O’times nro 4 • 2010
Koulun oma lehti • Netissä • Lukusalissa O´TIMES | 1
O’times nro 4 • 2010
03 Pääkirjoitus 04 Toimituksen esittely O´SCHOOL 06 Elätkö menneessä, Juha Niemelä? 07 Nyt smurffataan! 08 Kolumni: ½ kasviksia, 1/3 natriumglutamaattia 09 Kommentti: Puhetta perunasta 10 Läpi harmaan kiven ja muita runoja 11 Kaikestahan saa kirjoittaa – ketä se ees kiinnostaa? 13 Ykkösten silmin O´CULT 18 Sweden rock festival 22 Gintsu ja Aino safkalla 26 The Buddy Bears O´CHAOS 30 Suusta siepattua 31 Tapahtumakalenteri
O´TIMES | 2
PÄÄKIRJOITUS
M
iten voi olla mahdollista, että kesäloma vierähti noin vain tuntuen ainoastaan muutaman viikon pituiselta? Itselläni ainakin on olo, kuin ei olisi tehnyt mitään, vaikka todellisuudessa kesäloma kesti jopa seitsemänkymmentäyksi kokonaista päivää! Koulu alkaa tyypillisesti aina silloin, kun on juuri lopullisesti siirtynyt kesälomaunirytmiin, mikäli mitään rytmiä edes on ollut. Puoliin päiviin sikeiden vetäjien, kuten minun, on ollut tuskaista palata koulun penkille jälleen. Hyvänä puolena koulussa ikuisesti on kuitenkin kaverien näkeminen ja uusiin ihmisiin tutustuminen. Taas kouluun tuli ykkösluokkalaisia, joihin itse myös kuulun, ja heillä vasta jännittävät paikat olikin lukioon tullessaan! Tämän lehden artikkeli Ykkösten silmin kertoo tarkemmin lukion aloittamisen vaiheista, sen peloista ja iloista. Koulun alkuun kuuluu myös järisyttävä rahan käyttö kirjoja ostaessa sekä sekoilu uuden jakson kanssa; milloin on ruokailu, missä luokassa tunnit, milloin tunti alkaa…
kaikesta, joten on selvä, etten millään ehdi tehdä kaikkea. Harrastan melkein joka päivä ensinnäkin urheilua, joka vie aikaa. Lisäksi tavatonta määrää kavereita pitäisi nähdä, ehtiä olla perheen ja lemmikkien kanssa, tehdä läksyjä, muistaa miljoonia pikku asioita, puurtaa kotitöitä ja myös ottaa rennostikin välillä! Olisi taivaan lahja, jos voisin triplata viikon tuntimäärän. Välillä tuntuu, ettei ehdi edes elämään, kun koko ajan pitää suorittaa tai tehdä jotain. Jos joskus saa järjestettyä vapaa-illan tai hetken hengähdyksen, niin on kamalan saamaton olo heti, kun ei ole suihkimassa ympäriinsä pää kolmantena jalkana. Mitenköhän muut ovat ratkaisseet tämän ajankäyttöongelman? Mutta vaikka joulu hönkiikin jo niskaan, nautitaan vielä loppusyksystä!
Eleonoora Wihuri, päätoimittaja
O’timesin toimitus on myös uudistunut alkaneen lukuvuoden myötä. Uusia ykkösiä tuli mukaan, kun entiset abit väistyivät tieltä. Kuten huomaatte, myös päätoimittaja vaihtui. Olemme toimituksen kanssa puhuneet paljon sananvapaudesta. Sen ydinhän on, että sinulla on oikeus kenenkään estämättä ilmaista mielipiteitäsi. Muun muassa tätä aihetta käsitellään tässä verkkolehden numerossa. Sananvapauteen liittyy myös ajankohtainen muutaman viikon takainen TV2:n homoilta-skandaali, jossa Päivi Räsäsen sanavapaat lauseet ovat saaneet yli 30 000 ihmisen eroamaan kirkosta. Muutenkin on erittäin kummallista, että media on hämmästellyt ainoastaan, mikseivät kristityt olleet hiljaa silloisessa homoillassa, kun keskustelun seurauksen kirkko menettää rahaa nyt. Tavallisesti mediahan on aina puhunut sananvapauden puolesta, joten mistä nyt tuulee? Olen myös viime aikoina pohtinut kiireisyyttä ja tylsistymistä. Niin monelta taholta kuuluu erilaisia kommentteja. On hyvin paljon ihmisiä, jotka valittavat, kun on tylsää eikä kerrassaan mitään tekemistä. Minä puolestani kauhistelen ajan valumista sormien välistä. Oikeastaan olen suorastaan jo kauhuissani, kun aikaa ei tunnu löytyvän ollenkaan! Olen niin kiinnostunut
O´TIMES | 3
TOIMITUS
Päätoimittaja Eleonoora Wihuri Taittovirheryhmä Gintare Poutanen ja Satu Mäkinen
Gylling,
Aurora
Tukihenkilö Iiro Hirvimäki Toimittajat Gintare Gylling, Saila Kurki, Aurora Poutanen, Meliina Rantalainen, Sanna Riikonen, Ellinoora Räisänen, Henna Saarela, Elina Tiihonen, Aino Tuovinen, Iida Nordling
PS. O´TIMES ottaa jatkuvasti vastaan uusia toimittajia, kuvittajia ja taittajia (tiedustelut satu.makinen@edu.hel.fi)! PS2. Toimitus tekee retken 12.11. katsomaan Harjunpää ja pahan pappi –elokuvaa. Sitä ennen pizzalle. Kannen ja välilehtien kuvat Ada Mare
Valokuvat ja muu kuvitus Mahnaz Khawari, Ada Mare, Aino Tuovinen, Satu Mäkinen Avustajat Pinja Herttovuo Ohjaava opettaja Satu Mäkinen
O´TIMES | 4
O´TIMES | 5
Elätkö menneessä, Juha Niemelä? Yhteiskuntaopin ja historian opettaja uskoo olevansa uransa huipulla. Onko Juha Niemelä paikalla? On, kyllä. Täällä ollaan Olet opettanut OYK:ssa vuodesta 1992. Oletko nyt urasi huipulla? Kyllä varmaan joo. Elätkö historianopettajana menneessä? Kyllä mä pyrin elämään nykyisyydessä, mutta tietysti nää menneisyys ja nykyisyys littyvät vahvasti toisiinsa. Pistäs nyt hetki miettien, mikä on kantasi jätelain kokonaisuudistukseen? (vastaa empimättä) Asia on varmasti hyvä, mutta sen uudistamisessa ei olisi pitänyt pitää tollaista kiirettä ja hoppua, koska se lopputulos oli huono ja tavalliset, todennäköisesti vanhukset, joutuivat maksumiehiksi Eli idea hyvä, toteutus floppi. Olet uusien ykkösten ryhmänohjaaja. Heidän mielestään olet sympaattinen nallekarhu. Tunnistatko itsesi? Sympaattinen nallekarhu (nauraa). No jaa, en oikeastaan. Enhän mä tietysti oikein pysty itteäni arvioimaan.
Suomessa tapahtuneen kalenteriuudistuksen vuoksi helmikuun 17.päivän jälkeen siirryttiin suoraan maaliskuun 1.päivään. Joo joo, okei... hyvä, nyt minäkin opin jotain. Sitä en muistanut tarkalleen, että se olisi ollut juuri 1753. Mitä muotoilutuotteita käytät saadaksesi etuhiuksesi pystyyn? En käytä mitään. Nää menee näin osittain ihan luonnostaan. Olet kolmoskäytävän vessassa lukkojen takana seuranasi Petteri Welling ja Jenni Collin. Mitä ihmettä te siellä teette? Me olemme (nauraa) apua... Collin ja Welling? Mmm, olemme suunnittelemassa yhdessä seuraavaa VESO-päivää. Millä keinolla saa luokan parhaiten hiljaiseksi? Aijai, kyllä se varmaan on se perinteinen karjaisu, mutta monta kertaa se, että puhuu hiljaa. Se saa aikaiseksi sellaisen vastareaktion. teksti Saila Kurki kuva Pinja Herttovuo
Millainen sinä sitten olet? Vakavamielinen.. öö...mitähän sit vielä... vakavamielinen... öö... innokas... nyt pistit kyllä luun kurkkuun...öö... mutta toisaalta lupsakka. Mitä tapahtui Suomessa 18.helmikuuta 1753? (toistaa päivämäärän) Mitähän silloin tapahtu? Jaa, todenäköisesti aurinko nousi ihan normaalisti ja Savossa oli normaalia kylmenpää. Tuskinpa vain, sillä tämä päivämäärä puuttuu Suomen historiasta kokonaan. Ruotsi-
O´TIMES | 6
teksti Henna Saarela kuvat Jonna Leppänen
NYT SMURFFATAAN!
S
yyskuun alussa nähtiin koulun käytävillä enemmän tai vähemmän tavallisesta poikkeavaa pukeutumista. Abit juhlistivat SATAA jäljellä olevaa kouluaamua pukeutumalla tulevan
ammattinsa mukaan. Vähenevät lukiopäivät pitivät tunnelman hilpeänä ainakin bisnesnaisten, urheilijoiden ja satuolentojen keskuudessa.
Lukio valmistaa muihinkin kuin akateemisiin aloihin.
Toiset tähtäävät korkeuksiin. Missä on Salkkarimateriaalia
Hynnisen legot?
Ei ne suuret tulot vaan pienet menot… vai oliko tässä nyt O´TIMES | 7
kyse ihan muusta?
KOLUMNI
1/2 KASVIKSIA, 1/3 NATRIUMGLUTAMAATTIA
E
nsin oli Snellman. Yritys lanseerasi tammikuussa 2010 kampanjan, jolla se mainosti poistaneensa natriumglutamaatin (E621) kaikista lihajalosteista. Perässä seurasi Kariniemi huhtikuussa ja HK elokuussa. Kauppojen hyllyjä tonkiessani huomasin arominvahventeen hävinneen myös suuresta osasta liemikuutioita ja fondeja. Mielenkiintoista. Kaivoin myös esille uutisen, joka kertoi natriumglutamaatin käytön lopettamisesta Espoon kouluruoissa jo vuonna 2009, jolloin sen käyttöä lisäksi rajoitettiin myös Helsingissä ja Oulussa. Ehdittyäni huokaista ja ajatella, että pääsen lopullisesti siirtymään myrkyttömään ruokaan, kävelin koulumme ruokalaan ja aloin lukea tuoteselosteita. Minkä takia Fazer Amica on päättänyt jatkaa E621:den kylvämistä lähes jokaiseen ruokaan, vaikka sen terveysvaikutuksista kiistellään jatkuvasti? Natriumglutamaatti (E621) on arominvahvenne, jota käytetään elintarvikkeissa maun parantamiseksi. Sitä esiintyy myös luontaisena muun muassa tomaatissa, lihassa, sienissä ja maitotuotteissa. Siihen liittyvät terveysriskit koskevat kuitenkin vain synteettisesti valmistettua natriumglutamaattia, jonka käyttöä Euroopassa on rajoitettu EU-direktiivillä, jonka mukaan sitä saa esiintyä lihavalmisteissa enintään 10 grammaa yhtä kilogrammaa kohti. Vauvojen ja pikkulasten ruoissa aineen käyttö on ollut kokonaan kielletty jo 15 vuoden ajan. Lyhytaikaisia natriumglutamaatista johtuvia oireita esiintyy eniten henkilöillä, joilla on taipumusta migreeniin tai astmaan. Yleisimpiä oireita ovat muun muassa tunnottomuus, rintakipu, päänsärky, hengenahdistus, huimaus ja lihas- ja nivelkivut. Sen pitkäaikaisvaikutuksista kiistellään edelleen, vaikka Elintarviketurvallisuusvirasto on tosin todennut natriumglutamaatin olevan tarpeeksi turvallinen käytettäväksi elintarvikkeissa. Epäilyjen lähteenä ovat olleet esimerkiksi Yhdysvalloissa FASEB:in 1992 tekemät eläinkokeet, joissa verenkiertoon pistetyn natriumglutamaatin todettiin vahingoittavan aivojen hermosoluja. Luettuani natriumglutamaatista aivoni pyörryksiin, päätin, että on aika ottaa selvää, kuinka usein sitä oikeasti löytyy Oulunkylän yhteiskoulun ruoista, joiden pitäisi olla kaiken saamani tiedon mukaan terveellisintä mahdollista syötävää. Valitsin sattumanvaraisesti testiviikon, jonka aikana tarkoitukseni oli kirjoittaa ylös kaikki ruoat, joiden tuoteselosteessa esiintyisi lisäainekoodi E621. Kolmen ensimmäisen päivän jälkeen tulokset eivät näyttäneet kovinkaan riemastuttavilta: natriumglutamaattia oli käytetty joka ikisessä ruoassa, myös kasvisvaihtoehdoissa. Neljäntenä päivänä sitä löytyi kalapuikkojen kastikkeesta. Viimeisenä testipäivänä, joka osui vapaalle koeviikon päivälle, en ollut syömässä - mistä olin oikeastaan surullisen tyytyväinen. On älytöntä, että koulussa ei ole mahdollista valita ruokaa ilman natriumglutamaattia. Henkilökohtaisesti en ole ollenkaan kiinnostunut mättämään joka päivä suuhuni laboratoriosta kuskattua ainetta. Jos espoolaisetkin pystyvät elämään ilman sitä, niin tuskin se olisi tässäkään koulussa mahdottomuus. Fazer Amican tuotekehittelyssä on parantamisen varaa ei välttämättä tarjonnan monipuolisuudessa saatika maussa. Mutta jos kouluruoan täydellisen terveellistä mainetta halutaan pitää yllä, sen pitäisi todella myös olla sitä. Kieroutuneen lautasmallin korjaamista odotellessa… Natriumglutamaatin valtaaman 1/3 lautasesta voisi mielestäni vaihtaa melkein jopa kumiperunoihin. teksti Aino Tuovinen LÄHTEET http://www.vogel.fi/advice/tips/glutamaatti.php http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Natriumglutamaattia+karsitaan+kouluruuasta/1135259734047 http://fi.wikipedia.org/wiki/Natriumglutamaatti http://www.kariniemen.fi/vastuullisuus/maku/ilman-natriumglutamaattia http://www.snellman.fi/tmp_snellman_site_4.asp?lang=1&sua=1&s=313&q=jd1bbc4d%2B1xsq
O´TIMES | 8
KOMMENTTI
PUHETTA PERUNASTA
O
nko kouluruoka kestävän kehityksen mukaista? Ei, jos katsotaan, mistä raaka-aineet tulevat. Jos perunat kuljetetaan lähimaatilan sijasta Puolasta, ei ruoan hiilijalanjälki ainakaan pienene. Hinta on tietenkin avainasemassa, kun tuhansille koululaisille tarjotaan ilmaista kouluruokaa, mutta pitäisikö kouluruoasta tehdä maksullista, jotta kotimaamme maataloutta voitaisiin tukea. On ihmeellistä, ettei maatalouskunnissa voida tarjota lähiruokaa kouluissa vaan puhutaan säädöksistä, joissa tuoretta perunaa ei voida käsitellä koulussa mullan sisältämien bakteerien vuoksi. Eikö kuitenkin olisi viisaampaa käyttää naapuripellon perunaa kuin rahdata halpaa perunaa kaukaa. Tämä peruna matkojen takaa kuoritaan valmiiksi, pakataan muovipussiin ja lopulta se kolahtaa opiskelijan lautaselle kaikkien tuntemana kumiperunana. Olisikohan aika tarkistaa muutama asia? Kouluruoan laatu, suosio ja tietenkin hinta laskee. Samalla sen hiilijalanjälki kasvaa. On kuitenkin tärkeää, että pitäisimme huolta kukkaromme lisäksi myös maapallosta. Ovathan tässä suuret rahat - ja ruokamäärät liikkeellä. Jos kehittäisimme kouluruokailua, sillä olisi jo merkitystä. Jos maanviljelijämme ovat jo nyt ahdingossa tukien puuttuessa, voisimme parantaa heidän tilannettansa suosimalla kouluissa lähiruokaa. Tietenkään lähiruoka ei ole ratkaisu kaikkiin ongelmiin, sillä hinnan noustessa pitäisi kustannuksia leikata jostakin muusta. Opiskelijan on vaikea vaikuttaa asiaan, sillä kyse on, kuten aina, rahasta. teksti Meliina Rantalainen
Näin tarkasti ruokien koostumusta pohtivat Krista, Markus ja Taneli.
O´TIMES | 9
Läpi harmaan kiven ja muita runoja (osa I)
Liukastuminen lehteen katseiden kohtaaminen Oletko kunnossa? O-olen minä Varmastiko? Liukastuit pahasti. Ei edes tuntunut missään Hyvä. Anna kätesi, autan sinut ylös. Kiitos ja sitten minun on aivan pakko kysyä Lähdetkö kahville Toki. ja ajatella ettei näin voi oikeasti tapahtua Minä näen pähkinämainoksen vihreän bussipysäkinpenkin Kuulen puheensorinaa toisesta suunnasta liikenteen elämää Tunnen syysauringon säteet huolen mielessäni Maistan appelsiiniin vivahteita kasvavan nälän Haistan rasvan pikaruokalasta naisen parfyymin
Kirjoittanut Sanna Riikonen Kuvitus Ada Mare
O´TIMES | 10
KAIKESTAHAN SAA KIRJOTTAA – KETÄ SE EES KIINNOSTAA?
M
issä kulkevat sananvapauden rajat? Milloin sensuurin on hyvä käyttää kynäänsä? Mistä saa kirjoittaa tai paremminkin millaisia ajatuksia saa julkaista? Näiden kysymyksien äärellä painivat varmasti aika ajoin
kaikki lehdet ja niin myös O'TIMES. Tähän lehteen juttuja valittaessa pöydällä olivat muun muassa alkusyksyn ÄI4-kurssilla tuotetut räpit. Niistä on ohessa kaksi. Aiheen opiskelijat olivat saaneet valita itse. Tärkeintä oli, että räppi pyrkisi vaikuttamaan. Riimityksiä syntyikin niin ilmastonmuutoksesta kuin ruuan terveellisyydestä. Huumeiden käytöstä syntyi peräti kaksi räppiä. Tässä julkaistu Stay smart, don't start varoittaa huumeiden vaarallisuudesta. Myös koulu sai opiskelijoiden kynät sauhuamaan. Kenties radikaalein räpeistä oli Kouludissi!, joka keskittyy arvostelemaan erityisesti eri kouluaineiden merkitystä. Räpit herättivät toimituksessa paljon keskustelua. Mielestämme jokainen teksteistä on hauskasti riimitelty ja erityisesti meille nuorille suunnattu. Lisäksi niissä on painavaa sanaa. Kouludissin! kohdalla toimitus joutui tosin pohtimaan, pitäisikö räppin viimeistä säeparia sensuroida tai peräti jättää räppi kokonaan julkaisematta. Vaikkei se edustakaan millään muotoa tekijöidensä omaa mielipidettä vaan jäljittelee gangstameininkiä, se voi varmasti olla joidenkin mielestä loukkaava ja osua kipeään paikkaan - vain pari vuotta sitten tapahtuneisiin Suomen kouluammuskeluihin, jotka synnyttivät paikoin liiallistakin varovaisuutta. Päätimme kuitenkin julkaista räpin sensuroimattomana. Toivomme niin Kouludissi!- kuin Stay smart, don't start -räpin saavan aikaan keskustelua, josta voi myös halutessaan raportoida O'TIMES:in toimitukselle, kun seuraavan kerran keräämme lukijapalautetta. toimituksen puolesta Saila Kurki
Kouludissi! Filosofia, onko kynä laatikos vai ei? Onko pakko ruotsia opettaa
Kännykkäpeli taas voiton vei
ja näin koululaisten mielenkiinto lopettaa
Elämä ilman filosofiaa ois mulle kuin unta
Kukaan ei jaksa opiskella sitä
Ulkon ois kesä eikä satais ees lunta
otetaan kieleks vaik Lähi-Itä Onko täs koulujärjestelmäs mitää järkee Uskonto on meistä turhaa
Mun elämä on mulle enemmä tärkee
Harkitsen mielummin itsemurhaa
Eihä täällä kukaa jaksa olla
Joka ikinen ussan tunti kerta
Mielummin ampuisin kaikkii haulikolla
istun takarivis ja mun korvat itkee verta
teksti Nella Kelkka, Ilkka Siiskonen, Leevi Lehtonen, Eetu Vartia ja Annika Tiainen
O´TIMES | 11
sarjakuva Mahnaz Khawari
Stay smart, don’t start Pilven savu täyttää huoneen
Alfametyylifenetyyliamiini.
Kun nistit piikittää kannabista suoneen
Luuletkos olevasi tosi fiini?
Hei me ei haluta tätä paskaa Suomeen
Käytön jälkeen nukut makeasti
Kielletään käyttö tämän vaarallisen huumeen
Ja jäät koukkuun loppuun asti
Varomattomat kokeilee Subuteksei
Taikasieniä metsäst kerään
Ja pian ne popsii niit ku keksei
Enkä tiedä mistä aamulla herään
Hei kuuntele näit viisait tekstei
Olo on paha et vois hypätä veitsen terään
Kielletään ne subut, miksei?
Ja kytät lähtee pian taas perään
teksti Mikko Holopainen, Mikael Hillo, Saara Hälvä, Anne-Maria Jokela ja Miia Saksa
O´TIMES | 12
YKKÖSTEN SILMIN
K
ädet hikoavat. Vatsan pohjassa kipristelee pikkuisen. Löydänkö oikeaan paikkaan? Ovatkohan uudet ryhmäläiseni kivoja vai aivan sietämättömiä? Toivottavasti saan uusia kavereita...
Tänä syksynä lukionsa aloittaneilla nuorilla, tämänhetkisillä ykkösillä, pyöri viime kesänä monenlaisia mietteitä päässään. Toisia pelotti vähän enemmän kuin toisia, mutta voisi veikata, että kaikkia jännitti jossain vaiheessa edes hieman. Onko opiskelu oikeasti niin vaikeaa, kuin muut lukiolaiset ovat kertoneet? Pärjäänköhän minä lukiossa? Selina Oliko ensimmäinen jakso lukiossa hirveä? -Ei ollut. Se oli itse asiassa aika helppo. Stressiä oli paljon vähemmän kuin luulin. Tosin välillä kun kasautui monet referaatit, puheet ja esseet päällekkäin, niin silloin oli vähän enemmän paineita. Oliko siis paljon töitä tehtävänä? -Odotin, että olisi ollut koko ajan ihan hulluna tekemistä, mutta loppujen lopuksi ei sitä ollut todellakaan liikaa. Ensimmäinen jakso on nyt ohi ja paljon on tapahtunut. Meille ykkösille alku on ollut enimmäkseen totuttautumista uuteen kouluun ja moniin entuudestaan tuntemattomiin ihmisiin tutustumista. Monet ovat huomanneet, että ilmapiiri on vapaampi kuin peruskoulussa. Ihmiset Ogelissa ovat sosiaalisia ja fiksuja, ja ensimmäisten viikkojen aikana tuntui uskomattomalta, miten helppoa olikaan mennä puhumaan tuiki tuntemattomille. Myös uusiin opettajiin on tullut tutustuttua jollain tasolla, tosin ei ehkä niin perusteellisesti kuin yläasteella, jolloin sama opettaja saattoi opettaa montaakin ainetta kolmen vuoden ajan. Meidän on pitänyt myös oppia ihan uusiin opiskelutapoihin ja paljon nopeampaan opiskelurytmiin, kuin mihin totuttiin peruskoulussa. Kaikkiin muutoksiin totuttautuminen oli kaiken kaikkiaan tehty meille todella helpoksi. Tästä kuuluu kiittää meidän iki-ihania tutoreitamme, jotka ovat jaksaneet neuvoa meitä vauvoja moneen otteeseen. Toisinaan on tuntunut, että vapaa-aikaa ei koulutöiden jälkeen ole enää ollenkaan. Joinain aamuina junassa tulee kirottua, ettei tästä tule yhtään mitään; harrastusten ja koulun lisäksi ei ole aikaa nähdä kavereita tai vaikkapa ihan vain rentoutua. Nopeasti sitä kuitenkin tajuaa, että jos omaa aikaa ei automaattisesti löydy, sitä on väkisin järjestettävä - viis koulusta ja kaikista eri esseistä ja sanakokeista, jotka painavat päälle. Pitää vain oppia ottamaan rennosti. Viimeistään koeviikon pikku hiljaa lähestyessä alettiin huomata, ettei kaikkiin aineisiin voi panostaa täysillä. Mikko Olit myös yläasteen täällä. Onko ollut eroa opiskelussa tai fiiliksessä verrattuna nyt lukioon? -Ei ole ollut eroja, mutta koeviikko tuntui vähän kuitenkin erilaiselta. Kyllä mulla myös on ollut kypsempi olo. Oletko tutustunut kuitenkin uusiin ihmisiin, vaikka täällä näkyy paljon tuttuja naamoja? -Tottahan toki, tietysti täällä tutustuu!
O´TIMES | 13
Toden totta tutustuu! Ensimmäisessä jaksossa olikin tarkoitus tutustuttaa ykköset omiin ryhmäläisiinsä. Niinpä kurssit oli valittu ryhmäkohtaisesti jo valmiiksi ennen lukion alkamista, ja tutustuminen sai alkaa vapaasti näin! Moni Ogelin vanha yläastelainen jatkoi samassa lukiossa, jolloin oli melko samanlaista käydä koulua kuin ennenkin, ainoastaan ihmiset suurimmaksi osaksi vaihtuivat. Ykkösiä on yhteensä kahdeltakymmeneltäneljältä eri yläasteelta, joten paljon uuden uusia tuttavuuksia sai varmasti jokainen! Samassa koulussa jatkamisessa on monia hyviä puolia. Uudet oppilaat joutuivat nimittäin heti kasvotusten erilaisen päivärytmin kanssa kuin edellisessä koulussaan. Myös rakennus oli tietenkin tuntematon, joten monta viikkoa kului opetellessa tapoja. Hankaluuksia tuottivat muun muassa parittomien, parillisten ja kaikkien kerrosten portaat, eri päivien eriaikaiset ruokailuvuorot sekä väli- ja oppituntien alkamisajat. Jaksojärjestelmä oli toisille tuttu, toisille vieras. Jokaiselle kuitenkin uutta oli varmasti kurssimuotoisuus: se että on vain muutamaa ainetta kuusi viikkoa ja tämän perään koerysäys. Monet ovat varmaan jo huomanneet, ettei Ogelissa ole soivaa välituntikelloa, joten se saattaa olla myös uusi juttu monelle, mihin pitää vain tottua. Onneksi jo viimeistään kuukauden jälkeen ykköset olivat sopeutuneet rytmiin ja koulunkäynti jatkui tavanomaisena.
Lauri Minkälainen oli ensimmäinen koeviikko? -Oikeastaan se oli rennompi kuin odotin. Pitikö lukea paljon? -No, itse asiassa luin vaan suunnilleen puoli tuntia päivässä. Moni stressasikin koeviikkoa kovasti etukäteen. Olihan siitä puhuttu niin kauhistelevaan sävyyn ja monella oli hurjat käsitykset tulevasta. Kun opettajat ja tutoritkin vielä jaksoivat muistutella alusta asti asioiden priorisoimisesta koeviikolla, moni alkoi suorastaan panikoida. Kuinka koeviikko sitten meni? Helpottuneet ilmeet kokeiden jälkeen kertoivat, että suurin osa kokeista oli päästy läpi, ainakin joten kuten. Jotkin kokeet, kuten pitkän matematiikan ja fysiikan, aiheuttivat paljon päänvaivaa. Koeviikko on nyt kuitenkin takanapäin. Uutta opittiin paljon; kokeisiin lukemiseen kannattaa todella panostaa, mikäli haluaa päästä kurssista läpi. Ja ne läksyt kannattaa tehdä ihan oikeasti ajallaan. Ronya Mitä mieltä olit nasutuksesta? -Se ei ollut niin paha verrattuna muihin kouluihin. Mun päälle ei tullut oikeastaan mitään, sitä paitsi meidän luokan teemana oli vesi, joten mulla oli sadetakki. Siksi en olisi sotkeutunut muutenkaan pahasti. Oliko nasutuksessa jotain huonoa? -Infoaminen olisi voinut olla parempaa, koska sitten olisi voinut varautua sotkemiseen. Ykkösillä oli nasutusta heti toisella viikolla koulun alettua. Luokille oli annettu omat teemat, ja nasutuspäivänä piti pukeutua sen mukaisesti. 10A:lla teemana oli tuli, B:llä vesi, C:llä maa ja D:llä ilma. Ekaluokkalaisten piti
O´TIMES | 14
siis ilmentää teemaa väreillä ja materiaaleilla vaatteissaan sekä teemaan liittyvällä rekvisiitalla. Jokaisen oli myös piirrettävä viikset naamaansa, ellei tahtonut julmistuneen tutorin permanenttitussilla piirtämiä viiksiä! Kun hassuissa vaatteissa oli ensin kuljettu koko päivä, ykkösten varsinainen ohjelma alkoi. Aluksi ekaluokkalaisten piti luokittain koristella tutorien vaivalla pahvista tekemät Toyota-autot, apuvälineinään sormivärit, liima ja luonnonantimet. Voittaja jäi huutoäänestyksen jälkeen vielä kuitenkin hieman epäselväksi. Kun Toyotat olivat loisteliaan näköisiä ja ykköset likaisia, lähdettiin kuraiselle hiekkakentälle. Ensin pidettiin hauskaa. Tutorit olivat nimittäin täyttäneet vesi-ilmapalloja, ja nyt sitten leikittiin vesi-ilmapallorallia! Iloinen nauru raikui vähän väliä kiljumisen seasta, kun pallot alkoivat putoilla maahan ja vedet roiskuivat osallistujien päälle. Kun pallot oli räjäytelty, käskettiin ykkösten mennä käsi kädessä niin solmuun ja pieneen kasaan kuin mahdollista. Yhtäkkiä oltiin yhdessä möykyssä, ja ennen kuin huomattiinkaan, alkoi päälle lentää vesiilmapalloja. Aluksi heittely oli suhteellisen vaaratonta ja melkein hauskaakin, mutta kun vesi vaihtui tonnikalaksi, taikinaksi, kananmuniksi ynnä muiksi jääkaappiin kuuluviksi tavaroiksi, monen hymy hyytyi. Silloin sadetakkeihin hyvin pukeutuneet B-luokkalaiset olivat varmasti tyytyväisiä teemaansa. Niin, totta tosiaan, pieni infoaminen nasutuksesta olisi ollut tutoreilta hieno juttu, silloin olisi voinut ottaa mukaan vaikkapa juuri sadetakin ja säästyä kananmunankuorien nyppimiseltä hiuksista.
Olivia Oliko Kiljavalla kivaa? -Joo! Oli ihan huippua, kun tutustui uusiin ihmisiin! Pitäisikö tällainen ”ykkösten tutustumisleiri” järjestää uudestaan? -Joo, ehdottomasti!
Aivan syyskuun alussa ykköset lähtivät Opiskelu menee metsään –yöretkelle Kiljavan leiri- ja kurssikeskukseen. Tutorien ja opettajien järjestämän sekä ideoiman retken tavoitteena oli kohottaa ykkösten välistä yhteishenkeä. Yhteishenki kohosikin leikiten tutorien kehittelemien ohjelmanumeroiden siivittämänä. Ohjelmassa oli muun muassa hulvattomia leikkejä, saunomista ja makkaran paistoa. Vaikka sää Kiljavalla oli harmaa ja sateinen, tunnelma oli aurinkoinen ja täynnä tunnetta. Nukkuminen jäi osalle opiskelijoista vähemmälle, sillä monelle oli tärkeämpää pysyä valveilla ja pitää hauskaa. Moni lähti Kiljavalle vähän epäilevällä mielellä, mutta yllättyi positiivisesti, kun tajusi, että retki oli hyvä irtiotto tavallisesta kouluelämästä. Retkellä tuli toimittua sellaisten henkilöiden kanssa, joihin ei olisi välttämättä tutustunut tavallisina koulupäivinä. Uusia ystävyyssuhteita solmittiinkin paljon, joten jos leiriltä olisi jäänyt pois, olisi jäänyt paljosta paitsi.
O´TIMES | 15
Onko lukioelämä sitten ollut niin kamalaa kuin pelättiin? Jos joskus on tuntunut siltä, että on oikeassa paikassa, niin nyt. Vaikka kesällä jännitti se, miten ylempien vuosikurssien opiskelijat suhtautuvat meihin, kaikki on mennyt hyvin ja olo on ollut tervetullut. Toinen jakso on nyt vierähtänyt käyntiin ja alkaa pikkuhiljaa tuntua siltä, että tässä ollaan kuulkaas lukiolaisia - lukiolaisia parhaassa mahdollisessa lukiossa! teksti Ellinoora Räisänen, Elina Tiihonen ja Eleonoora Wihuri henkilökuvat Ada Mare (muut kuvat Arkisto)
O´TIMES | 16
O´TIMES | 17
SWEDEN ROCK FESTIVAL Toisen päivän pääesiintyjä Aerosmith. Päästiin lähelle ilman odotusta, kiitos hyvien keikkojen päällekkäisyyksien!
Telttailualueella festarimeininki on tunnetusti paras! Se on myös festarialueen ytimessä. Hotellille pitää mennä festaribussilla (30 min). Matka tyssäsi melkein heti bussin sanottua itsensä irti. Suvi nauttii kesäisestä säästä ja lihapiirakasta
O´TIMES | 18
Chillausta päivän sadettomana hetkenä. Sweden Rock Festival- päälava taustalla.
Tom Keifer Cinderellasta. Materialistisille faneille tiedoksi, että nimmareita jaetaan (salatussa paikassa, koska emme olleet tietoisia siitä).
Sivulava pienemmille bändeille nimettiin edesmenneen Ronnie James Dion mukaan.
O´TIMES | 19
Juomienhakureissu (10km Sölvesborgiin keskustaan taksilla + 2 km kävely) karkotti innokkaan fiiliksen hetkeksi. Kuvassa Suvi valittaa kipeitä käsiä ja ei-avuliaita ruotsalaisia miehiä. Juomia saa tosiaan tuoda laivalta telttailualueelle!
Vilken Sweden Rock Festival? -
Etelä-Ruotsissa Sölvesborgissa (vuodesta -98). Järjestetty vuodesta 1992 lähtien. Kestää 4 päivää. Esiintymässä noin 70 yhtyettä. Aina loppuunmyyty, 33 000 lippua. Vuonna 2010 lavoja 5. 2006 esiintymässä mm. Alice Cooper, Deep Purple, Def Leppard 2008 esiintymässä mm. Airbourne, Judas Priest, Joe Satriani 2010 esiintymässä mm. Gun’s N’ Roses, W.A.S.P., Slayer Majoitus: telttailualue/hotelli. Sweden Rock Magazine suosittu ruotsalainen musiikkilehti tekee yhteistyötä kaimansa kanssa Miten sinne pääsee? Ruotsinlaivalla Tukholmaan, sieltä bussilla, junalla tai autolla. Lentäen Kööpenhaminaan ja junalla Sölvesborgiin.
O´TIMES | 20
Öinen festarialue ja ruokapaikkoja. Valinnanvaraa on yllättävän paljon: intialaisesta italialaiseen safkaan ja kasvisruoasta (esim. taivaallinen falafel) pyttipannuun. Langos-koju on kokeilemisen arvoinen! Budjetissa pysyy helpommin ostamalla esimerkiksi edullisen aamiaisen kaupasta.
Mikä ELMU? -
-
-
Elävän musiikin yhdistys eli ELMU ry vuodesta 1978. Perustettu ”nuorison hyvinvoinnin ja kulttuurisivistyksen” edistämiseksi. Nuorten tekijöiden voimin monipuolista ohjelmaa: diskoja, teknoraveja, teatteria, konsertteja, festarimatkoja. Järjestää myös jokavuotisen kansanjuhlan Alppipuistossa. Päämaja Nosturissa. Jäsenille jäsenmatkoja festareille (ulkomaille ja Suomeen) sekä jäsenetuja kaupoista ja alennuksia keikoilta. Jäsenyys maksaa 10e/vuosi. Jäsenkortissa kerrotaan juuri sinun supervoimasi!
teksti ja kuvat Aurora Poutanen ja Gintare Gylling
-
-
-
-
Ogelin kakkonen. Toimi matkanjohtajana ELMUn järjestämällä Sweden Rockin matkalla. On ollut ELMUssa töissä lapsesta asti (suhteita…). Aiemmin hän on ollut muissa hommissa, mutta kesällä 2010 hän pääsi töihin ulkomaanfestivaaleille. Toimenkuvaan kuului pitää ihmiset dösässä ja ripustaa roskapusseja. Oli mukavaa duunia ja matka sujui ongelmitta. Humalaiset suomalaiset miehet eivät tuottaneet vaikeuksia. Yleensä keski-ikäiset rokkarit ovat leppoisia, mutta eräänä vuonna Waden isä joutui heittämään yhden häirikön moottoritien pientareelle. Työsuhde-etuna 4 päivän festarilippu . Majoittui hotellissa – siitä oli matkaa festaritunnelmaan. Muiden festareiden tavoin Sweden Rockiin mennään avoimin mielin ja varaudutaan kaikkeen! Myös Wade suosittelee Langosta! Voit bongata hänet ehkä myös ensi kesänä festaribussista! O´TIMES | 21
WADE
Gintsu ja Aino safkalla maailman ympäri Rakkaat Ogelin keittiötumpelot Aiomme johdattaa teidät pois kaalikääryleiden ihmeellisestä maailmasta ja esitellä teille ehkä hiukan psykedeelisempiä maailman makuja. Niitä voitte tavoitella pienissä keittiökomeroissanne suurella tai sitäkin suuremmalla budjetilla. Suuntaamme lehden eri numeroissa maailman sykähdyttävimpien kaupunkien ruokakulttuurien saloihin. Ainon improvisoidessa erilaisten reseptien joukossa, Gintsu tekee pakkopullana tutkimusta kaupunkien historiasta, hulppeista ruokapaikoista ja mielenkiintoisista vierailukohteista. Meidän avustuksellamme teistä kaikista pussinuudelien ystävistä kuoriutuu ennen pitkää piiskaa kestäviä kulinaristeja.
terv. G ja A
Aurora Poutanen ja Gintare O´TIMES | 22
Rakkaudesta ruokaan Ranskalaiset ovat tunnettuja runsaista ja venyvistä illallisistaan. Siitä huolimatta kuppilakulttuuri croissanteineen ja café au laiteineen on hemaiseva. Nähtävyyksien suuresta määrästä johtuen ruoka on hintavaa, mutta vähän syrjäisemmillä seuduilla sopivampaa hintatasoa kannattaa etsiä. Samalla saa ruokapuolen aidoimman kokemuksen ahtaiden kujien pienissä ruokapaikoissa esimerkiksi latinalaiskortteleissa. Michelin-tähden saaneissa ravintoloissa käynti on jo kokemus sinänsä, vaikkakin kukkaro tyhjenee lopullisesti yhden aterian tähden. Mutta kuka meistä ei olisi valmis maksamaan täydellisestä makunautinnosta? Makeanhimoiset arvostavat varmasti Pariisin tarjontaa. Leivokset ja tuoreet patongit löytyvät konditorioista ja leipomoista, joita on ripoteltu runsaasti kaupungin kaduille. Siellä lepäävät laidasta laitaan crêperieiden suolaiset tai makeat letut, Pain au chocolatin suklaaleivät, Paris-Brestin kreemituulihatut ja Puits d'amourit. Valinnan varaa on luultavasti liikaa ja mukaan tempautuu parikin vanhanaikaista paperipussia täynnä täyteläisiä herkkuja. Pariisilaisittain niitä voi nauttia pitkin päivää puistossa tai Sacré Cœur–kirkon portailla. Patonkien ja muiden seuraksi ei sovi unohtaa satoja eri juustoja ja maittavia viinejä! Ensimmäinen kahvila on kuin onkin kotoisin Pariisista. Le Procope-kahvila avattiin jo vuonna 1686. Siellä nauttivat kahvinsa Napoleon ja Benjamin Franklin. Kuuluisimmat kahvilat ovat Seine-joen vasemmalla rannalla, kuten myös vuonna 1932 Pierre Poilânen perustama leipomo, jossa leivät paistetaan vieläkin puilla lämmitetyissä uuneissa. Baarikierrosta suunnitteleva voi puolestaan suunnata kulkunsa kohti Oberkampfin aluetta, jonka suomalainen vastine olisi Helsingin Kallio: hieman nuhjuista, halpaa ja boheemia.
O´TIMES | 23
Romanttista pehmoilua Pariisi on yksi maailman tunnetuimpia matkakohteita: mielikuvat patonki kädessä kävelevistä baskeripäisistä taiteilijoista ovat kaikille tuttuja. Lisäksi kaupunki sattuu sijaitsemaan maassa, jolla on yksi vanhimmista ja monipuolisimmista ruokakulttuureista. La cuisine française on vaikuttanut suuresti myös muiden länsimaiden ruokakulttuureihin ja loihtinut maailmaan vahvoihin makuihin nojaavia herkkuja kuten bouillabaisse ja coq au vin. Myös ranskalaisista juustoista ja viineistä voisi jaaritella vaikka koko elämän, mutta suosittelisin ajan käyttämistä mieluummin syömiseen. Valitsimme tällä kertaa valmistettavaksi crème brûléen, joka on jälkiruokien suurimpia klassikoita. Sen nauttimiseen täydellisin paikka olisi tietysti boheemi ja romanttinen Pariisi. Vanukas ei ole tarpeeksi ylväs sana kuvaamaan tätä klassikkoa. Yksi maailman lohdullisimpia ääniä on, kun sametinpehmeän crème brûléen rapea sokerikuori rikkoutuu lusikan painosta. Maistaessaan sitä on vaikea uskoa, että sen valmistamiseen käytetään yksikertaisimmillaan vain muutamaa raaka-ainetta. Alun perin 1600-luvulta peräisin olevan herkun valmistamiseen tarvitaan kermaa, kananmunia, aitoa vaniljaa ja sokeria. Sen maustamiseen voi käyttää halutessaan muun muassa sitruunankuorta, kahvia tai likööriä. Crème brûléen seurana kannattaa tarjota esimerkiksi marjoja: yksi taivaallinen vaihtoehto on mintulla marinoidut tuoreet mansikat. Lukiolaisbileisiin rahansa tuhlanneet voivat kuitenkin huokaista, sillä jälkiruoka on aivan yhtä herkullista (ja halpaa) nautittuna sellaisenaan. Crème brûlée valmistetaan usein pienissä annosvuoissa, mutta sen voi tehdä myös yhteen isompaan vuokaan ja nauttia romanttiseen Pariisiteemaan sopien vaikka kaksin tähtitaivaan alla. Tätä herkkua valmistaessasi et tarvitse patonkia kainaloon tunteaksesi pariisilaisuuden huuman.
O´TIMES | 24
Crème Brûlée (6 annosta)
1. Täytä iso kulho kylmällä vedellä, johon voit tarvittaessa upottaa vanukaskulhon, jos näyttää että vanukas on juoksettumassa. Laita tarjoiluastia pakastimeen 20 minuutiksi.
7 dl kuohukermaa vaniljatanko 8 keltuaista 3 isoa ruokalusikallista kidesokeria
2. Laita kerma ja vaniljatanko kattilaan ja kuumenna, mutta älä keitä. Vatkaa keltuaiset ja sokeri kulhossa, ja lisää joukkoon maustettu kerma edelleen vatkaten. Kaada seos takaisin puhtaaseen kattilaan ja keitä miedolla lämmöllä, kunnes vanukas sakenee eli noin 10-12 minuuttia.
noin 6 ruokalusikallista Demerara-sokeria tai ruskeaa sokeria
3. Kaada vanukas jäähdytettyyn tarjoiluastiaan ja pidä jääkaapissa, kunnes se on täysin kylmää. Ripottele pinnalle ruskeaa sokeria ja laita uuniin (tai käytä kaasupoltinta), kunnes pinta on rapea. Tarjoile.
teksti Aino Tuovinen ja Gintare Gylling kuvat Aino Tuovinen, Gintare Gylling ja Meliina Rantalainen
O´TIMES | 25
The Buddy Bears United Buddy Bears – The Art Of Tolerance on vuonna 2004 Berliinistä liikkeelle lähtenyt karhupatsaiden maailmankiertue. Näyttelyyn voi tutustua Helsingin Senaatintorilla 26.10.2010 asti – maksutta ja ympäri vuorokauden. Kiertueeseen kuuluu 142 karhupatsasta jokaisesta YK:n maasta, ja jokaisen karhun on maalannut erimaalainen taiteilija tuoden teoksessaan esille oman kansalaisuutensa. Näyttelyn on tarkoitus herättää ajatuksia kulttuurien eroista ja suvaitsevaisuudesta niiden välillä.
Kuuban karhupatsaan maalannut Nancy Torres on nimennyt karhun Siboneyksi.
Puolan karhupatsas on kauniin värikäs.
Karhupatsaat seisovat Senaatintorilla siistissä rivissä.
O´TIMES | 26
Renan Madrigalin maalaaman Nicaraguan karhun valkoinen pää kuvastaa taiteilijan mukaan rauhaa.
Suomen karhua koristaa teksti ”Juhannus on meillä herttainen”.
Amerikkalainen Bill C. Ray haluaa patsaansa avulla muistuttaa näyttelyn vieraita vapaudesta.
O´TIMES | 27
Ei ole vaikeaa arvata tämän karhun kotimaata!
Bolivialainen Rene Cadena Ayala kertoo pohjanneensa oman maansa karhupatsaan heidän kulttuurissaan tärkeään Supaydemoniin.
”Maamme karhupatsas kertoo turkissaan monta sarkastisesti esitettyä tarinaa viime vuosikymmeniltä”, kertoo Moldovan karhun suunnitellut ja maalannut Vakeriu Kurtu.
Saksan (vas.), Ruotsin ja Ruandan karhut seisovat Senaatintorilla vartioiden Tuomiokirkkoa.
O´TIMES | 28
teksti ja kuvat Ada Mare
O´TIMES | 29
SUUSTA SIEPATTUA
"Samassa paskassa tehtävässä ollaan edelleen."
Basti: "Onko tuo pihavarjo sinun?" Welling: "Joo. Koolla on väliä."
"Mitä Barcelonassa tehdään? Tehdäänkö muuta kuin ryypätään ja naidaan?"
Toisin kuin ehkä voi ajatella, puheenaiheena on Wellingin sateenvarjo.
Rafols taas vauhdissa. "Nyt on taas satutunnin aika." "Usein elämässä törmätään ongelmaan, sellaiseen ikävään asiaan, josta halutaan päästä eroon. Se saattaa olla psyykkinen ongelma tai rahaongelma tai jokin muu. Ongelmat kannattaa ratkaista, niitä ei saa lakaista maton alle. Monet ongelmista voi muuttaa matemaattiseen muotoon - yhtälöön - ja niillä on usein ratkaisu! RATKAISU, mikä taikasana! Kun ongelmat on ratkaistu, se katoaa ja ihminen on taas onnellinen. Eikö näin elämä olekin helppoa?"
Tapperin todellinen mielipide oppiaineestaan selviää vihdoinkin.
"Tää on ihan yläasteen juttua." Ala-Ahon matikan tuntien motosta voi olla monta eri mieltä.
Välillä voisi kuvitella, että matikan tuntia pitäisi Ojalehto eikä Salminen.
sutkautuksia kerää Anonyymi kuvitus Ada Mare
O´TIMES | 30
Tapahtumakalenteri 17.11. Odotettu Harry Potter ja kuoleman varjelukset, osa 1 tulee ensi-iltaan! 20.11. Oletko koskaan käynyt Sturenkadulla sijaitsevassa troppisessa eläintalossa Tropicariossa? Nyt voisit vierailla siellä - onhan sentään lasten oikeuksien päivä! 24.11. Enää yksi vaivainen kuukausi jouluun! Joko olet lähettänyt joululahjalistan Korvatunturille? 26.-28.11. Helsingin Messukeskuksessa tapahtuu taas - tällä kertaa vuorossa on Vihreä viikonloppu, jossa on ELMA-, Kädentaito-, Metsä-, Tee Se Itse- sekä Lemmikkimessut.
4.12. Älä unohda tulla koululle itsenäisyys- ja ylioppilasjuhlaan (vaikka on lauantai)! 12.12. Ei mitään tekemistä? Kipaise Kiasmassa katsomassa kokoelmanäyttely Järjestetty juttu.
14.12. Perinteinen rock-konsertti koulun pikkusalissa. Vapaa pääsy! 16.12. Teatterin lukiodiplomiesitykset koulun juhlasalissa. Vapaa pääsy! 18.12. Käväise vaikkapa rautatientorin Jääpuistossa luistelemassa - tekojäärata on oletettavasti auki! 22.12. Tänään talvipäivänseisauksena on vuoden lyhin päivä. Huomaatko eroa tavalliseen päivään verrattuna? 23.12. Vietä mahtava joululoma! 24.12. Hyvää joulua! Olethan muistanut olla kiltti?
1.1. Onnellista uutta vuotta 2011! 8.1. Ruotsinkielinen näytelmä Fanny och Alexander menee tänään Svenska teaternissa, miten olisi?
10.1. Toivottavasti vietit ihanan joululoman! Koulu nimittäin jatkuu taas. 15.1. Käy katsomassa Helsingin Kaupunginteatterissa supersuosittu musikaali Wicked, mutta muista äkkiä ostaa liput, sillä todella moni näytös on loppuunmyyty! 16.1.Viiva Italia -näyttely on tänään viimeistä päivää esillä Ateneumissa
19.1. Hylättyjen kurssien uusinta - olethan muistanut ilmoittautua? 21.1. Enää kuukausi viikon kestävään talvilomaan, jaksaa jaksaa!
koonnut Sanna Riikonen
O´TIMES | 31
O´TIMES | 32