Minustako yrittäjä 2011 by Perhemediat Oy

Minustako

yrittäjä?

Valitse yrittäjien oma eläkeyhtiö

ALKAVAN YRITTÄJÄN TIEDOTUSLEHTI 2011

Eläke-Fennia on yrittäjien omistama eläkeyhtiö. Siksi tiedämme, miten tärkeää on järjestää YEL-vakuutuksesi kuntoon heti yrittäjyytesi alkumetreillä. Se on sekä sinun että perheesi perusturva. Kysy lisää numerosta 010 195 058. Voit myös ottaa yhteyttä Fennia-

tehokasta ja joustavaa palvelua! Lisätietoa www.elake-fennia.fi/yrittajaksi

Minustako yrittäjä?

ryhmän ja Lähivakuutus-ryhmän palvelupisteisiin. Saat yrittäjämäisen

Soita 8 95 05 010 1 uun! alk amme

Aut

Yrittäjät törmäilevat InnoOmniassa IT-TUKI on yhteistyötä asiakkaan kanssa

ALKAVAN YRITTÄJÄN TIEDOTUSLEHTI 2011

Vuokratyö vetoaa nuoriin Verkkokauppaa 24/7 Vuokratyö vetoaa nuoriin Koneyrittäjyys ei ole vain välinelaji

s y y j ä t t Yr i

Huolella suunniteltu

kannattaa

Minustako franchiseyrittäjä? Franchiseyrittäjä on erilainen yrittäjä

MY_kansi_2011.indd 1

25.11.2011 14.33

PÄÄKIRJOITUS PÄÄTOIMITTAJA KIMMO KIVIAHO PUH. (09) 4282 1019 TOIMITTAJAT SIMO RAITTILA MARKKU SUMMA SAMI J. ANTEROINEN LIISA AIRAKSINEN MIKA TUUNANEN KATARIINA KÄÄPÄ SATU HELENIUS KLAUS SUSILUOTO ILMOITUSMYYNTI KIMMO KIVIAHO PUH. (09) 4282 1019 KIMMO.KIVIAHO@PERHEMEDIAT.FI TAITTO AIVO BLUM POSTIOSOITE KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ PERHEMEDIAT OY PURPURIPOLKU 6 00420 HELSINKI PUH. 09-4282 1000 PAINOPAIKKA PRINTING HOUSE “SK”

Oletko yrittäjäainesta?

rityksen perustamisen lähtökohtana usein on palava halu toimia yrittäjänä. Yrittäminen vaatii riskinottoa, rohkeutta, yhteistyökykyä sekä laaja-alaista tietämystä käytännön asioista. Menestymisen tärkeimpiä edellytyksiä on vahva näkemys, jolla erotutaan kilpailijoista. Kilpailu on kovaa, yrittäminen on varsin haastavaa ja vaativaa, mutta samalla myös palkitsevaa. Alkavan yrittäjän kannattaa tehdä huolellisesti liiketoimintasuunnitelma ja punnita sitä monista eri näkökulmista ennen varsinaisen yrityksen perustamista. Valmis liiketoimintasuunnitelma kannattaa vielä antaa asiantuntijan arvioitavaksi – ulkopuolisten esittämät kommentit ja parannusehdotukset auttavat hankkeen parissa yksin puurtavaa yrittäjää kehittämään liikeideaa eteenpäin. Usein käy myös niin, että ensimmäinen versio liiketoimintasuunnitelmasta ei vastaa lopullista yritystoimintaa. Suomessa on varsin kattavasti yrittäjien ystäviä ja tarjolla on monenlaista ilmaista yritysneuvontaa. Mm. Uusyrityskeskukset ja ELY-keskukset arvioivat ja antavat maksutonta neuvontaa yrittäjiksi aikoville. Monissa kunnissa on maksutonta yrittäjäneuvontaa ja verovirastokin auttaa alkavia yrittäjiä mielellään, ilman että lompakkoa tarvitsee edes avata. Liiketoiminnan suunnitteluun ja sen paperille laittamiseen sekä jäsentämiseen kannattaa todella panostaa. Ensisijaisesti liiketoimintasuunnitelma toimii käsikirjoituksena yrittäjälle itselleen. Toissijaisesti sillä haetaan yritykselle rahoitusta. Mitä paremmin liiketoimintaa on suunniteltu ennen yrityksen perustamista, sitä suurempi mahdollisuus yrityksellä on menestyä. Hyvällä liiketoimintasuunnitelmalla on lisäksi mahdollista saada yrittäjälaina Finnveralta.

Avain halpaan autoiluun Tampereella ja 25 000 kohteessa maailmalla Online nettigeneraattorista saat 25 000 autovuokraamosta ympäri maailman aina luotettavan ja edullisimman mahdollisen vuokra-auton ja asioit tutun ja turvallisen kotimaisen organisaation kanssa. www.scandiarent.fi

Ulkomaisten tilausten info puh. 0600 550 099

Suomessa Scandia Rentin 1200 auton ja 50 toimiston verkosto palvelee juuri sinua 60 vuoden kokemuksella ja -ammattitaidolla.

Kimmo Kiviaho

tampere@scandiarent.fi www.scandiarent.fi Rantaperkiönkatu 1, 33900 Tampere, puh. 03-2147 147

MY_kansi_2011.indd 2

25.11.2011 14.33

Sisältö Yrittäjät törmäilevät InnoOmniassa .....................................................................................2 Kovaa metsäkoneosaamista Taivalkoskella .........................................................................4 Kajaanin ammattikorkeakoulun Innova-keskus tuo tervetullutta pörinää pohjoiseen ............8 Divan Konservointi Oy – Katri Kurkela Konservaattori on kuin huonekalulääkäri.................14 Konservointi on kansainvälinen ala ..................................................................................18 Tiimiopiskelu on myös sparrausta ....................................................................................22 Great Cut Academy − kampaajakoulutusta 25 vuotta .......................................................26 Make Up Artist Academy ..................................................................................................30 Kustannustehokasta kielten opiskelua verkossa ...............................................................32 IT-tuki on yhteistyötä asiakkaan kanssa ............................................................................38 Verkkokauppa 24/7 .........................................................................................................40 Markkinointiviestintää ja kuntouttavaa hoivatyötä ääniviesteillä ........................................42 Suomen Talousverkko – tilitoimistopalvelut yrittäjältä yrittäjälle tyytyväisyystakuulla! .........44 Vuokratyö vetoaa nuoriin ..................................................................................................48 Yrittäminen hyvässä nosteessa Hämeenlinnassa ..............................................................52 Jo 60 vuotta autovuokraamoalan yksityisyrittäjyyttä ..........................................................56 Sonera - Systemaattinen palvelusuunnittelu hyödyttää asiakasta .....................................60 Helppoa ja ennustettavaa − uusin viestintäteknologia ei ole peikko vaan pelastaja ..........64 DNA − nopea, mutkaton, rohkea ......................................................................................68 Paikallispalveluyrittäjä on vastuussa itselleen ...................................................................72 Eläke-Fennia on yrittäjän asialla. Työntekijän eläkevakuutus tuo tulevaisuudenturvaa ........74 Suojele yrityksesi identiteettiä netissä ..............................................................................78 Ota verkko haltuun! IT-konkari Ville Skogberg antaa vinkit vasta-alkajille...........................82 NettiTieto palvelee modulaarisesti pk-yrityksiä..................................................................86 Yritysten tietojärjestelmät usein aikaansa jäljessä ............................................................90 Hi-techiä ja haalarihommia Huoltoyrittäjän arkeen mahtuu monenlaista vääntöä ..............92 Koneyrittäjyys ei ole vain välinelaji....................................................................................94 Tilausta klapikingille? Japa-polttopuukone on monen pienbisneksen moottorina ..............96 Mustesuihkutulostusta laseria edullisemmin.....................................................................99 Kunnon kone on puoli voittoa ........................................................................................ 102 Maksupäätteen valinnassa on varaa.............................................................................. 104 Minustako franchiseyrittäjä? Franchiseyrittäjä on erilainen yrittäjä ................................. 106 Subway valloittaa Suomessakin .................................................................................... 110 Kotipizza – brändi parhaista raaka-aineista ................................................................... 112 Faunatar-kauppiaalle pienikin eläin on iso asia ............................................................. 116 Yrittäjän työttömyysturva ............................................................................................... 120 Työttömyyskassa on turvaverkko – yrittäjällekin .............................................................. 124 Parhaat asiakaskontaktit syntyvät kasvotusten messuilla ............................................... 126 Älä pelkää isoa mediaa, mainostaja .............................................................................. 130 "Kirjaudu asiakkaaksi verkkokauppaamme ArkkiNettiin" ................................................ 134 Seismo ......................................................................................................................... 138 Aloitteleva yrityskin voi lisävakuuttaa ............................................................................ 140 Tapiola .......................................................................................................................... 142

Koulutus

Yrittäjät törmäilevät

InnoOmniassa Teksti: Simo Raittila, Kuvat: iStockPhoto

nnoOmnia on Espoon keskuksessa sijaitseva osaamiskeskus, joka tarjoaa edullisesti matalan kynnyksen liiketilaa ja työvälineitä kädentaitojen ja palvelualojen yrittäjille. Keskus avaa ovensa elokuussa 2011. InnoOmnian ideana on olla kuitenkin enemmän kuin pelkkä toimistohotelli. Tarjolla on yhteisollisyyttä, kursseja ja palveluita. Tarkoitus on, ettei uusiin tiloihin tulla vain omaan toimistoon ja vedetä ovea kiinni. Sen sijaan yrittäjät voivat toimia paljon myös yhteisissä tiloissa, niin sanotuissa törmäyspisteissä, joissa on mahdollisuus verkostoitumiseen ja ideointiin muiden yrittäjien kanssa. Tilaa on toki myös omaa työrauhaa varten. "Perusideana törmäyspisteillä on toimia siltana toisten yrittäjien ja opiskelijoiden välillä", innovaatiopäällikkö Maria Korpi kertoo. InnoOmniassa toimivat yrittäjät saavat osallistua ilmaiseksi Luoviva-yritysvalvennukseen. Ainutlaatuiseksi valmennuksen tekee se, että toimintaa kehitetään yhteisön tarpeiden pohjalta. Valmennukseen kuuluvat niin sanotut jalokivihiomot, joissa käsitellään yrittäjyysteemoja, yrittäjien ongelmia käsittelevät leirinuotiot sekä safarit, joissa vieraillaan menestyvissä suomalaisissa yrityksissä ottamassa oppia. "Olemme jo keskustelleet millaisista teemoista koulutuksia halutaan. Kurssitarjontaan on tulossa ainakin markkinointia, sosiaalisen median hyödyntämistä ja taloushallintoa.", Korpi kertoo. "Yrittäjille on tarjolla myös yksilöllistä mentorointia mm. erillisen hankerahoituksen kautta", hän jatkaa. Luoviva-valmennukseen voivat osallistua myös talon ulkopuoliset yrittäjät.

Tiloilla kova kysyntä Varsinaisista toimitiloista suuri osa on jo mennyt. Korven mielestä tämä on merkki siitä, että omnialaiselle

ajattelulle on kysyntää. Tarjolla on kuitenkin vielä monia tapoja osallistua. Keskeinen tapa on hankkia kulkukortti yhteisöllisiin tiloihin. Työpajat mahdollistavat käden alan työt. Boksitoimistoja voi vuokrata osaksi päivää esimerkiksi firman puheluiden hoitamiseksi. InnoOmniaan tulee lisäksi monipuolisia kauneudenhoitopalveluita tarjoava Hyvinvointikeidas, josta alan yrittäjä voi vuokrata tilaa. Hyvinvointikeitaan tavoin osa InnoOmnian tiloista on avoinna eri toimijoiden kohtaamisille. Tällainen on esimerkiksi vilkkaaksi suunniteltu Kookoskuppila, jonka ylle rakennetussa Pilvessä voi tehdä töitä rauhassa läppärillään.

Valmis pohja toiminnalle Korven mukaan kaikki ei voi olla valmiiksi suunniteltuna, kun toimintaa tehdään yhdessä. "Meillä on nyt valmis pohja, jonka päälle toiminta voi kasvaa. Uskon, että valmis toiminta rakentuu parhaiten yrittäjäyhteisön kanssa yhdessä tehden", Korpi sanoo. "Useimmiten yrityshautomoissa on todella korkeat euromääräiset kasvutavoitteet. Monet eivät tavoittele sitä vaan ainoastaan verkostoitumista, tervettä yritystoimintaa ja normaalia tulotasoa", hän jatkaa. InnoOmniassa yrittäjille avautuu kontaktit laajaan verkostoon eri alojen yrittäjiä, mikä mahdollistaa yritystoiminnan monipuolisen kehittämisen. "Esimerkiksi keittiöremontteja tekevä yrittäjä voisi toimia yhdessä catering-yrityksen kanssa niin, että ruokahuolto hoidetaan asiakasperheelle remontin ajaksi", Korpi ideoi.

Tuotteet esille ja myyntiin InnoOmnian tiloissa ja verkossa toimiva Omnia Shop myy yhteisön yrittäjien ja opiskelijoiden tuotteita. InnoOmnian sijainti on ideaalinen sikäli, että lähellä ovat myös Ikea ja kauppakeskuksia, joiden asiakkaat voisivat yhtä hyvin asioida myös Omnia Shopissa. Jos tila uhkaa loppua kesken, mahdollisia laajentumis-

InnoOmnian yritysviritin tuo opiskelijat, yrittäjät ja asiakkaat avoimesti saman katon alle.”

kohteitakin on jo mietitty lähistöltä. "Laajentuminen on aina kiinnostavaa. Voisi olla niin, että yritysvirittimestä siirryttäisiin parin vuoden päästä vähän kauemmaksi omiin tiloihin, kun yritystoiminta on päässyt jo vauhtiin", Korpi pohtii.

Sähköisen ympäristön hyödyntäminen InnoOmnia sijaitsee jo verkossa. Second life -palvelussa on mahdollisuus kierrellä rakennuksen sisällä. Varsinaiseksi sähköiseksi kohtaamispaikaksi tulee kuitenkin oma verkkopalvelu InnoOmnia.fi, jossa yrittäjät voivat esimerkiksi etsiä jonkin erikoisalan osaajia. "Nuorten sukupolvi elää jo puoliksi netissä. Yrittäjät ovat osoittaneet kiinnostusta tällaiseen näkyvyyteen", Korpi kertoo. "Tämä on myös yksi hyvä tapa tulla mukaan InnoOmnian toimintaan. Rekisteröidyttyään avoimeen palveluun voi esimerkiksi koota tiimin johonkin projektiin", hän jatkaa.

Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian läheisyydessä toimii jo muutama osuuskunta. Korpi pitää InnoOmniaa hyvänä kasvualustana tällaisellekin toiminnalle. "Toiminta perustuu kuitenkin ensisijaisesti yhteistyöhön yrittäjien kanssa. Reaaliset ja virtuaaliset tilat luovat valmennuksen kanssa mahdollisuuden täysin uudenlaiselle innovatiiviselle yhteisölle", Korpi sanoo. Hän painottaakin sitä, että monta yrittäjää yhdessä on enemmän kuin osiensa summa. q Lisätietoja: Innovaatiopäällikkö Maria Korpi, 050 3371956, maria.korpi@omnia.fi www.innoomnia.fi

Koulutus

Kovaa metsäkoneosaamista

Taivalkoskella Teksti: Sami J. Anteroinen, Kuvat: Taivalkosken metsäoppilaitos, Stockxchng

aivalkosken metsäoppilaitos tunnetaan Suomen kovatasoisimmasta metsäkoneenkuljettajakoulutuksesta. Metsäkoneenkuljetuksen koulutusohjelmasta (metsäkoneenkuljettaja) valmistuu ammattilaisia, jotka hallitsevat koneelliset metsänhoito- ja puunkorjuutyöt ympäristönäkökulmat huomioiden. Metsäkoneenkuljettaja pystyy käyttämään, kuljettamaan ja pitämään kunnossa metsätraktoria, hakkuukonetta tai puutavara-autoa. Työ on itsenäistä ja vastuullista vaatien monipuolista osaamista ihmisten, metsäluonnon ja koneiden parissa. Taivalkoskella alan opetusta on annettu jo neljän vuosikymmenen ajan. Ensimmäisen vuoden opinnot voi suorittaa myös Muhoksen yksikössä. Työelämään siirryttäessä kysymykseen voisi tulla esimerkiksi harvesterin, ajokoneen tai puutavaraauton kuljettaminen puutavaran valmistus- ja kuljetustehtävissä metsäurakointia harjoittavassa metsäkoneyrityksessä - tai vaihtoehtoisesti toiminta itsenäisenä yrittäjänä. Hallinnollisesti Taivalkosken yksikkö on kuulunut Oulun seudun ammattiopistoon vuodesta 2009 lähtien, jolloin Taivalkosken ja Pudasjärven ammatillinen koulutus liittyy OSAO:on. Yksikön muodostavat kaksi toimipistettä, entisiltä nimiltään Taivalkosken metsäoppilaitos ja Taivalkosken ammattioppilaitos.

Pahin tungos ohi Jouko Karjalainen metsäoppilaitokselta kertoo, että aloituspaikkoja on 42. Hakijatilanne on kuitenkin heikentynyt sitten huippuvuosien, jolloin Taivalkoskelle oli todellista tungosta. ”Suurimpana tekijänä hakijatilanteen huonontumiseen pidän yleistä imagotilannetta metsäalalla”, toteaa Karjalainen. Metsäsektorin kehnonlainen vetovoima vaikuttaa Taivalkoskenkin perinteisesti vankkaan suosioon, vaikka metsäoppilaitos valittiin Vuoden kouluksi Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n ja Opettaja-lehden järjestämässä kilpailussa muutama vuosi sitten. Valinnan perusteluissa raati totesi, että koulun henkilöstö on sitoutunut oppilaitokseen ja koulutuksen

kehittämiseen pitkäjänteisesti ja koulutuksen järjestäjä on antanut metsäoppilaitokselle mahdollisuuden näyttää osaamisensa. Myös kylmä matematiikka puhuu sen puolesta, että osaajia tullaan tarvitsemaan rutkasti lisää metsäkonepuolelle. Opetushallitus on aikoinaan laskenut, että nykyistä 5 000 metsäkoneenkuljettajan joukkoa pitää kasvattaa tuhannella, mikäli aiotaan hoitaa kasvatushakkuut tehokkaasti. Puuston keskikoon jatkuvasti pienentyessä miehiä ja koneita tarvitaan metsään enemmän.

Bio puhuttaa Nyt yhtälöön on tullut lisää muuttujia: esimerkiksi puunpolton lisääminen aiheuttaa sen, että porukkaa kuskinpaikalle tarvitaan koko ajan enemmän. Samaten Taivalkoskellakin rukataan uusia koulutusvaihtoehtoja vihreiden tuulien mukaisesti. Uusin tulokas on Metsäenergian tuotannon koulutusohjelma (metsäenergian tuottaja). Tutkinnosta valmistuvil-

Koulutuksen ansiosta metsäenergian tuottaja pystyy useampaan tuotantoketjun työtehtävään ja siten turvaamaan oman ympärivuotisen työllisyytensä."

la on laajat näkemykset bioenergia-alan työtehtävistä, jotka ovat sekä kädentaitoja ja teknistä osaamista vaativia. Koulutuksen ansiosta metsäenergian tuottaja pystyy useampaan tuotanto-ketjun työtehtävään ja siten turvaamaan oman ympärivuotisen työllisyytensä. Toiminnan kannattavuus ja yrittäjyysajattelu ovat osa ammattitaitoa. Uuden koulutusohjelman takana on mm. Euroopan unionin jatkuva panostaminen bioenergian tuotantoon; Suomi on jo vanhastaan johtavia maita maailmassa metsäenergian hyödyntämisessä. Alan suorien työllisyysvaikutusten arvioidaan olevan 26 000 henkilötyövuotta ja välillisten työllisyysvaikutusten moninkertaiset.

Koneella metsään! Vaikka uusia ammattinimikkeitä syntyy, metsäkoneenkuljettajia tullaan tarvitsemaan niin kauan kuin metsiä ylipäätänsä teollisessa mittakaavassa hyödyn-

Simulaattorien eliittiä Taivalkosken simulaattoriluokasta löytyvät John Deeren, Ponssen ja Valmetin uusimmat hakkuukonesimulaattorit. Ohjattu simulaattoriharjoittelu tehostaa hakkuukoneenkuljettajan alkuvaiheen oppimista. Ennen oikealle koneelle siirtymistä simulaattorilla voidaan opiskella turvalliset ja joustavat työmenetelmät, koneen hallintalaitteet, automaatiojärjestelmät sekä mittasaksien käyttö. Simulaattorijakson jälkeen, kun siirrytään oikealle koneelle, voidaan keskittyä enemmän puutavaran laatuun ja ympäristöasioihin.

netään. Suomessa yli 90 % puusta korjataan koneellisesti ja metsäkonetoiminnalla on pitkät perinteet. Suomalainen metsäkoneosaaminen on arvostettua myös ulkomailla. Metsäkoneenkuljettajat ovat yleensä yksityisyrittäjiä tai heidän palveluksessaan olevia ammattikuljettajia. Koneenkuljettajaksi voi opiskella myös oppisopimuskoulutuksessa. Alan haittapuolena mainitaan, että istumatyö ja koneen liikkeet voivat rasittaa selkää. Toisaalta työympäristönä on metsä, joten tympeässä koppikonttorissa ei tarvitse päiviään kuluttaa. Karjalaisen mukaan vuosittain jokunen koulusta valmistunut hankkii koneen ja ryhtyy metsäkoneyrittäjäksi. Lisäksi kenties viidennes oppilaista on yrittäjän poikia tai tulee suvusta, jossa on paljon metsäkoneyrittäjyyttä. He tulevat oppiin, jotta voivat ottaa perheyrityksen vetovastuun joskus tulevaisuudessa. Nuorten sankareiden näytönpaikka voi tulla hyvinkin pian, sillä metsäkoneyrittäjien keski-ikä on jo ylittänyt 50 vuotta. q

Maarakennus voimissaan Taivalkoskella Metsäkonekuljettajakoulutuksen ohella toinen Taivalkosken metsäoppilaitoksen varma valttikortti on maarakennus. Maarakennuskoneenkuljettajan koulutusohjelmaa on rukattu yrittäjälähtöisemmäksi vuosien mittaan ja jatkuvalla syötöllä. Osmo Pyykkönen kertoo, että kaikki koulutusohjelman opettajat kävivät tutustumassa erityisen yrittäjyyspäivän antiin tammikuussa. ”Kaikesta huomaa, että yrittäjyys on tapetilla paikallisesti ja myös valtakunnan tasolla”, Pyykkönen vahvistaa. Koulutusohjelman puitteissa opiskellaan mm. maarakennuskoneiden käyttöä, huoltoa ja korjausta. Pyykkönen kertoo, että joka vuosi joku valmistuneista laittaa oman maarakennusalan firman pystyyn - joskus parikin oppilasta ryhtyy yrittäjiksi. Pyykkönen toppuuttelee silti ryhtymästä yrittäjäksi liian nuorena: ”Jos ensin on työelämässä mukana jonkun toisen leivissä muutaman vuoden, saa paremman kokonaiskuvan alasta”, Pyykkönen toteaa.

Jatkuvuutta perhedynastiaan Oppilaiden joukossa on yrittäjäsuvun vesoja samaan tapaan kuin metsäkonekuljetuspuolella. He pääsevät myös kouluun sisään pari piirua helpommin, koska jatkuvuus perheyrityksissä on toivottua. Toisaalta Pyykkönen rohkaisee nuoria ainakin käväisemään jonkun toisenkin leivissä – näin saa kummasti perspektiiviä myös oman perheyrityksen tekemisiin. ”Tämä asia on vaikeampi toteuttaa, koska omat pojat tarvitaan omien koneiden ohjaimiin”, Pyykkönen myöntää. Syksyllä maarakennuspuolella aloitti kaksi luokkaa eli yhteensä 36 oppilasta - hakijoita taas oli yli 60. Oppilasvahvuus on tällä hetkellä yli 100 ja opiskelijat ovat 99 prosenttisesti poikia. Koulutusohjelmasta valmistuneet hallitsevat maarakennuskoneiden käytön erilaisissa toimintaympäristöissä: kunnallistekniikassa, liikennealueiden kunnossapidossa, tie-, katu- ja kiinteistörakentamisessa, metsänparannustöissä ja ympäristörakentamisessa.

Kone heti tutuksi Arviolta 20–30 prosenttia oppilaista omaa kokemusta koneiden käytöstä jo kouluun tullessaan – ja koulu alkaakin aina kahden viikon jaksolla, jossa oppilaat istutetaan heti ensimmäiseksi koneiden puikkoihin. Toinen käytännön jakso ennen ensimmäisen vuoden vaihdetta tapahtuu sitten jo yrityksessä eli ihan oi-

keassa työssä. Pyykkönen arvioi, että parhaat kuskit voivat olla jopa puolet koko koulutuksen ajasta yrityksissä töissä. Koulutus antaa valmiudet ajaa useita eri konetyyppejä: kalusto koululla on varsin monipuolinen ja lähes kokonaan kuluvan vuosituhannen peruja. Esimerkiksi tela-alustaisia kaivukoneita on viisi painoluokkavälillä 5,5– 21 tonnia – ja mukana menossa tietenkin myös pyöräkuormaaja, tiehöylä, pienkuormaaja sekä parikin kuorma-autoa. Nykyään kuskilta vaaditaan muutakin kuin rautaista koneen käsittelytaitoa - on osattava myös tulkita ja lukea erilaisia piirustuksia ja suunnitelmia. Työmaan eri suunnitelmat eivät aina nitoudu yhteen järkeväksi kokonaisuudeksi, ja fiksu kuljettaja hoksaa asian ja urakassa säästetään aikaa ja rahaa.

Duunia piisaa Pyykkönen mainitsee, että alan yritykset suorastaan repivät oppilaat harjoitteluun, koska tarve on niin suuri. Alan oppilaitokset nippanappa kattavat alan luonnollisen poistuman, mutta koska tutkinnon suorittaneista parikymmentä prosenttia päätyy syystä tai toisesta jollekin ihan muulle alalle, tämä tarkoittaa sitä että käytännössä kaikki työllistyvät. Pyykkösen mukaan joskus muinoin koululla vielä pelättiin, että päästääkö kukaan vasta opettelevia kuljettajia kalliiden koneiden ohjaimiin. Kokemus on osoittanut, että kyllä päästää – ja kiittelee vuolaasti vieressä. Hurjimpana keväänä Taivalkoskelta olisi rekrytoitu satakunta maarakennuskuskia, jos vain olisi ollut mistä ottaa. Jopa laman aikana paikkoja löytyi varsin hyvin. Lisämaustetta maarakennukseen on saatu, kun Taivalkoskella on viime aikoina laajennettu lumitöiden puolelle. Pyykkösen mukaan taustalla on se, että kaivinkonekuskit saavat talvella maata kylkensä kipeiksi töiden puutteessa. Lumihommaa viime talvina sen sijaan on riittänyt, joten rahapuun oksan saa siitäkin tarvittaessa. Oppilaitos hankki taannoin talliinsa kunnan vanhat aurat ja lumitöitä tehdään nykyään laajalla rintamalla eli kuorma-autolla, tiehöylällä, pyöräkuormaajalla ja pienkuormaajalla. ”Kalustoon on satsattu, koska teiden kunnossapito talvella on mielekäs lisä koulutukseen”, Pyykkönen toteaa. q www.osao.fi

Koulutus

Yrittäjyys 2.0 Kajaanin ammattikorkeakoulun Innova-keskus tuo tervetullutta pörinää pohjoiseen Teksti: Sami J. Anteroinen, Kuvat: Kajaanin Ammattikorkeakoulu

Kansakunnan näkökulmasta on suuri haaste, mistä saadaan uusia yrittäjiä ja nuorta voimaa elinkeinoelämän ja yhteiskunnan moottoreiksi. On erittäin huolestuttavaa, että koulutus korreloi käänteisesti yrittäjyyshalujen kanssa Suomessa – mitä enemmän oppia koulunpenkiltä, sitä visummin pysytään loitolla kaikenlaisesta yrittäjätoiminnasta. Hitaasti mutta varmasti tämä kuvio on kuitenkin murtumassa – ja eturintamassa ovat tietenkin nuoret, nälkäiset leijonat, joilla on ideoita, lahjoja ja ennakkoluuloton asenne. Yksi nuorten osaajien vahvimmista linnakkeista on Kajaanin ammattikorkeakoulu, jonka tekemisen meininki on havaittu kansainvälisestikin.

ajaanin ammattikorkeakoulun salainen ase on elokuussa 2010 perustettu Innova-keskus keskellä kampusta, Taito 1:n toisessa kerroksessa. Innovassa opiskelijat pääsevät soveltamaan oppimiaan asioita käytäntöön ja harjoittelemaan yrittäjyyteen liittyviä asioita yhdessä muiden kanssa ihan konkreettisesti. ”Innova on koko ammattikorkeakoulumme tai melkeinpä voisi sanoa että koko alueemme konsepti nuorten yrittäjyyteen. Innovassa ovat opiskelijat, opettajat ja työelämä mukana luomassa monialaista pörinää, josta synnytetään elinkelpoisia yrityksiä,” toteaa Innovan projektipäällikkö Kimmo Nikkanen.

Holistinen ote yrittäjyyteen Innova ei ole mikään erillinen saareke ammattikorkean arjessa vaan kyse on kokonaisvaltaisesta toiminnasta luokkahuoneissa ja tavallisilla opintojaksoilla. Opetussuunnitelman sisällä opiskelijat voivat tuplata

ja triplata opintopisteidensä hyödyn, Nikkanen uskoo. Opiskelijat saavat ideoihinsa asiantuntevaa sparrausta ja myös vastikkeetonta apurahoitusta – näistä kumpikin ”palikka” on tärkeä osa nuorten kanssa tehtävää yrittäjyystyötä: ”Ei riitä, että niin sanotusti kova yritystieto on olemassa.” Innovassa kypsytellään tällä hetkellä yhteensä 19 yritysaihiota, joista opiskelijoiden aihioita on tällä hetkellä 15, opettajien kolme ja yksi aihio on talon ulkopuolelta. Kaupparekisteriin on tähän mennessä syntynyt neljä yritystä. ”Erilaisia ideoita on toki tällä hetkellä jo varmaankin satoja ilmassa, mutta kaikista ideoista ei synny yritysaihioita”, Nikkanen kertoo. Innovalla on hänen

Tavoitteena on, että matkailun ja liikunnan alueilta saataisiin aihioita ja tätä varten ollaankin tehty erityisiä resursointeja tulevia lukukausia ajatellen.”

mukaansa hyvä porukka arvioimassa aihioiden potentiaalia ja ”pitchaamassa” parhaita ideoita eteenpäin.

Platform menestykseen Innova on rakennettu alustaksi nimenomaan monialaiselle yhteistyölle, jossa eri toimija koulutusalojen opiskelijat, opettajat ja työnantajat kohtaavat uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisen merkeissä. Tällä hetkellä kaivosalan aihioita on yksi ja palvelualan, metallialan, ICT-alan ja sosiaali- ja terveysalan aihioita on kaksi kutakin toimialaa kohden. Ylivoimaisesti eniten on pelialan aihioita (10). ”Tavoitteena on, että matkailun ja liikunnan alueilta saataisiin aihioita ja tätä varten ollaankin tehty eri-

tyisiä resursointeja tulevia lukukausia ajatellen.” Innovassa johtotähtenä on tukea sisäisen yrittäjyyden kaikkia kolmea osa-aluetta: asennetta, tietoa ja taitoa. Nikkanen nostaa näistä ykköseksi asenteen ja perustelee: ”Osuuskunnan, asiantuntijaopettajien, konsulttien ja muiden tietolähteiden kautta on ammennettavissa tietoa ja myös taitoa erilaisiin yrityselämän tilanteisiin. Samoin ideoita ja spin-off-ajatuksia on otettavissa ja vietävissä kaupallistamisprosessissa eteenpäin. Mutta asennetta ei niin vain tuodakaan aihioihin.” ”Jos asenne on, että me yhdessä haluamme nämä asiat aikatauluttaa, vastuuttaa ja toteuttaa niin silloin tietää, että ollaan hyvällä tiellä. Meillä on tällaisia hyviä porukoita, joissa myös tämän kevään aikana ovat opettajatkin alkaneet olla tiimeissä jäseninä.”

Volyymia ja vimmaa Innova on lyönyt itsensä komeasti läpi opiskelijoiden keskuudessa. Pitkäkestoisissa koulutuksissa oli kevätlukukaudella mukana yhteensä 424 opiskelijaa, joista naisia 268. Koulutuksissa aiheina on ollut mm. johtaminen, liiketoiminnan tuotteistaminen, tutkimusja kehitystoiminta, markkinointi, mainonta, tuloksen laskenta ja verotus, kertoo Nikkanen. ”Lyhytkestoisissa sparrauksissa on ollut jatkuvasti mukana noin 40 opiskelijaa, joista pääosa on ollut pelialan opiskelijoita.” Opintojen toteuttamisesta vastaavat asiantuntijaopettajat, ulkopuoliset asiantuntijat ja Innovan mentorit – ja rinki on laajenemaan päin. Nikkasen arvion mukaan toiminnassa tulevat olemaan mukana asteittain kaikki ammattikorkeakoulun opettajat. ”Tällä hetkellä aktiivinen porukka on jo yli 20 opettajaa ja asiantuntijaa. Palvelut ja liiketoiminta ja tämän alan asiantuntijaopettajat ovat toiminnan ytimessä nyt ja tulevaisuudessa.” Syksyn aikana saadaan täydennyskoulutettua 28 aktiivista opettajaa lisää, joista kuusi opettajaa on tekniikan alueelta, neljä sosiaali- ja terveysalalta, 12 liiketaloudesta, kaksi tietojenkäsittelystä, yksi liikunnasta ja kolme matkailusta.

Ei pakkoyrittämistä Innovan tavoitteena on viedä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa eteenpäin kaikin mahdollisin tavoin. Samalla hyväksytään myös se, että vain pienestä joukosta opiskelijoita tulee yrittäjiä: ”Sisäisen yrittäjyyden, esimies- ja alaistaitojen hallitseminen ovat erittäin arvokkaita osaamisia nykypäivän työelämässä. Näiden osalta toteutetaan suunnitelmallisesti monialaisia kohtaamisia, joissa syntyy oikeasti uusia ratkaisuja, tuotteita ja palveluita”, Nikkanen uskoo. Konkreettisena tavoitteena on myös yhteisen Innova-kohtaamispaikan – Innovatalon – saaminen Vimpelin kampukselle, jossa voitaisiin vielä nykyistä huomattavasti tehokkaammin palvella opiskelijoita ja keskittyä yritysten synnyttämiseen ja työllisyyden edistämiseen. Alueen yritykset ja osuuskuntatoiminta ovat luonnollisesti tärkeässä asemassa myös tässä prosessissa. q www.kajak.fi

Pari askelta edellä Innova on vasta pääsemässä vauhtiin ja maailma on avoin. Ohjenuoraksi tulevaisuudessa soveltuu vaikkapa kiekkolegenda Wayne Gretzkyn tokaisu, että pitäisi luistella sinne, missä kiekko tulee olemaan eikä sinne, missä se on tällä hetkellä. Innovassa pyritään tekemään gretzkyt aina kun se vain on mahdollista: opiskelijoille avataan yrittäjyyttä mielekkäällä tavalla opintojaksoilla ja sparrauksessa, heitä autetaan mukaan osuuskuntatoimintaan ja tuotteistamaan ja kaupallistamaan omia ideoitaan. Nikkanen kuvaa toimintaa ”heittäytyväksi” – opettajien ja mentoreiden omat käytännön kokemukset ovat myös arvioitavana ja hyödynnettävänä. ”Samalla kun opiskelijat ovat vuosia koulutuksessa Kajaanissa, heille syntyy sosiaalisia verkostoja, jolloin myös alueelle jääminen yrittäjäksi tai työntekijäksi on luonnollista. Vuosittain pyritään sparraamaan eteenpäin vähintään 40 yritysaihiota ja 10 yritystä”, Nikkanen linjaa.

Game ON! Opiskelijoiden pyörittämä

Kajak Games sai unelmastartin Teksti: Sami J. Anteroinen, Kuvat: Kajak Games

ajaanin ammattikorkeakoulussa kasvaa yritysmaailmaan uusia pelimiehiä ja -naisia – ainakin mikäli toimialaluokitteluja on uskominen. Pelialan yrityksiä on opiskelijoiden toimesta perustettu jo kolme kappaletta – Kajak Games, Ataverti ja Veepeli Multimedia – ja lisää on tulossa. Kajak Games -osuuskunnan toimitusjohtaja Juha Mikkola tietää kertoa, että suunnitteluasteella on viitisen uutta pelialan yritystä, jotka toteutetaan toivon mukaan seuraavan vuoden sisällä. ”Luvut tulevat varmasti nousemaan, kun pelipuolen opiskelijoita tulevina vuosina valmistuu enemmän. Koulutus on sen verran uusi, että täältä ei ole valmistunut vielä kuin muutama opiskelija”, täsmentää Mikkola, joka opiskelee ensimmäistä vuottaan pelialan tuottajaksi. Lähes yhtä tuore tapaus on hänen luotsaamansa osuuskunta: Kajak Games perustettiin maaliskuussa 2010. Kajak Games -osuuskunnassa on tällä hetkellä 60 henkeä ja seuraava, syksyllä aloittava vuosikurssi liittynee osuuskuntaan ensi vuoden alussa. Tällöin

osuuskunnassa menee nuppiluvun osalta jo 100 rikki, mikä nostaa kajaanilaiset henkilöstömäärältään viiden suurimman yrityksen joukkoon pelialalla Suomessa.

Heti hopealle Innostunutta väkeä siis piisaa – ja uudenlainen konsepti on huomattu laajemmaltikin. Tuorein noteeraus tuli toukokuussa Kajak Games -osuuskunnan sijoittuessa toiseksi valtakunnallisessa Vuoden yrittäjyysteko -kilpailussa. Kaksipäiväinen kilpailu järjestettiin Tampereella 16. – 17. toukokuuta. Kilpailussa etsittiin yrittäjyyttä korkeakoulun toiminnassa edistänyttä toteutusta, joka on osoittanut ”riskinottoa, innovatiivisuutta, muutosvoimaa ja johtajuutta”. Tiukassa kisassa Kajaanin edelle kiri Jyväskylän yliopiston hiukkastutkimuksen laboratorio. Kajaanin ammattikorkeakoulun joukkueessa olivat mukana toimitusjohtaja Juha Mikkolan lisäksi ex-toimitusjohtaja ja tuutori-opiskelija Reno Tukiainen sekä Innovan

Se erilainen opintoputki

projektipäällikkö Kimmo Nikkanen. ”Vuoden yrittäjyysteko -kilpailu oli hyvä kokemus”, summaa Mikkola. ”Ensimmäisenä päivänä esittelimme osuuskuntaa ja Innovaa tuomaristolle suljetussa tilaisuudessa, josta pääsimme kuuden parhaan joukossa jatkoon. Toisena päivänä oli vuorossa sama esitys julkisessa tilaisuudessa auditoriossa, jossa oli tuomariston ja muiden osallistujien lisäksi yritysmaailman henkilöitä ja opettajia.”

Finaaliin, mars! Tuomaristo pudotti ehdotuksia yksitellen pohdintojen jälkeen pois, ja lopuksi jäljellä oli Kajak Games ja Jyväskylän yliopiston hiukkaskiihdy tinlabo ratorio. Kajak Games vaikutti olevan yleisön suosikki, mutta hiukkaskiihdytinlaboratorio vei lopulta voiton ja 10 000 euron palkintopotin. ”Mielenkiintoista oli se, että tuomaristo ei tehnyt minkäänlaista suljettua kamaripäätöstä, vaan pohti ehdokkaiden plussia ja miinuksia avoimesti. Oli mukavaa kuulla, minkälaista yritystoimintaa muista korkeakouluista löytyy”, Mikkola kertoo. Hänen mukaansa kaikki kisaehdotukset olivat hyviä ja hopea kova saavutus kovassa porukassa. Kajak Games sai tuomareilta erityistä kiitosta opiskelijalähtöisestä toiminnasta, joka tähtää aitoon yrittäjyyteen ja työntekijöiden palkkaamiseen. Tuomaristo kiitteli osuuskuntatoiminnan hyvää integrointia opetukseen ja esihautomotoimintaan. Kajaanissa opiskellaan kaupallisten pelituotteiden tekemistä alusta loppuun saakka aidossa yritysympäristössä ja opiskelijat valmennetaan työelämän tavoille jo opintojen aikana.

Hieman erikoista tapahtumassa oli se, että kisassa haettiin korkeakoulujen vuoden yrittäjyystekoa, mutta vain Kajaanin ammattikorkeakoulusta oli paikalla opiskelijoita – muita ehdotuksia oli esittelemässä korkeakoulujen opettajia tai muuta henkilökuntaa. Tämän huomioi myös tuomaristo. Juha Mikkolan mukaan vaakakupissa painoi suuresti se seikka, että kajakkilaiset käyvät koulua joka päivä klo 8-16 ja tekevät oikeita työelämälähtöisiä toimeksiantoja. ”Meitä kannustettiin, että olemme oikeassa paikassa, oikeaan aikaan”, Mikkola muistelee kisan antia. Menestymisen mahdollisuudet kasvavalla alalla ovatkin huikeat ja tuomaristo vaikuttui myös pelialan aidosti kansainvälisestä toiminnasta. Opiskelijoiden pelit ovat menestyneet hyvin kansainvälisissä kilpailuissa, esimerkkeinä Snobli Run ja Montra-matematiikkapeli. ”Montra kehitettiin viime syksynä Microsoftin Imagine Cupiin. Peli selvisi toiselle kierrokselle, mutta ei kuitenkaan selvinnyt New Yorkissa pidettävään finaaliin”, kertoo Mikkola ja lisää, että omaperäisestä peli-ideasta tuli paljon positiivista palautetta. Snobli Run taas valittiin ensin Global Game Jamin 10 parhaan pelin joukkoon ja sitten Finnish Game Jamin parhaaksi peliksi.

Yrittäjän tie Vasta muutaman kuukauden Kajak Gamesin nokkamiehenä häärinyt Mikkola on jo monet turnajaiset nähnyt yrittäjä, vaikka osuuskuntatoimintaa pyöritetäänkin opintojen ohella. Hän arvelee, että yrittämisellä on edelleen Suomessa turhan riskipitoinen maine:

”Yrittäjän tie nähdään liian vaarallisena tai uhkaavana, eikä mahdollisuutena.” Mikkola pohtii, että kouluja käyneet ihmiset menevät mieluummin töihin yritykseen, koska se on se helpompi ja turvallisempi tie. Toimitusjohtaja toki myöntää, että yrittäjän arki ei ole helppoa, ainakaan yrityksen alkuvuosina. ”Tuntuu, että koulutuksen kautta töihin on suomalaisille se normaali ja vakiintunein tapa edetä elämässä. Ilman koulutusta töitä ei saa yhtä helposti, jolloin ahkerat ja rohkeat henkilöt voivat päättää perustaa oman yrityksen. Kokemusteni perusteella myös kouluissa on vallitseva ajatus se, että opiskelijat menevät töihin, kunhan ovat valmistuneet, eikä yrittäjyys ole koulutuksessakaan suuressa asemassa.”

Nälkä ei sammu Kajaanin ammattikorkeakoulu valittiin Suomen parhaaksi ammattikorkeakouluksi Talouselämä-lehden taannoisessa selvityksessä. Kun Mikkolalta kysytään, mikä on menestyksen salaisuus loppukäyttäjän eli opiskelijan näkökulmasta, hänellä on vastaus valmiina: osaava ja opiskelijalähtöinen johtaminen on se ykkösasia. ”Lisäksi uudistuksia ja parannuksia tehdään jatkuvasti, eikä tyydytä siihen mitä on. Myös se mielestäni auttaa, että Kajaanin ammattikorkeakoulu on suhteellisen pieni, joten kokonaisuus pysyy hyvin kasassa ja yhtenäisenä.” q www.kajakgames.com

Paalupaikalla Kajaanin ammattikorkeakoulu rankattiin Suomen parhaaksi ammattikorkeakouluksi Talouselämä-lehden maaliskuisessa selvityksessä. Lehti vertaili 25 ammattikorkeakoulua kymmenellä eri mittarilla. Mittarit rakennettiin tunnusluvuista, joiden arvot poimittiin Opetus- ja kulttuuriministeriön Amkota-tietokannasta, Opetushallituksen kustannusraporteista, opiskelijapalautetta sisältävästä Opala-tietokannasta ja Tilastokeskuksen aineistosta. Kärkipaikalle Kajaanin nostivat opiskelijoiden tyytyväisyys, suoritettujen tutkintojen määrä ja tutkinnon alhainen hinta. Tasaisen vahvasti eri mittareilla pärjänneen Kajaanin yhteispistemäärä oli 77,25.

Divan Konservointi Oy – Koulutus

Katri Kurkela

Konservaattori on kuin huonekalulääkäri Teksti: Satu Helenius, Kuvat: Sini Pennanen

Konservaattorin tehtävä on pidentää vanhojen esineiden ikää, niitä liikaa käsittelemättä. Katri Kurkelan rakkaudesta esineisiin syntyi menestynyt konservointiyritys.

aavun avoimeen kellaritilaan, jossa tuoksuvat vanhat huonekalut. Mieleeni tulee museo. Näen ympärilläni kauniita esineitä: kehystettyjä tauluja, kauniin kullatun rokokoo tyylisen nojatuolin ja ruskean apteekkarin piirongin, jossa on kymmeniä pieniä lokeroita. Olen saapunut Divan Konservointiin, joka sijaitsee Munkkivuoressa, Helsingissä. Katri Kurkela perusti Divan Konservointi Oy:n maaliskuussa 2008, kun valmistui konservaattoriksi Metropolian huonekalukonservaattori-linjalta. – Tämän ammatin lähtökohtana on se, että esineis-

tä on tykättävä, Katri sanoo. Eikä tämä työ ole missään nimessä rutiinia. Katri valmistui ensin huonekaluverhoilijaksi. Jonkin aikaa verhoilijana työskenneltyään, hän koki työn fyysisesti liian raskaaksi. – Konservaattorin työ sisältää myös verhoilijan työtä tai ainakin liikutaan samassa aihepiirissä. Konservaattorin työn vaihtelevuus on vienyt Katrin mennessään, alan valintaa ei ole tarvinnut katua. – Jokainen esine on erilainen. Koskaan ei ole valmista kaavaa, miten työskennellä. Esineeseen täytyy tutustua ensin, kertoo Katri. Työn haasteet ovat samalla työn palkinto. Katrin mielestä konservaattori joutuu, mutta myös saa tehdä esineitä laajalla skaalalla: huonekaluista, vaakunoihin, taulun kehyksiin, rasioihin ja jopa joulupukin naamariin. Huonekalukonservaattori käsittelee kaikkea sitä esineistöä, mitä kodin sisältä voi löytyä. – Joskus esineeseen kiintyy, ja tulee haikea olo, kun asiakas hakee esineensä pois.

Divanin perustaminen Katri oli päättänyt jo kouluun hakiessaan, että perustaa yrityksen valmistuttuaan. – Uskon, että yksi asia yritykseni menestymisessä on ollut se, että valmistelin sitä jo koko opiskeluaikani. Etenkin verkoston luominen uutta yritystä perustaessa on tärkeää. Katri keskittyi erityisesti juuri verkoston kasvattamiseen. – Kouluaikana menin toimittajaksi Pohjoismaisen konservaattoriliiton lehteen, jotta oppisin tuntemaan kaikki alan konservaattorit ja museoiden henkilökunnan. Tein silloin jo tunnettavuutta, mistä oli hyötyä myöhemmin yritystä perustaessani. Valmistuttuaan Katrilla riitti töitä koko kevään ja kesän ajan, kunnes syksyllä työt vähenivät. – Yrityksen ensimmäiset pari vuotta olivat tiukkoja, eikä silloisilla tuloilla elänyt. Yrittäjän täytyy muistaa, että työt eivät tule heti, vaan se vaatii kärsivällisyyttä, sanoo Katri.

Konservaattori on kuin huonekalulääkäri. Jos sinulle tulee pieni haava, niin laitat itse siihen laastarin, mutta jos haava on vakavampi, menet lääkäriin."

Nyt töitä riittää runsaasti ja Katri uskoo alan töiden lisääntyvän entisestään. Tällä hetkellä Divan Oy on osakeyhtiö, jossa on mukana Katrin lisäksi Laura Lampinen ja yksi harjoittelija. Divanin yhteydessä toimii verkkokauppa, jossa myydään konservaattorin tarvikkeita. – Verkkokauppa on tuonut kivasti lisätuloja ja auttanut yrityksen pyörittämisessä. Ajatus verkkokauppaan lähti omista tarpeista. Tarvikkeita on vaikea saada pieninä määrinä, joten oli järkevää tilata suurissa erissä ja pilkkoa ne pieniin osiin.

Avain menestykseen Oikea asenne on tärkeää, kun haluaa perustaa menestyksekkään yrityksen.

– Yrittäjän täytyy olla henkilö, joka tekee asiat nyt, eikä vasta myöhemmin. Katri myöntää, että yrittäminen vaatii erityistä tahtoa ja ponnistusta, mikä voi olla joskus rankkaakin. – Tunnen henkilöitä, jotka käyvät hanttihommissa, voidakseen pitää yllä omaa yritystä alalla, johon on paloa. Loppujen lopuksi hän on sitä mieltä, että oma yritys ei tuo pelkkää vastuuta. – Oma yritys tarjoaa jouston varaa. Jos sairastun, niin minun ei tarvitse ilmoittaa erikseen kenellekään. Voin suunnitella itse, milloin pidän lomani. En voisi kuvitella työskenteleväni kahdeksasta – neljään -työssä. Ja onhan se palkitsevaa tehdä sitä, mistä tykkää, hän ynnää. Katrin mies on myös yrittäjä, ja he tukevat toinen toistaan.

Vanhat tavarat muodissa Katri on huomannut, että yksityisten henkilöiden parissa vanhan säästäminen on lisääntynyt. – Yhä enemmän tulee kyselyitä, kuten otanko lakan pois ja maalaan? Vanhojen tavaroiden trendi tulee tulevaisuudessa lisääntymään entisestään ekologisuuden rinnalla, uskoo Katri. Konservaattorit keskittyvät kuitenkin vanhoihin arvokkaisiin tavaroihin pääasiassa. Eivätkä trendit näy museoalalla. – Ohjaan osan ihmisistä ottamaan yhteyttä entisöijään tai restauroijaan, riippuen esineestä. Konservaattorin koulutus ja lähtökohdat työskennellä ovat erilaiset kuin heillä. Konservaattorin työn haasteena on materiaalien moninaisuus. Tulevaisuudessa haaste kasvaa entisestään. – Koko ajan tulee uusia materiaaleja ja huonekalut on nykyään tehty koneilla, ei käsin. Joka kerta on löydettävä oikea työtapa uudelleen, mikä on Katrin mielestä työssä samalla kivointa.

Tavaroissa on tarinoita – Yritys on ollut minulle tärkeä alusta lähtien, eikä se kilpaile perheeni kanssa. Se kulkee sulassa sovussa rinnalla, vaikka viekin paljon aikaa. Työtilani ovat kuin kakkoskotini minulle.

Konservaattorin työ Konservaattori pyrkii käsittelemään esineitä mahdollisimman vähän. Esineitä ei ole tarkoitus saada täysin samannäköisiksi kuin ne ovat ehkä joskus olleet. Tarkoitus on taata esineen säilyminen jatkossa. Esineen ikä ja historia saa ja pitääkin näkyä. Konservaattori dokumentoi jokaisen esineen alusta loppuun saakka ja tekee arvion siitä. – Konservaattori on kuin huonekalulääkäri. Jos sinulle tulee pieni haava, niin laitat itse siihen laastarin, mutta jos haava on vakavampi, menet lääkäriin, Katri kuvailee. Konservaattorit tekevät pääasiassa arvokkaita esineitä ja huonekaluja. – Jos esine on historialliselta, rahalliselta tai tunnearvoltaan kallis, niin silloin kannattaa työ teetättää kunnolla ammattilaisella. – Kannattaa vähintään kysyä ammattilaisen mielipidettä esineestä. Itse kerron asiakkaille, jos on jotain, mitä he itse voivat tehdä esineelle. Tärkeintä on, että huonekalu säästetään eikä aina osteta uutta. Divanissa pyritään siihen, että myös sen toimisto ja työtilat tukevat ekologisuutta ja vanhojen huonekalujen uusiokäyttöä.

Katri on tehnyt tähän mennessä 150 - 200 esinettä. Työaika vaihtelee jokaisen esineen kohdalla, muutamasta tunnista kymmeniin, jopa sataan tuntiin. Jokaisella esineellä on erilaisia konservointimahdollisuuksia, jotka riippuvat siitä, paljonko asiakas on valmis laittamaan rahaa esineeseen tai siitä, mikä on ylipäätään järkevää. – On älytöntä yrittää säästää väärässä paikassa ja satsata esimerkiksi tuhat euroa jousitetun kaluston pelkkään uudelleenverhoiluun, sillä jos jousitusta ja pehmustusta ei samalla uusita, kalusto on kunnostusta vailla jälleen muutaman vuoden kuluttua. Neuvottelen aina asiakkaan kanssa ensin ja päätämme sitten budjetista ja siitä, mitä esineelle tehdään, Katri kertoo. – Yleensä tutustun esineeseen ensin. Otan sen vastaan asiakkaalta, laitan sivuun ja katselen sitä aina välillä, samalla, kun teen muita töitä. Sitten tutkin esinettä tarkemmin ja teen arvion siitä. Vain kokeilemalla loppujen lopuksi voi tietää, mitä esineelle voi tehdä. Esineet kertovat aina tarinan. Esineiden sisältä voi paljastua mielenkiintoisia asioita. Katri on huomannut, että asiakkaat ovat itsekin hyvin kiinnostuneita omista esineistään. – Joskus esineiden pinnan alta löytyy vanhoja rahoja, lappuja ja lippuja. Kerran erään tuolin kantiksi oli kääritty 1970 vuoden Helsingin Sanomia. Vanhoja lehtiä oli hauska lukea. Katri säästää kaikista huonekalun verhoilussa käytetyistä kankaista pienen palan, että seuraavakin

konservaattori voi nähdä huonekalun historian. – Joskus asiakas ihastuu johonkin edellisistä kankaista ja haluaa päällystää samantyylisellä kankaalla huonekalun uudelleen. Näin ympyrä sulkeutuu.

Divanin kehittäminen Yritys ei voi koskaan jäädä laakereilleen lepäämään, vaan koko ajan on kehitettävä jotain uutta. Divanissa suunnitellaan jo ensi vuotta. Pidemmällä tähtäimellä Katrin suunnitelma on saada kasaan yritys, jossa saman katon alla olisi edustettuna yksi konservaattori kaikilta konservoinnin aloilta. – Asiakkaat voisivat saada kaikki palvelut helposti samasta yrityksestä. Nykyään Divan tekee tiivistä yhteistyötä muiden

alojen konservaattoreiden kanssa. – Esimerkiksi eräs asiakas toi taulun, jonka kehykset teimme me ja itse maalauksen käsitteli tuttavani, joka on maalauskonservaattori. Varsinaista kilpailua ei alalla ole tällä hetkellä, kun töitä riittää. Alalla liikutaan hyvässä hengessä ystävyystasolla. – Jos tulee eteen kiperä tilanne, voin hyvin kysyä apua toiselta konservaattorilta. Tai jos tarjotaan töitä, joita itse en ehdi tehdä, niin voin soittaa toiselle konservaattorille ja antaa työn eteenpäin. Silloin kun töitä on vähän, kilpailua voi syntyä enemmän. Lähitulevaisuudessa Katri haluaa järjestää tiloissaan kursseja yksityisille henkilöille, jotka ovat kiinnostuneita kunnostamaan omia huonekalujaan. Toistaiseksi tilat ovat liian pienet kurssien pitämiseen. q www.divan.fi

Koulutus

Konservointi

on kansainvälinen ala Teksti: Satu Helenius, Kuvat: Metropolia, iStockPhoto

Konservaattoriksi opiskeleminen on hyvä vaihtoehto, jos vanhat esineet ja kemia kiinnostavat. Konservaattorin tehtävä on turvata esineiden kulttuurihistoriallinen säilyminen seuraaville sukupolville.

oni konservaattoreista perustaa oman yrityksen. Museot, säätiöt, seurakunnat, yritykset ja yksityiset henkilöt työllistävät konservaattoreita. Museoalalla avautuu harvoin virkoja. – Pyrimme siihen, että emme ylikouluta väkeä, kertoo lehtori Paula Niskanen Metropolia Ammattikorkeakoulusta. – Teemme opiskelemaan hakevalle selväksi jo hakutilaisuudessa, että tällä alalla merkittävä vaihtoehto työllistyä, on oman yrityksen perustaminen. Ylikouluttamista vältetään muun muassa sillä, että konservaattorikoulutukseen otetaan sisään opiskelijoita kerran neljässä vuodessa. Opintojen aikana konservaattoriopiskelija voi erikoistuu tiettyyn konservoinnin osa-alueeseen, kuten maalaus- esine- tekstiili, interiööri-, paperi- tai huonekalukonservointiin. Etenkin huonekaluja maalauskonservointi ovat suosittuja suuntauksia. – Pohjois-Suomessa voisi olla kysyntää konservoijille, joten toivoisin, että sieltä suunnalta tulisi enemmän hakijoita.

Meidän opiskelijamme ovat olleet muun muassa Tanskan ja Ruotsin kuninkaan linnassa sekä Tukholman Nordiska museetissa ja Amsterdamin Rijksmuseumissa työharjoittelussa."

Suomalaiset kysyttyjä maailmalla Suomalaiset konservointiopiskelijat ovat kysyttyjä myös maailmalla ja moni lähteekin työharjoitteluun ulkomaille. Niskanen kertoo suomalaisopiskelijoiden suosion johtuvan siitä, että he ovat niin motivoituneita työntekijöitä. Suosittuja kohdemaita ovat Hollanti, Ruotsi, Tanska, Saksa, Itävalta ja Iso-Britannia. – Meidän opiskelijamme ovat olleet muun muassa Tanskan ja Ruotsin kuninkaan linnassa sekä Tukholman Nordiska museetissa ja Amsterdamin Rijksmuseumissa työharjoittelussa. Niskanen kertoo, että konservointiala ylipäätään on kansainvälinen. – Konservaattorit tekevät kansainvälisellä tasolla paljon yhteistyötä, hän lisää.

Konservaattori ei entisöi Konservoinnilla ennalta ehkäistään ympäröivien olosuhteiden haitallisia vaikutuksia, mutta myös korjataan jo aiemmin syntyneitä vaurioita. Esineet pyritään säilyttämään mahdollisimman alkuperäisinä. Konservaattorin työhön kuuluu oleellisesti esineen dokumentointi, jolloin laaditaan kirjallinen konservointiraportti. Raportissa eritellään toimenpiteet, joita esineelle on tehty ja tehdään. Kemian osuus on suuri konservointityössä ja koulutuksessa. Materiaaleja testataan kemiallisesti sekä käytetään paljon liuottimia, joten on tärkeää että ammattitaitoisella konservaattorilla on työturvallisuuden vaatimat varusteet. Entisöintiä konservaattori ei tee, koska monista esineistä ei voi tietää miltä ne ovat alun perin näyttäneet. Tarkoitus ei ole tehdä esineestä uuden näköistä, vaan korjata suurimmat vauriot. – Mitä rajummin vanhaa esinettä käsitellään, sitä enemmän arvo alenee. Rankkoja toimenpiteitä pyritään välttämään, ja siksi on tärkeää perehtyä esineeseen kärsivällisesti. Materiaalituntemuksen lisäksi täytyy ottaa huomioon esineitä käsitellessä se, millaisiin olosuhteisiin esine menee. Konservaattorin työskennellessä esinettä säilytetään olosuhdekaapissa, jossa ilmankosteus ja lämpötila mukailevat esineen sijoituspaikkaa.

Huonekalun säilyttämisen haasteet Etenkin uusissa taloissa vanhat ja uudetkin huonekalut kärsivät, koska huoneilma on niin kuivaa. – Eniten huonekaluja rikkovat kosteusvaihtelut, valaisee Niskanen. Valo on etenkin paperiesineiden pahin vihollinen. – Kokeilepa laittaa sanomalehden toinen sivu suoraan auringonvaloon muutamaksi päiväksi ja vertaa sitten toiseen sivuun. Huomaat, että sivu kellastuu hyvin nopeasti valon vaikutuksesta. Huonekalujen parasta konservointia Niskasen mukaan on se, että miettii millä paikalla niitä säilyttää.

Konservoinnin eri alat Maalauskonservointi käsittää öljymaalausten lisäksi niin ikoneita ja kuin puulle maalattuja veistoksia. Moderni taide on haasteellista, koska materiaalit ovat kompleksisia. Tekstiilikonservaattori työskentelee muun muassa kankaiden, mattojen, ryijyjen, lippujen, nukkejen hattujen, pukujen ja silkkikenkien, kuten balettitossujen parissa. Kaiken sellaisen kanssa, jossa on vähänkin tekstiiliä. Konservoijat perehtyvät esimerkiksi vanhoihin kudontamenetelmiin.

– Yksi kurssityö taisi olla Ella Erosen puku, jossa oli hikiset kainalot. Täytyi miettiä, kuinka paljon hikiläikkiä otetaan pois, ilman että se tuhoaa pukua. Paperikonservaattori työskentelee kaiken paperista tehdyn parissa, kuten kirjojen, valokuvien, karttojen ja paperitaiteen kanssa. Esinekonservointi käsittää kaikki keramiikka- lasimetalli- ja etnografiset esineet ja veistokset. – Työn kanssa edetään kärsivällisestä, koska esineet ovat yleensä arvokkaita. Se antaa vastuuta opiskelijoille. Koko ajan on tiedettävä, että mitä tekee ja millä materiaaleilla. Interiöörikonservointi sisältää kaiken, mitä on talon sisällä: tapetit, seinämaalaukset, ikkunat ja ovet. – Huonekalukonservoinnin opintoihin kuuluvat niin puusepän, maalarin kuin kultaajankin taitojen perusteet: intarsia, veistäminen, koristemaalaus, kultaus ja sellakkakiilloitus. Huonekalukonservointi sisältää niin monia hyvinkin erilaisia materiaaleja. Puuesineiden ja huonekalujen lisäksi siihen voi kuulua eri materiaaleista tehdyt verhoilut tai nahalla päällystetyt huonekalut. q www.metropolia.fi

• Konservaattoriksi voi opiskella Suomessa ainoastaan Metropolia Ammattikorkeakoulussa ja rakennuskonservaattoriksi Seinäjoen Ammattikorkeakoulussa. • Konservoinnin opinnot ovat 240 opintopistettä. • Konservaattoriyrittäjiä tukee Pohjoismainen konservaattori liitto, jonka internetsivuilta löytyy muun muassa lista ammattikonservaattoreista sekä tietoa konservointialasta. www.konservaattoriliitto.fi

Koulutus

Tiimiopiskelu on myös sparrausta Teksti: Klaus Susiluoto, Kuvat: Savonia

Savonia-ammattikorkeakoulun liiketalouden Kuopion yksikkö kehitti viisi vuotta sitten uudenlaisen yrittämiseen keskittyvän suuntautumisvaihtoehdon, yTiimin, joka on vaihtoehtoinen, yrittäjyyttä painottava tapa suorittaa osa ammattiopintoja. ”yTiimin suosio yllätti meidät positiivisesti, joten konseptia on kehitelty yhä monipuolisemmaksi”, kertoo tiimimanageri Jari-Pekka Jääskeläinen.

avonian tiimikoulutuksesta valmistuneet opiskelijat ovat Jääskeläisen mukaan olleet hyvin tyytyväisiä opiskeluunsa yTiimissä. ”Jotkut heistä ovat jo perustaneet omia yrityksiä. Moni on kertomansa mukaan hyötynyt yTiimin maineesta ja tunnettavuudesta hakiessaan työpaikkaa. Valmistuneista tiimiläisistä on muodostunut ryhmä, joka pitää yhteyttä keskenään muun muassa sosiaalisessa mediassa.” Koulutuksessa alussa jokainen opiskelija tekee henkilökohtaisen opintosuunnitelman. Samalla hän valitsee ne kurssit, jotka ovat hänelle tärkeitä ja mielenkiintoisia pakollisten opintojen lisäksi. Oleellinen osa yrittäjäkoulutusta on tiimityön ymmärtäminen. ”Tehokas tiimityö on sitä, että jokainen tiimin jäsen on tasavertainen ryhmässä ja pääsee osallistumaan tiimille annettuihin tehtäviin. Tiimille on annettu selkeä tavoite ja aikataulu. Myös palaute tehdystä työstä on tärkeää. Tehokkaan tiimin jäsenten tulee myös tutustua toisiinsa tiimihengen kohottamiseksi.”

Itseopiskeluakin tarvitaan Jo koulutuksen aikana erilaisia projekteja yTiimille tarjotessaan yritykset pystyvät toteuttamaan hankkeita, joihin niillä ei muuten olisi aikaa ja resursseja. Yritykset voivat myös tarjota harjoittelupaikkoja ja teettää opiskelijoilla opinnäytetöitä niille tärkeistä ja ajankoh-

taisista aiheista. ”Rekrytoidessaan yTiimistä valmistuneita opiskelijoita yritykset saavat työntekijöikseen aktiivisia ja yrittäjyysmyönteisiä nuoria, jotka ovat jo opiskeluaikanaan saaneet kokemusta erilaisista työelämän projekteista ja haasteista”, huomauttaa JariPekka Jääskeläinen. Kaikkea ei suinkaan tehdä tiiminä. Itseopiskelu on tärkeä osa yTiimissä tapahtuvaa oppimista. ”Opiskelijat tekevät muun muassa erilaisia harjoitustöitä liittyen tiimipalavereissa käsiteltyihin aiheisiin. Yrittäjyyteen liittyvä kirjallisuus on tärkeä osa opiskelua.”

yTiimi-ideaan kuuluvat myös kummiyritykset. Ne edustavat eri toimialoja ja tarjoavat näin opiskelijoille monipuolisen näkökulman yritystoimintaan."

Kummit sparraavat yTiimi-ideaan kuuluvat myös kummiyritykset. Ne edustavat eri toimialoja ja tarjoavat näin opiskelijoille monipuolisen näkökulman yritystoimintaan. ”Kummiyrittäjä tulee ensiksi tutuksi esittäytymällä tiimille yhteisessä palaverissa. Tämän jälkeen yritys esittelee eri projekteja, joita sillä on tarjota yTiimille”, sanoo Jari-Pekka Jääskeläinen. Sovittuaan hankkeesta molemmat osapuolet hahmottelevat ja sopivat projektisuunnitelmassa miten asiassa edetään ja mitkä ovat tavoitteet. Jokaviikkoisissa tiimipalavereissa käydään lisäksi yhdessä läpi eri projektit, niiden eteneminen ja mahdolliset haasteet. ”Kummiyritykset ovat myös tarjonneet tiimiläisille harjoittelupaikkoja ja jopa rekrytoineet opiskelijoita valmistumisen jälkeen.” Yhteyttä yrittäjiin pidetään myös luentojen kautta. Yrittäjät voivat kertoa kokemuksistaan myös vapaamuotoisemmin. ”Yrittäjien vierailuista on tullut paljon positiivista palautetta. Muutenkin eri alojen asiantuntijoiden ja eri oppilaitosten yrittäjyysopiskelijoiden käynnit yTiimissä ovat tuoneet vaihtelua normaaliin rutiiniin,” kertoo Jääskeläinen. ”Haluamme käyttää ulkopuolisia luennoitsijoita jatkosakin. Omalta osaltaan he antavat kasvot paikalliselle yritystoiminnalle. Näiltä vierailevilta tähdiltä toivotaan myös sparrausapua.”

Sisäinen yrittäjyys Osittain jo opiskelijoiden perhetausta vaikuttaa yrittäjyyden arvostamiseen. ”Useat opiskelijoista ovat yrittäjäperheestä, tai ainakin heidän sukulaisissaan tai tuttavissaan on yrittäjiä. Onpa yTiimissä on ollut eri aikana samasta perheestä kaksi opiskelijaa”, muistelee Jaro-Pekka Jääskeläinen. Olipa tausta mikä tahansa, opiskelijat ovat olleet erittäin motivoituneita niin eri projekteissa kuin muus-

sa opiskelussa. Jääskeläisen mielestä hyvinkin voi käyttää termiä sisäinen yrittäjyys, joka on pitkäjänteinen asenne. ”Sisäinen yrittäjyys on henkilön aitoa halua tai pyrkimystä tehdä parhaansa eri tilanteissa. Taustalla on kyky innostua uusista erilaisista asioista, myös toisen työnantajan palveluksessa ja yleensäkin elämässä.” Kaikki yTiimiläiset eivät todennäköisesti perusta yritystä, mutta yrittäjyyden ymmärtäminen on tärkeää myös työskenneltäessä vieraan palveluksessa tai toimittaessa yhdessä yrittäjien kanssa.

Myönteinen yrittäjäkuva Savonian opetuskokonaisuuden lisäksi on muitakin samantapaisia koulutuksia. Jyväskylän Tiimiakatemia on toiminnassaan korostanut oppimista tiimiyrittäjäksi oman tiimiyrityksen ja asiakkaiden avulla. Myös Tampereella on vastaavanlainen Proakatemia. Muissakin ammattikorkeakouluissa löytyy erilaisia yrittäjyyteen liittyviä opintosuuntia. ”Meillä Savoniassa on pohdittu yrittämiseen liittyviä asioita jo pitemmän aikaa. Ammattikorkeakoulun yliopettaja Hilkka Lassila on väitellyt yrittäjyydestä ja selvittänyt varsin laajasti Savonian opiskelijoiden yrittäjyysasenteita.” Lassilan tutkimuksen mukaan nuorten kuva yrittäjistä ja yrittäjyydestä on pääosin positiivinen. Opiskelijat näkevät yrittäjyyden kiinnostavana, haasteellisena ja itsenäisenä tehtävänä. q http://ytiimi.savonia.fi

Tiimimanageri Jari-Pekka Jääskeläinen

• yTiimi on vaihtoehtoinen, yrittäjyyttä painottava tapa opiskella Savonia-ammattikorkeakoulussa. yTiimin opiskelijat toimivat käytännönläheisissä projekteissa yritysten ja muun työelämän kanssa. • yTiimi sopii erityisesti opiskelijoille, jotka näkevät yrittäjyyden mahdollisena tulevaisuuden valintanaan. yTiimissä opitaan yrittäjyyttä ja liiketoimintaosaamista yhdessä alueen yritysten kanssa. • yTiimi koostuu aktiivisista ja yrittäjyydestä kiinnostuneista opiskelijoista. yTiimissä pääset toteuttamaan itseäsi ja opit käyttämään luovuuttasi lukuisten projektien parissa. Tämä vaihtoehtoinen opiskelumuoto valmistaa yrittäjyyteen käytännönläheisesti. Tiimityöskentely samanhenkisten opiskelijoiden kanssa sekä yhteistyö yritysten kanssa kuuluu yTiimissä asiaan. • yTiimi on joukko aktiivisia, luovia ja yrittäjyydestä kiinnostuneita ammattikorkeakouluopiskelijoita, jotka suorittavat osan opinnoistaan käytännönläheisellä tavalla. yTiimi tarjoaa yrityksille mahdollisuuksia oppilaitosyhteistyöhön erilaisten projektien merkeissä. • Yritys hyötyy paitsi liiketoimintaa edistävien projektien lopputuloksista myös mahdollisuuksista tutustua aktiivisiin tulevaisuuden avainosaajiin. Ammattikorkeakoulun laaja liiketoimintaosaamisen verkosto ja ajantasainen tieto on yrityksen käytössä yTiimiyhteistyön kautta. • Lähiopetukseen sisältyy teoriaa, vierailevia yrittäjiä, kirjasynnytyksiä ja projektien tilannekatsaukset. Projektit riippuvat pitkälti opiskelijoista itsestään. Itseopis-keluun kuuluu oppimispäiväkirja ja oppimistehtävät. Oppimistehtävissäkin teoria liitetään käytäntöön ja oikeisiin yrittäjiin ja yrityksiin, jolloin oppiminen monipuolis-tuu ja tehostuu. • yTiimi orientoi yrittäjähenkisyyteen ja luo pohjan yrittäjyydelle. Itsestäsi riippuu miten hyödynnät tämän mahdollisuuden!

UUDEN YRITYKSEN TÄRKEIN INVESTOINTI MAKSAA 20 EUROA. Uuden yrittäjän alkutaipaleella on monia sudenkuoppia, joihin saattaa langeta vaikka olisi kuinka huolellinen. Siksi kannattaa varautua yllätyksiin If Oikeusturvavakuutuksella.

Nyt saat sen ensimmäiseksi vuodeksi vain 20 eurolla*. Sinä itse voit keskittyä yritysideasi virittämiseen. Lue lisää if.fi/omayritys

if.fi/omayritys 010 19 15 00

*Tarjous on voimassa toistaiseksi.

Koulutus

Great Cut Academy − kampaajakoulutusta

25 vuotta

Teksti: Satu Helenius, Kuvat: StockXchng

Kauneusalan kysyntä kasvaa jatkuvasti ja halukkaita kampaajaksi riittää. Great Cut Academy kouluttaa ammattitaitoisia ja luovia osaajia. Yksityisen koulun pyörittämisessä on omat haasteensa perustajan Tepa Imppolan mukaan.

reat Cut Academy on kouluttanut hiusalan ammattilaisia jo 25 vuotta. Hiusmuotoilukoulun modernit tilat sijaitsevat Helsingin ja Tampereen keskustois-

sa. – Koulutusohjelmamme on huippuunsa viritetty ja tavaramerkkejämme ovat tehokas koulutus ja kansainvälinen ilmapiiri. Meiltä valmistuneet työllistyvät hyvin, kertoo yrityksen perustaja, Tepa Imppola. Imppola päätti perustaa parturikampaajakoulun vuonna 1985 huomattuaan, että alalla oli työvoimapulaa. – Oli vaikea löytää työntekijöitä. Työvoimapula on tällä alalla kroonista, olen nähnyt sen viimeisen 20 vuoden aikana. Vuotta myöhemmin 1986 Imppola perusti Make-Up Artist Academyn, Suomen ensimmäisen yksityisen maskeerausalan koulun kampaajakoulun rinnalle. Imppola oli yrittäjä jo ennen Great Cut Academyn perustamista. Hänellä oli tätä ennen 12 hengen kampaamoyritys. Lisäksi hän on kirjoittanut Great Cut Academyn oppilaille neljä kampaamoalan oppikirjaa . – Alalta saa huonosti kirjoja suomeksi ja tieto tulee valtaosin ulkomaisista kirjoista. Great Cut Academyn kurssit alkavat kerran puolessa vuodessa. Syksyllä Helsingissä ja Tampereella alkaa hiusmuotoilu- sekä maskeerauskoulutus. Tammikuussa Helsingissä ja Tampereella alkaa hiusmuotoilijakoulutus.

Hakijoilta vaaditaan luovuutta Kampaajaksi on paljon hakijoita ja ammattikouluun heidät valitaan pitkälti keskiarvon pohjalta. – Nykyään vaadittava keskiarvo on noin 8.8, mikä on

aika korkea, kommentoi Imppola. Hän on huomannut, että juuri keskiarvovaatimuksen takia jää paljon potentiaalisia kampaajalahjakkuuksia koulutuksen ulkopuolelle. Meillä ei tuijoteta pelkkään keskiarvoihin. Yksityisessä koulussa hakijan luovuus ja kädentaidot merkitsevät enemmän kuin todistuksen keskiarvo. Opiskelijat valitaan koulutukseen henkilökohtaisen haastattelun pohjalta. – Arvostamme luovuutta ja hakijan omaa vahvaa motivaatiota ja innokkuutta alaa kohtaan. Katsomme esimerkiksi kuvaamataidon- ja käsityön numeroita. – Mitä paremman visuaalisen näkemyksen ja hahmotuskyvyn opiskelija omaa, sitä paremmin hän pärjää

Arvostamme luovuutta ja hakijan omaa vahvaa motivaatiota ja innokkuutta alaa kohtaan. Katsomme esimerkiksi kuvaamataidon- ja käsityön numeroita."

kampaajana. – Tekniikan oppiminen ja osaaminen on tärkeää mutta oppilaan luovuus tekee työstä yksilöllisen. Kampaajan ammatti on käytännön käsityöammatti, jossa ei pärjää myöskään ilman sosiaalisia taitoja. Oppilaat valmistuvat Great Cut Academystä hiusmuotoilijaksi. – Hiusmuotoilija tai kampaaja -tittelillä tai sillä mistä valmistuu, ei ole merkitystä, painottaa Imppola. Ammatti on sama, mutta hiusmuotoilija on vain sanana trendikkäämpi. Imppolan mielestä tärkeintä on se, että hallitsee ammatin.

Yksityiskoulu tai ammattikoulu Suomessa kampaajaksi opiskellaan valtaosin ammattikoulussa. Kampaajan ammattikoulutus niissä kestää kolme vuotta, josta ensimmäinen vuosi menee yleissivistäviin ja toinen vuosi ammattiopintoihin. Kolmantena vuonna suoritetaan puolen vuoden työharjoittelu. – Meidän koulutuksemme kestää yhdeksän kuukautta, mutta keskitymme vain alaan liittyviin asioihin. Ammattikoulussa suuri osa opiskeluajasta menee yleissivistävien aineiden opiskeluun. – Great Cut Academyssä käymme läpi 160 eri leikkaustekniikkaa, mikä on kolminkertainen määrä ammattikouluun verrattuna. Toinen ero yksityiskoulun ja ammattikoulun välillä on se, että ammattikoulussa harjoittelujakso kestää kuusi kuukautta, Great Cut Academyssä kahdesta kolmeen viikkoa. – Mielestäni pitkä harjoittelujakso ei ole välttämättä hyvä asia. Joskus saattaa olla niin, että opiskelija viettää kuusi kuukautta harjoittelupaikassa, jossa saa vain lakaista lattioita. Meillä Great Cut Academyssä asiakasharjoitustöitä tehdään harjoittelujakson lisäksi jatkuvasti opiskelun ohessa.

Yksityiskoulun haasteet Aloitettuaan kampaajayrittäjänä 1980-luvun alussa Imppola kävi paljon ulkomailla Vidal Sassoonin koulutuksissa. Muualla Euroopassa yksityiskoulut olivat yleisiä, mutta Suomessa ne olivat vieras ajatus vielä 1980-luvulla, jolloin Great Cut Academy perustettiin. – Edelleen yksityiskouluihin suhtaudutaan Suomessa vierastaen. Yksityiskoulun pyörittäminen on haastavaa, eikä kyseessä ole mikään miljoonabisnes. – Yksityisenä kouluna emme saa tukia valtiolta. Tukien hakeminen on tehty erittäin hankalaksi, Imppola sanoo. Katamme menot lukukausimaksuilla, joten voittoa tässä ei tehdä, hän lisää. Etenkin arvonlisäverojen maksaminen lukukausimaksuista tekee Imppolan mielestä suuren menoloven.

Tällä hetkellä koulutuksemme on edullinen keino hankkia ammatti – eikä maksa valtiolle muuta kuin oppilaan opintotuen verran. – Teemme periaatteessa hyväntekeväisyyttä valtiolle. Koulutamme opiskelijoita ammattiin, josta tulee valtiolle sitten verotuloja. Olisi hyvä jos valtiovalta tukisi sellaista koulutusta, josta oppilas työllistyy hyvin. Valtiolle yksi opiskelupaikka ammattikoulussa maksaa noin 70 000 euroa vuodessa. Imppola toivoisi enemmän tukea yksityisen koulun pyörittämiseen valtiolta. – Maksullinen yksityiskoulu on varteenotettava vaihtoehto. Oppilaan iloksi Great Cut Academy ja maskeerausalan Make-Up Artist Academy kuuluvat yksityisinä kouluina Kelan opintotuen piiriin. – Se on hyvä kädenojennus opiskelijoille, kehuu Imppola. – Koulutus-Center on emoyritys, jonka alla toimivat aputoiminimillä Great Cut Academy-hiusmuotoilukoulu ja maskeeraus- ja naamiointialan Make-Up Artist Academy.

Opiskelu on intensiivistä Leikkaustekniikoiden (160) lisäksi Great Cut Academyn opiskelijat käyvät läpi 60 kampaustekniikkaa ja 20 rullaustekniikkaa. Koulutukseen kuuluu erikseen myös hiustenpidennystekniikat. Kampaustekniikat käydään aina ensin läpi demonstraatioina, opettajien näytetöinä. Sitten oppilas harjoittelee saman työn tekopäillä demomallin pohjalta. Tekopäillä harjoittelu aloitetaan kolmannella viikolla ja asiakasharjoitukset kahden kuukauden kuluttua koulun alkamisesta. – Menemme nopeasti itse asiaan. Intensiivinen opiskelu vaatii läsnäoloa. – Opiskelemme täysiä päiviä yhdeksästä neljään. Teoriaa on noin viidennes koko kurssin sisällöstä. Great Cut Academyssä käydään läpi vain alaan liittyvää teoriaa kuten kemiaa ammattitekniikka sekä muotoja värioppia. Lisäksi koulutukseen sisältyy myyntioppi, johon kuuluu asiakaspalvelu, markkinointi ja liiketoimintaoppi, kukin kolmen kuukauden pituisena jaksona. – Myyntioppi on erittäin tärkeää, koska kampaajan täytyy osata markkinoida itseään. Yritys ei myöskään pyöri ilman käytännön laskutaitoa. Koulutukseen voi halutessaan sisällyttää kahden kuukauden kauneusmeikkijakson.

– Nykyään kampaajankin tulisi tietää vähintään meikkauksen perusteet. Etenkin hääkampauksia ja kuvaustai näytöskampauksia tehdessä on etu, jos osaa tehdä myös meikin.

Yrittäjävoittoinen ala Moni kampaajaopiskelija haaveilee yrityksen perustamisesta valmistuttuaan. Imppola on huomannut, että moni ei aina ymmärrä, mitä kaikkea yrittäjältä vaaditaan. – Aloitamme liikeideasta ja käymme asiat läpi käytännön näkökulmasta. Imppolan pitkä ura on tuonut paljon kokemusta liiketaloudesta käytännön tasolla. Liikeoppiin kuuluvat teemat, kuten rahoitus, budjetointi, arvonlisävero, palkka ja tärkeimpänä hinnat. – Jos hinnat laskee pieleen, niin menee koko yritys pieleen, painottaa Imppola. Kampaamoalalla hinnoittelu on suhteellisen vapaata. – Monet taiteelliset henkilöt eivät osaa laskea. Ja tämä on todella yleistä. Kurssilla on yleensä yksi tai kaksi henkilöä, joka ymmärtää laskennasta jotain. Imppola on sitä mieltä, että Suomessa arvostetaan liikaa teoriaa. Teoriaan ei liity vastuuta, eikä se kerro kuinka asiat toimivat käytännössä. Tehdään kuvitteellisia yrityksiä paperille, sen sijaan, että käytäisiin läpi todellisen elämän esimerkkejä. – Esimerkiksi moni kokee shokin, kun töitä ei riitäkään sataprosenttisesti. Moni hankkii tilat ja tarvikkeet ja sitten vasta tajuaa, että ei ole asiakkaita. Sitten ollaan pulassa. Vakiintuneen asiakaspinnan löytämiseen voi mennä muutamakin vuosi, joten suunnitelmallisuus ja tehokas markkinointi ovat kaiken perusta. – Kaikki tekevät virheitä. Pitää muistaa, että koskaan ei voi ennustaa, mutta epärealistisen positiivinen ei saa olla, tiivistää Imppola.

Raakaa työtä Kauneusala on trendikäs ala, joten glamour-ajatuksia alasta riittää. – Tämä on kovaa työtä, ei mitään glamouria. Pienikin kampaamoliike joutuu itse hoitamaan kaiken. Imppola harmittelee, että jopa alan lehdet kirjoittavat välillä glamourjuttuja. Kampaamoala ei ole vielä ketjuuntunut kovin paljon kuten esimerkiksi optikkoliikkeet. Alalla on paljon yhden tai kahden

hengen perustamia yrityksiä. – Toisaalta yhteistoiminta olisi järkevää. Niin sanottu sopimusyrittäjyys, jossa kampaaja vuokraa työpistettä toiselta alan yrittäjältä on yleistymässä. Kauneusala on laajentunut huomattavasti viime vuosien aikana. Muun muassa ripsienpidennykset, rakennekynnet ja meikkauspalvelut ovat lisääntyneet. – Nykyään näkee, kuinka ihmiset yhä enemmän käyttävät aikaansa ja rahaansa itsensä hoitamiseen ja ulkonäköön. Ennen raha meni vaatteisiin, nyt tähän.

Kysyntä kasvaa Imppolan mukaan kauneusalan nykyinen kysyntä on vasta jäävuoren huippu. – Kysyntä tulee kasvamaan yhä enemmän kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle, ennustaa Imppola. Heillä on rahaa ja myös aikaa panostaa itseensä. Suomen eurooppalaistuminen on osaltaan vaikuttanut kauneusalan kysyntään. – Suomessakin ulkonäön huolehtimisesta on tullut osa sivistystä, toteaa Imppola. Suomi on aina ollut vähän jäljessä, mutta viime vuosikymmenten ja Euroopan unionin aikana Suomi on lähentynyt Eurooppaa. Imppola muistelee ensimmäisiä koulutuksiaan ulkomailla 1970-luvulla hymyillen. – Muistan, kuinka tunsimme olomme junteiksi, kun osallistuin koulutuksiin ulkomailla. Oli varsinainen kulttuurishokki meille, kun näimme kuinka paljon enemmän ulkonäköön panostetaan esimerkiksi Pariisissa tai Lontoossa. Imppolan mielestä on tosiasia, että ulkonäöllä on merkitystä ensivaikutelman kannalta. – Ihmistä ei voi arvioida ensimmäisellä kerralla oikein paljon muuten kuin ulkonäön perusteella, koska häntä ei tunne vielä. Henkilöstä tekee arvion ensimmäisen kahdenkymmenen sekunnin aikana, joten on tärkeää millainen ulkoinen olemus on. Hän uskoo, että ihmisen huoliteltu ulkonäkö vaikuttaa vääjäämättä myös työnantajien päätöksiin siitä, kenet he palkkaavat. – Työntekijät ovat yrityksen käyntikortteja. Joillekin itsensä ulkonäöstä huolehtiminen on pakkopullaa, joillekin tapa rentoutua, mutta varmaa on, että kysyntä ammattitaitoisille kampaajille ei tule laskemaan. – Kampaamoalalla on paljon mahdollisuuksia, mutta miljonääriksi alalla ei tule, ainakaan Suomessa. Töitä on tehtävä, jos haluaa tällä alalla pärjätä. q

KOULUTUSCENTER Great Cut Academy -hiusmuotoilukoulu • • • • • • • • •

Make-Up Artist Academy Perustamisvuosi: 1985 Perustaja: Tepa Imppola Henkilöstömäärä: 5 – 6 (lisäksi paljon tuntiopettajia) Liikevaihto: noin 600 000 euroa (2010) Koulutusvaihtoehdot: Great Cut Academyn koulutusjaksot: 9 kk hiusmuotoilukoulu, 6.800,11 kk hiusmuotoilija+kauneusmeikkaajakoulutus, 8.300

Make-Up Artist Academy -maskeerauskoulu • Kauneusmeikkaaja, 2kk, 2.300 • Kauneusmeikkaaja+rakennekynnet+ripsienpidennys 3.360 • Make-Up Artist Academy 6 kk, 5.950 • Make-Up Artist Academy 9 kk, 7.900 • Rakennekynsikoulutus, 1pv, 590 • Ripsienpidennyskurssit, 1pv, 590 • Kestopigmentointikurssit, 2 pv, 1.400 • Kampauskurssit, 2 vkoa, 1.250 • Erikoisefektit, 2kk, 2.950 • Hiustenpidennyskurssit, 1pv., 490

www.koulutuscenter.com

Make Up Artist Academy

Koulutus-Centerillä on oma koulutusohjelma maskeeraajille. Make Up Artist Academy perustettiin vuonna 1986. Koulu on vanhin ja tällä hetkellä pisin maskeerausalan koulu Suomessa.

Koulu syntyi tarpeen pohjalta. – Vielä 1980-luvulla joutuivat maskeeraajat hakemaan alan koulutusta muualta Euroopasta, Imppola kertoo. Make up-artistit ovat maskeerauksen, naamioinnin ja stailauksen ammattilaisia. Työtä alalla tarjoavat muun muassa teatterit, oopperat, valokuvaajat, lehti- ja mediamaailma, malli- ja stailaustoimistot sekä alan maahantuojat. Make up artist voi työskennellä myös kampaamoissa, kauneushoitoloissa, tavarataloissa, messuilla tai muotinäytöksissä. Työ on monipuolista ja haastavaa. Sosiaalisista taidoista on työssä suunnattomasti hyötyä. Asiakaspalvelu on Imppolan mielestä asennekysymys. – Henkilö itse päättää, onko asiakaslähtöinen vai ei.

Koulutuksen rakenne Make Up Artist Academy tarjoaa mahdollisuuden opiskella päivä- tai iltakoulussa. Koulutus kestää pisimmillään yhdeksän kuukautta (Oppilas voi valita myös lyhyemmät kahden tai kuuden kuukauden vaihtoehdot). Ensimmäiset kaksi kuukautta opiskellaan kauneusmeikin perusteita, kuten ihonhoitoa, väri- ja muoto-oppia sekä morsius- kuvaus- ja trendimeikkejä. Seuraavan neljän kuukauden aikana sy-

vennytään kauneusmeikin oppeihin ja aikakausimeikkeihin. Kauneusmeikin lisäksi maskiryhmä opiskelee teatteri- ja erikoistehosteiden meikkaamista viimeisen neljän kuukauden aikana. Teatterijaksolla opetellaan esimerkiksi estradi-, ooppera- ja balettimeikkejä. Roolihahmot, fantasiameikit, bodymeikit, peruukkityöskentely ja irtonenät ynnä muut tulevat tutuiksi. Erikoisuutena ovat erikoisefektit eli irtokappaletyöskentely kuten hirviö- ja avaruushahmot. – Televisio- ja nettiaikana meikkaajien kysyntä on kasvanut ja varmasti kasvaa yhä, sanoo Imppola. q www.koulutuscenter.com

Moni luulee, että DNA:lta saa vain puhelimia ja liittymiä.

Me toimitamme kaikki yrityksesi tarvitsemat viestintäratkaisut. Liittymät, puhelimet, vaihderatkaisut, Google-sovellukset, verkko- ja palvelinratkaisut, tietoturvan. Katso dna.fi/yrityksille, soita 044 144 099 tai mene lähimpään DNA Kauppaan. Palveluksessasi on 300 yritysmyyjää ympäri Suomea sekä maan laajin myymäläverkosto. Jo yli 50 000 yritysasiakasta on valinnut DNA:n.

Koulutus

Kustannustehokasta

kielten opiskelua verkossa Teksti: Satu Helenius, Kuvat: Sini Pennanen

EF Education First on järjestänyt yrityksille kielten opiskelua jo vuodesta 1972. Nykyaikainen verkko-opiskelu on joustavaa ja joka vuosi yrityksissä yhä suositumpaa.

Education First on tuttu sen järjestämistä opintomatkoista ulkomaille. Yrityksille kustannustehokkaan ja hauskan tavan oppia vierasta kieltä verkossa tarjoaa EF Corporate Language Learning Solutions, joka on osa EF Education Firstiä. – Luokkahuoneopetus on jäämässä pois vähitellen, kun taas verkossa opiskelu on lisääntynyt reippaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana, kertoo maajohtaja Anja Salo EF:ltä. Verkkokurssit ovat olleet suosittuja sekä suurten, että pienten ja keskisuurten yritysten parissa. EF-kielikoulutus palvelee useiden eri alojen ammattilaisia. Kursseille osallistuu henkilöitä aina toimitusjohtajista yrittäjiin. – Meillä on tarjolla etenkin englannin opetusta verkossa hyvin laajalla opetuspaketilla.

Opiskelua oman tason mukaan Kaikki tunnit on jaettu Euroopan Unionin määrittelemiin kielitasoryhmiin. EF on jakanut Euroopan Unionin kielitasot vielä kolmeen alatasoon, jolloin eteneminen on konkreettisempaa. – Teemme aina ensin kielitestin, jonka mukaan opiskelija sijoitetaan juuri hänelle sopivaan tasoryhmään. Tasoryhmät takaavat sen, että jokainen pystyy itse seuraamaan kehitystään. Realistinen tavoite on edetä yksi taso vuodessa, kun opiskelee verkossa. Moni kuitenkin suorittaa kaksi tai kolme tasoa vuodessa. Yhden tason suorittamiseen kuluu noin 60 - 80 tuntia opiskelua. Tasokurssien lisäksi verkossa on tarjolla räätälöityjä bisnes- ja toimialakohtaisia aineita, kaikki opiskelevat kuitenkin kursseilla omalla tasollaan. Kuukausitavoite ja aktiivinen seuranta varmistavat sen, että motivaatio pysyy yllä alusta loppuun saakka.

Jokaiselle opiskelijalle luodaan verkkokouluun oma käyttäjätunnus. Näin opiskelija voi muokata profiiliaan itse. – Verkossa kurssit voi räätälöidä oman osaamisensa mukaan kielikompetenssiprofiilin avulla. Profiilin avulla on helpompi asettaa omat opiskelutavoitteet, kertoo Salo. Henkilö voi verkko-opiskella mihin tahansa vuorokauden aikaan kotona, töissä tai vaikka kirjastossa. – Tasatunnein alkaa aina uusi virtuaalitunti, selventää Salo.

Yritykset voivat hankkia kielten opetusta EF:n kautta joko verkko-opetuksena, perinteisenä luokkahuoneopetuksena tai intensiivikursseina ulkomailla."

Opiskelu virtuaaliluokassa Verkossa opiskellaan virtuaalisessa luokkahuoneessa interaktiivisten harjoitusten lisäksi. Opettaja avaa tunnin kertomalla kyseisen tunnin tavoitteista ja jakamalla sanaston. Keskusteluun osallistuu opettajan lisäksi maksimissaan kuusi opiskelijaa. Näin taataan yksilöllinen opiskelu. Opettaja kellottaa jokaisen opiskelijan vastausvuorot, jotta jokaiselle riittää aikaa vastata.

– Hän jakaa myös puheenvuoroja, joten jokaisen täytyy kommentoida, mikä on tehokasta kielen oppimisen kannalta, Salo kertoo. Opettajat ovat aina opiskeltavan kielen natiiveja. Yksityistunneilla opiskelija voi itse valita opettajansa. – Voi esimerkiksi valita opettajan brittiaksentilla, ilmailualalta. – EF:n verkko-opiskelun laatu ja tekninen toteutus ovat huippuluokkaa. Opetus sisältää live-keskustelun lisäksi muun muassa elokuvapätkiä. Salo korostaa, että verkko-opiskelu ei ole vain tehokasta, vaan myös hauskaa. – Vähän kuin Salatut elämät olisi verkossa, Salo hymyilee. Kieltä opiskellaan keskustelun lisäksi tekemällä perinteisiä aukko- tai drag-drop -tehtäviä. Ääntämistä harjoitellaan mikrofonin avulla.

Palaute vahvistaa oppimista Oppitunneilla harjoitellaan oikeita työelämän tilanteita, kuten tapaamisten sopimista, raportteja ja esitelmiä sekä ammattisanaston- ja termistön hallintaa.

EF yrityksenä • Perustettu 1965, Suomeen 1967 • Country Manager Anja Salo Suomessa, CEO Philip Hult • Työntekijöitä 34 000 • Toimii 58 eri maassa • Referenssit: Nordea, Sampo, TeliaSonera, Kone ja Kesko • EF Corporate Language Learning Solutions on yksi neljästätoista EF Education First –yrityksen divisioonasta • EF keskittyy kielikoulutukseen, opintomatkoihin, kulttuurivaihtoon sekä akateemisiin tutkintoihin valmentaviin ohjelmiin.

Pidemmät kirjoitusharjoitukset palautetaan aina opettajalle, joka antaa henkilökohtaista palautetta niistä. Keskustelutunnin lopuksi opettaja antaa jokaiselle kirjallisen palautteen siitä, miten keskustelu meni ja mitä ehkä voisi kehittää jatkossa. Jokainen taso sisältää 8 kurssia, jonka jälkeen on EFCELT- lopputesti, jossa tulee suorittaa 70 prosenttia päästäkseen seuraavalle tasolle. EFCELT eli EF Cambridge English Level Test on luotu erityisesti EF:n asiakkaita varten ja vastaa kansainvälisiä standardeja. Jokaisen kurssin lopuksi opiskelija saa edistymisraportin, opintosuoritusotteen ja EFCELT-todistuksen.

Verkko-opiskelun hyödyt Keskustelumuotoinen kieltenopiskelu on tehokkain tapa ”pakko-oppia”. – Suomalaiset jäävät hiljaisiksi usein tunneilla, vaikka sujuvaa englantia osattaisiinkin, Salo sanoo. Verkossa opiskelu on anonyymia, ja keskusteluun osallistumisen kynnys alenee. Virtuaalitunneille osallistuvat henkilöt ympäri maailmaa. – Sitä oppii tunnistamaan ja ymmärtämään paljon erilaisia aksentteja, mikä on hyödyllistä etenkin liikeelämässä, tähdentää Salo. Opiskelijalla itsellään on vastuu omasta oppimisestaan. Vastuun lisäksi verkko-opiskelu tuo vapauden opiskella oman aikataulun mukaan. – Jollekin voi olla helppoa, että hän opiskelee 15

minuuttia joka päivä, kun toiselle sopii paremmin kuusi tuntia yhtä soittoa kerran kuukaudessa, Salo kommentoi.

Yrityksen kannattaa ennakoida kielitarve Esimiehen tai yrityksen järjestämään kielen opetukseen kuuluu opiskelun etenemisen ja puheen kehityksen seuranta. Esimiehelle jaetaan tulokset ja tieto siitä, miten opiskelu etenee. Moni yritys saattaa yllättäen tarvita kielitaitoa tai sen kehittämistä. – Yrityksessä saattaa tapahtua esimerkiksi yritysosto, jolloin käyttökieli yhtäkkiä vaihtuu ja tiedotteet tulevatkin toisella kielellä, eikä niitä välttämättä aina käännetä, selittää Salo. Salo neuvoo yrityksiä ennakoimaan tällaisia tilanteita, koska kielen oppiminen ei tapahdu yhdessä päivässä. Nykyään pelkkä kansainvälinen yhteistyö yritysten välillä vaatii vähintään englannin kielen taitoa.

Verkko-opiskelun suosio kasvaa Verkko-opiskelu on ollut suosittua kauemmin muissa maissa. Aasiassa verkko-opiskelun suosio lähti nousuun jo kuutisen vuotta sitten. – Suomessa suuri muutos on tapahtunut viimeisen kahden vuoden aikana. Tähän mennessä EF:llä on ollut 12 miljoonaa opis-

kelijaa verkossa 120 eri maasta. Verkko-opiskelun hyötyjä ovat kustannustehokkuus ja joustava opiskelumalli. Suomessa verkko-opiskelu on ollut kuitenkin muita maita jäljessä. – Suomalaiset ovat tottuneet luokkaopetukseen, ja on outoa, että tällainen hyvinvointivaltio ei ole aikaisemmin ottanut verkko-opiskelua omakseen yhtä nopeasti kuin moni muu maa, Salo pohtii. Verkko-opiskelu on kustannustehokasta, kun yksityisopetus varsinaisessa luokkahuoneessa maksaisi noin 70 – 100 euroa per tunti, niin verkossa yhden oppitunnin hinnaksi tulee noin 17 euroa.

Useita tapoja opiskella Yritykset voivat hankkia kielten opetusta EF:n kautta joko verkko-opetuksena, perinteisenä luokkahuoneopetuksena tai intensiivikursseina ulkomailla. Kieltä voi opiskella joko yksityistunneilla tai edullisilla pienryhmätunneilla. Verkko-opiskelu on erityisen tehokasta yritysmaailman kiireessä, koska se ei katso aikaa tai paikkaa. – Teemme myös hipo-projekteja, jotka ovat verkkoopiskelun ja ulkomailla vietetyn intensiivikurssin yhdistelmä. Opiskelija opiskelee osan kurssissa verkossa ja lähtee sen jälkeen intensiivikurssille ulkomaille, Salo tarkentaa. Opiskelumuoto kannattaa valita huolella. Asioita, joita kannattaa ottaa huomioon, ovat budjetti, kiireellisyys, fyysinen sijainti ja omat oppimistavoitteet. – Kun on kyseessä joku pienempi ala, jonka asiasanasto on spesifimpi, niin yksityisopetus on yleensä paras vaihtoehto, huomauttaa Salo.

Innovaatioita jo vuodesta 1965 EF Education First on 1965 perustettu yksityisyritys. Suomeen EF rantautui 1967. Yrityksille EF on tarjonnut kielikoulutusta jo vuodesta 1972 lähtien. EF sai alkunsa, kun perustaja Bertil Hult vei ryhmän opiskelijoita lomalle ja totesi sen olevan oiva keino kielen opiskeluun. Hän järjesti lisää matkoja nuorille ja sai positiivista palautetta. Hyvin pian opiskelijoiden vanhemmat toivoivat kielikursseja ulkomaille. Nykyään EF Education First toimii 58 eri maassa ja sillä on 14 tytäryhtiötä. EF ei käytä alihankkijoita, vaan omistaa itse kaikki koulut. Sen omistuksessa on yli 400 koulua ja viisi MBA-koulua. Työntekijöitä EF:ssä on 31 000, joista on opettajia 22 000 ympäri maailmaa. Suomen EF:n referenssit ovat hyvin monelta eri alalta. EF tarjoaa tehokkaan ja samalla inspiroivan tavan oppia täysin uuden kielen tai petrata jo opittuja kieliä.

– Oman mukavuusalueen ulkopuolelle meneminen ja käytännön kautta soveltaminen on yksinkertaisesti tehokkain tapa oppia, tiivistää Salo. Olemme saaneet konkreettisia onnistumistarinoita työelämästä ja todenneet, että kurssimme toimivat. q www.ef.fi

Verkko-opiskelu • Vuoden Premium-lisenssi 590 euroa, rajaton opiskeluoikeus • Vuoden Private-lisenssi 990 euroa, rajaton opiskeluoikeus + 24 yksityisoppituntia

Luokkahuoneopetus • (pienryhmässä tai suurryhmässä) • Ryhmäkurssi 1290 euroa • Yksityistunnit 70 – 100 euroa/tunti

Intensiivikurssi ulkomailla • Kurssi isäntäperheessä 2490 euroa/viikko • Yksityiskurssi isäntäperheessä 2590euroa/viikko • Lennot tulee maksaa itse.

Muita kurssityyppejä • Yritykselle räätälöity kurssi • (Räätälöidään täysin yrityksen tarpeiden pohjalta.) • Ammattialakohtainen kurssi • (100% keskittyminen yrityksen alan erityiskieleen.) • 12 viikon intensiiviohjelma • (12 viikon intensiiviopiskelu Cambridgessä tai Bostonissa.) • 9 kk joustava ohjelma • (9 kk verkko-opiskelu ja 2 vko intensiivikurssi ulkomailla.)

Ulkomailla vietetty intensiivikurssi

ntensiivikurssit sopivat henkilöille, jotka haluavat edetä opinnoissaan nopeasti, eivätkä ennätä sitoutua pitkäkestoiseen opiskeluun. Intensiivikurssilla kieltä opiskellaan kansainvälisessä ryhmässä ja aidossa kieliympäristössä paikan päällä. Muutaman viikon intensiivikurssilla on mahdollista edetä yksi tai kaksi kielitasoa. Jos opiskelee vuoden ajan kuusi tuntia viikossa, se vastaa kahden viikon intensiivikurssia.

Valmistautuminen matkalle Kuten verkko-opiskelussa myös ennen intensiivikurssia, opiskelijalle tehdään kielitesti. Kielitestillä löydetään henkilölle sopiva opiskelutaso. Lisäksi mietitään erikseen, mille osaalueelle halutaan keskittyä. Onko petrattavaa keskustelutaidoissa, presentaatioiden pitämisessä tai sanastossa. Intensiivikurssilla voi opiskella joko yksin tai ryhmässä. Opiskelupaikkoja on tarjolla ympäri vuoden, jokaisessa maassa ja matkan kesto on viikosta muutamaan viikkoon. – On toki mahdollista opiskella pidempäänkin, jos on tarvetta, lisää kielikonsultti Heidi Mustonen EF Education Firstiltä. Yritysmaailman englantia voi opiskella Englannissa, Maltalla tai Yhdysvalloissa, kun taas esimerkiksi espanjaa tai italiaa opiskellaan yksityistunneilla.

Asuminen isäntäperheessä Intensiivikurssilainen majoitetaan isäntäperheeseen tai halutessaan hän voi majoittautua hotelliin. Isäntäperhemajoitus tuo oman lisän kielen opiskeluun. Se takaa kielen jatkuvan käytön. Tukholmassa opiskellessa majoitus täytyy kustantaa itse, mutta muualla opiskellessa isäntäperhemajoitus kuuluu kurssin hintaan. Isäntäperheet on huolella valittu aikuisopiskelijoita varten. q

EF maajohtaja Anja Salo

L채nnen_190x69mm.indd 1

11/16/2011 10:59:35 AM

Palvelut

IT-tuki

on yhteistyötä asiakkaan kanssa Teksti: Simo Raittila, Kuva: iStockPhoto

Tietotekniikka on käytössä nykyään liki joka alalla. Yrittäjän itsensä ei tarvitse olla IT-ekspertti vielä tälläkään vuosituhannella, sillä tukea tarjoavat monet yritykset.

“P

itkäaikaisimmat asiakkaat meillä on jo ajalta ennen yrityksen perustamista”, kertoo European IT:n toimitusjohtaja Risto Vuorinen. “Siis ajalta, kun minä ja pikkubroidi tehtiin vielä normaalisti verokortilla näitä hommia.” Yrityksessä on tätä nykyä töissä 21 henkilöä. Nykyään yritys on kasvanut antamaan kaikkea tarpeellista IT- ja puhepalvelua. Asiakkaita ei sidota pitkiin leasing- tai rahoitussopimuksiin, vaan palveluista laskutetaan suoraan. “Sopimusmuoto on sellainen, että sopimus on ensin vuoden voimassa ja sitten toistaiseksi”, Vuorinen kertoo. “IT-tuki otetaan melkein poikkeuksetta kiinteähintaisella kuukausisopimuksella. Hintaan vaikuttaa se, kuinka monta henkilöä tukea käyttää ja mikä on vaatimustaso.” Ratkaisuja on kaiken kokoisille asiakasyrityksille, vaikka keskimääräiseksi toimitusjohtaja ilmoittaa n. 30–50 hengen yritykset. Kaikkia asiakkaita palvellaan samasta paikkaa ja palvelu on kaikille sama. Myös yhden hengen yrityksiä on paljon. “Kun asiakkaalle tulee jokin ongelma, pyritään se ratkaisemaan heti puhelun aikana tai viimeistään heti sen jälkeen”, Vuorinen tiivistää. “Meidän organisaatio on hyvin virtaviivainen, ei vanhanaikainen.”

Videopuhelut vuoden trendi Yrityksen välttämättöminä IT-tarpeina voidaan pitää sähköpostia, kotisivuja, tietokoneita, nettiyhteyksiä ja puhelinliittymiä. Tämän vuoden trendi on Vuorisen mukaan kuitenkin erilaiset videokokousmahdollisuudet. European IT:n tarjoama ratkaisu on Microsoftin Lync. Se mahdollistaa paitsi videopalaverit myös PowerPoint-esitysten ja muiden dokumenttien yhteisen

IT-Palvelut IT-Palvelut auttaa sinua ja yritystäsi selviytymään tietoteknisten ongelmien aiheuttamista arjen huolista. Olivat ongelmat sitten taulukkolaskentaohjelman kaatuminen tai palvelimen jumiutuminen, me IT-palveluissa olemme valmiita auttamaan. Palvelumme on aina henkilökohtaista. Vastaamme myös laitehankinnoista ja niiden käyttöönotosta sekä, totta kai ylläpidosta. Tukipalvelut koostuvat helpdesk-palvelusta, jossa on aina asiantunteva henkilöstö vastaamassa. Ongelmia ei vain kirjata eteenpäin, vaan ne pyritään ratkaisemaan heti puhelun aikana. Ongelman ratkaisussa ja vianselvityksessä on apuna etätukiohjelmisto, joka ei vaadi mitään asentamista asiakkaan koneelle. Tällöin uusienkin koneiden ylläpitäminen on mutkatonta ja ongelmien selvitys nopeaa. Etätukiohjelmistomme toimii Windows ja Mac ympäristöissä. Mikäli ongelmaa ei saada ratkaistua etätukiohjelmistolla tai suoritettava asennus onnistuu helpommin paikanpäällä, lähtevät palvelualttiit asentajamme ja järjestelmäasiantuntijat asiakkaan luokse antamaan lähitukea. Tällöin isommatkin asennukset ja hankalimmat ongelmat ratkeavat nopeasti. Lähituessa ongelmat pyritään priorisoimaan tärkeysjärjestykseen, jotta asiakkaan liiketoiminnalle aiheutuisi mahdollisimman vähän harmia. Meiltä onnistuvat nopeat vasteajat ja pidämme kiinni sovituista aikatauluista. On tarpeesi kuinka iso tai pieni tahansa, me varmasti hoidamme toteutukset loppuun saakka ammattitaidolla.

Kun asiakkaalle tulee jokin ongelma, pyritään se ratkaisemaan heti puhelun aikana tai viimeistään heti sen jälkeen."

muokkaamisen ja jakamisen. “Suurin osa asiakkaistamme haluaa ratkaisut avaimet käteen periaatteella”, Vuorinen kuvaa. “Selvitämme tarpeet ja teemme asiakkaan mukaisen ratkaisun.” Koska hänen firmansa on työntekijöidensä omistama, ovat nämä hyvin sitoutuneita toimintaan. Vaikka asiakkaalla olisi ongelma ratkaisematta, kun kello lyö neljä, eivät European IT:n miehet lähde kotiin: “Pidetään huolta, että toimii viimeistään aamulla.”

Kustannustehokkaat ratkaisut European IT pyrkii erottautumaan kustannustehokkailla ratkaisuilla. Sen aloittaessa vuonna 2002 toiminnan keskiössä oli tietoteknisen tuen tarjoaminen. Tästä “kulmakivestä” toiminta on laajentunut kattamaan kaikki asiakkaiden ICT-tarpeet. Vuorinen listaa: “Laiteratkaisut, palveluiden puolella hosting, tietoliikenneyhteydet ja kännykkäliittymät, joihin meillä tarjolla omat sim-kortit ja virtuaalinen puhelinvaihde. Myös sähköposti, varmentaminen, CRM (asiakkuudenhallintajärjestelmä) ja virtuaalipalvelimet.” “Pyritään olemaan ratkaisuissamme ajan tasalla”, hän lisää. “Tarjotaan viimeisintä toimivaksi todettua tekniikkaa. Kun asiakkaalla on tehokkaat, viimeisen päälle olevat ratkaisut, ne eivät vanhene heti.” Monista pienistä palasista syntyy kullekin asiakasyritykselle sopiva kokonaisratkaisu. Ja, koska IT-ala on vahvasti kilpailtu, "pitää olla paremmat ratkaisut." q www.european-it.net

Etävarmuuskopiointi Vaivaton ja varma etävarmuuskopiointi yrityksesi palvelin- sekä työasemaympäristöihin. Varmuuskopioinnin merkitystä yrityksissä ei voi enempää korostaa. Meiltä saat helppokäyttöisen etävarmistuspalvelun, joka pitää huolen, ettei tärkeä data pääse hukkumaan.

Palvelut

Verkkokauppaa 24/7 Teksti: Inderjit Kaur Khalsa, Kuvat: Pulse 247

Suomalainen nettikauppa lisääntyy ja jo yli puolet kuluttajista tekee verkko-ostoksia säännöllisesti. Yhteisöllisyys lisää kaupan kasvua entisestään. Mutta millainen on menestyvä verkkokauppa?

erkkokauppa on kohtuullisen helppo perustaa, siihen riittää tietokone ja myytävät tuotteet. Mutta mikä takaa sen, että ostajat löytävät kaupan, kertovat siitä ystävilleen ja haluavat tulla uudelleen? Kysyimme tätä Pulse247:n markkinointipäällikkö Pekka Juntuselta. ”Markkinointi jää liian usein vähälle huomiolle ja olisikin hyvä tehdä markk in oin t isu u n nitelma, jotta saadaan liikennettä kauppaan heti avaamisen jälkeen. Suunnitelmaa tehtäessä kannattaa ottaa uusasiakashankinnan lisäksi huomioon myös vanhoille asiakkaille markkinointi, sillä he ovat tärkeitä suosittelijoita kaupalle.” ”Ostoksilla käymisen helppous on tärkein verkkokaupan suosioon vaikuttavista tekijöistä, joten kaupan tekninen toimivuus on tärkeässä asemassa. Näillä teknisillä asioilla voi olla huomattaviakin vaikutuksia, kuten esim. kaupan sisäisellä suosittelulla ja arvostelulla. Nämä vaikuttavat silloin, kun kaupassa ensimmäistä kertaa vieraileva potentiaalinen asiakas tekee ostopäätöstään.” Juntunen on sitä mieltä, ettei tekninen toimivuus ja aktiivinen markkinointi yksinään riitä, mutta kun perusasiat ovat kunnossa ja ne yhdistetään loistavaan asiakaspalveluun, syntyy sitä kautta haluttua asiakasuskollisuutta.

Mitä suomalaisen verkkokaupan tulisi parantaa pärjätäkseen entistä paremmin myös kansainvälisesti? Suomi on kansainvälistynyt nopeasti. Suurin osa suomalaisista ymmärtää englantia edes auttavasti. Ulkomaille matkustamisen helppous on lisännyt suomalaisten globaaliutta ja erityisesti nuoret puhuvat jo erittäin hyvää englantia. Juntusen mielestä suomalainen pärjää verkkokaupassa kansainvälisesti siinä missä muutkin. ”Suomalaisten tulisi tarjota rohkeammin verkkokaupasta myös englanninkielinen versio ja globaalit toimitukset. Pelkän englanninkielisen version tarjoaminen avaa yli sata kertaa suuremmat markkinat suomenkielisen internetin sijaan. Kansainvälisillä markkinoilla pärjää pitkälle samoilla keinoilla kuin kotimaassakin, mutta taso on korkeampi. Ensin perusasiat kuntoon, kuten luottamusta herättävä ulkoasu, kattavat ja selkeät tuote-esittelyt, hyvät kuvat, turvalliset maksutavat, hyvä hinta-laatu-suhde ja nopea toimitus. Nämä asiat eivät kuitenkaan vielä riitä, vaan myös markkinointipanokset on suhteutettava haettuihin tuottoihin.”

Mitä yrityksen kannattaa huomioida ennen verkkokaupan perustamista? Ennen kuin yritys rohkeasti lähtee kokeilemaan syvempiä ja rikkaampia vesiä niin liiketoimintasuunnitelman laatiminen ei olisi pahitteeksi. Näin kaikkia tärkeitä asioita tulee ajateltua ja vältetään toivottavasti tyypillisimmät sudenkuopat. On ajateltava kohderyhmää ja nähtävä minkälaisen ostokokemuksen he haluavat. On hetkeksi itse siirryttävä kohderyhmän puolelle ja nähtävä asiat heidän silmin. Esimerkiksi miesten ja naisten ero ostotottumuksissa on huima ja se tulee huomioida. ”Miehet pitävät tärkeänä monipuolista valikoimaa

Kauttamme saa ylläpidetyn verkkokaupan, oikeat maksutavat ja mahdollisuuden mm. verkkokaupan kävijävirtojen seurantaan."

ja sitä, että pystyvät vertailemaan tuotteiden ominaisuuksia. Naiset sen sijaan haluavat tehdä löytöjä ja odottavat löytävänsä hyviä tarjouksia. Myös maksutapojen valinnoissa on eroja. Naiset valitsevat mieluisimmaksi maksutavaksi laskun, kun taas miehet suosivat verkkopankkimaksuja ja luottokorttia naisia enemmän. Myös myytävä tuote vaikuttaa siihen, mitkä asiat ovat tärkeimpien listalla. Jos verkkokauppias myy esim. pultteja ja muttereita, ei tuotekuvien määrällä ja kattavilla tuoteteksteillä ole niin suurta merkitystä kuin silloin, kun kauppaa yksityiskohtia sisältäviä tuotteita.”

Minkälainen toimivan verkkokaupan pitäisi teknisesti olla? ”Sellainen, että asiakkaan on mahdollisimman helppo ostaa ja ylläpitäjän helppo päivittää. Tarvitaan selkeät ja yksinkertaiset työkalut, joilla verkkokauppiaan rutiinit hoidetaan helposti ja tehokkaasti.” Pulse247 Oy tarjoaa verkkokaupan räätälöintisekä konsultointitöitä päätuotteenaan MyCashﬂowverkkokauppasovellus, jonka avulla verkossa myynti käy vaivattomasti. ”Kauttamme saa ylläpidetyn verkkokaupan, oikeat maksutavat ja mahdollisuuden mm. verkkokaupan kävijävirtojen seurantaan, mutta esimerkiksi mainonta, hyvä asiakaspalvelu ja lupausten pitäminen toimitusajoissa jäävät verkkokauppiaan vastuulle.” Helppokäyttöisen verkkokaupan saa useana eri versiona, joten se sopii hyvin eri kokoisille verkkokaupoille. Ohjelmisto on joustava ja sitä voi muuttaa tarpeiden mukaan. Tämä on ominaisuus jota Juntunen pitää erittäin tärkeänä.

Millainen on kotimaisen verkkokaupan tulevaisuus? Verkkokaupankäynnin arvo on noussut ripeästi vuosi vuodelta, mutta verkkokauppiaita suomessa on vielä suhteellisen vähän. Uskonkin, että lähivuosina yritykset heräävät verkkokauppaan kunnolla ja asiakkaista aletaan taistelemaan. Tällä hetkellä leijonanosa euroista menee suoraan ulkomaisille verkkokaupoille. Tämän potentiaalisen kasvun ovat huomanneet muutkin ja verkkokauppiaille suunnattuja palveluita löytyy runsaammin kuin muutama vuosi sitten. Verkkokaupalle positiivista on myös yhteisöpalveluihin siirtyminen: ”Jo pelkästään Facebookia käyttää 800 miljoonaa ihmistä. Verkon käyttäjämassan sosiaalisten suhteiden ylläpito monipuolistuu, ja samalla myös suosittelu ja muu tiedonvaihto helpottuu. Mukaan tulee myös koko ajan enemmän ihmisryhmiä, joille voidaan mainostaa entistä helpommin. Yrityksille tämä tuo hyvän apuvälineen viestintään asiakkaiden kanssa. Nyt verkkokaupan tuotteet on mahdollista viedä myyntiin omalle Facebook-sivulle, joten viestintäkanavan lisäksi Facebookista on mahdollista tehdä myös yrityksen uusi myyntikanava.” www.pulse247.info

Palvelut

Markkinointiviestintää ja kuntouttavaa hoivatyötä ääniviesteillä Teksti: Klaus Susiluoto, Kuvat: Sini Pennanen, Audience First

Audience First Oy on suomalainen palvelualan high-tech yritys, joka tuottaa asiakkaille lisäarvoa äänipalveluilla liike- ja palvelupisteissä.

udience Firstin toiminta perustuu markkinoinnin, ääniviestinnän ja sulautetun langattoman tietotekniikan hyödyntämiseen tärkeintä eli ihmistä unohtamatta, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Markku Berg. ”Sulautettua langatonta tekniikkaa on yhä enemmän jokaisen ympärillä. Pienet tietokoneet ja keräävät tietoja antureiden avulla ja välittävät sitä verkossa toisille.” Kaikki tapahtuu usein jopa käyttäjän tietämättä. Autot ja kodinkoneet ovat esimerkkejä ympäristöistä, joissa on paljon hajautettua ”läsnä- älyä”. Tulevaisuudessa vastaava tekniikka yleistyy kauppaja palvelupisteissä, uskoo Berg. ”Meillä on esimerkiksi osoitteellinen langaton äänenpaineen mittari, jolla seuraamme ympäristön muutoksia ja säädämme soittolaitteemme esitysvoimakkuutta automaattisesti.”

Mielikuvitus, rytmi, huumori Kaupallisella puolella Audience First on pysynyt pääosin liike- ja kauppapaikoilla: ”Ääniliiketoiminnassa ei ole helppoa hakea enää kilpailuetua hinnalla tai tarjoamalla. Kaikkea on tarjolla lähes kaikilla ja hintatietoisen on helppo selvittää edullisin hankintakanava,” sanoo Markku Berg. ”Uskomme että erottumistekijä voidaan löytää ihmisten kohtaamista tukemalla ja kehittämällä. Jos loppuasiakas viihtyy liikkeessämme ja tuntee olonsa kotoiseksi, on otettu ensimmäinen askel.” ”Alennushinnoilla ei pitkälle edetä. Ihminen tarkkailee tiedostamattaan ympäristöään. Jos hän tuntee olevansa oikeassa paikassa, ostamisen esteistä on poistettu iso osa.” Markkinointiviestinnässä äänellä ei Bergin mielestä juuri ole rajoja. ”Mielikuvitus, rytmi ja huumori toimivat ääniviestissä edullisesti ja interaktiivisesti. Äänellä voi siirtyä paikasta ja tilasta toiseen valoa nopeammin ilman materian tai talouden kahleita.”

Äänilogot laajempaan käyttöön Nykyaikaisissa liiketiloissa ei tarvitse olla yhtenäisiä ”kuulutuksia”. Äänimainos voidaan kohdistaa vaikkapa vain osaan tavarataloa. ”Ääniviestit voidaan kohdentaa hyvinkin rajatulle alueelle. Ääntä saadaan suunnattua tai sen voi synnyttää huonekalut tai näyteikkuna. On hyvä ajatella ääntä kuulutuksia ja musiikkia laajemmasta näkökulmasta. Vaikkapa urheiluliikkeessä keilapatterin kaatoäänitehoste voi yllättää mieluisasti.” Kun puhutaan firman brandistä, tarkoitetaan usein visuaalista kokonaisilmettä, joskus jopa lähes yksinomaan logoa. Miten äänen saisi paremmin osaksi brandaamista? ”Keino on yksinkertainen: otetaan se aktiivisten keinojen listalle! Kyllä muutkin voivat hyödyntää äänilogoa kuin kännykkävalmistajat.” ”Ei ole sattuma että premium-luokan autonvalmistajilla on käytössään kymmeniä äänisuunnittelijoita. Eikä kyse suinkaan ole pelkästään melun hallinnasta, vaan autoon liittyvästä tunnesiteestä, jota tuetaan äänellä.” ”Jopa moottorin käyntiääni on tarkkaan harkittu. Kytkimien ja ovien aiheuttamat äänet kertovat matkustajille, missä ympäristössä ollaan. Kukapa ei ajaisi turvallisella ja tehokkaalla autolla. On hyvä muistaa että järjellä selitetään, mitä tunteella päätetään.”

Äänen avulla voimme päästä lähelle yksilöä ja ryhmää hyvin monilla tavoilla.”

Tie ihmismieleen Audience First –yhtiön hallituksen puheenjohtaja Arvo Laitinen kertoo tulleensa äänialalle monen mutkan kautta. ”Minulla on tekniikan ja talouden koulutus Helsingin Yliopistosta maatalous- ja metsätieteellisestä. Tutkijauran jälkeen ryhdyin tekemään vienninedistämiselokuvia ja videoita.” ”Siinä tuli äänen vahvuuksiin käytännön osaamista, joka jalostui paikallisradiosta hankittuna kokemuksena. Viime vuodet ovat konkreettisesti osoittaneet, kuinka ylivertainen tie ääni on ihmisen mieleen.”

Hoivaa äänimaailmalla Ikääntyneiden hoivayhteisöt ovat Audience First-yhtiölle kasvava asiakassegmentti, kertoo Arvo Laitinen. ”Yhteistyö kansainvälisten ja kotimaisten osaajien ja tutkimuslaitosten kanssa varmistaa, että sovellamme uusia ideoita mm. hoito- ja käyttäytymistieteiden sekä aivotutkimuksen alueilta” Äänen merkitys on Laitisen mielestä paljon luultua laajempi. ”Enää ei tarvitse keskustella pelkästään tunnekomponenteista, joita ääni herättää ja ylläpitää. Nyt on tieteellisiä näyttöjä esimerkiksi mielimusiikin kuuntelun toipumista nopeuttavasta vaikutuksesta aivohalvauspotilailla. Äänen avulla voimme päästä lähelle yksilöä ja ryhmää hyvin monilla tavoilla.” ”Audience First äänimiljööjärjestelmät, Audience ja Äänipalvelu Sävelsirkku, ovat moniammatillisen osaamisen tulosta. Ne perustuvat patentoituun teknologiaan. ”Olemme osallistuneet myös moniin kansainvälisiin tekniikkahankkeisiin, jotka tuovat aina lisää näkökulmia niin ihmiseen kuin tekniikkaankin. Pienen yrityksen ei tarvitse osata kaikkea itse, eikä se siihen tietenkään pysty. Riittää kun on intohimoisia ihmisiä jakamaan ja kehittämään visioita.”

Ääni mahdollistajana Audience Firstin Sävelsirkku on suomalainen innovaatio kuntoutta-

vaan vanhustyöhön. Konseptin avulla kehitetään asiakaslähtöistä, toiminnallista ja sosiaalisesti aktiivista hoitokulttuuria. ”Tutkimusten mukaan Sävelsirkku tukee ikääntyneiden fyysisistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä ja helpottaa hoitajien työtä. Se luo "elämää päiviin" ikääntyneille ja palkitsevuutta hoitajan työhön,” sanoo Arvo Laitinen. ”Toki aina on myös ihmisiä, jotka kokevat äänimaailman häiritsevänä. Meidän konseptissamme äänet ovat katalyyttejä yhteiselle tekemiselle ja vuorovaikutukselle.” ”Ääni on mahdollistaja. Ikääntymisen myötä kuulokynnys ja korkeiden äänien kuuleminen tunnetusti muuttuu. Se voi olla häiritsevää, jollei käytössä ole kuulokojeita, tai tilan akustiset olosuhteet ovat hankalat. Haasteet ovat kuitenkin voitettavissa ja ikääntyneiden iloinen mieli ja parantunut fyysinen ja sosiaalinen toimintakyky ovat tutkitusti vaivan arvoisia.” ”Äänivitamiinimme (Sound Vitamins) on konsepti, jolla äänisisällöillä luodaan vuorovaikutustilanteita ihmisten kesken. Tavoitteena on esimerkiksi musiikin, muistelun, hengellisten ohjelmien, mielen aivojumpan tai fyysisten jumppaohjelmien avulla saada aikaan yhteisön resonointia,” sanoo Laitinen. ”Tilanne johtaa monesti roolien vaihtumiseen. Nuoret hoitajat saavat itselleen uusia yllättäviä näkökulmia, kun vireytyneet ikäihmiset irrottelevat keskenään esimerkiksi Viipurin pamauksesta.”

Aktiivikaiutin Teknisesti Sävelsirkku on aktiivikaiutin, eli vahvistin ja kaiutin ”samoissa kuorissa” ja iso infrapuna kauko-ohjain. Kaiuttimen erikoisuus on että sen sisässä on verkkoon liittyvä tietokone, johon sisällöt päivittyvät automaattisesti palvelimeltamme. Laitteiston hinta alkaa noin 2000 eurosta. Palvelumaksu on 145 euroa kuukaudessa. Hintaan sisältyy 1700 musiikkikappaleen ja noin 4000 ääniohjelman käyttöoikeus. www.audience.fi

Palvelut

Suomen Talousverkko – tilitoimistopalvelut yrittäjältä yrittäjälle tyytyväisyystakuulla! Teksti: Simo Raittila Kuvat: Suomen Talousverkko

Sähköisestä taloushallintojärjestelmästä sekä ammattilaisten yhteistyöstä on iloa niin ketjuyrittäjälle kuin asiakkaallekin. Avoin sähköinen raportointi takaa hyvin pelaavan kommunikaation molemmille.

uomen Talousverkko Oy on taloushallinnon franchising-ketju, johon kuuluu 25 yrittäjää 22 paikkakunnalla. Talousverkon ketjupäällikkö Lars Forsström arvioi, että ketjun yrittäjät palvelevat vuoden lopussa jo yli 2000 asiakasta muun muassa kirjanpidon, palkanlaskennan ja raportoinnin muodossa. Harvan tuoreen yrittäjän kannattaa jättää näitä vain omiin käsiinsä. ”Uusia jäsentoimistoja ketjuun liittyy vuodessa noin kymmeneen”, Forsström kertoo. Kaikkia ketjun

yrittäjiä yhdistää alan koulutus ja riittävä työkokemus. Taloushallinnon kokemusta jäsenillä on viidestä kolmeenkymmeneen vuoteen. Ketjupäällikkö ei sulje pois sitäkään, että joku liittyisi suoraan koulun penkiltä. Kokemusta voi hankkia tutoryrittäjän ohjauksessa. Riittävä perusosaaminen ja tuen tarve varmistetaan ammattitestauksella, jonka kaikki uudet jäsenet käyvät läpi: ”Haemme ennen kaikkea oma-aloitteisia yrittäjiä, joilla on avoin luonne. Pyrimme pois ajattelusta, jossa tarjotaan vain välttämätön ALV-raportointi verottajalle. Yrittäjämme haluavat palvella asiakkaitaan perinteistä tilitoimistomallia laajemmin ja he suunnittelevatkin usein asiakkaidensa kanssa yhdessä asiakkaan liiketoiminnan kehittämistä sekä käyvät asiakkaan niin halutessa läpi kuukausittaisia lukuja.”

Asiakkaan on helppo valita itselleen sopiva kokonaisuus Talousverkon palveluista. Räätälöimme jokaiselle asiakkaallemme sopivan palvelun, alkaen lakisääteisten velvoitteiden täyttämisestä aina taloushallinnon kokonaisulkoistukseen asti."

Taloushallinnon koukerot

Sähköinen tiedonkulku

Perinteisenä tilitoimiston työnä Forsström pitää muun muassa arvonlisäverojen laskemista ja työnantajasuoritusilmoituksen hoitoa. Talousverkon kanssa tehtävät ovat sovittavissa joustavammin: "Voimme hoitaa vaikka koko hallinnon. Laskutukset, kirjanpidon, palkanlaskennan sekä vakuutusasiat ja IT:n yhteistyökumppaneiden kanssa. Teemme mielellämme myös syvempää taloushallinnon konsultointia yhdessä Gutta Oy:n kanssa." Aloittavan asiakasyrittäjän pitäisi siis saada kaikki tarvitsemansa. Forsströmin mukaan yritystoiminnan kulmakivi on keskittyä omiin vahvuuksiinsa. Yrittäjän kallista aikaa ei ole järkevää tuhlata sellaiseen, jonka alan ammattilainen voi tehdä neljäsosa-ajassa. Ketjun yhteinen tuki eli HelpDesk palvelee ketjuyrittäjiä ja näiden asiakkaita kaikissa alan kysymyksissä. Forsström arvioi käsittelyssä olevan päivittäin noin 20-30 sähköpostikysymystä – "ja puhelut päälle".

Talousverkon pääasiallisena työvälineenä toimii selainpohjainen taloushallintajärjestelmä Netvisor. Asiakas saa ohjelmaan aina käyttöoikeuden ja mahdollisuuden katsoa kaikkia yrityksensä taloushallinnon tietoja. Näkymä on sama asiakkaalle ja tilitoimistolle, mikä helpottaa paitsi raportointia myös keskustelua ja lukujen läpikäyntiä. "Asiakkaan on helppo valita itselleen sopiva kokonaisuus Talousverkon palveluista. Räätälöimme jokaiselle asiakkaallemme sopivan palvelun, alkaen lakisääteisten velvoitteiden täyttämisestä aina taloushallinnon kokonaisulkoistukseen asti", kertoo Forsström. Raporttiseurannan ansiosta molemmat osapuolet ovat pysyvästi ajan tasalla. Tämä toiminnallisuus on erityisen käytännöllinen asiakkaille, joilla on useampia toimipisteitä, sillä samat tiedot ovat asiakkaan niin halutessa molempien toimipisteiden nähtävillä.

Aluetoimistomme Espoo Forssa Helsinki Hyvinkää Iisalmi Jyväskylä Kerava Kouvola Lahti Lohja Mikkeli

Nurmes Oulu Pori Riihimäki Salo Savonlinna Tampere Turku Vaasa Valkeakoski Vantaa

Vahvat asiakashankintakanavat Puolet ketjuun liittyvistä Talousverkko-yrittäjistä perustavat vasta ensimmäisen tilitoimistonsa. Toinen puoli liittää jo olemassa olevan yrityksensä ketjuun. Jäsenyritykset hyötyvät Talousverkon yhteisestä markkinoinnista ja verkostosta. ”Näymme valtakunnallisten TV-mainosten muodossa ja panostamme vahvasti sähköiseen uutiskirjemarkkinointiin”, selittää Forsström. ”Perinteisen printtimedian olemme pääasiassa jättäneet taka-alalle.” Merkittävä määrä asiakaskontakteista tulee ketjun kautta, mikä on helpompaa myös asiakkaalle, jonka ei tarvitse arvuutella ketjuyrittäjiemme erikoisosaamista itse. Asiakas voi tarjouspyyntöä jättäessä mainita erikoistoiveitaan kirjanpitäjän osaamiseen, kielitaitoon tai muihin yksityiskohtiin liittyen. Tarjouspyyntöjä ketjulle tulee vuositasolla noin 700 vuodessa. Näistä riittää kaikille jäsenille. Varahenkilöjärjestelyt onnistuvat Netvisor-järjestelmän ansiosta vaivattomasti ja ketjunsisäisesti oikeuksien annolla. Tilapäiseen lisäresurssitarpeeseen löytyy ratkaisu ketjun muista yrittäjistä. Myös pitempiaikaiset alihankinnat ovat ketjussa tavallisia. Jäsentoimistot voivat tarvittaessa ja asiakkaan luvalla teettää asiakkuuksia toisillaan alihankintana. Erityinen ilmiö on Talousverkon oma yksikkö Savonlinnassa, jonne moni jäsentoimistoista on ulkoistanut asiakkaidensa palkanlaskennan kokonaan. Alihankinta helpottaa myös lomien järjestämistä ja työpiikkejä. "Verkostomallissa ei rajoituta yhteen yksittäiseen toimistoon. Aikaisemmin alihankinta oli perinteisesti niin päin, että ketjuyrittäjät tekivät ketjun asiakkuuksia alihankintana. Nykyään alihankintamalli toimii myös päinvastoin, palkanlaskentakeskuksen toimesta lasketaan monien yrittäjien asiakkaiden palkat. Samoin yrittäjät teettävät alihankintana osan töistään myös ketjun muilla yrittäjillä."

Käytännön verkottuminen Ketju järjestää yhteisiä koulutus- ja verkostoitumistapahtumia useita kertoja vuodessa. Kevään yrittäjienpäivillä valokeilassa on yrittäjien oman toiminnan kasvu ja kehitys. Virallisen ohjelman lisäksi Himoksella järjestettävillä yrittäjäpäivillä on myös epävirallista yhdessäoloaikaa. Forsströmin mielestä on ihan eri asia tehdä yhteistyötä sellaisen ihmisen kanssa, jonka on tavannut ja jonka kanssa on päässyt keskustelemaan kasvotusten. Vuosittain marraskuussa järjestettävään Talousverkko-päivään tulevat sekä yrittäjät että näiden työntekijät. Talousverkkopäivillä huomio keskittyy asiakaspalveluun ja asiakastyytyväisyyteen. Aktiivisinta ketjun jäsenrekrytointi on touko-joulukuussa, mutta yhteyttä saa ilman muuta ottaa ympäri vuoden. q Lars Forsström ketjupäällikkö Puh. 050 3377 323 Suomen Talousverkko Oy Televisiokatu 1-3 - 00240 Helsinki www.talousverkko.fi

Palvelut

Vuokratyö vetoaa nuoriin Teksti: Satu Helenius, Kuvat: Sini Pennanen, iStockPhoto

Suomi on vielä vauvan kengissä, mitä tulee vuokratyövoimaan, Adeccon myynti- ja markkinointijohtaja Marko Pajula toteaa. Etenkin nuoret ovat kiinnostuneita työskentelemään vuokratyösuhteessa.

oni vastavalmistunut aloittaa uransa vuokratyöntekijänä. – Tarjoamme joustavuutta, joka kiehtoo etenkin nuoria, Pajula kertoo. Nuoret arvostavat lisäksi vuokratyöfirman tarjoamia monipuolisia uravaihtoehtoja. – Kauttamme voi kokeilla monia useita aloja ja työtehtäviä. Arvomaailman merkitys on noussut nykynuorten päällimmäiseksi asiaksi.

– Se millainen henki yrityksessä on, vaikuttaa yhä useammin työpaikan valintaan. – Vuokratyöläisenä voi maistella työelämää ja sitä mitä mahdollisesti haluaa tehdä tulevaisuudessa. Sitä kautta voi nähdä myös lunastavatko yritykset lupauksensa, Pajula Sanoo. Moni nuori tekee mielellään pätkätyötä ja lähtee työrupeaman jälkeen esimerkiksi matkustamaan. – Talveksi lämpimään, hymyilee Pajula.

Alaa pitäisi kehittää Vuokratyömarkkinat ovat Suomessa vielä vauvan kengissä. Vuokratyövoima rantautui Suomeen jo yli kymmenen vuotta sitten. Sinä aikana markkinat ovat kasvaneet, mutta käytännöissä on edelleen kehitettävää. Ruotsissa toimijoita on vähän yli sata, kun Suo-

Vuokratyöläisenä voi maistella työelämää ja sitä mitä mahdollisesti haluaa tehdä tulevaisuudessa."

maiden työpaikat löytyvät kolmen klikkauksen päässä Adeccon internetsivuilla. – Käymme keskustelua siitä, kuinka voisimme parantaa yhteistyötä muiden maiden toimistojen välillä. Miten mahdollistaisimme helpommin suomalaisten työnhaun ulkomailta. Kansainvälisyys on plussaa. Suomessa Adecco toimii jo kymmenellä paikkakunnalla. – Meillä on toimistoja siellä, missä on kysyntää. Tarjoamiamme työpaikkoja sijaitsee ympäri Suomea. Jos volyymi jossain uudessa kaupungissa kasvaa, olemme valmiita perustamaan tarvittaessa uusia toimistoja. Menemme sinne, missä on asiakkaita ja tarvetta. Adecco on työnantajana kymmenen maailman suurimman joukossa. Nuoret ovat tärkeä kohderyhmä. Lisäksi erityisesti vähempiosaisten ja vajaakuntoisten työllistämiseen panostetaan Adeccolla.

Ansioluettelon tekoon uutta potkua

Adeccon myynti- ja markkinointijohtaja Marko Pajula messa niitä on yli 500, joista vain sata toimijaa on Henkilöstöpalveluyritysten liiton auktorisoimia. – Suomessa ala on niin nuori, että on helppo päästä toimitsijaksi. Siksi on tärkeää, että valitsee yrityksen, joka on Henkilöstöpalveluyritysten liiton auktorisoima. Näin välttää ongelmat ja laiminlyönnit työntekijän oikeuksia kohtaan. – Meillä Adeccossa vuokratyöntekijöitä kutsutaan kumppaneiksi, ja heillä on samat oikeudet kuin vakiotyösuhteessa olevillakin. Niin palvelut kuin työsuhdeedut, kertoo Pajula.

Adecco Adecco Finland Oy toimii yli 60 eri maassa ja sillä on noin 5 500 toimistoa ympäri maailman. Kaikkien

Omat vahvuudet on osattava tuoda esille ansioluettelossa, ja siinä autamme työnhakijoitamme. – Katsoin juuri eilen videon, jossa eräs henkilö esitteli itsensä youtubessa. Youtube ja muut sosiaaliset kanavat, kuten Facebook, ovat mahdollistaneet uudenlaisen ansionluettelon tekemisen. Itsestään voi tehdä esittelyvideon. Videota ei tarvitse julkaista millään sosiaalisella sivulla, vaan sen voi liittää hakemukseensa mukaan. Videoidut ansioluettelot ja hakemukset ovat tätä päivää. – Adeccossa on menossa pilottikokeilu, jonka avulla on tarkoitus kokeilla, miten video-ansioluettelot toimisivat käytännössä, kertoo Pajula. Konsultti kysyy työnhakijalta muutaman kysymyksen ja työnhakijan vastaukset videoidaan. Sitten video liitetään hakemukseen. – Esittelyvideon voi tehdä vaikka laulamalla, mutta sen täytyy olla hakijan itsensä näköinen. Mikään väkisin väännetty spektaakkeli ei toimi.

Vuokratyövoiman edut yritykselle

Miten hakea vuokratyöhön? Rekisteröidy yrityksen nettisivujen kautta. Ole itse aktiivinen ja soita yritykseen. Tiedustele, mitä työmahdollisuuksia heillä on tarjota. Jokaiselle löytyy jotakin.

Suomeen niin kutsutut interaktiiviset ansioluettelot ja hakemukset ovat vasta jalkautumassa. Laadukkaan ansioluettelon lisäksi työnhakua voi edistää verkostoitumalla. – Kollegamme ovat Linkedissä, jossa verkostoituminen on helppoa. Linked Group Oy on maailman suurin ammatillinen verkosto netissä, jonne voi laittaa oman ansioluettelonsa. – Syksyllä menemme Facebookkiin, joka on myös oiva verkostoitumisen väline. Suosittelen Facebookiin liittymistä kaikille työntekijöillemme, tähdentää Pajula. Sosiaalinen media on tehnyt verkostoitumisen helpommaksi. Pajula neuvoo, että kannattaa suunnata sellaiseen portaaliin, josta haluaa tulla haettavaksi ja löydetyksi.

Adecco Finland Oy • Perustamisvuosi: Adecco SA:n historia ulottuu vuoteen 1957, jolloin Adia perustettiin Sveitsissä. Adia ja Ecco fuusioituivat Adeccoksi 1996. Suomeen Adecco rantautui 1997. • Liikevaihto: 18 656 milj. euroa (2010) • Toimitusjohtaja: Tommi Törmälä • Toimipisteet: 5 500, joita on 60 eri maassa • Työntekijät: 32 000 kokoaikaista, asiakasyrityksissä työskentelee Adeccon kautta 500 000 henkilöä Henkilöstöpalveluyritysten liiton auktorisoima yritys

Kaikki yritykset tiedostavat jo, että nykyisen z-sukupolven arvomaailma on erilainen ja suhtautuminen työhön on erilaista. – Vastuu ja puitteet, jotka yritys tarjoaa korostuvat jatkossa enemmän. Pitkän päälle pätkätyöntekijöiden ylläpitäminen ei ole kannattavaa, joten yritysten täytyy panostaa siihen, että työntekijät viihtyvät työssään ja jäävät yritykseen. – Väestö ikääntyy, ja yritysten on vastattava nykyisten työntekijöiden tarpeisiin. Toisaalta yritykset ovat ymmärtäneet ja hyväksyneet sen, että pätkätyömarkkinat ovat osa työmarkkinoita tänä päivänä. Pajulan mukaan vuokratyöntekijässä on se hyvä puoli yrityksen näkökannalta, että henkilö, joka tunnetaan jo talossa, on helpompi palkata vakiotyösuhteeseenkin. – Henkilö ja hänen kompetenssinsa tunnetaan jo, eikä siitä haittaakaan ole.

Vuokratyöläisen oikeudet Vuosia sitten kritisoitiin sitä, miten vuokratyöläisiä kohdellaan työpaikalla ja miten heidän oikeuksistaan pidetään kiinni. Vuosia sitten vuokratyöläisiä ei laskettu monella

työpaikalla henkilökunnaksi lainkaan. Nyt ammattiliitotkin ovat ymmärtäneet, että ne ovat osa työelämän toimintoa. Nykyään vuokratyöläisiä kohdellaan kuin ketä tahansa vakituista työntekijää ainakin useimmilla työpaikoilla. Usein vuokratyöntekijöistä tulee vakituisia työntekijöitä. Pajula kertoo, että Adeccossa konsultit pitävät tiivistä yhteyttä vuokratyöntekijöihin. – Huolehdimme, että puitteet ovat kunnossa. Turvallisuusasioiden täytyy olla työpaikalla kunnossa. Konsulttimme kartoittavat tarkkaan työympäristön ja työturvallisuuden. – Meille on myös ensisijaisen tärkeää, että palkka on aina ajallaan. Se on meille kriittinen toiminto. Useimmiten vuokratyöläisen koulutus kuten kassakoulutus on paljon lyhyempi, koska vakiotyöntekijöiden aika menee omien työtehtävien hoitoon. Konsultin ammattitaidon ja asiantuntijuuden avulla työntekijä saadaan solahtamaan toimintaympäristöönsä ongelmitta. – Useimmiten sukelletaan suoraan töihin. Työpaikka valikoituu henkilön ja tämän työkokemuksen perusteella. Pajula korostaa, että ammattitaitoisten konsulttien tekemät soveltuvuusarvioinnit takaavat sen, että työntekijälle löydetään paikka, joka soveltuu hänen kompetensseihinsa. Kaikki lähtee henkilön taidoista ja osaamisesta.

Vuokratyö luo uusia mahdollisuuksia Pajulan mielestä yhteiskuntapoliittisesti ajatellen vuokratyö tukee Suomen sisäistä liikkuvuutta sekä ulkomaisen työvoiman liikkuvuutta Suomeen. – Tällä tavalla luomme työllisyyttä. Alat, jotka eivät houkuttele ja joille on vaikeaa löytää työvoimaa, saavat työntekijänsä ulkomailta. Siitä esimerkkinä haja-asutuksella sijaitseva julkisen puolen työ. Aloja, joille ei ole ryntäystä ovat: lääkäri- tai hoitoala, siivousalan työ sekä muurarin tai kirvesmiehen työ. Vuokratyövoima tuo uusia mahdollisuuksia. – Tuemme työllisyyttä myös siten, että valitsemme työntekijät puhtaasti henkilön osaamisen perusteella. Oma osaaminen ratkaisee ja tulevaisuudessa se tulee Pajulan mukaan korostumaan yhä enemmän yleisesti. – Ei ole rajoitteita, jotka estäisivät pääsyä palkkalistoillemme. q www.adecco.fi

Adeccon antamia mahdollisuuksia Earn & Learn On Adeccon koulutusrahasto, joka on suunniteltu nimenomaan vuokratyöntekijöille. Etenkin nuoret työntekijät arvostavat sitä ja sitouttavat heitä pidempään työnantajaansa. Koulutusrahastoon kertyy jokaisesta tehdystä työtunnista tietty määrä opintopisteitä/opintorahaa, joita voi käyttää oman osaamisen tai koulutusalan kehittämiseen.

Athlete Career Programme Ohjelma, joka aloitettiin 2004 huippu-urheilijoita varten, palvelee erityisesti urheilu-uransa päättämistä pohtivia urheilijoita, mutta se tarjoaa palveluja myös opiskeleville ja opintojaan vasta suunnitteleville huippu-urheilijoille. Kohderyhmä on Olympiakomitean ohjelmien piirissä olevat yksilö- ja joukkuelajien urheilijat ja valmentajat, joille ohjelma tarjoaa uraohjausta ja -työnhakuvalmennusta. Huippu-urheilijan haasteena työnhaussa on vähäinen alalta hankittu työkokemus. Monella suomalaisella huippu-urheilijalla on hyvä koulutustausta, mutta valmistumisen jälkeinen aika, on käytetty ammattimaiseen harjoitteluun ja kilpailemiseen. Tämä kerryttää runsaasti työssä sovellettavia taitoja ja osaamista, mutta virallinen työkokemus jää vähäiseksi.

Palvelut

Yrittäminen hyvässä nosteessa

Hämeenlinnassa Teksti: Sami J. Anteroinen Kuva: Hämeenlinnan kaupunki

ämeenlinnassa on nyt hehkua – kaupungissa tapahtuu paljon ja elinkeinoelämässä on uudenlaista säpinää. Kenties näkyvimpänä hankkeena on Hämeenlinnan moottoritien kattaminen ja runsaan 30 000 neliön kauppakeskuksen rakentaminen sen päälle, aivan kaupungin keskustaan. Moottoritien viereen on tulossa 22 000 neliötä asuin-, liike- ja toimistotiloja, joten ydinkeskustan ilme muuttuu kertaheitolla. Valmista pitäisi tulla vuoden 2013 lopussa. Mahtihankkeen kannoilla tulevat Keinusaaren toimistotalojen rakentaminen, Logistiikkakeskus Moreenin laajentuminen ja kaavailuissa oleva suuri autokaupan keskus. Kehittämiskeskus Oy Hämeen yrityspalvelupäällikkö Ari Räsänen näkee, että uudet

suuret hankkeet avaavat ovia monille uusille palveluille ja yrityksille – myös pienille. Kaupunki satsaa tulevaisuuteen tosissaan. Seudun elinkeinostrategialla (2010–2015) pyritään Hämeenlinnan seudusta tekemään koko Etelä-Suomen vetovoimaisin yrittämisen ja asumisen seutu. Kova tavoite saavutetaan antamalla potkua yritysten toiminta- ja kehitysmahdollisuuksille ja luomalla uudistuvia verkostoitumismahdollisuuksia ja innovaatiotoimintaa. Kaiken ytimessä on luova ja elinvoimainen elinkeinoympäristö, jota ruokkii tuloksellinen tapa tehdä yhteistyötä.

Kehittämiskeskus pähkinänkuoressa Kehittämiskeskus Oy Häme on vuonna 2000 perustettu elinkeinoyhtiö, joka palvelee Hämeenlinnan ja Hattulan yrityksiä. Yhtiön osakkaina ovat Hämeenlinnan kaupunki sekä Hattulan ja Janakkalan kunnat. Kehittämiskeskus Oy Hämeen tehtävinä on edistää seudun elinkeinopolitiikkaa sekä lisätä alueen vetovoimaisuutta ja kilpailukykyä. Yhtiö markkinoi alueen osaamista ja vahvuuksia. Yhtiön keskeisenä tehtävänä on edistää yritysten toimintaedellytyksiä ja keskinäistä verkostoitumista sekä luoda uusia yrityksiä alueelle. Yhtiön yritysasiamiehet palvelevat alueen kunnissa lähellä yrittäjää. Kehittämiskeskus Oy Häme toimii tiiviissä yhteistyössä alueen muiden yrityspalvelutoimijoiden ja oppilaitosten kanssa. Tutustu meihin osoitteessa www.kehittamiskeskus.fi ja tilaa samalla maksuton uutiskirjeemme Linnan käytävä

Kehittämiskeskus Oy Hämeen yrityspalvelut on tarkoitettu ensisijaisesti jo toimiville ja kasvaville yrityksille."

Yrityksiä kuin sieniä sateella Yritykset ovat kuulleet Hämeenlinnan kutsun ja vastanneet kosintaan myöntyvästi: ”Vuositasolla uusia yrityksiä saadaan 300–400. Näistä eniten on palvelusektorin yrityksiä”, Räsänen kertoo. Tämän vuoden toukokuuhun mennessä yrityksiä oli perustettu 36 % enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan oli tilanne. Tahdin odotetaan jatkuvan kovana koko vuosikymmenen – ennusteiden mukaan vuoteen 2020 mennessä kaupunkiin on syntynyt yli 200 000 uutta rakennusneliömetriä ja yli 2 500 uutta työpaikkaa.

Nykyisellään vuokrataso kaupungissa on varsin kutsuva: ydinkeskustan pienissä katutason liiketiloissa vuokrat ilman arvonlisäveroa ovat 20–50 euroa neliöltä. Laitakaupungin tiloihin mentäessä vuokra on 7–10 euroa neliöltä ja teollisuustiloissa vuokrat ovat 4–5,50 euroa/neliö.

Tölkkejä tulossa Kaupungin elinkeinoelämässä ollaan liikkeellä laajalla rintamalla – on kauppaa, logistiikkaa ja kulttuuria – mutta todellinen jymypaukku koettiin viime joulukuussa, kun puolalainen Can-Pack S.A. ilmoitti rakentavansa Hämeenlinnan Moreeniin juomatölkkitehtaan.

Wanted: Luovuusklusteri Helmikuussa startannut Luovan alan toimialaryhmä LUOTO järjestää kaikille avoimia tilaisuuksia, tiedottaa ja lisää yhteistyötä toimialan sisällä ja muiden toimialojen kanssa. Toiminnan avulla lisätään myös Hämeen vetovoimaa ja houkuttelevuutta matkailijoille, yrityksille ja alueen asukkaille. Pitkän tähtäimen tavoitteena on rakentaa Hämeeseen luovan alan vahva keskittymä. Kaikki kiinnostuneet toimijat ovat tervetulleita mukaan toimintaan. Toimialaryhmän toimintaa suunnittelee ja valmistelee työryhmä, jossa on edustajia sekä alan yrityksistä että kehittämisorganisaatioista. Luovien alojen kehittämisohjelma vuosille 2009–2013 ovat olleet laatimassa Suomen Yrittäjäopisto Hämeen lisäksi Kehittämiskeskus Oy Häme, Hämeen Taidetoimikunta, Hämeen ammattikorkeakoulu, Verkatehdas, Fredrika Wetterhoff-säätiö sekä Hämeenlinnan kaupunki.

Tontille rakennettava kiinteistö tulee olemaan noin 15 000 m2 suuruinen ja työllistämisvaikutus on ensimmäisessä vaiheessa noin 150 henkilöä. Mahdollinen toinen linja tulee työllistämään lisäksi noin 100 henkilöä. Can-Pack on kaupungille harvinaisen iso vonkale, sillä yrityksen liikevaihto liikkuu miljardin USA:n dollarin vuositasolla. Räsänen näkee, että suurten kalojen ympärille taas syntyy uudenlaisia oheis- ja liitännäispalveluja liittyen vaikkapa kuljetukseen tai turvallisuuteen. Bisnes luo bisnestä, ja erittäin toivottu lumipalloefekti on valmis. Yritystoiminnan alkuun pääseminen ei ole vaikeaa, oli firma iso tai pieni: ”Meillä on yrityspalvelukeskuksessa Hämeen uusyrityskeskus, johon opastamme kaikki alkavat yrittäjäkandidaatit.”

Rakettistartti Palkitussa Uusyrityskeskuksessa omasta yrityksestä haaveilevat saavat asiantuntevaa ja maksutonta palvelua. Uusyritystoimintaa rahoittaa osaltaan Hämeen Ammattikorkeakoulun ja Euroopan Sosiaalirahaston osittain rahoittama Alkavien yrittäjien neuvonta ja sen kehittäminen Kanta-Hämeessä -projekti. Kehittämiskeskus Oy Hämeen yrityspalvelut on tarkoitettu ensisijaisesti jo toimiville ja kasvaville yrityksille. Yrityspalvelupäällikön roolissa Ari Räsänen on huomannut, että on olemassa tiettyjä sudenkuoppia, joita yrittäjien tulisi välttää. Yksi näistä on se, että yrittäjä maalailee turhan ruusuista kuvaa tulevaisuudesta, eikä ole rehellinen itselleen: ”Yrittäjän tulee selvittää markkinat huolella, ja olla realistinen laskelmissa”, Räsänen toteaa ja selventää, että alussa kulut kannattaa arvioida mieluummin yläkanttiin ja tulot alakanttiin. ”Kannattaa myös benchmarkata vastaavaa yritystä, jotta saa realistista tietoa alasta. Lisäksi on tärkeää, että toimintasuunnitelmaa päivitetään jatkuvasti.”

Hyvät pohjat Toimitusjohtaja Olli Kari Hämeen Uusyrityskeskuksesta kertoo, että tänä päivänä yrittäjäksi mielivillä on työkalupaketissa jo yhtä sun toista. Ensimmäinen asia, jonka hän nostaa esiin, on hyvä koulutustaso: ”Paikalliset oppilaitokset tekevät hyvää työtä ja yrittäjyys otetaan vakavasti koulujen opetusohjelmissa”, hän kehaisee. Silti Kari ei usko, että loikkaaminen suoraan yrittäjäksi vastavalmistuneena sopisi kaikille: ”Usein on hyvä olla vähän aikaa töissä vieraalla työnantajalla ja haalia elämänkokemusta ennen oman

yrityksen perustamista.” Karin puheilla käyvistä potentiaalisista yrittäjäkandidaateista paistaa monipuolinen osaaminen – ja myös ”hirvittävä hinku” päästä näyttämään kyntensä. Takana on työelämässä tapahtunut murros, jossa mikään palkkatyö ei ole enää turvattu eliniäksi ja ulkoistaminen valtaa alaa. Yrittäjäksi ryhtymällä voi päästä oman elämänsä herraksi, toteuttaa omia unelmiaan ja hankkia toimeentulon itselleen ja perheelleen. Hyvällä suunnittelulla vaikkapa omasta rakkaasta harrastuksesta voi saada leipäpuun itselleen, Kari muistuttaa. ”Kanta-Hämeen alueella on selkeästi tekemisen meininki yrittämisen suhteen, ja esimerkiksi alihankintapuoli laajenee koko ajan lisää.”

Koko seutu haltuun! Hämeenlinnan seutuun kannattaa tutustua laajemminkin. Esimerkiksi Hattulaan on rakenteilla uusi liikerakennus ja Iittalan uudistettu liikekeskus on vuokralaisten suosiossa. Tuuloksen Pannujärven teollisuusalueen horisontti näyttää niin ikään aurinkoiselta. Oma lukunsa on Iittalan vanha kunnantalo, joka kokee uuden tulemisen monipuolisena kulttuurin ja taiteen keskuksena. Tyhjäksi jääneeseen, arkkitehti Lars Sonckin suunnittelemaan arvorakennukseen Iittalan Lasimäen yhteyteen toivotaan paljon alan toimijoita. q www.kehittamiskeskus.fi

Tulevaisuuden bisnes TOP3 1. Liiketoiminta siirtyy yhä enemmän Internetiin. 2. Liiketoiminta ja sen toimintaympäristö kansainvälistyy ja globalisoituu. 3. Kysyntä muuttuu yhä pirstaleisemmaksi ja yksilöllisemmiksi tarpeiksi. On tarjottava yhä räätälöidympiä ja yksilöllisempiä tuotteita. - HAMK:in mikroyritystutkimus

Palvelut

Jo 60 vuotta

autovuokraamoalan yksityisyrittäjyyttä Teksti: Satu Helenius, Kuvat: iStockPhoto

Scandia Rent ketjussa tiivistyy Suomen vanhin alan osaaminen ja ammattitaito. Täysin kotimaisessa omistuksessa oleva ketju on kansantaloudellisestikin edullisin, koska sen ei tarvitse maksaa liikevaihdostaan ulkomaiselle päämiehelle mitään.

candia Rentissä vuokra-autoyrittäminen kulkee jo kolmannessa polvessa. Nykyisen toimitusjohtajan Heikki Laurilan isä oli perustamassa Suomen ensimmäistä autovuokraamoketjua, AAVO, Aseman autovuokraamoa lähes 50 vuotta sitten muun muassa Rautatiehallituksen ja "muinaisen matkailukeisarin" Kalevi Keihäsen kanssa. Sittemmin AAVO liittyi pohjoismaiseen Scandinavia Autovuokraamoketjuun, joka myöhemmin laajensi kansainväliseen CAROP-ketjuun. CAROP ketjun, myöhemmin Europcar, suomalaisten vuokraamoyrittäjien ydinjoukko irtautui kansainvälisestä päämiehestään 25 vuotta sitten Scandia Rent ketjuun. – Ketju toimii Franchising periaatteella, kertoo Heikki Laurila, joka korostaa, että kaikki Scandia Rent yrittäjät ja omistajat vastaavat itse, paikallisen vuokraamon pyörittäjänä palvelusta. Tämä mahdollistaa ylivertaisen, asiakkaan tarpeista lähtevän palvelun, koska oman kaupungin yrittäjä tuntee paikkakunnan olot parhaiten.

Scandia Rent tänään Toimitusjohtaja Heikki Laurila operoi myös autovuokraamoyrittäjänä 150 auton ja 12 työntekijänsä voimin kolmella paikkakunnalla, Tampereella, Lahdessa ja Oulussa. – Vuokraamomme on Suomen vanhin, toimittuaan 60 vuotta yhtäjaksoisesti autovuokraamoalan erikoisliikkeenä, kertoo Laurila. Scandia Rent on suurin, puhtaasti kotimainen autovuokraamo-ketju. Sillä on lähes viisikymmentä toimistoa ympäri Suomen ja vuokra-autoja sesongista

riippuen 1200–1400. Scandia Rentit ovat paljolti pitkäjänteisiä perheyrityksiä, joiden tärkeitä arvoja pitkän kokemuksen lisäksi ovat perinteet ja ympäristöarvot. Scandia Rentin asiakaslähtöisyys ja yrittäjähenkisyys näkyvät joustavissa palveluissa joka niveltyy muun muassa Scandia Leasing -sopimuksiin räätälöityinä aina asiakkaan tilanteen ja tarpeiden mukaiseksi, tähdentää Laurila. Scandiassa huolehditaan myös ympäristöstä. Laurila kertoo, että jatkuva ja kestävä kehitys otetaan huomioon yrityksen kaikessa toiminnassa. Scandia Rent ei peri piilotettuja lisämaksuja, vaan rehellinen hinnoittelu on läpinäkyvä.

Meiltä voi liisata minkä tahansa merkin, niin uutena kuin vähän käytettynäkin."

Johtava paketti- ja muuttoautojen vuokraaja

Scandia Leasing liisaa myös käytettyjä autoja

Scandia Rentin hyötyajoneuvojen kalusto on maan kattavin. Perinteisen vuokra-autokaluston lisäksi ketjusta löytyy monenlaisia erikoisautoja ja nelivetoisista maastureista ja pickup-autoista doppeleihin ja työkunta-autoihin. Kuorma-autoista suurimmat ovat 50 kuution kokosivultaan aukeavat muutto- ja jakeluautot. Henkilöautokalustoon on valittu suosituimmat ja uusimmat automallit, jotka saastuttavat vähiten.

Scandia Leasing erottuu muista autoleasing yhtiöistä siinä, että se liisaa uusien autojen lisäksi myös käytettyjä autoja. Tämä mahdollistaa edulliset leasingsopimukset myös lyhyille sopimuksille. – Suomessa ei ole toista autoleasing yhtiötä, joka keskittyisi myös käytettyjä autojen leasingkauppaan ammattimaisesti, Laurila kertoo. Käytetyn auton etuna on muun muassa se, että

Yritys-sopimus • Yritykset saavat sopimuksen yhteydessä tunnuksen ja salasanat, joiden avulla voi selata nettohintojaan eri autoluokissa, ja tehdä varauksen netissä. • Pikaisissa tapauksissa varaus puhelimitse • 3 eri alennustasoa, riippuen siitä kuinka paljon vuokraamopalveluita yritys käyttää • Ei piilolukuja, kuten talvivarustelisä, auton rekisteröimismaksu, nuoren kuljettajan lisämaksu, dieselauton vahvistusmaksu jne. • Asiakas valitsee auton, haluamansa omavastuun sekä kmmäärän (vapaat kilometrit tai 100 km/vrk)

auton saa heti käyttöönsä, eikä sopimuskausi tarvitse olla pitkä. Uutta autoa joutuu odottamaan pitkien tilausaikojen vuoksi useita kuukausia. Autoja Scandia liisaa sekä yksityisille että yrityksille. – Meiltä voi liisata minkä tahansa merkin, niin uutena kuin vähän käytettynäkin. Laurilan mukaan Scandian palvelut eroavat muista autoleasingyrityksistä huomattavasti. – Isoilla leasingyrityksillä on muutama valmis konsepti, joihin asiakas joutuu sovittamaan tarpeensa. Me räätälöimme sopimukset asiakkaiden tarpeiden mukaan. Scandia Leasingissä voi tehdä osa-aikaisenkin leasing sopimuksen, jolloin auto voidaan liisata vaikkapa vain 200 käyttöpäiväksi vuodessa jolloin vaihtuva ajoneuvo on aina juuri sopiva senkertaiseen tarpeeseen, Laurila selventää.

sivät osa-aikaisesta leasing-autosta. Aina sopivan leasingauton voi saada kotiovelle silloin, kuin tarvitsee. Ja muulloin sen pysäköinnistä, ylläpidosta, huolloista ynnä muusta ei tarvitse kantaa huolta, kun auton voi käytön jälkeen palauttaa. – Yritykset osaavatkin jo ottaa hyödyt vuokraamoja leasing sopimuksista, kun ovat näiden palvelujen pidempiaikaisia käyttäjiä. Etenkin leasing- ja perinteisen vuokrasopimuksen yhdistelmä vastaa yritysten tarpeisiin. – Kun uuden yrityksen tai -työntekijän tarpeissa on leasingauto, mutta työsuhteen tai koeajan kestoa tai yrityksen taloudellisia mahdollisuuksia ei voida tietää, leasingsopimukseen lisätään optio, jolloin auto voidaan koska vaan palauttaa ja kustannukset eripituisista käyttöjaksoista tiedetään ja sovitaan heti leasingsopimuksen liitteissä.

Leasing-auton edut

Joustava leasingsopimus

On paljon yksityisiä, joilla ei ole jatkuvaa tarvetta autolle tai yrittäjiä, jotka eivät halua sitoa pääomia sijoittamalla omistusautoon, kun yrityksen tuotannollisten sijoitusten tuotto on hyvä ja sijoitus autoihin huono. – Suurin osa yksityishenkilöistä hyötyisi leasingautosta tai vuokra- ja leasingauton yhdistelmästä. Laurila tähdentää, että etenkin pääkaupunkilaiset, joiden ei tarvitsisi hankkia kalliita tallipaikkoja, hyötyi-

Perinteiset leasingsopimukset on tehty pitkäksi 3-5 vuoden ajaksi, ja jos sopimuksen joutuu purkamaan ennen aikojaan, tulee siitä sakkomaksu, koska muut autoleasingyhtiöt joutuvat ennenaikaisesti realisoimaan auton. Laurila kertoo, että Scandiassa auto siirretään niin sanottuun rent-vuokraukseen eikä sitä siis tarvitse myydä ennenaikaisesti. Huomioon otetaan asiakkaan sen hetkinen tilanne ja sopimus pyritään rakentamaan asiakkaan riskit minimoiden. – Moni yritys olisi selvinnyt paremmin lamasta jos olisi osannut ottaa laman

Vuokra-auton tarpeet maailmalla Scandia Rent on tehnyt auton vuokraamisen mahdollisimman helpoksi asiakkailleen. Auton voi vuokrata suoraan netin kautta. Maksuttoman www.scandiarent.fi -varausgeneraattorin kautta voi tilata auton kaikkien tunnettujen ketjujen ja luotettavien vuokraamojen tarjoushinnoin. Kansainväliseen tarjontaan kuluu yli 25 000 toimistoa, ja mikä tärkeintä informaatio ja tilauksia koskevat tiedustelut voi tehdä Suomeksi. Scandia Rent ketju on tehokas ja nopeasti reagoiva. – Kevyt ketjuorganisaatio mahdollistaa edulliset hinnat ja nopean päätöksen teon, painottaa ketjun liiketoimintapäällikkö Pertti Niskanen. – Scandia Rentin palveluja käyttäessä asiakas ei maksa ylimääräisiä tai piilotettuja lisämaksuja, hän korostaa. q www.scandiarent.fi

mahdollisuuden huomioon. Yksi leasingoptiomme on auton vaihtomahdollisuudet joita voi liittää sopimukseen useitakin. Myös sopimuksen purkamiseen voi varautua optiolla. Tarpeet voivat muuttua monista muistakin kuin taloudellisista syistä. Scandia tarjoaa useita vaihtoehtoja, jotka poikkeavat perinteisen autoleasingyhtiön konseptista.

Ota huomioon Kilometrimäärän arviointi on oleellinen autoa liisatessa. Ajokilometrejä voi arvioida vuosi- tai kuukausitasolla, mutta Scandia Leasingissä ajomäärääkin voi muutella sopimuskauden aikana ja tarpeiden muuttuessa Tärkeää on arvioida myös autotarpeen alkamisajankohdan lisäksi se, onko tarve jatkuvaa. Yrityksen kannalta on usein edullista käyttää ruuhkahuippuina leasingsopimukseen sisältyviä lyhytaikaisia vuokraautoja täydentämään autoleasingperussopimusta. Auton koko ja mahdollinen tilantarpeen vaihtelevuus kannattaa ottaa huomioon. Onko tarvetta henkilö-, tavara-, maasto-, tila-, muutto- vai erikoisautolle? Oma auto on mahdollista antaa leasingsopimuksen osamaksuksi. Scandia leasingauton voi lunastaa leasingkauden päätyttyä tai sen aikana ja ennakoida mahdollinen lunastus jo etukäteen, muistuttaa Laurila.

Scandia Rent • Perustamisvuosi 1985 • Liikevaihto 15 000 000 € • Toimitusjohtaja Heikki Laurila • Toimipaikkoja 50 ympäri Suomen • Henkilöstömäärä noin 100 henkeä • Avainlippumerkitty palvelu • Scandia Rent tarjoaa auton vuokraus ja leasing-palveluita • Scandia Rent on pitkäaikainen puolustusvoimien ja valtionhallinnon puitesopimus kumppani. • Ulkolaisten nettitilausten info- ja palvelunumero 0600 – 550 099

Palvelut

Sonera

Systemaattinen palvelusuunnittelu hyödyttää asiakasta Teksti: Klaus Susiluoto, Kuvat: Klaus Susiluoto

Soneran yritysmarkkinnoinnin johtajan Mika Hyötyläisen mukaan viestintätekniikan tuominen yrityksiin ei yksin riitä. ”Muutosta on välttämätöntä johtaa ja työtapoja tulisi käydä läpi ainakin silloin, kun suurempia teknologisia uudistuksia tehdään.”

ika Hyötyläinen on diplomi-insinööri, valmistunut vuonna 1999. Hän on myös kauppatieteiden tohtori vuodelta 2010. Väitöskirjan nimi on “Towards Service Factory – Managing the Complexity of ICT Services”. Väitöskirjassa tarkastellaan miten ICT-palveluntuotannon kompleksisuutta voidaan hallita systemaattisen palvelunsuunnittelun – ja kehityksen kautta. Käytännön kokemusta Hyötyläisellä on yli 10 vuoden ajalta Soneralta. ”Kyse on palvelutuotannon yleisistä haasteista. Yrityksen tulee osata asettua asiakkaan asemaan, ei ajatella pelkästään oman tuotteen erinomaisuutta ja toiminnallisuuksia.” ”ETLA:n tutkimuksista ilmenee selkeästi, että yrityksen tietotekniikka ja tieto–liikenne investoinneista, saadaan hyötyjä ainoastaan silloin, kun samaan aikaan tehdään muutoksia organisaatiossa tai prosesseissa.” ”Jos viedään pelkkä teknologia yritykseen, se harvoin muuttaa tekemistä oikealla tavalla tai edes riittävästi”, tiivistää Hyötyläinen. ”Organisaatioissa pitäisi keskittää ajatukset itse asiassa muualle kuin pelkästään teknologiaan. Meidän pitäisi enemmän suunnata ajatuksiamme niihin muutoksiin ja toimintatapoihin, joita haluaisimme saada aikaan. Ensin olisikin mietittävä, miten voisimme tehdä uudella tavalla asioita, ja millä tavalla työstä saisi mielekkäämpää. Vasta sitten voimme pohtia, minkälaiset teknologiset ratkaisut auttaisivat näiden tavoitteiden saavuttamisessa.”

”Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yrittäjän kannattaa hinnan lisäksi kiinnittää huomiota palveluntarjoajan luotettavuuteen ja osaamiseen toimintatapamuutoksia ajatellen”, sanoo Hyötyläinen.

Asiakasrajapinta kuntoon Itse teknologiaan ja hintaan ollaankin usein tyytyväisiä. Sen sijaan muutaman vuoden takaiset yritysasiakastutkimukset kertoivat karua kieltään operaattorien palvelualttiudesta, sanoo Hyötyläinen. ”Operaattorit koettiin samanlaisiksi. Asiakkaiden ongelmia ei kyselyiden mukaan ymmärretty. Me Sonerassa olemme vastanneet tähän kritiikkiin palvelua parantamalla.” ”Asiakasrajapinnassa työskentely on tärkeää, koska markkinaymmärrystä ei voi muualta saavuttaa. Kohderyhmän erilaisista tarpeista kertoo parhaiten se, että potentiaalisina yritysasiakkaina nähdään kaikki Suomen runsaat 200 000 yritystä. Ongelmana on usein ollut tuotelähtöinen, ei ratkaisukeskeinen lähestymistapa. ”Tähän haasteeseen vastaamme myös yritysmyyntimme puolella.” Yrityksille hinta ei aina ole ratkaisevin tekijä. Hyvästä ja varmasta palvelusta yritysasiakas on usein valmis maksamaan hieman enemmän. ”Yritysasiakkaan kannattaa myös kysyä, mitä erikoispalveluita operaattorilla on tarjota. Sonera esimerkiksi tarjoaa yhä enemmän videoneuvottelupalveluita ja niitä myös kysytään yhä enemmän Kaikki yritykset eivät kuitenkaan välttämättä tällaista palvelua tarvitse. Oleellista on keskustella asiakkaan tarpeista ja rakentaa sen jälkeen sopiva ratkaisu.” ”Samalla Sonera toki investoi vahvasti uuteen teknologiaan. Valokaapeli- ja mobiili-investointimme ovat olleet vuositasolla noin 200 miljoonaa euroa.” Yhteyksien optimointi voi tapahtua yhdessä Soneran kanssa. Soneran yritysmyynnissä työskentelee hieman yli 300 henkilöä, joista suuri osa osallistuu koulutukseen vuosittain ja pyrkii parantamaan valmiuksiaan: ”Koulutimme yritysmyynnissä kerrallaan 30–50

Yritysasiakkaan kannattaa myös kysyä, mitä erikoispalveluita operaattorilla on tarjota. "

henkilöä. Työntekijöillä oli vapaat kädet osallistua tai olla osallistumatta.” ”Yksi Soneran valtteja on aito kansainvälisyys. TeliaSonera-konsernin kautta yhtiö on vahva etenkin lähialueilla. Tämän vuoksi Sonera voi tarjota eräitä

etuja kilpailijoihin verrattuna: Pohjoismaissa ja Baltiassa puheluihin vastaaminen on vielä elokuun loppuun saakka koeluonteisesti maksutonta Soneran verkon sisällä. Tämä on eräänlainen kotiverkosto”, kertoo Hyötyläinen.

Soneran yritysmarkkinnoinnin johtaja Mika Hyötyläinen

SONERAN PALVELUITA PK-YRITTÄJÄLLE: Luotettavat, monipuoliset yhteydet Kun yrittäjä tarvitsee puhelin- ja laajakaistapalveluita, kannattaa sopimus solmia luotettavan operaattorin kanssa. Soneran yhteydet eivät lopu kotimaan rajalle. Aloittelevalle yrittäjälle monipuoliset tietoliikenneyhteydet saman katon alta ovat tärkeitä. Yhteydet halutaan yleensä kerralla toimiviksi, vaikka kyseessä olisi pienikin yritys.

Sonera voi tarjota perusyhteyksien lisäksi muun muassa kattavia etäyhteyksiä, valtakunnallisia langattomia yhteyksiä, tietoturvapalveluita ja palvelinkeskusyhteyksiä. Kun pienyrittäjä lähtee kokoamaan tietoliikenneratkaisujaan, kannattaa selvittää yleiset sopimuskäytännöt ja se miten yhteydet yrityksen sisällä toimivat ja mitä ne maksavat. Soneralla on esimerkiksi matkapuhelinpalveluissa Yrittäjäsopimus 1–15 työntekijän yrityksille, joilla on Y-tunnus. Yrityksen työntekijöiden väliset matkapuhelut saa tällöin maksutta. Sopimus kattaa kaikki yrityksen liittymät. Yrittäjäsopimus jatkuu 24 kuukauden jälkeen määräaikaisena toiset 24 kuukautta, ellei sitä irtisanota. Laskutus joustaa yrityksen toiveiden ja tarpeiden mukaan. Yrittäjäsopimuksen teko kannattaa, vaikka olisi yrityksen ainoa työntekijä. Soneralla on myös ainutlaatuinen yli 10 hengen PK-yrityksille soveltuva Sonera Kumppani-palvelumalli. Se tarjoaa yrityksellesi aina ajanmukaiset ja tarpeitanne vastaavat viestintäratkaisut vaivattomasti ja luotettavasti. Sonera Kumppanina asiakas saa oman nimetyn yhteyshenkilön. Yritykselle tehdään tarvekartoitus, jonka tulosten perusteella annetaan ehdotus yritykselle parhaiten sopivasta viestinnän asiakasratkaisusta.

Sopiva hinta Soneran kautta saa kokonaisvaltaisia palveluita. Sopiva vaihtoehto voi olla vaikkapa Sonera Kontakti, joka vie yrityksen verkkoon kertaheitolla. Palvelulla pystyy luomaan yritykselle kotisivut, verkkokaupan, sähköisen ajanvarauskalenterin ja asiakasrekisterin sekä pitämään kontaktin asiakaskuntaan sähköisillä suorakirjeillä, asiakaslehdellä ja asiakaskyselyillä. Verkkotunnuksen ylläpito sisältyy palveluun yleensä maksutta. Tarjolla on myös Sonera Huoleton-palvelu. Se on mobiililiittymä, joka optimoi itse itsensä. Tällöin ei tarvitse laskea minuutteja ja tekstiviestien määriä. Hinnastosta hakeutuu käyttäjälle automaattisesti edullisin vaihtoehto. Huoleton on lisäpalvelu, joka pitää asiakkaan käyttämän puhepaketin sopivan kokoisena. Tällöin käyttäjä ei maksa turhaan liian isosta puhepaketista tai sen yli menevistä minuuteista, vaikka puhuisi jossakin kuussa tuntikaupalla ja toisessa ei lainkaan. Käyttäjältä laskutetaan aina vain yhden puhepaketin kuukausimaksu, joka määräytyy viimeisimmän päivittyneen paketin mukaan.

Etäkäyttö Yhä useammat yritykset haluavat rakentaa etäkäyttöyhteyden tietoturvallista viestintää varten. Sonera User-palvelu päästää etäkäyttäjän turvallisesti yrityksen tietoverkkoon mistä tahansa. Palvelu sopii liikkuvien työntekijöiden etäkäyttöön ja omien etätoimijoiden työntekijöille. Myös tärkeille yhteistyökumppaneille voi taata pääsyn yrityksen sisäverkkoon. Etätyöratkaisu useimmiten vähentää investointeja laitteistoon. Yhteydet toteutetaan Soneran suljetun runkoverkon kautta tai verkosta tarjottavana ratkaisuna. Palvelua voidaan käyttää myös muiden operaattoreiden yhteyksillä.

Viestintäpalvelu VIP Soneran Viestintäpalvelu VIP on joustava viestintäratkaisu, joka sopii kaikenlaisille pk-yrityksille. Kun tilaa VIP viestintäpalvelun, Sonera toimittaa yrityksen työntekijöille viestintäsovellukset, jotka he voivat helposti ladata älypuhelimiinsa ja tietokoneisiinsa. Esimerkiksi yhteinen henkilöhakemisto varmistaa, että kaikkia nimiä ei tarvitse syöttää puhelimeen. Puhelun soittaminen sekä pika- tai tekstiviestin lähettäminen onnistuu kätevästi suoraan henkilöhakemistosta. Työntekijä voi myös päivittää nopeasti oman läsnäolotietonsa ja tämä tieto on heti kollegoiden nähtävillä. Puhelut voi soittaa ja vastaanottaa myös suoraan omalta tietokoneelta. Puhelunvälitys onnistuu helposti matkapuhelimella ja tietokoneella. Jono- ja tervetulotiedotteet saa myös automaattisiksi. Työntekijän läsnäolotieto näkyy välittäjälle. Puhelun voi siirtää jonoon tai välittää vapaalle henkilölle. Soittajan numero säilyy välitetyissä puheluissa. Soittopyynnön voi lähettää tekstiviestinä. Puhelunpoiminta, nauhoitus, raportointi ja statistiikka sisältyvät palveluun. Työntekijät, vaihde ja asiakaspalvelu saavat käyttöönsä sovelluksen, jonka avulla he voivat kätevästi hoitaa viestintää joko tietokoneella tai mobiilisti. Vaihteenhoitaja tai vaikka työkaverit tavoittavat tarvitsemansa henkilön joustavasti puhelimella, teksti- tai pikaviestillä. Asiakkaat eivät jää ilman palvelua tai kaupanteko odottamaan vastausta liian pitkään. Työteho ja tuottavuus kasvavat, kun oikeat henkilöt saadaan heti kiinni. Palvelu korvaa entiset vaihderatkaisut ja sisäiset puhelinluettelot. q www.sonera.fi/yrityksille

Ryhdy yrittäjäksi. Tartu rohkeasti tilaisuuteen, joka voi muuttaa elämäsi! Avaa tapiola.fi/rekrytointi

Palvelut

Helppoa ja ennustettavaa − uusin viestintäteknologia ei ole peikko vaan pelastaja Teksti: Maija Laakso, Kuvat: Sini Pennanen

Yrittäjän arki on harvoin tasaista kahdeksasta neljään puurtamista. Etenkin yrittäjyyden alkutaival on täynnä uusien asioiden opettelua, toimivien rutiinien muovaamista, suunnitelmien ja laskelmien tekemistä sekä yrityksen tunnetuksi tekemistä. Uuden yrittäjän kannattaa miettiä miten aikansa käyttää, jotta resursseja jää varsinaiselle liiketoiminnalle. Tekemällä järkeviä valintoja työvälineitä ja palveluntarjoajia valitessaan yrittäjä voi säästää huomattavasti aikaa ja rahaa.

ansainvälistyminen ja viestintäteknologian kehitys ovat muuttaneet ratkaisevalla tavalla työelämän toimintatapoja ja luoneet työympäristöistä entistä moniulotteisempia ja nopeatempoisempia. Niin työskentelytavat, organisaatiot kuin työntekijöiden taitovaatimuksetkin ovat muuttuneet viimeisten vuosien aikana merkittävästi. Elisan liiketoimintajohtaja Sari Kola-Nyström

Uusinta tekniikkaa yrittäjän ehdoilla Jos aikaisemmin ihmisten oli mukauduttava tekniikkaan, tänä päivänä tekniikkaa kehitetään ihmisten ehdoilla ja toimimaan ihmisille luontaisesti soveltuvin tavoin. Käyttäjälähtöisyys on ollut uusimpien viestintäteknologioiden kehittämisessä avainsana jo pitkään. Sovelluspuhelimet, kannettavat tietokoneet ja tabletit helpottavat käyttäjänsä arkea eikä niiden käyttöönotto monien ennakkoluuloista huolimatta vaadi erityisiä teknisiä valmiuksia. -Kilpailu laitevalmistajien välillä on koventunut ja viime aikoina onkin siirrytty kehittämään laitteiden käytettävyyttä. Yksi älypuhelimien ja tablettien vahvuuksista on se, etteivät ne vaadi käyttäjältään suurta teknistä osaamista etukäteen vaan ne ohjaavat laitteen käyttäjää jatkuvasti, liiketoimintajohtaja Sari Kola-Nyström Elisalta toteaa.

Elisan yrittäjälle tarjoamat palvelut perustuvat ajatukseen kustannustehokkuudesta, kulujen ennustettavuudesta ja käytön helppoudesta. Mobiilipäätelaitteet tekevät liikkuvankin työn entistä sujuvammaksi ja tarjoavat yrittäjälle mahdollisuuden olla tavoitettavissa missä ja milloin vain. Mobiililaajakaistan ansiosta on mahdollista päästä käsiksi internetin sisältöihin muuallakin kuin kotitietokoneen ääressä. -Tarjoamme yrittäjille palvelukokonaisuuden, jonka valitsemisessa, tilaamisessa ja käyttöönotossa voimme antaa täyden tukemme. Asiakaspalvelijamme Elisan yrityspalvelupisteissä kartoittavat yrittäjän tarpeet henkilökohtaisessa tapaamisessa, ja tuotteiden sekä palveluiden tilaaminen hoituu helposti samassa paikassa, kertoo Elisan IT-liiketoiminnasta vastaava johtaja Satu Kiiskinen.

Kilpailu laitevalmistajien välillä on koventunut ja viime aikoina onkin siirrytty kehittämään laitteiden käytettävyyttä."

pito on ennustettavampaa, kun laskun summa on etukäteen tiedossa. Sari Kola-Nyström kehottaa aloittelevaa yrittäjää miettimään mitä kaikkea mobiilipalvelut mahdollistavat eikä tuijottamaan ainoastaan laskussa lukevaa euromäärää. -Päätelaitteisiin saatavat toiminnot ja palvelut ovat monipuolisia. Tämän päivän sovelluspuhelimet sisältävät esimerkiksi GPS:n, joka käytännössä tuo navigointipalvelut puhelimeen eikä navigaattoria enää tarvita. Näin säästyy navigaattorilaitteen verran rahaa, eli noin 130 euroa, hän muistuttaa. Elisa on tuonut kesäkuun alussa markkinoille Elisa Daily Traveller -lisäpalvelun, joka mahdollistaa mobiilipäätelaitteella tai kannettavalla tietokoneella käytettävän nopean tiedonsiirtoyhteyden edulliseen hintaan ulkomailla.

Tabletti tuo ajansäästöä

Yrittäjän tarpeet riippuvat luonnollisesti työn luonteesta, yrityksen koosta ja rakenteesta sekä yrityksen tarjoamista tuotteista tai palveluista. Perustyökaluina voidaan pitää puhelinta, sähköpostia, tietokonetta ja kalenteria. Lisäksi yrittäjä tarvitsee joko kiinteän laajakaistayhteyden tai mobiilidatayhteyden. Mobiilidatayhteys on joko sovelluspuhelimeen, tablettiin, nettitikkuun tai suoraan kannettavaan tietokoneeseen yhdistettävä laajakaistayhteys.

Ei suuria investointeja Elisa on paketoinut mobiilipäätelaitteita ja niihin yhdistettäviä liittymiä ja lisäpalveluita siten, että yrittäjä voi tilata itselleen sopivan kokonaisuuden etukäteen tiedossa olevalla kuukausihinnalla. Yrittäjän talouden-

Mobiilipäätelaitteiden selkeinä etuina voidaan pitää tiedon helppoa saatavuutta, ajan säästöä sekä tehokkuutta. Erityisesti tablettien käyttöliittymät ovat erittäin helppokäyttöisiä ja ovat nopeammin käyttövalmiina kuin hitaasti käynnistyvät kannettavat tietokoneet. Tableteissa ei välttämättä tarvita tiettyjä applikaatioita vaan nettiselaimen kautta on mahdollista päästä käsiksi internetissä tai pilvipalveluissa pyöriviin sovelluksiin. Tabletit ovat myös kokonsa puolesta erittäin helposti mukaan otettavissa. Esimerkiksi kodinkoneasentaja joka kiertää työkohteesta toiseen päivän aikana, voi hyödyntää laitetta tietojen käsittelyssä, raportoinnissa ja muistiinpanojen tekemisessä. -On arvioitu, että puhtaasti toimintojen nopeuttamisella ja tietojen helpolla saatavuudella päästäisiin noin 20 % aikasäästöön. Tämä tarkoittaa, että pesukoneen korjaaja voisi korjata yhden pesukoneen enemmän päivässä tai kotisairaanhoitaja tavata yhden potilaan enemmän. Sehän tuo tehokkuutta ja tuottavuutta, mitä tämän päivän työmarkkinat peräänkuuluttavat, Kola-Nyström kertoo.

tarjoaa aloittelevalle yrittäjälle peruspaketin, jossa on tarvittavat viestintä- ja toimistosovellukset. Palvelulla on kuukausihinta, joka perustuu käyttäjämäärään eli yrityksen kokoon. Elisa aktivoi palvelun käyttöön Yrittäjälle, joten käyttöönotto on nopeaa. Palvelun ylläpitoon ei tarvita erillistä henkilöä ja tarvittaessa Elisalta saa myös teknistä tukea. Elisa Toimisto 365 palvelun lisäksi yrittäjille on tarjolla muun muassa kotisivuihin liittyvä ratkaisu, jonka avulla yrittäjä voi itse ylläpitää niin kotisivuja kuin verkkokauppaakin. Elisalla on myös yksinkertainen ratkaisu helpottamaan yrityksen taloudenhoitoa: samalla palvelulla on mahdollista lähettää laskuja, vastaanottaa ja maksaa laskuja, seurata laskujen maksua sekä hoitaa palkanlaskentaa. Maantieteellisesti hajautetun organisaation haasteisiin vastaavat tietokoneeseen tai mobiilipäätelaitteeseen helposti liitettävät videoneuvotteluratkaisut. Näiden ratkaisujen avulla voi käydä videoneuvotteluja omalta tietokoneelta, älypuhelimesta tai tablet-tietokoneelta. Palvelun käyttöön tarvitaan ainoastaan päätelaite, jossa on kamera, mikrofoni ja internetyhteys sekä tietokoneelle asennettava sovellus. Neuvotteluissa on mahdollista myös jakaa materiaalia tai työstää dokumentteja neuvottelun aikana.

Ihmiset tekevät työtä, eivät yritykset Pilvestä saa peruspalveluita kustannustehokkaasti Yksi modernin viestintäteknologian keskeisistä käsitteistä on pilvipalvelut. Pilvipalveluilla tarkoitetaan netin kautta jaettavia palveluita, joiden avulla yrittäjät voivat käyttää sekä jakaa tietoa ja ohjelmistoja. Ne tuovat joustavuutta ja tehokkuutta toimintaan: kun tiedostot jaetaan ja säilytetään pilvessä, ne ovat saatavilla työvälineestä tai paikasta riippumatta. Niiden käyttöönotto ei vaadi pitkiä projekteja eikä erillisiä investointeja ja laskutus tapahtuu käytön mukaan. Monella yrityksellä on edelleen käytössään esimerkiksi oma sähköpostipalvelin, jossa pyörii jokin sähköpostisovellus. Tällaiset palvelimet vaativat aina henkilön, joka lisää uudet käyttäjät, päivittää käyttöjärjestelmäversiot ja sovellukset sekä huolehtii siitä, että palvelin toimii. -Kun yrittäjä tilaa meiltä pilvipalveluita, hän saa sekä tietoturvallisen että helpon ratkaisun. Pienempikin yrittäjä saa edistyksellistä teknologiaan käyttöönsä, kun useat eri käyttäjät jakavat ison ympäristön, Kiiskinen selventää. Elisan palveluista esimerkiksi Elisa Toimisto 365

Elisan palvelut on rakennettu suurelta osin asiakaspalautteen pohjalta. Satu Kiiskinen kertoo Elisan tekemästä merkittävästä yrittäjän arkea kartoittaneesta tutkimuksesta: -Seurasimme yrittäjän elämää yhden päivän verran ja teimme huomioita tilanteista ja tarpeista, joita yrittäjä kohtaa. Palvelutarjoomamme on rakennettu melko pitkälti tästä tutkimuksesta saamamme palautteen pohjalta. Moderni viestintäteknologia tarjoaa yrittäjälle sovelluksia, jotka paitsi tehostavat yrittäjän toimintaa, mutta myös tuovat muita valmiuksia arkeen. Lisätietoja Elisan palveluista saa osoitteesta www.elisa.fi/ yrityksille ja samasta paikasta voi myös varata ajan yrityspalvelupisteeseen henkilökohtaiseen tapaamiseen. q Yrittäjille: 010 19 13 19 Avoinna arkisin 8 - 16.30 (pvm/mpm) www.elisa.fi/yrityksille

Palvelut

DNA − nopea, mutkaton, rohkea Teksti: Klaus Susiluoto, Kuvat: Klaus Susiluoto, iStockPhoto

Osta palvelua, älä liikaa rautaa

Erilainen DNA

DNA Oy on täyden palvelun operaattori. joka on kehittänyt viime vuosina bisnespalveluitaan monipuolisesti erillisenä DNA Business-palveluna. ”Tavoitteenamme on tarjota markkinoiden paras asiakaskokemus myös yrityspuolella”, kertoo DNA:n yritysliiketoiminnan johtaja Jukka Leinonen. DNA Business nojaa luotettavuuteen ja koko maan kattavaan verkkoon. DNA Business on jaettu asiakkuuspalveluihin, viestintäpalveluihin, palvelinkeskuspalveluihin ja tietoliikennepalveluihin. ”Arvomme ovat nopeus, mutkattomuus ja rohkeus. Kun näihin lisätään vahva paikallisuus ja paras asiakaspalvelu, ei ole ihme, että DNA on menestynyt myös yrityspuolella.” ”EPSI-asiakaspalvelututkimuksen mukaan meillä on paras asiakaskokemus”, sanoo Leinonen ”Tärkeää on, että asiakkuuden elinkaariajan palvelu myös toimii. Ratkaisusuunnittelussa pyrimme aktiiviseen asiantuntijuuteen.” ”Me emme myy asiakkaalle väkisin laitteistoja ja yhteyksiä, joita he eivät tarvitse. Hyvä periaate on ostaa palvelua ja ratkaisuja, ei liikaa rautaa.”

DNA:lla on yli kolme miljoonaa asiakkuutta ja yli kaksi miljoonaa matkaviestinliittymää. Liikevaihtoakin on noin 700 miljoonaa euroa, josta yrityspuolen osuus on parisataa miljoonaa. ”Kaikkiaan meillä on noin 53 000 yritysasiakasta, kun Suomessa on kaikkiaan noin 300 000 yritystä.

Me emme myy asiakkaalle väkisin laitteistoja ja yhteyksiä, joita he eivät tarvitse. Hyvä periaate on ostaa palvelua ja ratkaisuja, ei liikaa rautaa.”

Osuutemme on siis noin 16 prosenttia kaikista yrityksistä. Liikevaihdolla mitattuna markkinaosuutemme on 10–11 prosenttia,” kertoo Jukka Leinonen. ”Valtaosa asiakkaistamme on nimenomaan pkyrityksiä. Markkinaosuutemme on kasvanut noin prosentin vuodessa. Joka kuukausi saamme noin 600– 700 uuttaa yritysasiakasta.” Leinonen kertoo liikkuvan laajakaistan olevan eri-

DNA:n yritysliiketoiminnan johtaja Jukka Leinonen

tyisen suosittu: ”Mobiilin laajakaistan verkot alkavat olla kunnossa. Keskimääräinen nopeus on jo yli kaksi megaa, mikä kiinteän linjan puolella oli pari kolme vuotta sitten suhteellisen hyvä nopeus. On kuitenkin totta, että heikoilla alueilla jäädään vieläkin 200–300 kilotavuun.” ”Haluamme olla erilainen toimija yritysliiketoiminnassa. Mielikuva DNA:sta ei muutenkaan liene pönäkkä asemiensa säilyttäjä. Tosiasia on, että olemme kahden suuremman eli Elisan ja Soneran haastaja. Tästä on meille etuakin. Meidän tulee jatkuvasti löytää paremmat ratkaisut kuin suurempien tekijöiden.” ”Laaja myymäläverkosto ilman muuta on yksi vahvuuksiamme varsinkin pienyrittäjän kannalta. Meillä on 78 myymälää.” Jukka Leinosen mielestä hyvä indikaattori on, että 81 prosenttia DNA:n asiakkaista on valmis suosittelemaan yrityksen palveluita muillekin.

Nopeat yhteydet Pääkaupunkiseudun 3G-verkkojen nopeuksia tutkineen viestintäverkkoasiantuntijayhtiö Omnitele Oy:n mukaan DNA on kärjessä tutkimuksen eri osa-alueilla eli ajo- ja hotspot-mittauksissa. Ero kilpailijoihin oli huomattava erityisesti mitattaessa huippunopeuksia ja päätelaitteesta lähetettävän datan keskimääräistä siirtonopeutta. ”Päätelaitteesta 3G-verkkoon lähtevän datan nopeus on verkon käyttäjälle oleellinen esimerkiksi ladattaessa kuvia omalta koneelta sosiaalisen median palveluihin tai muualle internettiin”, huomauttaa Jukka Leinonen. ”Erityisen tärkeää monelle pienyrittäjälle on suurten kuva- ja taulukkotiedostojen avaaminen nopeasti. Verkkomme keskinopeudet kaksinkertaistuivat viime vuoden aikana siitäkin huolimatta, että tiedonsiirron määrä kasvoi yli 70 prosentilla. Voidaksemme taata asiakkaille laadukkaat palvelut kehitämme verkkoamme jatkossakin uudella tekniikalla, uusilla tukiasemilla ja tukiasemien kapasiteettilaajennuksilla.” Tutkimuksessa todetut hyvät tiedonsiirtonopeudet

selittyvät ennen kaikkea juuri verkkoon tuodulla uusimmalla tekniikalla. DNA:n 3G-verkkoon on jo suurelta osin päivitetty suuria yhteysnopeuksia mahdollistava HSPA+-valmius. Lisäksi DNA on ensimmäisenä Suomessa ja ensimmäisten joukossa koko maailmassa päivittänyt verkkoaan uusimmalla eli Dual Carrier –HSPA+-tekniikalla. Dual Carrier kasvattaa tiedonsiirtonopeuksia entisestään ja on merkittävin uudistus 3G-verkoissa pitkään aikaan”, sanoo Leinonen. Uudella teknologialla on pääkaupunkiseudulla päästy yli 40 megan siirtonopeuksiin 3G-verkossa. Leinonen huomauttaa, että DNAn Welho-kaupan myötä sen uskottavuus lisääntyi varsinkin pääkaupunkiseudulla myös siksi, että yhtiö sai satoja kilometrejä kiinteää valokuituverkkoa, jota voi hyödyntää myös yrityspuolella.

Palvelinkeskuspalvelut Viimeisten parin vuoden aikana niin kutsutut pilvipalvelut ovat yleistyneet IT-ratkaisuissa. Pilvipalvelut ovat netin kautta käytettäviä palveluita, jotka korvaavat yrityksen omat ohjelmistot ja laitteet. Yrityksen tieto ja tarvittavat sovellukset sijaitsevat palveluntarjoajien ylläpitämillä palvelimilla. Niihin pääsee käsiksi mistä tahansa. Tyypillisiä pilvipalveluita ovat sähköpostipalvelut, intra- ja ekstranet ja varmuuskopiointipalvelut. Myös yhteiset kalenterit ja asiakkuusohjelmat voidaan tehdä pilvipalveluina. ”Pilvipalvelujen on katsottu sopivan erityisesti PK-yrityksille, jotka eivät halua sitoa pääomia ”rautaan”, esimerkiksi kalliisiin palvelimiin”, sanoo Leinonen. Muun muassa Microsoft ja Google ovat suuria pilvipalveluiden tarjoajia. Myös DNA tarjoaa palveluita, myös yhdessä edellä mainittujen kanssa. DNA on mukana myös palvelinkeskusbisneksessä, jotka pystyvät tarjoamaan myös pilvipalveluita. Pelkät tiedonsiirron valtatiet eivät riitä. DNA:n palvelukeskuspalvelut voivat sisältää konesalipalveluita kuten laitetilavuokria ja laitteiden ylläpitoa sekä DNA palveluratkaisuja. Näitä ovat muun muassa virtuaalipalvelimet, dedikoidut palvelimet, palvelimien varmuuskopiointi sekä niiden ylläpito ja valvonta. ”Meillä on tarjota myös DNA Toimisto palvelu. Tämä on viestintäpalveluiden ja toimistosovellusten kokonaisratkaisu. Nämä palvelut sisältävät aina DNA tietoturvapalvelut.” Asiakkaan ei tarvitse investoida kuin päätelaitteisiin ja tehdä palvelusopimus DNA:n kanssa. Jukka Leinonen huomauttaa, että DNA:lla on joustonvaraa sopimuskestoja mietittäessä. ”Yrityssopimusten sopimusajat ovat tyypillisesti 1-3 vuotta. Keskiarvo taitaa olla melko tarkkaan kaksi vuotta, 23.7 kuukautta”, tarkentaa Leinonen. q www.dna.fi

FORTE VAHVISTAA YRITYSOSAAMISTA DNA Oy solmi heinäkuussa tärkeän yrityskaupan, kun sen omistukseen siirtyi Forte Netservices Oy. Kaupalla myös DNA:n yritysliiketoiminta vahvistuu. ”Forten vahvuutena ovat erinomaisesti tuotteistetut verkkojen lisäarvopalvelut tietoturvaan, yritysverkkojen hallintaan ja korkean käytettävyyden palvelinalustoihin liittyen sekä korkea asiakastyytyväisyys palvelujen operoinnissa ja ylläpidossa. Forten tuotteet ja palvelumallit on suunniteltu vaativien yritysasiakkaiden tarpeista lähtien, mutta ne skaalautuvat hyvin myös pienempien asiakkaiden tarpeisiin”, korostaa Jukka Leinonen. ”Yhdessä DNA ja Forte pystyvät Leinosen mukaan tarjoamaan entistäkin kattavamman palvelukokonaisuuden sekä PK- että suurasiakkaille voimakkaasti kasvavilla yritysten ICT-hallintapalvelumarkkinoilla.” Forte jatkaa itsenäisenä yhtiönä, mutta yhtiön ratkaisut hyödyttävät DNA:n asiakkaita. Forten vahvuuksia ovat erilaiset tunnistamispalvelut, joiden merkitys matkaviestinnässä on tulevaisuudessa erittäin suuri. www.fortenetservices.fi

YHEITSTYÖTÄ G4S:n kanssa DNA Oy ja maailman johtava turvallisuusratkaisujen tarjoaja, 120 maassa toimiva G4S ovat solmineet pitkäaikaisen sopimuksen DNA:n verkon käyttämisestä G4S:n turvapalveluissa. DNA:n ja G4S:n sopimukseen kuuluu sekä kiinteitä että langattomia yhteyksiä. Kokonaisratkaisuun kuuluu yhteensä monia tuhansia liittymiä. - Asiakkaidemme etävalvontakohteiden turvaaminen vaatii myös tiedonsiirron turvaamista. Olemme sopineet DNA:n kanssa suojatun tietoliikenneverkon toimittamisesta, kertoo G4S:n teknologiajohtaja Anton Stenfors. Sopimukseen kuuluvat matkapuhelinliittymät ovat laitteisiin kytkettäviä M2M-liittymiä, jotka mahdollis-

tavat kohteen etävalvonnan esimerkiksi keskusvalvomosta käsin. G4S voi itse hallita DNA:n toimittamaa palvelukokonaisuutta ja esimerkiksi lisätä siihen lisää liittymiä. - DNA:n tapa toimia pohjautuu tiiviiseen kumppanuuteen eri alojen johtavien toimijoiden kanssa. Olemme G4S:lle teknologiapartneri toimittamalla heille uusimpaan tekniikkaan perustuvan suojatun verkkoratkaisun, jonka avulla he tuottavat palveluita omille asiakkailleen, sanoo DNA:n yritysliiketoiminnan johtaja Jukka Leinonen. Edistyksellinen matkapuhelinverkko käy perinteisen viestinvälityksen ja tiedonsiirron ohella monenlaiseen tietoliikenteeseen perustuvaan palveluliiketoimintaan. Siinä voidaan muun muassa siirtää hälytyksiä, kamerakuvaa ja kulunvalvontatietoja sekä tuottaa kahdennettuja ja suojattuja yhteyksiä. – M2M-teknologioiden hyödyntäminen on vasta alkuvaiheessa, ja se tarjoaa paljon uusia sovellusmahdollisuuksia. Turvallisuusratkaisut ovat yksi voimakkaimmin kasvavista sovellusalueista, minkä vuoksi olemme erityisen iloisia päästyämme yhteistyöhön G4S:n kanssa, Leinonen toteaa. DNA:n langattomat laiteviestintäratkaisut eli M2M-palvelut ovat jo nyt käytössä eri yritysten yhteensä sadoissa tuhansissa eri käyttökohteissa. q

Palvelut

Paikallispalveluyrittäjä on vastuussa itselleen Teksti: Simo Raittila, Kuvat: Tapiola

Tapiolan paikallispalveluyrittäjä tarjoaa omalla alueellaan kaikkia ketjun tuotteita: vakuuttamista, säästämistä, sijoittamista ja rahoitusta. Ketju tukee ja kouluttaa itsenäisiä johtajia.

“O

len joskus tiskillä ja joskus asiakastapahtumissa”, kertoo Tapiolan nimen alla itsenäisesti yrittävä Jouni Ojala Hyvinkäältä. “Suurinta on kuitenkin toimia esimiehenä ja saada muut tekemään töitä. Yrittäjän työ on monipuolista, mutta Ojalalla on kokemusta. Ennen aloittamistaan Tapiolalla hän oli toiminut jo yrittäjänä ja ollut toistakymmentä vuotta ketjun työntekijänä. Tapiolassa on kaksi tapaa yrittää:

edustajana tai paikallispalveluyrittäjänä. Kehittämispäällikkö Hannu Miettinen kertoo, että edustajat työskentelevät yhteyspäällikön alaisuudessa “henkilö ja salkku” -periaatteella. He palvelevat erityisesti yrittäjä- ja maatila-asiakkaita. Paikallispalveluiden asiakkaita ovat näiden lisäksi myös kotitaloudet. Nyt Ojalalla on kaksi toimistoa, jotka työllistävät yhteensä neljätoista omaa työntekijää. Heidän lisäkseen kummassakin toimipisteessä työskentelee Tapiolan palkkalistoilla oleva pankkineuvoja. Toimitilat ovat vuokralla ketjulta. “Valmis konsepti oli ratkaiseva asia”, yrittäjä kertoo motivaatiostaan. “Osittain myös se, että mitä teet, niin siitä vastaat. Yrittämisen vapaus ja vastuu.”

Paikallis- ja ketjumarkkinointi erikseen Tapiola hoitaa yleismarkkinoinnin koko valtakunnan tasolla. Yrittäjät saavat asiakkaita mm. ketjun myyntikohdepankkien avulla. Ketju tuottaa mainokset ja graafisen ilmeen. Yrittäjä päättää itse, miten hänen toimistonsa ovat esillä paikallisissa tapahtumissa. “Me päätetään mennäänkö joillekin messuille tai tempauksiin mukaan”, Ojala selittää. “Voidaan

Tapiola hoitaa yleismarkkinoinnin koko valtakunnan tasolla. Yrittäjät saavat asiakkaita mm. ketjun myyntikohdepankkien avulla."

työntekijöitä tulee kannustaa ja palkita. Kehittämispäällikkö Hannu Miettinen arvioi, että nyt toimintaa kasvatetaan vain maltillisesti: “Parhaimmillaan vuosina 2006 ja 2007 otettiin 20 uutta per vuosi. Sellaisia määriä ei ole nyt. Uskaltaisin arvioida, että uusia yrittäjiä aloittaa ensi vuonna ehkä neljästä viiteen.” Valintaprosessi kestää vähintään 2–3 kuukautta. Alan ulkopuolelta tulevilla yrittäjäkoulutus kestää 6–10 kuukautta. Koulutusaikana edustajana ja palvelumyyjänä toimisessaan tuleva yrittäjä saa kuitenkin myös ansioita tekemästään työstä. “Koulutuksesta 30 % on teoriaa ja 70 % työtä”, Hannu Miettinen toteaa. q www.tapiola.fi

myös pienimuotoisesti tukea jotain paikallista toimintaa. Me mietitään, mitä pelimerkeillämme eli työtunneilla tehdään.” Hän saa helposti yhteyden mihin tahansa organisaatiossa. Ketju myös viestii hyvin kampanjoista, toimintatavoista ja tuotemuutoksista. Palautettakin pystyy antamaan. Yrittäjä uskoo, että tukea saa kysymällä. Tosin hänellä asiaa auttoi jo 15–20 vuoden kokemus. Uutena tukea tarvitsisi varmaan hieman enemmän.

Menestys omissa käsissä “Pelkästään se Tapiolan logo ei takaa menestystä”, Ojala toteaa varmana. “Pitää olla asiakasystävällinen ja tulla toimeen ihmisten kanssa.” Hän korostaa työilmapiirin merkitystä: hyvää henkeä ja intoa. Itse hän luottaa tiettyihin päivittäisiin rutiineihin ja viikottaisiin palavereihin. Näiden ei tule olla byrokraattisia, vaan vuorovaikutteisia. Lisäksi

Kehittämispäällikkö Hannu Miettinen

Palvelut

Eläke-Fennia on yrittäjän asialla. Työntekijän eläkevakuutus tuo tulevaisuudenturvaa. Teksti: Katariina Kääpä, Kuvat: iStockphoto

Yrityksen kasvaessa eläke- ja vakuutusasioiden määrä lisääntyy. Keskittäminen tuo tässäkin etua. Aikaa säästyy, kun kaiken tarvittavan saa yhden tiskin takaa. Työntekijän eläkelain (TyEL) mukainen eläkevakuutus on kasvavan yrityksen tärkeimpiä vakuutuksia.

un yritys palkkaa ulkopuolisia työntekijöitä, on aika hoitaa heidän sosiaaliturvansa kuntoon. Se tarkoittaa työntekijän työeläkevakuutuksen ja lakisääteisen tapaturmavakuutuksen järjestämistä. ”TyEL takaa työntekijän eläketurvan. Se pitää sisällään vanhuus-, työkyvyttömyys-, kuntoutus- ja osa-aikaeläkkeen sekä perhe-eläkkeen, jos yrittäjä kuolee",palvelupäällikkö Inari Heimo-Eränen EläkeFennista kertoo. TyEL:n mukaisesti vakuutetaan 18–67-vuotiaat työntekijät, joiden ansiot ovat vähintään 51,57 euroa kuukaudessa vuonna 2010. Käytännössä TyEL-vakuutus konkretisoituu työnantajalle ensimmäisen palkanmaksun jälkeen. ”Palkansaajan eläketurva on hoidettava viimeistään palkanmaksua seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Se tapahtuu ottamalla TyEL-vakuutus, jonka piiriin vakuutettavat työntekijät liitetään", yhteyspäällikkö Mauno Hietikko Eläke-Fenniasta selvittää. Työntekijöiden eläke- ja vakuutusturva on kasvavissa yrityksissä yleensä hyvin hoidossa. Jos yrittäjä joskus omasta turvastaan tinkii, niin hän ei voi tehdä sitä työntekijöiden kohdalla. ”Yrittäjät ymmärtävät hyvin työntekijöiden vakuuttamisen. Tietoa työntekijöiden turvasta on hyvin saatavilla ja yrittäjät myös aktiivisesti sitä hakevat, ” Heimo-Eränen vahvistaa.

Reilut 20 prosenttia TyEL-maksu perustuu yrityksen maksamien palkkojen kokonaissummaan. Vuonna 2010 pientyönantajalla

se on 21,8 prosenttia. Työnantaja perii työntekijän palkasta hänen osuutensa TyEL-maksusta. Vuonna 2010 alle 53-vuotiaan työntekijän osuus on 4,5 prosenttia ja 53 vuotta täyttäneen 5,7 prosenttia. ”53 -vuotta täyttäneen eläkkeen karttumisprosentti on suurempi, ja siksi myös hänen oma maksuosuutensa kasvaa, ” Hietikko selvittää. Työnantajan on tehtävä TyEL-vakuutussopimus, jos työntekijän työsuhde on vakituinen tai yrityksen puolen vuoden aikana maksama palkkasumma ylittää vuonna 2010 yhteensä 7 386 euroa. Jos työsuhteet ovat määräaikaisia tai maksetut palkat jäävät alle tämän, työnantaja on tilapäistyönantaja. Hän hoitaa TyEL-vakuuttamisen näppärästi verkossa, vaikka palkanmaksun yhteydessä. ”Eläke-Fennian palvelu tilapäistyönantajalle löytyy osoitteesta www.vakuutakeikkatyö.fi", Hietikko kertoo. ”Kirjautuminen tapahtuu omilla pankkitunnuksilla, joten maksaminenkin tapahtuu saman kirjautumisen yhteydessä.” TyEL-vakuutusvelvollisuus ei koske alle 18-vuotiaita työntekijöitä, kuten nuoria kesätyöntekijöitä.

Ennakko- tai kuukausi-ilmoitus Työnantajalla on valittavana kaksi tapaa hoitaa TyEL-vakuutustaan. Hän voi joko valita vuosi- tai kuukausi-ilmoittamisen. ”Perinteinen tapa on vuosi-ilmoitus. Työnantaja antaa ennakkoarvion koko vuoden palkkojen yhteismäärästä, jonka perusteella lasketaan maksun määrä. Asiakas myös valitsee, millä aikatau-

TyEL takaa työntekijän eläketurvan."

lulla hän haluaa maksut suorittaa, vaikkapa kerran kuukaudessa tai neljä kertaa vuodessa", Hietikko selvittää. Kuukausi-ilmoittaja maksaa vakuutusmaksut palkanmaksukuukautta seuraavana kuukautena ja ilmoittaa samalla työntekijöiden ansiotiedot. Kummassakin tavassa on etunsa: jos vuosi-ilmoittajan palkkasumma muuttuu vuoden varrella, muutos eläkevakuutusyhtiöön kannattaa tehdä mahdollisimman pian. Tällöin arviolaskutus pysyy ajan tasalla. Päättyneen vuoden lopulli-

nen TyEL-maksu lasketaan sen jälkeen kun työnantaja on ilmoittanut lopulliset palkkatiedot. Vuosi-ilmoitus on tehtävä eläkeyhtiöön vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Elleivät ennakkomaksut ole riittäneet, peritään asiakkaalta tarkistusmaksu. ”Kuukausi-ilmoittamisen etuna on se, että vakuutusmaksut seuraavat hyvin palkoissa mahdollisesti tapahtuvia muutoksia", Hietikko toteaa. Kuukausi-ilmoittajan ei tarvitse tehdä erillistä vuosi-ilmoitusta, koska palkkatiedot ovat jo eläkeyhtiön tiedossa. Myös eläkemaksujen maksuajankohdalla on merkitystä. Erityisesti jos summa on suuri. ”TyEL-maksuja säätelee perustekorko, joka on tällä hetkellä 3,5 prosenttia. Sen perusteella työnantaja voi saada korkohyvitystä eläkemaksuista. Hyvitystä annetaan vuoden ensimmäiseltä puoliskolta.” ”Jos työnantaja maksaa tammikuussa ennakkoon koko vuoden työeläkemaksut, saa hän täyden korkohyvityksen eli puolet 3,5 prosentin vuosikorosta heinäkuun alusta tammikuun alkuun asti", Hietikko opastaa.

Palvelu helpottaa vakuutusrumbaa Yrityksen eläke- ja muut vakuutukset kasvavat helposti mittavaksi viidakoksi. TyEL:n päälle tulevat työntekijän pakolliset tapaturmavakuutukset ja erilaiset vahinkovakuutukset. Puhumattakaan yrittäjän omasta vakuutusturvasta. Varsinkin pienellä yrittäjällä näiden asioiden hoitamiseen voi kulua paljon aikaa. Apua löytyy vakuutusyhtiöistä. Eläke- ja vakuutusasioissa keskittäminen kannattaa. ”Se tuo sekä mahdollisuuden edullisempaan vakuutusturvaan että helpottaa ja nopeuttaa asiointia.” ”Eläke-Fennia tarjoaa kumppaneidensa kanssa jokaiselle yrittäjä- tai yritysasiakkaalle nimetyn yhteyshenkilön, jonka kanssa on helppo hoitaa kaikki vakuutustarpeet kokonaisvaltaisesti. Sähköisillä palveluillamme yrittäjä voi hoitaa myös verkossa kaikki tarvitsemansa asiat.” ”Yritys voi myös valtuuttaa tilitoimistonsa hoitamaan vakuutusten muutostietoja vakuutusyhtiöön. Arkea helpottaa, kun vakuutusten ohella voi näin ulkoistaa myös niiden hoidon.” Eläke-Fennia toimii myös aktiivisesti yrittäjien sosiaaliturvan kehittämiseksi Suomessa. ”Joustomaksut, joilla yrittäjä voi poiketa pakollisista YEL-maksuistaan huonoina tai hyvinä vuosina on puhtaasti Eläke-Fennian aikaansaama lakimuutos", Hietikko kertoo yhden esimerkin tästä työstä. ”Kuluvan vuosikymmenen aikana on yrittäjän sosiaaliturvaan tullut paljon muutoksia. Nytkin on pöydällä paljon uusia asioita, joissa meillä on vahva ote tämän turvan kehittämiseksi.” q www.elake-fennia.fi

Mitä tarjoamme Fenniassa sinulle ja yrityksellesi? Fenniasta turvaa yrityksesi yksilöllisiin tarpeisiin Fennian asiantuntijat tuntevat eri toimialojen erityispiirteet. Autamme myös aloittavaa yrittäjää yrityksen perustamisen kiemuroissa. Kartoitamme yrityksen ja sen avainhenkilöiden sekä yrittäjän ja hänen perheensä riskit. Tämän pohjalta annamme suosituksia riskienhallintaan ja ehdotamme yrityksesi tarpeiden mukaista vakuutusratkaisua. Huolehdimme myös siitä, että yrityksesi tilanteen muuttuessa riskien kuvaus ja vakuutusturva ovat aina ajan tasalla. Fennian kattava tuote- ja palveluvalikoima Fennian tuotevalikoima kattaa kaikki yrityksen, yrittäjän sekä kodin ja perheen tarvitsemat lakisääteiset ja vapaaehtoiset vakuutukset. Vakuutusten lisäksi tarjoamme yrityksellesi erilaisia turvallisuuteen liittyviä palveluja, kuten turvallisuussuosituksia, työriskien arviointeja ja työkyvyttömyysriskien hallintapalveluita - silti maksat vain vakuutusturvasta. Fennian monipuoliset palvelukanavat Fennian asiakkaana yritykselläsi on oma yhteyshenkilö. Hänen kauttaan voit hoitaa kaikki vakuutus-, korvaus- ja turvallisuusasiat. Koko maan kattavan konttoriverkoston lisäksi yrityksesi käytettävissä on monipuolinen Fennia Online -verkkopalvelu. Yhden puhelinsoiton päässä ovat myös Yrityspalvelukeskuksemme asiantuntijat. Fennia tarjoaa yrityksellesi mahdollisuuden sähköiseen verkkolaskutukseen. Fennian keskittämisedut Jos otat yrityksen vakuutusten lisäksi kodin ja perheen vakuutuksia, saat keskittämisetuja vakuutusten lukumäärän ja vahingottomien vuosien mukaan. Keskittäminen siis kannattaa. Tutustu keskittämisetuihin. Vakaa ja itsenäinen kumppani - Fennia Fennia-ryhmään kuuluu vahinkovakuuttamiseen erikoistuneen Fennian lisäksi lakisääteiseen eläketurvaan erikoistunut EläkeFennia sekä vapaaehtoisiin henki-, eläke- ja säästövakuutuksiin erikoistunut Henki-Fennia. Olemme vakavarainen ja arvostettu suomalainen yritys, jolla on pitkät perinteet vakuuttamisessa. Fennia on keskinäinen, asiakkaidensa omistama yhtiö. Ota yhteys Fennian asiantuntijaan

Onko kielitaitosi riittäävä? Opiskele kieliä tehokkaasti työelämän kielikoulutuskeskuksissamme ulkomailla. Kiireisessä työtahdissa on usein vaikea keskittyä opiskeluun työn ohessa - irtautumalla työstä 1-2 viikon intensiivijaksolle saavutat tuloksia nopeasti. Opiskelet kansainvälisessä ja innostavassa ympäristössä ympäri maailmaa tulleiden kollegoiden seurassa. Tutustu työelämän kielikoutuksiimme:

www.ef.com/efc/

EF Corporate Language Learning Solutions 09 686 92314 solutions.fi@ef.com

Magazine ad - alt size.indd 1

18/11/2011 09:23

Palvelut

Suojele

yrityksesi identiteettiä netissä Teksti: Simo Raittila, Kuvat: StockXhngs, OVH

Yrityksen verkkoidentiteetin luominen ja suojeleminen netissä on äärimmäisen tärkeää. OVH:n Titta Palokangas kertoo, millaisia asioita pitää huomioida, kun yritys siirtyy verkkoon.

“K

aikki alkaa verkkotunnuksesta, joka on yrityksen käyntikortti verkossa”, Palokangas avaa. Päätteen valinta vaikuttaa näkyvyyden onnistumiseen. Tavaramerkin ja yrityksen nimi kannattaa suojata ostamalla verkkotunnus ainakin yleisimmillä maailmanlaajuisilla verkkotunnuspäätteillä (.com, .net, .org, .info, .biz). Verkkosivut suojaavat yrityksen identiteettiä. Periaatteessa on mahdollista, että jos verkkotunnuksia ei ole otettu itse haltuun, joku muu ottaa. Esimerkiksi kilpailija voi käyttää toisen tunnettuutta hyväkseen verkossa. Erityinen ilmiö on myös ns. cybersquatting, jossa jokin taho ottaa verkko-osoitteen haltuun tarkoituksenaan haitanteko tai hyvän hinnan kiristäminen tavaramerkin oikealta omistajalta. OVH pystyy järjestämään yli 70 eri verkkotunnuspäätteen rekisteröinnin. Samalla asiakas saa myös muita palveluita, kuten uudelleenohjaukset ja aliverkkotunnukset. Kansainvälinen yritys on rekisteröinyt tähän mennessä yli 2 miljoonaa verkkotunnusta ympäri maailmaa.

Anti-cybersquatting Suojele brändiäsi kävijöiden harhauttamiselta pois sivustoltasi Palvelun avulla voit jäljittää päivittäin verkkotunnukset, jotka käyttävät tuotemerkkiäsi. Jos omistat esimerkiksi "marcopolo.com"-verkkotunnuksen, palvelu kertoo sinulle kaikki sen kaltaiset osoitteet "mymarcopolo.com", "bestmarcopolo.com" jne.

Anti-typosquatting Tämä suojaus täydentää anti-cybersquattingia. Se tunnistaa samankaltaiset verkkotunnukset, joihin on pujahtanut kirjoitusvirhe. Jos sinulla on "marcopolo.com"-verkkotunnus, sen avulla voit havaita sivustot kuten “Mmarcopolo.com”, “marcoOpolo. com”, “marcoplO.com”.

OVH:n turvajärjestelmä voi havaita mahdolliset verkkohyökkäykset alle 3 minuutissa ja torjua ne välittömästi."

Viestintä ja turvallisuus kuntoon

Verkkoidentiteetti projekteillesi Ilmainen Start 1M - kaikki tarpeellinen aloittaaksesi netissä Start 1M –webhotelli tulee OVH:lta ostamasi verkkotunnuksen mukana. Sillä voi luoda ja ylläpitää sivuston perhekäyttöön, verkko-CV:n tai pienen yrityksen sivuston.

Haluttuun verkkotunnukseen on helppo liittää yrityksen nimeen perustuvia sähköpostilaatikoita. Yritys voi ottaa käyttöön Microsoftin suositun Exchange-sähköpostijärjestelmän. Web-sähköpostin tai älypuhelimen kautta päästään yksinkertaiseen ja käyttäjäystävälliseen Microsoftin OWA-hallintakäyttöliittymään, jonka avulla on mahdollista viestiä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa. Exchangen Corporate-sähköpostilla voi lisäksi jakaa yhteystietoja, kalentereita ja työtehtäviä oman yrityksen sisällä. “Viestinnän perusvälineiden lisäksi tarvitaan turvallista sivutilaa yrityksen tuotteiden ja palveluiden esiintuomiseksi sekä sisällön tallentamiseen”, Palokangas jatkaa. “Webhotellien periaate on yksinkertainen. Useita sivustoja ylläpidetään yhdellä alustalla, mikä mahdollistaa edullisen hinnoittelun.” Isommalla kävijämäärällä on usein tarpeellista siirtyä ns. dedikoituun palvelimeen (yksi palvelin omia sivustoja varten). Alusta on tehokkaampi ja palveluiden käyttöönotto nopeaa. OVH:n turvajärjestelmä voi havaita mahdolliset verkkohyökkäykset alle 3 minuutissa ja torjua ne välittömästi. Myös OVH:n palvelinkeskukset ovat turvallisia ja niitä valvotaan jatkuvasti.

Piilota yhteystietosi Mikä on WHOIS? WHOIS-palvelulla haetaan tietoja rekisterinpitäjien tietokannoista. Tietokannoista löytyy verkkotunnusten haltijoiden osoitteet, sähköpostit sekä puhelinnumerot.

Suojaa tietosi OWO-palvelun avulla voit piilottaa WHOIS-tietojasi: osoite, sähköpostiosoite tai puhelinnumero. OVH vakuuttaa, että tietosi eivät ole koskaan julkisia eikä niitä edelleenmyydä.

Pilvipalvelut ja sopeutuminen tietoliikenneruuhkiin “OVH:n oman euroopanlaajuisen valokuituverkon ominaisuudet ovat henkeäsalpaavat”, Palokangas tuo esiin. Sen kaistanleveys on 900 Gbps. Teknisen ongelman tai tietoliikenneruuhkien uhatessa liikenne voidaan siirtää kulkemaan kumppaneiden verkossa. Palvelu toimii siis aina moitteetta. Kaikki OVH:n palvelimet ovat valmiita “pilveen”. Pilvipalvelut toimivat niin, että koneen laskenta tapahtuu etänä palvelimilla ja palvelua käytetään verkon välityksellä. Pilven laskentateho ja muut resurssit ovat joustavasti säädettävissä heti, jos lisätarvetta ilmenee. “Webhotellin tarjoaja kuten OVH hoitaa teknisen puolen. Yrittäjän tehtäväksi jää vain oman sivustonsa elävöittäminen ja kehittäminen”, Palokangas muistuttaa. q www.ovh-hosting.fi

Verkko-osoitteen suojaus Haluatko suojata verkkotunnuksesi varkaudelta? Lukitse verkkotunnuksesi... Lukitsemalla verkkotunnuksesi estät sen siirtämisen ilman lupaasi. Siirtopyynnöt hylätään automaattisesti.

...tarvittaessa Verkkotunnuksen suojelu sisältyy hintaan kaikille kauttamme rekisteröidyille verkkotunnuksille. Hallintapaneelin kautta voit valita, onko suojaus päällä vai poissa.

Palvelut

Ota verkko haltuun! IT-konkari Ville Skogberg antaa vinkit vasta-alkajille Teksti: Sami J. Anteroinen, Kuvat: Nebula

Uudella yrittäjällä on alussa tuhat asiaa, jotka vaativat huomiota. Tänä päivänä on selvää, että yritys kuin yritys tarvitsee jonkinlaista verkkonäkyvyyttä selvitäkseen edes ulos lähtöruudusta. Useimmilla yrityksillä on nettisivut – mutta mikä takaa, että potentiaaliset asiakkaat löytävät netin tietotulvasta juuri sen tietyn toimijan?

nternet-palveluja tuottavan Nebula Oy:n toimitusjohtaja Ville Skogberg kehottaa lähtemään aivan perusasioista liikkeelle. Jo firman nimeä mietittäessä on syytä tarkistaa, onko samalle nimelle rekisteröity verkkosivuja ennestään – ja mieluiten erilaisilla päätteillä kuten .fi, .com ja .net. ”Verkossa käytettävän nimen tulisi olla sellainen, että se on helppo sekä kirjoittaa että muistaa”, Skogberg vinkkaa. Esimerkiksi puhelimessa luritellut pitkänpuoleiset englanninkieliset nimet voivat mennä helposti kuulijalta ohi – parempi tiivistää ja kiteyttää. Moni yrittäjä kärsii rimakauhua nettisivujensa kanssa – kun toisella on tarjota sen seitsemän sortin multimediaa ja vilkkuvia valoja, miten sitä itse kehtaa parkkeerata verkkoon lyhyen esittelytekstin ja yhteystietojen kera? Skogberg rohkaisee uutta yrittäjää rakentamaan nettiin oman sillanpääasemansa – siitä huolimatta, että se olisi alkuun vaatimatonkin. ”Yrityksen nettisivun ei tarvitse heti startissa olla maailman monipuolisin, sitä on aikaa kehittää myöhemminkin.”

Hakukone raksuttamaan Sen sijaan on tärkeää, että yritys putkahtaa esiin mahdollisimman monen kiinnostuneen tutkalla. Relevantti kysymys bisnesympäristössä on: jos yritys ei löydy Googlesta, onko se olemassa? Skogberg kehottaa yrittäjää luomaan aktiivista verkkopresenssiä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

”Sitä kautta hakukone löytää firman, kun toiminta alkaa pyöriä toden teolla.” Skogbergin mukaan hakuprosessin optimoiminen erilaisten maksullisten palvelujen avulla voi jossain vaiheessa olla myös kannattavaa – mutta ihan ensimmäisenä sitä ei tarvitse tehdä. Ensin on hyvä pyörittää toimintaa jonkin aikaa ja kehittää yrityksen verkkostrategiaa eteenpäin. Vuonna 1997 perustettu Nebula Oy on yksi maamme veteraaneja internet-palveluiden tuottajana. Tätä nykyä asiakkaita on jo yli 15 000, joista suurin osa on yrityksiä. Vuoden helsinkiläisyritykseksi vuonna 2007 valittu Nebula on vakiinnuttanut asemansa pitkälti hyvän asiakaspalvelun kautta. Skogberg kertoo, että uusia, vastaperustettuja yrityksiä tulee joukon jatkoksi jatkuvalla syötöllä. ”Varsinkin aloittelevalle yritykselle on tärkeää miettiä, mikä tulee olemaan todennäköinen tuen tarve internet-palveluiden suhteen. Palvelun saaminen suomenkielellä ja nopeasti painaa vaakakupissa myös”, Skogberg pohtii. Palvelua tarvitaan usein myös iltaisin – Nebulassa päivystetään arkisin klo 8–24 ja lauantaisinkin 10–18.

Vuonna 1997 perustettu Nebula Oy on yksi maamme veteraaneja internet-palveluiden tuottajana. Tätä nykyä asiakkaita on jo yli 15 000, joista suurin osa on yrityksiä."

Vieraskirja verkossa Asiakasyritykset ovat olleet myös tyytyväisiä siihen, että Nebulan kautta ne saavat arvokasta tietoa siitä, kuinka paljon sivuilla on liikennettä, kuka siellä käy ja mitä tekemässä. ”Tilastopalvelu sisältyy jo aivan peruspakettiimme ja on erittäin suosittu”, Skogberg vahvistaa. Nebulan historiaan tiivistyy olennainen osa suomalaisesta verkkovaelluksesta. 1990-luvun Suomi o l i monessa suhteessa pioneeri internetin käytössä, mikä taas näkyi jatkuvasti kasvavana internet-palvelujen kysyntänä. Yritykset janosivat

verkkosivuja, mutta rahkeita sivujen ylläpitoon ei sanottavasti ollut. Tähän tarpeeseen vastasi Nebula, joka aloitti toimintansa muutamien yritysten web-sivujen ylläpidolla. Nopeasti toiminta laajeni myös palvelinten ylläpitoon, ja kolmessa vuodessa asiakkaita oli jo yli tuhat. Vuonna 2002 aloitettiin palvelinratkaisujen tarjoaminen ja seuraavana vuotena laajennettiin yhteyspalveluihin. ”Lähdimme pienesti ja yrittäjälähtöisesti liikkeel-

le ja nyt väkeä on töissä 78”, kertoo vuonna 2004 toimitusjohtajan saappaisiin hypännyt Skogberg. Kasvuyritys on mm. sijoittunut seitsemänneksi Deloitten Fast50 -listalla ja mielii pörssiin parin vuoden sisällä.

Nebula Oy:n toimitusjohtaja Ville Skogberg

Valokuitutaivas aukeaa Nebulalaisten vuosien kokemus takaa korkealaatuisen osaamisen kaikissa yrityksen tarjoamissa palveluissa ja henkilökuntaa koulutetaan säännöllisesti. Yrityksen yhteydet ulkomaailmaan ja muille operaattoreille ovat huippuluokkaa: oma WDM- ja 10 Gigabit Ethernet -tekniikkoja käyttävä huippumoderni valokuituverkko on yhdistetty mm. suoraan FICIX-yhdysliikennepisteisiin, joiden kautta liikenne kulkee muille operaattoreille. Oman runkoverkon lisäksi yrityksellä on kaksi omaa palvelinkeskusta Helsingissä, yksi Espoossa sekä palvelinkeskukset Isossa-Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Singaporessa. Myös muut ulkomaanyhteydet ovat varmennettuja – ne kulkevat useamman kansainvälisen operaattorin kautta. Nebulassa uskotaan, että huomisen internet-palvelut ovat yhä enemmän ohjelmiston vuokrauspalveluja, virtualisoituja palvelinjärjestelmiä ja toisaalta jokaisen suomalaisen kodin verkkoyhteyksiä. Skogberg näkee, että 2010-luvulla verkkonäkyvyys muodostuu yhä tärkeämmäksi koetinkiveksi yrityksille – erilaiset printtikatalogit jäävät helposti pölyttymään hyllylle, kun haluttu tieto löytyy verkosta muutaman näppäimen painalluksella. ”Internet tulee olemaan entistä tärkeämpi kanava, mutta kokonaan se ei syrjäytä esimerkiksi printtipuolta”, hän arvioi. Toinen asia on toimivien ja tehokkaiden internetyhteyksien varmistaminen. Bisneksessä tänä päivänä off-line tuo lapun luukulle alta aikayksikön: ”Ilman luotettavia yhteyksiä yrityksen liiketoiminta ei pyöri”, Skogberg summaa. q www.nebula.fi

Täysin kotimainen, täysin riippumaton Oma runkoverkkomme ja palvelinkeskukset sijaitsevat Suomessa taaten turvallisuuden, joustavuuden ja nopeuden. Kotimainen henkilökuntamme vastaa puhelimeen heti ja tietysti selvällä suomella. Asiat hoituvat loppuun asti yhdellä soitolla, tulipa se mihin aikaan vuorokautta tahansa.

Pilvipalvelujen kysyntä kasvaa Pilvipalvelujen kysynnän odotetaan edelleen kasvavan voimakkaasti. Vuonna 2011 Nebula laajentaa palvelinkeskustilaansa merkittävästi pystyäkseen vastaamaan lisääntyvään kysyntään.

SEISMO FACTORY

Palvelut

NettiTieto

palvelee modulaarisesti pk-yrityksiä Teksti: Klaus Susiluoto, Kuvat: NettiTieto

NettiTieto Oy tarjoaa helppokäyttöiset ja edulliset netti-, ohjelmistoja - mainostoimistopalvelut, joista yrittäjä voi koota juuri sellaisen kokonaisuuden kuin tarvitsee, kertoo yrityksen myyntijohtaja Tero Niemi.

ettiTieto Oy on Kuopiossa pääpaikkaansa pitävä noin 25 henkilön varsin monipuolinen yritys. Yrityksen yksi tärkeä kilpailutekijä on palvelujen modulaarisuus. - Moduuleita voi kokonaisuuden kehittämiseksi valita varsin joustavasti. NettiTiedon tarjoamat sivut ovat paljon enemmän kuin pelkät nettisivut. Hallinnan ja päivityksen voi tehdä itse, erillistä web-asiantuntijaa ei tarvita. - Pienellä tutustumisella kuka tahansa pystyy ylläpitämään yrityksen nettisivuja ajan tasalla, ilman ylimääräisiä kustannuksia. Tietotekniikan perustaidot riittävät, kertoo Niemi. Asiakkaan valittavissa on paljon lisäpalveluja moduuleina, jotka ovat helposti laajennettavissa. Asiakas maksaa vain hänelle tarpeellisista ominaisuuksista. Lisämoduulit aktivoidaan asiakaspalvelusta. Käyttäjän tarvitsee syöttää moduuleihin vain haluamansa teksti. Ohjelmointitaitoja ei tarvita. - Järjestelmä on hakukoneystävällinen. Palvelu on myös edullinen, jos haluaa esimerkiksi käynnistää verkkokaupan. Nettisivuihin asiakas haluaa usein kuvagalleria plus kuvaesityksen. Jälkimmäinen on eräänlainen slide show, diaesitys. - Myös uutiset ja uutiskirje ovat suosittuja. Sähköiset lehdet ovat myös pikkuhiljaa yleistymässä. Ne jotka rakentavat esimerkiksi tuotekatalogia, haluavat usein myös nettilehden sivuilleen ihmisten luettavaksi. NTG NettiLehti-moduulilla toteutetaan sähköistä viestintää reaaliaikaisesti netin kautta välitettäväksi. Lehti voi sisältää graafisia elementtejä, videokuvaa, interaktiivisia toimintoja, kilpailuja, kyselyjä, mielikuvamittauksia sekä yleisesti netin kautta toteutettavia palvelukomponentteja.

Kassapalvelut suosittuja NettiTiedon järjestelmät mahdollistavat Tero Niemen mukaan nettisivujen säännöllisen ylläpidon. - Tämä on tärkeä osa yrityksen ulkoisen kuvan toimivuutta. Suunnittelemme käytännöt, joiden avulla sisältö pidetään puhuttelevana ja ajan tasalla. Tero Niemi kertoo, että NettiTiedon suosittuja järjestelmiä perusnettisivujen ohessa ovat Laskumaatti –laskutusjärjestelmä sekä Kassaratkaisu, joka yhdistää varastonhallinnan, verkkokaupan ja liikkeen myynnit. Kassaratkaisu sisältää kaiken, mitä useassa paikassa kauppaa tekevä yritys tarvitsee. Se mahdollistaa yhteisen varastonhallinnan kivijalkaliikkeen ja verkkokaupan välillä. Kassaratkaisu soveltuu Niemen mukaan erinomaisesti päivittäistavaramyymälöille, huonekalu-jasisustuskauppaan, tekniseen tukkuun ja vähit t äiskauppaan, muoti-, jalkine- ja urheiluliikkeille, rauta- ja maatalouskauppaan sekä muiden erikoistavaroiden vähittäisja tukkukauppaan. Kassaratkaisu on rakennettu markkinoiden laadukkaimmilla komponenteilla helposti käyttöönotettavaksi ja varmatoimiseksi kokonaisuudeksi.

NettiTiedon kaikki tärkeimmät palvelut ovat SSL-suojattuja."

Ilmaissähköpostiosoite ei vakuuta NettiTiedolla on yrityspalvelujärjestelmä, jolla voi toteuttaa helposti yksilöllisen nettisivukokonaisuuden. - Palvelu on suunniteltu vastaamaan kattavasti yrityksen vaativatkin tarpeet. Sivujen päivittäminen tapahtuu helppokäyttöisen sivueditorin avulla, jonka käyttäminen ei vaadi ohjelmointitaitoja. Riittää että osaa käyttää yleisimpiä tekstityökaluja. NettiTiedon palvelut auttavat kehittämään tietokantapalveluita.

- Tietokantoihin tallennetaan asiakkaiden kaikki järjestelmät ja niihin liittyvät tärkeät yksityiskohtaiset tiedot, kertoo Tero Niemi. - Kauttamme saa myös tietojen tallennukseen pelkkää suojattua verkkolevytilaa. Nettitiedon sähköpostipalvelut ovat monipuoliset. Perussähköpostipalvelu sisältyy jokaiseen järjestelmään automaattisesti ilmaiseksi. - Luulisin, että jokainen haluaa mieluusti käyttää oman nettisivunsa nimistä sähköpostia kuin jotain ilmaispalvelua, jollainen ei yritystoiminnassa ole yhtä vakuuttava kuin omaan domainiin, tuotemerkkiin ja/ tai yrityksen nimeen perustuva sähköpostiosoite.

Tietoturvan tueksi tavaramerkkisuojaus Yritykset pyrkivät yleensä huolehtimaan tietoturvastaan, mutta muu aineeton ( immateriaalinen) varmistus kuten tavaramerkkien suojaus saattavat jäädä liian vähälle huomiolle. - Esimerkiksi tärkeä tavaramerkki tai tuotenimi kannattaa suojata myös fi, net tai comdomainilla. Syynä puutteisiin lienee mitä yleisimmin tiedon puute. Yrittäjät eivät aina ymmärrä, miksi tuotemerkki kannattaa suojata tai domain varata ajoissa. Myös mainonnan hyödyntämisessä voisi olla parantamisen varaa. - Aina ei ole tiedossa, miten esimerkiksi nettisivujen bannereita voisi käyttää uuden tuotteen mainostamiseen.

Meilit talteen Yrittäjälle on tärkeää säilyttää sähköpostiviestit, jos tulee esimerkiksi yhteistyökumppanien kanssa tulkintaerimielisyyksiä. Toisaalta sähköpostia tulisi karsia aika usein, jotta se toimii kunnolla. Miten ratkaista tämä ongelma? - Sähköpostiviestejä voi ja kannattaa varmuuskopioida siten että ne ovat todistusvoimaisia. NettiTiedon kaikista järjestelmistä otetaan varmuuskopiot joka yö, joten jos tietoja häviää, varmuuskopiosta saadaan ainakin edellispäivään mennessä talletetut tiedot takaisin. - Lisäksi meillä on Verkkolevytuote, joka on helppokäyttöinen palvelu tiedostojen säilytykseen tai jakamiseen. Verkkolevyä voidaan käyttää aika- ja paikkariippumattomasti miltä tahansa yhteensopivalta tietokoneelta.

Verkkolevylle voidaan luoda useita kansioita sekä hallita niiden käyttöoikeuksia, jolloin tärkeiden tiedostojen säilytys ja jakaminen onnistuu vaivatta.

Kustannussäästöjä tietotekniikalla Monesti kuvitellaan, että tietotekniikkaan kuluu kohtuuttomasti rahaa ja omaa aikaa. - Tietojärjestelmät voivat jopa olla jonkin sortin peikko: ei uskalleta siirtyä johonkin sellaiseen, mistä ei ole käsitystä. Kaikki kuitenkin haluaavat päästä eroon turhista paperitöistä, mikä onnistuu siirtymällä sähköisiin järjestelmiin. NettiTieto toteuttaa järjestelmänsä avaimet-käteen periaatteella, joten asiakkaan ei tarvitse käytännössä omaa aikaa käyttää. Usein ei uskalleta investoida aluksi edes kohtuullisia määriä rahaa.

- Jokainen hyvä järjestelmä on kuitenkin aina jollain tapaa kustannuksia säästävä tai lisää asiakkaita tuova sijoitus. Kaikkea ei tarvitse tilata kerralla. Monipuolisten lisäpalveluiden avulla asiakas voi laajentaa sivuja uusilla toiminnallisuuksilla yrityksen tarpeiden mukaan. - Eli jos palveluidemme hinnat alkavat noin 50 euron hintaluokasta tuhansiin euroihin, saamme yritykselle juuri hänen toivomansa ratkaisun. Kohderyhmämme ovat juuri pienet ja keskisuuret yritykset.

Tuki olennainen osa palvelua Tietotekniikassa pulmatilanteita tulee aina silloin tällöin, vaikka esimerkiksi julkaisujärjestelmä olisi helppokäyttöinen. Tero Niemen mukaan asiakaspalvelutuki on tärkeää. - NettiTiedolla on puhelinpalvelu klo 8-16 aikana, jossa pääsee hätätilanteet kertomaan ja asia hoituu pikaisestikin. Puhelinpalvelu on maksullinen. Asiakastuki toimii myös sähköpostitse ja on ilmainen niin kauan, kuin asiakkuussuhde on olemassa. Matkapuhelimen ja tietokoneen yhteensopivuus on yhä tärkeämpi asia. - Nykyaikaiset puhelinmallit selaimella ovat täysin toimivia kaikkiin järjestelmiimme. Yhteydestä riippuen järjestelmät aukenevat samaan tahtiin, kuin tietokonetta käytettäessä. Kaikki palvelumme ovat niin sanottuja pilvipalveluita, eikä mitään järjestelmää asenneta kiinteästi tiettyyn koneeseen. Järjestelmiin kirjaudutaan omilla tunnuksilla. NettiTiedon kaikki tärkeimmät palvelut ovat SSL-suojattuja. - Eli käytämme samaa suojausta kuin esimerkiksi verkkopankit. Virus- ja roskapostisuodatus sähköpostipalvelussamme toimivat ja niitä kehitetään jatkuvasti. Olemme näissä asioissa erittäin tarkkoja, ja tätä myös vaativat tärkeät asiakkaamme kuten esim. Suomen Sairaankuljetusliitto (potilastietojen käsittelyä) tai Kuopion Energia. NettiTiedon suurin yksikkö on Kuopiossa, mutta toimintaa on myös muun muassa pääkaupunkiseudulla. q www.nettitieto.fi

Palvelut

Yritysten tietojärjestelmät usein aikaansa jäljessä Teksti: Klaus Susiluoto, Kuvat: Dot Communications

DotCommunicationsin Arto Pekkarinen uskoo suomalaisten yritysten tietoturvassa ja verkkopalveluissa olevan paljon kehittämisen varaa.

änä päivänä yrityksillä on kova tarve tietotekniikkansa järjestämiseen. Pienemmissä, esimerkiksi alle 30 hengen yrityksissä ei yleensä pidetä kallista työntekijää hoitamassa vain IT:tä. Ainakin osa palveluista ulkoistetaan. Alalla on paljon tarjontaa ja laadukkaat tekijät voi olla vaikea erottaa joukosta. ”Sanotaan näin, että harvalla asiakkaalla on tarvittavat tiedot hankintojensa tueksi”, Pekkarinen toteaa. ”Myyntimiehet voivat myydä vähän mitä sattuu ja asiakas luottaa saavansa tarpeitaan vastaavat laitteet/ palvelut.” Pekkarinen vertaa tilannetta siihen, jos potilas saisi lääkäristä mukaan vain latinankielisen diagnoosin. Laadukkaat firmat selvittävät sen, millaisilla laitteilla ja palveluilla asiakas pärjää. ”DotCommunications on asentajien perustama ja johtama yritys”, hän kertoo. ”Tämä johtaa positiiviseen oravanpyörään. Asentaja ei halua ravata monta kertaa paikalla, vaan hoitaa asiat kerralla kunnolla ja tarkoituksen mukaisilla laitteilla.”

Turvallisuus ajan tasalle Pekkarisen mielestä suomalaisissa yrityksissä tietoturva on hoidettu todella huonosti. Moneen firmaan voisi vain kävellä sisään ja pistää vakoilutikun kiinni mihin tahansa koneeseen. Suomessa tietoturva mielletään ainoastaan pöpöjen torjunnaksi internet- ja sähköpostiliikenteessä. ”Usein unohdetaan, että tietomurrot voivat tapahtua myös sisältä päin”, hän muistuttaa. Esimerkiksi kriittiset tiedostot voidaan kuitenkin suojata niin, etteivät yritykselle tärkeät tiedot siirry liitetiedostona ilman toimitusjohtajan lupaa. Yritykselle tärkeän tiedon turvaaminen tulee myös huomioida mahdollisten paloja vesivahinkojen varalta. Mikäli esimerkiksi yrityksen palvelimella sijaitseva asiakasrekisteri, innovaatioon liittyvät suunnitelmat tai muut tärkeät dokumentit tuhoutuvat tulipalossa, olisi syytä huomioida, että vakuutukset korvaavat laitteet, mutteivat näitä elintärkeitä tiedostoja. Toimiva etävarmennus on ainoa tapa välttyä toiminnan pidempiaikaiselta seisaukselta. Lisäksi Suomessa on tapana tehdä peruslaitehankintoja, ottamatta selvää kuinka niiden mukana tuomat uudet ohjelmistoversiot toimivat olemassa olevien kolmansien osapuolien ohjelmistojen kanssa. Esimerkiksi siirtyminen Windows 7 käyttöjärjestelmään ja 64-bittiseen ympäristöön on aiheuttanut paljon yhteensopivuusongelmia vanhempien 32-bittiseen ympäristöön suunniteltujen ohjelmien kanssa. Viime vuoden vaihteessa Microsoftilta tuli uusi palvelinversio, mutta Suomessa on yhä kymmeniä tuhansia vanhalla palvelinalustalla toimivia yrityksiä, jotka ovat päivittäneet pelkästään työasemat. Tilannetta voisi verrata auton vuosihuoltoon, jossa aina huolletaan ja päivitetään kaikki muut osat paitsi moottori. Yllättäen kuluttajat kilpailuttavat tietotekniikkaa enemmän kuin yritykset. Pekkarinen kiittelee, että ”peruskoneita ja muita laitteita menee yllättävän paljon”.

DotCommunications on asentajien perustama ja johtama yritys."

Monia muita asioita sen sijaan unohdetaan. Palvelut voidaan ja kannattaa räätälöidä tapauskohtaisesti. Esimerkiksi mediapalvelu tarvitsee sähköpostissa isompia liitetiedostoja ja suunnittelutalon koneissa saattaa olla metallipajan toimitusjohtajan työaseman hintainen näytönohjain. "Yritysmaailmassa laitteiden, ohjelmistojen ja tarvittavan tuen skaala on huomattavasti laajempi kuin kuluttajapuolella. Yrittäjän tai päättävän tahon päätöksentekoa hämärtää kuluttajapuolen mainonta. Marketeissa ja nettikaupoissa tarjottavat laitteet ja ohjelmistot ovat kuluttajille suunnattuja, yrityskäyttöön tarkoitetut ns. pro-versiot ovat huomattavasti kalliimpia, toisaalta käyttötarkoitus on aivan eri." Yrityksellä olisi hyvä olla myös symmetriset verkkoyhteydet, joissa yhteysnopeudet ovat hyvin lähellä luvattua. ADSL-yhteyksissä nopeudet ovat aina suuntaa antavia. Yhteysnopeudet ovat riippuvaisia kuparin pituudesta ja laadusta. Puheen priorisoinnilla symmetriset yhteydet toimivat myös puheyhteyksinä ulkomaailmaan.

Jatkuvaa luottamusta DotCommunications tekee usein aluksi asiakkaille jonkin yksittäisen työn, mitkä lopulta johtavat tiiviimpään yhteistyöhön ja luottamukseen. Myöhemmin ylläpito toimiikin jo lähes näkymättömästi, niin ettei asiakas sitä enää edes huomaa.

”Kun ei ole ongelmia, saattaa syntyä paradoksi, että mistä sitä maksetaan”, Pekkarinen naurahtaa. ”Silloin me kysytään, että no toimiiko kaikki.” Ylläpito on tänä päivänä hyvin pitkälle automatisoitu: ”Jos jotain vikaa on, tieto saadaan ylläpitävään organisaatioon etänä ja etukäteen. Korjaaja voi soittaa seuraavana aamuna ovikelloa, että terve teillä on menossa palvelin rikki, eikä toisinpäin, että se on jo hajonnut.” Tärkeintä ylläpito asiakkaalle on kuitenkin oman toiminnan häiriötön jatkuvuus ja ennustettavuus tulevaisuuden laite- ja ohjelmistoinvestointeihin. Mikäli yrityksessä ei ole IT-asioiden osaamista on näiden asioiden hoitaminen syytä jättää ammattilaisille. Muutaman sadan euron kuukausimaksu täydestä ylläpidosta on pieni hinta verrattuna toiminnan pysäyttäviin ongelmiin tai kokopäiväisen ammattilaisen palkkaamiseen. Tärkeintä on löytää osaava ja luotettava kumppani, joka hoitaa IT-ympäristön ylläpidon ja hankinnat kustannustehokkaasti yhteistyössä asiakkaan kanssa. q www.dotcom.fi

Palvelut

Hi-techiä ja haalarihommia Huoltoyrittäjän arkeen mahtuu monenlaista vääntöä Teksti: Sami J. Anteroinen, Kuvat: iStockPhoto

Heavy metal -puolella löytyy mahdollisuuksia yrittäjille, jotka eivät pelkää käsiensä likaantumista. Esimerkiksi maatalouskoneiden huolto tarjoaa saumaa uusille tekijöille kautta maan.

onekeskolla on koko maan kattava sopimushuoltajaverkosto, josta löytyy huolto- ja korjauspalvelua kaikkiin tarpeisiin. Matti Kallio Konekeskolta kertoo, että verkostossa on peräti 130 itsenäistä huoltoyrittäjää. ”Eniten huolletaan maatalouskoneita, toiseksi suurin työllistäjä on ympäristökoneet ja maarakennuskoneet kolmanneksi suurin”, kertoo Kallio ja lisää, että käytännössä alalla operoidaan aika paljon ”limittäin ja lomittain”: sama yrittäjä voi hyvinkin huoltaa pajallaan kahden eri sortin koneita (tai vaikka kaikkia kolmea segmenttiä). Myös maantieteellisesti Konekeskolla on pullat hyvin uunissa. Pohjoisin sopimushuoltaja löytyy Sodankylästä, itäisin Kiteeltä ja läntisin Vaasasta – ja eniten toimipisteitä on sitten Keski- ja Etelä-Suomessa.

Harmaa vyöhyke Osaavat ja asiakaspalvelutaitoiset yrittäjät pitävät isännät tyytyväisinä läpi Suomenniemen, mutta taivaalla on silti muitakin kuin poutapilviä. Alalla on nimittäin käynnissä pahanlainen ukkoutumisprosessi ja uutta verta riveihin kaivattaisiin kipeästi. Tällä hetkellä vaihtuvuus on muutaman huoltopisteen verran vuodessa. ”Seuraavan 3–5 vuoden aikana noin 30 prosenttia sopimushuoltajista on jäämässä verkostosta pois, eikä monen työlle ole jatkajaa lainkaan”, kertoo Kallio. Erityinen mieskato on käynyt itäisellä Uusimaalla, jossa on selkeä aukko palvelutarjonnassa. Muuten koko maassa on ”tilanne päällä” ja sukupolvenvaihdoksesta odotetaan kivuliasta. ”Nuoria ei ole ala kiinnostanut viime aikoina kovinkaan paljon”, Kallio harmittelee ja pitää ainakin

osittain syynä sopimushuoltajan arjen raskasta ja fyysistä luonnetta kovia koneita kesytettäessä sekä pääomaa sitovaa toimintaa.

Hiiri kädessä Yksinomaan haalariosastoa hommat eivät kuitenkaan tänä päivänä ole. Huippumodernit koneet pursuavat korkean tason teknologiaa, joka tarjoaa älyllisiä haasteita fyysisen väännön vastapainoksi. ”Läppäri on nykyään melkein se tärkein työkalu”, Kallio arvioi. Esimerkiksi sähkö-, hydrauliikka-, ja pneumatiikkapuolen pulmia ratkottaessa tarvitaan IT-taitoja. Mitä muuta huoltoyrittäjyydestä kiinnostunut sitten tarvitsee kuin haalarit, työkalupakin ja tietokoneen? Kallio kertoo, että Konekeskon sopimushuoltajilla tulee olla ainakin huoltoauto ja mahdollinen huoltotila omasta takaa. Lisäksi pohjalle tarvitaan sopivasti teknistä tietotaitoa ja kiinnostusta koneisiin ja laitteisiin. Konekesko ei järjestä sopimushuoltajilleen itse teknistä peruskoulutusta, mutta jatkokouluttaa sitäkin enemmän verkostonsa toimijoita. ”Esimerkiksi tällä hetkellä AEL:n hydrauliikkakou-

Konekeskolla on koko maan kattava sopimushuoltajaverkosto, josta löytyy huolto- ja korjauspalvelua kaikkiin tarpeisiin."

lutuksessa Helsingissä on 40 sopimushuoltajaa mukana.”

Elinikäistä oppimista Kallion mukaan koulun penkkiä saa kuluttaa 2–3 viikkoa vuosittain, sillä kalustoa ja merkkejä on paljon ja tiedoissa riittää päivitettävää. Nuorta voimaakin huoltobisnekseen toki saadaan erinäisiä koulutusreittejä pitkin – esimerkiksi Työtehoseuralla on huhtikuussa startannut puolen vuoden koulutus alalle. ”Oppijakson jälkeen tulee puolentoista vuoden oppisopimuskausi”, lisää Kallio. Kisällistä mestariksi nouseminen vie aikansa, mutta moni tykästyy hommaan niin, että haalii tekijöitä kasaan hyvinkin tallillisen verran. Joidenkin Konekeskon sopimusyrittäjien palkkalistoilla on nimittäin parikymmentä henkeä ja näpeissä käytännössä kaikki tuotteet ja palvelut – myös muiden toimijoiden kuin Konekeskon. ”Samaten yhdellä yrittäjällä voi olla useampia toimipisteitä eri puolilla Suomea.” q www.konekesko.com/fi

Kylmälle raudalle kyytiä Juha Jokinen, 44, on toiminut Konekeskon sopimushuoltajana kahden vuoden ajan. Isokyrössä toimiva JJ-Konehuolto Oy hoitelee maataloustraktoreita, puimureita ja urakkatraktoreita. Merkkejä on useita, joten aika ei ole tullut pitkäksi: ”Kyllä tässä puuhasteltavaa riittää”, Jokinen kuittaa. Myös Konekeskon koulutukset ovat tulleet tutuksi matkan varrella. Huoltoyrittäjä vahvistaa, että tietotekniikka on tullut alalle jäädäkseen, sen verran kehittyneistä koneista on kysymys. ”Varsinkin kun uusista koneista puhutaan, kyllä nykyään läppäri on se ensimmäinen työkalu, johon tartutaan. Se on ihan ehdoton juttu”, kuvailee Jokinen. Vanhemman konekaartin ollessa kyseessä toki sitten ”painitaan kylmän raudan kanssa”. JJ-Konehuollolla on huoltoauto ja 250 neliön huoltohalli, johon kuuluu myös toimistotiloja. Jokisella on yhtiökumppani, joka auttaa mm. paperisodan kanssa, mutta ei sinänsä osallistu arjen taistoihin. Yksi aputyöntekijä Jokisella on kaverina juoksuhaudoissa ja ﬁrmassa on myös työharjoittelija, joka jää näillä näkymin kesätöihinkin. ”Keväällä jonkin verran käytetään myös kiireapulaisia”, Jokinen lisää. Tänä vuonna kiireisintä oli juuri ennen kevätkylvöä, ja itse kylvö rullasi rauhallisemmin. Jokisen mukaan huoltoyrittäjyydestä kiinnostuneen tulee tietenkin hanskata sähkö- ja hydrauliikkapuoli – ja pitkää pinnaa ja paineensietokykyä tarvitaan myös. ”Kelloon ei myöskään pidä liikoja tuijotella, vaan on mentävä silloin kun isännillä on hätä.” Samaten asiakaspalvelupuoleen tulee satsata – töksäyttelyillä ja tökeröllä käytöksellä ei pitkälle pötkitä. Mutta mikä sitten yrittämisessä on parasta? Jokisen mukaan työssä on oma vapautensa tehdä ja toimia kaikkina aikoina. ”Kahta samanlaista päivää ei myöskään ole tullut vastaan.”

Kalusto

Koneyrittäjyys ei ole vain välinelaji Teksti: Simo Raittila, Kuva: Fintractor

Ympäristönhoito, rakentaminen, saneeraaminen, maatalous ja teollisuus hyötyvät työkoneista. Fintractor tarjoaa laatukoneita joiden jälleenmyyntiarvo säilyy.

”T

ällä hetkellä kauppa käy vilkkaana”, kertoo Fintractorin toimitusjohtaja Anna-Liisa Lind. Hän kertoo konekaupan piristyneen taantuman jäljiltä. Nuoret yrittäjät aloittavat nykyisin terveellä pohjalla yrittäjyyden joko vuokraamalla tai ostamalla käytetyn koneen. Yrityksen päätuotteita ovat Terexin kuormaajat, kaivurit, dumpperit ja maansiirtoautot. ”Myös Eurocomach-kaivurit ja Atlas-materiaalinkäsittelykoneet ovat uutuuksiamme”, Lind lisää. “Maantiivistys puoleen on Ammann -jyrät, -levittimet ja -maantiivistimet. Meillä on myös Dieci-kurottajat ja Indespension -kuljetustrailerit pienten koneiden kuljetukseen sekä MSB-vasarat. Pyrimme valitsemaan kokonaisvaltaisesti parhaat merkit ja tuotteet, jotka tukevat asiakkaan tarpeita.” Tarjonnan erikoisuutena pitää mainita vielä Trackunit-järjestelmä. Koneeseen asetettava jäljitin mahdollistaa työtuntien ja koneen liikkumisen seurannan. Varkauden varalle se on erityisen hyvä. Lind ihmettelee, että vakuutusyhtiöt ovat olleet hyvin nihkeästi valmiita hyvittämään vakuutusmaksuja, vaikka tuote turvaa omaisuutta. Koneita paitsi myydään myös vuokrataan. Yrittäjä voi vuokrata koneen päiväksi tai vuodeksi tarpeidensa mukaan.

Koneyrittäjän luonto "Hyvän koneyrittäjän tekee vahva ammattitaito ja luottamus osaamiseensa. Sekä osata myydä työ asiakkaalle", Lind kuvaa. ”Yrittäjän arki ei ole helppoa, vaan yksinäistä puurtamista.” Koneyrittäjä Heikki Nissinen on hieman samoilla linjoilla. Hänen mielestään koneyrittäjä ei saa kuitenkaan olla liian laskelmoiva: "Pitää rohkeasti mennä. Hankinnoissakin on tehtävä nopeita päätöksiä. Tilaajatkin tekevät päätöksensä usein nopeasti." Fintractorin asiakaskunta painottuu pienyrittäjiin.

Erityisesti maanrakennus, purku-urakointi, viherurakointi ja kivityöt ovat tyypillisesti yhden miehen yrityksiä. Fintractorin isompia asiakkaita taas ovat seurakunnat, teollisuus, rakennusliikkeet ja kunnat. Nissisen yritys tekee pohjahommia eli hänen mukaansa "kaivetaan, siirretään vääränlaista maata pois ja tuodaan halutunlaista tilalle". Töitä riittää ympäri vuoden, vaikka pientilaajat kuten omakotitalojen rakentajat työllistävätkin vain kausittaisesti. "Homma vaatii, että koneiden toimittajat on ajan tasalla", Nissinen kommentoi. "Että esimerkiksi huollon ajaksi saadaan se vaihdokki lainaan." Fintractorin tavoitteena on pitää asiakas tyytyväisenä ja tukea näin jatkuvuutta. Toiminnassa on vahva

paino jälkimarkkinoilla – huollolla ja varaosapalvelulla sekä takuilla. Omia huoltotyöntekijöitä koulutetaan noin neljästi vuodessa. Lisäksi on olemassa koko maan kattava huoltoverkosto, jossa toimii Fintractorista erillisiä itsenäisiä yrittäjiä.

Asiakkaiden kiitokset “Teknisen kauppaliiton yhteistökumppanina toimiva Melba Group teki asiakaskuuntelun koneliikkeistä vuonna 2010. Tässä saimme palvelusta, tuotteista sekä toimintatavasta erittäin hyvät arvostelut toiseksi parhaana yrityksenä”, Lind kertoo. Alan yritykset antoivat tiedot sadasta asiakkaastaan, jotka Melba Group ristiinhaastatteli. Lind pitää sijoittumista asiakkaiden kiitoksena yrityksen hyvästä palvelusta. Yhteyttä asiakkaisiin pidetään puhelimitse, minkä lisäksi Fintractorin myyjät käyvät asiakkaiden luona ja asiakkaat käyvät Fintractorilla. Myyntipaikkoja yrityksellä on kahdeksan: Vantaalla, Tampereella, Turussa, Kuopiossa, Oulussa, Honkajoella, Porissa, Tuurissa ja Ilmajoella. Lindin mukaan näistä käsin pystytään palvelemaan hyvin koko maata. ”Fintractor on perustettu -93 vuonna. Nyt rakennamme uutta toimitilaa Vantaalle vanhan rakennuksen viereen. Tervetuloa kahville ja tutustumaan Fintractorin toimintatapaan ja tuotteisiin." q www.fintractor.fi

Tilitoimistopalvelut yrittäjältä yrittäjälle tyytyväisyystakuulla! Suomen Talousverkko on valtakunnallinen, yrittäjävetoinen tilitoimistoketju. Tarjoamme kaikki sähköisen taloushallinnon palvelut Netvisorilla. Tuemme sinua yrittäjänä myynnin ja markkinoinnin avulla sekä Help Desk -palvelulla. Vastaamme asiakkaidemme taloushallinnosta 22 paikkakunnalla, 25 yrittäjän voimin (toukokuu 2011). Viime vuonna ketjuumme liittyi yhdeksän uutta jäsentoimistoa. Yhdessä palvelemme yli 1600 asiakasta ja asiakasmäärämme kasvaa yli 300 uusasiakkaalla vuodessa.

Haluatko menestyä Talousverkko-

yrittäjänä? - Talousverkossa varahenkilöjärjestelyt hoituvat vaivattomasti sekä tilinpäätösaikaan että lomien aikana! - Panostamme valtakunnalliseen markkinointiin ja kasvatamme yhdessä liiketoimintaasi!

Nykyisiä talousverkkolaisia

Uutisia Talousverkossa 5/2011 Etelä-Savon Tili ja Laskenta Ky tarjoaa myös viittomakielisiä palveluita

2/2011 Lahden toimisto vaihtoi nimeään Lahden Talouspalvelut Oy:ksi

4/2011 Hyvinkään toimisto muutti uusiin tiloihin

2/2011 Heini Mustonen Jyväskylän toimistovastaavaksi

3/2011 Espooseen jo neljäs Talousverkko-yrittäjä

1/2011 Talousverkon asiakkaat tyytyväisiä

3/2011 Yrittäjä Maarit Verkkoperä muutti Keravalta Saloon

1/2011 Aki Kinnusesta Vantaan toimistovastaava

3/2011 Jyväskylän toimistoa juhlistettiin tupaantuliaisin

1/2011 Suomen Talousverkko ja Duetto Group yhteistyöhön

www.talousverkko.fi/yrittajaksi Lars Forsström 050 3377 323 lars.forsstrom@talousverkko.fi

Kalusto

Tilausta klapikingille? Japa-polttopuukone on monen pienbisneksen moottorina Teksti: Japa, Kuvat: Japa

ari viime talvea ovat olleet pitkiä, kylmiä ja lumisia – ja polttopuu tietenkin haluttua tavaraa. Polttopuiden tarve lämmitykseen on selviö kylminä talvina, mutta eivät ihmiset osta puita ainoastaan paukkupakkasilla. Elävä tuli on lyömätön tunnelman luoja – ja ilmastonmuutoksen kaadossa polttopuut hakkaavat vaikkapa suoran sähkölämmityksen 6–0. Modernissa, kaupunkilaistuneessa Suomessa yhä harvempi kuitenkin tekee puut itse. Etenkin kolmekymppiset, koulutetut perheelliset löytävät vapaaajalleen muutakin käyttöä kuin puusavotan pyöritystä (vaikka kotimetsää olisikin). Tuli takassa edustaa kuitenkin juuri sellaista pientä luksusta, mistä ei haluttaisi luopua. Tästä asennemuutoksesta on syntynyt varteenotettava markkinarako palveluyrityksille, jotka toimittavat polttopuita ihmisille aina tarpeen tullen.

Laitilan Rautarakenne Oy:n päätuote on juuri polttopuukoneet eli ns. klapikoneet – näin Myllymaalla on poikkeuksellisen hyvä tuntuma siihen, miten klapimarkkina maassa kehittyy. Laitilan ostajakunnassa on sekä yrittäjiä, jotka keskittyvät yksinomaan polttopuiden tekoon ja myyntiin, että maanviljelijöitä, joille kyseessä on näppärä sivuelinkeino. Laitilalaisten näkövinkkelistä sukupolvenvaihdos tuvissa ja tulilla on selvä ja vedenjakajakin tiedossa: neli- ja viisikymppiset tekevät itse puunsa, ja koko polttopuiden osto ajatuksena saattaa tuntua täysin vieraalta. Kolmikymppiset sen sijaan ostavat puunsa siinä missä siivous- tai remonttipalvelunkin. Puiden teko ei ole mikään kunnia- tai kynnyskysymys. Itse asiassa osa nuoremmasta ikäluokasta on tottunut korkeintaan PlayStation3:sen ohjaimiin eikä suurin surminkaan ryhtyisi puusavottaan. Myllymaa muistuttaa, että erilaisten sukupolvenvaihdosten myötä cityväkikin saattaa päätyä metsänomistajaksi, ja kiinnostus metsätalouteen voi herätä aivan uudella tavalla.

Konsepti kuntoon Vaikka kysyntää riittää, Myllymaan mukaan klapiyrittäjän kannattaa kuitenkin sorvata bisneksen ”peruspalikat” huolella muotoonsa ennen firman pystyyn laittamista.

Nostetta piisaa Laitilan Rautarakenne Oy:n myyntipäällikkö Mika Myllymaa vahvistaa, että klapiyrittäminen on nyt mukavassa nosteessa. ”Uusia yrittäjiä on koko ajan tulossa mukaan klapibisnekseen. Takana on ainakin osittain se, että kovan talven aikana monessa paikassa myytiin ’ei-oota’ ja kysynnän odotetaan jatkavan kasvuaan.”

Japa 300

Klapiyrittämisessä jos jossain onkin tilaa erilaisille palvelukonsepteille."

”Hyvä kone on yksi asia, mutta myös puiden saatavuus on varmistettava niin, että se on vaivatonta. Kolmantena asiana on toimipaikka: se saisi mieluusti olla ihmisten yleisten kulkureittien varrella niin, että väki voi piipahtaa ja napata tarvitsemansa puut kätevästi matkaan”, listaa Myllymaa. Klapiyrittämisessä jos jossain onkin tilaa erilaisille palvelukonsepteille. Hivuttautumalla lähemmäs taajamia ja tekemällä itseään uudelle sukupolvelle tykö markkinoita voi aueta aivan eri tavalla. Omalle työlle on mahdollista laittaa myös hyvä hinta, sillä loppukäyttäjä haluaa usein puunsa hintalappuun paljon vilkuilematta. Se, että tunnelmasta ja fiiliksestä ollaan valmiita maksamaan, ei enää yllätä Suomessakaan – esimerkiksi trendikahvilan hintaville cappuccinoille riittää juojia, vaikka kotona keitetty kuppi samaa ainetta maksaisi vain muutaman sentin. Kysymys on monesti mukavuudenhalusta ja elämänlaadusta: jos saisit 150 eurolla talveksi polttopuut mökille, eikö kauppa kannattaisi? Tänä päivänä yhä useampi vastaa: ”Kiinni veti, milloin tuot ekan lastin?” Ennen kuin tosiapajat aukeavat, markkinointiin on syytä panostaa. Jos kyltti ladon seinässä on ainoa markkinointiponnistus, asiakkaat saattavat ajaa onnensa ohi.

Japa 375

Elämää ja ergonomiaa

Japa 450

Mutta millainen sitten on hyvä klapikone, koko bisneksen ankkuri ja moottori? Järjellä ajatellen ammattimaiseen käyttöön ei kannata hankkia ihan mitä tahansa peliä – muuten käy herkästi niin, että yrittäjän selkänahka ja terveys ovat koetuksella halpiskoneen kanssa veivatessa. Edullinen jokamiesluokan klapikone ei ole paras mahdollinen valinta sille, joka tekee puita kahdeksan tuntia päivässä, viisi päivää viikossa. Myllymaa huomauttaa, että ammattikäyttöön tarvitaan kone, joka on sekä tehokas että nopea – kone, joka säästää käyttäjäänsä. Tällöin kyseessä on mahdollisimman pitkälle automatisoitu laitos, jossa ihmisen kädenjälki puussa

Japa 700

pyritään minimoimaan. Joystick-ohjain on käytössä alusta loppuun linjalla ja tärkeät oheistoiminnot kuten putsaus ja pakkaus sujuvat myös virtaviivaisesti.

Vuosikymmenten kokemus Laitilan Rautarakenne tuntee klapibisneksen kiemurat jo vuosien takaa. Veljekset Jari ja Jarmo Paavola perustivat yrityksen vuonna 1977 ja perusajatuksena on alusta asti ollut valmistaa maa- ja metsätaloustöitä helpottavia koneita ja laitteita. Tuotteiden myynti hoidetaan jälleenmyyjien kautta: Valtra hoitaa jälleenmyyntiä Keski- ja Pohjois-Suomessa, Etelä-Suomessa huseeraa Yrittäjien Maatalous Oy ja Pohjois-Suomessa Lakkapää. Japan menestyksen takana on luotettavuus ja kestävyys – ja lisäksi Japa on helppo kone käyttäjän näkökulmasta. Japat tehdään sen verran kovasta tavarasta, että ne kestävät isältä pojalle – joskus pojanpojalle. Laitilassa myydään edelleen varaosia Japa 700 -koneeseen vuosimallia -89, eli tuo konesukupolvi on nähnyt Berliinin muurin murtumisenkin.

Uusia malleja tulossa? Jatkuvan tuotekehityksen tehtävänä on huolehtia, että käyttäjiltä saadut parannusehdotukset tutkitaan ja mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään uusissa konemalleissa. Laitilan Rautarakenne Oy kuuluu Terra Patris -konserniin ja sen tuotantotilat sijaitsevat yhä alkuperäisellä tontilla Laitilassa. Myös henkilökunnan vaihtuvuus on ollut pientä, sillä Laitilan verstaalla viihdytään hyvin. Tällä hetkellä Japalla työskentelee 55 henkilöä. Vientiä yrityksellä on useaan eri maahan ja sen osuus tuotannosta on noin 75 %. Tätä nykyä yritykselle tärkeitä vientimaita ovat Pohjoismaiden lisäksi Baltian maat, Venäjä, Saksa ja Ranska. q www.japa.fi

Motittaja-Markku Markku Koskenniemi on eräänlainen klapibisneksen ”grand old man”, jolla on takana 45 vuoden taival yrittäjänä. Ensivuonna 70 vuotta täyttävä tervaskanto otti maastoon tuntumaa jo rippikouluikäisenä Lapissa, aseinaan pokasaha, kirves ja silmitön vimma. Vielä vuonna 1995 veteraani yltyi semmoiseen menoon, että nappasi kultaa Euroopan mottimestaruuskisoissa. Nyttemmin Koskenniemi on pyörittänyt Orivedellä toimivaa Tulen Rako Oy:tä viiden vuoden ajan. Firman kaksi Japa-konetta ovat kovassa käytössä, eikä Koskenniemi vaihtaisi niitä mihinkään: ”Japan koneet on yksi tärkeä lenkki tässä koko ketjussa, ja olen vuosia jatkuneeseen yhteistyöhön erittäin tyytyväinen”, mies kehaisee. Ilmastonmuutoksen ja kallistuvan sähkön maailmassa kunnon polttopuu on arvossaan, uskoo Koskenniemi, yrittäjäneuvos ja tekniikan tohtori. ”Uunilämmitys on tulossa takaisin mitä suurimmassa määrin.” Koskenniemen mukaan uunilämmityksen niksit on opeteltava uudestaan, koska edellisen kerran se oli maan tapa sotaaikaan. ”Tässä on pari kolme sukupolvea jäänyt pois välistä. Nykytilanteessa se, jolla on hallussaan oikeanlainen tieto ja osaaminen, voi kerätä ison potin.” Trendin harjalle ratsastamaan ei kuitenkaan pääse kuka tahansa: tarvitaan tehokkuutta, laatua sekä koneet ja miehet, jotka tekevät ”kerralla valmista”. Investointejaan ei pidä pelätä: Orivedelle nousi juuri 700 neliömetrin laajennus polttopuukatokseen.

laseria edullisemmin

Kalusto

Mustesuihkutulostusta Teksti: Simo Raittila, Kuvat: Epson

WP-4545 DTWF

Epson WorkForce -mustesuihkutulostimet on suunniteltu yritysten tarpeisiin. Ne tuottavat yrittäjälle merkittäviä säästöjä ja korkealaatuisen lopputuloksen.

ustesuihkutulostimilla saadaan tarkempaa grafiikkaa ja kuvia kuin lasertulostimilla. Lisäksi värien toisto on parempi. Lasertulostimia on tavattu pitää nopeampina ja niillä tulostusta edullisempana. Näin ei ole enää, sillä WorkForce lupaa molempia. “Se on uusi toimiston monitoimitulostin, joka puolittaa tulostuskustannukset”, Epsonin aluejohtaja Jorma Lempinen kertoo. Koska vakiintununein tulostintekniikka toimistoissa on laser, on uutuutta verrattava niiden huippuihin. Viisikymmentä prosenttia halvemmat kustannukset selittyvät isommilla mustekaseteilla. Yhdellä kasetilla voi tulostaa jopa 3400 sivua. Kasettia myös myydään edulliseen hintaan.

Tulosta älypuhelimesta tai tabletista Lempisen mukaan WorkForce on yhtä nopea kuin lasertulostimet. Kirjoituspäiden teknologia on loikannut eteenpäin entisestä. Hän kuitenkin lisää, että useimmat laserit vaativat lämpenemisaikaa. Laseria pitää

Yhdellä kasetilla voi tulostaa jopa 3400 sivua. Kasettia myös myydään edulliseen hintaan."

odotella, kun taas mustesuihku aloittaa heti. WorkForce-malleja on kaksi tulostinta sekä neljä monitoimilaitetta kopioinnilla ja skannauksella. Kaikki niistä ovat verkotettavia joko langattomasti tai johdolla. “Mobiililaitteista onnistuu tulostus suoraan”, Lempinen kertoo. “Samoin skannaus älypuhelimeen. Tätä en ole muilla nähnyt. Applen laitteista – iPhoneista ja tableteista – tulostus onnistuu kätevästi, kun sovellus on asennettu. Painaa vain print.”

Vihreän toimiston toimiva osa “Tietää säästävänsä ympäristöäkin”, Lempinen jatkaa. Tällä hän viittaa siihen, että tulostin kuluttaa 80 % vähemmän energiaa kuin kilpailijat. Lisäksi kaksipuoleisella tulostuksella voi säästää paperia. Isojen paperi- ja mustekapasiteettien ansiosta laitetta ei tarvitse olla koko ajan täyttämässä. Laite on myös helppokäyttöinen. Värikasetti on sen ainoa vaihdettava osa. Lempinen huomauttaa, että lasertulostimissa on usein muitakin vaihdettavia osia, kuten rumpu.

WorkForce on suunniteltu yritysten tarpeisiin, mutta aluejohtaja uskoo niitä menevän kotitoimistoihinkin. Kapasiteetia ja toimintoja siinä on riittävästi isompiinkin toimistoihin. Näitä nykypäivän mustesuihkutulostimia voi ostaa jälleenmyyjiltä: IT-alan liikkeistä, kodintekniikkaliikkeistä ja esimerkiksi Gigantin yrityspalvelusta. q www.epson.fi

WorkForce-malleja on kaksi tulostinta sekä neljä monitoimilaitetta kopioinnilla ja skannauksella. Kaikki niistä ovat verkotettavia joko langattomasti tai johdolla."

WP-4525 DN

Epson Workforce WF-7515

WP-4015 DN

Epson Workforce WF-7525

100

ILMOITUS

”Tunnistatko organisaatiosi mahdollisuudet uuskasvuun?” – Tekemistä määrittävät vanhat hierarkkiset mallit, eikä uusia innovaatioita ruokkiva palvelutoiminta. Tiukkoihin prosesseihin sidottu työs työskentely kuormittaa myös tietotulvasta kärsiviä työntekijöitä.

Ratkaisuksi ei riitä pelkkä teknologia

– Suomessa tekemisen nopeuden ja määrän mielletään yhä olevan parhaat tuottavuuden tunnusmerkit. Tekemisen vaikuttavuus sen sijaan jää usein vähemmälle huomiolle, globaalin suuryrityksen ICT-palvelutuotannon johtajasta Soneran uuskasvuinnovaattoriksi siirtynyt Juhamatti Muuraiskangas toteaa.

Ongelmia ei ratkaista vanhoilla konsteilla ja rakenteilla – Keskusteluissa yritysten ja julkishallinnon kanssa nousee esiin toimialasta riippumatta poikkeuksetta sama haaste: vanhat toimintatavat eivät kasvata tuottavuutta.

Muuraiskangas huomauttaa, ettei monipuolistunut viestintäteknologia ole siivittänyt organisaatioita menes menestykseen. – Ongelmia ei voida ratkaista oikeanpelkillä teknisillä ratkaisuilla, oikean laiset toiminta- ja vuorovaikutustavat ovat aivan yhtä tärkeitä, elleivät jopa tärkeämpiä. Yritysten tulisikin laatia vuorovaikutusstrategia, joka toimii käytännön toimintasuunnitelmana kestävän tuottavuuden ja mielekkäämmän, innovaatioita synnyttävän työskentelyn saavuttamiseksi.

Kymmenittäin näkökulmia yksissä kansissa Olennaista haasteiden ratkaisemisessa on tilanteen kokonaisvaltainen hahmottaminen, Muuraiskangas sanoo. Tässä Uuskasvua ymmärtämässä -kirja on ainutlaatuinen apuväline. – Kirjassa on käsitelty todella monipuolisesti Suomen suurimpia

nykyhaasteita ja mahdollisia ratkaisuja niihin. – Teoksessa on mukana kymmenittäin huippuasiantuntijoita ja yrityspäättäjiä – kuten Olli-Pekka Kallasvuo, Mikael Jungner, Jorma Eloranta, Juha Siltala ja Mikko Kosonen – jotka kukin käsittelevät teemaa eri näkökulmasta. – Uskon vilpittömästi, että kirja haastaa jokaisen lukijan toimenkuvasta riippumatta ajattelemaan uusia mahdollisuuksia!

”Palvelusektori ja luova teollisuus saavat voimansa ihmisten erilaisuudesta ja ristiriidoista. Nykymekanismimme pikemminkin puristavat samaan muottiin kuin sallivat erilaisuutta.”

– Mikael Jungner ”Nuoriso vetää mobiilimarkkinaa perässään. Heissä on teknologiajohtajia ja kulutusjohtajia, jotka vetävät mukanaan muita uusiin kommunikaatiotapoihin. Muut ikäluokat seuraavat perässä.”

– Olli-Pekka Kallasvuo ”Julkisen hallinnon tietojärjestelmiä ei ole johdettu riittävän keskitetysti. Meillä on todella paljon erilaisia järjestelmiä, jotka eivät ole lainkaan yhteensopivia.”

– Henna Virkkunen

Tilaa Uuskasvua ymmärtämässä -kirja osoitteesta www.sonera.fi/uuskasvu Jos haluat keskustella organisaatiosi vuorovaikutusstrategiasta, lähetä tekstiviesti UUSKASVU numeroon 16183, niin otamme sinuun yhteyttä.

101

Kalusto

Kunnon kone on puoli voittoa Lännen Tractors tietää, miten parhaiten palvella koneyrittäjää Teksti: Sami J. Anteroinen, Kuvat: Lännen Tractors

Koneyrittämisellä on Suomessa pitkät perinteet – eikä ole odotettavissa sellaista tilannetta, että osaavia koneen käyttäjiä ei enää tarvittaisi. Työn itsenäinen luonne viehättää monia, mutta tietysti myös tekniikka, joka tänä päivänä sisältää koko ajan enemmän digitaalisia mausteita.

yvä esimerkki yhtiöstä, joka on kyennyt uusiutumaan aikojen saatossa ja vastaamaan asiakkaiden toiveisiin ja tarpeisiin on Lännen Tractors. Lännen tuotepaletti sisältää Lännen pyöräkuormainkaivurit, Lännen Lundberg-monitoimikoneet, MultiOne-pienkuormaajat sekä Ljungby-pyöräkuormaimet. Kattavan tuotetarjonnan lisäksi Lännen asiakas-, varaosa- ja huoltopalveluun kuuluvat Lännen Center -toimipisteet (Espoo, Tampere, Lappeenranta, Oulu), alueelliset jälleenmyyjät (Turku, Jyväskylä), Valtran varaosapisteet sekä laaja huoltoverkosto. Vaihtokonekeskukseen Loimaalle taas on keskitetty kattava käytettyjen pyöräkuormainkaivureiden, yhdistelmäkoneiden ja taajamatraktoreiden tarjonta. Tarjolla on asiakkaiden toiveiden mukaan kunnostettuja koneita, joihin on saatavilla tehdasasennettuja varusteluosia kuten henkilönostimia ja pylväspitimiä. Koneyrittäjää lähellä Lännen Tractors on ollut aina – eikä vähiten siksi, että yritys on mitä suurimmissa määrin yrittäjävetoinen. Yhtiön pääomistaja, toimitusjohtaja Timo Huttunen kertoo, että Suomessa on vähänlaisesti työkoneiden valmistusta: ”Tehtaat ovat usein kaukana ulkomailla ja esimerkiksi varaosien saanti voi olla hankalaa”, Huttunen pohtii. Lännen Tractors sen sijaan on jatkuvasti kosketuksissa kenttään: jos asiakkaalla on esimerkiksi parannusehdotus mallistoon, hän voi piipahtaa Loimaan tehtaalla keskustelemassa talon tuotekehitysväen kanssa.

Uutuuspelit messuilla Syyskuun Maxpo 2011 -näyttelyssä Lännen Tractors pääsi esittelemään uusia kuvioitaan. Yrityksen osastolla esiteltiin mm. Lännen pyöräkuormainkaivurin uusi Forest-ohjaamo. Erityisesti metsäkoneeseen, harvesteri- ja

102

kuormaustyöskentelyyn suunniteltu, panssarilaseilla varustettu ”näköalaohjaamo” on saanut virallisen hyväksynnän metsäkäyttöön. Ohjaamosta aukeaa erittäin hyvä näkyvyys eteen, sivuille, taakse ja ennen muuta taakse ylös. Uusi Forestohjaamo soveltuu myös muihin ”Länkkäri”-malleihin. Forest-ohjaamo on erinomaisen käyttökelpoinen myös linjarakentamiseen ja muihin hyvää taka-ylänäkymää vaativiin tehtäviin. Uudenlainen pyyhinjärjestely helpottaa työskentelyä, kun pyyhkimet pysyvät hyvin pois näkökentästä. Myös Lännen Lundberg -monitoimikoneiden uusissa malleissa on nyt entistä toimivampi ja tilavampi ohjaamo. Asiakkaiden palautteen pohjalta hyttiin on tehty monia parannuksia: kuljettajan istuin sopii aiempaa paremmin vähän isommallekin kuljettajalle, kun säätömahdollisuutta on parannettu 60 milliä taaksepäin ja 35 milliä matalammalle. Ohjaamoa on myös levennetty edestä ja samalla kulmia on pyöristetty, jolloin jalkatilaa ja tilantuntua on saatu lisää.

Meluvapaa ohjaamo Muutosten ansiosta myös näkyvyys on parantunut ja kulku ohjaamoon helpottunut. Markkinoiden hiljaisimman ohjaamon lämmitys- ja ilmastointijärjestelmää on niin ikään tehostettu huomattavasti. Samalla huollettavuus on helpottunut, koska lämmitys- ja ilmastointijärjestelmän voi tarvittaessa huoltaa ja avata ulkoapäin. Messuilla tuli selväksi myös, että Ljungby Maskin Ab käyttää jatkossa Agco Sisu Power -dieselmoottoreita kaikissa tuotesortimenteissa Ljungby-pyöräkuormaajissa. Maxpo-näyttelyssä esitelty Ljungby L11 -pyöräkuormaaja on varustettu Agco Sisu Power 66 CTA -moottorilla. Moottorin huipputeho on 129 kW jo 1 900 kierroksella ja huikealla vääntömomentilla 820 Nm 1 500 kierroksella. Ljungby-pyöräkuormaajat tunnetaan muun muassa väkivahvoista rakenteista, voimakkaista moottoreista, vaihdelaatikoista ja akseleista sekä matalasta polttoainekulutuksesta, korkeasta työhydrauliikan tuotosta, erittäin alhaisesta ohjaamo- ja ulkomelusta, pienestä kääntöympyrästä ja suuresta kauhakulmasta. Agco Sisu Power Oy:n dieselmoot-

Lännen Tractorsilla on tuntumaa yrittäjäkenttään myös siinä mielessä, että yhtiöllä on koko joukko sopimushuoltoyrittäjiä ympäri maan."

torit taas edustavat moottorikehityksen ehdotonta kärkeä. Ne ovat tunnettuja kestävinä, tehokkaina ja erittäin suuren vääntömomentin laajalla kierrosalueella antavina moottoreina.

matalapäästöiset moottorit ovat suunnittelun johtotähtiä kierrätyksen ohella. Nämä ovat kovia valtteja tulevaisuudessa, sillä ympäristökuormitusta koskevat kriteerit ovat yhä tärkeämpiä työn tilaajille.

Täyttää kaikki toiveet

Yrittäjiä omasta takaa

Lännen monitoimikone on ollut koneyrittäjien suosiossa jo pitkään, sillä se säästää käyttö-, pääoma- ja siirtokustannuksissa. Lännen pyöräkuormainkaivurissa taas yhdistyvät tasapainoisesti monipuolinen pyöräkuormain ja tehokas kaivuri. Yrittäjät hakevatkin juuri kokonaistaloudellista ratkaisua. Timo Huttunen toteaa, että taloudellisuus syntyy pitkälti siitä, että erillistä lavettia ei tarvita. ”Kone pääsee omilla pyörillään sinne minne tarvitaan – ja myös pois”, hän linjaa. Liikennettä ja ympäristöä ei näin ollen sotketa mielin määrin. Myös pääomakulut pienenevät, kun lavettikalustoa ei tarvitse hankkia Lännen on taloudellinen koko elinkaaren ajan ja sillä on hyvä jälleenmyyntiarvo. Kattava tehdastuki ja huoltoverkosto miellyttävät asiakkaita, samoin kuin helppo huollettavuus ja nopea varaosien saatavuus. Koneelle on mahdollista saada myös korkea käyttöaste vuodenajasta riippumatta ja se on muokattavissa käyttötarkoituksesta toiseen elinkaaren eri vaiheissa. ”Yrittäjälle koneen ympärivuotinen monikäyttöisyys on tavallaan kuin henkivakuutus – se sopii niin moneen, että töitä riittää”, Huttunen lisää. Haittaa ei ole siitäkään, että Lännen on edelläkävijä ympäristöasioissa: energiatehokkuus ja

Vankan yrittäjäomistuksen lisäksi Lännen Tractorsilla on tuntumaa yrittäjäkenttään myös siinä mielessä, että yhtiöllä on koko joukko sopimushuoltoyrittäjiä ympäri maan. Huoltotarkastaja Jorma Lätti kertoo, että tällä erää yhtiöllä on noin 20 sopimushuoltopistettä, jotka ovat itsenäisiä yrittäjiä. ”Huoltopisteiden koko vaihtelee yhdestä henkilöstä useamman kymmenen henkilön yritykseen. ” Tärkeää ei Lännen Tractors Oy:n kannalta ole pieni koko tai iso liikevaihto vaan positiivinen ote työhön, joustavuus ja yhteiseen hiileen puhaltamien. Lätin mukaan huoltoverkostosta näitä ominaisuuksia löytyy kyllä – porukassa on hyvä henki ja tulosta syntyy. ”Muutamassa huoltoyrityksessä on tapahtunut ja tapahtumassa lähiaikoina sukupolvenvaihdos, mikä on hyvä asia, jotta saadaan alalle myös uutta verta. Työpaikoilla tarvitaan monen ikäisiä osaajia”, Lätti toteaa. Tilanne on tällä hetkellä siinä määrin hyvä, että yhtiöllä ei ole aktiivinen ”haku päällä” uusien sopimusyrittäjien löytämiseksi. ”Tällä hetkellä olemme varsin tyytyväisiä esimerkiksi maantieteelliseen kattavuuteen. Pohjois-Suomi on alueena haasteellinen pitkien välimatkojen takia, mutta toisaalta toimipisteitä voi lisätä vain rajoitetusti”, Lätti toteaa. Jos huoltopisteellä ei nimittäin riitä töitä, se ei yrittäjää ilahduta – ja lisäksi osaajien ammattitaito rapautuu.

Täsmäkoulutusta Huoltopisteiden osaaminen onkin Lännen huoltoväelle kaikki kaikessa ja Lännen Tractors kouluttaa huoltoverkostoaan säännöllisesti tehtaalla tapahtuvilla huoltokursseilla. ”Olemme tässä mielessä hyvässä asemassa, kun koulutus tapahtuu samoissa tiloissa, joissa koneet valmistetaan.”

www.lannentractors.fi

103

Kalusto

Maksupäätteen valinnassa on varaa Teksti: Simo Raittila, Kuvat: Point

Maksupääte on pakollinen kaikille yrityksille, jotka myyvät tuotteita tai palveluita, ja sitä kautta rahastavat asiakkailtaan.

n vaikeaa kuvitella yrityksen myyvän tänä päivänä mitään ilman maksupäätettä", tiivistää Pointin markkinointijohtaja Henrik Henriksson. Käteisen osuus on vähentynyt olennaisesti ja korttimaksut menevät rahalaitoksiin automaattisesti ja sitä kautta nopeasti kauppiaan tilille. Korttimaksujen vastaanottaminen on turvallista kun taas käteisen rahan vastaanottamiseen, säilyttämiseen ja liikutteluun sisältyy riskejä. Point tuo markkinoille uudet palvelupaketit, jotka helpottavat yrityksen maksupäätevalintaa. Pointin verkkosivuilla yrittäjä valitsee ensin oman toimialansa, minkä jälkeen ehdotamme hänelle oikeanlaista palvelupakettia. Yrittäjällä on valittavana kolme erilaista pakettia, Basic-, Premium- ja Premium plus. Kaikkiin paketteihin kuuluu yrittäjän valitsema maksupääte. "Mikäli yrittäjällä on kiinteä myyntipiste ja suuri määrä asiakkaita, niin silloin suosittelen pöytämallista kiinteää maksupäätettä edullisuuden ja nopeuden myötä", Henriksson kertoo. "Mikäli kyseessä on ravintola tai muu yritys, jossa maksupäätteeltä vaaditaan liikuteltavuutta, niin silloin luonnollinen valinta on akkukäyttöinen kannettava maksupääte." Pointilla on kolmennettu taustajärjestelmä, joka takaa toimintavarmuuden ja turvallisuuden vuorokauden jokaisena hetkenä 7 päivää viikossa. Markkinajohtajana Point tarjoaa kaikille asiakkailleen laadukasta ja turvallista palvelua. Palveluiden toimintavarmuus sekä turvallisuus maksujen vastaanottamisessa viestivät luotettavuudesta. Tärkeintä on, että kaupat eivät kaadu maksupäätteiden toimimattomuuteen tai katkoksiin. q www.point.fi

104

105

Franchising

Minustako franchiseyrittäjä? Franchiseyrittäjä on erilainen yrittäjä Teksti: Mika Tuunanen, Kuvat: Perhemediat

Tämä artikkeli kuvaa suomalaisten franchiseyrittäjien ja heidän yritystensä tunnusomaisia piirteitä verraten niitä omaehtoisiin yrittäjiin ja heidän yritystensä piirteisiin. Esille nostetaan keskeisiä eroja, jotka ovat mielenkiintoisia paitsi franchiseyrittäjyyttä pohdiskelevien kannalta. Artikkeli perustuu kirjoittajan toteuttamiin empiirisiin tutkimuksiin, jotka suoritettiin yhteistyössä Suomen Franchising-Yhdistyksen ja Sampo-Pankin kanssa. Tutkimuksiin vastasi yli 350 franchiseyrittäjää ja 1500 omaehtoista yrittäjää.

Tausta Yleinen harhakäsitys on, että yrittäjät ja heidän yrityksensä olisivat homogeeninen joukko. Arkielämässä ja mediassa käsitellään toistuvasti yrittäjiä ja heidän yrityksiään yleistäen ja yhtenäisenä joukkona. Tieteellinen yrittäjyystutkimus on pitkän aikaa tunnistanut runsaan joukon merkittäviä tekijöitä, joilla on vaikutuksensa yrittäjyyteen, yrittäjiin ja yrityksiin. Näitä tekijöitä ovat muun muassa yrittäjän henkilöön liittyvät piirteet ja ominaisuudet sekä esimerkiksi ulkoiset ympäristötekijät. Yrityksen toimiala, koko, ikä, elinkaaren vaihe, sijainti, yritysmuoto, markkinat (kysyntä, asiakkaat, kilpailijat ja kilpailu), yrityksen kasvu, kannattavuus ja omistus ovat esimerkkejä tekijöistä, joilla voidaan eritellä yrityksiä. Yrittäjäkohtaisia tekijöitä ovat puolestaan esimerkiksi: yrittäjän sukupuoli, ikä, koulutus, ammattikokemus, terveys ja verkostot, yrittäjän tavoitteet yritystoiminnalle sekä varallisuus. Subjektiivisia ja siten vaikeasti mitattavia tekijöitä ovat yrittäjän persoonallisuuden piirteet kuten esimerkiksi elämänhallinta, motivaatio, innovatiivisuus ja riskinottotaipumus. On huomattava, että mitä pienempi yritys on kyseessä, sitä suurempi vaikutus on yrityksen identifioitumisella yrittäjänsä kautta. Yritys henkilöityy, ja yrittäjä samaistuu yritykseensä – ”yrityksestä tulee ikään kuin yrittäjänsä kuva”.

106

Suomalaisen yrittäjän ja yrityksen tyyppikuva Suomessa toimii noin 270 000 yritystä ja 250 000 yrittäjää (pois lukien alkutuotanto). Valtaosa suomalaisista yrityksistä on hyvin pieniä. Peräti kaksi kolmesta (65 %) yrittäjästä on yksin yrittäviä eli täysin vailla palkkatyöntekijöitä yrittäviä ja itsensä työllistäviä ”ammatinharjoittajayrittäjiä”. Keskisuuria yrityksiä, jotka työllistävät 50–249 työntekijää, oli joka sadas, siis 1 %, kaikista yrityksistämme. Yli 250 henkilöä työllistäviä, suuriksi yrityksiksi luokiteltuja, oli noin 650 (0,3 % yrityksistä). Pk-yritysten määrä kaikista yrityksistämme on siis 99,7 %. Tavallisin yrityksen oikeudellinen muoto oli osakeyhtiö (45 %). Toiminimiä oli miltei sama määrä (42 %). Peräti runsas neljännes yrittäjistä toimi Uudellamaalla. Tyyppiyrittäjä on mies, sillä naisia maamme yrittäjistä on joka kolmas (33 %). Naisten suhteellinen osuus yrittäjistämme on eurooppalainen huipputulos. Naisyrittäjistä 80 % perustaa toiminimen ja yritystoiminta on keskivertoa pienempää. Naisyrittäjien yrityksistä noin kaksi kolmannesta toimii henkilöpalveluiden, liike-elämän palveluiden sekä sosiaali- ja

Franchiseyrittäjät ovat muita yrittäjiä korkeammin koulutettuja, ja ero on merkittävä. Tähän ilmiöön liittynevät kiinteästi franchise-antajien asettamat yrittäjävaatimukset, jotka ymmärrettävästi puoltavat liiketoimintaa tukevaa sekä kaupallista koulutusta.” Mika Tuunanen

terveyspalveluiden aloilla. Puolet kaikista yrittäjistä toimii puolestaan palvelualoilla, miltei 30 % jalostusaloilla (teollisuus ja rakentaminen), viidennes kaupassa tai ravitsemus- ja majoitustoiminnassa. Naisyrittäjyysaktiivisuus on kohonnut maassamme tasaisesti 2000-luvulla. Naisyrittäjät ovat mieskollegoitaan nuorempia ja paremmin koulutettuja. Suomalaiset yrittäjät ovat palkansaajia vanhempia ja heikommin koulutettuja. Peräti reilu neljännes (27 %) yrittäjistä on jo 55-vuotiaita tai vanhempia ja yrittäjistä joka kuudes (18 %) on korkeintaan 34-vuotias. Yrittäjien keski-ikä onkin jatkanut kohoamistaan. Akateemisia yrittäjiä on kaikista yrittäjistä joka kymmenes. Peräti neljänneksellä yrittäjistä ei kuitenkaan ole ammatillista koulutusta lainkaan, vaikka yrittäjien koulutustaso on noussut viime vuodet vakaasti.

Franchising ja yrittäjyys Merkittävimpiä yrittäjiä koskevia eroja franchisingin ja muun yrittäjyyden välillä on yrittäjien sukupuolijakauma. Maamme franchiseyrittäjistä naisia on noin 45 %. Naisten määrä franchisingissa on huikean korkea ja ero muihin pk-yrittäjiin tässä suhteessa on

merkittävä. Naisvaltaisuutta franchisingissa selittävät mahdollisesti useat syyt. Niitä ovat toimialasyyt, yrityksen kokoon ja riskiin liittyvät syyt, perheyrittäjyyskonteksti sekä yrittäjyyden esteiden voittaminen. Toimialasyyt viittaavat siihen tosiasiaan, että franchiseketjut toimivat paljolti sellaisilla palvelualoilla, vähittäiskaupassa sekä majoitus- ja ravitsemustoiminnassa, jotka ovat naisvaltaisia aloja. Tämä ei kuitenkaan yksin selittäne naisten korkeaa osuutta franchisingissa. Franchiseyrittäjien yritykset ovat pieniä ja lisäksi niihin liittyvä epäonnistumisriski on muuta yritystoimintaa vähäisempi. Nämä seikat liittyvät läheisesti naisyrityksiin ja -yrittäjiin. Perheyrittäjyydellä on vakaa ja tärkeä asemansa myös franchiseyrittäjyydessä. Franchising saattaa luoda otollisempia olosuhteita perhe-elämän ja yrittäjyyden yhdistämiselle, mikä on selvä ja merkittävä kannustin naisten toimimiselle franchisingissa. Roolinsa lienee myös franchisingin yrittäjyysprosessilla, jossa yrityksen varhaisesta vaiheesta alkaen franchise-antajan ohjaus ja tuki sekä ketjun muut yrittäjät tarjoavat konkreettia ja arvokasta apua perustamis- ja yritystoiminnan käynnistämisvaiheeseen. Naisyrittäjyyden esteitä tutkittaessa voidaan päätyä vahvaan olettamaan siitä,

107

että erityisesti naiset hyötyvät franchisemuotoisen yrittäjyyden alkuvaiheista. Franchiseyrittäjät eivät poikkea keski-iältään muista yrittäjistä. Tämä on varsin ymmärrettävää, sillä franchiseyrittäjyyden edellytysten ja otollisten lähtökohtien ajankohta tulee yleensä vaiheessa, jossa henkilö on suorittanut koulutuksensa, perustanut perheen, hankkinut työkokemusta sekä saavuttanut varallisuustason, joka mahdollistaa investoinnin franchiseyrittäjyyteen. Franchiseyrittäjien keskiarvoikä näyttää Suomessa olevan 40 vuotta. Omaehtoinen yrittäjyys ei useinkaan edellytä yhtä mittavaa investointia kuin franchisingissa. Toisaalta franchise-antajat asettavat liiketoimintalähtöisiä rekrytointikriteerejä sekä vaativat franchiseyrittäjältä tiettyjä ominaisuuksia ja piirteitä. Tällöin franchiseyrittäjäksi hakeutuvan yrittäjyyspäätös ei ole täysin henkilön omissa käsissä, vaan franchise-antajan ja franchiseyrittäjäksi ryhtyvän yhteistyösopimuksen tulos. Riippumattomassa muussa yrittäjyydessä ei ole tällaisia piirteitä. Franchiseyrittäjät ovat muita yrittäjiä korkeammin koulutettuja, ja ero on merkittävä. Tähän ilmiöön liittynevät kiinteästi franchise-antajien asettamat yrittäjävaatimukset, jotka ymmärrettävästi puoltavat liiketoimintaa tukevaa sekä kaupallista koulutusta. Toisaalta franchiseyrittäjäksi hakeutuvien koulutustaso lienee samanaikaisesti korkeampi. Franchisetoiminnan ymmärtäminen ja toisaalta liiketoimintamahdollisuuden näkeminen vaatinee kognitiivista kapasiteettia, joka on tyypillisempää korkeammin koulutetuille. Akateeminen yrittäjyystutkimus on paljastanut yrittäjän koulutukseen liittyviä mielenkiintoisia löydöksiä. Korkeammin koulutettujen yrittäjien yritykset ovat verrokkeja kannattavampia, nopeammin kasvavia ja pitkäikäisempiä. Lisäksi kannattaa mainita kansainvälisesti pätevä päätelmä, joka selvästi osoittaa korkeammin koulutettujen henkilöiden

108

yrittäjyysaktiivisuuden, eli yrittäjäksi hakeutumisen, olevan muita vilkkaampaa. Tämä löydös ei kuitenkaan päde Suomessa eikä muissa hyvinvointivaltioissa, joissa on samanaikaisesti korkea verotus ja kattava sosiaaliturva. Franchisingissa erityisesti franchise-antajan kannalta on franchiseyrittäjän soveltuva työkokemus koulutusta tärkeämpää. On muistettava että franchise-antaja tarjoaa franchise-ottajalle liiketoiminnan edellyttämän alku- ja myöhemmin jatkokoulutuksen, niin että yrittäjä kykenee harjoittamaan liiketoimintaa varsin itsenäisesti. Omaehtoisessa yrittäjyydessä henkilön koulutus- ja ammattikokemus on puolestaan hyvin kiinteässä yhteydessä perustettavan yrityksen toimialaan. Pääsääntö on edelleen se, että franchiseyrittäjyys ei edellytä tiettyä koulutus- ja/tai työkokemusta saatikka aiempaa yrittäjyyttä. Silti franchiseyrittäjäksi hakeutuu runsain mitoin jo yrittäjinä toimivia henkilöitä. Tämä määrä on kansainvälisesti ollut noin 30 % kaikista franchiseyrittäjistä ja Suomessa hieman alempi. Yrittäjyyttä pohtivan kannalta franchising avaa omaehtoista yrittäjyyttä laajemman kirjon liiketoimintamahdollisuuksia toimialanäkökulmasta tarkasteltuna. Franchiseyrittäjien aiemman työkokemuksen laatu erottaa heidät voimakkaasti muusta yrittäjäpopulaatiosta. Silmiin pistävin ero koskee franchiseyrittäjien aiemman työkokemuksen tyypillisyyttä: myynti-, esimies-, liikkeenjohto-, asiakaspalvelu-, markkinointi- ja taloushallintokokemuksen määrä on verrokkiyrittäjiin nähden merkittävästi korkeampi. Sitä vastoin työkokemusta tuotteiden, uusien tavaroiden ja palveluiden kehittämisestä, asiantuntijatehtävistä, tuotannosta ja teknologiasta sekä erityistä ammattikokemusta oli enemmän muilla kuin franchiseyrittäjillä. Löydökset eivät ehkä ole yllättäviä, mutta havaittujen erojen suuruus riippumattomiin yrittäjiin on sitä vastoin verrattain suuri. Franchise-antajien rekrytointikäytänteet selittävät osansa edellä esitetystä, mutta on syytä painottaa myös franchisingin perusluonteen mukaista työn- ja vastuunjakautumista franchise-ottajien ja

–antajan välillä. Franchise-antajan tukipalvelut vapauttavat paikallisesti toimivien yrittäjät tekemään sitä, mitä he parhaiten osaavat ja mikä on ydinliiketoiminnan sekä yhteisen menestymisen kannalta tärkeintä. Franchiseyrittäjän keskittyminen ydinliiketoimintaan ja siten arvoa tuottavaan toimintaan mahdollistuu kun tuki- ja yhteistyöpalvelut on järjestetty ketjussa tehokkaasti franchise-antajan toimesta. Franchiseyrittäjien yritykset ovat muita useammin osakeyhtiömuotoisia, sillä niitä on yli 60 % kaikista franchiseyrittäjien yrityksistä. Usein franchise-ottajan yrityksen oikeudellinen muoto säädellään franchisesopimuksessa. Franchiseyrittäjien yritysten hallinnan kannalta on tyypillistä myös se, että yritysten toimitusjohtaja ja hallitus ovat sama luonnollinen henkilö. Franchiseyrittäjien yrityksille on muita yrityksiä tyypillisempää, että erilliset toimitilat sijaitsevat kodin ulkopuolella useimmiten ”kivijalkamyymälässä”, ja että yritys ensisijaisesti palvelee kuluttaja-asiakkaita. Edellä kuvattiin suomalaisyrityksiä pienikokoisiksi. Tämä päätelmä koskee myös franchiseyrittäjien yrityksiä. Tarkempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että ne ovat huomattavasti omaehtoisia yrityksiä kookkaampia sekä liikevaihdolla että työntekijöiden määrällä mitattuna. Tutkimuksessa hyödynnetyssä liikevaihtoluokittelussa oli franchiseyrittäjien yritysten suhteellinen määrä liikevaihtoluokasta 375 000 euroa aina 7½ miljoonaan euroon saakka kaksinkertainen omaehtoisiin yrityksiin verrattuna. Puolestaan alle 375 000 euron vuosiliikevaihtoa pienemmissä luokissa omaehtoisten yritysten määrä oli franchiseottajien yrityksiä korkeampi. Kookkaampi liikevaihto ennustaa myös odotetusti suurempaa työntekijöiden määrää yrityksissä ja keskivertoisesti franchiseyrittäjien yritysten työntekijämäärä olikin selvästi omaehtoisia korkeampi. Samalla vain itsensä työllistäviä franchi-

seyrittäjiä on suhteellisesti hyvin pieni määrä omaehtoisiin yrittäjiin verrattuna. Aiemmat kansainväliset ja kotimaiset franchisingtutkimukset ovat osoittaneet franchise-ottajien yritysten epäonnistumisriskin (mm. konkurssimittari) ja vaihtuvuuden (lopettamiset ja perustanta) riippumattomia yrityksiä merkittävästi pienemmiksi. Tämä johtopäätös saa tukea franchise-ottajien yritysten suuremmasta koosta (liikevaihtoa- ja henkilöstön määrää kuvaavat mittarit) sekä kasvusuuntautuneisuudesta. Tehdyissä yrittäjätutkimuksissa todettiin, että franchiseyrittäjät tavoittelivat seuraavan kolmen vuoden aikana huomattavasti useammin liikevaihdon kasvua kuin omaehtoiset yrittäjät. Kasvuhakuisten franchiseottajien määrä oli noin 87 %. Vastaava määrä omaehtoisten yrittäjien kohdalla oli noin 65 %. Franchise-ottajien korkeampi koulutus ja franchisingin geneerinen idea siitä että liiketoiminta on ennalta koeteltua ja testattua nostanevat yritysten menestymisedellytyksiä. Franchisingissa tällainen liikearvo kulminoituu brändiin, joka on franchiseyrittäjille suurin yhteistyösuhteesta saatava liiketoiminnallinen etu ja hyöty. Näin varsinkin silloin kun brändi on jo kansallisesti tai jopa kansainvälisesti tunnettu. Franchising madaltaa yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä monin merkittävin tavoin. Parhaimmillaan se tarjoaa elin- ja kasvuvoimaisen liikeidean ja konseptin, joka on jo markkinoilla koeteltu ja kehitetty. Se on paljon kun muistetaan että yrittäjyyden suurin este lienee elinkelpoisten liikeideoiden niukkuus. q Mika Tuunanen Kirjoittaja on tapayrittäjä ja franchisingista väitellyt yrittäjyyden dosentti Jyväskylän yliopistossa. gsm 040 504 6344 mika.tuunanen@upshots.fi

109

Franchising

Subway valloittaa Suomessakin Teksti: Simo Raittila, Kuvat: Subway

Subway on nyt maailman suurin ravintolaketju liikepaikkojen lukumäärällä mitattuna. Ravintolat ovat profiloituneet valinnan vapauteen, tuoreuteen ja tiettyjen tuotteiden osalta myös vähärasvaisuuteen. Ketju hakee myös uusia yrittäjiä.

isarukset Tanja (25) ja Jenni (23) Moilanen avasivat viime vuonna jo toisen Kajaanin Subwayravintolan. Tähän he saivat kannustusta työskenneltyään ravintolapäälliköinä Kajaanin ensimmäisessä ravintolassa. Liike tuntuu omalta. ”Tietysti, jos ketjuyrittäjyyteen lähtee, niin tulee ymmärtää, että tarjotaan ketjun tuotteita. Pizza tai pulla ei listalle kuulu”, kuvaa Tanja ketjutoimintaa. Samaa mieltä on myös Joensuussa kahta ravintolaa pitävä Lassi Ikonen (28): "Olen ajatellut niin, että franchise-ketju antaa suunnan ja tuotteet, mutta se liikkeen pyörittäminen on sataprosenttisesti oma juttu". Moilaset kävivät uransa alussa Yhdysvalloissa kahden viikon koulutuksessa. He ovat käyneet myös suomalaisia yrittäjäkursseja. Tanjalla on ravintolakokin paperit ja Jenni opiskelee liiketaloutta. Myös Ikosella, jonka suvussa on ollut paljon yrittäjyyttä, on alan koulutusta. Hän on koulutukseltaan ravintolakokki ja lisäksi ravitsemusalan restonomi. Ketjulla ei ole varsinaisia koulutusvaatimuksia. Ainoat kriteerit ovat yrittäjähenkisyys, riittävä pääoma ja kohtalainen englannin taito.

110

Rutiineja ja vaihtelua Ketjun tuki helpottaa ravintolan pyörittämistä. Ylhäältä tarjotaan tuotteiden lisäksi hyvää sijaintia, tunnistettavaa sisustusta sekä hankinta- ja markkinointiyhteistyötä. Ikosen ensimmäinen liike pyörii jo omalla painollaan. Uudempi tarjoaa vaihtelua. Uudet työntekijät ja asiakkaat sekä kassaohjelmat piristävät nuorta yrittäjää. Vanhassa liikkeessä hänen tarvitsee hoitaa lähinnä yllätystilanteet. Subwayn yhteiset kampanjat tuovat vaihtelua arkeen ja tukevat myyntiä. Tanja Moilasen mielestä ketjun kampanjoilla tavoitetaan hyvin erilaiset kohde-

Yrittäjyys on vapaampaa ja vaativampaa kuin palkkatyö. Palkkatyö on suorittamista. Tämä on tekemistä itselle. Yrittäjä voi itse laatia työvuorot. Mennä ja tulla, kuten haluaa."

ryhmät: ”Helpompaa, kun kampanjoita ei tarvitse itse miettiä. Tulee aina uutta.” Työntekijävalinnat ovat täysin yrittäjien käsissä. Myös omalla työpanoksellaan voi vaikuttaa tulotasoonsa. "Mitä enemmän tekee töitä, sitä paremmille rahoille pääsee", kuvaa Ikonen. Hänen mielestään yrittäjyys motivoi paremmin: "Yrittäjyys on vapaampaa ja vaativampaa kuin palkkatyö. Palkkatyö on suorittamista. Tämä on tekemistä itselle. Yrittäjä voi itse laatia työvuorot. Mennä ja tulla, kuten haluaa." Jennillä ja Tanjalla työnjako toimii hyvin. Toinen tekee suurimman osan paperihommista ja molemmat tekevät myös normaaleja työvuoroja.

Menestyksen resepti Sekä siskokset että Ikonen kertovat lähteneensä yrittäjiksi osin sen takia, että pitivät jo tuotteesta. Kevyempi pikaruoka on vahva valtti. Ikonen kertoo syöneensä subeja nyt kolme vuotta lähes päivittäin. "Vaihtoehtoja saa valikoimista räätälöityä niin paljon", hän huokaisee tyytyväisenä. "Luulisi, että joskus kyllästyisi, muttei ole ainakaan vielä ruvennut tympimään." Subway-ravintoloita on Suomessa 88 ja maailmalla jo melkein 35 000. Suomen ensimmäinen liike avattiin vuosituhannen alussa. Viime vuonna Subway valittiin jo kolmatta kertaa Suomen suosituimmaksi pikaruokaraketjuksi Taloustutkimuksen vertailussa. Koko ketju sai alkunsa USA:ssa 45 vuotta sitten. Suomeen on tarkoitus avata seuraavan neljän vuoden aikana noin 45 uutta ravintolaa. Tämä tarkoittaa että uusille, innostuneille yrittäjille on kysyntää. Rekrytoinnista vastaavat seuraavat henkilöt eri osissa Suomea: Etelä- ja Itä-Suomi: Erkki Lempiäinen 040 9011 390 erkki.lempiainen@subway.fi Länsi-Suomi, Oulu, Lappi: Petteri Lehtimäki 040 8309 476 petteri.lehtimaki@subway.fi www.subway.fi q

111

Franchising

Kotipizza – brändi parhaista raaka-aineista Teksti: Simo Raittila, Kuvat: Kotipizza

Kotipizzan on tunnettu franchizing-brändi, joka tunnetaan laadukkaista raaka-aineistaan. Sen uudet yrittäjät saavat aina laadukkaan koulutuksen.

otipizza on Suomen ja Pohjois-Euroopan laajin pizzaravintolaketju. Täällä se myös tulee ensimmäisinä ihmisille mieleen eli on alan tunnetuin yritys. Ketjun kautta yrittäjä saa alkukoulutuksen, tukea kenttähenkilökunnalta, tilipalvelun ja vaaditut laadukkaat raaka-aineet. Tarja Pitkänen on yrittäjäperheen lapsi. Hänen vanhempansa ja isovanhempansa ovat olleet kauppiaita. Nuorena ylioppilaana hän halusi eri alalle kuin sukulaisensa ja opiskeli siksi suomenkieltä, tiedotusoppia sekä työskenteli toimittajana. Yli 40-vuotiaana hän kuitenkin päätti perustaa yrityksen miehensä Milenko Srdjenovicin kanssa. “Emme halunneet luoda tyhjästä”, Pitkänen kertoo. Franchising-yrittäjyydessä riski on pienempi ja yrittäjä-

112

pariskunta tiesi haluavansa juuri ruokaalalle. Kotipizzalta sai paljon tukea alkuun. “Yrittäminen on itsenäistä. Teen kaiken, mitä tekisin tavallisenakin yrittäjänä”, ravintoloitsija selventää. “Olen sitoutunut ketjun konseptiin. Se antaa tuotteet, toimintatavat ja koulutuksen.”

Kotipizza kouluttaa Pizzeriaketjun yrittäjät suorittavat valtakunnallisia virallisia tutkintoja. Kotipizzan koulutuspäällikkö Nina Vesavuori kertoo, että aluksi kaikki käyvät läpi kahden viikon koulutuksen. Ensimmäinen viikko on paistokoulutusta ja mui-

Yrittäjän taustalle ei ole vaatimuksia. Kunhan on myyntihenkinen asiakaspalvelija ja ymmärtää bisneksen periaatteet.”

den käytäntöjen, kuten siisteyden opettelua. Toinen viikko on yrittäjyyden teoriaa eli talouspuolta, sopimuslakia, johtamista ja myyntiä. Tämän jälkeen siirrytään harjoittelemaan toisten yrittäjien Kotipizzaravintoloihin. Lopuksi on kirjallinen sekä paistamisen ja asiakaspalvelun kokeet. “Myynnin ammattitutkinto käydään 1. vuoden aikana”, Vesavuori kertoo. “Yrittäjän taustalle ei ole vaatimuksia. Kunhan on myyntihenkinen asiakaspalvelija ja ymmärtää bisneksen periaatteet.” “Ei saa olla kahdeksasta

113

neljään -virkamiesluonne. Pitää osata tai olla valmis oppimaan monenlaista”, lisää Tarja, joka myös kouluttaa uusia. Hän luettelee kymmenkunta eri tointa, jotka pitäisi hänen mielestään osata. Näitä ovat muun muassa pizzakokin työ, asiakaspalvelu ja kassatyö, tarjoilu, markkinointi, henkilöstöjohtaminen ja siivous. “Nyt on aloittanut paljon tienvarsiyrittäjiä”, Vesavuori kertoo. “Koulutuksia on 3-4 vuodessa. Tarpeen mukaan enemmänkin.”

Ravintoloita moneen makuun Nykyään joissain Kotipizzoissa toimii myös Darwin Cafe -kahvila. Se tarkoittaa vain laajempaa tuotevalikoimaa ja erityistä teemasisustusta. Lisäksi uutta ovat Fifty Five Burger -ravintolat, joissa myydään burgereita, kolaa ja ranskalaisia. Alku on Pitkäsen mukaan joillekin vaikeaa. Yleensä pitää ottaa velkaa ja tehdä paljon työtä. Työ on myöhemmin joustavampaa. “Yrittäjyys tuntuu kivalta. Voi itse päättää asioita ja omat työaikansa. Voi olla esimerkiksi kolme viikkoa töissä ja sitten yhden lomalla”, Tarja kertoo. “Tykkään asiakaspalvelustakin aina ja tykkään laittaa pizzerian kuntoon.” Valtakunnallisesta mainonnasta päätetään Kotipizzan markkinointiosuuskunnassa, jossa on edustaja jokaiselta maantieteelliseltä alueelta. Lisäksi yrittäjät keskustelevat yhteisissä tapahtumissa muutaman kerran vuodessa. q www.kotipizza.fi

114

Saisiko olla kattavin* 3G-verkko? Vai laitetaanko samantien myös nopein**? Elisan uudet 4G-nopeudet mahdollistavat sovellusten käytön uskomattoman nopeasti ja sujuvasti, nyt jo yli 100 paikkakunnalla.

Osta yritysten verkkokaupasta osoitteessa www.elisa.fi /verkkokauppa

Varaa aika henkilökohtaiseen tapaamiseen osoitteessa www.elisa.fi /ajanvaraus

Soita 0800 04411 (ark. 8.00–17.00)

Tarkista verkon peittoalue: elisa.fi /kuuluvuus. Käytännössä toteutuva nopeus vaihtelee riippuen päätelaitteen ominaisuuksista ja verkon kuormituksesta. Kattavin* lähde: European Communications Engineering (ECE Ltd.) 5/2011. Nopein ** lähde ECE Ltd. tutkimus 9/2011.

115

Franchising

Faunatar

-kauppiaalle pienikin eläin on iso asia Teksti: Simo Raittila, Kuvat: Faunatar

Faunatar on eettinen ja tunnettu eläinkaupan ketju, jonka kauppiailta vaaditaan muutakin kuin eläinrakkautta. Hyvä sijainti, ostoedut ja yhteisö ovat ketjuuntumisen etuja, mutta yrittäjä vastaa itse tuloksestaan.

“T

änä päivänä elämä on aika raakaa ja kovaa, mutta tämä ala on mukava ja lämmin. On kiva palvella ihmisiä, kun asia koskee näille tärkeää omaa eläintä”, kertoo vuoden 2011 Faunatarkauppiaaksi valittu Lisa Lindholm. Hän aloitti yrittäjänä vuonna 2005, mutta oli harkinnut asiaa jo kymmenen vuotta.

Lindholm kehuu paljon liikepaikkaansa Espoon Sellossa. Faunattaren toimitusjohtaja Johanna Valo kertookin, että uusia liikkeitä pystytetään vain, kun löytyy sekä uusi hyvä yrittäjä että toimiva paikka. Faunatar-kauppias on itsenäinen, mutta ei yksinäinen. Mm. ketjun yhteisistä kampanjoista sovitaan markkinointiryhmässä, jossa kauppiaat ovat edustettuina: “Meillä on kuukausittain vaihtuvia koko ketjun kattavia tarjouksia. Näitä tuotteita tulee jokaiseen liikkeeseen automaattisesti tietty määrä, mutta jos haluaa enemmän niin voi lisäyksen tehdä itse”, Lindholm kertoo.

Harkittua ja eettistä eläinkauppaa Vuosien varrella ketjun liikeidea on entisestään vain kirkastunut. Toimitusjohtaja Valo pitää eettisyyttä toiminnan keskiössä. Ajan kanssa on onnistuttu myös helpottamaan paljon yrittäjien arkea: “Toimintaohjeita ja -tapoja on jalostettu vuosien varrella entistä toimivimmiksi, tietotekniikka on valjastettu hyvin käyttöömme. Jatkuva kehittyminen onkin myös tällä alalla välttämätöntä. ” Lindholm vastaa itse liikkeensä valikoimasta, mutta tietyt “A-tuotteet”

116

Ala on vankalla pohjalla, sillä siinä on kysymys tarpeista."

ovat tarjolla kaikissa Faunattarissa. Liikkeissä myös noudatetaan tiettyjä ketjun arvoja – esimerkiksi myydään vain laadukkaita, aidosti eläimille hyväksi olevia tuotteita. Faunatar ei myy eläimiä tarjoushintaan, eikä eläintä luovuteta ostajalle ilman hoitoohjeiden läpikäyntiä. Lindholmkin haastattelee asiakkaita varmistuakseen siitä, että ostos on mietitty. Eläimen hankintaan tarvitaan aikuinen, joka ottaa vastuun sen hoidosta.

“Emme myy kultakaloja maljaan”, Lindholm kertoo. Suurikokoisia lajeja ei edes pidetä liikkeessä, vaan ne on tilattava erikseen, lajien haastavien tilavaatimuksen takia. Eläinten kunnolliset elinolot varmistetaan siis kaloja myöten. Alalla ei pärjää pelkällä eläinrakkaudella, vaikka se onkin tarpeen, jotta mielenkiinto työhön pysyy. Lindholm kerkeää vain harvoin itse hoitamaan liikkeen eläimiä. Ero työntekijään on hänen mielestään suuri: “Jokainen on toki vastuussa omasta työstään, mutta loppuvastuu on kuitenkin kauppiaalla. On jatkuvasti pystyttävä hahmottamaan toiminnan kokonaistilannetta.”

117

lutus tai eläinalan kokemus on toki plussaa.” Yrittäjän on mielekkäämpi toimia osana yhteisöä, kuin aivan yksikseen. Ketjuun kuuluu yli sata pätevää ihmistä, kun työntekijätkin lasketaan mukaan. Perustiedot alasta löytyy kaikilta työntekijöiltä, lisäksi kullakin on omat erityiset kiinnostuksen kohteensa, joista tietämys on laajempi. “Joku meillä tietää aivan erityisen paljon hämähäkkieläinten sielunelämästä, toisella kissojen kasvatus on lähellä sydäntä. Monipuolinen kiinnostusten jakautuminen aikaansaa laajan tietotaidon henkilökunnan keskuudessa.” Ala on vankalla pohjalla, sillä siinä on kysymys tarpeista. Lemmikin omistajalle eläin on perheenjäsen, jonka hoitoon ollaan valmiita panostamaan riippumatta taloustilanteesta. q www.faunatar.fi

Itsenäistä työtä asiantuntijayhteisössä Aamupäivisin Lindholm hoitaa yleensä hallinnollisia asioita, kuten laskuja ja muita paperitöitä. Iltapäiväksi hän menee liikkeeseen töihin. Hän työllistää itsensä lisäksi viisi muuta ihmistä. Kauppias voi vaikuttaa työtunteihinsa Lindholmin mukaan “sataprosenttisesti”. On kuitenkin hyvä olla liikkeessä mahdollisimman paljon, sillä toiminnan valvonta ja ohjaus on yrittäjän vastuulla. Yrittäjän pitää olla avoin ja hereillä - valmis olemaan mukana ja kehittämään myös itseään. “Hyvin sisäänpäin suuntautunut ei varmaan oikein pärjäisi tässä”, Lindholm arvioi. “Tässä ei saa kangistua kaavoihinsa.” Faunatar-kauppiailla on mahdollisuus kouluttautua alalle eri oppilaitosten kanssa järjestetyssä opetuksessa. Valo korostaakin yrittäjähenkisyyttä ja yhteistyökykyä: “Taidot voi oppia, asenne on tärkein. Kaupallinen kou-

118

Työttömyysturva

Yrittäjän työttömyysturva Teksti: AYT-kassa, Kuvat: AYT-kassa, iStockPhoto

1990

-luvun alkuvuosina, jolloin työttömyys oli Suomessa huipussaan, todettiin, että suhdanteet kohtelevat pieniä yrittäjiä yhtä kaltoin kuin palkansaajiakin. Tällöin nähtiin välttämättömäksi luoda ansioturvajärjestelmä myös yrittäjille. Lainsäädäntöä uudistettiin niin, että vuoden 1995 alusta tuli mahdolliseksi perustaa yrittäjille työttömyyskassa. Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa – AYT aloitti tuolloin toimintansa ja olemme siis olleet toiminnassa yli 15 vuotta. AYT-kassan jäsenmäärä vuoden 2010 alussa oli yli 10 000 ja uusia jäseniä liittyy jatkuvasti. Vuonna 2009 päivärahoja maksettiin 6,6 %:lle jäsenistä yhteensä yli 4 milj. euroa. AYT-kassa on ottanut ensimmäisenä työttömyyskassana käyttöön internetin kautta tapahtuvan asiointipalvelun, joka mahdollistaa myös päivärahojen sähköisen hakemisen. Seuraavassa esitellään muutamiayrittäjän työttömyysturvajärjestelmän peruskysy-

120

myksiä: 1990-luvun alkuvuosina, jolloin työttömyys oli Suomessa huipussaan, todettiin, että suhdanteet kohtelevat pieniä yrittäjiä yhtä kaltoin kuin palkansaajiakin. Tällöin nähtiin välttämättömäksi luoda ansioturvajärjestelmä myös yrittäjille. Lainsäädäntöä uudistettiin niin, että vuoden 1995 alusta tuli mahdolliseksi perustaa yrittäjille työttömyyskassa. Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa – AYT aloitti tuolloin toimintansa ja olemme siis olleet toiminnassa yli 15 vuotta. AYT-kassan jäsenmäärä vuoden 2010 alussa oli yli 10 000 ja uusia jäseniä liittyy jatkuvasti. Vuonna 2009 päivärahoja maksettiin 6,6 %:lle jäsenistä yhteensä yli 4 milj. euroa. AYT-kassa on ottanut ensimmäisenä työttömyyskassana käyttöön internetin kautta tapahtuvan asiointipalvelun, joka mahdollistaa myös päivärahojen sähköisen hakemisen. Seuraavassa esitellään muutamia yrittäjän työttömyysturvajärjestelmän peruskysymyksiä:

Tasoltaan yrittäjäkassan jäsenmaksu on selkeästi suurempi kuin palkansaajakassoissa, johtuen järjestelmien erilaisesta rahoituksesta." Antero Tala AYT-kassan kassanjohtaja

Kuka on yrittäjä työttömyysturvassa? Työttömyysturvalaissa asia on määritelty siten, että yrittäjäksi katsotaan: 1. pääasiallisen toimeentulonsa yritystoiminnasta saava henkilö, joka on YEL-(tai MYEL-) vakuutusvelvollinen (Tällaisia ovat ammatinharjoittajat, avoimen yhtiön yhtiömiehet, kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies sekä osakeyhtiön enemmistöosakas). 2. henkilö, joka työskentelee johtavassa asemassa (toimitusjohtaja, hallituksen jäsen) yhtiössä, jossa hänellä on vähintään 15 % tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa vähintään 30 % äänivallasta. 3. henkilö, joka työskentelee yhtiössä, jossa hänellä tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään puolet äänivallasta. Yrittäjän perheenjäseneksi katsotaan yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuva puoliso (sekä avioettä avo-), lapset ja vanhemmat.

Yrittäjällä on oltava lakisääteinen eläkevakuutus AYT-kassaan liittymisen ehtona on lain mukaan se, että harjoitettu yritystoiminta on laajuudeltaan olennaista. Olennaiseksi katsotaan yritystoiminta sinä aikana, jona yrittäjä on eläkevakuuttanut itsensä lakisääteisessä järjestelmässä (YEL-, MYEL-, TyEL) vähintään 710 euron työtulosta kuukautta kohden. Eläkevakuutuksen perusteeksi vahvistetun työtulon on siis oltava vähintään 8.520 euroa/vuosi. Todettakoon, että myös Kelan kautta maksettavassa perusturvassa on sama eläketason vaatimus harjoitetulle yrittäjyydelle. YEL-vakuutuksen merkitys yrittäjille on kasvanut entisestään, kun sairausvakuutuslakia on muutettu yrittäjien osalta niin, että myös tämän lain mukaisen päivärahan perusteena käytetään nykyään YEL-

työtuloa. Tämä koskee sairausajan päivärahan lisäksi myös äitiys-, isyys-, vanhempain-, erityisäitiys-, erityishoitorahaa ja kuntoutusrahalain mukaista kuntoutusrahaa (aiemmin on yrittäjän päivärahat määrätty viimeisimmässä verotuksessa vahvistettujen ansiotulojen mukaan).

Milloin yrittäjä on työtön? Työttömyysturvalla ei kompensoida yritystoiminnan kausivaihteluita. Niinpä turvan saaminen edellyttää yleensä, että yritystoiminta on todistettavasti kokonaan lopetettu. Työttömän yrittäjän tulee ilmoittautua kotipaikkansa työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Päätöksen työttömyydestä tekee työvoimatoimikunta, joka antaa asiasta ns. työvoimapoliittisen lausunnon päivärahan maksajalle (AYT-kassa). Lausunto on aina kassaa sitova. Yrittäjän katsotaan lopettaneen yritystoiminnan esimerkiksi silloin, kun: • yritys on joutunut konkurssiin tai selvitystilaan • yritys on myyty • yritys on lopetettu ja yrittäjä on luopunut eläkevakuutuksesta sekä tehnyt toiminnan lopettamisesta ilmoitukset vero- ja muille viranomaisille yleensä edellytetään myös, että yrityksen vaihtoja käyttöomaisuudesta on luovuttu tai sen arvosta on tehty selvitys työttömyyskassalle Yrittäjä katsotaan työttömäksi myös sen jälkeen, kun yrityksen toiminta on todisteellisesti keskeytynyt yli neljän kuukauden ajaksi. Keskeyttäminen tulee osoittaa työvoimaviranomaisille.

Kassassa oltava jäsenenä vähintään 18 kuukautta Ansiopäivärahan saamisen edellytys on lakisääteisen työssäoloehdon täyttäminen kassan jäsenenä. Työs-

121

Työttömyyskassaan liittyminen on yrittäjälle selkeä riskivakuutus – verrattavissa vaikka palovakuutukseen.

säoloehto täyttyy, kun on ollut kaksi vuotta jäsenenä AYT-kassassa ja toiminut saman ajan yrittäjänä siten, että yritystoiminta on ollut laajuudeltaan olennaista (eläkevakuutus vähintään 710 euroa/kk). Työssäoloehtoon voi saada 6 kuukauden hyvityksen sellainen palkansaajakassan jäsenenä ollut henkilö, joka 1 kk:n kuluessa yritystoiminnan aloittamisesta liittyy yrittäjäkassaan.

Mikä katsotaan yrittäjän palkaksi – jäsenmaksun ja päivärahan suuruus? AYT-kassassa voi vakuuttaa itsensä enintään lakisääteisen eläkevakuutuksensa (YEL, MYEL, TEL, LEL tai TaEL) mukaisesta työtulosta. Valittu työtulo katsotaan yrittäjän palkaksi päivärahaa ja jäsenmaksua määritettäessä. Verotettava tulo tai yrityksen liikevaihto eivät siis suoranaisesti vaikuta päivärahan tai jäsenmaksun suuruuteen. Oheisessa taulukossa on muutamia esimerkkejä siitä, mikä on jäsenmaksun ja päivärahan suuruus eri työtulotasoilla (vuonna 2010):

Työtulo Jäsenmaksu Päiväraha € / vuosi 8.520 15.000 30.000 60.000

€ / vuosi 73,44 248,40 618,40 1.218,40

€ / päivä 28, 96 40,26 66,42 91,90

Alaikäisistä huollettavista tulee päivärahaan lisäksi lapsikorotusta Jäsenmaksu, jonka vakuutusvalvontavirasto vuosittain vahvistaa, on kokonaisuudessaan vähennys-

122

kelpoinen yrittäjän henkilökohtaisessa tuloverotuksessa. Tasoltaan yrittäjäkassan jäsenmaksu on selkeästi suurempi kuin palkansaajakassoissa, johtuen järjestelmien erilaisesta rahoituksesta. Palkansaajakassoissa päivärahoista katetaan jäsenmaksuilla kiinteä 5,5 % ja yrittäjäkassassa keskimäärin n. 40 %.

Päivärahan maksaminen Ansiopäivärahaa maksetaan seitsemän (7) päivän omavastuuajan jälkeen viideltä päivältä viikossa yhteensä enintään 500 työttömyyspäivältä. Mikäli yrittäjälle syntyy lopettamisen yhteydessä puhdasta myyntivoittoa, se voi siirtää päivärahan alkamisaikaa.

Palkansaajan ryhtyminen yrittäjäksi Jos AYT-kassaan liittynyt yrittäjäksi ryhtynyt henkilö on ollut palkansaajakassan jäsen välittömästi ennen yrittäjyyttä, hänellä on 18 kuukauden jälkisuoja-aika. Tämä tarkoittaa sitä, että hänelle maksetaan päivärahaa yrittäjyyttä edeltäneen palkkatyön tulojen perusteella, jos hän joutuu lopettamaan yrityksensä ennen yrittäjän työssäoloehdon täyttymistä. Palkansaajakassan jäsenenä ollut henkilö saa yrittäjän työssäoloehtoon 6 kk hyvitystä, jolloin työssäoloehto täyttyy jo 12 kuukaudessa. Palkansaajakassasta voi siirtyä AYT-kassaan ilman katkosta työttömyysturvassa. Todettakoon, että vuoden 2005 alusta lähtien vastaavanlainen jälkisuoja ja hyvitysjärjestelmä on säädetty koskemaan myös yrittäjän ryhtymistä palkansaajaksi.

Kannattaako liittyä AYT-kassaan? Työttömyyskassaan liittyminen on yrittäjälle selkeä riskivakuutus – verrattavissa vaikka palovakuutukseen. Yrittäjän riski jäädä työttömäksi on tällä hetkellä n. 7 %, kun tulipalon riski on enimmillään 0,3 %:n tasossa. Kannattaa siis liittyä AYT-kassaan. Vielä on syytä painottaa sitä, että kassaan kannattaa liittyä silloin, kun kaikki on vielä hyvin. Jos yrityksen tilanne alkaa olla uhkaava, on liittyminen usein jo liian myöhäistä, koska AYT:ssa on oltava jäsenenä vähintään kaksi vuotta, jotta oikeus päivärahaan syntyy.

Mitä muuta AYT tekee kuin maksaa päivärahoja? AYT-kassan tehtäväkenttään kuuluu päivärahojen maksamisen lisäksi paljon muutakin. Tiedotustoimintaa harjoitetaan julkaisemalla jäsenille toimitettavaa omaa lehteä, nimeltään AYT-lehti. Lisäksi kerrotaan yrittäjien työttömyysturvasta kaikissa mahdolli-

sissa medioissa, erityisesti eri järjestölehdissä. AYT-kassa harjoittaa myös laajamittaista koulutustoimintaa. Kassan edustajat käyvät erilaisissa yrittäjätilaisuuksissa, yrittäjäkursseilla, erilaisissa oppilaitoksissa ym. kertomassa kassasta ja työttömyysturvasta yleensäkin. Eräs tärkeistä tehtäväalueista on kassan taloudellisten toimintaedellytysten turvaaminen. Kassan omaisuutta on hoidettu turvatusti ja tuottavasti niin, että AYT on selkeästi Suomen vakavaraisimpia työttömyyskassoja. Kassan maksukykyisyys ja toimintavalmius on turvattu. AYT-kassa toimii aktiivisesti yrittäjän työttömyysturvasäännösten kehittämisessä. Kassa tekee jatkuvasti esityksiä ja aloitteita sekä Työttömyyskassojen yhteisjärjestön kautta että suoraan viranomaisille ja poliittisille päättäjille. Luonnollisesti AYT kehittää jatkuvasti omia toimintamenetelmiään (mm. atk-järjestelmät). Sähköinen arkistointi on ollut toimintarutiinina jo vuosia, internetsivuja ja -toiminteita kehitetään jatkuvasti nykyajan vaatimusten mukaisesti. AYT-kassa käynnisti jo vuonna 2003 ensimmäisenä kassana Suomessa internetin kautta toimivan asiointijärjestelmän (eAsiointi), jonka avulla jäsenet voivat mm. hakea päivärahaa sähköisesti. Tällä hetkellä järjestelmää käyttää jo yli 30 % päivärahan saajista. q

Yhteystiedot AYT-kassasta ja yrittäjien työttömyysturvasta saa tietoa internetsivuilta: www.ayt.fi. Internet-sivujen kautta voi myös liittyä kätevästi jäseneksi. Tietoja saa myös ilmaisesta puhelinpalvelunumerosta 0800 9 0888, joka on avoinna arkisin klo 08–18. q

AYT-kassa Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki Puh.: 09 2535 3100 Fax: 09 2535 3131 asiakaspalvelu@ayt.fi www.ayt.fi

123

Työttömyysturva

Työttömyyskassa

on turvaverkko – yrittäjällekin Teksti: Simo Raittila, Kuvat: SYT, iStockPhoto

SYT-kassa on toinen kahdesta suomalaisesta yrittäjien työttömyyskassasta. Työttömyyskassan jäsen valitsee itse turvansa tason.

“Y

rittäjä tekee tietysti kaikkensa välttääkseen sen tilanteen, jossa yritystoiminta pitää lopettaa”, kommentoi Suomen yrittäjäin työttömyyskassan kassanjohtaja Merja Jokinen. Yrittämiseen liittyy kuitenkin aina epäonnistumisen riski. Jokinen kertoo, että jotkut yrittäjät saattavat ajatella, että pahan päivän varalle varautuminen on jo valmiiksi luovuttamista. Nuoremmille työttömyyden mahdollisuus on jotenkin arkipäiväisempää eikä tällaista kynnystä jäsenyydelle ole. Kassanjohtaja epäilee, ettei moni Suomen 200 000–300 000 yrittäjästä edes tiedä, että myös yrittäjille on oma työttömyysvakuutus, koska työttömyyskassoihin kuuluu vain noin 30 000 jäsentä. Erityisesti aloittava yrittäjä saattaa unohtaa vapaaehtoisen maksun, kun alkuvaiheessa on paljon pakollistakin hoidettavaa. Myös perheyrityksessä työskentelevien asema on huolestuttava. “Jos henkilö työllistyy perheenjäsenen yrityksessä, hänet luetaan työttömyysturvassa yrittäjäksi”, Jokinen muistuttaa. “Haasteenamme on saada kaikille tieto, että myös perheenjäsenet olisivat vakuutettuna oikeassa kassassa. Pahimmillaan on maksettu 10 vuotta jäsenmaksuja väärään kassaan. Se on mennyt kankkulan kaivoon.”

Yrittäjät vakuuttavat itsensä liian pienellä “Yrittäjäkassassa jäsenmaksun taso valitaan itse”, Jokinen kertoo. “ Varsin usein yrittäjät vakuuttavat itsensä alhaisella tasolla sekä työttömyysturvassa että YEL-vakuutuksessa, jolloin korvaussummatkin jäävät pieniksi.”

124

Työttömyyskassaan voi liittyä jokainen yrittäjä, jonka lakisääteisen eläkevakuutuksen vahvistettu työtulo on vähintään 8 520 euroa vuodessa."

Työttömyyskassaan voi liittyä jokainen yrittäjä, jonka lakisääteisen eläkevakuutuksen vahvistettu työtulo on vähintään 8 520 euroa vuodessa. SYTkassan verkkosivuilla www.syt.fi on laskuri, jossa voi laskea sekä turvan tason että jäsenmaksun. SYT tavoittelee jäsenikseen yhä useampia yrittäjiä, koska tällöin jäsenmaksuja voidaan pienentää ja jäsenyys on entistä matalampi kynnys. SYT on kasvattanut jäsenmääräänsä suuresti viime vuosina. Nyt jäseniä on reilut 19 000 ja Jokinen uskoo 20 000 jäsenen rajan rikkoutuvan pian. Jäsenistössä on paljon esimerkiksi rakennustoimintaa harjoittavia, kauppiaita, partureita ja kampaajia sekä matkailu- ja ravintola-alan yrittäjiä. Pääpaino on pienissä, yhden tai muutaman hengen yrityksissä. Naisia jäsenistä on noin 40 prosenttia. Epävarmassa maailmantaloustilanteessa epäonnistuminen ei välttämättä ole yrittäjän vika. Jokinen suosittelee ottamaan riskiä, mutta suojaamaan itsensä. Palkansaajien ja yrittäjien työttömyysturvat ovat lähentyneet toisiaan, mutta perusteettomia eroja yrittäjien häviöksi on yhä. ”Siksi teemme myös edunvalvonnallista työtä, ja siinä yhteistyö etenkin Suomen Yrittäjien kanssa on meille merkittävä apu”, jatkaa Jokinen. q www.syt.fi

125

Markkinointi

Parhaat asiakaskontaktit

syntyvät kasvotusten messuilla Teksti: Liisa Airaksinen, Kuvat: Suomen Messut

”Y

ritykset ovat erilaisissa elinkaarivaiheissa ja siksi messuosallistumiseen tarvitaan yrityksen kulloiseenkin tarpeeseen soveltuvia osallistumistapoja ja messupalveluita. Haluamme auttaa näytteilleasettajaa onnistumaan messuilla”, kertoo Sari Auranen, joka toimii markkinointipäällikkönä Suomen Messuissa. Auranen vastaa messumediamarkkinoinnista, messuvalmennuksesta ja messututkimuksesta sekä edistää messujen käyttöä myynti- ja markkionintikanavana.

Suomen Messujen messuohjelmassa on lähes sata alansa johtavaa messutapahtumaa. Vuosittain näistä järjestetään noin 80 messut. Yleisömessuja on periaatteessa joka vuosi ja ammattimessuja joka toinen vuosi, mutta tästä on poikkeuksia puolin ja toisin. Eri tapahtumissa Helsingin Messukeskuksessa vierailee yli miljoonaa henkilöä, joista messukävijöitä on noin 800 000. Näytteilleasettajayrityksiä on lähes 9500. Suomen Messut on alansa markkinajohtaja ja sen omistama Helsingin Messukeskus on Suomen ainoa kansainväliset mitat täyttävä messu-, kokous- ja kongressikeskus. Tutkimusten mukaan oman kohderyh-

Uusi yrittäjä, hyödynnä oman alasi messut ja kohtaat juuri oikean kohderyhmän kasvokkain, kehottaa Sari Auranen, joka toimii markkinointipäällikkönä Suomen Messuissa.

126

Messuilla onnistuminen perustuu huolelliseen suunnitteluun, luovaan toteutukseen ja aktiiviseen mukanaoloon messuilla sekä jälkimarkkinointiin, jossa hyödynnetään messupäivien aikana saatuja kontakteja. Messut ovat myös oiva tilaisuus verkostoitua alan muiden toimijoiden kanssa.”

mänsä kohtaaminen kasvokkain on tänä päivänä yhä tärkeämpää ja siksi kiinnostus messuosallistumiseen on vahvassa kasvussa.

Pyydä vinkkejä messujärjestäjältä Tietoa messuista saa Suomen Messujen verkkosivuilta, tai ottamalla yhteyttä messutapahtumien yhteyshenkilöihin. Messujärjestäjän ajoissa julkaistu tapahtumakalenteri helpottaa yrityksen omaa suunnittelua, kuten tuotelanseerauksen ajoitusta tai ensimmäistä messuesiintymistä”, Auranen kertoo. Aurasen mukaan melkein jokaiselle toimialalle löytyy oma messutapahtuma. Uusi yrittäjä ei aina välttämättä tiedä, mille messuille hänen olisi järkevintä osallistua, jotta hän tavoittaisi oikean kohderyhmän ja oikeaan aikaan. Asiakasta saattaa myös askarruttaa, mitä tietyissä budjettiraameissa voi ja kannattaa toteuttaa, miten tällä kertaa kannattaisi esittäytyä messuilla tai mitä erityispiirteitä messukohtaamisessa on, kun se tapahtuu ensimmäistä kertaa. ”Käänny meidän puolemme. Asiantuntijamme auttavat löytämään oikeat messut ja yrityksen omiin

Suomen Messujen Face to Face messuvalmennuksissa näytteilleasettajia innostetaan aktiiviseen ja luovaan messumarkkinointiin ja messujen hyödyntämiseen. Suositut seminaarit ovat saaneet osallistujilta erinomaista palautetta.

127

resursseihin parhaiten sopivan osallistumistavan. Näytteilleasettajan kannattaa ehdottomasti hyödyntää ammattilaistemme kokemusta ja ammattitaitoa messuosaston toteutuksessa. Yhdessä ideoiden syntyy paras kokonaisuus. Meillä on vaivattomia pakettiratkaisuja, mutta rakennamme myös avaimet käteen -periaatteella uniikkeja design-osastoja.”, Auranen kertoo.

Hyvä esittelijä on messuosaston vetonaula Jos resurssit ovat rajalliset, Auranen neuvoo valitsemaan valmiin pakettiosaston, jonka näytteilleasettaja sitten somistaa omanlaisekseen. ”Ehdottomasti parhain keino erottautua massasta on palvelualtis ja ammattitaitoinen esittelijä, joka saa kävijän viihtymään, ei niinkään messuosaston koko.”

Messuilta potkua yritystoimintaan Auranen opastaa näytteilleasettajaa laatimaan itselleen selkeän messutavoitteen ja kiteytetyn messuviestin ja toimimaan sen mukaan ennen messuja, messujen aikana ja messujen jälkeen. Etenkin uudelle yritykselle on tärkeää lähteä liikkeelle omille resursseilleen sopivalla panoksella. ”Messuilla onnistuminen perustuu huolelliseen suunnitteluun, luovaan toteutukseen ja aktiiviseen mukanaoloon messuilla

128

sekä jälkimarkkinointiin, jossa hyödynnetään messupäivien aikana saatuja kontakteja. Messut ovat myös oiva tilaisuus verkostoitua alan muiden toimijoiden kanssa.” Messuille tullessaan messuvieras on jo valmiiksi virittäytynyt näytteilleasettajalle otolliseen olotilaan. Hän janoaa tietoa tuotteista ja palveluista ja on siksi avoin viesteille ja vaikutteille. Lisäksi hän edustaa juuri oikeaa kohderyhmää. Yleisömessuille tullaan myös viihtymään. ”Pysäytä messukävijä, tarjoa hänelle jotakin hauskaa ja elämyksellistä. Parhaat ratkaisut ovat usein hyvin yksinkertaisia eivätkä edes kalliita. Vaikuta tunteisiin, ei vain järkeen,” Auranen kehottaa. Ammattimessuilla kauppoja eivät useinkaan synny heti messuilla, mutta siellä niitä vahvasti pohjustetaan. Yleisömessuilla on tärkeää, että kävijälle helposti selviää, mistä esillä olevia tuotteita voi ostaa.

Markkinoi ja tiedota Messujärjestäjä markkinoi messutapahtumaa sen kävijäkohderyhmille ja medialle. ”Medianäkyyvyyttä voi saada jo ennen messuja, sillä tiedotusvälineitä kiinnostaa erityisesti, mitä uusia palveluita ja ratkaisuja messuilla tullaan esittelemään”, Auranen toteaa. ”Mutta tämän varaan ei näytteilleasettaja saa omaa tiedotustaan ja markkinointiaan jättää. Omille asiakkaille ja sidosryhmille on syytä viestiä eri keinoin, mitä omalla messuosastolla tulee tapahtumaan ja mistä se löytyy.”

Ostopäätökset ja parhaat kontaktit syntyvät parhaiten kasvokkain. Tervetuloa Helsingin Messukeskukseen menestymään messuilla.

Messuvalmennusta Suomen Messut tarjoaa Face to Face messuvalmennuksia, joissa innostetaan näytteilleasettajia aktiiviseen ja luovaan messumarkkinointiin ja messujen hyödyntämiseen. Aurasen mukaan ovat saaneet osallistujilta hyvää palautetta. ”Eritoten on kiitelty saatuja uusia ideoita ja mainioita vinkkejä, joilla voi parantaa omaa messuesiintymistään. Vinkkejä, neuvoja ja muistilistoja voit poimia myös verkkosivujemme näin onnistut messuilla -osuudesta. Niiden avulla pystyt suunnittelemaan omaa messuosallistumistasi ja tekemään siitä entistä tehokkaampaa ja tuloksia tuovaa.” q Suomen Messut, Helsingin Messukeskus Messuaukio 1, PL 21, 00521 Helsinki puh. 040 450 3250 (arkisin 8-17) myynti@finnexpo.fi tai info@finnexpo.fi www.finnexpo.fi Vinkkejä messuosallistumiseen ja messuvalmennus: www.finnexpo.fi/facetoface

129

Markkinointi

Älä pelkää

isoa mediaa, mainostaja Teksti: Simo Raittila, Kuvat: iStockPhoto

Isoissa verkkomedioissa mainostaminen ei väistämättä tarkoita kallista näkyvyyttä koko kansalle, vaan verkosta on moneen. Suuresta ihmisjoukosta on mahdollista valita pienempi sen oman viestin kohteeksi.

lta-Sanomien verkkosivut saavuttavat suurimman osan kansasta. Mainostajat ovat valinneet sen TNS:n Online Advertising 2011 -tutkimuksessa Suomen mielenkiintoisimmaksi verkkomediaksi. Sivuilla käy viikottain liki kaksi miljoonaa henkilöä. Verkkomainos voidaan kohdistaa tätä pienemmälle kohderyhmälle esimerkiksi iän, sukupuolen tai asuinpaikan mukaan. Ilta-Sanomien digitaalisten palveluiden tuoteryhmäpäällikkö Sanna Valkeejärvi korostaa, että verkkomainoksia myydään näyttökerroittain. Tällöin näkyvyyttä voi ostaa juuri niin paljon kuin on varaa: "Esimerkiksi Matkat-osiosta saa viikon näkyvyyden hyvään hintaan”. Mainospaikkoja voi hankkia myös klikkihintaisesti tai pienempinä tekstilinkkeinä Sanomien koko verkostoon, jolloin mainos näkyy jossain päin laajaa verkostoa. Nykypäivän bannerimainokset mahdollistavat erikoisemmatkin viestit.

Kohderyhmänä yksilö tai yritys Kävijätutkimuksilla on hankittu saatu hyvin tarkkaa tietoa eri uutisosioiden lukijoista. Asennetutkimuksilla on selvitetty eroja lukijoiden arvoissa. Tätä tarkempi tieto siitä, mitä tietty lukija sivustolla tekee, saadaan seuraamalla jokaisen verkkoon kytketyn tietokoneen yksilöiviä IP-osoitteita. Mainokset voidaan näiden ansiosta kohdistaa esimerkiksi kävijän kotipaikan mukaan. Tämä on hyvä mahdollisuus paikallisille yrityksille. Koska myös yritykset ovat tunnistettavissa ip:n perusteella, B2B-yrittäjä voi kohdistaa mainontaa näille toimialoittain. Nämä voi toisaalta saavuttaa hyvin Taloussanomien verkkosivuilla.

130

”Lukija voidaan tunnistaa vaikkapa erityisen kiinnostuneeksi ruuanlaitosta”, Valkeejärvi kertoo. ”Tarkimmillaan mainos voidaan kohdistaa esimerkiksi vain NHL-uutisten yhteyteen.” Kohdistus voi perustua myös kellonaikaan tai säätilaan. Mainos voidaan asettaa näkymään lou-

MEDIAPERHE

nasaikaan, sateella tai kunnes mainostettavan tapahtuman lipunmyynti sulkeutuu. Reaaliaikaisuutta on myös mahdollisuus päivittää tietoja jatkuvalla syötöllä verkkolähteestä. Tämä mahdollistaa mainonnan vapaamman hallinnan. Valkeejärven mukaan myös sellaisten maailman ilmiöiden kuten kuninkaallisten

Alkuun pääsee, jos tietää haluamansa värit, kuvat ja tekstit. Teknisen toteutuksen voi jättää Ilta-Sanomien mainonnanhallinnalle."

häiden haltuunotto on mahdollista. Alkuun pääsee, jos tietää haluamansa värit, kuvat ja tekstit. Teknisen toteutuksen voi jättää Ilta-Sanomien mainonnanhallinnalle. ”Monimutkaisemmille ideoille voimme suositella mainostoimistoja”, Valkeejärvi lisää.

IS mediaperheen ratkaisut: Kohdennettavuus Verkko on mitä oivallisin kohdentava mainosmedia, vaikka sitä sellaisena käytetäänkin vielä aivan liian vähän. Toki eri osioihin osataan mennä eri sisällöllä, mutta esimerkiksi kellonaikaan tai asuinpaikkaan perustuvat kohdentamiset ovat vielä vähän käytettyjä tehokeinoja. Verkossa ihmisen käyttäytymistä voidaan seurata ja analysoida. Tämä auttaa mainostajaa saamaan viestinsä entistä tarkemmin perille. Haluatko kuulla lisää siitä, miten tarkasti oikeastaan pystymme ihmisten liikkeitä seuraamaan ja miten tämä auttaisi sinua kohdistamaan mainontaasi? Ota yhteyttä niin kerromme lisää.

131

Luovatkin ratkaisut mahdollisia "Me olemme kehityksen kärjessä ja käytämme paljon uusia teknologioita", Valkeejärvi kertoo. Bannerimainonta taipuu moneen, mutta luovuuden rajoja kokeillaan liian harvoin. Tekninen puoli sallii esimerkiksi sivun yli kulkevan hahmon tai Angry Birdsin pelaamisen kahden mainoslaatikon välillä. ”Laajenevat mainokset, video ja ääni on jo ihan peruskauraa”, tuoteryhmäpäällikkö selittää. ”Ikealla oli mainos, jossa toisen bannerin osista koottiin huonekalu toiseen.” Verkkomainonnan plussapuolena on myös seurattavuus. Tuloksista saadaan tietoa paitsi myyntilukuina myös klikkauksina. Valkeejärvi kertoo IS:n mainonnan toimivan tehokkaasti. Yleensä on ollut selkeää myynnin kasvua. Verkkosivujen kanssa voidaan tehdä myös sisältöyhteistyötä. Tämä tarkoittaa kumppanisivuja, kilpailuyhteistyötä ja mainostajan toimittamia juttuja, joihin ohjataan erilaisin tavoin. ”Tietysti tässä muistetaan, etteivät meidän toimittajamme tuota mainossisältöä”, Valkeejärvi linjaa. Vaikka myös mainonnalta vaaditaan totuudenmukaisuutta ja relevanssia, erotellaan erilaiset sisällöt selkeästi. Tämä on hänestä kaikkien kannalta oikein. Kumppanisivut voidaan avata kommentoinnille ja niitä on helppo linkittää myös sosiaaliseen mediaan. Ilta-Sanomilla on alansa isoin faniryhmä Facebookissa, millä on iso merkitys verkkolehden kävijäohjauksessa. Valkeejärven mukaan verkko on nykyisyyttä – tabletit ja mobiilipalvelut tulevaisuutta. IS tekee jo tätä kaikkea. Valkeejärvi uskoo kuitenkin verkon jatkavan kasvuaan. Vaikka painettu lehti ja verkko eivät poissulje toisiaan, voi verkossa olla useampi viesti kerrallaan. Hinnoitteluperiaatteet ovat myös erilaisia. Verkkomainonta on tarkempaa, kun lehtinäkyvyys perustuu vain laajaan levikkiin ja lukijatutkimuksiin. Verkossa mainoksen jo nähneille voidaan tarjota eri viesti kuin ensilukijoille: “Jos asiakas on ihastellut kenkiä verkkokaupassa, mutta jättänyt ostamatta, voidaan hänelle näyttää lisää vastaavia.” q http://mediaperhe.iltasanomat.fi

Case IKEA IKEA Kampanjoi näyttävästi uusitulla IltaSanomien sivustolla. IKEA kampanjoi näyttävästi alkavaa alennusmyyntiään Ilta-Sanomien verkkopalvelussa. Kampanjan tavoitteena oli herättää kuluttajien huomio ja kiinnostus IKEA-tuotteita kohtaan oivaltavasti Ilta-Sanomien uusia mainosratkaisuja käyttäen ja mikä tärkeintä, houkutella ihmisiet ALE-ostoksille lähimpään IKEA-tavarataloon. IKEA järjesti yhdessä Ilta-Sanomien kanssa ideointikilpailun ALE-kampanjalleen, johon kutsuttiin mukaan 17 mainostoimistoa. Kilpailun voitti Markkinointitoimisto Alkuvoima, ehdotuksellaan, joka pohjautui vahvaan kohdentamiseen ja ratkaisuun, joka palvelee kuluttajia heitä keskeyttämättä. Kampanjan tulokset Ilta-Sanomien verkkopalveluissa toteutettu ALE-kampanja saavutti 10 % paremman huomioarvon kuin muut Sanomakonsernin tutkitut mainokset ja oli 9 % toimialan keskiarvoa huomatumpi. Kampanjan myötä brändin tunnettuus lisääntyi selkeästi yleistä verkkomainontaa enemmän. Kuluttajat kokivat, että toteutettu kampanja oli keskivertoa enemmän tietoa antava. Kampanjan kohderyhmänä oli ostokykyiset, 20-44 vuotiaat aikuiset, jotka tavoitettiin heitä palvelevan kampanjan myötä tehokkaasti.

TULOSTIETOINEN JOHTAJA -kirjasarja

Harvard Business School Press Tämä kattava kirjasarja sisältää arvokkaita strategioita ja työkaluja, jotka ovat välttämättömiä tulevaisuuden johtajalle. Kirjasarjan tarkoituksena on auttaa johtajia parantamaan niitä taitoja, joita he tarvitsevat jokapäiväisessä työssään.

132

Kirjasarjan voit tilata verkkokaupastamme

www.perhemediat.fi

Messuilta potkua yritystoimintaan. ohtaat kasvotuste uilla k n juur Mess i oikea n kohderyhmäsi!

Tule näytteilleasettajaksi alasi messuille. Parhaat asiakaskontaktit syntyvät kasvotusten messuilla tehokkaammin kuin missään muussa mediassa. Messuilla saat näkyvyyttä, uusia kontakteja ja asiakkaita sekä edistät myyntiäsi tehokkaasti kasvokkain.

Messujen mahdollisuudet. • • • • • • •

Lisäät yrityksesi tunnettuutta juuri oikeassa kohderyhmässä Esittelet uutta liiketoimintaasi Tavoitat uusia asiakkaita Teet messumyyntiä ja edistät myyntiäsi myös pitkällä tähtäimellä Rakennat ja täydennät asiakasrekisteriäsi Saat välitöntä palautetta uudelle tuotteelle tai palvelulle Voit löytää jälleenmyyjiä

Erotu eduksesi messuilla. Selkeä messutavoite, ennakkomarkkinointi ja aktiivinen mukanaolo sekä tehokas jälkimarkkinointi ovat avaimia messumenestykseen. Apua ja vinkkejä messutoteutukseen saat meiltä, totta kai kasvokkain tai vierailemalla ”näin onnistut messuilla” – verkkosivullamme.

yntyvät parhaiten kasvo äätökset s kkain Ostop .

Tule mukaan Face to Face messuvalmennukseen. Messuvalmennuksesta saat ideoita, vinkkejä ja käytännön työkaluja messuosallistumisen suunnitteluun, toteutukseen ja hyödyntämiseen. Face to Face messuvalmennus on Helsingin Messukeskuksessa kahdesti vuodessa: maaliskuussa ja lokakuussa. Katso ohjelma ja lisätiedot verkosta. Osallistujan kertomaa: ”Uutena yrityksenä uusille tuotteille on pakko saada kontakteja ja jakeluteitä. Messuilla se onnistuu.” ”Messuvalmennuksen avulla aloittelija välttää monet karikot ja saa messuista parhaan tuloksen.”

Muista messut, yrityksesi ei jää yritykseksi. www.finnexpo.fi/facetoface

133

Markkinointi

"Kirjaudu asiakkaaksi verkkokauppaamme

ArkkiNettiin"

Arkkiplussan verkkokaupasta www.arkkiplussa.ﬁ löytyy lähes 8 000 artikkelia

Teksti: Markku Summa, Kuvat: www.arkkiplussa.fi

-T

yöskentelemme monikanavaisessa ympäristössä, jossa korostuu asiakkaan ymmärtäminen. Keskeinen haaste on yhdistää tehokkaimmalla mahdollisella tavalla uudet ja perinteiset ratkaisut kulloisenkin tilanteen ja tarpeen mukaan, markkinointijohtaja Timo Tuominen sanoo. Arkkiplussa Oy on vuonna 1999 startannut yritys. Perustajat, Heikki Aittasalo ja Raimo Välimäki, aloittivat liiketoiminnan erilaisten toimistolaitteiden ja -tarvikkeiden maahantuonnilla. Verkkokauppa yrityksellä on ollut vuodesta 2007 lähtien. Plussa-maailmasta löytyy paperin jälkikäsittelyyn ja markkinoinnin apuvälineeksi soveltuvia tuotteita kuten erilaisia sidonta- ja laminointituotteita, painettuja kansioita, mappeja, foldereita ja muita toimiston erikoistuotteita.

Hyvien tuotteiden, runsaan tuotevalikoiman ja useiden maksuvaihtoehtojen ansioista Arkkiplussan verkkokauppa sopii niin yritysten kuin kotitalouksienkin toimistotarvikehankinnoista vastaaville - Meiltä myös aloittava yrittäjä saa kokonaisratkaisuja, Timo Tuominen sanoo.

134

Arkkiplussa

Arkkimediayksikön tuotteet ja palvelut ovat luonnollinen jatke yrityksen alkuperäiselle palvelukonseptille. Arkimediayksikkö tuottaa yksilöityjä ja räätälöityjä myynnin ja markkinoinnin ratkaisuja yritysten erilaisiin tarpeisiin.

Koko tuotevalikoima verkossa

Arkkiplussan asiakkaita ovat alusta lähtien olleet muun muassa kuntien ja valtion virastot, oppilaitokset, erikokoiset yritykset ja myös yksityishenkilöt."

Tuotevalikoimassa neljä ryhmää Arkkiplussan tuotevalikoima on jaettu neljään ryhmään.

Kun Arkkiplussa aloitti verkkokaupan viisi vuotta sitten, se informoi asiakkaitaan uudesta palvelusta kampanjakirjeissään. Asiakkaat alkoivat Tuomisen mukaan tehdä hankintoja verkossa yllättävän nopeasti. Tällä hetkellä Arkkiplussan liikevaihdosta noin neljännes tulee verkkokaupasta, mutta tavoitteena on kaksinkertaistaa sen osuus. - Olemme saaneet verkkokaupan myötä uusia asiakkaita. Yhteydenottoja on tullut myös ulkomailta kuten esimerkiksi Virosta, Pohjoismaista ja Saksasta. Arkkiplussan asiakkaita ovat alusta lähtien olleet muun muassa kuntien ja valtion virastot, oppilaitokset, erikokoiset yritykset ja myös yksityishenkilöt. - Pyrimme tekemään ostamisen verkossa mahdollisimman helpoksi ja luotettavaksi. Verkkokaupasta saa kaikki samat tuotteet kuin muutenkin. Tuotenimikkeitä on lähes 8 000. Mikä on tuotteiden saatavuus? Sääntö Tuomisen mukaan on, että tuote lähtee asiakkaalle tilauspäivänä noin kello 15.00 - ja viimeistään seuraavana päivänä. Jos on kysyntäpiikki ja tuotetta pitää tilata ulkomailta logistiikkakeskuksesta, silloin toimitus kestää vain viikon.

1. Päätuoteryhmään kuuluu laadukkaat sidonta- ja laminointilaitteita tarvikkeineen, paperintuhoojia ja valkotauluja. Ne markkinoidaan ja myydään suoraan loppukäyttäjille, joita ovat yritykset ja yhteisöt.

Miksi asioida verkkokaupassa

4. Neljännen tuoteryhmän muodostavat erikoiskansiot, -salkut, -folderit sekä erilaiset pakkaukset, jotka valmistetaan aina asiakasyritysten toiveiden mukaisin painatuksin halutuille laadukkaille materiaaleille.

Tulevaisuus näyttää, minkä osuuden verkkokauppa ottaa. Sen suosio kasvaa monesta syystä. Tuominen listaa seuraavia asioita: verkkokauppa on aina auki ( 24/7 ), tuotteiden vertailu on helppoa, tavara toimitetaan asiakkaalle ovelta ovelle -periaatteella. Lisäksi Arkkiplussan verkkokaupassa maksamisessa käyvät kaikki korttivaihtoehdot. Maksamisesta on ohjeet.

2. Toiseen tuoteryhmään kuuluu myös sidonta- ja laminointilaitteita tarvikkeineen sekä paperileikkureita, paperintuhoojia, laskimia ja valkotauluja. Tämän ryhmän tuotteet ovat hinnaltaan edullisempia ja käyttökohteiltaan tarkoitettu vähäisempään käyttöön kuin ykkösryhmän tuotteet. Kyseiset tuotteet markkinoidaan ja myydään toimistotarvikejälleenmyyjien kautta yrityksille ja yhteisöille. 3. Kolmannen tuoteryhmän muodostavat niin sanotut massamarkettituotteet, jotka markkinoidaan ja myydään suurten tukkuliikkeiden kautta kuluttajakäyttöön.

135

Onko verkkokauppa turvallista? Arkkiplussan tapauksessa on, koska se vastaa tuotteistaan ja toimittaa ne perille. Tuotteissa on yleensä kahden vuoden takuu. Lisäksi Arkkiplussa on olemassa myös fyysisesti. - Me haluamme henkilökohtaisen kontaktin asiakkaan. Se korostuu varsinkin asiakkuuden alkuvaiheessa, mutta on tärkeää myöhemminkin. Tuominen nostaa esille tässä yhteydessä myös Arkkiplussan kanta-asiakasohjelman. Yritys tarjoaa keväisin ja syksyisin olemassa oleville asiakkailleen tiettyjä tuotteita tavallista edullisemmalla hinnalla. - Toivotan aloittavat yrittäjät tervetulleiksi käymään Arkkiplussan verkkosivuilla ja ottamaan yhteyttä yrityksen asiakaspalveluun. Parempia tuloksia saa vain paremmilla välineillä, hän korostaa.

“Kutsukaa meidät luoksenne”

YRITTÄJÄ osaat tehdä viisaita ratkaisuja

Jatka samalla linjalla. Ota itsellesi työttömyysvakuutus. Huolehdi itsestäsi ja perheestäsi.

www.syt.

136

Markkinointiviestintä on Tuomiselle tuttu alue eri näkökulmasta. Ala kehittyy hänen mukaansa niin nopeasti, että haastetta riittää jatkuvasti, miten rakentaa kullekin asiakkaalle juuri häntä parhaiten palveleva ratkaisu. - Mitä avoimempi ja analyyttisempi keskustelu asiakkaan kanssa syntyy, sitä helpommin oikea polku löytyy, hän sanoo. Tuominen vakuuttaa, että niin hän kuin kaikki muutkin Arkkiplussassa myynnistä vastaavat henkilöt tulevat mielellään esittelemään yrityksen tuotteita ja palveluja. - Emmekä me vain odota soittoja. Myyntityön ydintä on itse ottaa yhteyttä potentiaalisiin asiakkaisiin. Meille asiakastapaamiset ovat miellyttäviä hetkiä, jolloin saamme olla kasvotusten asiakkaiden kanssa, hän sanoo. Tällä hetkellä Arkkimediayksikkö kaipaa lisäresursseja. Tuominen on valmis rekrytoimaan monialaisia, innostuneita myynnin ja markkinoinnin ammattilaisia. Häneen voi ja kannattaa ottaa yhteyttä. q Arkkiplussa Oy Itälahdenkatu 23 B, 00210 Helsinki Tel: 010 666 5660, fax 010 666 5669 arkkiplussa@arkkiplussa.fi www.arkkiplussa.fi www.arkkimedia.fi Markkinointijohtaja Timo Tuominen timo.tuominen@arkkiplussa.fi 040-503 3884

suunnittelee ja toteuttaa

Markkinointi

Seismo Teksti: Klaus Susiluoto, Kuvat: Klaus Susiluoto, Seismo

Seismo Oy on turkulainen yritys, joka on esitetelinemyynnistä laajentunut markkinointivälineitä- ja palveluita monipuolisesti tarjoavaksi kansainväliseksi toimijaksi.

eismo Oy on toiminut jo vuodesta 1993 lähtien. Liiketoimintaympäristö on toimitusjohtaja Ismo Seeven mukaan tänä aikana muuttunut paljon. ”Tuolloin juuri kukaan ei vielä tiennyt Internetistä, mutta jo muutaman vuoden päästä tapahtui läpimurto. Silloin selasimme paksuja yrityspuhelinluetteloja asiakkaita löytääksemme.” ”Internetin myötä yhteydenpito asiakkaisiin on helpompaa, mutta meille tärkeämpi asia on oikeastaan ollut 3D-suunnittelutyökalujen kehitys. Näitä työkaluja käytämme, kun suunnittelemme uusia tuotteita aina yksittäisistä tuotetelineistä laajempiin kokonaisuuksiin kuten shop-in-shop. Lähes valokuvantarkkojen 3D-kuvien avulla mallikappaleen ulkonäköä ja toimintaa voidaan tutkia jo ennen oikean mallikappaleen valmistusta. Seismon 3D ja muuta tuotesuunnittelua ja erikoisprojekteja koordinoi Pasi Kuja-Kanto; Ismo Seeve itse johtaa muotoilu- ja suunnittelutyötä. ”3D:n myötä protoja ei tarvitse tehdä yhtä paljon kuin ennen, sillä asioita voi havainnollistaa tietotekniikan avulla aika pitkälle. Ainakin ylimääräisiä välivaiheita jää työstä pois, mikä merkitsee kustannussäästöjä.” Seismolla on moniin uusiin tuotteisiin mallisuoja. ”Esimerkiksi Chic-esitetelinettämme on laajalti kopioitu.”

Panoramicin monet mahdollisuudet Hyvän ulkonäön lisäksi toiminnallisuus on tärkeä asia. ”Esimerkiksi tapahtumamarkkinoinnin tuotteet kuten messuseinät on helppo koota ja purkaa . Tuotteiden tulee olla myös helposti kuljetettavia”, sanoo Ismo Seeve. Esitetelineiden lisäksi Seismon tuotevalikoimassa on muun muassa informaatio- ja julistetelineitä, roll up-markkinointitelineitä, messupöytiä, rajaustolppia ja A-telineitä. Viimeksi mainitut ovat klassisia ratkaisuja myymälöiden katumainostelineiksi, joita varsinkin kampaamot, parturit ja ravintolat käyttävät. Tuoteryhmistä ovat yleistyneet viime vuosina Panoramic- järjestelmä sekä LED-Line valokaapit- ja taulut. ”Tilan voi ottaa haltuun Panoramicin viimeistellyllä seinäkekokonaisuudella. Sitä on helppo käyttää niin keskilattialla kuin seinilläkin ja kuvien vaihtaminen onnistuu nopeasti sekä helposti.” Toimitusjohtaja Ismo Seeve

137

Messuseinät

Vuotatelineet

Messupöydät

Kierrätettävyys kunnossa Ismo Seeven mukaan ympäristö- ja sosiaalisen vastuun asiat korostuvat nykyajan liiketoiminnassa. ”Meillä on tiukka linja näissä asioissa. Tavarantoimittajiemme tulee huolehtia siitä, että ympäristölle vahingollista toimintaa tai materiaaleja ei ole. Käyn myös itse henkilökohtaisesti läpi tuotantotehtaat ja menetelmät”, Seeve mainitsee. Raaka-aineiden tulee olla kierrätettäviä aina kun mahdollista. Olemme päässeet noin 80 prosentin kierrätysasteeseen.” ”Käytämme mahdollisuuksien mukaan ekologisia materiaaleja. Esimerkiksi aidosta bambusta valmistettu tukeva ja kokoon taittuva kuvavuotajärjestelmä on suosittu tuote.” Seismolla on tuotannollista yhteistyötä Kiinassa. ”Toisin kuin ehkä usein luullaan, Kiinassa materiaalien kierrätettävyys on tärkeä asia, ja ympäristöasiansa hoitavat yritykset saavat tiettyjä veroetuja. Olemme panostaneet Kiinassa vahvasti myös laadunvalvontaan”, korostaa Ismo Seeve. Seismolla on Kiinassa noin 10 työntekijää ja Suomessa 13–14. Liikevaihto on kehittynyt tasaisesti vuosina 2009–2011 ja tulee olemaan yli kaksi miljoonaa euroa vuonna 2011. ”Tavoitteena on tuplata liikevaihto 2–3 vuodessa. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin ammattilainen ja itse keskityn toimitusjohtajan työhön”, kertoo Seeve. Seismolla on partnereiden kautta vientiä jo nyt 15–20 prosenttia, mutta osuuksia on vaikea arvioida. Päämarkkinat ovat Skandinaviassa ja Länsi-Euroopassa.

138

A-telineet

Wing-telineet

Yhtä lailla meillä on pieniä, jopa aloittelevia yrityksiä asiakkaina. Emme tee eroa suuren ja pienen yrityksen välillä, pyrimme palvelemaan kaikkia niin hyvin kuin mahdollista. Palvelu on yksi vahvuuksistamme." Pasi Kuja-Kanto

Ismo Seeve

Pienet ja suuret samalla viivalla Seismolla on suuria, jopa monikansallisia asiakkaita ja yhteistyökumppaneita. ”Yhtä lailla meillä on pieniä, jopa aloittelevia yrityksiä asiakkaina. Emme tee eroa suuren ja pienen yrityksen välillä, pyrimme palvelemaan kaikkia niin hyvin kuin mahdollista. Palvelu on yksi vahvuuksistamme.” Jätkäsaaren uuteen Verkkokauppa.comin jättimyymälään Seismo sai toimeksiannot F-Securen, Logitechin ja Microsoftin Shop in Shop- osastojen toteuttamiselle. ”Niissä muotoilu, valaistus ja muunneltavuus saivat suurta painoarvoa jo ensimmäisten suunnitelmien aikana.” Vuosien toiminta ja kokemus alalla laajan yhteistyökumppaniverkoston kanssa ovat kehittäneet Seismon pisteeseen, jossa markkinointivälineiden suoramyynnistä on siirrytty asiakkaan liiketoimintaa kehittäväksi yhteistyökumppaniksi. ”Vuodesta 2007 lähtien olemme pyrkineet yhä kokonaisvaltaisempaan yhteistyöhön asiakkaiden kanssa. Mutta perustehtävä on sama: auttaa kumppania menekin sekä näkyvyyden lisäämisessä. Työ on vain muuttunut enemmän ratkaisukeskeiseksi.” Pelkkien tuotteiden lisäksi Seismo toimittaa valmiiksi painettuja tai tarraleikattuja mainosratkaisuja asiakkaan tai tämän mainostoimiston materiaalin pohjalta . ”Meillä on oma suunnitteluosasto, joka tarvittaessa auttaa asiakasta löytämään vaikkapa tapahtumamarkkinointiin sopivan ratkaisun.” Seismolla on omia tarraleikkureita, UV-tulostin, ja pari laminaattoria. ”Varsinaista painopuolta meillä ei ole, mutta teemme yhteistyötä eri painotalojen kanssa seripainoista digi- ja arkkipainoihin. Pitkät yhteistyösuhteet takaavat järkevät hinnat.” Seismolla on myös verkkokauppa, jolla tärkeä osuus sillä on kokonaismyynnissä ja tulevaisuudennäkymissä. www.seismo.fi

139

Vakuuttaminen

Aloitteleva yrityskin voi lisävakuuttaa Teksti: Klaus Susiluoto, Kuvat: iStockPhoto, Klaus Susiluoto

loittelevan yrityksen kannattaa huolehtia vakuutuksistaan alusta alkaen. - Paras tapa kartoittaa omaa vakuutustarvetta on ottaa yhteys vakuutusyhtiöön, kertoo Ifin myyntipäällikkö Pasi Jokiniemi. - Asiakas ja vakuutusyhtiö käyvät yhdessä läpi mitä vakuutuksia yrittäjällä tulee olla. Samalla selvitetään yritystoimintaan liittyviä riskejä. - Meidän kauttamme hoituvat myös eläkevakuutukset YEL sekä TyEL. Vakuutuksia hankkiessa kannattaa ensimmäiseksi selvittää, mikä on yksityistaloutta ja mikä yrityksen taloutta. Esimerkiksi yksityisomaisuus suojataan pääosin kotivakuutuksella kun taas yrityksen omaisuus ja toiminta varmistetaan erilaisilla yritysvakuutuksilla.

Lakisääteiset vakuutukset Jos yrittäjä toimii yksin ilman ulkopuolista henkilökuntaa, ainoa pakollinen vakuutus on yrittäjäeläke, YEL, joka on otettava kuuden kuukauden kuluessa yritystoiminnan alkamisesta. YEL-vakuutuksessa yrittäjä määrittelee itselleen työtulon, jonka mukaan eläke- ja sosiaalietuudet määräytyvät. - Valitettavasti moni yrittäjä alivakuuttaa itsensä. Yrittäjän keskimääräinen YEL-työtulo on noin 20 000 euroa, mikä on huomattavasti vähemmän kuin palkansaajilla keskimäärin. - YEL on yrittäjän tärkein vakuutus, joten siitä kannattaa huolehtia, korostaa Jokiniemi. Jos aloittelevalla yrityksellä on työntekijöitä, heille tulee ottaa lakisääteinen tapaturma- ja TyEL-eläkevakuutus. Tapaturmavakuutus otetaan tapaturmavakuutusyhtiöstä ja työeläkevakuutukset otetaan työeläkeyhtiöstä.

140

Itsenäiset elinkeinonharjoittajat ja heidän työhönsä osallistuvat perheenjäsenet eivät kuulu lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin. Yrityksen työhön osallistuvat yhtiömiehet ja osakkaat kuuluvat sen sijaan lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin, mikäli näiden määräämisvalta yksin tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa on enintään 50 prosenttia. - Vapaaehtoista tapaturmavakuutusta kannattaa tietenkin harkita, kehottaa Pasi Jokiniemi. - Yrittäjän tapaturmavakuutus on luotu yrittäjien tarpeita silmälläpitäen. Vakuutus kattaa työssä sattuvat tapaturmat, työmatkatapaturmat, työperäiset sairaudet (ammattitaudit) sekä vapaa-aikana sattuvat tapaturmat. - Yrittäjillä on harvoin säännöllistä työaikaa. Tämän vuoksi yrittäjän tapaturmavakuutus on voimassa sekä työ- että vapaa-aikana. - Ansionmenetyskorvaukset lasketaan ennalta sovitun vuosityöansion perusteella. Sovitun vuosityöansion tulee vastata todellista ansiotasoa.

Henkilöstön sairaanhoitovakuutus Pasi Jokiniemen mukaan yrittäjän kannattaa yleensä täydentää vakuutusturvaansa Henkilöstön Sairaanhoitovakuutuksella, joka muun muassa varmistaa nopean hoitoon pääsyn sekä töihin paluun. - Vakuutettuna voi olla yrittäjä tai tietty työntekijä, jolloin kyseessä on yksilöllinen vakuutus. Jos koko henkilökunta tai tietty henkilöryhmä vakuutetaan, on kyseessä ryhmävakuutus (vähintään 10 henkilöä). - Yli 90 prosenttia lyhytaikaisista poissaoloista johtuu sairauksista, ei tapaturmista, mikä alleviivaa sairaanhoitovakuutuksen roolia, kertoo Pasi Jokiniemi. - Sairaanhoitovakuutus korvaa hoitokuluja. Nuorille henkilöille nämä vakuutukset ovat edullisempia kuin vanhemmille.

Jos aloittelevalla yrityksellä on työntekijöitä, heille tulee ottaa lakisääteinen tapaturma- ja TyEL-eläkevakuutus."

Sairaanhoitovakuutukseen saa lisäturvia myös työkyvyttömyyden, pysyvän haitan ja kuoleman varalta.

Vastuuvakuutukset Vastuuvakuutuksilla yritys voi siirtää lakiin perustuvan vahingonkorvausvelvollisuutensa vakuutusyhtiön kannettavaksi. - Yrityksen perusvastuuvakuus on toiminnan vastuuvakuutus, joka korvaa vakuutuksenottajan aiheuttamat henkilö- ja esinevahingot, sanoo Pasi Jokiniemi. Vakuutus kattaa lisäksi vahingon määrää tai korvausvelvollisuutta koskevan oikeudenkäynnin kustannukset. - Toiminnanvastuu ja tuotevastuu ovat tärkeitä. Viime mainittu voi sisältää tuotteen takaisinvetovakuutuksen, tuotteen virhe-vakuutuksen ja rajoitetun valmistustakuuvakuutuksen. Erityisen tärkeitä tuotevastuuvakuutukset ovat Jokiniemen mukaan tukku- ja vähittäiskaupan aloilla ja tuotannollisessa toiminnassa. - Muita taloudellista vastuuvakuutusta tarvitsevia toimialoja ovat asianajo- ja lakiasiantoimistot sekä kirjanpito- tai isännöintitoimistot. Taloudellisella vahingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon. - Tällainen vahinko saattaa tulla kyseeseen, jos esimerkiksi tilitoimisto on unohtanut jonkin päivämäärän, jolloin vaikkapa erääntynyt vero olisi tullut maksaa.

Oikeusturvavakuutus Myös oikeusturvavakuutusta kannattaa harkita jo alusta lähtien, jopa ennen yrityksen perustamista. Toiminnanoikeusturvavakuutus kattaa vakuutuk-

senottajan vakuutuskirjaan merkitystä toiminnasta syntyvistä riita- tai rikosjutuista aiheutuvia oikeudenkäyntikustannuksia. Tämä vakuutus on Pasi Jokiniemen mielestä yrityksen perusvakuutus: - Esimerkiksi oikeutta saattaa joutua käyttämään yllättävän pian yrityksen perustamisen jälkeen, vaikka olisi hoitanut asiansa mallikelpoisesti. Itse asiassa vakuutuksia voidaan tarvita jo ennen kuin yritys on aloittanut toimintansa. - Vain ennen sopimustentekoa otettu oikeusturvavakuutus varmistaa mahdollisuuden hankkia asianajoapua kiistatilanteessa. Oikeusturvavakuutusta ei siis voi ottaa takautuvasti. - Oikeusturvavakuutuksen voi ottaa perustettavan yrityksen lukuun eli tavallaan hieman etukäteen, sanoo Jokiniemi. Jos haluat lisätietoja aloittavan yrityksen vakuutuksista tai varmistaa, että vakuutusturvasi on kunnossa, ota yhteyttä Pasiin, puh 010 514 4549, pasi.jokiniemi@if.fi www.if.fi

141

Vakuuttaminen

Koko paketti kuntoon

Tapiola auttaa yrittäjää onnistumaan riskinhallinnassa Teksti: Sami J. Anteroinen, Kuvat: iStockPhoto

YEL

Aloittavalla yrittäjällä on kymmenen rautaa tulessa yhtä aikaa – ja moninkertainen määrä ajatuksia ja ideoita polttelee pääkopassa. Yritys on saatava siivilleen ja kassakone laulamaan. Sosiaaliturva saati eläkepäivät ei ole aivan päällimmäisenä asiana mielessä.

ästä syystä osa aloittavista yrittäjistä raamittaa yrittäjän eläkevakuutuksen (YEL) rutkasti alakanttiin – joskus jopa minimitasolle. YEL-vakuutus on nimittäin siitä erikoinen systeemi, että sen perustana ei ole yrittäjän tienaamat rahat (edes fiktiiviset), vaan YEL:in taso määräytyy sen pohjalta, millaisen rahallisen korvauksen yrittäjä maksaisi jollekin ulkopuoliselle siitä, että tämä tekisi hänen hommansa. Yrittäjät ajattelevat tässä yhteydessä etupäässä vain eläkettä, joka tuntuu kaukaiselta asialta. YEL-työtulo vaikuttaa kuitenkin myös päivärahan ja äitiyspäivärahan suuruuteen. Aleksi Tuuri Tapiolasta ei kuitenkaan halua läh-

142

teä syyllistämään firman juuri pystyyn laittanutta yrittäjää. Itsekin yrittäjänä toiminut Tapiolan Itäkeskuksen yhteyspäällikkö toteaa, että aivan alussa yrittäjän on vaikea – jos ei mahdoton – tietää millaista kassavirtaa liiketoimintasuunnitelmat tulevat generoimaan. Vaikka kuinka haluaisi hoitaa nämä asiat kuntoon, esimerkiksi YEL:in tasoa on vaikea naulata kohdalleen, ellei alla ole jo ainakin pari tilikautta. ”Mutta kun toiminta on jo vakiintunutta, on hyvä hetki käydä kokonaisuus uudelleen läpi ja miettiä, ovatko riskit hallinnassa riittävän hyvin.”

Perhe tulilinjalla Tuuri muistuttaa, että useimpien pienyrittäjien kohdalla yritystoimintaa ja perheen toimentuloa ei käy erottaminen – loppuuko perheeltä leipä, jos jotain ikävää sattuu yrittäjälle itselleen? Tapiola kyseli taannoin yrittäjiltä, millaisia riskejä he näkevät ympärillään. Isona peikkona peilissä oli se mahdollisuus, että yritys ei enää tuokaan elantoa. Huoli on ymmärrettävä, sillä viimevuosien vuoristoratamainen taloustilanne saa menestyneenkin yrittäjän mietteliääksi. Myös omaisuuden menettämisen riski huoletti yrittäjiä – erityisesti pelotti tärkeän yksityisen omaisuuden, kuten kodin ja auton, menettäminen. Kolmantena mainittiin yritystoiminnan vaativuus: firma nielaisee kaiken ajan ja energian, eikä enää jää aikaa muulle elämälle. Kyselyn vastauksia tutkittaessa on mielenkiintoista, että työkyvyn menettämisestä yrittäjät eivät jaksaneet olla niin huolissaan, vaikka niin moni asia ankkuroituu juuri tähän asiaan.

YEL turvaa toimeentulon säilymisen kohtuullisena, jos työansiot loppuvat työkyvyttömyyden, vanhuuden tai perheen huoltajan kuoleman takia."

Parikymppiä päivässä YEL turvaa toimeentulon säilymisen kohtuullisena, jos työansiot loppuvat työkyvyttömyyden, vanhuuden tai perheen huoltajan kuoleman takia. Yrittäjän YELvakuutukseen ilmoitettu työtulo vaikuttaa myös vaikkapa sairauspäivärahojen määrään. Kelan laskurin mukaan esimerkiksi 10 000 euron YEL-työtulolla yrittäjä saa 23,75 euroa sairauspäivärahaa. Moista summaa voi kukin sulatella omalla kohdallaan ja miettiä, kuinka pitkään sairauslomaan itsellä olisi varaa. ”Jos jonkinlainen keskiarvo YEL-työtulosta on 18 000–19 000 euroa, on selvää että yrittäjän sosiaaliturva on paljon heikompi kuin palkansaajan”, huomauttaa Tuuri. Yritystoiminnassa on tietenkin muitakin riskejä, joita pienennetään erilaisilla vakuutuksilla. Esimerkiksi yrittäjien tapaturmavakuutus kannattaa ottaa YEL:in lisäksi, sillä se antaa turvan niille yrittäjille, yrityksen osakkaille ja yhtiömiehille, joita lakisääteinen vakuuttamisvelvollisuus ei koske. Lisäksi yrittäjien tapaturmavakuutus on voimassa sekä työAleksi Tuuri että vapaa-aikana. Ylipäänsä kannattaa huolehtia siitä, että myös yrityksen omaisuus ja toiminta on asianmukaisesti vakuutettu. Esimerkiksi työtapaturmat, tulipalot ja rikollinen toiminta voivat vahingoittaa yrityksen toimintaa – mutta useimmat vahinkoriskit voi siirtää vakuutusyhtiön kannettavaksi. Yrittäjäriskissä riittää kantamista siinäkin, etenkin kun sitä ei voi delegoida kenellekään.

uusien kuin vanhojen yrittäjien tukemisesta eri tilanteissa. Tuurin mukaan yrittäjän bisneksen ja siihen liittyvien riskien ymmärtäminen lähtee yrityksen jokapäiväisestä työstä: ”Pyrimme hahmottamaan yrityksen ansaintalogiikkaa, jotta voimme turvata jatkuvuuden, jos jotain sattuu.” Toinen tärkeä asia on tietojen päivittäminen: olosuhteiden muuttuessa täytyy varmistaa, että vakuutusturva säilyy optimitasolla. Tässä savotassa auttaa se seikka, että Tapiolalla on nimetä tuttu yhteyshenkilö hoitamaan kaikki yrittäjän ja tämän perheen asiat. ”Tapiolassa on panostettu paljon myös monikanavaisuuteen, joten yrittäjä tavoittaa meidät haluamallaan tavalla”, Tuuri toteaa ja lisää, että erityisesti toimiviin ja selkeisiin verkkopalveluihin on satsattu talossa tuntuvasti jo pitkään – ja saadun palautteen mukaan työssä on myös onnistuttu. www.tapiola.fi

Kokenut partneri Tapiola on markkinajohtaja yrittäjien vakuuttajana ja yhtiöllä on kosolti kokemusta niin

143

Oma yritys – Tapiolan siipien suojissa?

apiola tarjoaa mahdollisuuksia yrittäjille – edustajana. Edustaja toimii itsenäisenä yrittäjänä suhteessa Tapiolaan. Edustaja voi erikoistua kotitalous-, yrittäjä- tai maatila-asiakkaisiin. ”Tapiolassa toimii satoja edustajia, joista satakunta toimii erityisesti yrittäjäasiakkaisiin erikoistuneina edustajina. Tämän lisäksi osa yleisedustajista on vahvemmin suuntautunut myös yrittäjiin”, kertoo Aleksi Tuuri. Edustajan tärkein tehtävä on hankkia aktiivisesti uusia asiakkaita Tapiolaan. Talo tarjoaa myös valmiita kohteita ja olemassa olevista asiakkaista huolehditaan niin, että heidän taloudellinen turvansa on ajan tasalla. Edustajat syventävät osaamistaan mm. tehokkaiden valmennusten avulla, joissa perehdytään esimerkiksi yrittäjän ja maatilayrittäjän riskienhallintaan. Lisäksi edustajille järjestetään säännöllisiä kokoontumisia, koulutuksia ja tilaisuuksia tavata toisia yrittäjiä.

Tuurin mielestä edustajan työ on vahvalla pohjalla sikäli, että siinä pienyrittäjä kohtaa pienyrittäjän. ”Niin edustaja kuin asiakaskin ovat yrittäjiä ja he ikään kuin puhuvat samaa kieltä.” Tuuri itse toimi kolme vuotta edustajana, kunnes siirtyi nykyisiin tehtäviin yhteyspäällikkönä. Nyt hän luotsaa eteenpäin samaa piiriä, jossa aikaisemmin toimi edustajana. ”Tapiolassa on luotu edustajille urapolku, jossa edustaja voi siirtyä esimerkiksi yhteyspäälliköksi johtamaan omaa piiriä”, Tuuri kuvailee. Menestynyt edustaja voi edetä myös palvelupisteyrittäjäksi. Palvelupiste taas on Tapiolan brändin mukainen, yrittäjävetoinen toimisto, jossa yrittäjä yhdessä yrittäjäkumppaneidensa kanssa vastaa Tapiolan vakuutus- ja finanssipalvelujen myynnistä alueellaan. Eteen- ja ylöspäin pyrkivällä edustajalla on myös mahdollisuus ryhtyä paikallispalveluyrittäjäksi franchising-periaatteella.

DotCommunications Oy on tehokas apu yrityksesi kaikkiin IT-pulmiin. Tarjoamme esimerkiksi kilpailukykyisen ylläpidon, hostingin, roskapostisuodatuksen ja palomuurin. Hoidamme myös ITympäristön rakennustyöt, kaapeloinnit, WLAN-verkot, operaattoripalvelut, puhe- ja tietoliikenneliittymät sekä kaikki asennuspalvelut. Lisäksi toimitamme kaikki yrityksen tarvitsemat laitteet asennettuina ja käyttövalmiiksi testattuina. Asiantuntijoillamme on pitkä operaattoritausta, ja tiedämme, mitä tämän päivän IT-ratkaisuilta vaaditaan. Mottomme mukaisesti me teemme sen, mitä muut ovat luvanneet. Ota yhteyttä, niin räätälöidään ratkaisu sinunkin yrityksellesi!

Ota yhteyttä:

DotCommunications Oy Hakintie 7 01380 Vantaa asiakaspalvelu@dotcom.fi puh. 0306 404010 www.dotcom.fi