Maanomistaja by creative peak

t u n tu

s i d Uu

Ma anoMistaja Maanomistajain liiton jäsenlehti

•

www.maanomistajainliitto.fi

Kevätretkellä Savon Pariisissa arviointikeskus maanomistajan tukena perinnetalon maalit | rakennushistoriallinen seminaari

2 | 12

Ma anoMistaja Maanomistajain liiton jäsenlehti

Tässä numerossa pääkirjoitus ............................................3 ajankohtaista .........................................4 arviointikeskus maanomistajan tukena .......................6 korjausrakentaminen: perinnetalon maalit ..............................9 rakennushistoriallinen seminaari rantasalmen sydämessä.....................10 kevätretkellä savon pariisissa ...........12 Country side vesi on eu:lle elintärkeä luonnonvara ............................................16

maanomistaja ennen ...........................17 toiminnanjohtajalta ..............................18 4 kysymystä ...........................................19 euroopan historialliset kiinteistöt ovet auki historiallisiin rakennuksiin ..........................................20

oikeustapauksia ...................................22 palveluhakemisto .................................23

Lehden tekijät JulkaisiJa: Maanomistajain Liitto r.y.

www.maanomistajainliitto.fi PäätoimittaJa: Tuija Nummela ulkoasu: peak press & productions oy www.peakpress.net aD: Milla Ketolainen kannen kuva: Pyry Krappe PainoPaikka: Lönnberg Painot Oy Paperi: MultiOffset 120 g | ISSN 0355-0478

kuva: eeva kangas

KeväTTä ILMaSSa Kevät etenee pikkuhiljaa täällä Savossakin. Tosin tätä kirjoittaessani tulee lunta. Onneksi vanha sanonta ”uusi lumi keväällä on vanhan surma” pitää vielä paikkansa. Toinen varma kevään merkki on kelirikko. Päällystettyihin teihin syntyy suurenevia reikiä, jotka pitävät kyllä kuskin hereillä. Mutta soratiet ainakin meidän alueella ovat sellaisessa kunnossa, että autoilijat kiertävät ne, jos vain mahdollista. On kuoppa kuopan vieressä ja sulamisvedet virtaavat tiellä ja tien yli. Pahimmat kohdat ovat vuosi vuodelta samat. vain rikkaalla maalla on vara hoitaa tärkeää kansallisomaisuuttaan näin huonosti. Yleisesti ottaen yksityistiet ovat paremmassa kunnossa kuin valtion tiet. Pientieverkosto muodostaa oleellisen osan maamme infraa. Huomattava osa kotimaisen ruuan alkulähteistä on maaseudulla pienten valtion ja yksityisteiden takana. Ilman kunnollista tieverkostoa ei metsäteollisuutemmekaan pystyisi toimimaan nykyisessä laajuudessa. Jokakeväinen kelirikko aiheuttaa monenlaista harmia ja lisäkustannuksia kaikille käyttäjille. ehkä kuitenkin eniten meille, jotka joudumme näitä teitä käyttämään jokapäiväisessä elämässämme. Onneksi monessa kunnassa ymmärretään tiestön merkitys. ainakin meillä Rautalammilla kunta avustaa vielä varsin merkittävästi yksityisteitä. Toinen paljon keskustelua antanut aihe on sähkön saatavuus hajaasutusalueilla. Joulun pyhinä 2011 riehunut Tapani-myrsky ja erityisesti vuoden 2010 asta ovat hyvin muistissa. Tapanista selvittiin yhden vuorokauden sähkökatkoksella, mutta astan jälkeen olimme kahdeksan päivää ilman sähköä. aggrekaatti oli arvossaan! Nyt on esitetty sähköyhtiöille vapaata oikeutta kaataa puita linjojen varsilta, tosin täyttä korvausta vastaan. ei tällainen oikeus voi olla yksipuolinen. asiat on hoidettava yhteistyössä maanomistajien kanssa. Onhan meidänkin etumme, että sähköä on myös linjan päässä. On myös mietittävä muita mahdollisia vaihtoehtoja. Maakaapelointi ja linjojen siirto teiden varsille ovat hyviä vaihtoehtoja. Maanomistajan kannalta on tärkeää, että yhdessä pyrimme minimoimaan tässäkin asiassa metsä- ja maatalousmaan siirtymisen muuhun käyttöön.

Pekka Hintikka hallituksen jäsen

Pääkirjoitus

våR I LufTeN våren framskrider även här i Savolax, trots att det i skrivande stund faller snö. Men man brukar ju säga att den nya snön tar kål på den gamla. Tjälskadorna är ett säkert vårtecken. De asfalterade vägarna har stora hål och gropar som garanterat håller föraren vaken och grusvägarna är i sådant skick att man undviker dem om det är möjligt. Grop efter grop och smältvatten överallt! De värsta ställena är desamma år efter år. Bara riktigt rika länder har råd att missköta sin nationalegendom på det här sättet. De privata vägarna är i regel i bättre skick än statens. Småvägsnätet utgör en väsentlig del av landets infrastruktur eftersom en stor del av livsmedlen produceras på landsbygden. utan ett välfungerande vägnät skulle inte heller skogsindustrin kunna verka i sin nuvarande omfattning. Tjälskadorna, som är ett gissel för trafikanterna varje vår, ger upphov till extra kostnader. vi som använder vägarna i vårt dagliga värv drabbas speciellt hårt. Till all lycka förstår många kommuner vägarnas betydelse. Rautalampi hör till de kommuner som ger ett betydande bidrag till underhållet av de privata vägarna. en annan livligt diskuterad fråga är tillgången till elektricitet i glesbygden. vi minns väl alla stormen Tapani som härjade förra julen och framförallt stormen asta, som visade klorna år 2010. Strömavbrottet efter Tapani räckte ett dygn, men efter astas framfart var vi utan elektricitet i hela åtta dagar. Då var elaggregatet värt sin vikt i guld! Man vill ge elbolagen fria händer att fälla träd längs linjerna, visserligen mot full ersättning till ägarna. en sådan rättighet får ändå inte vara ensidig. Trädfällningen bör alltid diskuteras på förhand med markägarna. Det låter sig säkert göras eftersom även vi i ändan av linjen behöver elektricitet. Det finns bra alternativ till trädfällningen, bland annat jordkablar och linjer längs vägarna. för oss markägare är det viktigt att minimera användningen av jord- och skogsbruksmarker för andra ändamål än de avsedda.

Pekka Hintikka Styrelsemedlem

Yleisesti ottaen yksityistiet ovat paremmassa kunnossa kuin valtion tiet.

2 | 12 Ma anoMistaja

Lyhyesti

suomi on euroopan metsäisin maa metsät peittävät yli 70 prosenttia suomen maapinta-alasta. metsäpinta-alan suhteellisella osuudella mitattuna suomi on euroopan metsäisin maa. puuvaranto − noin 2 100 miljoonaa kuutiometriä − on kasvanut jatkuvasti, sillä metsien hakkuut ovat viime vuosikymmeninä olleet pienemmät kuin niiden kasvu. suomen puuvarat ovat venäjän, ranskan, ruotsin ja saksan jälkeen euroopan viidenneksi suurimmat.

Opas omatoimiseen metsätyöhön

Visiirillä varustettu kypärä pelastaa

Omatoimiselle metsänomistajalle on julkaistu Metsätöitä turvallisesti -opas, josta saa neuvoja yleisimpien metsätöiden tekemiseen turvallisesti ja tehokkaasti. Oppaassa on selkeitä havaintokuvia sekä konkreettisia esimerkkejä tapaturmatilanteista ja toimista, joilla tapaturmilta olisi vältytty. Sähköinen opas sisältää työohjeiden lisäksi myös linkkejä tietolähteisiin, kuten havaintovideoihin, metsätyöoppaisiin sekä koulutuksen tarjoajien kotisivuille. Ruotsinkielinen opas ilmestyy kevään aikana.

•

vakavimmat tapaturma t sat tuvat sirkkelöinnis sä sekä puiden pilkkomise ssa ja haketuksessa Päähän kohdistuneiden tapaturmien määrä on myös yllättävän suuri visiirillä varustettu kyp ärä on tärkeä turvavaruste, jolla monen tapaturma n voi ehkäistä

http://www.tapio.fi/verkkojulkaisut

... metsänomistajat iäkkäämpiä kuin maanviljelijät metsänomistajien keski-ikä on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana 57 vuodesta 60 vuoteen. päätoimisten maanviljelijöiden keski-ikä on pysynyt hieman yli 50 vuodessa. eläkeläiset omistavat jo 45 prosenttia metsätiloista. 56 prosenttia metsänomistajista on täyttänyt 60 vuotta.

...

tavoitteena puurakentamisen lisääminen valtakunnallisen puurakentamisohjelman tavoitteena on nostaa puukerrostalojen osuus tällä hallituskaudella 10 prosenttiin kerrostaloasuntojen uudistuotannossa. ruotsissa vastaava prosentti on jo melkein 20. tutkimusten mukaan kerrostaloasuminen lisää suosiotaan, joten myös puurakentamisen on vastattava tähän haasteeseen. samalla puun käyttö rakentamisessa auttaa ilmastonmuutoksen hillinnässä. tällä hetkellä puusta rakennettuja kerrostaloja on suomessa noin 7000.

...

Ma anoMistaja 2 | 12

TaRKKaNa TILaTuKIOIKeuKSISTa Maa- ja metsätalousministeriö kehottaa viljelijöitä tarkkaavaisuuteen, sillä komissio ehdottaa tilatuentukioikeuksien lakkauttamista ja uusien muodostamista. euroopan komissio ehdottaa tilatuen tukioikeuksien mitätöimistä vuoden 2013 lopussa. uudet tukioikeudet myönnettäisiin niille viljelijöille, jotka ilmoittavat tukikelpoista pinta-alaa vuoden 2014 tukihaussa. uusia tukioikeuksia voitaisiin myöntää vuonna 2014 viljelijälle, joka on aktivoinut vuonna 2011 vähintään yhden tukioikeuden eli vähintään yhdestä tukioikeudesta on maksettu tukea. Maa- ja metsätalousministeriö muistuttaa, että viljelijöiden on syytä ottaa nämä asiat huomioon, kun he suunnittelevat tukioikeuksien ja/ tai peltojen ostoa, myyntiä tai vuokrausta. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että kyseessä on vasta asetusluonnos ja sen sisältö voi vielä muuttua, ministeriö toteaa.

Luonnos käsittelyssä euroopan komissio julkaisi 12.10.2011 asetusehdotukset, joiden mukaan määräytyisivät eu:n yhteisen maatalouspolitiikan päälinjat vuosina 2014–2020. ehdotukset ovat parhaillaan euroopan neuvoston ja euroopan parlamentin käsittelyssä ja poliittinen päätös saataneen aikaisintaan vuoden 2012 lopulla. Jos asetusehdotukset tulisivat sellaisenaan voimaan, voisi tukioikeuksien lakkauttaminen ja uusien muodostaminen aiheuttaa ongelmia pellonvuokraus- ja kauppatilanteissa. Jos esimerkik-

si pellon ja tukioikeuksien vuokrasopimus on voimassa vuosina 2013–2014, vuokrattuina olevat tukioikeudet lakkautettaisiin ja uudet tukioikeudet muodostettaisiin vuokralaiselle.

Suomi toivoo tukioikeuksien säilyttämistä ehdotuksen mukaan uusiin tukioikeuksiin oikeutetut viljelijät voisivat tilan myynti- tai vuokraustilanteessa siirtää oikeuden saada tukioikeuksia yhdelle viljelijälle. Tätä koskeva sopimus olisi allekirjoitettava ennen 15.5.2014. vuonna 2014 muodostettavien tukioikeuksien arvo olisi alhaisempi kuin nykyisten tukioikeuksien, koska komission ehdotuksen mukaan nykyistä pienempi osuus tuesta käytettäisiin tukioikeuksiin. Osa tuesta käytettäisiin muun muassa tukeen viljelijöille, jotka noudattavat ympäristölle ja ilmastolle suotuisia maatalouden muotoja (ns. viherryttäminen) sekä nuorten viljelijöiden ja pienten tilojen tukeen. Suomi on ehdottanut, että nykyiset tukioikeudet säilytettäisiin ja niiden arvoa mukautettaisiin uudistuksen mukaisiksi. Tällöin tukioikeuksien lakkauttamisen ja uudelleenmuodostamisen aiheuttamilta uusilta ongelmilta esimerkiksi vuokraustilanteissa vältyttäisiin. www.mmm.fi > MMM tiedottaa

Maanmittauslaitos sai maaliskuussa valmiiksi yli 30-vuotisen urakan, jossa kiinteistörekisterikartta perusparannettiin aikaisempaa luotettavammaksi. Suomalaisten kiinteistöjen noin 13 miljoonan rajapyykin sijainti on nyt tiedossa kartan rekisterimerkintänä jopa puolen metrin tarkkuudella. vanhemmalla kiinteistörekisterikartalla sijaintitarkkuus oli 10–20 metriä. Tarkkoja sijaintitietoja digitaaliselta kiinteistörekisterikartalta voidaan hyödyntää esimerkiksi maankäytön suunnittelussa, metsien hakkuissa, kaavoituksessa, perinnönjaoissa ja kiinteistöjen kaupoissa.

Hieno työnäyte maanomistajilta Kiinteistörekisterikartan perusparannus vuodesta 1979 alkaen oli massiivinen yhteistyöhanke Maanmittauslaitoksen, viranomaisten, järjestöjen ja kansalaisten välillä. Sadattuhannet maanomistajat käyttivät kiinteistöjensä rajapyykkien

merkitsemiseen arviolta 300 000 työpäivää. – Maanomistajat rakensivat rajapyykkiensä päälle isot valkoiset muoviset ristit signaaleiksi, jotta ne voitiin havaita ilmakuvilta, Maanmittauslaitoksen pääjohtaja Jarmo Ratia kertoi perustamistilaisuudessa. Kartoittajat kohdistivat ilmakuvilta näkyvien signaalien koordinaatit maanmittaustoimituksissa tehtyjen karttojen ja muiden mitattujen aineistojen avulla. Pääjohtaja Ratian mukaan kehittämistyö jatkuu. – Maanmittauslaitos tekee tänä vuonna selvityksen kiinteistörekisterikartan sijaintitarkkuuden valtakunnallisesta kokonaistilanteesta. Sen pohjalta asetetaan uusia kehittämistavoitteita. www.maanmittauslaitos.fi

Paras maisemahanke taas haussa Ympäristöministeriö etsii jälleen Suomen parasta maisemahanketta. Parhaasta kotimaisesta hankkeesta tulee ehdokas euroopan neuvoston maisemapalkinnon saajaksi. Kilpailuun voivat osallistua kansalaisjärjestöt sekä paikalliset tai alueelliset viranomaiset, jotka ovat onnistuneesti suojelleet, hoitaneet tai suunnitelleet toimialueensa maisemia. Palkinto liittyy eurooppalaiseen maisemayleissopimukseen, johon Suomi liittyi vuonna 2006. Maisemapalkinto on tunnustus toimista tai toimintaperiaatteista, jotka tähtäävät maisemien kestävään suojeluun, hoitoon tai suunnitteluun. Palkittavat

hankkeet edistävät maisemayleissopimuksen tavoitteita, ja ne voivat toimia esimerkkinä koko euroopassa. Yhtenä tavoitteena on tietoisuuden lisääminen maisemien arvosta, merkityksestä ja muutoksista. Sopimus koskee arvokkaiden maisemien ohella myös arkiympäristöjä ja huonolaatuiseksi muuntuneita maisemia niin maaseudulla kuin taajamissa. Kilpailuaika päättyy 14.9.2012. Kansallisen kilpailun tulokset julkistetaan loka-marraskuun vaihteessa Helsingissä järjestettävän maisemasymposiumin yhteydessä.

Lyhyesti

koonnut: seppo iisalo

KIINTeISTöJeN RaJaPYYKIT TaRKeNTuIvaT

metsänomistajia 737 000 suomalaiset omistavat metsää yksin tai puolison kanssa (yhteensä 423 300 henkilöä), verotusyhtymissä (143 700) ja kuolinpesien (170 100) kautta. yhteensä omistajia on runsaat 737 000, kun omistuksen minimivaatimuksena on kaksi hehtaaria metsämaata. sekä suurten että pienten tilojen lukumäärä on lisääntynyt vuoteen 2006 verrattuna.

... kuntien pinta-aloissa vain pieniä muutoksia aiemmista vuosista poiketen kuntien pinta-aloihin ei viime vuonna tullut merkittäviä muutoksia, ilmenee maanmittauslaitoksen vuositilastosta. suomen pinta-ala merialueineen on 390 903 neliökilometriä. maata on 303 893 neliökilometriä.

...

maanmittauslaitoksen puhelinnumerot muuttuivat maaliskuun lopulla maanmittauslaitos siirtyi valtion yhteiseen puhelinnumerointiin. vaihteen uusi numero on 029 530 1100. yksittäisten työntekijöiden puhelinnumerot löytyvät julkishallinnon yhteisestä hakemistosta osoitteessa www.julha.fi

...

yksityismetsätalouden tulos parani vuonna 2011 yksityismetsätalous jatkoi toipumistaan parin vuoden takaisesta syvästä taantumasta, mutta kymmenen vuoden keskiarvoista jäätiin edelleen jälkeen. metlan ennakkotietojen mukaan bruttokantorahatulot nousivat 1,9 miljardiin euroon ja yksityismetsätalouden liiketulos 96 euroon hehtaarilta. niitty haapamäellä, joka sisältyi vuoden 2010 voittajahankkeeseen. niityllä kasvaa harvinainen kirkiruoho. kuva: esa aalto

...

2 | 12 Ma anoMistaja

teksti: tuija nummela kuvat: pyry krappe

Arviointikeskus maanomistajan tukena arviointikeskus on kiinteistöarvioinnin sekä ympäristö- ja maatalousoikeuden johtava asiantuntijaorganisaatio. Toimitusjohtaja Aulikki Kiviranta kertoo, että toiminta jakaantuu kolmeen pääsektoriin: laki-, arviointi- ja edunvalvontapalveluun. – Neljäntenä alueena ovat korvausarvioinnit ja vapaaehtoiset rakentamissopimukset esimerkiksi vesihuoltolinjoihin, energia- ja tietoliikenneverkkoihin sekä maastoreitteihin. Lakipalveluissa tyypillisiä asioita ovat kiinteistötoimituksiin liittyvät valitusasiat sekä muut kiinteistöihin liittyvät oikeuden-

Ma anoMistaja 2 | 12

käynnit. Muut tapaukset koskevat usein rakentamista, ympäristölupia, maankäyttöä, kaavoittamista, luonnonsuojelua tai maaainesten ottoa. – Arviointikeskuksen lakimiehillä on laaja kokemus kiinteistökauppariitojen käsittelystä eri tuomioistuimissa. Maatilojen sopimus- ja muut lakiasiat ovat lisääntyvä tehtäväkenttä, Kiviranta toteaa.

Arviointikeskuksen lakimiehillä on laaja kokemus kiinteistökauppariitojen käsittelystä eri tuomioistuimissa.

Myös asiantuntevasti tehdyllä lupahakemuksella esimerkiksi soranotosta on paremmat mahdollisuudet tulla hyväksytyksi.

mahdollisuuksiaan täyden korvauksen saamiseen lunastustilanteissa.

vahvuuksina hyvä ammattitaito ja laaja kokemus

viisi toimipaikkaa

Arviointipäällikkö Antti Orama korostaa arvioijien hyvää ammattitaitoa ja laajaa kokemusta. He ovat auktorisointitutkinnon (AKA) suorittaneita ja Keskuskauppakamarin hyväksymiä kiinteistönarvioitsijoita (KHK). Kiinteistöarvioita tilataan osto-, myynti- ja vuokraustilanteissa sekä perinnönjaon ja osituksen yhteydessä. Myös vakuus- ja yritysjärjestelyissä sekä verotusta varten tarvitaan usein kiinteistön arvon määritystä. Maatilojen ja muiden maa- ja metsätalouskiinteistöjen lisäksi arvioita tehdään myös asuin- ja lomakiinteistöistä sekä liike- ja teollisuuskiinteistöistä. Erilaiset tontit ja raakamaa-alueet sekä maa-aines ja suojelualueet ovat usein taloudellisesti merkityksellisiä kohteita ja niiden oikean arvon määrittäminen tärkeää. – Edunvalvontapalvelua käyttämällä maanomistaja parantaa

Toimitusjohtaja Aulikki Kiviranta kertoo, että esimerkiksi suojelualueiden vapaaehtoisissa kaupoissa valtion kanssa on maanomistaja saanut merkittävää hyötyä asiantuntijan käytöstä ja ammattitaitoisesta arviosta. Lunastus voi koskea esimerkiksi maantietä, voimalinjaa, suojelualuetta tai kaava-aluetta. Viime vuosina myös kaivostoimintaan lunastettujen alueiden määrä on lisääntynyt. Edellä mainituissa tapauksissa asiantuntija arvioi tilalle aiheutuneet menetykset ja laatii niistä tilakohtaisen korvausvaatimuksen. Arviointikeskuksella on tällä hetkellä viisi toimipaikkaa. Pääkonttori on Helsingissä. Muut toimistot ovat Kuopiossa, Oulussa, Seinäjoella ja Turussa. Palvelua on saatavissa myös ruotsiksi. www.arviointikeskus.fi

svensk text: staffan möller Bilder: pyry krappe

Värderingscentralen stöder jordägarna värderingscentralen är en ledande expertorganisation inom segmenten fastighetsvärdering, miljörätt och jordbruksrätt. Verkställande direktör Aulikki Kiviranta berättar att verksamheten är indelad i tre huvudsektorer, nämligen juridiska tjänster, värderingstjänster och intressebevakningstjänster. Det fjärde området utgörs av tjänster för ersättningsvärdering och frivilliga byggnadsavtal gällande bland annat vattenförsörjningsnät, energioch datanät samt terrängrutter. Inom sektorn juridiska tjänster gäller de vanligaste uppdragen

besvärsärenden i anslutning till fastighetsförrättningar och fastighetsrelaterade rättegångar. Bland uppdragen finns även ärenden i anslutning till byggande, miljötillstånd, markanvändning, planläggning, naturskydd och marktäkt. Värderingscentralen, som har fem verksamhetsställen, betjänar även på svenska. www.arviointikeskus.fi

2 | 12 Ma anoMistaja

teksti: aulikki kiviranta, toimitusjohtaja

Arviointikeskuksen viisi vuosikymmentä 1960-luku

Pohjolan Arvioimistoimisto Oy perustettiin 31.10.1961 Rovaniemellä. Sen perustajaosakkaita olivat lähinnä Pohjois-Suomessa syntyneet isojen jokien ranta-alueiden maanomistajien muodostamat yhdistykset, Pohjolan Osuuskassa ja eräät yksityiset maanomistajatahot. Vuoden 1968 loppuun mennessä yhtiön omistajiksi olivat tulleet lähes kaikki MTK:n tuottajaliitot. Toiminnan painopisteen siirtyessä yhä etelämmäksi, muutettiin yhtiön nimeksi Suomen Arvioimistoimisto ja kotipaikaksi tuli Helsinki. Yhtiön toiminnan alussa pääosa toimeksiannoista tuli Pohjois-Suomesta. Toimeksiannot olivat lähes yksinomaan vesiasioita 1970-luku

Toimeksiannoista suuri osa oli vielä 1970 – luvun alussa vesiasioihin liittyviä korvauskysymyksiä. Myös voimajohtoverkosto lisääntyi maassa voimakkaasti teollistumisen ja sähkön tarpeen kasvun myötä. Näiden korvauskysymykset olivat luonteva työsarka yhtiölle, joka oli perustettu juuri turvaamaan maanomistajien oikeudenmukainen kohtelu infrastruktuuria rakennettaessa Yhtiön toiminta alkoi vähitellen laajentua myös kaupunkeihin, kun ensimmäiset kaupunkien tekemät pakkolunastukset alkoivat 1970 –luvun jälkipuoliskolla. Myös isoja tiehankkeita oli runsaasti eri puolella maata. 1980-luku

Maanomistajain Liitolla oli jo 1960 –luvun alusta lähtien ollut omaa toimintaa, jolla tarjottiin maanomistajille edunvalvontaa tie- ja lunastustoimituksissa sekä näiden valitusasteissa. Sen jälkeen kun Suomen Arvioimistoimisto laajentui etelään 1970 –luvun alussa, oli näiden kahden toimijan kesken ajoittain kovaakin kilpailua. Kilpailua ei pidetty toivottavana kummassakaan leirissä ja niinpä toiminnot yhdistettiin 1982 alusta. Yhdistyminen tapahtui niin, että Maanomistajain Liitosta tuli yhtiön suuri

Ma anoMistaja 2 | 12

osakas, jolla oli yhtä paljon osakkeita kuin MTK:llakin. Yhtiön nimi muuttui tuolloin nykyiseen muotoonsa eli Maanomistajien Arviointikeskus Oy:ksi. Samalla kertaa yhtiön osakkaaksi tuli myös ruotsinkielinen tuottajajärjestö Svenska Landbrukproducenternas Centralförbund SLC. Maanomistajain Liiton toimiston henkilökunta suurelta osin siirtyi Maanomistajien Arviointikeskuksen palvelukseen. Niinpä toimihenkilömäärä kaksinkertaistui ollen vuonna 1983 kaikkiaan 14. Samaan aikaan yhtiöön tulivat ensimmäiset lakimiehet, joita Maanomistajain Liiton palveluksessa oli ollut kaksi. Pohjolan Arvioimistoimiston ja Suomen Arvioimistoimiston asiantuntijat olivat olleet pääosin agrologeja, agronomeja ja maanmittausinsinöörejä. Toimisto siirtyi tässä vaiheessa Espoon Tapiolasta Helsinkiin Hietalahdenkadulle Maanomistajain Liiton entisiin toimitiloihin. Yhtiön lakimiehet erikoistuivat kiinteistö-, maa- ja vesioikeuteen. Lakiasiain toimeksiantojen määrä oli suuri heti ensimmäisellä vuosikymmenellä. Vuosikymmenen loppupuolella alkoi maassamme vilkas moottoriteiden rakentamisen kausi, mikä jatkuu osittain edelleen. Arviointikeskuksen asiantuntijat ovatkin olleet mukana lähes kaikissa Suomeen rakennetuissa moottoriteissä maanomistajien oikeuksien edunvalvojina. 1980 –luvulla alettiin maahan rakentaa isoja 400 kV:n voimalinjoja ydinvoimaloiden käyttöönoton myötä. Kiinteistöjen merkityksen kasvu sijoituskohteena sekä toimitilarakentamisen kasvu lisäsi kiinteistöarviointilausuntojen kysyntää. Arviointikeskus onkin yksi maamme ensimmäisiä yksityisiä yrityksiä, joka tarjosi kiinteistöjen arviointipalveluita. 1990-luku

1990-luvulla jatkui yhtiön alueellinen laajentuminen maakuntiin. Vuonna 1995 Maanomistajain Liitto myi koko osakekantansa MTK:lle, minkä jälkeen MTK:sta ja

sen säätiöstä tuli yhtiön suurin osakkeenomistaja yli 80%:n osuudella. Toimitusjohtajaksi valittiin vuonna 1997 OTK, auktorisoitu kiinteistöarvioija Aulikki Kiviranta. Keskeistä koko vuosikymmenelle oli arviointi- ja lakiasiain toimeksiantojen määrän kasvu, kun taas toimitustyyppisten edunvalvontapalveluiden määrä väheni. Arviointikeskuksessa oli 1990 –luvun lopulla 10 vakituisessa työsuhteessa olevaa toimihenkilöä. Määrä on sen jälkeen pysynyt suunnilleen samalla tasolla. 2000-luku

2000 –luku on yhtiössä ollut tasaisen kehityksen aikaa. Toimeksiantojen määrä on lisääntynyt lähes vuosittain. Uutena palvelumuotona tulivat erilaiset linja-arvioinnit, joita on tehty kuntien, vesihuoltolaitosten, ympäristökeskusten ja energiayhtiöiden toimeksiannoista. Tämä palvelu tarjoaa toimeksiantajille maanomistajille maksettavien korvausten arvioinnin lisäksi linjan sijainnista sopimisen maanomistajien kanssa sekä sopimuksen teon tulevaisuudesta

Arviointikeskus tahtoo olla tulevaisuudessakin kaikkien maanomistajien edunvalvoja ja avustaja maaomaisuuteen, maatalouteen ja kiinteistöihin liittyvissä oikeudellisissa ja arviointiopillisissa kysymyksissä. Jotta se voi tässä tehtävässä toimia parhaalla mahdollisella tavalla, on yrityksen tarkoituksena laajentaa toimistoverkkoaan tulevaisuudessa. Ajatuksena on perustaa seuraavaksi toimisto Tampereen seudulle. Ajankohdasta ei päätöksiä vielä ole tehty. Vaikka Arviointikeskus haluaa edelleen olla eturivin asiantuntija kiinteistö- ja ympäristöoikeudellisissa asioissa, on tarkoituksena edelleen laajentaa osaamista myös maa- ja metsätalousyritysten lakiasioissa. Tämä on tärkeää varsinkin maakuntatoimistoissa, joissa nämä yritykset ovat tärkeä asiakaskunta.

Korjausrakentaminen

Näin vältät ”sadetakki-ilmiön”

Perinnetalon maalit vanhat rakenteet poikkeavat oleellisesti nykyaikaisista rakennustavoista. Tässä piilee ansa, johon moni vanhan talon omistaja on langennut. teksti ja kuvat: konservaattori(amk) Wilma patomäki

ennen sotia talot rakennettiin tyypillisesti hirrestä. Hirsirakennus on usein talvella vetoisa, minkä takia seinät vuorattiin tuulen pitäviksi ulkoa ja sisältä, kuitenkin käyttämällä hengittäviä materiaaleja. Muovia ei saa käyttää missään tapauksessa. Nykyaikaisten muovimaalien hengittävyys on suunniteltu nykyaikaisille rakenteille. vanhojen talojen rakenteet taas edellyttävät hengittävää maalia, muutoin käy kuin käärisi talonsa muoviin ja joutuisi sitten elämään kuin sadetakissa. Tuhannet ja taas tuhannet vanhojen talojen omistajat ovat astuneet tähän miinaan.

väärin maalatun talon tunnistaa valitessasi vanhaan taloon modernin maalin, jonka valmistaja lupaa mainoksissa kymmenen huoltovapaata vuotta, voit varautua ”helvetilliseen” yhdenteentoista vuoteen. Muovimaalilla maalatun vanhan talon voi helposti tunnistaa, siellä nimittäin vaihdetaan koko talon pintalaudoitusta tai paikataan hirsiä suurilta alueilta. Talo, joka on rakennettu kunnon puutavarasta ja jonka katto ei vuoda, kestää sateet, lumen ja auringon paisteen ilman maalia vuodesta toiseen, jopa vuosisatoja. Sinistymispilkkuja ja harmautta esiintyy laikkuina, kunnes väri tasaantuu tumman harmaaksi. Kun halutaan talosta kauniimman näköinen, se maalataan. eli maali on ennen kaikkea ulkonäkökysymys, ei puunsuojaus. Hyvänä yleisohjeena voidaan pitää sitä, että

maalin on oltava heikompaa kuin maalattava materiaali. Talon ja maalin tulee myös toimia yhdessä. Puutaloille käyvät aito pellavaöljymaali aidoilla pigmenteillä höylätyille pinnoille ja perinteinen aito keittomaali sahatuille pinnoille.

vanhenee kevyesti liituuntumalla, krakeloitumalla pienen pieniksi halkeamiksi. Ohentuminen vuosien mittaan on suuri etu uudelleen maalausta ajatellen. Kun maali ohenee vähitellen itsestään, eikä vanhaa pohjaa tarvitse poistaa kemikaaleilla, raaputtamalla tai muulla vastaavalla tavalla.

valitse laadukas pellavaöljy Perinnemaalien pitää olla valmistettu vanhojen maalien tapaan, niin ne saavat talosi voimaan hyvin pysymään kauniina vanhetessaan. aidot pigmentit toimivat myös sinistäjäsienien ja lahottajasienien estona ilman erillisiä lahonsuoja aineita. Pellavaöljyä on myös laadullisesti monenlaisia. Raa’asta kylmäpuristetusta pellavaöljystä voidaan valmistaa ensiluokkaista ikkunakittiä ja öljyä muun muassa puuveneiden kyllästämiseen. Maalia siitä ei kuitenkaan pidä tehdä. Sitä täytyy keittää kauan ja tasaisessa lämpötilassa, jolloin se muuttuu keitetyksi pellavaöljyksi. Prosessi vie aikaa ja on kallis, mutta sen ansiosta kuolevat useat bakteerit sekä jäämäaineet. Pellavaöljymaali kuuluu perinteisesti höylätyille pinnoille (ovet, ikkunat, karmilaudat, listat, helmiponttipaneelit). Sama maali käy sekä sisällä että ulkona. Pellavaöljymaali, joka maalataan ohuesti useilla vedoilla, imeytyy puunpintaan muodostaen kestävän pinnan. Jopa vanha ja pehmeä puu saa kovan pintansa takaisin. Tämän havaitsee usein ikkunapokien maalauksen yhteydessä. Maali

Lisätietoja: www.antiikkiverstas.com

lue huolella maalipurkin tekstit • laatu voi olla 100 % pellavaöljyä, ”sisältää pellavaöljyä” tai ”lisätty pellavaöljyä”. • vältä lisättyjä aineita. • lisäaineiden määrään on voitava itse vaikuttaa, useat allergikot eivät halua niitä lainkaan. • aidot pigmentit antavat värille aivan toisenlaisen hohdon ja kauneuden kuin synteettiset. mikäli pigmenttiä ei mainita, se on usein merkki

synteettisestä väristä. • litra maalia voi riittää 15–20 neliömetrin maalaukseen, tai sitten vain 3–4 neliömetrin. tästä selviää siis todellinen neliöhinta. • sulje vajaa maalipurkki huolellisesti maalauksen päätyttyä ja säilytä viileässä. pellavaöljymaali säilyy purkissa vuosia.

2 | 12 Ma anoMistaja

aaRI RaKeNNuSHISTORIaLLINeN SeMIN RaNTaSaLMeN SYDäMeSSä

Museoviraston neuvontamahdollisuudet heikkenemässä teksti: tuija nummela

Maanomistajain Liiton ja Rakennushistoriallisen jaoksen kevätkokouksien jälkeen pidettiin monipuolinen seminaari, jonka aluksi intendentti Risto Holopainen Museovirastosta esitti laajan katsauksen Museoviraston tehtäväkentästä ja sitä koskevasta lainsäädännöstä. Tällä hetkellä säästötoimet koskevat muun valtionhallinnon tavoin myös Museovirastoa. Vanhojen rakennusten omistajien näkökulmasta ikävä uutinen on se, että neuvontaan käytettävissä oleva henkilöstö ja aika vähenevät. Omistajat joutuvat turvautumaan yhä enemmän omatoimiseen tiedonhankintaan ja muihin asiantuntijoihin. Museovirasto on ollut mukana monessa tiedonkeruuhankkeessa, joiden tuloksia toki voi edelleen hyödyntää. Myös entistämisavustuksia on syksyisin haettavana. Hyviä vinkkejä korjaamiseen Korjausrakentamisen ajankohtaiskatsauksessa Risto Holopainen totesi, että rakentaminen on muuttunut korjauspainotteiseksi.

Tosin suurimmat korjauspaineet ovat 1960- ja 1970-luvun asuinkerrostaloissa. Ydinkysymykset niiden kohdalla ovat energiatehokkuus ja sisäilmasto sekä homeongelmat. Holopainen painotti, että rakennuksen vanhuus ei mitenkään välttämättä tarkoita ongelmia. Hyvin hoidettu vanha rakennus kestää vuosikymmenestä toiseen. Seminaarin osallistujilla oli mainio tilaisuus keskustella omista hankkeistaan alan johtavan asiantuntijan kanssa ja saada hyviä vinkkejä rakennusten korjaamistapoihin ja materiaaleihin. Lisäksi kokemusten vaihto osallistujien kesken oli vilkasta. Mielenkiintoista ja hyödyllistä lisätietoa vanhan korjaajalle löytyy: http://www.rakennusperinto.fi http://korjaustieto.fi http://tapetti.nba.fi/ http://www.rakennusteollisuus.fi/frame http://www.co2olbricks.eu/

JäRvISYDäMeN HeRKKuJa MaISTeLeMaSSa Seminaarin pitopaikkana oli Lomakeskus Järvisydän Rantasalmella Linnansaaren kansallispuiston kupeessa. vuosisataiset kievariperinteet oli päivitetty persoonallisesti nykyajan vaatimuksiin. Komeat hirret ja luonnonkivet rakennusmateriaalina loivat tunnelmaa kokoustiloihin. Lomakeskuksen omistaja, ”Savon nöyrin renki” Markus Heiskanen kertoi historian lisäksi myös huimista tulevaisuuden suunnitelmista. Tulossa on niin hotellia kuin kylpylääkin savolaiseen tunnelmaan ja kansallispuiston maisemaan sopeutuen. Heiskasen kaltaiset nuoret ja rohkeat yrittäjät pitävät maaseudun elävänä ja pyörät pyörimässä.

Ma anoMistaja 2 | 12

Ryhälän pappila Juvalta on peräisin 1800-luvun alkupuolelta. Talo sai uuden omistajan pari vuotta sitten, jolloin kunnostustyöt aloitettiin. Koko toinen pohjoispäädyn nurkka jouduttiin kengittämään. Työn tekivät Jarmo Malm ja v. Sairanen Hirsitaito ry:stä.

Etelä-Savon rakennusperintöyhdistyksellä vilkasta toimintaa

Lisätietoja: http://www.rakennusperintoyhdistys.net/

Rakennuskannan ikä Suomessa vuonna 2010 Lukumäärä

Kerrosala 180 000 000

600 000

160 000 000

500 000

140 000 000

400 000

120 000 000 100 000 000

300 000

80 000 000

k-m2

Rakennusten lkm

Rantasalmella pohdittiin muutama vuosi sitten, kuinka voisi konkreettisesti ylläpitää savolaista rakennusperintöä. Ideoita muokkaamaan ja toteuttamaan perustettiin yhdistys, joka on saanut aikaiseksi mm. korjausrakentamiskeskuksen. Keskuksen toiminnanjohtaja Maria Luostarinen kertoi Rantasalmella toimivasta varaosapankista, josta voi hankkia käyttökelpoisia vanhoja rakennusosia. Saatavana on myös korjausneuvontaa ja tarvittaessa kohdekäyntejä. Myös erilaista koulutusta tarjotaan, esimerkiksi ikkunankorjauskursseja. Kartanosta kievariin -tapahtuma järjestetään 30.6.–1.7.2012. Teemana on naisten asema säätyläistaloissa ja energiavaatimukset. Alustajina ovat mm. kirjailija Kaari Utrio (”Emäntä, armo ja papinmuori”) ja yli-insinööri Jyrki Kauppinen Ympäristöministeriöstä (”Energiamääräykset korjausrakentamisessa – mikä muuttuu”). Lisäksi on useita korjausrakentamiskohteita, joissa voi vierailla. Asiasta kiinnostuneet kauempaakin ovat tervetulleita.

60 000 000

200 000

40 000 000

100 000

20 000 000 0

-1919

1920 1921-39 1940-59 1960-79 1980-99 valmistumisvuosi

2000

Lähde: ©VTI/VRK 4/2011

2 | 12 Ma anoMistaja

teksti: juhani krappe kuvat: pyry krappe

Kevätretkellä Savon Pariisissa Pitkän kartanoperinteen myötä etelä-Savo ja etenkin Joroinen on saanut lempinimen Savon Pariisi.

Ma anoMistaja 2 | 12

aiken takana on Kuopiosta vuonna 1781 Rantasalmelle siirtynyt Haapaniemen sotakoulu, myöhemmin kadettikoulu ja sen mukanaan tuoma vilkas seuraelämä. Kadettikoulun ansiosta paikkakunnalle muuttaneet korkeat upseerit toivat muassaan vilkkaan seuraelämän ja ranskan kielen käytön. Maanomistajain Liiton kevätretki kartanoiden maailmaan lähti liikkeelle Rantasalmelta, sotakoulun syntysijoilta ja kulki Joroisille ja Juvalle. Järvikylän, Frugårdin ja Wehmaan kartanot ovat osa laajempaa

Savon kartanokokonaisuutta. Kartanoiden ryhmä on omaperäinen, maan varsinaisen kartanovyöhykkeen ulkopuolelle syntynyt kulttuuri-ilmiö, joka leimaa rakennettua maisemaa. Vuosien saatossa jokainen kartano on kulkenut omaan suuntaansa. Järvikylän kasvihuoneista lähtee vuosittain 22 miljoonaa yrtti- ja salaattirukkua maailmalle, Frugård on perinteitä vaaliva yksityiskoti sekä lammas- ja kyyttötila. Wehmaa taas on luomutuotantoon erikoistunut karja- ja metsätila, jolla on tukenaan valtakunnallisestikin uusia liitännäiselinkeinoja.

Järvikylä

Kevätretkeilyn kielinä olivat suomi, ruotsi ja englanti. Ruotsi on säilynyt kotikielenä monissa Savon kartanoissa. englanti tuli mukaan esittelyihin, sillä kierroksella oli mukana Wildlife estates -hanketta esitellyt francesco Kinsky dal Borgo eLOsta. Kuvassa keskellä Järvikylän kartanon isäntä albert Grotenfelt, toinen vasemmalta francesco Kinsky dal Borgo, vieressään Jakob frankenhaeuserin.

Kartanon pihaan osuu huhtikuisena lauantaina tuuli, joka Järvikylän nykyisen isännän Albert Grotenfeltin mukaan on harvinaista. – Pohjoissuunnassa kartanosta sijaitsee soraharju, joka korkeine mäntyineen suojaa kylmiltä pohjoistuulilta. Talon paikka on aikanaan valittu hyvin, Albert Grotenfelt kertoi. Päärakennuksen edessä avautuvaan peltoaukeaan liittyy tarina. Isäntä kysyy, mihin käyttötarkoitukseen hieman etäämpänä oleva rakennus on tehty - se on verkkovaja. Selityskin löytyy. – Valvatus - järven vesi murtautui vuonna 1861 järven eteläosaan kaivettuun ojaan, minkä seurauksena järven pinta laski kolmessa päivässä noin kuusi metriä. Järven pinta-ala pieneni kolmannekseen ja rantaviiva siirtyi enimmillään pari kilometriä. Kartanon suuressa salissa vierasjoukko hämmästeli sen lämpimyyttä. Isäntä kertoi, että kartanon ja kasvihuoneiden lämpö tuotetaan omassa kolmen megawatin biopolttolaitoksessa, jossa hyödynnetään oman suon turvetta ja haketta. Vuonna 1882 rakennetun kartanon sali on nähnyt paljon, se on toiminut muun muassa sotasairaalana. Heinäkuun loppupuolella kartanon kahdentoista sukupolven lelut siirretään toviksi pois salista, joka on Joroisten Musiikkipäivien yksi konserttipaikka.

2 | 12 Ma anoMistaja

Johan ja elisabeth åström toivottivat vieraat tervetulleiksi frugårdiin.

Frugård Moniin kartanoihin johtaa pitkä puukujanne, niin myös Frugårdiin, Kotkatlahden kulttuurimaisemassa järveen viettävien peltojen reunassa. Se on merkittävimpiä kartanorakennuksia maassamme ja kustavilaisen ajan asumiskulttuurin huippuesimerkki. Perillä vieraita odottivat Elisabeth Åström ja hänen poikansa Johan. Ikänsä edellyttämällä arvovallalla 87-vuotias Elisabeth jakoi vieraat kahteen ryhmään, toisen kanssa lähti esittelemään kartanoa ja toinen ryhmä jäi Johanin kanssa tutustumaan Frigårdista koottuun kirjalliseen materiaaliin. –Kartanossa on alkuperäiset seiniin pellavakankaalle maalatut tapetit. Ne heijastavat aikansa Tukholman hovin tyylimakua, joka taas selittyy sillä, että talon emännän Hedvig Juliana Munckìn poika kreivi Adolf Fredrik Munck oli Kustaa III:n hovin suosikki. Myös Frugårdin huonekaluista osa on alkuperäisiä. Frugårdin mansardikattoinen keltamaalattu päärakennus valmistui vuonna 1784. Suorakaiteenmuotoinen pihapiiri muodostuu päärakennuksesta, kahdesta punamullatusta asuinrakennuksesta, tallista, vilja-aitasta ja vaunuliiteristä. Päärakennuksen keski-

Ma anoMistaja 2 | 12

akselissa olevan puutarhakäytävän molemmin puolin on istutettu muotopuutarha. Kartano siirtyi seuraavan vuosisadan taiteessa Bernd Adolf Grotenfeltille, jonka jälkeläisiä ovat nykyiset kartanon omistajat. – Kartanossa vietettiin vilkasta seuraelämää ja se veti puoleensa myös Haapaniemen kadettikoulun nuoria miehiä. Siitä on edelleen muistona erään kadettioppilaan maalama taulu talon makuuhuoneessa. Elisabeth Åströmille on muodostunut myös käsitys siitä, kuinka kartanon alkuperäiset esineet ja koko rakennus on säilynyt niin hyvin alkuperäisenä. Bernd Adolf Grotenfeltin kuoleman jälkeen 1836, tilanomistus jakaantui hänen kahden avioliittonsa lasten kesken. Naimattomat sisarukset asuivat kartanoa ja siellä ei tapahtunut mitään muutoksia yli 70 vuoteen. Frugård on yksityinen koti ja sen ovet avautuvat vieraille harvoin. Maanomistajain Liiton kevätretkeilijät pääsivät tutustumaan myös ullakolle koottuun kotimuseoon. – Kaikki esineet ovat löytyneet kartanosta, kertoo Johan Åström.

Nils Grotenfeltin mukaan maa- ja metsätalous perustuu Wehmaan Kartanossa tiiviiseen yhteistyöhön muiden tuottajien ja jalostusyritysten kanssa.

Wehmaa Vuonna 2001 perustettu Butiken på Landet -myymälä sai Wehmaan Kartanossa 2010 seurakseen Suomen ensimmäisen englantilaistyylisen teehuoneen. Kartanon vanhan tallin yritykset ovat avoinna ympäri vuoden, kesäisin kaikkina seitsemänä päivänä. – Sijainti aivan 5-tien tuntumassa on otollinen, totesi Nils Grotenfelt. TeaHouse of Wehmais ja Butiken på Landet ovat kartanossa naisten valtakuntaa, josta vastaavat puoliso Kerstin ja tytär Anna. Kartanon kaikki rakennukset ovat käytössä, osa palvelee luo-

mutilan tarpeita, osa yritystoiminnan. Isäntä kuvailee värikkäästi kartanon päärakennuksen vuonna 1849 rakentanutta Georg Grotenfeltiä: hyvä kortinpelaaja ja kova käräjöimään. Georg Grotenfelt uudisti pihapiirin rakennuskannan. Urakointi ulottui omien rajojen ulkopuolellekin, sillä hän urakoi Juvan komean harmaakivikirkon. – Kyläläiset sanovat, että Wehmaan isäntä harjoitteli kirkon rakentamisella oman komean kivinavetan tekemistä, kertoi Nils Grotenfelt.

Matkan varrella poikettiin uPM:n Joroisten taimitarhalle, joka on Suomen ainoa metsäteollisuuden taimitarha. Joroisilta lähtee yhtiön ja metsäpalveluasiakkaiden metsiin tänä vuonna 16 miljoonaa puunalkua. alueella on 20 kasvihuonetta, ja tarha on keskittynyt viljelemään ainoastaan kuusta. Muut puulajit tulevat sopimuskasvattajilta. Taimitarhapäällikkö Anne Immonen muistutti vieraitaan, että juurien kunto metsätaimessa on tärkeämpi kuin komea verso. – Jos taimi juroo, se johtuu siitä, että se joutuu kasvattamaan uusia juuria!

2 | 12 Ma anoMistaja

Country Side eLo – european Landowners’ organization

Vesi on EU:lle elintärkeä luonnonvara Tammikuussa alkaneen Tanskan puolivuotisen eu-puheenjohtajakauden tärkeitä toimenpiteitä ovat yhteisen maatalouspolitiikan uudistus, yhteisen kalastuspolitiikan uudistus sekä elintarvikkeiden turvallisuuden ja eläinten hyvinvoinnin parantaminen. Yksi näihin kaikkiin tavoitteisiin liittyvistä tärkeistä

käännös: jari leino

luonnonvaroista on puhdas vesi.

anskan ympäristöministeri Ida Auken esitteli Euroopan parlamentin vesiryhmän kokouksessa vesipolitiikan haasteita tanskalaisesta näkökulmasta. Ministeri painotti, että talouskriisi voi ratketa vain talouskasvun ja uusien työpaikkojen kautta, mikä puolestaan vaatii kilpailukyvyn parantamista ja tehokkaampaa resurssien käyttöä. Tämä pätee kaikkiin luonnonvaroihin laajasti nähtynä: energiaan, raaka-aineisiin, maaperään, ilmaan, luonnon monimuotoisuuteen ja veteen. Tanskan ympäristöministeriön prioriteetit Ympäristöministeri Aukenin mielestä puhdas vesi on avainasemassa toteutettaessa Euroopan talouden vihertämistä ympäristöpolitiikan keinoin. – Jos jatkamme nykyiseen malliin, ihmiskunnan puhtaan veden tarve saattaa ylittää käytettävissä olevat vesivarat jopa 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Tämä on hyvin huolestuttava tulevaisuudenkuva, ministeri Auken toteaa. Tanskan ympäristöministeriö onkin asettanut seuraavat prioriteetit vettä koskien: • Vesitehokkuuden parantaminen. EU:n suunnitelmien mukaan vesitehokkuutta voitaisiin parantaa 40 prosentilla ottamalla käyttöön uutta teknologiaa. Tällä hetkellä EU-alueella käytetystä vedestä 20-40 prosenttia menee hukkaan. • Vesivarojen kestävän käytön menetelmien parantaminen. Tämä vaatii yhteistyötä maa-

talous-, kuljetus-, aluekehitys- ja energiapolitiikan aloilla sekä toimivaa ja reilua veden hinnoittelua. Ekosysteemeissä, maankäytössä, tuotannossa sekä veden kulutuksessa ja uudelleenkäytössä tapahtuvat muutokset voisivat tehokkaasti lievittää vesipulaa. • Seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman kehyksen laajentaminen, jotta luonnon ja ympäristön tarjoamat peruspalvelut korostuisivat Euroopan kulkiessa kohti vihreämpää taloutta. • Keskustelun laajentaminen vedenkäytön tehokkuuteen, vesi-infrastruktuuri-investointeihin ja kestävään kehitykseen liittyen. Konkreettisista toimenpiteistä voidaan sopia maaliskuun World Water Forum -kokouksessa Marseillessa ja kesäkuun Rio+20 -kokouksessa. • Keskustelun laajentaminen vuoden 2012 lopussa esiteltävää Euroopan vesivarojen suojelun toimintasuunnitelmaa koskien. • Euroopan komission tulee hyväksyä ehdotus laatunormeiksi, joita sovelletaan prioriteettiaineiden päästöpitoisuuksiin vesiympäristössä. • Tasapainon löytäminen vesiympäristön ja maatalouden välillä: vesiympäristöjä on pyrittävä suojelemaan mahdollisimman hyvin unohtamatta kestävän maatalouden vaatimuksia. • Yhteisen maatalouspolitiikan ja yhteisen kalastuspolitiikan uudistaminen. Käytettävät rahoitusvälineet on räätälöitävä tarpeisiin sopiviksi, kun esimerkiksi vesipui-

CountRy SIde on eLO:n kuukausittain julkaistava jäsenlehti, jossa tiedotetaan liiton toiminnasta ja maanomistusasioista eu:ssa. Lehti julkaistaan englanniksi, ranskaksi, saksaksi, italiaksi ja espanjaksi.

Ma anoMistaja 2 | 12

Lehden tiivistelmän voi lukea eLO:n kotisivuilla www.elo.org josta löytyy myös lehden tilauslomake. Lehden hinta on 50 euroa/vuosikerta.

tedirektiiviä, Natura-ohjelmaa koskevia direktiivejä tai meristrategiapuitedirektiiviä lähdetään toteuttamaan. vedestä on pidettävä hyvää huolta Ministeri Auken päätti esityksensä seuraavaan lausuntoon: – Vesi on elintärkeä luonnonvara ja meidän on pidettävä siitä hyvää huolta. Talouskriisin lisäksi Eurooppaa – kuten muutakin maailmaa – uhkaa pula luonnonvaroista. Vesi on yksi tärkeimmistä luonnonvaroista. Luonnonvarojen saatavuus määrää meidän tulevan elämänlaatumme.

Päätoimittaja Ronan Girard, Rue de Trèves 67, B - 1040 Bruxelles, Belgia. SähköPoSti countryside@elo.org, Puh. 0032 (0)2 234 30 00

Maanomistaja ennen

2 | 12 Ma anoMistaja

Puolusta etujasi maanomistajana - pysy ajan tasalla! www.maanomistajainliitto.fi

Toiminnanjohtajalta kevätseminaarissa hyödyllistä asiaa ja uusia ideoita maanomistajain liiton vuosikokous hyväksyi vuoden 2011 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen pidemmittä puheitta. samoin rakennushistoriallinen jaos hyväksyi toimintaja talouskatsauksen. kuluvalle vuodelle vahvistetussa suunnitelmassa päätettiin jatkaa rakennushistoriallisten seminaarien järjestämistä sekä lisätä kansainvälistä yhteistyötä esimerkiksi retkien muodossa. jaoksen hallitus valittiin kokonaisuudessaan jatkamaan tehtävässään. yhtenä painopisteenä on vanhojen rakennusten korjausrakentamiseen liittyvät energiakysymykset.

Wildlife estates – tunnus uuteen vauhtiin

Maaseudun pihojen suunnitteluun oma puutarhakirja piha maalla - unelmoi ja suunnittele -kirja johdattaa lukijansa suomalaiselle maaseudulle. Neuvonnallinen, hurmaaviin kuviin perustuva kirja antaa vinkkejä, neuvoja ja uusia ideoita omaa pihaansa suunnittelevalle.

postitse Katajatie 64, 61330 KOSKeNKORva verkkokaupasta www.maajakotitalousnaisetkauppa.fi

Tilauksiin lisätään toimituskuluina 5,95 € ja postimaksu painon mukaan. Kirjassa on keskitytty maaseudun pihoihin, Tuotteita voi tiedustella myös Maajoiden tarpeita käsitellään aihe kerrallaan. ja kotitalousnaisten piirikeskuksista. • Miten aloitetaan pihan suunnittelu • Millaisia oleskelualueita voi tehdä ja mihin ne sijoitetaan • Miten järjestetään pihalle tulo ja paikoitus • Miten suuresta pihasta voi tehdä helppohoitoisen • Millaiselle alueelle sopii kukkaniitty PERINNERAKENTAMISEEN JA SISUSTAMISEEN • Ja paljon, paljon muuta

AIDOSTI HISTORIAA

Kirjoittaja Jutta ahro, Hinta 36 €. 120 sivua. Wilman-päivänä 26.5.2012

PERINNEMAALAUKSEN TEEMAPÄIVÄ european landowners’ organization (elo) tilaukset anne-Mari Jouppila, ” Aidot historialliset värit” koordinoi Wildlife estates -hanketta, jonka PERINNERAKENTAMISEEN JA SISUSTAMISEEN anne-mari.jouppila@netikka.fi, tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden lipuh. 0400 367 675, faksi (06) 422 9018 Wilman-päivänä 26.5.2012 Tai varaa ilmainen sääminen. aiheesta oli kertomassa elo:n hansuunitteluvartti PERINNEMAALAUKSEN TEEMAPÄIVÄ kevastaava francesco kinsky dal Borgo. hän Näyttelyssämme ” Aidot historialliset värit”Mietimme yhdessä kuinka voit toi erittäin innostavasti esiin mahdollisuuksia, vaalia kohteesi historiaa ja kunLuento ulkomaalaamisesta perinneAIDOSTI HISTORIAA nostaa oikein . Asiantuntijaltamjoilla tiloilla jo nyt tehtävää luonnonhoitotyötä maaleilla. Tai varaa ilmainen me ideoita ja ohjeita, Ota mukaSisäinteriöörien materiaalienPERINNERAKENTAMISEEN käyttö JA SISUSTAMISEEN suunitteluvartti voitaisiin hyödyntää ja tuoda myönteisellä taan kuvia, piirustuksia. Lyhyes1790-1940 –luvuilla esim matta säkin ajassa saat valtavan määpellavaöljymaaliaNäyttelyssämme luppupaperilla , valla julkisuuteen. tavoitteena on kehittää ja yhdessä voithyvin valWilman-päivänä 26.5.2012 Mietimme rän tietoa joskuinka olet itse kalkkikivilattioin., Perinteisen vaalia kohteesi historiaa ja kun”Ku kaa n Luento ulkomaalaamisesta perinneei mistautunut! ole maa nom PERINNEMAALAUKSEN TEEMAPÄIVÄ ista jakaa hyviä käytäntöjä. yleistä hyväksyttävyytnostaa oikein . Asiantuntijaltamjan kuurauslattian kuuraaminen pellapuo lella !” -laus maaleilla. e verkkokaupastamme on Lisätietoja me ideoita ja ohjeita, Ota mukaarkitkäyttö vasaippuallaote odellisuudesta. maa ” Aidot historialliset Sisäinteriöörien materiaalien nkäy tön suunnittevärit” tä parantamalla voidaan vähentää viranomaiskuvia, piirustuksia. lijoidanen pöyti invaltavan 1790-1940 –luvuilla esim matta eiLyhyeskutsu säkin ajassa saat määta maa nom istaji en edustajia ja valmiisiin ratkarän pellavaöljymaalia luppupaperilla , sääntelyn ja määräysten tarvetta. tietoa josvaiku olet itse isuih Keväään t-hyvin valkalkkikivilattioin., Perinteisen Tai varaain ilmainen Pihakahvilassamme kesäkauden tami sessa on lähes ainoa tie tehdä valitu mistautunut! kuurauslattian kuuraaminen pellasuunitteluvartti kurssiohjelma s. avajaiset, jossa saa Lisätietoja verkkokaupastamme maanomistajien on syytä olla aktiivisia ja vasaippualla maan netissä Näyttelyssämme suolaista ja makeaa isoäidin tyyliinomistajain liitto on hereillä puole yhdessä kuinka voit stasi. se Mietimme kulke e aske aloitteellisia esimerkiksi natura2000-alueiden leen Aiheimmeitamme mm. vaalia kohteesi historiaa ja kunedell ä antaperinneLuento ulkomaalaamisesta mall a lausu ntoja Keväään maa nostaa oikein . Asiantuntijaltamnom Pinkopahvitus, ulkomaalaus, istus ta koskme Pihakahvilassammemaaleilla. kesäkauden evien n valkäyttöön liittyvissä kysymyksissä. hoitosuunniideoita jalakie ohjeita, Ota mukakurssiohjelma mist Sisäinteriöörien materiaalien käyttö avajaiset, jossaeluun saa huonekaluentisöinti ja maaMyymälässä ja autta a maa an kuvia, piirustuksia. Lyhyesnomistukseen liitty vissä kysy –luvuillatyyliin esim matta netissä suolaista ja1790-1940 makeaa isoäidin myks lien valmistus. issä. asiantuntijat neuvovat perinteisten säkin ajassa saat valtavan määtelmat pitää laatia rakentavassa yhteistyössä pellavaöljymaalia luppupaperilla toivo mme , ,että mahdollisimman moni löytä rän tietoa josAiheimmeitamme olet itse hyvin val- mm. pienryhKurssit tapahtuvat materiaalien ja tarvikkeiden käytöskalkkikivilattioin., Perinteisen ä maan Pinkopahvitus, ulkomaalaus, mistautunut! omis n verstaassamme kuuraaminen pellaminätajai omassa tä. kuurauslattian .Myymälässä maanomistajien ja viranomaisten kesken. täsliiton , jäsenmäärän kasvu lisää paino Lisätietoja verkkokaupastamme huonekaluentisöinti ja maavasaippualla arvoa. arki-iltaisin lien valmistus.ja muutamana asiantuntijat neuvovat perinteisten säkin voidaan hyödyntää eurooppalaista yhteissinu on liiton jäsenä tärkeä tehtävä; lauantaina. Kurssit tapahtuvat pienryhmateriaalien ja tarvikkeidenlla käytösanna sivun minä Keväään 23 kupo Pihakahvilassamme kesäkauden nki omassa verstaassamme tä. tutkii . Konservaattorimme naap kurssiohjelma urille työtä ja tuoda esimerkkejä toimivista ratkaisi, tuttavallesi - niin hän voi liitty avajaiset, jossa saa arki-iltaisin ja muutamana maalinäytteitä. Ota mukaan pieni ä liiton jäsen netissä suolaista ja makeaa isoäidin tyyliin eksi tai lauantaina. hank näyte talostasi Aiheimmeitamme mm. kia lisätietoa liiton toiminnasta. suista muualla. suomessa on tähän asti edetty Konservaattorimme tutkii Pinkopahvitus, ulkomaalaus, mikroskoopin alle tarkasteltavakmaalinäytteitä. OtaMyymälässä mukaan pieni huonekaluentisöinti ja maapääosin totaalisuojelun ajatuksella, kun taas si ,alkuperäisten värien löytämiseklien valmistus. asiantuntijat neuvovat perinteisten näyte talostasi Kurssit tapahtuvat pienryhsi.materiaalien ja tarvikkeiden käytösmikroskoopin alle tarkasteltavakminä omassa verstaassamme monissa muissa maissa natura-aluiden hoito ja . si ,alkuperäisten värien tä. löytämisekarki-iltaisin ja muutamana si. nettisuSeuraa tapahtuman tietoja lauantaina. käyttö on paljon monipuolisempaa. esimerkiksi Konservaattorimme tutkii vuiltamme. Seuraa tapahtuman tietoja maalinäytteitä. Ota nettisumukaan pieni metsästys voi olla osa alueen hoitosuunnitelnäyte talostasi vuiltamme. mikroskoopin alle tarkasteltavaksi ,alkuperäisten värien löytämisekmaa ja suojeluarvojen vahvistamista. si. tällä hetkellä maanomistajain liitto valmisWilman-päivänä 26.5.2012 Seuraa tapahtuman tietoja nettisuvuiltamme. telee We-hankkeen suomen työryhmän kanssa meidän oloihimme soveltuvia kriteereitä. Wildli” Aidot historialliset värit” fe estates – tunnus perustuu vapaaehtoisuuteen ja oma-aloitteisuuteen ja sen tarkoitus on tehdä Tai varaa ilmainen tunnetuksi sitä työtä, jota jo tehdään. kriteerit suunitteluvartti vahvistetaan käytännönläheisiksi ja monimuoNäyttelyssämme Mietimme yhdessä kuinka voit toisuuden lisäämiseen kannustaviksi. Löydät meidät joko verkosta tai Salosta., osoitteesta , Järvenkyläntie 353, 25230 Angelniemi

AIDOSTI HISTORIAA

PERINNERAKENTAMISEEN JA SISUSTAMISEEN

PERINNEMAALAUKSEN TEEMAPÄIVÄ

tuija nummela, toiminnanjohtaja

Luento ulkomaalaamisesta perinnemaaleilla. Sisäinteriöörien materiaalien käyttö 1790-1940 –luvuilla esim matta pellavaöljymaalia luppupaperilla , kalkkikivilattioin., Perinteisen kuurauslattian kuuraaminen pellavasaippualla

vaalia kohteesi historiaa ja kunKotisivut/verkkokauppa www.antiikkiverstas.com - asiakaspalvelu 01025230 2311530 Löydät meidät joko verkosta tai Salosta., osoitteesta , Järvenkyläntie 353, Angelniemi nostaa oikein . AsiantuntijaltamLöydät meidät joko verkosta tai Salosta., osoitteesta , Järvenkyläntie 353, 25230 Angelniemi Kotisivut/verkkokauppa www.antiikkiverstas.com - me asiakaspalvelu 010 Ota 2311530 ideoita ja ohjeita, mukaKotisivut/verkkokauppa www.antiikkiverstas.com - asiakaspalvelu 010 2311530 an kuvia, piirustuksia. Lyhyessäkin ajassa saat valtavan määrän tietoa jos olet itse hyvin valmistautunut! Lisätietoja verkkokaupastamme

www.antiikkiverstas.com

www.antiikkiverstas.com www.antiikkiverstas.com

Ma anoMistaja 2 | 12 Pihakahvilassamme kesäkauden avajaiset, jossa saa

Keväään kurssiohjelma

koonnut: seppo iisalo

4 Avoin seminaari

kysymystä

CO2OL Bricks

1. Miten ja milloin yksityisteille voi hakea valtionavustusta?

Kestävä korjausrakentaminen ja säilytettävät rakennukset

Ke 9.5.2012 klo 10–15, unioninkadun juhlahuoneistot, Ainola-kabinetti, unioninkatu 33, Helsinki

CO2OL Bricks -hanke etsii ratkaisuja rakennusperintökohteiden energiatehokkaaseen korjaamiseen. uusiin rakennuksiin soveltuvat tekniset menetelmät saattavat aiheuttaa vanhoissa rakennuksissa käytettyinä pahoja vaurioita ja tuhota kohteen ominaispiirteet. Seminaarissa käydään läpi aihepiiriin liittyvän koulutuksen haasteita Suomessa sekä energiatehokkaaseen korjaamiseen liittyviä näkökulmia.

ohjelma 9.00–9.15 Kahvi ja ilmoittautuminen 9.15–9.30 Avaus, rakennussuojelu ja energiansäästö Suomessa, Keijo Kaivanto, Kiinteistöalan Koulutussäätiö 9.30–10.00 Co2oL Bricks -hankkeen esittely, Markku Rantama 10.00–10.45 osaamisen ja koulutukseen liittyvät haasteet: Rakennussuojeluun ja vanhojen rakennusten energiaosaamiseen liittyvä koulutus Suomessa alustus ja keskustelua, Seija Linnanmäki, Museovirasto 10.45–11.15 Co2oL Bricks -hankkeessa luotava koulutusmateriaali ja opetussuunnitelmat, Marja-Leena Sallinen, Kiinteistöalan Koulutussäätiö 11.15–12.00 Lounastauko 12.00–13.00 Rakennusfysiikka ja säilytettävät rakennukset, Jukka Lahdensivu, TTY 13.00–13.45 technical condition, indoor climate and renovation demand of brick apartment buildings in estonia, Simo Ilomets, Tallinna Tehnika Ülikool 13.45–14.15 Kahvi 14.15–15.00 Ilmanvaihto ja vanhat rakennukset, Jukka Sainio, Insinööritoimisto Maaskola Oy

Ilmoittautuminen www.kiinko.fi, 2.5.2012 mennessä, tilaisuus on maksuton.

Lisätietoja Kiinteistöalan Koulutussäätiö KIINKO Marja-Leena Sallinen, puh. 040 550 7914, marja-leena.sallinen@kiinko.fi Markku Rantama, puh. 050 505 2990, markku.rantama@rantama.fi

tiekunnat voivat hakea valtionavustusta yksityisteiden parantamiseen ympäri vuoden. avustus on tarkoitettu teiden ja siltojen vaurioiden sekä rakenteiden korjaamiseen. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (elykeskukset) myöntävät avustuksia vuosittaisten määrärahojen puitteissa. eduskunnan myöntämä määräraha vuodelle 2012 yksityisteiden valtionavustuksiin on 13 miljoonaa euroa.

...

www.ely-keskus.fi

2. Mikä on Maastotiedot auki -blogi? Blogi kertoo, miten maanmittauslaitos valmistautuu maastotietojensa avaamiseen kaikkien käyttöön toukokuun alussa 2012. Blogin kirjoittajat ovat mukana maastotiedon avaamiseen liittyvässä projektissa, jossa ratkotaan käytännön asioita. kuka tahansa voi esittää kirjoittajille kysymyksiä ja kommentteja.

...

http://maastotiedotauki.blogspot.com/

3. Kiinnostavatko Metsään ABC -retket? uusille metsänomistajille tarkoitettuja metsäkeskuksen aBC-tapahtumia on järjestetty maaliskuusta alkaen. myöhemmin keväällä järjestetään metsään aBC -retkiä, joilla asioita kerrataan maastossa. retkillä oppii tuntemaan omankin metsänsä niin, ettei joudu tekemään valintoja umpimähkään.

...

www.metsakeskus.fi/tapahtumat

4. Mihin euroopan maanomistajajärjestö eLo toiminnallaan tähtää? elo:n tehtävänä on varmistaa, että maaseutu eu:ssa säilyy elinvoimaisena ja miellyttävänä, luonto- ja kulttuuriarvoja vaalien. elo puolustaa yksityisomistusta ja ajaa yksityisten maanomistajien oikeuksia. tavoitteena on luoda ratkaisuja haasteisiin, joita euroopan päättäjät kohtaavat tulevina vuosina sekä toimia tärkeänä lausunnonantajana euroopan lainsäädännön muuttuessa. suomen maanomistajain liiton jäsenet ovat samalla jäseniä myös euroopan maanomistajajärjestössä.

...

www.europeanlandowners.org/

2 | 12 Ma anoMistaja

Euroopan historialliset kiinteistöt

vINKKeJä JuHLIe N TuRvaLLISuuTeeN

european Historic Houses

• viiniä kannattaa

tarjoilla vain ruokailun yhteyde ssä. • lasilev yt pöyti en päällä suojaav at pöydän pintaa juo malasien jättämiltä renkailta . • matot on pidett ävä ehjinä ja suorina, jotta vie raat eivät kompas tu. • osa puistosta vo idaan sulkea köysi llä. • äänenvoimakku us on pidettävä riittävän alhaisell a tasolla.

Ovet auki historiallisiin rakennuksiin Historiallisten rakennusten ylläpito ja korjaaminen vaativat rahaa. Raken-

käännös: jari leino

nusten kaupallinen käyttö on yksi keino kerätä varoja niiden ylläpitoon.

–O

vien avaaminen päiväkävijöille voi tuoda huomattavia lisätuloja, toteaa brittiläinen konsultti Simon Foster, joka on viimeiset parikymmentä vuotta työskennellyt Herefordshiressa sijaitsevassa Eastnorin linnassa. Sen ympärille on kehitetty erilaisia turismiin ja kaupallisiin tapahtumiin liittyviä palveluja. Fosterin mukaan tyypillisiä käyttötapoja ovat muun muassa häät ja merkkipäivät, yritystapahtumat, yksityiset juhlat ja majoituskäyttö päivävieraita unohtamatta. – Meillä Eastnorin linnassa pidetään joka vuosi 35 hääjuhlaa, Simon Foster kertoo. Linnan tilavuokra on 9000 euroa ja 11 vierashuoneesta kertyy 2500 euroa majoitustuloja. Aamiainen sisältyy hintaan, mutta muusta ruoka- ja juomatarjoilusta laskutetaan erikseen. – Ylimääräiset huonetilat ja sivurakennukset kannattaa kunnostaa majoituskäyttöön. Historialliset rakennukset puistoineen tarjoavat myös oivallisia taustoja

euRoPeAn HIStoRIC HouSeS ASSoCIAtIonS

Ma anoMistaja 2 | 12

erilaisille kuvaussessioille, jotka voivat osaltaan tuoda pientä lisätuloa. Tasapaino on löydettävä Kartanot on aikoinaan suunniteltu siten, että niissä voidaan järjestää suuria juhlia ja vastaanottoja. Ainoa ero on, että nykyään vierailijat maksavat siitä, että saavat pitää omat juhlansa kartanossa. On kuitenkin tärkeää löytää tasapaino kaupallistamisen ja rakennusperinnön säilyttämisen välillä. Esimerkiksi Eastnorin linnassa suurin osa yleisötilaisuuksista järjestetään puistossa, ei linnarakennuksessa. Hääjuhlien määrä on rajattu 40:een vuodessa. – Otamme Eastnoriin mieluummin hopeahääpäivät kuin parikymppisten syntymäpäiväjuhlat. Mitä kosteammat juhlat, sitä suuremmassa vaarassa arvoesineet ovat, Foster sanoo. Henkilökunnan tärkein tehtävä on saada asiakkaat viihtymään. Henkilökunta tulee kuitenkin kouluttaa myös tarkkailemaan sisustusmateriaaleja ja ilmoittamaan mahdollisista vaurioista tai riskeistä välittömästi.

www.europeanhistorichouses.eu info@europeanhistorichouses.eu

RaKeNNuKSeN SuOJeLeMISeeN PITää INveSTOIDa vanhassa rakennuksessa lämpötilan on oltava riittävän korkea, jotta vieraat viihtyvät, mutta ei niin korkea, että ilman kosteus vahingoittaisi sisustusta. Sisään tulevan valon määrää voidaan hallita uv-suodattimilla ja säleverhoilla, jotta aurinko ei pääse vahingoittamaan maalauksia ja ryijyjä. Palohälyttimet on tietenkin oltava kaikissa huoneissa. vanhan rakennuksen suojelemiseksi kaupalliset toiminnot voi keskittää varsinaisen talon ulkopuolelle esimerkiksi muuntamalla vanhoja ulkorakennuksia matkailukäyttöön tai rakentamalla kokonaan uusia juhlatiloja. Kartanon maille voidaan kehittää monenlaisia oheistoimintoja, jotka tuovat paikalle matkailijoita. esimerkkeinä voidaan mainita lasten seikkailupuistot, maasturisafarit, maastopyöräily ja leirintäalueet. Britanniassa historiallisten rakennusten mailla järjestetään monia suuria yleisötapahtumia, joissa kartano toimii ikään kuin ”taustakoristeena”. Nämä moottoriurheilutapahtumat, karavaanari-kokoontumiset, metsästysmessut tai rockfestivaalit saattavat kerätä yli satatuhatta kävijää ja tuoda satojen tuhansien eurojen tulot kartanolle ja paikallisille yrityksille.

Disclaimer - 67 rue de Trèves B-1040 Brussels Tel +32 2 235 20 01 - fax +32 2 234 30 09

TERVETULOA KESKIAIKAISHENKISEEN LOMAKESKUS JÄRVISYDÄMEEN! Löydät meidät Saimaan vesistön varrelta Rantasalmelta, Linnansaaren kansallispuiston kuppeelta. Me talon piikatyttöset ja renkipojat tarjoamme vieraillemme kaiken kattavia elämyspaketteja majoituksineen, syöminkeineen, saunoineen ja luontoohjelmineen. Juuret meillä on vuodessa 1658, joten tarinaa riittää kerrottavaksi vieraillemme yllin kyllin! Lisätiedot ja varaukset: Lomakeskus Järvisydän/SaimaaHoliday Rantasalmi Porosalmentie 313, 58900 Rantasalmi Tel + 358 (0) 20 72 91 760, jarvisydan@saimaaholiday.net www.jarvisydan.com, www.saimaaholiday.net

Asianajaja

Johan Bardy Tel +358 9 278 4300, +358 400 486060 Fax +358 9 278 4301 johan.bardy@bardy-rahikkala.fi

Puh. 040 707 4753 www.porvoonwanharautakauppa.fi Vanha Hämeenlinnantie 5, Vanha asema PORVOO

Puhelumaksu/puhelu 0,08 €. Puhelut kiinteästä verkosta/min 0,07 €. Puhelut matkapuhelinverkosta/min 0,17 €.

Asianajotoimisto BARDY RAHIKKALA Unioninkatu 20–22, Helsinki www.bardy-rahikkala.fi

KAAVOITUS JA MAANKÄYTTÖOIKEUS (MM. MAANKÄYTTÖSOPIMUKSET) RIITA-ASIAT (MM. ASUNTOKAUPPA-ASIAT JA RAKENTAMISOIKEUS) • SOPIMUSOIKEUS (SOPIMUSTEN LAADINTA JA TARKASTUS) • YHTIÖOIKEUS JA LIIKEJURIDIIKKA • KONKURSSI- JA VELKAJÄRJESTELYASIAT • VAHINGONKORVAUSASIAT JA KULUTTAJASUOJA • PERHE- JA PERINTÖOIKEUS • RIKOSOIKEUS • •

KARTANOPUOTI - PANIMO Kartanopuoti avoinna (talvella):

ke–pe klo 12–16 | la–su klo 10–14 | ma–ti suljettu www.malmgard.fi

Kaikki palvelut kiinteistökauppaan Kaikki palvelut Kaikki palvelut kiinteistökauppaan kiinteistökauppaan TILA O I ARVTILAIO ARV

KAUPPA- KA KIRJA VKAH UPANKAUPPAA VI ST KIRJA VAH UPAN VIS - U S T US

Snellmaninkatu 25 A 3, 00170 Helsinki • info@advoline.fi www.advoline.fi • puh. (09) 4289 0130 • fax 045 689 0881 Asianajaja, varatuomari Tatu Henriksson, puh. 045 130 0567 Varatuomari Alf Henriksson, puh. 050 303 1825

Järvenkyläntie 353 25230 Angelniemi (Salo) Puh: 010 2311 530

www.antiikkiverstas.com erikoishöyläämö • verstaat

myymälä näyttely www.antiikkiverstas.com arkisin 9–17, la 10–14 •

www.antiikkiverstas.c www.antiikkiverstas.com

OlaviNieminen Nieminen Olavi Olavi Nieminen metsänhoitaja,LKV LKV metsänhoitaja, metsänhoitaja, LKV julkinenkaupanvahvistaja kaupanvahvistaja 402713/73 julkinen 402713/73 julkinen kaupanvahvistaja 402713/73

Metsätila-arviointi O. Nieminen Oy Joupinpuisto 12 A, 02760 Espoo Puhelin 050 527 0545, olli@ollinmetsa.fi

Metsätila-arviointi O. Nieminen NieminenOy Oy Metsätila-arviointi O. www.ollinmetsa.fi Joupinpuisto 02760Espoo Espoo Joupinpuisto 12 12 A, A, 02760 Puhelin olli@ollinmetsa.fi puhelin050 050527 527 0545, 0545, olli@ollinmetsa.fi

www.ollinmetsa.fi www.ollinmetsa.fi

2 | 12 Ma anoMistaja

Oikeustapauksia korkein oikeus Ja korkein hallinto-oikeus tarkemmin päätöksiin voi tutustua valtion säädöstietopankin sivuilla www.finlex.fi

28.2.2012/391 KHo:2012:14 maankäyttö ja rakentaminen - toimenpidelupa toimenpideluvan tarve - ilmalämpöpumppu julkisivu - julkisivutoimenpide ulkomitoiltaan 950 x 390 x 730 ja 950 x 390 x 900 millimetrin suuruisten ja 77 ja 88 kilogramman painoisten ilmalämpöpumppujen ulkoyksiköiden asentaminen rakennuksen kadun puoleiseen julkisivuun jalkakäytävältä ja kadulta selvästi näkyville paikoille merkitsi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 62 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettua julkisivun muuttamista. Toimenpiteelle oli näin ollen ennen sen suorittamista saatava maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa tarkoitettu toimenpidelupa.

26.3.2012/676 KHo:2012:22 maankäyttö ja rakentaminen - ranta-asemakaava - rakennusoikeuden siirtäminen - selvitysvelvollisuus - selvitysten riittävyys - maankäytön sopeutuminen muuhun ympäristöön - yhdenvertaisuus Maanomistaja oli laatinut ranta-asemakaavan yhden tilan alueelle. Tilaan kuului kaksi osaaluetta, joihin kuului muunnettua rantaviivaa yhteensä noin 1 100 metriä kahden järven ranta-alueella. Toinen järvistä oli pinta-alaltaan noin 39 hehtaaria ja toinen noin 61 hehtaaria. Ranta-asemakaavassa kaava-alueen rantarakentaminen oli keskitetty pienemmän järven ranta-alueelle. vaikka kaava-alue jakaantuikin kahteen osa-alueeseen, se muodosti maankäyttö- ja rakennuslain 74 §:n 2 momentissa tarkoitetun tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden, kun otettiin huomioon, että osa-alueet sijaitsivat toistensa yhteydessä ja niitä erotti toisistaan vain kapea salmi. Keskitettäessä rakennusoikeus pienemmän järven ranta-alueelle ei kuitenkaan ollut selvitetty, voitiinko tuon järven ranta-alueen muiden maanomistajien alueille lisätä vastaavalla tavalla rantarakentamista, ottaen erityisesti huomioon järven ranta-alueiden virkistysarvon ja viihtyisyyden säilyminen. Kaupungin rantaalueiden maankäytön järjestämistä ei ollut selvitetty myöskään yleiskaavalla, mutta yleiskaavan laatiminen oli parhaillaan vireillä. Koska rantaasemakaavaa laadittaessa ei ollut tehty maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n edellyttämiä selvityksiä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voitiin arvioida olevan olennaisia vaikutuksia, kaupunginvaltuuston päätös, jolla ranta-asemakaava oli hyväksytty, oli lainvastainen.

Ma anoMistaja 2 | 12

10.2.2012/198 KHo:2012:10 maankäyttö ja rakentaminen - rakennuslupa valitusoikeus - vastapäinen rakennuspaikka Rakennuspaikkaa pidettiin vastapäisenä, kun rakennuspaikka ja valittajan omistama kiinteistö sijaitsivat katujen risteyksessä vinottain vastapäätä ja kiinteistöjen väliin jäi ainoastaan katualuetta. etäisyys valittajan omistamasta kiinteistöstä rakennuspaikkana olevaan kiinteistöön oli noin 30 metriä. valittaja oli vastapäisen alueen omistaja ja oikeutettu valittamaan rakennuslupapäätöksestä.

KKo:2012:29 vahingonkorvaus- ankara vastuu ympäristövahinko Seurakunta oli teettänyt itsenäisellä urakoitsijalla hautausmaan laajentamiseen liittyvän maanrakennustyön, jonka yhteydessä naapurikiinteistölle kulkeutunut pöly oli vahingoittanut kiinteistöllä olevaa rakennusta. Seurakunta ei ollut ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain 7 §:n 1 momentissa tarkoitettuna toiminnan harjoittajana tai siihen rinnastettavana tuottamuksesta riippumattomassa korvausvastuussa rakennukselle aiheutuneesta ympäristövahingosta. (ään.)

28.12.2011/3750 KHo:2011:115 vesitalousasia - vesilaki - vesioikeuslaki - voimalaitos - jäätie - kemijoki - lupaehdon muuttaminen - velvoitteen muuttaminen toiseksi - olosuhteiden muutos - toiminnan säilyminen ennallaan vesistötoimikunta oli ennen vesilain (264/1961) voimaantuloa vuonna 1961 myöntänyt luvan voimalaitoksen rakentamiseen Kemijokeen. Lupaan sisältyneen lupaehdon mukaan luvan haltijan tuli huolehtia siitä, että veden juoksuun tehtävät muutokset eivät estäneet tai vaarantaneet sellaista talvitieliikennettä, jota lupaehdossa mainituilla Kemijoen yli kulkevilla jääteillä oli aikaisemminkin yleisesti harjoitettu. Lupaehdon mukaan sen jälkeen, kun talvitieliikenteestä tai talviteiden ylläpitämisestä oli saavutettu kokemusta, voitiin hakemuksesta antaa uusia määräyksiä asiassa. Luvan haltija haki ympäristölupavirastoon vuonna 2008 tekemällään hakemuksella mainittuun lupaehtoon sisältyneen velvoitteen muuttamista toiseksi velvoitteeksi muun ohella sillä perusteella, että velvoitteesta huolehtiminen oli talvien lauhtuessa osoittautunut ongelmalliseksi ja että olosuhteet alueella olivat muutoinkin muuttuneet. Hakemusta ei perusteltu toiminnan muuttumisella. vesilain 22 luvun 2 §:n 1 momentti huomioon ottaen mainittua voimalaitosta koskevat oikeudet ja velvollisuudet määräytyivät lähtökohtaisesti ennen vesilakia voimassa olleen vesioikeuslain säännösten perusteella. vesilain 22 luvun 2 §:n 2

momentti huomioon ottaen kysymyksessä oleva hakemus tuli kuitenkin käsitellä vesilain mukaisena luvan haltijan hakemuksena luvan muuttamiseksi. Lupaehdon muuttamiseen olisi siten pitänyt soveltaa vesilain 2 luvun rakentamista koskevia säännöksiä, erityisesti luvan myöntämisen edellytyksiä koskevaa 6 §:ää ja kulkuyhteyksien turvaamisen osalta myös luvun 17 §:ää. Jääteiden ylläpitämistä koskevaa määräystä ei voitu katsoa annetuksi pelkästään määrättyjen kiinteistöjen käyttöön liittyvän liikkumisen turvaamiseksi. Harkittaessa määräyksen muuttamisen edellytyksiä olisi tullut ottaa huomioon muun ohella jääteiden merkitys yleisen edun kannalta. Luvan haltijan ja eräiden alueen kiinteistön omistajien väliselle sopimukselle ei siten voitu antaa asiassa ratkaisevaa merkitystä. Määräystä ei voitu myöskään muuttaa pelkästään yksityisistä teistä annetun lain mukaisen yksityistien talviaurausvelvoitteeksi tai tien ylläpitovelvoitteeksi. Tällaisen määräyksen noudattamisen varmistaminen ei ollut mahdollista vesilain nojalla.

JäseneDut

Jäsenetu Arviointikeskus myöntää Maanomistajien Liiton jäsenille 10 %:n jäsenalennuksen perimistään palkkioista useimmissa toimeksiannoissa. Alennuksen saaminen edellyttää, että jäsenyys ilmoitetaan toimeksiannon yhteydessä. Jäsenalennusta ei anneta silloin, kun vakuutusyhtiö korvaa maanomistajan oikeudenkäyntikulut (oikeusjutut maaoikeudessa, käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa) eikä silloin kun maanomistajalle maksetaan ns. edunvalvontakuluja asiamiehen käyttämisen johdosta (maantieja lunastustoimitukset). Arviointikeskuksen perimä palkkio on verotuksessa vähennyskelpoista, silloin kun se kohdistuu elinkeinotoimintaan (esim. ympäristölupa-asiat, kaava-asiat, maataloustukiasiat, metsäasiat, sopimusasiat, yksityistiet, arviointilausunnot). Palkkion lisäksi perittävä arvonlisävero on aina vähennyskelpoinen maanomistajan itse maksamista arvonlisäveroista, mikäli tämä on arvonlisäverovelvollinen. Lisää tietoa Arviointikeskuksen palveluista (020 7411 050) ja osoitteesta www.arviointikeskus.fi

maanomistaJain liitto – JorDägarnas FörbunD r.y. Maanomistajain Liitto on merkittävien maanomistajien edunvalvonta- ja neuvontajärjestö.Maanomistajain Liitto r.y. on ollut vuodesta 1996 eLO:n (european Landowners´ Organization) jäsen. Liitto on perustettu vuonna 1945. LIIton teHtävät Maanomistajain Liiton tehtävä on maanomistajien etujen turvaaminen ja kehittäminen sekä jäsenten neuvonta. Liitto toimii maanomistusoikeuden vahvistamiseksi, maan omistamisen taloudellisten edellytysten parantamiseksi ja maanomistajien päätösvallan lisäämiseksi. Liitto edistää jäsenistön vanhan arvokkaan rakennuskannan hyödyntämistä ja kulttuurimaiseman kehittämistä. LIIton tAvoItteet • Maan yksityisomistuksen säilyminen ja senvahvistaminen. Maanomistusta koskevan lainsäädännön on oltava avointa, tasa-arvoista ja säännönmukaista. Säädösten tulee olla oikein kohdistettuja ja selkeitä. • edistää pitkäjänteistä kulttuurimaiseman ja luonnon hoitoa sopusoinnissa maa- ja metsätalouden kanssa. • edistää maaseudun säilymistä elinvoimaisena ja viihtyisänä • Säilyttää jokamiehenoikeudet maanomistajien kannalta hyväksyttävinä Jordägarnas Förbund, som grundades år 1945, är en intressebevaknings- och rådgivningsorganisation för jordägare. förbundet har varit medlem i eLO (european Landowners´ Organization) sedan år 1996. FöRBundetS uPPgIFteR Till Jordägarnas förbunds uppgifter hör att trygga och utveckla jordägarnas intressen och förmåner samt att fungera som rådgivare för medlemmarna. förbundet arbetar för att stärka jordäganderätten, för att förbättra de ekonomiska förutsättningarna för jordägande och för att öka jordägarnas bestämmanderätt. förbundet främjar nyttjandet av medlemskårens gamla, värdefulla byggnader och utvecklandet av kulturlandskapet. FöRBundetS MåLSättnIng förbundets målsättning är att trygga och utveckla den privata jordäganderätten. Lagstiftningen gällande jordägandet bör vara transparent, jämlik och konsekvent. författningarna bör vara tydliga och rätt riktade. förbundet verkar för långsiktig vård av naturen och kulturlandskapet i harmoni med jord- och skogsbruket, för bevarandet av en livskraftig och trivsam landsbygd och för upprätthållandet av en för jordägarna acceptabel allemansrätt.

toimisto PL 169, 01301 vantaa käyntiosoite urheilutie 6 C 09 1356 511 toimisto@maanomistajainliitto.fi www.maanomistajainliitto.fi toiminnanJohtaJa tuija nummela

Jäseneksi MAAnoMIStAJAIn LIIton JäSeneKSI voi liittyä jokainen merkittävän maa- tai metsätilan, omakotitontin, liiketontin tai kesämökkipalstan omistaja! Liitto auttaa jäseniään maanomistukseen liittyvissä liittyvissä kysymyksissä. Jäsenemme saavat 10 % alennuksen arviointikeskuksen lakiasia- ja kiinteistöarviointi asiantuntijapalveluista. Jäsenmaksuun sisältyy Maanomistajalehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Suomen Maanomistajain Liiton jäsenet ovat samalla myös jäseniä euroopan maanomistajajärjestössä eLO:ssa (european Landowners´ Organization), joka edustaa miljoonia maanomistajia eu:n jäsenmaissa.

maanomistaJain liiton hallitus 2012 PuheenJohtaJa eine rosenberg-riihimäki, Hartola 040 541 8084 eine.rosenberg.riihimaki@gmail.com varaPuheenJohtaJa thomas frankenhaeuser, Porvoo 040 5464 285 thomas.frankenhaeuser@kullogard.fi Jäsenet henrik Creutz, Loviisa puh 040 5147 475 henrik.creutz@malmgard.fi pekka hintikka, Rautalampi puh 0400 860 341 pekka.hintikka@pp1.netsor.fi janne sankelo, vaasa puh 050 5120 519 janne.sankelo@eduskunta.fi peter storsjö, Raasepori puh 0500 504 229 peter.storsjo@nyby.fi pekka vilkuna, Nivala puh 050 5565 440 pekka.vilkuna@gmail.com

rakennushistoriallinen Jaos Jaoksen tarkoituksena on toimia kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden omistajien edunvalvontajärjestönä. Sen jäseneksi voivat liittyä henkilöt, jotka omistavat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita tai muutoin toimivat rakennushistoriallisen perinnön vaalimistyössä. Osana jaoksen kansainvälistä toimintaa Maanomistajain Liitto on jäsenenä european Historic Houses associations (eHH) -järjestössä. PuheenJohtaJa isabella salenius varaPuheenJohtaJa hannele helkama-rågård Jäsenet thomas frankenhaeuser peter storsjö henrik Creutz joachim Borgström

Liity verkkoon – Anslut dig till nätverket Liiton jäsenenä vaikutat ja pysyt ajantasalla kiinteistö- ja maankäyttöä koskevissa asioissa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Som medlem kan du påverka och följa med ärenden som gäller fastighetsoch jordanvändning både på nationell och internationell nivå.

vastaanottaja maksaa postimaksun

Kyllä, haluan liittyä Maanomistajain Liiton jäseneksi. Jäsenmaksun 110 € maksan minulle erikseen postitettavalla laskulla.

Haluan liittyä myös rakennushistoriallisen jaoksen jäseneksi.

Nimi / Namn

Jakeluosoite / adress

Maanomistajain Liitto r.y. tunnus 5005145 00003 vastauslähetys

Postinumero ja -toimipaikka / Postnummer och -anstalt

Puh / Tel.

e-mail

2 | 12 Ma anoMistaja

kuva: eeva kangas

Hyvää kesää lukijoille! - Maanomistajain liitto -

Maanomistajain

Seuraava Maanomistaja-lehti ilmestyy syyskuussa.

nut

u istu ist Uud JA TA ISA ANOM ISTAJA M A A NOM M

d Uu

i liiton jäsenleht

•

www.maanomistaja

inliitto.ﬁ

Maanomistajain

liiton jäsenlehti

1 | 12

•

www.maanomistajainliitto.fi

ita & Pariisinvo Kevätr a etkva ellä lano a Saon punaistSav Pariisissa HAASTATTELUSSA

_1_2012.indd

Maanomistaja

KOUKSET RI | KEVÄTKO N SEMINAA USHISTORIALLINE | RAKENN ARVIOINTIKE LOUSMINISTERI SKUS MAANOMISTA MAA- JA METSÄTA 14.2.2012 JAN TUKENA PERINNETALON MAALIT | RAKENNUSHISTORIALLINE N SEMINAARI

13.19

2 | 12