Musaposti 2014 by Pirkanmaan musiikkiopisto

Pirkanmaan musiikkiopiston ja Länsi-Pirkanmaan musiikkiopiston

MusaPosti Kevät • 2014

Musiikkiopistot sukelsivat seikkailuun

• • • •

Harjoitus tekee mestarin Sympaatti ja Tactus siirtyivät PMO:lle Soiva sukupuu Ope esittelyssä: Ritva-Liisa Kangasluoma

Tampereen su uri mma n musi ikk i l i ikkeen

tarjouksia musiikin opiskelijoille! puhaltimet

laadukkaat oppilasviulusarjat!

Huilut, piccolot, klarinetit, altto- ja tenorisaksofonit, trumpetit, ym. Kysy erikoistarjouksemme!

TAR JO Viulusarjat Kokoluokat 1/16 – 4/4. Sis. viulu, kotelo, jousi. (329 €)

269 €

V5SC

Myös käytettyjä

Kokoluokat 1/10 – 4/4. Käsintehty, kuusikansi, vaahtera sivut ja pohja. Sis.viulu, kotelo, jousi, hartsi. (409 €)

-huiluja!

oppilaskitarat Tutustu laajaan

C-40

P-35B

115 €

135

€

F-310

CG-122MS

199 €

Kokopuukantinen nailonkiel. kitara! (229 €)

digitaaliset rummut DTX400K

169 soundia, 10 muunneltavaa, rumpusettiä, 10 harjoitustoimintoa, USB, kevyt räkki, ym.

450 €

33 9 €

NY T

4 49 €

Täysmittainen GHS-vasarakoneisto, 10 soitinääntä, sustainpedaali, ym. Tutustu laajaan digit. piano mallistoomme!

suosittu teräskiel. kitara! (145 €) TAR JO

TAR JO

DIGITAALISET PIANOT

kitaravalikoimaamme!

suosittu nailonkiel. kitara! (129 €)

AKUSTISET PIANOT

B3ePE

pianot alk. B1PE 3.390 €

flyygelit alk. GB1KPE

US! Uusi malli! U UTU Akustinen piano. 121cm, 3 pedaalia, kokopuinen kuusi kaikupohja! Musta tai valkoinen kiiltävä Musta 4.850 € Valkoinen 5.190 € Kysy tarjous!

11.690 €

Kysy tarjous! pianojen Tampereen valtuutettu myyjä!

SYMBAALIT

Esim. XS20 symbaalisarja Sis. 14” hihat, 16” crash, 18” crash, 20” ride. (425 €)

Käytettyjä pianoja n. 30 kpl, tule tekemään löytöjä! Käytettyjä, hyväkuntoisia huollettuja flyygeleitä 5 kpl! Tee edullinen hankinta!

TARJOUS 398 e

rumpukapulat 11 e / pari

Myös nuotit, koulusoittimet, mikrofonit, mikserit ja kaiuttimet, efektilaitteet, soitintarvikkeet, kitaroiden säädöt ja huollot, ym.!

Pinninkatu 26–28, Tampere p. (03) 222 1300 Av. ma – pe 10 –18, la 9 –15 www.tammerpianojasoitin.fi info@tammerpianojasoitin.fi MusaPosti

Musiikin opiskelu kasvattaa

hteiskunnassa on viimeisien vuosien aikana lisääntynyt hektinen ja pikavoittoja tavoitteleva elämäntapa. Tätä vastaan haraa musiikkiopistojen edustama perinteinen musiikkikasvatus. Näiden perinteiden joukkoon sulautetaan uusia tämän päivän elinympäristöön soveltuvia toimintatapoja, jotta lapsia saataisiin paremmin sitoutettua kärsivällisyyttä vaativan harrastuksen pariin.

Pekka Järvinen kirjoitti Aamulehdessä 11.12.2013: ”Kasvatuksessa ei pidä alistaa, mutta se ei saa mitenkään estää sitä, että edellytämme ponnistelua, siedämme turhautumista ja asetamme velvoitteita.” Miten tämä näkyy musiikkiopistojen opetuksessa? Meidän tulee asettaa tavoitteita ja edellyttää myös niiden toteutumista. Palkinto odottaa yhdessä kuljetun matkan varrella. Kun vaaditaan harjoittelua, niin opitaan onnistumaan.

kuin rimaa hipoen tapahtunut. Vaikka musiikkiopinnoissa tarvitaan lahjakkuuttakin, on tulosta tuottavassa opiskelussa ensisijaisesti kyse pitkäjänteisestä ponnistelusta ja vaivannäöstä. Tämä sama ajattelutapa pätee alalla kuin alalla, mutta mielestäni se korostuu taiteessa ja urheilussa. Valtaosa taidetta ja urheilua harrastavista lapsista ja nuorista ei saa harrastuksestaan ammattia, mutta opituista taidoista on iloa ja hyötyä kaikilla elämän aloilla. Viime vuosien aikana lisääntynyt yksilöllisyyden ja omien mielihalujen huomioiminen ei välttämättä kanna kovin pitkälle elämässä, joka kuitenkin pohjautuu yhteisöihin, perheeseen, koululuokkaan, työyhteisöön jne. Musiikkiopistossa yhteisöjä muodostavat niin oman opettajan luokka kuin orkesterit ja muut ryhmät. Orkesteri on kuin urheilujoukkue, jokaisen panos ja läsnäolo on tärkeää. Opettamalla sitoutumista ja vaatimalla läsnäoloa kasvatamme lapsistamme samalla myös yhteiskunnan pelisääntöihin tottuneita kansalaisia, unohtamatta taiteen tekemisessä välttämätöntä oman persoonallisuuden vahvistamista. Toivotan kaikille lukijoille antoisaa vuotta 2014!

Parhaimmillaan oppilas itse oppii vaatimaan itseltään, kun hyvin valmisteltu esitys on paljon mielekkäämpi kokemus

Jouni Auramo rehtori Pirkanmaan musiikkiopisto

Julkaisija Pirkanmaan musiikkiopisto Eteläpuisto 4, 33200 Tampere www.pmo.fi Länsi-Pirkanmaan musiikkiopisto PL 22, 33471 Ylöjärvi www.lansipirkanmaanmusiikkiopisto.org

Sisällys:

Päätoimittaja Anu Pihl Toimitusneuvosto Jouni Auramo Merja Eskelinen Teija Parviainen Timo Saarinen Ulkoasu Jussi Kiiskilä / Studio Mielikuva Oy

Pääkirjoitus

Sukella seikkailuun

Soiva sukupuu

Markku, minä ja soittaminen

Sympaatti ja Tactus

Ope esittelyssä

Harjoitus tekee mestarin

Opettajan tietopankki

Länsi-Pirkanmaan musiikkiopiston tapahtumakalenteri

PMO tapahtumakalenteri

Painopaikka Offset Ulonen Oy, Tampere 2014 Kansi Hämeenkyröläinen huilisti Oona Mäkinen puhallinorkesterien yhteiskeikalla Valossa. Kuva: Merja Eskelinen MusaPosti

Tämä lehti on osa Sukella seikkailuun -hanketta, jota rahoittaa Opetushallitus. 3

Musiikkiopistot sukelsivat seikkailu Konserttitoimintaa kehitetään suunnitellen ja satuillen Piirros: Miika Kaukinen

Teksti: Anu Pihl

uluvana lukuvuonna Sukella seikkailuun -hanke on pistänyt vipinää Pirkanmaan ja Länsi-Pirkanmaan musiikkiopistojen konserttitoimintaan. Syksyn aikana on paneuduttu konserttien kehittämiseen ja suunnitteluun. Keväällä opettajia koulutetaan ilmaisun ja draaman keinoihin, ja ensi-iltansa saavat kaksi tarinallista konserttiproduktiota: jousiorkestereiden Pelle Pelikaani ja puhallinorkestereiden Kolme pientä porsasta. Myös kädessäsi oleva Musaposti-lehti on osa hanketta, omalta osaltaan kertomassa musiikkiopistojen monipuolisesta konserttitoiminnasta.

Idea musiikkiopistojen yhteistyöstä lähti opettajakunnasta. – Länsi-Pirkanmaan musiikkiopiston klarinetinsoitonopettaja ja puhallinryhmien vetäjä Salla Männikkö ehdotti koulutus- ja konserttiyhteistyötä oppilaitosten puhallinorkestereiden kesken. Pian huomasimme, että konserttien kehittäminen on laajemminkin oppilaitoksiamme ja opettajiamme kiinnostava aihe, kertoo rehtori Jouni Auramo Sukella seikkailuun -projektin synnystä. Lopullisesti hanke sai tuulta siipiensä alle, kun Opetushallitus myönsi sille rahoitusta. Hankkeen suunnittelutyöryhmässä on ollut alusta lähtien mukana Länsi-Pirkanmaan musiikkiopiston huilunsoitonopettaja Merja Eskelinen. – Esiintyminen konserteissa ja erilaisissa tilaisuuksissa on tärkeä osa musiikkioppilaitoksen oppilaan koulutusta. Haluamme kehittää oppilaitostemme konserttisuunnittelua ja -käytäntöjä niin, että jokaiselle oppilaalle – niin vasta-alkajalle kuin jo pitkään harrastaneellekin – on tarjolla mielekkäitä, sopivantasoisia ja kannustavia esiintymistilaisuuksia, kuvaa Eskelinen projektin tavoitteita. – Oppilaan esiintymiskoulutus lähtee aivan pienistä esityksistä, vaikkapa omille vanhemmille soittotunnin päätteeksi. Vaativimmalla tasolla oppilas voi esimerkiksi suorittaa musiikkiopiston päättösuorituksen omana kon-

serttinaan. Esiintymistaito kehittyy systemaattisella harjoittelulla sopivissa esitystilanteissa. Aloittelijaa ei pidä heittää kylmiltään satapäisen yleisön eteen! sanoo Eskelinen, joka on muun muassa ideoinut soitto-oppilaan ”esiintymispassin”. Passin avulla oppilas voisi kerätä itselleen eritasoisia esiintymisiä, ja siten seurata omaa edistymistään ”lavaleijonana”.

on useampi henkilö. Apua konserttijärjestelyjen kehittämiseen on saatu muun muassa Pirkanmaan läänintaiteilija Elina Orjatsalolta, joka on konserttituottamisen asiantuntija. Myös toiminnan pohtiminen yhdessä toisen oppilaitoksen ja työyhteisön kanssa avaa uusia näkökulmia: ”tämä on toiminut meillä hyvin, mitenkäs teillä?”

Hankkeen myötä on PMO:lla ja LänsiPirkanmaan musiikkiopistossa myös mietitty konsertin järjestämiseen liittyviä käytäntöjä. Yksittäisen konsertin järjestämiseen sisältyy lukuisia tehtäviä aikataulutuksesta aina roudaukseen ja markkinointiin. Musiikkiopistossa konsertteja järjestetään lukuvuoden aikana kymmenittäin, joten on tärkeää, että hommat hoituvat rutiinilla ja tieto kulkee. Hankkeen aikana onkin pohdittu tapoja, kuinka konserttijärjestelyjä voitaisiin selkeyttää esimerkiksi sähköisen konserttisuunnitelman avulla, varsinkin kun puikoissa

Kaiken musiikin tekemisen ja harrastamisen ydinkysymyksiä on varmasti se, kuinka lavalle saadaan lisää iloa, aitoa itseilmaisua, vapautta ja vuorovaikutusta. Näitä pohdiskellaan tammikuun lopulla, kun opettajia saapuu kouluttamaan Sibelius-Akatemian lehtori Erja JoukamoAmpuja, jonka erityisaloja ovat muun muassa psyykkinen valmennus, harjoittelun ohjaaminen sekä luovan improvisaation opetus. Koulutuspäivän toinen luennoitsija, lehtori Arla Salo-Pursiainen Nätystä, tuo ideoita ja työtapoja teatterin ja draaman puolelta. | MusaPosti

un Puhallinpossut sävelsivät sadun Sukella seikkailuun -hankkeen tarkoituksena on kehittää konserttitoimintaa, tuoda iloa ja draamaa esiintymisiin. Mikä siihen kävisikään paremmin kuin musiikkisatu. Kun sopivaa ei löytynyt, päätimme tehdä sen itse. Teksti ja kuva: Anu Pihl

Kolme puhallinpossua, Merja Eskelinen (vasemmalta), Anna-Leena Lumme ja Salla Männikkö sekä säveltäjä Jukka Viitasaari ahkeroivat PMO:n tietokoneluokassa.

ukella seikkailuun -hankeessa on alusta alkaen ollut mukana aktiivinen puhallinopettajaporukka: itseni lisäksi Merja Eskelinen, Anna-Leena Lumme ja Salla Männikkö Länsi-Pirkanmaan musiikkiopistolta. On siis selvää, että halusimme kehittää puhallinorkestereille jotain innostavaa yhteistyötä, vaikkapa musiikkisadun.

Ajatus musiikkisadun tekemisestä lähti käytännön tarpeesta. Puhallinorkesterit tekevät säännöllisesti koulukonsertteja, ja olin jo pitkään haikallut, että olisi kiva saada esitettäväksi musiikkisatu. Alkuperäisenä tarkoituksenamme ei ollut säveltää itse, vaan koota musiikki jo valmiina olevista puhalliorkesterisävellyksistä. Kun sopivia kappaleita ei kuitenkaan tuntunut löytyvän, päätimme kokeilla säveltämistä. Ihan pystymetsästä emme hommaan lähteneet: kukin meistä oli sovittanut jonkin MusaPosti

verran omille oppilailleen ja kamarimusiikkiryhmille.

Kaiken kaikkiaan musiikkisatu Kolme pientä porsasta on syntynyt yllättävän jouhevasti. Syksyn aikana ”Puhallinpossut”-työryhmällä oli kolme parituntista palaveria, joista kaksi sävellystutorimme Jukka Viitasaaren kanssa. Alkupalaverissa ideoitiin alustava juonirunko, jaettiin sävellystehtävät, keskusteltiin soitinnuksesta ja esityksen käytännön toteutuksesta. Syksyn aikana sävellysaihiota ja partituureja palloteltiin ja kommentoitiin sähköpostitse. Sessioissa Jukka Viitasaaren kanssa keskityimme itse sävellyksiin, nuotinnukseen ja orkestrointiin. Ainakin käyrätorvi- ja huilupossujen sävellystyön loppurutistus sijoittui joululoman viime päiviin, jotka kuluivat tiiviisti tietokoneen ja Sibelius-nuotinkirjoitusohjelman parissa.

Tätä kirjoittaessani musiikkisadun kaikki kahdeksan sävellystä ovat valmiina, stemmat on jaettu ja kappaleet on jo kertaalleen soitettu lävitse. Lupaavalta vaikuttaa: kahdeksan hyvin erityylistä sävellystä Possumarssista Suden hyökkäykseen. Soivaa musiikkia on yhteensä lähes parikymmentä minuuttia. Lopullista käsikirjoitusta hiomme vielä teatteriohjaaja Terhi Syrjäsen kanssa. Saamme häneltä myös ideoita ja valmennusta esityksen ohjaukseen. Parin viikon päästä Länsi-Pirkanmaan musiikkiopiston puhallinorkesterit ja PMO:n Windus II leireilevät possuproduktion merkeissä Ilkon kurssikeskuksessa. Sävellysprojektin lopputulos ovat kuultavissa kahdessa koulukonsertissa 19.2. Moision koulussa Ylöjärvellä ja Lamminpään koulussa Tampereella. Saas nähdä, kuinka possujen käy. | 5

Yksinoikeudella Pelle Pelikaanin haastattelu

elle Pelikaani on nuorten jousisoittajien tuntema hahmo, joka on seikkaillut PMO:n viulun- ja alttoviulunsoiton lehtorin Tiina Kaukisen Pelle Pelikaani -soittokirjojen sivuilla. Pelle Pelikaani on auttanut lukuisia lapsia viulun- ja alttoviulunsoiton alkutaipaleella jo kymmenen vuoden ajan. Loistavalla soitannallaan maailmanmaineeseen noussut siivekäs suostui tähän haastatteluun kesken kiireisen konserttimatkavaakaliidon. Moikka. Ihquu! Saisinko nimikirjoituksen? – No, hei hei! Mitäs tyttö? Totta kai saat nimmarin – oikein sulkakynällä! Lehtemme toimitus sai tietää, että tulet konsertoimaan Pirkanmaan musiikkiopiston Juniorijousten ja Pikku Kakkosesta tutun Veera Degerholmin kanssa Tampereelle ja Ylöjärvelle. – Kyllä tämä tieto pitää paikkansa. On mukavaa esiintyä kotiseudulla. Tampereella tuon showni Konsun saliin ja Ylöjärvellä pääkirjasto Leijaan. Pidät siis pesääsi Pirkanmaalla, mutta taidat olla kotoisin jostain kauempaa? Kerropa hieman, miten alun perin liihottelit tänne Pirkanmaalle. – Minulle kerrottiin, että kierähdin pesästä kaukana eteläisessä maassa jo ollessani munassa. Siitä ne seikkailut alkoivat. Se on pitkä tarina, joka kerrotaan sitten maaliskuun konserteissa sanoin ja sävelin. Vanha tuttuni Veera lupasi kirjoittaa ja kertoa koko tarinan, Tiina Kaukinen sävelsi ja Antti Nissilä sovitti. Olet tutustunut maailmanmatkoillasi uusiin ystäviin, joista kaikista on tietysti tehty laulu. Muistatko jotain erityisen vauhdikasta tai jopa vaarallista seikkailua? – Oli hurjaa keikkua merirosvolaivan kyydissä Indonesiassa. Pukeuduin lopulta

Pelle Pelikaani on viuluineen jälleen ruorissa Ylöjärven ja Tampereen konserteissa. Piirros: Miika Kaukinen

Veera Degerholm kertoo konserteissa Pelle Pelikaanin värikkäistä seikkailuista.

merirosvoksi, niin nuo raavaat merten urhot eivät tajunneet epäillä minua laivakorppujen lainaamisesta. Siitä tulikin jännä laulu. – Kerran tapasin suuren merikotkan. Hän oli aika töykeä ja kutsui minua klopiksi. Mutta hän puhui niin viisaita, että lauluhan siitäkin syntyi. Samoin kuin Kiinan muurista, kummituskartanosta ja basaarista.

MusaPosti

Entäpä herkkiä hetkiä matkoillasi? – Oli liikuttavaa lohduttaa yksinäistä intiaanityttöä Pohjois-Amerikan preerialla. Lupasin etsiä hänen ystävänsä, joka ei ollut koskaan palannut metsästysretkeltään. Muistatko hetkeä, jolloin repesit nauramaan? – Kiinaan matkalla oleva vene oli täynnä harjoja: hiusharjoja, hammasharjoja, lattiaharjoja, kuuriharjoja, juuriharjoja, juuresharjoja...Eräs kiinalainen harjakoira oli nimittäin viemässä lastia Shanghaihin. Hänen kanssaan olikin kivaa haukahdella maailman menoa. Kiitos haastattelusta, Pelle Pelikaani. Konsertissa tavataan! |

MusaPosti

Pelle Pelikaani -konsertit lauantaina 22.3. kello 13.30 Ylöjärven pääkirjasto Leijassa keskiviikkona 19.3. kello 18.00 Tampereella Konsun salissa Pirkanmaan musiikkiopiston Juniorijouset Johtaa Tiina Kaukinen Säestykset Kaisa Kulhua ja Saara Laiho Sävellykset Tiina Kaukinen, sovitukset Antti Nissilä Konsertti on suunnattu kaikille lapsille aina 10 ikävuoteen asti

Musiikkiopistot esittäytyvät Mitä kuuluu PMO?

iitos, hyvää kuuluu! PMO:n kevääseen ja uuteen vuoteen sisältyy koko joukko uusia asioita. Opetuksen piiriin saamme kuorot, Sympaatin ja Tactuksen. Toivotetaan kuorotoiminta lämpimästi tervetulleeksi taloon! Joka kuukaudelle riittää uudenlaista toimintaa, tässä muutamia esimerkkejä:

TAMMIKUUSSA ilmestyy tämä uusi Musaposti-lehti, Opetushallituksen ja mainostajien tuella, yhteistyössä LänsiPirkanmaan musiikkiopiston kanssa. HELMIKUUSSA kajahtaa Filharmonian nuorten solistien konsertin karsintakonsertti. Tulkaa kannustamaan oppilaitamme Tampere-talon Pieneen saliin klo la 22.2. klo 11. MAALISKUUSSA on uutuuksia ruuhkaksi asti, kun opettajayhdistyksen ja tukiyhdistyksen yhteistyönä järjestetään Musakirppis opistolla, heittäydytään pop/jazz-linjamme Mörköoopperan pariin Tampere-talon Pienessä salissa sekä kamarimusisoidaan maakunnalli-

PMO numeroina

sesti Kuulolla!-katselmuksessa Pyynikkisalissa.

HUHTIKUUSSA otetaan käyttöön uusittu oppilasvalintasysteemi, jossa paneudutaan aiempaa enemmän soittimien soveltuvuuden ja hakijoiden motivaation arviointiin. Pirkanmaan Puhaltajat suuntaavat puhallinorkestereiden SMkilpailuihin Pietarsaareen. TOUKOKUUSSA tapahtumat tiivistyvät, kun PMO on kiertueella päiväkodeissa ja palvelukeskuksissa. Perinteinen lukuvuoden päätöskonsertti järjestetään tällä kertaa Kangasalan kirkossa. KESÄKUUSSA, kun pääosa väestämme jo lomailee, matkaavat Sinfoniajouset Unkariin ja Windus kolmosesta sekä Pirkanmaan Puhaltajista koostettu puhallinorkesteri Viroon. Ulkomaanmatkoja on tulossa myös molemmille kuoroille. Tätä, ja montaa muuta, kuuluu PMO:lle. Tervetuloa mukaan! Jouni Auramo

| Perustettu: 1970, ylläpitäjä Tampereen NMKY ry. | Valtionosuus: 1993 Oppilaita: 1 027 (joista muskarilaisia 369) | Opettajia: 48 (joista toimenhaltijoita 27 ja tuntiopettajia 21) | Toimisto: 5 (rehtori, apulaisrehtori, toimistopäällikkö, kanslisti, opistomestari) | Lisäksi: 2 siviilipalvelusmiestä | Orkesterit: 4 jousiorkesteria Tampereella (Superminijouset, Minijouset, Juniorijouset, Sinfoniajouset), 2 jousiorkesteria Kangasalla (Tallarento, Alberone), 5 puhallinorkesteria (Nuottinappulat, Windus I, II ja III, Pirkanmaan Puhaltajat), 2 big bandia (Junior ja PMO Big Band) | Kuorot: 2 kuoroa (Nuorisokuoro Sympaatti ja Lapsikuoro Tactus) | Lisäksi: 9 bändiä, lukuisia kamarimusiikkikokoonpanoja | Konsertteja: Vuonna 2013 järjestettiin yht. 154 konserttia |

MusaPosti

Länsi-Pirkanmaan Musiikkiopisto

Länsi-Pirkanmaan musiikkiopistolla on myös pop-jazzopetusta. Opiston bändi esiintyi Suomalaisen musiikin illassa 10.12.2013 Koulutuskeskus Valossa Ylöjärvellä.

MusaPosti

uonna 1986 perustettu LänsiPirkanmaan Musiikkiopisto toimii Ylöjärvellä ja Hämeenkyrössä. Opisto tarjoaa taiteen laajan oppimäärän opetusta musiikissa ja tanssissa yli 420 opiskelijalle. Musiikissa oppilas voi valita klassisen tai pop-jazz-linjan. Tanssissa painopiste on nykytanssissa ja jazztanssissa. Tanssin perusopintojen ensimmäiset päättötodistukset jaettiin vuonna 2012. Musiikissa päättötodistuksia jaetaan vuosittain yli 20. Opinnot käynnistyvät sujuvasti jo ennen kouluikää musiikin ja tanssin varhaiskasvatuksen ryhmissä. Länsi-Pirkanmaan Musiikkiopisto on aktiivisesti mukana Pirkanmaan musiikkioppilaitosten yhteisissä hankkeissa, joiden kautta on kehitetty opetustyötä ja tarjottu opettajille koulutusta sekä oppilaille uudenlaisia oppimistilanteita ja oppisisältöjä. Puhallinorkesterikoulua toteutetaan peruskoulujen kanssa yhteistyössä, ja peruskoulun musiikkipainotteisen opetuksen puitteissa annetaan musiikkiopiston musiikin perusteiden opetusta soveltuvin osin. Musiikkiopisto on mukana myös koulujen kerhotoiminnassa, jossa soittimiin tutustuminen voi innostaa lapsia harrastamaan soittoa enemmänkin.

Meneillään oleva Pirkanmaan musiikkiopiston kanssa toteutettava yhteinen Sukella seikkailuun -hanke kehittää konserttitoimintaa. Tavoitteena on antaa mahdollisimman monelle esiintymistilaisuuksia, sillä esiintymistä tarvitsee myös harjoitella. Tarjolla on ”matalan kynnyksen” pienimuotoisia konsertteja, joissa tätä voi harjoitella ilman suuria paineita sekä juhlavampia, viimeisteltyjä tilaisuuksia ja draamallisia konsertteja. Vuosittain suunnitellaan eri oppilaitosten kanssa Opetushallituksen tuella toteutettavia hankkeita, joissa painopiste vaihtelee. Seuraavaksi mahdollisesti harkitaan pop-jazz-painotetta, johon voi liittää musiikkiteknologian osioita. Länsi-Pirkanmaan Musiikkiopiston ilmoittautumisajoista ja pääsykokeista tiedotetaan Internetissä: www.lansipirkanmaanmusiikkiopisto.org Riitta Thil Oona Laine, viulu, Aapeli Riuttala, sello ja Seela Nissinen, piano esiintyi Suomalaisen musiikin illassa 10.12.2013 Koulutuskeskus Valossa Ylöjärvellä.

Soiva sukupuu Musiikkia ei harrasteta yksin. Lapsen soittoharrastuksen takana ja tukena on perhe, usein myös musisoivat vanhemmat ja sisarukset. Tutustuimme kolmeen perheeseen, jossa musiikki yhdistää perheenjäseniä ja sukupolvia

Pukkilan perheessä soitetaan useammassa polvessa Haastattelu: Merja Eskelinen Kuva: Kimmo Kotilainen

löjärveläisessä Pukkilan perheessä kaikki soittavat. Elina-äiti soitti kouluajan pianoa. Vesa-isä soitti Lapuan musiikkiopistossa ja sen puhallinorkestereissa pitkään huilua, ja vähän aikaa pianoa ja selloakin. Joel 11 v. ja Anna 10 v. soittavat molemmat Länsi-Pirkanmaan musiikkiopistossa, Joel klarinettia ja Anna huilua. Lisäksi molemmat lapset käyvät yksityisesti pianotunneilla. Seuraavassa musikaalinen perhe kertoo harrastuksestaan. Onko suvussanne ollut musiikkiharrastusta aiemminkin? Vesan isoisoisä oli aikanaan kylänsä vainajille veisaaja Alajärvellä, ja isänisä puolestaan soitti Alahärmässä oman kylän latotansseissa mandoliinia, kanteletta ja viulua sekä hankki myöhemmin kotiinsa poljettavan urkuharmoonin, mikä oli sotien jälkeen maaseudulla harvinaista. Vesan isä opetteli kotona harmoonin soittoa, pääsi opettajaseminaarissa urkuryhmään ja sivutoimisen kanttoriurkuritutkinnon suoritettuaan toimi toisinaan sijaisena ja kesäkanttorina. Hän lauloi myös pitkän aikaa Etelä-Pohjanmaan Mieslaulajissa Jusseissa. Elina-äidin puolella ei ihan lähisuvussa ole soittajia, mutta suvussa on muuten kyllä ammattimuusikoitakin.

Miten lastenne harrastukseksi on valikoitunut musiikki? Joel oli seurakunnan muskarissa ja meni 6-vuotiaana opiston musaralliin. Musiikki kiinnosti ja aloitettiin pianonsoitto, ensin Joel ja puolen vuoden päästä Anna. Toisella luokalla koulun soitinesittelystä Joel bongasi klarinetin ja ilmoitti haluavansa soittaa sitä. Puhallinorkesterikouluvuoden jälkeen kolmannen luokan alkaessa Joel pääsi musiikkiopistoon. Anna löysi huilun myös koulun soitinesittelystä ja POK:n jälkeen pääsi tänä syksynä opistoon. Vesan pitkään kaapin hyllyllä uinunut huilu koki heräämisen, kun se pienen remontin ja putsauksen jälkeen päätyi Annan soittimeksi. Vanhoista soittimista ei siis kannata heti luopua, vaikka oma soittoharrastus olisi hieman pitemmälläkin tauolla. Miten musiikkiharrastus ilmenee perheenne arjessa? Perheessämme soitetaan päivittäin kolmea soitinta ja lisäksi toisinaan kuunnellaan musiikkia. Olohuoneessa pianon vieressä on musiikkinurkkaus. Pianoa Joel ja Anna soittavat vuorotellen, huilun ja klarinetin kanssa mennään tarvittaessa eri huoneeseen. Soittoharrastus ei sinällään ole vaikuttanut muitten harrastusten valintaan, mutta aikataulujen sovittamisessa on välillä ongelmia. Molemmat lapset harrastavat aktiivisesti myös liikuntaa, mikä on hyvä vastapaino ja toisaalta myös täydennys musiikille. Vanhem-

pien soitto on nykyään enemmän satunnaista. Millaista sisältöä musiikkiharrastus tuo elämäänne? Musiikkiharrastus on opettanut lapsille sitkeyttä, oppimisen iloa, esiintymistaitoa ja myös ryhmässä toimimista. Toisessa soittimessa opittua voi luovasti soveltaa myös toiseen soittimeen tai laulamiseen. Esimerkiksi Annan toisessa harrastuksessa joukkuevoimistelussa musiikkiharrastuksesta on selvästi hyötyä. Vanhempien on kiva kuunnella musisointia sekä kotona että esiintymisissä. Millaisia muistoja teidän suvullanne liittyy musiikkiharrastukseen? Vesalle on kivana muistona jäänyt 1970-luvun lopulla puhallinorkesterin paraatisoitot (sen ajan tattoot) ja esiintymismatka Saksaan, matkaa taitettiin aikansa kuuluisuudella Finnjetillä. Isovanhemmat myös vitsailevat, että Vesan Timo-veli, joka soitti Lapuan musiikkiopistossa pa-

suunaa ja pianoa, hankki omakotitalotontin laulullaan. Timo nimittäin lauloi kerran nuorisokuoron solistina kirkossa, mistä vaikuttuneena kuuntelemassa olleet ikäneitosiskokset päättivät myydä tontin mailtaan – ennen sitä siskokset eivät olleet ollenkaan lämmenneet kaupantekoon. Onko musiikkiopistossa harrastaminen muuttunut vanhemman näkökulmasta? Musiikkiopistomaailma on ehkä muuttunut edellisen polven ajoista tavoitteellisemmaksi, ainakin nyt seurataan tarkemmin säännöllistä kotiharjoittelua. Muistimme mukaan soittotunnit olivat aiemmin alakouluikäisille puoli tuntia, mutta nyt kolme varttia. Muuten muutoksia aiempaan ei ehkä ole kovin paljon, mutta nykyinen opiston ja koulun vahva yhteistyö (soitinesittelyt, puhallinorkesterikoulu, vartin soittotunnit ennen opistoon pyrkimistä) on ERITTÄIN hyvä asia ja madaltaa selvästi kynnystä musiikkiharrastuksen aloittamiseen. |

MusaPosti

Siskokset Emmi Hakomäki 15 v. ja Hanna Hakomäki 18 v. soittavat molemmat harmonikkaa. Nuorena aloitettu soittoharrastus jatkuu lukiopaineista ja muista harrastuksista huolimatta vireänä, ja kilpailumenestystäkin on vuosien varrella kertynyt. Musiikista on tullut sisaruksille tärkeä osa elämää, eikä soittamisesta hevin luovuta.

Teksti: Teija Parviainen Kuva: Anu Pihl

Harmonikka hurmasi Hakomäet

aksi harmonikkaa ei ole aiheuttanut ongelmia Hakomäen perheessä. Paremminkin yhteisestä soittajataipaleesta on ollut sisaruksille paljon hyötyä. – Pienempinä autoimme toisiamme sen minkä osasimme ja pystyimme. Tänä päivänä emme paljoakaan puutu toistemme soittamisiin, mitä nyt joskus muistutamme toisiamme soittotunneilla annetuista vinkeistä ja autamme esimerkiksi vaikeissa rytmeissä ja sormituksissa, tytöt kertovat. Useamman soittajan perheessä on harjoitusvuorojen järjestely toisinaan haasteellista. – Huoneemme ovat vierekkäin, ja isämme on kolmivuorotyössä, joten aina ei voi soittaa itselle parhaimmin sopivalla hetkellä, Emmi ja Hanna sanovat. Soittotuntien järjestäminen aina perjantaille, vuodesta toiseen, on kuitenkin auttanut arjen kiireessä. Perjantai ilman soittotuntia ja yhteissoittoa tuntuisikin tytöistä oudolta.

Hakomäen sisarusten mielestä soittaminen, ja musiikki ylipäätään, tuo elämään rauhoittumista ja iloa sekä vie ajatukset uusille poluille. Tytöt myöntävät, että välillä on hetkiä, jolloin haluaisi heittää haitarin seinään. Vanhemmat ovat kuitenkin jaksaneet kannustaa soittoharrastuksessa. – Hetken mielijohteesta emme ole saaneet lopettaa, mutta eivät vanhemmat ole koskaan pakottaneet meitä jatkamaan, Emmi ja Hanna vakuuttavat. Soittoharrastuksessa tavoitteet ja kunnianhimo ovat myös hyviä kannustajia. Hannalla on lukioaika ollut melko raskasta, mutta tuleva harmonikan D-kurssi ja musiikkiopiston loppuun suorittaminen ovat innostavia tavoitteita Sisarukset ovat myös osallistuneet useina vuosina valtakunnalliseen ”Minä soitan harmonikkaa” -kilpailuun, josta on ollut tuomisina 1. ja 2. sijoja sekä maininta kilpailun parhaasta pakollisesta kappaleesta. Kilpailuista tytöt ovat saaneet arvokasta esiintymiskoke-

musta ja palautetta toisilta harmonikan soitonopettajilta. Silmiä, tai paremminkin korvia avartavia, hetkiä opiskelussa ovat olleet myös Maria Kalaniemen (Sibelius-Akatemia) ja Mikko Luoman (Turun Musiikkiakatemia) opetusvierailut opistolla. Esiintyminen on aina jännittävää, ja joskus ”olisi voinut mennä paremminkin”, mutta soittoharrastuksessa tottuu toisinaan onnistumaan ja toisinaan ei. Onnistunut esitys on palkka harjoittelusta. Hanna mainitsee yhdeksi mieleenpainuvimmista konserttikokemuksistaan pianisti Jyrki Lähteenmäen kanssa esittämänsä Maria Kalaniemen sävellyksen, johon syntyi todella hieno tunnelma. Hakomäen sisarukset miettivät vielä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Hiihtoa ja suunnistusta harrastavaa Emmiä vetää huippu-urheilu puoleensa, ja Hanna haaveilee näyttämötaiteesta. – Olisihan se hienoa, jos soittotaitoaan pystyisi hyödyntämään jollain tavalla, tytöt toteavat. Aika näyttää… |

Hakomäen sisarukset Emmi (oik.) ja Hanna (vas,) ovat soittaneet Jenni Meriläisen (kesk.) kanssa jo vuosia harmonikkatriossa. Tyttöjen soitossa on riemua ja tekemisen meininki.

MusaPosti

Soiva sukupuu Mummi ja musiikkisuhde Teksti: Eila Tepponen Kuva: Anu Pihl

ummi on luvannut kirjoittaa artikkelin musiikkiopistolehteen isoäidin ja lapsenlasten musiikkisuhteesta. Mummi voisi kirjoittaa lukuisista tutkimuksista, jotka kannustavat tukemaan lapsia musiikkiharrastuksen parissa.Tutkimukset osoittavat kiistatta, miten lasten sosiaalinen kyvykkyys kehittyy, miten musiikki ehkäisee syrjäytymistä, miten lapsi musiikin kautta pystyy kohtaamaan ja hallitsemaan esimerkiksi väkivaltaisuutta. On myös todettu, että älykkyysosamäärä musiikkiaharrastavien lasten keskuudessa on korkeampi, keskittymiskyky kehittyy paremmin, luovuus lisääntyy ja koulumenestys on parempi soittavilla lapsilla. Mutta mummi päättää olla kirjoittamatta näistä asioista. Sen sijaan hän miettii kaikkia niitä musiikkijuttuja, joita on saanut tehdä lapsenlastensa Iitun ja Samun kanssa. Aluksi hän näkee mielessään sensuurialäpäisettömän muistivideon itsestään täti Monikana ja esitystä hypnoottisesti tuijottavasta Iitusta babysitterissä. ”Tämä ei voi olla totta...”, mummo muistaa ajatelleensa. Seuraavat muistikuvat liittyvät aikaan, jolloin Iitu itse jo osallistui erilaisiin produktioihin. Oli muun muassa näytelmä Sammakkoprinssistä. Pikkuveli-Samun kylpyamme oli lampi, jonka rannalta prinsessa löysi sammakon. Kohtaus, jossa sammakko muuttuu prinssiksi, oli ikimuistettava: Samu-sammakko ryömii antamaan suudelman ja näytelmälle hurmaavan lopun. Koko esitystä säesti Sibeliuksen ja Mendelssohnin musiikki. Prinsessa Ruusunen oli myös niitä ihania performansseja, joissa yhdistyivät Tsaikovskin suloinen musiikki, Iitun tanssi ja Samun taito esiintyä taunopalomaisena hurmurina – sekä tietenkin perhekoira Vito, jolla oli aina tilausrooli kokkina, hevosena tai noitana. Loruttelut ja runosessiot ovat myös ilahduttaneet mummin elämää. On riimitelty saunassa, peiton alla, autossa – ja aina on ollut hauskaa.

Iidamari soittaa, Samuel ja Eila-mummi kuuntelevat.

Mummi on poissa vanhempien roolista: ei komenna harjoittelemaan viulunsoittoa, ei kertomaan kavereille, ettei juuri nyt Iitun sovi tulla ulos leikkimään, koska harjoittelu on kesken. Sen ajan mummi on jo elänyt kauan sitten. Nämä asiat kuuluvat vanhempien velvollisuuksiin, joita tietenkin mummi parhaansa mukaan tukee. Sitä vastoin mummi istuu kuin tauti konserttisalin penkissä rypistellen kämmenet kosteina ohjelmalehtistä, jonka hän tulee taltioimaan muistojen joukkoon.

Tärkeintä ja ihaninta mummin ja lapsenlasten välisessä musiikkisuhteessa on mummin mielestä, että hän on saanut sisäänsä aurinkoa, valoa, iloa, naurua ja hulluuta. Olla vielä kerran lapsi. Olla ihminen, jota eivät maailman murheet ja ongelmat vaivaa. Olla ihminen, jolle kaikki on mahdollista. | Kirjoittaja on Iidamari-musiikkiopistolaisen ja Samuel-muskarilaisen mummi, Pirkanmaan musiikkiopiston huilunsoitonopettaja

Ja hän tuli taas ketun luo. – Jää hyvästi, hän sanoi… uteni. Se on hyvin yksin– Hyvästi, kettu sanoi. Nyt saat salaisu näkee hyvin. Tärkeimpiä kertainen: Ainoastaan sydämellään asioita ei näe silmillä. ku prinssi toisti paremmin – Tärkeimpiä asioita ei näe silmilla, pik muistaakseen. , tekee siitä niin – Aika, jonka olet tuhlannut ruusullesi tärkeän sinulle. Antoine de Saint-Exupery, kirjasta Pikk

u Prinssi vuodelta 1943

MusaPosti

Musiikki yhdistää Markku, minä ja soittaminen

un aloitin pianonsoiton 7-vuotiaana Pirkanmaan musiikkiopistossa vuonna 1972 (silloin NMKY:n musiikkiopisto), soittotunneilla käytiin pareittain. Jokaisella oppilaalla oli siis suunnilleen samanikäinen poika tai tyttö soittokaverina. Minulla oli Markku. Markusta ja minusta tuli hyvät kaverit. Myöhemmin lukiossa olimme samalla luokalla, jolla meidän lisäksemme oli vain yksi poika ja 30 tyttöä. Me soittajapojat olimmekin koulussa huomion kohteina. Markku soitti myös viulua, ja hänellä oli esiintyessään aina iso käsinsolmittu rusetti, minulla vain kravatti. Opettajat järjestivät hyvin varhaisessa vaiheessa, että Markku ja minä aloimme soittaa duoa. Meidän välillemme kehkeytyi hyvin kiinteä ystävyys, jossa musiikki oli koko ajan eräänlainen liima-aine. Saatoimme kilpailla monissa asioissa, ja meillä oli myös erimielisyyksiä, mutta musiikki oli meille aina se yhteinen juttu. Vietimme vuosien varrella lukemattomia päiviä Markun kotona yhdessä musisoiden, ja aina tuntikausia kerralla. Markun äidin piti hätyyttää meidät syömään, koska muuten olisimme unohtuneet soittimiemme ääreen. Markusta tuli ammattiviulisti, minusta tuli pianisti. Olen nyt aikuisena muusikkona pohtinut monesti, että olisiko meis-

tä tullut muusikoita, jos meillä ei olisi ollut toisiamme soittokaverina? Koulussa ei klassinen musiikki ollut monenkaan harrastus. Ilman Markkua ainakin minä olisin varmasti jäänyt klassisen musiikin harrastukseni kanssa yksin. Mutta Markun kanssa fiilistelimme yhdessä klassisen musiikin levytyksillä, kävimme konserteissa, seurasimme musiikkikilpailuja. Yhdessä tekemisestä saimme valtavan eteenpäin tahtomisen voiman musiikkiopinnoissamme. Sosiaalisuus on keskeinen elementti oppimisessa. Jotkut tutkijat jopa väittävät, että lapset saattavat oppia enemmän toisiltaan kuin opettajiltaan. Mene ja tiedä, mutta meistä pianonsoiton opettajista on vähitellen alkanut tuntua siltä, että piano-oppilaat menettävät jotain aivan olennaista, kun he eivät perinteisessä yksilöopetuksessa saa yhtä paljon yhdessä soittamisen kokemuksia kuin orkesteri-instrumentteja soittavat ikätoverinsa. Neljässä pirkanmaalaisessa musiikkiopistossa toteutettiin 1.8.2012–31.12.2013 Pianonsoiton yhdessä oppiminen -hanke. Siihen osallistuivat Länsi-Pirkanmaan, Pirkanmaan, Valkeakosken ja Ylä-Satakunnan musiikkiopistot. Hanke sai myös Opetushallituksen rahoitusta. Hankkeessa kehitettiin piano-oppilaille uusia tapoja oppia soittamista yhdessä. Toimintamuoto-

Kuva: Heikki Mäntylä

Hilma Kolunen, Mirella Niinimaa ja Marianna Niinimaa sekä opettajansa Sanna Viitaniemi näyttivät yhteissoiton voimaa pianistien kamarimusiikkikonsertissa 9.11.2013.

ja olivat muun muassa asteikkopajat, joissa hyödynnettiin Sanna Viitaniemen tekemää uutta oppimateriaalia, Jarkko Kantalan improvisaatioseminaari, Kristiina Juntun koulutuspäivä opettajille, ja marraskuussa 2013 hankkeen huipentanut Pianon voimaa -tapahtuma Pirkanmaan musiikkiopistolla. Pianon voimaa -tapahtumassa vietettiin noin viidenkymmenen oppilaan ja parinkymmenen opettajan voimin tiivisohjelmainen lauantaipäivä syventyen useita soittajia vaativien pianoteosten harjoittelemiseen ja esittämiseen. Päivä päättyi konserttiin, jossa kuultiin muun muassa 16-kätisiä kappaleita Ritva-Liisa Kangasluoman sovituksina! Yksittäinen hanke ei yleensä ratkaise kaikkia kysymyksiä, mutta se luo parhaimmillaan hyvän lähtökohdan uuden kehittämiselle ja rakentamiselle. Hanke sai meidät opettajat tiedostamaan, miten moninaiset ja mielenkiintoiset uudet mahdollisuudet yhdessä oppiminen tarjoaa pianonsoiton opiskelulle. Nyt haasteena on yhdessä oppimisen vakiinnuttaminen pianonsoiton oppimiskäytännöksi. Marraskuisen Pianon voimaa -tapahtuman kaltaisia tempauksia tulisi voida järjestää vuosittain. Mielestäni olisi olennaisen tärkeää, että jokaisella musiikkiopiston oppilaalla olisi mahdollisuus kokea yhdessä soittamisen syvä ilo. Minulle ja ystävälleni Markulle yhdessä soittaminen oli ehkä parasta lapsuuden ja nuoruuden soittoharrastuksessa. Yksinkin soittaen oppii musiikkia, mutta vasta yhdessä musisoiden musiikki muuttuu osaksi elämää. Yhdessä soittaen lapset kasvattavat toisiaan. | Jyrki Lähteenmäki pianonsoiton lehtori ja säestäjä Pirkanmaan musiikkiopisto

MusaPosti

Uutta Länsi-Pirkanmaan musiikkiopistolla:

Musiikkiteknologian kurssi alkaa syksyllä Teksti: Jari Eerola

os kerron oppilailleni, että musiikkiopistossa aloitetaan musiikkiteknologian opetus, voi olla, ettei monikaan ole halukas osallistumaan. Kerronpa sen sijaan, että koulussamme aloitetaan kurssi, jossa voi tehdä tietokoneella musiikkia ja opetellaan äänittämään studiossa. Varmasti moni on jo kiinnostunut. Jos vielä lisään, että samalla kurssilla tutustutaan miksereihin ja sämpläämiseen, alkaa myyntipuheeni tuottaa tulosta! Ensivaikutelma musiikkiteknologia-käsitteestä voi helposti aiheuttaa kielteistä suhtautumista. Useimmat meistä mieltävät musiikin harrastamisen ja tekemisen luovana taiteena, jolla ei ole mitään tekemistä teknologian tai tekniikan kanssa. Mitä musiikkiteknologia sitten oikeastaan on? Nykypäivänä musiikkiteknologia on jo tiiviisti mukana kouluikäisten lasten ja nuorten arjessa. Musiikkia ja kuvia jae-

taan kännykän ja tietokoneen välityksellä. Ladatut musiikkitiedostot ja kappaleet kulkevat lasten ja nuorten mukana, niitä kuunnellaan ja tuotetaan päivittäin. Voidaankin puhua uudesta, musiikkia tuottavasta sukupolvesta. Teknologian käytöstä on tullut niin olennainen osa musiikkielämää, ettei sitä enää edes huomaa. Musiikkiteknologian opetus voidaankin nähdä musiikin perusteiden kaltaisena yleissivistävänä oppiaineena, jonka avulla musiikin harrastajat oppivat ymmärtämään, miten musiikkia tuotetaan. Musiikkiteknologia jakautuu karkeasti ottaen kolmeen osa-alueeseen: musiikin tietotekniikka, studiotekniikka ja äänentoistotekniikka. Musiikin tietotekniikka pitää sisällään musiikin tekemisen, nuotintamisen, äänen käsittelyn ja sämpläämisen tietokoneen avulla sekä säveltämisen tietokoneavusteisesti. Äänentoistotekniikkaan kuuluvat kaikki ne välineet, joita käytetään esiintymistilanteiden äänentoistoon. Näitä ovat mikserit, kaiutinsys-

teemit, mikrofonit ja erilaiset tavat ohjata ääni laitteista toiseen. Studiotekniikassa keskitytään äänen tallentamiseen ja nykyään yhä enemmän äänittämiseen tietokoneiden avulla. Länsi-Pirkanmaan musiikkiopistossa järjestetään ensi syksynä musiikkiteknologian opetusta. Opetuksen tarkoituksena on tutustuttaa oppilaat musiikkiteknologian välineisiin ja mahdollisuuksiin sekä antaa välineitä ja keinoja oman soitonopiskelun tueksi. Kurssilla opitaan äänittämistä ja omien kappaleiden tai harjoitustaustojen tekemistä tietokoneen avulla. Näiden lisäksi käsitellään äänentoiston perusteita, käydään läpi mikserin toimintoja ja kaiutinsysteemejä sekä soittimien mikittämistä live-tilanteissa. Kurssilaiset pääsevät myös tekemään äänentoiston opiston konsertissa. Kurssista tiedotetaan Länsi-Pirkanmaan musiikkiopiston intersivulla. Lisätietoja rehtorilta ja kurssin opettajalta Jari Eerolalta. |

Yksinkertainenkin liveäänentoisto voi sisältää useita erilaisia kytkentöjä.

MusaPosti

VARUSMIESSOITTAJAKSI? Puolustusvoimien varusmiessoittokunta on: Kuviomarssisoittokunta Sinfoninen puhallinorkesteri Viihde-, show- ja jazzband Jousiyhtye Lauluyhtye Rumpuryhmä Kivääritaitoryhmä Mediatuotanto Ääni- ja valotekniikka

puolustusvoimat.fi/sotilasmusiikki Puolustusvoimien varusmiessoittokunta Sotilasmusiikki kuuluu koko kansalle

Kuorot uuteen kotiin

Sympaatti ja Tactus siirtyivät PMO:lle

uorisokuoro Sympaatti ja lapsikuoroTactus perustettiin jo yli 30 vuotta sitten osaksi Tampereen musiikkiluokkien toimintaa. Kuorot ovat elinaikanaan kasvattaneet satoja tamperelaisia lapsia ja nuoria ja opettaneet yhteismusisointia, tervettä äänenkäyttöä, sosiaalisia taitoja ja vastuun ottamista. Kuorojen kanssa moni lapsi on päässyt myös matkustamaan ja näkemään maailmaa – esimerkiksi Sympaatin viimeisin matka suuntautui Tsekin tasavaltaan, Olomouciin kesällä 2012. Sympaatin ja Tactuksen status musiikkiluokkien kerhoina muuttui vuoden 2013 alussa. Tampereen kaupunki oli tullut siihen tulokseen, että kuorolaulu ei kuulu enää olennaisesti musiikkiluokkalaisen elämään. Molemmat musiikkiluokkakuorot sysättiin omilleen, rahallista tukea toki luvattiin jatkaa. Musiikkiluokkien Tuki ry otti kuorot vuodeksi ”hoitoon” ylläpitääkseen niitä, kunnes niille löytyy uusi, vahva organisaatio taustalle. Me kuoronjohtajat olim-

me huolissamme tulevaisuudesta, ja varmasti välillä kävi mielessä, että nytkö tämä sitten päättyy. Onneksi päätimme ottaa yhteyttä Pirkanmaan musiikkiopistoon. Sympaatti ja Tactus toivotettiin ilolla tervetulleiksi osaksi musiikkiopiston toimintaa. Yhteistä toimintaa on nyt käynnistetty parhaalla mahdollisella tavalla – tekemällä musiikkia yhdessä. Sympaatti ja Tactus lauloivat jo alkusyksystä PMO:n puhaltajien konsertissa Kangasalla ja Aleksanterin kirkossa. Joulukuussa puolestaan PMO:n taitava jousiyhtye avusti Sympaattia joulukonsertissa Tuomiokirkossa. Ja lisää on luvassa, kunhan ehditään. Nuorisokuoro Sympaatissa on tällä hetkellä 36 laulajaa. Kuorolaiset ovat 12–21 -vuotiaita tyttöjä, joista suurella osalla on musiikkiluokkatausta. Moni kuorolainen on myös alakouluiässä laulanut Tactuksessa, joka toimii kuorokouluna ja Sympaatin valmennuskuorona. Tällä hetkellä Tactuksessa laulaa 27 iältään 10–13 -vuotiasta musiikkiluokkalaista eri puolilta Tamperetta, mutta keväästä 2014 alkaen kuo-

roon pääsyn edellytyksenä ei enää ole musiikkiluokalla olo. Sympaatilla ja Tactuksella on muutamia perusajatuksia, tässä joitakin: Opetellaan tervettä äänenkäyttöä, lauletaan monipuolista ohjelmistoa eri aikakausilta ja eri maista, hyödynnetään kuorolaisten taitoja myös kuoron solisteina ja säestäjinä. Me vetäjät haluamme myös, että kuoro on harrastus, jossa pidetään vaatimustasoa yllä, mutta harjoitusten määrä kohtuullisena. Sympaattilaisilla ja tactuslaisilla on aikaa harrastaa muutakin kuin kuorolaulua. Pääsykokeet kuoroihin järjestetään keväisin, mutta toisinaan uusia kuorolaisia on hyväksytty myös kesken vuoden. Haluatko mukaan? Voit pyrkiä kuoroihin täyttämällä hakulomakkeen osoitteessa: www. pmo.fi. Kaikki hakijat kutsutaan koelauluun, joka järjestetään toukokuussa. | Emmi Kleemola Sympaatin kuoronjohtaja Olli-Taavetti Kankkunen Tactuksen kuoronjohtaja

Musiikinopettaja Emmi Kleemola johtaa Nuorisokuoro Sympaattia. Nuorisokuoro Sympaatti

MusaPosti

Ope esittelyssä Pianonsoiton opettaja ja

Ritva-Liisa Kan Länsi-Pirkanmaan musiikkiopiston pianonsoiton opettaja ja säestäjä Ritva-Liisa Kangasluoma on kokenut pedagogi, joka on kehittänyt monenlaista oppimateriaalia pikkumuusikoiden iloksi ja hyödyksi: Hippa-Liisan pianokoulussa seikkailevat Nuottilan perhe, faunat ja robotit, ja harjoittelupeli innostaa soittamaan. Säestäjänä Kangasluoma tuntee opistonsa opettajat ja oppilaat ja on nuorten muusikoiden tuki ja turva niin esiintymisissä kuin tasosuorituksissa. Teksti: Merja Eskelinen Kuva: Kimmo Kotilainen

ibelius-Akatemiasta 1985 valmistunut ja pianodiplominsa 1987 suorittanut Ritva-Liisa Kangasluoma on toiminut lukuisissa musiikkioppilaitoksissa eri puolilla Suomea ja vuodesta 1997 Länsi-Pirkanmaan musiikkiopistossa. Päivittäisessä työssään pianopedagogin ja säestäjän roolit lomittuvat, ja aikataulutus täytyy olla kunnossa, kun työ vie Kangasluomaa kolmeen eri toimipisteeseen: Ylöjärvelle, Kuruun ja Hämeenkyröön.

Rutiinia ja tulkintaa Säestäminen on Kangasluoman mukaan usein arkista työtä ilman suurempia tunnelatauksia. Suurin osa oppilaista on perustason oppilaita, joten säestystehtävät eivät ole vaikeita. Yleinen työmuoto on kunkin soitonopettajan luokkatunti, jossa oppilaat soittavat kappaleensa kerran tai kaksi läpi, ja toiset oppilaat kuuntelevat. Kun säestykseen tullaan uuden teoksen kanssa, harjoituksessa keskitytään usein rytmeihin. Vuosien kokemus säestystyössä on saanut Kangasluoman vakuuttumaan juuri rytmin merkityksestä musiikin tärkeimpänä elementtinä. – Jos soitat vääriä tai epävireisiä ääniä, sillä ei ole paljon merkitystä. Mutta jos soitat rytmit

väärin, teoksen rakenne hajoaa heti, toteaa Kangasluoma. Säestäjän painajaisessa oppilas laskee rytmit väärin, ja tempot heittelevät. Säestäjä yrittää loikkia perässä, eikä teoksen rakenne hahmotu lainkaan. Silloin on turha keskittyä instrumentin sointiin tai muuhun instrumenttipedagogiikkaan. Kangasluoman mukaan kaikkia teoksia tulisikin ensin lähestyä kokonaisuutena, eli rakenteesta ja muodosta käsin.

Työssään tärkeimmäksi tehtäväksi Kangasluoma nostaa säestäjän ja säestettävän yhteisen harjoitusprosessin, jossa varmasti tapahtuu oppimista, kunhan aikaa on riittävästi. Kangasluoma pitääkin tärkeänä, että säestäjä ja oppilas voivat tehdä harjoiteltavasta teoksesta oman yhteisen tulkintansa. Tämän vuoksi oman instrumenttiopettajan läsnäolo säestystunnilla ei aina ole tarpeen. Lavalla on kuitenkin vain oppilas ja säestä-

MusaPosti

säestäjä

gasluoma

gasluoma kertoo tutustuneensa opiskeluaikana Suzuki-pedagogiikkaan, jossa suurimman vaikutuksen teki pienten oppilaiden kyky soittaa suhteellisen vaikeita kappaleita. Suzuki-metodin keskeinen ongelma on kuitenkin usein huono nuotinlukutaito. – Olen koko opettajaurani yrittänyt ratkaista tätä probleemaa, hän sanoo. – Kuinka soittamisessa päästäisiin nopeammin liikkeelle niin, ettei se tapahtuisi nuotinluvun kustannuksella? Monien erilaisten kokeilujen jälkeen Kangasluoma on kehittänyt pianonsoiton alkeisoppikirjan, Hippa-Liisan pianokoulun, jossa jokaiselle uudelle opittavalle sävelelle on annettu nimi ja henkilöhahmo. Viivastolle, eli vanhaan lipastoon, muuttaa asumaan Nuottilan perhe, jonka elämään ilmestyy lisähahmoja yksi kerrallaan: Aada-tytär saa yökylävieraan kaveristaan Helmistä, bassoklaavissa vilisee faunoja ja robotteja. Opeteltavat rytmit kytketään vihannesten nimiin, ja vaikeitakin rytmejä opitaan vihannesrimpsuina: porkkana-sipuli-raparperi-kurkku. Oppiminen on hauskaa ja selkeää, kun opeteltavat asiat on pilkottu pieniksi osiksi lapsen hahmotuskykyä ajatellen. Työskentelyvälineiden monipuolisuus tekee opetuksesta mielenkiintoista, ja nuori oppilas saadaan toistamaan asioita uudelleen ja uudelleen.

jä, ja kysymys on heidän välisestä vuorovaikutuksestaan.

Hippa-Liisa opettaa tarinoiden Vuosien kokemus soitonopettajana sekä havainnot rytmin merkityksestä musiikin tärkeimpänä elementtinä ovat innostaneet Kangasluoman kehittämään uutta opetusmateriaalia pikkupianisteille. KanMusaPosti

Harjoittelupeli oppimiseen apuna Kolmen jo aikuisen lapsen äitinä Kangasluoma tietää, millaista oppilaiden ja perheiden arki on: kiireistä. Arjessa pitäisi kuitenkin tapahtua oppimisen kannalta tärkein asia eli kotiharjoittelu. Pitkällä urallaan Kangasluoma on havainnut muutosta nimenomaan oppilaiden suhtautumisessa kotiharjoitteluun. Nykyään lapsilla on niin paljon harrastuksia, että kotiharjoitteluun ei tahdo jäädä aikaa. Kangasluoma onkin kehittänyt harjoittelupelin, jonka avulla oppilas kykenee seuraamaan omaa kotityöskentelyään ja oppii harjoittelemaan vähintään neljänä päivänä viikossa. Oppilaan tason mukai-

sesti harjoittelumäärät lisääntyvät, ja pieni sosiaalinen painekin liittyy peliin, sillä oppilaat näkevät toistensa pelinappulat. Ihmettelyä syntyy, jos joku pelinappula ei liiku lainkaan eteenpäin pelilaudalla. Monet kollegat ovat ottaneet pelin käyttöönsä hyvin tuloksin. Peli antaa paljon informaatiota sekä opettajalle että oppilaalle itselleen, ja lähes kaikkien peliin osallistuvien oppilaiden harjoittelumäärät ovat lisääntyneet.

Tervetuloa tasosuoritukseen Avataanpa lukijoille vielä yksi näkökulma Kangasluoman toimenkuvaan. Mitä säestäjän työhön kuuluu tasosuorituspäivänä? Taustatukena toimiminen. Lautakunta työskentelee jossain, ja säestäjä ottaa oppilaan vastaan, osoittaa harjoitusluokan, vahtii kelloa, säestää yhden tasosuorituksen ja harjoittelee seuraavan oppilaan kanssa arvioinnin aikana. Yrittää luoda mukavan ja kannustavan ilmapiirin. Odotusaikana hän seurustelee lapsia saattavien aikuisten kanssa. Vanhemmat, mummot ja vaarit ovat tulleet ”Ritvikselle” tutuiksi. – Mukavaa on, eikä käy aika pitkäksi, sanoo Kangasluoma. Persoona peliin Musiikkiopistossa Kangasluoman kaltainen säestäjä on kullanarvoinen. Hän antautuu säestämisen ja opettamisen prosessiin vahvasti omalla persoonallaan. Kokemusta ja näkemystä piisaa, ja aina syntyy mielenkiintoisia keskusteluja musiikista ja pedagogiikasta. Suoria vastauksia Kangasluomalta saa, jos niitä pyytää. Unohtumaton totuuden hetki oli sinä marraskuisena pimeänä iltana, kun ”Ritvis” totesi, että ”onneksi sulla, Merja, ei ole tulospalkkaus, nimittäin tästä kerrasta et olisi paljoa palkkaa saanut”. Oppilas ei osannut kappalettaan, eikä opettajakaan sille mitään voinut. | Jutun kirjoittaja Merja Eskelinen on LänsiPirkanmaan musiikkiopiston huilunsoiton opettaja, Ritva-Liisa Kangasluoman kollega ja ystävä.

Harjoitus tekee mestarin

Kotiharjoittelu, tuo soittoharrastuksen kulmakivi, on parhaimmillaan valtava inspiraation lähde ja tuottaa hurjasti aitoa oppimisen iloa. Toisaalta se voi tuntua taakalta, joka seuraa vierellä joka hetki vuodesta toiseen. Osaanko harjoitella oikein? Harjoittelenko riittävästi? Tai mitä, jos harjoittelu ei maistu lainkaan? Teksti: Merja Ponkala ja Hanna-Leena Savolainen

oittotunneilla opitaan paljon, mutta suurin työ tehdään aina kotona. Säännöllinen kotiharjoittelu onkin tärkeää ihan jokaiselle, ei ainoastaan niille, jotka haluavat tähdätä ammattimuusikoksi. Harjoitteleminen on tie kohti soittotaidon oppimista, soittoiloa ja elämyksiä. Kun harjoittelet, opit uutta. Kun opit uutta, innostut, ja harjoittelu maistuu taas – positiivinen kehä on syntynyt!

Reenaus rutiiniksi Soitonopettajalta kysytään usein, kuinka paljon pitäisi harjoitella. Yleispätevää vastausta on mahdotonta antaa, sillä määrät riippuvat muun muassa instrumentista ja soittajan iästä. Oman opettajan kanssa kannattaa miettiä, kuinka paljon on hyvä harjoitella. Saatatpa huomata, että mitä enemmän harjoittelet, sitä mukavammalta se alkaa tuntua. Harjoittelussa tärkeää on säännöllisyys. Soittolihasten kehittyminen, luontevien liikeratojen löytyminen ja musiikin sisäistäminen vaatii valtavan määrän toistoja tasaisesti pitkin vuotta. Pelkät harjoittelun kertarykäykset juuri ennen konserttia tai tasosuoritusta eivät pidemmän päälle riitä, vaikka ne voivatkin perustyön lisäksi olla oivallisia tehospurtteja. Kannattaa myös muistaa, että parhaiten jaksamme yleensä keskittyä noin 15–30 minuuttia kerrallaan. On siis hyvä harjoitella joka päivä ja useissa sopivan pienissä erissä.

Tavoitteilla taituriksi Usein vielä tärkeämpää kuin harjoitusmäärä on sen laatu. Harjoitteleminen on taito, jota voi ja kannattaa kehittää. Oma soitto-ope on valmentajasi, jolta saat harjoitteluohjeita. Kun tiedät, miksi ja miten harjoittelet, tulee siitä mielekästä, ja kappaleet alkavat sujua. Yhdessä opettajan kanssa on hyvä miettiä selkeitä tavoitteita. Niitä voi laatia pidemmille ajanjaksoille, kuten lukukausille ja -vuosille ja myös ihan yksittäisille harjoituskerroille ja viikoille. Hyvä tavoite on sellainen, että sinun on helppo seurata sen toteutumista. Mieluummin ”tällä viikolla opettelen Mozartin ensimmäisen sivun ulkoa”, kuin ”tällä viikolla harjoittelen paljon”. Erilaiset harjoittelupäiväkirjat ja tavoitetaulukot voivat tuoda motivaatiota ja selkeitä tavoitteita harjoitteluun.

Hyväksy harmistus Vaikka soittaminen olisi kivaa, on tärkeää muistaa ja hyväksyä, ettei harjoitteleminen aina tunnu helpolta ja mukavalta. Oppimiseen kuuluu vaivannäkö, kärsivälliset toistot ja myös ärsyyntymisen tunteet, kun painiskellaan vaikealta tuntuvien asioiden kanssa. Muista myös, ettei edistyminen ole tasaista nousukiitoa, vaan sii-

hen tulee välillä tasanteita ja jopa taantumia. Kun tiedostat tämän etukäteen, et niin helposti masennu tai hermostu silloin, kun mikään ei tunnu onnistuvan. Päihitä harmistus päättäväisyydellä!

Vanhemmat tsemppareina Vanhemmalla on tärkeä rooli lapsen soittoharrastuksen ja kotiharjoittelun tukena. Sillä, että vanhempi suhtautuu musiikkiin ja lapsen soittoharrastukseen innostuneesti ja pitää niitä tärkeinä, on suuri merkitys. Kannusta, kiitä ja iloitse lapsesta. Osoita kiinnostustasi ihastelemalla läksykappaleita ja kyselemällä, mitä soittotunneilla on tehty. Muistuttele kotiharjoittelusta ja auta järjestämään rauhalliset harjoitteluolosuhteet. Suunnittele lapsen kanssa aikatauluja: katsokaa yhdessä lukujärjestystä ja kalenteria ja miettikää, milloin on hyvä hetki harjoitella. Tehkää yhdessä löytöretkiä musiikin maailmaan: kuunnelkaa musiikkia kotona, käykää konserteissa ja etsikää vaikkapa YouTubesta erilaisia tulkintoja läksykappaleista. Antakaa musiikin kukoistaa perheessänne.

Suurennuslasin alla Omia harjoittelutottumuksia on hyvä välillä pysähtyä tarkastamaan ja huoltamaan. Seuraavista kysymyksistä voi saa-

MusaPosti

da apua myös, jos harjoittelu ei tunnu sujuvan. • Mikä on tavoitteeni (mitä haluan oppia)? • Miten kannattaa harjoitella, jotta saavutan tavoitteeni? • Keskitynkö ja kuuntelenko? • Onko harjoitteluni pelkkää kappaleiden läpisoittelua vai maltanko pysähtyä hiomaan yksityiskohtia? • Muistanhan pitää pieniä taukoja sopivin väliajoin? • Yritänkö kahmaista kerralla koko kakun vai voisinko jakaa tavoitteeni helpommin saavutettaviin palasiin? • Olenko nukkunut, syönyt ja juonut riittävästi? • Mitkä asiat motivoivat minua harjoittelemaan?

Elämyksistä intoa Soittamisen ei tule olla pelkkää suorittamista, oikeita tai vääriä ääniä. Harjoittelun tähtäimenä on oppia soittamaan, jotta voisit musisoida, saada mukavia kokemuksia ja sisältöä elämääsi. Instrumentista tulee sinun äänesi, keino ilmaista tunteitasi ja ajatuksiasi. Muista tämä myös harjoitellessasi. Iloitse hyvin harjoitellusta ohjelmistostasi ja soita nautiskellen kappaleita, jotka olet vuosien varrella saanut hienoon kuntoon. Osallistu orkesteritoimintaan, soita kamarimusiikkia yhdessä ystäviesi kanssa, käy konserteissa ja mene kesällä musiikkileirille. Leirimuistot ja yhteissoittoelämykset antavat intoa yksinäisiin harjoittelutuokioihin. Mitä enemmän vietät aikaa musiikin parissa, sitä tutummaksi musiikin kieli tulee, löydät kappaleista uusia kiehtovia juttuja ja huomaat, kuinka musiikki vie sinut mennessään. Toivotamme mukavia seikkailuja musiikin rikkaaseen maailmaan, oppimisen iloa ja päättäväistä mieltä harjoitteluun! | Merja Ponkala on viulunsoiton lehtori ja Hanna-Leena Savolainen pianonsoiton opettaja Länsi-Pirkanmaan musiikkiopistossa.

MusaPosti

Taulukkoja ja päiväkirjoja soitonharjoittelun avuksi Kappalekuviot Keksi jokaiselle läksykappaleellesi kuvio. Kirjoita paperille viikonpäivät ja piirrä, mitä minäkin päivänä soitat. Saat merkin aina, kun olet soittanut kappaletta opettajasi ehdottaman määrän, esimerkiksi 5 tai 10 minuuttia.

o = asteikko, e = etydi, s = sonatiini

o e e s

o o o e s s

e e s s s

Viikonpäivätaulukko Mitä aioin Kuinka paljon Mitä soittaa? aion soittaa? soitin?

Kuinka paljon Olenko tyytysoitin ? väinen harjoitteluun?

ma ti ke Rasti ruutuun -tavoitetaulukko Jaa kappale muutaman tahdin mittaisiin osioihin. Merkitse numerot nuottiin. Saat rasteja sitä mukaa, kun jonkun osion kohdalla yksi tavoitteista on saavutettu. Voit keksiä myös muita tavoitteita kuin esimerkissä.

1 2 3 4 5 6 7 8

Osaan melko hyvin Osaan huolellisesti Osaan ulkoa

Puhallinyhtye Oktaavi is채np채iv채konsertissaan Nokiasalissa syksyll채 2012.

MusaPosti

PMO uudistaa oppilasvalintoja

Soittointoa ja harrastusmotivaatiota etsimässä

irkanmaan musiikkiopistossa on päätetty jo hakuvaiheessa ottaa aiempaa enemmän huomioon oppilaan harrastusmotivaatio ja soittoinnokkuus sekä jättää perinteiset pääsykoetestit pisteytyksineen sivurooliin. Oppilasvalinnoissa kartoitetaan myös aiempaa tarkemmin hakijan perheen sitoutumista soittoharrastukseen. Lähtökohtana oppilasvalintojen radikaaliin uudistamiseen on pitkän aikavälin käytännön kokemus. Hakijaa on hankala arvioida luotettavasti lyhyessä perinteisessä musikaalisuustestissä. Musikaalisuuden, harrastusmotivaation sekä oppilaan ja oppilaan vanhempien sitoutumisen arviointi onnistuukin aidosti vain riittävän pitkän oppilasajan perusteella. Eli soittoharrastuksen etenemisestä keskustellaan ja opintojen jatkuvuutta arvioidaan opettajan, oppilaan ja oppilaan huoltajien kesken aktiivisesti koko musiikkiopistoajan, erityisesti ensimmäisenä opiskeluvuotena.

Pirkanmaan musiikkiopistossa halutaankin ottaa oppilas ja hänen tukijoukkonsa yhä paremmin ja tarkemmin huomioon. Musiikkiopiston valintapäivät ovat 29.– 30.4.2014. Hakijat osallistuvat aluksi kaikille yhteiseen infotilaisuuteen ja sen jälkeen henkilökohtaiseen valintatilaisuuteen. Tämä sisältää hakijan ja huoltajan haastattelun sekä soitinkokeilut, joiden avulla arvioidaan hakijan soveltuvuutta eri soittimiin. Musikaalisuustehtäviä on vain soitinkohtaisten tarpeiden mukaan, kuten rytmitehtäviä lyömäsoittimiin pyrkiville. Myös hakijan aiemmalla musiikkitaustalla voi olla vaikutusta. Esimerkiksi jos lapsi on ollut muskarissa, on muskariopettajan huomioilla merkitystä. Soittonäytteen antavat ne hakijat, jotka ovat jo aiemmin soittaneet sitä soitinta, johon hakevat.

Olennaisin osa uutta oppilasvalintaa on soittimiin tutustuminen ja niiden kokeilu. Toivesoitinta ei siis tarvitse tietää vie-

lä hakuvaiheessa, koska valintapäivinä on mahdollisuus kokeilla useita eri soittimia. Soitinvalinnat tehdään opettajien suositusten ja hakijan valintapäivän toiveiden pohjalta. Näin saadaan aiempaa enemmän hakijoita myös harvinaisempiin orkesterisoittimiin suosikkisoittimien pianon ja viulun ohella. Eri soittimia voi kokeilla jo ennakkoon perjantaina 7.2. järjestettävien Lumikki-soitinsatuseikkailujen yhteydessä. Pirkanmaan musiikkiopiston pop/jazzlinja jatkaa musikaalisuustestejä, mutta painopisteenä on soittimen hallinta ja laulajilla laulukoe.

Hakuaika on alkanut tammikuun alussa ja päättyy perjantaina 11.4. Tarkemmat hakuohjeet ja ilmoittautumislomake löytyvät Pirkanmaan musiikkiopiston kotisivuilta: www.pmo.fi Lisätietoja: Rehtori Jouni Auramo, p. 050 313 5588

Yritysyhteistyötä Pirkanmaan musiikkiopisto (PMO) ja Yrjö Wigren Oy / Wigren Catering Oy ovat solmineet kaksivuotisen yhteistyösopimuksen. Neuvottelut yhteistyöstä käytiin alkusyksystä 2013. Käytännössä yhteistyö sisältää hyödykkeiden vaihtoa eli yritys saa näkyvyyttä PMO:n toiminnassa, kuten kotisivuilla, konserttiohjelmissa ja lehti-ilmoituksissa. Vastavuoroisesti PMO saa Wigreniltä edullisia ruokailuja erilaisiin tilaisuuksiin. – Lasten ja nuorten musiikkikasvatuksen tukeminen ja näkyminen musiikkiopiston painotuotteissa tuo hyvin esille yrityksemme arvoja, sanoo liiketoimintajohtaja Mari Vuorinen. Rehtori Jouni Auramon mielestä yritysyhteistyöllä tulee saavuttaa molempia osapuolia hyödyntäviä asioita. – Edistämme yhteistyön myötävaikutuksella perustehtävämme toteutumista, kun resursseja säästyy opetustyöhön. Samalla henkilökunta ja oppilaat saavat nauttia lähellä tuotetusta ja laadukkaasta ruuasta eri tapahtumien yhteydessä, sanoo Auramo. |

MusaPosti

Opettajan tietopankki www.pmo.fi/tietopankki

Mielenkiintoista luettavaa myös oppilaille Tutkimus: Täydennys koulutus kiinnostaa musiikkiopiston opettajia

pulaisrehtori Timo Saarinen on koonnut PMO:n kotisivuille musiikkioppilaitoksen opettajan sähköisen tietopankin, jossa on paljon hyödyllistä luettavaa myös oppilaille ja heidän vanhemmilleen. Aineisto koostuu korkeakoulujen käytännönläheisistä opinnäytetöistä, pro gradu -tutkielmista

ja tutkimuksista. Pankissa on tietoa soitinkohtaisten ja pedagogisten aiheiden lisäksi mm. improvisoinnista, sovittamisesta, säveltämisestä, ergonomiasta, musiikin perusteista, varhaisiän musiikkikasvatuksesta, musiikkiteknologiasta ja verkko-opetuksesta. Esimerkkejä tietopankin aineistosta:

• Lapsi ja musiikki: Musiikinopetuksen ja musiikkiharrastuksen merkitys lapsen kehityksessä viimeaikaisten tutkimusten mukaan • Jännittäminen pianonsoitossa • Onko kosketuksella väliä?: Pianon yksittäisen äänen sävyyn vaikuttavat tekijät • Sointumerkit tutuiksi: Vapaasäestyksen yleisimmät sointumerkit • Mä en ymmärtäny niitä pallukoita: Lukihäiriö pianonsoiton opiskelussa • Vanhempien tärkeä tuki viulunsoiton alkeisopetuksessa • Vaivaton viulisti • Vibratoa viululla: Harjoituksia ja ideoita vibraton opetteluun • Viulisti ilman nuotteja: Musiikin ulkoaoppimisen tarkastelua • Bassoaapinen: Aloittelevan basistin oppikirja

• Klarinetin asteikkoja kohti – Just hyvin!: Näkökulmia klarinetin asteikkosoittoon • Laulajanopas jazzmusiikkiin: rytmiikka • Oboistin soitinhuolto: Pieni käytännön opas • Trumpetinsoiton voimaharjoittelua lapsille • Rumpalin opas: Aloittelijan rumpuoppikirja 8–15-vuotiaille • Improvisoinnin lähteillä: Miten opettaa ja harjoitella improvisointia • Opetellaan sovittamaan!: Käytännönläheisiä ohjeita musiikin opiskelijoille kevyen musiikin sovittamisesta • Tietokoneohjelma säveltapailun harjoitteluun • Alkuun äänittämisessä : Kotistudioopas aloittelijoille

Timo Saarinen on tehnyt ammattikorkeakoulun opinnäytetyönään tutkimuksen musiikkiopiston opettajien täydennyskoulutustarpeista. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää opettajien kiinnostusta täydennyskoulutukseen, paljonko ja mitä koulutusta he kokevat tarvitsevansa ja millä tavoin koulutus pitäisi järjestää. Tutkimukseen osallistui 115 opettajaa seitsemästä pirkanmaalaisesta musiikkiopistosta. Tulosten perusteella yli puolella opettajista on kohtalainen tai suuri koulutustarve. Tärkeimmiksi koettiin oman musiikillisen ja pedagogisen osaamisen täydentäminen sekä työhyvinvointi. Opettajat osallistuvat koulutuksiin mielellään, jos he ovat itse saaneet vaikuttaa niiden sisältöön ja toteutukseen. Yksittäisen oppilaitoksen resurssit järjestää koulutusta ovat kuitenkin hyvin rajalliset, joten musiikkiopistojen kannattaisi tehdä yhteistyötä täydennyskoulutuksen järjestämisessä. Opinnäytetyö on luettavissa PMO:n tietopankissa www.pmo. fi/tietopankki. |

MusaPosti

Länsi-Pirkanmaan musiikkiopisto

Kevään 2014 tilaisuudet HELMIKUU Talvisia kuvia ti 4.2. klo 19.00 Hämeenkyrön Isopappila Klarinetistit ja saksofonistit esiintyvät Hohtavilla hangilla -oppilaskonsertti ti 11.2. klo 19.00 Ylöjärvi-sali, Ylöjärven kaupungintalo Barokkimusiikin ilta ti 18.2. klo 19.00 Ylöjärvi-sali, Ylöjärven kaupugintalo Kolme pientä porsasta -koulukonsertti ke 19.2. klo klo 9.00 Moision koulun auditorio, Ylöjärvi Sinfoniettan konsertti to 20.2. klo 18.00 Koulutuskeskus Valo, Ylöjärvi

MAALISKUU Talvisia kuvia ke 19.3. klo 18.00 Ylöjärvi-sali, Ylöjärven kaupugintalo Klarinetistien ja saksofonistien konsertti Pelle Pelikaani -koulukonsertit to 20.3. klo 9.30 Ylöjärven Yhtenäiskoulu pe 21.3. klo 9.45 Hämeenkyrön Keskuskoulu Pelle Pelikaani -konsertti la 22.3. klo 13.30 Ylöjärven Leija-kirjasto Draamallinen musiikkitarina, Jousiorkesteri Arco, solistit ja kertoja Elina Somerkallion piano-oppilaat esiintyvät ke 26.3. klo 19.00 Ylöjärvi-sali, Ylöjärven kaupungintalo Puhallinorkestereiden konsertti ke 26.3. klo 19.00 Ylöjärven Yhtenäiskoulun sali Pajunkissojen aikaan -oppilaskonsertti ma 31.3. klo 19.00 Hämeenkyrön Isopappila

HUHTIKUU Pajunkissojen aikaan -oppilaskonsertti ti 1.4. klo 19.00 Koulutuskeskus Valon auditorio, Ylöjärvi

MusaPosti

Opinnäytekonsertti ti 15.4. klo 17.00 Koulutuskeskus Valo, Ylöjärvi Pianon ja sellon päättötasoja Opinnäytekonsertti to 17.4. klo 17.00 Koulutuskeskus Valo, Ylöjärvi Trumpetin päättötasoja Oppilasmatinea ti 29.4.klo 19.00 Ylöjärvi-sali, Ylöjärven kaupungintalo Pianoesityksiä ja kamarimusiikkia

TOUKOKUU Oppilasmatinea ti 6.5. klo 19.00 Ylöjärvi-sali, Ylöjärven kaupungintalo Kantele- ja kitaraesityksiä Pop-jazz-kevätkonsertti ma 12.5. klo 18.00 Ylöjärven Yhtenäiskoulun sali Kevätkonsertti ma 12.5. klo 18.00 Kurun seurakuntatalo, Ylöjärvi Pop-jazz-kevätkonsertti ma 12.5. klo 18.00 Ylöjärven Yhtenäiskoulu Opinnäytekonsertti ti 13.5. klo 19.00 Koulutuskeskus Valo, Ylöjärvi Pianon päättötasoja Päätöskonsertti ma 19.5. klo 19.00 Kyröskosken seurakuntatalo, Hämeenkyrö Lukuvuoden päätöskonsertti ti 20.5. klo 19.00 Koulutuskeskus Valo, Ylöjärvi Tanssin kevätjuhla to 22.5. klo 18.00, paikka ilmoitetaan myöhemmin Mahdolliset muutokset ja lisäykset Internetissä sivulla www.lansipirkanmaanmusiikkiopisto.org/tapahtumat

PIRK ANMAAN MUSIIKKIOPIS TO

Kevään 2014 tilaisuudet... Konsertit pidetään musiikkiopistolla, ja niihin on vapaa pääsy, ellei toisin mainita.

Torstaimatinea XI to 23.1. klo 18.30

PMO Soi! – Ystävämme Mozart pe 14.2. klo 18.30 Tampere-talon Café Soolossa

Tampere Filharmonian nuorten solistien konsertin (22.5.2014) karsintaan osallistuvat

Ystävänpäivän kahvilakonsertti Figaron häiden aattona

PMO Soi! ma 27.1. klo 18.30 Tampere-talon Café Soolossa

Some Other March ma 17.2. klo 18.30 Tyllin salissa, Hallituskatu 30

TAMMIKUU

Ranskalaista klarinettimusiikkia ti 28.1. klo 19

Puhallinorkesterikonsertissa Windus III ja Pirkanmaan Puhaltajat

Mark Reding, klarinetti ja Tuomas Turriago, piano

Lelukonsertti ti 18.2. klo 18.30

Liput 10 €, PMO:n oppilailla vapaa pääsy

Kuka soittaa, mitä soittaa ja missä vaiheessa? Tämä selviää, kun lelusäkin aarteet paljastuvat yksi kerrallaan Sanna Viitaniemen pienille pianisteille.

Torstaimatinea XII to 30.1. klo 18.30 Sull’aria pe 31.1. klo 19 Tyllin salissa Klassisen linjan laulajien tasosuorituskonsertti

Kolme pientä porsasta ke 19.2. klo 9 Moision koululla Ylöjärvellä ke 19.2. klo 11.30 Lamminpään koululla

HELMIKUU

Musiikkisadun esiintyjinä Windus II ja Länsi-Pirkanmaan musiikkiopiston puhallinorkesterit

Ruusan kahvilakonsertti I ti 4.2. klo 17 Ruusan Kahvilassa, Koulukatu 11 Harmonikka- ja saksofonioppilaita

Tasosuorituskonsertti ke 19.2. klo 18.30

Torstaimatinea XIII: Klarafoniaa to 6.2. klo 18.30

Katri Kolusen klarinetti- ja Sanna Viitaniemen piano-oppilaiden perustaso 2:n ohjelmat

Harri Järvisen klarinetti- ja saksofonioppilaat Lumikki-soitinseikkailu pe 7.2. klo 15, 17 ja 19 Esityksen jälkeen lapsilla on mahdollisuus kokeilla eri soittimia Talven taikaa ma 10.2. klo 18.30 Katri Kolusen klarinetti- ja Sanna Viitaniemen piano-oppilaat Musikantin salaisuuksia ke 12.2. klo 17 Kangasalan pääkirjastossa Oppilaskonsertti Torstaimatinea XIV to 13.2. klo 18.30

Junioripuhaltajat Peltolammilla ke 19.2. klo 19.00 Peltolammin koululla Windus I, Peltolammin ja Härmälän koulupuhallinorkesterit sekä Pirkanmaan Puhaltajat SM-kisaohjelmistollaan PMO Soi! to 20.2. klo 18.30 Tampere-talon Café Soolossa Nuorisokuoro Sympaatti esiintyy Tampere Filharmonian nuorten solistien konsertin karsintakonsertti la 22.2. klo 11 Tampere-talon Pienessä salissa Filharmonian muusikoista koostuva asiantuntijaraati arvioi esityksiä. Yleisön suosikki valitaan!

MAALISKUU Ruusan Kahvilakonsertti II ti 4.3. klo 17 Ruusan Kahvilassa, Koulukatu 11 Pienet vaskipuhaltajat Vaskiurkukonsertti ke 5.3. klo 19 Tampereen Tuomiokirkossa Vaskipuhallinoppilaita ja urkuri Henri Hersta Torstaimatinea XV to 6.3. klo 18.30 Musakirppis su 9.3. klo 13–16 Lisätiedot ja pöytävaraukset www.pmo.fi/musakirppis Opettajat estradilla su 9.3. klo 18 Opettajien konsertti Liput 10 e, oppilailla vapaa pääsy. PMO Soi! ma 10.3. klo 18.30 Tampere-talon Café Soolossa Kitaristien Soitannollinen Ilta ti 11.3. klo 19 Talvi-illan tunnelmaa ke 12.3. klo 19 Kuntoutumiskeskus Apilassa Kangasalla Oppilaskonsertti Torstaimatinea XVI to 13.3. klo 18.30 Tarinoita musiikista – kuvailevaa musiikkia ja tarinankerrontaa pe 14.3. klo 18.30 Aki Mäkinen (saksofoni) ja Tuomas Salokangas (piano) Flyygelin 1. siivellä ti 18.3. klo 18.30 Heikki Mäntylän piano-oppilaat

MusaPosti

Soitan, leikin! ke 19.3. klo 14 Hennerin leikkitoimintakeskuksessa, Pispalan valtatie 79

HUHTIKUU Ruusan Kahvilakonsertti III ti 1.4. klo 17

Tampere Biennalen perhepäivä su 13.4. PMO mukana uuden suomalaisen musiikin tapahtumassa

Musiikkituokio lapsille

Mun tekemä! ke 2.4. klo 18.30

Lisätiedot: www.tamperemusicfestivals.fi/biennale

Pelle Pelikaani ti 18.3. koululaiskonsertti Aleksanterin koulussa ke 19.3. klo 18 Konsun salissa

Oppilaiden sävellyskonsertti

Tarinallinen koko perheen konsertti Pelle Pelikaanin elämästä, kertojana Veera Degerholm

Reetta Sipilän viuluoppilaat

Juniorijouset solisteineen, joht. Reetta Sipilä Torstaimatinea XVII to 20.3. klo 18.30

Torstaimatinea XIX to 3.4. klo 18.30

Yhteispuhallus to 3.4. klo 19 Risto Ryti -salissa Huittisissa Pirkanmaan Puhaltajien ja Tuulimyllyn Puhaltajien konsertti

Live@K3 ma 14.4. klo 19 Ravintola Kustaa III:ssa, Kuninkaankatu 22–24 Pop/jazz-linjan tasosuorituskonsertti Ravintolan ikäraja 18 v. Kontrabassojen ikivihreät ti 15.4. klo 18.30 Minna Korpijaakon oppilaat

Teija Parviaisen harmonikkaoppilaat

Musiikkia viideltä vuosisadalta su 6.4. klo 15

Hiljaisen viikon musiikkihartaus ke 16.4. klo 18 Hervannan kirkossa

Musikantin seikkailut ke 26.3. klo 17 Kangasalan pääkirjastossa

Nokkahuilukvartetti: Suvi Leinonen, Salla Ponkala, Timo Saarinen ja Katja Tuomenvirta

Mukana Windus III -puhallinorkesteri

Oppilaskonsertti Mörköooppera Tampere-talon Pienessä salissa to 27.3. klo 18 pe 28.3. klo 10 ja 12 su 30.3. klo 15 ja 17 Liput 15 €, alle 13-vuotiaat 10 € Lipunmyynti Tampere-talon lipputoimisto ja lippu.fi Torstaimatinea XVIII to 27.3. klo 18.30 Kuulolla! pe 28.3. ja la 29.3. Pyynikki-salissa, F. E. Sillanpään katu 9 Pirkanmaan musiikkioppilaitosten kamarimusiikkikatselmus

Yhteispuhallus su 6.4. klo 18 Pyynikki-salissa Pirkanmaan Puhaltajat ja Bofori konsertoivat Puhallinorkestereiden SM-kisaohjelmistollaan

Mukana mm. PMO:n big bandit ja valtakunnallinen Junior All Stars Big Band

Oppilaskonsertti Alttoviulumatinea ti 8.4. klo 19 Torstaimatinea XX to 10.4. klo 18.30 Ulla Tervan viuluoppilaat Kalliolle, kukkulalle – suomalaista musiikkia pe 11.4. klo 19 Riitta Majasen piano-oppilaat Ristin juurella la 12.4. klo 18 Aleksanterin kirkossa Kirkkokonsertissa nuorisokuoro Sympaatti, joht. Emmi Kleemola, klassisen linjan laulajia ja Sinfoniajouset, joht. Tiina Kaukinen

MusaPosti

Live@Kurila ti 22.4. klo 19 ke 23.4. klo 19 Pop/jazz-linjan tasosuorituskonsertti

Pikkumusikanttien kevätsoitto ti 8.4. klo 14.15 Rekola-kodossa Kangasalla, Rekolantie 14

Lisätiedot www.kuulolla.fi Suuri Big Band -katselmus su 30.3. klo 16 Hällä-näyttämöllä, Hämeenkatu 25

PMO Soi! ke 16.4. klo 18.30 Tampere-talon Café Soolossa

Kitaristien Soitannollinen Ilta ke 23.4. klo 19 Torstaimatinea XXI to 24.4. klo 18.30 Kitarakonsertti: Duo Vitare su 27.4. klo 16 Agnieszka Kotulska-Rahunen (sello) ja Kimmo Rahunen (kitara) Järj. Tampereen Kitaraseura ja PMO Liput 15/10 € PMO Soi! ma 28.4. klo 18.30 Tampere-talon Café Soolossa Vappuaaton perhetapahtuma ke 30.4. klo 17 alkaen Kalevan kirkolla Mukana Windus II -puhallinorkesteri, joka esiintyy klo 18

PIRK ANMAAN MUSIIKKIOPIS TO

...kevään 2014 tilaisuudet TOUKOKUU Sellomatinea ma 5.5. klo 19.30 Varpu Haaviston oppilaat Ruusan Kahvilakonsertti IV ti 6.5. klo 17 Ruusan Kahvilassa, Koulukatu 11

Jousimatinea ti 13.5. klo 19

Soitto suven kynnyksellä ke 21.5. klo 19 Kirkkoharjun koululla Kangasalla

PMO Soi! ke 14.5. klo 18.30 Tampere-talon Café Soolossa

Kangasalan opetuspisteen kevätkonsertti

Tarja Kivisalon pianoja Teija Parviaisen harmonikkaoppilaat

Tuuli hiljaa henkäilee ti 6.5. klo 18.30 Pispan palvelukeskuksessa

Keväinen pieni iltahetki ke 14.5. klo 19 Finlaysonin kirkossa

Windus I -puhallinorkesteri sekä sooloja kamarimusiikkiesityksiä

Eila Tepposen ja Päivi Pöyhösen huiluoppilaiden konsertti

Flyygelin 2. siivellä ti 6.5. klo 18.30

Klarinettikarkelot to 15.5. klo 18

Heikki Mäntylän piano-oppilaat

Katri Kolusen oppilaiden iloinen kevätkonsertti

Huilistien kevätsoittajaiset ke 7.5. klo 10 Lastenkulttuurikeskus Rullassa Eila Tepposen ja Päivi Pöyhösen oppilaat esiintyvät Kevätillan rapsodia ke 7.5. klo 19 Riitta Majasen piano-oppilaat Torstaimatinea XXII to 8.5. klo 18.30 Vaskipuhallinoppilaita Huilu & harmonikka pe 9.5. klo 18.30 Eila Tepposen ja Teija Parviaisen oppilaiden tasosuorituskonsertti

Valtakunnallisen puhallinmusiikin päivän konsertti pe 16.5. klo 16 Laikunlavalla, Puutarhakatu 1 Tampereen puhallinorkesteriyhdistys ”Tampun” orkesterit, mukana mm. Windus III ja Pirkanmaan Puhaltajat Muskarin kevätjuhlat la 17.5. Tyllin salissa, Hallituskatu 30

Tonavan tuuliin! to 22.5. klo 18 Tyllin salissa Sinfoniajousten Unkarin matkan läksiäiskonsertti, joht. Tiina Kaukinen. Ohjelmassa mm. Grieg, Nielsen, Sibelius Pienet jousisoittajat lavalla pe 23.5. klo 17 PMO kevätkiertueella! ma 26.5.– ke 28.5. Pikkukonsertteja päiväkodeissa ja palvelutaloissa

Pietarsaaren, Kokkolan ja PMO:n Junior Big Bandien konsertti

Pop/jazz-linjan bändien kevätkonsertti

Liput 4/2 €. Järj. Tampereen Kitaraseura ja PMO

Nuorisokuoro Sympaatti esiintyy

Live@K3 Ravintola Kustaa III:ssa, Kuninkaankatu 22–24 ma 12.5. klo 19, ti 13.5. klo 19

Tänä iltana: Jukka Perko Avara to 22.5. klo 18 klinikka, Jukka Perko klo 19.30 konsertti Jukka Perko (saksofoni), Teemu Viinikainen (kitara) ja Jarmo Saari (kitara) Liput 15 €, PMO:n oppilaat 5 €. Ennakkomyynti PMO:n toimistosta.

Live@Laikunlava ma 26.5. klo 18 Laikunlavalla, Puutarhakatu 1

Kitaristien äitienpäiväkonsertti su 11.5. klo 16

Klassisen linjan laulajien konsertti

Jukka Wahlstenin oppilaat

Junior Big Bandit Laikunlavalla la 17.5. klo 17 Laikunlavalla, Puutarhakatu 1

PMO Soi! ti 20.5. klo 18.30 Tampere-talon Café Soolossa

PMO Soi! ma 12.5. klo 18.30 Tampere-talon Café Soolossa

Pianoilta ke 21.5. klo 19

Live@Kurila ti 20.5. klo 19 ke 21.5. klo 19 Pop/jazz-linjan tasosuorituskonsertti Kitaramatinea ke 21.5. klo 17

Lapsikuoro Tactuksen kevätkonsertti ma 26.5. klo 19 Lukuvuoden päätöskonsertti ti 27.5. klo 18 Kangasalan kirkossa Päättötodistusten ja stipendien jako Puistokonsertti Laikunlavalla ti 3.6. klo 17 Laikunlavalla, Puutarhakatu 1 Viron matkalle lähtevän puhallinorkesterin konsertti

Antero Laurilan oppilaat

Pop/jazz-linjan tasosuorituskonsertti Ravintolan ikäraja 18 v.

MusaPosti

Kuva: Kimmo Varjoranta

n Musakirppis Pirkanmaa musiikkiopistolla

sen isto järjestää musakirppik Pirkanmaan musiikkiop mu13–16. Tapahtumassa on sunnuntaina 9.3.2014 klo ein, siikkiesityksiä tasatunn siikkipitoinen kirppis, mu kauppa klo 15. kahvila, arvontaa ja huuto w. mennessä osoitteessa ww Varaa pöytäsi 21.2.2014 aan läytäviksi tuotteiksi toivot pmo.fi/musakirppis . My otten liittyvää, esimerkiksi nu hinnä kaikkea musiikkii uta aatteita, mutta myös mu ja, soittimia ja esiintymisv . 10€ on ä. Kirppispöydän hinta kirppistavaraa voi myyd klo ä da opistolle kirppispäivän Myytäviä tavaroita voi tuo 11.30 alkaen. tä a itselleen opiston käytös Huutokaupassa voi huuta Hu i. umerkiksi koriste-esineiks poistettuja soittimia esi jaissoitinhankintoihin. Arpa tokaupan tuotto käytetään vonistolle 21.2. mennessä. Ar voittoja voi lahjoittaa op voi ospendirahastoon. Arpoja nan tuotto käytetään sti stosta. an jälkeen opiston toimi taa jo etukäteen talvilom stolta p. 050 3199 200 tai Lisätietoja opiston toimi toimisto@pmo.fi

PMO Soi! Kahvilakonsertit Tamper e-talon Café Soolossa Oppilaiden musisointia ja herkullisia leivonnaisia ma 27.1. pe 14.2. Ystävämme Mo zart – ystävänpäivän kahvilako nsertti to 20.2. Nuorisokuoro Sympaatti esiintyy ma 10.3. ke 16.4. ma 28.4. ma 12.5. Klassisen linjan laulajien konsertti ke 14.5. Tarja Kivisalon piano ja Teija Par viaisen harm onikkaoppilaat ti 20.5.

MÖRKÖOOPPERA Tampere-talon Pienessä salissa to 27.3. klo 18 pe 28.3. klo 10 ja 12 su 30.3. klo 15 ja 17

Mörköooppera perustuu Marjatta Pokelan säveltämiin ja sanoittamiin musiikkisatuihin Mörrimöykyn suvi ja Mörköooppera. Nyt nähdään ja kuullaan, miten Mörrimöykky tanssii ja ruokopilli soi! Pokelan musiikissa soi kansanmusiikki ja folk, kaikuja on myös klassisesta, jazzista ja popistakin. Musiikista vastaa PMO:n kymmenhenkinen orkesteri sekä laulava ja näyttelevä solistikatras. Pääosissa Idolsista tuttu Erika Vikman Mörrimöykkynä ja Uusi päivä -tv-sarjan Valtteri Lehtinen koulupoika Jounina. Dramatisointi ja ohjaus: Taru Huokkola Musiikin sovitus ja ohjaus: Lauri Pulakka Lavastus: Sara Hildén -akatemia Liput 15 €, alle 13-vuotiaat 10 € Lipunmyynti Tampere-talon lipputoimisto ja lippu.fi

MusaPosti

Lieksan Vaskiviikko 25.7. – 2.8.2014 Taiteellinen johtaja Jouko Harjanne

Lieksan 2. kansainvälinen vaskikvintettikilpailu 24.-31.7. Konserttisarjassa esiintyvät mm.

German Brass Boston Brass (Saksa) (USA)

Solistiseitsikko

Imperial

Euphoria Brass Sextet

Musiikkikursseille ilmoittautuminen 30.4. mennessä! Lisätiedot opettajista, kursseista ja kilpailusta:

www.lieksabrass.com

MusaPosti