Perheyritys 1/2012 by Perheyritysten liitto

Perhe yritys Perheyritysten liitto ry

1 • 2012

100-vuotias:

Heinon tukun tarina Sivu 18

PL:n uusi puheenjohtaja

Pekka Laitinen: Luottamus ja pitkäjänteisyys tuottavat tulosta

Hanke:

Perheyritykset tarjoavat kymppiluokkalaisille kesätöitä Sivu 14

Sivu 4

Talviakatemia keräsi Nextit Pyhälle. s. 26-29

3 4 7 8 14 16 18 24 26 30 32 38

Yritystoiminta ja ihmisoikeudet. s. 32-33

Pääkirjoitus. Pekka Laitinen puhuu perheestä, yrityksestä, säästä ja edunvalvonnasta.

Smartumissa tähdätään ainutlaatuisuuteen. s. 8-12

Uudet jäsenet. Smartum on kasvuyritys ja perheyritys. Perheyritykset, Duudson ja työministeri löivät hynttyyt yhteen. Lyhyesti. Heinon tukku on muuttunut, mukautunut ja säilyttänyt. Uusi vaikuttaja: Perheyritysten liiton varapuheenjohtaja Satu Wrede. Talviakatemia pitää kokea.

JULKAISIJA Perheyritysten liitto ry Museokatu 8 A 4, 00100 Helsinki s-posti: jasenpalvelu@perheyritystenliitto.fi verkkosivut: www.perheyritystenliitto.fi PÄÄTOIMITTAJA Eveliina Talvitie TÄTÄ NUMEROA OVAT AVUSTANEET Mikko Pellinen, Tapio Neva ja Hanna Ojanpää OSOITTEENMUUTOKSET jasenpalvelu@perheyritystenliitto.fi

Matti Vanhanen: Oman pääoman ja kotimaisen työn liitto.

TAITTO Emma Hyökyvaara

Järjestöjohtajat tentissä: Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kristiina Kouros.

PAINOPAIKKA Esa print Oy, Lahti

Perheyritysten liiton toimiston väki esittäytyy.

ISSN-TUNNUS 1795-8075

YHTEISTYÖKUMPPANIT CapMan Oyj, Eera, Fennia, Finnvera Oyj, Kauppalehti, Pohjola, PwC, Roschier, SEK 2

Painotuote

Pääkirjoitus

Perheyrityksillä on odottamattomia keinoja Ilmassa on epävarmuutta. Etelä-Euroopassa voitaneen puhua pelosta tai jossain tapauksissa jopa kauhusta. Epävarmuus on levinnyt Euroopassa sekä yksilöihin että yrityksiin. Yrityksissä on vaikeaa suunnitella tulevaisuutta, koska muutokset ovat nopeita ja näkymä jokseenkin synkeä. Odottamattoman kohtaamiseen tarttuu yhteistyökumppanimme Eeran selvitys, jota esitellään sivulla 17. Perheyrityksillä on selvityksestä julkaistun raportin mukaan odottamattomaan varauduttaessa käytössään ”kapeahko keinovalikoima”. Varautuminen odottamattomaan sisältää toisaalta eräänlaisen paradoksin. Jos osaa johonkin varautua, voiko sitä enää kutsua odottamattomaksi? Oma tieteellisesti todistamaton, puhtaasti intuitioon nojaava tuntumani on, että perheyritysten dna:ssa on jotain sellaista, minkä avulla ne selviävät mitä vaikeimmista tilanteista. Ja mitä vanhempi yritys sitä enemmän todennäköisesti vaikeita tilanteita on selätetty. Liiton satavuotiaitten yritysten verkostosta esittelyyn on tässä lehdessä nostettu Heinon tukku (s. 18). Toimitusjohtaja Petri Heino kertoo, miten yritys aikoinaan lähti laajentumaan Viroon. Idea todettiin sittemmin harha-askeleeksi, ja päätettiin keskittyä kotimaahan. Omaan kotikoloon asettuminen ei välttämättä kuulosta siltä kaikkein ajanmukaisimmalta, mutta on ollut Heinon tukun tapauksessa ilmeisen viisas päätös. Joskus on hyvä ottaa käyttöön yleisesti suositellun keinovalikoiman ulkopuolelta se itselle parhaiten soveltuva. Smartum on hyödyntänyt menestymisen keinoista erityisesti muutosta. Hallituksen puheenjohtaja Jarmo Hyökyvaara pohtii (s. 9) kasvuyrittäjyyden ja perheyrittäjyyden eroja. Perheyrittäjillä keskiössä on jatkuvuus, kasvuyrittäjillä irtautuminen. Smartum on yhdistänyt nämä kaksi. -Meidän lähtökohtamme on ollut rakentaa jotain ainutlaatuista ja viedä sitä itse eteenpäin. Jossain vaiheessa yrityksen täytyy olla valmis muuttumaan, jos kokonaisuus niin vaatii, Hyökyvaara toteaa. Aiemmin mainitussa Eeran raportissa todetaan niin ikään, että Perheyrityksissä piilee kansallisesti merkittävä kasvu- ja työllistämispotentiaali. Tähän potentiaaliin keskittyy myös Perheyritysten liiton vuoden 2012 yhteiskuntavastuun teema (s. 14), joka on tiivistetty lauseeseen Työ luo työtä. Osana teemavuotta perheyritykset työllistävät kymppiluokkalaisia www.kympinkesatyot.fi. Hankkeen suojelijoiksi lupautuivat työministeri Lauri Ihalainen ja Jukka ”Duudson” Hilden. Mielestäni he ovat aika odottamaton kaksikko ja sopivat näin ollen oikein hyvin perheyritysten projektin kasvoiksi. Uusiin odottamattomuuksiin valmistautuessa voi vaikkapa makustella Hildenin tokaisua: Mikään ei oo mahrootonta, silloin kun tarpeeksi tekee töitä. Ja tämähän perheyrityksissä tunnetusti osataan.

Eveliina Talvitie

Perheyritysten liiton tuore puheenjohtaja Pekka Laitinen pitää perheyritysten edunvalvontajärjestöä sydämen asiana.

Teksti: Eveliina Talvitie KUVA: ida pimenoff

Pekka Laitinen: Nyt on tärkeää vetää yhtä köyttä Perheyritysten edunvalvontajärjestö on tuoreelle puheenjohtajalle sydämen asia.

Pekka Laitisen yritys Varova liittyi Perheyritysten liiton jäseneksi vuonna 2001. Tammikuun 2012 alusta liiton puheenjohtajana toiminut Laitinen haluaa palata vieläkin lämmöllä tapaan, jolla hänet uutena jäsenenä kymmenen vuotta sitten otettiin vastaan. Uudelle tulokkaalle pistettiin rintaan Uusi jäsen -merkki ja hänet esiteltiin muille. -Toivoisin, että kaikki jäsenet saisivat tällaisen startin. Perheyritysten liiton toiminnassa mukana olevilla on sydän mukana. Näin saadaan aineksia oman omistajasuhteen rakentamiseen. Laitinen ylistää liiton perustajien Peter Fazerin ja Krister Ahlströmin fiksuutta. Ovet avattiin suomalaiseen tasa-arvoiseen ja lämminhenkiseen tapaan kaikille perheyrityksille. Tämä mutkaton ja välitön ilmapiiri on Laitisen mukaan säilynyt Perheyritysten liiton voimavarana edelleen. -Kaikenlaista perheyrittämistä ja perheomistamista kannustetaan. Liiton tilaisuuksissa saattaa olla kolmekin sukupolvea mukana. Ei tällaista näe tai koe missään muualla.

Luottamus tapissa

Säätila vaihtelee

Laitinen on Perheyritysten liiton jäsenenä kiertänyt ahkerasti myös Family Business Network Internationalin maailmankonferensseja. Osallistuminen Amsterdamin, Berliinin, Delhin ja viimeisimpänä Singaporen konferenssiin on tuonut perheyrittäjyyteen ja järjestötoimintaan kansainvälistä perspektiiviä. Samalla on selvinnyt, että Perheyritysten liiton toiminta on ulkomaalaisiin vastaaviin järjestöihin verrattuna hyvin organisoitunutta ja erityisen yhteiskunnallista.

Laitinen kuvailee tämänhetkistä yhteiskunnallista ilmapiiriä edunvalvontajärjestön puheenjohtajan kannalta kuin säätilaksi, joka vaihtelevuutensa takia on hankala pukeutujalle.

Suomalaisessa elinkeinoelämän järjestökentässä Laitinen puolestaan näkee PL:n vahvuudet sen tarkasti rajatussa näkökulmassa. Perheyritysten liitto keskittyy omistajuuteen, mitä ei tee mikään muu elinkeinoelämän järjestöistä. Myös liitolle kirjatut arvot kirkastavat sen tehtävää. -Muut järjestöt eivät puhu jatkuvuudesta ja perhekeskeisyydestä. Myös luottamus on täällä ihan tapissa. Jäsenet uskaltavat puhua esimerkiksi sukupolvenvaihdokseen liittyvistä epäröinneistään. Kaikilla on sisäinen luottamus siihen, että liiton tilaisuuksissa voi kertoa omia hyvinkin kipeitä tarinoitaan avoimesti. Ja kuulijat saavat samalla arvokasta oppia käytännön esimerkkien kautta.

-On päätettävä, lähdetäänkö raskaasti myrskyyn ja tuiskuun varustautuneena. Siinä tapauksessa saattaa käydä niin, että hikikarpalot valuvat ja ollaan pulassa liian raskaissa vaatteissa. Laitinen korostaa, että edunvalvonnassa on osattava ennakoida seuraava säätila. Hän uskoo vakaasti, että perheyrityksissä osataan tulkita toimintaympäristöä rakentavalla tavalla. -On maltettava mielensä ja tehtävä pitkäjänteisiä päätöksiä. Ei pidä sortua siihen, että ollaan poteroissa ja pidetään omista käsityksistä kiinni silmittömän tiukasti.

Maltillinen tarkkailija Uusi puheenjohtaja kertoo arvostavansa sitä, mitä liitossa on saatu aikaan. Sen päälle voidaan hänen mielestään rakentaa uutta. Laitinen ei ole ”ensimmäisenä vuotena laittamassa kaikkea uusiksi”. Hän myös varoo asettamasta tavoitteita, jotka eivät tähän aikaan ole mahdollisia saavuttaa.

? Pekka Laitinen

›› Vuodesta 1981 Varova Oy:ssä huolitsijana, huolintapäällikkönä, hallintojohtajana ja toimitusjohtajana, hallituksen jäsen 1975–2009 ›› 2. sukupolvi ›› Naimisissa, kaksi aikuista lasta ›› Harrastukset: metsästys, Suomen luonto, kuntoliikunta ja lentäminen.

On tarkkailtava säätä ja haisteltava, mistä suunnasta milloinkin tuulee. -Pääpointti on, että vedetään yhtä köyttä ja ollaan mahdollisimman yksituumaisia. Se ei ole helppoa, mutta kannattaa. On oltava samassa juonessa johdonmukaisesti. Tähän perheyrityksistä koostuvassa järjestössä kyetään. -Luotan siihen, että perheyrityksillä on se 25 vuoden kvartaali eli näkemystä pidemmälle. Kun on kärsivällisyyttä, joka vuosi ei tarvitse rikkoa ennätyksiä. Lopulta olemme askeleen edellä, koska osaamme aidosti katsoa tulevaisuuteen. Erityistä iloa Laitisille tuottaa liiton Next generation -toiminta, jonka hän näkee kehittyneen viime vuosina huikeasti. Rukalla järjestetty Kansainvälinen Talviakatemia muutama vuosi sitten oli tästä hieno esimerkki. -Muutamat nuoren polven tyypit ovat laittaneet itsensä täysillä likoon. Sata nuorta eri puolilta maailmaa Suomeen kerännyt tapahtuma osoitti, miten hyvää tulosta tulee, kun sydän on mukana.

Puheenjohtaja puhuu perheestä ja yrityksestä ”Tapasin vaimoni Iiun jo teini-iässä, alle 15-vuotiaana. En muista, miten monta kertaa seurustelimme, erosimme ja ryhdyimme kavereiksi. Rakastavaisia olemme olleet kerran ja olemme edelleen. Tässä elämänvaiheessa perhe on oikeastaan minä ja vaimoni. Pojillamme alkaa olla omat perheet. Vanhempani asuvat maalla, ja käyn heidän luonaan pari kertaa kuukaudessa. Toisaalta meitä on kolme sukupolvea, joka on enemmän kuin yksi perhe. Perheyrityksessä on tärkeintä sama kuin Perheyritysten liitossakin. Arvoista ensimmäinen eli jatkuvuus, joka tuo mahdollisuuden kehittää yritystä pitkäjänteisesti. Tietysti toivon, että Varova jatkuu perheyrityksenä, se on tahtotilani. Jatkajat sitten muodostavat omansa, joka tuskin silti poikkeaa omastani. Eihän omena tunnetusti putoa kauas puusta. Varovan vahvuus on juuri perheessä ja omistajuudessa. Laitisen perhe omista-

jana takaa työpaikan turvallisuuden. Jatkuvuuden takeena puolestaan on se, talous pidetään sellaisena, että yritys kestää pienet taantumat ja notkahdukset. Varovan arvoihin on kirjattu, että yritys tarjoaa henkilöstölle turvallisen ja kehittävän työn. Yrityksessä on pitkiä työsuhteita. Peräti 46 prosenttia työntekijöistä on ollut talossa yli 10 vuotta. Ikäjakauma on kuitenkin sopiva, koska eläkkeelle jää pari ihmistä vuodessa. Sitoutumisen aste on korkea. Tämä panee nostamaan omistajankin rimaa. Kun työntekijöillä on mahdollisuus oppia ja kehittyä, heidän mielenkiintonsa pysyy. Panostamme urien kehittämiseen talon sisällä. Näin osaaminen pysyy ja palvelut jalostuvat. Kaikki hyötyvät. Henkilöstön vähentäminen on keinoista viimeisin. Sitä ei ole tarvinnut tehdä 10 vuoteen eikä tarvitse toivottavasti jatkossakaan.”

Uudet jäsenet Vahanen International Oy

Mega Elektroniikka Oy

Panostaja Oyj

Perustettu: 1955 Toimiala: Suunnittelupalvelut Liikevaihto: 31,2 Meur Henkilöstö: 425 Omistajasuku: Vahanen Kotipaikka: Espoo

Perustettu: 1983 Toimiala: Lääketieteellinen teknologia 3 (4) Liikevaihto: 2,4 Meur Henkilöstö: 17 Omistajasuku: Remes Kotipaikka: Kuopio

Länsilinjat Oy

A&S Ravintolat / Oy Russian Room Ltd

Perustettu: 1985 Toimiala: monialayhtiö Liikevaihto: 160 Meur Henkilöstö: 1000 Omistajasuku: Koskenkorva, eläkevakuuttajat, johtoryhmä Kotipaikka: Tampere

Perustettu: 1939 Toimiala: linja-autoliikenne Liikevaihto: 14,8 Meur Henkilöstö: 180 Omistajasuku: Penttilä, Vesala Kotipaikka: Tampere

Perustettu: 1993 Toimiala: hotelli- ja ravintolapalvelut Liikevaihto: 8,5 Meur Henkilöstö: 90 Omistajasuku: Tainio Kotipaikka: Helsinki

Junttan Perustettu: 1976 Toimiala: Maanrakennuskoneet Liikevaihto: 36 Meur Henkilöstö: 115 Omistajasuku: Brotherus ja Heinonen Kotipaikka: Kuopio

Sähkökonekorjaus Pursiainen Oy Perustettu: 1976 Toimiala: Sähkökonekorjaamo Liikevaihto: 1,5 Meur Henkilöstö: 10 Omistajasuku: Pursiainen Kotipaikka: Kuopio

Smartumia kehitetään sisarusten voimin: Takana vasemmalla Sari Hyökyvaara ja Maarit Hannula. Edessa vasemmalla Jarmo Hyökyvaara ja Jorma Hyökyvaara

Teksti: Hanna Ojanpää Kuvat: Pekka Sipola

Missiona

MUUTOS Jyväskyläläisen sisarusparven Smartum on liikuttanut ja sivistänyt suomalaisia jo pian 16 vuoden ajan. Pienestä lähtenyt yrittäminen on vuosien varrella muuttunut omistajuudeksi ja yhteiskunnalliseksi vaikuttamiseksi.

martumin historia juontaa veljesten, Jarmo ja Jorma Hyökyvaaran, kotikaupunkiin Jyväskylään. Urheilulliset pojat kolusivat lapsuutensa aikana kaupungin kaikki juoksupolut ja hiihtonyppylät. Liikunnasta tuli kummallekin myös ammatti: Jarmo ryhtyi kuntosaliyrittäjäksi Helsinkiin, Jorma jäi Keski-Suomeen.

helppo yhtyä: hyväkuntoinen työntekijä tekee yritykselle parempaa tulosta, mistä lopulta hyötyy koko yhteiskunta. Haaste ratkaistiin lounasseteleillä. Jos ruokaa voi ostaa työnantajan myöntämällä lounassetelillä, sama pitää onnistua myös kun kyse on liikunnasta. Näin kävi ja syntyi liikuntaseteli.

– Kuntosaliyrittäjän oma liikuntapaikkahan on maailman napa. Se pisti myös meidät miettimään, kuinka voisimme erottua muista. Pohdimme, että jos saisimme yrityksiä asiakkaaksemme, käyttöaste nousisi huimasti. Siitä alkoi aktiivinen yrityksiin kohdistunut myyntityö, Jarmo muistelee.

Hyvästä fysiikasta ja Jyväskylän liikuntapaikkojen tuntemuksesta oli apua, kun myyntityö todenteolla käynnistyi vuonna 1996. Yrityskäynnit tapahtuivat pääosin jalkapatikalla ja vuoden lopulla mukana oli jo 16 liikuntapaikkaa.

Pian alkoi kuitenkin tulla viestiä, että yksi kuntosali ei riitä täyttämään kaikkien toiveita: yrityksen henkilökunnasta yksi haluaa jumpata, toinen uida, yksi asuu keskustassa, toinen lähikunnassa. Edes hinta ei vaikuttanut yrityksien hankintapäätökseen. Yrityspäättäjien hiljainen viesti kertoi tarpeesta, mihin markkinoilla ei ollut valmista ratkaisua. Samoihin aikoihin lehdet hokivat, kuinka yritysten on tuettava henkilökuntansa jaksamista. Tähän kuntosaliyrittäjän oli

liikuntaetu palkkaa vai verovapaa henkilökuntaetu, Jorma muistelee. Seuraavan kolmen vuoden aikana oli pakko todistaa oma näkemys oikeaksi. Historia on sittemmin opettanut, että päättäjäyhteydet tulee pitää kunnossa.

Verokarhun tiukka syli

– Meillä oli aina ollut käsitys, että teemme asioita, joilla on merkitystä. Nyt huomasimme kiertävämme kansanedustajien ja päättäjien luona todistelemassa, että emme tee mitään väärää. Tulen loppuelämäni muistamaan sen päivän, kun puhelin soi ja meille kerrottiin, että huoli on poistumassa päiväjärjestyksestä, Jarmo huokaa.

Yritys sai toimia rauhassa käyttäjämäärän ja tulovirtojen ollessa vielä kohtuullisia. Sitä mukaa, kun paikkakuntia ja kuluttajia tuli lisää, myös veroviranomaisten kiinnostus toimintamallia kohtaan kasvoi.

Tuloverolakiin muutos kirjautui loppuvuodesta 2003 ja liikuntasetelit tulivat käyttäjilleen verovapaiksi 2004 alusta lukien. Se oli Smartumille käänteentekevä hetki.

– Ensimmäisen kerran verottaja lähestyi meitä vuonna 2000. Erityistilintarkastuksessa jokainen lasku ja tosite käännettiin läpi. Selkeän lainsäädännön puuttuessa ongelmaksi nousi, että toimintaamme pystyi kukin tulkitsemaan omien käsitystensä mukaisesti. Iso kysymys oli, onko

– Vaimoni Pia jäi pois toimitusjohtajan paikalta ja otin vuorostani yhtiön vetovastuun. Painopiste siirtyi markkinointiin ja edessä olivat voimakkaat kasvun vuodet, toimitusjohtajana vuodet 2003– 2005 toiminut Jarmo kertoo.

Perhe ON paras Suomea mentiin ristiin rastiin. Henkilökunnan määrä kasvoi ja eteen tuli sekin päivä, jolloin Jarmo siirsi paikkansa silloiselle varatoimitusjohtaja Hanna Suorannalle. Veljesten setä, Halti Oy:n perustaja Juhani Hyökyvaara aloitti hallituksen puheenjohtajana. – Tarjosimme hänelle menestyksekkään oman yrittäjäuran jälkeen kevennetyn polun kohti ansaittuja eläkepäiviä ja me saimme vastineeksi hallitustyöhön todellisen ammattilaisen. Tähän saakkahan me olimme itse istuneet kahdella pallilla, operatiivisessa toiminnassa ja hallituksessa. Nyt meidän täytyi opetella luopumaan ja luottamaan siihen, mitä muut tekevät. Se oli valtava muutos, Jarmo myöntää. Myös yrityksen tuoteperhe ensimmäisen kerran.

kasvoi

– Olemme aina olleet kiitollisia ja riippuvaisia asiakaspalautteesta. Kun aloimme saada viestiä, että kulttuurinharrastajat

kokivat jäävänsä liikkujien jalkoihin, päätimme laajentaa tuotevalikoimaamme. Kulttuuriseteli oli loppujen lopuksi vain luonnollinen jatke liikuntasetelille. Yrityksen maine kasvoi samaa vauhtia tuloksen kanssa. Seinälle alkoi ilmestyä kunnianosoituksia innovatiivisuudesta, eettisestä johtajuudesta ja kasvuyrittäjyydestä. Arvotukset otettiin nöyrästi vastaan, mutta… – Olen monesti miettinyt, että olisimme tarvinneet julkista tunnustusta jo paljon aiemmin. Silloin, kun todella raivasimme tietä innovaatiollemme, julkinen hyväksyntä puuttui. Mutta niinhän se menee, että menestys seuraa menestystä, Jarmo toteaa. Kuvio pysyi rauhallisena seuraavan kolmen vuoden syklin. Perheen voimavaroja tarvittiin uudemman kerran, kun toimitusjohtajan vaihto tuli yllättäen eteen.

puolelta. Tämä ratkaisu olisi jättänyt henkilökunnan epätietoisuuteen tulevasta johtajasta kesän ajaksi, mitä emme pitäneet toivottavana. Tässä lähtökohdassa ymmärsimme, että lähellämme oli yrityksen hyvin tunteva ja uusille haasteille avoin henkilö hallituksessa, eli sisaremme Maarit. Päätös oli lopulta hyvin luonteva, Jarmo kertoo. Kolmen vuoden takaista aikaa nykyinen toimitusjohtaja, Maarit Hannula, muistelee nyt jo nauraen. – Pojat antoivat minulle vuorokauden miettimisaikaa. Henkilökunta otti tiedon lämmöllä vastaan ja pian Maarit sai kaikilta sataprosenttisen tuen. Sisarten rooli yrityksessä kasvoi sittemmin, kun Sari Hyökyvaara tuli hallituksen jäseneksi vuonna 2008.

Aikamme vitsaus – Meillä olisi ollut vaihtoehtona lähteä etsimään uutta toimitusjohtajaa ulko-

Yrityksen perustaminen ja toiminnan vakiinnuttaminen olivat vieneet veljek-

! Smartum Oy

›› Perustettu vuonna 1995 ›› Työntekijöitä 30 ›› Liikevaihto 50,2 miljoonaa euroa vuonna 2010 ›› Liikuntaseteli, Liikunta- ja kulttuuriseteli, Smartum saldo, Smartum palveluseteli ›› Maksuvälineillä voi harrastaa yli 4 500 liikunta- ja kulttuuripaikassa yli 300 paikkakunnalla ›› Smartum palveluseteli on maksuväline kuntien sosiaali- ja terveyspalveluihin. Järjestelmä on käytössä 30 kunnassa kattaen 800 000 asukasta. ›› Yritys siirtyy uusiin toimitiloihin keväällä 2012.

siltä kaiken liikenevän ajan kymmenen vuoden ajaksi. Liikunnalliset nuoret miehet huomasivat tulleensa keski-ikäisiksi. – On lähes häpeällistä myöntää, että vuosikymmenen ajaksi liikunta jäi elämästäni täysin pois. Tässä ilmiössä on kuitenkin kyse paljon suuremmasta huolenaiheesta kuin omasta kuntoindeksistä. Työelämä vaatii ihmisiltä nykyään aivan liian suuria uhrauksia. Toisaalta työ on aina toimiva selite, jos aika ei muka riitä itsensä huolehtimiselle. Erityisen huolestunut olen yrittäjistä, sillä yrittäjähän ei sairasta, väsy eikä tarvitse juuri lomaakaan, Jorma toteaa. Jarmo menee vielä pidemmälle. – Työurien pidentäminen on tulevaisuudessa väistämätöntä. Mutta työntekijöiltä ei voi odottaa venymistä, jos taustalla on jatkuva riittämättömyyden tunne. Me haluamme oman panoksemme turvin olla vaikuttamassa siihen yhteiskunnalliseen kulttuurimuutok-

Jarmo Hyövaara pyrkii aina ainutlaatuisuuteen. Keskellä tytär Emma Hyökyvaara.

seen, jonka avulla työpaikoista tulisi inhimillisempiä. Yhteiskunnalle, meille veronmaksajille, tulee paljon edullisemmaksi pitää työntekijöistään huolta kuin maksaa sairauspoissaoloista aiheutuvia kuluja.

Yrittäjyyden monet kasvot Jarmo Hyökyvaaralle Smartum edustaa sekä kasvuyrittäjyyttä että omistajuutta. Samaa asiaa ne eivät kuitenkaan tarkoita. – Toimin aktiivisesti sekä perheyrittäjyyden että kasvuyritysten puolesta. Näiden kahden välissä on kuitenkin suuri kuilu. Ero näkyy pitkälti siinä, että perheyrittäjillä omistajuus ja jatkuvuus ovat keskiössä, kasvuyrittäjillä irtautuminen tietyn pisteen saavutettuaan. Meidän lähtökohta on ollut rakentaa jotain ainutlaatuista ja viedä sitä itse eteenpäin. Perusajatuksena ei ole luopua siitä, vaikka ymmärrämmekin realiteetit: jossain vaiheessa yrityksen täytyy olla valmis muuttumaan, jos kokonaisuus niin vaatii, Jarmo kuvailee.

Omistajaveljekset tottuivat yrityksen alkuvuosina tekemään kaiken itse. Toimintaa ajoi vahva visio, mutta aikaa ei jäänyt suunnitelmallisuudelle. Viime vuonna yrityksessä aloitettiin kasvuhaasteisiin vastaava rakennemuutos. Uusi organisaatio astui voimaan 1.1.2012. Jatkossa konsernin emoyhtiönä toimii The Orange Company Oy, joka keskittyy sisäisiin konsernipalveluihin ja rahoitukseen. Varsinaista liiketoimintaa harjoitetaan tytäryhtiöissä. Smartum Oy vastaa jatkossakin kohdennettujen kannusteiden liiketoiminnasta eli tutuksi tulleista liikunta- ja kulttuuriseteleistä sekä julkisen sektorin palveluseteleistä. -Järjestelyn avulla voimme jatkossa kehittää vahvaa osaamista kohdennettujen kannusteiden saralla. Pystymme myös aiempaa ketterämmin reagoimaan mahdollisiin syvempiin palvelutarvemuutoksiin, Jarmo kertoo tyytyväisenä miehenä.

Perheyrityksessä perheen ja yrityksen asiat limittyvät. Emma on tätinsä Maaritin lapsen kummi.

Kolmas aalto Emma Hyökyvaara edustaa Smartumin tarinassa uutta sukupolvea, hän on perustajaveljeksistä Jarmon vanhin tytär. – Meille lapsille yrittäjyys on sisäistetty salakavalasti. Olemme pienestä pitäen siskojeni Annin ja Idan kanssa tehneet hanttihommia Smartumissa, mutta sen kummemmin meitä ei ole kasvatettu yrittäjä-henkeen. Nyt, kun olen itse työelämässä, huomaan etten osaa sanoa työtehtäville ”ei”. Ehkä se on perua työmoraalista, mikä on kuin huomaamatta siirtynyt vanhemmiltani verenperintönä, Emma kertoo. Emma on koulutukseltaan graafinen suunnittelija. Työpöytä löytyy Perheyritysten liiton toimistosta. – Olen työni kautta päässyt tutustumaan liiton toimistoon myös kaksoisroolini näkökulmasta, nyt vuoden verran Nexttyöryhmän jäsenenä toiminut Emma kertoo.

Myös Smartumissa uusi sukupolvi on huomioitu. Sisaruksilla on yhteensä kahdeksan lasta, heistä viisi on täysikäisiä - ja kaikki tyttöjä. – Heräsimme yrityksemme jatkuvuuden turvaamiseen toden teolla siinä vaiheessa, kun Jarmon ja Jorman lapset alkoivat lähestyä täysi-ikäisyyttä. Sen seurauksena aloitimme viime vuonna Smartumin sisällä oman next-toimintamme, Sari Hyökyvaara toteaa. – Meillähän käytännössä ensimmäinen aalto tapahtui jo, kun siskoni Maarit tuli Smartumin hallitukseen vuonna 2003. Ikäero vanhimman veljen ja nuorimman sisaren välillä on 15 vuotta, joten me tavallaan edustamme toista sukupolvea. Sari on itse hyvinvointialalla yrittäjänä ja ollut Smartumin hallituksessa vuodesta 2008 lähtien. Hän on myös aktiivisesti osallistunut liiton Next-toimintaan ja osin sieltä ammentanut eväitä perheen omien nuorten avuksi.

– Haluamme innostaa ja valmentaa nuorta polvea, auttaa oman roolin löytymisessä ja antaa hyvän lähtökohdan omaksua omistajuutta sekä tuoda esille eri vaihtoehtoja käsitellä sitä. Ketään ei painosteta jatkamaan perheyrityksessä, halu pitää syntyä jokaisesta itsestään. Vastuullisena omistajana voi kuitenkin toimia muissakin rooleissa kuin operatiivisessa toiminnassa tai hallitusjäsenenä. – Meitä serkuksia tuskin laitetaan riviin seuraavaa toimitusjohtajaa haettaessa, Emma kuittaa. Jarmo-isä muistuttaa, että Emma jo pienenä tyttönä vannotti, että hänestä ei tule yrittäjää. Jälkikäteen lausuma on tulkittu joko niin, että hän näki yrittäjyyden liian läheltä tai että muusta työnteon mallista hänellä ei ollut tietoa. Niin tai näin, tulevaisuuden toiveissa hänellä siintää oma kahvila. – Toimintasuunnitelma on jo valmiina ja isän opetukset ”sijainti, sijainti, sijainti” muistissa, Emma huokaa sitä oikeaa paikkaa odotellessa.

1933

1973

Epävarma aika voi olla juuri oikea aika. 1990

2012

Kun on reilusti yli 100 vuoden ajan katsonut maailmaa suomalaisten yritysten vakaana kumppanina, tietää että herkullisimmat saagat saavat alkunsa silloin kun muut empivät. Tärkeintä on tietää mitä tekee, kenen kanssa ja milloin. Monelle oikea hetki on juuri nyt.

CapMan – Muutoksen ja kasvun mahdollistaja CapMan on Pohjoismaiden ja Venäjän johtavia pääomasijoittajia. Jo 20 vuoden ajan CapMan on ollut mukana kehittämässä useita yrityksiä luomalla niille pysyvää ja pitkäjänteistä lisäarvoa kasvun, kannattavuuden parantamisen sekä strategisen aseman vahvistamisen kautta. CapMan on ollut mukana kehittämässä mm. seuraavia perheyrityksiä: Junttan Oy, Karelia-Yhtymä Oyj, Lappset Group Oy, Matkatoimisto Oy Matka-Vekka, Royal-Ravintolat Oy, TeknikumYhtiöt Oy ja Tokmanni Oy. Toimintaamme ohjaavat CapManin arvot eli korkea moraali, sitoutuminen ja aktiivinen omistajuus. CapMan hallinnoi noin 3,3 miljardin euron pääomia rahastoissaan, ja sen neljä keskeistä sijoitusaluetta (CapMan Buyout, CapMan Russia, CapMan Public Market ja CapMan Real Estate) kattavat lähes kaikki toimialat Pohjoismaissa ja Venäjällä. Jokaisella sijoitusalueella on omat rahastot, ja niistä vastaa oma sijoitustiimi. Yhteensä CapManin palveluksessa on 130 ammattilaista Helsingissä, Tukholmassa, Oslossa, Moskovassa ja Luxemburgissa. www.capman.com

Helsinki l Tukholma l Oslo l Moskova l Luxemburg

Kympinkesätyöt 2012

– Duudson, työministeri ja perheyritykset löivät hynttyyt yhteen Perheyritysten liiton yhteiskuntavastuun teema vuonna 2012 on Työ luo työtä. Osana teemavuotta liitto on rakentanut hankkeen, jonka kautta liiton jäsenyritykset tarjoavat kesätyöpaikkoja peruskoulun kymppiluokan suorittaneille.

erheyritysten liiton Kesätöitä kymppiluokkaisille –hankkeen päämääränä on paitsi tarjota nuorelle kesätyöpaikka ja mahdollisuus tutustua työelämään myös kertoa yrittäjyydestä ja rohkaista häntä ammatinvalinnassa sekä jatkokoulutusta koskevissa pohdinnoissa. Kymppiluokkalaiset otetaan kesällä 2012 työtä tarjoavissa perheyrityksissä vastaan tosissaan. Yrityksen omistaja/ johtaja tapaa töihin tulevan heti alussa ja kertoo yrityksen historiasta, toimialasta sekä siitä, mitä hyvältä työntekijältä odotetaan. Tarkoituksena on saada kymppiluokkalainen kokemaan olonsa tervetulleeksi ja perehdyttää hänet yrityksen tarinaan. Tämä voi auttaa häntä luottamaan, että myös omalla tahtotilalla on merkitystä tulevaisuuden ja sen suunnittelemisen kannalta. -Hankkeemme tavoitteena on antaa nuorille mahdollisuus tutustua työn

kautta työelämään ja yrittäjyyteen. Samalla rohkaistaan heitä aktiiviseen ammatinvalintaan. Perheyritykset kantavat tässäkin asiassa vastuuta yli sukupolvien ja huolehtivat siitä, että Suomessa kannattaa tehdä työtä. Hankkeemme onnistuu, kun nuori hakeutuu kesätöihin, perheyritys osoittaa nuorelle mielekkäitä tehtäviä ja nuori suoriutuu tehtävistään hyvin. Työ luo työtä, summaa liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen.

Työministeri, Duudson, Yeskeskukset ja werkkosivut Hankkeen onnistumista ovat vahvistamassa eri puolilla Suomea toimivat Yeskeskukset (www.yes-keskus.fi) . Hanketta varten luotu verkkosivusto www.kympinkesätyöt.fi toimii linkkinä työtä etsivien kymppiluokkalaisten ja työtä tarjoavien perheyritysten välillä. Sivustolle on kerätty paitsi työtä tarjoavat yritykset myös esimerkiksi kymppiluokkaope-

tusta tarjoavien koulujen yhteystietoja ja ohjeita alaikäisen työllistämiseen.

Kympinkesätyöt 2012 – hankkeen suojelijat Kasvot hankkeelle ovat antaneet Jukka ”Duudson” Hilden ja työministeri Lauri Ihalainen.

Yhteiskuntatakuuministeri Ihalainen Työministeri Lauri Ihalainen (s. 1947 Pihtiputaalla) on koulutukseltaan kirvesmies. Elämänuransa hän on tehnyt ammattiyhdistysliikkeen parissa työskennellen 1970-luvulta lähtien eri tehtävissä SAK:ssa. Järjestön puheenjohtajana hän toimi vuosina 1990-2009. Hänellä on kaksi lasta. Ihalainen on nostanut nuorten syrjäytymisen estämisen ministerikautensa kärkihankkeeksi. Suomessa on lähes 60 000 15-29 -vuotiasta nuorta, jotka eivät opiskele tai käy töissä. Terveyden ja

Teksti: Eveliina Talvitie

Yritykset voivat liittyä hankkeeseen maaliskuun loppuun asti. Kuvassa maaliskuun alkuun mennessä mukaan ilmoittautuneet yritykset.

hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan 30 000 heistä on nyt vaarassa syrjäytyä pysyvästi. Ihalaisen asettama Nuorten yhteiskuntatakuu -työryhmä etsii ratkaisuja siihen, miten kaikille nuorille saadaan työelämässä tarvittavaa osaamista, miten tunnistetaan tuen tarve ja miten työvoimapalvelut saadaan kattamaan nuorten yhteiskuntatakuun haasteet. Työryhmä laatii myös esitykset työelämän kehittämiseksi niin, että työn merkitys nuorelle korostuu entisestään. - Työelämästä saatava kokemus on tärkeä nuoren itsetunnon rakentumisen kannalta. Elinkeinoelämälle nuoret ovat puolestaan merkittävä tulevaisuuden investointi. Kaikkien tulee nyt osallistua tulevaisuustalkoisiin. Perheyritysten hanke on todella tervetullut teko ja tuo tärkeän viestin yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Duudson kannustaa yrittämään Jukka Hilden (s. 1980 Seinäjoella) on mediapersoona ja kansainvälistäkin

menestystä keränneen Duudsonit – ryhmän jäsen. Duudsonien ympärille on rakennettu useita elokuvia ja tv-sarjoja, joista tuoreimpana Suomen televisiossa pyörii ”Duudsonit tuli taloon”. Kansainvälisessä levityksessä on nähty muun muassa ”The Dudesons”. Kouluaikoina Hilden kertoo olleensa ”hieman rasavilli ja huono keskittymään.” Opettajien hermoja tuli välillä koeteltua. -Olin sellaanen Vaahteramäen Eemelin ja Ville Vallattoman yhristelmä. Kuitenkin aina pilke silmäkulmassa ja ilon kautta. En ollut ilkeämielinen vaan hauskuutta rakastava poijan kloppi. Vaikka poissaolojakin koulusta kertyi, hän yritti aina hoitaa hommat kuntoon vaikka viimetingassa. Opettajien kanssa pystyi keskustelemalla sopimaan asiat yllättävänkin hyvin. Yläasteen Hilden suoritti liikuntaluokalla, jossa pääsi purkamaan ylimääräistä energiaa. Lukioaikana hän pääsi vaihto-oppilaaksi jenkkeihin. Vuosi oli merkittävän tärkeä

valinta ja kokemuksena jännittävä seikkailu, jonka myötä perspektiivi maailmasta laajeni ja kielitaito sekä sosiaalisuus karttui. Hilden onnistui panostamaan oikeisiin asioihin oikeaan aikaan ja sai ylioppilaan paperit ”aivan ok tuloksin”. Hilden kertoo uskovansa unelmiin, periksiantamattomuuteen ja ihmeisiin. On tärkeää uskaltaa unelmoida ja toteuttaa itseään. -Ihan sama mitä muut sanovat. Mikään ei oo mahrotonta silloin, kun tarpeeksi ahkerasti tekee töitä tavoitteidensa eteen. Pistää kaiken likoon, heittäytyy ja leikittelee erilaisilla asioilla. Pähkähulluistakin ideoista syntyy yleensä ihmeitä. Omalla kohdallaan Hilden onkin pistänyt kaiken konkreettisesti likoon – sekä yrittäjinä että unelmoijina. -Siihen kannustaisinkin kaikkia nuoria. Teissä on tulevaisuus. Ootte rohkeita, kekseliäitä ja kansainvälisiä. Te pystytte ihan mihin vaan.

HYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHY

Omistajanäkökulma on esillä Elorannan selvityksessä Selvitysmies Jorma Elorannan esitys yritysten investointien lisäämiseksi Suomessa tähtää siihen, että vuoteen 2020 mennessä yksityissektorin työpaikkojen määrä kasvaisi 200 000:lla nykyisestä 1,85 miljoonasta. Eloranta nostaa selvityksessä esille myös sen, että omistajien on koettava mielekkääksi sitoa varojaan yritystoimintaan Suomessa. Elorannan mukaan omistajan ja yrittäjän kannalta ratkaisevaa on, mikä tuotto riskisijoituksesta liiketoimintaan on yhteisöveron ja osinko- tai pääomaveron jälkeen. Suomalaisen verotuksen tulee olla yrittämistä, omistamista ja investoimiseen kannustavaa, eikä se saa ainakaan estää investointipäätösten suuntautumista Suomeen. Eloranta siirtää kuitenkin aiheen tarkemman tarkastelun ja mahdollisten korjausehdotusten teon Pääomamarkkinastrategiatyöryhmälle. Sen sijaan yhteisöveroon liittyen hän tekee esityksen. Perusteluissaan hän esittää radikaalia Viron mallia myös Suomeen. Viron malli vastaisi ennakkoluulottomuudessaan 1990-luvulla käyttöönotettua avoir fiscal -ratkaisua. Viron yritysverojärjestelmän perusidea on, että yritykseen jätettyä jakamatonta voittoa ei veroteta ja että osinkoverotuskin on kilpailukykyinen. Konkreettisena esityksenä Eloranta tekee maltillisemman esityksen, jonka mukaan yhteisöveroa laskettaisiin puolella prosenttiyksiköllä vuodessa kunnes verotuksen taso olisi kilpailukykyinen. Oman pääoman saantia käsittelevässä osiossa Eloranta nostaa esille perheyritykset kasvukykyisinä yrityksinä ja ”toivoo” pääomamarkkinastrategiaa käsittelevän työryhmän käsittelevän aihetta. Esillä ovat myös sukupolvenvaihdoksiin liittyvät vaikeudet.

PL:n ja EK:n kyselytutkimus: Perintö- ja lahjaverotus vaikeuttavat sukupolvenvaihdoksia Elinkeinoelämän keskusliiton ja Perheyritysten liiton yhdessä toteuttamasta kyselytutkimuksesta selviää, että seuraavan viiden vuoden aikana sukupolvenvaihdos on ajankohtainen lähes kolmanneksessa vastanneista perheyrityksistä. Yrityskoon kasvaessa todennäköisyys sukupolvenvaihdokselle lisääntyy. Jos aikomukset toteutuvat, edessä on noin 14 500 - 15 000 sukupolvenvaihdosta seuraavan viiden vuoden aikana eli 3 000 vuodessa. Suurimpina haasteina tulevissa sukupolvenvaihdoksissa vastanneista 71 prosenttia piti verotukseen liittyviä asioita. Nykyistä perintö- ja lahjaverotusta kritisoidaan erityisesti varttuneemmissa perheyrityksissä, joissa omistajuus on hajautunut ja joille on kertynyt paljon omaisuutta. Jatkajan löytäminen ei vaikuta olevan niin suuri ongelma kuin aikaisemmin on ajateltu. Paljon suuremman ongelman tuottaa perintö- ja lahjaverotuksen ja rahoituksen järjestämisen kokonaisuus. EK:n PK-johtaja Pentti Mäkinen muistuttaa sukupolvenvaihdosten merkityksestä yritysten kilpailukyvyn ja työllistämisen näkökulmista.

- Onnistuneessa sukupolvenvaihdoksessa säilytetään keskimäärin 5 - 6 työpaikkaa, ja yrityksen vetäjän vaihtuessa liiketoiminnan uudistaminen lähtee usein liikkeelle. Ensi vuoden alussa hallitus lisää perintö- ja lahjaverotukseen uuden 16 prosentin portaan yli 200 000 euron perinnöille ja lahjoille. - Kiristys tulee mahdollisimman huonoon aikaan, sillä sukupolvenvaihdosten rahoitus vaikeutuu samanaikaisesti muistakin syistä. Osinkoverotus kiristyy ja lainarahan saanti on vaikeutumassa pankkien tiukentaessa luotonantoaan finanssikriisin ja tulevan vakavaraisuussääntelyn takia, toteaa Mäkinen. Selvityksen aineisto kerättiin kyselytutkimuksena EK:n pk-toimintaympäristökyselyn yhteydessä loka-marraskuussa. Kaiken kaikkiaan kyselyyn vastasi 328 perheyrityksessä toimivaa yritysjohtajaa/ omistajaa. Barometri on luettavissa liiton verkkosivuilla www.perheyritystenliitto.fi

LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LY

YESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYES

Säätytalolla puhuttiin kasvusta, työstä ja oman pääoman merkityksestä Kasvua ja työtä - seminaarin Säätytalossa avannut elinkeinoministeri Jyri Häkämies summasi valmisteilla olevan tulevaisuusselonteon sisällöksi talouden, hyvinvoinnin ja ympäristön näkökulmat. Kasvun näkökulmasta Häkämies ilmaisi huolensa investointien heikosta tasosta ja muistutti huoltosuhteen kehityksen haasteista. Vertailua hän haki Ruotsin ja Saksasta. Saksassa on onnistuneesti uudistettu työmarkkinoiden järjestelmiä. Ruotsissa on puolestaan onnistuttu lisäämään työn houkuttelevuutta. -Kestävä kehitys edellyttää uhrauksia. Hallintoa pitää keventää ja menestymiseen pitää olla tahtoa. Uskon edelleen, että suomalaisessa yhteiskunnassa kyetään sopimaan asioista.

Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen korosti omassa puheenvuorossaan verotuksen ohjaavaa vaikutusta sekä yritysten kasvun edellytyksiä. - Oman pääoman ja velan yhdenvertainen asema täytyy asettaa päämääräksi. Euroopassa keskustelua jo käydään, Vanhanen totesi viitaten Financial Timesin Martin Wolfin tuoreeseen kirjoitukseen. Vanhanen muistutti myös sukupolvenvaihdoksista sekä perintö- ja lahjaveron epävarmuutta luovista vaikutuksista. -Kasvun kannalta on tärkeää saada varat aktiiviseen ja riskipitoiseen yritystoimintaan kiinteistösijoittamisen sijaan.

Lehden ulkoasu uudistui Perheyritys-lehden taittaa jatkossa liiton toimistolla työskentelevä graafinen suunnittelija Emma Hyökyvaara. Emma uudisti taittotyössään myös lehden ulkoasun. -Olen pyrkinyt luomaan lehteen väljyyttä, helppolukuisuutta sekä raikkautta värien ja kuvien avulla. Palautetta voi välittää: eveliina.talvitie@perheyritystenliitto..fi

Eera selvitti perheyritysten kykyä selvitä yllätyksistä Perheyritysten liiton yhteistyökumppani Eera selvitti perheyritysten keinoja, joiden avulla ne pärjäävät nykyisessä vaikeasti ennustettavassa toimintaympäristössä. Selvitys kokoaa yhteen vastaajien kokemuksia sekä tieteen ja tutkimuksen näkökulmia.

P e r h e y r i t y s t e n l i i t to

Kun odottamaton tapahtuu Kasvu ja johtaminen vaikeasti ennustettavassa toimintaympäristössä.

Skenaariotyöskentely nähdään yhtenä mahdollisena apukeinona epävarmuuden hallinnassa. Sen käyttö on kuitenkin yrityksissä suhteellisen harvinaista.

Selvityksen perusteella perheyritykset näkevät yllätyksellisten tapahtumien kiihtyneen esiinmarssin. Strategiaprosesseja on monessa yrityksessä hiottu niin, että ne paremmin kirkastavat kehityksen suuntaa, oman kilpailuedun lähteitä, toiminnan fokusta ja tavoitteita. Samalla strategiatyöskentelyssä korostuu vahva pyrkimys konsensukseen.

Eeran raportissa todetaan, että Perheyrityksissä piilee kansallisesti merkittävä kasvu- ja työllistämispotentiaali. Investointien rahoitusehdot ja sukupolven vaihdosten verokohtelu rajoittavat kuitenkin perheyritysten riskinottokykyä ja –halua. Tämä vaikuttaa luonnollisesti myös tilanteissa, joissa strategisen agendan ulkopuolelta nousee yllättäen merkittäviä, mutta uusia investointeja edellyttäviä kasvumahdollisuuksia.

Selvityksen perusteella keinovalikoima varautumisessa yllättäviin tapahtumiin on vielä kapeahko eikä vakiintuneita toimintatapoja juurikaan esitetä.

Selvityksestä järjestetään keskustelutilaisuus liiton toimistolla 26.3. klo 14-17. Lisätietoa: www.perheyritystenliitto.fi

YHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYHYESTI • LYH

Heinon avainluvut

›› TukkuHeino Oy:n konserniin kuuluvat Heinon Tukku Oy, Heino Juomat Oy ja Heinon Toimistopalvelu Oy, jotka harjoittavat päivittäistavaroiden, alkoholien ja toimistotarvikkeiden tukkukauppaa ja maahantuontia. ›› Konsernin liikevaihto 209 miljoonaa euroa (2011). Liikevaihto on tuplaantunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. ›› Henkilöstöä 480. Myös työntekijöiden määrä on noin kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. ›› Asiakkaita 20 000.

Petri Heino myöntää, että oman nimen näkyminen yrityksen nimessä saattaa olla erityisesti nuorelle polvelle haasteellista. Lapset Kasper ja Riina ovat tutustuneet perheyritykseen kesätöiden merkeissä. Petrin vaimo Eva työskentelee myös yrityksessä.

Teksti. Tapio Neva Kuvat: Vesa Laitinen

Heinon tukku - kauppatorilta suuryritykseksi Petri Heino edustaa vuonna 1899 perustetun perheyrityksensä neljättä polvea. Hänen mukaansa Suomi on yritykselle oikea kolo.

einon tukun tarina on paitsi pitkä ja vaikuttava myös sympaattinen. Kauppatorin myyntikojusta on 113 vuodessa kasvanut 480 ihmistä työllistävä suuryritys. Siihen kuuluvat Heino Tukku, Heino Juomat ja Heinon Toimistopalvelu. Yhdessä nämä yritykset muodostavat TukkuHeino Oy -konsernin.

ravintoloista meni konkurssiin. Siitäkin selvittiin.

Bisnesympäristö on sadassa vuodessa muuttunut täysin.

Ruoka on nykyään trendi, puheenaihe kaikissa väestöluokissa. Ruokamarkkinat kasvavat, mikä asettaa tukkuyritykselle monelta muultakin alalta tutun vaatimuksen: se mikä riitti ennen, ei riitä nyt.

– Isoin muutos oli 1986–87, kun luovuimme vähittäiskaupoista ja keskityimme horeca (hotellit, ravintolat, catering) -puoleen. Meillä oli siihen aikaan yli viisikymmentä omaa kauppaa, mutta se ei riittänyt, olisi pitänyt laajentua, tehdä valtavia investointeja. Jos siihen olisimme lähteneet, meitä tuskin enää olisi. 80 prosenttia liikevaihdosta lähti, mutta henki säilyi, Heinon Tukku Oy:n hallituksen puheenjohtaja Petri Heino muistelee. 1990-luvun laman aikaan Heinon Tukun luottotappiot olivat poikkeuksellisen suuret, kun melkein puolet Helsingin

Huominen on tänään Vaikka 113 vuodessa paljon on muuttunut, yksi on säilynyt: ruoka. Sen hankkiminen ja välittäminen asiakkaille on yhtiön ydinbisnestä edelleen.

–Ruokatrendit kulkeutuvat ravintoloista, jotka ovat asiakkaitamme. Joskus 1990-luvulla aurinkokuivattu tomaatti oli eksoottisuus, nyt se on ihan perustuote. Sushikin on tullut jo markettien pakastealtaisiin. Keittiömestarivetoiset ravintolat hakevat koko ajan jotain uutta ja heitä me palvelemme, tietää TukkuHeino Oy:n johtoryhmään kuuluva Eva Heino, Petrin vaimo. Mikä on seuraava ”aurinkokuivattu tomaatti?”

– Nykyään niin sanotut roskakalat, särki, hauki ja lahna ovat nousussa. Niitä välitämme asiakkaillemme jalostetussa muodossa. Vaikka Heinon Tukku tuo maahan elintarvikkeita ympäri maailmaa, on lähiruokabuumi yritykselle myönteinen asia. – Iso osa asiakkaistamme on ketjuihin kuulumattomia, joten lähi- ja luomuruokaa myyvät uuden ajan kivijalkakaupat ovat potentiaalisia asiakkaita.

11-vuotiaana töihin Petri Heino on neljännen polven perheyrittäjä, yrityksen perustaja Fritjof Heino oli hänen isänsä isoisä. – Olen kasvanut tähän kiinni lapsesta asti, enkä oikein ole osannut muuta edes ajatella. 11-vuotiaana aloitin kärryjen kerääjänä ja siitä lähtien olen täällä eri tehtävissä työskennellyt, Heino kertaa. Heinon Tukun toimitusjohtajaksi hänet nimitettiin 1995, nykyään hän on hallituksen puheenjohtaja.

– Nyt olen päässyt viisipäiväiseen työviikkoon, mutta aina ei ole ollut näin. Toisaalta sitä ei edes osaa ajatella työaikaa ja vapaa-aikaa erikseen. Nyt Heinojen lapset alkavat olla siinä iässä, että heidän pitää tehdä omat valintansa. – Kun oma sukunimi näkyy yrityksen nimessä, niin se on omalla tavallaan kova paikka, sen kanssa pitää oppia elämään. Itse saavat päättää, mitä tekevät. Kiva jos jatkavat yritystä, mutta toisinkin saa valita. Tuntuvat ainakin olevan kiinnostuneita yhtiöstä. Kesätöissä he ovat täällä jo olleet. Eva-vaimo päätti nuorena pyhästi, ettei tule Heinon Tukkuun töihin, mutta toisin kävi. Hän tuli taloon vuonna 1987. – Jos olisin mennyt muualle töihin, perheen arjen yhteensovittaminen olisi ollut varmasti hankalampaa.

Käsipallotaustaa ja käsipallolinjauksia Vapaa-ajallaan Heinon perhe matkustaa ja viettää aikaa mökillä Kemiössä. Ja urheilee. Petri Heino on entinen käsipallon SM-

sarjapelaaja. Perheen Riina-tytär on pelannut koripalloa ikäluokkansa maajoukkueissa ja 18-vuotias Jasper-poika pelaa käsipalloa, hänkin maajoukkuetasolla.

Heinon Tukulla on ollut yksi puolustuslinja vastassa, kun se on lähtenyt 2000-luvulla levittäytymään Helsingistä maakuntiin – Kuopioon, Ouluun, Turkuun ja Tampereelle.

– Harjoituksia taitaa olla noin kymmenen kertaa viikossa. Onneksi hänellä on nyt jo ajokortti, niin meidän ei tarvitse olla enää bussikuskeina, Eva ja Petri Heino naurahtavat.

– Se on ollut uuden opettelua – on pitänyt tehdä uudessa ympäristössä itsensä tunnetuksi, uskottavuutta ja luotettavuutta osoittaen. Myös johtamiselle se on haaste. Aiemmin kun toimimme vain pääkaupunkiseudulla, niin johtaminen oli sitä, että piti mennä naapurihuoneeseen, Heino kärjistää.

Urheilijatausta näyttää vaikuttavan muullakin tavoin. Yksi Petri Heinon luottomiehistä on Kaj Kekki, Heino Juomat Oy:n toimitusjohtaja ja käsipallomaajoukkueen entinen päävalmentaja. Käsipallo on raju kontaktilaji, jossa hyökkääjä yrittää päästä kaarelle asettautuneen puolustuslinjan ohi, yli tai läpi, iskuja pelkäämättä. Samaa asennetta vaaditaan joskus yritysjohtajaltakin. – Täällä on paljon käsipalloilijoita töissä. Ei siksi, että he ovat käsipalloilijoita, vaan siksi, että joukkueurheilijat ovat yleensä hyviä työntekijöitä. Joukkueurheilu on sitä, että ryhmällä on tavoite ja sen eteen tehdään yhdessä töitä. Yrityselämässä on ihan sama asetelma. Ainoa ero on aikajänne: joukkueurheilussa maali on kerran vuodessa, yrityselämässä tarkasteluväli on pidempi.

Yksi harha-askelkin on mahtunut matkalle. Heinon Tukulla oli Virossa tytäryhtiö, mutta sieltä perheyritys vetäytyi parissa vuodessa. – Se oli sitä aikaa, kun Viro oli juuri itsenäistynyt. Maa ei ollut vielä niin järjestäytynyt, oli jumppaa lupien ja vähän muidenkin asioiden kanssa. Turha kuitenkaan valittaa. Maassa maan tavalla. – Kun kilpailija halusi ostaa meidät pois, niin meillä ei ollut mitään sitä vastaan, Heino muistelee. Nyt yritys keskittyy vain Suomeen. – Tämä on meille oikea kolo.

Heinon Tukku Oy:n historia

1994 Heinon Tukku Oy ostaa tontin ja rakennuksen Espoon Olarinluomasta. Koivuhaan toimitusmyynti eriytetään omaksi tulosyksikökseen, ja sen toiminta siirtyy vuonna 1996 Olarinluomaan. 1987 Vantaan Koivuhakaan avataan uusi Heinon pikatukku. 1986 Heinon Tukku Oy luopuu vähittäiskauppatoiminnasta ja keskittyy pikatukku- sekä suurkeittiökauppaan. 1976 Ensimmäiset tavarantoimitukset Helsingin Keskustukku Oy:n osakastukkuliikkeille (Heinon Tukku Oy mukaan lukien). 1974 Heinon Tukku Oy perustaa Kotikulmavähittäiskauppaketjun ja yhdessä neljän muun tukkuliikkeen kanssa tuoretavaratukun, Terra Oy:n. 1972 Yhtiön nimeksi muutetaan Heinon Tukku Oy. 1960-luku Kasvun aikaa: Konalaan tulee osto- ja myyntikonttori sekä varasto, perustetaan vähittäistukkuryhmä, Kyläsaareen pikatukku ja Konalaan ensimmäinen valintamyymälä. 1932 Fritjof Heinon kuoleman jälkeen Helmi-leski sekä lapset Sulo ja Helmi jatkavat yhtiön toimintaa F. Heinon Perilliset -nimellä. 1930 Lama. Lihakauppiaiden Tukkuliike Oy joutuu lopettamaan toimintansa. Heino jatkaa kuitenkin toimintaa omissa nimissään. 1920 Fritjof Heino myy tukkuliikkeensä ja useat vähittäisliikkeensä Lihakauppiaiden Tukkuliike Oy:lle. Heino jää yhtiön toimitusjohtajaksi ja osakeenemmistön haltijaksi. 1899 Asikkalasta Helsinkiin saapuva Fritjof Heinolle myönnetään ”lupa harjoittaa Helsingissä vähittäin ja paljottain liha- ja muiden ruokatavaroiden kauppaa.” Hän aloittaa lihanmyynnin Kauppatorilla ja vuonna 1901 perustaa ensimmäisen kiinteän myymälän.

1995 Alkoholin tukkukaupan monopoli purkautuu Suomen liityttyä EU:hun ja Heinon Tukku Oy perustaa alkoholiosaston. 1997 Kesko Oy joutuu purkamaan Tuko-kaupan ja sen seurauksena Kesko Oy myy hankinta- ja materiaalitoimintoyhtiö TukoSpar Oy:n osakekannan Suomen Spar Oy:lle, Wihuri Oy:lle, Oy Stockmann Ab:lle ja Heinon Tukku Oy:lle. 1997 Heinon Tukku Oy tekee laajan yhteistyösopimuksen Perunantuonti Oy:n kanssa ja ostaa 33 prosenttia sen osakekannasta. 1999: Loput Perunantuonti Oy:n osakkeet siirtyvät Heinon Tukku Oy:lle. Turkuun perustetaan Heinon toimitustukku. 9.10.1999: Heinon Tukku Oy täyttää 100 vuotta. 2000 Toimitustukku Tampereelle. Heinon Toimistopalvelu aloittaa toimistotarvikkeiden tukkukaupan. 2002 Heinon Tukku Oy ostaa toimistotarvikkeita myyvän turkulaisen Archimedeksen. 2005 Heinon Tukku Oy yhtiöitetään, emoyhtiöksi TukkuHeino Oy. 2006 Heino Juomat Oy ja Heinon Toimistopalvelu Oy omiksi yhtiöiksi. 2007: Heinon Tukku Oy:n toimitusjohtajaksi Marja Hämäläinen. 2007 TukkuHeino Oy ja Heinon Tukku Oy:n johto muodostaa uuden yhtiön, joka ostaa Heinon Tukku Oy:n. Osakekaupan seurauksena 15 prosenttia Heinon Tukku Oy:n osakkeista siirtyi operatiivisen johdon omistukseen. 2008 Heinon Tukku Oulu Oy perustetaan. 2009 Heinon Tukku Oy ostaa kuopiolaisen Tukkupojat Oy:n. 2010–2011 Espoon toimitustukun laajennus. 2011 Konsernin pääkonttori muuttaa Espooseen. 2011 Heino Juomat Oy ostaa Tradecol Oy:n.

ä t ö y t o u l ö y

ty Perheyri

kset työ

ymppilu istävät k

okkalais

ia kesäll

ä 2012

Hankkeemme kautta nuori pääsee tutustumaan työn kautta työelämään ja yrittäjyyteen. Samalla heitä rohkaistaan aktiiviseen ammatinvalintaan. Perheyritykset kantavat tässäkin asiassa vastuuta yli sukupolvien ja huolehtivat siitä, että Suomessa kannattaa tehdä työtä. Hankkeemme onnistuu, kun nuori hakeutuu kesätöihin, perheyritys osoittaa nuorelle mielekkäitä tehtäviä ja nuori suoriutuu tehtävistään hyvin. Työ luo työtä.

Tervetuloa mukaan!

www.kympinkesätyöt.fi yritysjärjestelyt

SUUNNITTELU

Asiantuntijapalveluita – luotettavasti ja vankalla kokemuksella

CFO-palvelut tilintarkastus

veropalvelut

VALVONTA

Meiltä löydät kaikki yrityksesi talouteen liittyvät palvelut luotettavasti ja mutkattomasti.

sisäinen tarkastus

Olemme mukana huolehtimassa lakisääteisten velvoitteiden täyttymisestä ja tarjoamme sen rinnalle liiketoimintaa ja hallintoa tukevia palveluita. palkkahallinto

IFRS

TOTEUTUS taloushallinto taloudenohjausratkaisut

Helsinki | Tampere | Turku | Oulu | Tallinna www.tuokko.fi 22

Palveluvalikoimaamme kuuluvat kaikki yrityksen perustamiseen ja taloushallintoon liittyvät palvelut myös Virossa.

Tarvitseeko yrityksesi rahoitusta kasvuun tai kansainvälistymiseen?

Finnvera voi rahoittaa yritysten toiminnan laajentamista, viennin aloittamista tai uusille markkinoille suuntautumista.

Lisätietoja www.ﬁnnvera.ﬁ ja puhelinpalvelustamme 020 690 782.

Finnveran rahoituksella eteenpäin!

Teksti: Eveliina Talvitie Kuva: Rami Salle

Satu Wrede ja uusi luottamustehtävä Satu Wrede haluaa Perheyritysten liiton varapuheenjohtajana olla mukana muuttamassa sukupolvenvaihdostilanteita omistajille oikeudenmukaisemmaksi.

Miksi yrityksesi aikoinaan liittyi Perheyritysten liiton jäseneksi?

Mikä on PL:n suurin haaste tällä hetkellä?

valtavasti ongelmia. Olen itse käynyt tämän läpi hyvin konkreettisesti.

Jäsenyys Perheyritysten liitossa tuntui hyvin luontevalta ajankohtana, jolloin aloitin MetroAuto Groupin hallituksen puheenjohtajana. Koin, että liiton tarjoamasta tiedosta ja tuesta oli pikaisesti tapahtuneen omistajanvaihdoksen jälkeen erityisen paljon apua. Perheyritysten liitossa jokainen perheyrittäjä saa tietoa juuri hänelle olennaisista asioista. Omistajuutta ei voi delegoida, joten siitä on erityisen tärkeää voida keskustella.

Varmasti haasteellisinta on kertoa siitä, miten Suomen edellytyksiä voidaan parantaa perheyrittämisen kannalta. Olen ollut hyvin iloinen vuorineuvos Jorma Elorannan tekemän selvitystyön tuloksista. Tuntuu siltä, että nyt puhutaan oikeista asioista.

Sukupolvenvaihdos iskee perheyritykseen järkyttävällä tavalla ja on iso epäkohta, että päättävät tahot eivät tätä ymmärrä. Muulla tavoin omistetut yritykset eivät joudu maksamaan siitä, että omistaja vaihtuu tai kuolee. Olisi huomattavasti oikeudenmukaisempaa, että perintöveron maksamiseen kuluva summa velvoitettaisiin käyttämään yrityksen kehittämiseen tai että vero maksettaisiin silloin, kun yritys myydään. Liitto ajaa jälkimmäistä ja olen ehdottomasti sitä mieltä, että kyseisen uudistuksen eteen kannattaa tehdä töitä.

Millaisena näet liiton merkityksen elinkeinoelämän järjestöjen kentällä? Perheyritysten liitto on ainutlaatuinen järjestö. Se ottaa parhaiten huomioon juuri omistajuuden näkökulman. Perheyritysten työllistävyys on hyvin tärkeä näkökohta ja liitolla on iso tehtävä. Sen on kerrottava, millä keinoilla ja millaisissa olosuhteissa yritykset voivat parhaiten työllistää.

Toki ilmapiiri on muuttunut. 1970- tai 1980-luvulla ei perheyrittäjyyttä tai omistajuutta juuri tuotu tai edes haluttu tuoda esille. Viimeisten 20 vuoden aikana ilmapiiri yrittäjyydelle on muuttunut huomattavasti paremmaksi. Toisaalta tyypillistä nykyhetkelle on se, että puhutaan paljon itsensä työllistämisestä ja start up -yritysten merkityksestä. Liian vähän innostetaan meitä, jotka olemme toimineet markkinoilla kauemmin.

Millaisiin asioihin haluat liiton hallituksen varapuheenjohtajana vaikuttaa? Sukupolvenvaihdostilanteeseen

liittyy

Mikä on perheyritysten vahvuus ylipäätään ja erityisesti taloudellisesti vaikeina aikoina? Perheyritykset toimivat pitkäjänteisesti joten kvartaalitulos ei ole ainoa tulos, jota tuijotetaan. Matalan kasvun aikana perheyrityksessä katsotaan pidemmälle ja ymmärretään, että pystytään tekemään asioita siitä huolimatta, että tulos

ei ole niin hyvä. Bisnes on perheyrittäjälle paljon muutakin kuin pelkkä tulos. Tällä hetkellä puhutaan paljon rahoituksen saamisen vaikeudesta. Pankkien näkökulmasta yrityksen on pakko olla kannattava, mikä perheyritykselle on itsestäänselvyys. Ilman kannattavuutta ei voi suunnitella tulevaisuutta. Toki eri vuosina kannattavuuden taso voi vaihdella.

Millaisena oman toimialasi näkökulmasta näet vuoden 2012? Autoalalla vuosi 2012 on hyvin haastava, koska huhtikuussa autovero nousee. Alkuvuodesta autoja on myyty viime vuoden tahtiin ja toivotaan, että tämä jatkuu. Ylipäätään jos päästään viime vuoden tasolle, tätä vuotta voidaan pitää hyvänä. Kun bisnes alkaa luistaa, tarvitaan välittömästi lisää väkeä. Perheyritykset ovat kaiken kaikkiaan valmiita palkkaamaan, mutta rekrytointi on kallista ja osaavan työvoiman saaminen hankalaa. Henkilöstön palkkaamista pitäisi voida helpottaa. Olisi tärkeää keskustella siitä, miten olemassa olevat yritykset voivat työllistää lisää ja siitä, miten verotuksen ja lainsäädännön muutoksilla saataisiin työllistämisen edellytyksiä paremmiksi.

? Satu Wrede

›› Ekonomi, Helsingin kauppakorkeakoulu ›› MetroAuto Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja ›› Tytäryhtiöiden hallituksen jäsen: MetroAuto Oy, Suomi ›› Smista Bil AB, Ruotsi ›› Svenska Bil i Norden AB, Ruotsi ›› Svenska Bil i Göteborg AB, Ruotsi ›› MetroAuto Sverige AB, Ruotsi ›› MW Gruppen Stockholm AB, Ruotsi ›› MW Finland Oy, Suomi ›› Klintberg & Way AB, Ruotsi, Norja, Belgia ›› Kolme aikuista lasta ›› Harrastukset: kirjat, ooppera, kukat

Teksti: Mikko Pellinen Ulkokuvat: Petri Uutela sisäkuvat: Mikko Pellinen

Lämmin kaakao teki kauppansa, kun nextit kerääntyivät laavulle keskustelemaan sukupolvenvaihdoksen koukeroista. Pakkasmittarin lukema näytti 25 astetta.

Jäätävän hieno viikonloppu Talviakatemiassa kaikki ovat samalla viivalla. Hyvä henki ja avoimuus vallitsevat.

extien päätapahtuma Talviakatemia keräsi tammikuun viimeisenä viikonloppuna Pyhälle 44 nextiä verkostoitumaan, oppimaan ja pitämään hauskaa. Ensikertalaisten määrä oli tänä vuonna korkea, lähes puolet osallistujista. Järjestäjällekin kerta oli ensimmäinen ja siksi jännitti. Tietenkin turhaan. Oli upeaa nähdä, miten nopeasti porukka tutustui toisiinsa ja muodostui tiiviiksi ryhmäksi. Seminaaripäivässä keskusteltiin Suomen poliittisesta tilanteesta ja maailmantaloudesta, kuultiin

case-esimerkkejä perheyritysten erilaisista tilanteista ja pohdittiin ryhmissä omaa roolia perheyrityksessä sekä roolissa tarvittavia valmiuksia. Tärkeitä aiheita kaikki. Vieläkin tärkeämpää oli kuitenkin solmia uusia ystävyyksiä ja tavata vanhoja tuttuja, keskustella aiheista joista muulloin tulee keskusteltua vähemmän ja viettää mukavaa aikaa yhdessä. Elsi Vatanen, Nanette Forsström ja Lauri Nurminen kertovat, mitä Talviakatemiasta jäi mieleen.

Kysymykset 1. Miksi lähdit Talviakatemiaan? 2. Millaisia odotuksia sinulla oli? 3. Miltä Talviakatemian meininki vaikutti? 4. Mitä jäi mieleen seminaaripäivästä? 5. Mikä oli Talviakatemian parasta antia? 6. Mitä sanoisit nextille, joka miettii osallistumista Talviakatemiaan?

1. En ollut ollut mukana aiemmin, eikä kukaan muukaan yrityksestämme. Viime keväänä luin Talviakatemiasta Talouselämästä ja nyt syksyllä sain mainoksen. Sitä kautta innostuin. 2. Odotukset olivat ensisijaisesti ihmisten tapaamisessa ja ne täyttyivät ylitsekin. Seminaariohjelmaa en muista katsoneeni paljon etukäteen, oletin että kuulisimme mielenkiintoisa puhenvuoroja ja niin tapahtuikin. 3. Ryhmissä tapahtuva keskustelu oli erittäin antoisaa ja sitä toivoisin lisää seuraavalle kerralle. Oli mukava vaihtaa ajatuksia ihmisten kanssa, joita ei tarvitse ensin puhua omalle puolelleen, vaan jo valmiiksi on pohdittu samanlaisia asioita.

Elsi Vatanen, V. Hukkanen Oy, Talviakatemian ensikertalainen.

4. Matti toi seminaaripäivään omanlaistansa arvovaltaa ja oli hienoa, että hän oli varannut näinkin paljon aikaa reissuun. Sarilla ja Mikolla oli myös mielenkiintoiset tarinat, aina on mukava kuulla caseja omista yrityksistä. Lisäksi minusta oli tärkeää puhua yhteiskunnallisista teemoista, koska ne vaikuttavat kaikkiin yrityksiin. 5. Parasta Talviakatemiassa oli vertaistuki, toisten vastaavassa tilanteessa olevien ihmisten tapaaminen. Lisäksi oli hyvin hoidettu seminaarit ja muu toiminta. Ja se, että sai monta keskustelukumppania hyvin erikokoisista ja eri alan yrityksistä. Ja silti ihan samoja asioita pyöritellään kaikki. 6. Hyvä reissu, jonne jokainen lähtee sillä mielellä, että ei koko ajan työpuhelimet soi. Suosittelen lämpimästi.

Nanette Forsström, Paulig, Talviakatemian ensikertalainen. 1. Näin ilmoituksen Talviakatemiasta Perheyritys-lehdessä ja se tuntui hyvältä vaihtoehdolta. Pyrkimyksenä on, että perheestämme joku aina osallistuisi liiton tapahtumiin. Lisäksi aavistin, että viikonloppuna saisi myös lasketella. 2. Osa perheneuvostomme jäsenistä oli ollut mukana aiemmin ja he suosittelivat tapahtumaa. Itse en oikein tiennyt mitä odottaa, en tuntenut osallistujista ketään entuudestaan. Tutustuminen uusiin ihmisiin kävi kuitenkin helposti, ihmiset olivat avoimia ja ottivat hyvin mukaan. Mielestäni oli tosi mukavaa, todella positiivinen kokemus. 3. Olin mukana ensimmäistä kertaa tilaisuudessa, jossa osallistujien yhteinen tekijä oli perheyrittäjyys. Monen kanssa juteltiin siitä, että perheyrityksen omistajuusasioista ei ole kaikille ystäville

hirveän helppoa tai luontevaa puhua. Parasta viikonlopussa olivatkin hyvät ja syvälliset keskustelut ihmisten kanssa, joilla on yhteinen tausta. 4. Seminaaripäivästä jäi mieleen erityisesti yhteinen workshop-työskentely, jossa mietittiin omaa toiveroolia perheyrityksessä ja siinä tarvittavia valmiuksia. Ensikertalaisen näkökulmasta ryhmätyöt ovat antoisia, koska niissä tutustuu nopeasti toisiin. 5. Parasta oli hauskuus, kiinnostavien ihmisten kanssa käydyt keskustelut, hyvät laskettelut ja hyvät juhlat. Networkkaus, paljon uusia Facebook-ystäviä. Kivaa että jatkossakin näkee näitä ihmisiä. 6. Rohkeasti vaan, go before it’s too late!

Lauri Nurminen, Hakaniemen Metalli Oy, Mukana Talviakatemiassa neljättä kertaa. 2. Toisten tapaaminen on minulle tärkeintä. Joukossa on paljon ihmisiä joiden kanssa nähdään kerran tai kahdesti vuodessa, siksi jälleennäkemistä odottaa kovasti. Hienoa on myös tutustua uusiin ihmisiin ja verkostoitua.

1. Siellähän hyöty ja huvi yhdistyvät mahtavasti, paljon tärkeitä asioita, mielenkiintoisia keskusteluja ihmisten kanssa, jotka ovat samanlaisessa tilanteessa. Ja lisäksi on aivan älyttömän hauskaa. Ei oikein missään vallitse tuollainen avoimuus, mikä Talviakatemiassa syntyy, miten ihmiset puhuvat kokemuksistaan.

3. Oli positiivista huomata, että uusia naamoja oli näin paljon. Joka kerta on ollut hienoa todeta, että hyvä henki säilyy ja avoimuus vallitsee vaikka ryhmä vaihtuu vuosittain. Talviakatemiassa kaikki ovat samalla viivalla riippumatta oman yrityksen koosta, toimialasta tai omistajasukupolvien määrästä. 4. Matti Vanhasen puhe jäi mieleen kattavana analyysina Suomen haasteista. Myös Johanna Ikäheimon kokemus ja usko omaan tekemiseen oli herättävä. Mikko Pellisen kuvaus perheyrityksen menettämisestä ja Sari Hyökyvaaran

kertomus siitä, millaista on olla sisarena veljesten perustamassa perheyrityksessä, edustivat harvemmin kuultuja näkökulmia perheyrittämiseen. 5. Ihmiset tekivät minuun vaikutuksen. Oli hienoa huomata samanlainen ajattelutapa ihmisillä jatkuvuuden suhteen, kukaan ei mieti yrityksen myymistä. Rakkaus ja kunnioitus perheyritystä kohtaan on niin paljon tärkeämpi asia kuin suuri omaisuus. Omalle jälkipolvelle on paljon hienompaa jättää vakavarainen perheyritys kuin suuria numeroita pankkitilillä. 6. Rohkeasti mukaan joukkoon, ennakkoluulot perheyrittämisen stereotypioista karisevat varmasti jo bussimatkan aikana. Talviakatemiaa on vaikea kuvailla sanoin, se pitää kokea. Joka tapauksessa varmaa on, että sieltä löytyy samanhenkistä juttuseuraa.

Kolumni: Matti Vanhanen

n a m

p ä ä o m a n ja

Tänä keväänä maan hallitus tekee tärkeämpiä ratkaisuja kuin viime kevään hallitusneuvotteluissa. Keväällä oltiin kiinni vaalien alla käydyssä keskustelussa ja lupauksissa, jotka oli asetettu erilaisessa tilanteessa. Analyysit maailman ja talouden tilanteista vaihtelivat. Nyt on aika tehdä lähivuosiin realistisesti suhtautuva uusi talouslinjaus. Perheyrityksille on tärkeää, että lähin toimintaympäristömme täällä Suomessa on toimiva ja yritysten kasvuun kannustava. Osa jäsenyrityksistämme on kyennyt kansainvälistymään. Silloin kasvua yritykselle voi hakea ympäri maailmaa alueilta, joilla markkinat kasvavat ja osaavan työvoiman tarjontaa on riittävästi. Moni yritys saattaisi pärjätä ilman Suomen hyvinvointia, mutta kyllä meitä kaikkia ensimmäisenä elähdyttää se, että kotimaamme pärjäisi hyvin. Globaalissa kansainvälisten ketjujen ja kasvottoman omistajuuden maailmassa vain kasvollisilla omistajilla on aito kiinnostus siihen, miten kotiseutumme ja isänmaamme pärjäävät. Maan hallitus, eduskuntaryhmät, kunnat ja niiden valtuutetut ja ammattiyhdistysliike kaikki tarvitsevat kansantuotteen (BKT) kasvua kyetäkseen täyttämään omaa tehtäväänsä. Kansantuote voi kasvaa vain olosuhteissa, joissa yritysten toiminta kasvaa. Perheyritysten liiton edunvalvonnassa on korostettu sitä, että kaikkien muiden yrityksen kasvun edellytysten täyttyessä myös kasvun vaatiman rahoituksen on oltava kunnossa. Tämän kysymyksen avaaminen tuntuu vaikealta. Useimmat asian kanssa toimivat puhuvat pääomasijoittajista ja listautumisesta vaikka ylivoimaisesti suurin yritysten kasvun takana oleva rahoitus on omistajan omaa rahaa, joka eri tavoin saadun lainara-

han kanssa muodostaa kasvun rahoituksen. Liittomme erityinen huoli liittyy sukupolvenvaihdosten onnistumiseen. Joulukuussa julkaistu EK:n ja PL:n barometri kertoi, että jopa joka toinen teollista toimintaa harjoittava perheyritys on viiden vuoden kuluessa sukupolvenvaihdoksen edessä. Ensimmäinen askel valtiovallalla olisikin edistää näiden yritysten jatkuvuutta tavalla, joka kannustaisi uutta vetäjää hakemaan kasvupyrähdystä yritykselle. Olemme pitäneet taustalla esillä niin sanottua Ruotsin mallia, jossa perintö- ja lahjavero on poistettu ja valtiovalta kerää omaisuuden arvonnousun veron omaisuuden myyntivaiheessa. Jokainen ymmärtää tämän mallin edut yritystoiminnan jatkuvuuden kannalta. Se olisi suuri muutos perinteiseen verojärjestelmäämme ja vaatisi hyvän valmistelun. Itse uskomme, että malli olisi toteutettavissa siten, että valtiovalta saisi ajan kuluessa yhtä paljon verotuloja kuin nykyään. Lisäksi valtio hyötyisi yritysten nopeammasta kasvusta. Moni uusi omistaja uskaltaisi nuoruuden innolla ottaa riskiä ja veisi yritystä eteenpäin. Toistakin kasvun lisäämiseen liittyvää näkökulmaa pidämme esillä. Pääomatulojen verotusta olisi kehitettävä siten, että vero olisi neutraali suhteessa siihen, mistä pääoman tuotto tulee. Nyt riskipitoiseen yritystoimintaan sijoittaminen ei ole verotuksen kannalta yhtä houkuttelevaa kuin moniin sellaisiin kansantalouden kasvun kannalta passiivisempiin kohteisiin sijoittaminen, joiden tuottoa verotetaan pelkällä pääomatuloverolla ilman yhteisöveron ja osinkoveron päällekkäisyyttä. Moni vastaa tähän, että kyllähän raha kiertää talletuksista ja korkorahastoistakin vieraan pääoman ehdoilla yritystoimintaan. Niin tekee. Mutta kannustaako se

isen a m i ot

t y ö n liitto kasvuun? Ja toiseksi: olemme saaneet viime vuosina aika kovan opetuksen velkavivun ulottumisesta kaikkialle. Pääoma, joka kasataan kasvottomien päättäjien taakse suuriin kassoihin, käyttäytyy eri tavalla kuin kasvollisen omistajan raha. Kumpaa Suomen pitäisi nyt arvostaa enemmän: kotimaisten kasvollisten omistajien takana olevaa rahaa vai kansainvälisten finanssiketjujen takana olevia kassoja? Oma vastaukseni on ensimmäinen. Uskon, että se tuottaa kotimaisen kasvun, elinvoiman ja työpaikkojen kannalta myönteisemmän tuloksen kuin globaalin rahan tekemät ratkaisut. Yhteiskunnallisesti elämme paradoksien täyttämää aikaa. Kotimaiselle työlle ja ”työväelle” luulisi lähimmän kumppanin löytyvän kotimaisesta kasvollisesta pääomasta. Niiden molempien intressit ovat lähellä toisiaan. Mutta julkisessa keskustelussa omistaminen on jopa pahempaa kuin suuret tulot. Siihen ei kiinnitetä huomiota, että kansainväliset pääomasijoittajat saavat tuottoja kotimaisesta työstä, mutta jos kotimainen omistaja saa osinkoja, kuvataan sitä lehtiotsikkoa lainatakseni ”hirviöosingoksi”. Kannustaisin tänä keväänä valtiovaltaa hakemaan pääoman ja työn vastakkainasettelun sijaan yhteistyötä oman pääoman ja kotimaisen työn välille. Siinä olisi tämän päivän Suomen tärkein yhteistyöakseli. Omistajia pitäisi nyt kannustaa sijoittamaan omia varojaan – usein voittovaroja – yrityksen omaksi pääomaksi. Hallitus tietää, miten tämä tapahtuisi. Kyse on nyt siitä, miten tärkeäksi kotimainen omistajuus ja kasvun rahoitus koetaan.

Teksti: Hanna Ojanpää Kuva: Alexis Kouros

KUNNIOITUS KUULUU TYÖELÄMÄÄN Yritysten vastuullisuutta voidaan mitata monin eri velvoittein. Moni niistä perustuu lain sanaan, moni hyviin käytöstapoihin. Kristiina Kouroksen mielestä ihmisoikeudet kuuluvat kumpaankin kategoriaan.

ritysten yhteiskuntavastuu pitää sisällään taloudellisia (kannattavuus), sosiaalisia (moraali, ihmisoikeudet) ja ympäristöä (hiili- ja vesijälki, kierrätys) koskevia velvoitteita. Osa vastuista on lakiin perustuvia, osa vapaaehtoisia ja yrityksen eettisiin pyrkimyksiin perustuvia. Teema on pinnalla kahdestakin syystä: toisaalta yritys voi hyötyä – tuloksellisesti ja imagollisesti – yhteiskuntavastuun toteuttamisesta; toisaalta kärsiä suuriakin tappioita ja maineen menetystä, jos velvoitteita rikotaan tahallisesti.

neuvosto hyväksyi yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet.

Suojele, kunnioita, korjaa – Ensimmäinen periaate tarkoittaa valtion velvollisuutta suojella kansalaisiaan ihmisoikeusloukkauksilta. Tämä on siis oikeudellinen velvollisuus, millä on sitä rikottaessa seurauksensa. Toinen periaate on moraalinen. Se ohjaa yrityksiä toimimaan ihmisoikeuksia kunnioittaen. Kolmas pilari on ne keinot, joilla korjataan ihmisoikeuksien uhreille koituneita vahinkoja, Kouros listaa ja jatkaa:

Ihmisoikeusliiton toiminnanjohtaja Kristiina Kouros seuraa tilannetta ihmisoikeuksien osalta niin valtakunnan tasolla kuin maailmanlaajuisesti. Hän on viimeisen kahden vuoden ajan ollut oman toimensa ohella jäsenenä ja varapuheenjohtajana Ihmisoikeusjärjestöjen kansainvälisessä keskusliitossa (FIDH). Kouroksen vastuualueena ovat yritysten ihmisoikeuskysymykset.

– Yhteiskuntavastuun ja ihmisoikeuksien näkökulmasta moraali tarkoittaa sitä, että yritys tekee voitavansa, ettei se riko ihmisoikeuksia. Moraalista toimintaa voi edistää kirjaamalla käytännöt osaksi yrityksen toimintakulttuuria. Yhteiset pelisäännöt on helpompi siirtää käytäntöön, on kyse sitten henkilöstöpolitiikasta tai vastuullisuusraportoinnista.

– Viime vuosi oli kansainvälisessä toiminnassa käänteentekevä: YK:n ihmisoikeus-

Ihmisoikeuskysymykset ovat Kouroksen mukaan Suomessa samalla tasolla kuin

ympäristöpuolen teemat 15 vuotta sitten. Suurten, kansainvälisten yritysten tulisikin panostaa omaan osaamiseensa ja palkata myös ihmisoikeuslain asiantuntijoita organisaatioihinsa. – Yrityksiin kohdistuu odotuksia ja vaatimuksia, mutta moraalin tulee lähteä yrityksestä, sen johdosta ja työntekijöistä itsestään.

Kaukana kavala maailma? Suomi kuuluu maailmanlaajuisesti vauraiden valtioiden joukkoon. Myös syrjäinen sijainti ja vähäinen asukasluku estävät täällä paljolti sellaiset ihmisoikeusloukkaukset, joita suuressa maailmassa tai kehitysmaissa tapahtuu. Mutta… – Kaikki ongelmat eivät ole vain muualla. Hyvin helposti unohtuu, että esimerkiksi syrjintä rekrytointipolitiikassa tai tehtävien jaossa – ikään, sukupuoleen, rotuun tai vaikkapa elämäntapaan vedoten – on ihmisoikeusloukkaus. Eikä ihmisarvon kunnioitusta ilmennä myöskään työpaikkakiusaaminen tai epätasa-arvoinen

Kristiina Kouros: Perheyritykset ja ihmisoikeudet ”On käsittääkseni ihan todistettu asia, että perheyritykset pitävät keskimäärin parempaa huolta henkilöstöstään kuin muut yritykset. Tämä on tietenkin erinomainen asia, mutta ei pidä ajatella, että se riittää. Yrityksen toiminnasta riippuu, millaisia riskejä niihin ihmisoikeuksien kannalta liittyy ja mitä toimenpiteitä ne vaativat. Koneen ja Hoitokoti Päiväkummun toiminnan vaikutukset ihmisoikeuksiin ovat hyvin erilaisia, silti molemmat ovat perheyrityksiä. Omistajan arvot, osaaminen ja varmasti myös yrityksen taloudellinen tilanne ratkaisee sen, kuinka paljon ihmisoikeuksiin kiinnitetään huomiota. Virheitä olennaisempaa on oppiminen, mutta kaikkein olennaisinta on tahto. Osaamista voi aina hankkia.

kohtelu. Meillä on valitettavan paljon todistusaineistoa siitä, kuinka paljon suomalaiset kokevat riittämättömyyttä ja työuupumusta. Vastaus löytynee pitkälti edellä mainituista tekijöistä.

– En voi hyväksyäsitä, että suomalaisaseiden vieminen maahan, jossa loukataan törkeästi niitä ihmisoikeuksia, jotka on kirjattu Suomen ulkopolitiikan keskiöön.

Ihmisoikeuskysymykset nousevat esille myös suhteessa yrityksen ulkopuolisiin toimijoihin, kuten alihankkijoihin tai silloin, kun yritys laajentaa toimintaansa muihin maihin. Yrityksen tehtävänä on valita yhteistyökumppaneita, jotka toimivat lakien ja moraalisääntöjen mukaisesti.

Kouros toivoo, että suomalaiset yritykset kertoisivat avoimemmin yhteiskuntavastuullisuudestaan.

– Aukotonta järjestelmää ei ole olemassa. Paikallisolojen tuntemus ja oikeiden sidosryhmien osallistaminen auttavat, mutta ongelmia tulee silti. FIDH:ssä me teemme työtä juuri tämänkaltaisten haasteiden purkamiseksi, Kouros kertoo.

Samaan hengenvetoon hän huomauttaa, että ihmisoikeuksia on itse asiassa hyvin helppo edistää.

Urakkaa riittää. Kourosta surettaa myös se, kuinka maailmanpolitiikka sanelee valtioiden välistä kaupankäyntiä. Valtioneuvosto hyväksyi hiljattain asevientiluvan Saudi-Arabiaan.

Hyvä kantaa

– Jos yritys toimii vastuullisesti, sitä voi myös käyttää markkinoinnissa! Viisas kuluttaja osaa kyllä erottaa joukosta imagonnostatusyritykset.

– Joskus me unohdamme katsoa lähelle ja aloittaa maailmanparannus siitä. Yksinkertaisimmillaan kyse on kuitenkin toisen ihmisen kunnioittamisesta. Kaikkien ei tarvitse kantaa maailman luokan taakkaa harteillaan. Sekin voi riittää, että pitää huolta omasta lähipiiristään.

Perheyritysten, kuten muidenkin, tulee kiinnittää huomiota esimerkiksi yhdenvertaisuuden turvaamiseen henkilöstöpolitiikassaan. Hankintoja tekevät kaikki, yrityksen koosta riippumatta. Millaisilta yrityksiltä hankinnat tehdään? Tuetaanko hankinnoilla ihmisoikeuksia rikkovia hallituksia? Investoinnit ulkomaille saattavat olla todella vaikeita ihmisoikeuksien kannalta, panokset ovat suuret ja paikallinen hallitus saattaa aktiivisesti "unohtaa" paikallisen väestön oikeudet ja edut. Suurissa teollisuushankkeissa ympäristö- ja ihmisoikeusongelmat myös kietoutuvat usein yhteen. Oikeus puhtaaseen veteen on esimerkiksi ihmisoikeus ja alkuperäiskansoilla on erityisiä oikeuksia perinteisiin elinkeinoihin, jotka ovat pääosin riippuvaisia mahdollisuudesta käyttää maata ja luonnonvaroja. Voisin kuvitella - ja tietenkin toivon - että perheyrittäjillä olisi erityisen voimakas tahto suojella ja edistää ihmisoikeuksia omassa toiminnassaan. Maailman suurimpien perheyritysten joukosta ei ainakaan pikaisesti silmäiltynä löytynyt juurikaan sellaisia yrityksiä, jotka olisivat olleet jatkuvasti tapetilla ihmisoikeusloukkauksista.”

Pohjol

Kiinassa kuukin on kummempi Kiina on bruttokansantuotteella mitattuna maailman toiseksi suurin kansantalous, ja ennusteiden mukaan numero yksi seuraavan kymmenen vuoden sisällä. Kiinalaisten itsensä kanssa keskustellessa saa toisenlaisen ilmauksen periaatteessa samalle asialle; he sanovat, että Kiina on aina ollut maailman johtavin talousmahti – lukuun ottamatta tätä pientä noin 200 vuoden notkahdusta tässä välissä. Kiinan kiinankielinen merkki on neliö, jonka keskeltä on vedetty viiva poikki. Se kuvaa maailmaa (joka aluksi siellä miellettiin neliön malliseksi) jonka keskellä on Kiina, Keskisen Valtakunta. Se kuvaa hyvin tapaa miten kiinalaiset itse suhtautuvat omaan maahansa, kiinalaisesta perspektiivistä Kiina on maailman napa. Toisaalta, vaikka tämä helposti tuntuu suomalaisesta hieman arrogantilta, katsantokantaa voinee jollain tavalla ymmärtää. Kiina on huimaa vauhtia ottamassa maailmantalouden ykköspaikan itselleen, maa on valtavan kokoinen ja siellä asuu kuudesosa koko maailman väestöstä. Amerikkalaisetkin mieltävät itsensä maailman navaksi, mutta huomattavasti pienemmällä väkiluvulla, Ranskasta ja Englannista puhumattakaan. Täysin ongelmatonta ei Kiinan nousu toki varmasti ole. Suurkaupungeissa kytevä asuntokupla ja voimakkaan vientipainotteinen talous globaalissa matalasuhdanteessa saattavat aiheuttaa Kiinallekin ongelmia. Mutta toisaalta maailman suurin populaatio, joka on vasta ottanut kuluttamisessa ensiaskeleensa, takaa kotimaisen kysynnän jatkuvan vielä pitkälle tulevaisuuteen voimakkaalla kasvu-uralla. Ja vaikka Kiinassa on suunnattomia haasteita pohjoisen alueen veden loppumisesta ja aavikoitumisesta lähtien, samalla siellä on edelleen suunnattomia mahdollisuuksia. Pohjois-Kiinan maaperän alla on valtaisat hiiliesiintymät, samoin kuin harvinaisten maametallien lähes koko maailman ainoat esiintymät. Näitä harvinaisia maametallejahan tarvitaan pienen pieniä määriä nykyajan elektroniikkalaitteissa. Tämä tarkoittaa, että maametalleista voidaan pyytää melkein mitä vaan hintaa Suomalaisista perheyrityksistäkin osa on jo perustanut tyttären Kiinaan. Yritykset voivat olla ei vaan tuottaak-

Petteri Bollmann, Yksikönpäällikkö, Financial Institutions, Pohjola Pankki Oyj

seen halvemman työvoiman maassa tuotteita tänne tuotavaksi, vaan nimenomaan tuottaakseen kiinalaisille kuluttajille tuotteita. Ja vaikka yritys ei suunnittelisi Kiinaan menoa, melkein alalla kuin alalla Kiina on tärkeä kauppakumppani. Suomalaiset perheyrityksetkin vievät paljon Kiinaan ja tuovat sieltä vielä enemmän. Kiina on jättiläismäinen maa, jossa samalla vallitsee kapitalistinen talousjärjestelmä ja toisaalta kommunistinen hallintojärjestelmä. Nämä yhdessä aiheuttavat sen, että aika ajoin byrokratia voi olla varsin hankalaa. Hyvä esimerkki on Kiinan renminbi, joka on nyt muuttunut säädellysti vaihdettavaksi valuutaksi. Renminbejä voi ostaa niin kauan kun rahat kohdistuvat kaupalliseen toimintaan ja valtion listalla olevaan hyväksyttävään kauppakumppaniin. Listaa päivitetään jatkuvasti. Mutta täydellinen ja viimeisin lista on viranomaisilla... Tällä hetkellä listalla on yli 67 000 yritystä. Ei myöskään ole yhdentekevää, minne Kiinan kokoisessa maassa lähdetään tytäryritystä perustamaan. Kiinan keskusjohto pyrkii määrätietoisesti keskittämään tiettyjen alojen toimijoita samoille alueille. Tietyillä alueilla voi sitten saada verohelpotuksia tai muita tukia, mitä taas muualla ei. Tässä ja lukemattomissa muissa eteen tulevissa yllättävissä kysymyksissä, on hyvä paikallinen ystävä tarpeen. Pohjola voi tarjota perheyrityksille apuaan Kiinassa kumppanimme Bank of Chinan kautta, joka noin 10 000 Manner-Kiinan sivukonttorinsa ja noin 260 000 työntekijän henkilöstönsä avulla kattaa koko Kiinan tavalla johon ei pysty yksikään ulkomainen pankki. Yhteistyösopimuksemme avulla Pohjola voi tarjota Kiinan toiseksi suurimman pankin koko palvelutarjooman asiakkaidemme käyttöön.

Pohjola on suomalainen pörssinoteerattu finanssipalvelukonserni, jonka perustehtävä on edistää asiakkaidensa taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Pohjola tarjoaa yritys- ja yhteisöasiakkaille monipuoliset pankki-, vahinkovakuutus- ja varainhoitopalvelut. Yksityishenkilöille Pohjola tarjoaa kattavat vahinkovakuutus- ja private banking -palvelut. Kun haluat luoda turvalliset ja vakaat puitteet taloudelliselle kehitykselle, ota yhteyttä Pohjolaan.

CapMan Pääomasijoittajaa aina tarvitaan! Lunta tupaan oikein kunnolla. Hoiva-alan loanheitto, aggressiivinen verosuunnittelu ja salamyhkäisyys ovat saaneet pääomasijoittamisen maineen kääntymään viimeisen vuoden aikana vähintäänkin kyseenalaiseksi. Toimialan eurooppalaisen kärkimaan eli Ruotsin media on kuukausikaupalla tutkinut ja etsinyt pääomasijoittajien tekemiä virheitä ja toki niitä löytänytkin. Toimiala on näistä lähtökohdista ehkä yhden suurimman kriisinsä keskellä. Mutta ehkä voidaan palata hetkeksi aivan kaiken alkulähteelle. Miksi pääomasijoittajia tarvitaan? Vai tarvitaanko niitä? Kysymys on hieman samanlainen kuin tarvitaanko kännyköitä enää, kun Nokialla menee huonosti tai vielä yksinkertaistetummin tarvitaanko aktiivista omistajuutta kehittämään yhteiskuntaamme eteenpäin. Vanha Eurooppa ei enää kasva. Resursseja on uudelleenallokoitava ja kasvua haettava rakenteellisista muutoksista tai maantieteellisesti Euroopan ulkopuolelta, usein idästä. Osaavan omistajuuden voima on tunnustettu. Pääomasijoittaminen on olennainen osa omistamisen ekosysteemiä. Perheyritysten, valtion ja instituutioiden rinnalla pääomasijoittajat ovat nousseet parrasvaloihin viimeisen vuosikymmenen aikana. Erityisen tärkeäksi tämä rooli on muodostunut nyt, kun pörssi on käytännössä menettänyt kokonaan merkityksensä omistajuusvaihdosten markkinapaikkana ja pääoman hankintakanavana. Pääomasijoitusmarkkina tarjoaa yhden vaihtoehdon tilanteissa, joissa entinen omistajuusmuoto ei enää ole toimiva ratkaisu. Pääomasijoittajia on moneksi. Se on toki selvää, että pääomasijoittaja käyttöjärjestelmällä 1.0 on auttamatta ulkona markkinalta. Ensimmäisen aallon pääomasijoittajat olivat hyviä tekemään rahoituspaketteja, toisessa aallossa kehitettiin hallitustyöskentelyä, kolmannessa vaiheessa ymmärrettiin jo toimialoja, joilla kohdeyritykset toimivat ja neljännen sukupolven pääomasijoittajat

Heikki Westerlund senior partner, hallituksen puheenjohtaja CapMan Oyj

pystyivät takomaan yritystensä operatiivisen koneen alansa parhaaseen vauhtiin. Kuten kaikilla toimialoilla, kärkipään yritykset tuntevat kaikki edellisten sukupolvien viisaudet, mutta ovat rakentaneet siitä vielä paremman kokonaisuuden ja tuoneet jotain uutta kirsikaksi kakun päälle. Tänä päivänä pääomasijoittajan pitää ymmärtää yrityksen kulttuurin merkitys ja sen positiivisen kehittämisen työkalusto. Perheyrityksessä pääomasijoittaja voi pahimmillaan olla kuin norsu lasikaupassa. Ehkä yksi tärkeimmistä opeista on menestyksen reseptin analysointi. Miksi onnistuin juuri tämän yrityksen kehittämisessä, voinko toistaa siitä jotakin seuraavassa yrityksessä? Ammattimaisen omistamisen ja johtamisen yksinkertainen salaisuus on usein tietoisuus reseptistä. Intuitio ja energia vievät meitäkin eteenpäin, mutta vuosikymmenten yli ja kymmenten yritysten osalta pohjalla täytyy olla tietoinen yritysten kehittämisen ydinresepti. Miten pääomasijoittaminen selviää kriisistään? – Vain tekemällä asiat vielä paremmin, luomalla uusia läpinäkyvämpiä toimintamalleja ja erityisesti viemällä kohdeyrityksiään menestykseen. Pääomasijoittaja, esimerkiksi CapMan, on aina halukas keskustelemaan perheyrityksenkin kanssa niistä vaihtoehdoista, joita voimme tarjota yrityksen tulevaisuudelle. Pääomasijoittamisen luonteeseen kuuluu, että vain noin yksi viidestäkymmenestä käymästämme keskustelusta johtaa lopputulokseen, jossa otamme yrityksestä omistajavastuun. Mutta aina kannattaa kysyä. Me CapManissä haluamme palvella entistä paremmin myös perheyrityksiä ja oppia joka päivä paremmaksi omistajaksi.

CapManin palveluksessa on 150 pääomasijoitusalan ammattilaista ja Perheyritysten liiton yhteistyökumppanina CapManin osakkaat keskustelevat mielellään jäsenyritysten kanssa omistajuuteen ja muihin liiketoiminnan kehittämiseen 35liittyvistä aiheista. Kattavat yhteystietomme löydät osoitteesta www.capman.fi.

Roschie

Uusi kilpailulaki astui voimaan – mikä muuttui? Kaikkien yritysten, myös pienten ja keskisuurten, on hyvä tiedostaa uuden kilpailulain mukanaan tuomat muutokset, jotka liittyvät erityisesti menettelysääntöihin, sanktioihin, vahingonkorvausasioihin ja yrityskauppavalvontaan. Suomen kilpailulainsäädännön muutostarpeet on tiedostettu jo pitkään. Jo 13.6.2007 silloinen Kauppa- ja teollisuusministeriö asetti työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin selvittää kilpailunrajoituslain uudistustarpeet ja tehdä ehdotukset tarvittaviksi muutoksiksi. Kilpailulaki 2010 –työryhmä luovutti ehdotuksensa uudeksi kilpailulaiksi Työ- ja elinkeinoministeriölle 9.12.2008. Kilpailulaki vahvistettiin pitkän jatkovalmistelun jälkeen 12.8.2011, ja se astui voimaan 1.11.2011. Kilpailuoikeus suojelee kuluttajia ja yrityksiä kilpailua rajoittavalta toiminnalta. Kilpailuoikeuden tarkoituksena on lisätä hyödyllistä kilpailua markkinoilla. Tämä muuttaa markkinoita avoimemmiksi ja dynaamisemmiksi, sekä kohentaa tuottavuutta ja innovatiivisuutta. Kaikkien yritysten on noudatettava kilpailusääntöjä, ja lain rikkominen voi johtaa ankariin seurauksiin. Yritykset voivat myös kärsiä vahinkoa kilpailua rajoittavasta toiminnasta. Uuteen kilpailulakiin sisältyy lukuisia muutoksia. Muutokset liittyvät erityisesti menettelysääntöihin, sanktioihin, vahingonkorvausasioihin ja yrityskauppavalvontaan. Menettelysäännöistä

Kilpailulaissa laajennettiin Kilpailuviraston (KIVI) tutkintavaltuuksia jo olemassa olevien laajojen valtuuksien lisäksi. Kilpailulain mukaan KIVI voi kutsua yritysten edustajia kuultaviksi tiloihinsa, jos tämä on välttämätöntä asian selvittämiseksi. Tämän lisäksi kilpailulaki oikeuttaa KIVIn suorittamaan tarkastuksia yritysten edustajien yksityisissä tiloissa. Yksityisiin tiloihin kohdistuvat tarkastukset edellyttävät markkinaoikeuden lupaa. Kirjanpitoaineiston tai muiden relevanttien asiakirjojen säilytyksestä tarkastettavissa tiloissa on myös oltava perusteltu epäilys. Seuraamusmaksuista ja vahingonkorvauksesta

Kilpailunrajoituksesta määrättävän seuraamusmaksun

Ami Paanajärvi Senior associate, Roschier Asianajotoimisto Oy

suuruuden laskemiselle ei jatkossakaan ole säännöksiä, vaan maksun suuruus perustuu aina KIVIN tekemään kokonaisarviointiin. Kilpailulain voimaantulon yhteydessä KIVI julkaisi kuitenkin suuntaviivat seuraamusmaksun määrän arvioinnista. Yritysjärjestelyjen kannalta on kiinnostavaa huomata, että kilpailulaissa vahvistetaan lisäksi EU:n tuomioistuinten vakiintunut oikeuskäytäntö, jonka mukaan seuraamusmaksu on määrättävissä yritykselle, jolle rikkomukseen osallistunut elinkeinotoiminta on siirtynyt järjestelyn myötä, vaikka ko. rikkomus olisi päättynyt ennen sitä. Viime kädessä seuraamusmaksun suuruudesta päättää markkinaoikeus KIVIn esityksestä. Kilpailunrajoituksista aiheutuneen vahingon korvauksen saajien piiriä on kilpailulaissa laajennettu siten, että se kattaa myös kuluttajat sekä julkisyhteisöt, silloinkin kun ne eivät toimi elinkeinonharjoittajina. Vahingonkorvauksen vanhentumisaika on uudessa laissa kymmenen vuotta viiden vuoden sijaan. Yrityskauppavalvonnasta Yrityskauppavalvonnassa kilpailulain keskeisin uudistus koskee testiä, jota KIVI soveltaa arvioidessaan sille ilmoitettuja yrityskauppoja. Suomessa tähän mennessä sovellettu dominanssitesti korvataan mm. Euroopan komission käyttämällä ns. SIEC-testillä (significant impediment to effective competition). Soveltamalla SIECtestiä ilmoitettuihin yrityskauppoihin KIVIn arvioinnin painopistettä on tarkoitus siirtää yrityskaupan todellisten kilpailuvaikutusten kokonaisarviointiin. Kilpailulain nojalla KIVI voi puuttua järjestelyihin, jotka olennaisesti estävät tehokasta kilpailua Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla erityisesti siitä syystä, että määräävä markkina-asema syntyy tai vahvistuu. Muutoksen tarkoituksena on mahdollistaa puuttuminen tiettyihin kilpailijoiden välisiin järjestelyihin, jotka tapahtuvat oligopolistisina pidettävillä markkinoilla.

Roschier on Pohjois-Euroopan johtavia asianajotoimistoja, jolla on toimipisteet Suomessa (Helsinki ja Vaasa) ja Ruotsissa (Tukholma). Toimisto on osa integroitunutta yhteistyöverkostoa, johon kuuluu kaiken kaikkiaan 280 juristia ja joka tarjoaa ensiluokkaisia liikejuridisia palveluja myös Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Roschier avustaa yrityksiä monimutkaisissa toimeksiannoissa muun muassa transaktiojuridiikan, yhtiöoikeuden, riidanratkaisun, immateriaalioikeuden ja vero-oikeuden alueilla.

www.pwc.com/fi/perheyrityspalvelut

Menestyksesi on myös meidän tavoitteemme

Tavoitteesi ovat meille tärkeät. Toimintamme perustuu asiakkaan tuntemiseen, kuuntelemiseen ja palvelun kehittämiseen asiakkaan odotuksia vastaavaksi. Kun tähän yhdistetään oikeat henkilöt ja oikea osaaminen, pystymme tarjoamaan laadukasta ja lisäarvoa tuottavaa palvelua, sinun ehdoillasi. Lue lisää osoitteessa www.pwc.com/fi. PwC tarjoaa sinulle liikkeenjohdon konsultointia, tilintarkastusta sekä yritysjärjestelyihin, verotukseen ja varmennukseen liittyviä palveluja 158 maassa. Apunasi on maailmanlaajuisesti 169 000 ja Suomessa yli 700 alansa vankkaa ammattilaista – on yrityksesi sitten kasvuyhtiö, perheyritys, pörssilistattu tai julkissektorin toimija. PwC viittaa PricewaterhouseCoopers International Limited -jäsenyritysten muodostamaan ketjuun, jonka jokainen jäsenyritys on itsenäinen juridinen yhtiö.

Tervetuloa

Museokadulle! Haluatko tulla tapaamaan meitä liiton toimistolle tai kutsua meidät tutustumaan yritykseesi? Ota yhteyttä liiton sihteeri Liisa Forsgreniin (p. 040 770 314) tai jäsenpalveluvastaava Mikko Pelliseen (p. 040 548 7232).

PL:n toimiston henkilökunta 2012 Ylh. vas. jäsenpalveluvastaava Mikko Pellinen, graafinen suunnittelija Emma Hyökyvaara, veroasiantuntija Simo Valtti ja asiantuntija Krista Elo-Pärssinen. Alh. vas. viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Eveliina Talvitie, liiton sihteeri Liisa Forsgren ja toimitusjohtaja Matti Vanhanen.

TULOSSA 21.3.

29.4.-1.5.

Seminaari Jyväskylässä

NxG 2012

PL järjestää yhdessä yhteistyöyritystensä kanssa ”Vaikeiden aikojen menestyjät – miten navigoida epävarmassa toimintaympäristössä” -aamupäiväseminaarin. Tutustu ohjelmaan liiton verkkosivuilla ja ilmoittaudu mukaan: pl.ilmoittautumiset@perheyritystenliitto.fi.

23.3.-24.3. PL:n ja Boardmanin seminaari

PL ja Boardman järjestävät Tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuudet –seminaarin Kaisankodissa Espoossa. Kyseesä on ensimmäinen yhteisseminaari, jonka kohderyhmänä ovat molempien organisaatioiden seuraavan sukupolven edustajat. Seminaarin ohjelma löytyy verkkosivuiltamme. Tiedustele seminaarin paikkatilanne: mikko.pellinen@ perheyritystenliitto.fi

25.4. Perheyritystapahtuma Vuoden päätapahtumamme puhujavieraina mm. Jyrki Katainen ja Gerhard Schröder. Lisätietoa ja koko ohjelma osoitteessa www.perheyritystapahtuma.fi

Nextien kansainvälinen päätapahtuma järjestetään tänä vuonna Münchenin eteläpuolella Tegernseellä. Tutustu mielenkiintoiseen ohjelmaan osoitteessa www.nxg-2012.de. Mukaan lähtevät nextit: ilmoittakaa osallistumisestanne myös liittoon Mikko Pelliselle.

24.5. Yhdessä onnistumisen neurotiede Tule kehittämään käytännön vuorovaikutustaitojasi ja saamaan työkaluja yhdessä onnistumiseen ja konfliktien ratkaisemiseen! Työkalut pohjautuvat tuoreeseen aivotutkimukseen. Ohjelma ja lisätiedot: www.perheyritystenliitto.fi

6.6. Kevätkokous Liittomme kevätkokous ja seminaari järjestetään Fiskarsissa. Merkitse päivä kalenteriisi!

Tietoa Perheyritysten liitosta

erheyritysten liiton elämäntehtävänä on edistää suomalaisten perheyritysten toimintaedellytyksiä ja vastuullista omistajuutta, erityisenä tavoitteena yritystoiminnan jatkuvuuden turvaaminen. Perheyritysten liitto on suomalaisten perheyritysten vuorovaikutusverkosto, edunvalvontaorganisaatio sekä asiantuntija- ja valmennusjärjestö. Perheyritysten liitossa muodostetaan perheyritysten tahtotila.

Perheyritysten liitto • järjestää seminaareja ja valmennusta • valvoo jäsenyritystensä etuja omistajuuskysymyksissä • ylläpitää yhteyksiä elinkeinoelämän järjestöihin ja muihin kotimaisiin ja kansainvälisiin yhteistyöorganisaatioihin • edistää jäsentensä vuorovaikutusta • edistää perheyritystutkimusta

Perheyritysten liiton arvot

Luottamus

Liitossa jäsenet voivat luottamuksella ja turvallisin mielin jakaa kokemuksiaan perheyrittäjyydestä. Liitto myös antaa luotettavaa tietoa perheyrityksistä. Luottamus on avoimen kokemusten vaihdon perusedellytys.

Avoimuus

Avoimuudella tarkoitamme aktiivista ja avointa vuorovaikutusta jäsenten välillä, mutta myös liiton suhdetta toimintaympäristöönsä. Perheyritykset ovat koko kansaa koskettava asia.

Perhekeskeisyys

Liitto korostaa perheen arvoja ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Perheyritysyhteisö koostuu omistajista, perheen jäsenistä, sukulaisista, yrityksen johdosta, henkilöstöstä, yhteistyökumppaneista ja ystävistä.

Jatkuvuus

Liitto pyrkii proaktiivisella toiminnallaan pitkäjänteisyyteen ja jatkuvuuteen aivan kuten jäsenyrityksensäkin. Jatkuvuus luo luottamusta myös liiton ulkoisiin sidos ryhmiin.

Liittoon kuuluu yli 380 jäsenyritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 29 miljardia euroa ja jotka työllistävät liki 150 000 henkilöä.

Työ luo TyöTä Perheyritysten liiton yhteiskuntavastuun teema vuonna 2012 on työ. Omistajuudella ja työllisyydellä on kohtalonyhteys. Suomi ei selviydy ilman työllistävää pääomaa. Omistajuus on kansallinen resurssi, joka takaa Suomen selviytymisen. Huolehditaan yhdessä siitä, että Suomessa kannattaa jatkossakin tehdä työtä, työllistää ja jatkaa perheyritystoimintaa. 40