Riverialainen – juhlalehti

IHMISET TARINOIDEN TAKANA Ammatti elämässäsi

Ammattitaitoinen Pohjois-Karjala

Olen alkaneen vuoden aikana usein pysähtynyt pohtimaan, minkälainen Pohjois-Karjala olisi ilman ammatillista koulutusta. Ammatillisen osaamisen yhtenä virstanpylväänä voimme pitää tasan 60 vuotta sitten Pohjois-Karjalaan perustettua ammattikoulujen kuntainliittoa, jonka tehtäväksi annettiin ammatillisen koulutuksen järjestäminen maakunnassa. Ammattiosaamisen tarve alueellamme oli selkeästi tunnistettu, ja näin vuosikymmenten jälkeen voimme todeta, että kuntainliiton perustaminen oli aikalaispäättäjiltä kauaskantoinen ja viisas teko.

Vuosikymmenten varrella sadat tuhannet ihmiset ovat voineet rakentaa unelmaansa hankkimalla ammatillista osaamista laajasti eri ammatteihin eri puolilla Pohjois-Karjalaa, omilla kotikonnuillaan. Ja mikä erinomaisinta, suurin osa heistä on jäänyt kehittämään ammattitaidollaan maakuntaa, sen yrityksiä ja työelämää. Unelman täyttyminen on myös varmistanut lukemattomille pohjoiskarjalaisille elannon sekä itselleen että perheelleen. Unohtamatta myöskään sitä, että iso osa heistä on ryhtynyt yrittäjäksi ja työllistänyt muita ammattilaisia.

Ammatillinen koulutus on aina elänyt ajan hengessä. Vaikka maailma, ammatit ja organisaatiot ovat muuttuneet ympärillämme – myös Pohjois-Karjalassa – moni asia on myös pysynyt. Ammattitaitoa ja sen kehittäjiä tarvitaan aina. Ammattitaito kehittyy yhteistyössä työelämän kanssa. Ilman tätä yhteistyötä ei ammatillista koulutusta voi tuloksellisesti toteuttaa tai ammattitaitoa saavuttaa. Ammatillinen koulutus ei ole koskaan jäänyt laakereilleen lepäämään, vaan sitä on jatkuvasti kehitetty ammattitaitoisen työvoiman saannin turvaamiseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Hyvää niin, sillä yhteiskuntamme myös Pohjois-Karjalassa pyörii, kun ammattitaitoiset ihmiset ovat sitä pyörittämässä.

Nykyinen ammatillinen koulutus tarjoaa sekä nuorelle että aikuiselle erinomaisen vaihtoehdon. Ammattien kirjo on monipuolinen ja jokaiselle löytyy soveltuva oppimisen polku kohti omaa unelmaansa. Oppipoika, kisälli ja mestari ovat vanhoja tuttuja käsitteitä, eikä ole kaukaa haettu, että niiden nykysynonyymeja ovat perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto. Oli ammatillinen tutkinto mikä tahansa, se on osoitus osaamisesta, joka antaa hyvät valmiudet työelämään siirtymiseen, yrittäjyyttä unohtamatta. Tutkinto mahdollistaa myös jatko-opinnot ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Hyviä ja varteenotettavia vaihtoehtoja on siis paljon tarjolla. Ammatillista tutkintoa on kunnia kantaa ja siitä tulee olla ansaitusti ylpeä.

Vuosikymmenten saatossa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymästä, Riveriasta, on kasvanut opiskelijamäärältään yksi Suomen suurimmista monialaisista koulutuksen järjestäjistä ja maakuntamme merkittävimmistä työllistäjistä. Ammatillisen koulutuksen merkitys Pohjois-Karjalan elinvoimaisuudelle on seuraavina vuosikymmeninä vähintään yhtä tärkeä kuin aikaisemmin. Ilman riittävää ja laadukasta alueellista ammatillista koulutusta Pohjois-Karjala olisi todellakin erilainen – pullan tuoksusta lähtien.

Tämä juhlajulkaisu sisältää mielenkiintoisia tarinoita ihmisten unelmista ja niiden täyttymisestä ajan saatossa ammatillisen koulutuksen avulla. Julkaisuun on myös poimittu merkittäviä tapahtumia vuosikymmenten varrelta. Toivotan mukavia lukuhetkiä!

ESA KARVINEN

Kuntayhtymän johtaja, rehtori

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Riveria

Monikultturisuus erilaiset taustat

ovat Riverian rikkaus

Ompelija, veturinkuljettaja, myyjä, ravintolayrittäjä, hieroja, omaishoitaja ja yliopiston opettaja. Siinä esimerkkejä ammateista, joita kymmenen erilaista kansalaisuutta sisältävässä maahanmuuttajien hoiva-avustajaryhmässä on edustettuna.

Ryhmä on aloittanut reilun vuoden mittaisen koulutuksen syksyllä 2023. Opiskelijat tekevät parhaillaan ensimmäistä työssäoppimisjaksoaan. Haastattelua varten he ovat kokoontuneet Joensuuhun Riverian Hyvinvointitalolle.

– Nykyään puhumme pääosin myös keskenämme suomea. Se on ollut meillä opetuskielenä, kertovat opiskelijat yhteistuumin.

Alusta lähtien kielen opiskelun seassa on ollut myös ammattiaineita. Kielen opiskelu on kuitenkin alkanut arkikielestä, vahvistaa koulutuksen vastuuopettaja, lehtori Sari Vepsäläinen

Tiiviillä yhteistyöllä suomen kielen lehtoreiden Sari Härkösen ja Laura

Mönkkösen kanssa Vepsäläinen on saanut yhteistyön ammattiaineiden kanssa toimimaan hyvin.

– Tästä kertoo muun muassa se, että edellisestä ryhmästä kaikki saivat töitä. Pääosin he sijoittuvat ikäihmisten asumispalveluihin.

– Hakuvaiheessa kaikilla on suomen kielen testi. Tavoitteena oli kaikilla kielitaso A2.2. opintojen alkuvaiheessa, Vepsäläinen avaa kielivaatimuksia.

Selitetään, ohjataan ja tuetaan

Opiskeluun kuuluu myös toiminnallista oppimista, jota toteutetaan esimerkiksi erilaisille ryhmille järjestettävinä tee-

Monikultturisuus taustat

mapäivinä. Kansainväliset opiskelijat toteuttivat esimerkiksi yhteisponnistuksena Liperissä järjestettyyn monikulttuurisuuspäivään kahvilapalvelut.

–Se oli iso ponnistus. Osallistujia oli reilut 250 ja hulinaa riitti. Mutta tunnelma oli katossa, Vepsäläinen kertoo.

Ryhmä on toteuttanut teemapäiviä myös ikäihmisille ja kehitysvammaisille. Ne antavat paitsi opiskelijoille mahdollisuuden oppia tekemällä, mutta myös tärkeää tietoa opettajalle.

– Toiminnallisissa ympäristöissä oppii tuntemaan opiskelijat helpommin. Ja kun tunnen heidät, osaan sijoitella heitä sopiviin harjoittelupaikkoihin, Vepsäläinen avaa.

Avoin ilmapiiri on ollut yksi ryhmää kannattava periaate.

–Minä ainakin aukaisen heti suuni, mikä on erilaista kuin kotimaassani. Muutenkin opiskelu on toisenlaista. Siellä ollaan kahdeksasta neljään luokassa kirjojen kanssa joka päivä, kun täällä keskustellaan ja tehdään paljon, thaimaalainen Phetniyom Kämäräinen, 50, kertoo.

–Opettajat ovat myös Thaimaassa vakavampia, ja oppiminen etenee siellä paljon hitaammin.

Riverian monipuolinen osaaminen näkyy opiskelijoiden mukaan myös maahanmuuttajien koulutuksessa.

–Meillä on joka suunnalta hyvä tuki. Selitetään asiat ja ohjataan, ukrainalainen, reilun vuoden Suomessa ollut Armine Siroklyn, 32, kehuu ulkomaalaistaustaisten huomioimista.

– Jatkuvan oppimisen ja valmennuksen kautta sekä oppimalla koko ajan myös toisiltamme pyrimme eteenpäin. Tämä on motivoitunut huippuporukka, joiden erilaiset taustat ja monikulttuurisuus ovat Riverialle suuri rikkaus, Vepsäläinen sanoo ylpeänä.

– Välillä kyllä kiusaamme vähän opettajia, opiskelijat nauravat.

Opettajan on nähtävä kielitaidon taakse

Vepsäläinen on kouluttanut ulkolaistaustaisia ryhmiä jo neljä vuotta. Kansainvälisten ryhmien määrä kasvaa Riveriassa nopeasti.

– Suurimpana ihmeenä pidän sitä, miten nopeasti opiskelijat oppivat Suomea. Se vaatii paljon töitä, mutta motivaatio ratkaisee. Näin helpottuu kotoutuminenkin, Vepsäläinen toteaa.

– Pitää muistaa, että puhumisen lisäksi tulee treenata myös kirjoittamista. Jokaisella on ollut 300 lauseen kirjoittamisurakkakin jo koulutuksen alkukuukausina.

Hankalinta hänen mukaansa on oppimaan oppiminen. Syynä ovat kulttuuriset erot.

– Tavat Suomessa ovat ihan erilaiset kuin mihin he ovat kotimaassaan tottuneet. Jatkuvasti pitää olla valmis oppimaan uutta.

– Tuntuu joskus, että ollaan tyhmiä, kun suomeksi ei osata, mutta omalla kielellä kyllä homma hoituisi, opiskelijat kuittaavat.

Sari Vepsäläinen painottaa, että opettajan pitäisi nähdä myös opiskelijan kielitaidon taakse.

–Pitää ymmärtää, kun henkilö osaa asian, vaikka taidot eivät riittäisi sitä sanallisesti ilmaisemaan.

Moni tyttö ja poika joutuu vieläkin kääntymään ammattikoulun ovelta pois – karsintaa pidetään terveellisenä.

KARI VILJAKAINEN

Uudistettu oppisopimuskoulutus tulee osaksi Pohjois-Karjalan ammatillista koulutusta.

Sari Vepsäläinen vastaa sosiaali- ja terveysalan kansainvälisyydestä.

Tavaratalon johtaja löysi uuden työminänsä Riveriasta

Riveriasta löytyy monta mielenkiintoista opettajatarinaa. Yksi niistä on liiketoimintaalan lehtorina vuoden 2023 alussa aloittaneen Jaana Lehikoisen.

Vuoden 2022 alussa Lehikoinen jäi opintovapaalle Joensuun Sokoksen tavaratalopäällikön tehtävistä työskenneltyään tehtävässä yhdeksän vuotta. Samaan aikaan hän aloitti opettajan työt Riveriassa. Hyppyä uuteen hän ei ole missään vaiheessa katunut.

– Tunsin opettamisen ja valmentamisen omakseni. Tulin hyvään työyhteisöön ja monenlaisten osaajien pariin. Jokainen kohtaaminen opiskelijan kanssa on merkityksellinen. Nuoren tulevaisuuteen on näin erinomainen mahdollisuus vaikuttaa positiivisesti, Lehikoinen avaa ajatuksiaan.

Hän toivoo tuovansa mukanaan entisestä työstään vielä lisää työelämälähtöistä näkemystä, vaikka Riveria on siitä tunnettu jo ennestään.

– Toivottavasti mukanani tuli myös suoraviivaisuutta toimintaprosesseihin ja päätöksentekoon. Saan hyödyntää niissä osaamistani ja auttaa opiskelijoita onnistumaan.

–Oma näkökulmani on pitkälti tehdä työelämään osaajia valmennuksellisella otteella. Näköalapaikkahan tämä on myös yrityksiin päin, hän arvioi.

Lehikoinen iloitsee työssään pienistäkin onnistumisista. Positiivisia hetkiä on jo plakkarissa paljon.

–Minulle tulee erittäin hyvä mieli, jos esimerkiksi valmistujaisjuhlissa opiskelija haluaa ottaa muistoksi valokuvan.

– Ei nuorille aina ole selvää miksi isona haluaa. Sekin vaatii monesti positiivista kannustusta. Sekään ei haittaa, vaikka opinnot jäisivät kesken.

Lehikoinen on mukana myös Riverian työpaikkaohjaajakoulutuksissa, joissa hän pääsee kertomaan, miten tärkeää

1971

900 nuorta aloittaa ammattiopintonsa Pohjois-Karjalassa.

on, että työpaikoissa opiskelija saa riittävää ohjausta.

–PKO:lla ollessani olin paljon tekemisissä opiskelijoiden kanssa. Nyt olen toisella puolella, eihän parempaa voi toivoa. Kasvatustyötähän tämä pitkälti on.

- Yhteistyö PKO:n ja Riverian välillä on ollut aina hyvää. Kesätyöntekijöistäkin on moni uskaltautunut myöhemmin hakeutumaan Riveriaan liiketoiminnan puolelle opiskelemaan, Lehikoinen kertoo.

Lehikoinen on nähnyt sekä yritysettä opetustyössä opiskelijoiden ja osaamisvaatimusten muuttuneen.

– Vajaat parikymmentä vuotta sitten digiosaamisella ei juuri ollut roolia työelämässä. Työt olivat yksioikoisempia. Nyt ne ovat sirpaloituneet, ja työntekijän pitää osata monta asiaa samalla kertaa.

Vuorovaikutustaitoja sen sijaan on painotettu aina. Asiakaspalvelun merkitys on vain korostunut verkkokauppojen tullessa kivijalkakauppojen rinnalle. Ihmisen kohtaaminen on hallittava kaupallisella alalla.

Näkyvämpiä ovat nuorten ongelmatkin.

-Nykyään somepaineet ja mielenterveysongelmat näyttelevät valitettavan paljon suurempaa roolia kuin silloin kun aloitin PKO:lla vuonna 2005. Tai ehkä niitä oli, mutta ne olivat pinnan alla.

Eikä nykysukupolvi mieti enää olevansa vuosikymmeniä samassa työpaikassa. Kytkintä nostetaan helposti kohti uusia elämyksiä.

Opettajuudesta Lehikoisella on pelkästään positiivisia kokemuksia.

–Olen viihtynyt. Jokainen päivä on

sä Riverian portaissa myös esihenkilöiden koulutustehtäviin.

erilainen ja opiskelijoiden luottamus ansaittava.

Lämpimin muisto on toistaiseksi sen ihan ensimmäisen ryhmän kanssa.

– Kerroin olevani ensimmäistä kertaa opettajana. Joku sanoi, että ei olisi ikinä uskonut, Lehikoinen muistelee hymyillen.

– Ja kun opiskelija kertoo saaneensa työpaikan, niin eihän parempaa palkintoa työstään voi saada.

Opetustyön alku Jaana Lehikoisella meni liiketoiminnan perustutkinnossa. Jatkossa mukaan tulee myös lähiesimiestyön ammattitutkinto.

Sinänsä hauska sattuma, että tutkinnossa lehtorina toimii myös Eija Kahelin. Hän oli nimittäin tavaratalon johtotehtävissä Joensuun Anttilassa.

Kaikki tiet johtavat Riveriaan.

Maakunnan ammattiväestöstä 39 % saa elantonsa maa- ja metsätaloudesta, 18 % palveluista.

MAJOITUSPAIKKA JA TILAT TOIMIA”

KARI VILJAKAINEN

Lentävällä lähdöllä alkoi Erkki Saarelaisen, 84, työura hitsausalan opettajana vuonna 1970. Puhelu tuli eräänä maanantaiaamuna kahdeksan aikaan Keskusammattikoulun rehtorilta Kauko Bromanilta.

– Broman soitti, että kymmeneltä alkaa Outokummussa hitsaajan erikoiskurssi, varmaan menet sinne opettajaksi. En tiedä, mistä hän sai idean soittaa juuri minulle, muistelee vielä sinä aamuna Rautasepänliike Tukiaisen palkkalistoilla työskennellyt Saarelainen.

Ensin piti etsiä kymmenelle opiskelijalle Outokummusta asunnot ja paikka, jossa käytännön opiskelu suoritettaisiin. Ensimmäisiin työtehtäviin kuului myös koneiden etsiminen ja tilaaminen.

– Aluksi löytyi käyttöön sellainen paja, jossa ei ollut edes lämmitystä. Ensimmäisiä kursseja päädyttiin pitämään tehdaslaitoksien tiloissa. Sen verran ohjeistivat, että pitää tehdä muuta kuin makkaratikkuja.

Opettajalla oli myös velvollisuus käydä hakemassa opiskelijoille kuukausittain pankista kurssipäivien korvaukset.

1974

Pohjois-Karjalan ammattikurssikeskus on maan neljänneksi suurin.

–Muistelen, että poikamies sai vitosen ja ukkomies kympin, siis markkoina päivää kohti. Paljon piti opettajan pitää kaikenlaista kirjanpitoakin kynähommina, Saarelainen kertoo. Kuuden kuukauden kurssilla saatiin kuitenkin kaikille hyvä ammattitaito. Ahlström tarjosi heille ulkomaankeikkojakin, mutta kynnys lähteä oli pojilla Saarelaisen mukaan liian korkea.

Teoria-aineistot tehtiin itse

Huhtikuussa 1972 hitsausalan koulutustoiminta siirtyi Joensuuhun Kaislakadulle perustetun kurssikeskuksen alaisuuteen.

–Olivathan uudet tilat ja laitteet hienot. Yksi asia oli kuitenkin työläs. Oli puute opetusaineistosta. Mistään ei saanut valmista teoria-aineistoa, joka olisi tarkoitettu aikuisille ja teollisuuslaitoksille, Saarelainen muistelee.

–Monta vuotta tein seuraavan päivän aineistoja pitkin yötä. Spriimonistuskoneella niitä sitten monistettiin.

Ennen 1970-lukua ammatillista koulutusta ei juuri järjestetty muualla kuin ammattikouluissa. Sinne eivät kuitenkaan yli 20-vuotiaat hakeutuneet. Työvoimakoulutuksissa 20 ikävuotta oli puolestaan alaraja.

–Opiskelijat, nuoret miehet, tulivat maalta. Olivat tehneet ja nähneet työtä. Ote tekemiseen oli vahva. Heille piti kehittää paljon mielekästä tekemistä, Saarelainen sanoo.

Vuosien edetessä opiskelija-aines toki muuttui ja monipuolistui. Myös

kurssien pituus kasvoi yhdeksään kuukauteen, ja niiltä valmistui myöhemmin levyseppä-hitsaajia.

–Rauma-Repolasta sanoivat aikoinaan, että kaikille halukkaille on töitä. Se kertoo koulutusten onnistumisesta.

Metodeja on tullut ja mennyt

Erkki Saarelainen jäi eläkkeelle vuonna 2002, mutta kävi vielä kymmenisen vuotta arvioimassa tutkintosuorituksia. Työura opettajana meni kokonaan aikuiskoulutuksen puolella. – Kyllähän ammattikoulujen rehtorit soittelivat. Itselleni riitti Hämeen opettajakorkeakoulun kokemukset, kun näytetunnit pidettiin nuorten puolella. Opiskelijat oli tietysti opetettu siihen, että opettajakokelaasta otetaan kaikki irti, Saarelainen nauraa.

Tekniikka on alalla muuttunut käytännössä kokonaan, ja opettajuudessakin on tullut ja mennyt monenlaista valmennusmetodia.

–Teknologian ja automaation mukaantulon jälkeen työssä ei tarvitse paljoa ajatella. Koneeseen syötetään vain tietyt perusarvot, ja se tekee loput. Toki levyseppä-hitsaaja on arvostettu ja hyväpalkkainen ammatti tänäkin päivänä.

Opettajan karisma on ammattitaidossa

Opettajan auktoriteettia Saarelainen on miettinyt viime vuosina paljon.

–Itselläni ei ollut vaikeaa opiskelijoiden kanssa. Karisman uskon tulevan osittain opettajan omasta ammattitaidosta.

Työurallaan Saarelainen on nähnyt senkin, kun opettajan auktoriteetti loppuu. Tuolloin opiskelija kävi pyyhkimässä likaiset rukkaset opettajan naamaan.

–Ei sattunut itselleni, mutta satuin sen näkemään, eikä se tietysti mukavalta tuntunut sivusta seuranneenakaan.

Opettajuus on kaikkineen tuntunut Saarelaiselle aina omalta jutulta, eivätkä hyvätkään työtarjoukset saaneet häntä vaihtamaan työpaikkaa.

– S opivan pienessä hyvän yhteishengen työyhteisössä tunsi viihtyvänsä, Erkki Saarelainen päättää muistelonsa.

1000 Pohjois-Karjalan nuorta jää ilman ammattikoulupaikkaa.

Helikopterilentäjien erikoiskurssi järjestetään Joensuussa. Outokummussa koulutetaan kaivosmiehiä koko maahan.

Erkki Saarelainen (oik.) kahvittelee edelleen säännöllisesti entisen kollegansa Osmo Maksimaisen kanssa.

–Moro, se on konstaapeli Daniel täällä!

Näin alkavat vanhemman konstaapelin Daniel Kalejaiye n suositut TikTok-videot, joilla hän käsittelee nuoria kiinnostavia ilmiöitä Poliisin näkökulmasta. Hän on puhunut videoillaan muun muassa vapettamisesta eli sähkötupakoinnista, graffiteista, identiteettivarkauksista ja seksuaalirikoksista.

Kalelaiye on Suomen seuratuin somepoliisi eli hän tekee somesisältöjä työkseen. Kalejaiye on luonut somea varten Konstaapeli Danielin hahmon, josta on tullut muutamassa vuodessa huippusuosittu. Videoilla on satojatuhansia ellei jopa miljoonia katselijoita.

– Kyllä ihmiset tunnistavat kadulla ja tulevat juttelemaan. Moni haluaa myös ottaa selfien Konstaapeli Danielin kanssa, Kalejaiye kertoo.

Kalejaiye on palkittu muun muassa Vuoden lapsiteko-, Vuoden opetus- ja Vuoden aihevaikuttaja -palkinnoilla.

Pelaava poliisi

Joensuulaislähtöisen Daniel Kalejaiyen haave on aina ollut työskennellä nuorten parissa. Peruskoulun jälkeen hän opiskeli ylioppilastutkinnon ohessa Niittylahdessa nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaksi. Sen jälkeen kutsui Poliisiammattikorkeakoulu.

–Nuorten kanssa on hauskaa tehdä töitä, he ovat pääasiassa tosi mukavaa ja fiksua porukkaa.

Kalejaiyen suurin missio on välittää nuorille viesti, että omilla valinnoilla voi vaikuttaa tulevaisuuteen. Hölmöilyllä

on pahimmillaan kauaskantoiset seuraukset.

– Jos saat tuomion jostain lapseen liittyvästä seksuaalirikoksesta, kuten alle 18-vuotiaan alastonkuvan levittämisestä, voit unohtaa esimerkiksi opettajan uran  esimerkiksi opettajan ura voi tyssätä heti lähtökuoppiinsa, hän muistuttaa.

Tällä hetkellä Kalejaiye on mukana Poliisiammattikorkeakoulun Viralliset pelikaverit -hankkeessa, jossa pyritään tunnistamaan ja ehkäisemään pelialustoilla tapahtuvaa rikollisuutta ja parantamaan viranomaisavun saatavuutta peleissä, joiden parissa nuoret viettävät aikaa. Käytännössä poliisit siis pelaavat nuorten kanssa verkossa ja keskustelevat siellä näiden kanssa. Toiminnan tarkoitus on saada tarkempi kuva siitä, millaisia ongelmia nuoret pelialustoilla kohtaavat, ja miten niitä voidaan ehkäistä.

Kalejaiye on itsekin aina viihtynyt tietokoneiden ja pelien parissa, ja pelialustoilla työskenteleminen poliisin roolissa on hänelle yhden unelman täyttymys.

jänä tienata vaikuttamisella sievoisiakin summia, poliisina se on osa hänen päivätyötään. Yhteistyöpyyntöjä tulee usein, mutta niihin hän ei voi suostua.

– Uuden luomisessa saa aina erilaista näkökulmaa asioihin ja uudistusten eturintamassa on äärimmäisen mielenkiintoista.

Ennakkoluulot

ovat tienraivaamisen haittapuoli

Kalejaiye myöntää, että poliisin ja vaikuttajan roolien yhdistämisessä on omat ristiriitansa. Siinä missä hän voisi yrittä-

DanielKalejaiye

, kuva: Poliisiammattikorkeakoulu

– Se söisi Poliisin uskottavauutta, jos alkaisin mainostaa kanavillani vaikkapa jotakin vaatebrändiä, Kalejaiye toteaa.

Poliisiorganisaatiossa hänen työnsä merkitystä ei aina ymmärretä. Kalejaiye näkee ennakkoluulot kuitenkin tienraivaajien yleisenä ongelmana. Hänelle työn paras anti on nuorilta saatu palaute.

–Kun nuori sanoo, että olen tehnyt häneen suuren vaikutuksen ja saanut hänet miettimään omaa tulevaisuuttaan, olen onnistunut työssäni. Muuta en tarvitse.

ANNIKA LIUS

Tubettajana

SUSANNE AALTO yhdisti kaksi unelma-ammattiaan

Kakut ja Heinosen kaikki muutkin konditoriatuotteet on suunnitellut konditoriavastaava Susanne Aalto . Nykyisellään tuotteet kehitetään yhdessä tiimin kanssa. Aalto aloitti työt leipomossa reilut viisi vuotta sitten, jolloin hänet palkattiin kehittämään yrityksen konditoriapuolta. Sen jälkeen on syntynyt aivan uudenlainen tuotevalikoima ja verkkokauppa. Hän toimii myös Heinosen somevastaavana.

Aalto sekä leipoo että somettaa myös päivätyönsä ulkopuolella. Hän on itse asiassa yksi Suomen ensimmäisistä tubettajista. Aalto on tehnyt Pahalapsi-nimimerkillään leivonta- ja tyylivideoita YouTubeen jo yli 10 vuotta. Hänen kanavallaan on tällä hetkellä 195 000 seuraajaa ja suosituimmilla videoilla miljoonia katselukertoja.

– Aloitin ihan ensimmäisten joukossa. Aluksi videot olivat yhtä sähellystä ja tekeminen jännitti, mutta vuosien myötä minusta on tullut ammattimainen vaikuttaja, ja teen kaupallisia yhteistöitä useiden brändien kanssa.

Joensuulaisen Heinosen leipomon värikkäät ja toinen toistaan mielikuvituksellisemmat kakut hivelevät silmää. On sateenkaarenväristä fantasiakakkua tikkareineen, macaronseineen ja valuvine suklaineen; Pokemon-hahmoja vilisevää animen ystävän syntymäpäiväkakkua ja herkkää, suloisin eläinfiguxurein koristeltua ristiäiskakkua.

NELJÄ TUTKINTOA, VIIDES HAAVEISSA

Aalto on opiskellut Riveriassa ravintolakokin perustutkinnon, leipurikisällin ammattitutkinnon, leipurimestarin erikoisammattitutkinnon ja kondiittorikisällin ammattitutkinnon. Hän on suorittanut osan tutkinnoistaan oppisopimuksella, koska ne on ollut helppo suorittaa työn ohella. Hän haaveilee vielä opiskelevansa ainakin kondiittorimestariksi.

– Olen sellainen luonne, joka haluaa tietää asioista kaiken. Koulussa olen aina saanut mahdollisuuden kehittää luovuuttani ja tehdä asioita omalla tavallani. Sitä kautta olen löytänyt työn ja elämän, joista nautin.

Aalto kertoo olevansa luova ja utelias leipuri, joka haluaa kehittää jatkuvasti jotakin uutta – tai tuunata vanhaa. Hän haastaa mielellään esimerkiksi leivontaan liittyviä ohjeita ja sääntöjä. Hiljattain Aalto muun muassa testasi, miten kuivahiiva toimii eri lämpötiloissa.

– Yleinen ohjehan on, että kuivahiivan kanssa nesteen on oltava 42-asteista. Siis lämpimämpää kuin tuorehiivan kanssa. Koska ne ovat ihan samaa hiivaa hieman eri olomuodoissa, halusin testata, pitääkö ohje paikkansa, Aalto kertoo.

Ja kas, lämpötilalla ei totta vie ollut suuresti merkitystä lopputulokseen, hän iloitsee. Pullat ja sämpylät kohoavat kuivahiivalla myös kylmään nesteeseen tehtynä, mutta kohotukseen täytyy varata enemmän aikaa. Eikä neste saa olla liian kuumaa, sillä yli 50 asteen lämpötila tappaa hiivan.

UTELIAISUUDESTA ON HYÖTYÄ TYÖMARKKINOILLA

Vaikuttajana toimiminen vaatii Aallon mukaan paksua nahkaa. Sosiaalisen median ammattilaisille vihapuhe on valitettavan tuttua. Toisaalta, vaikka leivonta perustuu pitkälti perinteisiin ja jopa tunteisiin, Aalto ei juurikaan saa leivontavideoistaan negatiivista palautetta.

–Mutta auta armias, jos teen videon ikkunanpesusta, niin varmasti tulee palautetta, Aalto nauraa.

Leipomoala on Aallon mukaan muuttunut siinä missä muutkin. Nykyisin leipomoihin etsitään Aallon kaltaisia moniosaajia, joilla pysyy kädessä kaulimen lisäksi myös kamera ja mieluusti myös kynä.

– Uteliaasta luonteesta ja monipuolisesta koulutuksesta on tosiaan ollut minulle hyötyä työmarkkinoilla.

Ammatilliseen koulutukseen halutaan lisää työelämäyhteistyötä ja tietoa yrittäjyydestä.

ANNIKA LIUS

Susanne Aalto , kuva:Pahalapsi

Simulaattorilla

maailmankartalle

KARI VILJAKAINEN

Riverian Valtimon-koulutusyksikössä koulutettavat metsäalan ammattilaiset ovat olleet yksi koulutuskuntayhtymän keihäänkärjistä jo vuosikymmenien ajan. Vahva panostus ja kehittäminen todellisuuden jäljittelyssä eli simuloinnissa 1980-luvun lopulta alkaen on tuonut paljon kansainvälistäkin tunnettuutta.

Vuonna 1971 Valtimon metsäkonekouluna alkanut toiminta on nykyään tunnettu niin Kanadassa, Brasiliassa kuin Japanissakin. Suomessa on usein oltu tienaukaisijan roolissa. Ja aina taikasana on ollut simulointi.

–Menestystarinamme syntyi lopullisesti hankkeen kautta 2000-luvun alussa. Siinä oli tärkeän investointiosan

Ammattikoulutus ponnahduslautana ammattikorkeakoulun kokeiluluvalle Pohjois-Karjalassa. Ammatilliseen koulutukseen hakeutuu yhä enemmän aikuisopiskelijoita.

lisäksi myös mittava kehittämisosio. Opetuksen ja uusien oppimisympäristöjen kehittäminen polkaistiin silloin kunnolla liikkeelle, kertoo koulutuskuntayhtymässä useissa eri tehtävissä toiminut Mikko Saarimaa

–Ensimmäisenä Suomessa ja jopa koko maailmassa meillä oli silloin valtamerkkien Ponssen, Valmetin ja Timberjackin virtuaalisimulaattorit käytössä.

Opetustehtävien lisäksi simulaation kehitystehtävissä yli 20 vuotta on toiminut myös lehtori Ville Ovaskainen

– Valtimolla on oltu aina kehityshaluisia. Alkuaikoina 1980-luvulla puuhasteltiin erilaisten havaintovälineiden kanssa. Niistä kehittyi erilaisia simulaattoreita.

– Ajatuksena on aina ollut, että konetta ei tarvitsisi niin paljon opetuksessa käyttää. Leimikon aloitus ja lopetus käyvät siitä hyvänä esimerkkinä, Ovaskainen ja Saarimaa kertovat.

Alan uusimmat jutut löytyvät Valtimolta

Ensimmäinen virtuaalityyppinen simulaattori oli Valtimolla käytössä 1990-lu-

vun puolivälissä ja videolla varustettu harvesterisimulaattori vuosikymmenen lopussa. Niillä kierrettiin jo maailmaa opettajien kanssa erilaisissa tapahtumissa.

–Simuloinnin kehittämisessä idea on se, että pystytään opettelemaan asioita halvemmilla kustannuksilla. Samalla opiskelijan henkilökohtainen harjoittelumäärää lisääntyy, Saarimaa sanoo.

Aitoa simuloinnin tunnetta puunkorjuuseen ei tullut kuitenkaan vielä 2000-luvun alkuvuosina. Näkymä metsästä oli heikko ja muitakin puutteita oli. Vuonna 2009 esitellyt seuravan sukupolven hakkuu- ja ajokonesimulaattorit kuitenkin muuttivat asian.

–Ne olivat jo sillä tasolla, että meillä lamppu syttyi tosissaan. Nyt voisimme lähteä opettamaan ihan oikeasti työmalleja virtuaalisimulaattoreilla, Ovaskainen muistelee.

Samaan aikaan lampun kanssa syttyi ajatus oppikirjasta.

–Ajatus oli, että alun opiskelu on vahvasti simulaattoriharjoittelua, josta edetään vähitellen käytäntöön. Aloimme kehittää työelämän kanssa myös vanhentuneita työmalleja uusiksi, Ovaskainen kertaa.

maailmankartalle Simulaattorilla

Syntyi käytäntö, jossa seurattiin opiskelijan edistymistä raporttien avul-

la. Opettajan ei tarvinnut koko ajan olla vieressä seuraamassa.

–Valtimo on saanut myös Forest Machine Training Center -statuksen. Se osoittaa, että alan uusimmat jutut löytyvät täältä. Käy hyvänä markkinaikkunana kaikkiin maihin.

–Jos lähdetään kehittelemään jotain uutta simulaation saralla, niin sekä oppilaitosten että alan yritysten silmissä olemme usein ensimmäinen mukaan kysyttävä yhteistyökumppani, Saarimaa toteaa.

Pohjoiskarjalainen osaaminen kiinnostaa maailmalla

Kehitys ei pysähtynyt virtuaalisimulaattoreihin. Niitä seurasivat kenttäsimulaattorit.

–Meillä on käytössämme uniikki oppimisympäristö koko maailmankin mittakaavassa. Siinä sähköiset, ihan oikeat ajokoneet nostelevat kentällä puita, Saarimaa valottaa.

Pohjoiskarjalainen osaaminen on kiinnostanut maailmalla alusta saakka.

–Brasiliaan olemme auttaneet perustamaan koulutuskeskusta, ja olihan Venäjäkin merkittävä yhteistyötaho aikoinaan. Kaikki kuitenkin alkoi lähialueyhteistyönä, joka palveli suomalaisia yrityksiä, Ville Ovaskainen kertoo.

Myös Riverian koulutusvienti on ollut varsin onnistunutta. Muun muassa neljä ensimmäistä Ponssen kuljettajaa Kiinassa olivat Riverian kouluttamia.

–Olemme olleet metsäkonekoulutuksessa raivaamassa tietä myös yrityksille markkinoiden synnyttäjänä. Nyt etenemistä on havaittavissa Japanissa, Ovaskainen täydentää.

Pohjois-Karjalan ammatillisten oppilaitosten kuntainliitto muuttuu koulutuskuntayhtymäksi.

Vierailijat Kanadan Brittiläisestä Kolmbiasta kävivät hakemassa syksyllä 2023 apua harvesterin kuljettajien koulutuksen aloittamiseen.

–Simuloinnin kautta sitäkin tullaan aloittamaan, Ovaskainen toteaa.

Koulutuskuntayhtymässä on 4 200 opiskelijaa. Opiskelijakohtainen rahoitus on 23 000–35 000 markkaa.

Aktiivinen yritysyhteistyö rakentaa yhteiskuntaa

Yrittäjäyhdistykset ovat perinteisesti olleet yksi Riverian aktiivisimmista yhteistyötahoista. Yhteistyötä tehdään niin koulutusten kuin esimerkiksi tapahtumien tiimoilta. Yhdistyksillä on myös hyvä näkemys siitä, missä maakunnan yrityksissä on milloinkin tarvetta työvoimalle tai kouluttautumiselle.

Lähes 20 vuotta Pohjois-Karjalan yrittäjissä mukana ollut ja toimitusjohtajana vuodesta 2017 asti toiminut Merja Blomberg arvostaa aluejärjestön ja Riverian välisen yhteistyön laajuutta.

– Vuosien saatossa on tehty kaikenlaista. Aiemmin järjestettiin erilaisia ohjelmistokoulutuksia ympäri maakuntaa. Sitten tulivat laajemmat kokonaisuudet, kuten rekrytointitapahtumat eri paikkakunnilla, hän listaa.

Riveria on ollut vuosien varrella Pohjois-Karjalan Yrittäjien kumppanina lukuisissa tapahtumissa. Näin on myös juhlavuotena 2024.

Ammatillinen koulutus on mukautunut yritysten tarpeisiin

Yksi viime vuosien helmi on Blombergin mukaan ollut Opineon Petra Pulkkisen ja Riverian yrittäjyyden opettajan Reima Venheen johdolla toteutettava yksinyrittäjille suunnattu kokonaisuus, Yksinyrittäjäakatemia. Keväällä alkamassa on kolmas koulutus nimeltään Verkostoakatemia. Kaikissa on tavoitteena yrittäjyyden ammattitutkinto.

Blombergin mieltä lämmittää edelleen vuonna 2021 julkaistu tutkimus,

Pohjois-Karjalan Kesäyliopisto osaksi koulutuskuntayhtymää. 2000

jonka mukaan yrittäjien yhteistyö ammattikoulun ja ammattikorkeakoulun kanssa on yrittäjien arvion perusteella Pohjois-Karjalassa maan aktiivisinta.

–Meidän alueemme yrityksillä oletan olevan edelleen kärkipään sijoitus tuossa mittarissa. Hienointa on ollut Riverian mukautuminen yrittäjien vaihtuviin tilanteisiin nopeasti.

Hyvänä esimerkkinä on ollut ulkomaalaisten opiskelijoiden koulutustuonti. Osaavaa työvoimaa tarvitaan laajalti maakunnan ulkopuoleltakin, Blomberg vakuuttaa.

Kädentaidot painottuvat myös tulevaisuudessa

Blomberg haluaa nostaa esiin myös valtakunnalliset Taitaja-kilpailut, jotka kisataan Joensuussa seuraavan kerran vuonna 2028.

– Jos nuori yhtään miettii, mitä tekee isona, niissä kannattaa käydä. Kehottaisin myös vanhempia tutustumaan ammattitaitokilpailuihin. Niissä näkee hyvin, minkälaista eri ammateissa työskentely on oikeasti.

Blomberg uskoo, että kädentaidot painottuvat työelämässä ja koulutuksessa tulevaisuudessakin. Hän pitää myös tärkeänä, että ammatillisista opinnoista

Pohjois-Karjalaa uhkaa ammattitaidon vaje. 2004

on luotu polku ammattikorkeakouluopintoihin.

Ammatillisesta koulutuksesta saa hyvän pohjan myös jatko-opintoihin.

Tulevaisuudesta puhuttaessa yrittäjäorganisaation toimitusjohtajaa mietityttää koveneva kilpailu työntekijöistä. Kun lamasta lähdetään nousuun ja työikäluokat pienenevät, ollaan aivan uudenlaisessa tilanteessa. –

Nyt pitäisi kouluttautua, että yhteiskunta olisi valmis tuohon tilanteeseen. Alueellista ammattikoulutusta pidän tässä tärkeänä, sillä sieltä paitsi valmistuu ammattilaisia, myös jäädään tänne seudulle aika hyvin, Blomberg painottaa.

Koulutuskuntayhtymälle laatupalkinto ensimmäistä kertaa.

Merja Blomberg, kuva: Yrittäjät

TEMPPUTYÖLLISTÄMINEN

SAI TE-TOIMISTON JOHTAJAN SYTTYMÄÄN

Joensuun työvoimatoimiston johtajana vuodet 2000–11 toiminut, vuonna 2020 eläköitynyt Jarmo Valtonen koki yhteistyön paitsi työelämälle tärkeänä, myös molempia osapuolia kehittävänä.

–Erittäin lämmintä ja rakentavaa yhteistyötä teimme Pohjois-Karjalan aikuiskoulutuskeskuksen ja aikuisopiston kanssa. Yksi hyvä muisto on vuoden 2007 eduskuntavaalien ajalta, Valtonen muistelee.

–Katsoin televisiosta paneelikeskustelua, ja siellä keskusteltiin aktiivisesti ”jonninjoutavasta kurssittamisesta” ja ”turhasta tempputyöllistämisestä”. Silloin vereni kiehahti.

Seuraavana päivänä tehty soitto rehtorille Esa Karviselle tuotti keskustelulle vastaiskun.

– Sovimme, että vaalien jälkeen kutsumme valitut Pohjois-Karjalan kansanedustajat tapaamiseen. Kuinka ollakaan kaikki tulivat paikalle.

Edustajat olivat hyvillään tietoiskusta ja toivoivat lisää vastaavanlaisia tapaa-

Työvoimahallinto oli 1990–2000-luvuilla yksi koulutuskuntayhtymän merkittävimmistä yhteistyötahoista. Tuolloin elettiin työvoimakoulutuksen huippuvuosia. Hyvä ja toimiva yhteistyö takasi, että pohjoiskarjalainen työelämä sai käyttöönsä kulloinkin tarvitsemaansa osaamista. Maakunnan ammattiväestöstä

misia. Tapaus alkoi poikia säännöllisempää viestintää kentältä päättäjien suuntaan.

Yhteistyö syvenee

Vuosituhannen vaihteen ammatillista koulutusta Valtonen kuvaa vilkkaaksi sekä aikakauteen ja tarpeeseen nähden käytännölliseksi. Kuten edellinen muisto osoittaa, myös soraääniä kuului.

–Monestihan sitä kuuli, että oppilaitoksessa pidetään huolta vain opettajien työllisyydestä. Itse en sellaista allekirjoita, Valtonen toteaa nyt.

Päällekkäistä työtä suitsittiin kuukausittaisilla kokouksilla, joiden tarkoitus oli pitää molemmat osapuolet ajan tasalla siitä, mitä toisen päässä milloinkin tapahtui. Siten toiminta saatiin johdonmukaistettua ja aito yhteistyö alkamaan.

–Oli tärkeää, että koulutus oli laadukasta, koska tehtävämme oli tuottaa elinkeinoelämälle osaavaa työvoimaa. Keskityimme kursseissa suorittaviin työtehtäviin, Valtonen sanoo.

Vuosituhannen vaihde oli koulutuskuntayhtymässä työvoimakoulutuksen kulta-aikaa.

– Silloin oli vielä työvoimapiirit ja TE-keskukset, joille työvoimatoimistot olivat vastuussa tekemisistään. Hyvä henki ja yhteistyötahto vallitsi molemmilla, jotta saatiin oikeanlaisia tekijöitä markkinoille, Valtonen kertoo.

Muuttuvat markkinat

Kilpailutuksen mukaantu lo koulutusten hankintaan muutti markkinoita ja yhteistyötäkin. Volyymien kasvaessa markkinoille

Jarmo Valtonen esitteli frisbeegolfin taitojaan eläköityessään kesällä 2020.

Kuva: Karjalaisen arkisto

tuli koulutuskuntayhtymän lisäksi uusia kouluttajia tarjoamaan palveluita. TE-keskuksen rooli oli yhteistyössä valitun kouluttajan kanssa huolehtia laadukkaasta koulutuksesta.

–Seurasimme kaikkien osapuolten kanssa tarkoin, kuinka opiskelijat työllistyvät kurssien jälkeen. Kävimme usein kurssipalautteita läpi yhdessä, ja koulutuksia kehitettiin niiden pohjalta, Valtonen kertoo.

Aina kehitystyö ja hyvät suunnitelmatkaan eivät riittäneet. Vuonna 2011, huutavassa metallityötekijöiden pulassa, oli sovittu sanomalehti Karjalaisen kanssa juttusarjasta. Aiheena olisivat nuoret, jotka olivat päässeet alan töihin ja voisivat siten antaa kasvot työvoimahallinnon ja koulutuksen onnistuneelle yhteistyölle.

–Kun ensimmäinen juttu oli saatu lehteen, niin seuraavana maanantaina tuli John Deereltä ilmoitus yhteistoimintaneuvotteluiden aloittamisesta. Juttusarja jäi siihen, Valtonen huokaa.

Oppilaitoksilla on aina ollut oltava toimivat yhteydet elinkeinoelämään. Nykyään merkitys on Valtosen mukaan vain korostunut.

– Erityisesti kädentaitojen kouluttamisessa nykyisellä Riverialla on erittäin tärkeä merkitys maakunnalle ja sen työelämälle, hän painottaa.

Yhteistyö Ouneva Groupin kanssa tarjoaa opiskelijoille hyvän näkymän työelämään

Yksi Riverian toiminnan kantavimmista kivijaloista on aktiivinen työelämäyhteistyö. Ja yksi koulutuskuntayhtymän pitkäaikaisimmista työelämäkumppaneista on vuoden 2023 valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon ja maakunnan kehittäjäpalkinnon saanut Ouneva Group.

Ouneva Groupin kahdeksan yrityksen kokonaisuus on merkittävä sopimusvalmistaja monelle eri teollisuuden alalle ympäri maailman. Yritysryhmän liikevaihto on 133 miljoonaa euroa, ja se työllistää yli 700 henkilöä. Perheyhtiön konsernijohtajana toimii Mikko Nevalainen

Ounevan HR-asiantuntija Mari Räty kuvaa Riverian kanssa tehtävää yhteistyötä erittäin hedelmälliseksi.

–Olemme iso paikallinen yritysryhmä ja pystymme tarjoamaan Riverian opiskelijoille paljon erilaisia työtehtäviä kone- ja tuotantotekniikan, sähkö- ja automaatioalan sekä logistiikan ja liiketalouden parista.

–Haluamme olla tukemassa opiskelijoiden osaamisen kasvua ja työelämälähtöisyyttä. Ammatilliseen tutkintoon kuuluvista harjoitteluista maksamme opiskelijalle palkan, Räty kertoo.

Vuosittain useita opiskelijoita suorittaa harjoittelujaksoja yhtiön eri yrityksissä. Ouneva Groupin omaa hen -

kilöstöä on lisäkoulutettu Riveriassa täsmäkoulutuksen kautta. Yhdessä on toteutettu myös muutaman kuukauden kestoisia rekrytointikoulutuksia.

–Etsimme yleensä sopivia osaajia tutkintoja suorittavista henkilöistä harjoittelujen kautta, Räty sanoo.

Harjoittelun onnistumisessa opiskelijalle on tärkeää saada laadukasta työnohjausta. Siinä myös Riverian opettajan on pidettävä yhteyttä harjoittelijaan ja tämän esihenkilöön.

–Opiskelijan ohjaus aloitetaan työturvallisuuteen, työympäristöön ja työtehtävään tutustumisella. Käytännön perehdyttämisen lisäksi suoritetaan kursseja sähköisessä oppimisympäristössä, Räty listaa.

Tavoitteena työllistäminen

Riverian metalli- ja muovialan lehtori Tommi Hirvonen arvostaa Ouneva Groupin joustavuutta.

–Usein tarpeen ilmetessä he kysyvät ensin meiltä tekijöitä. Harjoittelijoilta vaadittava taso on noussut vuosien saatossa valtavasti. Siksi on tärkeää, että ajatuksemme ovat samanlaiset ja ymmärrämme toisiamme hyvin.

Riveria ja Ouneva ovat Hirvosen mukaan keskustelleet jo aloittelevienkin opiskelijoiden mahdollisuudesta seurata ammattilaisten työtä ja toimia apukäsinä lyhyitä ajanjaksoja.

– Tämä toisi taas uuden ulottuvuuden yhteistyöhömme, Hirvonen toteaa.

Räty painottaa myös tutuksi tulemisen merkitystä.

–Minun tehtäväni on kehittää rekrytointia ja oppilaitosyhteistyötä. Olen paljon yhteydessä opettajiin, käyn oppilaitoksissa ja opiskelijaryhmiä vierailee meillä usein.

– Tavoitteenamme on aina, että pystyisimme työllistämään harjoittelijoita kesätöihin ja myös pitkäaikaisiin työsuhteisiin. Tulemme aina tarvitsemaan uusia osaajia, Räty sanoo.

2008

Mahdollisuus kaksoistutkintoon yhdistämällä ammatillinen perustutkinto ja ylioppilastutkinto.

Tärkeintä on toisen tunteminen

Riverian ja Ouneva Groupin yhteistyöllä on monia muotoja. Ouneva on esimerkiksi ollut mukana Riveriassa toteutettavissa auditoinneissa.

– Tilaisuudet ovat hyviä, keskustelevia ja kehittäviä. Kaikilla on sama tahtotila. Niissä kasvatetaan yhteistyötä ja ennen kaikkea toimenpiteitä, joita tarvitaan opiskelijoiden työllistymiseen, Räty kuvaa. – Isoja työnantajia oli alkuvuonna 2024 paikalla Pohjois-Karjalasta useita. Yhdessä Riverian opetushenkilöstön kanssa löysimme monia hyviä käytänteitä kuten myös kehittämistä vaativia kohteita.

Räty pitää yhteistyössä tärkeänä myös opiskelijaryhmien vierailuja. Kaiken kaikkiaan Ouneva oli vuonna 2023 mukana lähes 30 tapahtumassa ja tilaisuudessa.

– Pyrimme rakentamaan vierailuiden avulla oikeaa mielikuvaa yhtiöstämme.

2010

Opiskelijat ovat hyvin otettuja, kun näkevät, miten ja millä välineillä töitä oikeasti tehdään.

Jatkossa Ouneva Group ja Riveria järjestävät säännöllisesti yhteisiä tapaamisia. Niiden avulla yhteistyöhön toivotaan enemmän suunnitelmallisuutta, jolloin tavoitteet on helpompi saavuttaa.

–Mielestäni kaikkein tärkeintä yritysyhteistyössä on säännöllinen yhteydenpito ja toisen osapuolen tunteminen sekä asioiden kehittäminen yhdessä, painottaa HR-asiantuntija Mari Räty.

Ammatillista koulutusta räätälöidään yhä enemmän työelämän tarpeiden mukaan.

Maakunnan ammattiväestöstä 47 % saa elantonsa palveluista, 16 % teollisuudesta.

Riveria ja Ouneva Group tekevät paljon yhteistyötä. Ouneva Groupin työnjohtaja Jari Piipponen (vas.) ohjaa harjoittelussa olevaa Riverian opiskelijaa.

Kiteen maatalousoppilaitos löysi kuin löysikin paikkansa kuntayhtymästä

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän historiassa on monta vaihetta, joissa oppilaitoksia on tullut lisää ja nimiä muutettu ajan henkeen ja lakimuutoksiin soveltuviksi.

Yksi näistä uusien oppilaitosten sisääntuloista oli vuoden 1994 elokuussa tapahtunut Kiteen maatalousoppilaitoksen liittyminen osaksi kuntayhtymää. Vuoden 1995 se olikin jo osa Kiteen oppimiskeskusta yhdessä ammattioppilaitoksen kanssa. Taustalla oli valtakunnallinen kehitys, jossa valtion oppilaitoksia liitettiin kunnallisten toimijoiden alle.

Tuota aikaa silloin juuri rehtorina aloittanut Pekka Tahvanainen , 68, muistelee nyt jo hymyssä suin, vaikka aikoinaan suupielet olivat välillä toisinkin päin.

– Neliraajajarrutuksella koulutuskuntayhtymään tulimme. Kävimme muutaman maakunnan rehtorin kanssa opetusministeri Riitta Uosukaisellekin kertomassa huolemme. Missään tapauksessa ei pitäisi tehdä niin.

– Hän kuunteli kohteliaasti ja tarjosi kahvit. Antoi kuitenkin myös ymmärtää, että kunnallistaminen tapahtuu, teette millaisia temppuja tahansa.

Vaihtoehtojakin maatalousoppilaitoksen ylläpitäjäksi suunniteltiin. Kiteen kaupunki, yksityinen säätiö ja Keski-Karjalan kuntayhtymä olivat esillä.

2014 2018

Työelämän edustajat integroidaan opetussuunnitelmien kehittämiseen. Yrittäjien hakeutumista koulutuksiin edistetään.

– Kuitenkin lopulta johtokunnan lausuntoon kirjattiin, että tarjoilla olevista koulutuskuntayhtymä on todennäköisin, eikä välttämättä se huonoin, vaihtoehto, Tahvanainen muistelee.

–Suurin kalabaliikki syntyi aikuiskoulutuksen järjestämisestä, kun aikuiskoulutuskeskuksellakin oli sanansa sanottavana. Kaikki kuitenkin lopulta lutviutui.

Keski-Karjalan kehittämisyhtiö syntyi myös oppimiskeskuksen alle.

–Kiteen toiminta oli tuolloin aallonharjalla, kun vielä Leader-hankkeen Jetina tuli mukaan samoihin tiloihin kehittämään alueen maaseutua. Ammattikorkeakoulun kanssa oli myös yhteistyötä, koska agrologikoulutus oli siirtynyt sinne, Tahvanainen kertaa.

–Parhaimmillaan opiskelijoita oli lähes 300. Nyt voisi ajatella, että oliko kaikki turhaa. Mutta katkera ei kannata

Ammatillisen koulutuksen reformi käynnistyy. PohjoisKarjalan koulutuskuntayhtymän yhdeksästä oppilaitoksesta muodostetaan yksi maakunnallinen Riveria.

KARI VILJAKAINEN Pekka Tahvanaiselle on aina tärkeää työssään ollut maa- ja metsätalouden puolesta puhuminen. Kuva: Karjalainen

olla. Uusi aika muuttaa aina myös tilanteet.

Kaiken kaikkiaan Tahvanainen muistelee Kky:n aikaansa hyvällä. Merkittävänä hän pitää myös sitä, että lähialueyhteistyön kautta parhaimmillaan neljä opettajaa Kiteeltä oli töissä rajan takana.

–Koulutuskuntayhtymä oli iso ja turvallinen selusta. On muistettava, että se oli monessa edelläkävijä koko Suomessa. Huomasin sen siirtyessäni kolmivuotiselle kaudelle opetushallitukseen opetusneuvokseksi vuonna 2001.

– Kuntayhtymien oppilaitokset olivat monelle siellä vieraita. Sain oikein rautalangasta vääntää, miten sellainen toimii.

Kky:n johtoryhmän työskentelyssä oli Tahvanaisen mukaan ymmärrettävästi kädenvääntöä eri seutukuntien ja oppilaitosten välillä.

–Kaikki pitivät omia puoliaan. Toimeen kuitenkin tultiin, ja Kiteellekin saatiin riittävä vapaus toimia ja kehittyä.

–Paljonhan siitä on aikaa vierähtänyt, mutta onneksi rakennukset Kiteen Koivikolla edelleen ovat edelleen eri tavoin käytössä. Kuopat ovat tulleet monen muun entisen oppilaitoksen tilalle, mutta sekin on hyväksyttävä.

Tahvanainen on nähnyt lähietäisyydeltä, miten maatilojen määrä Pohjois-Karjalassa on 1980-luvun alusta tähän päivään vähentynyt 14 000:sta alle 2 000:een.

–Suomen maatalouden painopiste on siirtynyt erittäin voimakkaasti eteläja länsirannikolle. Savossakin asiat ovat meitä paremmin.

Yksi seuraus tästä on Tahvanaisen mukaan jalostavan teollisuuden siirtyminen maatalouden perässä. Maatalouskoulutuksen hiipuminen maakunnassa on myös osin sekä ilmiön syy että seuraus.

Vuonna 1985 maatalousoppilaitoksessa Siikasalmella Liperissä opettajauransa aloittanut agronomi jäi eläkkeelle pari vuotta sitten Pohjois-Karjalan ely-keskuksesta maaseutu- ja energiayksikön päällikön tehtävistä.

– Kiteellä työskentely oli kaiken kaikkiaan kuitenkin työurani parasta aikaa. Oli tekemisen meininki ja nuori, innokas henkilökunta. Opiskelija-aines oli hyvää. Vahvana taustana oli myös seutukunnan tuki ja usko tekemiseemme, Pekka Tahvanainen summaa.

2019

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vierailee Taitaja2019kilpailussa Joensuussa. Riveria palkitaan Suomen parhaana koulutuksen järjestäjänä ammattitaitokilpailussa.

Historian siipien havinaa

Ensimmäiset merkinnät Pohjois-Karjalan ammatillisen koulutuksen historiasta ulottuvat vuoteen 1867, jolloin Joensuun säätyläisrouvat perustivat köyhien tyttöjen koulun. Kädentaitojen lisäksi opetettiin lukemista ja kirjoittamista. Koulu kuitenkin lakkautettiin jo 1875, koska Joensuuhun perustettiin kansakoulu.

Varsinaista ammattiopetusta alettiin antaa vuonna 1903 Kiteellä naiskotiteollisuuskoulussa ja vuonna 1909 Ilomantsissa kiertävässä maamieskoulussa, Joensuun suomalaisessa kauppakoulussa sekä Joensuun naiskotiteollisuuskoulussa.

Itselläni muistikuvat alkavat vuodesta 1967, jolloin aloitin ammattikoululaisena Leppävaarassa valtion ammattikoulussa. Sen jälkeen minulla on ollut mahdollisuus seurata ammatillisen koulutuksen kehitystä opiskelijana, työntekijänä ja luottamushenkilönä.

Vielä 80-luvulla Pohjois-Karjalassa koulutuksenjärjestäjiä ja oppilaitoksia oli kymmenittäin. Yhdeksänkymmentäluvun alussa alkoi suuri reformi, jolloin valtio päätti luopua ammatillisen koulutuksen järjestämisestä. Tuo ilmoitus oli järkyttävä uutinen maakunnalle; olihan suurin osa oppilaitoksista valtion ylläpitämiä.

Alkujärkytyksen jälkeen käärittiin hihat ja alettiin miettiä tulevaisuutta. Lääninhallitus nimesi työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia esitys ammatillisen koulutuksen järjestämisestä Pohjois-Karjalassa.

Perustettiin Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, jonka omistivat kaikki 19 kuntaa. Sen siipien suojaan siirrettiin oppilaitoksia ympäri maakuntaa. Ymmärrettävästi tämä ei mennyt ilman kipuilua. Kunnat, oppilaitosten ylläpitäjät ja henkilöstö olivat huolissaan tulevaisuudesta. Prosessi kesti lähes kymmenen vuotta, ja viimeisenä kuntayhtymään liittyi Joensuun ammatti-instituutti vuonna 2001.

Tuossa vaiheessa kahdeksan ammattioppilaitosta jatkoi opetusta monipuolisesti. Uusiakin aloja tuli, esimerkiksi kulttuurialan koulutus Outokumpuun. Tämä aiheutti meissä vanhan koulukunnan luottamushenkilöissä ihmetystä, jopa epäluuloa. Mutta ajankuva oli muuttunut. Tanssi ja taide kiinnostivat. Perinteiset tekniikan alat alkoivat kärsiä hakijapulasta, ja huoli teollisuuden tarvitsemien työntekijöiden riittävyydestä kasvoi.

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä on elänyt ajassa ja tarjonnut tasokasta koulutusta maakunnassa. Kuntayhtymä on saanut kiitosta ja laatupalkintoja ja sen toiminnasta on otettu oppia ympäri maailmaa. Opiskelijat ovat pärjänneet ammattitaitokilpailuissa niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.

Osaava henkilökunta ja ennakkoluuloton luottamushenkilö- ja virkamiesjohto ansaitsevat suuren kiitoksen. Toivoisin, että myös maakunnan edunvalvonnassa toimivat henkilöt huomioisivat paremmin ammatillisen koulutuksen merkityksen alueemme kehittämisessä.

Olen kovin otettu ja iloinen siitä, että olen luottamushenkilönä saanut olla mukana ammatillisen koulutuksen kehitystyössä kolmella vuosikymmenellä. Viimeisin tehtäväni oli toimia kuntayhtymän nimitoimikunnan puheenjohtajana. Vuonna 2017 syntyi oppilaiden ideoima nimi, Riveria.

Onnittelen Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymää sen 60-vuotisesta taipaleesta ja toivotan kaikille Riveriassa työtä tekeville ja opiskeleville menestystä ja kaikkea hyvää elämään.

Kirjoittaja toimi vuosina 1985–2017 koulutuskuntayhtymän erilaisissa luottamustehtävissä.

2020

Lieksaan uusi Brahea-kampus. Joensuussa Riveriatalon avajaiset. Riverialle The Entrepreneurial School Awards -palkinto.

Juuret syvällä Pohjois-Karjalassa, todetaan Porokylän Leipomon nettisivuilla. Syvä on vuosien ajan ollut myös yhteys koulutuskuntayhtymään.

KARI VILJAKAINEN

Oppisopimus Porokylän tärkeä koulu

Porokylän leipomon päätuotteet ovat ruisleivät ja gluteenittomat leipomotuotteet. Niitä viedään kauppoihin läpi Suomen. Vuonna 1983 Nurmekseen perustetulla leipomolla on Pielisen-Karjalassa kolme tuotantopistettä, joista uusin on vuonna 2023 toteutettu yksikkö Lieksassa. Se loi yhtiölle uusia kasvunäkymiä, ja tarkoitus on saada yhä parempi jalansija myös Etelä-Suomessa.

Riverian leipomoalan koulutus on ollut vahvasti mukana Porokylän leipomon henkilöstötarpeen täyttämisessä.

– Vuonna 2023 meillä oli nelisenkymmentä opiskelijaa Riveriasta. Pääasiassa opiskelijat ovat oppisopimusopiskelijoita. Työvoiman saatavuuden kannalta se on mielestämme paras koulutusväylä, toteaa toimitusjohtaja Erik Kärki

– Leipurin perustutkintoon valmistavat koulutukset tapahtuvat lähtökohtaisesti Riverian Nurmeksen-yksikössä. Hieman pelkäsimme Lieksaan pistettä perustaessamme, että saadaanko sinne tarpeeksi tekijöitä. Onnistuimme kuitenkin, Kärki jatkaa.

Valtaosa harjoittelijoista työllistyy

Suurin osa lähes 200 työntekijän joukosta on leipuri–kondiittori-tutkinnon suorittaneita. Jatkokoulutuksena osa työntekijöistä on suorittanut ammattitutkinnon tai leipurimestarin erikoisammattitutkinnon.

– Tiimi- ja tuotantopäälliköitä on mukana myös tuotannon esimiestyön erikoisammattitutkinnossa. Osallistujat ovat kehuneet toteutusta. Vaatimustaso ja anti ovat olleet korkealla, Kärki kertoo.

Rekrytointi yritykseen on jatkuvaa. Harjoittelijoista jää pysyvästi palkkalistoille jopa yli 80 prosenttia. Kärjen mukaan se osoittaa, että heistä pidetään hyvää huolta ja ohjaus on toimivaa.

2021

Riveria kansainvälistyy. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää englanninkielisen järjestämisluvan kone- ja tuotantotekniikkaan Riverialle ensimmäisenä Itä-Suomessa.

Riveriasta Vuoden Nuori Yrittäjyys -oppilaitos.

Oppivelvollisuuslaki tulee voimaan.

Erik Kärki, kuva: Porokylän leipomo

Oppisopimus on Porokylän Leipomolle koulutuskanava

– Työnohjauksessa tiimipäällikkö hoitaa alun ohjeistuksen, ja siitä jatkavat tuotannon työntekijät. Jonkin verran asiaan vaikuttaa myös kielitaito. Työntekijöistämme parisenkymmentä prosenttia on ulkomaalaistaustaisia.

Haasteita Kärki kertoo heillä olevan venäjän kielen hallinnassa.

–Vain yksi tiimipäällikkö osaa venäjää kunnolla. Hän toimii usein avustajana, jos kielitaidon kanssa tulee ongelmia. Kielen kanssa tulee helposti väärinymmärryksiä.

Jatkossa venäjänkielisiä hakijoita ja koulutettavia on vähemmän. Kärki toivookin, että Riverian kanssa luodaan tulevaisuuden koulutusmallia niin, että englannin kielellä olisi koulutuksessa enemmän painoarvoa.

Leipomon työntekijöissä painottuu vahvasti paikalllisuus.

– Rekrytointilanteessa saattaa olla vain ykköshakijoita Pielisen-Karjalan ulkopuolelta. Seutua ei varmaan mielletä sopivaksi asuinalueeksi, vaikka täällä on valtavan hienot puitteet hyvään elämään.

Kasvua ja koulutusta

Kärki toteaa Porokylän leipomon, ja koko leipomoalan, olevan työnantajana vakaa. Korona ja Ukrainan kriisi hieman heiluttivat laivaa, kun raaka-aineiden hinnat nousivat, mutta kurssi on yhä selkeä.

–Kysynnän ennustettavuus on nyt jopa paremmin hallittavissa kuin ennen pandemiaa, Kärki taustoittaa.

Porokylän Leipomolla liikevaihdon kasvu oli vuonna 2023 reilut 11 prosenttia. Se oli puolet enemmän kuin alalla keskimäärin.

– Tuonti kasvaa leipomoalalla vientiin verrattuna enemmän. Suomen pitäisi saada enemmän vientipuolta vetämään. Suomihan on ruuan suhteen pitkälti omavarainen. Kehitettävää löytyy kaikille, painottaa Erik Kärki.

Riveria on saanut yritykseltä vahvuuteensa myös opetushenkilöstöä. Kärki pitää sitä hyvänä asiana, koska sekin tiivistää yhteistyötä.

– On hienoa, että henkilöllä on haluja ja osaamista opetustehtäviin. Totta kai se pitää mahdollistaa ja siihen kannustaa, Kärki toteaa.

Porokylän leipomo käyttää Riverian palveluita säännöllisesti myös alaan liittyvissä korttikoulutuksissa. Henkilöstö on saanut muun muassa ensiapu-, tulityökortti- ja hygieniapassikoulutusta.

– Opettajia on myös käynyt meillä työelämäjaksoilla. Yritysyhteistyössä on Riveriassa menty oikeaan suuntaan. Tulevaisuudessa toivon sen yhä tiivistyvän, päättää toimitusjohtaja Erik Kärki.

Riveria juhlii 60-vuotista taivaltaan.

Riveriassa on 19 000 opiskelijaa ja 700 työntekijää.

Riverialle opetusalan turvallisuuspalkinto ja kunniamaininta laatupalkintokilpailussa.

Riveria

Omistajina PohjoisKarjalan kunnat

Yksiköt Joensuussa, Kiteellä, Lieksassa, Nurmeksessa, Outokummussa, Valtimolla

Opiskelijoita / vuosi

19 000

Tutkinto-opiskelijoita / vuosi: 10 000

Opiskelijavuosia: 5 600

Tutkintosuorituksia / vuosi: 2 000

Henkilötyövuosia: 700

Toimintatuottoja / vuosi: 70 milj.euroa

Erilaisia ammatillisia tutkintoja

100

Ammatillisen tutkinto- ja täydennyskoulutuksen lisäksi: Kesäyliopisto Kansanopisto

80 %

opiskelijoista työllistyy tai jatkaa opintoja valmistumisen jälkeen

Työllistyneistä Pohjois-Karjalaan sijoittuu 90 % Suomen