän jakaminen kiinnostaa. Pienellä paikka­ kunnalla kaikkien on yhdessä, keskinäisestä kilpailusta huolimatta, pyrittävä kohti yhteistä hyvää.

Mäkinen oli erittäin tyytyväinen myös Inarin kunnan panokseen. Kunnanjohtaja Reijo Timperi toimi tapahtu­ man virallisena suojelijana ja pudotti lauantai-illan pelin aloituskiekon. Lisäksi tukemassa tapahtumaa oli kunnan elinkeinoista ja kehityksestä vastaava Nordica.

– Olemme ylpeitä kunnanjohtajan mukana olosta.

Tietenkin oli hieno nähdä, kuinka kunnassa nähdään tapahtuman merkitys koko alueelle, Mäkinen iloitsee ja jatkaa: – Siinä koettiin yhdessä tekemisen tärkeys. Tapah­ tumalla on positiivinen vaikutus myös alueen matkailu­ markkinoinnille, vaikka tärkeintä on tietenkin olla tukemassa hyvää asiaa.

Kulttuuria ja luontoa Inarissa

Koska Oilers osallistui otteluun hyväntekeväisyyspohjalta, inarilaiset yritykset ja tapahtuman järjestäjät halusivat, kuten hyvien isäntien kuuluu, järjestää joukkueelle ren­ touttavan valmistautumispäivän.

Ohjelma oli järjestetty Inarin kunnan alueella.

Pohjoiseen saapuneille pelaajille haluttiin tarjota jotain ainutlaatuista, mitä he eivät muualla tulisi kokemaan.

Kurri, Kiema ja Saukkonen Freddyn kanssa Ivalon jäähallissa 4.10.2014 Pietarinkadun Oilers Inarissa.

INARI – SAARISELKÄ

11

TAPAHTUMAKALENTERI /

2014 16.11.

Toimeen tullaan -esitys Savottakahvilassa klo 17 Liput 7 euroa. www.savottakahvila.fi 18.11.

Kaamoksen katveessa -ilta klo 19 Paikalliset tähdet Lauri Tammela (laulu) ja Jukka Huhtamella (haitari) esiin­ tyvät. Liput 15 euroa. www.savottakahvila.fi 20.– 23.11.

Kaamosjazz Saariselällä, Ivalossa ja Inarissa www.kaamosjazz.fi 22.11.

Talvikauden avajaiset Saarisellä.

Rinnekausi käynnistyy.

22.11.

Camera borealis & kaamosjazz Kaukana pohjoisessa – matka luontoon kuvin ja sävelin – konsertti Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. Klo 17.30.

12

21.– 23.11.

21., 24. ja 25.11.

3.12.

12.12.

Camera borealis – luonto-kuvatapahtuma Inarissa Inarissa kokoonnutaan marraskuussa 18. kertaa viikonlopuksi luontoku­ vien pariin, kun Camera borealis­luontokuva­ tapahtuma vietetään Ylä­Lapin luontokeskus Siidassa. Perinteikkäässä tapahtumassa uutta on yhteistyö Kaamosjazz­ tapahtuman kanssa sekä Suomen luontokeskus Haltiaan livestreamattavat luontokuvaesitykset.

Camera borealiksen teemana on tällä kertaa Karhuja ja kiirunoi­ ta – pohjoista elämää kuvaamassa. Camera borealis ­ohjelma koko­ naisuudessaan www.siida. fi/kalenteri. Lisätietoja Ylä­Lapin luontokeskus Siidasta puh. 0205 647740 tai siida@metsa.fi.

Kairan kulkijat -musiikki-teatteriesitys klo 19 Esityksen kesto 1 h 30 min. Liput 20 euroa ennakkoon Savotta­ kahvilasta: 0400 603 903. www.savottakahvila.fi

Yhteislauluilta Esa Roineen johdolla klo 19 Vapaa pääsy. www.savottakahvila.fi

Kultakylän Jazz pikkujoulut Mariah Hortans & M. Sandberg Duo – Christmas Jazz concert www.tankavaara.fi

20.– 24.11.

Talvisotahiihto Kiilopään Koukkaus www.kiilopaa.fi

Greenland Eyes Elokuvafestivaalit Sajoksessa Inarissa www.sajos.fi 22.– 23.11.

Fis-hiihtokilpailut Saariselllä

25.11.

Rovaniemen teatteri – S.O.S. Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa. www.sajos.fi 26.11.

Yhteislauluilta Esa Roineen johdolla klo 19 Vapaa pääsy. www.savottakahvila.fi 28.11.

Lauluja Lapista ja maailmalta -ilta klo 19 Liput 15 euroa. www.savottakahvila.fi 30.11.

1.12.

Lauluja Lapista ja maailmalta -ilta klo 19 liput 15 euroa. www.savottakahvila.fi

5.12.

Kultakylän Rock pikkujoulut Bändinä Tervettä Tavaraa www.tankavaara.fi 6.12.

12.– 13.12.

Duodji markkinat Inarin Sajoksessa www.sajos.fi

Itsenäisyyspäivän yllätysillallinen Laanilan Kievarissa klo 18. www.laanilankievari.fi

12.12.

5.– 6.12.

Kaamoksen katveessa -ilta klo 19 Paikalliset tähdet Lauri Tammela (laulu) ja Jukka Huhtamella (haitari) esiintyvät. Liput 15 euroa. www.savottakahvila.fi

Erik Wasama ja Aavikkokauriit Perinteinen Joulubuffet katettuna klo 18–21 www.hotellikultahippu.fi 15.11.– 6.12.

Sajoksen klubi-ilta Inarissa www.sajos.fi 16.12.

Monotanssit Hotelli Laanihovissa 11.12.

Joulumarkkinat Koilliskairan luonto­ keskuksessa

Katso lisää tapahtumia: inarisaariselka.fi

12.12.

Zorbas esiintyy Perinteinen Joulubuffet katettuna klo 18–21 www.hotellikultahippu.fi

INARI – SAARISELKÄ

16.– 17.1.

Zorbas esiintyy Perinteinen Joulubuffet katettuna klo 18–21. www.hotellikultahippu.fi

Tunturiblues Saariselällä www.tunturihotelli.fi

24.12.

Skabmagovat Skábmagovat­alkuperäis­ kansojen elokuvafestivaa­ lit tuo esille saamelaista elokuva­ ja tv­tuotantoa. www.skabmagovat.fi

Perinteinen Joulurauhan julistus Kaunispään Huipulla.

26.12.

”Kuin sarvet poron otsaluussa” Lapin lauluja ja runoja konsertti Kiilopäällä www.kiilopaa.fi 31.12.

Uudenvuoden bilheet Tankavaaran taphaan www.tankavaara.fi 31.12. klo 24.00

Saariselällä räiskyvät ilotulitukset Tapahtumatorilla. www.tunturihotelli.fi

2015 7.1. ja 13.1.

Aurora borealis -ilta englanniksi Siidassa keskiviikkona 7.1. ja tiistaina 13.1. klo 18.00 Liput: 6€/aikuiset, 3€/ lapset 7–17­vuotiaat, lapset alle 7­vuotta ilmai­ seksi. Luontoillan järjestää Ylä­Lapin luontokeskus Siida.

Emma Salokoski Ensemble esiintyy Kaamosjazzeilla.

22.– 26.1.

6.2.

Saamelaisten kansallispäivä.

Siidassa on avoimet ovet Saamelaisnuorten taidetapahtuma – näyttelyn avajaiset. www.siida.fi 11.2.

Markus Varesvuon valokuvanäyttelyn avajaiset ja luontotilta Siidassa.

Tilaisuus on kaikille avoin ja sinne on vapaa pääsy. www.siida.fi

10.10.2014–8.2.2015

1.3–1.5.

10.– 11.4.

Monotanssit päivittäin Laanihovissa.

Koiravaljakkokisat Gold Rush Run www.tankavaara.fi

17.3.

Klo 18.00.

Luontoilta naaleista, Antti Haataja www.siida.fi 24.3.

Etelä-Pohjanmaan Poliisilaulajien konsertti Lapland Hotel Riekonlinnassa www.poliisilaulajat.fi 27.– 29.3.

Porokuninkuuskilpailut Inarissa

17.2.

3.4.

Klo 18.00. Revontuliluontoilta, Martti Rikkonen www.siida.fi

Vaskoolihiihto Saariselällä

3.3.

Luontoilta: Lapin monimuotoinen hyönteislajisto, Jukka Salmela www.siida.fi

4.4.

Pohjoiskalotin porojen kiihdytysajot & Suopunginheittokisa www.tankavaara.fi

Viikoilla 11– 16

Stand-up illat perjantaisin klo 22 Santa's Hotel Tunturi www.tunturihotelli.fi

Veden kuvia – Inarinsaamelainen sielunmaisema valokuvissa.

1.11.2014–1.2.2015

Iria Ciekca Schmidtin taidenäyttely.

Enontekiöllä syntyneen saamelaisen kuvataiteilija Iria Ciekca Schmidtin teokset pohjautuvat saamelaiseen mytologiaa www.siida.fi

Viikolla 14

Parsaviikko Ravintola Kaltiossa www.tunturihotelli.fi

SIIDAN VAIHTUVAT NÄYTTELYT 26.9.2014–18.1.2015

Löytöretki Vihreälle vyöhykkeelle.

Näyttely kertoo Fen­ noskandian Vihreäs­ tä vyöhykkeestä eli luonnonsuojelualueiden helminauhasta Norjan, Venäjän ja Suomen valtiollisten rajojen läheisyydessä.

KULTAMUSEON NÄYTTELYT

Kultamuseon perus­ näyttely kertoo Lapin värikkäästä kultahistorias­ ta. Vaskoolinmuotoisessa Golden World ­raken­ nuksessa on näyttely­ osioita yli 20 eri maasta.

Kulta sarjakuvissa ­näyttely 31.12.2014 saakka. www.kultamuseo.fi

TALVI

19.12.

Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään

SANTA’S HOTEL TUNTURIN KEVÄÄSSÄ TÄHTIESIINTYJINÄ MM. 13.03.15 pe

18.03.15 ke

27.03.15 pe

02.04.15 to

10.04.15 pe

Sami Hintsanen & Fakta Beat

Janna

Timo Rautiainen & Neljäs sektori

Popeda

Tuure Kilpeläinen

14.03.15 la

28.03.15 la

03.04.15 pe

11.04.15 la

Arja Koriseva & Fortuna

Mamba

Virve Rosti & Toyboys

08.04.15 ke

www.tunturihotelli.fi

Sami Hintsanen & Fakta Beat 17.03.15 ti

Kyösti Mäkimattila & Varjokuva

INARI – SAARISELKÄ

19.03.15 to

21.03.15 la

Taikakuu

Irina

01.04.15 ke

25.03.15 ke

Matti ja Teppo & Horizone

Sinitaivas

Jari Sillanpää & Men in Black Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään

13

JOULU /

5 HYVÄÄ SYYTÄ

Viettää joulu pohjoisessa.

1. Pohjoisesta Lapista

3.

VALKEA JOULU

löydät joululauluista tutut hanget korkeat, nietokset.

2. Lappi on joulupukin koti!

JOULUPUKKI

TALVISTA TEKEMISTÄ

Tarjolla päivittäin mm. laskettelua, hiihto- ja lumi­ kenkäretkiä sekä revon­ tuliretkiä moottori­kelkoilla ja poroilla.

4.Tykkylumiset puut, revon­ 5.

UPEA LUONTO

tulet ja kaunis kaamos­aika takaavat tunnelman, jota et muualta löydä. Kaamos ja revontulet tuovat pohjoisen jouluun omat taianomaiset piirteensä.

MAJOITUSJA RAVINTOLA­VAIHTOEHTOJA MONEEN MAKUUN

Jokaiselle jotakin, halusitpa sitten nauttia luonnon hiljaisuudesta tai iltariennoista palveluiden parissa.

ESIMERKKEJÄ JOULUNAJAN TAPAHTUMISTA: 23.12. klo 17.00–17.30 Kiilopäällä Kynttilä­­kirkko metsässä, tunturin kupeessa.

24.12., 25.12. ja 26.12.

Kiilopäällä lämpiää perin­ teinen savusauna. Tarjolla myös kylmäkylpylä!

24.12 klo 9.00–12.00 Perinteinen joulu­puuro Laanilan Savotta­ kahvilassa.

14

24.12. kello 11.55 alkaen perinteinen joulurauhan julistus Kaunispään Huipulla.

Kaunispäälle järjestetään moottorikelkka-rekikulje­ tus Saariselän kylältä.

24.12. Kultakylän jouluillallinen Tankavaarassa.

24.12. Laanilan Kievarissa jouluaattona perinteinen suomalainen joulupöytä.

24.12. Perinteinen suomalainen jouluillal­ linen Siula-ravintolassa, Santa´s Hotel Tunturi.

24.12. Joulupöytä katettuna Hotelli Laani­ hovissa klo 18–21.

26.12. klo 14–17 Tapaninpäivän mono­ tanssit Hotelli Laani­ hovissa.

26.12. klo 20.45–21.45. ”Kuin sarvet poron otsa­

luussa”, Lapin lauluja ja runoja, Eero ja MarjaLeena Maggan konsertti Kiilopää-salissa. Vapaa pääsy.

28.12. klo 20.30–21.30 ”Duoddarii” – Saame­ laismusiikin konsertti Kiilopäällä, Tiina Aikio.

31.12. Uuden vuoden gaalaillalliset ja tanssit, räiskyvät ilotulitukset.

Saariselkä, Santa´s Hotel Tunturi.

31.12. Uudenvuoden bilheet Tankavaaran taphaan.

Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään

Lisää tapahtumia:

www.inarisaariselka.fi

INARI – SAARISELKÄ

RUOKA /

MaKumatka AARNIOMETSISTÄ MERELLE. Lapin lomalla syöminen ei ole pelkkä talvisten aktiviteettien vaatima energiatankkaus tai hengähdystauko, vaan päinvastoin elämys, jota kelpaa odottaa kieli pitkällä. Tarjolla on nimittäin todellista superruokaa: puhtaita luonnon antimia ja selkeitä, korkealuokkaisia makuja.

Lapland Hotel Riekonlinnan Lappilautanen sisältää mm. Inarinjärven kirkkaiden vesien mätiä, sieniä Kittilästä ja poroa paikallisilta palkisilta.

Hyvä ruoka ja kaunis kattaus ovat tärkeä osa myös erilaisten ohjelmapalveluiden, retkien ja pitkienkin safareiden kokemusta.

Monipuolinen ravintolatarjonta takaa sen, että sekä lähiherkuille persot nautiskelijat että pizzan ystävät löytävät mieluisen ruokapaikan. Ravintoloiden tunnelma on paitsi rento ja konstailemattoman lappilainen, myös vieraiden myötä yllättävän kansainvälinen.

Laanilan Kievarissa voi nauttia esim. hirven sisäfileetä punaviinikastikkeen, valkosipuliperunoiden ja papu-pekonirullien kera.

Katso alueen ravintolatarjonta

sivut 37–43

Ravintola Kaunispään Huippu saa talvella kauniin kuorrutuksen.

TALVI

P

ohjoisen Lapin makumatka kulkee tuntureilta ja ikimetsistä aina Jäämeren kylmille aalloille.

Tarjolla on niin lähipalkisten poroa kuin Inarin alueen viileiden ja puhtaiden vesien antimia. Perinteis­ ten lappilaisten liha­ ja riistaruokien lisäksi lautaselleen voi saada myös esimerkiksi kala­ ja äyriäisherkkuja (esimerkiksi Jäämeren kuningasrapuja), unohtamatta Lapin monipuolista sieni­ ja luonnonmarjasatoa.

Ravintola Petronellan herkullinen alkuruoka: lämminsavustettua lohta, talviomena pikkelsiä ja kanelimarinoituja kanttarelleja.

Santa´s Hotel Tunturin Makuja Pohjolasta -kauttaus on kevätalvella tarjolla 19.3., 26.3., 2.4., ja 9.4.

INARI – SAARISELKÄ

15

RINNETONTIT /

KAUNISPÄÄN RINNEALUEEN UUDET TONTIT MYYNTIIN. Laskettelurinteet tuodaan lähemmäs majapaikkoja.

Uusi yleiskaava antaa vauhtia Saariselän rakentamiselle. Se kaksin­ kertaistaa kerrosneliöt ydinalueella, joka laajenee parissa­kymmenessä vuodessa Kaunispään ja Iisakkipään suuntaan. Aluerakentaminen on jo käynnissä Kaunispäällä, jonne viime kesänä hyväksytty asemakaava tuo 72 uutta tonttia.

Katso tontteja:

www.inari.fi KUVA: PERTTI TURUNEN TEKSTI: HELENA SAHAVIRTA

16

"Inari-Saariselkä -matkailualueen ja Saariselän matkailukeskuksen tulevaisuus näyttää valoisalta. Uskomme, että ulkopuolisen maailman tilanne korjaantuu ja seuraavan kasvu­sykäyksen alkaessa Saariselkä on vahvoilla", arvioi Inarin kunnan elinkeinojohtaja Janne Seurujärvi. Kaksi vuotta sitten hyväksytty yleiskaava tuokin alueelle 160 000 uutta kerrosneliötä. Niiden rakentaminen merkitsee noin 400 milj. euron sijoituksia matkailu­keskukseen.

Ensimmäisen vaiheen asemakaavassa on yhteensä 84 000 kerrosneliötä, joista reilut 30 000 on nyt toteutumassa Kaunispään Rinnealueelle. Loput 54 000 kerros­ neliötä tulevat nekin sijoittumaan Kaunispään rinteille, vanhan pulkkamäen ja laskettelu­rinteiden väliin. Tämä alue otetaan käyttöön myyntitilanteen mukaan.

Rinnealueen rakentamisen myötä pulkkamäen yläosa jää pois käytöstä, alaosassa lasketaan kuitenkin mäkeä entiseen tapaan.

Aluerakentaminen käynnistyi Rinnealueella kesällä 2014 ja kadut, vesi- ja viemäri­ liittymät, sähköverkko ja laajakaista valmistuvat suurimmaksi osaksi ensi kesään mennessä. Päällyste vedetään kaduille kuitenkin vasta sitten, kun kaikki alueraken­ tamistyöt on tehty ja rakentaminen tonteilla käynnistynyt – siis kahden tai kolmen vuoden kuluttua.

INARI – SAARISELKÄ

lta

Pyhän Paavalin kappeli

Saariselkä

ettei autoa tarvita kulkemiseen.

"Tavoite on, että majapaikasta pääsee helposti sekä laskettelu­ rinteille että laduille. Asemakaavan toteutumisen jälkeen lähes 80 % asiakkaista on kävelymatkan päässä rinteiden uudesta palvelukeskuk­ sesta", Seurujärvi kertoo.

Rinnealueen tontit tulevat myyntiin loppuvuoden aikana.

Puolet tonteista on Metsähallituksen Laatumaalla ja toinen puoli Inarin kunnalla ja Saariselkä Oy:llä.

Aluerakentamisesta vastaa Inarin kunta, joka rakennuttaa alueen kadut ja valaistuksen. Saariselkä Oy rakennuttaa alueen vesi­ ja viemäriverkoston sekä laajakaistayhteydet. Ensimmäisen vaiheen aluerakentaminen maksaa yhteensä 4,1 miljoonaa euroa, josta kunnan osuus on 2,5 miljoonaa ja Saariselkä Oy:n 1,6 miljoonaa.

KAIKKI SAMASTA OSOITTEESTA

TALVI

"Tonttien hankkiminen on tehty mahdollisimman helpoksi ja ostajat pääsevät valitsemaan omansa vaikka nappaskengillä", Seuru­ järvi kertoo. Rinnealueen uudet tontit sijoittuvat entisen pulkkamäen molemmille puolille. Osa tulee uudelle alueelle vievän Vaeltajantien varteen ja osa rinteeseen sen keskivaiheille. Mökkien ja lomahuoneis­ tojen lisäksi alueelle tulee hotelli­ ja ravintolatontteja.

Kaavoituksessa on etsitty uusia mahdollisuuksia. Tonteille voidaan rakentaa ns. "kuumia petejä" eli esimerkiksi lomaosakkeita tai pienten mökkien kokonaisuuksia, joiden keskellä on yhteisiä palvelutiloja, esimerkiksi aamiaishuone. Näin keskustan tuntumassa olevia alueita saadaan tiiviimpään kaupalliseen majoituskäyttöön ja palveluita voidaan tuoda myös pienten majoitusyksiköiden lähelle.

Kiertoliittymän kohdalle Kaunispään alarinteeseen on varattu alue suurelle hotellille.

"Siihen toivotaan kansainväliset mitat täyttävää hotellikokonaisuutta, jolle haetaan sijoittajia myös ulkomailta", Seurujärvi kertoo. Hotellihanke on yhtenä esimerkkinä Saariselän kannattavuusselvityksessä, josta on tehty versiot suomen lisäksi myös englanniksi ja venäjäksi.

Rinnealueen asemakaavan toinen hotellitontti sijoittuu Kaunispään huipulle, jonne kaavaillaan yksilöllistä ja korkeatasoista hotellia.

Asemakaavassa on varattu alue myös uudelle laskettelurinteelle ja hissille, jotka tuovat laskettelukeskuksen lähemmäs keskustaa niin,

RINNEALUEEN TONTIT

Va e

Rinnealueen tontit sijaitsevat Kaunispään etelärinteellä.

jantie

MAJOITUKSET • LENNOT • OHJELMAPALVELUT • 24/7

Astu erämaahan Saariselän tunturimaisemiin!

Omaa kokemusta Lapista.

INARI – SAARISELKÄ

17

Moottorikelkkailua LUMEN JA JÄÄN LUVATUSSA MAASSA. Sipoolainen Veli-Tapio Harju on kelkkaillut Lapissa jo useamman vuoden.

Kaikki lähti aikoinaan siitä, että Harjun Saariselällä töissä ollut tuttava houkutteli mukaan kelkkailemaan – siitä jäi kipinä. Etelä-Suomessa lumet ovat aika ajoin vähissä, joten useimmat käyvät Lapissa asti moottorikelkkailemassa.

TEKSTI: INGA-BRIITTA MAGGA

KUVAT: VELI-TAPIO HARJU & INARI-SAARISELKÄ MATKAILU OY

18

INARI – SAARISELKÄ

Veli-Tapio Harju vetää moottorikelkkasafareita asiakkailleen.

TALVI

H

arju on vetänyt useita moottorikelkkasafareita oman työnsä ohessa asiakkail­ lensa. Harju vuokraa kelkat aina paikallisilta yrittäjiltä. − Se on helpoin tapa. Lisäksi joskus mukaan on lähtenyt paikallinen opas, joka on aina oman alueensa asiantuntija. He osaavat viedä kelkkailijoita aina uusiin paikkoihin. Harjun mielestä paras moottorikelkkasafari on parin päivän mittainen ja osallistujia viidestä kahdeksaan. − Joka reissulla aina joku putoaa pois uralta jääden umpilumeen kiinni. Jos kah­ deksan kelkkaa ajaa safarissa ja joka toinen putoaa vähän väliä uralta, niin voi kyllä sanoa, että matkan teko on melko hidasta.

Harjun mielestä Ylä­Lapissa on paljon hienoja moottorikelkkareittejä. Esimerkiksi Saariselältä Ivalon lentokentälle, jonka kupeesta puolestaan lähtee mainio reitti Hammastunturin kautta Inariin. Tällä reitillä on kaksi mukavaa taukopaikkaa, joista toinen sijaitsee Rautujärvellä. − Loppumatka on tosi vauhdikasta, vanhaa, mutkikasta tienpohjaa ja paljon hyppyjä.

Toinen taipale on Inarista Muotkatunturin kautta Kaamaseen ja sieltä Kiekharasjärven taukotuvan kautta Sevettijärvelle. − Muotkatunturista maisemat ovat kerrassaan mahtavat. Siellä voi sanoa, että nyt ollaan tosi­Lapissa, Harju kuvailee lumoutuneena.

Eläimiä ja vaarallisia tilanteita

Koiravaljakot kulkevat samoilla reiteillä kuin kelkat. − Yleensä sammutetaan koneet ja annetaan koirien jolkotella menemään pikku­ jaloillaan. Kyllä me sovimme samoille reiteille. Se täytyy vain huomioida, että ne ovat eläimiä ja meillä on koneet alla.

Tauko on paikallaan myös silloin, kun tielle tulee poroja. Niidenkin annetaan mennä rauhassa menojaan. − Ei lähdetä ajattamaan niitä läkähdyksiin. Poro on osa retkeä ja yleensä kamerat nousevat heti esiin, kun sarvipää nähdään. Porot ovat aika kesyjäkin. Monet tulevat viereen poseeraamaan.

Ulkopaikkakuntalaiselle moottorikelkkailijalle olisi tärkeää, että moottorikelkka­ urakartat olisivat aina ajan tasalla. − Toiveena olisi, että urakartat päivitettäisiin tietyin väliajoin. Maastoon on vedetty uusiakin reittejä, joita ei vielä löydy Metsähallituksen kartoista. Muun muassa viime talvena avattu kelkkaura Inarista Pokkaan ei näy kartoilla ollenkaan, Harju kertoo. − Ja näkyypä kartoissa vielä yksi taukotupakin esimerkiksi Kaamaseen mennessä Peltojärven läheisyyteen merkattuna, vaikka sen on joku käynyt polttamassa jo 10 vuotta sitten!

Kerran Harjulle sattui yllätys huonossa kelissä. Mies oli ajelemassa Sevettijärveltä Nellimiin Uimaniemen kautta. Tullessaan Märkävaarantien ylitykseen hän oli ajaa penkan takaa auton päälle: Tie tuli aivan yllättäen eteen ja Harju oli lentää penkan

19

Kun moottorisafarilla joku putoaa uralta ja jää kiinni umpi­lumeen, kaikkien apu on tarpeen.

päältä suoraan Hiluxin lavalle. Tätä ei olisi tapahtunut, jos varoitusmerkit olisivat olleet niille kuuluvilla paikoillaan. − Auton kuskina ollut tuskin huomasi koko tapah­ tumaa, ajeli vaan tuiskussa eteenpäin. Onneksi selvisin säikähdyksellä.

Harju ilmoittikin Metsähallitukselle varoitusmerk­ kien puuttumisesta.

Maastossa liikkuminen moottorikelkalla vaatii aina maanomistajan luvan. Metsähallitus ylläpitää moottori­ kelkkauria ja niillä kelkkailu on luvanvaraista. − Metsähallitus ottaa hyvin palautteita huomioon.

Jos uramaksuja pitää maksaa, tulee reitinpitäjän pitää huoli urista – ja siitä, että kartat ovat ajan tasalla.

Vinkit onnistuneelle safarille

Koiravaljakot kulkevat usein samoilla reiteillä kuin moottorikelkat.

20

Vinkki numero yksi kelkkasafarille on oikea vaatetus.

Ajovarusteet löytyvät toki vuokraajien tarjonnastakin.

Varahuppuja kannattaa ottaa mukaan, koska pää hikoi­ lee aina kypärän alla. Suojakypäräkin kannattaa valita vuokraamosta. Sehän on pakollinen kuljettajalle ja mat­

kustajalle. Myöskään varahanskat eivät ole pahitteeksi. − Toinen hyvä neuvo on muistaa pitää reilusti välimatkaa edellä ajavaan.

Peräänajo on yleinen moottorikelkkailijalle sattuva onnettomuus. Kelkan suurin sallittu nopeus reiteillä ja maastossa maa-alueella on 60 km/h, jääpeitteisellä vesialueella 80 km/h. Jos kelkkaan on kytketty reki, jossa kuljetetaan henkilöitä, on suurin sallittu nopeus 40 km/h. − Turha kiire kannattaa jättää pois. Muistetaan kat­ sella maisemia. Ja nauttia! Ettei tarvitse katsella seuraa­ vana päivänä vain postikortteja, että tuollaistako siellä olikin. Moottorikelkkailureiteillä ja muilla tieliikennelain tarkoittamilla teillä ajattaessa moottorikelkan kuljetta­ jalla tulee olla vähintään T-luokan ajokortti. Tien ulko­ puolella maastossa ja jäällä ajettaessa ei ajokorttia vaadita, mutta kuljettajan on oltava vähintään 15-vuotias. − Joskus kelkkaillessa sää saattaa huonontua nopeastikin tai kelkka mennä yllättäen rikki. Kaikkeen kannattaa varautua! Kannattaa myös muistaa, ettei puhelimen kenttä yllä maastossa kaikkialle, Harju muistuttaa.

INARI – SAARISELKÄ

VIIKKO-OHJELMA /

ESIMERKKEJÄ TALVEN VIIKKO-OHJELMISTA Pohjois­Lapin luonto ja ainutlaatuinen kulttuuri antavat tilaisuuden kokeilla talvisia aktiviteetteja, joita et muualta löydä. Voit sukeltaa päiväkausiksi "omaan juttuusi" tai löytää erilaista tekemistä loman jokaiselle vuorokaudelle. Tarjontaa riittää joka makuun omatoimisista harrastuksista paikallisten ammattitaitoisiin ohjelmapalveluihin.

MAANANTAISIN, KESKIVIIKKOISIN JA PERJANTAISIN

TANKAVAARAN KULTAINEN TALVIPÄIVÄ

3.12. alkaen.

Kullanhuuhdontaa sisäkullanhuuhtomolla – minkä löydät, saat pitää! Lisäksi koiravaljakkoajelu Kultakylän läheisyydessä, sisäänpääsy kultamuseoon, kahvi tai tee.

Lisätietoja: info@tankavaara.fi, www.tankavaara.fi

LUMIKENKÄRETKI TALVISEEN LUONTOON

Klo 10–12 Lapin Safarit Lisätietoja: www.lapinsafarit.fi TIISTAISIN

TIISTAISIN, KESKIVIIKKOISIN JA PERJANTAISIN SUOMEN LATU KIILOPÄÄN RETKIOHJELMASSA SAVUSAUNOMISTA JA AVANTOUINTIA

2.1.–26.4.2015 Klo 15–20 Hinta 10 € Suomen Ladun jäsenille ja Kiilopään asuk­ kaille, muut 13 €, lapset 4–12 vuotta ­50% (10.2–28.4.)

PILKKISAFARI TAIMENJÄRVELLE

klo 10 (kesto n. 3 tuntia) Kelkoilla tunturien kautta erämaa­ järvelle pilkkimään. Saaliskalana taimen.

Kahvistelu lämpimässä eräkämpässä.

Lisätietoja: www.luontolomat.fi

TALVI

KESKIVIIKKOISIN JA LAUANTAISIN

MAANANTAISIN JA PERJANTAISIN OPASTETTU TUNTURIHIIHTORETKI: KIILOPÄÄN KIERROS

2.1.–26.4.2015 Klo 13–15 Suomen Latu Kiilopää Lisätietoja: www.kiilopaa.fi Kaikki oikeudet muutoksiin pidätetään.

LISÄTIETOA ALUEEN OHJELMISTA: INARISAARISELKÄ.FI INARI – SAARISELKÄ

21

REVONTULET /

22

Revontulijahdissa kameran kanssa

LUONTOKUVAAJA MARTTI RIIKOSEN VINKKEJÄ NIIN YÖTAIVAAN KUVAAJILLE KUIN KATSOJILLEKIN. Aurinko kääntää itseään maapalloa kohti 28 vuorokauden tahdissa. Kaiken maallisen elämän lähteen liekehtiessä käsittämättömänä atomivoimalana siitä paljastuu tummia laikkuja eli auringonpilkkuja. Juuri silloin poikkeuksellisen suuri hiukkaspurkaus räjähtää avaruuteen aurinkotuulena, joka törmätessään maan ilmakehän ylimpiin kerroksiin virittää siellä olevia typpi- ja happi­atomeja. Viritystilan purkautuminen nähdään maapallolla revontulina – niin eteläisen kuin pohjoisenkin magneettisen navan ympärillä.

TALVI

TEKSTI & KUVAT: LUONTOKUVAAJA MARTTI RIKKONEN

Internet taivaalle tähyilijän apuna

Jos revontulia on tullut viimeksi kuvattua 1970-luvulla, homman voi sanoa helpottuneen. Tärkein muutos on internetin tietomäärä, joka on nyt kaikkialla ja kaikkien ulottuvilla.

Kuvaajan ei enää tarvitse tukeutua pelkästään tunnettuun auringon aktiivisuuden 11-vuotisrytmiin. Eri sivustoilta voidaan seurata auringossa tapahtuvia purkauksia ja niiden ajautumista "isä" auringosta "äiti" maahan. Ilmakehän uloimmissa osissa, ionosfäärissä 70–400 kilometrin korkeudessa, happi- ja typpiatomit virittyvät aurinko­ tuulen elektronien ja protonien iskeminä. Virityksen purkautuminen näkyy meille revontulivalona.

Ilmiöiden todennäköisestä näkymisestä eri paikoissa saadaan helposti paikkaansa pitäviä tietoja esimerkiksi Spaceweather.com ja Auroras Now -palveluista tai vaikka Sodankylän geofysikaalisen observatorion verkkosivuilta. Rajuimmista, niin sanottuja revontulimyrskyjä synnyttävistä purkauksista kerrotaan nykyään jopa sääennusteissa.

Tietoja luetaan seuraavasti: jos ennusteet ovat korkeissa prosenteissa tai niin sanotusti "punaisella", voi olla lähes varma revontulien näkymisestä – jos vain pilviverho sallii!

23

Toisaalta pohjoisilla leveysasteilla taivas voi palaa lyhyen aikaa hyvinkin näyttävänä myös matalamman aktiivisuuden öinä.

Auringon 11­vuotisrytmi ei ole täysin säännöllinen, eivätkä huippu­ kaudet toistensa kopioita. Olemme juuri saavuttaneet vuoden 2001 jälkeisen huipun, mutta se tuntuu valitettavasti jäävän huomattavasti edellistä vaisummaksi. Superkomean revontulileikin mahdollista ilmenemistä auringon epäaktiivisuus ei kuitenkaan estä. Itse olen nähnyt hie­ noimmat revontulet auringonpilkkurytmin alimmassa vaiheessa talvella 1995.

Kurkistus kameralaukkuun

HERKKYYDEN KEHITYKSEN MYÖTÄ VALOTUSAJAT OVAT LYHENTYNEET FILMIAJAN REILUSTA PUOLESTA MINUUTISTA MUUTAMAAN SEKUNTIIN.

Useimmat luontokuvaajat voivat vain haaveilla tieteen hyödyntämistä erikoiskameroista. Tavallisesti käytössä on vaihdettavilla objektiiveilla varustettu digitaalinen järjestelmäkamera – ja useimmiten se peilikotelollinen malli, vaikka esimerkiksi Fujifilm on valmistanut mai­ niosti toimivan peilittömänkin rungon. Mikään ei estä revontulien kuvaamista pokkarillakaan, sillä kunnon revontulet tallentuvat kyllä pienemmälläkin laitteella.

Modernin teknologian kymmenet miljoonat, koko ajan valoherkemmät pikselit mahdollistavat valoherkkyyden, josta aiem­ min vain haaveiltiin. Erään tunnetun valmistajan lippulaivamalli pystyy jo ISO/ASA­arvoon 409 600! Revontulien ja tähtitaivaan sävyskaala ei kuitenkaan pääse superherkkyyksillä oikeuksiinsa, koska kirkkaat valot ja musta taivas panevat kennon kyvyt koetukselle. Kohina nousee herkästi näkyviin ikään kuin alivalottuvalla taivasosuudella. Oman kokemukseni perusteella luku 3200 tuntuu olevan yökuvissa se raja, jota nykyisellä teknologialla ei parane ylittää. Joku saattaa toki olla toistakin mieltä ja moittia pinttyneitä filmikuvaajan tapoja!

Herkkyyden kehityksen myötä valotusajat ovat lyhentyneet filmi­ ajan reilusta puolesta minuutista muutamaan sekuntiin.

Automaattivalotus toimii kohtuullisesti. Itse tosin valotan lähes

24

aina manuaalisesti ja tarkkailen histogrammia ahkerasti.

Yleensä "vuoristo" asettuu näyttöruudun vasempaan lai­ taan – mikä kelpaa kyllä, kunhan se ei mene kovin paljon vasemmasta reunasta yli.

Objektiiveista voi todeta yksiselitteisesti: valovoimaa niin paljon kuin löytyy – samoin kuvakulmaa, kunhan viivat nyt säilyvät ainakin sinnepäin suorina. Varsinaisia "kalansilmälinssejä" en itse vääristymien takia suosi, mutta ehkä nekin ovat joskus paikallaan. Vanhan kinofilmikoon (24 x 36 mm) kennoa käytettäessä polttovälit alkavat 12 millistä (kuvakulma 122 astetta) sekä valovoimaisem­ massa sarjassa 14 millisestä valovoimalla 2.8 (kuvakulma 114 astetta). Myös 50­millisellä putkella voi joissain tilanteissa kuvata varsin hyvin, etenkin jos yhdistelee vierekkäisiä ruutuja. Itse olen jo jonkin aikaa maisemia kuvatessani hyödyntänyt laitetta, joka yhdistää 4 täysi­ kennoista 50 mm kuvaa yhtenäiseksi, leveäksi ruuduksi yhdellä laukaisimen painalluksella. Myös 24­ ja 35­milliset objektiivit houkuttelevat valovoimallaan, sillä 1.4:n valo­ voima mahdollistaa aivan eri herkkyydet ja valotusajat kuin tyypillisempi 2.8 tai sitä huonommat arvot.

Uskoisin, että esimerkiksi korealaisvalmistajien käsitarkenteiset löytyvät jatkossa useammankin taivaalle tähyilijän kameralaukusta.

Lisävarusteista oleellisin ja jatkossakin tärkein on jalusta. Itse käytän tällä hetkellä tyytyväisenä kiinalaista Gizo­kopiotani, joka on varustet­ tu kunnon kuulapolvella. Kameran näennäishorisontti helpottaa horisontin asettamista.

Parhaimmillaan pohjoisen pimeydessä

Maapallolla esiintyy revontuliksi kutsuttuja valoilmiöitä sekä eteläisen että pohjoisen magneettisen navan ympärillä. Revontuliovaalit hehkuvat jatkuvasti, mutta näkeminen ja valokuvaaminen edellyttävät tiettyjä asioita. Ensinnäkin tarkkailijan tulee olla suhteellisen lähellä ovaaleita, joiden paikka ja laajuus vaihtelevat.

Maapallon asukkaista vain joka kahdeskymmenes asuu alueella, jossa revontulia nähdään säännöllisesti.

Erityisesti eteläisellä pallonpuoliskolla parhaat revon­ tuliseudut ovat lähes kaikki avomerta.

Pohjolan kesäöiden valoisuus tekee revontulien katselun mahdottomaksi, vaikka ne taivaalla hehkuisi­ vatkin. Revontulia voi nähdä ja kuvata koko maassa, mutta mahdollisuudet paranevat pohjoiseen siirryttäessä. Oulun korkeus on jo "ihan hyvä", mutta Utsjoki vielä parempi. Inarin korkeu­ della valo­olosuhteet ovat kohdallaan elokuun puolivälistä huhtikuun puoliväliin.

Vuoden kierrossa kaksi erityistä ajankohtaa mahdollistaa muita aikoja paremmat olot revontulten osumiseen maan magneetti­ kentän piiriin. Tasauspäivien aikoihin maapallo on sopivassa kulmassa aurinkoon nähden. Syyskuun ja maaliskuun puolenvälin jälkeen revontulikuvaaja joutuu viettämään useamman yönseudun taivaan­ kantta sormet ristissä tarkkaillen – toivoen kirkkaita kelejä ja palavaa taivasta. Syystalvi lokakuusta marraskuun loppuun ja helmi–maalis­ kuu ovat hieman joulu­tammikuuta parempia. Keskitalven pakkaset

INARI – SAARISELKÄ

APARTMENTS KUUKKELI

LOMAHUONEISTOT JA KELOTALOHUONEET

Parhaista parhain revontulikeli?

Perinteinen käsitys kovien pakkasten ja revontulien yhteydestä seli­ tetään nykyään pilvettömän taivaan vaikutuksella maapallon pinnan jäähtymiseen. Itse uskon, vastoin tieteentekijöiden käsityksiä, hyvien revontulien indikoivan säänmuutoksia – vaikka eihän täysikuulla ja kirkkailla säilläkään ei pitäisi olla mitään yhteyttä toisiinsa. Joskus tieteen kyky murtaa lujimpiakin uskomuksia on harmillinen!

Mutta seuraava on varmaa: joskus väitetään, että revontulet eivät näkyisi täydenkuun kirkkaalla taivaalla, vaan iso seuralaisemme hei­ jastusvalollaan latistaisi revontulet. Näin ei todellakaan ole. Itse asiassa hienoin revontulikeli on täydenkuun aikaan – sen vaikutus revontuli­ valon voimaan on päinvastoin tehoa lisäävä. Tämä on helppo todeta nappaamalla kuvat samankaltaisista taivaantulista uudenkuun ja täydenkuun aikaan.. Candela­arvoihin puuttumatta kuun "vauhditta­ miin" revontuliin riittää noin puolta lyhyempi valotus.

Kaiken kaikkiaan tunturimaan talviyö kuun ja revontulien valaise­ mana on näky, jota juhlallisempaa ei Pohjolan oloissa löydä!

Saariselän ydinkeskustassa,

Osoite Netissä:

kaikkien palvelujen lähellä, 1-6 hengelle.

kuukkeli.lappi.fi/25 puh. 044 3636 973

Apartment Kuukkeli lomahuoneistot Tupakeittiö, mh, sauna 34 m2 1-4 hengelle.

Tupakeittiö, 2 mh, sauna, 53 m2 4-6 hengelle.

Kelotalo Kuukkeli Teerenpesä Kylpylän vieressä.

10 kpl 2-hengen viihtyisiä, Lappihenkisiä huoneita.

Sauna lämpiää joka päivä. Aamupalat erillishintaan.

Apartment Kuukkeli Tokka lomahuoneistot Tupakeittiö, alkovi, ph 30 m2 1-4 hengelle.

Sauna lämpiää joka päivä. Joka huoneistolla oma saunavuoro, lisäksi yleiset naisten ja miesten vuorot

Kuukkeli Hirvas kelomökki

Iso takkatupa, 2 mh, keittiö, oma kelosauna, 80 m2, 4-6 hengelle.

2. kerr. Porotokka huoneisto pieni oleskelutila, minikeittiö, 3 makuutilaa, ph, max 6 hengelle ja erillinen Pikkuhirvas 2-hengen huone. Kelosauna lämpiää joka päivä, oma saunavuoro.

Rentoudu rauhoittuen Riekonlinnassa

TALVI

eivät toki välttämättä muutenkaan ole valokuvaajalle miellyttävimpiä olosuhteita! Otollisimman kellonajan katsotaan olevan niin sanotun magneettisen keskiyön tuntumassa, jonkin verran ennen puoltayötä.

Kaiken kaikkiaan iltapuoli on jonkin verran parempi kuin aamu, vaikka huippuaikaan koko yö voi olla yhtä taivaallista ilotulitusta.

O VIIKK LÄ A M O L L ISELÄ R A A S viikko /2hh/ alk.

hlö 224¤la/ndhotels.com p

sää la

li katso

016 559 4400 | laplandhotels.com LEVI | YLLÄS | ROVANIEMI | OLOS | PALLAS | HETTA | KILPISJÄRVI | SAARISELKÄ | LUOSTO

INARI – SAARISELKÄ

25

Koiraystävät

TERVETULLEITA SAARISELÄLLÄ KUUKKELILAMMEN LADULLE.

TEKSTI: TARJA TUOVINEN, TIINA IDSTRÖM

Hiihtämisestä voi Saariselällä jatkossa nauttia yhdessä – tavallisesti kämpälle jätetyiksi joutuvien – nelijalkaisten ystävien kanssa. Hiihtohisseiltä Kuukkelilammelle lähtevä latu-ura on nyt avoinna myös koirien kanssa hiihtäville. Koiralatu mahdollistaa jopa yli 20 kilometrin mittaiset hiihtolenkit oman lemmikin kanssa.

Koiralatu merkitään maastoon tällä merkillä.

Lapin porokoira Rilla nauttii hiihtoretkistä.

26

”Tätä reittiä on toivottu meiltä jo pitkään. Palautetta tuli joka suunnalta, että koiralatu pitää saada!” puis­ tonjohtaja Pirjo Seurujärvi Metsähallitukselta sanoo ja naurahtaa. ”Toivottavasti koirien kanssa lomailevat löytävät sen ja uskaltavat sekaan."

Ratkaisu on tarkoitettu pysyvämmäksi kuin edellis­ talvena käytössä ollut latu. Se merkitään viittoihin koirahiihtäjän kuvalla. Karttoihin tiedot päivitetään, kun niitä uusitaan. Esimerkiksi kauden 2014-2015 latu­ kartassa reitti on jo huomioitu. Seurujärvi tietää, että aluksi uudistus saattaa hämmentää etenkin lemmikit­ tömiä hiihtäjiä: "Kaikki eivät ehdi saada päivitettyä karttaa tai huomaa viittojen lisämerkintöjä. Uralla on kuitenkin leveyttä niin, että hiihtämisen pitäisi onnistua sekä koiran kanssa että ilman."

Reitti lähtee hiihtohisseiltä Luttojoen vartta Luton päivätuvalle ja jatkaa sieltä outamaita pitkin Moita­ kurun erotusaidalle ja edelleen Kuukkelilammelle.

Rankin osuus alkaa sieltä nousuna Palopäälle.

Palo-ojan kodan jälkeen palataan jokivarteen.

(Kodalta Kaunispäälle lähtevä reitti ei siis ole tarkoitettu koirahiihtäjille.) Reitin voi kiertää myös toisin päin, kunhan muistaa aina valita latu-urista oikeanpuoleisim­ man meno­suuntaan nähden.

Koirien kanssa hiihtäjän on hyvä muistaa, että osa hiihtää myös ilman koiria. Lemmikit tulee pitää kyt­ kettyinä ja opettaa kulkemaan uran oikeassa laidassa.

Eväiden lisäksi reppuun kannattaa varata pussit koirien jätöksille. Ylimääräiset "pitovoiteet" suksien pohjissa eivät ilahduta ketään. Myös taukopaikoilla kannattaa huomioida muut ja pitää lemmikki kytkettynä.

Koiralatu huolletaan kuten Saariselän ladut yleensäkin: heti kun lunta on riittävästi ja päivittäin niin, että valaistut ladut huolletaan ensimmäisenä ja muut sen jälkeen.

"Uusi latu monipuolistaa reittitarjontaa ja sopii hyvin matkailualueen palveluihin", iloitsee myös Saari­selän hoito-osuuskunnan toimitusjohtaja Reima Idström.

INARI – SAARISELKÄ

TALVI INARI – SAARISELKÄ

27

PORO ON LUOTU PAKKASEEN JOULUPUKIN USKOTTU YSTÄVÄ JA LAPIN ISÄNNÄN SILMÄTERÄ ON KOTONAAN ARKTISISSA, LUMISISSA OLOSUHTEISSA.

TEKSTI: INGA-BRIITTA MAGGA KUVAT: INGA-BRIITTA MAGGA, INARI-SAARISELKÄ MATKAILU OY

28

K

aikkien tuntema, Joulupukinkin paras ystävä ja poromiehen silmäterä, poro on sopeutunut arktisiin, lumisiin olosuhteisiin. Poron pitkät jalat ja koparan rakenne mahdollistaa kulkemisen lumihangessa. Jalat pysyvät sulana tehok­ kaan verenkierron ja pakkasnesteen tavoin toimivan öljyhapon ansiosta. Poron talvikarva on erittäin tiheää ja lämpöistä. Kaiken tämän ansiosta poro selviääkin – 50 °C pakkasessa. Kovassa tuulessa poro kääntyy selin tuuleen suojatakseen päänsä, jossa on ohuempi karvapeite.

Talven pitkä pakkaskausi kuluttaa nopeasti poron rasvoja ja paino laskee.

Talven aikana poro menettää jopa 20 % syksyisestä painostaan. Talvella poron ruuan hankinta on vaikeampaa kuin muina vuodenaikoina. Se kaivaa jäkälää jopa metrisen lumikinoksen alta. Poro on ainoa suurikokoinen kasvissyöjä, joka pystyy käyttämään ravinnokseen jäkälää. Lisäksi se syö talvisin myös mm. heiniä ja luppoa.

INARI – SAARISELKÄ

Perinteinen paimennus

Poroerotusten jälkeen porot alkavat hakeutua talvisille asuma­ ja laidunalueilleen. Valtaosassa saamelaisalueen paliskunnissa poromiehet paimentavat porojaan tokkina talven ajan pitkälle kevääseen. Porojen talvipaimennuksessa on olemassa useita erilaisia tapoja. Saamelais­ paliskunnissa harjoitetaan perinteistä talvista tokkapaimennusta moottorikelkkojen ja porokoirien avulla. Se on porojen laidunkiertoon perustuvaa poronhoitotapaa. Perheet, suvut tai kylät voivat muodos­ taa tokkakuntia, jotka hoitavat ja paimentavat porojaan yhdessä.

Muualla paimentaminen on ohjailemista laitumille sekä porojen pi­ tämistä paliskunnan alueella sekä poissa viljelyksiltä. Talven ajan tarkkail­ laan porojen laidun­ ja ravintotilannetta ja suoritetaan myös tarvittaessa lisäruokintaa. Poroja yritetään suojella parhaalla mahdollisella tavalla pedoilta kuten ahmalta, sudelta, ilvekseltä ja karhulta. Petojen määrät ovat kasvaneet räjähdysmäisesti, mikä on ongelma koko poronhoito­ alueella varsinkin talvisaikaan.

Poro pitää lämpimänä

Talvella poro pitää poromiehen lämpimänä sanan parhaassa merkityk­ sessä. Porosta tehdyt vaatteet ovat nykyäänkin käytössä ja herättävät mielenkiintoa myös esimerkiksi matkailijoiden silmissä. Poron eri ruumiinosissa karva erilainen ja tarjoaa paljon monipuolisia käyttö­ mahdollisuuksia. Esimerkiksi poron kulutusta kestävästä koipinahasta valmistetaan muun muassa jalkineita ja kintaita.

Poronhoito on nykyaikainen ja sukupolvelta toiselle peritty, luontoon sidottu elinkeino. Poronomistajista noin 1000 on saamelaisia. Saamelais­ ten perinteisistä elinkeinoista poronhoito on tärkein saamen kieltä ja kulttuuria ylläpitävä elinkeino. Saamen kielessä on poroja ja luonnon­ oloja kuvaava, laaja termistö. Poronhoito on saamelaiskulttuurin tärkein henkinen perusta.

INARI – SAARISELKÄ

Loma kuten haluat

Vietä talven paras loma Holiday Club Saariselällä

TALVI

Poron vuotuinen laidunkierto voi muuttua ilmastonmuutoksen myötä. Jos talviset lumisateet muuttuvat vesisateiksi, se tietää porojen perinteisen ruuan hankintatavan, kaivamisen, muuttuvan ongelmaiseksi. Tällöin märkä lumi kovettuu ja jäätyy.

Kaivaminen muuttuu porolle mahdottomaksi, jolloin porot lähtevät kulkemaan ja etsimään alueita, joilla ruuan kaivaminen sekä hankkiminen olisi helpompaa.

Jos jäkälää ei löydy ravinnoksi, porot siirtyvät kuusikoihin syömään naavaa, luppoa ja puiden rungoilla ja oksilla kasvavia jäkäliä. On myös alueita, joilla poroille on annettava talvella lisäruokaa. Poronhoito­ alueen eteläisissä paliskunnissa lisäruokinta on yleisempää. Lisäruuaksi annetaan pyöröpaalissa säilörehua, kuivaa heinää, lehdeksiä, kortetta, jäkälää tai teollista rehua.

Poroja joudutaan ruokkimaan, jos porojen laidunolosuhteet ovat vaikeutuneet sääolojen takia taikka kaventuneet ja vähentyneet esimerkiksi muiden maankäyttömuotojen kuten metsätalouden, matkailun tai kaivoksien takia. Ilmastonmuutos uhkaa myös poron ravintonaan käyttämiä kasveja. Jäkälää ei välttämättä enää kasva siellä, missä sitä ennen kasvoi.

Angry Birds™ © 2009 - 2014 Rovio Entertainment Ltd.

Kullanarvoinen jäkälä

Laskettelua, hiihtoa ja kylpylässä rentoutumista – sitä on Holiday Club -loma Saariselällä! Kylpyläkohteessa majoittuminen kannattaa, sillä mikä sen ihanampaa kuin talviaktiviteettien jälkeen pulahtaa kylpylän lämpöön. Majoitu kätevästi hotellissa tai vaikka isommalla porukalla lomaasunnossa.

Koko perheen loman kohokohta on tietysti käynti maailman pohjoisimmassa Angry Birds Activity Parkissa!

Katso tarjoukset ja varaa talven paras loma holidayclub.fi Holiday Club Saariselkä Saariseläntie 7, 99830 Saariselkä 030 686 6000

Puheluiden hinnat 030-numeroihin: lankapuh: 0,0828 €/puh + 0,07 €/min, matkapuh: 0,0828 €/puh + 0,17 €/min.

29

TURVALLISUUS /

SAARISELÄN RINTEET

ENTISTÄ TURVALLISEMMIKSI.

K

eskus soveltuu yhtä lailla aloittelevalle perheelle kuin kokeneille laskijoille. Kymmenestä eri tasoi­ sesta rinteestä pisin on 1300­metrinen. Tehok­ kaan lumetusjärjestelmän ansiosta rinteet voidaan lumettaa ylös tunturin huipulle saakka. Hissejä on viisi, joista yksi on tuolihissi. Saariselän majoituskohteista matkaa keskukseen on vain kilometrin verran.

Se taittuu mukavasti suksibussin kyydissä.

Lapin laskettelukeskuksissa rinneturvallisuuteen vaikuttavat monenlaiset asiat. Yksi turvallisuustekijä on ihmisten nopea ja helppo evakuoiminen sähkö­ katkoksen pysäyttämästä tuolihissistä. Saariselän laskettelukeskuksessa on siirretty rakennustyömaiden joutomaata tuolihissin linjalle ja näin madallettu pelastamiskorkeutta. Korkeimmalla paikalla hissituoli on nyt kuusi metriä lähempänä maata kuin aiemmin.

Pulmunen­rinne on uuden profiloinnin vuoksi uusi,

30

loistava sininen – eli helppo – rinne. Myös Riekko­ rinteen alaosaa on profiloitu loivemmaksi. Laskettelu­ keskuksen Street on sijoitettu Haukka­rinteeseen, jolloin lautailijat ja laskettelijat saavat enemmän toistoja temppuilleen.

Ski School Saariselkä antaa opetusta aloittelijoista ratalaskun harrastajiin

Laskettelun lisäksi voit Saariselällä opetella lumilautailua ja telemarkia sekä myös maastohiihtoa. Opetusajan­ kohta on aina sovittava etukäteen. Hiihtokoulun toi­ misto sijaitsee vuokraamorakennuksessa. Hiihtokoulun alaikäraja on 5 vuotta, lumilaudalla kuitenkin 7 vuotta.

Lisätietoa rinteistä:

SAARISELÄN HIIHTOKESKUS SIJOITTUU KAHDEN VIEREKKÄISEN TUNTURIN, KAUNISPÄÄN JA IISAKKIPÄÄN, RINTEILLE.

skisaariselka.fi

INARI – SAARISELKÄ

MAPINARI.FI OPASTAA MATKAILIJAA – KOTOA PERILLE.

Mapinari.fi on uudenlainen, paikkatietoihin perustuva sovellus, joka on luotu auttamaan kiinnostavien kohteiden löytämisessä.

Hakutoiminto auttaa vierailijaa etsimään kiinnostavia paikkoja ja palveluja sisällön tai sijainnin mukaan. Tulokset näkyvät kätevästi kartalla. Sen lisäksi käyttäjä pääsee helposti käsiksi esimerkiksi varausjärjestelmiin, verkkokauppoihin ja videoihin.

Siirry Mapinariin.

QR-koodin lukijan saat ladattua oman puhelimesi sovelluskaupasta.

Laita osoite muistiin!

Tee löytöjä Inari-Saariselän alueella – ja tutustu matkailijoille suunnattujen sähköisten palveluiden uusiin tuuliin – osoitteessa: mapinari.fi

TALVI

Inari­Saariselän alue on tunnetusti laaja: tekemistä, nähtävää ja koettavaa riittää myös pääteiden ja taajamien ulkopuolella.

Opas omassa kädessä

”Mapinarin tarkoitus on paitsi helpottaa matkan suunnittelua, myös opastaa paikan päällä”, kertoo projektista vastannut Visa Törmälä.

Yhä useammalla on nykyään rinkassaan tai laukussaan älypuhelin ja tabletti. Mobiililaitteiden kasvava käyttö on otettu kehitystyössä huomioon: Mapinari kulkee mukana.

Kun käyttäjä tutustuu ennen matkaa kohteisiin palvelussa tieto­ koneellaan, hän voi tallentaa ne matkasuunnitelmaksi. Kerättyä muisti­ listaa voi myöhemmin selata paikan päällä kännykällä. Myös kohteeseen perille löytämisessä voi hyödyntää mobiililaitteen navigointitoimintoa.

Käytössä ovat myös älypuhelimella luettavat QR­koodilinkit, joita nähdään jatkossa opastauluissa ja painetuissa materiaaleissa.

Mapinarissa tehdyt löydöt on helppo esitellä myös muille: sosiaali­ sessa mediassa käyttäjä pääsee jakamaan suosituksiaan tai yksinkertai­ sesti paukuttelemaan henkseleitä: täälläkin tuli käytyä!

Esittelyvideo tuo elämykset lähemmäs

Liikkuva kuva on paras tapa tuoda esille matkailuelämyksiä. Map­ inarissa on tarjolla eri kohteista jo kolmekymmentä videota, jotka on tuotettu Inariexplorer­hankkeessa. Ne löytyvät helpoiten suoraan Extrat­hakuvalikon kautta. Kohteet voivat myös lisätä omia esittely­ videoitaan – ja tietysti päivittää muitakin tietojaan tarpeen mukaan.

Inariexplorer -hanke sai rahoitusta Euroopan Unionin EAKR -ohjelmasta. Hallinnasta vastaa Elinkeinot & Kehitys Nordica.

INARI – SAARISELKÄ

31

Savottakahvilassa on talvellakin tunnelmatakuu

TEKSTI: MIIA KÄRNÄ KUVAT: JUHA KAUPPINEN JA SAVOTTAKAHVILAN OMA ARKISTO

S

aariselän Laanilassa sijaitsevaan Savottakahvilaan astuessa aika pysähtyy. Tuntuu hyvältä olla juuri tässä, juuri nyt. Istua pirtin pöytään kuuman keittolautasen äärelle tai kahvilan takkatulen loimuun kupil­ liselle höyryävää variksenmarjamehua.

Vaihtaa kuulumisia paikan emäntien kanssa tai istua vain hiljaa ja kuunnella muiden paikalle sattuneiden tarinoita.

Saariselällä viihtyvät eläimetkin

Savottakahvilan hyllyllä ihastuttavaan, yli 50 kappaleen kokoelmaan Arabian kahvikuppeja on löytynyt muutama uusi helmi.

32

TAKKATULEN LEPATUS, INARILAISISTA RAAKA-AINEISTA VALMISTETUT EVÄÄT SEKÄ ENTISAIKOJEN JA TÄMÄN HETKEN TARINAT LÄMMITTÄVÄT SAVOTTAKAHVILAN KÄVIJÄÄ.

Sanotaan, että Saariselällä koirakin nuortuu puhtaan luonnon ympä­ röimänä. Tänä talvena koiraperheet voivat suunnata ulkoilemaan koiran kanssa hiihtäville tarkoitetulle ladulle tai Saariselän keskustan tuttuun koirapuistoon. Lemmikkien kanssa matkustaville löytyy majoitustilaa vaivattomasti, niin myös Laanilan Savotan retkeilymaja Savottakämpästä.

Lintubongareita ajatellen Savottakahvilan pihaan on asennettu lintujen syöttöautomaatit. Lapintiainen on kuulemma pihan tutuin ruokavieras, mutta toki kuukkeleita ja muitakin Lapin lintuja on nähty – jopa järripeippo. Viime talvena Savottakahvilan väki pääsi todistamaan harvinaista tapahtumaketjua, kun varpus­ pöllö nappasi ruokapaikalta varpusen ja istui puun oksalle kahvilan ikkunan eteen ikään kuin kiittämään päivän eväästä.

Kesällä porot käyvät herkuttelemassa pihan istu­ tuksilla, eivätkä ne harvinainen näky ole talvellakaan.

Täällä on tilaa niin ihmisille kuin eläimillekin, eikä kenelläkään ole kiire pois.

Soppaa, laulua, naurua ja elämää

Savottakahvilassa on aina panostettu paikallisiin antimiin niin ruuan kuin kulttuurinkin suhteen. Päivittäin itse lei­ vottuja, tuoreita munkkeja moni kehuu paikkakunnan parhaiksi. Vähintään yhtä suosittuja ovat marjapiirakat, jotka saa­ vat värinsä ja makunsa Inarin metsistä ja soilta: hillaa, puolukkaa ja mustikkaa.

Päivän keitossa on keskiviikkoisin perin­ teisesti Inarijärven kalaa ja perjantaisin keiton vaihtoehtona tarjoillaan asiakkai­ den toivomuksesta poronkäristystä.

Paikallista väriä on luvassa tämänkin talven kulttuuritapahtumissa. Ohjelmal­ liset illat aloittaa marraskuussa Kaamasen kotitarveorkesterin esitys Toimeen tullaan, joka kuvaa Inarin pohjoispuolella sijaitsevan Kaamasen kylän leipäjonoa ja sen tapahtumia. Nauruhermoille tulee siis olemaan kysyntää aiheen vakavasta sävystä huolimatta. Kaamoksen katveessa -illoissa taas inarilais­ miehet, hanuristi Jukka Huhtamella ja laulaja Lauri Tammela, esittävät paikallisten musiikintekijöiden lauluja.

Alkutalven odotetuimpiin tapahtumiin kuuluvat ehdottomasti näyttelijä, ohjaaja Kai Lehtisen ja näyt­ telijä Heikki Rantasen Kairan kulkijat -musiikkiteatteri­ esitykset. Nimi esityksellä on aina sama, mutta ohjelma uusiutuu koko ajan, sillä kairasta miesten reppuun tarttuu aina uutta evästä. Esityksissä on kuultu niin Lauri Viidan kuin Veikko Huovisenkin tekstejä sekä kitarasäestystä muun muassa Junnu Vainiota ja Juice Leskistä mukaillen. Etteikö muka suomalainen mies osaa olla syvällinen?

Menneen ajan tunnelmia

Savottakahvila juhlii nykyisen omistajan 25-vuotista taivalta vuoden 2014 tapahtumissa, mutta alueen ja rakennusten historia ylettyy kauemmas. Kun huhu Lapin kullasta aikoinaan kiersi ympäri maailmaa, pian näissä Savottakahvilan maisemissa nähtiin kulta­

Retkeilymaja Savottakämppä on alun perin toiminut Liivaselän majoituskämppänä Rovaniemellä.

TALVI

yhtiöiden konttoreita. Muun muassa Prospector-kulta­ yhtymän perustajan ja Suomen Matkailijayhdistyksen ensimmäisenä puheenjohtajana (v. 1889) toimineen se­ naattori August Ramsayn pääkonttori sijaitsi Laanilassa.

Laanilan majatalo aloitti toimintansa vuonna 1912.

Sodan aikana vuonna 1944 majatalo poltettiin, kuten moni muukin rakennus alueella. Nykyinen kahvilara­ kennus on siirretty paikalleen Kihlangista Mustajärven rannalta. Pihapiirissä on vanhoja savottakämppiä ja entisaikojen tunnelmiin pääsee myös kahvilan työ­kaluja valokuvanäyttelyyn tutustumalla. Sielu ja ruumis ravittuna on matkailijan hyvä jatkaa Savottakahvilasta kohti uusia latuja.

Jouluaaton perinteisiin Savottakahvilassa kuuluvat jouluinen hartaushetki ja joulupuuro. Yhteislaulua Esa Roineen johdolla ja kultakurkkujen karaokelauluiltoja on luvassa tänäkin talvena. Tilan voi myös varata yksi­ tyistilaisuuksiin, jolloin tarjoilut ja ohjelma toteutetaan juuri niin kuin asiakas toivoo.

Kahvin kanssa maistuu leipäjuusto hillojen kera.

Savottakahvila Saariselän Laanilassa juhlii 25-vuotista taivaltaan vuoden 2014 lukuisten tapahtumien merkeissä.

Kaamasen kotitarve­ orkesterin Toimeen tullaan -esitys Savotta­kahvilassa 16.11. klo 17. Liput 7 euroa.

Kairan kulkijat -musiikkiteatteri­esitys Savottakahvilassa 21., 24. ja 25.11. klo 19.

Liput 20 euroa.

Kaamoksen katveessa -illat Savottakahvilassa 18.11. klo 19 ja 16.12. klo 19. Liput 15 euroa.

Lauluja Lapista ja maailmalta -illat Savottakahvilassa 28.11. ja 1.12. klo 19.

Liput 15 euroa.

INARI – SAARISELKÄ

Yhteislauluillat Esa Roineen johdolla Savottakahvilassa 26.11. ja 3.12. klo 19.

Vapaa pääsy.

33

Matkailualan moniottelija TAPANI LAPPALAINEN ON MONELLE INARIN SEUDUN KÄVIJÄLLE TUTTU KASVO.

Matka matkailun parissa alkoi jo 1970­luvulla, kun Tapanin isälle tuli Riekko­hotellien silloisen isännän Paavo Holopaisen kautta tiedusteluja eräopashommista, joita isä pieni­ muotoisesti teki. Parikymppinen Tapani oli isänsä mukana opastetuilla hiihtovaellusreissuilla. He huolsivat ladut ja hommasivat laturetkille majoitukset sekä muonitukset.

Alussa he järjestivät myös porosafareita yhteistyössä paikallisten kanssa.

TEKSTI: INGA-BRIITTA MAGGA KUVAT: INGA-BRIITTA MAGGA, VISITINARI

− Lismankylässä oli aitoa poromiesmeininkiä. Olemme aina halunneet näyttää aitoa elämää ja ihmisiä, Tapani muistelee ensimmäisiä safareitaan. Miehet liikkuivat ahke­ rasti luonnossa. Isä oli myös erävalvoja ja Tapani vietti veljensä Timon kanssa paljon aikaa metsäreissuilla. Pian harrastuksista alkoi muotoutua työ ja Tapani innostui matkailualasta. − Ja sitä menoa nyt tässä ollaan! Tänne olen kasvanut, hän sanoo ja nauraa.

Vedessä ja kuivalla maalla

Vuonna 1983 Tapani laittoi vesille veneen ja alkoi järjestää hiihtovaelluksien ja poro­ safarien lisäksi kalareissuja Inarinjärvelle. Kaksi vuosikymmentä myöhemmin ostos­ listalla olikin jo vesibussi, joka tunnettiin nimellä Inari II. Uusi 120­paikkainen malli, jota Tapani ajaa myös itse, hankittiin 2011.

– Kesässä ajetaan lähes 200 risteilyä Ukonkivelle. Sesonkiaikana paikalla käydään pari kertaa päivässä. Risteilypuolella syyskuu on yksi parhaista kuukausista.

Nykyään Lappalaisen ohjelmapalveluyritys Visitinari.fi tarjoaa majoitusta ja moni­ puolisia aktiviteetteja Inarissa ja koko Pohjois­Lapissa – ympäri vuoden. Se antaa talvisin työpaikan 7–8 henkilölle. Kesällä työllistetään jo toistakymmentä ihmistä.

Ostipa yrittäjä parin vuotta mietittyään Inarin leirintäalueenkin lomamökkeineen.

– Sen myötä halusin jo vakituista tukikohtaa perheelle.

Nyt Lomakylä Inaria on pyöritetty seitsemän vuotta.

Lappalaisten pojat ovat olleet mukana perheen yritystoiminnassa. Pojista Tuomas on erityisen kiinnostunut alasta. − Hän on ollut mukana jo kymmenkunta vuotta. Toiveissa olisi, että hän jatkaisi matkailupuolella.

34

INARI – SAARISELKÄ

Taivaalle, kun töiltä ehtii

Lomakylän rannassa komeilee kellukelentokone. Tapanin harrastuk­ sena on lentäminen ultralentokoneella. Hän sai lupakirjat viisi vuotta sitten ja lentää aina tilaisuuden tullen. − Harmittaa, kun täällä ei muita harrastajia. Ei pääse vaihtamaan alan kuulumisia. On mukavampaa lentää yhdessä, kun saa vaihtaa kokemuksia ja jakaa vinkkejä.

Monitoimimies harrastaa myös kalastamista. Lisäksi vapaa­ajalla hän viettää paljon aikaa mökillään Inarinjärvellä.

Monipuolista tarjontaa ympäri vuoden

Yhteistyö paikallisten yritysten kanssa on Tapanille tärkeää. Talvi­ kevätaikaan järjestetään moottorikelkkaretkiä, huskysafareita, poro­ tilavierailuita sekä pilkki­ ja revontuliretkiä. Lisäksi on lumikenkä­ ja hiihtovälinevuokrausta. − Matkailijoilla on mahdollisuus tutustua poromiehen päivään.

Viemme vieraat viettämään aikaa Hammastunturin paliskuntaan Petri Mattuksen ja Juha Westin porotiloille. Siellä käydään tokissa, ruokitaan eläimiä ja kahvistellaan. Aidoille porotiloille on mukava viedä vieraita.

Kesällä taas on mahdollista käydä Inarijärven risteilyllä, kalastus­ ja ratsastusretkillä sekä Lemmenjoen jokiristeilyllä. Kesäaikaan on mahdollista myös vuokrata kanootteja, kajakkeja ja polkupyöriä. − Huskyt, porot ja revontulet ovat juttuja, jotka kiinnostavat eniten turisteja, hän kertoo.

pamme p u a k o k k Ver ssa osoittee hotels.fi s a t n a .s online aketti p n jä ä t h Esim. hii olla puolihoid lö / 3 vrk / h € 3 2 alk. 2

Inarissa uskalletaan investoida

Siidan tulo Inariin oli kylän matkailulle lottovoitto. Myöhemmin saatiin myös saamelaisten oma kulttuurikeskus Sajos Juutuanjoen rannalle.

Hotellit alkoivat investoida tahoillaan ja majoituskapasiteettia onkin tullut lisää. Lappalainen teki suuren investoinnin rakentaessaan Inari Aurora Resort ­huoneistot yhdessä Hotelli Inarin kanssa. Tyylik­ käät, hyvin varustetut saunalliset hotellihuoneistot ovat vastavalmistu­ neita. Huoneista avautuu upea näkymä Inarinjärvelle. − Nämä kaikki vaikuttavat Inarin matkailun kehittämiseen. Yrittäjillä on hyvä yhteishenki ja yhteen hiileen puhalletaan!

www.tunturihotelli.fi p. 016 681 501 saariselka@santashotels.fi

Pielpajärven erämaakirkkoon pääsee tutustumaan kelkkasafarilla Talvinen Inarijärvi

INARI – SAARISELKÄ

35

PALVELUHAKEMISTO /

AITO LAPPI LÖYTYY TÄÄLTÄ POHJOISIMMAN LAPIN ALUEEN PALVELUT AUTTAVAT SINUA TUTUSTUMAAN SYVEMMIN TÄHÄN ARKTISEEN ALUEESEEN.

MITEN PERILLE Finnair lentää Helsingistä Ivaloon ympäri vuoden. www.finnair.fi

Palveluhakemistostamme löydät itsellesi sopiva majoituk­ sen hotellien, huoneistojen, mökkien, leirintäalueiden ja erämajojen joukosta. Kokeneemmat vaeltajat voivat hyö­ dyntää kansallispuistojen varaustupien verkostoa. Mahtava Lapin luonto on täällä kaikkialla ympärillä. Tutustu siihen omatoimisesti tai ota yhteyttä ohjelmapalvelujen tarjoajiin, joiden avulla saat luontoelämyksistä paljon enemmän irti.

Tervetuloa kauas pohjoiseen – täällä lomasi on hohdokkaampi.

Norwegian lentää Helsingistä Ivaloon 26.10.2014–5.4.2015 tiistaisin, torstaisin sekä sunnuntaisin. www.norwegian.com Joka lennolta on lentokenttäbussiyhteys Saariselälle, samoin jokaiselle lennolle. Myös taksilla pääset kätevästi lentokentältä haluamaasi kohteeseen. Junalla pääset Rovaniemelle asti, josta on lukuisia bussiyhteyksiä sekä Saariselälle että muualle Pohjois­Lappiin. Sujuvan joukkoliikenteen ansiosta pääset vaikka Jäämerelle asti! www.matkahuolto.fi www.eskelisen-lapinlinjat.com

PALVELUKUVAUSTEN SELITYKSET:

36

Kahvila

Opaspalvelut

Porofarmi

Uinti

Info

Bussikuljetus

Catering

Kalastus

Husky

Lääkekaappi

Kalastusluvat

Taksi

Kokouspalvelut

Metsästys

Hiihto

Matkamuistot

Metsästysluvat

Autonvuokraus

Sauna

Ravintola

Moottorikelkka

Majoitus

Nähtävyys

Camping

Hyvinvointi

Ratsastus

Lumikengät

Kullanhuuhdonta

Päivittäisostokset

Mökkivuokra

Musiikki

Laskettelurinne

INARI – SAARISELKÄ

METSÄHALLITUS/ SAARISELÄN PALVELUPISTE KIEHINEN Tel.+358 20 564 7200 Kelotie 1/Siula, 99830 Saariselkä ukpuisto@metsa.fi www.luontoon.fi

SAARISELÄN MATKAILUNEUVONTA Tel.+358 40 168 7838 Saariselkä tourist.info@saariselka.fi

MAJOITUS JA RAVINTOLAT HOLIDAY CLUB SAARISELKÄ Tel. +358 306 866 000 Saariseläntie 7, 99830 Saariselkä www.holidayclub.fi hotellimyynti.saariselka@holidayclub.fi Angry Birds Activity Park

LAPLAND HOTEL RIEKONLINNA Tel. +358 16 559 4455 Saariseläntie 13, 99830 Saariselkä riekonlinna@laplandhotels.com www.laplandhotels.com

CAFE-RESTAURANT KUUKKELI Tel. +358 16 668 741 +358 40 545 1349 Fax +358 16 668 680 Saariseläntie 1, 99830 Saariselkä kuukkeli@saariselka.fi

SUOMEN LATU KIILOPÄÄ Tel. +358 16 670 0700 Kiilopääntie 620, 99830 Saariselkä kiilopaa@suomenlatu.fi www.kiilopaa.fi

HERRANTERTTU LOMAHUONEISTOT Tel. +358 40 588 0785 Kristiina Toiviainen, Saariselkä herranterttu@saariselka.fi www.herranterttu.fi

ARCTIC RESORT KAKSLAUTTANEN Tel. +358 16 667100 Fax +358 16 667168 Kakslauttanen, 99830 Saariselkä hotel@kakslauttanen.fi www.kakslauttanen.fi

SANTA’S HOTEL TUNTURI Tel. +358 16 681 501 Fax +358 16 668 771 Lutontie 3, 99830 Saariselkä saariselka@santashotels.fi www.santashotels.fi www.tunturihotelli.fi

TOP SAFARIS / HOTELLI LAANIHOVI www.topsafaris.fi topsafaris@saariselka.fi +358-40-5062854 Mobile +358-16-667033 Safari Office +358-45-6525 818 Hotel Laanihovi

APARTMENTS KUUKKELI Tel. +358 16 668 741 +358 40 545 1349, +358 44 363 6892 Fax +358 16 668 680 Honkapolku 8, 99830 Saariselkä kuukkeli@saariselka.fi kuukkeli.lappi.fi

RAVINTOLA KAUNISPÄÄN HUIPPU Tel. +358 16 668 803 Kaunispää, 99830 Saariselkä info@kaunispaanhuippu.fi www.kaunispaanhuippu.fi

SAARISELÄN MARJAMAJAT Tel. +358 40 589 0043, Saariselkä marjamajat@saariselka.fi www.marjamajat.fi

VILLA CASTILLO Puh. +35840 082 25 27 info@castillo.fi http://www.castillo.fi Koivutie 11, 99830 Saariselkä

ARCTIC FRIENDS OY Tel. +358 400 733470 Saariselkä apheikkila33@gmail.com henrik.berg@pp.inet.fi www.arcticfriends.com

KELOPIRTTI LOMAHUONEISTOT Tel. +358 400 231 653 Koivupolku 4, 99830 Saariselkä kelopirtti@hotmail.fi www.kelopirtti.com

INARI – SAARISELKÄ

TALVI

SAARISELKÄ

37

PALVELUHAKEMISTO / KIISA LOMAMÖKIT Saariselkä kiisa@kiisa.net www.kiisa.net

KULTAKELO LOMAMÖKKI Tel. +358 451 384563 Mäntytie 10, 99830 Saariselkä ari.hottinen@kullankaivaja.com www.kultakelo.com

LAANILAN SAVOTTA Tel. +358 400 603 903 Laanila, 99830 Saariselkä savotta@kahvila.inet.fi www.savottakahvila.fi

LAANILAN KIEVARI Tel. +358 400 239 868 info@laanilankievari.fi www.laanilankievari.fi Sateenkaarenpääntie 9, 99830 Saariselkä

LAPIN KUTSU LOMAHUONEISTOT Tel. +358 400 287 744 Kelotie 2/Siula, 99830 Saariselkä lapinkutsu@saariselka.fi www.saariselka.fi /lapinkutsu

LAPIN LUMO HOLIDAY LOMAHUONEISTOT Tel. +358 400 010 992 Näverniemi, 99800 Ivalo (Saariselkä) lapinlumo@saariselka.fi www.saariselka.fi/lapinlumo

LOMATÄHDET Tel. +358 45 235 7464 Saariselkä, info@lomatahdet.fi www.lomatahdet.fi

MUOTKAN MAJA Muotkantie 204, 99830 Saariselkä, Finland sales@muotkanmaja.fi www.muotkanmaja.fi

SAARISELÄN KESKUSVARAAMO Tel. +358 16 554 0500 Honkapolku 2, 99830 Saariselkä keskusvaraamo@saariselka.com www.saariselka.com

PIKKURIEKKO LOMAHUONEISTO Tel. +358 500 708 594 Revontulentie 2 A 4, 99830 Saariselkä pikkuriekko@elisanet.fi www.pikkuriekko.com

SAARISELÄN UNIPUUT Tel. +358 40 571 8891, +358 50 525 9035 Kelotie, 99830 Saariselkä info@saariselanunipuut.fi www.saariselanunipuut.fi

TUNTURIKOIVU JA TUNTURITUULI LOMAHUONEISTOT Tel. +358 17 465 2752, +358 400 674 721 Saariselkä tapio.pitkanen@pp1.inet.fi www.saariselka.fi/tunturikoivu

TUNTURIKUKSA LOMAHUONEISTO Tel.+358 400 623 602, +358 40 824 0282 Teerenpesue, Saariseläntie 5, 99830 Saariselkä www.saariselka.fi /tunturikuksa

RAVINTOLA PETRONELLA Honkapolku 5, 99840 Saariselkä Tel: 016-668 930 Fax: 016-668 990 petronella@ravintolapetronella.fi www.ravintolapetronella.fi

RAVINTOLA PIRKON PIRTTI puh. +358 (0)16 668 050 pirkonpirtti@ukolo.fi www.pirkonpirtti.fi Honkapolku 2, 99830 Saariselkä

SKAIDI LOMAMÖKIT Tel. +358 407602255 +358 408497406 eevam.niittyvuopio@hotmail.fi www.skaidimokit.com 99830 Saariselkä

38

INARI – SAARISELKÄ

VILLA KAIKU Tel. +358 45 131 3895 posti@villakaiku.fi www.villakaiku.fi

OHJELMAPALVELUT HUSKY & CO. Tel. +358 400 693 071 +358 50 413 1551 Vanhaseläntie 20, 99830 Saariselkä husky@huskyco.fi www.saariselka.fi /huskyco

IVALOJOEN MATKAILUPALVELUT Tel. +358 40 588 2831 Männiköntie 9, 99800 Ivalo ivalojoen.matkailupalvelut@gmail.com www.ivalojoki-travellers.fi

SKI SAARISELKÄ SPORT RESORT Tel. +358 16 668 882 99830 Saariselkä skisaariselka@skisaariselka.fi skischool@skisaariselka.fi www.skisaariselka.fi

REINDEER’S TRAVEL’S tel. + 358 50 3631111 posti@reindeerstravels.fi www.reindeerstravels.fi

TOP SAFARIS Tel. +358 40 506 2854, +358 45 2565 818 Top Safaris safari club PL 20, 99830 Saariselkä. topsafaris@saariselka.fi www.topsafaris.fi

SAARISELÄN LUONTORATSASTUS Tel +358 400 161 296 jouko.iivari@gmail.com Saariselkä (Rovaniementie 3410)

SHOPPING AND SOUVENIRS JOIKU-KOTSAMO SAFARIS Puh. +358 400 138 911 Saariseläntie 7, 99830 SAARISELKÄ +358 400 138 911 joikukotsamo@saariselka.fi www.saariselka.fi/joikukotsamo

LAPLAND DELIGHT SAARISELÄN LOMA- JA OHJELMAPALVELU puh +358 40 572 2903 info@laplanddelight.fi www.laplanddelight.fi

LAPIN SAFARIT +358 16 33 11280 +358 16 668 901 Saariseläntie 13, 99830 Saariselkä saariselka@lapinsafarit.fi www.laplandsafaris.fi

LUONTOLOMA PRO SAFARIS Tel. +358 16 668 706 Fax +358 16 668 950 Lutontie 3, PL 30, 99831 Saariselkä luonto.loma@saariselka.fi www.saariselka.fi /luontoloma

GALLERIA & KÄSITYÖ LUMIKKO Tel. +358 40 767 2909 Kelotie 1/Siula, 99830 Saariselkä pirkko.kortelainen@luukku.com www.saariselka.fi/lumikko • myös taidetta ja Jäämeren löytöjä

TALVI

TUNTURIYÖ LOMAHUONEISTOT Tel. +358 40 547 5630 Saariselkä tunturiyo@saariselka.fi www.tunturiyo.com

HIPPUPUOTI GIFT SHOP Tel. +358 40 525 6853 Saariseläntie, 99830 Saariselkä hippupuoti@saariselka.fi www.saariselka.fi /hippupuoti

TANKAVAARA T TI R PO

LAPIN KULTAMA I LL E

WWW.TANKAVAARA.FI INARI – SAARISELKÄ

39

PALVELUHAKEMISTO / KIRSIN LAHJA & GABRIEL´S SHOP Tel. +358 40 509 52 18 Siula, 99830 Saariselkä meimi.kautovuori@gmail.com

DESIGN CENTER SAARISELKÄ Tel. +358 40 7615089.

Saariseläntie 5, Saariselkä info@designcentershop.com www.designcentershop.com • Suomalaista designia, koruja ja lahjatavaroita.

• Oma ArcticQueen made by adults-mallisto.

®

SKI WEAR LAILA HORSMA Tel. +358 400 837 128 Kelotie 1/Siula, 99830 Saariselkä laila.horsma@pp.inet.fi www.skiwear.fi • urheilu- ja vapaa-ajan pukeutumiseen erikoistunut liike

SUPERMARKET KUUKKELI Tel. +358 16 668 741 +358 40 545 1349 Fax +358 16 668 680 Saariseläntie 1, 99830 Saariselkä kuukkeli@saariselka.fi kuukkeli.lappi.fi

ULTIMA GIFT ULTIMA JEWELRY Tel. +358 40 728 8448 +358 400 165 448 Saariseläntie 13, 99831 Saariselkä jaana.kauttu@ultimajewelry.fi www.ultimajewelry.fi

KUKKOLAN BUSSIT Tel. +358 16 661 930 +358 400 696 678, +358 40 733 8134 Fax +358 16 661 385 Rantatie 19, 99800 Ivalo (Saariselkä) info@kukkolanbussit.com www.kukkolanbussit.com

KULJETUSPALVELU LUONTOLOMA Tel. +358 16 668 706 +358 50 330 2000 PL 30, 99831 Saariselkä luonto.loma@saariselka.fi www.luontoloma.fi SIXT AUTOVUOKRAAMO Puh. 020 11 22 576 Ivalo lentoasema Saariselkä Santa's hotel Tunturi ivalo@sixt.fi www.sixt.fi

MUUT PALVELUT MEDINARI OY Ivalo, Piiskuntie 5 Saariselkä, Lutontie 14 ajanvaraus: +358 207 205 830 www.medinari.fi

SAARISELÄN SANOMAT Tel. +358 40 191 9919 saariselan.sanomat@saariselka.fi www.saariselansanomat.fi MAINOSLINJA Tel. 0400 153 277 heikki.orava@saariselka.fi www.mainoslinja.fi SAARISELKÄ NYT-LEHTI pasi.ruotsalainen@pp3.inet.fi www.saariselka.net

TAKSI JA KULJETUSPALVELUT KATAJAMAA TAKSI

Tel. +358 400 731 973 99830 Saariselkä katajamaantaksi@saariselka.fi KOSKINEN TAKSI Tel. +358 400 394 862 Saariselkä heikki.koskinen@taksi.inet.fi PAJARI TAKSI JA BUSSI Tel. +358 400 158 809 Saariselkä pajarintaksi@saariselka.fi

40

INARI MAJOITUS, RAVINTOLAT JA OHJELMAPALVELUT GIELLAJOHKA Tel. +358 16 676 921 +358 40 738 6825, Karigasniementie 2920 99910 Kaamanen info@giellajohka.fi www.giellajohka.fi

INARI – SAARISELKÄ

VISIT INARI / LOMAKYLÄ INARI / INARI AURORA RESORT Tel. +358 40 179 6069 99870 Inari inari@visitinari.fi www.visitinari.fi

RAVINTOLA SARRIT Tel. +358 40 700 6485 Siida, Inarintie 46, 99870 Inari ravintola@sarrit.inet.fi https://fi-fi.facebook.com/ pages/Siida-Restaurant-Sarrit/200743256773795?ref=stream

OSTOKSET JA MATKAMUISTOT

URUNIEMI CAMPING Tel. +358 50 371 8826 Uruniementie 7, 99870 Inari www.uruniemi.fi pentti.kangasniemi@uruniemi.fi

NUORISO JA LUONTOMATKAILUKESKUS VASATOKKA Tel. +358 16 670 7960 Angelintie 696, 99870 Inari vasatokka@inari.fi www.vasatokka.fi

SAAMELAISKULTTUURIKESKUS SAJOS Tel. +358 10 839 3109 Sajos, 99870 Inari sajos@samediggi.fi www.sajos.fi

SIIDA  SAAMELAISMUSEO JA LUONTOKESKUS Tel. +358 400 898 212 Inarintie 46, 99870 Inari siida@samimuseum.fi www.siida.fi

METSÄHALLITUS Tel. +358 205 64 7740 siida@metsa.fi luontoon.fi

INARIN MATKAILUNEUVONTA Tel. +358 40 168 9668 tourist.info@inari.fi

INARI – SAARISELKÄ

INARIN HOPEA Tel. +358 16 671 333 +358 40 586 4975 Sillankorva, 99870 Inari info@inarinhopea.fi www.inarinhopea.fi

INARIN KUUKKELI SUPERMARKET Tel. +358 16 671 500 Fax +358 16 671 503 Inarintie 51, 99870 Inari inarinkuukkeli@luukku.com www.kuukkeli.lappi.fi

LEMMENJOKI JA YMPÄRISTÖ MAJOITUS, RAVINTOLAT, OHJELMAPALVELUT JA OSTOKSET

TALVI

INARIN POROPIRTIT Tel. +358 400 339 502 +358 45 239 61 35, +358 40 515 26 58 Kittiläntie 1330, 99800 Ivalo (Inari) inarin.poropirtit@gmail.com www.inarinporopirtit.fi

AHKUN TUPA Tel. +358 16 673 435 +358 40 755 4306 99885 Lemmenjoki ahkuntupa@ahkuntupa.fi www.ahkuntupa.fi

HOTELLI KORPIKARTANO Tel. +358 40 777 4339 Meneskartanontie 71, 99870 Inari menesjarvi@menesjarvi.fi www.menesjarvi.fi

PALTTO ELÄMYSRETKET LEMMENJOELLA Tel. +358 40 756 9075 +358 400 287 544 99885 Lemmenjoki tmipaltto@ukolo.fi www.lemmenjoki.org

41

PALVELUHAKEMISTO / POROTILA PETRI MATTUS Tel. 0400 193 950 petri.mattus@netti.fi www.petrimattus.com Kortamo-oja, Kittiläntie 3070, 99800 Ivalo

KAMMIGALLERIA Tel. +358 40 744 3763 Lemmenjoentie 650 A, 99885 Lemmenjoki kikka.laakso@kammigalleria.fi www.kammigalleria.fi

LOMAKYLÄ VALKEAPORO Tel. +358 400 394 682 Lemmenjoentie 134, 99800 Ivalo valkeaporo@valkeaporo.fi www.valkeaporo.fi

ERÄMAAN KULTA / PETRONELLA OPISTO / Jukka Kela – Erämaan Kulta Tel 040 574 5270 info@eramaankulta.fi www.eramaankulta.fi www.ekokulta.fi I dig gold-sivut: www.facebook.com/IDigGold

SODANKYLÄN MATKAILUNEUVONTA

Jäämerentie 3, 99600 Sodankylä Tel. +358 40 746 9776 info@sodankyla.fi visitsodankyla.fi

NELLIM MAJOITUS, RAVINTOLAT, OHJELMAPALVELUT ERÄHOTELLI NELLIM Tel. +358 400 415 989 Nellimintie 4230, 99860 Nellim sales@nellim.fi www.nellim.fi

SAFARI SERVICE Tel. +358 40 773 9142 Nellimintie 4204, 99860 aimo@safariservice.fi www.safariservice.fi

IVALO MATKAILUNEUVONTA METSÄHALLITUS / IVALON PALVELUPISTE

TANKAVAARA MAJOITUS, RAVINTOLAT, NÄHTÄVYYS, OHJELMAPALVELUT KULTAMUSEO Tel. + 358 16 626 171 99695 Tankavaara info@kultamuseo.fi www.kultamuseo.fi

KOILLISKAIRAN LUONTOKESKUS Tel. +358 20 564 7251 Tankavaarantie 11 B, 99695 Tankavaara ukpuisto@metsa.fi www.luontoon.fi

TANKAVAARAN KULTAKYLÄ Tel. +358 16 626 158 Tankavaarantie 11 A, 99695 Tankavaara , Finland info@tankavaara.fi www.tankavaara.fi

42

Tel. +358 20 564 7701, +358 20 564 7702 Ivalontie 10, 99800 Ivalo ivalo@metsa.fi www.luontoon.fi

MAJOITUS, RAVINTOLAT, OHJELMAPALVELUT HOTELLI KULTAHIPPU

Tel. +358 16 320 8800 Fax +358 16 662 510 info@hotellikultahippu.fi www.hotellikultahippu.fi Petsamontie 1, 99800 Ivalo

KAMISAK HUSKY & HORSE EXPEDITIONS Tel. +358 50 570 7871 Rovaniementie 915, 99800 Ivalo (Saariselkä) info@kamisak.com www.kamisak.com

DESIGN HOUSE IDOLI Tel. +358 400 197 181 Ukonjärvi, Ivalo idoli@idoli.fi www.idoli.fi

INARI – SAARISELKÄ

IVALO RIVER CAMPING Tel. +358 400 395 046 Kerttuojantie 1, 99800 Ivalo info@ivalorivercamping.com www.ivalorivercamping.com

KUKKOLAN BUSSIT Tel. +358 16 661 930 +358 400 696 678, +358 40 733 8134 Fax +358 16 661 385 Rantatie 19, 99800 Ivalo (Saariselkä) info@kukkolanbussit.com www.kukkolanbussit.com

MUUT PALVELUT SIXT AUTOVUOKRAAMO Puh. 020 11 22 576 Ivalo lentoasema Saariselkä Santa's hotel Tunturi ivalo@sixt.fi www.sixt.fi

PAIKALLISLEHTI INARILAINEN Tel. +358 20 710 9050 Piiskuntie 1, 99800 Ivalo inarilainen@inarilainen.fi www.inarilainen.fi

UTSJOKI / NUORGAM MAJOITUS, RAVINTOLAT, OHJELMAPALVELUT NUORGAMIN LOMAKESKUS Nuorgamintie 4401 A 99990 Nuorgam Tel. +358 400 294 669 info@nuorgaminlomakeskus.fi www.nuorgaminlomakeskus.fi www.facebook.com/ NuorgaminLomakeskus

TALVI

MEDINARI OY Ivalo, Piiskuntie 5 varaukset: +358 207 205 830 www.medinari.fi

TONTTEJA SAARISELÄN RINNEALUEELTA

Laske rinnettä alas suoraan omalle pihalle tai ihaile syksyn ruskaa paraatipaikalta. Kesällä voit patikoida ja tehdä retken vaikka Jäämerelle. Mistä ikinä haaveiletkaan, hanki unelmillesi tontti Saariselältä – Lapin kultamailta.

72 uutta tonttia myynnissä nyt!

Myynti: Inarin kunta, Janne Seurujärvi janne.seurujarvi@inari.fi, p. 050 512 2518.

INARI – SAARISELKÄ

www.inari.fi

43