Palopäällystö-lehti 1/2023

Palopäällystöpäiville

Palopäällystöliiton liittohallituksen esittely

Palopäällystöliiton ylin päättävä elin liittokokous valitsi joulukuussa liittohallituksen tälle vuodelle. Liittohallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja kuusi jäsentä. Kustakin jaostosta valitaan yksi jäsen ja yksi varajäsen. Puheenjohtajaa lukuun ottamatta jokaisella on myös henkilökohtainen varajäsen.

Käytännössä muutoksia ei tullut. Viime vuoden Palopäällystöliittoa luotsannut liittohallitus jatkaa samalla kokoonpanolla myös tänä vuonna. Myöskään puheenjohtajarintamalla ei tullut muutosta, vaan jatkan vielä toisen kolmivuotiskauden Suomen Palopäällystöliiton puheenjohtajana. Kiitos jäsenistölle luottamuksesta!

Oma tuntemukseni on, että ensimmäinen kolmivuotiskausi oli pikemminkin vain vuosi, jota edelsi sumuinen koronajakso. Tiedätte varmaan tunteen. Ei syytä huoleen, liiton säännöt huolehtivat siitä, että V-P Ihamäki ei jumahda tälle jakkaralle pidempään kuin olisi kohtuudella järkevää. Kussakin luottamustoimessa voi toimia korkeintaan kaksi perättäistä, täyttä kolmivuotiskautta.

Liittohallituksen jäsenet ovat kaikki edustamiensa jaostojen puheenjohtajia. Säännöt eivät tätä edellytä, mutta käytäntö on toimiva. Riskienhallinta-jaoston johtokuntaa puheenjohtajoi Teemu-Taavetti Toivonen, pelastuspäällikkö Pirkanmaan pelastuslaitokselta. Yritysturvallisuutta luotsaa UPM Kymmenen yritysturvallisuuspäällikkö Kalle Seppänen. Pelastustoiminta-jaoston puheenjohtajana toimii Keski-Suomen pelastusjohtaja Ville Mensala. Ville on myös Palopäällystöliiton 1. varapuheenjohtaja. Vapaaehtoispalokuntatoimintaa edustaa Tammisalon VPK:n palokunnan päällikkö Mikko Nurmi. Varautuminen ja väestönsuojelu -jaoston johtokunnassa puheenjohtajan nuijanvarressa tehtävää hoitaa Katja Ahola, Huoltovarmuuskeskuksen varautumisasiantuntija. Katjalle kuuluu myös liittohallituksen 2. varapuheenjohtajan nuija. Lopuksi vielä Hallinto ja tukipalvelujen puheenjohtaja, Itä-Uudenmaan pelastusjohtaja Peter Johansson, erovuorossa myöskin 2023.

Liittohallituksen työvaliokuntaan liittohallitus nimesi puheenjohtajiston ja toiminnanjohtaja Ari Keijosen, yhteensä neljä henkilöä.

Tässä uusi liittohallitus, ja saitte samalla hyvin lyhyen oppimäärän Suomen Palopäällystöliiton hallinnosta. Lisää tietoa löytyy Palopäällystöliiton uudistetuilta nettisivuilta, kohdasta Tietoa meistä – Toimintaa ohjaavat asiakirjat.

Liittohallitusta on siunattu kokeneilla lajinsa ammattilaisilla. Yhdessä tämä tiimi osaa taitavasti yhteensovittaa jaostojen toimintaa siten, että lopputuloksena jäsenistö voittaa aina. Kiitos tähänastisesta, ja tsemppiä meille kaikille vuodelle 2023!

PS. Tapaammehan Palopäällystöpäivillä, pelastusalan ykköstapahtumassa!

V-P Ihamäki

liittohallituksen puheenjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto pelastusjohtaja, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

PALOPÄÄLLYSTÖ

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITON JÄSENTIEDOTE 1/2023

PÄÄTOIMITTAJA

Veli-Pekka Ihamäki

TOIMITUSKUNTA

Toiminnanjohtaja Ari Keijonen

Koulutusjohtaja Tomi Timonen

Viestinnän asiantuntija Niki Räsänen

Kehittämispäällikkö Antti Kinnunen

Koulutuspäällikkö Mikko Poutala

Koulutuspäällikkö Pasi Uurasmaa

Turvallisuusasiantuntija Vili Heinikoski

Projektipäällikkö Saku Sutelainen

Hankepäällikkö Joel Kauppinen

Koulutuskoordinaattori Henriikka Majoniemi

Talous- ja hallintokoordinaattori Jaana Kovero

TAITTO

Zerren Design Oy

PAINO

Suomen Painoagentti Oy, Nurmijärvi 2023, ISSN 1795-3812

ILMOITUKSET

Palojulkaisut Oy puhelin 045 114 4178 ilmoitukset@sppl.fi

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO

Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 Helsinki puhelin 0440 345 112 toimiston sähköposti: toimisto@sppl.fi sähköpostit: etunimi.sukunimi@sppl.fi www.sppl.fi

3. Pääkirjoitus

5. Toiminnanjohtajan katsaus

6. Vuoden Palomies Matti Honkanen

6.

8. Onnettomuuksien ehkäisytyössä tarvitaan systemaattista osaamisen kehittämistä ja -hallintaa

9. Muutosjohtamisen valmennuspaketit jatkuvat vuonna 2023

10. ArcResc-hankkeessa tapahtuu vuonna 2023

11. MentalFireFit-hankkeen loppusuora häämöttää – tätä on vielä luvassa

12. Tutkimuskohteena aseman arjen johtamiskulttuuri Suomen pelastuslaitoksilla

14. FireFit – jokapelastajan toimintakykytesti

16. Markku H Aarnion säätiö sr:n toimitusjohtajaksi Vili Heinikoski

17. Vuosi 2023 käyntiin ylimääräisen kurssin rekrytoinnilla

18. Tulitöiden kurssinjohtajapäivät Helsingissä huhtikuussa

18. Punainen Kukko

19. Tervetuloa Palopäällystöpäiville Ouluun!

20. Toimintamallin luonti sähköautopaloon -hanke päätökseen

22. Pelastustoimen erityiset kelpoisuusvaatimukset pelastustoimen virkojen täytössä

24. Hallintopäätöksestä valittaminen ja hallintolainkäyttö

25. Yritysturvallisuusjaoston uudet ja vanhat jäsenet vierailulla Kokkola Industrial Parkissa

26. Miten varautuminen ja väestönsuojelu näkyvät vaaleissa ja vaalien jälkeen?

27. Varautumisen seminaari 21.3. Tolokun Palopäällystöpäivillä Oulussa

28. Riskienhallinta-jaoston johtokunta esittelyssä

29. Hyvinvointialueiden pelastuslaitosten arjen kehittämistä tukemassa

30. Hallinto ja tukipalvelut -jaoston johtokunnan uusien toimijoiden esittelyt ja jaoston kuulumiset

32. Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston johtokunta esittelyssä

33. Sopivat varusteet on työturvallisuuskysymys

34. Liittohallituksen kokoukset

35. Uudet jäsenet

36. Ansiomerkit

38. Liiton edustukset eri toimielimissä

40. Tervehdimme palopäällystöä

Kaikki tiet vievät Ouluun

toimintaympäristössä. Voisiko ajankohtaisempaa tarkastelu- ja kehittämisteemaa ollakaan – ja lisäksi tämä on hyvää jatkumoa viime vuoden teemallemme Iskunkestävä Suomi varautuu.

Itse Palopäällystöpäivien ensimmäisenä päivänä pohditaan hyvinvointialueiden käynnistymistä ja resurssien turvaamista juuri eduskuntavaalien alla, keskustellaan ensihoidon ja ensivasteen tulevaisuudesta sekä pohditaan työyhteisön selviämistä kriiseistä.

Toisen päivän aikana luodaan katsaus pelastusalan kansainvälistymiseen, kuullaan viimeisintä tietoa rakennuspalojen sammuttamisesta tekniikan, taktiikan, työturvallisuuden ja kokonaisvahinkojen kannalta. Ohjelmaan on jätetty aikaa myös päivän polttaville aiheille sekä keskusteluille alan tärkeiden kumppaneiden kanssa.

mäisen vuosineljänneksen ajan, mutta maalis-huhtikuun vaihteessa Palopäällystöpäivien vauhdittamana pääsimme lähestymään ns. normaalia. Toiminnan toteutus, erityisesti koulutus, tapahtui monimuotoisesti lähi-, etä- ja hybridiversioin. Järjestimme yhteensä 71 koulutustapahtumaa, jotka kokosivat 6 544 osallistujaa tuottaen 4 491 koulutettavapäivää; asetettu tavoite toteutui plusmerkkisesti. Näissä luvuissa ei ole mukana omarahoitustoiminnan tilaisuuksia.

Asiantuntijatoiminta tärkeine hankkeineen ja asiantuntijaelimineen sekä muut toiminnot voitiin hoitaa liki koronariippumattomasti, ja ne toteutuivatkin suunnitellusti.

Talouden osalta päästiin hieman ylijäämän puolelle. Varsinainen toiminta oli vahvasti alijäämäistä, mutta onneksi omatoimisella varainhankinnalla talous kurottiin tasapainoiseksi.

Aloitin viime vuonna vastaavan katsaukseni otsikolla ”Kaikki tiet vievät Palopäällystöpäiville”, ja pienellä fiksaamisella otsikko toimii edelleen mitä parhaiten.

Alan vuoden tärkein tapahtuma, Palopäällystöpäivät, on tänä keväänä Oulussa. Tervetuloa siis Tolokun Palopäällystöpäiville 21.–23.3.2023!

Palopäällystöpäiville on ilmoittautunut jo nyt (ystävänpäivänä 14.2.) hieno määrä osallistujia ja näytteilleasettajia. Odotettavissa on uuden oppimista ja vaikuttamista sekä kohtaamisten merkitystä ja voimaannuttavaa yhdessäoloa.

Tämän lehden ilmestyessä varsinainen ilmoittautumisaika on jo umpeutunut, mutta seminaaritilamme Oulun teatterin suuri näyttämö vetää väkeä. Joten jos vielä et ole ehtinyt ilmoittautua, niin käy verkkosivuillamme ja klikkaile itsesi mukaan – olet lämpimästi tervetullut!

Monipuolinen ja ajankohtainen ohjelma käynnistyy tuttuun tapaan varautumisen seminaariosuudella, jonka puhutteleva teema on Pelastustoimi sodassa. Päivän keskusteluissa tarkastellaan laaja-alaisesti asiantuntijoiden johdolla pelastustoimen roolia nopeasti muuttuneessa jännitteiden ja uhkakuvien

Palopäällystöpäivien tarkempaan sisältöön pääsee tutustumaan nettisivuillamme. Päivien merkitys ja kokemus niistä muodostuvat monista tekijöistä, mutta pelkkien puhujien, alustajien ja työskentelytapojen osalta odotettavissa on jälleen poikkeuksellisen houkutteleva tapahtuma, jonka eteen toimistomme ja luottamushenkilöstömme ovat tehneet parhaimpansa.

Ja todellakin – kaikki tiet vievät Ouluun. Oulu on keskellä Suomea, ja Pohjolan valkeaan kaupunkiin pääsee kätevästi kaikista ilmansuunnista ja kaikilla kulkupeleillä, julkisillakin. Oulusta Helsinkiin tai Turkuun tai Joensuuhun tai Ivaloon on yhtä lyhyt matka kuin toisinkin päin. Ja tämän voin vilpittömästi alun perin palijasjalakasena oululaisena todeta, ehkä terästettynä pikku annoksella kotiseuturakkautta.

Tehdään Palopäällystöpäivistä ennen muuta yhdessä mieleenpainuva ja alamme kehityksen kannalta vaikuttava tapahtuma, jota vaan ei tälläkään kertaa voi jättää väliin. Vielä kerran: tervetuloa mukaan!

Palataanpa tiivistetysti viime vuoteen, kun toiminnan ja talouden tulokset ovat nyt tiedossa. Korona varjosti vielä alkuvuotta ensim-

Tälläkin kertaa kerrottavana on henkilöstöuutisia. Viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkömme Sami Kerman vaihtoi vuodenvaihteessa Tapahtumanteollisuus ry:n toimitusjohtajaksi. Parhaimmat kiitoksemme Samille yhteensä 12 vuoden tuloksellisesta palveluksesta liitossa! Iloksemme on kuitenkin todettava, että yhteistyö jatkuu Samin kanssa tapahtumaturvallisuuden kehittämisen parissa.

Samin jättämää aukkoa on niin ikään iloksemme paikannut entinen viestinnän asiantuntijamme Niki Räsänen, joka jatkaa viestintämme parissa huhtikuun puoliväliin saakka.

Ja olemme ehtineet palkkaamaan myös uuden päätoimisen viestinnän asiantuntijan: tehtävässä aloittaa Terhi Kallio juuri ennen Palopäällystöpäiviä. Terhi pääsee siis heti alkajaisikseen tutustumaan pelastusalan kärkitapahtumaan ja loistavaan osallistujajoukkoon. Tervetuloa, Terhi, hienolle alalle!

Aurinkoisia kevättalven päiviä –Palopäällystöpäivillä nähdään!

Ari Keijonen toiminnanjohtaja

Kuva: Ossi Pietiläinen

Sujuva yhteistyö sekä opiskelijoiden, kollegoiden kanssa on Vuoden Palomiehelle 2022

Pelastusopiston yliopettaja Matti Honkanen on Vuoden

Palomies 2022. Tunnustus julkistettiin tammikuussa Vuoden

Palomies 40 vuotta -juhlatilaisuudessa Säätytalolla. Soittelimme pelastustoiminnan johtamista työkseen opettavalle ja kehittävälle Honkaselle ja kysyimme muutaman kysymyksen.

On helmikuinen perjantai-iltapäivä ja tuore Vuoden Palomies Matti Honkanen vastaa puhelimeen tien päältä: takana on työviikko Pelastusopistolla Kuopiossa, matkan määränpäänä Suomen Sopimuspalokuntien Liiton ajankohtaisseminaari Tampereella. Seminaarimatkan tarkoituksena on esitellä maaliskuun lopussa ilmestyvää Pelastustoiminnan johtamisen käsikirjaa, jonka

alan yhteisprojektin puikoissa Honkanen on ollut.

Mitkä olivat ensimmäiset fiilikset, kun sait kuulla valinnastasi Vuoden Palomieheksi?

Kyllähän se tuntuu hyvältä ja lämmittää mieltä, kun tällainen tunnustus tulee alan sisältä. Itse pidän tätä alan korkeimpana tunnustuk-

sena, joten totta kai se veti sanattomaksi. En osannut odottaa valintaa ollenkaan etukäteen ja tuli ehdottomasti liikuttunut ja onnellinen olo, kun tästä kuulin.

Toimit Pelastusopistolla pelastustoiminnan johtamisen yliopettajana. Mikä on parasta nykyisessä työtehtävässäsi?

Niitä on paljonkin, mutta sanotaan nyt, että itsessään se kouluttaminen ja opiskelijoiden ja yhteistyötahojen, kuten pelastuslaitosten, kanssa tehty yhteistyö. Kaikki se yhteinen tekeminen kollegoiden ja opiskelijoiden kanssa on erityisen merkityksellistä. Suuri kiitos Pelastusopistolle sen mahdollistamisesta, että olen pystynyt olemaan monessa mukana ja kehittämään alaa sekä täällä Pelastusopiston

Kuva: Pelastusopisto / Santtu Tuomisto

kollegoiden että pelastuslaitosten sydämen asia

oppimisympäristöissä, mutta myös pelastusalan työryhmissä. Lisäksi arjessa on hienoa päästä vaikuttamaan siihen, miten opiskelijat kehittyvät ja oppivat tuntemaan alaa.

Ketä kannustaisit hakemaan opiskelemaan pelastusalalle?

Kannustan ehdottomasti kaikkia alasta kiinnostuneita ikään, sukupuoleen, kansallisuuteen tai muihin tekijöihin katsomatta hakemaan Pelastusopiston tutkintoihin. Jokaisella hakijalla on omanlaisensa asema ja tausta, mikä tarkoittaa sitä, että alalle saadaan myös erilaista osaamista. Toivonkin, että mahdollisimman laaja-alaista joukkoa saapuisi suorittamaan tutkintoja, oli kyse sitten pelastajan, alipäällystön, palopäällystön tai hätäkeskuspäivystäjän opinnoista.

Mikä on merkittävin muistosi pelastusalalta?

Rakkaita asioita on toki monia, mutta varmasti kriittisin paikka uralla oli jo sen alkuvaiheissa: loukkaannuin jääkiekkoharrastuksen parissa juuri ennen palomieskurssin alkua, ja toipuminen kurssin aloitukseen mennessä oli epäselvää. Pääsin kuitenkin operaatioon ja muistan ikuisesti, kun heräsin hyvin sujuneesta operaatiosta ja tajusin, että pääsenkin jatkamaan kurssille – ja nyt ollaan tässä. Siitä yhdestä hetkestä on seurannut niin paljon hyvää, että tälläkin hetkellä liikuttaa.

Itse työssä tärkeintä on ollut ihmisten auttaminen. Olin noin 20 vuotta pelastuslaitoksella töissä, ja erityisesti silloin se auttaminen oli ikään kuin koko ajan mielessä. Nykyisin merkityksellisintä on se, että pystyn antamaan osaamista sekä opiskelijoille että täydennyskoulutukseen hakeutuneille. He kuitenkin turvaavat meidän kaikkien arkea.

Mitä me voisimme alana tehdä paremmin?

Tiettyjä yhteisiä toimintamalleja voisi olla alalla enemmänkin, esimerkiksi juuri pe-

Matti Honkanen

• Ajankohtaista: Vuoden Palomies 2022

• Työ: Pelastusopiston yliopettaja, pelastustoiminnan johtaminen

• Koulutus: lääkintävahtimestari-sairaankuljettaja, palomies, alipäällystötutkinto, päällystötutkinto, pelastusalan insinööri amk-tutkinto, YAMK osaamisen johtaminen, näyttötutkintomestaritutkinto, ammatillinen opettajakoulutus, Jet-johtamisen erikoisammattitutkinto

• Harrastukset: veneily, mökkeily, pihatyöt, kuntoilu ja matkailu

• Perhe: vaimo Raija ja uusioperheessä kuusi lasta, jotka ovat jo aikuisia

• Muuta: Palopäällystöliiton jäsen vuodesta 1993

• Mitäseuraavaksi: Pelastustoiminnan johtamisen käsikirja julkaistaan 28.3. Tämän jälkeen aiheeseen liittyvä koulutuskiertue pelastuslaitoksille ja sopimuspalokunnille.

lastustoiminnan johtamiseen liittyen. Olisi tärkeää yhdenmukaistaa onnettomuustilanteissa johtaminen koko alan laajuisesti, toki alueiden erityispiirteet huomioiden. Johtamisen päälinjojen tulisi olla yhdenmukaisia kaikkialla, sillä se helpottaisi ja tehostaisi pelastustoimintaa. Tähän suuntaan ollaan kuitenkin jo menossa, ja esimerkiksi sisäministeriössä on tällä hetkellä käynnissä tähän liittyvä hanke, joka päättyy kuluvan vuoden lopussa. Johtamisen mallit ovat lähivuosina lähentyneet todella hyvin toisiaan, mikä on hienoa.

Mitä odotat työltäsi pelastusalalla seuraavaksi?

Pelastustoiminnan johtamisen käsikirja julkaistaan 28.3. Sen jälkeen luvassa on käsikirjan teemoja käsittelevä koulutuskiertue pelastuslaitoksille ja sopimuspalokunnille. Olen toiminut käsikirjan kokoamisessa projektipäällikkönä ja vastannut sen valmistumisesta, mutta kyseessä on alan yhteinen hanke,

jossa on ollut mukana useita työryhmiä niin Pelastusopistolta kuin pelastuslaitoksistakin. Myös Palopäällystöliitto on ollut hankkeen ohjausryhmässä mukana.

Ennen kuin lopetellaan, onko vielä jotain muuta, mitä haluaisit sanoa – terveisiä tai kiitoksia?

Omalle perheelle suuri kiitos. Perheen tuki on ollut ehdottoman tärkeää ja mahdollistanut oman osaamisen kehittämisen sekä oman panokseni alan eteenpäin viemiseen.

Kiitos paljon haastattelusta. Antoisaa seminaaria ja mukavaa viikonloppua!

Kiitos. Kuin myös mukavaa viikonloppua sinne!

Niki Räsänen viestinnän asiantuntija Suomen

Palopäällystöliitto

Onnettomuuksien ehkäisytyössä tarvitaan systemaattista osaamisen kehittämistä ja hallintaa

Tervehdys Onnettomuuksien ehkäisyn osaamisen kehittäminen -hankkeen ääreltä! Viime vuoden loppupuolella Pelastusopistolla käynnistyi hanke, jossa kehitämme onnettomuuksien ehkäisyn osaamista kohti osaamisenhallinnan kokonaisjärjestelmää. Monessa yhteydessä on pitkään korostettu tarvetta yhdenmukaistaa onnettomuuksien ehkäisytyötä ja kehittää sen laatua. Toimintaympäristömme vaatii selkeästi aiempaa laajempaa ja monipuolisempaa osaamista. Myös pelastuslaitosten henkilöstön ura- ja kehittymispolkujen tueksi on tarve kehittää onnettomuuksien ehkäisyn osaamista.

Osaamista on kehitetty Pelastusopiston ja Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston kesken määrätietoisesti viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana. Esimerkiksi Pelastustoimen uudistushankkeessa Onnetto-

muuksien ehkäisyn yhdenmukaistaminen -työryhmä esitti, että kaikille onnettomuuksien ehkäisytyötä tekeville – niin pää- kuin sivutoimisille – tulee määritellä valtakunnalliset, yhdenmukaiset osaamis- ja suorituskykyvaatimukset sekä niistä johdettu osaamisen todentaminen. Onnettomuuksien ehkäisytyön osaamisvaatimuskuvauksia hahmoteltiin ensin HIKLU-pelastuslaitosten kesken ja sittemmin niitä työstettiin Kumppanuusverkoston turvallisuuspalveluiden kautta erillisessä projektiryhmässä. Hyödynnämme nyt alkaneessa hankkeessa aiemmin tehtyjä osaamisvaatimuskuvauksia sekä suorituskykyhankkeen tuottamia kyvykkyyksiä.

Tuotamme hankkeessa Koulumaali-verkko-oppimisympäristöön arviointisovelluksen, jossa hyödynnämme OKA-hankkeissa pelastustoiminnan osaamisen puolelle teh-

Onnettomuuksien ehkäisyn osaamisen

kehittäminen -hanke

Hankeaika: 1.10.2022–31.10.2024

Rahoittaja: Palosuojelurahasto

Toteuttaja: Pelastusopisto, osatoteuttajina Suomen

Palopäällystöliitto ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Hankkeenomatsivut: www.pelastusopisto.fi/tutkimus-ja-tietopalvelut/ tki-palvelut/hankkeet/onnettomuuksien-ehkaisynosaamisen-kehittaminen/

Projektipäällikönyhteystiedot: nina.soderholm@pelastusopisto.fi / puh. 029 5453 542

Toimintaympäristömme vaatii selkeästi aiempaa laajempaa ja monipuolisempaa osaamista.

tyjä valmiita malleja ja työkaluja niin hyvin kuin ne soveltuvat käytettäväksi. Pilotoimme työkaluja ja menetelmiä koko kehitystyön ajan myöhemmin mukaan valittavien pilottipelastuslaitosten kanssa. Kaikille pelastuslaitoksille pilotoimme ja koulutamme hankkeessa kehitetyt menetelmät, työkalut ja niiden käytön vuoden 2024 aikana.

Onnettomuuksien ehkäisyn tehtäväkentällä työskentelevien koulutustaustat ovat varsin erilaisia. Vaihteleva koulutustausta tuo monipuolista osaamista, mutta edellyttää, että tunnistamme yksilöiden erilaiset kehittymistarpeet ja kykenemme vastaamaan niihin riittävän osaamisen takaamiseksi. Hankkeen yhtenä osakokonaisuutena suunnittelemme alan koulutusta tarjoavien tahojen kanssa yhteistyössä mahdollisimman kokonaisvaltaista onnettomuuksien ehkäisyn koulutustarjontaa vastaamaan osaamisvaatimusten kautta tunnistettuihin tarpeisiin. Palopäällystöliitto on tässä kohtaa aktiivisesti mukana. Tarkastelemme läpi myös tutkintokoulutuksen osaamistasoja määriteltyjen osaamisvaatimusten näkökulmasta. Osaamista kehittämällä sekä tekemällä ura- ja kehittymispolkuja näkyvämmäksi lisäämme myös motivaatiota ja hyvinvointia onnettomuuksien ehkäisyn tehtäväkentän työssä sekä vaikutamme pysyvyyteen alalla.

Nina Söderholm projektipäällikkö

Onnettomuuksien ehkäisyn osaamisen kehittäminen -hanke, Pelastusopisto

Muutosjohtamisen valmennuspaketit jatkuvat vuonna 2023

Palosuojelurahaston rahoittama Muutosjohtamisen tukeminen pelastustoimessa -hanke jatkuu vuoden 2023 ajan. Vuonna 2023 hankkeessa toteutetaan kolme 1+1 päivän kestoista Muutosjohtamisen työkalupakki -lähivalmennusta. Käytännönläheinen valmennus antaa työkaluja erilaisten muutostilanteiden toteuttamiseen ja hallintaan sekä tarjoaa mahdollisuuden muutoshaasteiden työstämiseen yhdessä.

Vuoden ensimmäinen valmennuspaketti käynnistettiin helmikuun alussa Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksella Oulussa.

Ensimmäiseen valmennuspäivään osallistui joukko uuden pelastuslaitoksen johtohenkilöstöä. Päivän aikana Innotiimin kouluttaja Markku Räisänen laittoi porukan yhdessä työstämään muun muassa jatkoaskelia, joiden avulla pelastuslaitoksen toimintaa saadaan kehitettyä paremmaksi.

Oulun valmennusryhmän lisäksi vuonna 2023 on tulossa vielä kaksi valmennuspakettia. Syksyllä yksi valmennuspaketti pidetään Tampereella yhteistyössä Pirkanmaan pelastuslaitoksen kanssa. Viimeisen valmennuksen toteuttamispaikka on vielä etsinnässä,

joten mikäli haluaisit, että valmennus järjestetään pelastuslaitoksesi alueella, niin otathan pikaisesti yhteyttä:

antti.kinnunen@sppl.fi

tai 044 733 8112.

Annan mielelläni lisätietoja,

Antti

Suomen Palopäällystöliitto

Tähän muodostuu tiekartta muutokseen eteenpäin viemiseksi.

Kinnunen kehittämispäällikkö

Muutoksen jatkoaskelia pohdittiin valmennuksessa yhdessä.

ArcResc-hankkeessa tapahtuu vuonna 2023

Arktisten alueiden pelastustoiminnan suorituskyvyt: osaamisen ja yhteistyön edistäminen -hankkeessa käynnistyi toinen ja samalla viimeinen toimintavuosi. Tänä vuonna hanke järjestää ArcResc-tapaamiset maaliskuussa Tromssassa, toukokuussa Kanadan Yukonissa ja kesäkuussa Islannissa. Tapaamisissa tutustutaan muun muassa eri maiden toimintaympäristöihin ja pelastustoimintaan sekä rakennetaan arktisten maiden pelastustoiminnan yhteistyöverkostoa. Hanketilaisuudet huipentuvat syyskuun lopussa Suomen tapaamiseen ja samassa yhteydessä järjestettävään loppuseminaariin. Loppuseminaari järjestetään Rovaniemellä 28. syyskuuta, ja sinne ovat tervetulleita kaikki arktisesta pelastustoiminnasta kiinnostuneet. Tapahtumasta tiedotetaan lisää kevään aikana.

Lisää webinaarijaksoja

Arktisten maiden webinaarisarja on pyörinyt kahden jakson verran. Ensimmäisellä

Hanketilaisuudet huipentuvat syyskuun lopussa Suomen tapaamiseen

kerralla käsittelimme Suomen ja toisella kerralla Ruotsin pelastustoimea. Tulevien jaksojen ajankohta tarkentuu kevään edetessä. Menneiden jaksoisojen tallenteet löydät hankkeen nettisivulta.

Edellä mainittujen lisäksi hankkeessa käynnistyi tammikuussa lyhytelokuvakisa arktisesta pelastustoiminnasta. Kisan tarkoituksena on lisätä arktisen pelastustoiminnan ymmärrystä ja tietoa sekä näkyvyyttä. Kisa on avoinna kaikille asiasta kiinnostuneille. Siitä saa myös vinkata sopiville tahoille. Lisätiedot ja osallistumisohjeet löytyvät niin ikään hankkeen nettisivulta.

Seuraavassa Palopäällystö-lehden numerossa kerrotaan kuulumiset Tromssan tapaamisesta. Hankkeen nettisivu löytyy

osoitteesta: sppl.fi/arcresc. Olemme myös Instagramissa: @arcrescproject.

PS . Tekoäly on ollut viime aikoina kuuma uutisaihe. Lyhärikisan bannerin metsäpalokuva on testimielessä tehty DeepAI-tekoälyllä.

Joel Kauppinen hankepäällikkö ArcResc-hanke Suomen Palopäällystöliitto

MentalFireFit-hankkeen loppusuora häämöttää – tätä on vielä luvassa

MentalFireFit-hanke lähestyy päätöstään. Palosuojelurahaston tuella psyykkisen suorituskyvyn edistäminen on kestänyt noin neljä ja puoli vuotta. Aika on sujahtanut hurjan nopeasti. Vauhdikkaasti kuluu myös hankkeen viimeiset viikot koulutusten, seminaarien, viranomaisyhteistyön ja työnohjauksen parissa.

Sopimuspalokuntalaisten kanssa yhteistyö on edistynyt, vaikka osa alueista onkin jäänyt hieman pimentoon. Erityiskiitos psyykkisen suorituskyvyn esillä pitämisestä Pohjois-Suomen Pelastusliiton ja SPEKin Patrik Willbergille. Pohjois-Suomen sopimuspalokuntiin on MentalFireFit-hankkeen myötä tehty lukuisia lähi- ja etäkoulutuksia vuosien varrella. Kun on saanut pitää useita koulutuksia psyykkisestä suorituskyvystä, on samalla joutunut haastamaan itseään ja omaa osaamistaan. Patrik on siis osaltaan pitänyt huolta myös omasta ammatillisesta kasvustani.

Maaliskuussa järjestämme hankkeen loppuseminaariksi valtakunnallisen jälkipurkuohjaajien täydennyskoulutuksen. Pohdimme yhdessä hyvinvointialueiden, hätäkeskuslaitoksen, poliisin ja Rajavartioston edustajien kanssa jälkipurun tilaa Suomen viranomaisorganisaatioissa. Pyrimme oppimaan toisiltamme ja parantamaan jälkipurkutoimintaa omissa työyhteisöissämme. Lisäksi tarjoamme lisätietoa ja -ymmärrystä stressin aiheuttamasta kuormituksesta ja siitä palautumisesta alan huippuosaajan kanssa. Tapahtumaan voi ilmoittautua mukaan osoitteessa: sppl.fi/kalenteri/valtakunnallinen-jalkipurkuohjaajien-taydennyskoulutus

Yksi MentalFireFit-hankkeen päätehtävistä oli saada jatkoa posttraumatyöpajoille. Saimme pelastusalan posttraumatyöpajat jatkumaan pelastuslaitosten rahoittamana ainakin tämän vuoden. Neljä jo järjestettyä työpajaa ovat olleet ammatillisen urani ehdottomia kohokohtia. Posttraumatyöpajoihin osallistuvat todella huomaavat, kuinka luottamus, vertaistuki ja asioiden käsittely auttavat. Kuormituksen vaikuttavuus ja pu-

run tarpeellisuus tunnistetaan sekä henkilöstön että johdon osalta. Järjestämme kaksi posttraumatyöpajaa pelastusalan ammattihenkilöstölle toukokuussa ja syyskuussa. Kevään työpajaan voi ilmoittautua Palopäällystöliiton sivujen kautta: sppl.fi/kalenteri/ pelastusalan-posttraumatyopaja-kevat Tarve posttraumatyöpajoille on ensilinjan auttajaorganisaatioissa ilmeinen. Haasteena on, ettei tarvetta omien kuormittavien asioiden purkuun tunnisteta tai ajatellaan muilla olevan paljon suurempi purun tarve. Posttraumatyöpajan tunnettuus ja hyödyllisyys saattaa vielä pelastusalalla olla pimennossa. Poliisi järjesti juuri 22. posttraumatyöpajan, ja heidän työpajoihinsa riittää hakijoita. Jos huomaat kuormituksen aiheut-

tamia muutoksia käytöksessäsi, kehossasi tai ajatusmaailmassasi, niin tavataan kevään tai syksyn posttraumatyöpajoissa.

Keväisin terveisin mentaalimies, Saku Sutelainen

projektipäällikkö

MentalFireFit-hanke, Suomen Palopäällystöliitto

Tutkimuskohteena aseman arjen

johtamiskulttuuri Suomen pelastuslaitoksilla

Usein kuulee sanottavan, että pelastuslaitoksilla on neljä eri työpaikkaa, jotka määrittyvät neljän työvuoron mukaisesti. Tähän ei ole kuitenkaan laskettu mukaan sen paremmin hallintoa, päällystöä kuin huoltoakaan. Pelastuslaitosten sisäiset organisaatiokulttuurit ovat moninaisia, mikä haastaa muun muassa johtamista ja viestintää. Pelastuslaitoksilla tulevaisuutta odotetaan kuitenkin toiveikkaina – hyvinvointialueuudistuksen ja muiden myllerrysten keskelläkin.

Tämän kirjoituksen otsikko on sama, jolla Palosuojelurahasto myönsi tutkimusapurahan Samuli Tairalle hänen Tampereen yliopistolle työstämäänsä väitöskirjatutkimusta varten. Jos tutkimus olisi edennyt täysin alkuperäisen tutkimussuunnitelman mukaisesti, lopputulemana olisikin saattanut olla otsikon mukainen kuvaus. Kuitenkin, kuten tutkimuksissa usein käy, tässäkin tapauksessa suunnitelmat ovat muuttuneet matkan varrella. Näin tutkimuksen tuloksina ei lopulta odotetakaan enää syntyvän valtakunnallisesti yleistettävissä olevia havaintoja.

Aihe ei ole alkuperäisestä kuitenkaan muuttunut: tutkimuskohteina ovat edelleen organisaatiokulttuuri ja johtaminen. Taustateoriana on Scheinin jäävuorimalli organisaatiokulttuurista. Mallissa vuoren huipun muodostavat ulkoiset selkeät ja näkyvät tunnusmerkit (artefacts). Pelastuslaitosten kontekstiin sovellettuna tälle tasolle asemoituvat esimerkiksi paloautot ja virkavaatteet. Näkyvien tunnusmerkkien alapuolelle asettuvat mallissa erilaiset sovitut sopimukset ja julkilausutut säännöt, kuten pelastusalan arvot (espoused values). Kyse on sopimuksista, joiden mukaisesti ainakin väitämme toimivamme. Alimmaiseksi ja pinnan alle näkymättömiin jäävät lopulta perusolettamukset (basic assumptions). Esimerkiksi perusolettamuksista käy vaikkapa pelastuslaitoksilta tuttu perustelu ”näin on aina tehty”.

Kaikki toimintamme pohjaa lopulta mallin alimpiin kerroksiin. Myös organisaatiokulttuurin ymmärtämisen tärkeyttä voidaan perustella sillä, että sen on sanottu määrittelevän toiminnan silloin, ”kun kukaan ei ole vahtimassa”. Tässä valossa Scheinin toteamus siitä, että johtamisen tärkein tehtävä on rakentaa organisaatiokulttuuria, aukeaa uudella tavalla.

Tutkijan innostus aiheeseen kumpuaa omista kokemuksista ja havainnoista

Tairan omat havainnot yhtäältä sekä alan johtamisen käytännöistä että toisaalta johtamisen teorioiden näkymättömyydestä alalla kutsuivat hänet pohtimaan aihetta syvemmin. Suomen Palopäällystöliiton kehotuksesta hän alkoi penkoa asiaa lisää, minkä jälkeen hän havaitsi alalla jo herätynkin johtajuuteen liittyviin haasteisiin. Haasteisiin oli yritetty hakea ratkaisujakin muun muassa Pehko-hankkeessa eli Pelastusalan henkilöstöjohtamisen koulutusohjelmassa, joka toteutettiin vuosina 2010–2012.

Pian Taira havaitsi myös, ettei alan koulutuksessa anneta kovinkaan paljoa valmiuksia aseman arjen johtamiseen: voidaan jopa sanoa, että eväitä johtamiseen annetaan päinvastaisessa suhteessa sen todelliseen osuuteen työstä. Esimerkiksi PRONTO-järjestelmästä löytyvien tietojen mukaan yli 90 prosenttia operatiivisenkin henkilöstön työajasta on hälytystehtävien ulkopuolista toimintaa, ja jos mukaan lasketaan koko pelastuslaitosten henkilöstö, osuus kasvaa edelleen. Kuitenkin esimerkiksi alan tutkintokoulutuksen opinnoista henkilöstöjohtaminen muodostaa vain hyvin pienen osan.

Tavoitteena on ymmärtää, millais ena johtaminen ja organisaatiokulttuurit näyttäytyvät

pelastuslaitosten arjessa

Tutkimuksen etnografisessa osuudessa pureudutaan syvälle kansalaisten silmiltä piilossa olevaan pelastuslaitosten arkeen. Tätä kirjoitettaessa alkuvuodesta 2023 aineiston

Pohjalla Scheinin malli organisaatiokulttuurista näkyvine ja näkymättömine kerroksineen

Väitöskirjatutkija Samuli Taira

keruu on vasta päättynyt ja analyysi tulossa. Etnografisen aineistonkeruun aikana Taira seurasi pelastuslaitoksen toimintaa kuukausien ajan monista eri näkökulmista tarkoituksenaan saada mahdollisimman kattava käsitys kokonaisuudesta. Pelastuslaitos monine ammattiryhmineen ja toimipisteineen sekä erilaisine etätyökäytäntöineen ja työaikajärjestelyineen näyttäytyi lopulta alalla toimivallekin vaikeasti hahmotettavana kohteena. Lopulta Taira joutuikin tekemään valintoja: hän päätti syventyä osaan tekemistään havainnoista ja jättää osan vähemmälle huomiolle.

Tutkimustyön edetessä Taira huomasi, että vaikka hän oli aiempaa alan tutkimusta seuratessaan kritisoinut sitä usein operatiiviseen toimintaan keskittymisestä, hän löysi lopulta itsensäkin tutkijana tarkastelemassa pääosin operatiivisen henkilöstön arkea. Toisaalta tämä selittyy luonnollisella syyllä: kohdeorganisaation henkilöstöstä noin 70 prosenttia kuuluu operatiiviseen henkilöstöön.

Tutkijalle organisaatio näyttäytyi lopulta pelastusalan arvojen mukaisena: toiminta oli avointa, tutkija toivotettiin tervetulleeksi organisaation eri osiin ja lämminhenkinen yhteisö otti hänet varauksetta vastaan. Lopulta Taira toteaa vielä, että määrällisesti runsaan ja laadullisesti rikkaan aineiston analyysi tulee varmasti ottamaan aikansa, mutta tulokset ovat varmasti kaiken odottamisen arvoiset.

Samuli ”Hemmo” Taira väitöskirjatutkija

Tampereen yliopisto

Aino Harinen tutkija/projektipäällikkö 4T-hanke, Pelastusopisto

Alustavina havaintoina aineistosta uskaltaa tässä vaiheessa todeta, että kohdeorganisaatiossa eletään murroksen kautta. Taira kertoo törmänneensä organisaatiossa usein tilanteeseen, jossa nykyhetkeen oltiin tyytyväisiä ja verrattiin sitä ongelmallisena pidettyyn menneeseen. Samalla katsottiin kuitenkin myös toiveikkaina tulevaisuuteen. Erityisen haastavana kohdeorganisaatiossa näyttäytyy viestintä: useiden erilaisten organisaatiokulttuurien täyttämässä organisaatiossa viestin lähettäjä ja vastaanottaja eivät välttämättä tulkitse viestiä samalla tavalla, mikä voi toisinaan johtaa ongelmiin.

Taira toteaa vielä, että kohdeorganisaation johtamisessa ja organisaatiokulttuurissa näkyisi osittain olevan edelleen mukana jonkinlaista ”menneisyyden taakkaa”, vaikka pyrkimys onkin kohti parempaa. Lisäksi organisaatiossa vaikuttaisi olevan vallalla tervettä itsekriittisyyttä sekä uskoa siihen, että organisaation jäsenet tekevät lopulta parhaansa. Samalla organisaatiossa nähdään kuitenkin, että jos organisaatio saisi johtamisen ja organisaatiokulttuurin kehittämiseen lisäksi jonkinlaista apua ulkopuolelta, se voisi pystyä parempaankin.

Johtajuudessa eletään muutosten aikaa ja tulevaa odotetaan positiivisin mielin

FireFit – jokapelastajan toimintakykytesti

toimintakykytesti

Moni pelastusalalla työskentelevä henkilö on päässyt alkuvuodesta mittauttamaan suorituskykyään vuotuisissa FireFittoimintakyvyn arviointitesteissä. Kyseinen mielipiteitä jakava toimintakyvyn, palautteen annon ja seurannan menetelmä on ollut käytössä pelastuslaitoksissa viidentoista vuoden ajan.

Nyt menetelmiin ja testistön sisältöön on tehty Työterveyslaitoksen hankkeen myötä Sirpa Lusan ja kumppaneiden toimesta päivityksiä. Hankeraportti on kaikkien luettavissa. Kehittämisen lähtökohtana on ensisijaisesti työturvallisuus ja -hyvinvointi. Päätavoitteena on ollut päivittää toimintakyvyn testien viitearvoja kaikissa ikäryhmissä ja selvittää liikkuvuuden harjoittamisen vaikutuksia työkykyyn. Lisäksi kehityshankkeessa on huomioitu toiminnallisempi testaaminen ja päivitetty Oulun mallin testirata vastaamaan tämän päivän vaateita.

Keikalla pitää jaksaa

Olen fysioterapeutti ja työskentelen sopimuspalokunnassa savusukeltajana. Kuulun alalla vähemmistöön pienikokoisuuden, nuoren iän ja sukupuoleni vuoksi. Omaksuin jo alussa, että tässä on kyse jokapelastajan lajista. Minulta ei kysytä keikkatilanteessa, pystynkö tekemään koulutustani vastaavaa raskasta työtehtävää, vaan minun kuuluu jo sillä hetkellä suorittaa sitä. Toki tehtäviä jaetaan järkeä käyttäen, mutta lähtökohtaisesti kapasiteettia omien fyysisten ja psyykkisten äärirajojen haastamiseen täytyy olla riittävästi. Tämän vuoksi vuosittainen testaaminen on perusteltua, työhyvinvoinnin sekä alan kehittämisen kannalta välttämätöntä.

Kritiikistä huolimatta testauksen tulee ilmentää monipuolisesti pelastajan kuntoa hapenottokyvyn, liikehallinnan ja lihasvoiman osa-alueilla työtehtävien laaja-alaisuuden vuoksi. Testausasemilla teetetyt testit voidaan toistaa lähes samanlaisina valvotuissa testiolosuhteissa koulutettujen testaajien testaamana. Tuloksia voidaan tarkastella ja vertailla viitearvojen avulla. Kerätyllä datalla kehitetään alaa, työtapoja ja ennaltaehkäiseviä työterveyspalveluita. Testit eivät ilmennä parhaalla mahdollisella tavalla lajinomai-

suutta, mutta antavat silti tietoa työntekijöiden hyvinvoinnista.

Testituloksilla paljon käyttöä

Aiemmin mainitsemassani hankkeessa haluttiin kehittää testien toiminnallisuutta. Oulun mallin testirataa on käytetty useita vuosikymmeniä arvioimaan yksilöllistä kuormittuneisuuden tasoa yleiskestävyyttä vaativissa työtehtävissä. Sammutusvarusteet ovat kuitenkin kehittyneet alkuajoista, ja testirataa on täytynyt päivittää. Koen toiminnallisuuden ja lajinomaisuuden huomioimisen hyvänä asiana, mutta testitilanteen muuttuvien tekijöiden vuoksi se ei sovellu yksinään työkykyisyyden kriteeriksi. Se toimii koetun työkyvyn mittarina ja fyysisen sekä psyykkisen suorituskyvyn arvioinnissa ja harjoittamisessa. Radalla joutuu työskentelemään haastavilla nivelkulmilla epäsuotuisissa asennoissa, varusteiden aiheuttaman lisä- ja lämpökuorman sekä liikerajoitteiden kanssa. Lisäksi pääsee haastamaan tarkkaavaisuutta, stressinsietokykyä sekä omien voimavarojen annostelua ja resurssien arviointia.

Pelastusalan ominaispiirteet

Pelastusalalla tulisi tehdä niin sanottu lajianalyysi ja kartoittaa työtehtävissä vaadittavia fyysisiä vaatimuksia nivelten liikelaajuuksista voimantuottoon. Tällöin pystyttäisiin paremmin ennakoimaan tukija liikuntaelinten vammoja ja välttämään sairauspoissaoloja tai työtapaturmia. Yleisillä ohjeistuksilla tai hankkeessa testatuilla harjoituskonsepteilla voitaisiin nostaa pelastajien toimintakyvyn tasoa. Asemilla valmiiden ohjeiden hyödyntäminen olisi helppoa, kynnys harjoitteluun matalampi ja siten toistojen määrä kehityksen kannalta riittävä.

Pelastajalta vaaditaan myös kylmäpäisyyttä. Nykyään puututaan avoimemmin pelastajien psyykeen resilienssistä ja henkisestä kuormituksesta. Liikunnan positiivisia vaikutuksia mielenterveyteen ei voida kiistää. Ottakaamme siis asemilla liikunnan ilo osaksi päivittäisiä harjoittelurutiineja. Yhdessä liikkuminen toimii mielialalääkkeenä. Liikunta on monelle tapa nollata työn kuormituksen väsyttämä

mieli. Toisaalta se voi olla myös ahdistuksen pakokeino ja tämä merkitysero on hyvä kyetä havaitsemaan itse tai kollegan osoittamasta huolesta. Liikunnan valjastaminen osaksi työterveyshuoltoa ja asemakulttuuria toimisi hyvin halpana työkyvyn ylläpitäjänä.

Liikkuminen kannattaa!

Fyysisestä kunnosta huolehtiminen käytännön tasolla on yksilön omalla vastuulla, mutta motivaation ja harjoittelun ohjelmoinnin tueksi esimerkiksi fysioterapeutin konsultaatio tukisi liikunnallisen elämäntavan ylläpysymistä. Raha ratkaisee tällaisten palveluiden käyttöönoton, mutta työntekijöiden hyvinvointiin sijoittaminen kannattaa. Työntekijöitä tulee huoltaa siinä, missä kalustoakin! Innostava päällystö on asemilla tärkeässä roolissa harjoitusmotivaation ja liikuntakulttuurin ylläpidossa. Heidän tulee roolissaan pyrkiä luomaan asemilleen sellainen ilmapiiri ja ympäristö, joka houkuttaa liikkumaan ja mahdollistaa liikunnan harrastamisen. Voisiko siis sinun sopimuspalokunnallasi olla oma personal trainer tai yhteiset fyysistä kuntoa kehittävät harjoitukset? Mikäli olet johtavassa asemassa oleva henkilö ja sinulle on suotu tietty auktoriteetti yhteisössäsi, kohdista se oikein!

Väitän, että pelastajilta tullaan vaatimaan entistä enemmän psyykkistä kanttia, jonka horjuminen tai pettäminen ilmenee valitettavasti selkeimmin fyysisen suorituskyvyn heikentymisenä. Sammutustehtävälläkin pyritään välttämään rakennuksen palaminen kivijalkaan. Tämä pätee myös jokaisen pelastajan valinnoissa. Onko sinulla varaa sammutella tulipaloja omassa elämässä, jättää fyysisiä tai psyykkisiä pulmia kytemään hiillokseen tai päästää kehosi palamaan loppuun – kivijalkaan?

Kirjoittaja on Kuusiston VPK:n jäsen ja koulutukseltaan fysioterapeutti (AMK), liikuntaneuvoja (AT), sertifioitu personal trainer sekä hieroja.

Emmi-Juulia Hirviniemi hallituksen jäsen

Pelastusalan naiset ry

Markku H Aarnion säätiö sr:n toimitusjohtajaksi Vili Heinikoski

Muun muassa nuorille suunnattua pelastusalan koulutusta sekä kilpailu- ja leiritoimintaa edistävän säätiön uusi toimitusjohtaja on aloittanut tehtävässään tammikuussa.

Markku H Aarnion säätiön hallitus on nimittänyt säätiön uudeksi toimitusjohtajaksi (oto.) Vili Heinikosken. Heinikoski on aloittanut uudessa tehtävässään 18.1.2023. Lisäksi Heinikoski on nimetty säätiön hallituksen jäseneksi.

Päätyönään Vili Heinikoski toimii turvallisuusasiantuntijana Suomen Palopäällystöliitossa. Aikaisemmin Heinikoski on työskennellyt pelastajana Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella, josta siirtyi opiskelun kautta töihin Suomen Palopäällystöliittoon vuonna 2018. Ensiaskeleensa pelastusalalla Heinikoski on ottanut jo vuonna 2007 tullessaan mukaan Espoon VPK:n nuorisotoimintaan.

– Olen itse tullut pelastusalalle nuorisotoiminnan kautta, ja Markku H Aarnion säätiön toimitusjohtajana odotankin pääseväni edistämään esimerkiksi palokuntanuorisotyön tulevaisuudennäkymiä, Heinikoski kommentoi.

Markku H Aarnion Säätiön tarkoituksena on edistää Uudenmaan Pelastusliiton, Helsingin Pelastusliiton, Hämeen Pelastusliiton ja Kaakkois-Suomen Pelastusalanliiton alueella sekä Finlands Svenska Brand- och Räddningsförbundin osalta edellä mainittujen liittojen alueella vakituisesti asuvien nuorten pelastusalaan liittyviä taitoja, tietoja, koulutusta, kilpailu- ja leiritoimintaa sekä onnettomuuksien ehkäisymyönteistä kasvatusta ja nuorten syrjäytymisen estämistä. Lisäksi säätiö tukee ja edistää nuorten vapaaehtoista pelastusalan toimintaa, omatoimista varautumista ja väestönsuojelua edellä mainitulla alueella sekä tukee nuorten valmistautumista kansainvälisiin pelastustehtäviin.

Lisää Markku H Aarnion Säätiö sr:n toiminnasta voit lukea säätiön verkkosivuilta: markkuhaarnionsaatio.fi.

FIREBOX ALKUSAMMUTUS KOULUTUSLAITE

 Kauko-ohjattu langaton s ytytys ja k aas unhallinta

 Ympäris töys tävälline n ja turvalline n

 Portaaton lie k kie n voimak kuude n s äätö

 N ope a ja he lppo koulutuks e n valmis te lu

• K ä yttöjä nnite 12V ,polttoa lta a n ve s itila vuus 15-20 ltr

• P olttoa ine e na ne s te ka a s u (1-2 kpl 11kg pulloa )

• U lko mita t Le v*P it*Syv. n. 50* 100* 70 c m

• R a ke nne ruos tuma tonta te r ä s tä

P RE S S O C E NT E R Puh (019)340451 Fax (019)340460

www.PRES S OCENTER.fi @: pre s s o.ce nte r@k olumbus .fi

Vuosi 2023 käyntiin ylimääräisen kurssin rekrytoinnilla

Hätäkeskuslaitoksen vuosi 2023 käynnistyi 43 uuden päivystäjän rekrytoinnilla. Rekrytointi tarkoittaa myös sitä, että käynnissä on uusien päivystäjien mittava perehdytysohjelma. Perehdytys jatkuu kunkin osalta niin kauan, kunnes ohjaaja voi todeta, että osaaminen ja kyky itsenäiseen tehtävän hoitamiseen on saavutettu. Perehdys kestää henkilöstä riippuen eri pituisen ajan ja on tietenkin aivan olennaista, jotta uudet päivystäjät saavuttavat riittävän toimintavarmuuden ja itseluottamuksen omiin taitoihinsa.

Olemme tämän rekrytointikierroksen jälkeen 630 henkilötyövuoden tasolla, joka on siis se tavoite, joka yhdessä sisäministeriön kanssa on asetettu. Käytännössä salihenkilöstöä eli päivystäjiä, ylipäivystäjiä ja vuoromestareita on n. 500 henkilötyövuotta. Nähtäväksi jää, miten tämä henkilötyövuosimäärä riittää esimerkiksi kesälomakaudella, joka perinteisesti on hätäkeskusten näkökulmasta kaikkein haasteellisin ja raskain jakso.

Lakiesityksen hallintovaliokuntakuulemiset ovat edelleen käynnissä

Tätä kirjoittaessani lakiesityksen hallintovaliokuntakuulemiset ovat edelleen käynnissä. Hallintovaliokunta on kuullut muiden yhteistyötahojen lisäksi muun muassa Hätäkeskuslaitosta, henkilöstöjärjestöistä Hätäkeskusammattilaisia (HAL) sekä Oulun ja Keravan hätäkeskuksia. Keskustelua herättävät edelleen rekisterinpito ja sen aiheuttamat muutokset vastuisiin, tiedonsaantioikeus hätäkeskustietojärjestelmästä eri tehtävissä ja tilannetietoisuuden edellyttämien tietojen käyttö päivittäisessä toiminnassa.

Rekisterinpitäjiä lakiesityksen mukaan tulevat olemaan kaikki hyvinvointialueet, joten on selvää, että työtä rekisterinpitoon liittyvien ohjeiden ja tulkintojen yhtenäisyyden näkökulmasta on tehtävä todella paljon. Hätäkeskuslaitos toimii verkottuneesti koko valtakunnan alueella, joten ohjeiden ja tulkintojen on oltava yhtenäisiä eri hyvinvointialueilla, jotta toiminta käytännössä hoituu

tehokkaasti. Varmasti hyvänä lähtökohtana on nykyinen toiminta ja nykyinen ohjeistus.

Vaalikevät edessä

Olemme enää kuukauden päästä eduskuntavaaleista. Vaalitulos ja sen perusteella käytävät hallitusneuvottelut tulevat osoittamaan, millaisia hallitusohjelmatavoitteita saamme. Hätäkeskuslaitoksen näkökulmasta erityisen tärkeää on, että hätäkeskuspäivystäjien määrä kyetään pitämään vähintäänkin nykyisellä tasolla. Tämän lisäksi tarvitsemme lisää kaksikielisiä hätäkeskuspäivystäjiä, ja siihen tarvitaan säännöllisiä kaksikielisiä kursseja. Edelleen on olennaista, että hätäkeskustietojärjestelmän ylläpito, kehittäminen ja varmistaminen ovat riittävällä tasolla niin, että kykenemme vastaamaan hätäpuheluihin ja

hälyttämään tarvittavat voimavarat kaikissa oloissa – myös poikkeusoloissa. Keskusteluissa on tuotu esiin mittavat säästöpaineet valtionhallintoon. Yhtälö on sisäisen turvallisuuden kannalta aika vaikea. Kustannukset nousevat ja palvelutaso pitäisi kyetä pitämään yllä tai sitä pitäisi jopa parantaa. Sisäinen turvallisuus on merkittävä osa kokonaisturvallisuutta, joten toivoa sopii, että säästöpaineet eivät kohdistu sisäiseen turvallisuuteen. Sisäisen turvallisuuden toimivuus on merkittävä henkistä kriisinkestokykyä ylläpitävä voima. Nykyinen maailmantilanne osoittaa, että sisäisestä turvallisuudesta on pidettävä hyvä huoli.

Taito Vainio johtaja Hätäkeskuslaitos

Suomen Palopäällystöliitto järjestää jälleen Tulitöiden kurssinjohtajapäivät 26.–27.4.2023 Olympiastadionilla Helsingissä. Tapahtumaan osallistuu kurssinjohtajia laajasti eri organisaatioista. Kurssinjohtajapäivillä osallistujat kuulevat alan asiantuntijoita ja pääsevät viettämään aikaa muiden kouluttajien kanssa. Seminaarissa on luvassa laaja kattaus ajankohtaista tietoa tulitöiden turvallisuudesta, koulutusosaamisesta sekä tapausesimerkkejä tulityövahingoista.

Kurssinjohtajapäivien ohjelman ja aikataulun näet verkkosivuiltamme, josta myös ilmoittautuminen tapahtuu. Osallistuminen seminaariin on yksi keino suorittaa kurssinjohtajan vuosittain suoritettava täydennyskoulutus. Kurssinjohtajapäivien paikat ovat pian täynnä, joten varaa oma paikkasi pikimmiten Palopäällystöliiton verkkosivuilla: sppl.fi/kalenteri/tulitoiden-kurssinjohtajapaivat-2023

Lämpimästi tervetuloa mukaan kurssinjohtajapäiville!

Tulitöiden kurssinjohtajapäivät Helsingissä huhtikuussa Punainen Kukko

Tiesitkö, että Palopäällystöliitolla on oma veriryhmä?

Mainitse verta luovuttaessasi Punainen Kukko, niin luovutuksesi kirjautuu veriryhmällemme. Vuoden 2023 tavoitteena ryhmällämme on yli 50 luovutusta – koitettaisiinko yhdessä päästä tähän? Kiitos jokaiselle luovuttajalle!

Muistathan, että verenluovuttajia tarvitaan tasaisesti ympäri vuoden, noin 800 joka arkipäivä.

Tolokun

Palopäällystöpäivät

Oulussa 21.–23.3.

PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄ T 23 20

OULU21. 3.–23 . 3.2023

Tervetuloa Tolokun Palopäällystöpäiville Ouluun maaliskuussa!

Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos aloitti 1.1.2023, ja meillä on tarkoitus täällä kotikentällä osallistua Palopäällystöpäivillekin aika laajalla joukolla. Minusta ja meistä kaikista ois mukava nähdä teitä pelastusalan kollegoita täällä ja käydä keskustelua ajankohtaisista asioista. Tervetuloa mukaan!”

Näin tuumaa Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Petteri Jokelainen. Tolokun Palopäällystöpäivillä päästään muuten kuulemaan myös hänen näkemyksiään esimerkiksi hyvinvointialueiden alkutaipaleesta ja tulevaisuudennäkymistä!

Kai sinäkin olet tulossa Tolokun Palopäällystöpäiville?

Vielä ehdit mukaan: sppl.fi/kalenteri/palopaallystopaivat-2023

Ajankohtaista

Toimintamallin luonti sähköautopaloon

-hanke päätökseen – valmiit materiaalit

löytyvät Palopäällystöliiton verkkosivuilta

Palopäällystöliiton Toimintamallin luonti sähköautopaloon -hankkeessa koostettiin yhteistä käsitystä siitä, miten pelastuslaitosten tulisi sähköautopalotilanteissa toimia. Työssä keskityttiin erityisesti rajatussa tilassa syttyvään sähköauton akkupaloon.

Toimintamallin luonti sähköautopaloon -hankkeessa tuotettiin videoita eri sammutus-, jäähdytys- ja siirtomenetelmistä. Lisäksi koostettiin toimintaohje pysäköintilai-

toksessa tapahtuvaan sähköautopaloon sekä ohjekortit (2 kpl) eri paikoissa tapahtuviin sähköautopaloihin. Hanke toteutettiin yhteistyössä Pelastusalan tieliikennepelastami-

sen toimikunnan ja pelastuslaitosten asiantuntijoiden kanssa. Hankkeessa tuotettujen videoiden kuvaamiseen osallistuivat Länsi-, Keski-, ja Itä-Uudenmaan sekä Helsingin ja Päijät-Hämeen pelastuslaitokset ja Finavian palokunta. Palosuojelun edistämissäätiön avustus ja asiantuntijoiden aktiivinen osallistuminen mahdollistivat hankkeen toteuttamisen.

Linkit videoihin ja ladattaviin ohjeisiin löydät Palopäällystöliiton verkkosivuilta osoitteesta: sppl.fi/palvelut/ asiantuntijatoiminta/hankkeet/ toimintamallin-luonti-sahkoautopaloon/

Linkit videoihin ja ladattaviin ohjeisiin löydät Palopäällystöliiton verkkosivuilta osoitteesta: sppl.fi/palvelut/asiantuntijatoiminta/hankkeet/ toimintamallin-luonti-sahkoautopaloon/

Toimintamalleja sähköautopaloihin

Sähköautojen akkupalot ovat aiheuttaneet pelastusalalla paljon huolta viime vuosina, koska sähköautojen määrä on kasvanut nopeasti ja kokemukset sähköautojen akkupaloista ovat osoittaneet palojen olevan rajuja ja niiden sammuttamisen vaikeaa. Lisäksi akkupalojen tiedetään tuottavan erittäin myrkyllisiä savukaasuja. Tilastojen mukaan

sähköautopalot ovat selvästi harvinaisempia kuin polttomoottori- tai hybridiautojen palot. Kuitenkin sähköautokannan kasvaessa

todennäköisyys sähköautopaloon ja sähköauton osallisuuteen onnettomuudessa kasvaa. Tähän mennessä Suomessa tiedetään olleen muutamia sähköautojen akkupaloja. Sähköauton palo poikkeaa tavanomaisen polttomoottorikäyttöisen auton palosta vain, jos tulipalo on päässyt sähköauton energiavarastoihin – eli litiumioniakkuihin. Tämänhetkisen tiedon mukaan sähköautot eivät ole erityisen herkkiä syttymään verrattuna polttomoottorikäyttöiseen autoon. Lisäksi niiden palotehon voidaan arvioida olevan jopa polttomoottorikäyttöisen auton paloa pienempi, koska palavien nesteiden määrä on pienempi. Sähköauton palotehoon vaikuttaa merkittävästi auton akuston latausaste eli akkuun varastoidun energian määrä (vrt. polttoaineen määrä).

Keskeiset tunnistetut haasteet sähköauton akkupalossa liittyvät vaikeaan sammutettavuuteen ja kemiallisiin altisteisiin. Akkupalon palotapahtumaa kuvataan lämpökarkaamiseksi (thermal runaway), joka käynnistyy akkukemiasta riippuen 80–120 asteessa. Tässä reaktiossa akku tuottaa palaessaan kaikkia palamiseen tarvittavia elementtejä, joten ainoa sammutuskeino on akkukennojen jäähdyttäminen. Eri testien perusteella vedellä on todettu olevan tehokkain jäähdyttämisvaikutus. Eri raporteissa puolestaan on kerrottu akkupalojen sammutuksen kestäneen pahimmillaan useita tunteja ja vaatineen useita kuutioita sammutus-/jäähdytysvettä.

Ajoneuvojen ja akkujen tekniikka kehittyy nopeasti, minkä takia jatkuva pelastustoiminnan toimintamallien, menetelmien ja välineiden kehittäminen on tarpeellista. Toimintaa voidaan kehittää sitä mukaa, kun palotilanteista saadaan tutkimus- sekä kokemustietoa.

Videot sammutus-, jäähdytys- ja siirtomenetelmistä

Hankkeessa tuotetuissa videoissa esitetään esimerkkimenetelmiä sähköauton akkupa-

lon sammuttamiseen ja jäähdyttämiseen sekä palaneen sähköauton siirtämiseen pois pysäköintihallista. Kaikissa menetelmissä on omat hyvät ja huonot puolensa. Tämän vuoksi on tärkeää, että pelastuslaitoksissa mietitään etukäteen kunkin alueen henkilöstölle ja kalustolle sopivat tekniikat sekä taktiikat.

Palaneen sähköauton siirtomenetelmät

Hankkeessa testattiin myös erilaisia siirtomenetelmiä palaneelle sähköautolle. Rajatussa tilassa on tärkeää, että litiumioniakkupalon jälkeen auto siirretään pois sammutuksen jälkeen, koska akkujen tiedetään syttyvän herkästi uudelleen.

Testeissä huomattiin, että siirto vaatii paljon henkilöresursseja ja toiminta pelastustoimen tavanomaisella kalustolla on vaikeaa. Erityisesti alaspäin siirrettäessä haasteena oli auton ohjaus siten, että se ei osuisi seiniin. Huomionarvoista on myös se, että täyssähköajoneuvot ovat polttomoottoriajoneuvoja painavampia. Keskikokoisen tai suuren täyssähköauton massa on noin 2000–2800 kiloa, mikä osaltaan vaikeuttaa auton siirtämistä pelastustoimen kalustolla. Testattujen ja joidenkin pelastuslaitosten käytössä olevien siirtoalustojen pienet renkaat eivät kulje hidastustöyssyjen ja ritilöiden yli kovinkaan hyvin. Lisäksi siirtoalustojen pyörät rikkoutuvat helposti.

Lähtökohtana tulisikin olla, että siirrossa käytetään ammattimaisia hinausautoja, kuitenkin huomioiden akun uudelleensyttymisriskin aiheuttama tarve välittömälle sammutusvalmiudelle. Siirtoon tulisi ryhtyä vasta, kun akun lämpötila on saatu ympäröivän huonetilan lämpöiseksi, jolloin voidaan olettaa, että akku ei seuraavien minuuttien aikana syty uudelleen palamaan. Lisäksi siirtoon tulee laatia toimintasuunnitelmat sen varalle, jos auto syttyy palamaan kesken hinauksen.

Joonatan Suosalo

Pelastustoimen erityiset kelpoisuusvaatimukset

pelastustoimen virkojen täytössä

Aluehallintovirastot ovat viimeisten vuosien aikana käsitelleet useita hallintokanteluita, joissa on tutkittu pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön virkojen täyttöä koskevia menettelyjä. Hallintokanteluista antamisissa ratkaisuissaan aluehallintovirastot ovat antaneet hallinnollista ohjausta pelastuslaitoksille, sillä virkojen täyttöä koskevissa prosesseissa on havaittu lain- ja hyvän hallinnon vastaisia menettelyjä.

Pelastustoimintaan osallistuvien henkilöiden osalta erityisten kelpoisuusehtojen asettaminen pelastuslakiin on ollut perusteltua, sillä henkilöstö työskentelee tehtävissä, joissa työntekijöiden oma, autettavien ja yhteiskunnan turvallisuus edellyttää määrätyn tasoista ammattitaitoa1

Pelastustoimen virkaan nimittämistä koskevassa prosessissa tulee sovellettavaksi pelastuslain2 rinnalla laki kunnallisesta ja hyvinvointialueen viranhaltijasta3. Pelastuslaissa on säädetty erityisistä kelpoisuusvaatimuksista ja laissa kunnallisesta ja hyvinvointialueen viranhaltijasta on säädetty virkojen täyttöä koskevasta hallintomenettelystä ja -prosessista.

Aluehallintovirastojen käsittelemissä hallintokanteluissa on useimmiten ollut kyse tilanteista, joissa pelastuslaissa säädetyistä kelpoisuusvaatimuksista on jouduttu poikkeamaan. Kunnallisesta ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetussa laissa on säädetty yksityiskohtaisesti asioista, joita tulee noudattaa virkaa tai tehtävää täytettäessä.

1. Lähtökohtaisesti pelastustoimintaan osallistuvien osalta virkaan tai tehtävään tulee valita sellainen henkilö, jolla on pelastuslain 57 §:ssä säädetty virkaa tai tehtävää vastaava pelastusalan tutkinto tai sisäministeriön pelastuslain 58 §:n nojalla myöntämä erivapaus. Erityisen kelpoisuuden antamista tutkinnoista on säädetty pelastustoimesta annetun valtioneuvoston asetuksen 6 §:ssä4

2. Jos hyvinvointialue päättää poiketa erityisistä kelpoisuusvaatimuksista kunnallisesta ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 6 §:n mukaisesti, tulee kyseessä olla yksittäistapaus ja poikkeamiselle erityinen syy.

3. Mikäli kelpoisuusvaatimuksista poiketaan, tulee poikkeamisesta tehdä päätös perusteluineen, sillä poikkeamiselle on oltava aina jo-

kin peruste ja vaatii erityistä harkintaa5. Esimerkki tällaisesta tapauksesta voi olla sellainen, että työvoimapulan takia ei ole saatavana kelpoisuusvaatimukset täyttävää henkilöä, mutta tehtävä on kuitenkin välttämätön hoidettavaksi6. Pelastustoimintaan liittyvät tehtävät voivat olla välttämättömiä hoidettavaksi.

4. Mikäli erityisistä kelpoisuusvaatimuksista poiketaan, voidaan henkilö ottaa vain määräaikaiseen virkasuhteeseen. Kelpoisuuden puuttuminen on perusteltu syy määräaikaiseen virkasuhteeseen ottamiseksi. Poikkeaminen erityisistä kelpoisuusvaatimuksista ei ole lainkaan mahdollista silloin, kun henkilö otetaan toistaiseksi voimassa olevaan virkasuhteeseen7

5. Hyvinvointialue ei voi omalla päätöksellään lieventää kelpoisuusvaatimuksia. Työantajan liikkumavara kelpoisuusvaatimuksien muuttamisen osalta koskee ainoastaan niiden tiukentamista8

Pelastuslaissa säädetyt erityiset kelpoisuusvaatimukset koskevat vain pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön viran täyttöön liittyvää prosessia. Pelastustoimintaan osallistuvien virkojen täytössä on huolehdittava, että avoinna oleviin virkoihin otetaan ensisijaisesti kelpoisuusehdot täyttäviä henkilöitä. Mikäli kelpoisia hakijoita ei ole saatavilla, voidaan henkilö ottaa vain määräaikaiseen virkasuhteeseen. Kelpoisuuden pelastustoimen virkaan tai tehtävään antaa vain pelastuslaissa ja valtionneuvoston pelastustoimesta annetussa asetuksessa määritelty virkaa tai tehtävää vastaava tutkinto tai sisäministeriön myöntämä erivapaus.

Ilkka Horelli

Johtaja, pelastustoimi ja varautuminen -vastuualue Lounais-Suomen aluehallintovirasto

kelpoisuusvaatimukset täytössä

Lähteet:

1. Hallituksen esitys pelastuslaiksi HE 257/2010, s. 69

2. Pelastuslaki (379/2011) 57 §

3. Laki kunnallisesta ja hyvinvointialueen viranhaltijasta (304/2003) 2 luku

4. Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (407/2011) 6 §

5. Esim. KHO 1978 II 31, KHO 1980 II 22 ja KHO 29.7.2008 T 1772

6. Hallituksen esitys kunnallisesta viranhaltijasta annettavasta laista (HE 196/2002), s.33

7. Laki kunnallisesta ja hyvinvointialueen viranhaltijasta (304/2003) 3 § ja 6 § 2 momentti

8. Esim. KHO 13.9.2018/4158, KHO 1981 II 37 ja KHO 19.8.1993/2884

Hyvän hallinnon keskeisenä elementtinä on sen oikeusturvantakeet. Olen edellisissä artikkeleissani käsitellyt kahta muuta, viranomaisen itsensä ratkaistavissa olevaa muutoksenhakukeinoa: päätöksen korjaamis- sekä oikaisuvaatimusmenettelyä. Hallintovalitus on aiemmin mainittuja keinoja huomattavasti hitaampi ja byrokraattisempi menettely, jossa päätöksen tekee hallintotuomioistuin. Tulen tässä artikkelissa käsittelemään yleisesti valitusmenettelyä, sen vaiheita sekä sen vaikutuksia.

Ennen kuin käsitellään hallintotuomioistuimia, on hyvä käsitellä lyhyesti Suomen tuomioistuinjärjestelmää. Suomessa oikeusturvan vastuu on jaettu eri tuomioistuintyyppeihin: yleisiin tuomioistuimiin, hallintotuomioistuimiin sekä erityistuomioistuimiin. Eron ymmärtäminen on merkityksellinen, sillä myös tuomioistuimet ovat viranomaisia, joilla on sidottu toimivalta. Yleiset tuomioistuimet muodostuvat käräjäoikeuksista, hovioikeuksista ja korkeimmasta oikeudesta. Niiden toimivalta muodostuu karkeasti jaotellen rikos-, riita- ja hakemusasioista. Hallintotuomioistuimet sen sijaan muodostuvat hallinto-oikeuksista ja korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Niiden toimivalta muodostuu hallintopäätösten ja muiden julkisoikeudellisten päätösten valitusten ratkaisemisesta. Erityistuomioistuimia ovat sen sijaan markkinaoikeus, työtuomioistuin ja vakuutusoikeus, joiden toimivalta käy ilmi niiden nimistä. Hallintopäätöksistä voidaan valittaa ainoastaan hallinto-oikeuksiin, sillä yleisillä tuomioistuimilla ei ole toimivaltaa ratkaista hallinto-oikeuden toimivaltaan liittyviä asioita. Asiassa on kuitenkin syytä huomata, että vaikka hallintopäätös käsiteltäisiinkin hallintotuomioistuimessa, voidaan siihen liittyvää virkarikos- tai vahingonkorvausasiaa käsitellä erillisesti yleisessä tuomioistuimessa.

Hallintovalitusasiasta säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasiassa annetussa laissa (808/2019, jäljempänä HOL). Laki on annettu tuomioistuimille, mutta siinä myös säädetään yleisesti hallintovalitusprosessista. Lain 3 §:n mukaan HOLin menettelyjä sovelletaan toissijaisesti silloin, kun erityissäännöksessä on siitä poikkeava sisältö. Koska pelastuslain (379/2011) 104 § toimii pelastuslain nojalla

tehtyjen päätösten muutoksenhakua ohjaavana säännöksenä, sovelletaan sen erityissäännöksiä HOLin säännösten sijaan: esimerkiksi pelastuslain 104.5 §:n mukainen päätös on välittömästi täytäntöönpantavissa oikaisuvaatimuksesta tai valituksesta huolimatta. Säännöksessä on kuitenkin täsmennetty, että hallintotuomioistuimella on oikeus määrätä täytäntöönpanon osalta toisin, minkä nojalla hallintotuomioistuin voi pelastuslain estämättä kieltää, keskeyttää tai muuten antaa päätöksen koskien täytäntöönpanoa ennen asian varsinaista ratkaisemista.

Hallintovalituksen voi HOLin 7.1 §:n nojalla tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuuteen päätös välittömästi vaikuttaa, eli toisin sanoen hallintopäätöksen asianosainen. Valittaa voi HOLin 6.1 §:n mukaan sellaisesta päätöksestä, jonka viranomainen on ratkaissut tai jättänyt tutkimatta. Tämä tarkoittaa sitä, että valittaa voi vasta viranomaisen lopullisesta päätöksestä. Siispä esimerkiksi viranomaisen tekemästä ohjeesta tai valmistelutyöstä ei voi valittaa. Myöskään asian täytäntöönpanoa koskevasta päätöksestä ei voi valittaa. Asian valmisteluvaiheessa tapahtuneista menettelyvirheistä voi valittaa vasta asian lopullisen ratkaisun yhteydessä. Myös tosiasiallinen julkisen vallan käyttö –kuten pelastusviranomaisen pelastuslain 36 §:n nojalla antama määräys suojaväistöstä –on valituskelpoisuuden ulkopuolella. Valittaa voi siten viranomaisen tekemästä kirjallisesta päätöksestä, joka on yleensä lakia soveltamalla tehty hallintopäätös. Pelastusviranomaisen näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että vasta sen pelastuslain 2 ja 3 luvun valvomisesta tehty lopullinen hallintopäätös on valituskelpoinen. Asiassa on syytä huomata, että joskus myös päätösten jälkivalvonta muodostaa valituskelpoisen päätöksen. Näin on erityisesti silloin, kun päätös sisältää velvoitteen tai sen noudattamiseen tarkoitetun määräajan.

Valitusprosessista säädetään HOLin 3. luvussa, ja prosessi käynnistyy siten, että valitus toimitetaan valitusajan puitteissa toimivaltaiselle hallinto-oikeudelle. Valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Valituksessa on ilmoitettava, miltä kohdin pää-

töstä on muutettava ja millaisia muutoksia siihen vaaditaan perusteluineen. Koska HOLin 13.1 § mahdollistaa valituksen ainoastaan laillisuusperustein – mikä tarkoittaa sitä, että päätöksen tulee olla lainvastainen – tulee valituksessa perustella, miksi ja miten päätös on lainvastainen. Kuten aiemmissa artikkeleissani olen selostanut, muutoksenhakuohjeet on liitettävä hallintopäätöksen yhteyteen hallintolain (434/2003) 46–47 §:n nojalla. Valitusprosessi voi pelastuslain nojalla olla kahdenlainen. Sellaiset päätökset, jotka on annettu pelastuslain 96.1 §:n tai 102 §:n nojalla, edellyttävät ennen hallintovalitusta oikaisuvaatimusmenettelyä hallintolain (434/2003) mukaisessa järjestyksessä. Sen sijaan muista päätöksistä voi pelastuslain 104.2 §:n nojalla valittaa suoraan hallinto-oikeuteen.

Valituksen nojalla hallintotuomioistuin käsittelee viranomaisen tekemää päätöstä ja arvioi sitä, onko päätös lainmukainen. Tuomioistuin huomioi mahdollisesti myös asiassa olevat virheet. Hallinto-oikeus voi pitää päätöksen voimassa ja vahvistaa näin ollen päätöksen lainmukaisuuden tai kumota sen joko kokonaan tai osittain. Sen lisäksi hallintotuomioistuin voi palauttaa asian viranomaiselle uudelleen ratkaistavaksi. Näin tapahtuu usein esimerkkisiksi silloin, kun päätöstä rasittaa jokin menettelyvirhe. Seuraavassa artikkelissani tulenkin avaamaan tarkemmin, millaisia ratkaisuja hallinto-oikeudet ovat antaneet pelastuslain soveltamistilanteista.

Sebastian De Caro, hyvän hallinnon puolesta

Hallintopäätöksestä valittaminen ja hallintolainkäyttö

Yritysturvallisuus-jaosto

Yritysturvallisuus-jaoston uudet ja vanhat

jäsenet vierailulla Kokkola Industrial Parkissa

Yritysturvallisuus-jaoston vuosi on käynnistynyt vauhdikkaasti, kun jo tammikuun alussa pääsimme kokoontumaan yhteen. Matkasimme länsirannikolle tutustumaan Kokkola Industrial Parkiin (KIP). Tämä suurteollisuusalue on Pohjois-Euroopan suurin epäorgaanisen kemianteollisuuden ekosysteemi, jonka historia on jo lähes 80-vuotinen.

Johtokuntamme jäsenen, KIP Servicen turvallisuuden kehittämispäällikkö Jussi Långin, asiantuntevan isännöinnin lisäksi pääsimme kuulemaan Kokkolan Suurteollisuusalueyhdistyksen toiminnanjohtaja Johanna Hylkilän esityksen alueen historiasta ja tietenkin myös tulevaisuudennäkymistä. KIPillä on pitkä menneisyys nykyaikaisen kiertotalouden parissa, ja alueen yritykset toimivat yhteistyössä monialaisesti. Erityisesti on tietenkin mainittava turvallisuuden kehittämisen parissa tehtävä työ.

Näyttävän Port Towerin tilojen lisäksi pääsimme autokierrokselle 700 hehtaarin alueelle. Tämä vastaa noin tuhatta jalkapallokenttää, mikä saattaa antaa paremman kuvan alueen mittasuhteista. Johtokuntamme pääsi omin silmin näkemään jatkuvasti muuttuvaa alueinfraa ja logistiikkaa. Etenkin 600 laivaa vuosittain kuormaava satamatoiminta oli vaikuttavaa katseltavaa. Satamasta löytyy myös Pohjoismaiden ainoa katettu joka sään terminaali. Jatkuvasti kehittyvä ja uudistuva alue vaatii turvallisuusjohtamiselta paljon.

Puhuttavaa ja ihmeteltävää siis riitti nykyaikaisen ja uudistuvan alueen turvallisuuden hallinnasta koko vierailun ajan.

Kokoonpanomme tällä matkalla kattoi uusien johtokunnan jäsenien lisäksi johtokunnasta väistyviä konkareita. Tämän ansiosta käytiin paljon keskustelua jaoston toiminnasta ja sen kehittämisestä. Konkarit jakoivat syvällä rintaäänellä ajatuksiaan rivijäsenen näkökulmasta, minkä ansiosta pääsimme jalostamaan ajatuksia siitä, miten voisimme jatkossa osallistaa jaoston jäsenistöä ja miten voimme viestinnällisesti paremmin tavoittaa joukkoja.

Pääsimme viimein myös muistamaan jaostomme johtokunnan pitkäaikaista jäsentä Matti Toppista. Koronavuodet valitettavasti aiheuttivat asiaan viivästystä. Toivomme Matille erinomaisia eläkepäiviä. Muistamisten lisäksi pääsimme kasvotusten tutustumaan uusiin johtokunnan jäseniin, Outokummun Juhana Jääskeläiseen ja Keskon Petri Käyhköön.

Kokouksessamme järjestäydyttiin myös tulevalle toimikaudelle. Johtokunta jatkaa hyväksi todettua työparimenetelmää, jossa johtokunnan tehtävät nimenmukaisesti jakaantuvat työpareille viestinnän, koulutuksen, jäsenpalveluiden ja lausuntojen osalta.

Kohdetutustumiset ovat erinomainen tapa jakaa tietoa ja toimintamalleja eri toimijoiden välillä. Vierailun aikana virisi paljon keskustelua parhaiden käytänteiden ympäril-

lä ja oli ilo huomata, miten eri toimialojen asiantuntijat löytävät helposti yhteistä maaperää turvallisuuden kehittämisessä.

KIP on vakuuttava esimerkki siitä, miten eri yritykset voivat elää symbioosissa edistäen toimintaympäristön turvallisuutta. Voit tutustua alueen toimintaan tarkemmin Tunti Turvaa -verkkoluennolla Palopäällystöliiton YouTube-kanavalla. Suuret kiitokset KIPille vieraanvaraisuudesta!

Kalle Seppänen

puheenjohtaja

Yritysturvallisuus-jaosto

Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto

Miten varautuminen ja väestönsuojelu näkyvät

vaaleissa ja vaalien jälkeen?

Koronapandemia ja Ukrainan sota ovat värittäneet kuluneita neljää vuotta eli lähes koko eduskuntavaalikautta. Näiden kriisien antamat opit ja kokemukset näkyvät paitsi kevään vaalikeskusteluissa ja puolueiden vaaliohjelmissa myös tulevan hallituksen ohjelmassa.

Nato-jäsenyys ja siihen liittyvä päätöksenteko hallitsee vahvasti kotimaista turvallisuuskeskustelua. Nato-jäsenyyden ratifioinnin etenemistä seurataan päivä päivältä. Pelastustoimen kannalta kuitenkin

meneillään on huikeasti Nato-päätöstäkin merkittävämpi toimintaympäristön muutos, kun uudet hyvinvointialueet käynnistelevät toimintaansa.

”Julkisen hallinnon kehittämistä oh-

jaavaan ajatukseen palveluintegraatiosta on hyvinvointialueella aiempaa laajemmat mahdollisuudet ja tämä tiivistää yhteistyötä myös alueellisessa varautumisessa”, toteaa kehittämispäällikkö Vesa-Pekka Tervo Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:stä. Hyvinvointialueiden aloittaessa myös Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto siirtyi Kuntaliitosta Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:n verkostoksi.

Maan uudella hallituksella tulee olemaan pöydällään myös pelastuslain kokonaisuudistuksen loppuun saattaminen. Osana hyvinvointialueiden käynnistymisen kannalta merkittäviä muutoksia tästä on jo edennyt säädösperustainen varautumisrekisteri, joka on keskeinen alueellisen varautumisen työväline.

92 § Varautumistehtävien rekisteri

Pelastuslaitoksen ja yhteisön, joka on 46 §:n mukaisesti velvollinen osallistumaan pelastuslaitoksen johdolla pelastustoiminnan suunnitteluun ja hoitamaan lakisääteisiä tehtäviään pelastustoiminnan yhteydessä sekä varautumaan näiden tehtävien hoitamiseen normaali- ja poikkeusoloissa, tulee pitää tehtäviensä hoitamista ja niihin varautumista varten henkilörekisteriä tehtäviin varatuista henkilöistä ja voimavaroista.

Vesa-Pekka Tervon mukaan säädösperustaisen varautumisrekisterin toteuttaminen on tärkeää. Tämän perustamiseen ja ylläpitoon liittyvät kulut tulee myös asianmukaisesti huomioida hyvinvointialueiden rahoituksessa.

”Pelastustointa sidotaan nyt aiempaa vahvemmin yhteiskuntaan ja samalla vaatimustaso nousee, kehittämispäällikkönä tästä voi olla vain tyytyväinen”, toteaa Tervo.

Hallitusohjelmatavoitteet kohdistuvat varautumiseen laaja-alaisesti

Suomen Palopäällystöliiton, SPEKin, Suomen Sopimuspalokuntien Liiton ja Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston yhteisissä hallitusohjelmatavoitteissa fokuksessa on

turvallisuuden edistäminen ja pelastusalan kehittäminen. Tavoitteet jäsentyvät kolmiyhteydeksi: pelastusalan lähipalveluiden varmistaminen, väestönsuojelun ja varautumisen kehittäminen sekä asumisen turvallisuuden parantaminen.

Hallitusohjelmatavoitteissa näkyy kokonaisvaltainen turvallisuuden edistämisen näkökulma. Siinä varautuminen lyhyt- ja pitkäkestoisiin kriiseihin ja niin yhteiskunnan kuin pelastustoimen oman toiminnan turvaaminen kaikissa oloissa saavat konkreettisia muotoja. Varautuminen ei ole enää jokin erillinen osa-alue vaan poikkileikkaava ajattelutapa. Tämä on hieno kehitys.

Lähtökohdaksi järjestöjen hallitusohjelmatavoitteissa nousee se, että pelastusalan riittävästä palvelukyvystä on huolehdittava kaikissa oloissa. Myös pitkäkestoisissa ja laaja-alaisissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Tämän tavoitteen turvaamiseksi on huolehdittava sekä riittävästä henkilöstöstä että kattavasta paloasemaverkostosta, asemien kunnosta, asianmukaisista varusteista ja

kalustosta. Pitkäkestoisten ja laaja-alaisten tehtävien hoitamista sekä materiaalista varautumista tulee vahvistaa. Tämä vaatimus koskee ohjelmassa niin päätoimisia kuin sopimuspalokuntia.

Väestönsuojelun ja varautumisen kehittämiseksi vaaditaan järjestöjen linjauksissa vahvoja toimia. Tulevalta valtioneuvostolta odotetaan periaatepäätöstä väestönsuojelun järjestämisestä osana ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa. Väestönsuojelulle halutaan riittävät resurssit ja myös velvoitteita, joilla kiristetään väestönsuojelun koulutuksen sekä väestönsuojien tarkastustoiminnan vaatimuksia. Viranomaisten ja järjestöjen yhteinen häiriötilanne- ja kriisiharjoittelu nostetaan vahvasti agendalle. Tähän kuuluu myös valtakunnallisen varautumisharjoittelun skenaarioiden ja periaatteiden tarkempi määrittely.

Järjestöt peräänkuuluttavat pelastustoimen organisaatioiden, myös sopimuspalokuntien, varautumisen kehittämistä ja tukemista. Toisaalta myös koko yhteiskunnan

Varautumisen seminaari 21.3.

kriisinkestävyyttä on tuettava vahvistamalla kansalaisten omatoimista varautumista.

Asumisturvallisuuden edistäminen on myös keskeinen osa varautumista, kuten uutiskuvat ukrainastakin hyvin osoittavat. Järjestöjen hallitusohjelmatavoitteet sisältävät kotona asuvien, toimintakyvyltään rajoittuneiden ihmisten turvallisuuden kehittämisen toimenpideohjelman. Kaikkeen palveluasumiseen on määriteltävä kriteerit, jotta siihen käytettävät rakennukset ovat poistumis- ja muun turvallisuuden osalta riittävän turvallisia.

Tulevaisuus näyttäytyy epävarmana ja pelastustoimella kumppaneineen on haastavat ajat edessä. Samalla on kuitenkin hyvä huomata, että varautumisen ja yhteiskunnan kriisinkestävyyden merkitys ovat nousseet laajasti poliittisten päättäjien tietoisuuteen. Tämä antaa hyvän pohjan alan edunvalvonnalle tulevina vuosina.

Tolokun Palopäällystöpäivillä Oulussa

Palopäällystöpäivien monipuolinen ja ajankohtainen ohjelma käynnistyy tuttuun tapaan Varautumisen seminaarilla, jonka puhutteleva teema on Pelastustoimi sodassa. Päivän keskusteluissa tarkastellaan asiantuntijoiden johdolla laaja-alaisesti pelastustoimen roolia nopeasti muuttuneessa toimintaympäristössä. Päivän aikana ääneen pääseekin laaja joukko pelastustoimen, Puolustusvoimien, median ja yrityskentän asiantuntijoita.

Varautumisen seminaarissa kuullaan alustuksia ja asiantuntijakeskusteluita seuraavista mielenkiintoisista aiheista:

• Tuli-isku 2020: näkökulmia tuhovaikutuksesta ja yhteiskunnan varautumisesta

• Media sodassa

• Mitä on suoja ja suojautuminen?

Varautumisen seminaari on osa Tolokun Palopäällystöpäiviä, jotka järjestetään 21.–23.3.2023 Oulussa.

Varaa paikkasi nyt: sppl.fi/kalenteri/palopaallystopaivat-2023

Harriet Lonka viestintävastaava Varautuminen väestönsuojelu -jaosto

Viime keväänä Varautumisen seminaarissa päästiin kuulemaan eturivin asiantuntijoita – näin on toki myös tänä vuonna.

Riskienhallinta-jaoston johtokunta esittelyssä

Nimeni on Teemu-Taavetti Toivonen

Nimike: Pelastuspäällikkö

Työnantaja: Pirkanmaan pelastuslaitos

Kuka olen: Yhdessä tekemiseen luottava, kehittämisestä ja sparrauksesta innostuva pelastusalan ammattilainen

Roolini jaostossa: Johtokunnan puheenjohtaja

Koulutustausta: Pelastaja, pelastussukeltaja, alipäällystö, insinööri (AMK) palopäällystö, HM, eMBA

Nimeni on Pauliina Kopra

Nimike: Vs. pelastuspäällikkö, onnettomuuksien

ehkäisy

Työnantaja: Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Kuka olen: Pelastusalan monipuolinen

sekatyöläinen, jonka sydäntä lähellä on palvelumuotoilu ja asiakaslähtöisyys. Keväällä työn

suhteen odotettavissa uusia tuulia…

Roolini jaostossa: Johtokunnan varapuheenjohtaja

Koulutustausta: Insinööri (AMK) palopäällystö, tradenomi (YAMK) turvallisuusosaaminen, muotoilija (YAMK) palvelumuotoilu

Nimeni on Anja Aatsinki

Nimike: Lehtori

Työnantaja: Laurea-ammattikorkeakoulu

Kuka olen: Opetushommiin loikannut pelastuslaitoksen kasvatti. Kiinnostuksen kohteina erityisesti ihmisten (turvallisuus)käyttäytyminen ja riskienhallinnan päätöksenteko.

Roolini jaostossa: Johtokunnan jäsen, lausuntovastaava, sihteeri

Koulutustausta: Tradenomi (AMK) turvallisuuden ja riskienhallinnan koulutusohjelma; tradenomi (YAMK) päätöksenteon ilmiöt johtamisessa, kehittämisessä ja asiakastyössä; ammatillisen opettajan koulutus (AmO)

Nimeni on Mikko Puolitaival

Nimike: Riskienhallintapäällikkö

Työnantaja: Satakunnan pelastuslaitos

Kuka olen: Onnettomuuksien ehkäisyn monitoimiukko. Innostaja ja kannustaja, joka uskoo esimerkin voimaan.

Roolini jaostossa: Johtokunnan jäsen, viestintävastaava

Koulutustausta: Pelastaja, pelastussukeltaja, laivuri, alipäällystö, KM. Tohtoriopinnot kesken.

Nimeni on Marjo Oksanen

Nimike : Riskienhallintapäällikkö

Työnantaja: Päijät-Hämeen pelastuslaitos

Kuka olen: Olen Hämeeseen eksynyt kymiläinen. Olen miesvaltaisen perheen äiti, jonka kasvimaa ja kukkapenkit taistelevat (voitokkaasti) elintilasta erilaisten mottoriajoneuvojen kanssa maaseutupihalla. Olen pitkän linjan onnettomuuksien ehkäisytyön puolestapuhuja ja uusien ideoiden kehittäjä.

Roolini jaostossa: Johtokunnan jäsen

Koulutustausta: Rakennusinsinööri (AMK), merkonomi, insinööri (YAMK)

Nimeni on Kari Telaranta

Nimike : Johtava asiantuntija

Työnantaja: Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK

Kuka olen: Tutkija ja asumisen turvallisuuden edistäjä, aktiivinen palontorjuja sekä mustavalkoisen ajattelun vastustaja.

Roolini jaostossa: Johtokunnan varajäsen

Koulutustausta: Tradenomi (YAMK). Tohtoriopinnot kesken.

Nimeni on Yrjö Juustila

Nimike : HSE-päällikkö

Työnantaja: Skanska Talonrakennus Oy

Kuka olen: Nolla tapaturmaa ajattelija. Työterveyden, työturvallisuuden ja ympäristöasioiden puolestapuhuja.

Roolini jaostossa: Johtokunnan varajäsen

Koulutustausta: Talonrakennuksen EAT, yksikönjohtaja, tulityökurssinjohtaja, työelämän asiantuntija, Master of Safety

Riskienhallinta-jaoston tehtäväkenttä on jaettu kolmeen osaalueeseen; rakenteelliseen palonehkäisyyn, riskienhallintaan ja turvallisuusviestintään. Jaosto seuraa eri osa-alueiden kehitystä ja järjestää näihin aiheisiin liittyvää ajankohtaista koulutusta.

Pelastustoiminta-jaosto

Hyvinvointialueiden pelastuslaitosten arjen kehittämistä tukemassa

- Ammattilaisemme alustavat Palopäällystöliiton Tunti turvaa -webinaareissa mielenkiintoisista pelastustoiminnan ajankohtaisuuksista.

- Jatkamme viime vuonna aloitettua putoamisvaarallisella alueella työskentelyn (PVAT) Rope Rescue -koulutuskiertuetta neljällä paikkakunnalla maalis-huhtikuussa.

- Järjestämme tieliikennepelastamisen Road Rescue -koulutustilaisuuden toukokuussa.

- Tuemme liiton pelastustoiminnan asiantuntijatoimikuntien kehittämistyötä.

- Teemme yhteistyötä liiton muiden jaostojen kanssa.

- Tuomme pelastustoiminnan näkökulman ihmisten, yhteisöjen ja yhteiskunnan turvallisuuden kehittämiseen liiton lausunnoissa ja kannanotoissa.

Vuoden vaihtuminen toi pelastustoimelle ja pelastuslaitoksille merkittävän muutoksen, kun hyvinvointialueet aloittivat palvelutuotantonsa, ja niitä tukevien konsernipalveluiden toimintamallien käyttöönottoa lähdettiin kehittämään. Muutosta on tapahtunut myös Helsingin kaupungin pelastuslaitoksella. Hyvinvointialueilla alkoi pitkä kehittymisen ja uudistumisen vaihe, josta saatavat tulokset vaativat pitkäjänteistä työskentelyä – yhteistyössä. Pelastustoimessa on koettu aikaisemminkin merkittävä hallintouudistus. Pelastustoimen tehtävät siirtyivät vuoden 2004 alussa yksittäisiltä kunnilta kuntien ylläpitämien alueellisten pelastuslaitosten hoidettaviksi. Kuinka nyt ajankohtainen muutos näkyy Pelastustoiminta-jaoston toiminnassa?

Hyvinvointialueuudistuksen myötä pelastuslaitosten alueet pysyivät pääsääntöisesti samanlaisena, poikkeuksena toki Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksen syntyminen ja Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen rooli kahden hyvinvointialueen yhtei-

senä pelastuslaitoksena. Pelastuslaitoksilla on takanaan lähes parikymmenvuotinen taival alueidensa arjen ja häiriötilanteiden turvana sekä varautumisessa palvelutuotannon jatkumiseen – myös poikkeusoloissa. Toimiva arki on edelleen perusta luotettavalle palvelutuotannolle ja sen kehittämistyön mahdollistamiselle. Jaoston toiminnan tavoitteena onkin tukea ja mahdollistaa jäsenistönsä ammattiosaamisen kehittämistä. Hyvinvointialueiden pelastuslaitosten arjen kehittämisen pääpainoksi jaostomme toiminnassa olemme keskittyneet pelastustoiminnan asiantuntijuuden kasvattamiseen ja vahvojen verkostojen luomiseen.

Asiantuntijuutta ja osaamista yhteistyöllä

Toimintavuoden 2023 aikana tarjoamme jäsenistöllemme sekä kaikille tapahtumiimme osallistuville mahdollisuuden kehittää omaa osaamista ja asiantuntijuutta pelastustoiminnan haastavassa kentässä:

Pelastustoiminta-jaoston toiminnassa jäsenistömme tuo asiantuntijuutensa ja osaamisensa tapahtumiin. Tietoja ja taitoja sekä kokemuksia jaetaan, ajetuista keikoista opitaan ja luodaan kollegoiden kanssa verkostoja, jotka kaikki osaltaan tukevat pelastuslaitosten arjen kehittämistä. Uudet jäsenet ja ideat toimintamme kehittämiseksi ovat tervetulleita. Kentän ääntä halutaan kuunnella ja vastata tarpeisiin.

Toimialamme tämän vuoden ykköstapahtuma – Tolokun Palopäällystöpäivät Oulussa 21.–23.3.2023 – on erinomainen mahdollisuus tulla mukaan toimintaan ja kuulla sekä kokea, missä mennään. Ohjelmassa on muun muassa pelastuslaitosten ensivaste- ja ensihoitopalvelun tulevaisuuden pohdintaa, ajankohtaiskatsausta kansainvälisestä pelastustoiminnasta ja keskustelua rakennuspalojen sammutustekniikan murroksesta. Pelastustoiminta on erinomaisesti esillä. Nähdään Oulussa – ja vuoden mittaan muissakin Palopäällystöliiton tapahtumissa.

Kevättalvisin terveisin, Ville Mensala puheenjohtaja

Pelastustoiminta-jaosto

Hallinto ja tukipalvelut -jaosto

Jaoston johtokunnan uusien toimijoiden esittelyt

Jarmo Haapanen

Nimike: Yliopettaja, siviilivalmiuden ja onnettomuuksien ehkäisyn tiimi

Työnantaja: Pelastusopisto

Kuka olen: Juuriltani olen eteläpohojalaas-kaenuulaane. Kuulun palokuntalaisiin, jotka ovat saaneet savua jo syntyessään. Minut on aikoinaan kuskattu Kauhavan synnytyslaitokselta Kauhavan paloasemalle, josta vuoden ikäisenä muuttokuormassa Lapuan paloasemalle. Päätoimista työkokemusta on yli 35 vuotta pelastusalan järjestöstä, Lapuan, Kuortaneen, Seinäjoen ja Nivalan palolaitoksista, Jokilaaksojen pelastuslaitoksesta ja nyt Pelastusopistosta.

Roolini jaostossa: Varajäsen

Koulutustausta: insinööri (YAMK), insinööri (AMK) palopäällystö, päällystötutkinto, alempi päällystötutkinto, johtamisen erikoisammattitutkinto, avoimen yliopiston perusopintoja aikuiskasvatuksessa, hallintotieteissä ja tiedotusopissa

Torbjörn Lindström

Kauanko olet ollut mukana Päällystöliiton toiminnassa?

Millaisissa rooleissa olet toiminut?

Olen ollut Palopäällystöliiton jäsen vuodesta 2000. Heti alusta alkaen olen ollut mukana pohjoismaisessa yhteistyössä. Aluksi olin 1. jaoston jäsen, sen jälkeen jaoston johtokunnan jäsen ja sitten puheenjohtaja. Organisaatiomuutoksen myötä minusta tuli Hallintojaoston puheenjohtaja. Olin pitkään myös liittohallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja. Olen myös toiminut pitkään Palopäällystöliiton kv-toiminnassa ja FEU-delegaattina. Nyt olen taas muutaman vuoden tauon jälkeen Hallinto ja tukipalvelut -jaoston sihteerinä.

Miksi olet mukana Päällystöliiton toiminnassa?

Minulle tärkeintä mukana olemisessa on ammatillinen kehittäminen, ajan tasalla pysyminen, kansallinen ja kansainvälinen verkostoituminen, yhteenkuuluvuuden tunne, ystävät ja se, että se on kivaa.

Mitkä ovat parhaat hyödyt ammatillisessa verkostoitumisessa?

Mihin tarvitaan tällaista liittoa tai mitkä ovat olleet sen hyödyt omaan työhön?

Palopäällystöliiton mahdollistaman ammatillisen verkostoitumisen kautta tuntee alan parhaat asiantuntijat henkilökohtaisesti. Hyötyjä ovat olleen lisäksi ajankohtaispäivät ja koulutukset. Liitto tuo aktiivisesti ajankohtaisia asioita agendalle ja pitää yhteyttä ministeriöön ja politiikkaan.

Miten kannustaisit olemaan aktiivinen liiton toiminnassa, jos joku rivijäsen miettii, että pitäisikö olla mukana vaikkapa johtokuntatyöskentelyssä?

Johtokuntatyössä pääsee lähemmäksi toimintaa. Vaatii omaa eforttia, mutta on antoisaa.

Miten toivoisit työnantajien suhtautuvan liiton toimintaan käytettyyn työaikaan? Meneekö se aika hukkaan?

Toivoisin heidän suhtautuvan ehdottomasti positiivisesti. Jatkuva itsensä ja alan kehittäminen ovat kriittisiä toimintoja meidän tulevaisuutemme kannalta. En ymmärrä, miksi yksikään työnantaja ei haluaisi motivoituneita ja kehittyviä henkilöitä omiin riveihinsä. Aika ei todellakaan mene hukkaan.

Miten toivoisit, että liiton toiminta muuttuisi? Voisiko jokin tekijä nyt lisätä liiton vetovoimaisuutta tai sitä, että uusia aktiivisia henkilöitä saataisiin liiton toimintaan?

Palopäällystöliitto on ollut ajan hermoilla – notkea ja nopea. Liitto haistelee uusia tuulia ja ennakoi tulevia muutoksia. Haluaisin ehkä enemmän fokusta hallinnolliseen puoleen ja henkilöstöjohtamiseen. Lisäksi enemmän kansainvälisyyttä, koulutuksia, seminaareja, hankkeita yms.

Hallinto ja tukipalvelut -jaoston kuulumisia

Vuosi on vaihtunut ja saatiin siinä samassa uusi työnantajakin. Jaostomme jäsenet ovat suurella panostuksella osallistuneet hyvinvointialueiden valmisteluun. Jaostomme johtokunnassa olemme hiukan huolestuneita siitä, miten tämä uudistus vaikuttaa jäsenistömme osallistumiseen, sillä monet jäsenistämme, jotka aikaisemmin olivat pelastuslaitosten hallinto- ja tukitehtävissä, ovat uudistuksen myötä siirtyneet hyvinvointialueille keskitettyihin palveluihin, ja näin ollen on olemassa riski, että aktiivinen kiinnostus alaamme ja jaostoamme

kohtaan hiipuu. Tämän kehityksen torjuminen tuleekin olemaan yksi alkaneen vuoden haasteita.

Hallinto ja tukipalvelut -jaoston jaostokokouksessa johtokunnan osalta tuli pieniä muutoksia. Varsinaisiksi jäseniksi erovuoroisten tilalle valittiin Olli-Veikko Kurvinen sekä Torbjörn Lindström. Olli-Veikko Kurvisen tilalle varajäseneksi valittiin Jarmo Haapanen. Nyt valitut uudet varsinaiset jäsenet ovat jo tuttuja kasvoja liiton ja jaoston toiminnasta, mutta viereisellä sivulla kuitenkin Jarmon ja Torbjörnin esittelyt.

Kuten aina aikaisemminkin olemme todenneet, otamme kovin mielellämme vastaan ideoita: mitä te – jäsenet – toivotte saavanne jaostoltamme? Erityisesti toivoisimme vihjeitä sellaisilta jäseniltä, jotka ovat siirtyneet hyvinvointialueiden keskushallintoon: miten me voisimme ylläpitää tiiviin yhteyden teihin ja millaisia koulutustapahtumia toivoisitte meiltä?

Peter Johansson puheenjohtaja

Hallinto ja tukipalvelut -jaosto

Luvassa jo 20. Palopäällystö-Golf

– juhlakilpailu pelataan 16.6.2023

Ensimmäinen Palopäällystö-Golf pelattiin Joroisten Kartanogolfissa vuonna 2004. Palopäällystö-Golfin 20-vuotisjuhlakilpailulle arvoisensa puitteet puolestaan tarjoaa Vierumäki Golfin championship-tason Cooke-kenttä, joka haastaa yhtä lailla huippupelaajat kuin tavallisetkin golfin harrastajat.

Perinteisesti kilpailussa pelataan seuraavat sarjat:

HCP 0–18 tasoituksellinen lyöntipeli

HCP 18,1–36 pistebogey

Erikoiskilpailuina lähimmäksi lippua ja suorin draivi.

Palopäällystöliitto kutsuu kaikki golfia pelaavat jäsenet ja yhteistyökumppanit mukaan Palopäällystö-Golfin 20-vuotisjuhlakilpailuun. Kilpailumaksu 70 euroa maksetaan caddiemasterille. Palopäällystöliitto tarjoaa aamupalan sekä lounaan pelin jälkeen. Mukaan mahtuu 40 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä.

Kilpailun tarkemmat tiedot, aikataulut ja ilmoittautumisen löydät Palopäällystöliiton verkkosivuilta: sppl.fi

Ilmoittaudu mukaan 26.5. mennessä!

Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaosto

Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston johtokunta esittelyssä

Mikko Nurmi, johtokunnan puheenjohtaja, liittohallituksen jäsen

Tammisalon VPK

Tehtävä palokunnassa:

• Palokunnan päällikkö

Muut pelastustoimen luottamustehtävät (valtakunnalliset ja alueelliset):

• SPEKin valtuuston jäsen

• Helsingin Pelastusliiton hallituksen jäsen

• SSPL Helsingin alueosaston puheenjohtaja

Mika Gröndahl, johtokunnan varapuheenjohtaja, lausuntovastaava, varakoulutusvastaava

Veikkola VPK-FBK

Tehtävä palokunnassa:

• Ryhmänjohtaja

Muut pelastustoimen luottamustehtävät (valtakunnalliset ja alueelliset):

• Kyrkslätt Brandkårer-Kirkkonummen Palokunnat rf varapuheenjohtaja

• Länsi-Uudenmaan VPK-neuvottelukunnan jäsen

Mari Latvala, johtokunnan koulutusvastaava

Huittisten VPK

Tehtävä palokunnassa:

• Palokunnan päällikkö

Muut pelastustoimen luottamustehtävät (valtakunnalliset ja alueelliset):

• Pelastusopiston sopimushenkilöstön kehittämisverkoston jäsen

• Länsi-Suomen Pelastusalan Liiton (LSPeL) hallituksen jäsen

• LSPeL:n koulutuksen innovointi- ja kehittämistyöryhmän puheenjohtaja

• LSPeL:n Kaakkois-Satakunnan ja Sastamalan toiminta-alueen puheenjohtaja

Nieminen, johtokunnan kilpailuvastaava, liittohallituksen varajäsen

palokunnassa:

Palokunnan päällikkö pelastustoimen luottamustehtävät (valtakunnalliset ja alueelliset):

Palokuntien SM-kilpailujen kilpailulautakunnan jäsen

Lahden Alueen Sopimuspalokunnat ry:n johtokunnan jäsen

Savolainen, johtokunnan sihteeri ja viestintävastaava

Tehtävä palokunnassa:

• Ryhmänjohtaja ja hallituksen sihteeri

Muut pelastustoimen luottamustehtävät (valtakunnalliset ja alueelliset):

• Pelastusopiston sopimushenkilöstön kehittämisverkoston jäsen

• Vantaan pelastusalan yhdistyksen hallituksen sihteeri

• Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sopimuspalokuntien neuvottelukunnan

Vantaan edustajan varajäsen

Jaoston johtokunnan varajäsenet:

Antti Rautava, johtokunnan viestintävastaava

Lappvik FBK

Tehtävä palokunnassa:

• Palokunnan päällikkö

Jaana Turunen

Hämeenlinnan VPK

Tehtävä palokunnassa:

• Jäsenvastaava

Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston tavoitteena on edistää ja kehittää palokuntien vapaaehtoispäällystön täydennyskoulutusta, sekä osaltaan myös toteuttaa sitä.

Palokuntien SM 2023

Suomen Palopäällystöliitto kutsuu palokuntien kilpailuryhmät suomenmestaruuskilpailuun

Helsinkiin lauantaina 27.5.2023.

Kilpailun järjestää Helsingin kaupungin pelastuslaitos.

Kilpailussa noudatetaan 1.1.2011 voimaan tulleita sääntöjä.

Kilpailussa on mukana myös veteraanisarja.

Kilpailun teema on pelastustoimi poikkeusoloissa.

Kilpailuryhmien on ilmoittauduttava viimeistään 7.4.2023

Palopäällystöliittoon sähköpostitse henriikka.majoniemi@sppl.fi.

Ilmoittautumisesta tulee käydä ilmi:

- kilpailuryhmän nimi

- kilpailusarja

- yhteyshenkilön nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköposti

- laskutusosoite.

Ilmoittautumisista tulee varmistus sähköpostilla.

Tarkemmat tiedot: www.palokuntiensmkilpailut.fi

Osallistumismaksu on 200 €/joukkue sekä yleisessä että veteraanisarjassa ja se laskutetaan osallistumisvahvistuksen yhteydessä.

Palopäällystöliitto kiittää kaikkia vuoden

2023 Palopäällystökalenterin ilmoittajia!

Ajankohtaista liitosta

LIITTOHALLITUS 5/22

Vuoden viides ja samalla viimeinen kokous pidettiin 11.11. Teams-etäyhteydellä, kokoukseen osallistui kymmenen henkilöä.

Kokousmuodollisuuksien jälkeen vahvistettiin 20 jäsenkandidaatin jäsenyys. Todettiin liiton muodostuvan 1953 jäsenestä ja 12 kannattajajäsenestä. Lisäksi myönnettiin Erityisansioristit nro 81 ja 82, 4 Ansioristiä sekä 26 Ansiomitalia ja liiton pöytästandaarit nro I/13 Palosuojelurahastolle (80 vuotta), nro I/14 Helsingin Pelastusliitolle (30 vuotta), ja I/15 Pelastusopistolle (30 vuotta).

Vahvistettiin liiton antamat lausunnot Luonnos ohjeeksi pelastustoimen sukellus- ja pintapelastustoimintaan sekä Luonnos pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutuksen uudistamisesta.

Nimettiin toiminnanjohtaja Ari Keijonen CTIF:n kansallisen komitean varajäseneksi. Palosuojelun edistämissäätiön hallitukseen nimettiin varsinaiseksi edustajaksi toiminnanjohtaja Ari Keijonen ja tämän varajäseneksi pelastuspäällikkö Jorma Alho, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos. Pelastustoimen muistotaulutyöryhmään liiton edustajaksi nimettiin toiminnanjohtaja Ari Keijonen. Onnettomuuksien ehkäisyn osaamisen kehittäminen -hankkeen ohjausryhmään nimettiin varsinaiseksi jäseneksi pelastuspäällikkö Teemu-Taavetti Toivonen, Pirkanmaan pelastuslaitos ja tämän varajäseneksi riskienhallintapäällikkö Mikko Puolitaival, Satakunnan pelastuslaitos. Päätettiin ilmoittaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön hallituksen vaalitoimikunnalle, että Palopäällystöliitto esittää SPEKin hallituksen pelastusalan valtakunnallisten järjestöjen

LIITTOHALLITUS 1/23

Vuoden ensimmäinen kokous pidettiin 20.1. Teamsetäyhteydellä, kokoukseen osallistui yhdeksän henkilöä.

Kokousmuodollisuuksien jälkeen valittiin liiton 1. varapuheenjohtajaksi Ville Mensala ja 2. varapuheenjohtajaksi Katja Ahola. Liittohallituksen esittelijäksi ja sihteeriksi valittiin Ari Keijonen sekä kirjuriksi Jaana Kovero. Työvaliokuntaan nimettiin liittohallituksen puheenjohtaja Veli-Pekka Ihamäki ja toiminnanjohtaja Ari Keijonen sekä varapuheenjohtajat Ville Mensala ja Katja Ahola. Hyväksyttiin tilinkäyttöoikeudet, käytiin läpi liiton toimihenkilöt sekä voimassa olevat ohjesäännöt ja muut säännöt. Vahvistettiin, että ohjesäännöt ovat voimassa.

Vahvistettiin 24 jäsenkandidaatin ja yhden kannattajajäsenen jäsenyys. Tämän jälkeen todettiin liiton muodostuvan 1964 jäsenestä sekä 13 kannattajajäsenestä. Lisäksi myönnettiin kolme Ansioristiä ja liiton pöytästandaari nro I/16 Uudenmaan Pelastusliitolle (70 vuotta).

Vahvistettiin liiton antamat lausunnot Luonnos sisäministeriön asetukseksi pelastustoimen palvelutasopäätöksestä ja Pelastusalan virkanimikkeet sukupuolineutraaliksi.

Nimettiin liiton edustajaksi Palo- ja Pelastustieto ry:n yhdistyskokouksiin vuodelle 2023 toiminnanjohtaja Ari Keijonen. Pelastusalan vuoden viestintäteko -raatiin nimettiin liiton edustajaksi tuleva viestinnän asiantuntija ja hänen varajäsenekseen toiminnanjohtaja Ari Keijonen. Nimettiin Vuoden Palomies -toimikuntaan liiton edustajiksi pelastuspäällikkö Mika Haverinen, Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos ja paloesimies Jarno Joensuu, Satakunnan pelastuslaitos. FEU-delegaateiksi vuodelle 2023 nimettiin Veli-Pekka Ihamäki, Peter Johansson ja Torbjörn Lindström sekä varadelegaatiksi Ari Keijonen. Käytiin läpi ja hyväksyttiin 1.1.2023 tilanteen mukainen edustajaluettelo.

Käytiin läpi ja vahvistettiin Varautuminen ja väestönsuojelu sekä Hallinto ja tukipalvelut -jaostojen toimintasuunnitelmat vuodelle 2023.

Kutsuttiin koolle kevätliittokokous tiistaiksi 21.3.2023 klo 18.00 Palopäällys-

vastuualueelle liiton puheenjohtajaa, pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäkeä.

Päätettiin kutsua koolle liiton syysliittokokous tiistaiksi 13.12.2022 klo 12.00. Syysliittokokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 9 §:n mukaiset asiat.

Käsiteltiin syysliittokokouksessa esiteltävät asiat, kuten toimintasuunnitelma 2023, jäsenmaksut, talousarvio 2023, henkilövalinnat, tilintarkastajat, kunniapuheenjohtajuus ja kunniajäseniksi kutsuminen sekä muut liittokokousasiat.

Käytiin läpi ja vahvistettiin jaostojen toimintasuunnitelmat vuodelle 2023, pois lukien Varautuminen ja väestönsuojelu sekä Hallinto ja tukipalvelut -jaostot, joiden jaostokokouksia ei ollut vielä järjestetty liittohallituksen kokoukseen mennessä. Jätettiin näiden kahden jaoston toimintasuunnitelmien käsittely seuraavaan kokoukseen.

KOKOUSKUTSU

Suomen Palopäällystöliitto – Finlands Brandbefälsförbund ry:n KEVÄTLIITTOKOKOUS

pidetään tiistaina 21.3.2023 klo 18.00 Radisson Blu Hotel Oulussa, Hallituskatu 1, 90100 Oulu.

Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 9 §:n mukaiset asiat.

Tervetuloa kokoukseen!

töpäivien yhteyteen Ouluun, Radisson Blu -hotelliin. Kevätliittokokouksessa käsitellään liiton sääntöjen 9 §:n mukaiset asiat.

UUDET JÄSENET 5/22

Riskienhallinta

Aaltonen Tapio, paloinsinööri, Päijät-Hämeen pelastuslaitos

Grönberg Peter, palotarkastaja, Helsingin kaupungin pelastuslaitos

Karppi Marko, palotarkastaja, Satakunnan pelastuslaitos

Nerelli Rauna, viestinnän asiantuntija, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Yritysturvallisuus

Autio Vesa, johtava asiantuntija, paloilmaisulaitteistot, Kiwa Inspecta Tarkastus Oy

Hietamäki Jari, palomestari, UPM Specialty Papers Oy Tervasaari

Jääskeläinen Juhana, turvallisuuspäällikkö, Outokumpu Stainless Oy

Pelastustoiminta

Evikoski Joni, palomies, Pirkanmaan pelastuslaitos; palopäällystöopiskelija

Itkonen Kari, paloesimies, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Kalliokoski Julius, nuorempi sammutusmies; palopäällystöopiskelija, Pelastusopisto

Kupiainen Nuutti, palopäällystöopiskelija, Pelastusopisto Lintupuro Kasper, palopäällystöopiskelija, Pelastusopisto Suomi Tero, palopäällystöopiskelija, Pelastusopisto Udd Teemu, palopäällystöopiskelija, Pelastusopisto Välimaa Teemu, paloesimies, Etelä-Karjalan pelastuslaitos

Vapaaehtoispalokuntatoiminta

Leppänen Pertti Tapani, palokunnanpäällikkö, Jämsänkosken VPK

Varautuminen ja väestönsuojelu

Burtsoff Ahti, valmiuspäällikkö, eläkkeellä Raatikainen Pasi, VSS-erityissuunnittelija, Helsingin pelastuslaitos Kärki Ahti, eläkeläinen

Hallinto ja tukipalvelut

Kultalahti Ville, pelastuspäällikkö, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos

UUDET JÄSENET 1/23

Riskienhallinta

Kräkin Samuli, vanhempi opettaja, Pelastusopisto

Rantanen Hannu, palotarkastaja, Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Teva Jari, palotarkastaja, Kymenlaakson pelastuslaitos

Ukkonen Mari, koulutuspäällikkö, Päijät-Hämeen pelastuslaitos

Yritysturvallisuus

Honka Maarit, resurssipalveluasiantuntija, Stora Enso Imatran tehtaat

Kärkkäinen Markku, kiinteistö- ja turvallisuuspäällikkö, Murata Electronics Oy

Pajamies Mikko, yrittäjä, Latauspolku Oy

Starck-Rissanen Sophie, Business Development Manager, Industrial Scientific EMEA

Suoanttila Sanna Kaija Johanna, työvoimahallintainsinööri, Stora Enso Oyj Imatran tehtaat palokunta

Suvanto Heikki, metsäpaloasiantuntija, Rakeistus Oy

Pelastustoiminta

Jönkkäri Mikko, teollisuuspalopäällikkö/suojelupäällikkö, UPM Seikku

Kangas Jarkko, palomies, Pirkanmaan pelastuslaitos (päällystötutkinto kesken)

Uimonen Minna, palotarkastaja, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Vapaaehtoispalokuntatoiminta

Aalto Kaarina, palokunnanpäällikkö, Kustavin VPK

Aalto Sakari, eläkeläinen, Kullaan VPK

Latvala Santeri, ryhmänjohtaja, Huittisten VPK

Lehtivaara Niila, palokunnan varapäällikkö, Kylmälä FBK VPK

Ström Tapio, ryhmänjohtaja, Långvik FBK

Varautuminen ja väestönsuojelu

Karjalainen Juha, suunnittelija, Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Kolehmainen Arto, huoltovarmuuspäällikkö, Helsingin kaupungin pelastuslaitos

Leinonen Pekka, väestönsuojelun suunnittelija, Helsingin kaupungin pelastuslaitos

Lunden Petri, suunnittelija, Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Tiittanen Lassi, suunnittelija, Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Wistbacka Arttu, siviilivalmiusyksikön suunnittelija, Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Kannattajajäsenet

AddSecure Oy, Ari Lamminaho, toimitusjohtaja

Lisätiedot:

Jaana Kovero, jaana.kovero@sppl.fi

Nämä ansiomerkit myönnettiin liittohallituksen kokouksissa 5/21–5/22

Erityisansioristi

nro 73 Kuningas Martti Mikko Ensio, palokunnan tukiosaston johtaja (LH 5/21)

Erityisansioristi

nro 74 Kankaanpää Pekka Olavi, pelastuspäällikkö, Jokilaaksojen pelastuslaitos (LH 5/21)

Erityisansioristi

nro 75 Leino Kari Juhani, valmiuspäällikkö, Varsinais-Suomen pelastuslaitos (LH 1/22)

Erityisansioristi

nro 76 Kivistö Jarmo Rainer, palopäällikkö evp., Keski-Uudenmaan pelastuslaitos (LH 3/22)

Erityisansioristi

nro 77 Nurminen Jouni, riskienhallintapäällikkö, Keski-Suomen pelastuslaitos (LH 3/22)

Erityisansioristi

nro 78 Joyce Finian, Chief Fire Officer, FEU (LH 4/22)

Erityisansioristi

nro 79 Lehtonen Erkki, ajoneuvokalustomestari/-vastaava, Virkkalan VPK (LH 4/22)

Erityisansioristi

nro 80 Kervinen Heikki, palopäällikkö, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos (LH 4/22)

Erityisansioristi

nro 81 Helkamo Matti, liiketoimintajohtaja, Siemens Osakeyhtiö (LH 5/22)

Erityisansioristi

nro 82 Dahlqvist Raine, projektipäällikkö, Safetymaster Paloinsinöörit Oy (LH 5/22)

Ansioristi

Carlson Juhani, pelastuspäällikkö, Kymenlaakson pelastuslaitos (LH 5/21)

Ihalainen Esa Juhani, palomestari, Jokilaaksojen pelastuslaitos (LH 5/21)

Jefremoff Jyrki Tapani, paloesimies, Helsingin kaupungin pelastuslaitos (LH 5/21)

Lehtonen Kalle Juhani, palokunnanpäällikkö, Rantakulman VPK (LH 5/21)

Niskakangas Juho Tapani, operatiivinen johtaja / hallituksen puheenjohtaja, Kati Oy (LH 5/21)

Nurmi Mikko Tapio, 2. varapäällikkö, Tammisalon VPK (LH 5/21)

Rantanen Raimo, palokunnan hallituksen varapuheenjohtaja, Imatran VPK (LH 5/21)

Räty Pekka Antero, pelastuspäällikkö, Jokilaaksojen pelastuslaitos (LH 5/21)

Tolvanen Kari Tapani, johtokunnan puheenjohtaja, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos (LH 5/21)

Tuulenkari Ari Tuomas Aleksi, paloesimies/vt. kalustoesimies, Jokilaaksojen pelastuslaitos (LH 5/21)

Virtanen Matti Tapio, palomestari, Jokilaaksojen pelastuslaitos (LH 5/21)

Niemi Heikki, suunnittelija, Varsinais-Suomen pelastuslaitos (LH 1/22)

Virtanen Pentti Juhani, yksikönjohtaja, Keikyän VPK (LH 2/22)

Heikkilä Timo, vanhempi sammutusmies, asemamestari, Kuuman VPK (LH 3/22)

Kivistö Jarno Rainer, paloinsinööri, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos (LH 3/22)

Leino Sanna, palokunnanpäällikkö, Kuuman VPK (LH 3/22)

Merikanto Pekka, vanhempi sammutusmies, Kuuman VPK (LH 3/22)

Seppänen Kari, vanhempi sammutusmies, Jokioisten VPK / Kuuman VPK (LH 3/22)

Viiru Esa Olavi, palopäällikkö, Etelä-Karjalan pelastuslaitos (LH 3/22)

Forsell Tuukka, apulaiskaupunginjohtaja, Kouvolan kaupunki (LH 4/22)

Helminen Harri, Kouvolan kaupunginhallituksen puheenjohtaja (ent.) (LH 4/22)

Karvonen Tapio, opetusneuvos, kunnanvaltuutettu ja aluevaltuutettu (LH 4/22)

Klaos Margo, Head of Rescue Centre, FEU (LH 4/22)

Klimoff Tuomas, palokunnanpäällikkö, Pihlavan VPK (LH 4/22)

Kujala Ari, palomestari, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos (LH 4/22)

Lehtonen Matti, palokunnan puheenjohtaja, Pihlavan VPK (LH 4/22)

Partanen Pentti, palomestari, Keski-Suomen pelastuslaitos (LH 4/22)

Sipilä Kari Mauno Tapani, palomestari, Päijät-Hämeen pelastuslaitos (LH 4/22)

Toikka Marita, kaupunginjohtaja, Kouvolan kaupunki (LH 4/22)

Ujula Jukka-Pekka, kaupunginjohtaja, Porvoon kaupunki (LH 4/22)

Vilhonen Rauno Juhani, palotarkastaja, Varsinais-Suomen pelastuslaitos (LH 4/22)

Alahäivälä Juha Tapio, viestimestari, Jokilaaksojen pelastuslaitos (LH 5/22)

Berglund Hans, kunniajäsen, Västra Nylands Brandbefälsklubb (LH 5/22)

Himanka Kauko, palomestari, Jokilaaksojen pelastuslaitos (LH 5/22)

Ukkola Pentti Kalevi, paloinsinööri, Jokilaaksojen pelastuslaitos (LH 5/22)

Ansiomitali

Aminne Malin, asemamestari, Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren pelastuslaitos (LH 5/21)

Hakola Jukka Henrik, vanhempi sammutusmies, Jokilaaksojen pelastuslaitos (LH 5/21)

Helander Erkka Oskari, yksikönjohtaja, Kauttuan Tehtaiden VPK (LH 5/21)

Helander Ville Petteri, yksikönjohtaja / hallituksen sihteeri, Kauttuan Tehtaiden VPK (LH 5/21)

Hemminki Ilkka Juha Tapio, riskienhallintaosaston johtaja, Tammisalon VPK (LH 5/21)

Isoaho Heikki Mikael, ensihoitaja, Jokilaaksojen pelastuslaitos (LH 5/21)

Kangasoja Eija, palvelujohtaja, Ylivieskan kaupunki (LH 5/21)

Karhunen Jari Juhani, yksikönjohtaja, Kauttuan Tehtaiden VPK (LH 5/21)

Kosonen Juha Tapani, yksikönjohtaja / hallituksen jäsen, Kauttuan Tehtaiden VPK (LH 5/21)

Laine Jari Kalevi, palokunnanpäällikkö, Kosken VPK (LH 5/21)

Laine Olli Petteri, yksikönjohtaja / hallituksen varapuheenjohtaja, Kauttuan Tehtaiden VPK (LH 5/21)

Lammensalo Arttu Eemeli, yksikönjohtaja/hallituksen jäsen, Kauttuan Tehtaiden VPK (LH 5/21)

Lehtelä Tapani Antero, palomestari, Jokilaaksojen pelastuslaitos (LH 5/21)

Liila Timo Antero, palokunnanpäällikkö, Valkealan-Jokelankylän VPK (LH 5/21)

Löppönen Jussi Tapani, yksikönjohtaja, Kauttuan Tehtaiden VPK (LH 5/21)

Löytynoja Leena, tekninen johtaja, Ylivieskan kaupunki (LH 5/21)

Malinen Sami Heikki, jäsenistöpäällikkö, Tammisalon VPK (LH 5/21)

Mattila Anna Kaisa, palomestari, Jokilaaksojen pelastuslaitos (LH 5/21)

Noponen Jussi, palomestari, Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren pelastuslaitos (LH 5/21)

Nurmi Ari Petteri, yksikönjohtaja, Kauttuan Tehtaiden VPK (LH 5/21)

Nyholm Timo, ryhmänjohtaja, Valkealan-Jokelankylän VPK (LH 5/21)

Okkonen Mikko Armas, maanviljelijä / metsäalan yrittäjä (LH 5/21)

Pekkola Tapio Eino, palokunnan puheenjohtaja, Valkealan-Jokelankylän VPK (LH 5/21)

Rautio Marko Petteri, ylipalomies, Jokilaaksojen pelastuslaitos (LH 5/21)

Sorvisto Maria, kaupunginjohtaja, Ylivieskan kaupunki (LH 5/21)

Suojanen Jorma Heikki Petteri, yksikönjohtaja, Kauttuan Tehtaiden VPK (LH 5/21)

Suominen Sami Tapani, palokunnan varapäällikkö, Kosken VPK (LH 5/21)

Vehkoja Markus Juhani, valmiuspäällikkö, Jokilaaksojen pelastuslaitos (LH 5/21)

Ylikauppila Jarkko Matti, yksikönjohtaja, Jokilaaksojen pelastuslaitos (LH 5/21)

Ylikauppila Jenika Maria Karoliina, palomestari, Jokilaaksojen pelastuslaitos (LH 5/21)

Heino Anita, naisosaston johtaja, Padasjoen VPK (LH 2/22)

Karhu Tommi Juhani, yksikönjohtaja, Keikyän VPK (LH 2/22)

Koskela Kimmo, sotilaspalopäällikkö, Lapin lennosto (LH 2/22)

Lainio Jyrki Kaarlo Matias, palokunnanpäällikkö, Karjalohjan VPK (LH 2/22)

Savilepo Jarkko Juhani, palomestari, Satakunnan pelastuslaitos (LH 2/22)

Kultanen Tomi, vanhempi sammutusmies, Kuuman VPK (LH 3/22)

Montonen Kristiina Anne Maria, tilannekeskuspäivystäjä, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos (LH 3/22)

Orre Arto Tapio, palomies, Kymenlaakson pelastuslaitos (LH 3/22)

Pohjolainen Santeri Mikko, paloinsinööri, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos (LH 3/22)

Äijälä Kalle, hallituksen puheenjohtaja, vanhempi sammutusmies, Kuuman VPK (LH 3/22)

Heinonen Juha Eerik, paloesimies, Keski-Suomen pelastuslaitos (LH 4/22)

Hinkkanen Jarkko Olavi, ruiskumestari, Keski-Suomen pelastuslaitos (LH 4/22)

Huovila Sami Petri Aukusti, paloesimies, Keski-Suomen pelastuslaitos (LH 4/22)

Jousmäki Tomi Petteri, palomestari, Keski-Suomen pelastuslaitos (LH 4/22)

Kemppi Samu Miikka Henrik, palomies, Keski-Suomen pelastuslaitos (LH 4/22)

Kuusijoensuu Ari Juhani, palotarkastaja, Pirkanmaan pelastuslaitos (LH 4/22)

Laitinen Kai Mika Petteri, paloinsinööri, Keski-Suomen pelastuslaitos (LH 4/22)

Luoma-aho Janne Ilmari, ruiskumestari, Keski-Suomen pelastuslaitos (LH 4/22)

Oikari Reijo Tapani, palomestari, Keski-Suomen pelastuslaitos (LH 4/22)

Saunaluoma Kimmo Juhani, palotarkastaja, Pirkanmaan pelastuslaitos (LH 4/22)

Sauvala Sami Petteri, ruiskumestari, Keski-Suomen pelastuslaitos (LH 4/22)

Sjöblom Antti, turvallisuuskouluttaja, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos (LH 4/22)

Van Esdonk Erik, ryhmänjohtaja, Kokemäen VPK (LH 4/22)

Virolainen Juha, palopäällikkö, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos (LH 4/22)

Ala-kokko Ville Mikael, asemamestari, Keski-Suomen pelastuslaitos (LH 5/22)

Hietamäki Reima Jukka, palomestari, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos (LH 5/22)

Hiltunen Janne, ensihoitoesimies, Keski-Suomen pelastuslaitos (LH 5/22)

Holmberg Sten Åke, Ekenäs FBK:n kunniajäsen, Västra Nylands Brandbefälsklubb (LH 5/22)

Joenpolvi Lauri Martti, palomestari, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos (LH 5/22)

Jutila Simo Erkki Mikael, ylipalomies, Jokilaaksojen pelastuslaitos (LH 5/22)

Järvensivu Petri, pelastuspäällikkö, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos (LH 5/22)

Kangastie Keijo Tapio, pelastuspäällikkö, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos (LH 5/22)

Kaunisto Timo Juhani, yksikönjohtaja / hallituksen jäsen, Köyliön VPK (LH 5/22)

Kevin Fredrik, puheenjohtaja, Västra Nylands Brandbefälsklubb (LH 5/22)

Koski Juha Heikki Mikael, palomestari, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos (LH 5/22)

Kouhia Jarmo Esko, koulutuspäällikkö, Päijät-Hämeen pelastuslaitos (LH 5/22)

Kultalahti Ville Petteri, pelastuspäällikkö, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos (LH 5/22)

Laahanen Jari, paloesimies, Jokilaaksojen pelastuslaitos / Keski-Suomen pelastuslaitos (LH 5/22)

Lehtinen Matti Johannes, palomestari, Jokilaaksojen pelastuslaitos (LH 5/22)

Lindlöf Johan, sihteeri, Västra Nylands Brandbefälsklubb (LH 5/22)

Lusa Sirpa, johtava tutkija, Työterveyslaitos (LH 5/22)

Mattila Kimmo Karri Matti, ylipalomies, Jokilaaksojen pelastuslaitos (LH 5/22)

Nurmivaara Toni Kristian, paloinsinööri, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos (LH 5/22)

Ny Kaj Alfons, palomestari, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos (LH 5/22) Nyman Fredrik, varapuheenjohtaja, Västra Nylands Brandbefälsklubb (LH 5/22)

Partanen Anssi, palomestari, Keski-Suomen pelastuslaitos (LH 5/22)

Rautakoski Jaakko Tapio, paloesimies, Jokilaaksojen pelastuslaitos (LH 5/22)

Saarinen Juha Kalevi, palokunnanpäällikkö, Köyliön VPK (LH 5/22)

Turkulainen Juha Kalevi, palopäällikkö, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos (LH 5/22)

Välimaa Jani, pelastuspäällikkö, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos (LH 5/22)

Alkusammutuskoulutustyöryhmä

SPEK (LH 1/10, 5 §/2)

Tomi Timonen, koulutusjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

CTIF:n kansallinen komitea

SPEK (LH 5/22, 56 §/1)

Veli-Pekka Ihamäki, liittohallituksen puheenjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

varajäsen: Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

FEU-neuvosto, 2023 (LH 1/23, 11 §/4)

Veli-Pekka Ihamäki, pelastusjohtaja, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Torbjörn Lindström, pelastuspäällikkö, Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Peter Johansson, pelastusjohtaja, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos

varadelegaatti: Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

FSA: Vuoden turvallinen organisaatio ja Turvallisuusalan elämäntyö -raadit

Turvallisuus & Riskienhallinta -lehti (LH 3/21, 33 §/4)

Turvallisuusalan elämäntyö -raati: Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

Vuoden Turvallinen organisaatio -raati: Mikko Poutala, koulutuspäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

Innovaatiopalkintoraati, 15.5.2022–14.5.2025

Palosuojelurahasto (LH 3/22, 33 §/2)

Outi Salo, suunnittelija, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

varajäsen: Pasi Uurasmaa, koulutuspäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

Kansallisen katastrofiriskien hallinnan yhteistyöverkosto

Sisäministeriö (LH 3/21, 33 §/2)

Juhani Carlson, pelastuspäällikkö, Kymenlaakson pelastuslaitos

Nou Hätä! -kampanjan ohjausryhmä, 2022–2025

SPEK (LH 3/22, 33 §/4)

Terhi Kallio, viestinnän asiantuntija, Suomen Palopäällystöliitto

Miehittämätön ilmailu pelastustoimessa ja

viranomaisyhteistyössä -hanke

Pelastusopisto (LH 4/22, 42 §/1)

Jani Björn, palokunnanpäällikkö, Mikkelin VPK

varajäsen: Terence Sam, palomestari, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos

Onnettomuuksien ehkäisyn osaamisen kehittäminen

-hankkeen ohjausryhmä, 1.10.2023–31.10.2024

Pelastusopisto (LH 5/22, 56 §/4)

Teemu-Taavetti Toivonen, pelastuspäällikkö, Pirkanmaan pelastuslaitos

varajäsen: Mikko Puolitaival, riskienhallintapäällikkö, Satakunnan pelastuslaitos.

Onnettomuuksien ehkäisyn toimintaohjelman koordinointiryhmä

Sisäministeriö (LH 1/22, 10 §/4)

Tomi Timonen, koulutusjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

Paloilmoitinsuositustyöryhmä

Sähköalan koulutus- ja tutkimussäätiö (LH 5/19, 55 §/3)

Olli Korteniemi, palomestari, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Palokuntien lippukirja -ohjausryhmä

Palosuojelun edistämissäätiö (LH 5/21, 61 §/2)

Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

Palo- ja Pelastustieto ry:n hallitus, 2022–2023 (LH 1/22, 10 §/2)

Markus Viitaniemi, pelastusjohtaja, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos varajäsen: Terhi Kallio, viestinnän asiantuntija, Suomen Palopäällystöliitto

Palo- ja Pelastustieto ry:n yhdistyskokoukset (LH 1/23, 11 §/1)

Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

Palosuojelun Edistämissäätiön hallitus, 2023–2025 (LH 5/22, 56 §/2)

Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto varajäsen: Jorma Alho, pelastuspäällikkö, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Palosuojelurahaston hallitus, järjestöjen edustaja, 1.3.2020–28.2.2023

SM/PEO (LH 2/20, 15 §/1 ja LH 3/20, 29 §/5)

Brita Somerkoski, erikoistutkija, Turun yliopisto varajäsen: Jari Hyvärinen, pelastusjohtaja, Päijät-Hämeen pelastuslaitos

Paloturvallisuusviikon ohjausryhmä 2021–2022

SPEK (LH 2/21, 23 §/1)

Terhi Kallio, viestinnän asiantuntija, Suomen Palopäällystöliitto

Pelastusalan vuoden viestintäteko -raati

Pelastustieto (LH 1/23, 11 §/2)

Terhi Kallio, viestinnän asiantuntija, Suomen Palopäällystöliitto varajäsen: Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

Pelastuslain uudistamisen esiselvityshankkeen seurantaryhmä

Sisäministeriö (LH 2/20, 15 §/2)

Marko Hasari, toimitusjohtaja, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö varajäsen: Veli-Pekka Ihamäki, pelastusjohtaja, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

ja Silvio Hjelt, palokunnanpäällikkö, Grankulla FBK

varajäsen: Hannu Murtokare, toimitusjohtaja, Nuohousalan Keskusliitto

Pelastuslain uudistamishankeen työryhmä

Sisäministeriö (LH 4/21, 50 §/1)

Veli-Pekka Ihamäki, pelastusjohtaja, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Pelastuslaitosten ilmoitusmenettelyt ja viranomaisyhteistyö palojen tutkinnassa -hanke

Pelastusopisto (LH 3/22, 33 §/1)

Tomi Timonen, koulutusjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto varajäsen: Antti Kinnunen, kehittämispäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

Pelastusopiston neuvottelukunta, 1.6.2019–31.5.2023

Sisäministeriö / Pelastusopisto (LH 3/19, 34 §/3)

Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto varajäsen: Juhani Carlson, pelastuspäällikkö, Kymenlaakson pelastuslaitos

Pelastussukellusohjeen uudistamis- ja päivitystyö

Sisäministeriö (LH 6/20, 63 §/4)

Antti Kinnunen, kehittämispäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

varajäsen: Antti Koskela, vanhempi opettaja, Pelastusopisto

Pelastustoimen ja siviilivalmiuden yhteistyörakenteen johtajakokous

Sisäministeriö (LH 2/21, 23 §/2)

Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

Pelastustoimen muistotaulutyöryhmä

Sisäministeriö (LH 5/22, 56 §/3)

Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

Pelastustoiminnan johtamisen käsikirja -hankkeen ohjausryhmä, 1.5.2021–31.3.2023

Pelastusopisto (LH 4/21, 50 §/2)

Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto varajäsen: Tomi Timonen, koulutusjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

Pelastustoiminnan johtamisen käsikirja -hankkeen ulkoinen työtyhmä, 1.5.2021–31.3.2023

Pelastusopisto (LH 4/21, 50 §/3)

Ville Vahala, palomestari, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Pelastustoimen kansallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmä

Sisäministeriö (LH 2/22, 33 §/4)

Mika Eilola, henkilöstöpäällikkö, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

varajäsen: Milla Tuominen, terveystieteiden maisteri, valtioneuvoston tilannekeskus

Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämistyöryhmä, 1.10.2019–31.12.2024

Sisäministeriö (LH 5/19, 66 §/1)

Tuula Kekki, tutkimuspäällikkö, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä

Pelastustoimen työskentely tiealueella -ohjeen valmistelu

Sisäministeriö (LH 3/22, 33 §/3)

Pasi Uurasmaa, koulutuspäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto varajäsen: Antti Kinnunen, kehittämispäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

Pelastustoimen viestintäverkosto

Sisäministeriö (LH 3/19, 34 §/2)

Nn, viestinnän asiantuntija, Suomen Palopäällystöliitto

Poistumisturvallisuusselvityksen laatimisopas

SPEK (LH 1/22, 10 §/1)

Katri Aaltonen, palotarkastaja, Helsingin kaupungin pelastuslaitos

Sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) seurantakomitea

Sisäministeriö (LH 2/22, 23 §/1)

Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

Sopimuspalokuntien koulutuksen kehittämisverkosto

Pelastusopisto (LH 5/17, 52 §/3, edustajan muutos: LH 5/20, 53 §/4, toinen edustajan muutos: LH 3/21, 33 §/1)

Pasi Uurasmaa, koulutuspäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

Sopimuspalokuntatoiminnan kansallinen

yhteistoimintaryhmä

(LH 5/19, 55 §/4)

Ilkka Horelli, johtaja, Lounais-Suomen aluehallintovirasto varajäsen: Mika Gröndahl, puheenjohtaja, Kirkkonummen

Palokunnat ry

SR 234 Palokuntakalusto (ent. Palotekninen komitea TK 108)

Suomen standardisoimisliitto (LH 2/06, 19 §/1)

Mikko Särmä, paloinsinööri, Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön hallitus

(LH 5/22, 56 §/5)

Veli-Pekka Ihamäki, pelastusjohtaja, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tulityötoimikunta

SPEK (LH 5/17, 52 §/4 ja LH 4/18, 40 §/2)

Kari Hakala, turvallisuuspäällikkö, Areva NPSAS

Mikko Parikka, palo- ja suojelupäällikkö, Stora Enso Imatran tehtaat

Turvallisuusalan järjestöforum

Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

Turvallisuustekniikan neuvottelukunta, 2021–2024

TEM (LH 6/20, 63 §/6)

Tarja Asikainen, palotarkastaja, Päijät-Hämeen pelastuslaitos

Vahinkoalan auktorisointiryhmä

Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

varajäsen: Tomi Timonen, koulutusjohtaja, Suomen Palopäällystöliitto

Vuoden palomies -toimikunta, 2023–2024

Vuoden palomies -toimikunta (LH 1/23, 11 §/3)

Mika Haverinen, pelastuspäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos

Jarno Joensuu, paloesimies, Satakunnan pelastuslaitos.

Tervehdimme palopäällystöä

Etelä-Pohjanmaan seutu

YHTEISTYÖSSÄ

TURVALLISUUS 2023 on vuoden tärkein paloja pelastusalan ammattitapahtuma. Tapahtuma kokoaa alan ammattilaiset ja päättäjät sekä yritysten turvallisuudesta vastaavat henkilöt Helsingin Messukeskukseen.

Varmista paikkasi syksyn maksuttomassa huipputapahtumassa rekisteröitymällä ennakkoon osoitteessa turvallisuus.messukeskus.com

REKISTERÖIDY

MAKSUTTA

KÄVIJÄKSI

FinnSec – Pohjoismaiden merkittävin turvallisuusteknologian ja -palveluiden tapahtuma

KIINTEISTÖ

Kiinteistö – Kiinteistöjen ylläpidon ja korjausrakentamisen suurin ammattitapahtuma Suomessa

AudioVisual Expo – Suomen audiovisuaalisen alan tärkein kohtaamispaikka

SAMAAN AIKAAN MESSUKESKUKSESSA