Perheyritys 2/2011

Perheyritys 2 • 2011 • Perheyritysten liitto ry

Mikko Siivola, Bettina Sandboge, Simon Bergholm ja mahdollisuus haastaa huippuasiantuntijoita Sivu 7

Harvia sai Perheyrityspalkinnon Sivut 22–24

SAK:n Lauri Lyly: Palkansaajat arvostavat kasvollista omistajaa Sivut 30–31

1 Perheyritys_2_2011_2.indd 1

9.6.2011 15.48

Perhe yritys

www.perheyritystenliitto.fi

2 • 2011

Micce Franckia ja Nina Pulkkisia yhdistää sielunkumppanuus ja yhteinen elämäntapa.

s. 10–13 Risto Siilasmaa kohtasi perheyritysten Nextejä.

s.16–20 Perheyritystapahtuma keräsi ennätysmäärän osallistujia.

JULKAISIJA Perheyritysten liitto ry Museokatu 8 A 4, 00100 Helsinki puhelin: 075 325 4200, faksi: 075 325 4249 s-posti: jasenpalvelu@ perheyritystenliitto.fi verkkosivut: www.perheyritystenliitto.fi

3 4 8 10 14 16 22 27 29 30 32 33 35 36 37 38

Pääkirjoitus.

Risto Siilasmaa puhuu kasvusta ja arvioi ilmapiiriä.

Sydän kädessä: Seppo ja Janne Vertanen.

Micce Franck ja Nina Pulkkis ovat avio- ja työpari.

Lyhyesti.

Perheyritystapahtuma.

Perheyrityspalkinnon saanut Harvia kasvaa vahvasti.

Uudet jäsenyritykset.

Tulossa ja Puheenjohtajan huomio!

Järjestöjohtajat tentissä: SAK:n Lauri Lyly.

Krista Elo-Pärssinen: Roolipeliä perheyrityksessä.

Matti Vanhanen: Hallitusneuvottelujen kipukohdat.

Fennia: Vastuuriskien hallinnassa sopimukset ovat avainasemassa.

Finnvera: Piileekö sinun perheyrityksessäsi kasvun ituja.

SEK: Tyytyväinen asiakas on parasta markkinointia.

PWC: Viritetty yritystarina.

PÄÄTOIMITTAJA Eveliina Talvitie Tätä numeroa ovat avustaneet: Anna Mäenpää, Tapio Neva ja Hanna Ojanpää.

OSOITTEENMUUTOKSET jasenpalvelu@ perheyritystenliitto.fi

Tämä G-Print-paperi on valmistettu vastuullisesti ja ympäristö huomioiden.

s. 4–7

TAITTO SEK Loyal Oy PAINOPAIKKA Newprint Oy, Raisio ISSN-TUNNUS 1795-8075

Yhteistyökumppanit CapMan Oyj, Eera, Fennia, Finnvera Oyj, Nitro Oy, Kauppalehti, Pohjola Pankki Oyj, PWC Oy, Roschier, SEK

2 Perheyritys_2_2011_2.indd 2

9.6.2011 15.48

>PÄ ÄKIRJOITUS Pitää muistaa olla vähän parempi Kasvu on nyt muotia. Tai ehkä se on vielä enemmän. Se on pakollista. Ilman kasvua ei kuulemma päästä kuiville tilanteesta, johon globaalisti ajauduttiin Yhdysvalloista alkaneen finanssikriisin seurauksena. Tämä pakollinen muoti näkyy myös niissä lukemattomissa seminaareissa, joissa etsitään kilvan keinoja kasvun saavuttamiseen. Perheyritysten liitto on erilainen elinkeinoelämän järjestö, mutta seurasi tässä valtavirtaa nostaen Perheyritystapahtuman (s. 16) teemaksi kasvun.

Vaikka teema Perheyritystapahtumassa oli turvallisen muodikas, puheenvuorot olivat persoonallisia ja esittäjiensä näköisiä. Ponssen Juha Vidgrén korosti kasvollisuuden merkitystä edesmenneen isänsä Einari Vidgrénin tavoin.

Ponssen kasvua siivittänee yrityksen arvoista ainakin menestyksen halu, joka on yrityksen strategiaan kirjattu muodossa: ”Meejän pittää muistoo olla aena vähän parempia.” Lappsetin Johanna Ikäheimo arvioi, että onnistuminen tarttuu ja kehotti juhlimaan onnistumista näkyvämmin.

Kasvu edellyttää onnistumista, mutta miten onnistumiseen Suomen maassa oikein suhtaudutaan? F-Securen perustaja Risto Siilasmaa on antamassaan haastattelussa (s. 4) sitä mieltä, että Suomessa ei ole soveliasta sen paremmin menestyä kuin epäonnistuakaan.

Siilasmaa on puheissaan harkitun epämuodikas. Hän haluaa muun muassa

Perheyritysten kasvu on pitkäjänteisen toimintatavan takia luonnostaan kestävää.

kääntää parjatusta bonusjärjestelmästä käydyn yleisen keskustelun tyystin toiseen asentoon. Ja mikäpäs siinä. Asioiden tarkastelu toisesta näkökulmasta on aina toivottavaa.

Toivoa tuo myös Perheyritysten liiton NEXT-polven aktiivisuus.

Nuoren polven porukka kohtasi Siilasmaan ensimmäisessä Round table -tilaisuudessa, joita jatketaan syksyllä. Kansikuvassa esiintyvät NEXtit kertovat omia näkemyksiään kasvusta ja paljastavat myös toiveitaan päätöksentekijöille (s. 7).

Huhtikuussa käytyjen vaalien tulos on aiheuttanut enemmän kansalaiskeskustelua kuin ainakaan 1970-luvulla syntyneen muistikuvien mukaan koskaan aikaisemmin. Kasvuyritysten tulevaisuuden näkymien kannalta olennaista on ollut vaatimus oikeudenmukaisuudesta. Toimitusjohtaja Matti Vanhanen esittää kolumnissaan (s. 33), että parasta oikeudenmukaisuuspolitiikkaa on talouskasvun ja paremman työllisyyden puolesta toimiminen.

Tekevät poliitikot sitten millaisia linjauksia tahansa, varmaa on, että perheyritykset eivät hötkyile. Vaikka jokainen yrittäjägeenin syntymälahjaksi saanut tietää, ettei ilman kasvua mikään yritys pysy toimintakelpoisena, sukupolvien yli katsovan näkökulmasta kasvuodotukset eivät kuitenkaan ole kärsimättömiä tai lyhytjänteisiä. Perheyritysten kasvu on pitkäjänteisen toimintatavan takia luonnostaan kestävää. Tämä filosofia auttaa perheyrityksiä muistamaan, miten ja miksi olla parempia.

Eveliina Talvitie

3 Perheyritys_2_2011_2.indd 3

9.6.2011 15.48

Tarvitaan ideoita, yrittäjähenkeä, halua viedä asioita eteenpäin, uudenlaista kulttuuria ja osaamista.

44 Perheyritys_2_2011_2.indd 4

9.6.2011 15.48

Teksti Eveliina Talvitie Kuvat Susa Junnola

Risto Siilasmaa puhuu kasvusta ja puolustaa epämuodikkaita asioita Risto Siilasmaan mielestä Suomi on kohtuuttoman paljon jäljessä Ruotsia, mutta nuorissa on uudenlaista menestymisen janoa.

Bonuskeskusteluun hän haluaa esittää toisenlaisen näkökulman.

Risto Siilasmaa noteerataan yhdeksi Suomen merkittävimmistä vallankäyttäjistä. F-Securen perustaja istuu muuan muassa Nokian ja Elisan hallituksissa. Hän ei kuitenkaan ole halukas arvioimaan itseään vallankäyttäjänä.

– En pyri käyttämään valtaa enkä osaa sanoa, käytänkö sitä. Se on asia, jota en lainkaan ajattele. Yritän keskittyä ratkaisuihin enkä ole niin kiinnostunut siitä, kuka niistä saa kunnian.

Kun Siilasmaalta toistamiseen tivaa aiheesta, hän määrittelee vallan olevan sitä, että onnistuu saamaan muut oman näkemyksensä taakse.

Päätösten tekemiseen liittyväksi filosofiakseen Siilasmaa paljastaa, että on halunnut ympärilleen ennen muuta vahvoja ihmisiä.

– Esimerkiksi toimitusjohtaja-aikanani pyrin saamaan F-Securen hallitukseen niin vahvoja ihmisiä, että he eivät ole vääristä syistä kanssani samaa mieltä. Hain henkilöitä, jotka ovat käyneet läpi suuria taisteluita urallaan ja selviytyneet voittajina. Sellaisella, joka on saavuttanut paljon, ei ole varaa olla moraalisesti heikko.

Merkillinen öky-liite Kasvuyrittäjyydestä Siilasmaa puhuu mielellään. Hän ei halua mollata suomalaista yrittäjäkulttuuria, mutta kasvun mahdollisuuksia tuntuu olevan vaikea käsitellä ilman ilmapiirikriittisyyttä.

Suomi on maa, jossa muutos on vaikeaa.

Sekä epäonnistumista että onnistumista ”pidetään huonona juttuna”.

– Tasainen jatkaminen on hyväksyttävää.

Pää ei saa nousta esiin väkijoukosta, Siilasmaa toteaa.

Jos hanke kaatuu konkurssiin, yrittäjä muuttuu helposti epäilyttäväksi liikemieheksi. Onnistuminen taas synnyttää paineita.

Mediassa haetaan Siilasmaan arvion mukaan onnistumisen kielteisiä seurauksia. Kysytään, kuka rikastui ja kuinka paljon.

Esimerkkinä tästä toimii öky-sanan käyttö.

– Ökyä käytetään hämmästyttävistä asioista. Sama asia on jollekin täysin hyväksyttävää, normaalia jopa ansaittu. Jonkun toisen henkilön yhteydessä siihen liitetään öky-sana.

Maasturi on toiselle öky-maasturi ja toiselle normaali, keskihintainen auto.

Suunta on oikea Mutta takaisin kasvuyrittäjyyteen, jonka tiellä Siilasmaa ei näe mitään yksittäistä ylivoimaista estettä. Sen sijaan kasvua tyrehdyttää koko joukko markkinapuutteita, joita olisi täytettävä yksitellen. Haasteet liittyvät pääomaketjuun alkaen ideasta tutkimukseen, enkelisijoittamiseen ja kiihdyttämöihin. Toisessa päässä haasteiden listaa on listautuminen pörssiin, yritysmyynnit ja private equityyn liittyvät asiat.

Siilasmaa vertaa positiivisessa Finnkampen-mielessä Suomen tilannetta pääomaketjun osalta Ruotsiin ja päätyy siihen, että Suomessa ollaan kohtuuttoman paljon jäljessä monissa asioissa, jotka parantaisivat kasvuyritysten menestymisen mahdollisuuksia.

– Tarvitaan ideoita, yrittäjähenkeä, halua viedä asioita eteenpäin, uudenlaista kulttuuria ja osaamista. Ja osaamista tarvitaan paitsi yrityksen sisällä myös sen ulkopuolelta, muun muassa pääomasijoittajilta.

Ilmapiirissä on Siilasmaan mielestä tapahtumassa oikeansuuntainen muutos, josta ylipistouudistus on hyvä esimerkki. Vuonna 2010 voimaan tulleen yliopistolain mukaanhan yliopistot ovat valtiosta erillisiä itsenäisiä oikeushenkilöitä, joko julkisoikeudellisia laitoksia tai yksityisoikeudellisia säätiöitä.

Kyseessä on eurooppalainen trendi. Valtiot kiinnittävät entistä enemmän huomiota yliopistojensa kansainväliseen arvostukseen ja huippututkimuksen tunnistamiseen. Jatkossa suomalaiset yliopistot vastaavat itse oikeudellisista tai taloudellisista sitoumuksistaan.

Oleellinen uuden yliopistolain elementti on yliopistojen pääomitus. Pääomia voidaan kartuttaa lahjoitusten tai liiketoiminnan kautta.

– Yliopistoilla on nyt mahdollisuuksia sisäisesti kehittää toimintaansa, mikä aikaisemmin tapahtui opetusministeriön ohjauksessa.

Tämä näkyy jo Aalto-yliopistossa. Liikutaan eteenpäin.

5 Perheyritys_2_2011_2.indd 5

9.6.2011 15.48

Siilasmaa hehkuttaa maaliskuussa järjestettyä tilaisuutta, jonka järjesti uuden sukupolven kasvuyrityksiä rakentava Aalto Entrepreneurship Society. Opiskelijat etsivät uuden ajan Suomea paneelissa, johon osallistuivat Siilasmaan lisäksi Jorma Ollila ja Björn Wahlroos.

Finlandia-talolle saapui 1700 opiskelijaa ympäri Suomea. Tuhat muuta olisi halunnut päästä sisään, mutta ei mahtunut.

– Kymmenen vuotta sitten tällaisen aiheen suosio ei olisi tullut kuuloonkaan.

Nyt halutaan kasvaa ja kansainvälistyä. Tämä pakostikin muuttaa menestymistä ja onnistumista hyväksyttävämmäksi.

Yhteiskunta ei ole ikiliikkuja Nuoret yliopisto-opiskelijat ovat siis kiinnostuneita kasvuyrityksistä. Mutta ovatko he valmiita tekemään enemmän töitä, minkä hoetaan olevan uuden kasvun edellytys? Ainakaan tuoreiden tutkimusten mukaan eivät ole. Sen sijaan vapaa-aikaa toivotaan lisää.

Vapaa-ajan arvostus on korostetun suurta nuoremmilla ikäryhmillä, joille työ myös mer-

kitsee kaikilla tavoilla mitattuna vähemmän kuin vanhemmalle väestönosalle.

Se, että nuoret eivät ole valmiita samalla tavalla omistautumaan työn teolle kuin aikaisemmat sukupolvet kertoo Siilasmaan mielestä siitä, että asiat ovat kohtuullisen hyvin. Tarvehierarkiassa on hypätty ylemmille tasoille.

Ei tarvitse enää tehdä koko ajan töitä. Ei ole samanlaista painetta kiivetä elintasotikapuita ylöspäin kuin vaikkapa Kiinassa ja Intiassa.

Mutta kyse ei ole vain nuorista. Ongelma on Suomessa Siilasmaan mielestä rakenteellinen. Täällä on vallalla voimakas ajatus subjektiivisesta oikeudesta tiettyyn elintasoon riippumatta siitä, mitä tekee.

– Sellaista ikiliikkujaa ei ole olemassakaan, joka tuottaisi kaikille saman elintason, vaikka massoittain ihmiset lopettavat työn tekemisen, Siilasmaa muistuttaa.

– Jotkut tekevät kovasti duunia jotkut eivät. Ajaudutaan tilanteeseen, jossa yhteiskunta ei pysty rahoittamaan samaa elintasoa kaikille. Vauraus jakaantuu epätasaisesti.

Tämä aiheuttaa katkeruutta.

Siilasmaan mielestä asenneilmapiiri tulee hyvin esille keskustelussa, jossa toistellaan ”että kaikkien pitää osallistua talkoisiin ja kaikkien pitää kantaa kortensa kekoon”.

– Tällä tarkoitan esimerkiksi keskustelua sellaisista insentiiveistä, jotka kohdistuvat paremmin ansaitsevaan kansanosaan. Tämä kansanosa pyritään saamaan tekemään vielä enemmän jotain, josta olisi kaikille hyötyä.

Heidän kannustamistaan vastustetaan eikä haluta ymmärtää, että se tuottaisi yhteiskunnallista nettohyötyä verrattuna aikaisempaan.

Siilasmaan mielestä puuttuu ymmärrys siihen, että kyseinen kohderyhmä nykyiselläänkin, sekä suhteellisesti että absoluuttisesti laskettuna, kustantaa hyvinvoinnista suuren osan.

Toisenlaista bonusajattelua Siilasmaata tuntuu ärsyttävän tietynlainen laumasieluisuus, joka ilmenee myös mediassa. Ei ole hyväksyttävää puolustaa sellaisia asioita, joita nyt on muotia kritisoida.

– Suomalaisissa lehdissä on paljon ivallisempi sävy kuin esimerkiksi Financial Timesissa. FT:ssä tehdään tosi kovaa tutkivaa journalismia, mutta asioista kirjoitetaan neutraalisti.

Siilasmaa ryhtyy epämuodikkaaksi ja valitsee aihepiiriksi yritysjohdolle maksettavat muuttuvat palkanosat eli bonukset. Vääristynyttä hänen mielestään on se, että johdolle maksettavaa kokonaispalkkaa ei kritisoida vaan sitä, kuinka suuri osa maksetaan muuttuneena.

Päivittelyssä ei Siilasmaaan mielestä ”ole mitään järkeä”.

– On osakkeenomistajan etu, että koko palkka ei ole kiinteä. Kiinteän palkan tapauksessa koko palkka tulee samansuuruisena riippumatta siitä, miten yhtiö menestyy.

Siilasmaa ehdottaa, että bonusjärjestelmää tarkasteltaisiin toisin päin. Puhuttaisiin siitä, että johtajan tavoitepalkka on ollut esimerkiksi puoli miljoonaa, mutta johtohenkilölle on maksettu vain 150 000. Muuttuva palkanosa onkin näin tarkasteltuna negatiivinen ja normaalipalkka maksimi, joten se voi tulla siitä alas.

– Tämä näkökulma pakottaisi katsomaan, mikä on kokonaispalkkatavoite, joka on markkinaohjautuva eikä summamutikassa päätetty pärstäkertoimen perusteella.

Enkelisijoittajan ideologiasta Siilasmaa puhuu innostuneesti yrityksistä, joissa toimii bisnesenkelinä. Niitä on haastatteluhetkellä yli 20 ja kaikkia yhdistää se, että yritysten tuotteet ja palvelut ovat kukin omalla tavallaan globaalisti uniikkeja ja omaavat selkeän kansainvälisen kasvun potentiaalin.

Siilasmaa saa päivittäin yhteydenottoja yrityksistä, jotka etsivät pääomasijoittajaa.

Lähteäkseen mukaan Siilasmaan on täytynyt tulla vakuuttuneeksi yrittäjäporukan osaamisesta ja energiatasosta sekä tietenkin itse ideasta.

Siilasmaan porfolioon päätyneistä yrityksistä yksikään ei ole päätynyt konkurssiin tai lopettanut toimintaansa. Todellisuutta kuitenkin on, että suurin osa uusista yrityksistä kuolee. Siilasmaa pitääkin tärkeänä liiketoimintamallien testaamista.

– Yhteiskunnan kannalta olisi tärkeää nopeasti ratkaista, onko yhtiö tuleva menestyjä vai onko eksperimentti parasta lopettaa.

Siilasmaalla on enkelitoiminnassaan ”suomalaiskansallinen ideologia”. Hän ei ole lähtenyt sijoittajaksi ulkomaisiin yhtiöihin.

Itsestäänselvänä onnistumisen mittapuuna on sijoittajan näkökulmasta riittävä tuotto. Jos sijoituksen saa takaisin kymmenkertaisena, voi kokea onnistuneensa. Päämäärä on kuitenkin aina kauempana.

– Kun yrityksen liikevaihto on merkittävällä tasolla, se työllistää merkittävän määrän ihmisiä ja sillä on vakaat näkymät vuosiksi eteenpäin – silloin on luotu jotain pysyvää ja pitkäaikaista.

– Maailman mittakaavan tavoittelua täytyy tietenkin jatkaa siitä eteenpäinkin, Siilasmaa jatkaa. n

6 Perheyritys_2_2011_2.indd 6

9.6.2011 15.48

RT, Siilasmaa ja NEXT Perheyritysten liiton Next-työryhmä kutsui Risto Siilasmaan vieraakseen ensimmäiseen Round Table -tilaisuuteen, joiden järjestämistä jatketaan syksyllä. Kyseessä on kansainvälinen konsepti, joka kopioitiin Nextin toimintaan sen saaman suuren suosion innoittamana. Tilaisuus on luonteeltaan luottamuksellinen, mikä tarkoittaa sitä, että osallistujat ja asiantuntija voivat kertoa asioita luottaen siihen, etteivät ne leviä ulkopuolisille.

Round table -illassa nuoren polven on tarkoitus haastaa kokenut asiantuntija.

– Siilasmaan tapauksessa toteutui niin sanottu balance of power. Kyseessä on niin arvostettu ja menestynyt henkilö, että osallistujat tyytyivät lähinnä kuuntelemaan ja kysymään tarkentavia lisäkysymyksiä. Jatkossa voisimme haastaa rohkeammin, arvioi tilaisuuden puuhamies Jussi Suominen.

Next-työryhmän puheenjohtaja Annika Sucksdorff kertoo, että Siilasmaan asenne teki häneen vaikutuksen.

– Siilasmaalla on jalat maassa. Hän on kokenut ja hänellä on paljon näkemystä. Hän on myös säilyttänyt nöyrän asenteen ja on henkeen ja vereen yrittäjä. Hienoa oli myös kuulla, miten paljon häntä kiinnostaa auttaa nuoria, uusia yrittäjiä.

Siilasmaan näkemysten innoittamana Sucksdorff nostaa kasvun edellytyksistä tärkeimmäksi verotuksen.

– Pitää olla taloudellisen onnistumisen, eli vaurastumisen, mahdollisuus jotta yrittäjyys, riskinotto ja sitä kautta kasvu kiinnostaisi suomalaisia. ”Lihava kissa ei metsästä”. Jos porkkanat eivät ole kohdillaan, hevonen ei lähde laukkaamaan.

Tilaisuuteen niin ikään osallistunut Simon Bergholm piti hänkin Siilasmaan asenteesta.

– Menestys ei ollut noussut nuppiin, mikä on hyvä homma. Hän oli myös aidosti kiinnostunut Suomen kehittämisestä sekä neuvojen ja omien kokemuksien jakamisesta.

Bergholmin mielestä kasvua saadaan aikaiseksi ”tekemällä sellaisia poliittisia päätöksiä että kovaa työtä tekemällä voi menestyä”.

– Pitää tukea niitä, jotka uskaltavat perustaa ja jatkaa yrityksiä menestyksekkäästi.

Bettina Sandbogen mielestä ”Risto henkii suomalaista henkeä parhaimmillaan”. Tämä on rauhallinen ja rehellinen. Lisänä on korkea työmoraali ja pilkettä silmäkulmassa.

– Vaikutti siltä, että hän ottaa työnsä hyvällä tavalla erittäin vakavasti.

Siilasmaan mukaan perheyritysten nuori polvi antoi itsestään fiksun ja aktiivisen vaikutelman. Kiinnostus suuntautui hänen mielestään lisäksi oikeisiin asioihin.

Perheyrityksille tyypillinen pitkäjänteiseen toimintatapaan liittyvä asenne tuli Siilasmaan mielestä läpi osallistujien mielipiteistä ja kysymyksistä.

– Heillä on selvästi vastuuta sekä edellisille että tuleville sukupolville.

Mutta oli siellä myös positiivista ambitiota kasvuun.

– Kun yritys on kypsempi ja sillä on enemmän työntekijöitä ja riittävä liikevaihto, asiakaskuntaa, vastuullisuus nousee tärkeämpään rooliin. Riskinotto peilautuu vastuullisuutta vasten, Siilasmaa arvioi.

– Puhutaan erilaisista elinkaaren vaiheista. Toki kasvun tavoitteleminen myös vanhoissa perheyhtiöissä pitäisi olla yhteiskunnan kannalta yksi keskeisimmistä tavoitteista.

7 Perheyritys_2_2011_2.indd 7

9.6.2011 15.48

Teksti: Hanna Ojanpää Kuvat: Rami Salle

Michael Franck ja Nina Pulkkis ovat antaneet sydämensä paitsi toisilleen myös tekemälleen työlle. Perhe ja yritys, vapaa-aika ja työ nivoutuvat yhteen luovuuden ehdoilla.

Runsaat sata vuotta sitten Gabriel Wilhelm Sohlberg rakensi Korkeavuorenkadulle korttelin kokoisen tehdas- ja asuinkokonaisuuden. Tämän seurauksena EteläHelsingin ainoan ruukin ympärille kasvoi tiivis pienyrittäjien ryhmittymä. Yhä edelleen samaisen kadun varsi täyttyy kahviloista, kädentaitajista ja – perheyrityksistä. Michael Micce - Franckin ja hänen vaimonsa Nina Pulkkiksen koti, työpaikka ja usein myös lounasravintola löytyvät vain puolen kilometrin säteellä toisistaan.

– Tämä sopii meidän elämäntilanteeseen ja aikatauluihin, Nina Pulkkis toteaa. – En voisi kuvitellakaan käyttäväni aikaani siirtymisiin.

Sen liikenevän ajan käytän mieluummin lapsen kanssa touhuten.

Sukupolvien kohtaaminen Micce ja Nina jakavat elämänsä aviopuolisoina, mutta myös työparina. Ero työn ja vapaaajan välillä on häilyvä: työtunteja ei lasketa ja projektien suunnittelu jatkuu usein ruokapöydän ääressä pitkälle iltaan. Monesti seuraan liittyy samassa talossa asuva Micen Edvinpoika tyttöystävänsä Jessican kanssa. Vaikka keskustelua ohjaavatkin työasiat, koossa on näinä hetkinä ensisijaisesti perhe. Työroolit jäävät odottamaan seuraavaa päivää.

– Rakastan työtäni ja sitä, että voin tehdä sitä perheeni kanssa. Toki varjopuolena on, että yhdessä myös kannamme taakkaa.

Onneksi me Micen kanssa ymmärrämme toisiamme niin hyvin, että rajan tullessa vastaan, toinen saa olla rauhassa. Felixin syntymän jälkeen olen hellittänyt itse sen verran, että enää en kanna konetta kotiin. Mieluummin teen pitkän päivän työpaikalla, Nina sanoo.

Micce ja Nina menivät naimisiin vuonna 2009. Heidän tapaamisensa oli puhdasta sattumaa: Micce oli mukana suunnittelemas-

sa G18- kulttuuritalon toimintaa ja harkitsi myös yrityksensä siirtämistä tiloihin, Nina puolestaan pyöritti samaisessa paikassa omaa taidekoulua ja tapahtumayritystään.

– Yhteinen tuttavamme – edesmenneen kummisetäni naapuri ja Ninan liikekumppani – esitteli meidät toisillemme. Sittemmin Nina haki itselleen lisätöitä ja palkkasin hänet meille freelance-pohjalta. Nina oli tehnyt standupia esittävän Komiikkatehdas-tv-sarjaamme lehtimainoksen ja olin siitä(kin) vaikuttunut, Micce muistelee.

Pian Franck Media osti Ninan bisneksen ja Nina siirtyi vakituiseksi. Toimitusjohtaja hänestä tuli vuoden 2008 alussa.

Kun työtoveruus myöhemmin muuttui parisuhteeksi, ikäero ei noussut keskustelun aiheeksi. Sen sijaan naimisiin menon kynnyksellä heistä kumpikin mietti tahollaan, mitä yli 20 vuoden ikäero tarkoittaa käytännössä.

– Rationaalisesti ajatellen tässä ei varmaan olisi järkeä, mutta parisuhteessa harvoin järkisyyt painavat vaakakupissa, Micce naurahtaa. – Minä taas olen huomannut, että vasta nyt, vaimona, saan selitellä ja ottaa vastaan epäilyksiä, jopa tarkoitusperistäni, Nina huokaa, mutta jatkaa pilke silmäkulmassa. – Tosiasia on, että meitä yhdistää yhteinen elämäntapa ja sielunkumppanuus.

Rakastamme kumpikin myös sitä, mitä teemme. Eikä tämä työ edes olisi mahdollista sellaisen ihmisen kanssa, joka ei jakaisi tätä samaa intohimoa, mehän olemme naimisissa myös työmme kanssa. Työn ulkopuolelta olisi siis jo ajankäytännöllisesti ollut vaikea löytää itselleen kumppania.

Vapaa mies Vastauksena skeptikoille Micce kertoo avoimesti oman tarinansa: 1970-luvun loppupuolella nuorisopolitiikasta YLEn leipiin ja

toimittajaksi siirtynyt kahden pienen pojan isä pääsi toteuttamaan itseään ajankohtaistoimittajana ja ajan mittaan myös dokumenttiohjelmien parissa. Mielenkiintoiset tehtävät niin Suomessa kuin myöhemmin Lähi-Idässä (”minun New Yorkini on Teheran”, kuten Micce lohkaisee) antoivat uskoa oman tuotantoyhtiön perustamiselle.

– Iranin islamilaisen vallankumouksen esille luoma uudenlainen paine pohjoisen ja etelän välisille jännitteille alkoi kiinnostaa. Niinpä

8 Perheyritys_2_2011_2.indd 8

9.6.2011 15.48

Yhdessä yli esteiden ryhdyin kirjeenvaihtajatyön sivussa tekemään dokumentteja nousevasta islamista.

Dokumenttituotannon rahoitus vaati kuitenkin eri julkisia tukipäätöksiä, joten Franck Films päätti lähteä Hollywoodiin tähtäimessään animaatioelokuvan teettäminen parhaiden osaajien kanssa.

– Hankkeessa oli mukana yksityisiä sijoittajia ja muun muassa STS-Pankki, mutta lama vei kaikelta pohjan. Sindbad-animaatio oli valtavan työn ja sijoitusten tuotos, johon me

vuosien uurastusten jälkeen lopulta kaaduimme. Hankkeen vetäjänä olin taannut investointeja myös henkilökohtaisilla takauksilla, joten loppupeleissä myös maksaja olin minä.

Vasta vuosi sitten, lähes kahden vuosikymmenen velkataakan jälkeen, olen velkajärjestelyistä vapaa. Franck Media siis perustettiin aikoinaan ylivelkaantuneen yrittäjän harteille.

Ninaa on siis päinvastoin kiittäminen siitä, että hän uskalsi hypätä minun kelkkaani.

Micce Franck palasi Suomeen ja lastensa

luokse 1990-luvun puolessavälissä. Ja aloitti alusta.

– Vanhempien poikieni äidin isoäiti, Maire Gullichsen, oli jo 1980-luvun alussa ehdottanut minulle, että tekisin dokumentin hänen isoisänsä perustamasta Ahlströmin yhtiöstä ja perheestä. Vielä silloin epäilin, että tällaisia yrittäjä- ja perheyritystarinoita voisi esittää Suomen televisiossa. Mutta kun 1990-luvulla tein dokumentin Suomen työväenliikkeen suurmiehestä Väinö Tannerista, löysin mielen-

9 Perheyritys_2_2011_2.indd 9

9.6.2011 15.48

kiintoisen tannerilaisen lausuman: vastuullinen suomalainen valtiomies pitää päivittäistä yhteyttä elinkeinoelämään. Jos työväenliikkeen johtomies sanoo näin, jonkun tulee kertoa se Suomen kansalle. Siinä vaiheessa muistin Mairen ehdotuksen ja sain hänen poikiensa lisäksi yhtiön silloisen toimitusjohtajan Juha Rantasen innostumaan ajatuksesta.

Myös MTV3:n johto innostui ajatuksesta.

Syntyi Suvussa on yritystä -sarja, joka palkittiin parhaana kotimaisena asiaohjelmana heti ensimmäisenä esitysvuonna 2004.

Nyt, kymmenen vuoden jälkeen, Franck Median tuottamia dokumentaarisia elinkeinotarinoita on yhteensä 70. Suurin osa niistä on esitetty televisiossa.

Jaetut hetket Ninalle ja Micelle Franck Media on kuin laajennettu perhe. Henkilökuntaa on vaihteleva määrä johtuen osittain ulkoistetuista työtehtävistä, säännöllisesti palkanmaksu lähtee noin 25 henkilölle. Edvinin lisäksi ydinperheestä yrityksessä työskentelee Ninan Yvonne-äiti.

Myös Micen vanhin poika, Arthur, on monta vuotta ollut mukana isänsä firmassa. Viime vuosina hän on kuitenkin keskittynyt pääosin omiin projekteihinsa.

Nina kertoo, kuinka hän taantuman aikana sai kokea yrittämisen rankimpia puolia.

– Olimme todella kovissa vaikeuksissa.

Jouduimme viime vuonna lomauttamaan henkilöstöämme pariin otteseen eikä tulevaisuudesta ollut takeita. Muistan, kuinka imetin yhtä aikaa, kun kävin yt-neuvotteluita.

Näin jälkikäteen voin jo vitsailla siitä, että milloinkahan jään äitiyslomalle. Felixin kanssa mammaloma jäi pitämättä, kun töihin oli pakko palata.

Micen keskimmäisen pojan Edvinin tulo Franck Median kehitysjohtajaksi marraskuussa 2010 on ollut myös Ninalle iso asia.

– On hienoa, että voin jakaa Edvinin kanssa vastuuta ja että voin tehdä sen henkilön kanssa, joka on jo sinut meidän bisneksen kanssa.

Mainosalalta dokumentti- ja televisiotuotannon pariin tullut Edvin itse suhtautuu uuteen tilanteeseen rauhallisesti, mutta valmiina ottamaan haasteita vastaan.

– Onhan tilanne myös hieman kummallinen, isän uusi vaimo on esimieheni ja isä kollega. Ninan kanssa en ole kokenut asetelmaa vaikeaksi. Vaikka olemmekin Ninan kanssa melkein samanikäisiä, meidän roolitus on täysin selvä. Bisnes ja yritys sen sijaan ovat

minulle tuttuja ennestään. Henkisesti olen ollut mukana jo vuosia, osallistunut hallituksen kokouksiin ja sparrannut Ninaa ja Miccea vapaa-ajalla. Itselleni on tärkeää, että olen kerännyt työkokemusta myös muualta. Nykytilanteen taustalla oli kuitenkin aito kiinnostus Franck Mediaa kohtaan. Ja tämä kiinnostus tulee kaukaa: jo pikkupoikana olin ylpeä isän tekemästä työstä.

Perheyrittäjien tahtotila Omistuksellinen sukupolvenvaihdos Franck Mediassa odottaa vielä omaa aikaansa, mutta henkisesti ja toiminnallisesti murrosvaihe on ollut jo muutaman vuoden käynnissä.

– Käytännössä tämä on tarkoittanut tehtävien kierrättämistä, mutta muutosta on tapahtunut myös ajatuksen tasolla. Kun Nina otti toimitusjohtajan vastuun, minulla on jäänyt enemmän aikaa perehtyä uusien projektien synnyttämiseen ja itse tuotantoon.

Edvin taas vastaa toistaiseksi projektihankinnasta ja liiketoiminnan kehittämisestä. Tämä uusi järjestely mahdollistaa myös sen, että me pystymme jatkossa Ninan kanssa kahdestaan toteuttamaan projekteja, joko Suomessa tai ulkomailla, Micce listaa.

Sukupolvien välinen ero työn tekemisessä näkyy Edvinin mukaan yrittämisen asenteessa.

– Micce ja Nina tekee kaiken koko ajan täysillä. Itse ajattelen, että elämää on myös työn ulkopuolella. Voihan toki olla, että vuoden päästä minulla ei ole enää yhtään ystävää, kun aika ei heille riitä. Mutta teen kyllä kaikkeni, että näin ei käy, naurahtaa Edvin.

Micce ja Nina eivät voi tarpeeksi kiittää myöskään niitä tahoja – lähinnä muita perheyrityksiä – jotka auttoivat heitä uuteen kasvuun niin taloudellisesti kuin henkisesti.

– Tarvitsimme esimerkiksi uutta laitteistoa, mihin emme saaneet julkista rahoitusta.

Toimintamme tulevaisuus sinetöityi toisen perheyrityksen lainana. Samaisen yhtiön toimitusjohtaja on sittemmin toiminut mentorinani. En usko, että tällaista suhdetta voisi syntyä ilman samankaltaista omistusrakennetta, Nina sanoo.

Pohdintoja yrittämisestä Micce, Nina ja yhä enenevissä määrin myös Edvin käyvät jakamassa Perheyritysten liiton tapahtumissa.

Micce toimii aktiivisesti yhteiskuntapoliittisessa toimikunnassa, Edvin tutustuu parhaillaan Nextin toimintaan.

– Viime syksynä olin nextiläisenä Chicagossa FBN:n maailmankokouksessa isän

kanssa, mutta siinä vaiheessa edustamassa äidin puolelta Ahlströmin sukua kuudennessa sukupolvessa. Asetelma oli mielenkiintoinen – ja välillä myös kaksijakoinen: Ahlströmissä yrittämisen aika on ohi ja omistus pirstaloitunut suuren suvun kesken; Franck Mediassa puolestaan yrittämistä tehdään tässä ja nyt.

Setiä ja isiä Samalla kun liiketoiminnan vetovastuu asteittain siirtyy Edvinille, uusi sukupolvi kasvaa Franckin suvussa monessa perheessä: Ninan ja Micen pian parivuotias Felix – syntynyt Ranskan vallankumouksen päivänä, Micce täsmentää – tuli keväällä toisen kerran sedäksi, kun pikkupojan kanssa samanikäinen toinen veljenpoika sai Arthurin perheessä seuraa.

– Vietämme Micen vanhempien poikien kanssa niin paljon aikaa, että minusta on mahtavaa, että olen heidän kanssaan samaa ikäluokkaa, Nina iloitsee.

Nuori äitipuoli on hoitanut osuutensa hyvin. Hyvältä tilanne näyttää myös tulevaa kesää silmällä pitäen: Franck-Pulkkis-perheessä on kaikki syyt uskoa, että tänä vuonna heinäkuu vietetään kunnon kesäloman parissa.

– Yrittäjällä ei ole varaa olla negatiivinen vaan aina pitäisi jaksaa uskoa aurinkoisiin päiviin. Itse tietenkin iloitsen, että oman toimintamme osalta tulevaisuus nyt näyttää paremmalta. Myös perheen näkökulmasta, Nina sanoo. n

PERHE FRANCK Michael Franck, dokumenttielokuvaohjaaja ja -tuottaja, Franck Median perustaja Nina Pulkkis Micen vaimo, Franck Median toimitusjohtaja Felix uusperheen puolitoistavuotias esikoinen Edvin Micen toiseksi vanhin poika, Franck Median kehitysjohtaja Arthur Micen vanhin poika, tekee uraa dokumenttiohjaajana ja TV-tuottajana

10 Perheyritys_2_2011_2.indd 10

9.6.2011 15.48

Yrittäjällä ei ole varaa olla negatiivinen vaan aina pitäisi jaksaa uskoa aurinkoisiin päiviin.

11 Perheyritys_2_2011_2.indd 11

9.6.2011 15.48

Kuva: Susa Junnola

SYDÄN KÄDESSÄ Sydän kädessä -sarjassa perheyritysten äidit, tyttäret, isät, pojat, isovanhemmat ja muut perheenjäsenet muistavat mennyttä ja visioivat tulevaa.

Seppo ja Janne Vertanen Millaisia ovat ensimmäiset muistosi perheyrityksestä?

Seppo: Kaunis ilta huhtikuussa 1987. Esitin suunnitelmani tulevasta perheyrityksestä puolisolleni Lailalle ja sisarelleni Arja Mannerheimolle. Keskustelimme yhtiön nimestä.

Esitin luettelon vaihtoehtoisista yritysnimistä.

Yhteisesti hyväksyttiin nimi Verman, jonka alkuosa tuli nimestä Vertanen ja loppuosa nimestä Mannerheimo. Pitkään kestänyt unelmointi, säästäminen ja suunnittelu realisoituivat yritykseksi juuri tuona iltana.

Janne: Silloin kun isä siirtyi muiden palveluksesta yrittäjäksi, muutos oli minulle suuri.

Koulusta tultuani kävin moikkaamassa isää toimistolla, joka sijaitsi perheemme autotallirakennuksessa. Mielessä on myös kaikki ne talkootyöt, joita iltaisin kotona tehtiin, esimerkkinä asiakaspostitusten valmistelut.

Ennen omaa yritystä Seppo oli koko ajan matkoilla, ja työpaikan ollessa kauempana kotoa emme paljoakaan kerinneet näkemään.

Vaikka Sepon työkuorma ei varmasti helpottunut yrittäjän roolissa, niin silti perheelle jäi enemmän aikaa kuin aiemmin.

Mitä asioita arvostat pojassasi/isässäsi?

Seppo: Janne on ainoa lapsemme. Toisin kuin odotimme, hän on hyvin nuorena ottanut ohjat käsiinsä, mukaan lukien oman taloutensa. Arvostan hänessä pitkäjännitteisyyttä, sitkeyttä ja vaatimattomuutta. Näiden ominaisuuksien summana näyttää syntyvän harkitseva johtajuus. Ominaisuudet ovat perintöä äiti-Lailalta.

Janne: Olen aina ihaillut Sepon rohkeutta, itsekuria ja periksiantamattomuutta. Uskon, että nämä ominaisuudet vaikuttivat siihen, että aloittava yritys selvisi 1990-luvun alun laman läpi ja kehittyi kannattavaksi kasvuyritykseksi. Rohkeata oli aloittaa kaksi eri yritystä samanaikaisesti. Biolac AB aloitti toi-

mintansa Ruotsissa samaan aikaan Vermanin perustamisen kanssa.

lempien jäsenyys ruotsalaisyhtiö Biolac AB:n hallituksessa, jossa toimin puheenjohtajana.

Millaiset piirteet hänessä ovat ”haasteellisempia”?

Janne: Yrityksen kehittäminen yhdessä on ollut parasta mitä toivoa voi. Töissä emme niinkään ajattele isä/poika-asetelmaa. Mielipiteet kerrotaan suoraan ja joskus näkemykset ei ihan kohtaa. Nykyään yrityksen kasvun myötä operatiivisista asioista keskusteltaessa yhä useammin keskusteluun osallistuu joko hallituksen ja/tai johtoryhmän jäseniä.

Seppo: Haasteellisinta on joskus toistuvalta tuntuva ”EI”. Haasteellinen on myös se pitkä huolellinen perustelu tälle näkemyksestäni poikkeavalle kannanotolle. Tuollaisen perustelun jälkeen tunnen suorastaan kiitollisuutta kuullessani ”ehdottamasi toimintamalli on varmaan täyttänyt tehtävänsä joissain olosuhteissa, mutta tässä tilanteessa se tuskin toimii”.

Janne: Joskus Seppo kaivelee jotain vanhaa epäonnistumista, vaikka asia olisikin jo korjattu. Muistan Sepon aina puhuneen, että hän jää tito-kerhoon (tiistai-torstai töissä) kunhan täyttää 63. Silti meni pitkään muistutellessa, että tänäänhän on maanantai ja olet toimistolla. Mitenkäs on sen tito-kerhon laita?

Työstä luopuminen tai työmäärien vähentäminen lienee yleinen haaste perheyritysten senioreille. Siksi häntä täytyy jollain lailla koettaa ymmärtää tässä asiassa.

Millaista on työskennellä samassa yrityksessä pojan/isän kanssa?

Seppo: Janne siirtyi apteekkityöstä lääkeesittelijäksi 15 vuotta sitten. Sen jälkeen hän on edennyt urallaan tuotepäälliköksi ja edelleen markkinointipäälliköksi. Toimitusjohtajuuden hän otti vastaan 11 vuoden kuluttua yhtiön palkkalistalle tulon jälkeen. Näin ollen hänellä on kanssani samankaltaiset edellytykset uinahduttavaan urautumiseen. Hyvä ulkoisia asiantuntijavoimia sisältävä hallitus ja vahvoista vastuualuejohtajista koostuva johtoryhmä vähentävät hallituksen puheenjohtaja/toimitusjohtaja-asetelman suhteellista merkitystä päätöksenteossa ja samalla tuohon asetelmaan sisältyviä jännityksiä. Samaan suuntaan tuntuu vaikuttavan meidän mo-

Mitä arvoja olet liike-elämästä halunnut pojallesi välittää?/ Mitä olet oppinut tai omaksunut isäsi tavasta toimia liikeelämässä?

Seppo: Kasvoin lapsuuteni pienellä maatilalla Pohjanmaalla. Lukioaikanani olin SchaumanYhtymän Pietarsaaren tehtailla mäntyöljyn keittäjänä. Varusmiesajan jälkeen jatkoin aktiiviupseerin uralle. Kylmän sodan vaikeimpien hetkien aikana vannotussa upseerin virkavalassa määritellyt arvot ja sitoutuminen seuraavat minua ikuisen hiljaisuuden alkuun saakka. Arvojen toteutustavat ovat muotoutuneet jo 33 vuotta jatkuneessa yhtäjaksoisessa yritysjohtajuudessa kotimaassa ja ulkomailla. Olen halunnut välittää Jannelle sitoutumisen ja hyväksynnän lainkuuliaisuuteen, ihmisten ominaisuuksien arvostamiseen ja hyvien tapojen noudattamiseen.

Janne: Sen, että perheyrittäjällä on aina oma nimi ja kasvot pelissä. Velvoitteet tulee siis hoitaa hyvin. Myös pitkät työpäivät saattavat olla isältä opittuja. Varmasti on paljon myös sellaista, jota en edes tiedosta.

Missä asioissa kilpailette keskenänne?

Pitääkö pojan tehdä ”isänmurha”, jotta kasvaa tämän saappaisiin vai onko parempi kulkea omissa saappaissaan?

Seppo: Olen jo hävinnyt kilpailun tärkeimmässä eli lääke- ja ravitsemusalan markki-

12 Perheyritys_2_2011_2.indd 12

9.6.2011 15.48

JANNE Vertanen Syntymäaika: 1972 Koulutus: Yo-markkinointimerkonomi Asema yrityksessä: Oy Verman Ab:n Toimitusjohtaja

Seppo Vertanen Syntymäaika: Syntynyt 1945 Koulutus: Aktiiviupseeri Asema yrityksessä: Oy Verman Ab:n hallituksen puheenjohtaja Verman Oy voitti Entrepreneur of the Year 2010 -kilpailun kaupan sarjan. Kuvassa Seppo ja Janne poseeraavat Farmasian päivien näyttelyssä.

noitten motoriikan ymmärtämisessä. Näin näyttää käyvän osaamisalueella toisensa jälkeen. Etumatkani on nopeasti kaventumassa vieraitten kielten ja kulttuurien osaamisessa, mitä olen pitänyt viimeisimpänä tukikohtanani. Näin minulla onkin aihetta juhlia kaiken aikaa lisääntyvää vapaa-aikaani. Olen vielä omissa saappaissani ja Janne näyttää kulkevan omissaan.

Janne: En näe minkäänlaista kilpailuasetelmaa olevan välillämme. Alkuun stressasin sitä, miten pystyn täyttämään isän saappaat.

Sittemmin tajusin, että parhaiten pärjään olemalla aivan oma itseni. Olen kiitollinen Sepolle siitä, että hän antoi minulle vastuuta

ja vapautta toimia yrityksessä jo nuorella iällä.

Firman kehittäminen on aina ollut yhteinen asiamme.

Mitä menestyminen ja yrityksen kasvu sinulle merkitsevät?

Seppo: Yrityksen kasvu ja hyvän kannattavuuden ylläpitäminen merkitsevät jatkuvaa tilanneseurantaa, toteutusten käynnistämisiä ja valvontaa. Perustana on rohkeus kilvoitella parhaasta tarjolla olevasta työvoimasta.

jekteja, joilla tähdätään uuteen kasvuun ja hyvän kannattavuuden ylläpitämiseen. Toki elämänsä voisi tehdä helpommaksi tyytymällä voiton maksimointiin ja lyhyisiin työpäiviin.

Sellainen kävisi kuitenkin luonnon päälle.

Eiväthän ammattiurheilijatkaan jatka uraansa, jos motivaatio menee. n

Janne: Yrityksen kehittäminen ja kasvu ovat tärkein motivaation lähteeni yrittämiseen.

Kaiken aikaa täytyy olla meneillään pro-

13 Perheyritys_2_2011_2.indd 13

9.6.2011 15.48

> LY H Y E S T I Satavuotiaat perheyritykset verkostoituivat Satavuotiaitten perheyritysten verkoston perustamiskokous pidettiin 7.6. Turun kaupungintalon valtuustosalissa. Seminaariosuudessa puhuivat TS-yhtymän hallituksen jäsen Timo Ketonen, verkoston työryhmän puheenjohtaja, Machineryn konsernijohtaja Janne Timonen ja Helsingin yliopiston dosentti Niklas Jenssen-Eriksen. Illallista syötiin Turun linnassa.

Verkosto tulee jatkossa järjestämään vuosittain seminaarin iltajuhlineen ja osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun osana liiton edunvalvontaa. Mahdolliset seminaareista kertyneet varat käytetään perheyritysten toimintaedellytyksiä tukeviin tutkimuksiin ja julkaisuihin.

Työryhmän jäseninä ovat toimineet Walter Ahlstrom Antti Ahlström Perilliset, Alexander Bargum Algol Oy, Joachim Fazer Oy Karl Fazer Ab, Petri Heino TukkuHeino Oy, Kristina Pentti-von Walzel Lemminkäinen Oyj, Max Rautiainen Lindström Oy, Tomas von Rettig Rettig Capital Oy Ab ja Peter Therman Hartwall Capital.

Taloustutkimus:

Osinkoverotuksen rakenteella on merkittävä vaikutus omalla pääomalla rahoitettavaan kasvuun

Evan tutkimuksessa selvitettiin asenteita yrittäjyyteen ja omistajuuteen

Taloustutkimus selvitti Perheyritysten liiton jäsenten keskuudessa ensimmäisen kerran, miten vuoden 2005 verouudistus on vaikuttanut pääomien ohjautumiseen yritystoimintaan.

Tulokset vastaavat jäseniltä saatuja mielipiteitä. Niissä yrityksissä, jotka ovat kasvunsa alussa ja liikevaihto vielä alle 50 miljoonaa euroa kiinnostus sijoittaa pääomaa omaan yritykseen on kasvanut. Suuremmissa 50–250 miljoonan liikevaihdon yrityksissä kiinnostus vastaavasti aleni selvästi. Kaikkein suurimmissa ja kaikkein pienimmissä yrityksissä muutokset olivat melko neutraaleja.

Kun omaan yritykseen sijoittaminen ei ole kiinnostanut, kiinnostuksen kohteena ovat olleet erityisesti kiinteistöt, pörssiosakkeet ja sijoitusrahastot.

Erityisen dramaattisia pääomien ohjautumisen näkökulmasta vastaukset olivat: Vaikuttaisiko osinkoverotuksen yhdenmukaistaminen pääomaveroon nähden yrityksenne omistajien kiinnostuksen sijoittaa pääomia yritystoimintaan? Suurissa yrityksissä kiinnostus sijoittaa omaan yritykseen kasvaisi merkittävästi (73–80 % vastaajista).

Tutkimus kertoo nyt ensimmäistä kertaa hyvin havainnollisesti sen, että osinkoverotuksen rakenteella on merkittävä vaikutus siihen, saavatko yritykset omaa pääomaa kasvunsa rahoittamiseen. Tällä hetkellä on olemassa selvä negatiivinen kasvukynnys.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) tuoreimman arvo- ja asennetutkimuksen mukaan suomalaiset antavat vahvan periaatteellisen tukensa yrittäjyydelle. Periaatteellinen tuki yrittäjyydelle ja sen edistämiselle on korkeista lukemistaan huolimatta pikku hiljaa hiipunut ja on nyt matalimmillaan kysymyksen neljännesvuosisadan mittaisessa historiassa. Yleisesti ajatellaan, että yrittäjyyttä on syytä kannustaa myös verotuksellisin keinoin. Esiin tulee myös kantoja, joiden mukaan yrittäjien osin palkansaajia kevyempi verotus on epäoikeudenmukaista.

Tutkimuksen mukaan suomalaiset toivovat yrittäjien menestyvän, mutta vastaukset eivät ole varauksettoman positiivisia. Kolmannes vastaajista torjuu väitteen, jonka mukaan yrittäjien vaurastuminen on vain hyvä asia, sillä samalla nousee muidenkin elintaso.

Eva on selvittänyt myös suomalaisten asennetta omistajuuteen. Joka toinen vastanneista yhtyy näkemykseen, että omistajuutta pitäisi arvostaa nykyistä enemmän, koska omistajat ovat yritysten tarjoamien työpaikkojen takana.

Viidenneksen mielestä omistajien arvostuksessa ei ole puutteita tai sitten kytkös omistajuuden ja työpaikkojen välillä nähdään hämärässä tai peräti kielteisessä valossa.

14 Perheyritys_2_2011_2.indd 14

9.6.2011 15.48

Väitös:

Omistus ja verkostot keskeisiä perheyritysten kansainvälistymisessä FM, KTM Tanja Kontisen yrittäjyyden väitöskirjassa “Internationalization Pathways of Family SMEs” (”Pk-perheyritysten kansainvälistymispolkuja”) selvitetään kahdeksan suomalaisen pienen ja keskisuuren perheyrityksen kansainvälistymispolkuja.

Kontinen tarkasteli erityisesti perheyritysten kansainvälistymistä Ranskan markkinoille. Tyypillisimmät vaiheet tietylle markkinalle kohdistuvassa kansainvälistymisessä ovat kansainvälisen verkostosuhteen löytäminen, luottamussuhteen muodostaminen, kansainvälisen näkökulman muodostaminen ja uusien verkostosuhteiden luominen. Suurin osa yrittäjistä löysi alussa yhteistyökumppanin kansainvälisiltä messuilta tai sai tilauksen ulkomailta.

Kansainvälisen näkökulman muodostamisen vaiheen haasteet liittyivät perheyritysten halukkuuteen pitää kontrolli omissa käsissään ja katsoa asioita omasta, kotimaisesta näkökulmasta. Tämä ei edistänyt ulkomaankauppaa, sillä tytäryhtiöt turhautuivat, kun yritys ei pystynyt luomaan kansainvälistä toimintastrategiaa, jossa heidän näkemyksensä olisi otettu huomioon.

Uusien verkostosuhteiden luominen on suuri haaste monelle kansainvälisillä markkinoilla toimivalle pk-perheyritykselle: ne toimivat intensiivisesti pääyhteistyökumppanin kanssa, mutteivät luo uusia verkostoja tulevaisuuden varalle. Esimerkiksi amerikkalaiset yritykset toimivat tässä asiassa täysin eri tavalla.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Business and Economics numerona 100, 98 (243) s., Jyväskylä 2011, ISSN: ISSN 14571986, ISBN 978-951-39-4244-1. Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. (014) 260 3487, myynti@library.jyu.fi.

EFB-GEEF konsultoi Euroopan komissiota Euroopan komissio julkaisi huhtikuussa vihreän kirjan koskien hyvien hallintotapojen uudistamista Euroopassa. Komission ehdotukset käsittelevät muun muassa hallituksen kokoonpanoa, roolia ja toimintaa. Suurin osa ehdotuksista koskee myös sijoittajien osallistumisen vahvistamista sekä vähemmistöosakkaan suojaa.

Kyseiset ehdotukset koskevat listattuja yhtiöitä, mutta komissio haluaa herättää keskustelua siitä, tulisiko listaamattomia yhtiöitä koskea osittain samantyyppiset hyvän hallintotavan sää-

dökset kuin listattuja yhtiöitä. Vihreästä kirjasta on nyt käynnissä konsultaatio. EFB-GEEF suhtautuu mahdollisiin listaamattomia yhtiöitä koskeviin säädöksiin kielteisesti ja korostaa pikemminkin sitä, että EU:n ja sen komission tehtävänä pitää olla hallinnollisen taakan eli byrokratian karsiminen yrityksiltä.

Lue lisää http://ec.europa.eu/internal_market/company/docs/ modern/com2011-164_en.pdf

Teijo Sormunen pestattiin Perheyritysten liiton jäsenhankintakoordinaattoriksi Perheyritysten liitto vahvistaa jäsenhankintaansa ja on pestannut jäsenhankintakoordinaattoriksi Teijo Sormusen (s. 1953).

Sormusella on 30 vuoden kokemus yrittäjyydestä. Hän aloitti itsenäisenä kopiokoneyrittäjänä ja siirtyi sitten matkapuhelinalalle. Sormunen oli kantava voima kommunikaatioratkaisujen tuottamiseen perustuvan Viestituote-yritysten ketjun perustamisessa. Hän on ollut osakkaana useissa franchising-ketjuissa, sekä toiminut konsulttina ja kouluttajana.

Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen kertoo, että jäsenhankintaa tehostamalla pyritään entisestään vahvistamaan perheyritysten asemaa.

– PL on tehnyt 14 vuotta aktiivisesti työtä perheyritysten toimintaedellytysten parantamiseksi. Järjestömme merkitys ja vaikuttavuus kasvavat. On tärkeää yhä tehokkaammin tavoittaa kaikki ne perheyritykset, joiden asiaa liitto ajaa. Sormunen kohtaa potentiaalista jäsenistöä henkilökohtaisesti ja kertoo liiton pitkäjänteisestä ja kasvollisen omistajuuden merkitystä vahvistavasta toiminnasta, Vanhanen toteaa.

15 Perheyritys_2_2011_2.indd 15

9.6.2011 15.49

Teksti Anna Mäenpää Kuvat Susa Junnola

Anne Berner osallistui puheenjohtajan ominaisuudessa viimeistä kertaa Perheyritystapahtumaan.

-Hyvä tapahtuma, kiinnostavia, innostavia puheenvuoroja, Berner hehkutti.

Perheyritystapahtuma 2

Kasvua, riskinotto iloa ja osallistumisa Ponssen Juha Vidgrén korosti, että yritys pysyy perheomisteisena.

Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja hurmasi yleisönsä herättävällä esityksellään.

-Ihmiskunta Ab on mahtava kasvutarina,Valtaoja summasi.

Maaliskuun lopulla järjestetty Perheyritystapahtuma järjestettiin perinteiseen tapaan Finlandia-talolla.

Teemaksi oli nostettu kestävä kasvu ja Suomen menestys. Avainsanoiksi nousivat kansainvälistyminen, tuottavuus, tulevaisuus ja Einari.

Perheyritysten liiton puheenjohtaja Anne Berner avasi tapahtuman painottaen, että enemmän kuin koskaan aikaisemmin Euroopassa tarvitaan kasvua, jolla hyvinvointi turvataan.

– Kasvu on pitkälti yritysten varassa ja monet perheyritykset ovat valmiita kasvuun.

Berner totesi, että jatkuvuus on kriittinen kysymys yhteiskunnassamme.

– Ensimmäisen polven yrittäjiä pitäisi saada jatkamaan toisen polven yrittäjiksi. ETLAn tutkimuksen mukaan toisen polven ja sitä vanhemmat yritykset vakauttavat työllisyyttä.

Ensimmäisen sukupolven perheyrityksissä sen sijaan kasvuyritysten osuus on ollut suuri, kertoi Berner.

Tulevaisuus on jotain muuta Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja loi yleisöön kehitysuskoa painottamalla tulevaisuuden kehitysmahdollisuuksia. Valtaoja ilmoitti seminaarin osallistujille olevansa optimisti.

Professori oli huolissaan siitä, että aikakautemme on tuonut esille tuomiopäivän profeettoja, jotka manaavat maailman loppua.

16 Perheyritys_2_2011_2.indd 16

9.6.2011 15.49

ma 2011:

ttokykyä, pokasahaa, misastetta

Kahdeksannen kerran järjestetty Perheyritystapahtuma keräsi Helsinkiin kaikkien aikojen suurimman osallistujamäärän.

Paikalla oli 320 perheyrityksistä ja kasvusta kiinnostunutta.

– Historiamme on osoitus siitä, miten paljon on saatu aikaiseksi lyhyessä ajassa.

Ihmiskunta Ab on mahtava kasvutarina!

Kehityksen pohjalla on Valtaojan mukaan se, että bruttokansantuote henkeä kohti on kasvanut 2000 vuoden aikana valtavasti.

– Vauraudella saa onnea, koska se tuo kaikkea mitä tarvitaan onnelliseen elämään eli ruokaa, sosiaaliturvaa, terveyttä, rauhaa, koulutusta jne.

Valtaojan mukaan me aliarvioimme tulevaisuuden. Tieteen ja teknologian kehitysmahdollisuudet ovat vielä edessä.

– Tieteen ja teknologian avulla voimme kehittää esimerkiksi ratkaisuja, jotka käyttävät luonnonvaroja tehokkaasti.

Valtaoja painotti, että punainen tupa -ajattelussa etsitään vastauksia menneisyyden ongelmiin, ei tulevaisuuden haasteisiin. Tämä on vaarallista.

– Menneisyys on pahempi kuin tiedätkään. Nykyisyys on parempi kuin luuletkaan.

Tulevaisuus on jotain aivan muuta kuin kuvittelet, Valtaoja tiivisti.

Alussa oli savotta, pokasaha ja Einari Ponsse Oyj:n menestystarinan seminaariyleisölle kertoi toista polvea edustava Juha Vidgrén. Ponsse on suomalainen metsäkoneita valmistava yritys, jonka tarina alkoi 60-luvun lopulta Vieremäen kylältä Savosta.

Kansainvälistyminen on ollut haaste pienelle yritykselle, mutta Savosta maailmalle ponnistaneen yrityksen koneita on päätynyt aina Chileen asti. Kiinassa Ponsse on tehnyt edelläkävijän työtä viemällä metsäkoneita ja kouluttamalla henkilöitä koneiden käyttämiseen.

Ponssen tie ei kuitenkaan ole ollut pelkästään helppo. Vuonna 2010 lokakuussa Einari Vidgrén menehtyi ja sukupolvenvaihdos toteutettiin lennossa.

– Keskeistä meille on joka hetkessä ollut jatkuvuus. Neljä veljestä on yrityksessä töissä ja 60 prosenttia yrityksestä on perheen omistuksessa, kertoi Juha Vidgrén.

Vidgrén toimii tällä hetkellä isänsä seuraajana Ponssen hallituksen puheenjohtajana.

Ponsse on kertaalleen myyty myös perheen ulkopuolelle.

– Kansainvälistymään olisi pitänyt lähteä 1980-luvun lopussa, mutta vaadittavia pääomia tähän ei ollut. SKOP osti Ponssen, mutta meni kuitenkin pian nurin. Einari ja sijoittajaryhmä ostivat sitten Ponssen takaisin.

Juha Vidgrénin mukaan kasvollinen omistajuus on ollut Ponsselle keskeinen menestyksen tekijä.

– Kasvu lähti kasvollisuudesta syntyvästä luottamuksesta liikkeelle. Asiakas tiesi keneen olla yhteydessä, jos joku meni vikaan, Vidgren summasi.

17 Perheyritys_2_2011_2.indd 17

9.6.2011 15.49

SRV suuntaa itään SRV:n hallituksen puheenjohtaja Ilpo Kokkila painotti, että suomalaista yhteiskuntaa on soudettava yhdessä tai muuten se ei liiku.

– Hyvät yritykset selviävät aina ja ne voivat siirtää toimintaansa sinne, missä se tuottaa. Samoin koulutetut nuoret löytävät paikkansa maailmalta. Mutta suomalaista yhteiskuntaa ei voi siirtää.

SRV listautui vuonna 2007 Helsingin pörssiin. Yhtiön tavoitteena on voimakas laajentuminen Venäjälle. Kokkilan mukaan menestyksen perusedellytys on, että yritys ja sen toimintaympäristö ovat kilpailukykyisessä kunnossa.

– Tärkeintä on kuitenkin toiminnan suuntaaminen. Suomessa kasvu on useimmilla toimialoilla hidasta. Kasvu on siten haettava muualta, totesi Kokkila.

Kokkilan mukaan verotuksen merkitys yhteiskunnan taloudellisena ohjausvälineenä on keskeinen.

– Verotuksen on kannustettava työntekoon, yrittämiseen, kasvuun, investointeihin ja suomalaiseen omistajuuteen.

Ilpo Kokkila avasi yleisölle SRV:n menetyksen reseptiä. Hän muistutti myös terävästi siitä, että verotuksen tulee olla omistamista ja yrittäjyyttä kannustavaa.

Onnistuminen tarttuu Johanna Ikäheimo kertoi kuulijoille Lappsetin tarinan. Yritys on yksi maailman johtavista leikkipaikkavälinevalmistajista. Yrityksen tarina alkoi Suomen Lapista yli 40 vuotta sitten, kun Antero Ikäheimo halusi tarjota lapsille puisia leikkivälineitä. Lappset on ollut edelläkävijäyritys kiinnittämällä huomiota ensimmäisenä alalla materiaalien kierrättämiseen ja ympäristövaikutuksiin.

2000-luvulla Lappset on kasvanut huimasti.

– Kasvu on intohimomme. Onnistuminen tarttuu ja sen on oltava kuin virus täälläkin perheyritysten keskuudessa. Onnistumisten takana on se, että uskalletaan epäonnistua ja ottaa riskiä, totesi Ikäheimo.

Kasvun aikana yrityksessä on myös toteutettu sukupolvenvaihdos. Ikäheimo muistutti myös siitä, että onnistumisista on osattava iloita.

– Erityisesti finanssikriisin aikana piti juhlia pienistäkin onnistumisista.

Lappsetin Johanna Ikäheimo toi mukaan pohjoista ulottuvuutta ja kehotti onnistumisen hetkillä poksauttelemaan samppanjapullon korkkeja useammin.

Kasvu on omissa käsissämme Ruotsin valtion Konjunktur-institutin johtaja Juhana Vartiaisen mukaan Perheyritystapahtumassakin peräänkuulutettu kasvu syntyy ainoastaan työtä tekemällä.

– Mitään muuta keinoa ei ole. Suomessa pitää joko saada lisää työtunteja tai tuottavuuden on kasvettava. Tämä on edellytys kansantalouden kasvulle. Jos haluamme Suomeen pitkällä aikavälillä kasvua ja sitä kautta hyvinvointia, avainmuuttujia ovat keskityöaika ja osallistumisaste, totesi Vartiainen tapahtuman kuulijoille.

Vartiaisen mukaan Suomi liikkuu äkkijyrkästi kohti ikärakenteen muutosta. Seurauksena tulee olemaan rahoitusvaje.

– Hyvinvointivaltion rahoitus on ongelmissa. Talous- ja veropolitiikka tulisi suunnitella niin, että työvoiman osallistuminen työmarkkinoille kasvaa. Ruotsissa hallituksen strategiana on ollut nimenomaan työmarkkinoille osallistumisen nostaminen ja se onkin onnistunut toteuttamaan oikeita toimenpiteitä tavoitteen edistämiseksi. n

Ruotsin taloudellisen tutkimuskeskuksen johtaja Juhana Vartiainen korosti kasvun eväänä osallistumisastetta ja innosti yleisön raikuviin aplodeihin.

18 Perheyritys_2_2011_2.indd 18

9.6.2011 15.49

Vaalipaneeliin osallistuneet Paula Lehtomäki, Sari Sarkomaa ja Mikael Jungner eksyivät välillä keskinäiseen kinasteluun.Tenttaajina olivat Matti Vanhanen ja Annika Sucksdorff.

sen un

19 Perheyritys_2_2011_2.indd 19

9.6.2011 15.49

Nextit Perheyritystapahtumassa Perheyritystapahtumaan osallistui myös suuri joukko seuraajapolven edustajia. He hakivat tapahtumasta kokemusten vaihtoa, oppia ja tietoa erilaisista perheyrityksistä.

Bettina Sandboge Oy Karl Fazer Ab

Työpajat olivat ehdoton mielenkiinnon kohde. Kävin kuuntelemassa SEKin sosiaalisen median työpajaa. Oli erittäin innostavaa kuulla, miten yritysten pitäisi ja miten ne voisivat hyödyntää sosiaalista mediaa, unohtamatta kuitenkaan siihen liittyviä rajoituksia.

▲

Perheyritystapahtuma oli hyvä kokonaisuus ja workshop-työskentely toi lisäarvoa.

Osallistuin SEKin sosiaalista mediaa käsittelevään workshopiin, joka tarjosi mielenkiintoisia näkökulmia. Yrityscaset ovat hyödyllisiä, koska niistä voi oppia tulevaa varten.

▲

▲

Joonas Keskinen Ravintolatoimenjohtaja Lasipalatsi, Ravintolakolmio-ryhmä

Janne Nurminen Ecorum Oy

Olen perheyritystapahtumassa ensimmäistä kertaa. Tulin tänne ammentamaan tietoa ja tapaamaan muita perheyrittäjiä. Ilmapiiri on mukavan rento ja täällä pystyy helposti tutustumaan uusiin ihmisiin ja perheyritysten toimintaan.

20 Perheyritys_2_2011_2.indd 20

9.6.2011 15.50

ne tu Jä

se

Jäsenyritykset voivat nyt ostaa ilmoitustilaa ys

t Perheyri liitto ysten

Perheyritys

Perheyritys 9 2 • 200

liitto ritysten

Perhe 2 • 201

0 • Per hey

4 • 2009 • Perheyritysten liitto ry

ritysten

yritys Perhe

liitto ry

ry

• Perhey

1 • 20

11 • Perh

eyritys

ten liit

to ry

ry

eyrit

4

• Perh • 2008

yritys

Kuntaministeri Kiviniemi: Poliittinen populismi ruokkii kateutta Sivut 12–14

mo Valka ila an ja Juha . Riitta Oll sten Ulla at Primul rin aaijaMa rity 0 perhey t 14–17 jatkav vuoden ta usk 8-1oo Sivu Sivut sadan etiikkaan

Berner,

o

Ikäheim

Johanna Hamro-Drotz Kiilto Familyn Ville ja Ee etsi Sinituotteelle va Solja projektin Tansaniasta Perhe tuo y :

: ja Bargum

ritys on Perhey titeettiä n osa ide

Thierry Lombard pitää tärkeänä taloutta, planeettaa ja ihmisyyttä Sivut 4–7 Sivut 16–21

nkin Enne

Myl

tta ja

harlo

yj:n C

iO lykosk

a:

Barbar

y

lvitt on se Siv

ut 4–7

liiton on vuoden 21 er onPaulig Bern aja ritys Sivut 18– Anne heenjohtperuhey Siv 12 uusi pu

Sivut 4–8

Jorma Oll puhui Per ila tapaht heyritysumassa

rity inhimil lisyyttä kseen

Sivut 4–9

Jukka ja Ympä Juha Nu rm r rohke istövastuu inen: u o

Sivu 10

1

talou tta ja mar n den la k inalais kinaSivut 26– uuksia 27 1

1

Aho Gr ou

Philip Am inoff: Kasvu läh liiketoimi tee ter veestä nnasta

1-1

Sivut

Sivut 6– 7

Perh

eyritys_1

_201

Puolen sivun ilmoitus Koko sivun ilmoitus

1_2.indd

24 –25

p hyöd

ynsi la

man

Anne vahvuuBerner : Pe s on ta rheyrit rinoissa yste

n

Sivu 14

1

750 euroa (+ alv) 1500 euroa (+ alv)

1 7.3.2

011

10.23

Lisätietoja: jasenpalvelu@perheyritystenliitto.fi

Taloushallinnon asiantuntijapalveluita jo toisessa polvessa yritysjärjestelyt

Tuokko on vuonna 1971 perustettu asiantuntijaorganisaatio ja alallaan suurin suomalainen perheyritys.

Palveluvalikoimaamme kuuluvat lakisääteiset tarkastukset, kirjanpito, veroneuvonta, yritysjärjestelyt sekä liikkeenjohdon neuvontapalvelut.

SUUNNITTELU CFO-palvelut tilintarkastus

veropalvelut

VALVONTA sisäinen tarkastus erityistilintarkastus

Yrittäjätaustamme ja pitkäaikainen kokemuksemme takaavat palvelujemme laadun. Olemme mukana yrityksesi eri vaiheissa - myös muutoksissa ja haasteissa.

palkkahallinto

IFRS

TOTEUTUS taloushallinto taloudenohjausratkaisut

www.tuokko.fi Helsinki | Tampere | Turku | Oulu | Jyväskylä | Lappeenranta

21 Perheyritys_2_2011_2.indd 21

9.6.2011 15.50

Teksti Tapio Neva Kuvat Susa Junnola ja Harvian arkisto

Perheyrityspalkinnon voittanut Harvia on globaali ja lokaali Sari Harvia-Jyllinmaa toimii yrityksen talousjohtajana. Kuvassa taustalla tekninen johtaja Pertti Harvia ja vasemmalla myyntijohtaja Kullervo Harvia.

Harvia panostaa tuotekehitykseen ja valmistautuu kolmanteen sukupolvenvaihdokseen.

Harvia Oy:n toimistotilojen seinällä olevat lukuisat ilmakuvat kertovat sen, minkä voi lukea yrityksen vuosikatsauksistakin: kasvu on ollut vahvaa.

Vuonna 1950 perustettu yritys siirtyi nykyiselle asemapaikalleen teollisuusalueelle Muurameen vuonna 1972. Sen jälkeen tiloja on pitänyt laajentaa kolmetoista kertaa.

Tuorein laajennus valmistui tänä vuonna.

Nyt kattopinta-alaa on yhteensä 30 000 neliömetriä.

Eikä kasvun ole tarkoitus loppua.

– Nyt olemme ostaneet maa-alueita tuolta, toimitusjohtaja Risto Harvia sanoo ja osoittaa sormellaan rakentamatonta maakaistaletta uusimmasta ilmakuvasta.

15 prosenttia tai enemmän. Se on ollut Harvia Oy:n vuotuinen kasvuvauhti 1970-luvulta lähtien. Kasvu ei ole perustunut yritysostoihin, vaan omaan tekemiseen.

– Panostamme innovatiivisuuteen, tuotekehitysosastollamme työskentelee

>FA K TA Harvia Oy • Toimii Muuramessa.

• Perustettu 1950.

• Harvia-yhtiöt työllistävät noin 300 henkilöä.

• Liikevaihto 50 miljoonaa euroa (2010).

• Vie tuotteitaan 65 maahan.

• Harvia-kiukaita valmistuu vuodessa yli 150 000.

• Moneen kertaan palkittu yritys, mm.

Vuoden perheyritys 2010 ja valtakunnallinen yrittäjäpalkinto 2000. Dun & Bradstreet Finlandin luottoluokituksessa Harvia Oy kuuluu korkeimpaan eli AAA-ryhmään • Omistus: Sisarukset Risto, Pertti ja Kullervo Harvia sekä Sari Harvia-Jyllinmaa omistavat kukin 25 prosenttia.

22 Perheyritys_2_2011_2.indd 22

9.6.2011 15.50

toistakymmentä henkeä. Olimme aikoinaan ensimmäinen alan yritys, joka otti robotit käyttöön hitsauksissa.

Vaikka sähkökiukaan voisi luulla olevan valmiiksi kehitetty, näin ei ole. Vaativat kuluttajat haluavat nyt designia ja digiä, ja ovat valmiit maksamaan siitä noin kaksinkertaisen hinnan perusmalliin verrattuna.

Komponenttitoimittajasta kokonaisratkaisujen toimittajaksi Vielä 1970-luvulla Suomessa oli kymmeniä kiuasvalmistajia, ja Harvia oli siinä joukossa haastaja. 1980-luvun loppuun mennessä Harvia oli noussut jo Suomen suurimmaksi puulämmitteisten kiukaiden valmistajaksi.

Sen jälkeen kasvua lähdettiin hakemaan ulkomailta.

– Ongelma oli se, että valmistimme vain puulämmitteisiä kiukaita. Päätimme silloin panostaa tuotekehitykseen ja saimme oman sähkökiuasmalliston. Se avasi vientimarkkinat ja pelasti meidät myös Suomen lamalta.

Silloin kotimaan myyntimme notkahti, mutta ulkomaankauppa kompensoi sen ja kasvu jatkui, Risto Harvia muistelee.

Seuraava askel oli kokonaisten saunahuoneiden valmistamiseen siirtyminen.

– Siirryimme komponenttien toimittajasta kokonaisvaltaisten saunaratkaisujen toimittajaksi. Jälkiasennettavat elementtisaunat olivat viennin kannalta tärkeä edistysaskel, sillä ulkomailla asuntojen tilaratkaisuissa ei ole huomioitu saunan paikkaa.

Nykyään Harvia Oy valmistaa kaikkia sauna-alan tuotteita pyyhkeistä valmiisiin saunoihin.

Risto Harvia muistuttaa, ettei Harvia Oy ole siirtänyt tuotantoaan Kiinaan. Tuotanto Suomessa ei ole samaan aikaan vähentynyt, vaan lisääntynyt.

Kiinan-tehdas ei kuulu Harvia Oy:öön, vaan on Risto Harvian ja hänen kolmen sisaruksensa Pertin, Kullervon ja Sarin erillinen yritys.

Sisarukset omistavat neljästään myös Harvia Oy:n, tasaosuuksin.

– Kenelläkään ei ole määräysvaltaa. Meidän tapauksessamme se on toiminut, koska työskentelemme kaikki yrityksen palveluksessa. Jos näin ei olisi, ongelmia olisi saattanut tulla.

Harvia Oy:n palveluksessa Muuramessa on töissä 170 ihmistä. Heistä yhdeksän sukunimi on Harvia.

– Me neljä olemme toista sukupolvea ja kolmas on jo tulossa. Kohti sukupolvenvaihdosta tässä mennään, 63-vuotias Risto Harvia vahvistaa.

Sauna on osa wellness-bisnestä Kaikista maailmalla myytävistä kiukaista valmistetaan Suomessa 30–40 prosenttia.

Ala on silti tukevasti suomalaisten hallussa.

Harvian lisäksi alan toinen johtava yritys on Saunatec Groupin omistama Helo. Iso osa sen tuotannosta on ulkomailla.

Kansainväliset saunamarkkinat ovat pirstaleiset.

– Pirstaleisuudessa on se hyvä puoli, että monikansalliset kodinkonevalmistajat ja muut isot toimijat eivät ole tunteneet mielenkiintoa saunamarkkinoille.

Lokalisaatio ja globalisaatio Kuusi vuotta sitten oli vuorossa tuotantolaitoksen perustaminen Kiinaan. Nyt siellä työskentelee 130 ihmistä.

– Olimme aloittaneet viennin Kiinaan 1990-luvun lopussa, mutta emme pystyneet viemään tuotteitamme tullimuurien yli järkevästi. Lisäksi tuotteitamme kopioitiin siellä ihan systemaattisesti.Kun menimme Kiinaan itse, kopiointi väheni.

– Pk-yritykselle ei ole ihan niks-naks-juttu perustaa tuotantolaitosta Aasiaan, mutta meidän tapauksessamme uhraukset kannattivat. Nykytilanteessa myös riskimme on jakautunut, kun Suomen tuotanto on sidottu euroon ja Kiinan tuotanto dollariin.

Harvia ja kestävä kehitys Vastuu ympäristöstä on yksi Harvia Oy:n neljästä arvosta. Miten se näkyy käytännössä?

– Tehtaassa lajitellaan ja kierrätetään kaikki mahdollinen ylijäämäpuu haketetaan ja poltetaan. Se näkyy myös tuotesuunnittelussa, mietimme kiukaan elinkaaren loppuun asti. Sama ajattelu ulottuu myös logistiikkaan. Tuotannossa suosimme energiaa säästäviä menetelmiä ja käytämme vihreää sähköä.

– Meillä on myös ISO 14001 -standardiin perustuva ympäristökäsikirja, jonka mukaan johdamme ja kehitämme Harvian toimintaa ympäristöasiat huomioiden, toimitusjohtaja Risto Harvia sanoo.

23 Perheyritys_2_2011_2.indd 23

9.6.2011 15.50

Toimitusjohtaja Risto Harvia kertoi yrityksen panostavan erityisesti tuotekehitykseen.

1978

1994

2011

Saunakulttuurin levittäminen on hidasta työtä.

– Neuvostoliiton hajoaminen laajensi markkinoita, sillä siellä sauna tunnetaan.

Entisistä IVY-maista tuli uusi markkina-alue, ja lisäksi maailmalle muuttaneet venäläiset levittävät saunakulttuuria.

Etenkin arabimaissa suomalaisen saunan kilpailijoita ovat infra- ja höyryhuoneet.

– Me olemme mukana niilläkin markkinoilla, ne muodostavat noin 15 prosenttia liikevaihdostamme. Haluamme, että meillä on tarjota maahantuojille koko paketti.

Yhdysvaltojen isoille markkinoille sauna on juurtunut huonosti.

– Siellä uima-altailla ja poreammeilla on vahva asema. Sauna kilpailee samassa wellness-sektorissa, Harvia tietää.

Saunakulttuuria on yritetty levittää monin tavoin. Toistaiseksi tehokkain keino on ollut ulkomaalaisten toimittajien tutustuttaminen saunaan. Saunatietoisuutta levittävät myös korkeatasoiset hotellit. Jokaiseen viiden tähden hotelliin tehdään kaikkialla maailmassa sekä miesten että naisten sauna.

Saunamarkkinoiden avautumisesta voidaan

Risto Harvian mukaan kuitenkin puhua vasta sitten, kun ihmiset alkavat rakentaa saunoja omiin koteihinsa. Suomen ulkopuolella kerrostalosauna on varsin tuntematon asia.

– Olemme yrittäneet saada saunaa tavalla tai toisella mukaan johonkin kansainväliseen tv-sarjaan, mutta siinä emme ole toistaiseksi onnistuneet, Risto Harvia kertoo. n

24 Perheyritys_2_2011_2.indd 24

9.6.2011 15.50

Tiedätkö, kenen kaikkien kanssa olet tekemisissä? Kiinassa sopimuksen solmiminen onnistuu yleensä vasta, kun saat vakuutettua neuvottelukumppanisi sopimuksen hyödystä koko yhteisölle – perheelle, suvulle tai yritykselle.

On tärkeää ymmärtää, mitkä asiat päätöksiin milläkin markkinoilla vaikuttavat. Paikallisten kumppaniemme ansiosta meillä on tämä ymmärrys. Niinpä finanssiasioiden hoito sujuu avullamme mutkattomasti maassa kuin maassa. pohjola.fi

Nitro on “The Uusmediatoimisto”. Valitsimme tiemme kymmenen vuotta sitten, ja sillä olemme ylpeästi pysyneet. Samaan suuntaan kulkevat tänään muutkin:

asiakkaamme, mediat ja kuluttajat. Työmme on

liiketoiminnan kehittämistä ja vaikutuksen aikaansaamista,

siis modernia markkinointia parhaimmillaan.

Perheyritys_2_2011_2.indd 25

9.6.2011 15.50

www.pwc.com/fi/omistajayrittajapalvelut

Sukupolvelta toiselle, ei kvartaalilta seuraavalle.

Me PwC:llä ymmärrämme omistajayrittäjävetoisia yrityksiä.

Tiimimme auttaa sinua ratkaisemaan kaikki sukupolvenvaihdokseen liittyvät kysymykset – niin henkilökohtaiset, lakisääteiset kuin taloudelliset.

Ketjumme, PwC, tarjoaa sinulle neuvontapalveluja, tilintarkastusta ja verokonsultointia 154 maassa. Apunasi on 162 000 alansa vankkaa ammattilaista. PwC on lyhennys, joka viittaa PricewaterhouseCoopers International Limited -ketjuun. Se tarkoittaa kaikkien jäsenyritystemme yhdessä muodostamaa ketjua, jonka jokainen jäsenyritys on itsenäinen juridinen yhtiö.

Lue lisää osoitteessa www.pwc.com.

CapMan – Muutoksen ja kasvun mahdollistaja CapMan on Pohjoismaiden ja Venäjän johtavia pääomasijoittajia.

Jo 20 vuoden ajan CapMan on ollut mukana kehittämässä useita yrityksiä luomalla niille pysyvää ja pitkäjänteistä lisäarvoa kasvun, kannattavuuden parantamisen sekä strategisen aseman vahvistamisen kautta. CapMan on ollut mukana kehittämässä mm. seuraavia perheyrityksiä: Junttan Oy, Karelia-Yhtymä Oyj, Lappset Group Oy, Matkatoimisto Oy Matka- Vekka, Royal-Ravintolat Oy, TeknikumYhtiöt Oy ja Tokmanni Oy. Toimintaamme ohjaavat CapManin arvot eli korkea moraali, sitoutuminen ja aktiivinen omistajuus. CapMan hallinnoi noin 3,5 miljardin euron pääomia rahastoissaan, ja sen neljä keskeistä sijoitusaluetta (CapMan Buyout, CapMan Russia, CapMan Public Market ja CapMan Real Estate) kattavat lähes kaikki toimialat Pohjoismaissa ja Venäjällä. Jokaisella sijoitusalueella on omat rahastot, ja niistä vastaa oma sijoitustiimi. Yhteensä CapManin palveluksessa on 150 ammattilaista Helsingissä, Tukholmassa, Kööpenhaminassa, Oslossa, Moskovassa ja Luxemburgissa. www.capman.com

Helsinki l Kööpenhamina l Tukholma l Oslo l Moskova l Luxemburg

26 Perheyritys_2_2011_2.indd 26

9.6.2011 15.50

> U U S I A jäsen Y R I T Y K S I Ä Oy GeisterZähmer Ab Perustettu: 2010 Toimiala: Sijoittaminen Liikevaihto: 0 Henkilöstö: 5 Omistajasuku: Penttinen Kotipaikka: Helsinki

Lease Deal Oyj Perustettu: 2006 Liikevaihto: 70 Meur Henkilöstö: 800 Omistajasuku: Nieminen Kotipaikka: Helsinki

Harvia Oy Perustettu: 1950 Toimiala: Teknologiateollisuus Liikevaihto: 40 Meur Henkilöstö: 125 Omistajasuku: Harvia Kotipaikka: Muurame

Masino Trading Oy Perustettu: 1958 Toimiala: Tekninen tukkukauppa ja metallituotteiden valmistus Liikevaihto: 26,5 Meur Henkilöstö: 109 Omistajasuku: Pietarinen Kotipaikka: Vantaa

Hofler Oy Perustettu: 1992 / 1962 Toimiala: Tukkukauppa Liikevaihto: 3 Me Henkilöstö: 3 Omistajasuku: Lyytinen Kotipaikka: Oulu

Novum Oy Perustettu: 1998 Toimiala: Finanssiala mn Liikevaihto: 1 Meur Henkilöstö: 11 Omistajasuku: Dunder Kotipaikka: Oulu

K&H Annala Oy Perustettu: 1917 Toimiala: Huonekalukangaskutomo Liikevaihto: 1,8 Meur Henkilöstö: 10 Omistajasuku: Annala ja Kortesoja Kotipaikka: Lapua

Kukkola-Yhtiöt Oy Perustettu: 1986 Toimiala: Rakennuttaminen Liikevaihto: 8 Meur Henkilöstö: 15–20 Omistajasuku: Kukkola Kotipaikka Rovaniemi Kuljetusliike Tyvi Oy Perustettu: Tavaraliikenne Liikevaihto: 5,5 Meur Henkilöstö: 32 Omistajasuku: Pirkanmaan Kaukokiito Oy, jonka omistavat Tyvit ja Leena Miekan perikunta Kotipaikka: Lempäälä

Rakennuttajatoimisto Primaplan Oy Perustettu: 2006 Toimiala: Rakennuttajapalvelut Liikevaihto: alle 0,5 Meur Henkilöstö: 6 Omistajasuku: Saukkonen Kotipaikka: Helsinki PR Logisticar Oy Perustettu: 1995 Toimiala: Koulutus, konsultointi ja atk Liikevaihto: 1,5 Meur Henkilöstö: 9 Omistajasuku: Räisänen Kotipaikka: Vantaa Satakerta Oy Perustettu: 1987 Toimiala: Tilitoimisto Liikevaihto: 1 Meur Henkilöstö: 17 Omistajasuku: Jalojärvi, Sinkkonen Kotipaikka: Helsinki

Scandinavian Marketing Gainer Oy Perustettu: 1984 Toimiala: Markkinoinnin palvelut liike-elämälle, ContactCenter-palvelut ja sähköiset ratkaisut Liikevaihto: 3,1 Meur Henkilöstö: 160 Omistajasuku: Laukkanen ja Hannonen Kotipaikka: Helsinki SCH-Yhtiöt Oy Perustettu: 1929 Toimiala: Puutarha-alan tukkuliike Liikevaihto: 48,3 Meur Henkilöstö: 316 Omistajasuku: Kauste Kotipaikka: Vantaa Taitomylly Oy Perustettu: 1996 Toimiala: Viestintätoimisto Liikevaihto: 1,2 Meur Henkilöstö: 17 Omistajasuku: Paloheimo Kotipaikka: Henkilöstö Vahterus Oy Perustettu: 1990 Toimiala: Metalliteollisuus Liikevaihto: 18 Meur Henkilöstö: 148 Omistajasuku: Kontu Kotipaikka: Kalanti

27 Perheyritys_2_2011_2.indd 27

9.6.2011 15.50

ASIAKKAAN RAHOILLA EI SAA LEIKKIÄ.

LEIKKIMÄLLÄ SAA TEHDÄ ASIAKKAALLE RAHAA. SITÄ KUTSUTAAN MYÖS LUOVUUDEKSI.

SEK on osa Salomaa Yhtiötä, joka on maan johtava markkinoinnin yhtiöryhmä. www.sek.fi

SUOMEN SELVÄJÄRKISINTÄ MARKKINOINTIA.

28 Perheyritys_2_2011_2.indd 28

9.6.2011 15.50

> TULOSSA 13.7.2011 Perheyritysten liitto SuomiAreenassa Perheyritysten liitto on aktiivisesti mukana Maikkarin koordinoimalla SuomiAreena-viikolla. Keskiviikkona 13. 7. klo 10.30 Suomalaisen klubin pihalla teemana on: Voiko bisnes pelastaa maailman? Kauppalehden uutispäätoimittaja Arno Ahosniemen johdolla aiheesta keskustelevat Perheyritysten liiton puheenjohtaja Anne Berner, Trainers´ Housen valmentaja Jari Sarasvuo, Vihreiden kansanedustaja Ville Niinistö ja Verso Globen toimitusjohtaja Jussi Korpikoski.

Katse eteenpäin

Yhteistyöyritysten syysseminaari

Esko Valtaoja piti Perheyritystapahtumassa herättävän puheen. Kasvun rajat ovat loputtomat. Voimme valloittaa maailmankaikkeuden. Voimme luoda paremman tulevaisuuden edistämällä kasvua, ja samalla muistaa eettisyyden, tunteiden ja yhteisöllisyyden merkityksen. Aikaa meillä on 15 miljoona vuotta eteenpäin. Kehityksen tiellä on ainoastaan oma heikkoutemme – halumme katsoa taaksepäin ja haikailla menneisyyteen.

Pääomasijoittajien omistajuus perustuu ”buyto-sell” -mentaliteettiin, kun taas perheyritykset omistavat yrityksiään ”with no-intent-to-sell” -periaatteella – tämä ei voi olla vaikuttamatta johtajuuteen, päätöksentekoon, strategian muodostumiseen ja tapaan suhtautua yhteiskuntaan.

Perheyritysten pitäisi tutkijoiden mukaan oppia arvioimaan yrityksiään tiukemmin sekä muistamaan, miksi yritystä omistetaan. Pääomasijoittajia tutkijat kehottavat oppimaan perheyrityksiltä kykyä osata oma business sekä hallita oma toimintaympäristö.

Eri omistajamuodoilla on siis toisilleen annettavaa.

Finanssikriisin juuret ovat omistajissa, jotka etääntyivät omistamistaan liiketoiminnoista ja kadottivat vastuunsa sekä osaamisensa omistajina. Perheyrityksinä ja omistajayrittäjinä me tiedämme ja tunnistamme riskin, joka sisältyy etääntymiseen. Olemme valmiita kantamaan vastuuta yrityksistämme, sidosryhmistämme ja yhteiskunnasta, joka toimii yritystemme kotipaikkana. Kysymme, mitä omistajuus voi tehdä yhteiskunnan hyväksi.

Perheyrityksinä muodostamme tahtotilamme Perheyritysten liitossa. Liiton hallituksen tehtävä on huolehtia siitä, että liitto valvoo perheyritysten etuja yhteiskunnassa ja vaikuttaa pitkäjänteisesti rakenteisiin, joilla varmistamme parhaan mahdollisen toimintaympäristön yritystemme seuraavalle sukupolvelle. Perheyrityksemme menestyvät menestyvässä Suomessa.

It is time to engage – perheyritykset ovat valmiita sitoutumaan ja osallistumaan. Toivomme viestimme saavuttavan yhteiskuntamme päättäjät. Omistajan äänen on aika kuulua yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Perinteeksi muodostunut yhteistyöyritysten seminaari tarjoaa tällä kertaa asiantuntijoiden puheenvuoroja ympäristövastuusta yrityksen menestystekijänä. Tilaisuus on lounasseminaari ja järjestetään Helsingin Pörssitalolla. Tarkempi ohjelma julkistetaan elokuussa.

Anne Berner

Kello 12 samana päivänä 13.7. kokoonnutaan Lenita Airiston johdolla Porin teatteriin pohtimaan Yrittäjyyttä puimureista Kiukkulintuihin.

Yritysten kansallisista ja globaaleista haasteista keskustelevat Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen, Rovion toimitusjohtaja Peter Vesterbacka, Beauty Hair Sirpa Mansnerin toimitusjohtaja Sirpa Mansner, Sampo Rosenlewin toimitusjohtaja Jali Prihti ja Kaipaus Oy:n toimitusjohtaja Tuula Antola.

Tilaisuudet ovat kaikille avoimia. Tervetuloa!

27.7.–28.7.2011 NEXT-purjehdus Nextit pääsevät Fregatti oy:n järjestämälle siirtopurjehdukselle Helsingistä Kotkan meripäiville Matkan aikana opetellaan raakapurjehtimista.

Aluksena toimii Suomen suurin raakapurjelaiva Gerda. Mukana on raakapurjehduksen ammattilaisia.

Hinta 200 euroa+alv.

Ilmoittauduthan 17.7. mennessä: pl.ilmoittautumiset@perheyritystenliitto.fi

8.9.2011 NEXT-rapujuhlat Perinteisiä Nextin rapujuhlia vietetään Tiilihovissa. Samana päivänä on mahdollisuus päästä tutustumaan Primulan leipomon toimintaan. Oppaana on toimitusjohtaja Juha Valkamo, joka kertoo Primulan uudesta hiilivapaasta tehtaasta.

Hinta 100 euroa + alv.

Ilmoittauduthan 19.8. mennessä: pl.ilmoittautumiset@perheyritystenliitto.fi

15.9.2011

Merkkaathan päivän kalenteriisi!

29 Perheyritys_2_2011_2.indd 29

9.6.2011 15.50

Lauri Lylyn mielestä kasvollisen omistajuuden merkitys on talouskriisin jälkeen entistä suurempi.

>FA K TA Perheyritysten liiton ja SAK:n vuoropuhelu • Järjestöt käynnistivät vuoropuhelun vuonna 2002 • Vuonna 2004 SAK ja PL lausuivat yhteisessä kannan otossaan, että sukupolvenvaihdosten onnistuminen on yhteinen haaste.

• Vuonna 2008 PL ja palkansaajajärjestöt SAK, STTK sekä Akava sopivat yhteistyöfoorumista tavoitteena suomalaisen työn ja omistajuuden kilpailukyvyn vahvistaminen.

• Palkansaajajärjestöjen ja PL:n yhteisessä kannanotossa vuonna 2009 järjestöt korostivat osaamisen ja omistajuuden hallitun sukupolvenvaihdoksen merkitystä Suomen menes tyksen edellytyksenä.

• PL:n ja SAK:n kannanotossa vuonna 2011 kannetaan huolta talouskasvusta.

3030 Perheyritys_2_2011_2.indd 30

9.6.2011 15.50

Lauri Lyly:

Hyvinvointi rakentuu työnteosta Teksti: Anna Mäenpää Kuvat: SAK:n arkisto

Suomeen tarvitaan kipeästi lisää työpaikkoja, jotta hyvinvointi pystytään turvaamaan tulevaisuudessakin, toteaa SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly.

Lylyn mukaan työnteko on se, mistä hyvinvointi viime kädessä rakentuu.

SAK haluaa Suomeen 100 000 uutta työpaikkaa.

– Työpaikkojen luominen on erittäin keskeistä. Tähän tarvittaisiin jonkuntyyppistä työmarkkinoiden ja talouden yhteistä koordinaatiota, mitä tällä hetkellä ei ole, toteaa puheenjohtaja Lyly.

Lylyn mukaan tämän hetkinen sopimusmalli, jossa neuvotteluita on melkein koko ajan käynnissä jollain alalla, ei ole tehokasta ottaen huomioon nykyisen verkottuneen toimintakulttuurin.

– Tulopoliittisten kokonaisratkaisujen jälkeen ei ole löydetty uutta tapaa sopia asioista. Hallituskaan ei ole ollut asiassa yhtä aktiivinen kuin aikaisemmin. Suomalaiselle työllisyydelle koordinaatio olisi kuitenkin eduksi.

Työelämään tarvitaan joustoa Perheyritysten liitto ja SAK ovat käyneet vuoropuhelua ja toteavat järjestöjen hyväksymässä asiakirjassa, että Suomi tarvitsee vähintään 2,5–3 prosentin talouskasvua ja sen tuomaa työllisyyttä selvitäkseen talouskriisin vaikutuksista. Järjestöjen mukaan suomalainen hyvinvointi rakentuu tulevaisuudessakin työn, yritystoiminnan ja kestävän talouskasvun varaan.

Lyly pitää keskeisenä kasvun kannalta oikeanlaista innovaatiopolitiikkaa, infrastruktuurin kunnossapitoa, osaamisesta huolehtimista ja erityisesti elinikäistä oppimista.

Työurien pidentämisen suhteen Lylyn mukaan on keskityttävä siihen, että työelämä joustaa ihmisten mukaan.

– Työ- ja perhe-elämää on sovitettava paremmin yhteen. Lisäksi koulunpenkiltä on päästävä nopeammin työelämään.

Kasvollisuus on työntekijälle arvo Järjestöjen hyväksymässä asiakirjassa sanotaan, että kansainvälisessä talouskriisissä oli kyseessä myös omistajuuden kriisistä: kasvoton omistus ja pikavoittojen tavoittelu hinnalla millä hyvänsä johti järjestelmän kriisiin. Lylyn mukaan kotimaiselle ja kasvolliselle omistajuudelle annetaan palkansaajapuolella entistä suurempi arvo globaalissa maailmassa.

– Meidän kannalta on tärkeää, että Suomessa on kasvollista ja vastuullista omistajuutta. Helpompi on keskustella kasvollisten omistajien kanssa verrattuna esimerkiksi kansainvälisten sijoittajien omistamiin yrityksiin.

Lylyn mukaan ero perheyritysten ja globaalien pörssiyritysten välillä on toiminnan aikajänne.

– Kun kansainvälisesti omistetun pörssiyrityksen toimintaa leimaa hektisyys, perheyrityksen kvartaali on 25 vuotta. Tämä heijastuu perheyrityksen toimintaan, toteaa Lyly.

Vuoropuhelu jatkuu Järjestöjen kannanotossa todetaan, että hyvä ja toimiva työelämä sekä osaava henkilöstö ovat Suomen taloudellisen menestyksen ja kilpailukyvyn selkäranka. Tuottavuutta ja innovaatioita syntyy erityisesti niissä yrityksissä ja työorganisaatioissa, joissa työntekijät voivat fyysisesti ja psyykkisesti hyvin. Lylyn mukaan perheyrittäjät voisivat olla hyvä malliesimerkki siitä, miten hyvän työpaikan kriteerit rakentuvat.

Järjestöt toteavat myös kannanotossaan, että Perheyritysten liitto ja SAK jatkavat edelleen vuoropuhelua tulevalla hallituskaudella ja kannustavat myös jäseniään käymään tätä yrityksissä.

– Parhaimmillaan tämä yrityksissä tarkoittaa sitä, että henkilöstö on tietoinen yrityksen suunnitelmista ja tietää mitä siellä tehdään tulevaisuudessa. Aito vuoropuhelu yrityksen sisällä niin hyvistä kuin huonoistakin asioista on keskeistä. Parhaiden käytäntöjen levittäminen on tässäkin asiassa tärkeää. Yrittäjähän kuuntelee toista yrittäjää, toteaa Lyly. n

31 Perheyritys_2_2011_2.indd 31

9.6.2011 15.50

Roolipeliä perheyrityksessä

Krista Elo-Pärssinen Perheyritysten liiton asiantuntija

Jalkapalloilun kesäkausi ulkokentällä aloitettiin meidän perheessä huhtikuussa Tallinnan lähistöllä kymmenvuotiaiden poikien turnauksessa. Mukana oli kovaa peliä pelaavia virolaisia ja hieman kohteliaampia suomalaisia joukkueita. Vanhempien jännitys kentän laidalla oli käsin kosketeltava, vaikka voittoa tärkeämpi oli tietysti reilu peli. Oli hienoa katsella poikien innokkuutta ja taidokkuutta, kun peli kulki valmentajan ohjeiden mukaisesti: jokaisella oli oma rooli ja tehtävä kentällä. Kaikki pelasivat joukkueen parhaaksi.

Myös perheyritysten omistaminen on joukkuepeliä. Perheyrityksen omistajissa on passiivisia ja aktiivisia omistajia, joilla kaikilla on oma roolinsa ja tehtävänsä. Perheyritys menestyy, kun jokainen tietää paikkansa ja toimenkuvansa perheyrityssysteemissä. Jokaiselle omistajalle pitäisi löytyä paikka, jossa hän voi hyödyntää omia kykyjään ja kokemustaan. Omistajien tulee täydentää toisiaan erilaisilla vahvuuksilla.

Jokaisen perheyrityksen pitää löytää oma pelitapansa pelata yhdessä yrityksen menestyksen eteen. Avoin keskustelu omistajastrategiasta auttaa löytämään oikean pelin ja pelitavan. Omistajastrategiassa on vastaukset mm. seuraaviin kysymyksiin: • • • •

Sekaannusta perheyrityksen roolipeliin tuo se, että joskus henkilöillä on montakin roolia. Eri roolit tuovat mukanaan erilaisia odotuksia, joista syntyy roolikonflikteja. Eräässä perheyrityksessä hallituksen puheenjohtaja joutui irtisanomaan toimitusjohtajan, joka oli hänen poikansa. Miten isän ja esimiehen roolit ovat tässä tilanteessa yhdistettävissä?

Henkilöstö ja asiakkaatkaan eivät aina välttämättä pysy perässä, missä roolissa perheyrittäjä milloinkin on. Heidän mielikuvissaan perheyrityksessä työskentelevällä päällikkö-omistajalla on aina kaksi hattua, vaikka hatun omistaja mielestään osaisikin valita hatun tilanteen mukaan.

Ajan kuluessa roolit muuttuvat ja vaihtuvat.

Vanhempi-lapsi-roolitus ei enää pelitä, jos lapsi on yli nelikymppinen. Kummankin osapuolen pitäisi tiedostaa rooliodotusten muuttumiset ja toimia aikuinen-aikuinen-rooleissa.

Roolien ja hattujen oikeat valinnat vaativat tilanneherkkyyttä ja pelisilmää. Avoin ja rehellinen keskustelu auttavat usein näissä valinnoissa ja lisäävät ymmärrystä toimintojen motiiveista.

Poikani jalkapalloturnauksessa valinnat olivat osuneet oikeaan, koska toimiva roolipeli voitti kovat otteet ja rohkeat yksilösuoritukset.

Mitä omistamme?

Miksi omistamme?

Miten omistamme?

Kuka saa omistaa?

Tärkeää on myös miettiä säännöt, miten peli vihelletään poikki ja mitä tapahtuu, jos joku ei enää halua pelata yhteistä peliä. Omistaminen ei saa muodostua riippakiveksi tai vankilaksi, johon on tuomittu elinkautiseen.

32 Perheyritys_2_2011_2.indd 32

9.6.2011 15.50

Hallitusneuvottelujen kipukohdat Kirjoitan tätä kolumnia 12.5. hallitusneuvottelujen alkaessa seuraavalla viikolla. Kirjoitus toimiikin parhaimmillaan dokumenttina siitä, miltä vaalituloksen jälkeen hallitusohjelma-asetelma toukokuun puolessa välissä 2011 näytti Perheyritysten liiton sisältä.

Lähtöasetelma tuntuu ristiriitaiselta. Vaalikeskusteluissa kaikki korostivat kasvun ja työpaikkojen tärkeyttä. Toimenpide-esitykset kulkivat kuitenkin eri suuntaan.

Perheyritysten liiton huoli on se, että kansainväliset toimet finanssikriisin jälkeen rahoitusalalla tulevat kaatamaan laskua kohoavien marginaalien muodossa yrityslainojen ottajien päälle. Tämän lisäksi eilen tuli tieto, että tulevan hallituksen kaksi puoluetta ovat sopineet sijoittajavastuun toteuttamiseksi pankkiveron käyttöönottamisesta Suomessa. Sekin nostaa rahan hintaa.

Kun vieraan pääoman ehtoja kiristetään, olisi loogista, että sen vastineeksi luodaan aikaisempaa paremmat edellytykset omalle pääomalle. Tässä vaalilupaukset menivät päinvastaiseen suuntaan. Kaikki puolueet ajoivat pääomaveron kiristämistä. Osalle se merkinnee lupausta sekä pääomaveron kiristämisestä että osinkoveron kiristämisestä. Lisäksi on luvattu, että pääomatulojen verottamiseen luodaan jokin progressiivinen malli. Eli parhaiten onnistuvien yritysten omistajilta otetaan sitä enemmän mitä parempaan juoksuun he ovat yrityksensä saaneet. Tällainen kannustaminen on takaperoista eikä toimi millään elämänaloilla. Ei taloudessakaan, jossa pääomat käyttäytyvät oman logiikkansa perusteella.

Perheyritysten liitolla on ollut elinkeinoelämän järjestöjen kanssa tiivis työyhteys viime viikkojen aikana. Tunnelma on se, että nyt torjutaan pahimpia heikennyksiä. Yhteisöveroon uskotaan saatavan jonkinlainen kevennys, mutta se ei talouskasvua juuri auta, jos samalla yrittäjyyden ja omistajuuden kannusteita heikennetään.

Osinkoverotuksessa liitto pitää äärimmäisen tärkeänä, että riskilisän sisältämää 9 prosentin tuottotasoa ei heikennetä. Samoin vastustamme pääomaverotuksen muuttamista yläpäästä progressiiviseksi.

Olemme esittäneet hallitusneuvottelijoille, että hallitus asettaisi yhdeksi prioriteetikseen pääomakysymyksiin liittyvän tavoitteen. Rahoitusmarkkinoiden ehdot ovat muuttumassa ja tarve oman pääoman ehtoisen rahoituksen houkuttelevuuden kasvattamiseksi on välttämätön. Myös laajemmin Suomessa pitää tuntea kasvavaa huolta pääomamarkkinoiden toimivuudesta.

Olemme esittäneet, että Suomessa otettaisiin käyttöön Ruotsin malli, jossa perintövero on korvattu luovutusvoiton verottamisella. Tämä toisi valtiolle verotulot, mutta ei rasittaisi yrityksen jatkuvuutta. Samalla luovutusvoittojen verotus saattaisi avata jonkin uuden tien hakea peräänkuulutettuun oikeudenmukaisuuden ongelmaan ratkaisua.

Vaalikeskustelussa tulonjakoon liittyvät oikeudenmukaisuuskysymykset nousivat voimakkaasti esiin. Yritysten kannalta on hankalaa, jos näitä oikeudenmukaisuuskysymyksiä yritetään ratkoa veroratkaisuilla, jotka vaikuttavat kielteisesti pääoman ohjautumiseen yrityksiin.

Parasta oikeudenmukaisuuspolitiikkaa olisi toimia talouskasvun ja paremman työllisyyden puolesta, jolloin oikeudenmukaisuutta tulisi sekä työpaikkojen muodossa että kasvavana verotulona ja yhteiskunnan mahdollisuuksina tulonsiirtojen ja palvelujen kautta vastata yhteiskunnallisiin ongelmiin. Tämän sijasta tunnelma on kuitenkin sellainen, että oikeudenmukaisuuteen haetaan oikopolkua syömällä talouskasvun ja työllisyyden eväitä.

Matti Vanhanen Perheyritysten liiton toimitusjohtaja

33 Perheyritys_2_2011_2.indd 33

9.6.2011 15.50

Vastuuriskien hallinnassa sopimukset ovat avainasemassa Kun osapuolten oikeudet, velvollisuudet ja sopimusrikkomusten seuraukset ovat etukäteen selvästi määritelty ja molemmat osapuolet ovat pelisäännöistä yhtä mieltä, vältytään ikäviltä yllätyksiltä ja turhilta riidoilta. Tällöin resurssit voidaan tehokkaammin suunnata ydinliiketoiminnan harjoittamiseen.

Sopimus syntyy, kun tarjoukseen annetaan hyväksyvä vastaus, ja suullinen sopimus on pätevä siinä missä kirjallinenkin. Muissa kuin kirjallisissa sopimuksissa ongelmaksi kuitenkin muodostuu se, miten näyttää riitatilanteessa sopimuksen sisältö toteen.

Pitkäänkään yhteistyösuhteeseen ei enää ongelmien syntyessä voi luottaa – alun perin sovittua ei enää muisteta tai haluta muistaa. Suullisesti sovittaessa sopimuksen sisältö jää usein myös hyvin suppeaksi.

Vaikeneminen jostain asiasta, kuten viivästyksen tai virheen seuraamuksista, ei tarkoita sitä, ettei vastuuta syntyisi. Tällöin vain vastausta riitatilanteessa joudutaan sopimuksen sijasta etsimään muualta ja täydentämään sopimusta irtaimen kauppaa koskevilla säännöksillä tai sopimusoikeuden yleisillä periaatteilla. Lopputulos voi yllättää molemmat osapuolet, ja etenkin sopimusta rikkoneelle osapuolelle yllätys on yleensä ikävä ja kallis.

Yleiset sopimusehdot helpottavat arkea

Fennia

Sopiminen on aina parempi vaihtoehto kuin sopimatta jättäminen. Sopimuksen laatimista kirjallisena ei tule nähdä epäluottamuslauseena, vaan sujuvan yhteistyön ja liikesuhteen säilymisen takaajana.

Sopiminen kannattaa aina Yritysten välisissä suhteissa lähtökohtana on laaja sopimusvapaus, ja tätä lainsäädännön suomaa vapautta kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Jos näin ei tehdä, voi sopimusriski toteutuessaan vaarantaa yrityksen olemassaolon, sillä lähtökohtana sopimusoikeudessa on täyden korvauksen periaate. Käytännössä tämä tarkoittaa, että sopimusta rikkoneen on korvattava toiselle osapuolelle kaikki sopimusrikkomuksesta aiheutuneet vahingot. Riidan selvittely voi kestää useita vuosia ja korvausmäärät voivat olla huomattavia.

Kansainväliset sopimukset ovat yhä enenevässä määrin arkipäivää myös pienemmille yrityksille, jolloin ensimmäinen ongelma riitatilanteessa syntyy jo sovellettavasta laista, jos asiasta ei ole sopimuksessa sovittu. Tällöin sovellettava laki joudutaan ensin ratkaisemaan kansainvälisen yksityisoikeuden sääntöjen mukaan, minkä tulos voi yllättää.

Jos asioista ei ole selvästi sovittu, sopimuksen ennustettavuus heikkenee ja riski yllättävistä taloudellisista seurauksista kasvaa.

Erittäin tärkeää on rajata vastuut tarkoituksen sopiviksi ja riskinkantokyvyn mukaiseksi. Esimerkiksi viivästyksen ainoaksi seuraamukseksi voidaan sopia pelkkä viivästyssakko tai vastuu välillisistä vahingoista voidaan rajata kokonaan korvausvelvollisuuden ulkopuolelle.

34

Perheyritys_2_2011_2.indd 34

Onneksi pyörää ei tarvitse aina keksiä uudelleen, vaan eri aloilla on toimialajärjestöjen laatimia yleisiä sopimusehtoja helpottamassa sopimustoiminnan haasteita. Koska ehdoissa on eroja, ne on syytä lukea tarkkaan läpi ja miettiä soveltuvatko kyseiset ehdot sellaisenaan yrityksen liiketoimintaan.

Useat yritykset ovat laatineet myös omia yleisiä sopimusehtojaan.

Tällaiset kannattaa lukea tarkkaan ennen allekirjoittamista, sillä varsin usein niissä korostuvat laatijan intressit. Toimialajärjestöjen laatimat yleiset sopimusehdot ovat syntyneet eri intressipiirien neuvottelujen tuloksena ja huomioivat yleensä paremmin kummankin osapuolen intressit. Mitkään sopimusehdot eivät tule sopimuksen osaksi itsestään, vaan asiakkaalla on oltava mahdollisuus tutustua ehtoihin etukäteen ennen sopimukseen sitoutumista.

Harmillista on, että usein juristit kutsutaan mukaan vasta sammuttamaan tulipaloa, vaikka pääsääntöisesti halvemmaksi tulisi konsultoida sopimusasiantuntijaa etukäteen. Sopimuksia ei tulisi nähdä välttämättömänä pahana, vaan investointina kilpailukykyyn. Usein vastuuvakuutusten rooli ymmärretään väärin – niillä voidaan kattaa vain osa sopimuksiin liittyvistä riskeistä; huomattavasti tärkeämmässä roolissa yritysten välisissä suhteissa riskienhallinnan keinona ovat sopimukset.

Fennian riskipäällikkö Virva Ojala

Fennia-ryhmä on vakuutuspalveluiden erikoisasiantuntija, johon kuuluvat vahinkovakuutusyhtiö Fennia, työeläkeyhtiö Eläke-Fennia ja henkivakuutusyhtiö Henki-Fennia. Meiltä asiakas saa monipuolista asiantuntija-apua vakuutusasioiden suunnittelussa, riskienhallinnassa, säästämisessä sekä työhyvinvoinnin edistämisessä.

9.6.2011 15.50

Finnverera

Piileekö sinun perheyrityksessäsi kasvun ituja?

Kasvuhaluiset ja kansainvälistyvät suomalaiset pk-yritykset ovat Finnveran unelma-asiakkaita. Asiakasyritysten kirjo vaihtelee muutaman hengen start-up-yrityksistä satoja henkiä työllistäviin, pitkät perinteet omaaviin yhtiöihin. Joukkoon mahtuu suku- ja perheyhtiöitä, opiskelukavereiden perustamia yrityksiä, pääomasijoittajien omistamia yrityksiä ja yrityksiä, jotka ovat syntyneet toimivan johdon siirtyessä omistajayrittäjiksi MBO-kaupan myötä.

Kaikille näille yrityksille on yhteistä se, että omistajuus on kasvollista. Rahoittajana tiedämme, kenen kanssa keskustelemme yrityksen strategiasta, investoinneista, kehittämissuunnitelmista ja vaikkapa yrittäjäpolvenvaihdoksen tarpeista.

Kasvollinen omistajuus on valtava voimavara myös pohtiessamme, mistä saamme Suomeen lisää kasvuyrityksiä. Pk-yrityksillä on omistajat, jotka voivat yhdessä määrittää tavoitteet ja sitoutua niihin.

Heillä on lisäksi mahdollisuus valvoa, että strategiaa toteutetaan määrätietoisesti ja johdonmukaisesti. Mikäli sovituista suunnitelmista ja tavoitteista on poikettu, korjaavat toimenpiteet hoituvat tarvittaessa nopeastikin.

Omistajien on tietenkin löydettävä yrityksen kehittämiseen ja kasvattamiseen yhteinen sävel, johon kaikki aidosti sitoutuvat. On selvää, että omistajilla on erilaisia riskiprofiileita, kiinnostuksen kohteita ja motivaatioita. Vastuulliset omistajat sovittavat nämä joskus ristiriitaisetkin tavoitteet yhteen siten, että yhtiölle löydetään sen omistajien tahtotilaa heijasteleva kehityspolku. Joskus tämä tarkoittaa myös sitä, että omistusrakenteeseen on välttämätöntä tehdä muutoksia, jotta yrityksen kehitystä estävät ristiriitatilanteet ratkaistaan.

Uskon, että hyvin johdetuissa suomalaisissa perheyrityksissä on runsaasti liiketoiminnan kasvupotentiaalia sekä mahdollisuuksia uusiin avauksiin ja kasvuun vakiintuneiden liiketoiminta-alueiden ulkopuolella.

Useat sukuyhtiöt ovat jo nyt aktiivisia pääomasijoittajia ja etsivät tätä kautta uusia, synergisiä kasvualueita omalle liiketoiminnalleen. Tämä on erinomainen asia.

Suomessa on paljon aloittavaa, energistä yrittäjyyttä. Julkinen sektori on investoinut runsaasti siihen, että maassamme olisi myös toimiva rahoitusjärjestelmä näille aloittaville kasvuyrityksille. Tekesin, Finnveran pääomasijoitustoiminnan ja yrittäjien omin panoksin on perustettu iso joukko kunnianhimoisia start-up-yrityksiä. Niiden menestyminen edellyttää verkottumista, strategisten kumppanuuksien löytymistä ja markkinoille menon väylien rakentamista. Tässä kaikessa kokenut perheyritys voisi toimia startupeille erinomaisena tukena. Tällainen kumppanuus ja yhteistyö tarjoaisi väyliä myös vakiintuneempaa liiketoimintaa harjoittavan yrityksen kasvulle.

Perheyritys_2_2011_2.indd 35

Ennen kuin seuraavan kerran pohditte oman perheyrityksenne kasvustrategiaa, määritätte sen ”must-win battleja” ja mietitte keinoja niiden voittamiseen, käykää ihmeessä kuuntelemassa uusia liikeideoita start-up-yritysten pitching-illassa. (Osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä bisnesenkeliverkoston potentiaaliseksi sijoittajaksi osoitteessa www.finnvera.fi/paaomasijoitukset.) Kuka tietää, löytyykö sieltä yrityksellenne uusi avaus tai mahdollisuus kumppanuuteen, jonka avulla otetaan seuraava kasvuaskel.

Kokenut perheyritys voisi toimia start-upeille erinomaisena tukena.

Annamarja Paloheimo liiketoimintajohtaja, kasvu- ja kansainvälistymisrahoitus, Finnvera Oyj

Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia, pääomasijoituksia ja vientitakuita. Jaamme rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja Suomen virallinen vientitakuulaitos Export Credit Agency (ECA). www.finnvera.fi

35 9.6.2011 15.50

Tyytyväinen asiakas on parasta markkinointia Huono asiakaskokemus on kuin ärhäkkä virus, joka leviää hetkessä ympäri verkkomaailmaa ja muuttaa markkinoinnin lupaukset sanahelinäksi. SEK kokosi yhteen joukon tutkijoita, strategia- ja digitaitureita sekä lojaalisuuden rakentajia, jotka hakevat uudenlaisia menetelmiä kehittää asiakkuuksien hoitoa.

Tutkimusta pukkaa, konsepteja kehitellään, henkilöstöä innostetaan ja johtamistaitoja parannetaan. Samaan aikaan sosiaalisessa mediassa saa huutia yksi jos toinenkin palveluntarjoaja, puhelimessa jonotetaan ja ravintolassa huidotaan tarjoilijaa.

Syitä asiakkaan odotukset alittaviin suorituksiin on satoja. Isoissa organisaatioissa ongelma lähtee jo siiloista, joissa kussakin kehitellään omaa palaa, eikä uskalleta astua toisen tontille, vaikka asiakkaan etu sitä vaatisi. Syitä on haettu myös esimiesten kehnoista ihmisjohtamistaidoista ja onnettomista perehdyttämisohjelmista; nyt moititaan jo y-sukupolvea kyvyttömyydestä sitoutua työpaikkaansa. Ja kun rahaa ropisee vielä tänään kassaan, johto ei hermostu, vaikka perälauta vähän vuotaa ja asiakastyytyväisyyden trenditieto viipottaa alaspäin.

– Meidän pitää ymmärtää toimialan ja palvelun merkitys asiakkaalle suhteessa kaikkeen muuhun. Pitää seurata kilpailijoita, trendejä ja vähän muitakin toimialoja. Pitää kuunnella ja katsella asiakasta, kun hän käyttää palvelua. Pitää kuunnella henkilöstöä: mitkä asiat heidän mielestään vauhdittavat tai estävät asiakaslupausten lunastamista.

SEK-tiimi pyrkii löytämään ne tärkeät ulottavuudet, joiden mukaan asiakkaita voidaan lähestyä rationaalisin ja emotionaalisin perustein.

Suunnittelua ja tekemistä helpottaa myös se, että rikkinäiset puhelimet jäävät pois, kun sama porukka on koko ajan mukana.

– Rakennamme seurantaan ketterän kuvion, jotta kurssia voidaan tarvittaessa muuttaa hyvinkin nopeasti. Tänä päivänä ei pärjää, jos sormi ei ole pulssilla koko ajan.

Tervetuloa aamukahville tapaamaan SEK-tiimiä. Varaa aika Minna Lenanderilta (minna.lenander@sek.fi), Sami Lanulta (sami.lanu@sek.fi) tai Eija Swanljungilta (eija.swanljung@sek.fi).

Eija Swanljung, Sami Lanu, Minna Lenander, SEK

Lojaalin yrityksen asiakkaat ovat anteliaita

SEK

Kun yrityksessä halutaan luoda uudenlaisia palvelukokemuksia tai kehittää vanhoja, peruskaavaa ei kannata muuttaa: analysointi, suunnittelu, teot ja seuranta. Sen sijaan kunnianhimon rimaa on korotettava reippaasti ja vanhat konstit heitettävä romukoppaan.

Tällaista ajattelua ja toteutusta varten SEK kokosi poikkitieteellistä osaamista edustavan tiimin; tutkijat, strategia- ja digiosaajat sekä lojaalisuuden rakentajat suunnittelevat yhdessä uutta yrityksille, jotka haluavat kehittää ja kehittyä.

– Autamme tuottamaan palveluista tehokkaampia ja asiakkaista niin tyytyväisiä, että he vyöryttävät hyvää viestiä eteenpäin. Kun yritys on lojaali asiakkaitaan kohtaan, asiakkaat palkitsevat sen anteliaisuudella, sekä yritystä että muita asiakkaita kohtaan, kertoo SEKin Minna Lenander.

Koko tiimi mukana tiedonkeruussa SEK-tiimi hyödyntää uusia menetelmiä, joiden avulla tutkimusta viedään aiempaa leveämmälle ja syvemmälle. Lenanderin mukaan koko tiimi osallistuu tiedonhankintaan, muun muassa sosiaalisen median kautta.

36

Perheyritys_2_2011_2.indd 36

SEK tarjoaa asiakkailleen tuloksellisinta markkinointia, mainontaa ja brändin rakennusta, digitaalista innovatiivisuutta, tuottavaa asiakkuusmarkkinointia sekä maineen hallintaa ja lupausten lunastusta viestinnän keinoin. SEK kuuluu Salomaa-yhtiöryhmään, joka on Pohjoismaiden suurin perheomisteinen markkinoinnin yhtiöryhmä.

9.6.2011 15.50

Viritetty yritystarina ”No, me ollaan tällainen yritysmaailman ferrari.”

Tätä lausetta ei voi välttää liike-elämässä, vaikka kuinka yrittäisi. Vuodesta toiseen suomalaisissa yritysesittelyissä tarjoillaan koko luksusautojen kielikuvaskaala mersusta maseratiin. Pahimmassa tapauksessa kielikuva viestii paikalleen jämähtäneestä yrityskulttuurista, parhaassa tapauksessa se muistuttaa pitkäjänteisestä työstä, joka tuottaa lisäarvoa niin sijoittajille kuin sidosryhmillekin.

wC

Autometafora herättää useita kysymyksiä. Ensin on selvitettävä, onko kyseessä todellakin yritysmaailman ferrari. Lisäksi on kysyttävä, onko yritys myös työntekijöidensä tai kilpailijoidensa mielestä ansainnut tämän tittelin. Ennen kaikkea olisi syytä pohtia, haluaako yritys olla yritysmaailman ferrari ja miksi. Mitä se kertoo yrityksestä?

Onko niin, että yritysjohtaja toistaa itseään vuosi vuoden jälkeen, vaikka maailma hänen ympärillään on muuttunut? Suomessa autopuheiden perinnettä on jatkettu peräänkuuluttamalla lisää innovaatioita ja seuraavaa nokiaa. Onko niin, että innovaatiot jäävät huomaamatta, kun organisaatiota ohjataan naama irvessä kohti ferrareita ja paratiisisaaria? Esimerkkejä riittää.

PwC Global CEO Survey -selvityksen mukaan vain 14 prosenttia suomalaisista toimitusjohtajista uskoo käyttäjälähtöisen tuote- ja palvelukehityksen yleistymiseen - maailmanlaajuisesti käyttäjien kykyihin luottaa johtajien selvä enemmistö, 65 prosenttia. Onko mahdollista, että olemme jääneet hokemaan merkityksettömiä lauseita ja pudonneet kehityksen kyydistä?

Toisaalta yritysferraristit saattavat olla oikeassa. Ehkä kielikuva viestii kaikesta siitä, mitä muuttuva maailma yritysjohtajalta edellyttää.

Loistokas automerkki palauttaa mieleen kestävän yritystoiminnan kannalta olennaisia seikkoja – laadun, tehokkuuden sekä pitkäjänteisen työn kautta viimeistä yksityiskohtaa myöten hiotun kokonaisuuden.

Samat arvot toistuvat monien perheyritysten toiminnassa. Tutkimusten perusteella perheyritykset ovat muutenkin varsin hyvissä asemissa kestävän kasvun kilpa-ajossa. PwC:n Perheyritysraportin mukaan tyypillisiin listayhtiöihin verrattuna perheyrityksillä on paremmat mahdollisuudet huomioida pidemmän aikavälin tavoitteet, sillä niihin kohdistuu pienempi paine esittää hyviä osavuosituloksia ja jakaa osinkoa.

Lisäksi perheyritykset ovat varovaisempia toimimaan pelkkien kaupallisten arvojen nimissä ja kokevat yritysvastuun vaikutuksen

liiketoimintaan positiiviseksi. Yhdeksällä kymmenestä suomalaisesta perheyrityksestä on strateginen liiketoimintasuunnitelma, ja suurin osa uskoo yrityksensä olevan valmiina hyödyntämään uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Perheyrityksiä yhdistää positiivinen suhtautuminen tulevaisuuteen ja pitkän aikavälin tavoitteellisuus. Tutkimuksessa esitettyjen arvioiden mukaan niitä saattaa myös yhdistää haluttomuus ottaa riskejä, vaikka ne edistäisivät liiketoimintaa.

Perinteistä ja jatkuvuudesta on syytä kantaa huolta jatkossakin, mutta kestävän kasvun kannalta on korkea aika irtautua kaavamaisuudesta. Perheyrityksillä on pitkä historia ja mielenkiintoinen tarina kerrottavana. Nyt on aika varmistaa, että oma tarina on muistettu saattaa ajan tasalle.

Jussi Nokkala. PwC

PwC tarjoaa tilintarkastusta, verokonsultointia ja neuvontapalveluita 700 hengen voimin 20 paikkakunnalla.

PwC on vuonna 1954 perustettu suomalaisomisteinen KHT-yhteisö, jonka osakkaat ovat yhtiössä työskenteleviä KHT-tilintarkastajia sekä verotuksen, yritysjärjestelyiden ja liikkeenjohdon konsultoinnin asiantuntijoita.

Perheyritys_2_2011_2.indd 37

37 9.6.2011 15.50

Finnvera tarjoaa kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille lainoja, takauksia ja vientitakuita.

Lisätietoja www.finnvera.fi ja puhelinpalvelustamme 020 690 782.

Tavoitteena kansainvälinen läpimurto?

Finnveran rahoituksella eteenpäin!

38 Perheyritys_2_2011_2.indd 38

9.6.2011 15.51

> TIETOA

PERHEYRITYSTEN L I I TO S TA Perheyritysten liiton elämäntehtävänä on edistää suomalaisten perheyritysten toimintaedellytyksiä ja vastuullista omistajuutta, erityisenä tavoitteena yritystoiminnan jatkuvuuden turvaaminen.

Perheyritysten liitto on suomalaisten perheyritysten vuorovaikutusverkosto, edunvalvontaorganisaatio sekä asiantuntija- ja valmennusjärjestö. Perheyritysten liitossa muodostetaan perheyritysten tahtotila.

Perheyritysten liitto

– järjestää seminaareja ja valmennusta

– valvoo jäsenyritystensä etuja omistajuuskysymyksissä

– ylläpitää yhteyksiä elinkeinoelämän järjestöihin ja muihin kotimaisiin ja kansainvälisiin yhteistyöorganisaatioihin

– edistää jäsentensä vuorovaikutusta

– edistää perheyritystutkimusta

Perheyritysten liiton arvot

1

Luottamus : Liiton jäsenet voivat luottamuksella ja turvallisin mielin jakaa kokemuksiaan perheyrittäjyydestä. Liitto myös antaa luotettavaa tietoa perheyrityksistä.

Luottamus on avoimen kokemusten vaihdon perusedellytys.

2

Avoimuus : Avoimuudella tarkoitamme aktiivista ja avointa vuorovaikutusta jäsenten välillä, mutta myös liiton suhdetta toimintaympäristöönsä. Perheyritykset ovat koko kansaa koskeva asia.

3

P erhekeskeisyys : Liitto korostaa arvoja ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Perheyritysyhteisö koostuu omistajista, perheen jäsenistä, sukulaisista, yrityksen johdosta, henkilöstöstä, yhteistyökumppaneista ja ystävistä. Perhekeskeisyys kuvastaa perheen hyvinvoinnin tärkeyttä yrityksen jatkuvuudelle.

4

J atkuvuus : Liitto pyrkii proaktiivisella toiminnallaan pitkäjänteisyyteen ja jatkuvuuteen aivan kuten jäsenyrityksensäkin. Jatkuvuus luo luottamusta myös liiton ulkoisiin sidosryhmiin.

Liittoon kuuluu yli 350 jäsenyritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 30 miljardia euroa ja jotka työllistävät liki 170 000 henkilöä.

Yrityksesi on perheyritys , jos

– sen määräysvalta on yhden tai useamman perheen tai suvun hallinnassa – perheenne osallistuu yrityksen johtamiseen joko operatiivisella tasolla tai hallituksessa – listatun yrityksen äänivallasta 25 % on saman suvun hallinnassa.

W W W. P E R H E Y R I T Y S T E N L I I T TO . F I 39 Perheyritys_2_2011_2.indd 39

9.6.2011 15.51

Vastuullista omistajuutta Itämeri on Perheyritysten liiton yhteiskuntavastuun teema vuonna 2011. Itämeren merkitys pohjoisen Euroopan talousalueelle on suuri. Itämerellä on monta roolia: se on kuljetusväylä, elinkeinonlähde, harrastusmahdollisuus. Itämeren pitää olla mahdollisuus myös tuleville sukupolville. Vastuu on meidän kaikkien.

Perheyritys_2_2011_2.indd 40

9.6.2011 15.51