Perheyritys 2/2012 by Perheyritysten liitto

Perhe yritys Perheyritysten liitto ry

2 â&#x20AC;˘ 2012

Matti Vanhanen: Omistamisessa ja sijoittamisessa on eronsa Sivu 28

Teknos

on vuoden 2012 Perheyritys Sivu 9

PL vertaili Suomen, Viron ja Ruotsin verotusta Sivu 26

Erikkilä juhlii satavuotista taivaltaan. s. 20-23

3 4 10 13 14 20 24 26 28 32 34

Cronvallin naisia kolmessa polvessa. s. 34-35

Pääkirjoitus.

Perheyritystapahtuma tihkui tunnetta. Alexander ja Magnus Bargum kertovat sukupolvenvaihdoksesta. Uudet jäsenet. Marva Groupissa on kohdattu turbulenssia ja työstetty avoimuutta. Erikkilä ja sukupolvien road show. Lyhyesti. Näkökulma verokilpailuun - Millaista on yrittää ja omistaa Suomessa, Virossa ja Ruotsissa. Matti Vanhanen: Valtakunnassa tarvitaan keskustelua omistajuudesta.

JULKAISIJA Perheyritysten liitto ry Museokatu 8 A 4, 00100 Helsinki www.perheyritystenliitto.fi PÄÄTOIMITTAJA Eveliina Talvitie TÄTÄ NUMEROA OVAT AVUSTANEET Mikko Pellinen, Tapio Neva, Krista Elo-Pärssinen ja Hanna Ojanpää OSOITTEENMUUTOKSET jasenpalvelu@perheyritystenliitto.fi TAITTO Emma Hyökyvaara PAINOPAIKKA Esa print Oy, Lahti

Yrityskasvatus on kahden kauppa.

ISSN-TUNNUS 1795-8075

EU:n solidaarisuusvuosi: Aina on oikea ikä.

Perheyritys-lehti on painettu 100% kierrätyspaperille.

YHTEISTYÖKUMPPANIT CapMan Oyj, Eera, Fennia, Finnvera Oyj, Kauppalehti, Pohjola, PwC, Roschier, SEK

Finlandia-talolla järjestettiin yhdeksäs Perheyritystapahtuma. s. 4-9

Pääkirjoitus

Lisää tilaa jatkuvuudelle Kirjailija Miika Nousiainen keskittyy tuoreimmassa teoksessaan Metsäjätti-nimiseen vaneritehtaaseen, jonka kuvaillaan olevan Törmälän kylän ”sydän, keuhkot ja peräsuoli”. Sitten tehdas myydään monikansalliselle suuryhtiölle, työntekijöitä irtisanotaan ja lopulta koko tehdas lakkautetaan. Tehtaan lakkauttamisen jälkeisiä tunnelmia kuvaillaan kirjassa seuraavasti: ”Ei näy edes vihaa. Eikä ihme. Eihän tällä tehtaalla ole kasvoja. Omistaja on floridalainen eläkeläinen, jolle eläkevakuutusyhtiö on luvannut lokoisat eläkepäivät. Kun ihmiset eivät tiedä, minkä puolesta tai mitä vastaan taistella, he luovuttavat.” Perheyritykset tarjoavat ympäröivälle yritykselle, sen työntekijöille ja ympäröivälle yhteiskunnalle kasvot. Näitä kasvollisia, paikkakunnillaan usein tunnettuja henkilöitä ja sukuja voi sitten yhtäältä kiittää ja toisaalta syyttää. Tosin olisi teennäistä väittää, että perheyritysten omistajat tekevät töitä ainoastaan sen takia, että paikkakunnalla tai Suomessa tai globaalisti ihmiset saisivat töitä ja hyvinvointia. Tämä ei ole yrityksen omistajan perimmäisin käyttövoima. Kuten Meconetin hallituksen puheenjohtaja Timo Parmasuo toteaa (s. 26): ”Ei isäni aikoinaan painanut töitä suomalaisten vaan oman perheensä eteen ja toivoi, että myös jatkaja löytyy perheestä. Itse koen samalla tavalla. Haluan kasvattaa yritystä maltillisesti ja luovuttaa sen lapsilleni.” Nopeaa kasvua tavoittelevien yrityksen päämääristä poiketen, pitkäjänteistä omistajuutta kehittävien yritysten ensisijaisena tavoitteena ei ole yrityksen myyminen. Start up-ja bisnesenkelipöhinässä perheyritysten profiili jää matalammaksi. Niiden pöhinä saattaa olla rauhallisempaa, mutta sellaistakin tarvitaan. Raumalainen Länsi-Suomi yhtymä muutti nimensä Marva Groupiksi (s. 14). Omistavan suvun kasvot tulevat selkeämmin esille, kun suvun nimi näkyy. Samassa rykäyksessä konsernia uudistettiin muutenkin. -Nyt olemme pyrkineet muuttamaan kulttuuria siihen suuntaan, että seuraava sukupolvi voi kehittää omistusta ja liiketoimintaa, jos siihen on tarvetta, toimitusjohtaja Heikki Marva kertoo. Eri sukupolvet elävät perheyrityksissä rinta rinnan. Toisinaan rauhanomaisesti, toisinaan yhteiselo on jotain ihan muuta. Niin tai näin EU-jäsenvaltioiden teemavuosi sukupolvien välisestä solidaarisuudesta osuu hyvin perheyritysten filosofiaan. Suomessa teemavuoden iskulauseeksi on valittu ”Aina on oikea ikä”. -Vanhemmat kertovat omista kokemuksistaan ja toivovat, että lapset siten välttyisivät joiltakin esteiltä. Mutta jokaisen on kuljettava oma tiensä, siitä syntyy elämänkokemus, pohtii Cronvallin hallituksen puheenjohtaja Leena Masalin sivulla 34. Perheyritykset voisivat tarjota puuttuvan näkökulman kiivaana jylläävään yritysten kasvusta, työn tuottavuudesta ja työiästä käytävään keskusteluun. Tälle näkökulmalle pitää vain raivata lisää tilaa.

Eveliina Talvitie

Teksti: Hanna Ojanpää KUVA: Vesa Laitinen

Perheyritystapahtuma 2012 - tunteita ja tosiasioita perheyritysten arjesta Työ luo työtä -teemavuoden kunniaksi yhdeksännen Perheyritystapahtuman esitykset yhdistivät tiedon ja tunteen. ”Tähtien välistä ainesta” ja kuulijoita luotsasi Arvopaperi-lehden toimituspäällikkö Karo Hämäläinen.

– Ilman yrityksiä ei ole työtä, ei hyvinvointia. Omistajan ääni tulee saada entistä vahvemmin päätöksentekijöiden kuuluviin: mitä yrittäjän arki on, mitkä yrityksen toimintaedellytykset. Meitä yrittäjiä velvoittaa aiempi menestys, mutta jatkumo on merkittävä myös koko Suomen hyvinvoinnille, totesi liiton puheenjohtaja Pekka Laitinen avauspuheenvuorossaan Laitinen nosti esiin, sen miten kiinnostus perheyrittämistä kohtaan näkyy sekä liiton jäsenmäärän että tapahtumien osallistujamäärien nousuna.

Tunteiden tulkintaa Toimittaja, kirjailija Aino Suhonen hemmotteli ja hersytti kuulijat mukaan vuoristoradalle nimeltä inhimillisyys. Yleisön silmät kostuivat niin naurusta kuin itkustakin. Suhonen ilmaisi huolensa nykyihmi-

sen kiireestä. Ei ole aikaa eikä uskallusta pysähtyä saati epäonnistua. Yltäkylläisyyden keskellä moni meistä on hukassa ja peloissaan itsensä tai toisten kohtaamisesta. Suhola herätteli kuulijoita kysymyksillä kuten ”tahdotko elää niin, että joskus olet siitä valmis luopumaan?”. Ja muistutti siitä, kuinka liian moni kysyy itseltään aamuisin ”viitsinkö minä tänään nousta?”. – Preesens on pelottava aikamuoto, parempi olla vaan menossa, vaikka sukupolvenvaihdokseen. Mutta mikä minä sitten olen, en ainakaan matkalla menestykseen, Suhonen kysyy ja vastaa. – Luopuvan yrittäjän ei tarvitse lähteä Nepaliin tai kirjastoon etsimään itseään. Loppujen lopuksi kaikki on lähellä, läsnäolossa ja kosketuksessa - siunoo ja silitä.

sen perustaja, Kalle Koskinen, tapasi istua suuren puun rungolla palkollistensa kanssa jo ennen työpäivän alkua. Paksuniemi korosti, että kasvollinen omistajuus pakottaa paikalliseen vastuuseen.

Koskisen Oy:n hallituksen puheenjohtaja Eva Paksuniemi komppasi oman esityksensä alkuun Suhosta kohtaamisten merkityksestä. Hänen isoisänsä ja yrityk-

Pahin on tällä kertaa ohi, mutta ruusuista tulevaisuutta Vihriälä ei vielä luvannut. – Eurooppa on edelleen haavoittuvainen globaaleille riskeille, esi-

Saksan malliin Perhesyistä esiintymisensä perunutta Saksan entistä liittokansleria Gerhard Schröderiä sijaisti ansiokkaasti Etlan uusi toimitusjohtaja Vesa Vihriälä. Hän antoi yleisölle kattavan katsauksen sekä Euroopan että Suomen talousnäkymistä, kehitysriihen päätöksistä ja tulonmuodostuksen haasteista. – Näkymät ovat parantuneet vuoden 2011 lopulla. USA:n tuotantoja työllisyyskehitys sekä luottamus ovat nousussa, millä on vaikutuksensa myös meidän talouteemme.

merkiksi öljyn hinnalle. Kreikan tilanne ei ole vielä ratkaistu ja hälyttäviä merkkejä on näkyvissä etenkin Espanjassa. Suomi on Vihriälän mukaan säilynyt eurokriisissä turvasatamana, mutta omia ongelmia se ei ratkaise. Edessä on väistämättä joko veronkiristyksiä tai menoleikkauksia. – Työn verotuksen kiristämien ei ole hyvä asia, se ei ole kannustava eikä työllistävä toimenpide. Taantumassa Suomi on näillä näkymin pääsemästä irti vuonna 2013. Saksaan ja Ruotsiin verrattuna Suomessa on ongelmallista tuontihintaa heikommin kehittynyt vientihinta. – Suomi on menettänyt markkinoita erityisesti elektroniikkateollisuudessa, eikä uusia tuotteita ole löytynyt tilalle, Vihriälä totesi ja kutsui itseään varovaiseksi neuvonantajaksi.

– Tosiasia on, että Suomi on edelleen Euroopan parhaimmistoa. Meillä kyetään puuttumaan ongelmiin. Tietty varovaisuus on silti edelleen paikallaan.

Uuden työn dialogi Ellun kanojen toimitusjohtaja, yrittäjä Kirsi Piha esitteli unelmia tulevaisuuden työstä. Aalto yliopiston opiskelijoiden ja yhdeksän yrityksen yhteistyönä syntynyt Dialogi kertoi nuoren sukupolven ajatuksista työstä. – Kyllä mä uskon, että ihmiset on aina tulleet innokkaina töihin, mutta jotenkin ne onnistutaan lannistamaan muutamassa vuodessa, Piha lainasi kuulemaansa. – Meillä elää valitettavasti syyllistämisen kulttuuri. Nyt pohditaan, kuka on vastuussa Nokian tilanteesta, kun pitäisi vain mennä eteenpäin. Piha painotti, että nuoret suhtautuvat

luottavaisin mielin tulevaisuuteen ja tulevat väistämättä muuttamaan työn tekemisen kulttuurin. – Nuoret haluavat luoda työllään merkitystä elämään. He haluavat myös selvästi enemmän lomaa kuin laki sallii. Liekö liian moni nähnyt, että omat vanhemmat eivät ole ihan pirtsakoimmillaan töistä tullessaan, Nykysukupolvi on myös tottunut saamaan kiitosta, ja sitä he janoavat myös työnantajiltaan, Piha kertoi. Suurimpana joustavuuden esteenä Dialogi toi esille luottamuksen puutteen. – Etätyö on hankala toteuttaa, jos esimies epäilee ja kollegat ovat kateellisia. Y-sukupolven kunniaksi Piha nosti sen arvolähtöisyyden: omaa titteliä tärkeämpää on yrityksen arvomaailma ja sen toteuttaminen käytännössä. Sama pätee

myös oman työn arvoon. – Tässä yhtälössä perheyrityksillä voisi olla paljon annettavaa.

Sydämen ja Suomen asialla Kokkolan Halpa-Halli Oy:n Johannes Ylinen vakuutti rehellisellä omaelämänkerrallaan ja rokkarin habituksellaan. – Epäaitous on pahinta. Kenellä on oikeus määritellä, kuka on oikea tyyppi, Ylinen heitti. Oma tie takaisin perheyrityksen palvelukseen on Ylisellä ollut pitkä. Syy jatkaa on sitäkin kirkkaampi. – Esikoinen syntyy pian. Nyt tiedän, miksi jatkan. Muille jatkajille haluan sanoa, että syke syttyy sydämeen, jos on syttyäkseen. Myös Troll Capital Oy:n Topi Paananen herätteli tapahtuman osallistujia tietoisesti kärjistäen. – Politiikassa tarvitaan toimijoita, joilla on ymmärrystä yritysmaa-

ilmasta. Mutta yrittäjää ei pidä pitää ihmisenä, joka viimeiseksi tuomitaan siitä, ettei hän työllistänyt enempää. Yrittäjäkollegojen jälkikasvua Paananen kehotti tuuppamaan ulkopuolisille töihin. – Kun joutuu oman mukavuusalueen ulkopuolelle, vaikuttaa se paitsi omaan ajattelutapaan, myös siihen, miten oman perheyrityksen näkee muiden joukossa. Perheyrittäjyyden eduksi Paananen näkee oman vapauden. Isänmaallisuus hänelle on yrityksen kilpailukyvystä huolehtimista. – Yrityksen pitää mennä sinne, missä se voi kannattavasti kasvaa. Mutta vaikka maailma on avoin, pääkonttorimme pysyy Suomessa. Poliittisen kannanoton päivän tapahtumiin antoi pääministeri Jyrki Katainen.

– Olemme kriisissä, koska kaikki eivät ole noudattaneet hyväksyttyjä sääntöjä. Luottamuksen puute on johtanut siihen, että sääntöjä on jouduttu uusimaan. Kun luottamus palaa, talouskin lähtee kasvuun. Pääministeri muistutti, että Suomessa moni asia on muuttunut perusteellisesti. Ikääntyminen johtaa kysymykseen, kuinka hyvinvointipalvelut voidaan jatkossa toteuttaa. – Tarvitsemme rohkeutta uudistua. Vaihtoehtoina veronkorotukset ja menoleikkaukset eivät luo mitään uutta, ne eivät ole pitkän välin oikea strateginen valinta. Kataisen mukaan Suomen tulee kilpailukykynsä säilyttääkseen ylläpitää tarinaa maasta, joka hoitaa hommansa. – Olemme samassa veneessä ja kun siellä ollaan, toisia autetaan ja arvostetaan.

Tapahtuma -

g a llu p

Urho Blom, Eurofacts Oy:stä allekirjoittaa Kirsi Pihan ajatukset y-sukupolven suhtautumisesta työelämään. ”Meidän sukupolvi arvostaa vapaa-aikaa, ystävien ja perheen kanssa olemista, enemmän kuin edelliset sukupolvet. Työ itsessään ei ole toimistosidonnaista, vaan sitä voi tehdä lähes missä vaan. Itse pidän sekä että -asetelmasta: toimistolla olo tuo säännönmukaisuutta, mutta välillä on hyvä vetäytyä omiin oloihin.”

Kuopiolainen Maria Martikainen, GENELEC Oy:stä oli tapahtumassa ensimmäistä kertaa. ”On hienoa, että vaikeitakin asioita nostetaan esille, mutta toisaalta olemme saaneet kuulla myös pehmeämmistä arvoista. Tulen varmasti toisenkin kerran.”

Vantaalaiset Henri ja Harri Siukonen edustavat Triofloor Oy:tä: isä on yrityksen hallituksen puheenjohtaja, poika toimitusjohtaja. ”Olemme olleet liiton jäsen nyt pari vuotta. Perheyritystapahtuma on paras paikka verkottua ja tavata muita perheyrittäjiä.”

Eläke-Fennian työpajassa keskustelua työkyvyn strategisesta johtamisesta seurannut ja siihen aktiivisesti osallistunut Karl Fazer (Oy Karl Fazer Ab) toteaa, että tutkimusten anti oli tuttua. ”Kuulemani osoitti jälleen kerran työkyvyn tärkeyden yhteiskunnassa, mutta silti härkää ei edelleenkään osata ottaa sarvista. Näkemyksiä työkyvyn johtamisesta sen sijaan riittää. On hyvä muistaa, että loppupeleissä tärkeintä on hyvinvoiva työyhteisö.”

Oma yritys viettää tänä vuonna 20-vuotisjuhliaan. Siukoset aikoivat juhlia taivaltaan jääkiekon MM-katsomossa.

Noora Aro-Tuominen (Aro Yhtiöt Oy) oli sen sijaan ollut tapahtumassa jo monta vuotta peräkkäin. ”Täällä tapaa aina tuttuja. Marian kanssa tutustuimme viime vuonna strateginen johtajuus -valmennusohjelmassa ja olemme sen jälkeen pitäneet yhteyttä.”

PERHEYRITYSPALKINTO 2012:

KASVUN VÄRITTÄMÄÄ YRITYSTOIMINTAA Kaikkien aikojen 9. Perheyrityspalkinnon nappasi Teknos Group Oy. Valintakriteereissä painoivat yrityksen panostukset tutkimus- ja kehitystyöhön, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä perheen merkitykseen. Palkinnon vastaanotti 4. sukupolven edustaja, hallituksen puheenjohtaja Paula Salastie. Teknos Group Oy:n historia juontaa vuoteen 1948. – Sodan jälkeinen aika oli Suomessa ristiriitaisten tuntojen aikaa. Toisaalta aika oli valmis myös innovatiivisuudelle. Tästä lähtökohdasta Teknos lähti kehittämään uutta ja onnistui siinä, Salastie kertoo. – Perheyrityspalkinto on meille tunnustus pitkäjänteisestä ja kasvuvetoisesta liiketoiminnasta. Samalla tämä on hyvin liikuttava hetki ja kunnioitus kanssayrittäjiltä. Teknoksen sisällä kiitos kuuluu henkilöstölle ja onnistuneelle asiakasyhteistyölle. Teknos työllistää noin 1 000 henkilöä, joista puolet Suomessa ja runsaat 150 tutkimus- ja tuotekehityksen parissa. Tuotantoa yrityksellä on seitsemässä maassa, Suomessa kahdella paikkakunnalla. Konsernin liikevaihto on noin 250 miljoonaa euroa. Vuonna 2011 kasvuprosentti oli 15. – Perheyrittäjyys antaa mahdollisuuden kehittää uutta

ja tehdä asioita eri tavalla. Kasvollinen omistajuus tarkoittaa myös oikeudenmukaisuutta niin asiakkaita kuin omaa henkilöstöä kohtaan. Paula Salastien lisäksi palkintoa olivat vastaanottamassa hänen puolisonsa Veli-Matti Salastie, isä Martti Kiikka, äiti Pirkko Kiikka, veli Petri Kiikka sekä tämän puoliso Johanna Kiikka. Yhdessä he muodostavat perheneuvoston. – Omistaja on aina loppupeleissä yksin, siksi perheen ja muiden yrittäjien tuki ja arvostus ovat tärkeitä, Martti Kiikka toteaa. Paula Salastie tietää, että heillä edelläkävijyyttä toteutetaan vaikka läpi harmaan kiven. Perheen kanssa asioita käydään läpi saunanlauteilla ja kahvipöydissä. – Perhe on myös tukiverkosto, johon voi aina luottaa. Meillä sukupolvenvaihdos käynnistyi 15 vuotta sitten. Veljeni kanssa kävimme keskusteluja siitä, kumpi meistä jatkaa ja minkä ratkaisun isä hyväksyy. Vetovastuun otin minä ja isä on siitä hyvin ylpeä. Petri toimii yrittäjänä omalla tahollaan. Jos minä olen yritykselle äiti, isä on sille isoisä. Kuten lapsista, yrityksestämmekin haluamme kannustamalla ja kysymällä saada parhaat puolet esille.

Teksti: Mikko Pellinen Kuvat: Olli Urpela

Magnus ja Alexander Bargumin mukaan luottamus lainsäätäjään on olennainen osa sukupolvenvaihdosta.

Kaksinkertainen sukupolvenvaihdos Algol Oy:n Alexander Bargum (37) aloitti Perheyritysten liiton hallituksen varapuheenjohtajana ja edunvalvontatyöryhmän puheenjohtajana. Kesäkuun 1. päivänä edessä on seuraava muutos, kun hän ottaa vastaan Algol Oy:n toimitusjohtajan tehtävät. Molemmissa tehtävissä on toiminut myös hänen isänsä Magnus Bargum (65).

Ajat voisivat olla helpommatkin kasvollisen omistajuuden ja työllistävän pääoman puolestapuhujille. Alexander Bargum otti vastaan edunvalvontatyöryhmän puheenjohtajuuden vain vähän ennen kuin hallitus päätti maaliskuun kehysriihessään kiristää perintöverotusta. Päätös on perheyrityksille harmillinen, sillä moni sukupolvenvaihdokseen valmistautuva perheyritys joutuu priorisoimaan veroa investointien ja työllistämisen kustannuksella. Työllistävän pääoman säilyminen yrityksissä on yksi tärkeimmistä Perheyritysten liiton edunvalvonnan teemoista. - Meidän näkökulmastamme pitkäjänteistä omistamista ei ainakaan pitäisi rangaista. Tällä hetkellä yrityksen perustaminen ja myyminen on houkuttelevampi muoto kuin sen siirtäminen seuraavalle sukupolvelle. Samoin sijoituksia työllistävien yritysten omaa pääomaa verotetaan selvästi epäedullisemmin kuin oikeastaan kaikkia muita sijoitusmuotoja. Tähän toivoisimme muutosta, sillä nämä sijoitukset luovat parhaiten kilpailukykyä ja kasvua.

Hyvä edunvalvonta perustuu luottamukseen Alexander Bargumin mielestä edunvalvonnan keskeinen tavoite on molemminpuolisen luottamuksen rakentaminen. - Perheyritysten pitää voida luottaa pitkäjänteiseen kehitykseen lainsäädännössä ja verotuksessa. Vastaavasti toivomme, että lainsäätäjä luottaa meihin pitkäjänteisinä paikallisina omistajina ja työllistäjinä, Alexander Bargum kuvaa. Luottamuksen merkitys on Bargumin mukaan keskeinen tekijä nimenomaan sukupolvenvaihdoksissa. - Vain luottamus lainsäätäjään takaa, että seuraava polvi on valmis toteuttamaan sukupolvenvaihdoksen eikä luopumaan yrityksestä.

Ensimmäinen klassinen sukupolvenvaihdos Algolin perusti vuonna 1894 Saksan Kielistä kotoisin oleva Albert GoldbeckLöwe. Vähemmistöosakkaaksi tuli myös Magnus Bargumin isoisä Ludolf Bargum, joka oli perustajan serkku. Lapsettoman Goldbeck-Löwen kuoltua hänen sisarustensa lapset perivät perustajan osakkeet. Lisäksi osakkeita oli myyty yrityksen johdolle. Lopputuloksena yrityksen omistus oli verrattain hajallaan perheenjäsenten ja ulkopuolisten kesken. Vuosikymmenten aikana äänivaltaa yrityksessä käyttäneet Bargumit ostivat vuosien varrella suvun ulkopuolisia osakkaita ulos yrityksestä. Vuonna 2011 oltiin Algolin historiassa ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa Algolin osakkeet olivat kokonaan yhden perheen omistuksessa. Magnus Bargumin mukaan nyt valmistellaankin yli satavuotisen yrityksen historian ensimmäistä klassista sukupolvenvaihdosta, jossa yrityksen kaikki osakkeet siirretään seuraavalle polvelle. Magnus Bargumilla on kolme poikaa, joista Alexander ja Johannes työskentelevät yrityksessä. - Omistuksen sukupolvenvaihdos on yleensä pitkä prosessi, jossa omistajaperheen johtotähtenä tulee olla nimenomaan yrityksen etu. Sitä on Algolin tapauksessa noudatettu aikaisemmin ja tarkoitus noudattaa myös nyt, Magnus Bargum kertoo.

olin tyytyväinen työhöni. Kun sain kutsun yrityksen osakkaaksi, ajattelin että uravalinta yritysjuristina olisi aika lopullinen. Vuonna 2006 liityin Algolin hallitukseen sillä ajatuksella, että se olisi roolini perheyrityksessä. Pari vuotta tämän jälkeen Alexander kuitenkin palasi uudelleen pohtimaan omaa rooliaan suhteessa Algoliin. - Aloin laskea mikä olisi kohtuullinen eläkeikä isälleni. Lisäksi meidän oli perheenä otettava kantaa siihen, mitä haluamme jatkossa tehdä Algolin kanssa. Muut vaihtoehdot tuntuivat vähemmän houkuttelevilta, eikä esimerkiksi yrityksen etäomistaminen olisi ollut helppoa.

Yritysjuristista jatkajaksi Jos tarkastellaan Algolin historiaa, Alexander Bargumin toimitusjohtajuus ja sen ajoitus eivät vaikuta yllätykseltä. Magnus Bargumin isä Eric Bargum nimitettiin Algolin toimitusjohtajaksi 39-vuotiaana vuonna 1948. 38-vuotias Magnus Bargum otti vastuun Algolin toimitusjohtajuudesta vuonna 1985. Alexander Bargumille rooli perheyrityksen jatkajana oli kuitenkin kaikkea muuta kuin itsestäänselvyys. - Työskentelin juristina Hannes Snellmanin asianajotoimistossa ja

Seurauksena käynnistyi prosessi, jossa ratkaisua sukupolvenvaihdokseen ryhdyttiin rakentamaan sekä hahmottelemaan, millaiseen rooliin ja millaisella aikataululla Alexander tulisi yritykseen. Lopputuloksena päädyttiin noin 1,5 vuoden perehdytyskauteen ja Alexander aloitti Algolissa vuonna 2011. Magnus Bargum korostaa, miten tärkeää on saada riittävä aika tutustua yritykseen sisältä päin. - Riittävän pituinen perehdytyskausi on erittäin tärkeässä asemassa sukupolvenvaihdoksen

Algol Oy-konserni

›› Erikoistunut tekniseen kauppaan ja terveydenhuoltoalaan ›› Toimii kymmenessä maassa pohjoisen ja koillisen Euroopan alueella. ›› Konsernin liikevaihto n. 175 miljoonaa euroa. ›› Noin 500 työntekijää, joista 360 Suomessa. Viisi tytäryhtiötä: ›› Algol Chemicals Oy, kemiallisten raaka-aineiden kauppa ja palvelut ›› Algol Diagnostics Oy, laboratorio- ja terveydenhuollon diagnostiikka ja huoltotoiminta ›› Algol Pharma Oy, lääkkeiden, sairaalavalmisteiden ja itsehoitovalmisteiden tukkukauppa sekä lääkealan palvelut ›› Algol Technics Oy, teollisuuden tuoteratkaisuja, nostojen, siirtojen ja varastoinnin järjestelmätoimitukset ja palvelut ›› Algol-Trehab Oy, kuntoutus- ja apuvälineiden toimitukset ja ratkaisut, tuotekoulutus ja huolto

Magnus Bargumin mukaan varmin tapa vesittää sukupolvenvaihdos on se, että toimitusjohtaja siirtyy hallituksen puheenjohtajaksi.

onnistumisessa. Sen aikana kaikki osapuolet ehtivät näkemään, ovatko tehneet oikean valinnan. Tarvittaessa prosessi voidaan myös keskeyttää, jos jatkajan mielikuvat tehtävästä eivät vastaakaan todellisuutta, Magnus Bargum kuvaa.

Levollinen luopuminen Magnus Bargum on yksi Perheyritysten liiton edunvalvontatyön pioneereista ja hän on toiminut aktiivisesti perheyritysten hyväksi koko liiton viisitoistavuotisen historian ajan. Hän toimi liiton varapuheenjohtajana vuosina 1999-2001, edunvalvontatyöryhmän puheenjohtajana vuosina 1998-2001 ja valtuuskunnan puheenjohtajana 2003-2005. Magnus Bargumin mukaan liitto on lyhyen historiansa aikana onnistunut saavuttamaan

monta niistä tavoitteista, joita liittoa perustettaessa asetettiin. - Koulutus, edunvalvonta ja seuraajapolven toiminta on hyvin organisoitu ja nämä toimivat hyvin. Myös jäsenkunta on kasvanut ehkä jopa voimakkaammin, kuin mitä silloin ennakoitiin. Toisin kuin muutamassa muussa maassa, teimme Suomessa alusta lähtien periaatelinjauksen, että toiminta on avointa kaikenkokoisille yrityksille. Magnus Bargum jättää tehtävänsä Algolin toimitusjohtajana hyvillä mielin. Algolin asioita hän seuraa jatkossakin, mutta eri näkökulmasta. Operatiivinen vastuu siirtyy Alexanderille yhdessä yössä. - Jatkossa seuraan Algolia osakkeenomistajana ja hallituksen jäse-

nenä. Mutta en missään nimessä puheenjohtajana. Se olisi varmin tapa vesittää sukupolvenvaihdos, sillä silloin johtosuhteet tehtäisiin epäselväksi henkilöstölle, asiakkaille ja sidosryhmille. En ole itsekään koskaan raportoinut isälleni.

Magnus Bargum on vakuuttunut siitä, että poikansa johdossa Algol kehittyy ja paranee yhtiönä. - Hänen otteensa ja määrätietoisuutensa yrityksen kehittämiseen ovat sen kaltaisia, että olen varma hänen pystyvän tekemään asioita, joihin itse en ole pystynyt. Kokonaisuutena onkin vaikeaa ajatella onnellisempaa prosessia kuin mikä meillä on meneillään. Ei voi tuntua kuin hyvältä.

Uudet jäsenet Rauman RS-Rakennus Oy Perustettu: 1982 Toimiala: Talonrakennus Liikevaihto: 5 Meur Henkilöstö: 20 Kotipaikka: Rauma Insinööritoimisto ECOBIO Oy Perustettu: 1989 Toimiala: Ympäristön ja yritysvastuun konsultointi Liikevaihto: 0,5 Meur Henkilöstö: 10 Kotipaikka: Helsinki

Teknovisio Oy Perustettu: 1988 Toimiala: Kävijälaskenta, liiketoiminnan optimointi Liikevaihto: 1 Meur Henkilöstö: 15 Kotipaikka: Parainen

Jii-Koo Oy Perustettu: 1967 Toimiala: Maahantuonti ja agentuuri Liikevaihto: 4 Meur Henkilöstö: 4 Kotipaikka: Helsinki

Teuvan Keitintehdas Perustettu: 1925 Toimiala: Puolustusvälineteollisuus Liikevaihto: 1,4 Meur Henkilöstö: 15 Kotipaikka: Euva

Kattotutka Oy Perustettu: 1993 Toimiala: Kunnossapito vesikatoille Liikevaihto: 9,6 Meur Henkilöstö: 100 Kotipaikka: Juornaankylä Temal Oy Perustettu: 1994 Toimiala: Kylpyhuonekalusteiden valmistaja Liikevaihto: 9 Meur Henkilöstö: 70 Kotipaikka: Järvenpää

Kuljetusrinki Oy Veikko Aro Perustettu: 1996 Toimiala: Kuljetus ja ympäristö Liikevaihto: 2,3 Meur Henkilöstö: 16 Kotipaikka: Helsinki Itula Oy Perustettu: 1990 Toimiala: Talotekninen tukkukauppa Liikevaihto: 5,6 Meur Henkilöstö: 19 Kotipaikka: Helsinki Pikapaja Oy Perustettu: 1980 Toimiala: Teknologiateollisuus Liikevaihto: 1,7 Meur Henkilöstö: 19 Kotipaikka: Pyhäsalmi

Teksti: Eveliina Talvitie Kuvat: Pekka Lehmuskallio

Nimellä on väliä Perheyhtiö Länsi-Suomi Yhtymä Oy muutti nimensä Marva Groupiksi. Nimen mukana yrityskulttuuri tuulettui muutenkin. ”Vientiasiakkaillemme nykyinen nimi on ollut hankala mieltää monella alalla toimivaksi konserniksi. Tämän lisäksi nimen muutos tuo kasvot perheomistajuudelle sekä selkeyttää omistajuutta ja operatiivista liiketoimintaa,” todetaan yhtiön julkistamassa tiedotteessa. Nimenmuutos on siis paljon enemmän kuin pelkkä nimenmuutos. -Länsi-Suomi yhtymä –nimessä korostui samannimisen sanomalehden ja sen ympärille rakentuneen bisneksen merkitys ja perinteet. Edellinen sukupolvi oli sitä mieltä, että koskaan ei saa myydä mitään. Nyt olemme pyrkineet muuttamaan kulttuuria

siihen suuntaan, että seuraava sukupolvi voi kehittää omistusta ja liiketoimintaa, jos siihen on tarvetta, konsernin toimitusjohtaja Heikki Marva pohtii.

tulevaisuudessa, Heikki Marva kuitenkin tarkentaa. Meidän on pakko uskoa, että vaikka mediakäyttäytyminen muuttuu, paperille painetaan jatkossakin.

Tällä ennakoidaan myös sitä, että neljäs sukupolvi remmiin astuessaan haluaakin tehdä jotain muuta. Toisin sanoen lasta ei haluta pakottaa bisnekseen, jossa ei ole tulevaisuutta.

Yhtiön kirjapaino Westpoint on uinut markkinoilla vastavirtaan ja lisännyt kapasiteettiaan painotöissä. Erikoisuuksiin kuuluu kirjojen, luetteloiden ja lehtien painaminen päällystämättömälle paperille. Kuuluisimpia painotuotteita lienee sarjakuvalehti Tex Willer.

Neljättä polvea edustavat Tuomas ja Juho Marva kuuntelevat isänsä näkemyksiä ja nyökyttelevät. Muutoksessa on pysyttävä mukana. -Sen tiedämme, että paikallisessa mediabisneksessä olemme myös

Tytöt on tyttöjä ja pojat poikia Marva Group on vahvasti perheomisteinen yhtiö, josta Marvan perhe omistaa

Valokuvassa takarivissä vasemmalta: Tuomas Marva, Juho Marva, Topias Marva, Iiro Marva ja Heikki Marva. Eturivissä vasemmalta: Anna-Amanda Marva, Ida Wibom ja Riikka Selin.

70 prosenttia. Kolmas sukupolvenvaihdos tehtiin 10 vuotta sitten. Vaihdos toteutettiin kolmessa vaiheessa. Ensin vaihtoivat osakkeet omistajaa ilman että vastuu siirtyi. Sitten luovutettiin vastuuta. Nyt on päästy pisteeseen, jossa edellinen sukupolvi on luopunut omistajuudesta. Samalla on alkanut uudenlainen omistajuuden opettelu kolmannen sukupolven sisarusten kesken. Sisarukset istuivat yrityksen asioissa saman pöydän äärellä viimeksi 1970-luvulla. Vuonna 2005 keräännyttiin pöydän ääreen uudestaan. Oli kuin vanha c-kasetti olisi pyöräytetty käyntiin. Vaikka oli tullut napit kauluksiin, tilanteessa kohtasivat pikkuveljet ja isosiskot. -Alkuaikoina emme juurikaan toisiamme kuunnelleet. Puhuimme toistemme päälle. Mielessä oli päällimmäisenä, että miten noista pääsisi eroon. Ei ollut helppoa, Heikki summaa. Oman paikan hakeminen ja löytäminen

vei aikansa itse kullakin. Piti selvittää pelisäännöt ja kokoontumistavat. Oli päästävä yksimielisyyteen siitä, kuka päättää. Kun asemoiduttiin uudella tavalla, piti käydä läpi tietyt edellisen sukupolven arvostukset. Lapsuudenkodissa pojat kasvatettiin eri tavalla kuin tytöt jo senkin takia, että tytöt olivat selvästi vanhempia, pojat pahnan pohjimmaisia. Isän filosofiana oli, että ”tytöt ovat tyttöjä ja pojat poikia”. Käytännön tasolla tämä tarkoitti sitä, että pojat perivät a-osakkeita ja tytöt b-osakkeita. Toisin sanoen, kun tulee päätöksenteon paikka, poikien sana ratkaisee. -Tuntuuhan se nyky-yhteiskunnassa oudolta ratkaisulta. Minua ja veljeäni on syytetty siitä, että ollaan poikia, Eihän se ole meidän vika, Heikki naurahtaa. -Tulihan siitä mielenkiintoista keskustelua, Iiro Marva muistelee. Mielenkiintoisen keskustelun lopputu-

loksena kyseenalaistettiin muutenkin Näin on aina tehty –kulttuuria. -Energiaa on vapautunut. Tämä liittyy nimenmuutokseen, joka oli pitkä prosessi. Marva Groupissa tavoitellaan nyt dynaamista ja nuorekasta otetta omistamiseen ja omistajanohjaukseen. Uudistunut asenne näkyy sekä yksittäisissä asioissa että laajassa kuvassa. Sairauspoissaoloihin on laadittu uudenlainen käytäntö. Johdon raportointiin on tehty muutoksia. Ylipäätään konsernin ja suvun holding -yhtiön strategisia tavoitteita on kirjattu ja kirkastettu. Tämä on selkeyttänyt asioita. - Olemme opetelleet omistajien kesken aivan uudenlaista avoimuutta. Ne, jotka eivät ole mukana operatiivisessa toiminnassa, haluavat tietoa myös päivittäisistä asioista, jotka meille yhtiössä työskenteleville ovat itsestäänselvyyksiä, kertoo Kirjapaino Westpointin toimitusjohtajana työskentelevä Iiro.

Marva Group Oy

›› Seitsemän liiketoimintayksikköä: ›› Sanomalehti LänsiSuomi (perustettu vuonna 1905) ›› Kaupunkilehti Uusi Rauma ›› Paikallisradio Ramona ›› Viihde- ja uutisportaali Raumalainen.fi ›› Suoramainonnan jakeluyritys Rauman Suorajakelu ›› Kirjapaino Westpoint ›› Pakkaustalo Satatuote ›› Konsernin liikevaihto 18 Meur ›› Henkilöstömäärä noin180

Veljekset Iiro ja Heikki Marva kertovat, että päätöksenteko on heillä helppoa.

Sukupolvien välistä dialogia Voimakkaasta muutoksen tuulesta kertoo myös se, että holding-yhtiölle määriteltiin arvot uudestaan. Tämäkään prosessi ei ollut ihan suoraviivainen. -Olimme omasta mielestämme viisaita. Laadimme listan yleismaailmallisista rehellisyyden, yhteisöllisyyden arvoista, Heikki palauttaa mieleen. Neljännen sukupolven edustajilta pyydettiin palautetta, joka olikin hyvin suoraa. Iiro ja Heikki saivat kuulla kuulostavansa arvopuheissaan ala-asteen opettajilta. Varjellaan, säädellään ja pidetään valta omissa käsissä. Luopuminen ja jatkuvuus ei ollut mielessä. - Emme odota mitään hassunhauskaa. Tarvitsemme faktoja. Kysyimmekin, haluaako kolmas polvi olla opettajia vai bisneksen omistajia, Tuomas kertoo. -Laatimamme arvot taisivat olla kaunista sanahelinää, Iiro myöntää. - Ehkä ne olisivat sopineet paremmin sukuyhteisölle. Sukuun synny-

tään, mutta kaikista ei tule omistajia. Omistamisella täytyy olla omat arvot, Heikki arvioi.

Omistajan ominaisuudet Tuomas kertoo, että perheyhtiön olemassaolon syvempi merkitys alkoi avautua hänelle lukiossa. -Oikeastaan lukion viimeisellä luokalla asia alkoi kiinnostaa ja perheyritystä alkoi ajatella tulevaisuuden näkökulmasta. Aiemmin se oli vain kesätyöpaikka. Kun on sukunimeltään Marva tällä paikkakunnalla, muita kesätyöpaikkoja oli vaikea saadakaan, Tuomas hymähtää. Heikki kertoo, että poika oli yhtenä kesänä lähtenyt Amerikkaan juuri tästä syystä. Rapakon takaa oli helpompi saada kesäksi työtä kuin ”omalta kylältä.” Konsernin johtaja linjaa Marva Groupin olevan sen kokoinen yritys, että omistajat eivät voi olla pelkkiä omistajia. Välimatka operatiiviseen johtamiseen ei saa olla liian pitkä. - Jos olisi ollut, koko rypäs olisi jo

moneen kertaan myyty. Aina löytyy joku asiantuntija, jonka graafien mukaan järkevintä on myydä. - Kristallinkirkasta on, että omistajan täytyy Marva Groupissa osallistua ja olla aktiivinen tekijä, vaikka ei johtaja olisikaan, Iiro lisää.

Juho Marva on työskennellyt vuoden verran yhtiön asiakasvastaavana ja myöntää, että omistajasuvun edustajalla on työyhteisössä ihan omanlaisiaan haasteita. - Esimiehet eivät välttämättä sano suoraan, jos teen jotain väärin. Haluan kuitenkin oppia myös virheistäni. Minulla ei ole työkokemusta kuin perheyrityksestä. Omat näkemyksensä Juho kertoo ilmaisevansa avoimesti. - Toinen asia sitten on, kuinka paljon niitä kuunnellaan, hän hymähtää. Heikki muistuttaa, ettei ole oman poikansa suora esimies ja myöntää, ettei uskaltaisi antaa jälkipolvelleen niin paljon vastuuta kuin heille on annettu.

Juho arvioi pyydettäessä, että jos oma isä olisi esimies, saattaisi tulla tilanteita joissa hän yksinkertaisesti kieltäytyisi ”tottelemasta”.

Ennen on ennen ja nyt on nyt Heikki ja Iiro muistelevat nuoruuttaan naurua silmäkulmassa. Isä pelotteli joulupukin sijaan verottajalla. Hänen autoaan ei esimerkiksi saanut lainaksi. Samalla oltiin tarkkoja siitä, että ei ulkoisesti erotuta muista perheistä. Heikki toteaa, että ”ilmatilaa” ei paljon annettu. Pojille osoitettiin opintojen jälkeen työpaikka omasta perheyrityksestä. Toisaalta elettiin 1990-luvun lamaa, joten töitä ei liiemmin olisi ollut tarjollakaan. -Pääsimme kiinni reaalimaailmaan ja opimme, että elämä ei ole pelkkää ruusuilla tanssimista, Iiro toteaa. 1990 –luvun alussa hallitukseen nimitettiin uudet ulkopuoliset jäsenet. He auttoivat omistajia tekemään vaikeita

saneerauspäätöksiä. Heidän avullaan firman toimintatapoja uudistettiin reippaasti. -Isäni oli voimakastahtoinen yrittäjäpersoona, Normaalitilanteessa hän ei olisi antanut tuumaakaan periksi. Nyt ulkopuoliset voimat pääsivät jylläämään hallituksessa ja isän oli pakko joustaa. Myös me veljekset saimme tehdä omia hommiamme rauhassa ja kantaa vastuuta. Tuomas kertoo, että isoisän persoona ja yrityksen historia nousevat esille aina välillä. -Luin juuri isoisän elämäkertaa. Siinä kerrottiin isoista päätöksistä, joita hän on aikanaan tehnyt. Pupu ei mennyt pöksyyn. Heikki analysoi, että riskejä otettiin tuohon aikaan eri tavalla. - Kasvu, kehittäminen, uuden luominen ja pontevat investoinnit olivat tärkeintä. Tulos oli oikeastaan toissijaista.

Kiihkeänä käyvä kasvukeskustelu herättää perheyhtiöissä ristiriitaisia ajatuksia. Rahoittajat vaativat vakavaraisuutta ja likviditeettiä, joita perheyrityksissä perinteisesti on. Toisaalta fakta on, että kasvua ei synny ilman riskiä. Ja riskiä otetaan perheyhtiössä sitä vähemmän mitä suurempi joukko omistajia on. - Sormia heristäviä fiksuja omistajia on aina. Tämä on alitajunnassa. Kolmannen polven yrittäjällä säilyttämisen kulttuuri tulee edellisiltä sukupolvilta. - Toisinaan mietin, että jos tämä olisi yksinomaan minun bisnekseni, tekisinkö jotain toisin. Tunne jatkuvuuden merkityksestä on kuitenkin kantanut. Iso asia on ollut se, että vaikka yrityksen puolella on ollut turbulenssia, perheen jäsenet ovat tavanneet suvun juhlissa hyvässä hengessä. -Vaatii taitoa säilyttää yhteys ja hyvät välit perheyrityksessä. Muutama sana voi katkaista välit lopullisesti. Meillä yhteys on säilynyt.

NxG t i m Sum 2 1 0 2 tulossa

Nextien

rapujuhlat

30.8.12 18

ma järtapahtu ä ä p n e lin ünansainvä teessa M k ih n a v ie t n x u Ne ukoku aasta. huhti-to xtiä 23 m e n 0 2 2 jestettiin oli htaja Mukana din pääjo . u ä s A . is n m e lta ch uultiin m kin uude uoroja k che Ban s t u e D Puheenv . illta ja cheniltä Stadler gen Fits r ü J Rupert a lt johtaja toimitus

yritysjärjestelyt

SUUNNITTELU

Asiantuntijapalveluita – luotettavasti ja vankalla kokemuksella

CFO-palvelut tilintarkastus

veropalvelut

VALVONTA

Meiltä löydät kaikki yrityksesi talouteen liittyvät palvelut luotettavasti ja mutkattomasti.

sisäinen tarkastus

Olemme mukana huolehtimassa lakisääteisten velvoitteiden täyttymisestä ja tarjoamme sen rinnalle liiketoimintaa ja hallintoa tukevia palveluita. palkkahallinto

IFRS

TOTEUTUS taloushallinto taloudenohjausratkaisut

Palveluvalikoimaamme kuuluvat kaikki yrityksen perustamiseen ja taloushallintoon liittyvät palvelut myös Virossa.

Nostov채lineiden

massar채채t채li

Teksti: Tapio Neva Kuvat: Vesa Laitinen

100 vuotta täyttävä Erikkila Oy on panostanut tuotekehitykseen ja kovaan jalkatyöhön. Se on kannattanut.

Mikko Erikkilä oli 6-vuotias, kun hänen vanhempansa erosivat vuonna 1989. Mikko ja pikkuveli Matti jäivät asumaan isä-Juhan kanssa. Isä oli kiireinen yrittäjä, mutta kolmen miehen taloudessa edettiin silti perheen ehdoilla. – Isä tuli yleensä töistä jo viideltä ja illat oltiin yhdessä. Kesälomat ja -viikonloput kuluivat aina merellä, Mikko muistelee. Sitten Mikko ja Matti aikuistuivat, siirtyivät työelämään ja perustivat omat perheet. Nyt ollaan kuitenkin tavallaan taas lähtöpisteessä: Juha, Mikko ja Matti jakavat yhteisen arjen, tällä kertaa työelämässä. Yhdistävä tekijä on Erikkila Oy, tänä vuonna 100 vuotta täyttävä perheyritys. Juha on hallituksen puheenjohtaja, Mikko toimitusjohtaja ja Matti markkinointipäällikkö. Asiat olisivat voineet mennä toisinkin. Mikko loi kahdeksan vuotta uraa muualla – tietohallinnon parissa - data-

nomina Matti taas teki viisi vuotta töitä aikakauslehtimaailmassa. Veri veti kuitenkin perheyritykseen. Mikko tuli taloon 2007, Matti 2008. – Vuonna 2009 sanoin, etten jaksa enää yhtään lamaa. Pian sen jälkeen aloitimme sukupolvenvaihdoksen, Juha muistelee. Mikko aloitti toimitusjohtajana vuonna 2010. Nyt Juha omistaa Erikkilä Oy:stä 40 prosenttia, molemmilla pojilla on kymmenen prosentin osuus. Loppuomistus jakautuu varatoimitusjohtajakaksikko Juhani Koskelle ja Petteri Lempiäiselle.

Kova kasvuvauhti Erikkila Oy:n erikoisalaa on piennosturijärjestelmät. Niitä yhtiö suunnittelee, valmistaa, huoltaa, asentaa ja markkinoi maailmanmarkkinoille. – Meillä on Euroopassa 115 jälleenmyyjää, 21 eri maassa. 75 prosenttia tuotteistamme menee jälleenmyyjien kautta. Niin sanottu kotimarkkinamme on Itämeren

alueella olevat rantavaltiot. – Suomen-kaupan osuus liikevaihdostamme on noin puolet, mutta se ei juurikaan kasva. Kasvu tulee Itämeren rannoilta ja muualta Euroopasta, Juha Erikkilä sanoo. Kasvuvauhti on kova. – Tavoite on, että liikevaihtomme kasvaa 15 miljoonaan euroon vuoteen 2015 mennessä eli kaksinkertaiseksi nykyiseen verrattuna. Siihen on olemassa realistiset perusteet: tuotekehitys sekä hallin laajennus ja sitä kautta tuotannon kasvu. Tuotekehitys tarkoittaa käytännössä sitä, että Erikkila Oy tavoite on kulkea koko ajan alan kehityksen kärjessä. Innovaatiot suojataan patentein, nytkin on useampi patentti voimassa. – Tämä on kallis tie, mutta meillä ei ole varaa tehdä standardia. Kopiointimalli vasta kalliiksi voi käydäkin, Nokia on tästä yksi esimerkki.

Rekka-autolla on Erikkilän tarinassa aivan erityinen rooli.

– Tavoite on, että meillä on neljän vuoden etumatka kilpailijoihin, Juha linjaa.

ei ole varaa monivaiheisiin myyntitapahtumiin, Juha sanoo.

Jatkuva tuotekehitys vaatii insinööriosaamista. Eikö innovatiivisten vippäräpäiden löytäminen ole vaikeaa näin pitkälle erikoistuneella alalla? – Itse asiassa villeimmät ideat tulevat yleensä ihmisiltä, jotka työskentelevät asiakaspinnassa. Kun ei osaa lujuuslaskentaa, ei ymmärrä tekniikan rajoitteita. Myyjä tietää, mitä asiakkaat tarvitsevat, insinöörien tehtävä on toteuttaa tarpeet, Juha kärjistää.

Työvoimasta puhuttaessa Mikko Erikkilä ei ole huolissaan insinööriosaamisesta. – Enemmänkin koen nuorena yrittäjänä, että uhkakuvat liittyvät hallissa tehtävään työhön. Meillä on kovat asennevaatimukset työntekijöillemme, pitää olla oma halu kehittyä ja ottaa vastuuta työstä. Monille nuorille vapaaaika merkitsee paljon, työ ei niinkään. Konepaja-ala ei ole seksikäs ala, löytyykö tälle alalle motivoitunutta ainesta tulevaisuudessa, Mikko kysyy.

Erikkila Oy on vienyt tietotekniikan hyödyntämisen pitkälle myyntityössään. – Myyntiohjelmamme ovat yksi menestyksen saloista. Kun tuotteidemme keskihinta on vain muutama tuhat euroa, niin meillä

Pitkälle erikoistunut yhtiö ei voi luottaa pelkästään lähioppilaitoksiin, vaan yrityksen on koulutettava itse oma henkilökuntansa. Siihen liittyy omat vaikeutensa. – Näiden seinien sisältä pitää

Pula hallityöntekijöistä

löytyä pedagogista osaamista ja se on kustannuskysymys, Mikko tietää.

Road show sukupolvelta toiselle Erikkila Oy:ssä on kansainvälinen meininki. Kirkkonummella sijaitsevalla tuotantolaitoksella on suomalaisten lisäksi työvoimaa Virosta, Valko-Venäjältä ja Venäjältä. Tuotantolaitos on myös Virossa sekä myyntiyksiköt Saksassa ja Venäjällä. Kirkkonummella Erikkila Oy työllistää 34 ihmistä. Virossa työntekijöitä on 24, venäjällä kuusi. Vaikka Erikkila-yhtiö on sata vuotta vanha, on sen kehitys keskittynyt pitkälti viimeisen 36 vuoden ajalle. Siihen asti Erikkila oli lähinnä yhden miehen tuonti- ja vientiagentuuri.

Erikkila Oy ›› Perustettu 1912, perustaja Toivo Erikkilä. Vienti- ja tuontiagentuuri, toimipaikkoinaan ensin Viipuri, sitten Raahe ja pian Hampuri. Edusti aluksi juusto- ja metallituotevalmistajia, terva-, turkis- ja nahkatuottajia sekä sahoja/tehtaita. ›› Erikkila Oy:n nykyinen toimitusjohtaja Mikko Erikkilä edustaa perheyhtiössä neljättä sukupolvea. ›› Piennosturijärjestelmien, siltanosturien ja nostovälineiden sekä siltanostureiden ja robottinostureiden valmistaja. Lisäksi yhtiö välittää monia omaa tuotantoa täydentäviä nosto- ja siirtolaitteita. ›› Liikevaihto 7,9 miljoonaa euroa. Liikevaihdosta noin puolet tulee Suomesta. ›› Tuotantolaitokset Suomessa (Kirkkonummi) ja Virossa. ›› Myyntikonttorit lisäksi Saksassa ja Venäjällä. ›› Työllistää yli 60 henkilöä. ›› Yhtiö viettää 100-vuotisjuhlia 7. kesäkuuta.

Vuonna 1976 kolmas sukupolvi eli Juha Erikkilä otti vastuun perheyrityksestä. Hänen johdollaan Erikkila Oy on erikoistunut ja siitä onkin kehittynyt yksi Euroopan suurimmista työpistenostureiden valmistajista. Se on vaatinut paitsi osaamista ja uskallusta myös kovaa yrittäjäasennetta. Yksi esimerkki tästä on Juha Erikkilän road show’t: johtaja rakensi vuonna 2003 rekka-auton takakonttiin liikkuvan messuosaston ja kiersi ympäri Eurooppaa esittelemässä yhtiön tuotteita ja osaamista. – Se oli raakaa jalkatyötä. Parhaimmillaan, tai pahimmillaan, kiersin kahden viikon aikana yhdeksässä eri paikassa. Päivät kuluivat maantiellä ja kun pääsin perille, laitoin haalarit päälle, pystytin osaston ja esittelin nostureitamme ja komponenttejamme asiantuntijoille. Illalla matka jat-

kui. Usein nukuin yöni hotellissa, mutta toisinaan myös auton hytissä. – Tätä kautta teimme läpimurtomme Euroopassa, näin voi sanoa. Saimme laajan jälleenmyyjäverkoston. Road show on tuttu myös neljännelle sukupolvelle. Mikko Erikkilä on tehnyt vastaavia kiertueita Brittein saarilla. – Aluksi meillä oli Fiat Ducato -merkkinen kuorma-auto, mutta sen ajoimme loppuun. Nyt meillä on Volvo. Kaikkiaan olemme kiertäneet rekalla Eurooppaan ainakin 250 000 kilometriä, Juha laskeskelee.

Järjestötoiminnan merkitys Läpimurtoon Euroopassa on vaikuttanut myös Juhan aktiivinen toiminta alan järjestöissä. Hän on ollut muun muassa

Teknologiateollisuus Nosto- ja siirtolaitejaoksen puheenjohtaja (2002–2010) sekä Suomen edustajana alan eurooppalaisessa kattojärjestössä FEM:ssä (2006–2008). Luottamustoimet ovat olleet osoitus luottamuksesta ja asiantuntemuksesta, samalla ne ovat auttaneet yrittäjää verkottumisessa. Järjellä ajatellen niistä olisi silti ollut helppo kieltäytyäkin. – Luottamustoimista koituvat matkakustannukset maksetaan omista rahoista, niihin käytettävä aika on pois oman yrityksen myyntikentällä toimimisesta ja järjestössä sitä tekee tavallaan työtä myös kilpailijoiden hyväksi. Lisäksi jos epäonnistuu, niin saa syyt niskoilleen, Juha nauraa, muttei kadu yhtään tähän työhön uhrattuja panostuksia. – Ne ovat olleet kaiken sen arvoista.

HYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHY

Apua perheneuvoston perustamiseen ”Perheneuvosto – perheen ja yrityksen hyväksi” -julkaisun tarkoituksena on herättää perheessä keskustelua perheen organisoinnista, roolista ja tehtävistä perheyrityksen omistajaperheenä. Tavoitteena on, että perhe tuo lisäarvoa yritykselle ja yritys perheelle. Julkaisu on työkirjamainen ja siinä on paljon kysymyksiä, jotka auttavat omistajaperhettä hahmottamaan perheneuvoston toimintaa ja perheen käsikirjan sisältöä. Yhdessä keskustellen vastaukset löytyvät parhaiten ja samalla perheenjäsenet sitoutuvat yhteisiin päätöksiin. FBN Perheyrityspalvelut Oy tuottaa tänä vuonna julkaisut myös perheyrityksen hallitustyöstä ja sukupolvenvaihdoksesta. Lisätietoja ja julkaisun tilaukset (10 € + alv. 9 %): krista.elo-parssinen@perheyritystenliitto.fi tai puh. 0400 254 004

Perheyritysten liitosta on valmisteilla tarinallinen dokumentti Perheomistuksessa oleva dokumenttituotantoyhtiö Franck Media tuottaa 15 minuutin dokumentin Perheyritysten liitosta. Dokumentissa kerrotaan yrityksen omistamisen, työn ja työllistämisen merkityksestä. Perheyritysten kyky ammentaa historiasta ja katsoa tulevaan sekoittuvat tarinan edetessä. Äänessä on niin liiton johtoa kuin jäsenyritysten edustajiakin. Franck Media Yhtiö on viimeisen viiden vuoden aikana tuottanut yli 50 elinkeinoelämästä ja Suomen historiasta kertovaa dokumenttia. Yhtiö on nykyisessä muodossaan toiminut vuoden 2000 alusta. Yrityksen perustaja, kansainvälisesti palkittu ohjaajatuottaja Michael Franck, on työskennellyt elokuva- ja TV-tuotantojen parissa jo lähes kolmenkymmenen vuoden ajan. Yhtiön osakkaita ovat myös TV-toimittaja Peter Nyman, sisältöjohtaja Nina Pulkkis, hallitus sekä perustajan pojat Arthur ja Edvin Franck, jotka molemmat osallistuvat yhtiön toimintaan. Perheyritysten liitosta kertova dokumentti julkistetaan syksyllä 2012.

PL selvittää aktiivisen omistajuuden merkitystä pörssiyhtiöissä

Sveitsiläinen selvitys: Selkeä omistus tuottaa tulosta

Perheyritysten liitto on käynnistänyt hankkeen aktiivisen omistajuuden merkityksestä listatuissa yhtiöissä. Selvityksen ovat haastattelujen avulla laatineet Annukka Mickelsson (KTM) ja Professori Iiro Jussila. Selvityksessä käsitellään paitsi aktiivisen omistajuuden vahvuuksia myös sen kääntöpuolta.

Sveitsiläisen CEAMS-konsulttiyhtiön selvityksen mukaan perheomisteiset tai muutaman vahvan omistajan hallussa olevat pörssiyhtiöt käyttävät sijoittamansa pääoman tehokkaimmin.

- Haastattelujen keskeisenä motiivina on ollut löytää tavat, joilla omistajat rajaavat sisäpiirin ja hallitsevat sisäpiiritiedon julkitulemista. Tiedon hallinta ja organisoituminen riippuu omistajaperheen omasta tavasta toimia. Perheille itselleen keskeistä on keskinäisen luottamuksen ylläpito, Michelsson kertoo.

CEAMS rankkasi 1700 eurooppalaisesta yrityksestä sata parasta. Ylivoimainen enemmistö kymmenen parhaan joukkoon päässeistä pörssiyhtiöistä on joko yhden perheen tai yhden suuromistajan hallussa. Konsulttiyhtiön tulkinnan mukaan tällainen omistusrakenne tukee parhaiten sekä kestävää että kannattavaa liiketoimintaa.

Selvityksen tulokset julkistetaan syksyllä 2012. Samassa yhteydessä julkaistaan aihetta monipuolisesti käsittelevä artikkelikokoelma.

LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LY

YESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYES

PL lausui kantansa korkovähennyssuunnitelmista Perheyritysten liitto antoi valtiovarainministeriölle lausunnon valmisteilla olevista yritysten korkovähennysten rajoituksista. Lausunnossa todetaan liiton pitävän ehdottoman tärkeänä, etteivät mahdolliset korkovähennysrajoitukset heikennä suomalaisen yritystoiminnan toimintaedellytyksiä. Mikäli korkovähennysrajoituksia Suomen verolainsäädäntöön otetaan, niistä on Perheyritysten liiton näkemyksen mukaan tehtävä tarkoin rajattuja ja yksinomaan veronvälttämistarkoituksessa tehtyjen järjestelyjen torjumiseen soveltuvia. Korkovähennysrajoitukset pitäisi suunnata mahdollisimman tarkasti sellaisiin rahoitusjärjestelyihin, jotka ovat keinotekoisia, vailla todellisia liiketaloudellisia syitä ja johtavat korkotulon jäämiseen verottamatta tai verottamiseen hyvin matalalla verokannalla. Tällainen lainsäädäntö ei kuitenkaan saa haitata Suomessa harjoitettavaa yritystoimintaa eikä vaikeuttaa sen rahoitusta entisestään, mihin valtiovarainministeriön nyt ehdottama malli PL:n lausunnon mukaan johtaisi. Liitto esittääkin lausunnossa oman rajoituksia koskevan ehdotuksensa, joka on luettavissa kokonaisuudessaan liiton verkkosivuilta www.perheyritystenliitto.fi

Anne Berner valittiin EFB - GEEFin hallitukseen Vallila Interiorin hallituksen puheenjohtaja Anne Berner on valittu European Family Businesses – GEEFin hallituksen jäseneksi. Järjestön puheenjohtajana neljä vuotta toiminut Philip Aminoff jättää tehtävänsä. Hänen tilalleen valittiin Roger Pedder (UK). EFB – GEEF on perheyritysten eurooppalainen edunvalvontaorganisaatio, jonka jäseninä ovat Euroopan unionin jäsenmaiden kansalliset perheyritysten edunvalvontajärjestöt. Lue lisää www.efb-geef.eu

Perheyritykset pärjäsivät mainevertailussa Suomalaisen viestintäyhtiö T-Median ja kansainvälisen Reputation Instituten tutkimuksessa tarkasteltiin Suomen suurimpien ja tunnetuimpien yritysten mainetta. Maineikkaimmaksi nousi perinteisenä sukuyhtiönä tunnettu leipomo- ja makeisyritys Fazer. Toiseksi listalla sijoittui kuluttajatuotteita valmistava Fiskars. Kolmas ja neljäs sija menivät niin ikään perheomisteisille yrityksille. Kolmantena listalla komeilee kahviyhtiö Paulig ja neljäntenä hissiyhtiö Kone. Viime vuoden tuloksiin verrattuna hyvän hallintotavan merkitys on selvästi korostunut ja noussut tuotteiden ja palveluiden jälkeen toiseksi tärkeimmäksi maineen ulottuvuudeksi. - Maineella on suora yhteys ihmisten toimintaan. Hyvä maine vaikuttaa esimerkiksi siihen, suosittelevatko asiakkaat tuotteita, miten yrityksen tekemiä virheitä siedetään, miten media yrityksestä kirjoittaa tai onko se haluttu työpaikka. Hyvä maine vaikuttaa suoraan yrityksen menestykseen, Reputation Instituten Suomen edustaja Riku Ruokolahti sanoo. Tutkimukseen vastasi 2561 suomalaista, jotka antoivat yli 9000 arviota suomalaisyrityksistä. Kysymykset kartoittivat vastaajien tunteita, arvostusta, ihailua ja luottamusta yritystä kohtaan. Tutkimus toteutettiin keväällä 2012.

YHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYH

Teksti: Eveliina Talvitie

Jäsenkysely ›› Perheyritysten liitto teetti jäsenkunnassaan kyselyn, jossa selvitettiin perheyritysten kiinnostusta Viroon. ›› Todennäköisyys käynnistää toimintaa tai laajentaa sitä Virossa on kasvanut selvästi viiden vuoden takaisesta.

? ›› Kyselyn mukaan 61 prosenttia vastanneista pitää nyt todennäköisenä, että yritys käynnistää tai laajentaa toimintaansa Virossa seuraavien viiden vuoden aikana.

›› Samoista vastaajista vain 30 prosentilla on viimeisen viiden vuoden aikana ollut toimintaa Virossa.

›› 77 % ilmoitti, että Viron matala yritysverotus houkuttelee liiketoiminnan aloittamiseen Virossa.

Verokilpailu

on todellisuutta Yritysten kiinnostus Viroon on herännyt. Timo Parmasuon yritys Meconet heräsi jo viitisentoista vuotta sitten.

Meconet perusti tytäryhtiön Viroon vuonna 1997. Päätöksen taustalla oli halpa työvoima. Hyvin nopeasti yrityksessä tiedostettiin kuitenkin myös toimintaympäristön muut edut. Koko jakamatta jätetty voitto voidaan Virossa käyttää yrityksen kehittämiseen. -Laitteisiin ja ihmisiin investoiville tuotannollisille yrityksille tämä on ensiarvoisen tärkeää. Viron valtio on ymmärtänyt, että investoivat yritykset tuottavat myös lisää työpaikkoja, toteaa Meconetin hallituksen puheenjohtaja Timo Parmasuo. Parmasuon mielestä tämänhetkisessä yritysten kasvua käsittelevästä yhteiskunnallisesta keskustelusta ja päätöksenteosta puuttuu ymmärrys taustoista ja konkreettisista yritysesimerkeistä. Erityisesti ymmärtämättömyys tulee esille sukupolvenvaihdoksista puhuttaessa.

-Sukupolvenvaihdoksissa pitää laskea veroa veron päälle. Päättäjät eivät ymmärrä, että tilanne on joissakin tapauksissa täysin mahdoton. En ihan hyväksy selitykseksi kateutta, jota usein selitykseksi tarjotaan. Kyse on tiedon puutteesta. Suomessa sukupolvenvaihdos aiheuttaa uusille omistajille merkittävät lahjaveroseuraamukset. Listaamattoman yrityksen osakkeet ovat epälikvidiä omaisuutta, jolla ei voi maksaa sukupolvenvaihdoksesta aiheutuvaa lahjaveroa. Varat omistajien lahjaveron maksamiseen on siksi irrotettava yritystoiminnasta. Jopa lähes puolet yrityksen omasta pääomasta voidaan joutua jakamaan omistajille vain verojen maksamista varten.

Solidaarisuus ja perimmäinen syy Sukupolvenvaihdoksiin hupenevat varat ovat poissa yrityksen kasvusta. Se on erityisen ongelmallista kansantaloudellisessa tilanteessa, jossa kasvua tarvitaan kipeästi. Verotukseen liittyviä korotuksia on hanakasti perusteltu viime aikoina solidaarisuuteen vetoamalla. Parmasuon mielestä solidaarisuus ei ole voima, joka kannustaa yrityksen omistajaa yritystään kehittämään ja kasvattamaan. Syy löytyy lähempää. Parmasuon isä perusti Teräsjousi-yhtiön vuonna 1941. Vuonna 1946 hän matkusti kielitaidottomana Saksaan, koska oli kuullut Stuttgartin lähellä toimivasta jousia valmistavasta tehtaasta. Paikan päälle saavuttuaan hän näki edessään tehtaan, joka oli täysin rauniona. Pommi-

tusten jäljiltä siitä muun muassa puuttui katto kokonaan. Työskentely tehtaalla kuitenkin jatkui ja tekniikka oli monin verroin Suomessa käytettävissä olevaa kehittyneempää. Isä päätyi ostamaan tehtaalta koneita summalla, joka oli hänen yrityksensä liikevaihtoon verrattuna 2,5-kertainen. Suomeen saavuttuaan oli mentävä pankkiin lainaa pyytämään. Isä teki yrityksessään töitä 30 vuotta ja koko perhe oli mukana. -Ei hän painanut töitä suomalaisten vaan oman perheensä eteen ja toivoi, että myös jatkaja löytyy perheestä. Itse koen samalla tavalla. Haluan kasvattaa yritystä maltillisesti ja luovuttaa sen lapsilleni. Tuntuukin kohtuuttomalta sukupolvenvaihdoksen takia saattaa lapseni 10 vuoden velkavankeu-

teen, joka samalla supistaa henkilökohtaisen elämän ratkaisuja. Toinen kysymys on lisäksi, miten paljon yritystä rasittaa perintöverojen kattamiseen tarkoitettujen osinkojen nostaminen. Parmasuon mukaan hänen yrityksensä esimerkki osoittaa hyvin sen, miten verokilpailu on osa yrityksen todellisuutta ja miten kilpailu vaikuttaa yritysten kasvuun ja menestyksen mahdollisuuksiin. Meconet suunnittelee juuri nyt laajentumista Venäjälle. Parhaillaan mietitään, tehdäänkö investoinnit Suomen vai Viron yhtiön kautta. -Virossa yhtiöllä on käytettävissä 24,5 prosenttia enemmän omaa rahaa, joka taas auttaa saamaan enemmän vierasta pääomaa investoinnin rahoittamiseen.

Suomi-Ruotsi-Viro-maaottelu Perheyritysten liitto julkisti keväällä vertailun, jossa käsitellään verotuksen eroja Virossa, Ruotsissa ja Suomessa. Vertailun laati liiton veroasiantuntija Simo Valtti. Tietoisku havainnollistaa, millaista Suomessa, Ruotsissa ja Virossa on yrittää ja omistaa. Vertailtavina ovat yrityksen perustamisen, kasvun ja sukupolvenvaihdoksen vaiheet. SUOMI-RUOTSI-VIRO

-MAAOTTELU

YRITYKSEN ELINKAARI VEROKILPAILUN NÄKÖKULMASTA

Yrityksen alkuvaiheessa paras verotuksellinen toimintaympäristö sekä yrityksen että sen omistajan kannalta on Viro.

prosenttiyksikköä alempi kuin ruotsalaisen, ja osinkoverotus on tietyissä tapauksissa kevyempää kuin Ruotsissa. Myös yrityksen kasvuvaiheessa verotuksen kannalta parhaat kasvuedellytykset yritykselle tarjoaa selvityksen mukaan Viro. Virossa yrityksen koko jakamatta jätettävä voitto on käytettävissä kasvun rahoitukseen. Suomessa ja Ruotsissa voitosta ennen veroja on sen sijaan käytettävissä työllistämiseen ja investointeihin vain kolme neljäsosaa.

Virossa työn verokiila on matalampi kuin Suomessa ja Ruotsissa ja yritysvero on 0 % niin kauan kuin yhtiö ei jaa varojaan osinkona. Suomi ja Ruotsi ovat alkuvaiheessa melko tasavertaisia keskenään, mutta Suomi on hieman edellä. Työn verokiila on molemmissa maissa korkea. Suomalaisen yrityksen yritysvero on 1,5

Sukupolvenvaihdoksessa verotuksen kannalta paras toimintaympäristö on Virossa ja Ruotsissa. Kummassakaan maassa ei ole perintö- eikä lahjaveroa. Yritystoiminnasta ei tarvitse irrottaa varoja sukupolvenvaihdoksen verojen maksamista varten, vaan kaikki varat voidaan käyttää työllistävän yritystoiminnan kasvattamiseen ja investointeihin.

Kolumni: Matti Vanhanen

Va l t a k u n n a s s a tarvitaan keskustelua omistajuudesta

Vappuna puhujat olivat puolueeseen katsomatta voimalla vaatimassa kohtuullisuutta yritysjohtajien palkkoihin. Kahvipöytäkeskusteluissa perheyrittäjien kanssa olen havainnut, että omistajat eivät pääsääntöisesti ole ollenkaan samaa mieltä siitä, mitä palkitsemisjärjestelmistä on tullut julki. Niin ikään olen havainnut, että kiistellyt palkkioratkaisut ovat keskittyneet kasvottomien omistajien hallitsemiin yrityksiin – valtionyhtiöitä unohtamatta. On päivänselvää, että omistajat päättävät omista palkoistaan. Mielenkiintoista on pohtia, mihin perustuu ajatus rajoittaa omistajan oikeutta tuloksensa jakamiseen. Kenelle kuuluu tulos loistavasta tuotteesta tai palvelusta, jonka yritys onnistuu myymään ympäri maailmaa? Yritykselle ja omistajalle vai jollekin muulle, jolla ei ole ollut osaa eikä arpaa menestyksen saavuttamiseen? Nämä ulkopuoliset ovat nyt niitä, jotka käyttävät mielipidevaltaa ”solidaarisuuskeskustelussa”. Olen vähän sarkastisella tavalla verrannut asetelmaa jääkiekon palkkoihin. Maakuntasarjassa pelaava joukkue kykenee saamaan parhaimmillaan muutamia tuhansia ihmisiä katsomoon eikä joukkueen mainosarvokaan tuo merkittäviä tuloja. Palkkiot suhteutetaan tähän. Etevä luistelija siirtyy Pohjois-Amerikan ammattilaissarjaan, nousee TV:n kautta ehkä kymmenien miljoonien kuluttajien silmissä sankariksi ja ansaitsee tällä mainosarvolla miljoonia. Onko tämä oikein. Kenelle menestys pitäisi jakaa? Kuuluisiko se pelaajan sijaan Suomessa jollekin taholle? Kasvavat tulot syntyvät kasvavasta menestyksestä.

Ennen oli aika, jolloin yhteiskunnassa oli paljon haluja verottaa yritysten tuloista jopa 70 prosenttia muiden käyttöön. Nykyään tällainen ei ole mahdollista eikä järkevää. Suomi voi menestyä vain sillä, että menestys hyväksytään. Meillä on ristiriitainen ilmapiiri, jossa mielellään hyväksytään yrityksen kannattavuus ja sen luomat uudet työpaikat, mutta ei menestyksestä seuraavaa omistajan menestystä. Karrikoidusti voi luonnehtia, että yrityksen menestys sallitaan, mutta työajan ulkopuolelle menestys ei saisi ulottua. Odotan, että vappupuhujat kertoisivat kenen pitää päättää yritysjohdon – pääasiassa siis omistajayrittäjien – palkoista. Ja jos tämä yrittäjä-omistajan päätösoikeus siirretään muille, mitä jää yrittäjyydestä jäljelle. Työntekijöiden palkkoja koskevissa työehtoneuvotteluissa sovitaan vähimmäisrajoista, mutta kukaan ei ole kiistänyt sitä, että yritys saa maksaa näitä sopimuksia enemmän. Ymmärrän kyllä vappupuheissa ilmaistun närkästyksen julkisuudessa laajasti käsiteltyihin yksittäisiin tapauksiin. Kyseisiä tapauksia yhdistää se, ettei niiden taustalla ole suoraa omistajavaltaa. Olisikin syytä kysyä kriittisesti, kenellä valta yrityksessä on, jos omistajat eivät sitä käytä tai jos omistusosuudet ovat niin hajautuneet, että ei ole asioista vastaavaa dominoivaa omistajaa. Juuri tässä on omistamisen ja sijoittamisen välinen ero. Ero pitäisi nähdä myös poliittisessa päätöksenteossa. Hallitusohjelmassa yrityksen ulkopuoliset sijoittajat ovat suosiossa ja ulkomaisiakin sijoituksia toivotaan. Vastaavaa innostusta ei kuitenkaan ole omistamiseen. Valtakunta tarvitsisi laajan keskustelun omistajuudesta ja omistajapolitiikasta. Se auttaisi ehkä näkemään sen, että kotimainen omapääoma ja kotimainen työ ovat toistensa liittolaisia.

www.capman.com

CapMan – Muutoksen ja kasvun mahdollistaja CapMan vie yrityksiä kohti uusia kasvunäkymiä. Rakennamme menestyviä liiketoimintoja tukien myös yhteiskunnan kestävää kehitystä. Kohdeyritystemme yhteenlaskettu liikevaihto on yhteensä noin 6 miljardia euroa, ja ne työllistävät lähes 40 000 ihmistä. Pohjoismaiden ja Venäjän johtaviin pääomasijoittajiin kuuluva CapMan on toiminut perheyritysten luontevana kumppanina jo yli 20 vuotta. Helsinki l Tukholma l Oslo l Moskova l Luxemburg 30

1933

1973

1990

Tarvitseeko yrityksesi rahoitusta kasvuun tai kansainv채listymiseen? Finnvera voi rahoittaa yritysten toiminnan laajentamista, viennin aloittamista tai uusille markkinoille suuntautumista.

Finnveran rahoituksella eteenp채in! Kysy lis채채 puhelinpalvelustamme 029 460 2580 tai katso www.finnvera.fi

Teksti: Hanna Ojanpää Kuvat: Rami Salle

Aina on oikea ikä

EU nosti teemaksi sukupolvien välisen solidaarisuuden Ikä puhuttaa, onpa sitten kyse työssä jaksamisesta, eläkkeistä, hiljaisen tiedon jakamisesta tai vanhusten kohtelusta. Käytännön esimerkkejä sukupolvien yhteistyöstä löytyy niin yrityksistä, politiikasta kuin taiteestakin.

Maaliskuun lopulla Suomessa käynnistyi muiden EU-jäsenvaltioiden ohella teemavuosi sukupolvien välisestä solidaarisuudesta. Suomen iskulause EU:n teemavuotena on yksinkertaisuudessaan ”Aina on oikea ikä”. Sukupolvien välinen solidaarisuus ja vuoropuhelu on aina kaksisuuntaista.

Cronvallissa arvostetaan historiaa ja jatkuvuutta Terästuotteita teollisuuden ja rakentamisen tarpeisiin Suomeen jo yli sata vuotta tuoneen Cronvallin hallituksen puheenjohtaja Leena Masalin tiedostaa, että maailman muuttuessa yritysten on pystyttävä samaan. – Edelliset sukupolvet ovat onnistuneet muokkaamaan Cronvallia kulloistenkin olosuhteiden ja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Se on myös meidän tehtävämme, Leena toteaa. – Markkinointimme uudet kanavat, sähköinen asiakaskirje ja YouTube ovat puhtaasti tytärtemme ansiota. Lasten osallistuminen operatiiviseen toimintaan omien osaamistensa kautta on ilahduttanut meitä vanhempia ja tuonut

mukanaan hyödyllisiä ideoita, Walterin ja Annan sekä kaksostytärten Helenan ja Kristinan äiti iloitsee. Jälkipolvea kiinnostaa nykyisyyden ohella myös Cronvallin ja suvun historia. Anna on jopa tehnyt taidehistorian kandin työnsä Eero Järnefeltin maalaamasta isoisoisänsä G.W. Masalinin muotokuvasta. – Me lapset arvostamme yrityksen historiaa ja katsomme tulevaisuuteen jatkuvuus mielessä. Mikään ei kuitenkaan ole itsestäänselvää. Vanhemmat ovat antaneet meille mahdollisuuden kokea asioita monipuolisesti, harrastaa ja opiskella. Mutta tiedämme myös, että tämän kaiken eteen on tehty paljon työtä.

Vapaa tulevaisuus Cronvallissakin sukupolvenvaihdos on väistämättä edessä seuraavan kymmenen vuoden sisällä. Perheen parissa eletään nivelvaihdetta: asioista puhutaan ja strategioita hiotaan, mutta vetovastuun siirrossa tositoimiin ei ole vielä ryhdytty. Hallituksessa lapsista istuvat varsinai-

sina jäseninä Anna ja Walter, varajäseninä Helena ja Kristina. Anna on äitinsä ohella käynyt Helsingin Kauppakamarin järjestämän hallitustustyö-valmennuksen, Walterille on kertynyt oman työnsä puolesta muualtakin hallituskokemusta. Uutta roolia varten myös Perheyritysten liiton Next-työryhmä on tullut perheen nuorisolle tutuksi. – Perheyritys tarkoittaa aina myös velvoitteita. Äiti ja isä ovat toimineet nerokkaasti, kun he ovat antaneet meidän itse valita mielenkiinnon kohteemme, eivätkä ole automaattisesti edellyttäneet, että ryhdymme yrityksen jatkajiksi. Nyt kun saamme vapaaehtoisesti antaa panoksemme yrityksen parhaaksi, se tuntuu mielekkäältä, Anna toteaa. Leena on työskennellyt liikkeenjohdon kehittämisen parissa jo monen vuosikymmenen ajan. Hänen mielestään työelämän ja perheen kommunikoinnissa pätevät samat lainalaisuudet. – Käskyttämällä ei ketään saa vastaanottavaiseksi. Meidän

perheessä on aina ollut tärkeää arvostaa kaikkia yksilöinä ja omista lähtökohdista. Kuten isäni sanoi aikoinaan, jokainen lapsi saa perimässään edeltävien sukupolvien ainutlaatuisen geenicocktailin. Vanhemmat kertovat omista kokemuksistaan ja toivovat, että lapset siten välttyisivät joiltakin esteiltä. Mutta jokaisen on kuljettava oma tiensä, siitä syntyy elämänkokemus, Leena miettii. Perheenä Masalinit ovat aina tehneet paljon asioita yhdessä. – Yhdessä tekeminen antaa lapselle esimerkin arvoista ja toimintamalleista. Omilla valinnoilla voi ehkä välttää myöhemmin joitakin kompastuksia.

Never give up Leena pohtii, että lapset ja nuoret ovat aina yhteiskunnan tulevaisuuden toivo. – Mielestäni avain ihmiskunnan edistykselle on se, että nuoret saisivat edellisiä sukupolvia paremmat eväät.

Perheen tyttäret tuumaavat saaneensa verenperintönä aimo annoksen periksiantamattomuutta. – Se, minkä aloittaa, pitää saada kunnialla päätökseen. Paljon voi saavuttaa, jos oikein haluaa ja tekee tosissaan. Päättäväinen selvittää esteet, Helena ja Kristiina luonnehtivat asenteitaan työntekoon ja elämään yleensä. Leena muistelee, kuinka hänen anoppinsa, Maija Masalin kertoi oman appensa Georgen sanoneen: ”Jos sinulta joskus rahat loppuvat, helistä vaikka nappeja taskussasi. Tunne niistä kolikoina auttaa sinua ajattelemaan, että varattomuus on vain tilapäinen olotila.” – Tällainen ajatusmaailma - koskaan ei saa antaa periksi - auttoi myös Jussin äitiä, kun hän jäi nuorena leskeksi ja joutui ottamaan Cronvallin tulevaisuuden omiin käsiinsä. Terveellä itsetunnolla varustetut Masalinin nuoret naiset eivät isoäitinsä tavoin pelkää kokeilla rajojaan. Anna on ollut

töissä Suomen kulttuuri-instituutissa New Yorkissa, Helena asunut ja tehnyt töitä vuoden verran Australiassa. Kristina puolestaan palasi juuri Lontoosta elettyään siellä kolme vuotta, joista yhden hän opiskeli ja kaksi työskenteli musiikkibisneksessä. Yhteydenpito on välimatkoista huolimatta aina säilynyt tiiviinä. Äiti seuraa tytärten maailmanvalloitusta ilolla, mutta tyynen rauhallisena. – Jussi on meidän perheemme tukipilari. Hän on aina kannustanut niin lapsia kuin minuakin kokeilemaan uusia asioita ja antanut meille siihen mahdollisuuden. – Eikä maailma vastoinkäymisiin kaadu, vaikka kaikki ei aina menekään suunnitelmien mukaan, Kristina lohduttaa. – Isän tehtävä on muistuttaa tyttäriään heidän viehättävyydestään, äidin kehua poikansa komeutta. Vanhemmat eivät voi koskaan liikaa rohkaista ja kannustaa lapsiaan. Siitä hyvästä syntyy varmuus omasta olemisestaan, Leena hymyilee.

Itsepäisen isän omapäinen tytär Kuvataitelija Rauha Mäkilä kasvoi ja varttui taitelijoiden keskellä. Kävelemäänkin hän oppi Pariisissa nykytaiteen museon käytävillä. – Ateljeeni oli kodin yhteydessä ja siellä Rauha usein leikki pikkusiskonsa Auran kanssa, keksi lauluja teoksistani ja tanssi. Hän on aina ollut hyvin teatraalinen, kuvataiteilija-isä Jarmo Mäkilä muistelee. Kummatkin ovat samaa mieltä perheessä vallinneista kasvatuksen periaatteista – tai niiden puuttumisesta. Lapset ovat saaneet vapaasti toteuttaa itseään, ilman turhia kahleita tai sääntöjä. – Mutta tyhmä ei saa olla. Idiotismi ei kuulu meidän sana- tai käytösrepertuaariin, Rauha kiteyttää. Jarmo Mäkilä oli Kuvataideakatemiaan 16-vuotiaana päästessään ja sieltä valmistuessaan oppilaitoksensa nuorin edustaja. Samaiseen akatemiaan Jarmo ”valmensi” myöhem-

min tytärtään. Rauhalta oli lukio jäänyt kesken ja isä päätti, että jotain pitää tehdä. Kuvataideakatemian pääsykokeen ensimmäisessä vaiheessa pyritään 5–10 teoksen perusteella pääsykokeisiin. Satojen hakijoiden joukosta valitaan hakijat 10 päivää kestäviin pääskykokeisiin. Lopuksi kouluun valitaan 20–25 opiskelijaa. – Meillä oli yhteinen strategia: puolen vuoden ajan maalasimme yhdessä joka päivä ja teimme paljon työtä. Kun Rauha sitten sai opiskelupaikan, vuoden päästä hän kirjoitti itsensä vielä ylioppilaaksikin, isä ylpeänä kertoo. Rauha sen sijaan muistelee, kuinka hän alkuun pelkäsi saaneensa opiskelupaikan väärin perustein. – Mielessä kävi – ja joku kysyikin – isäkö minut osti sisään.

Oma tie on parempi kuin kopio Rauhan mielestä menestyneen isän rinnalla oman taiteellisen uran aloittaminen oli haastavaa: hyväksyntää piti hakea isältä ja ulkopuolisilta, kunnes tuli irtioton aika. – Olin vuoden verran Saksassa opiskelijavaihdossa (Staatliche Hochschule für Bildende Künste Städelschule, Frankfurt am Main) ja sain vahvistusta omalle taiteen esittämiselle. Omaa itseäni kävin jo etsimässä muutama vuosi aikaisemmin Intiassa, Rauha hymähtää. Tänä päivänä he ovat kumpikin omalla sarallaan arvostettuja kuvataiteilijoita. Toistensa töihin ja tekemisiin he eivät puutu. ”Mitä nyt isä auttaa käytännön asioissa.” – Historia tuntee monta esimerkkiä, kun lapsi on ryhtynyt kopioimaan vanhempaansa – huonoin lopputuloksin. Meidän tapauksessa edustamme esittävän taiteen äärilaitoja, siinäkään mielessä ”vaaraa” eripurasta ei pääse syntymään, Jarmo sanoo.

Tytärtään hän kuvaa oman tiensä kulkijaksi, hyvällä tavalla itsepäiseksi kuin pässi. Itsessään hän tunnistaa samat luonteenpiirteet, lisättynä aimo annoksella itsekkyyttä. – Tällä alalla pitääkin pitää pintansa ja uskoa omiin juttuihin. Tämä on herkkä ala, ei ole olemassa oikeata tai väärää saati ketään, jolla olisi oikeus niin väittää.

Eroja ja samuuksia Jarmo laittaa oman kännykkänsä pöydälle Rauhan puhelimen rinnalle ja nauraa. – Tästä jos missä sukupolvien eron näkee. Taiteen saralla jokainen sukupolvi tekee oman versionsa, näkee maailman eri tavalla. Jarmo työstää parhaillaan näyttelyä omasta sota-ajan jälkeisestä lapsuudestaan. Rauha puolestaan oli pitkään kiinnostunut oman aikansa hektisyydestä, kunnes tuli tarve palata perusasioihin. – Kaiken kiireen keskellä kaipasin vanhoja arvoja, erityisesti minua kiinnostavat muotokuvat ja taidehistoria laajemminkin. Olen tajunnut sen, että historia aina on kaiken tekemisen pohja. Perheen taiteilijat muistuttavat toisiaan monelta luonteenpiirteeltään. Työskentelytavoiltaan he poikkeavat toisistaan täysin. – Minä teen töitä säännönmukaisesti kahdeksasta neljään, Jarmo toteaa. Tytär myöntää tapansa olevan projektiluonteista. – Teen töitä hulluna ilman taukoja tai lomia monia viikkoja putkeen. Viimeinen kunnon loma on ollut vuonna 2008. Kun seuraan isän tekemisiä ja jatkuvaa uudistumiskykyä, se antaa minullekin toivoa ja jaksan taas yrittää. Yhteisnäyttelyä Mäkilöiltä on turha odottaa, sen he ovat päättäneet ainakin toistaiseksi. Mutta se mikä pätee, on ajatusmaailma: kaveria ei jätetä.

Politiikkaa monessa sukupolvessa - Isä oli viikot poissa ja viikonloput puhujamatkoilla, joihin meidät lapset monesti otettiin mukaan. Koskaan isä ei oikein ollut ”vapaalla”. Muunlaisesta elämästähän minulla ei ole tietoa, muistelee kansanedustaja Heli Paasio lapsuutensa arkea. Myös Helin isän Pertti Paasion isä Rafael Paasio oli kansanedustaja. Pertti oli 9-vuotias, kun isä valittiin ensimmäistä kertaa eduskuntaan. Hän tottui jo hyvin nuoresta seuraamaan maan ja maailmankin tapahtumia sanomalehdistä ja radiosta. Äiti hoiti kotia, kun isä oli viikot Helsingissä. Pertti Paasio valittiin eduskuntaan vuonna 1975. Perheessä oli tuolloin jo kolme lasta ja Heli oli nuorin. -Työmaani oli pääkaupungissa, vähitellen koko maassa ja sitten maailmassa. Koti oli kuitenkin aina paikka, johon oli hyvä palata läheisimpieni pariin. En ihan ymmärtänyt, että perhe koki työni eristävän minut kotoa. Kapinointia, ymmärrystä ja vapautta Nuoren Helin ajatuksissa oli pysyä poissa politiikasta, osittain isän antamasta esimerkistä johtuen. Hän hankki itselleen filosofian maisterin paperit, tiedekunnan valinnassa ehkä hieman kapinoiden valtiotieteitä ja suvun perinteitä kohtaan. – Lähtökohtana oli, etten halua samanlaista elämää omille lapsilleni. Politiikkaan lähdettyäni olin jo oivaltanut, että minun ei tarvitse toimia niin kuin isäni. Toisaalta olen myös ajan mittaan oppinut ymmärtämään isääni ja hänen valintojaan.

Isä oli puolestaan tyytyväinen ja ylpeä siitä, että tytär lähti ehdokkaaksi kunnallisvaaleissa ja tuli valituksi hyvällä äänimäärällä. Eduskuntavaaleissa Heli meni kerralla läpi vuonna 1999. – Aloite ja päätös lähteä mukaan olivat hänen omiaan. Minä en pyrkinyt ohjaamaan saati painostamaan. Olin tietoinen hänen aikaisemmasta protestimielestään politiikkaa kohtaan, Pertti Paasio muistelee. Perheellisenä Heli haluaa, että hänen omilla lapsillaan säilyisi valinnan ja mielenkiinnon vapaus. –Vahvuuteni on ollut se, että tiesin, minkälaista työ itsessään olisi - ei kovinkaan ruusuista tai pelkästään kiitollista, mutta antoisaa ja vaihtelevaa kylläkin. Taustasta on ollut sekä hyötyä että haittaa. Erityisesti ensimmäisissä vaaleissani median mielenkiinto oli taattu. Toisaalta nimeni kautta olen ollut suurennuslasin alla. -Suorituspaineet itselläni oli kovat, kunnes löysin oman tapani olla ja toimia. Olen tietoisesti pyrkinyt toimimaan niin, etten pilaa menneitten sukupolvien mainetta. Olen ottanut tilaa itselleni. En ole halunnut olla vain jonkinlainen isäni ja isoisäni jatke.

Arki antaa voimaa Pertti Paasio puolestaan sai usein vastata kysymykseen, kuka perheestä aikanaan seuraisi isän ja isoisän jälkiä eduskuntaan. Yleensä vastaus oli, ettei varmaan kukaan, mutta jos

joku, se on selvästikin luonteeltaan vilkas ja puhelias Heli. – En mieti olevani politiikassa mukana ikuisesti vain sen vuoksi, että olen aina ennenkin ollut. Elämä kuljettaa monesti omaan suuntaansa. Perhe-elämässäkin tapahtuu asioista, joita ei aina voi tai kannata laskelmoida, Heli tietää. Isän julkinen hiillostaminen on sekin ollut ennalta-arvaamatonta ja tuntunut pahalta. Toisen kokiessa kovia on tehnyt mieli puolustaa. Parasta tukea ovat olleet perheen yksityiset hetket. Se tavallinen arki. -Politiikka on perheessämme ollut aina osa elämää. En osaa eritellä isän roolia kollegana tai kasvattajana. On ollut hienoa sparrailla. Isä on samaa mieltä. – En ole pyrkinyt antamaan neuvoja enkä ohjaamaan. Aika muuttuu ja muuttaa maailmaa ympärillämme. Tämän tajuaminen on välttämätöntä. Varsin pitkälle jaamme Helin kanssa samankaltaiset elämänarvot, vaikka ikäero erilaisia näkökulmia tuokin. Itse olen kokenut pysyväni ajan riennossa paremmin mukana, kun vuorovaikutus on monisuuntaista. –Isän pitkä kokemus ja vankka tietämys tuovat oman värityksensä, Heli summaa.

Teksti: Krista Elo-Pärssinen

Koulut tarvitsevat yrityksiä – ja päinvastoin Yritysten ja koulujen välinen yhteistyö kannattaa. Se rikastuttaa koulutyötä ja opetusta, helpottaa nuorten ammatinvalintaa sekä yritysten mahdollisuuksia rekrytoida osaavia työntekijöitä. Perheyritysten liiton toteuttaman kyselyn mukaan perheyritykset toimivat aktiivisesti yhteistyössä koulujen kanssa. Kesätyö- ja harjoittelupaikkoja on tarjonnut 89 % liiton jäsenyrityksistä ja 70 % on kutsunut oppilaita ja opettajia yritysvierailulle. Yhteistyön muodoissa vain mielikuvitus on rajana.

Eri pelikentät – samat taidot Componenta Oyj:llä on ollut toistakymmentä vuotta yhteistyötä Mäkelänrinteen urheilulukion ”Märskyn” kanssa. - Olen itse käynyt keskikoulun Mäkelänrinteessä ja urheilu on lähellä sydäntäni. Liikunnalla on nuoriin myönteisiä vaikutuksia ja haluamme

olla tukemassa nuorten tervettä kehitystä. Siksi yhteistyö Mäkelänrinteen kanssa oli helppo valinta, perustelee toimitusjohtaja Heikki Lehtonen yhteistyötä. Kummiyritys Componenta tukee taloudellisesti kummikoulunsa urheilutoimintaa, muun muassa leirejä ja matkoja. Lisäksi Componenta palkitsee keväisin ja syksyisin ylioppilaan 500 euron suuruisella Componenta-stipendillä. - Palkittava valitaan yhdessä koulun kanssa. Kriteereinä ovat arvojemme – avoimuus, rehellisyys, toisten kunnioittaminen – mukainen toiminta.

Koulu-yritysyhteistyön eri muotoja NYT TULEVAISUUS

89 % 85 % 70 % 74 % 60 % 47 % 43 % 58 % 34 % 47 % 32 % 19 % 28 % 45 % 25 % 36 % 21 % 30 % 17 % 26 % 15 % 28 % 13 % 32 % 9 % 13 %

tarjonnut harjoittelu- ja kesätyöpaikkoja kutsunut oppilaita/opettajia yritysvierailuille ollut mukana erilaisissa tutkimushankkeissa tarjonnut oppisopimuspaikkoja opiskelijoille kertonut yrittäjätarinaansa kouluilla tukenut taloudellisesti oppilaitoksia antanut käytännön projekteja työstettäväksi lisännyt kokemuksillaan ja esimerkeillään työelämätuntemusta ollut mukana laatimassa paikallista/alueellista elinkeino- ja koulutusstrategiaa toiminut yrityskummina auttanut asiantuntijan roolissa koulun yrittäjyyskasvatuksessa toiminut neuvonantajana nuorten harjoitusyrityksessä osallistunut koulujen kerhotoimintaan

Lähde: PL:n jäsenkysely, 2011

Olen itse käynyt koulun ylioppilasjuhlissa jakamassa tämän stipendin. Yhteistyön pitää hyödyttää molempia osapuolia, jotta se olisi arvokasta. ”Märsky" tarjoaa oppilaidensa ja opettajavalmentajiensa voimin liikunnanohjausta ja opastusta sekä järjestää urheilupäiviä Componentan pääkaupunkiseudulla olevalle henkilöstölle. - Yhteistyön myötä Käpylän henkilöstöllä on vapaakortti Mäkelänrinteen uimahallille. Olemme myös kokeilleet niin sanottua personal trainer -ohjausta, jossa componentalaisille laaditaan oma kuntosaliohjelma, opastetaan ja ohjataan laitteiden käytössä ja seurataan heidän kuntonsa kohenemista. Tämä on myös tärkeä osa työkyvyn ylläpitoa. Componenta pitää yhteistyötä koulujen ja nuorten kanssa erittäin tärkeänä myös tulevaisuuden hyvän työvoiman saamisen kannalta. - Pelikentät Componentalla ja Märskyllä ovat erilaiset, mutta samoja taitoja tarvitaan. Niin yritystoiminnassa kuten urheilussa menestyminen edellyttää kovaa työtä ja jatkuvaa parantamista. Ja ilman hyvää yhteistyökykyä ei pärjää työelämässä eikä joukkueurheilussa. Componentalla on menossa kolmatta kertaa kansainvälinen harjoitteluohjelma Suomessa, Ruotsissa, Hollannissa ja Turkissa. Yritys tarjoaa korkeakouluopiskeli-

Tämä on mahdollisuus tutustua puolin ja toisin. Valmistuneista on ollut töissä 2-3 henkilöä vakituisestikin, kertoo Paksuniemi. - On hienoa saada kontakti aikuisuuden kynnyksellä oleviin nuoriin ja samalla tunnustella, mitä ajassa liikkuu. Nuorille taas elinkeinoelämä tulee yhteistyön myötä lähemmäksi ja tutummaksi, lisää Lehtonen.

Koskisen viime vuoden joulutervehdys on konkreettinen esimerkki yhteistyöstä peruskoulun kanssa.

joille kaksivuotisen harjoitteluohjelman, joka sisältää kotimaisen harjoittelun ensimmäisenä kesänä, kansainvälisen harjoittelun toisena kesänä sekä mahdollisuuden kirjoittaa lopputyö. - Valitsimme kuusi korkeakouluopiskelijaa 600 hakijan joukosta. Olen itse mukana ohjelman alussa ja lopussa käyn osallistujien kanssa palautekeskustelun. Harjoitteluohjelman käyneistä 75 prosenttia jää meille töihin.

Oppisopimuksella töihin Ensimmäisen kerran Koskisella kokeiltiin oppisopimuskoulutusta 1980-luvulla, kun yritystä kohtasi työvoimapula. Koskisen Oy on tehnyt jo pitkään yhteistyötä Koulutuskeskus Salpauksen ja Kärkölän lukion kanssa. - Koulutusyhteistyön valmistelu alkoi meidän aloitteestamme eri toimijoiden kesken vuonna 2005. Ensimmäiset oppisopimukset solmittiin huhtikuussa 2009. Ensimmäisen ryhmän opiskelijat suorittivat kesäkuussa 2011 sekä ylioppilastutkinnon että puualan perustutkinnon. Tällä hetkellä sekä puualan että prosessiteollisuuden perustutkintoihin kouluttautuu seitsemän lukion opiskelijaa, kuvailee Koskisen Oy:n hallituksen puheenjohtaja Eva Paksuniemi yhteistyön tuloksia.

Koskisen Oy on tehnyt uraauurtavaa työtä. Puualalla kyseinen koulutus on ensimmäinen laatuaan. Lukion ja ammatillisen oppilaitoksen lisäksi Koskisen Oy:llä on yhteistyötä myös peruskoulun kanssa. Yritys on tukenut ykkösluokkalaisten turvallista koulutietä kustantamalla heille kirjan. Viime vuonna Koskisen Oy halusi erottua joulukortillaan. He järjestivät piirustuskilpailun Vuokkoharjun koulun 6-luokkalaisille. Kilpailun kaksi parasta työtä valittiin Koskisen Oy:n sähköiseksi joulukortiksi. - Oppilaat sekä opettaja olivat hyvin innostuneita ja ottivat tämän ilolla vastaan. Aihe herätti oppilaissa mukavaa pöhinää ja kuvaamataidon tunnit menivät rattoisasti. Piirustukset olivat esillä pääkonttorissa, jonka henkilöstö äänesti voittajat. Kaikki osallistuneet oppilaat saivat Koskiselta lahjaksi historiikin ja elokuvalipun. Voittajat saivat lisäksi Piirustuslautapelin.

Kahden eri maailman kohtaamisia Sekä Lehtonen että Paksuniemi korostavat, että koulu-yritysyhteistyön pitää olla mielekästä nuorille, koululle ja yritykselle. - Kaikki oppisopimuskoulutuksen opiskelijat saavat meiltä kesätöitä.

Koulu-yritysyhteistyön onnistuminen vaatii myönteistä suhtautumista kaikilta osapuolilta. - Yhteistyön pitää olla avointa ja eri osapuolten näkökulmat pitää huomioida, jotta yhteistyö hyödyttäisi kaikkia. Näin kaikki ovat motivoituneita ja sitoutuneita yhteistyöhön. Se vaatii joskus myös eri osapuolten aikataulujen yhteensovittamista ja taloudellisia resursseja, kiteyttää Eva. Heikki toivoisi, että jokaisella koululla olisi yrityskummi tai –kummeja. - Kannustan kaikkia yrittäjiä olemaan yhteydessä vanhaan kouluunsa ja ehdottamaan yhteistyötä. Koulut hyötyisivät myös aktiivisesta alumnitoiminnasta. Componenta on mukana muun muassa valitsemassa ”Vuoden Märskyä”, joka on koulun jälkeen menestynyt elämässään. Yhteistyön onnistuminen edellyttää pitkäjänteisyyttä, mikä on perheyrityksille luonteenomaista. Usein perheyrityksissä korostuu myös paikallisuus ja vastuu lähiyhteisöstä. Koskisen Oy työllistää Kärkölän Järvelän kylässä 400 henkilöä. Tehdas on ”keskellä kylää”. - Pienellä paikkakunnalla tunnemme vastuumme kunnan hyvinvoinnista. Yrityksellämme on suuri merkitys monen perheen elämään. Haluamme myös olla lähellä. Yhteistyö koulujen kanssa antaa tähän hyvän mahdollisuuden, painottaa Eva.

Finnvera Tarvitseeko yrityksesi lisätietoja viennin rahoituksesta? Kansainvälisillä vientimarkkinoilla yritykset kilpailevat paitsi tuotteillaan myös rahoituksella. Jos loppumetreillä on mukana kaksi tasavahvaa toimittajaa, kaupan saa todennäköisemmin se yritys, jolla on tarjota ostajalle toimiva rahoitusratkaisu.

Finnveran Vientikaupan rahoitus -ohjelma Kenelle? Suoraa vientiä harjoittavalle pk-yritykselle Mitä yritykseltä edellytetään? • Liiketoiminta on kannattavaa • Ensimmäiset vientikaupat on jo tehty • Haluaa kasvaa vientiä lisäämällä Mitä ohjelma tarjoaa? • Tietoa vientikaupan rahoituksesta • Neuvoja oman yrityksen vientikauppojen rahoitukseen • Mahdollisuuden osallistua yhteistyökumppaneiden järjestämään koulutukseen Lisätietoja: www.finnvera.fi

Erno Ihto, rahoituspäällikkö, Finnvera

Finnveran uusi Vientikaupan rahoitus -ohjelma on tarkoitettu suomalaiselle pk-yritykselle, joka haluaa kasvaa vientiä lisäämällä ja parantaa asiakasrahoituksen keinoin omaa kilpailukykyään vientimarkkinoilla. Ohjelmallaan Finnvera haluaa auttaa pk-yrityksiä niiden vientiponnisteluissa. Ensimmäisellä hakukierroksella tammi-helmikuussa mukaan valittiin 24 yritystä eri puolilta Suomea. Ohjelma on mahdollisimman käytännönläheinen: keskiössä ovat yrityksen omat vientikaupat ja niiden rahoitusmahdollisuudet. Tavoitteena on löytää rahoitukseen työkaluja, joita yritys voi jatkossa hyödyntää tehdessään tarjouksia ulkomaisille asiakkailleen. Finnvera toteuttaa ohjelman yhteistyössä Suomessa toimivien pankkien kanssa, joten työkalujen etsinnässä yritystä auttaa Finnveran lisäksi yrityksen oma pankki. Yritysten avainhenkilöille järjestetään muun muassa Vientikaupan rahoitus -päivä, jonka aikana käydään läpi yrityksen vientitoiminnan tarpeita sekä Finnveran ja pankin viennin rahoituspalveluja: Millaiset rahoitusratkaisut sopisivat yritykselle? Millainen voisi olla yrityksen luottopolitiikka viennissä?

Finnvera ja pankit ohjelmaan osallistuvien yritysten tukena Yritys saa tuekseen Finnveran asiantuntijan sekä rahoituksen eri osaamisalueilta kootun tiimin. Finnveran asiantuntija voi erikseen sovittaessa osallistua myös vientikaupan rahoitukseen liittyviin neuvotteluihin Suomessa tai ulkomailla. Venäjä on monelle suomalaiselle viejälle tärkeä kohdemaa. Idänkauppaan liittyen yrityksiä neuvovat Finnveran Pietarinedustusto ja rahoitusasiantuntija Moskovassa. Vientikaupan rahoitus -ohjelman kohderyhmän muodostavat sellaiset pk-yritykset, jotka harjoittavat suoraa vientiä ja ovat jo tehneet ensimmäiset vientikauppansa. Yrityksen liiketoiminnan on lisäksi oltava kannattavaa ja terveellä pohjalla. Koska yksityisillä pankeilla on päärooli vientikauppojen rahoituksen järjestämisessä, on tärkeää, että yrityksellä on toimiva pankkisuhde. Ohjelman yhteistyökumppaneina toimivat myös Fintra ja Kansainvälinen kauppakamari ICC. Jos yritykselläsi on jo kokemusta viennistä, mutta vientikauppoihin liittyvät rahoitusmahdollisuudet eivät ole sitä kaikkein tutuinta aluetta, Vientikaupan rahoitus -ohjelmasta voisi olla hyötyä. Kevään mittaan yrityksiltä saamamme palaute kertoo, että ohjelma tarjoaa hyvän tilaisuuden oppia uutta ja syventää tietämystä viennin rahoituksesta. Seuraava hakukierros järjestetään näillä näkymin ensi syyskuussa.

Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia, pääomasijoituksia ja vientitakuita. Jaamme rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA).

Yritysten korkovähennysoikeutta aiotaan rajoittaa verotuksessa vuodesta 2013 alkaen Hallituksen esitysluonnos yhteisöjen sekä henkilöyhtiöiden korkovähennysoikeuden rajoittamista koskevaksi lainsäädännöksi julkaistiin ja lähetettiin lausuntokierrokselle huhtikuun puolessa välissä. Verotuksessa otettaisiin käyttöön yleinen korkomenojen vähennyskelpoisuuden rajoitus. Uusi laki rajoittaisi siinä tarkemmin määriteltyjen rajojen täyttyessä korkomenojen vähentämistä, kun ne suoritettaisiin välittömästi tai välillisesti etuyhteydessä olevalle osapuolelle, kuten toiselle konserniyhtiölle. Rajoitusta sovellettaisiin esityksen mukaan rajat ylittävien korkojen ohella myös täysin kotimaisissa tilanteissa. Säännöksiä sovellettaisiin sekä elinkeinotulolähteessä että muun toiminnan eli ns. TVL-tulolähteessä vuoden 2013 alusta lähtien. Esitysluonnoksen mukaan tarkoituksena on turvata Suomen veropohjaa. Samassa yhteydessä todetaan, että useimmissa Suomen kilpailijamaissa on voimassa vastaavia korkovähennysoikeuden rajoituksia. Mitä ilmeisemmin säännösten ensisijaisena tarkoituksena on puuttua ulkomaisten pääomasijoittajien Suomeen tekemiin sijoituksiin, joissa kohdeyhtiön hankinta on rahoitettu pääasiassa suomalaiseen hankintayhtiöön tehdyllä velkarahoituksella. Vieraasta pääomasta maksettu korko on verotuksessa vähennyskelpoinen, mutta oman pääoman tuottoa, kuten osinkoa, ei voida lähtökohtaisesti vähentää verotettavasta tulosta. Silloin kun vieras pääoma painottuu yrityksen rahoitusrakenteessa, korkomeno kaventaa Suomen veropohjaa. Tähän saakka korkovähennysoikeuksiin on Suomessa pyritty puuttumaan kansainvälisten konsernien sisäisissä rahoitusjärjestelyissä lähinnä siirtohinnoitteluoikaisun sekä veronkiertosäännöksen perusteella. Siirtohinnoitteluoikaisu edellyttää, ettei lainasta perityn koron määrää voida pitää markkinaehtoisena. Rahoitusjärjestelyihin puuttumista yleisellä veronkiertonormilla taas voidaan pitää verotuksen ennustettavuuden kannalta huonona. Hallituksen esitysluonnoksessa korkovähennysoikeuden rajoittamista koskevan lainsäädännön käyttöönottoa perustellaankin nykyiseen sääntelyyn liittyvillä ongelmilla sekä Suomen veropohjan turvaamisella.

Korkovähennysoikeuden rajoittaminen olisi mahdollista toteuttaa usealla eri tavalla: kohdennetuilla korkovähennysoikeuden rajoituksilla, alikapitalisaatiosäännöksillä, tuloslaskelmaan perustuvilla rajoituksilla sekä yleisillä veronkiertosäännöksillä. Esitysluonnoksessa ehdotetaan, että Suomessa otettaisiin käyttöön tuloslaskelmaan perustuva yleinen korkovähennysrajoitus, jossa nettokorkomenoja sallittaisiin vähennettävän 500 000 euron ylittäviltä osin vain tietty EBITDA:n ylittävä prosenttimäärä. Jos korkoja ei kuitenkaan maksettaisi lainkaan etuyhteysyrityksille, ehdotettu säännös ei lähtökohtaisesti rajoittaisi korkojen vähentämistä. Sääntely voisi tosin tällöinkin soveltua eräisiin välillisiin lainajärjestelyihin (mm. back-to-back järjestelyt ja vakuudet). Hallituksen esitysluonnoksessa on arvioitu, että sääntelyn piiriin kuuluvien yritysten määrä vaihtelee vuosittain noin 280 yrityksestä 380 yritykseen. Ehdotetun säännöksen mukaisia vähennyskelvottomia korkomenoja olisi esimerkiksi vuoden 2010 luvuilla laskien ollut noin 817 miljoonaa euroa. Uusi laki aiheuttaneekin sen, että useissa konserneissa joudutaan uudelleen arvioimaan rahoituksen järjestämistapaa. Myös erilaisten rakennejärjestelyiden tekeminen voi olla joissakin tapauksissa tarpeen korkovähennysoikeuden turvaamiseksi. Hallituksen esitysluonnos on siis lähetetty lausuntokierrokselle ja mm. Perheyritysten Liitto antaa asiasta oman lausuntonsa. Lopullisen lakiesityksen yksityiskohdat saattavat siis vielä muuttua.

Kari Stenqvist, PwC

PwC tarjoaa liikkeenjohdon konsultointia, tilintarkastusta sekä yritysjärjestelyihin, verotukseen ja varmennukseen liittyviä palveluja. Suomessa apunasi on yli 700 alansa vankkaa ammattilaista 20 paikkakunnalla ympäri maan. Tuemme perheyrityksiä 39 mm. yrityksen kasvuun, toiminnan tehokkuuteen ja jatkuvuuteen sekä raportoinnin luotettavuuteen liittyen.

Asiakkuusmarkkinoinnin TOP10 1. BRÄNDI KOETAAN Brändi rakentuu yhä enemmän henkilöiden ja asiakaskohtaamisten kautta. Jokainen kohtaaminen jättää jäljen. Siksi yritysten pitäisikin miettiä tarkemmin asiakasviestintää ja eri kohtaamispisteitä – ovat ne sitten verkossa, myymälässä tai asiakaspalvelussa. 2. ASIAKKUUS ON ASENNE Moni kertoo olevansa asiakaskeskeinen, mutta onko se vain sanahelinää? Uudenlaisissa asiakkuusstrategioissa painottuu yhä kokonaisvaltaisempi ote; asiakkuus on asenne kaikissa tekemisissä ja kohtaamisissa. Milloin asiakas osallistui viimeksi teidän johtoryhmäpalaveriinne? 3. ASIAKASKOKEMUS PUHUTTAA 360-ajattelusta siirrytään 365-ajatteluun; kuinka olemme läsnä asiakkaan arjessa 365 päivänä vuodessa. Tämän päivän tavoitettavuudella on aivan eri vaatimukset kuin ennen. Netin ja mobiililaitteiden maailmassa joku odottaa tietoa juuri nyt – onko teillä joku sitä antamassa? 4. OSALLISTAMINEN SOSIAALISESSA MEDIASSA Sosiaalinen media mahdollistaa asiakkaiden uudenlaisen osallistamisen: tuotekehitykseen, testaukseen, asiakaspalveluun, suositteluun jne. Läsnäolo sosiaalisessa mediassa auttaa ymmärtämään asiakkaiden sielunmaisemaa ja tarjoamaan parempia palveluja. Se voi olla myös strateginen päätös avata jatkuva ja avoin keskusteluyhteys. Ja samalla sitouttaa asiakkaita. 5. ELINIKÄISET ASIAKKUUDET Väitetään, että asiakkaat eivät ole enää lojaaleja. Systemaattisella asiakkuuden elinkaaren hallinnalla voi lojaalisuuden kehittymiseen kuitenkin vaikuttaa proaktiivisesti. Suunnitelmalliseen asiakkuusohjelmaan on hyvä sisällyttää ainakin Tervetuloa-konsepti, lisä- ja ristiinmyynnin elementtejä sekä huolenpitoa ja palkitsevuutta unohtamatta Tervetuloa takaisin -konseptia. 6. KOHTAAMISONGELMA SEK Loyalin ja Mediatoimisto Voiton tekemän kyselytutkimuksen mukaan 58 % yrityksistä sanoo segmentoivansa asiakkaitaan ja personoivansa asiakkuusmarkkinoinnin toimenpiteitään, mutta vain 37 % kuluttajista tuntee kuuluvansa saamiensa viestien kohderyhmään. Suurimpana syynä se, että yritykset eivät hyödynnä asia-

kastietoa riittävästi. Kuluttaja kokee saavansa massoille tai jollekin muulle kohderyhmälle suunnattua viestintää, jossa ei ole huomioitu esim. hänen viimeaikaisia ostojaan tai selkeästi ilmaistuja toiveitaan. Näennäispersonoinnista on siirryttävä aitoon personointiin. 7. ASIAKKUUSILMASTO Asiakkuusilmasto muodostuu asiakkaiden käsityksistä yrityksestä. Huono asiakkuusilmasto heikentää myyntiä ja vaikuttaa pitkällä tähtäimellä lojaalisuuteen. Hyvä asiakkuusilmasto syntyy aidolla kuuntelulla; antamalla asiakkaalle päätösvaltaa ja vastuuta myös omasta asiakkuudestaan. Yrityksen vastuulle jää hyödyntää tietoa palkitsevalla tavalla. 8. KOLMANNEN OSAPUOLEN ÄÄNELLÄ Asiakkaasi, asiantuntijat ja kumppanisi ovat parhaita kertomaan yrityksesi tarinaa. Tutkitusti on todettu, että erityisesti BtoB-markkinoinnin paras vastaanotettavuus on referensseillä ja case-kuvauksilla. Muista, että allekirjoittajana on aina yrityksesi. 9. VASTUULLISUUS NÄKYVÄKSI Vastuullinen yritys antaa tietoa muulloinkin kuin kriisitilanteissa. Tuotteiden taustat syventävät asiakaskokemusta; olen ylpeä siitä, että “juon vastuullisesti tuotettua kahvia” tai “tiedän, missä sohvani on tehty.” Asiakasta voi myös houkutella tutustumaan taustoihin, sekä jakamaan vastuuta. “Rekisteröidy palveluun ja me annamme 1 sentin...” tai “äänestä, miten haluat että...”. 10. MITTARIT MUUTTUVAT Asiakkuuteen liittyvät mittarit tulevat yrityksen tuloskortteihin. Kovien myyntimittareiden rinnalle tulevat pehmeämmät mittarit muuttavat yritystä asiakaskeskeisemmäksi. Tällaisia mittareita ovat mm. asiakastyytyväisyysindeksi, suositteluindeksi, asiakkuusmarkkinoinnin ROI ja asiakaskokemukseen liittyvät mittarit.

Satu Yrjänen toimii toimitusjohtajana SEK Loyal Oy:ssä, jossa asiakkuudet ovat keskiössä. SEK Loyal kasvattaa yrityksille lojaaleja asiakkaita keskittymällä asiakaskokemukseen, asiakasstrategioihin, asiakastutkimuksiin ja asiakkuusmarkkinointiin. Kokonaisvaltainen ote asiakkuuksista takaa yrityksen menestyksen.

SEK tarjoaa asiakkailleen tuloksellisinta markkinointia, mainontaa ja brändin rakennusta, digitaalista innovatiivisuutta, tuottavaa asiakkuusmarkkinointia sekä maineen hallintaa ja lupausten lunastusta viestinnän keinoin. SEK on osa Pohjoismaiden suurinta perheomisteista markkinointija konsultointipalveluja tarjoavaa Salomaa Groupia.

Fennian varatoimitusjohtaja Eero Eriksson:

Fennia

Sijoittaja, suomalainen kasvuyritys tarvitsee sinua Fennia -konsernin sijoittamisesta vastaava varatoimitusjohtaja Eero Eriksson on sitä mieltä, että nykyinen meno, jossa finanssimarkkinat ohjaavat lähes täysin reaalitaloutta, on pidemmän päälle kestämätön. – Tällä hetkellä finanssimarkkinoiden voimakkaat heilahtelut vaikeuttavat yritysten ja julkisen talouden toimintaa ja suunnittelua merkittävällä tavalla. Ne joutuvat jatkuvasti sopeutumaan tilanteisiin, joita niiden on mahdotonta ennakoida, sanoo Eero Eriksson. Samaan aikaan suomalaisten yritysten omat pääomat ovat monesti suhteellisen pienet, ainakin pankkien mielestä. Tämä taas vaikeuttaa yritysten lainansaantia käyttöpääoman ja kasvun rahoittamiseen. Kun rahaa hankkeiden rahoittamiseen on vähän tai sitä ei ole, on haasteellista aikaansaada kasvua ja luoda uusia työpaikkoja, joita arvioiden mukaan tarvittaisiin 200 000 nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi Suomessa.

Onko tilanteelle tehtävissä mitään? – Yritysten kannalta on välttämätöntä, että ne saavat rahoitusta vaihtoehtoisista lähteistä kohtuullisin ja vakain ehdoin. Siksi yritystoimintaan tarvitaankin lisää perinteisiä rahoittajia ja ennen kaikkea riskisijoittajia. Selkeimmin tämä ongelma on näkyvissä pk-yritysten kohdalla. Nykyinen pääomamarkkinoiden toiminta ei juuri tue tämänkaltaista sijoitustoimintaa. Siinä missä sijoituksia ennen suunniteltiin vuosien pituisiksi, on aikajänne kutistunut nykyään kovin lyhyeksi. – On totta, että kasvuyrityksiin tehtävät investoinnit ovat pitkän tähtäimen projekteja, joista saatavat tuotot ovat usein kotiutettavissa vasta vuosien päästä. Eriksson perää kuitenkin sijoittajien vastuuta ja toteaa itse pohtineensa, onko nykyisenkaltaisessa tilanteessa vastuullista sijoittaa lyhyellä tähtäimellä spekulatiivisiin sijoitusinstrumentteihin ja pyrkiä siten hyötymään pääomamarkkinoiden epävakaudesta. Tällaisina hän mainitsee useimmat hedgerahastot ja johdannaistradingin.

– Toki pääomamarkkinoilla toimitaan niissä puitteissa, jotka poliittiset päätöksentekijät pitkälti rakentavat. Mainittakoon tässä yhteydessä epävarmuutta lisäävä nykyinen eurokriisi. Epävarmuus, matala talouskasvu ja korkea tuotto-odotus ovat vaikea, elleivät peräti vaarallinen yhtälö.

Stadighin työryhmällä hyviä ehdotuksia Pääomamarkkinoiden toimivuutta ja kilpailukykyä on viime aikoina ruodittu laajalti kansallista pääomamarkkinastrategiaa pohtineen työryhmän toimesta. Se ehdotti maaliskuussa julkaistussa raportissaan puheenjohtajansa Kari Stadighin johdolla, että esimerkiksi nykyistä hieman merkittävämpi osa eläkelaitosten sijoituksista tulisi jatkossa kohdistua Suomeen. – Minusta se on hyvä ehdotus. Tätä nykyä työeläkeyhtiöt sijoittavat mielestäni liian vähän kasvua tukevaa riskirahaa Suomeen. Suursijoittajien lisäksi varallisuutta kerryttäneet yksityishenkilöt voisivat sijoittaa suomalaisiin kasvuyrityksiin niitä varoja, jotka nyt makaavat pankkien tileillä. Tämänkaltaista sijoittamista vauhdittaakseen Stadighin työryhmähän ehdotti verovapautta pienille, alle 2 500 euron osingoille. Työryhmä suosittaa muitakin verokannustimia yritysten kasvuedellytysten, pääomamarkkinoiden toiminnan ja myönteisen työllisyyskehityksen edistämiseksi. Listalla ovat mm. verokannustin pk-yrityksiin tehtäville pääomasijoituksille ja verohuojennus työllistäville kasvuyrityksille. – Täytyy kuitenkin muistaa, että kyse on vasta ehdotuksista. Olennaista onkin, millä aikataululla työryhmän listaamia toimia otetaan käyttöön. Oma toiveeni on, että mahdollisimman pikaisesti, toteaa Fennian varatoimitusjohtaja Eero Eriksson.

Eero Eriksson, varatoimitusjohtaja, Fennia

Fennia-ryhmä on suomalainen, keskinäinen johon kuuluvat Fennia, Eläke-Fennia, Henki-Fennia ja SEK tarjoaa tuloksellisinta markkinointia. Saatvakuutusyhtiöryhmä, yhdestä paikasta kaikki vaikuttamisen palvelut: markkinointija brändistraFennia Varainhoito Oy. Ryhmä tarjoaa yrityksille, yrittäjille ja kotitalouksille kaikki niiden tarvitsemat vakuutus- sekä varainhoitegian, kansainvälistymisstrategian, mainonnan, digitaaliset ratkaisut, jakelutiemarkkinoinnin, asiakkuusmarkkinoinnin, 41 topalvelut. ja Haluamme palvella ensiluokkaisesti ja yhdessä teemme tulosta parhaakseen. viestinnän markkinointi PR:n,asiakkaitamme designkonseptit, pakkaussuunnittelun, tuotannon, johdonheidän konsultoinnin ja henkilöstön valmennukset. SEK on osa Pohjoismaiden suurinta perheomisteista markkinointija konsultointipalveluja tarjoavaa Salomaa Groupia.

ONKO SUOMELLA

PALLO

HALLUSSA?

GLOBAALI NÄKÖKULMA MENESTYKSEEN, TYÖHÖN JA TALOUTEEN

SuomiAreena 18.7. klo 12.15 Porin teatterissa. Tietokirjailija Lenita Airiston tiukkaan tenttiin 18. heinäkuuta Maikkarin SuomiAreenassa ovat uskaltautuneet professori Vesa Puttonen (Aalto-yliopisto), toimitusjohtaja Marjo Miettinen (EM Group), toimitusjohtaja Mauri Tommila (DigiEcoCity), johtaja Matti Apunen (Eva), vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet ja europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari. Tinkimättömän puheenjohtajan johdolla vaaditaan näkemyksiä muunmuassa seuraaviin väitteisiin: - Keskinkertaisuus ei tuo voittoa globaaleilla talousmarkkinoilla. - Uhkakuva: Yritykset pakenevat Suomesta. Työpaikat siirtyvät ulkomaille. Tulevissa vaaleissa menestyjät äänestävät jaloillaan. - Ilman tämänpäivän teollista tuotantoa meillä ei ole huomispäivän menestystuotteita. - Suomeen tarvitaan osaajia myös ulkomailta - Yhteistyöprojekteja pohjoiselta jäämereltä Saharan aavikoille. - Nyt tarvitsemme vapaata ideointia, luovuutta ja rohkeita irtiottoja!

Perheyritysten liiton, PPrizztechin ja Suomen Yrittäjänaisten Keskusliiton yhteistyönä järjestämän paneelin armottomina kommentaattoreina esiintyvät toimitusjohtaja Matti Vanhanen (Perheyritysten liitto), toitusjohtaja Heli Järvinen (Suomen Yrittäjänaisten keskusliitto) ja toimitusjohtaja Jali Prihti (Sampo-Rosenlew). Suomella pitää olla pallo hallussa.

PERHEYRITYSTEN LIITTO

TULOSSA Perheyrityksen omistajuus ja hallitustyö –valmennus 1. jakso

Omistajastrategia

27.-28.9.2012 2. jakso

Hallitustyö

21.-2.11.2012

Perheyritysten liitto järjestää yhdessä Boardmanin kanssa Perheyrityksen omistajuus ja hallitustyö -valmennusohjelman. Sen tavoitteena on syventää perheyritysten omistajien ja hallitusten jäsenten ymmärrystä omistajastrategiasta ja hallitustyöstä. Ohjelma on räätälöity perheyritysten nykyisille ja tuleville omistajille ja hallituksen jäsenille. Ohjelma tarjoaa mahdollisuuden tutustua ja verkostoitua muiden perheyritysten omistajiin ja hallituksen jäseniin sekä jakaa kokemuksia saman taustan omaavien kanssa. Valmennusohjelman tavoitteena on ›› auttaa muodostamaan omistajastrategia ›› selkeyttää omistajien eri rooleja ›› lisätä tietoutta päätöksentekoketjun vastuista ja velvollisuuksista ›› antaa eväitä hallituksen ja johdon yhteistyöhön ›› syventää osaamista hallituksen ja johdon valinnasta ja palkitsemisesta ›› kehittää hallituksen arviointia Valmennusohjelmaa elävöittävät erilaiset työskentelymuodot: asiantuntijaluentoja täydentävät keskustelut, ryhmätyöt ja perheyritys-esimerkit. Osallistujille jaetaan myös aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Ensimmäistä jaksoa isännöi PL:n yhteistyöyrityksistä PWC ja toista jaksoa Roschier Asianajotoimisto. He tuovat oman erityisosaamisensa päivän teemaan.

Tietoa Perheyritysten liitosta

erheyritysten liiton elämäntehtävänä on edistää suomalaisten perheyritysten toimintaedellytyksiä ja vastuullista omistajuutta, erityisenä tavoitteena yritystoiminnan jatkuvuuden turvaaminen. Perheyritysten liitto on suomalaisten perheyritysten vuorovaikutusverkosto, edunvalvontaorganisaatio sekä asiantuntija- ja valmennusjärjestö. Perheyritysten liitossa muodostetaan perheyritysten tahtotila.

Perheyritysten liitto • järjestää seminaareja ja valmennusta • valvoo jäsenyritystensä etuja omistajuuskysymyksissä • ylläpitää yhteyksiä elinkeinoelämän järjestöihin ja muihin kotimaisiin ja kansainvälisiin yhteistyöorganisaatioihin • edistää jäsentensä vuorovaikutusta • edistää perheyritystutkimusta

Perheyritysten liiton arvot

Luottamus

Liitossa jäsenet voivat luottamuksella ja turvallisin mielin jakaa kokemuksiaan perheyrittäjyydestä. Liitto myös antaa luotettavaa tietoa perheyrityksistä. Luottamus on avoimen kokemusten vaihdon perusedellytys.

Avoimuus

Avoimuudella tarkoitamme aktiivista ja avointa vuorovaikutusta jäsenten välillä, mutta myös liiton suhdetta toimintaympäristöönsä. Perheyritykset ovat koko kansaa koskettava asia.

Perhekeskeisyys

Liitto korostaa perheen arvoja ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Perheyritysyhteisö koostuu omistajista, perheen jäsenistä, sukulaisista, yrityksen johdosta, henkilöstöstä, yhteistyökumppaneista ja ystävistä.

Jatkuvuus

Liitto pyrkii proaktiivisella toiminnallaan pitkäjänteisyyteen ja jatkuvuuteen aivan kuten jäsenyrityksensäkin. Jatkuvuus luo luottamusta myös liiton ulkoisiin sidos ryhmiin.

Liittoon kuuluu yli 400 jäsenyritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 29 miljardia euroa ja jotka työllistävät liki 150 000 henkilöä.

Työ luo TyöTä Perheyritysten liiton yhteiskuntavastuun teema vuonna 2012 on työ. Omistajuudella ja työllisyydellä on kohtalonyhteys. Suomi ei selviydy ilman työllistävää pääomaa. Omistajuus on kansallinen resurssi, joka takaa Suomen selviytymisen. Huolehditaan yhdessä siitä, että Suomessa kannattaa jatkossakin tehdä työtä, työllistää ja jatkaa perheyritystoimintaa. 44