Pikkukaupunki talvi 2010 by creative peak

LOVIISA I PERNAJA I LAPINJÄRVI I LILJENDAL I RUOTSINPYHTÄÄ

Småstadsliv

TALV lehtiI09-10

Näin tähän on tultu

Loviisa

2010 extra Fisk ska det vara

uuden loviisan

suurimmat työllistäjät pulkkamäessä Minustako miljonääri?

Loton hurmaa

Talvi on kiva!

k k k TARINATELTTA lähtee kiertueelle

k k k k k k k k k k k k k k

kuvat: Janne Lehtinen

Tunteja lapsille, nuorille ja aikuisille Satubaletti, Sagobalett Baletti Sirkustaide Minisirkus Nykytanssi Flow-Yoga DanceEnergy Pilates Ă&#x201E;ijĂ¤pilates Body & Mind

www.loviisantanssiopisto.fi

Loviisa-Lovisa

Merellistä pikkukaupunkielämää 87 kilometriä Helsingistä Småstadsliv med havsutsikt 87 km från Helsingfors

Päätoimittaja

INDEX

Päivi Ahvonen

Toimituspäällikkö Seppo Iisalo AD Päivi Ahvonen Graafinen suunnittelija Milla Ketolainen

Pääkirjoitus

Pisaroita. Minne mennä, mitä tehdä ja kaikkea muuta mielenkiintoista pientä. Smått och gott, passa på!

peak press Laivurinkatu 2 07920 Loviisa (019) 535 552 www.peakpress.net

Sonnia ovelta ovelle

Elämänlaatua etsimässä: Jaana Kapari-Jatta ja Sam Jatta

Ihana talvi! Avantoon paukkupakkasillakin

Arjen sankari: Margit Güldenkoh

Kulttuuripisaroita. Markus Fageruddin hymni uudelle Loviisalle

Aikansa kutakin Taiteilija Kati Rapian havaintoja maailmasta

Kuka? Harri Hilli Valkosta

Kalastajan matkassa

Markon ja Susannan keittiössä: Hirveä Liljendalista

Loviisa on lottokaupunki

Kolumni

Pulkkamäessä

Loviisa 2010 Lovisa

Kaupunginvaltuusto

Uuden Loviisan suurimmat työllistäjät

toimitus@peakpress.net Tämän lehden kirjoittajat Päivi Ahvonen, Susa Heiska, Seppo Iisalo, Eeva Kangas, Reija Kokkola, Jaana Laine,

Noora Lintukangas Tämän lehden kuvaajat Päivi Ahvonen, Susa Heiska, Eeva Kangas, Virpi Lehtinen, Arto Wiikari Julkaisija peak press & productions oy Ilmoitusmyynti Essi Niemelä (019) 535 552 essi.niemela@peakpress.net Paino Art-Print Oy

ISSN 1796-4466 Kannen kuva Virpi Lehtinen

LOVIISA I PERNAJA I LAPINJÄRVI I LILJENDAL I RUOTSINPYHTÄÄ

Småstadsliv TALV LEHTI09-10 I Kuva: Museovirasto, Timo Syrjänen

Näin tähän on tultu

LOVIISA

2010 EXTRA Fisk ska det vara

UUDEN LOVIISAN

suurimmat työllistäjät PULKKAMÄESSÄ Minustako miljonääri?

Loton hurmaa

Talvi on kivaa!

k k k TARINATELTTA lähtee kiertueelle

1754

1771

1791

1800

Aikamatka esihistoriasta uuteen Loviisaan

Päättäjät ryhmäkuvassa

k k k k k k k k k k k k k k

ljendalin kappeliseurakunta perustetaan.

ljendal kapellförsamling grundas.

Kodin paikka on Loviisassa Hemma i Lovisa

Löydä oma pikkukaupunkisi – 1.1.2010 esittelyssä entistäkin ehompi Loviisa! Upptäck småstaden Lovisa – 1.1.2010 är den bättre än någonsin!

Loviisan kaupunki Lovisa stad Mannerheiminkatu 4 Mannerheimgatan 4 PL - PB 77, 07901 LOVIISA - LOVISA puh. - tfn (019) 5551 kaupunki@loviisa.fi www.loviisa.fi

PÄÄKIRJOITUS LEDAREN

LENNETÄÄN KORKEALLE Pikkukaupunki-lehden toimitus toivottaa kaikille uuden Loviisan asukkaille hyvää ja onnellista vuotta 2010. Tähdätkäämme yhdessä korkealle, ja tehkäämme se hymyssä suin. Päivi Ahvonen päätoimittaja

MOT STJÄRNORNA Tidningen Småstadslivs redaktion tillönskar alla i nya Lovisa ett riktigt gott och framgångsrikt nytt år. Låt oss sikta mot stjärnorna med glimten i ögat! Päivi Ahvonen chefredaktör

Seuraava Pikkukaupunki ilmestyy toukokuussa 2010. Nästa nummer av Småstadsliv utkommer i maj 2010.

pisaroita Koonnut: Päivi Ahvonen

Liukkaan kelin harjoittelupaikka Kun kelit ovat liukkaimmillaan, ei lenk-

samalla kun kunto kohenee.

keily aina ole kovin miellyttävää. Suun-

Ja kaikille 40 vuotta täyttäneille: Jos olet

taa silloin kuntosalille: juoksumatoilla ei

selvinnyt tähän asti ilman liikuntaa, nyt

ole vaaraa liukastumisesta.

on hyvä hetki aloittaa uusi harrastus. Ba-

Balanssi on täyden palvelun liikuntakei-

lanssissa on rento meininki, sinne mah-

das upealla paikalla Loviisan keskustas-

tuvat muutkin kuin muskelimiehet.

sa. Ikkunoista voi seurata torin elämää

www.kuntokeskusbalanssi.fi

From Loviisa with Love! Optikko Jarmo Laine tarkisti, puhdisti ja mittasi lähes 300 käytöstä poistetut silmälasit, ennen kuin ne lähtivät kohti Gambiaa osana Jaana Kapari-Jatan ja Sam Jatan organisoimaa keräysprojektia. – Kävin ensin kaikki lahjoitetut silmälasit yksitellen läpi ja valtaosa osoittautui käyttökelpoisiksi. Ne pestiin ultraäänipesurilla, ja sen jälkeen mittasimme voimakkuudet. Silmälasit ©Virpi Lehtinen

pussitettiin ja pusseihin kirjattiin tehot, Jarmo Laine kertoo.

9 0 U J L U O J llan

n a s i i v o L

Laivasi

A UL LOVIS

On aivan mahtavaa, miten Loviisasta leivotaan

joulukaupunkia. Loviisan Joulun ytimen muo-

Modigt och stämningsfullt

dostavat Wanhan Ajan Joulukodit – kauppoja

Lovisa kläds i julskrud med besked. Kärnan i

ja kahviloita on joka kaupungissa, mutta avoi-

Lovisa Jul utgörs av Traditionella Julhem. Alla

mia joulukoteja vain harvoissa ja valituissa. Nii-

städer har affärer och kaféer, men julhem som

tä kannattaa tulla katsomaan kauempaakin.

är öppna för allmänheten hör minsann inte till

uusi

an k Haeta

stä!

metsä

Seuraavassa Pikkukaupungissa näemme, miten tällä sivulla kuvatut lasit istuvat uusille käyttäjilleen.

Rohkeaa, hauskaa ja tunnelmallista

rkkin uluma

Gambiaan lähti myös lasten aurinkolaseja, jotka optikko Laine lahjoitti gambialaisille.

Laivasillan hartaasti odotetut joulumarkkinat, tunnelmallinen Lucia-juhla ja muut jou-

I AAntPtuEiLlee

id Se A om

nuin sm Ge

oulu – pi J A LOVIIS LOVISA

adsjul – åst

anhan d W

Ajan Jo e

it d d d ulukod visa.fi www.lo

io Tradit

em d ella Julh

Den efterlängtade julmarknaden på Skepps-

sä joulun odotukselle. Joululehti kertoo ta-

bron, kröningen av Lucia och de många andra

On joulukuu – valtakunnassa kaikki hyvin! 1

ta över till Lovisa!

lun tapahtumat antavat oman säväyksenpahtumista.

to ngilla kaupu

vanligheterna. Det lönar sig definitivt att kvis-

evenemangen sätter sin speciella prägel på julen i Lovisa. December är här och snart bankar julen på dörren!

... kun kitara soi ...

tivampiin tasoihin. Alkeiskurssilla opitaan perusasiat, joten aiempaa soittokokemusta ei tarvita. – Kurssit muotoutuvat sitä mukaa kun opin tuntemaan kunkin oppilaan tason. Kurssi joustaa tarpeen mukaan. Viime kädessä tarkoitus on auttaa oppilaita saavuttamaan omat tavoitteensa. – Jokainen oppii, Teemu vakuuttaa. www.kitaradojo.com © Päivi Ahvonen

Kitaransoiton opettaja Teemu Kleemola remontoi autotallista Loviisaan kitarakoulutilan. Kurssit on tarkoitettu kahdeksanvuotiaista aina aikuisikään asti. – Laitoin alaikärajaksi kahdeksan vuotta. Kitara on sen verran isokokoinen, että ihan pienten on vaikea pidellä soitinta oikein, hän kertoo. Teemulla on taustanaan pitkä ura soittajana. Opetusta hän on antanut muutaman vuoden päätyönsä ohessa. Opinnoissa edetään askel kerrallaan yhä vaa-

Barnfest – Hjälp! Michelle, Alexander, Kim, Johan, Micke ja Joni = Jam UF. Ung företagsamhet –ohjelman puitteissa perustettu järjestää juhlia 5–10 -vuotiaille lapsille. Voi tilata firman vetämään esimerkiksi kahden tunnin juhlat ohjelmineen kaikkineen, eikä lysti edes maksa paljoa. Jam järjestää vaikka talviset pulkkamäkibileet grillauksineen. Repertuaarissa on paljon leikkejä ja yrittämisen intoa. Kiinnostuitko? Soita Kim 050 4115 873 tai Alexander 044 999 1365.

Jam

Meijerillä tanssitaan Loviisanseudun tanssiopisto ja sirkuskoulu toimii nyt uusissa tiloissa Loviisan vanhalla Meijerillä. – Oma sali oli meille valtava taloudellinen satsaus, mutta olemme onnellisia, että otimme tämän askeleen. Se on lajikulttuurin juurtumisen ja kehittymisen kannalta se ainut oikea ratkaisu, rehtori Kati Kivilahti-Fagerudd kertoo. Tanssisalin remontti oli huikea urakka ja lukuvuosi käynnistyi tiloissa syyskuun alussa. Avajaisia vietettiin 20.11.2009. – Meillä on 20 viikkotuntia opetusta lasten

taidetanssissa ja sirkustaiteissa sekä 10 viikkotuntia aikuisten tanssissa ja kehonhuoltotunneissa. Tällaista lukujärjestystä ei voisi toteuttaa ilman omaa salia. Ainoastaan sirkustaiteita opetetaan muualla, tällä hetkellä Länsiharjun koulussa. Siellä on sopivan korkea tila, valmiit kattokiinnikkeet, laskeutumispatjat ja muuta välttämätöntä tarpeistoa. – Loviisan värikauppa, Fortum, Suomen kulttuurirahasto ja useat yksityiset kannatusjäsenet ovat avustaneet meitä taloudellisesti Mei-

jerin kunnostamisessa, ja kiinteistön omistaja Lagerholm Invest on tullut vuokrissa vastaan. Suurkiitos tästä. Kaipaamme silti edelleen tukijäseniä ja lahjoituksia, jotta saamme yli 30 000 euron saliremontin maksettua. Tällä hetkellä tanssiopistolla on lähes 200 lapsioppilasta. Heitä toivotaan mukaan vielä lisää, ja tulevaisuudessa lajitarjonta kasvaa teini-ikäisille pojille ja tytöille tarkoitetuilla katutanssilajeilla. – Tanssi ja sirkus ovat nyt selvässä nosteessa, mistä olemme erityisen iloisia.

Lisää tukijäseniä tanssiopistolle. Voit lukea projektista lisää nettisivuilta www.loviisantanssiopisto.fi 7

Hur kreativa är vi Lovisabor egentligen? >>>

20 * 20 Loviisassa mukavan startin saaneet PechaKucha-illat jatkuvat tammikuussa.

johtaja Päivi Ahvonen kertoo.

detty Suomessa ainakin Helsingissä, Oulussa

PechaKucha-iltojen tavoitteena on paitsi

ja Rovaniemellä. Uusia kaupunkeja tulee lisää

Iltojen tarkoituksena on esittää uusia ideoi-

viihdyttää ja herättää uusia ajatuksia myös

sitä mukaa kun Tokiossa ehditään käsitellä

ta, visioita ja projekteja reippaassa tahdissa ja

luoda luovien alojen toimijoille mieluisa koh-

hakemuksia.

kuvien kera. Yksi esitys kestää tasan 6 minuut-

taamispaikka. Yleisön ja esiintyjien välinen

tia 40 sekuntia. Sinä aikana on näytettävä 20

dialogi toimii mutkattomasti, ja parhaimmil-

alun perin vuonna 2003 Astrid Klein ja Mark

kuvaa, kutakin 20 sekuntia. Tässä vauhdissa

laan illoista kumpuaa yhteistyötä eri toimijoi-

Dytham tokiolaisesta Klein-Dytham Architec-

yleisö ei ehdi kyllästyä.

den välille.

ture (Kda) -toimistosta. Tavoitteena on tar-

PechaKuchaNight-konseptin suunnittelivat

Kahdessa ensimmäisessä Loviisan Pecha-

– Toivotamme kaikki luovat mielet mukaan:

jota nuorille muotoilijoille ja arkkitehdeille

Kucha-illassa oli kahdeksan esiintyjää valo-

suunnittelijat, yrittäjät, arkkitehdit, keksi-

mahdollisuus esitellä töitään julkisesti ja sa-

kuvaajista ja kuvakäsikirjoitusten piirtäjistä

jät, muusikot, tutkijat, runoilijat, utopistit ja

malla verkostoitua.

yrittäjiin ja käsityöläisiin.

muut. Tervetuloa PechaKucha-iltaan kuunte-

– PechaKucha-formaatti taipuu moneen. Tärkeintä on luova ajattelu ja rohkeus tuoda esiin uusia ideoita. Esitysten sisältöä ei rajoi-

lemaan tai esiintymään! Päivi Ahvonen toivoo erityisesti nuoria ja vastavalmistuneita mukaan. – Tämä on erinomainen foorumi päästä esit-

tensa virrata vapaasti, PechaKuchan Loviisaan

telemään itsensä ja ideansa suurelle yleisölle.

tuoneen viestintätoimisto peak pressin luova

Loviisan lisäksi PechaKucha-esityksiä on pi-

Ovet avataan klo 18.30, esitykset alkavat klo 19.00. Lippuja on rajoitettu määrä, ja niitä voi ostaa ennakkoon Herbatikistä 10 e tai paikan päältä.

teta millään tavalla. Kukin saa antaa ajatus-

PechaKucha Loviisa perjantaina 29.1.2010.

Hevonen on häst, pappi on präst, suola on salt, mallas on malt, kaikki on allt. © Susa Heiska

PechaKucha-kvällarna, som har fått ett varmt mottagande i Lovisa, fortsätter i januari. Vid PechaKucha-kvällarna presenteras nya idéer, visioner och projekt i snabbt tempo

Tahatonta ympäristötaidetta

med hjälp av bilder. Varje presentation räcker exakt 6 minuter och 40 sekunder. Under denna korta stund gäller det att visa 20 bilder, vilket innebär 20 sekunder per bild. Farten håller publiken vaken och ger mersmak om temat intresserar. Höstens två PechaKucha-kvällar i Lovisa omfattade vardera åtta presentationer. Presentatörerna var fotografer, storyboardteck-

Liljendal 2007

nare, företagare och hantverkare. – Formatet PechaKucha, som lämpar sig för olika ändamål, handlar om kreativitet och mod att föra fram nya idéer. Innehållet i presentationerna är fritt och alla får låta fantasin flöda, berättar peak press` kreativa direktör Päivi Ahvonen, som importerade konceptet PechaKucha till Lovisa. Syftet med PechaKucha-kvällarna är dels att underhålla publiken och föda nya idéer, dels att fungera som en givande mötesplats för aktörerna inom den skapande sektorn. Dialogen mellan publiken och presentatörerna fungerar utmärkt och i bästa fall leder kvällarna till samarbete mellan olika aktörer. – PechaKucha lämpar sig för alla kreativa själar; planerare, företagare, arkitekter, uppfinnare, musiker, forskare, författare, utopister och alla andra. Varmt välkommen med, oavsett om du vill uppträda eller bara lyssna! Päivi Ahvonen vill gärna se ungdomar och nyutexaminerade på PechaKucha-kvällarna. – PechaKucha är ett utmärkt forum för att presentera sig själv och sina idéer för allmänheten. Förutom i Lovisa har PechaKucha-kvällar arrangerats i åtminstone Helsingfors, Uleåborg och Rovaniemi. Nya städer ansluter sig fortlöpande till skaran i takt med att ansökningarna behandlas i Tokyo. Nästa PechaKucha-kväll i Lovisa ordnas fredagen den 29 januari 2010. Dörrarna öppnas klockan 18.30 och presentationerna börjar klockan 19.00. Antalet biljetter är begränsat. Biljetterna, som kostar 10 euro, kan köpas på förhand på Herbatik. Återstående biljetter säljs vid entrén.

Lähtölaukaus uuteen Loviisaan 31.12.2009 klo 17–19 Loviisan torilla Juontajana Dan Henriksson Juhlapuhe kaupunginvaltuuston pj. Mats Lobbas Seurakuntien tervehdys Esiintyjinä uuden Loviisan omat voimat: • Loviisan kaupungin soittokunta • Ruotsinpyhtään mieslaulajat • Liljendal-revy • Lurensin kesäteatteri Tulishow à la Polte-ryhmä Tinanvalantaa, tähtisadetikkuja, piirileikkejä, poniajeluita, glögiä ja pasteijoita... ... ja lopuksi lähtölaukaus uudelle Loviisalle Ilmainen bussikuljetus kyliltä torille, aikataulut ilmoitetaan myöhemmin. Toritapahtuman jälkeen messu kirkossa klo 19–20.30. www.loviisa.fi

Startskottet för nya Lovisa 31.12.2009 kl. 17–19 på Lovisa torg Speaker Dan Henriksson Festtal av fullmäktigeordförande Mats Lobbas Församlingens hälsning Nya Lovisas egna stjärnor uppträder: • Lovisa stads musikkapell • Ruotsinpyhtään mieslaulajat • Lurens sommarteater • Liljendal-revyn ldshow av gruppen Polte Tennstöpning, tomtebloss, ringlekar, ponnyridning, varm glögg, pastejer … … som avslutning ett startskott för nya Lovisa Gratis busstransporter till torget från runtomkring liggande byar, tidtabellerna utannonseras senare. Efter evenemanget på torget en mässa i kyrkan kl. 19–20.30. www.lovisa.fi

pisaroita

Tilaukset puhelimitse tai sĂ¤hkĂśpostitse S-posti: hultgard@yahoo.com Pieter 040 525 63 56 Natalia 040 525 10 53

Teksti: Reija Kokkola Kuvat: Virpi Lehtinen

Sonnia ovelta ovelle

Natalia ja Pieter van den Hoekin maatilalla on yhteensä 160 sonnia. Niistä saadaan maukasta ja taatusti tuoretta lähiruokaa Itä-Uudellemaalle. Lihat toimitetaan kotiovelle. Liljendalin Mickelspiltomissa apetta jauhaa siistissä rivissä 30 järkälettä. Keskittyneesti ne täyttävät rehulla pötsinsä, verkkomahansa ja satakertansa. Hurjan näköiset otukset jauhavat työkseen ravitsevaa rehua, jossa on viljaa, heinää, hernettä ja ties mitä herkkuja. Ainakin nämä sonnit saavat tarpeeksi vitamiineja, mineraaleja ja kivennäisaineita. Rivistön yhteenlaskettu paino on huikea, sillä yksi härkä painaa noin 650 kiloa. Se tarkoittaa 250 kiloa jauhelihaa, paistia, lapapaistia, etuselkää, entrecotéta, T-luupihvejä, ulko- ja sisäfileetä per nupo- tai sarvipää. Hultgårdin sonninlihavalmistajat Natalia ja Pieter van den Hoek kertovat ytimekkäästi, missä hyvän lihan salaisuus piilee. – Hyvä liha syntyy hyvästä rehusta, appeen laatu ratkaisee. Nopeaa lähiruokaa Aitauksessa murkinoivat hirmuiset sonninjärkäleet ovat tietämättään syöneet itsensä valmiiksi teuraalle. Sinne lähtee kerrallaan vähintään kaksi mötikkää, kun ne ovat noin puolitoistavuotiaita. – Sen ikäisenä liha on tuottavinta. Myö-

hemmin kasvu hidastuu, vaikka rehua kuluu yhtä paljon, Pieter laskeskelee. Pariskunta aloitti viime keväänä Hultgårdin Sonninliha -yrittäjyyden uudelta pohjalta. Enää ei elikoita roudata suoramyyntiä varten LSO:lle Outokumpuun ja lihoina takaisin Itä-Uudellemaalle. Nykyään sonnit teurastetaan lähellä sijaitsevassa teurastamossa, jolloin liha saadaan suoraan kuluttajille katsastettuna ja tyhjiöpakattuna nopeasti ja takuutuoreena. Ilman välikäsiä. – Se mahdollistaa kilpailukykyiset hinnat, Natalia selittää. Natalia ja Pieter lupaavat lihan olevan takuuvarmasti tuoretta, sillä se toimitetaan asiakkaan kotiovelle minimiajassa. – Teurastus on tapahtunut keskimäärin muutama päivä ennen toimitusta. Lihan asianmukainen käsittely vie kahdesta neljään päivään. Ja tämä lähiruoka on taatusti kotimaista. Tilauksia on tippunut siihen tahtiin, että yrittäjillä on ollut pohtimista logistiikkansa kanssa. Lihasatseja on toimitettu asiakkaille kerran kuussa, mutta Natalia ja Pieter aikovat jatkossa tiivistää tahtia.

– Hienointa on ollut huomata, että olemme heti saaneet vakioasiakkaita. Tilaajat ovat olleet tyytyväisiä. Tuttipulloruokintaa Kaikkiaan tilalla märehtii 160 karvapäätä, ja yrittäjäpariskunnan rahat ovat kiinni kussakin sonnissa aina puolitoista vuotta. Vasikat tuodaan parin viikon ikäisinä eri puolilta Suomea, joten ne tuovat mukanaan erilaisia bakteerikantoja. Siksi pienet vasikat sairastuvat helposti, jolloin niitä täytyy erikseen juottaa tuttipullosta monta kertaa päivässä. Niillä ei ole kovin kehittynyt eloonjäämisvaisto, joten ne saattavat kieltäytyä syömästä ja juomasta kokonaan. Suloisia ne kuitenkin ovat. Yksi pikkuinen imee innokkaasti Pieterin sormea. – Täytyy suhtautua ammattimaisesti, niin ei tule paha mieli, Natalia pohtii. Ja jos söpösilmäisen elukan liha juuttuu kurkkuun, on tärkeää muistaa, että se on elänyt mukavan elämän. – Me tarjoamme sonneille mahdollisimman hyvää ravintoa, paljon tilaa ja luonnonmukaiset oltavat, Pieter ja Natalia lupaavat. 11

* dzolan kielellä ”Rauhaa Loviisaan!”

Gassuumoi * Loviisa! Jaana Kapari-Jatta ja Sam Jatta viihtyvät Loviisan Haravankylässä. Alun perin vantaalais-gambialainen pariskunta ei kaipaa suurten kaupunkien sykettä. Teksti: Reija Kokkola Kuvat: Virpi Lehtinen

Loviisan Haravankylän maalaismaisemassa humisee suuri haapa syysauringon punaamana. Huminaa säestävät tuuheassa kuusiaidassa majailevat fasaanit tuuttauksillaan. Jaana Kapari-Jatan ja Sam Jatan rönsyilevää puutarhaa reunustavat lukuisat suurikokoiset puut. Haavan lisäksi pihalla on valtava pihlaja, tammi ja monta Elimäen Arboretumista hankittua erikoista kuusta. Sam ja Jaana tapasivat aikoinaan Gambiassa, kun Jaana oli äitinsä kanssa maassa lomamatkalla. Jos hänelle oli iso elämänmuutos tulla pääkaupunkiseudulta Loviisaan, oli muutos Samille valtavan harppauksen luokkaa. Positiivinen mies ei näe uudessa kotiseu-

el채m채nlaatua etsim채ss채 Teksti: Reija Kokkola Kuvat:

L 13

>> dussaan mitään huonoa.

– Loviisassa on totuttu erilaisiin ihmisiin. Ihmiset ja ilmapiiri ovat valtavan ihania. Olen kotiutunut tänne loistavasti. Siitäkin huolimatta, että ilmasto ei juuri erilaisempi voisi olla entiseen kotimaahan verrattuna. Yleensä niin suomalaiset kuin ulkomaalaisetkin valittavat talven pimeyttä ja kylmyyttä. Ja pituutta. Sam myöntää, että talveen on ollut totuttelemista. Onhan Gambiassa aina lämmintä ja valoisaa, sadekaudellakin. Suomessa on totuttu laskeskelemaan kesän aurinkoisia päiviä säiden epävakauden takia. – Oikeastaan kylmyys sinänsä ei haittaa, mutta kylmä viima tekee hengittämisen vaikeaksi, Sam sanoo. Hiihtämään? Ei ikinä! Sam kertoo pitävänsä kaikenlaisesta urheilusta, eritoten jalkapallosta. Sitä hän pelaakin aktiivisesti, jopa pakkassäässä. Kylmällä ilmalla pelaaminen aiheutti hänelle jatkuvasti vuotavan nenän, kunnes pelitoveri keksi antaa hänelle hyvän neuvon. – Hän neuvoi hengittämään suun kautta, jos on pakkasasteita. Se tosiaan tepsi. Gambiassa muuten suun kautta hengittäminen ilmaisee, että kyseinen henkilö on kuolemanväsynyt. Nuorena Sam harrasti kilpajuoksua, mutta nykyään hän juoksee vain omaksi ilokseen ja pitääkseen yllä kuntoaan. Talvisin urheilullinen mies nähdään siis varmaankin sivakoimassa pitkin Loviisan metsiä. – Ei ikinä! En aio koskaan edes yrittää hiihtää. Luultavasti en pysyisi pystyssä. Olen sen verran kookas, että kaatuminen ei houkuttele. En myöskään aio yrittää luistella. Dzolaa, wolofia, mandinkaa ja fulaa Uskontonsa takia Sam ei käytä lainkaan alkoholia. Suomalainen kohtuullisen märkä juhlimiskulttuuri ei kuitenkaan haittaa häntä. Baareissa Jaana ja Sam käyvät vain satunnaisesti. – Jos ystäväni tulevat käymään Loviisassa, saatamme esitellä heille kaupungin yöelämää. Kesäisin piipahdan joskus Jaanan kanssa Saltbodanissa. Minua ei haittaa toisten alkoholin käyttö. Jos seura on mukavaa, on ihan sama juodaanko vai ei. Tutustun mielelläni uusiin ihmisiin niin juhlissa kuin arkenakin, Sam sanoo.

Ei ikinä! En aio koskaan edes yrittää hiihtää.

Tutustuminen loviisalaisiin sujuu Samilta sekä englanniksi että suomeksi. Hän pyrkii käyttämään suomen kieltä aina kun se on mahdollista. Alkuun hän tarvitsi Jaanan apua asioinnissaan, mikäli vastapuoli ei osannut englantia. Pariskunnan yhteinen kieli on englanti, sillä Jaana osaa vain auttavasti Sa-

min äidinkieltä, tai oikeastaan kieliä: Sam puhuu dzolaa, wolofia, mandinkaa ja fulaa. Niistä wolofia Jaana ymmärtää hiukan. – Ensin en edes erottanut mitä kielistä kulloinkin puhuttiin. Ne ovat arkaaisia kieliä, eikä niitä varsinaisesti kirjoiteta. Koulua käydään siirtomaaisännän kielellä, eli Gambias-

sa englanniksi. Tutustuttuaan yhdessä loviisalaisiin, Kapari-Jatat ovat järjestäneet parina kesänä suuret kesäjuhlat. Silloin Haravankylässä on kuultu tunnelmallista rummutusta, laulua ja kitaransoittoa. Sam osaa soittaa rumpuja sen verran, että hän voisi tulevaisuudessa antaa vaikkapa rumpujen perusopetusta. Kesäjuhlissa on kuultu myös Jaanan Oona-tyttären laulua. – Oona valmistui juuri pop-jazz-konservatoriosta. Hän elättää itsensä musiikilla, Jaana kertoo. Asetuin taloksi ja tulin hiljalleen tutuksi uuden ympäristöni kanssa.

En etsi aina parempaa Jaana on tyytyväinen elämänlaatuunsa rauhallisessa ja hiljaisessa Haravankylässä. – En ole sitä tyyppiä, joka etsii aina jotain vielä parempaa. Kun näin pihan ja astuin sisälle taloon, tiesin, että tässä on kotini. Muutos aiempiin elämänpuitteisiin oli suuri Jaanallakin. – Asuin kerrostalossa Vantaan Havukoskella. Minun varoillani en olisi löytänyt näin ihanaa taloa itselleni pääkaupunkiseudulta tai sen lähettyviltä. Alkuun hän halusi olla ihan omissa oloissaan, kun siihen vihdoin oli mahdollisuus. Hän kertoo poteneensa jonkinlaista ”kaupunkilaiskireyttä”, joten muuton jälkeen hän piti ihmiskontaktit minimissään. – Olin jonkin aikaa omissa oloissani. Asetuin taloksi ja tulin hiljalleen tutuksi uuden ympäristöni kanssa. Se oli jonkinlainen piiloretriitti, Jaana hymyilee. Kun hän sitten alkoi katsella ympärilleen sosiaalisin silmin, hän huomasi, miten helppoa on tutustua pikkukaupungin ihmisiin. – Nykyään minulla on enemmän tuttavia ja ystäviä kuin konsanaan pääkaupunkiseudulla. Jos Helsingissä tapaan uuden mukavan ihmisen, on todennäköistä, etten enää kohtaa häntä. Loviisassa tapaan ihmiset aina uudelleen, joten tutustuminen käy luonnostaan. Menen minne tahansa, kohtaan vähintään hyvänpäiväntutun. Pelottavat tarinat, turvallinen Loviisa Jaanaa hymyilyttää muisto muuton ajalta, jolloin ajatukset vielä totuttelivat uuteen asumismuotoon. Talossa tuntui olevan tilaa liikaakin. Kääntäjä-kirjailijan tärkeimmät esineet, kirjat, hakivat paikkaansa. – Mielestäni kirjojen kuuluu olla työhuo-

>> 15

>> neessa. Kuljeskelin kirjat sylissäni ylös ja alas

portaita. Etsin niille oikeaa paikkaa, työhuonetta. Seuraavana aamuna ajattelin, että voi apua, mitä minä teen kaikella tällä tilalla. Jalatkin olivat portaissa kulkemisesta kipeät, eivätkä kirjat olleet löytäneet oikeaa paikkaansa. Silloin oivalsin, että koko talo on työhuoneeni. Enää en ole sitä mieltä, että tilaa on liikaa. Eihän sitä koskaan ole. Jaana asui isossa talossaan yksin viitisen vuotta, ennen kuin hän tapasi Samin. Kun käännöstyönä oli hurja ja pelottavakin Edgar Allan Poen kootut tarinat, illan pimeinä hetkinä mielikuvitus alkoi laukata. Jaana myöntää, että välillä pelotti. Työskennellessään hän eläytyy voimakkaasti tekstiin. – Eläydyn ja koen kirjailijan välittämät tunteet vahvasti. Poen teosta kääntäessäni etenkin novelli Musta kissa sai välillä karvat nousemaan pystyyn. Oli jotenkin hurjaa, kun oma vitivalkoinen kissani killitteli vieressä. Jaana ei silloinkaan kaivannut liikenteen tai katuvalojen rauhoittavaa elämän sykettä. – Kaupungissa olisin pelännyt huomattavasti enemmän. Kerrostaloasuntooni kuului kaikenlaisia ääniä, kuten esimerkiksi avunhuutoja. Tuliaisia Afrikasta Sam sanoo tekevänsä mielellään kaikenlaisia töitä käsillään. Hän on parhaillaan remontointityöharjoittelussa, ja myös puutarhatyöt sujuvat häneltä. Lisäksi Sam maalaa tauluja, jotka ovat esillä marraskuussa Galleria Theodorissa. Loppuvuodesta Jaana ja Sam lähtevät Gambiaan kahden valtavan tavarakontin kanssa. He ovat keränneet Loviisan alueen ihmisiltä valtavat määrät käyttötavaraa, kuten polkupyöriä ja kodin elektroniikkaa lahjoitettavaksi gambialaisille. – Pihalla on noin sata fillaria, ruokailuhuone on täynnä tietokoneita ja muita laitteita. Kellarikerros on myös tupaten täynnä lahjoituksia, kuten myös ulkovarasto, he kertovat. Tullessaan kotiin Afrikasta he tuovat mukanaan tuulahduksen sikäläistä kulttuuria. He aikovat kesällä myydä torilla gambialaisia kankaita, koruja ja vaatteita. – Me myös tiedämme varmasti, että ne on tehnyt aito paikallinen käsityöläinen. Emme myy lapsityövoimalla tuotettuja tehdastuotteita, Sam ja Jaana sanovat.

Svenskt text: Staffan Möller Bild: Virpi Lehtinen

Bundji kaane bugara Lovisa!* Jaana Kapari-Jatta och Sam Jatta stortrivs i Räfsby i Lovisa. De saknar inte storstadspulsen.

* ”Hur står det till, lovisabor?”

sig vid den kalla och mörka vintern efter ett liv i Gambias värme. – Den kalla blåsten gör det svårt att andas, säger Sam. Åka skidor? Aldrig i livet! Sam tycker om idrott, framförallt fotboll. Han spelar gärna fotboll även då det är kallt, men han lider av att näsan rinner. Besvären minskade när en av hans spelkamrater lärde honom att andas via munnen. Har Sam funderat på att åka skidor? – Aldrig i livet! Skidlöpning och skridskoåkning är inte för mig, säger Sam bestämt.

I Räfsby i Lovisa susar en stor asp i höstsolen och i Jaana Kapari-Jattas och Sam Jattas trädgård, som omgärdas av höga träd, växer bland annat ädelgranar från Mustila Arboretum. Sam och Jaana träffades i Gambia. Om Jaanas flyttning från huvudstadsregionen till Lovisa innebar en förändring, var Sams flyttning till Finland en enorm omställning. – Människorna och miljön här i Lovisa är underbara och jag har definitivt funnit mig tillrätta, säger Sam. Han medger gärna att det tog tid att vänja

Dzola, wolof, mandinka och fula Av religiösa orsaker dricker Sam inte alkohol, men han berörs inte av finländarnas festvanor. – Då mina vänner kommer på besök går vi ut i Lovisanatten och ibland kvistar Jaana och jag över till Saltbodan. Jag träffar gärna nya människor både i festliga och mindre festliga sammanhang, säger Sam. Sam umgås både på engelska och finska. Till en början behövde han Jaanas hjälp om motparten inte talade engelska, men idag går det bättre. Jaana och Sam talar främst engelska med varandra, eftersom Jaanas kunskaper i Sams modersmål inte är de bästa. Sam talar dzola, wolof, mandinka och fula. – I början hörde jag ingen skillnad mellan de olika språken, som alla är arkaiska. Skolundervisningen i Gambia går på engelska. Vid parets sommarfester får räfsbyborna lyssna till exotiskt trummande och sång av Jaanas skönsjungande dotter Oona. – Oona, som nyligen utexaminerades från pop- och jazzkonservatoriet, försörjer sig på musik. Jag jagar inte en bättre tillvaro Jaana är nöjd med sitt liv i lugna Räfsby. – Jag är inte den typen som ständigt jagar en bättre tillvaro. Då jag såg trädgården och huset första gången visste jag att här är mitt hem. Flyttningen innebar en förändring för Jaana. – Jag bodde tidigare i ett flervåningshus i Havukoski i Vanda. Efter att ha flyttat till Lovisa ville Jaana

vara för sig själv och därför var hennes umgänge relativt begränsat i början. – Jag gav mig själv tid att bli hemmastadd, säger Jaana med ett leende. Då tiden var mogen öppnade hon ögonen för omgivningen och kunde snabbt konstatera hur lätt det var att bli bekant med lovisaborna. – Idag har jag fler vänner och bekanta än någonsin tidigare. I en storstad träffar man ofta människor bara en gång, men här stöter man på alla om och om igen. Vart jag än går träffar jag någon bekant! Ruskiga historier, men trygg miljö Jaana minns den första tiden i huset, som kändes alldeles för stort. För Jaana, som är författare och översättare, är böckerna de viktigaste ägodelarna. Jaana hann bo fem år i sitt stora hus innan hon träffade Sam. Då hon satt ensam på kvällarna och översatte Edgar Allan Poes ruskiga historier hände det att hennes fantasi skenade iväg. Ibland var hon riktigt rädd. – Poes novell Den svarta katten fick nästan nackhåren att resa sig. Jag minns hur jag hoppade till när min egen snövita katt jamade någonstans i huset, berättar Jaana. Men inte ens då saknade Jaana den ständigt vakande storstadsmiljön. – Jag skulle nog ha varit ännu mer rädd i Vanda. Där jag bodde hördes alla möjliga ljud, till och med rop på hjälp. Afrikanska föremål Sam, som trivs med att jobba med sina händer, sysslar med renovering och trädgårdsarbete. Dessutom målar han tavlor. Sams alster visas på Galleri Theodor i november. I slutet av året styr Jaana och Sam mot Gambia. De har med sig två stora containers med begagnade bruksartiklar, bland annat cyklar och hemelektronik, som de donerar till människor i Gambia. – På gården står cirka hundra cyklar. Matsalen, källaren och skjulet är fyllda av datorer och andra prylar, berättar Jaana och Sam. Då Jaana och Sam kommer hem från Gambia har de med sig afrikanska hantverksföremål, bland annat tyger, smycken och kläder, som de tänker sälja på torget nästa sommar.

Oi, ihana talvi !

Teksti: Noora Lintukangas Kuvat: Virpi Lehtinen

Saunasta uimaan

Ruotsinpyhtään Ruukissa on sauna lämpimänä kaikille halukkaille

Kvarnuddenin leirikeskuksessa, Pernajanlahden suojassa

avantouimareille tiistaisin klo 16–21, toukokuun alkuun saakka. Hin-

pääsee saunasta avantoon sunnuntaisin klo 17, toukokuun

ta on 2 €/ kerta. Paikan päällä uimari kirjoittaa nimensä ja osoitetie-

loppuun saakka. Saunavuoro on avoin kaikille ja siitä peri-

tonsa listaan, jonka perusteella laskutus tehdään kauden päätteeksi.

tään 2 € kertamaksu, joka maksetaan paikan päällä.

Lisää tietoa: www.ruotsinpyhtaa.fi

Lisää tietoa: www.kvarnudden.fi

Pukukoppeihin voi lunastaa kulkukortin Loviisan kaupungin vapaa-aikatoimistosta. Talviuintikauden pukukoppimaksu on 10 euroa (ja kortin hinta toiset 10 euroa). Kortilla pukuhuoneisiin ja lämpimään suihkuun pääsee aamuviiden ja iltayhdentoista välillä, syyskuun alusta toukokuun loppuun.

Virkeyttä ja vastustuskykyä Loviisan uimarannalla Plagenilla on loistava mahdollisuus avantouintiin. Talviuinti on tehty helpoksi, sillä pumppu pitää avannon auki myös paukkupakkasilla ja pukukopista löytyvät lämpimät suihkut. Auringon kultaama, kirpeä aamu: hanki heijastaa hohtavaa valoa, pakkanen nipistelee poskia ja sormissa pistelee. Lumi narskuu reippaiden askelten alla ja hengitys höyrystyy savumerkeiksi. Pukukopin lattialämmitys antaa pehmeän laskun edessä olevaan koitokseen. Villasukat ja saappaat jalkaan, kylpytakki uimapuvun päälle ja pirteä parinsadan metrin kävely laiturin tuulelta suojaavalle kopille, joka on hämärän aikaan valaistu. Lämmitetyt rappuset tuntuvat suorastaan mukavilta paljaiden jalkojen alla. Avannon kolmiasteinen vesi on pinnalta jäähileessä. Tässä kohtaa on toimittava nopeasti ja sen enempää ajattelematta. Askelma kerrallaan veteen, uintilenkki avannon ympäri ja takai-

sin ylös kuivattelemaan. Avantouinnin terveysvaikutuksiin liittyy paljon myyttejä ja uskomuksia, joista osa on todistettu tieteellisestikin oikeiksi. Avantouinti ainakin parantaa kylmänsietoa, vireystilaa ja mielialaa sekä unen laatua. Se myös poistaa särkyjä ja kolotuksia, vähentää hengitystieinfektioita ja kohentaa yleistä terveydentilaa. Tosin säännöllisyys on tässä avainsana, kertapulahduksesta ei vielä paljon ole hyötyä. Tosiuimarit eivät avannon jälkeen lämmintä suihkua tarvitse, mutta aloittelijalle mahdollisuus on houkutteleva. Ihoa pistelee ja veri virtaa suonissa kohinalla vielä pitkään avannosta nousun jälkeen. Olo on voimakas.

Oi, ihana talvi !

Dunkahäll 22.3.2009

Tekstit: Päivi Ahvonen Kuvat: Susa Heiska, Eeva Kangas, Arto Wiikari

Upeat keväthanget ja mahtava sää ovat tilauksessa tänäkin vuonna. Nautitaan talvesta, josta toivottavasti tulee runsasluminen!

JÄÄHALLILLA

tapahtuu

Loviisan Jääkiekkoklubin juniorilähtöinen toiminta ansaitsee erityiskiitoksen; juniorit pelaavat parhailla pelivuoroilla ja edustusjoukkue ylijäävillä. Asia, joka on isoissa kaupungeissa juuri toisinpäin. Lisäksi lätkäharrastus on täällä suorastaan edullista. Hallilla tapahtuu muutenkin paljon: viikonloppuisin käy lähes poikkeuksetta kuhina, koska silloin on otteluita. Myös päivittäiset yleisöluisteluvuorot ja luistelukoulu ovat suosittuja. – Suosittelen luistelukoulua lämpimästi niille, joita lätkä ei ehkä kiinnosta. Siellä on tosi kiva tekemisen meininki – samoin kuin äitien lätkässä, kertoo seuran puheenjohtaja Petri Helander. Luistelukoulu lauantaisin klo 09.30–10.30, www.ljk.sporttisaitti.com

Älä tule paha kala, tule hyvä kala

Kauniilla ilmalla jäällä liikkuu paljon ih-

nella hankkia myös ruokaa pöytään. Si-

misiä, mutta himopilkkijät ovat niitä,

tä paitsi pilkkiminen kuuluu jokamie-

jotka uskaltautuvat jäille vielä silloin-

hen oikeuksiin, eli siihen ei tarvita ka-

kin, kun muut pysyvät sieltä kaukana.

lastuslupia.

Pilkkimisen viehätyksiin kuuluvat ke-

Tärkeintä monelle on kuitenkin luon-

vättalven lämmittävät auringonsäteet,

nosta ja ulkoilusta nauttiminen.

jotka hivelevät pakkasen ahavoittamia

Lisävinkkejä löydät osoitteesta

poskipäitä. Pilkiltä voi hyvällä kalaon-

www.luontoon.fi

Diipa daapa, mikäs täällä luistellessa!

Luistelua luonnon jäällä Kun luonto palkitsee meitä jäädyttämällä Loviisanlahden peilikirkkaaksi ja luistelukelpoiseksi, on talviulkoilun ystävillä erityisen suuri syy riemuun. Etenkin kevättalvella hohtavat hanget houkuttelevat jäälle liikkumaan. Turvallisen jäällä liikkumisen edellytys on, että tuntee jään ja jäällä kulkemiseen liittyvät riskit sekä varustautuu oikein. Muun muassa Itämeriportaalin Järkeä jäällä -sivustolla on ohjeita ja vinkkejä siitä, miten voi välttää vaaratilanteet jäällä liikuttaessa. Mm. kaulassa roikkuvat jäänaskalit ovat jokaisen jäällä liikkujan minimivarustus. Ilman jäänaskaleita tai muuta terävää apuvälinettä itsensä vetäminen avannosta liukkaalle jäälle on äärimmäisen vaikeaa. Kelluntahaalari on lämmin ja hyvä asuste, mutta jos pulahtaa avantoon ovat naskalit silti tarpeen. www.fimr.fi/fi/tietoa/jaa/tietoiskuja/fi_FI/ jarkea-jaalle/

arjen sankarit Teksti: Reija Kokkola Kuvat: P채ivi Ahvonen

”Minulle vanhukset ovat ELÄMÄN SANKAREITA” Margit Güldenkoh on tesjokelainen suurperheen äiti. Hän tekee vuorotyötä Loviisan sairaalan vanhustenhoitoosastolla opiskellen samalla lähihoitajaksi oppisopimuksella.

Margit Güldenkoh kertoo olevansa kutsumusammatissaan. Vanhustenhoitotyö on hänelle sydämen asia, kunniatehtävä. Hän haluaisi tarjota vanhuksille enemmän virikkeitä, kuten musiikkia, kirjoja, satuja, jumppaa ja käsitöitä. – Minulle vanhukset ovat elämän sankareita. Kunnioitan heidän elämänkokemustaan ja viisauttaan, Margit sanoo. Hän kiittelee Loviisan sairaalan vanhustenhoito-osastolla työskenteleviä kollegoitaan. He kun pyrkivät nipistämään edes jos23

”Nykyään lapset voivat oikein hyvin ja koulukin sujuu.” >>

tain aikaa ollakseen potilailleen läsnä. Huojentavaa kuulla, sillä viime aikoina vanhusten huono kohtelu sairaaloissa ja hoitolaitoksissa on puhuttanut koko maata. – Ehdimme edes hetken pitää kädestä ja jutella heidän kanssaan. Dementoitunutkin vanhus voi ymmärtää paljon. Vaikka välillä sairaalan seinät ahdistavat, hän näkee paljon hyvää ympärillään. Margit kertoo työpaikkansa hyvästä yhteishengestä. – Kerran yksi potilaista oli kaatunut yöllä. Hänelle jäi kaatumisesta voimakas pelkotila, eikä hän enää uskaltanut lähteä liikkeelle. Rohkaisimme kuitenkin häntä nousemaan ja tarttumaan reippaasti rollaattoriin. Seisoimme hänen ympärillään kannustamassa. Henkeä pidätellen seurasimme ponniste-

Mutta olen huomannut, että apua ja ystäviä saa kun avaa rohkeasti suunsa

lua ihan kuin kyseessä olisi ollut maailman tärkein kilpailu. Tärkeä omatoimisuus Margit haluaa auttaa vanhuksia omatoimisuuteen arjen pienissä askareissa. Sängyn sijaaminen voi olla suuri ja tärkeä saavutus. – Eräänä aamuna huomasin, miten taidokkaasti potilas oli sijaamassa vuodettaan. En mennyt häiritsemään häntä, vaikka hänen toiminnassaan oli paljon toistuvia liikkeitä. Tarjosin apuani vasta sitten, kun hän ei enää tiennyt miten toimia. Margit painottaa vanhusten oikeutta henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. – Myös vanhuksella on oikeus olla itsenäinen ja vapaa. Minun tehtäväni on tukea häntä siinä. Vanhuksille on annettava oikeus kokeilla asioita. Jokin asia voi olla meistä yksinkertainen tai vähäpätöinen, mutta hänelle erittäin tärkeä. Vaikka työ on fyysisestikin raskasta, Margit tuntee olevansa oikealla alalla. – Luulen pysyväni hoitoalalla ainakin jossain muodossa. Kieliongelmia Margitin Virosta lähtöisin oleva perhe muutti Suomeen vuonna 2006, kun hänen miehensä Harri Güldenkoh sai rakennusalan töitä Suomesta. Harri on tallinnalaisena katsonut Suomen televisiota koko ikänsä. Hän sopeutui kielitaitonsa takia hyvin maahamme. Margitilta ja lapsilta sopeutuminen vieraaseen kulttuuriin ei sujunut yhtä ongelmattomasti. Koulun aloittaminen takkuili kieliongelmien takia. – Eiväthän lapset voi muuttua suomalaisiksi yhdessä yössä. Koulunkäynti oli vaikeaa, kun emme ymmärtäneet mitään edes oppikirjoista. Maahanmuutto on pitkä prosessi, jonka aikana lapset tarvitsevat ymmärrystä ja tukea. Margitilla on pyöritettävänään todellinen suurtalous, sillä perheeseen kuuluu vanhem-

pien lisäksi viisi lasta: Kaaleb, 15, Taavet, 14, Rebekka, 12, Simeon, 11 ja Ruben, 5. Nykyään kaikki puhuvat moitteetonta suomea, ja ystäväpiiriäkin on hieman tullut. Mutta toki vuorotyö ja kiireinen arki verottavat sosiaalista elämää. Ja aluksi sopeutumisvaikeudet veivät perheenäidiltä rohkeuden ottaa kontaktia loviisalaisiin. – En oikein uskaltanut puhua kenellekään asioistani. Mutta olen huomannut, että apua ja ystäviä saa kun avaa rohkeasti suunsa. Nykyään opiskelen myös ruotsia, hän hymyilee. Vilinää ja vilskettä Margit ja Harri olivat tyytyväisiä saatuaan ostetuksi Tesjoelta omakotitalon, jonka takana on metsää ja edessäkin turvallinen tien kääntöpaikka. Vilske on kova, kun viisi lasta mennä viilettää pyörillä, skeittilaudoilla ja muilla vempeleillä. Margitin työkaveri neuvoi häntä ottamaan yhteyttä sosiaalialan ammattilaisiin, mikäli jokin seikka lasten asioissa huolettaa. – Heidän apunsa on ollut tärkeää. Nykyään lapset voivat oikein hyvin ja koulukin sujuu. Perheen onni ja hyvinvointi sekä lasten pärjääminen menevät kaikessa etusijalle. Suurperheen arkea helpottaa lasten osallistuminen kotitöihin. He siivoavat omat huoneensa ja osallistuvat tiskien ja pyykkien pesuun. – Isommat lapset myös katsovat pienempien perään, Margit kertoo. Aamuisin lapset lähtevät omia aikojaan kouluun, ja Ruben viedään hoitopaikkaan. Ajokortittoman Margitin työmatka taittuu kesät talvet pyöräillen, vaikka painavat kauppakassit hankaloittavat menoa. – Joskus kun on kovin kurja keli, kuljen työmatkan kävellen. Välillä saan kyydin kotiin kurssikavereilta. Kun kaikki lapset ovat illalla menneet nukkumaan, Margit tarttuu kitaraansa. Hän säveltää ja sanoittaa itse kappaleita. – Rakastan musiikkia. Sen avulla pystyn uppoutumaan hetkeksi omaan maailmaani, hän sanoo.

katu-uskottavaa Teksti: Reija Kokkola Kuvat: Susa Heiska

Kickflip! Primo, casper, grindaus, backflip, frontflip, 360 spin. Ja etenkin ollie. Loviisalainen ”katusurffaajaporukka” edustaa skeittauksen eli rullalautailun neljättä sukupolvea, jonka laudat on suunniteltu suosikkitemppuun ollieen sopiviksi.

Ollie on siitä mukava temppu, että se tehdään tasamaalla, ei rampilla. Valkon rampit ovat hienot, mutta muualla asuvat lajin harrastajat haluaisivat rullailla myös Loviisassa. Matkahuollon kulmilla tätä porukkaa näkyykin, vaikka sitä ei aina katsota hyvällä. – Täytyyhän meilläkin jokin paikka olla. Olisi kiva saada skeitata ihan luvallisesti omalla skeittirampilla, lajin harrastajat Henri, Willy, Lauri ja Kasper sanovat. Rantatien futiskentän viereinen jääkaukalo, jossa ennen pelattiin kesäisin tennistä, oli loistava paikka myös skeittaajille. Nyt kentällä on hiekkaa, eikä sitä voi käyttää kukaan. – Tyhmää! Ulkopuolisesta skeittaaminen saattaa näyttää vaaralliselta ja turhanaikaiseltakin. Voiko sitä pitää edes urheilulajina? – Kyllä tässä hengästyy nopeasti ja tulee kova hiki. Jalat ovat kipeinä muunkin kuin

kaatuilun takia, loviisalaispojat kertovat. Laji vaatii kuntoa ja kestävyyttä. Tasapainoaistikin kehittyy, kuten myös lihaksisto. Skeittaukseen tulee into, kun mahdottomilta tuntuvat temput yhtäkkiä onnistuvat. What´s wrong with my kickflip? Lajin kuvaaminen videolle on osa skeittikulttuuria. Porukassa on yleensä yksi, joka taltioi videolle muiden temppuja. Laurin viime kesän lomamatkakassa meni hetkessä viimeistä euroa myöten, kun Kroatiasta löytyi sopiva videokamera. Kalansilmäobjektiivikin hankittiin. Lauri laittoi omia temppujaan YouTube-videopalveluun. – Laitoin mukaan kysymyksen, what´s wrong with my kickflip, hän kertoo. Kymmenessä minuutissa tuli vastaus ja neuvoja jostain päin Yhdysvaltoja.

kulttuuripisaroita Teksti: Noora Lintukangas Kuva: Virpi Lehtinen

Für Lovise Säveltäjä Markus Fagerudd laati Pikkukaupunki-lehden toimeksiantona hymnin uudelle Loviisalle. Teos on neliääninen, neljän yhdistyvän kunnan mukaan. Hymni on tehty oboelle, klarinetille, viululle ja sellolle. – Puupuhaltimet ja jouset ovat soinnillinen yhdistelmä. Puupuhaltimet voivat yksinään olla aika kuivia, mutta jouset

tuovat mukaan orkesterillista väriä, säveltäjä sanoo. Jokainen neljästä soittimesta tuo keskusteluun oman äänensä, josta muodostuu yhteinen. Soittimet antavat toisilleen tilaa, välillä sooloillen, välillä taas säestäen. Sävellys on melko traditionaalinen, mutta mukana on myös vapaatonaalisia elementtejä.

– Pyrin keskusteluun elintilasta, jossa siedämme toistemme mielipiteitä, Fagerudd kertoo. – Hymnistä tulee ensin mieleen hyminä tai jokin sakraali, mutta halusin tehdä tästä demokraattisen maailman kommunikatiivisen ja yhteisen asian. Reilun minuutin mittainen teos on kuultavissa osoitteessa www.peakpress.net.

Hymni uudelle Loviisalle

kulttuuripisaroita Teksti: Noora Lintukangas Kuvat: Päivi Ahvonen

Aikansa kutakin Taiteilija Kati Rapia tekee havaintoja maailmasta usean eri median avulla ja järjestää maailmaa uudelleen. Loviisalaisille Kati Rapia on tuttu ennen kaikkea valokuvaajana. Mari Savion kanssa tehtyjen lasten puuhakirjojen Majan ja Jujun sekä Kuningattaren kaupungissa -teoksen kuvat ovat Rapian käsialaa. – Kuningattaren kaupungissa oli antoisa projekti, sillä pääsin sitä kautta tutustumaan ihmisiin ja koteihin, Rapia kertoo yhdessä Maria Schulginin ja Sonja Ilvetsalo-Koskisen kanssa tehdystä kirjasta. Lastenkirjat ja lapsiin liittyvät projektit ovat taiteilijalle tällä hetkellä ajankohtaisia, sillä Kati Rapian mukaan ne ovat tarpeeksi lyhytjänteisiä. – En kykene keskittymään tällä hetkellä mihinkään pitkään. Pitkäjänteinen tekeminen tulee taas sitten, kun lapset ovat kasvaneet, kolmen alle kouluikäisen äiti kertoo. Tätä ei ulkopuolinen kuitenkaan helposti huomaa, sillä taiteilija on ollut hyvin tuottelias myös lasten kanssa kotona ollessaan. Hän myöntää ”viihdyttävänsä itseään”. – Ideoita tulee ihmisten kanssa keskustellessa, ne alkavat elää ja mennä eteenpäin, kunnes huomaan olevani taas keskellä uutta projektia. Uteliaisuus ja uudet asiat ovat Kati Rapialle sekä hyve että pahe. – Nautin työstäni – niistä kaikista. En halua tehdä väkisin mitään uutta. Testaaminen, epäonnistuminen, kokeileminen Valokuvaamista Kati Rapia on opiskellut Taideteollisessa korkeakoulussa, samoin kuvatai28

teita. Hän piirtää ja tekee sarjakuvia. – Sarjakuvissa minua kiehtoo tarinankerronta: maailman muokkaaminen tekstin ja kuvan kautta ja kieputtaminen erilaisiin asentoihin. Lisäksi hän on opiskellut yleistä kirjallisuustiedettä ja nauttii myös kirjoittamisesta. Monipuolinen taiteilija kritisoi suomalaisessa kulttuurissa vahvana olevaa luokittelua. – Ammattilaisuus haetaan jonkin yhden asian kautta, tai julkisuudessa oleminen antaa edellytyksen esimerkiksi taiteen tekemiselle. Tämä on hassu piirre kulttuurissamme. – Ensimmäisiä sarjakuvia tehdessäni huomasin, miten itsekin olen kulttuurimme kasvatti. Ajattelin, että ”pitää olla tietynlainen”, etten vielä osaa. Keskusteltuani naispuolisten sarjakuvapiirtäjien kanssa tajusin kuitenkin, miten väärässä olin. Ryhtymistä ei saa miettiä liikaa, sillä se sitoo valtavat määrät luovaa energiaa. Kokeilemalla oppii. Erilaiset taiteen tekemisen muodot vaativat erilaista aikaa. Taideteoksen prosessiin kuuluu testaaminen, epäonnistuminen ja kokeileminen. Taiteellinen tyhjäkäynti Tällä hetkellä suurin osa Kati Rapian ajasta kuluu lastenhoitoon ja arjen pyörittämiseen. Hänen äitinsä, josta oli suurta apua, menehtyi kesällä. Turvaverkko petti kertaheitolla. – Supernaisvoimani ovat käytössä nyt kun äitiä ei enää ole. Tällä hetkellä pidän tilannetta liian hankalana suurten taiteellisten koko-

naisuuksien tekemiseen. Turvaverkkona toimivat nyt päiväkoti ja loviisalaiset ystävät. Arjessa on taas tietty rytmi. Kuopus täytti juuri vuoden. Elämässä on myös paljon hyvää. – Saan lapsistani valtavasti energiaa, vaikka he tietysti vievätkin sitä paljon. Haluaisin, että tämä energia pääsisi virtaamaan vapaasti. Asiat kulkevat sykleissä. Nyt kun Kati Rapia on kotona paljon, hän tekee suuria taiteellisia suunnitelmia tulevaisuutta varten. – Lähes itseäni pelottavan suuria suunnitelmia. Tosin taiteellinen tyhjäkäynti tekee varmasti hyvääkin. – Ihailen ihmisiä, jotka osaavat sanoa ei, pitää paussia, eivätkä menetä hermojaan telakalla olosta. Tätä hän kokee oppineensa Loviisassa, sillä hänen mukaansa aika on täällä erilaista kuin Helsingissä. – Kynnys lähteä Helsinkiin on kasvanut jatkuvasti ja se on ainoastaan positiivista. Aika on täällä hitaampaa, eikä elämä ole niin rikkonaista.

”Ryhtymistä ei saa miettiä liikaa, sillä se sitoo valtavat määrät luovaa energiaa.”

kuka

Haastattelu: Seppo Iisalo Kuva: Virpi Lehtinen

laista talkoissa tehden yhteensä useita satoja talkootyötunteja. 3. Muuttuuko Valkon asema jotenkin, kun uusi Loviisa syntyy vuoden alussa? En usko, että suurta muutosta tapahtuu, mutta tietysti kylien lukumäärä lisääntyy, jolloin Valko joutuu entistä enemmän kilpailemaan ”huomiosta”.

Harri Hilli, Valkon kyläyhdistyksen puheenjohtaja 1. Mikä Valkon historiassa ja nykypäivässä sinua eniten viehättää? – Historiassa viehättää eniten sen hektisyys. Valko on historiallisessa perspektiivissä melko nuori, 110 vuotta. Tuona aikana on Valkossa ehtinyt tapahtua paljon, vaikka kaikki ei ehkä ole valkolaisten kannalta mairittelevaa. Nykypäivän Valkossa viehättää sen tiiviys. Satama, teollisuus ja asuinalueet ovat aivan vierekkäin, kaikki kuitenkin metsien ja meren saartamana. Luontoon on aina lyhyt matka. 2. Erään luonnehdinnan mukaan Valko on kuin ”Asterixin sisukas ja hieman sisäänpäin lämpiävä kotikylä roomalaisten miehittämässä Galliassa”. Mitä ajatuksia luonnehdinta sinussa herättää? – Luonnehdinta piti varmasti paremmin 30

paikkansa kauan ennen kuin se keksittiin. Valkon kylän ensimmäiset asukkaat olivat pääosin suomenkielisiltä seuduilta tänne muuttaneita radan- ja satamanrakentajia, joista muodostui miltei täysin suomenkielinen työläisyhdyskunta ruotsinkielisen Pernajan ja Loviisan puristuksiin. Kieli, kulttuuri- ja luokkaerot johtivat siihen, että Valko toisaalta eristettiin ja toisaalta eristäytyi omaksi omaleimaiseksi saarekkeekseen. – Tänä päivänä eristyneisyys ei ole enää samanlaista, mutta näyttää siltä, että jotain vanhasta yhteenkuuluvuudesta ja talkoohengestä on säilynyt. Tästä osoituksena esimerkiksi Valkon VPK:n takavuosina järjestämät juhannusjuhlat sekä Valkon yhdistysten kahtena viime vuotena järjestämät Höyryllä Walkoon -tapahtumat. Viimemainitussa oli noin 150 valko-

4. Mikä mielestäsi on Valkon suurin haaste tulevaisuudessa? – Päällimmäisinä tulevat mieleen vesistöihin liittyvät haasteet. Rakennetaanko uusi ydinvoimalaitos, ja jos, miten laitoksen lauhdevedet tulevat vaikuttamaan lähivesistöihin? Johdetaanko tulevaisuudessa koko uuden Loviisan jätevedet Vårdön puhdistamolle, jolloin kuormitus Valkon lähivesillä lisääntyy huomattavasti? Laajeneeko sataman toiminta käsittämään myös polttonesteiden kuljetuksen ja varastoinnin, jolloin öljyvahingon tai -vuodon riski on arkipäivää myös meidän lähivesillämme? – Jos hankkeet toteutuvat, riittää Valkolla haastetta toimia aktiivisesti, jotta haitat ja riskit minimoidaan. 5. Mitä toivot ensi vuodelta? Mitkä ovat vuoden 2010 kohokohdat Valkon kansalaistoiminnassa? – Ensi vuodelta toivon, että mahdollisimman moni valkolainen osallistuisi kylän yhdistysten toimintaan, jotta Valkon äänellä olisi mahdollisimman laaja kaikupohja. Kansalaistoiminnan kohokohdiksi muodostunevat aloitettava kyläsuunnitelma ja kyläpäivät. Haastetta riittää myös Kylätalon (Kvarterskolan) säilyttämisessä yhdistysten käytössä.

mikä

Tarinateltta syntyi aivan sattumalta, monen tekijän summana. Tarvittiin valokuvaaja Virpi Lehtinen, joka on myös tekstiiliartesaani ja intohimoinen tilkkufriikki. Sitten tarvittiin Ikean hyttysverkko ja Maja-kirja. Näistä saatu inspiraatio hahmottui pikku hiljaa ja syntyi tarinateltan siemen. Tarvittiin vielä lukuisia kirpputorikäyntejä, sillä tilkkutelttaan söi runsaasti vaaleansävyisiä pussilakanoita. Näin valo suodattuu kauniisti kankaan läpi kesällä. Tämän jälkeen tarinateltta vaati tuntitolkulla symbioottista keinumista yhdessä ompelukoneen kanssa. Ja ärräpäitä ja epätoivoa. Mihin kaikki pussilakanat katoavat? Miksi tilkut eivät tahdo riittää? Eikö tästä koskaan tule valmista? Teltasta tuli tarinateltta, kun sitä kuvattiin peak pressin studiolla. Kun kerran tällainen tuli tehtyä eikö sitä voisi jakaa. Päätettiin laittaa hyvä kiertämään.

©Päivi Ahvonen

©Virpi Lehtinen

Making of ...

kulttuuripisaroita

Teksti: P채ivi Ahvonen Kuva: Virpi Lehtinen

Tarinateltta

... por favor. Tarinateltta lähtee kierrokselle lastentarhoihin, kirjastoon ja vaikka koteihin – minne ikinä Tarinatelttaa kaivataan. Mukana kulkee vihko, johon tarinatelttaa vuorollaan lainaava ryhmä kirjoittaa jatkon aloittamaamme tarinaan. Lause tai muutama kappale riittää, ja omalla äidinkielellä saa tietenkin kirjoittaa. Mukana kulkee myös peitto ja pari tyynyä. Näin tarinateltassa voi viihtyä vielä paremmin. Tarinateltta on kuin turvapesä, jossa mielikuvitus päästetään valloilleen. Se aloittaa vaelluksensa Länsiharjun ala-asteen 1–2 luokasta, jossa se on käytössä viikon. Sitten se luovutetaan eteenpäin seuraavalle kiinnostuneelle, ja teltta kiertää pitkin uutta Loviisaa niin kauan kuin kiinnostuneita riittää. Millaisen tarinan teltta meille kesällä 2010 kertoo, sen voit lukea kesän Pikkukaupunki-lehdestä. Voit kysyä Tarinatelttaa lainaksi toimitus@peakpress.net tai sinut voidaan myös haastaa tarinateltan haltijaksi viikoksi kerrallaan.

Kala on gott Tummassa meressä kuhisee niin paljon kaloja että veden pinta näyttää kiehuvalta. Kalankasvattaja Robert ”Roope” Hindsberg on valmiina lastaamaan laivansa. Kirjolohien matka kohti kalatiskejä on alkamassa.

Teksti ja kuvat: Eeva Kangas

”Rakastuminen kalastajan tyttäreen muutti kaiken.”

Wilma on kelpo työjuhta.

Valko uinuu vielä sikeässä unessa, kun kurvaamme troolisataman pihaan elokuisena aamuna kello 4. Satamassa Robert ”Roope” Hindsberg valmistelee jo touhukkaana alustaan merille lähtöä varten ties monettako kertaa elämänsä varrella. On pilkkopimeää, mutta kuu valaisee ihmeen hyvin aamuyön pimeydessä. Moottori käynnistyy ja matkamme voi alkaa. Sysimustalla merellä näkyy vain muutama valo siellä täällä. Se ei Roopea haittaa;

hän ohjastaa meidät varmoin ottein ja hyväntuulisena. Olemme matkalla Pernajaan, Semilaxin kalaviljelmille noutamaan kirjolohta. Kalaa haetaan viljelmältä aina sen verran kuin tukkurit ovat sitä etukäteen tilanneet, kaiken kaikkiaan noin 200 000 kiloa vuodessa. Kohtalokas rakastuminen Näin loppukesästä tämä on varsin miellyttä-

Kalaa haetaan aina tilattu määrä.

vää puuhaa, mutta marraskuun jäisillä räntäsateilla merille lähtö ei voi kenellekään olla herkkua. Onko tämä siis kutsumusammatti, joka siirtyy isältä pojalle? – Ehei, ei ainakaan minun kohdallani. Olen koulutukseltani jotain aivan muuta. Tohtiiko tuota sanoakaan... insinööri, Roope tunnustaa. Rakastuminen kalastajan tyttäreen muutti kaiken, ja appiukko sai houkuteltua Roopen

jatkamaan perheen kalanjalostus-bisnestä. Myös Roopen vaimo Nan Hindsberg on yrityksessä aktiivisesti mukana. Yhdessä siskonsa Maj Mankosen kanssa hän hoitaa Semilaxin kalatuotteiden kehittelyn ja vähittäiskaupan Loviisan torilla. Kyseessä on tietenkin kaikille loviisalaisille tuttu Dagnyn kalakioski, josta saa tuoretta kalaa ympäri vuoden. Lienee siis sanomattakin selvää, että kala ei Roopen perheen ruokapöydästä lo-

pu ja sisarusten herkuista pääsee nauttimaan koko suku. ”Tähän touhuun kannatti ryhtyä” Insinöörin töitä Roope ei missään vaiheessa päätynyt tekemään, sillä hän on jo 23 vuotta viihtynyt meren, kalastamisen ja kalanjalostuksen parissa. – Aloittelin 80-luvulla, ja silloin kalanviljely oli hyvä bisnes. Tähän touhuun kannatti

>> 37

>> ryhtyä. Kalastajia oli tuolloin Loviisan ja Per-

najan vesillä tusinan verran, nyt enää muutama. Ja määrä on vähenemään päin ammattilaisten ikääntyessä, Roope harmittelee. – Näillä vesillä on enää yksi aito ja täysipäiväinen verkkokalastaja, muut ovat troolareita tai eläkeläisiä, jotka kalastavat sivutoimisesti. Kun kysyn, ovatko Roopen pojat innokkaita jatkamaan vanhempiensa jalanjäljillä, Roope purskahtaa nauruun. – Ei ne pojat ehdi, niitä kiinnostaa ihan muut jutut. Pieninä poikina he halusivat vielä lähteä mukaani merelle, mutta nykyään kalanviljelytouhu ei heitä suuremmin innosta. ”Se oli rankkaa aikaa” Runsaan 20 vuoden aikana moni asia on muuttunut. Alussa viljeltäville kirjolohille syötettiin villikalaa, kuten silakkaa ja kilohailia. – Se oli rankkaa aikaa. Lohille piti käydä troolaamassa kalaa mereltä kuutena päivänä viikossa ja tarjoilla ateriat kolme kertaa päivässä. Lounas, päivällinen ja illallinen siis. Suuri muutos tapahtui 2000-luvun alussa, kun villikalan syöttäminen kiellettiin ja siirryttiin kuivarehuun. Kalankasvatus helpottui huomattavasti, kun automaatit alkoivat hoitaa kalojen syöttämisen.

Ripeä operaatio aamun sarastaessa Olemme puksutelleet pimeydessä miltei tunnin ja ohitamme Bästön saaren, josta Roopen vaimo on kotoisin. – Siellä oli ennen pieni kalastajakylä, mutta nyt saarissa on enää kesäasukkaita. Saaret tyhjenivät vakioasukkaista 1950-luvun lopussa, kun troolausbuumi iski. Bästössä mekin aina lomailemme, mutta emme asu, Roope kertoo. Tunnelma aluksessa on leppoisa, ohjaamossa on lämmintä ja siistiä. Juttelemme matkan edetessä Roopen ja hänen kollegansa Guy Granbergin kanssa. Nämä kaksi ovat tehneet töitä yhdessä pitkään. Kumpikin osaa hommansa, eikä kysymyksiä tai ohjeistuksia sen enempää tarvita. Sitten rupattelu loppuu ja toiminta alkaa. Pysähdymme pumppaamaan aluksen kala-altaaseen merestä kylmää pohjavettä, jotta kalat pysyvät kylminä paluumatkan ajan. Näin niiden säilyvyys paranee huomattavasti. 38

Tunnelma on leppoisa, Guy Granberg hymyilee.

Vuodenaikojen ja erilaisten auringonnousujen näkeminen läheltä on tämän ammatin ehdotonta plussaa, Roope Hindsberg sanoo.

Seuraavaksi suuntaamme kohti kalaviljelmiä. On vielä hämärää, mutta mustana aaltoilevan meren pinnassa erottuu isoja, kumisia renkaita, jotka ovat halkaisijaltaan parikymmentä metriä. Renkaiden eli kasvatuskehikkojen keskellä vilahtelevat ja välkkyvät meressä uivien lohien hopeiset kyljet ja evät. Hetkessä Roope ja Guy ovat hypänneet ketterästi noille kapeille kumirenkaille; he miltei juoksevat niitä ympäri ja nostavat koukuilla kalojen alla olevaa verkkoa ylemmäksi. Näin pintaan nousevat kalat on hel-

pompi kerätä isolla konehaavilla aluksen matkaan. Auringon noustessa hiljalleen lohia lastataan alukseen nosturin avulla nopealla tahdilla. Kalat hyppivät ja pomppivat altaassa vimmatusti, roiskeet ja pärskeet ulottuvat kauas. Puolessa tunnissa koko ripeä operaatio on ohi. Kohti kotisatamaa Päivä on täysin auennut aloittaessamme matkan takaisin kohti Valkoa.

Birger Bengts ja Maj Mankonen ovat vastassa Valkon troolisatamassa.

– Luonnonläheisyys, vuodenaikojen ja erilaisten auringonnousujen näkeminen läheltä on tämän ammatin ehdotonta plussaa. Samoin ammatin vapaus ja fyysinen vaativuus, pidän siitä, Roope kertoo. Alkusyksy on hänen mielestään vuodenajoista parhain. – Taivas on korkea ja ilma raikas ja kirkas. Kamalinta on marras- ja joulukuussa. Silloin en mielelläni merelle lähtisi. Tosin tällä nykyisellä aluksellamme meno on suhteellisen varmaa, oli keli mikä tahansa. Mutta koskaan ei voi olla varma mitä tapahtuu, nämä salmet ovat kapeat ja lumimyrsky voi yllättää kokeneenkin kulkijan. Saapuessamme takaisin Valkon troolisatamaan meitä ovat vastassa hyväntuulinen Birger Bengts ja Roopen vaimon sisko Maj. Nyt vasta varsinainen työ alkaa, kun vuorossa on kalojen verestys – toimenpide joka parantaa kalojen säilyvyyttä. Työ tehdään ripeästi ja saumattomas-

ti. Jokainen tietää paikkansa. Kaloilta viilletään kurkku auki ja valutetaan veri ulos. Välillä teroitetaan veitset, ja vauhdikas toiminta jatkuu. Kalat pakataan jääpalojen sekaan altaisiin ja altaat kuljetetaan trukilla kohti perkaamoa. Pieni tauko ennen loppurutistusta Ennen perkausta on aika istahtaa sisätiloihin syömään aamupuurot ja lohileivät. Kaikki vaikuttavat pirteiltä ja iloisilta. Kello on kahdeksan ja työpäivä jo puolessavälissä! Puurohetken jälkeen haalarit ja kumisaappaat vedetään jälleen jalkaan ja ryhdytään perkaamaan päivän saalista, jota kertyi noin 3000 kiloa. Kello 12 mennessä kaiken on oltava valmista kun autot tulevat hakemaan lasteja. Kalat lähtevät matkaan eri tukkureille läntistä Suomea ja Lappia myöten – ja tietenkin Loviisan torille!

Minnen och framtidsutsikter Svenskt text: Staffan Möller Bild: Eeva Kangas

Männen kopplar av med kaffe och smörgås. Pålägget är naturligtvis lax. För Roope Hindsberg handlar det om ett ganska vanligt mellanmål, men vilken fisk tycker han allra bäst om? – Det är nog knaperstekt siklöja från de stora insjöarna! Men förmodligen skulle man tröttna även på den i längden. Fisket är annorlunda idag än tidigare, då man lade ut nät. – Då fiskade man gös på hösten, lake på vintern och strömming på våren. Man visste aldrig på förhand om näten var tomma eller fulla av fisk. Glädjen stod högt i tak då fångsten var god, minns Guy Granberg som är fiskare i sjunde led.

– Det var på den tiden. Dagens dignande fiskdiskar skulle knappast finnas utan fiskodlingar, påpekar Roope. Fiskförädlingens lönsamhet har rasat, avkastningen har sjunkit och ljuset i tunneln är svagt. Men Roopes leende visar att han inte har förlorat sin tro på framtiden. – Visst är det hela en berg-och-dalbana, men man kan ju inte ge upp efter allt nedlagt arbete. Är arbetet stressande? – Nej, det vill jag inte påstå, säger Roope med ett stort leende. Han tillbringar sin fritid på böljan och i stugan på Bästö. Roope kan inte få nog av havet.

Markon ja Susannan keittiössä Teksti ja kuvat: Susa Heiska

Liljendalilainen hirvi rullalla, nam Loviisan uudet K-kauppiaat Marko ja Susanna Kindstedt arvostavat lähellä kasvanutta ruokaa. Heiltä saa Zarah Holmströmin perunoita Sarvisalosta, Wildemansin luomumehuja ja makeisia Isnäsistä, Robbesin vihanneksia Lindkoskelta sekä paikallista olutta ja lähitulevaisuudessa myös tuoreviljatuotteita Malmgårdista. Eikä luettelo tähän lopu. Tarjolla on myös Jordmanin kananmunia Lapinjärveltä, loviisalaisen Micke Lindholmin ja pellinkiläisten kalastajien kalaa ja kalatuotteita sekä Jordasin marjoja kesäisin… Ja jos oikein hyvin käy, pian myös lähimetsissä kasvanutta hirveä.

Markolle ja Susannalle luonto on tärkeä, ja he marjastavat ja sienestävät itse niin paljon kuin mahdollista. Ruoan laitosta perheessä, johon kuuluvat myös lapset Olivia, Milla-Julia ja Marius, huolehtii pääasiassa Susanna, mutta pihvien paisto on Markon heiniä. Tämä hirvipaisti on kotoisin Liljendalista, ja se on saatu paikalliselta hirviseuralta. Kaikki raaka-aineet ovat lähitiloilta tai ainakin kotimaisia - inkiväärillä, kardemummalla ja neilikalla maustettua herkullista jälkiruokakahvia lukuunottamatta. Tervetuloa uudet tuulet ja uudet K-kauppiaat!

Onko sinulla resepti jonka haluaisit jakaa muiden kanssa? Kerro meille: toimitus@peakpress.net

Juomaksi punaviiniä tai Malmgårdin Dinkel- tai Pale Ale-olutta. MARKON JA SUSANNAN HIRVIRULLAT Hakattuja hirvenpaistiviipaleita Hakattuja possufileitä Pekonia Suolaa, mustapippurirouhetta Vettä, liemikuutio, punaviiniä Vehnäjauhoja 1. Ripottele mausteet lihan pintaan. 2. Laita kerroksittain yksi viipale jokaista lajia siten, että hirvi jää uloimmaksi ja pekoni sisimmäksi. 3. Kääri rullalle ja sido hammastikuilla. 4. Ruskista pannussa 10 minuuttia, lisää n. 2 dl vettä, liemikuutio ja loraus punaviiniä. Anna hautua tunnin verran. 5. Suurusta lopuksi: lisää 1–2 rkl vehnäjauhoja kylmään veteen ja sekoita seos liemeen.

UUNIJUUREKSET Yhteensä n. 1 kg: Raakoja punajuuria Lanttua Porkkanoita Pikkusipuleita Öljyä, suolaa, (tuoretta valkosipulia)

Viipaloi juurekset ja laita uunivuokaan. Kostuta kevyesti öljyllä ja mausta ripauksella suolaa. Paista n. 1,5 tuntia 175 °C asteessa. Tuore valkosipuli sopii uunijuureksiin erinomaisesti, mutta jos lisukkeena on myös valkosipuliperunoita, sen voi jättää pois.

VALKOSIPULIPERUNAT Perunoita Ruokakermaa Tuoretta valkosipulia, suolaa Viipaloi perunat ja kaada vuokaan. Mausta kerma puristetulla valkosipulilla ja suolalla, ja kaada perunoiden joukkoon. Kypsennä yhdessä uunijuuresten kanssa n. 1,5 h 175°C asteessa.

SALAATTI Jääsalaattia Villirucolaa Viinisuolaheinää Minitomaatteja Suikaloi salaattiainekset ja mausta oliiviöljyllä ja balsamiviinietikalla.

Vinkki: Jos hirveä ei ole saatavana, voit käyttää esim. nautaa tai lammasta. Ideana on yhdistellä vähärasvaista ja rasvaisempaa lihaa. Laita aina hitaimmin kypsyvä liha uloimmaksi. 43

Loviisa on

LOTTOKAUPUNKI Loviisa loistaa lottotilastoissa Itä-Uudellamaalla. Loviisassa on voitettu muhkeitakin summia. Moni hakee kuitenkin peleistä vain pientä piristystä arkeen. Teksti: Reija Kokkola Kuvat: Virpi Lehtinen

Loviisan K-Marketin aulassa käy vilske. Moni kassoilta vapautunut tai Alkossa piipahtanut asiakas pysähtyy kukka- ja veikkausmyyntitiskille. Lähtiessä taskussa on lappu tai arpa, jonka toivotaan tuovan helpotusta rahahuoliin. – Loviisa on pärjännyt hyvin pelaamis- ja voittotilastoissa, kertoo Veikkaus Oy:n tiedotuspäällikkö Riitta Nissi. Masentavat todennäköisyyslaskelmat esimerkiksi Loton päävoiton osumisesta omalle kohdalle eivät lannista rahapelien suosijaa. Jollekinhan se voitto tulee, miksei siis yhtä hyvin minulle? Eivätkä kaikki havittele miljoonavoittoja. – Meillä on ollut rahapeleissä laskeva voittosuhdanne viime viikkoina. Ensin tuli päälle kympin voitto, sen jälkeen vain parin euron voittoja. Matkan varrella on tullut ihan kivojakin voittosummia. Aikoinaan hääpäivän jälkeen ropsahti parin tuhannen markan lottovoitto. Rahat käytettiin auton ostoon, loviisalaispariskunta muistelee. K-Marketin pelipisteen myyjät Anne Hansson ja Margareta Jernmark ovat seuranneet vuosikaudet loviisalaisten pelitapoja. Peli-into kasvaa voittopotin mukana. On siis niitäkin, jotka tarttuvat syöttiin, kun voitto-

Näin me pelaamme Alkuvuonna 2009 Itä-Uudellamaalla sat-

Pienet numerot esiintyvät lottoriveissä

sattiin Veikkauksen peleihin 135 euroa

useammin kuin suuret. Suosituimpia nu-

asukasta kohden kuukaudessa.

meroita ovat 9, 3, 21, 10 ja 8.

Maakunnassa suosituimmat pelit ovat • Lotto 48 euroa/asukas • Keno 25 euroa/asukas • Pitkäveto 11 euroa/asukas Alkuvuonna koko maassa lotottiin keskimäärin 46 eurolla asukasta kohden. ItäUudellamaalla loton pelaamisessa kärkikolmikkoon kuuluivat • Loviisa 78 eurolla • Lapinjärvi 53 eurolla

Todennäköisyys voittaa lotossa yhdellä rivillä päävoitto on jokseenkin minimaalinen: 1:15,4 miljoonaan. Päävoiton mahdollisuus Viking Lotossa on 1:12,3 miljoonaan ja Mega-Ässä-arvalla 1:500 000:een. Kaikkiaan Itä-Uudellemaalle on osunut Veikkauksen peleissä 26 yli 167 000 euron suurvoittoa. Lottovoittoja näistä on ollut 16.

• Porvoo 52 eurolla per asukas

Isoin, 2,6 miljoonan euron lottovoitto

Vaimein lottoinnostus Itä-Uudellamaal-

meni Porvooseen vuonna 1997 ja myös

la oli Ruotsinpyhtäällä, jossa lotottiin al-

viimeisin iso lottovoitto tältä vuodel-

kuvuodesta 18 eurolla asukasta kohden.

ta meni sekin Porvooseen (568 000 eu-

Luvut perustuvat Veikkaus Oy:n tilastoi-

roa). Vaikka Loviisassakin on tiettäväs-

hin viikoilta 1–26 vuonna 2009.

ti napattu isoja voittoja rahapeleistä, ei

Suomalaisten suosikkirivi oli aikaisemmin 1, 2, 3, 4, 5, 6, ja 7. Sen ohi on kuitenkin kiilannut kupongin pystyrivi 3, 9,

suurvoitto ole vielä osunut loviisalaiselle. Elokuussa 2009 keno toi kuitenkin Loviisaan 50 000 potin.

15, 21, 27, 33 ja 39.

>> 45

summa on tarpeeksi iso. – Miljoonan potilla tulee tavanomainen myynti, mutta kun summa nousee kolmeen tai neljään miljoonaan, tulee selvä piikki, Anne Hansson kertoo. Anne ja Margareta esittelevät mielellään myös uusia pelejä sekä arpoja, sillä pelejä tulee jatkuvasti lisää. Pientä jännitystä elämään Loviisalaisrouva tulee tiskille tarkistuttamaan kuponkiaan, ja kahden euron keno-voitto on mukava yllätys. Rouvalla kun on yleensä huono tuuri peleissä. – Pelaan vain pienillä summilla. En yleensä voita mitään. Naapuri sen sijaan on voittanut lotossa ison potin, hän kertoo. Rouvan mielestä rahapelit tuovat pientä, sopivaa hauskuutta arkeen. Välillä hän laittaa peleihin pari euroa, ja on taas pelaamatta monta kuukautta. Rouvan suosikkeja ovat lotto, keno ja viking lotto. – Kolikkopelejä en pelaa koskaan. Hän on tietoinen siitä, että Loviisassa pelataan paljon erilaisia rahapelejä. Hänen pelaamistottumuksiinsa eivät vaikuta suuret voittosummat. – Toivoisin, että voitot jaettaisiin siten, että useampi saisi pienemmän voiton, hän pohtii. Anne ja Margareta kertovat, että yleensä pelisummat ovat joko pieniä tai kohtuullisia. Neljäntoista euron paketti on aika tavallinen ostos. Arpoja ostetaan myös lahjaksi. Asiakkaat ovat yleensä hyväntuulisia ja toiveikkaita. – Moni sanoo, että nyt on sellainen tunne, että voitan, Anne kertoo. Annelle ja Margaretalle sekä muille myyntitiskillä toimiville luvataan kukkia ja pullakahveja, jos onni potkaisee. – Myy nyt hyvä arpa, on aika tavallinen toive, Anne hymyilee. Ja teineille tiedoksi: tämän kaupan myyjät ovat tarkkoja. He tuntevat alueen nuoret, joten alaikäisenä rahapelitiskille ei ole asiaa, ja automaattipelien pelaajan täytyy kyetä osoittamaan olevansa vähintään 15-vuotias. Voittoisa myyntipiste kiinnostaa Loviisan Shellillä piipahdetaan yleensä ostamassa polttoainetta, mutta samalla moni ko46

Pelaaminen on toisille jännä harrastus, toisille ongelma. Olisiko tässä syy siihen, miksei kukaan halunnut tulla kuvatuksi ja kommentitkin annettiin nimettöminä?

ettaa onneaan rahapelissä. Onnetar voi piileksiä hyvinkin täällä Loviisassa. – Lähialueen ihmiset tulevat joskus pelkästään pelaamaan, Kenneth Ericsson toteaa. Hän kertoo, että erilaiset pelityypit tunnetaan hyvin, ja asiakkailla on omat tapansa pelata. – Käsitykseni mukaan Loviisassa tulee 4–5 tonnin voittoja suhteellisen paljon, hän pohtii. Elokuun viimeinen viikko oli onnen viikko jollekin loviisalaiselle, sillä 50 000 euron keno-voitto meni Valkoon. Valkon kioskilla onnekkaan kupongin myynyt Pirkko Jormanainen näyttää voitoista kertovaa lippunauhaa kioskin katonrajassa. Aika onnekasta porukkaa näyttää täälläkin käyneen. Sanotaan, ettei salama iske samaan paikkaan kahta kertaa. Lottoajat eivät usko sitä, sillä tieto kunnon voitosta tuo lisää pelaajia. – Tyypillinen pelaaja on jo aikuinen tai iäkkäämpi mies tai nainen. Voiton jälkeen pelaajia tulee selvästi kioskille lisää, Pirkko kertoo.

LOVISA ÄR EN SPELSTAD Lovisa håller sig väl framme i den östnyländska lottostatistiken och staden har fått en och annan större vinst. För de ﬂesta handlar spelandet om en gnutta spänning i vardagen. Svenskt text: Staffan Möller Bilder: Virpi Lehtinen

För de flesta är spelandet en spännande sysselsättning, men för vissa är det ett problem. Kanske detta var orsaken till att ingen ville bli fotograferad och att kommentarerna gavs anonymt?

– Lovisa ligger väl till i spel- och vinststatistiken, säger Veikkaus Ab:s informationschef Riitta Nissi. Den minimala chansen att få en fullträff i till exempel Lotto har inte tagit kål på spelivern. Någon vinner ju, så varför inte jag? – På senare tid har vinstkonjunkturen varit vikande, men under vår spelkarriär har vi nog kammat hem några större vinster. För länge sedan vann vi några tusen mark, som vi spenderade på en ny bil, berättar ett par från Lovisa. Anne Hansson och Margareta Jernmark från K-Markets speldisk berättar att spelivern

>> 47

Utbudet av spel och lotter är stort.

Veikkaus erbjuder även skraplotter.

>> ökar med ökande vinstpott. – Då potten är en miljon euro är spelandet normallivligt, men då den stiger till tre eller fyra miljoner ser man en tydlig ökning i spelandet, säger Anne Hansson. Anne och Margareta presenterar även nya spel och lotter. En gnutta spänning i livet En dam från Lovisa stiger fram till disken för att kontrollera sin kupong. Kenovinsten på två euro gör henne glad, eftersom hon i allmänhet har otur i spel. – Jag satsar bara små summor och vinner sällan något. Min granne har däremot vunnit ett större belopp på Lotto, berättar kvinnan som tycker att spelandet ger livet lite

”Sälj nu en vinstlott.”

spänning. – Jag tycker att vinsterna kunde fördelas på fler vinnare, säger hon. Anne och Margareta berättar att insatserna i allmänhet är små eller måttliga. Ibland köper kunderna lotter som presenter. – Spelkunderna säger ofta att de har en känsla av att vinsten väntar bakom hörnet, berättar Anne. – Sälj nu en vinstlott, får vi ofta höra säger Anne med ett leende. Den som spelar penningspel måste ha fyllt 15 år, vilket Anne och Margareta kontrollerar. Vinstställen lockar till spel I slutet av augusti vann en lycklig Valkombo hela 50 000 euro på Keno. Pirkko Jormanainen, som sålde vinstkupongen, säger att uttrycket ”blixten slår aldrig ned två gånger på samma ställe” inte verkar gå hem hos spelarna, som gärna väljer försäljningsställen som har sålt vinnande kuponger.

Så här spelar vi Invånarna i Östra Nyland satsade i början av året 135 euro på Veikkaus spel per månad. De populäraste spelen i Östra Nyland är • Lotto, 48 euro/invånare • Keno, 25 euro/invånare • Lången, 11 euro/invånare Finländarnas favoritrader i Lotto har varit 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7 och den lodräta raden 3, 9, 15, 21, 27, 33, 39. Sannolikheten att vinna huvudvinsten i Lotto med en rad är inte särskilt uppmuntrande: 1:15,4 miljoner. Motsvarande sannolikhet i Viking Lotto är 1:12,3 miljoner.

Jaana Kapari-Jatta

ISO ILO, PIENI VAIVA Lentokoneeseen saa ottaa ison matkalaukun, mutta ei pientä ompelukonetta, jollei halua maksaa pienistä ylikiloista isoa rahaa. Meille oli kertynyt jo kolme ompelukonetta vietäväksi Gambiaan. Ja yksi iso poljettava yritti tulla eikä sille voinut sanoa ei, kun tiesi, miten ompelukoneita tarvitaan Afrikassa. Löimme pienet päämme yhteen ja päätimme ryhtyä isoon hankkeeseen: viemme pienen 20-jalkaisen kontin meritse perille, pakkaamme sen täyteen ompelukoneita ja muutakin tavaraa. Pieni kontti on kuusi metriä pitkä: se on iso. Kuulutimme siis ensin pieniin, sitten vähän isompiin ympyröihin, että keräämme kontin täyteen. Aluksi tavaraa tuli hiljakseltaan, sitten ryöppyämällä. Isoa ja pientä. Yksi pyysi: ”Tulkaa hakemaan, meillä on iso telkkari.” Me haimme. Toinen soitti: ”Meillä olisi pieni telkkari.” Se oli isompi kuin se iso. Seuraava pieni oli pienempi kuin iso, mutta isompi kuin pieni tai päinvastoin. ”Täällä olisi pari pientä laatikollista” saattoi tarkoittaa melkein mitä tahansa kahden sievän taskurasian ja kahdeksan juuri ja juuri pakettiautoon mahtuvan mahtirohjon väliltä. Tämä päti kaikkeen. Meille kävi ikään kuin kantapään kautta harvinaisen selväksi, että ihmisen iso ja ihmisen pieni ovat venyviä käsitteitä. Haimme vain lasteja ja iloitsimme joka siemenestä, saappaasta, moposta, kolmioliinasta ja polkupyörästä, kuten myös kaikesta muusta. Ja kun iso ja pieni olivat ruvenneet tällä lailla sekoilemaan ja tavara ihan tosissaan vyörymään, tulimme ensin siihen tilanteeseen, että lähetämmekin ison eli 40-jalkaisen kontin. Sitten päätimme lähettää ison ja pienen. Ja lopulta lähetimme kaksi isoa konttia. Ne vain olivat vähän pieniä sikäli että tavaraa jäi vielä rannalle... isoa ja pientä, oletan.

Kirjoittaja Jaana Kapari-Jatta on Loviisassa asuva suomentaja.

lifestyle

Teksti: P채ivi Ahvonen Kuvat: Virpi Lehtinen

Talvi kivaa!

Miljoonat lapset eivät voi olla väärässä: Pulkkamäessä on kivaa. Ja yhdessä se on vielä hauskempaa. Kuivat jalat ja lämpimät vaatteet edesauttavat viihtymistä, ja mitä useampi aikuinen on mukana, sitä enemmän lapsia naurattaa. Soramontut ovat loistavia pulkkamäkiä, ja siellä missä voi laskea pulkalla voi usein myös laskea laudalla tai suksilla. Tai muovipussilla, rattikelkalla ja autonrenkaalla. Mitä hullunkurisempaa sen hauskempaa.

Yhdessä

kivaa!

M >>

Mäen laskeminen herättää ruokahalun. Talven kestosuosikki makkara kuumenee avotulella. Mikään ei estä lämmittämästä uuniperunaa tai lämpimiä voileipiä foliossa. Nuotion ääressä on mukava lämmitellä ja levähtää. Samalla kun pakkaat mukaan polttopuita, heitä takakonttiin muutama talja. Ne lämmittävät ihanasti. Köpbackan soramonttu on ihana puuhakuoppa ja pulkkailijan paratiisi. Vaarallisia puita joihin törmätä ei ole, kuoppa on laaja ja tulistelupaikkakin on valmiina.

Kuuma mehu ja lämpimät villalapaset pitävät kylmän loitolla.

TORIKUVA/TORGBILD: Arto Wiikari, kuvankäsittely Jukka Salminen KIITOKSET/TACK: Loviisan Kaupungin Hywät Asukkaat/ Lovisa stads Goda Inwånare, Esma Putkonen, Jouni Gröndahl

1.1.2010 syntyy uusi Loviisa. Seuraavilla sivuilla kerromme kuvin ja sanoin, mistä olemme tulleet, miten olemme eläneet ja mitä olemme taipaleen varrella kokeneet – miten meistä on tullut me. Liljendalin, Loviisan, Pernajan ja Ruotsinpyhtään taival esihistoriasta nykypäivään, sivut 54-67. 54

1.1.2010: Nya Lovisa ser dagens ljus. På följande sidor berättar vi i ord och bild varifrån vi kommer, hur vi har levat och vad vi har fått uppleva, med andra ord hur vi har blivit vi. Liljendals, Lovisas, Pernås och Strömfors resa från förhistorisk tid till idag, sidorna 54-67.

Rautakaudelta Ruotsinvaltaan Från järnåldern till den svenska tiden Rautakaudella ja keskiajan alkupuoliskolla Pernaja kuuluu hämäläisten nautinta-alueisiin. Under järnåldern och första delen av medeltiden hör Pernå till tavastlänningarnas intressesfär.

1410–1440-luvuilla rakennetaan Pernajan harmaakivikirkko. Pernå gråstenskyrka byggs under åren 1410–1440.

3000 eaa/f.Kr

1150

Ensimmäiset asukkaat asettuvat nykyiselle Loviisan seudulle.

TYÖRYHMÄ: Seppo Iisalo, Jaana Laine, Jukka Salminen AD: Jukka Salminen TAITTO: Sanna Nylén KUVAT: Virpi Lehtinen, Museovirasto, Eddie Bruce, peak press

Det som idag är Lovisanejden befolkas.

Ruotsin vallan aika Suomen historiassa alkaa, kun Pyhän Eerikin legendan mukaan Eerik Pyhä ja piispa Henrik saapuvat Suomeen.

1200–1300-luvuilla vakituinen asutus syntyy Pernajaan. Pernajan suurpitäjään kuuluvat mm. nykyisten Pyhtään, Ruotsinpyhtään, Lapinjärven, Loviisan, Liljendalin ja Myrskylän alueet.

Den svenska tiden i Finlands historia börjar då Erik den helige och biskop Henrik enligt Erikslegenden anländer till Finland.

Under 1200- och 1300-talen får Pernå fast bosättning. Pernå storsocken omfattar bland annat dagens Pyttis, Strömfors, Lappträsk, Lovisa, Liljendal och Mörskom.

Rautakauden ja keskiajan Suomessa Syksy oli antoisinta aikaa ravinnon puolesta. Tehtiin uutispuuroa ja tuoretta leipää. Juuri kypsyneistä marjoista saatiin hilloja ja puuroa. Nauriista tehtiin naurisjälttää, lanttuja paistettiin kokonaisina uunissa ja syyskalastuksista saatiin vielä kalaakin. Teurastuksissa saatiin tuoretta lihaa jota sitten säilöttiin talven varalle. Juomana veden lisäksi oli sahti. Under järnåldern och medeltiden var hösten den bästa årstiden med tanke på födotillgången. Man kokade nyrågsgröt, bakade bröd och gjorde bland annat sylt på de nymogna bären. Rovorna savades, kålroten stektes hel och på borden fanns färsk ﬁsk. Höstslakten gav kött, som konserverades inför vintern. Maten sköljdes ner med vatten och kvass.

Kuva: Museovirasto

Lorenz Creutz nuorempi perustaa rautaruukin Koskenkylään. Degerbyn kylä kasvaa kartanoksi. Degerby växer till herrgård.

1543

1606

Ilmestyy Pernajassa syntyneen Mikael Agricolan ABC-kirja, ensimmäinen suomenkielinen aapinen.

Degerbyn 1500-luvun ensimmäisistä taloluetteloista löytyy yhdeksän talonpoikaistaloa ja lisäksi naapurikylistä parikymmentä. Se antaa perusteen Degerby (”Iso kylä”) -nimeen.

Mikael Agricolas ABC-bok, som är den första ﬁnskspråkiga ABC-boken, utkommer. Mikael Agricola föddes i Pernå.

I Degerbys tidigaste fastighetsregister från 1500-talet anges nio bondgårdar och därtill ett tjugotal bondgårdar i grannbyarna. Detta utgör grunden för namnet Degerby (”diger eller stor by”).

Lorenz Creutz d.y. grundar ett järnbruk i Forsby.

1682

1695

Vapaaherra Johan Creutz perustaa Petjärven ruukin (sittemmin Strömfors Bruk). Friherre Johan Creutz grundar Petjärvi bruk (senare Strömfors Bruk).

1619-1683 Pernajan merkittävin kartanolinna eli Suur-Sarvilahti rakennetaan. Under åren 1619-1683 uppförs Pernås viktigaste herrgård, Stor-Sarvlax.

1700-luku 1700-talet

Degerbyn kaupunki perustetaan raja- ja linnoituskaupungiksi, ja se saa tapulioikeudet.

Loviisan vanhin toimiva yritys Apteekki Kruunu perustetaan.

Degerby stad grundas som gräns- och befästningsstad och får stapelrättigheter.

Lovisas äldsta, fortfarande verksamma företag Apoteket Kronan grundas.

1743 Isovihan (1713–1721) ja Pikkuvihan (1741–1743) aika Suomessa. Venäläiset 18 000 miehen joukot leiriytyvät Tervikin Ryssön saareen. Finland genomlever Stora ofreden (1713–1721) och Lilla ofreden (1741–1743). Ryssarnas 18 000 man starka trupp slår läger på Ryssö i Tervik.

1754

1745 1752

Turun rauhassa Kymijoen länsihaarasta tulee Ruotsin ja Venäjän raja. Pyhtää jakaantuu kahtia; syntyy Ruotsinpyhtää. Vid Åbofreden blir Kymmene älvs västra arm gräns mellan Sverige och Ryssland. Pyttis delas upp och Strömfors grundas.

Kuningas Adolf Fredrik vierailee Degerbyssä ja antaa kaupungille nimen Loviisa puolisonsa Lovisa Ulrikan mukaan. Konung Adolf Fredrik besöker Degerby och ger staden namnet Lovisa efter sin gemål Lovisa Ulrika.

Svartholman vaiheita 1748 Svartholman linnoituksen rakennustyöt aloitetaan eversti Augustin Ehrensvärdin suunnitelmien pohjalta. Rakentamisen aikoihin Loviisassa on parhaimmillaan noin 4000 sotilasta. Sen lisäksi rakennustöihin osallistuu käsityöläisiä ja vankeja. Linnoitus valmistuu pääosin 1750-luvun aikana. Ruotsalainen linnoituskausi päättyy vuonna 1808, kun Svartholma antautuu venäläisille lähes ilman vastarintaa.

Svartholms olika skeden År 1748 inleds byggandet av sjöfästningen Svartholm enligt överste Augustin Ehrensvärds planer. Under byggfasen uppgår antalet militärer i Lovisa till cirka 4 000. Även hantverkare och fångar deltar i byggarbetet. Fästningen blir i huvudsak färdig på 1750-talet. Den svenska eran upphör år 1808, då Svartholm kapitulerar nästan helt utan motstånd.

Kuva: Museovirasto, Timo Syrjänen

Ruotsinpyhtään kahdeksankulmainen puukirkko valmistuu. Strömfors åttkantika träkyrka blir färdig.

1771

Loviisassa on 1546 asukasta. Lovisa har 1546 invånare.

1800 1791

Merenkulkukaupunki Loviisa on ollut merenkulkukaupunki aina perustamisestaan lähtien. Purjelaivakausi jatkuu kaupungin ensimmäiset 170 vuotta. Loviisalaiset omistavat sinä aikana yli 200 ulkomaanliikenteen purjealusta. Loviisasta viedään enimmäkseen puutavaraa. Tärkein tuontitavara on suola.

Sjöfartsstad Liljendalin kappeliseurakunta perustetaan. Liljendal kapellförsamling grundas.

Lovisa har varit en sjöfartsstad ända sedan staden grundades. Segelfartygens era fortgår under stadens första 170 år. Under denna tid äger lovisaborna över 200 fartyg som seglar i utrikestraﬁk. Från Lovisa skeppas främst virke, medan den viktigaste importvaran är salt.

18091809 -1917 Autonomian aika Autonomitiden

Rakennussääntö määrää Loviisan kadut ja kujat kivillä päällystettäviksi. Byggnadsordningen påbjuder stenläggning av gatorna och gränderna i Lovisa.

Alueella raivoaa koleraepidemia. En koleraepidemi härjar i området.

1808 1848 1808 venäläiset aloittavat sodan RuotsiSuomea vastaan. 21.2.1808 venäläiset ylittävät rajan Ahvenkoskella ja marssivat Loviisaan. 18.3.1808 Svartholma antautuu. År 1808 förklarar Ryssland krig mot Sverige-Finland. 21.2.1808 Ryssarna går över gränsen i Abborrfors och marscherar mot Lovisa. 18.3.1808 Svartholm kapitulerar.

1853

1823

1840-luvulla nykyisen Laivasillan alueella on parikymmentä suola-aittaa ja harjulla viisi tuulimyllyä.

Ensimmäiset höyrylaivat saapuvat Loviisaan. De första ångfartygen anlöper Lovisa.

På 1840-talet ﬁnns det ett tjugotal saltbodar vid nuvarande Skeppsbron och fem väderkvarnar på åsen.

Loviisalla on mahtava kauppalaivasto, johon kuuluu Suomen suurin purjelaiva Fortuna. Finlands största segelfartyg, Fortuna, ingår i Lovisas imponerande handelsﬂotta.

1853–1856 Krimin sota (”Itämainen sota”) 1853 Svartholman linnoitus tyhjennetään. 1853–1856: Krimkriget (”Orientaliska kriget”) 1853: Svartholm tömmas.

Kylpylätoimintaa vuosina 1750–1935 1700-luvulla Loviisasta löydetään rautapitoinen niin sanottu hapanlähde. Näin syntyy Loviisan ensimmäinen kylpylä. 1855 palon jälkeen kylpylätoiminta elpyy, ja 1900-luvun alussa Loviisassa käy kesäisin tuhansia kylpylävierasta.

Badortsverksamheten under perioden 1750–1935 På 1700-talet påträffas en så kallad surbrunn med järnhaltigt vatten i Lovisa, vilket lägger grunden till Lovisas första bad. Efter branden år 1855 återhämtar sig badortsverksamheten och i början av 1900-talet besöks Lovisa av tusentals badgäster per sommar.

1867–68 viimeiset nälkävuodet ja lavantautiepidemia. Loviisan katukuvassa myös nälkäkerjäläisiä. Under perioden 1867–68 upplever området sina sista nödår och en svår tyfusepidemi. I stadsbilden syns tiggare.

1855

1862

Loviisan tulipalo, jonka seurauksena muotoutuu nykyinen keskustamiljöö. Lovisa brand, som leder till att den nuvarande centrummiljön uppstår.

4.7.1855 englantilainen laivasto-osasto räjäyttää Svartholman linnoituksen raunioiksi. 4.7.1855 spränger en engelsk ﬂottavdelning Svartholm, som därefter ligger i ruiner.

1868

1900-luvun alussa virolaissiirtolaisia muuttaa Pernajaan. Loviisassa on 2586 asukasta. Lovisa har 2586 invånare.

1886

1900

Liljendalin kirkko valmistuu. Liljendal kyrka blir färdig.

Valkon satamalaituri ja asemarakennus valmistuvat. Kajen och stationsbyggnaden i Valkom blir färdiga.

Malmgårdiin perustetaan meijeri, ja meijeritoiminta vakiintuu pian muissakin Pernajan kartanoissa. Malmgård grundar ett mejeri. Mejeriverksamheten sprider sig snabbt till andra gårdar i Pernå.

I början av 1900-talet tar Pernå emot estniska immigranter.

1906

1908

Kukkukiven näköalatorni valmistuu Loviisan harjulle. Utsiktstornet Kuckustenen på Kvarnåsen blir färdigt.

1915

Liljendalin osuusmeijeri syntyy. Liljendal Andelsmejeri grundas.

Säästöpankki perustetaan Liljendaliin. Sparbanken i Liljendal grundas.

Höyryllä Walkoon Vuonna 1900 Loviisan–Vesijärven rautatie vihitään käyttöön ja avataan muutamaa vuotta myöhemmin yleiselle liikenteelle. Höyryveturi numero 6 oli käytössä vuoteen 1960 saakka.

Med Ånga till Walkom År 1900 invigs järnvägen Lovisa–Vesijärvi och tas några år senare i allmänt bruk. Ånglok nummer 6 körs fram till år 1960.

Sivistyksen lähteillä Bildning

Ruotsinkielinen kirjasto avataan Pernajan pitäjässä, alussa 240 nidettä. Det svenskspråkiga biblioteket i Pernå socken, som har 240 band, slår upp sina dörrar.

Paikallislehti Östra Nyland perustetaan. Lokaltidningen Östra Nyland grundas.

1804 1854 Suomen ensimmäinen ammattimainen taidemaalari Nils Schillmark (1745–1804) muuttaa 1780-luvulla Loviisaan ja maalaa muotokuvia alueen porvareista, tilanomistajista, virkamiehistä ja upseereista. Schillmark kuolee vuonna 1804. Finlands första professionella konstmålare Nils Schillmark (1745–1804), som ﬂyttat till Lovisa på 1780-talet för att måla porträtt av borgare, godsägare, tjänstemän och ofﬁcerare, avlider.

1862

1863–1865 Loviisan uusgoottilainen kirkko rakennetaan. Loviisan kirjasto perustetaan, alussa 80 suomen- ja 102 ruotsinkielistä nidettä. Lovisa bibliotek grundas. Biblioteket har 102 svenskspråkiga och 80 ﬁnskspråkiga band.

Porvareita ja taitavia käsityöläisiä 1700- ja 1800-luvuilla Loviisassa asuu ostovoimaisia upseereita, kauppiaita, laivanvarustajia ja porvareita. Samaan aikaan kaupungissa vaikuttaa monia taitavia käsityöläisiä, huonekalujen tekijöitä, kelloseppiä ja tinan valajia. Hopeasepistä tunnetuimmat ovat Hans Dammert, Eric Björkman ja Carl Johan Westrell.

Borgare och skickliga hantverkare På 1700- och 1800-talen bebos Lovisa av köpkraftiga ofﬁcerare, köpmän, skeppsredare och borgare. Bland stadens invånare ﬁnns även skickliga hantverkare, möbelmakare, urmakare och tennsmeder. De mest kända silversmederna är Hans Dammert, Eric Björkman och Carl Johan Westrell.

1881

Den nygotiska kyrkan i Lovisa uppförs under åren 1863–1865.

Ensimmäiset elokuvaesitykset Loviisassa. Loviisan kaupungin soittokunta perustetaan.

Loviisan yleinen sairaala aloittaa toimintansa.

Lovisa stads musikkapell grundas.

Lovisa sjukhus inleder sin verksamhet.

1888

Lovisa Gymnasium inleder sin verksamhet.

De första ﬁlmerna visas i Lovisa.

1900

1890

Lovisa Gymnasium aloittaa toimintansa.

1904

1906

1909

1916

1892 Loviisan kaupunginmuseo perustetaan.

Loviisan vanhin edelleen toimiva urheiluseura Östra Nylands Segelförening (ÖNS) perustetaan. Lovisas äldsta, fortfarande verksamma idrottsförening, Östra Nylands Segelförening (ÖNS), grundas.

Lovisa stadsmuseum grundas. Suomen kansallissäveltäjä Jean Sibelius (1865–1957) viettää nuoruuden kesiään Loviisassa ja säveltää Kullervo-sinfonian. Finlands nationalkompositör Jean Sibelius (1865–1957), som tillbringar sina ungdomssomrar i Lovisa, komponerar sin Kullervo-symfoni.

Paikallislehti Loviisan Sanomat perustetaan. Lokaltidningen Loviisan Sanomat grundas.

Loviisalaistaustainen Verner Weckman voittaa painissa Suomen ensimmäisen olympiamitalin. Verner Weckman, som har lovisabakgrund, vinner Finlands första olympiska medalj i brottning.

19171917 -1944

Ensimmäinen maailmansota

Antinkylä liitetään osaksi Loviisan kaupunkia.

Första världskriget

19141918

1918

Loviisassa, Pernajassa ja Ruotsinpyhtäällä käydään kovia taisteluja punaisten ja valkoisten välillä.

Antby införlivas i Lovisa stad.

1920

Pernajaan vakiintuu noin 80 Suomenlahden eteläpuolelta muuttaneen virolaisssiirtolaisen yhdyskunta. I Pernå etableras ett samhälle bestående av cirka 80 estniska immigranter.

I Lovisa, Pernå och Strömfors utkämpas hårda strider mellan vita och röda.

Kieltolain aika Vuonna 1919 Suomessa voimaan tulee kieltolaki eli asetus alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta, maahantuonnista, myynnistä, kuljetuksesta ja varastossapidosta. Kieltolain myötä Loviisasta ja Pernajasta tulee yksi maan vilkkaimpia salakuljetuskeskuksia. Kieltolaki kumotaan 1932.

Förbudslagstiden År 1919 införs förbudslagen, som förbjuder tillverkning, import, försäljning, transport och lagring av alkoholhaltiga ämnen. Förbudslagen gör Lovisa och Pernå till Finlands livligaste smugglingscentra. Förbudslagen upphävs år 1932.

1924

1926

Ragnar Nordström aloittaa laivanvarustamotoiminnan, joka jatkuu 44 vuoden ajan. Varustamon alla kulkee 71 erikokoista alusta. Ragnar Nordström inleder sin rederiverksamhet, som fortgår 44 år. Rederiet har 71 olika stora fartyg.

Valkon Laiva Oy alkaa rakentaa sotakorvausaluksia Valkon telakalla. Suomenkielinen oppikoulu aloittaa toimintansa.

Forsättningskriget

Lovisa ﬁnska lärdomsskola inleder sin verksamhet.

1928

Loviisan värikauppa, nykyisin alan kolmanneksi vanhin liike Suomessa, perustetaan. Lovisa Färghandel, som idag är tredje äldst inom branschen i Finland, grundas.

1937

Valkon Laiva Oy börjar bygga krigsskadeståndsfartyg på varvet i Valkom.

Jatkosota

1939– 1940

Talvisota Vinterkriget

1941– 1944

1944

1945

Jatkosodan jälkeen yli tuhat evakkoa asutetaan väliaikaisesti Pernajaan. Osa jää seudulle pysyvästi. Efter fortsättningskriget placeras över tusen evakuerade tillfälligt i Pernå. En del av de evakuerade stannar i Lovisanejden för gott.

19451945 -2009

Loviisan ravirata rakennetaan. Lovisa travbana anläggs.

1947

1950

Valkon kansalaisopisto (Vako) ja Lovisa svenska medborgarinstitut (MI) perustetaan. Valkon kansalaisopisto (Vako) och Lovisa svenska medborgarinstitut (MI) grundas.

Valkon kylä liitetään osaksi Loviisaa.

Ruotsinpyhtään Ruukin alueen rakennuskaava vahvistetaan. Vanhat rakennukset ja ympäristö suojellaan.

Valkom by blir en del av Lovisa.

Byggnadsplanen för Strömfors bruk fastställs. De gamla byggnaderna och miljön skyddas.

1957

1960-luvulla Svartholman linnoituksen restaurointityö alkaa Museoviraston johdolla. Museiverket inleder restaureringen av sjöfästningen Svartholm på 1960-talet.

1969

1975

1977

Koulu-uudistus tuo peruskoulun Loviisan seudulle. Skolreformen inför grundskolan i Lovisanejden.

Hästholmen liitetään osaksi Loviisan kaupunkia. Hästholmen införlivas i Lovisa stad.

Suomen ensimmäinen ydinvoimalaitos, Loviisa 1, aloittaa tuotannon. Driften vid Finlands första kärnkraftverk, Lovisa 1, inleds.

1978

1980

Loviisan teatteri perustetaan. Lovisa teater grundas.

Suomesta tulee Loviisan enemmistökieli. Loviisa 2 aloittaa tuotannon. Driften vid kärnkraftverksenheten Lovisa 2 inleds.

1983

Finskan blir majoritetsspråk i Lovisa.

1991

Klassisten puuveneiden purjehduskilpailu Small Ships´ Race järjestetään ensimmäisen kerran Laivasillalla. Regattan Small Ships` Race för klassiska träbåtar, som utgår från Skeppsbron, ordnas för första gången.

Loviisassa on 7628 asukasta. Lovisa har 7628 invånare.

1998

2005

2000

Loviisan kirjasto– mediateekki avataan. Lovisa stads bibliotekmediatek öppnas för allmänheten.

Loviisan ensimmäiset Wanhassa Wara Parempi -perinne- ja korjauspäivät järjestetään. Dagarna för traditionsbyggande och renovering, Renovera ger Mera, ordnas för första gången i Lovisa.

28.10.2007 Lapinjärvellä, Liljendalissa, Loviisassa, Pernajassa ja Ruotsinpyhtäällä järjestetään kansanäänestys kuntaliitoksesta. I Lappträsk, Liljendal, Lovisa, Pernå och Strömfors hålls en folkomröstning om kommunsammanslagningen. 11.6.2008 Liljendalin, Loviisan, Pernajan ja Ruotsinpyhtään valtuustot päättävät liittymisestä yhdeksi uudeksi Loviisa-nimiseksi kaupungiksi. Kommunfullmäktige i Liljendal, Lovisa, Pernå och Strömfors fattar beslut om anslutning till den nya staden Lovisa. 4.8.2008

Uuden Loviisan yhdistymissopimus allekirjoitetaan Raatihuoneella. Fusionsavtalet undertecknas i Lovisa rådhus.

23.4.2009 Valtioneuvoston päätös, jonka mukaan Liljendalin kunta, Loviisan kaupunki, Pernajan kunta ja Ruotsinpyhtään kunta lakkautetaan ja niiden tilalle perustetaan uusi Loviisan kaupunki 1.1.2010 lukien. Statsrådet fattar beslut om att Liljendal kommun, Lovisa stad, Pernå kommun och Strömfors kommun skall upplösas och ersättas av nya Lovisa 1.1.2010. 25.10.2009 Ylimääräiset kunnallisvaalit järjestetään Liljendalissa, Loviisassa, Pernajassa ja Ruotsinpyhtäällä. Extra kommunalval hålls i Liljendal, Lovisa, Pernå och Strömfors. 9.11.2009 Uuden Loviisan kaupunginvaltuusto kokoontuu ensimmäiseen istuntoonsa. Nya Lovisas stadsfullmäktige sammanträder för första gången.

2010

He päättävät uudessa Loviisassa Uusi kaupunginvaltuusto asettui ryhmäkuvaan 9.11.2009.

Dessa sitter vid rodret i nya Lovisa. Stadens nya fullmäktige fotograferades 9.11.2009.

Kaupunginjohtajan tervehdys – Stadsdirektörens hälsning Loviisan kaupunginvaltuusto Lovisa fullmäktige Agneta Alm, sfp/rkp Camilla Antas, kok/saml Jan-Eric Björkell, sfp/rkp Nina Björkman-Nystén sfp/rkp Lars Bäcklund, sfp/rkp Benita Ekebom-Jönsas, sfp/rkp Kimmo Eloranta, kesk/c Sari Eriksson, sdp Elias Erämaja, kok/saml Atte Fellman, sdp Olof Gren, sfp/rkp Maria Grundström, sfp/rkp Merja Grönberg, sdp Kari Hagfors, kok/saml Mia Heijnsbroek-Wiren, sfp/rkp Sinikka Heikkinen, sdp Hans Hellner, sfp/rkp Pia Hydén , sfp/rkp Lars Illman, sfp/rkp Sonja Ilvetsalo-Koskinen, vihr./gröna Arja Isotalo, sdp Håkan Karlsson, sfp/rkp Mikael Karlsson, sfp/rkp Juha Karvonen, kok/saml Eeva Kauppinen, sdp Ismo Kokko, kok/saml Bengt Kullberg, sfp/rkp Åke Laitinen, sdp Kalevi Lappalainen, sdp Gunnel Laukas, sfp/rkp Tom Liljestrand, sfp/rkp Armi Lindell, vas/vf Bo Lindfors, sdp Leena Lindfors, sfp/rkp Mats Lobbas, sfp/rkp Pertti Lohenoja, sdp Janne Länsipuro, vihr./gröna Timo Noroviita, vihr./gröna Kimmo Nykänen, ps/sannf Petra Paakkanen, sfp/rkp Antti Pajari, kok/saml Mirja Pekkola, kesk/c Vesa Peltoluhta, ps/sannf Nina Pere, kok/saml Jonatan Rikberg, sfp/rkp Jens Rinne, sdp Tomas Rosenberg, sfp/rkp Leif Skogster, sfp/rkp Keijo Tähtinen, sdp Taisto Uutinen, sdp Kim Wahlroos, sfp/rkp Nils Vainio, sfp/rkp Marjatta Weckström, kd Raija Viklund, sdp Asko Vilamaa, kesk/c Vesa Viljanen, kok/saml Marjo Vuokko, sit./obund. Antti Väkevä, ps/sannf Tuula Åminne, sfp/rkp

Puhaltakaamme yhteiseen hiileen

Låt oss dra åt samma håll!

”Uusi Loviisa tulee jatkossakin olemaan ihmisläheinen ja ihmisenkokoinen kaupunki. Se ei synny tyhjästä; meillä on yhteinen historia, vahva kulttuuriperintö ja pitkä kokemus yhteistyöstä.

”Nya Lovisa kommer att vara en människonära stad med mänskliga dimensioner. Staden föds inte ur intet; vi har en gemensam historia, ett starkt gemensamt kulturarv och lång erfarenhet av samarbete.

Aikaisempaa leveämmät hartiat auttavat meitä vastaamaan koviinkin haasteisiin ja kehittämään uuden Loviisan elinkeinoja ja palveluja tasapuolisesti.

Våra breda axlar gör att vi kan anta stora utmaningar och utveckla näringslivet och tjänsterna i nya Lovisa jämbördigt.

Meillä on laaja tahto panostaa myös elämänlaatuun ja asukkaiden hyvinvointiin. Olkaamme aidosti ylpeitä uudesta Loviisasta ja katsokaamme tulevaisuuteen positiivisin mielin – yhdessä toimien ja toisiamme tukien! ”

Vår ambition är att satsa stort på livskvaliteten och invånarnas välmående. Låt oss vara ärligt stolta över vårt nya Lovisa och se framtiden an med tillförsikt – låt oss arbeta tillsammans och stödja varandra!”

Olavi Kaleva Kaupunginjohtaja, Stadsdirektör

Torikuva s.54 Bilden på torget 1. 2.

Käsityömestari Per Olofsson (1750–60-luku) Ruotumies Första Uudenmaan rykmentin univormussa (1798–1809)

10.

Kylvettäjätär Birgit (1920-luku)

11.

Piika Anna Simontytär (1809)

Ratsumestari Hindrich Asp (1740-luku)

12.

Kauppiaan rouva Olga Katarina Sucksdorff (1810-luku)

Perämies Simon Mattsson (1750-luku)

13.

Perämiehen vaimo Britta Mattsson (1750-luku)

Kalastajan leski Wilhelmiina Peninsaarelta (s. 1720)

14.

Guvernantti Beata Rothovius (1750-luku)

Sotilaan vaimo Anna

15.

Pormestarinna Johanna Ulrica Forsell (1740-luku)

Piika Lina

16.

Pirtumies

Papin tytär Brita Rislachius (s. 1733)

17.

kartanon tytär

Kamreerin piika Maria

18.

Skeittari

18.

16.

1964 VW 1200

10.

1968 Plymouth GTX 426 Hemi

1. 13.

2. 11.

17.

12.

15. 14.

UUDEN LOVIISAN SUURIMMAT TYÖLLISTÄJÄT Teksti: Seppo Iisalo Kuvitus: Milla Ketolainen

”Mä joka päivä töitä teen...”

Uuden Loviisan alueella käy töissä noin 5800 henkilöä. Heistä lähes 1100 on kunnan palveluksessa. 70

Yrityksistä selkeästi eniten työllistää Fortumin ydinvoimalaitos, lähes 500 ihmistä. Noin 200 työntekijän kastiin pääsevät sähkövastuksia valmistava Loval sekä Schneider Electric Ruotsinpyhtäällä. Suuruusjärjestyksssä seuraavina ovat tilauskonepaja Hollming Works, paperi- ja kartonkipakkauksia valmistava Eltete, sata-

maoperaattoripalveluja tarjoava Federation Stevedore sekä ABC Kuninkaantie. Ne kaikki työllistävät vähintään 50 henkilöä. Pikkukaupungin keräämien tietojen mukaan 10–50 työntekijän yrityksiä uuden Loviisan alueella toimii viitisenkymmentä. Loppuosa työpaikoista jakautuu runsaan tuhannen pienen yrityksen kesken.

LOVIISAN SUURIMMAT TYÖLLISTÄJÄT Fortum Power and Heat Oy, Loviisan voimalaitos

Sähkön tuotanto ydinvoimalla

480

– Asukaslukuun suhteutettuna määrä on aivan Suomen huippua. Varsinkin palvelualan yrityksiä on todella paljon, Loviisan elinkeinopäällikön sijaisuutta hoitava Antti Vaittinen toteaa.

Schneider Electric Oy

Elektronisten piirien ja muiden elektronisten osien valmistus

223

Loval Oy

Sähkövastukset

220

Hollming Works Oy

Tilauskonepaja

115

Eltete TPM Oy & Eltete Oy

Kartonkipakkaukset ja laminaattituotteet

106

Oy The Federations Stevedore in Lovisa Ab

Satamaoperaattoripalvelut

Valtaosa pieniä yrityksiä Tilastojen mukaan uudessa Loviisassa on lähes 1300 yritystä, joiden kotipaikka on entisen Liljendalin, Pernajan, Ruotsinpyhtään ja Loviisan kaupungin alueella. Todellisuudessa määrä ei ole aivan noin huikea, sillä osa on niin sanottuja pöytälaatikkoyrityksiä. – Aktiivisesti toimivia yrityksiä on vähän yli tuhat. Tarkkaa lukua ei tiedä kukaan. Se kuitenkin on selvää, että valtaosa on pieniä 1–2 hengen yrityksiä. Ne ovat pelastaneet meidät taantuman jaloissa pahimmalta työttömyydeltä, arvioi Loviisan Uusyrityskeskuksen toimitusjohtaja Torleif Bergström.

ABC Kuninkaantie / Osuuskauppa OSLA Handelslag

Liikennemyymälä

Gemmi Furs Oy

Turkistuotteiden valmistaja

Oy Teampac Ab

Pakkauspalvelut

Loviisan palvelutalo / Loviisan seudun palvelutalosäätiö

Ikääntyneiden palveluasuminen

Corenso United Oy Ltd

Paperin, kartongin ja pahvin valmistus

S-Market, S-pankki, S-kukka / Osuuskauppa OSLA Handelslag

Isot supermarketit

Disa’s Fish, Kuusisen kala Oy

Kalan tukku- ja kuluttajamyynti

K-Supermarket/ Tmi Marko Kindstedt

Valintamyymälät

Sanka Oy

Suihku- ja kylpyhuonekalusteet

Lagerholm Finnsauna Oy

Puutalojen valmistus

Euromaster Loviisa

Rengasliike

ISS Palvelut Oy

Siivouspalveluita

Boomeranger Boats Oy

Erikoisrakenteiset kumiveneet

Kymenlaakson Sähkö Oy

Sähkön siirto

Valkon Hoitokoti Oy

Ikääntyneiden palveluasuminen

Savonlinja Oy

Paikallisliikenne

Robinhood / Tokmannni Oy

Valintamyymälät

Nordea Bank Finland Abp / Loviisa

Muu pankkitoiminta

Degerby Hotel & Restaurant Ltd Oy

Hotellit

Ulrikakoti/ Palvelukoti Rantakartano Oy

Ikääntyneiden palveluasuminen

Liljendals Bruk Ab

Metallilankatuotteiden, ketjujen ja jousien valmistus

Cargo Connexion oy

Huolinta ja rahtaus

Oy Forsby Gård Ab

Viljakasvien, palkokasvien ja öljysiemenkasvien viljely

Loviisan Rautakauppa Oy

Rauta- ja rakennustarvikkeiden yleisvähittäiskauppa

Liljendalin Shell

Huoltamo- ja ravintolapalvelut

B. Braun Avitum Oy

Laboratorio- ja sairaanhoitovälineiden tukkukauppa

Valkon Kartano Oy

Mielenterveysongelmaisten asumispalvelut

Porvoon Autotarvike

Autoliike

Aktia Säästöpankki Oyj / Loviisa

Pankki-, vakuutus- ja kiinteistövälityspalvelut

Ab Däck-Rengas P. Lindfors Oy

Renkaiden tukkukauppa

Östra Nylands Tidningar Oy

Sanomalehtien kustantaminen

Erinomainen sijainti Maantieteellisesti työpaikat jakautuvat aika tasapuolisesti. Entisen Loviisan kaupungin alueella töissä käy runsaat 3600 henkilöä. Pernaja ja Ruotsinpyhtää tarjoavat kumpikin noin 850 työpaikkaa. Loput sijaitsevat entisen Liljendalin alueella. Toimialoista parhaiten työllistävät teollisuus, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, tukku- ja vähittäiskauppa, kuljetus-, varastointi ja tietoliikennepalvelut

TYÖPAIKAT ENTISTEN KUNTIEN MUKAAN

Oy Sea Golf Ab

Urheilulaitosten toiminta

Loviisa

3630

Nordström & Co

Huolinta ja rahtaus

Pernaja

861

SteelMet Oy

Metalliala

Ruotsinpyhtää

842

Loviisan Sanomain Oy

Sanomalehtien kustantaminen

Liljendal

445

peak press & productions oy

Viestintä- ja mainostoimistopalvelut

Uusi Loviisa yhteensä

5778

August Ljunqvist

Varustamopalvelut

Lähde: Työvoimatilasto, alueluokitus 2009

Tiedot kerätty yrityksiltä puhelimitse loka–marraskuussa 2009. Tilastosta saattaa puuttua joitakin yrityksiä.

UUDEN LOVIISAN SUURIMMAT TYÖLLISTÄJÄT

UUDEN LOVIISAN TYÖPAIKAT TOIMIALOITTAIN

sekä sähkö-, kaasu- ja vesihuolto. Antti Vaittisen mukaan uuden Loviisan valttikortteina ovat monipuolisen elinkeinorakenteen lisäksi erinomainen maantieteellinen sijainti sekä hyvät yhteydet pääkaupunkiseudulle ja lähikaupunkeihin. – Kaikkia näitä vahvuuksia voidaan hyödyntää useilla eri toimialoilla, mukaan lukien logistiikka- ja kuljetukset, energia, matkailu ja palvelutoimiala. Samalla nämä vahvuudet luovat mainiot edellytykset asumiselle Loviisan seudulla. – Kiinnostus Loviisaa kohtaan kasvaa koko ajan, ja jos vireillä olevat isot hankkeet kuten Loviisa 3-ydinvoimalaitos ja rantarata toteutuvat, täällä alkaa tapahtua todella paljon, hän arvioi.

Vaittisen mukaan hyödyt korostuvat sitä enemmän, mitä paremmin pienetkin yritykset saadaan mukaan kärkihankkeisiin. – Yhteistyökuvioiden on oltava riittävän laajat, hän korostaa. Tiukat ajat kunnallakin Toisaalta nykyinen tiukka taloustilanne vaikuttaa jatkossa työllistämismahdollisuuksiin niin yksityisellä kuin julkisellakin puolella. Esimerkiksi jokaiseen vapautuvaan kunnan tehtävään ei välttämättä palkata uutta työntekijää, ja myös sijaisten palkkaustarve joudutaan arvioimaan tapauskohtaisesti. – Toiselta puolen pulaa on ollut muun muassa sosiaalityöntekijöistä ja lähihoitajista, henkilöstösihteeri Minna Uusitalo kertoo.

Teollisuus

1137

Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut

723

Tukku- ja vähittäiskauppa

558

Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne

497

Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto

487

Kiinteistö-, vuokraus- ja liike-elämän palvelut

478

Maa-, riista- ja metsätalous

374

Rakentaminen

367

Koulutus

335

Julkinen hallinto, sosiaaliviranomaiset

252

Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut

226

Majoitus- ja ravitsemustoiminta

191

Rahoitustoiminta

Muut

Yhteensä

5778

Luvuissa ovat mukana kaikki uuden Loviisan alueella työssäkäyvät riippumatta henkilöiden asuinpaikasta.

UUDEN KUNNAN TYÖNTEKIJÄMÄÄRÄT Hallintopalvelut

Talous-, ruoka- ja siivouspalvelut

109

Kehittämispalvelut 1)

Perusturvakeskus

358

Sivistyskeskus 2)

418

Tekninen keskus

Yhteensä

1082

1) Elinkeinotoimi, matkailu, maatalouslomittajat, jne. 2) Koulut, päivähoito, vapaa-aika, jne.

Lähde: Loviisan kaupunki. (Tämänhetkinen tieto.)

Vastuullinen naapuri Mukana kehitt채m채ss채 uutta Loviisaa

PALVELUKSESSANNE

www.lagerholmfinnsauna.com

* P채iv채retket aterioineen ryhmille * Juhla- ja kokoustilat (A-oikeudet) * Majoitus Lis채채 tietoa nettisivuiltamme www.ulrikakoti.fi

Kuljetuspakkausmateriaalit Rakennusmateriaalit Laminaattituotteet

www.

.com

Kulta-Ajan Koti

Valkon Hoitokoti Oy puh. (019) 517 2700 Valko Kartano Oy puh. (019) 517 2750 Lapinjärven Hoitokoti Oy puh. (019) 610 660 Lapinjärven Palvelukodit Oy puh. (019) 610 690

Nordeasta ASP-säästäjälle 4% lisäkorko

Nordea Pankki Suomi Oyj

kulta-ajankoti@kulta-ajankoti.com www.kulta-ajankoti.com

Nyt kannattaa aloittaa ASP-säästäminen. Saat rahanarvoisia etuja. Lisätietoja saat nordea.fi tai soittamalla Asiakaspalveluumme 0200 3000 (pvm/mpm) ma–pe 8–20. Teemme sen mahdolliseksi Kuningattarenkatu 15, Drottninggatan 15 Puh/tel. (019) 531 275 Fax (019) 531 831 kruunuapteekki.loviisa@salnet.fi www.kruunuapteekki.fi

nordea.fi

Strömfors Works

CHARTER

(019) 531 865 tidstrand@tidstrand.fi www.tidstrand.fi

Shell Loviisa Avoinna 06–24

21–24

Mannerheiminkatu 24, Loviisa puh. (019) 531 539

Happy Hour

Sanka suihkutilakalusteet www.sanka.fi

PIKAPESU

PAIKKAKUNNAN PARHAAT UUTISET www.lovari.fi

LOVIISAN VÄRIKAUPPA OY

Laatua, palvelua, osaamista vuodesta 1928

Kuningattarenkatu 3, 07900 Loviisa, (019) 531 487

Rauhaisaa Joulunaikaa ja Menestyksekästä Vuotta 2010! Fridfull Jul och Framgångsrikt År 2010! Oppisopimuksella onnistut! Loviisan alue asiakaspalvelu p. 020 5131 804 ma–pe 9–15 Porvoon alue toimisto Perämiehentie 6 06100 Porvoo p. 020 51 311 ma–pe 9–15

www.opso.ﬁ

Pitanssi eni puoti Tanssinharrastajan erikoisliike.

Nyt saat pikkuballerinan joululahjat ja nuorten tanssitarvikkeet “Voi Juku” -myymälästä. Kuningattarenkatu 14, Loviisa Avoinna ark. 10-17, la 10-14

kuningattarenk. 16 | www.lpo.fi

Uusi asuntokohde Loviisan keskustassa Asunto Oy Loviisan Aleksanteri. Ett nytt bostadsprojekt Bostads Ab Lovisa Alexander i Lovisa centrum. 1h+tk+s 46,5 m2 2h+k+s 66,5 m2 3h+k+s 91,5 m2

6 kpl 6 kpl 6 kpl

1r+stugkök+b 46,5 m2 6 st 2r+k+b 66,5 m2 6 st 3r+k+b 91,5 m2 6 st

Tiedustelut / Förfrågningar : Kalevi Ilonen 019-532 165, 0400-310 663

ARKKITEHTUURITOIMISTO

ILONEN - LAUTAMO KY

MARIANKATU 22 A 1 07900 LOVIISA puh. 019-532 165 gsm 0400-310 663 e-mail kalevi.ilonen@ilonen-lautamo.fi

jan A n a h n a W lukodit Jou

Wanhan Ajan Joulukodit ovat avoinna la & su 12.–13.12. & 19.–20.12.

Tervetuloa! kello 10–16.

LiisAntALo Mariankatu 2A fff

PitkänPöydäntALo Mariankatu 7 fff ViLLA AALtonen Pitkäkuja 12 fff

RieMuMAisteRin HuViLA köydenpunojantie 8 fff kuninkAAnLAMPi kuhlefeltinkatu 8

Verkkokauppa

farkkustore.fi

19€

Hinnat alk.

Kuningattarenkatu 9, Loviisa Avoinna Pe 10–18 La 10–14

Livebändit, trubaduurit, DJ:t, tanssiryhmät, kaupungin laajin olutvalikoima, biljardi, pelit, kisastudio ja paljon muuta.

www.clubalexia.fi

Club Alexia, Aleksanterinkatu 3, Loviisa

Pub Alex Ma Ti–to Pe La Su

suljettu 16.00 –23.00 16.00–02.30 12.00–02.30 12.00–18.00

Club Alexia Ke Pe La

22.00–03.30 22.00–03.30 22.00–03.30

a5_ilmo_vaaka_leikkuuseen.pdf

3.3.2009

11:43:47

Perinteikkään rakentamisen Nettikauppa ja Varaosaliiteri

www.roseborg.fi Kysy myös muita tuotteita, pyrimme palvelemaan mahdollisimman kattavasti. Laajennamme toimintaamme ja otamme vastaan/ostamme vanhaa rakennustavaraa. s.posti/e-post pia@roseborg.fi puh./tel. 044 552 6446 Köpbackantie 3, Loviisa

Kakuissakin maistuu Joulu

Voi Juku Tervetuloa tekemään löytöjä tai avaamaan oma myyntitili korkeatasoiseen lastenvaatteiden ja -tarvikkeiden second hand -liikkeseen. Laajennamme valikoimaamme nyt myös naistenvaatteilla.

Aleksanterinkatu 2 Loviisa

✆ (019) 531 610

www.vaherkyla.fi

Kuningattarenkatu 14, Loviisa. Avoinna ark. 10-17, la 10-14

Porvoon kauppaoppilaitos Borgå handelsläroverk Porvoo Commercial College

NOORA

EssI

sINI

sEPPO OT RA

sUsA

• Henkilöautot • Pakettiautot • Pikkubussit • Peräkärryt • Sijaisautot Mannerheiminkatu 24, Loviisa. Shell Loviisan yhteydessä. Soita - me palvelemme 0440 717 467. loviisa@scandiarent.fi

Autovuokraamo 24 h Biluthyrning

verhokankaita lankoja ompelutarvikkeita lahjatuotteita

70 vuotta muotia ja laatua 70 år med mode och kvalitet Meiltä mm./Från oss t.ex: Sti, Esprit, Ril´s, Luhta, Fransa

Kuningattarenkatu 9 / Drottninggatan 9 / 019-531 777

gardinstyger garn sytillbehör presenter

Kuningattarenkatu 16 07900 LOVIISA Puh. 040 538 4108 marimette@sulo.fi

Drottninggatan 16 07900 LOVISA Tel. 040 538 4108 marimette@sulo.fi

Arjen ja juhlan herkut

RAtkAisevAn edullisesti

www.prisma.fi

KOTKA SUTELA AVOINNA ark. 8–21 la 8-18 su 12-21

peak press toivottaa parasta mahdollista uutta vuotta!

Täyden palvelun viestintä- ja mainostoimisto.

Nyt myös Porvoossa.

A EEV

ROLF

MILLA

JUKKA

VIRPI

PÄIVI

www.peakpress.net

IJ RE

A sANNA

Laivurinkatu 2 | Loviisa | 019 535 552

Idyllisen maalaisromanttisen sisustusliikkeen laajasta valikoimasta kaikkea kaunista kotiin, lahjaksi jne. MAKSUTON KERTA TUTUSTUMIS Kuntokeskus Balanssi, Brandensteininkatu 11, 07900 Loviisa puh. (019) 533 332, gsm 0400 755 513.

www.kuntokeskusbalanssi.fi

Kauttamme myös sisustusneuvonta, somistus ja ompelupalvelu. Aleksanterinkatu 4, 07900 Loviisa, puh. 019-532 100 Avoinna ma–pe 10.00–17.00, la 10.00–14.00 Muina aikoina sopimuksen mukaan.

SHINDO Elisabeth Lobbas 050 3414 980

Ruukintie 10, Wanha Navetta

044 2064 816 • http://luovatkadetmg.nettisivu.org

Lahjatavaroita, käsintehtyjä taidekoruja, kiviä, puolijalokiviä, helmiä • Käsitöitä, keramiikkaa, taidetta • Reikihoitoja, aroma- ja lymfaterapiaa • Kursseja

Aleksanterinkatu 2, Loviisa 019 535 979 | ma-pe 9-17 la 9-13 www.herbatik.fi

Luontaistuotteita – hyvinvointia ja harmoniaa

* taloustavarat * tekstiilit * Greenstone bambutekstiilit * Cult Design * Vallila Interior Arabia, Iittala, Hackman, Finlayson, Lapuan Kankurit, HeiRol

Kuningattarenkatu 18, Avoinna ma-pe 9–18 la 9–14

!ÄIJÄPILATES! www.loviisantanssiopisto.fi

Lelut • Lautapelit • Kortit • Toimistotarvikkeet Loviisan Monipalvelu Oy – Lovisa Moniall Ab Kuningattarenkatu 16, 040 508 4411 Avoinna ma–to 9–17, pe 9–18, la 9–14 Joulunaikaan pidennetyt aukioloajat

KAHVILA-RAVINTOLA 300 asiakaspaikkaa 2 puoleinen linjasto SEO JAKELUASEMA MAKEISTUKKU PUULAHJAMYYMÄLÄ OTTO PIKAPANKKI KEM. WC-TYHJENNYS WC:t 16 kpl N ja 8 kpl M

Kvarnudden

RUOKAMARKET LAHJATAVARAMYYMÄLÄ KUKKAKAUPPA VENDI-TEHTAANMYYMÄLÄ AVOINNA JOKA PÄIVÄ 6–22, KESÄLLÄ 6–24

Juhlat, kokoukset, kurssit ja tilaisuudet idyllisessä ympäristössä meren äärellä. Ota yhteyttä niin kerromme lisää!

Fester, möten, tillställningar och kurser i idyllisk miljö vid havet. Ta kontakt så berättar vi mera!

Kvarnudden 103, PERNÅ & 040 546 5907 www.kvarnudden.fi • kvarnudden@kvarnudden.fi

Puh. 019-613 185, fax 019-613 181, Valtatie 6, 07830 PUKARO www.pukaronparoni.fi

Vi är alla Dina kontaktpersoner

Olemme kaikki yhteyshenkilöitäsi

Mielestämme vakuutusasiat pitää hoitaa henkilökohtaisesti ihmisten kesken. Tottakai meilläkin on elektroniset palvelut mutta usein on kysyttävää ja keskusteltavaa vakuutuksista ja vahingoista. Lähivakuutuksen asiakkaana löydät nämä ihmiset todella paikallisesti. Loviisan seudulla voit vapaasti valita missä Sinua palvellaan: Lapinjärven, Liljendalin tai Loviisan konttorissa. Myös vahingon sattuessa palvelemme paikallisesti. Teemme itse korvauspäätökset ja se luo joustavuutta ja nopeutta. Ehkä juuri siksi Lähivakuutuksella on tutkitusti Suomen paras palvelu ja tyytyväisimmät asiakkaat.

Takarivi vasemmalta: Ann-Marie Lund, Margareta Ollas, Micke Forstén ja Leena Lindfors. Istuvat: Bengt Wahlroos ja Lena Weckman. Bakre raden fr.v.: Ann-Marie Lund, Margareta Ollas, Micke Forstén och Leena Lindfors. Sittande: Bengt Wahlroos och Lena Weckman.

Vi på Lokalförsäkring tycker att försäkringsärenden skall skötas med riktiga människor. Såklart har vi även elektronisk service men vanligtvis har man en hel del att fråga och diskutera när det gäller försäkringar och skador. Och som kund hos oss hittar Du dessa människor verkligen lokalt. I Lovisaregionen kan du fritt välja det kontor där Du blir betjänad: Lappträsk, Liljendal eller Lovisa. Också i skadefall betjänar vi lokalt. Ersättningsbesluten görs av oss vilket betyder snabbhet och smidighet. Det är kanske därför Lokalförsäkring enligt undersökningar har Finlands bästa betjäning och mest nöjda kunder.

Lähivakuutus Itä-Uusimaa

Lokalförsäkring Östra Nyland

Yhteinen palvelunumero: Puh. 010 192 623

Gemensamt servicenummer: Tel. 010 192 624

www.lahivakuutus.fi

Lapinjärvi/Lappträsk Liljendal

Loviisa/Lovisa

Lapinjärventie/Lappträskv. 25 A 3 Kartanontie/Herrgårdsv. 14 A 1 Brandensteinink./Brandsteinsg. 19

www.lokalforsakring.fi

Loviisa

n lääkä ri

Sinua v a s e m a . arten. Lovisa läk arstatio

För Dig .

Joskus omena päivässä ei riitä. Meille saat ajan nopeasti ilman jonotusta, usein jo samalle päivälle. Myös lauantaisin.

Ibland räcker det inte med ett äpple om dagen. Till oss får Du snabbt en tid utan att köa, oftast till samma dag. Även på lördagar. Loviisan Lääkäriasema ERGO on joustava ja monipuolinen yksityinen lääkäriasema. Meillä Sinua palvelevat niin yleislääkärit kuin viisitoista erikoislääkäriäkin sekä sairaanhoitajat ja oma laboratorio. Ergossa on myös psykologin, osteopaatin, puheterapeutin, lymfaterapeutin sekä hierojan ja kiropraktikon vastaanotto.

Lovisa Läkarstation Ergo är en flexibel och mångsidig privat läkarstation. Hos oss betjänas Du av såväl allmänläkare som femton specialläkare samt av sjukskötare och av ett eget laboratorium. På Ergo finns även psykolog, osteopat, talterapeut, lymfaterapeut, massör och kiropraktor.

Tervetuloa ergoon!

Välkommen till ergo!

Loviisan Lääkäriasema Ergo Kuningattarenkatu 11 Kauppakeskus Galleria, 2.krs 07900 Loviisa Lovisa Läkarstation Ergo Drottninggatan 11 Köpcentret Gallerian, 2. vån 07900 Lovisa

Aukioloaikamme, Öppethållningtider: Ma/Må–To klo 07.30–18.00 Pe/Fre klo 07.30–16.00 La/Lö klo 10.00–13.00

VaihDe & ajanVaraus: VÄXeL & TiDsBesTÄLLninG:

(019) 517 2000 www.loviisanlaakariasema.fi www.lovisalakarstation.fi

K AU P PA KESKUS KOTK A N SY DÄ M ESSÄ

La 21.11. Pasaatin joulun avaus Klo 10 – 14 Lapset voivat valokuvauttaa

itsensä Joulupukin kanssa. 500 ensimmäiselle lapselle tonttulakki! Klo 14.00 Miesten SM-sarjajoukkue KTPBasketin pelaajat jakavat nimmareita Koripallonäyttelyssä. 50 ensimmäiselle lapselle vapaalippu kotiotteluun! Osallistu Kaunein juhlapöytä-kilpailuun ja äänestä suosikkisi. Voita 100 € lahjakortti Pasaatiin!

La 28.11.

Klo 10 – 14.30 Pellepariskunta Nelli ja Niilo ajeluttavat lapsia leikkiponilla. Klo 11.00 Peli-karhujen naisten SM-sarjajoukkueen pelaajat jakavat nimmareita Koripallonäyttelyssä.

Joulupukki vierailee Pasatissa la 5.12., 12.12. ja 19.12.

Kauppakeskus Pasaatin liikkeet ja Osuuskauppa Ympyrä toivottavat kaikki tervetulleeksi jouluostoksille ja tarjoavat joululahjan koko vuodeksi 16.11. lähtien:

RKKn!I TORäineIPn A tunti ilmaine Ensimm

KAIKKI KAUPPAKÄYTÄVÄN LIIKKEET OVAT AVOINNA VÄHINTÄÄN: MA - TO PE LA SU

10.00 - 19.00 10.00 - 20.00 9.00 - 16.00 12.00 - 16.00

Osalla liikkeistä laajemmat aukioloajat!

w w w.pasaati.fi