Lehti Oulun kaupungin henkilöstölle
3/2013
s.6 Kesämonot kesämenoon
a
h o l Va
o t i o
2 1 . s
Sisältö 3/2013 4–9
Lomafiiliksiä ennen ja jälkeen vapaan
10
Ilmoitustaulu
12
Työkalupakki
14
Asiakirjat Lootaan
15
Kierrätellen
15
Jyrkin palsta
Kesällä on aikaa tulla yllätetyksi
Teema/Kesä Oulun rannoilla
4–9
Valosta kasvaa uusi ihminen
Säästöjä haetaan pienistäkin puroista
12
16–18 Työpäivä Hupisaarilla
19
Pyörre peukuttaa
20
Hra Kraak
Lassintalon hoivakodin toiminnalle
P
idän erityisesti kesälomalla yllätyksellisyydestä. Yllättäviin asioihin törmääminen julkisissa paikoissa saa positiivisesti hämilleen. Viime kesänä kesälomareissulla Madridissa törmäsimme valtavaan trooppiseen puutarhaan, joka oli rakennettu vanhan rautatieaseman sisälle. Helteisestä kaupungista oli virkistävää päästä hetkeksi vehreään puutarhaan vilvoittelemaan. Tässä Pyörteen numerossa on hyviä vinkkejä kesäloman viettoon. Lomalla kannattaa ottaa rennosti ja tehdä itselle mieluisia asioita. Lomalla arkirutiinit muuttuvat, ja ehkä on aikaa eksyä ja ihastua omaan kotikaupunkiin. Kesäisin tapahtumat levittäytyvät kaduille ja epätyypillisiin paikkoihin tuoden lisää eloa katukuvaan. Heinäkuussa Rotuaari muuttuu yhden päivän ajaksi oululaisten omaksi olohuoneeksi. Oulun Päivät kutsuvat katsomaan yhdessä elokuvia, ja illan jälkeen voit ottaa mukaasi kierrätyskeskuksen lahjottaman jakkaran, jos siltä tuntuu. Uuden Oulun juhlavuoden kesän huipennusta vietetään elokuun lopussa. Tällöin kaupungilla kulkiessaan voi törmätä valtavaan ruusuteokseen. Taiteilija Kaisa Salmi tuo tuhansittain ruusupensaita, jotka asetellaan Oulun keskustan kaduille ja lopuksi ne jaetaan kuntalaisille. Elokuun lopussa esitetään Ouluhallissa Oulun tuomaa. Oulun kaupungin henkilöstö on kutsuttu esityksen ensi-iltaan, johon haluan toivottaa Sinut lämpimästi tervetulleeksi.
16–18
Aurinkoisia ja yllätyksellisiä kesäpäiviä toivottaen Heli Metsäpelto Uuden Oulun juhlavuoden projektipäällikkö, tuottaja
”Kuvassa on kiiminkiläisten nuorten maalama alikulkutunneli Kiimingin keskustassa. Toivottavasti harmaata ympäristöämme väritetään vielä lisää nuorten itsensä tekemänä! Heli Metsäpelto
3/2013, Oulun kaupungin henkilöstölehti • Julkaisija: Oulun kaupunki ISSN: 0780-7597 • Toimitus: Otavamedia Asiakasviestintä • Päätoimittaja: Sirkka Keränen, puh. 044 703 1140, sirkka.keranen@ouka.fi • Toimitussihteeri: Eila Vähäkuopus, puh. 044 703 1141, eila.vahakuopus@ouka.fi • Tuottaja: Maria Öfverström, puh. 040 524 1600, maria.ofverstrom@otavamedia.fi • Ulkoasu: Päivi Rücker, puh. 040 518 6655, paivi.rucker@otavamedia.fi • Toimituskunta 2/13: Sirkka Keränen, Laura Paloheimo, Minna Parkkila, Lea Ansamaa, Minna Mäki-Heikkilä, Merja Nieminen, Heli Metsäpelto ja Marjatta Savolainen. Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Lehti 4/13 ilmestyy viikolla 36. Ilmoitusvaraukset 8.8. mennessä. Valmis aineisto tuottajalle 12.8. mennessä. • Paino: Erweko Oy • Paperi: Lumisilk, 115/170 g. Lehti ilmestyy sähköisenä näköislehtenä Akkunassa ja osoitteessa www.ouka.fi. • Kannen kuva: Kati Valjus • Kuvassa: Nuoriso-ohjaaja Sanna Pentti ja harrastajakollega Kaisa Mattila Haukiputaan soramontulla vesipelastusharjoituksissa.
2
Kahavilla Patrik Frantzén Tällä palstalla kahvittelemme henkilökunnan kanssa.
Museoamanuenssi Patrik Franzén:
Elämäntyönä kivikausi
Kierikin museoamanuenssi Patrik Franzénin kesän ohjelma poikkeaa aikaisemmista. Keskuksessa kuvataan kivikauteen sijoittuvaa elokuvaa.
E
lokuvaa alettiin suunnitella viime syksynä, ja ensimmäiset kuvaukset tehtiin maaliskuun paukkupakkasissa. Kahden päivän aikana kuvattiin niin kylässä, meren jäällä kuin metsässäkin, ja kuvauksia jatketaan heinäkuussa. Fiktiivinen, noin vartin mittainen elokuva kertoo siitä, miten ihmiset elivät kivikaudella, mitä taitoja silloin tarvittiin ja millaisia iloja ja suruja koettiin. Elokuva kattaa 20 vuoden ajanjakson noin vuonna 3 500 eaa., Patrik Franzén kertoo. Elokuvaa on tarkoitus viedä ulkomaillekin. Se on osa EU:n rahoittamaa hanketta, joka kehittää Kierikin kaltaisten eurooppalaismuseoiden verkostoitumista ja osaamista. Yksi kehitettävä osa-alue on niin sanottu kokeellinen arkeologia. Sen tarjoamia tietoja käytetään Kierikissä ja tekeillä olevassa elokuvassa hyödyksi. – Olemme esimerkiksi testanneet, millaisilla menetelmillä ja välineillä on kaadettu ja työstetty rakennuspuita. Tähän kulunut aika on mitattu, ja sen avulla on voitu laskea, kauanko kivikautisen talon rakentaminen on vienyt aikaa. Olemme päässeet näin käsiksi syvällisiin tietoihin.
”Aina Kierikissä”
kuva Samuli Skantsi
Patrik Franzénin voi sanoa tehneensä elämäntyönsä Kierikissä. – Olen ollut lapsesta saakka kiinnostunut historiasta. Päädyin opiskelemaan sitä Oulun yliopistoon, sillä arkeologiaa ei ollut tuolloin vielä mahdollista lukea pääaineena. Vuonna 1994 tulin ensi kertaa yliopiston järjestämille kaivauksille Kierikkiin, ja siitä se sitten lähti. Nyt teen arkeologiasta väitöskirjaa. – Kierikki on pieni paikka, joten täällä on saanut vuosien mittaan tehdä oikeastaan kaikkea mahdollista: olen ollut vs. johtajana, suunnittelemassa näyttelyitä ja nyt museoamanuenssina olen vastannut myös myynnistä ja markkinoinnista. Kierikin sesonki alkaa perinteisesti toukokuussa, kun koululaisryhmät valtaavat kivikausikeskuksen. Loma-aikana paikan kansoittavat turistit. Vuoden päätapahtuma on Kivikauden markkinat 26.–27.7. Silloin vieraiden on mahdollista markkinahumun lisäksi kokeilla vaikkapa kivikautisia työvälineitä ja osallistua kaivauksiin._Samppa Haapio
Patrik Franzénin lempikahvi on tuoreista pavuista jauhettu espresso ja paras kahvihetki on silloin, kun siihen voi varata aikaa.
Perhe: Avovaimo Lemmikit: Kaloja Mieluisin kesäharrastus: Golf
Harrastukset: Kansanmusiikki, lempisoittimeni ovat mandoliini ja kitara. Erilaiset keräilyharrastukset.
Historiallinen suosikkiajanjakso: Esihistoriasta kivikausi. Siltä ajalta yksityiskohtia tiedetään vähän eikä dokumentteja juuri ole, joten mielikuvitus voi lentää vapaasti.
Paras historiallinen elokuva: Gladiaattorissa oli yhdistetty hienosti fakta ja fiktio. Koetan olla katsomatta elokuvia liian tarkkaan, sillä se on varma keino pilata elokuvanautinto. Valitettavasti tieto lisää tuskaa.
Pyörre 3/2013
5 nopeaa
3
Teema Kesä Oulun rannoilla
Pi t k ä , ihana Löytyessään hyvä lomafiilis on tunne, jonka soisi kestävän pitkään.
O
ikeaa lomafiilistä ei voi määritellä toisen puolesta. Joku haluaa löhötä laiturin nokassa koko loman, kun taas toinen toivoo saavansa hoidettua tekemättömiä asioita. Jollekin tärkeintä on vain olla kaukana töistä. Life coach Anne Karilahti kehottaa kirkastamaan mielessä tavoitteen omalle lomalleen. – Usein lomalla lähdetään siitä, mitä kaikkea pitää tehdä – käydä sukuloimassa ja näyttäytyä Pori Jazzeilla – ja lopulta ollaan ihan puhki. Pakkotoiminnan sijaan kannattaisi keskittyä asioihin, joita haluaa tehdä, Karilahti toteaa. Siinä missä arki pyörii rutiinien ympärillä, toistuvat lomallakin usein tietyt lomarutiinit. Karilahti suosittelee monistamaan asioita, joka onnistuvat lomalla vuodesta toiseen. Usein mönkään meneviä tilanteita taas kannattaa luonnollisesti välttää. – Jos huonot asiat nousevat pintaan automatkoilla, mieti etukäteen, miten ne voisi välttää. Jos taas alkoholin käyttö aiheuttaa huonoja kokemuksia, sitä voi karttaa tietoisesti, hän listaa.
Läsnä aistien kautta Ensimmäinen askel lomarutiinien karistamiseen on kyseenalaistaa omia tapojaan ja tottumuksiaan ja opetella sanomaan ei. Esimerkiksi mökille ei ole pakko kutsua vieraita. Kaikkea ei myöskään tarvitse tehdä yhdessä. Jos vierailu sukulaisten luona ahdistaa isäntää, voi hän hyvin mennä kalaan sillä välin kun vaimo ja lapset käyvät tervehtimässä sukulaisia. Monille loman alku ja stressin laukeaminen aiheuttaa ikävän migreenin, mikä on varsin kurja alku esimerkiksi lomamatkalle. Karilahti on keksinyt hyvän keinon lomamigreenin välttämiseen. – Menen loman alkua edeltävänä päivänä energiahoitoon, ja loma alkaa miellyttävästi.
4
loma
Suunnitelmallisessa maailmassamme spontaanien hetkien järjestäminen auttaa olemaan läsnä hetkessä. – Joskus on hyvä varata päivä, jolloin vain herää ja tekee asioita, jotka tuntuvat hyvältä. Automatkojakin voi tehdä fiilispohjalta: ajellaan vaikka leirintäalueelle ja katsotaan sitten jäädäänkö vai jatketaanko, Karilahti ideoi. Läsnäololla on vahva yhteys aistielämyksiin, joten hyvää loma-aikaa voi suunnitella myös aistien kautta. Mieti, mitä maku-, tuoksu tai äänielämyksiä haluaisit kokea. Vaihda paikkaa uusien visuaalisten kokemusten perässä. Maiseman vaih-
dolla voi myös harhauttaa ajantajua – viikonloppukurssi on kuin aikakone pois arkirutiineista ja hotelliyö toisella paikkakunnalla saa reissun tuntumaan pidemmältä. Yhtä kaikki, uudet kuviot auttavat pitkittämään lomantunnetta. Mistä sitten tietää, että loma on ollut riittävän pitkä? – Kun loman jälkeen on virkistynyt ja elinvoimainen olo. Usein riittävän pitkä loma saa kaipaamaan arkirutiineja. Hyvä merkki on, jos on unohtanut salasanat ja muut töihin liittyvät arkikäytännöt, Karilahti tietää._Heini Santos
Kiitos viestistäsi – olen lomalla
– Loma on loma, eikä työnantaja edellytä työntekijän silloin seuraavan sähköpostiaan eikä vastaavan puhelimeen, kiteyttää Oulun kaupungin henkilöstöjohtaja Unto Lehtonen. Käytännössä monilla on houkutus piipahtaa satunnaisesti lomankin aikana työpuhelimen tai sähköpostin syövereissä. Lähes kaikki tehtävät pystytään kuitenkin hoitamaan sijaisuusjärjestelyillä tai normaalilla työvuorojen sovittelulla siten, että päivystys hoituu. Sähköpostin suhteen on hyvä käyttää poissaolotoimintoa – erityisesti silloin, jos kiireellistä reagointia vaativia yhteydenottoja
on mahdollista tulla loman aikana. Viestissä ei ole välttämätöntä kertoa poissaolon syytä, mutta työhön palaamisen ajankohta tulisi määritellä. Myös vaihtoehtoinen yhteyshenkilö tai muu toimintaohje auttaa ohjaamaan kiireelliset asiat oikealle henkilölle. Lomalta palatessa poissaoloviesti unohtuu helposti päälle, kunnes joku työkavereista huomauttaa siitä. Voit määritellä Outlookiin automaattisten lomavastausten alkamis- ja päättymisajan, jolloin muistilappuja ei tarvita. Teknisissä ongelmissa apu löytyy useimmiten niinkin läheltä kuin lähin työkaveri, ja viime kädessä ohjeita saa Oulun Tietotekniikasta._Heini Santos
Maiseman vaihdos voi myös harhauttaa ajantajua.
Ruttaa rutiinit: Pyydä jokaista perheenjäsentä kirjoittamaan paperille kymmenen asiaa, jotka he haluisivat lomalla kokea. Tutkikaa, mitkä niistä ovat mahdollisia ja toteuttakaa ne. Lomallakin voi käyttää lastenhoitajaa. Saunassa voi käydä aamullakin. Heräätkö aina linnun lauluun? Kokeilepa lomalla hyödyntää musiikkimaailmaa. Piilota läppäri ja työkännykkä – automaattivastaus on tehty lomia varten! Tykkäätkö lukea? Vaihda lomalla tyylilajia.
Jos tapanasi on nukkua lomalla pitkään, kokeile herätä aikaisin ja ottaa päiväunet. Kesällä on hyvää aikaa kokeilla uusia harrastuksia. Tarjolla on kaikenlaista kielikursseista retriitteihin tai vaikka vanhemman ja lapsen yhteiseen askartelupajaan.
Pyörre 3/2013
kuvat Shuterstock kuvitus Päivi Rücker
Tänä kesänä talkoillaan. Yhdessä kokkaaminen on trendikästä, joten pyydä rohkeasti mökkivieraita käärimään hihansa.
5
Teema Kesä Oulun rannoilla
Loma
– ihmisen parasta aikaa Siitepöly kutittaa nenää, aurinko sulattaa jäätelön, nyt on päästävä veden äärelle. Mutta minne suunnata?
P
yydän oppaakseni Oulun Päivien tapahtumakoordinaattori Vesa Pynttäriä ja matkailuneuvoja Raimo Käyhköä, joilla täytyy olla takataskussaan kaikki mahdollinen tieto Oulun kesästä. Vesa, minne veisit turistin Oulussa? – Tekisimme polkupyöräkierroksen Rotuaarin, kauppatorin ja Pikisaaren kautta Hietasaareen ja sieltä Koskikeskuksen kautta Oulujoen vartta pitkin ylöspäin. Matkan varrella pistäydyttäisiin Ainolan puistossa, kalaportailla ja vaikkapa uimassa Tuirassa ja Värtössä. Laajentunut Oulu tarjoaa matkailijalle entistä enemmän kohteita. Miten ottaa haltuun kaikki 3 866,2 km²:ä? Oulunseudun oppaat suosittelevat minulle opastettuja kiertokäyntejä. Okei, aloitetaan tutkimalla niitä. Klikkaan itseni oulunseudunoppaat.fi-sivulle ja alan valita. Opastettu kävelykierros Oulun hautausmaalla joka maanantai. Kiinnostaa (ja vähän riipii selkäpiissä)! Myös kävelyretki Turkansaareen vaikuttaa mielekkäältä. Vesa Pynttärihän hehkutti Turkansaarta ohittamattomana museokohteena. Mutta tämä on minulle ehdoton: ”Kaikki avojalakset ja muumpaikkaset hetisillään prumeneeraamaan rykyltä rykylle”. Kahden tunnin Suuri saarikierros. Sinne minä menen! Maksuttomia kävelykierroksia ja jonkun euron maksavia kiertoajeluita on tarjolla aina 24.8. saakka. Ehdin ehkä myöhemmin testata vielä myös Pikisaaren kävelykierroksen.
Oulun Päivät Kesäkuussa jämähdän Oulun Päiviin. Perinteinen loppukesän kaupunkifestivaali on siirretty tänä vuonna alkukesään. Tapahtuma on laajentunut viikonlopusta kolmiviikkoiseksi ja tapahtumia on noin 50 enemmän kuin viimevuonna, jolloin rikottiin myös kävijäennätys, 60 000 kävijää. Tarkistelen Oulun Päivien www-sivuja ja olen pakahtua valinnan vaikeudesta. On tanssia, teatteria, musiikkia, sirkusta ja ohjelmaa lapsille. Onneksi tapahtumakoordinaattori on apunani.
6
! s i k s Mol
– Jos ehdit missata avajaiset, suosittelen sinulle juurihoitoa. Hmm. – Se on kauppatorille sijoittuva roots-musiikkitapahtuma, jossa on esiintyjälistalla nimekkäitä ja ansioituneita muusikoita, Pynttäri valaisee onnekseni. – Uusista tapahtumista voisin ehdottaa vaikka Tervastiimaviikkoa Ylikiimingissä ja Yli-Iin pitäjäpäiviä. Kyllä. Onkin jo aika poistua ruutukaava-alueelta. Lähteissäni Raimo Käyhkö vielä muistuttaa remonteista, jotka saattavat näkyä Oulun kesässä. – Nallikarin rantaa remontoidaan, ja mielenkiinnolla odotamme uuden kalaravintolan valmistumista, jos ehtisi vielä loppukesäksi. Villa Hannalan lohisoppaa ei kannata jättää väliin, ja Toppilan Möljällä pyörii tänä kesänä teatteriesitys ”Hetki lyö” ja Hupisaarella ”Pokka pitää”. Hailuoto, Liminganlahti, Koitelinkoski, Rokuan alue, Käyhkön sanat hiipuvat keskustan rakennustyömaamelun alle. Nyt jotain rauhallisempaa, kiitos. Löydän itseni Haukiputaalta.
työskentelevä un kaupungilla an köyden. ul O a an aj ja Nuoriso-oh Manin tuom ottaa vastaan Sanna Pentti
Jatkuu seuraavalla sivulla...
Veneestä hyppääminen on vuoden ja neljän kuukauden ikäiselle Wilholle jo tuttua puuhaa. Maria Pellikka aloitti vesipelastusharrastuksen newfoundlandinkoiransa kanssa viime kesänä. Vesipelastus on Oulussa suosittu koiraharrastus. Nyt ollaan soramontulla Haukiputaalla, jossa voi kesäaikaan nähdä vepe-treenaajia joka ilta. – Moni treenaa kisamielellä, mutta iso joukko koiranomistajia harrastaa vepeä ihan vain omaksi ja koiran iloksi. Vesi on useimmille koirille elementti, josta ne nauttivat valtavasti. Täällä ei olla pipo tiukalla, vaan harrastaminen on rentoa ja hauskaa, nauraa Kaisa Mattila, joka on myös kilpaillut vesipelastuksessa.
Äyskäri yli laidan! Jykevärakenteiselle newfoundlandinkoiralle vedestä pelastaminen on kirjoitettu geeneihin. Se ei silti tarkoita sitä, että kaikki sujuisi treeneissä kuin Strömsössä. Esimerkki newfoundlandinkoiran määrätietoisuudesta nähdään juuri nyt. Wilhon pitäisi hakea kotisatamaan ulapalla ajelehtiva Sanna Pentti, mutta koira tuntuu viis veisaavan Pentin kädessään heiluttelemasta makkaralaatikosta – kunnes veneen köyden päähän kiinnitetään leikeissä retuutettava noudettava esine, dami, ja Vilho innostuu ajatuksesta. Rauhassa ja harkiten se käy hinaamassa Pentin rantaan.
– Suomessahan vesipelastuskoiria ei käytetä oikeissa tehtävissä, mutta esimerkiksi Italiassa rantavahdeilla voi olla apunaan vesipelastuskoira, Mattila tietää. Seuraavasta taidosta voi tosin olla hyötyä arjessakin. Mattilan seitsemänvuotiaan Mani-koiran on määrä viedä veneessä oleville köydenpätkä. – Yhtä hyvin vietävä esine voisi olla vaikkapa airo, äyskäri tai pelastusliivit, Mattila selventää. Köyden vienti sujuu vanhalta tekijältä mallikkaasti. Tämä on Manin bravuuri. Ylpeä sietää ollakin, sillä esineen vienti ei ole koiralle luontainen tapa toimia.
Lempeää nivelille Vaikka vesipelastaminen on osalle koirista luontevampaa kuin toisille, vepe-treeneissä ei karvoihin katsota. – Harrastus sopii kaikille. Kilpailemista ajatellen koiran tulee olla sen verran vahva, että se jaksaa vetää venettä, jossa istuu kaksi ihmistä. Muuten rajoitteita ei ole, Mattila kertoo. Treenaaminen vaatii toki koiralta hyvää peruskuntoa. – Liikunta vedessä on lempeämpää nivelille kuin vaikkapa agility. Tätä voi hyvin harrastaa vähän vanhemmankin koiran kanssa. Alkulämmittelystä ja loppupalauttelusta pitää tosin huolehtia, sillä uinti on koiralle tehokasta liikuntaa._Kati Valjus
Pyörre 3/2013
kuvat Kati Valjus
Kun 65-kiloinen Wilho hyppää kumiveneestä veteen, siitä ei hetkeen näy karvaakaan. Pian vedestä nousee terhakas kuono.
7
Teema Kesä Oulun rannoilla Oulun tuomaa -teosta työstävät alansa huiput: Jaakko Kuusisto, Iiro Rantala ja Mika Nuojua.
Jatkoa edelliseltä sivulta soittavinaan ja Toripolliisipatsas tietenkin, kertaa Vesa Pynttäri. – Jos minulta kysytään, meiltä Oulusta löytyy Suomen kauneimmat naiset. Ja jos tämä ei riitä, niin ovat tämän lisäksi vielä fiksuja, filmaattisia ja tosi mukavia. Ja jos oululaisilta naisilta kysytään, niin toivottavasti vastaavat samaa meistä miehistä, ainakin noiden kolmen viimeisen asian osalta. Eli jos tuosta lyhyesti saa jotain tolokkua, niin eiköhän me oululaiset itte olla jotain mitä muualta Suomesta ei löydy, Raimo Käyhkö kiteyttää._Maria Öfverström
inulle Listasin s muutaman en liikunnallis in Oulun menovink kesästä
• Oulun pyöräilyviikko 14.–20.6. • Oulujoella Tuiran rannalla vesijuoksuvöitä lainattavissa. Kahdesti viikossa vesijumppa Oulujoessa juhannuksesta elokuun alkupuolelle. • Lasten leikit Oulun tuomiokirkolla 17.–20.6. • Onkikilpailut Värtön rannassa 25.6. • Aarresaariseikkailu koko perheelle Nallikarissa 29.6. • Yli-Iin pitäjäpäivät: kaikenikäisten patikointiretki 1.– 7.7. Tapahtumatiedot www.ouka.fi > Oulun Päivät ja Liikunta- ja ulkoilu.
8
Lennokas, hulvaton ja taatusti paikallinen kuvat Jonas Lundqvist, Markus Pentikäinen/Kuvaryhmä/SKOY, Suvi Laine/Kuvaryhmä/SKOY
Palaan takaisin torin kupeeseen ja silittelen Toripolliisin varpaita. Mitäs täällä tapahtuu Oulun Päivien jälkeen? – Loppukesästä alkaa lähes kuukauden pituinen tapahtumaparaati Oulun juhlaviikot ja onhan meillä vielä meneillään myös uuden Oulun juhlavuosi, joka tuo tapahtumia syksyyn, Pynttäri ja Käyhkö kertovat. Mitä Oulussa sitten on sellaista, jota ei ole muualla Suomessa? – Meillä on kuoro, jossa ei lauleta vaan huudetaan ja musiikkifestivaali, jossa ei soiteta oikeasti, vaan ollaan
Humoristisen Oulun tuomaa -musiikkinäytelmän näkee kerralla Ouluhallissa jopa 5 000 katsojaa. Musiikkiteos on uuden Oulun juhlavuoden päätapahtuma.
L
avalla on suuri kuoro, sinfoniaorkesteri ja näyttelijöitä. Konsultti etsii näyttelijä Timo Pesosen esittämälle Joni Kalervo Peräputaalle puolisoa. Etsintää rytmittävät musiikkinumerot, jotka vaihtelevat polkasta etnofunkyyn, reggaehen ja jazziin. Lavalla on jopa 150 esiintyjän joukko, mutta suuri on yleisökin. Uuden Oulun juhlavuoden päätapahtumaa Oulun tuomaa -musiikkiteosta mahtuu seuraamaan yhdellä esityskerralla jopa 5 000 katsojaa. Oulun tuomaa saa ensi-iltansa Ouluhallissa elokuun 29:s päivä. Ensi-iltaan on kutsuttu kaikki kaupungin työntekijät. Teoksen säveltänyt säveltäjä Iiro Rantala lupaa katsojille vauhdikkaan kokemuksen. – Esityksestä tulee lennokas, hulvaton ja taatusti paikallinen, hän kuvailee.
Ensi-iltaan on kutsuttu kaikki kaupungin työntekijät. Oulun tuomaa esitetään Ouluhallissa elokuun aikana kolme kertaa eli yhteensä esityksen näkee noin 15 000 katsojaa.
Kutsu K Oulun kaupungin henkilöstölle
Tervetuloa
Oulun tuomaa
ensi-iltaan torstaina
29.8.2013 klo 19 Ouluhalliin (Ylioppilaantie 4).
Rakkaus-teeman lisäksi humoristinen teos käsittelee muun muassa kuntaliitosta. Esityksen aikana kuullaan Rantalan säveltämä kansallishymnimäinen Uusi Oulu -laulu. Uuden Oulun juhlavuoden projektipäällikkö, tuottaja Heli Metsäpelto iloitsee siitä, että esitykseen ovat lähteneet mukaan niin monet oululaiset tahot. – Koska yhteistyötahoja on näin paljon, olemme voineet lähteä tekemään suurtuotantoa. Mukaan on saatu myös muun muassa oululaislähtöiset näyttelijät Jukka Rasila ja Petra Karjalainen. Teoksen ohjaa Mika Nuojua.
Nouda itsellesi ja avecille maksuton pääsylippu ensi-iltaan 17.6.-8.8.2013 Oulu 10:n palvelupisteistä: • • • • •
Oulu10-palvelupiste Torikatu 10 Haukiputaan palvelupiste Kirkkotie 3 Kiimingin yhteispalvelupiste Lempiniementie 2 Yli-Iin palvelupiste Ukkoherrankuja 10 B Ylikiimingin yhteispalvelupiste Harjutie 18
Pääsylippuja on mahdollista saada myös seuraaviin näytöksiin: 30.8. klo 13 ja 19.
Tulikoe elokuussa Ensi-iltaan voit tulla rennossa kesäasussa. Tilaisuudessa ei ole re tarjoilua. Lue lisää viereiseltä sivulta.
Tim
o Pesonen
Karjalain en tra e P
Jukka Rasila
Pyörre 3/2013
Oulun Musiikkijuhlien toiminnanjohtaja Maija Perola kertoo, että Oulun tuomaa -musiikkiteokselle loi hyvän pohjan vastikään Oulussa toteutettu toinen suurtuotanto, Jesus Christ Superstar. Jännitystä esitykseen tuo se, että sinfoniaorkesterin, kuoron ja näyttelijöiden ensimmäiset yhteiset harjoitukset ovat vasta elokuussa. – Esiintyjien varsinainen yhteishenki mitataan sitten. Ammattilaisten kanssa siinä on harvoin ongelmia, luottaa taiteellinen johtaja Jaakko Kuusisto. Oulun tuomaa musiikkinäytelmää alettiin suunnitella jo vuoden 2012 alussa, kun uuden Oulun juhlavuodelle luotiin pohja. Kuusistolla oli heti ajatus, että Iiro Rantala sopisi säveltämään teoksen musiikin. Rantala otti haasteen mielellään vastaan. – Tätä on ollut hauska väsätä. Kyseessä on komedia, mikä on aina vakavaa työtä._Jenni Räinä
9
Ilmoitustaulu
Palkkalaskelmat sähköisiksi elokuun alusta Kaupunki toimittaa elokuun alusta kaikki palkkalaskelmat sähköisesti.
Oulu-brändi kehittyy Oulun kaupungin visuaalinen ilme on uudistuksen alla. Tavoitteena on saavuttaa yhtenäinen Oulu-kuva, joka palvelee koko kaupunkikonsernia. Myös Oulun kaupunkiseudun yhteismarkkinoinnin brändilupaus: Skandinavian pohjoinen pääkaupunki/Capital of Northern Scandinavia on siihen luontevasti yhdistettävissä. Visuaalisen ilmeen uudistus pitää sisällään muun muassa Oulu-logon maltillisen muokkauksen, typografian ja värit. Näiden lisäksi määritellään, miten Oulun kaupunki puhuu, viestii ja toimii eli millainen brändipersoona Oulusta muodostuu. Brändityö kootaan loppuvuodesta brändimanuaaliksi, joka toimii käsikirjana kaikille viestijöille. •
loi nahkansa kuvat oulun kaupunki, shutterstock
Huomasit varmaan, että Pyörre on uudistunut. Toivomme lukijoiltamme aktiivista palautetta lehden sisällöstä ja ulkoasusta. Lähetä palautteesi osoitteeseen: pyorre@otavamedia.fi
Hyvää kesää!
10
Kaisa Salmen ruusuteos valtaa Oulun keskustan katuja 26.8.–1.9.2013 Kaikki oululaiset ovat tervetulleita osallistumaan teoksen rakentamiseen ja tutustumaan osallistavaan taideteokseen, joka koostuu tuhansista ruusupensaista. Ruusupensaat jaetaan kaikille osallistujille ja kuntalaisille ilmaiseksi sunnuntaina 1.9. klo 15 alkavassa Ruusujen juhlassa. Taiteilija Kaisa Salmella on käytössään tuhansia viljelyksestä poistuvia ruusupensaita taideteokseen Oulussa. Salmi haluaa muistaa lapsuuden kaupunkiaan tuomalla kaupunkilaisille yllättävän tilakokemuksen ja erilaisen matkan keskellä vilkasta kaupunkia. Teos on osa Oulun taidemuseon Täällä!-ympäristötaidenäyttelyä ja uuden Oulun juhlavuotta. •
Sähköisen palkkalaskelman hyödyt ovat ilmeiset: • Saat palkkalaskelman paperista laskelmaa aiemmin, jo 3–4 arkipäivää ennen maksupäivää. Palkkalaskelma löytyy verkkopankkisi verkkopalkkaosiosta. • Verkkopalkan käyttö on nopeaa, vaivatonta ja turvallista. Palkkalaskelmia voi selailla ja tulostaa käyttäjän tarpeiden mukaisesti. • Palvelu toimii myös palkkalaskelmien arkistona. Siellä säilyvät 18 edellisen kuukauden laskelmat. • Säästää tulostus-, kirjekuori- ja postimaksuja vuodessa huomattavan määrän. Jos sinulla ei vielä ole verkkopankkitunnuksia, saat ne ottamalla yhteyttä omaan pankkiisi. Mikäli et halua käyttää pankin verkkopalkkaa, voit käyttää Itellan ilmaista NetPosti-palvelua www.netposti.fi. Jos kuitenkin edelleen haluat palkkalaskelmasi paperisena tai toimitettavaksi NetPosti-palvelun kautta, ilmoita siitä Monetra Oy:n palkanlaskennan yhdyshenkilöllesi viimeistään 15.7.2013. Muussa tapauksessa elokuusta alkaen palkkalaskelmat ovat nähtävissä ainoastaan verkkopankissa. Paperiset palkkalaskelmat toimitetaan 2. luokan postina. •
Kehu kaveri!
Kaupunki saa uuden työntekijän jo tänä kesänä, kun Auliskissa saapuu markkinointityöhön Akkuna-projektiin. Kuka olet ja mistä tulet, Aulis? – Olen nykyaikainen kissa, joka on kiinnostunut kaikesta uudesta. Siksi uusi Akkuna on minulle luonteva paikka tulla töihin. Olen kuullut, että Akkuna mullistuu melkoisesti, ja se kiinnostaa minua. Minä asun vielä tällä hetkellä Yli-Iissä maalaismaisemassa. Millaista työtä tulet tekemään? – Minusta tulee uuden Akkunan lähettiläs, innostaja, sparraaja ja opettajakin. Työhöni kuuluu kertoa Akkunasta kaikille kaupungin työntekijöille, mutta totta puhuen aion osallistua myös suunnittelutyöhön. Pitäähän tuo Akkuna saada kuntoon, kyllä siellä niin paljon on turhaa tavaraa. Me kissat emme kerää tavaraa, vaan keskitymme olennaiseen. Aulis, millaista kesää ja syksyä odotat Oulussa? – Ei varmasti tule yhtään tylsää päivää, sillä Akkunan rakentaminen ja siitä kertominen on minulle kokopäivätyötä ja samalla intohimo. Tehdään Akkunaa yhteistyössä ja kivalla mielellä. Joulukuussa järjestän Akkunaan avajaisjuhlat ja olen päivän päähenkilö, mutta siitä en vielä hiisku enempää.
Mikä tulee olemaan parasta Akkunatiimissä työskentelyssä? – Kauppahallin läheisyys. Aion nauttia joka päivä lounaaksi tuoreita silakoita. Mutta odotan myös uusien ihmisten tapaamista, sillä haluaisin, että Akkunaa luettaisiin ihan jokaisella työpaikalla. Siksi minä hankin myös upouuden älypuhelimen, sillä aion itse vierailla Akkunassa myös iltaisin kännykälläni nojatuolissani makoillen. Millaisia terveisiä haluaisit lähettää kaupungin työntekijöille? – Maukasta kesää ja iloista mieltä haluaisin lähettää. Ja innostusta ja avointa mieltä uuden Akkunan vastaanottoon! •
Kehut antaa nimetön työkaveri:
Mietin kerran, kuka on hyvällä päällä, positiivinen ja optimistinen. Ei tarvinnut kauaa miettiä, kun mieleen tuli Mirjan hymyilevät kasvot, hersyvä nauru ja iloinen elämän- ja työote. Hän jaksaa haastavasta työstä ja vaateista huolimatta jakaa omaa energisyyttään ja positiivisuuttaan myös muulle työryhmälle ja asiakkaille ja heidän perheilleen. Hän kohtaa asiakkaat ammattitaitoisesti ja lempeästi. Mirja ottaa työnsä ja asiakkaansa vakavasti ja häneen voikin aina luottaa. Tarvittaessa jämäkkä. Arvostan hänen persoonaansa ja ammattitaitoaan vahvasti.” Kehu kaveria osoitteeseen pyorre@otavamedia.fi
Pyörre 3/2013
Aulis Akkuna saapuu kaupunkiin
Tämän Pyörteen kehut saa: lastenja nuorisopsykiatrisen työryhmän lääkäri Mirja Partanen.
11
Työkalupakki Valon merkitys
Valoa, valoa, enemmän
kuva marjatta savolainen
valoa
12
Valo antaa ylimääräistä energiaa, mutta auringonvalon riskit kannattaa myös muistaa.
< ”Valo antaa aikaa toteuttaa asioita, joihin pimiämmällä ei ole mahdollisuutta - yömelonta on upia elämys!” kommentoi Marjatta Savolainen ottamaansa kuvaa ja valon merkitystä.
Pilkahduksia Tämän Pyörteen toimituskuntalaiset saivat tehtäväkseen kertoa, millainen vaikutus valolla on heihin. Tässä parhaat palat:
Valo, ne erilaiset valon hetket – värit syventävä viisto auringonlaskuvalo, herkkä auringonnousuvalo, valoisat yöt – houkuttelee valokuvaamaan. Ihan pakko pitää kamera likellä koko ajan ja metsästää sitä parasta valoa.” Valo jatkaa muutenkin päivää – eihän sitä malta nukkumaan mennä, kun valoa riittää kaikenlaiseen puuhasteluun tai vain sen ihailuun.” Kulttuuritiedottaja Marjatta Savolainen
K
esällä virtaa tuntuu olevan tuplasti talveen verrattuna. Olemme sosiaalisempia ja iloisempia, unentarve tuntuu vähäisemmältä ja ruokahalu kohtuullisemmalta pimeämpiin vuodenaikoihin verrattuna. Oulun Työterveyden kehittämispäällikkö, työterveyshuollon erikoislääkäri, LT Silja Komulaisen mukaan auringonvalolla on lukuisia hyviä vaikutuksia elimistölle. – Aurinko piristää mieltä ja herättää aivoissa serotoniinin tuotannon, joka säätelee unirytmiämme ja virkeystasoamme. Auringon ultraviolettisäteily käynnistää ihollamme myös elintärkeän D-vitamiinin tuotannon. Auringonvalo vaikuttaa ihmisen elimistössä niin käyttäytymiseen ja vireystilaan kuin mielialaan ja uni-valverytmiin. – Valo vaikuttaa moneen ja on ihana asia, mutta kannattaa muistaa, että valolla ja läm-
Lasten mentyä nukkumaan voi illalla vielä mennä pihakeinuun lukemaan kirjaa. Tulee syötyä kevyemmin ja iltaisinkin voi vielä touhuta pihatöitä. Ulkoilun määrä lisääntyy huimasti: pyöräily ja lasten kanssa urheileminen. Läheinen jalkapallokenttä on koko perheen käytössä.” Projektisuunnittelija Lea Ansamaa Ensimmäinen kerta keväällä, kun auringon lämpö tuntuu iholla, saa unohtamaan pitkän talven pimeyden. Ja kesäyön valo… siinä on jotain maagista.” Tiedottaja Laura Paloheimo
möllä on myös haittavaikutuksensa. Liiallinen auringossa olo altistaa ihosyöville ja kuumuus lisää sydän- ja verisuonitautien riskejä, Komulainen muistuttaa. Ihon suojaaminen riittävillä suojakertoimilla ja vaaleilla vaatteilla, keskipäivän porotuksesta poissa pysyminen ja riittävä nesteiden juominen ovat avainasioita turvalliseen valosta ja lämmöstä nauttimiseen.
ihannointi ei saa suomalaisten keskuudessa aikaan kovin positiivisia kahvipöytäkeskusteluja. Moni mieltää viileän ja sateisen kesän huonoksi kesäksi. – Koemme eri lailla lämpötilojen miellyttävyyden. Toiselle mukava lämpötila on +15 ja toiselle +30. Lämpötilan kokemiseen voivat vaikuttaa myös eri sairaudet ja lääkitykset, Komulainen korostaa.
Nauti lempivuodenajastasi
Nuku tarpeeksi
Tutkimusten mukaan 85 prosenttia yli 30-vuotiaista suomalaisista tunnistaa vuodenaikojen vaikutuksen hyvinvointiinsa. Valtaosa nauttii eniten kesästä, mutta on myös ihmisiä, joiden suosikkivuodenaika on jokin muu. – Kun suurin osa ihmistä intoilee lämmöstä ja valosta, syksyihmiset saattavat tuntea olonsa hieman ahdistuneeksi, kun kevätaurinko alkaa lämmittää, Komulainen kertoo. Näille ihmisille hellerajan rikkoutuminen voi olla kauhistus, mutta viileän kesän
Ihmisen unentarve on keskimäärin 7–8 tuntia vuorokaudessa. Oman unentarpeensa tunnistaa siitä, kun nukkuu säännöllisesti tietyn mittaisia yöunia ja tuntee olonsa aamuisin virkeäksi. – Kun valo lisääntyy, valvotaan helposti pitempään. Väsymyksen tunne tulee valon takia myöhemmin, mutta unentarve ei kuitenkaan muutu.
Jatkuu seuraavalla sivulla...
Pyörre 3/2013
En kärsi kaamosmasennuksesta, mutta kyllä minä silti herrään henkiin aina huhtikuun puolen välin jäläkeen.”
13
Työkalupakki Valon merkitys Jatkoa edelliseltä sivulta
Vaikka valo lisää mahdollisuuksia tehdä asioita, joita talvella voi tehdä vain päiväsaikaan, Komulainen muistuttaa nukkumaan kesälläkin tarpeeksi. – Jos valo tai lämpö häiritsee unta, kannattaa makuuhuoneeseen hankkia pimennysverho ja huolehtia hyvästä tuuletuksesta. Lomalla ehtii ottaa päiväunet. Vartin tupluurit antavat lisää virtaa, jos yöunet ovat jääneet lyhyiksi.
Rentoudu aamun valossa Valon positiiviset vaikutukset ovat suotuisimmillaan aamulla. Kun valossa oleskelee säännöllisesti aamuisin, mieliala nousee ja yöunienkin laatu paranee. – Melatoniinin eritykseen vaikuttavaa valohoitoakin suositellaan otettavan talviaamuisin klo 6–9 välillä, Komulainen toteaa. Valoisat kesäaamut ovat parhaimmillaan ilman kiirettä – oli lomalla tai ei. Jos stressin saa nollattua, jaksaminen lisääntyy. – Ihmisillä on paha tapa huolehtia asioista, joihin ei voi vaikuttaa. Kesällä olisi hyvä päästä eroon ylimääräisestä murehtimisesta. Omilta loma-aamuiltaan Silja Komulainen toivoo kiireettömyyttä. – Saadaan perheen kanssa rauhassa miettiä, mitä päivän aikana halutaan tehdä. Talvella elämä on tarkkaan rytmitettyä, joten spontaanius tuntuu mukavalta._Titta Vilpa
Kevennä, treenaa ja hemmottele itseäsi
Jos paino on päässyt talven aikana nousemaan, kesä on otollista aikaa pyrkiä takaisin omaan normaalipainoonsa. Ruokavaliota on helppo keventää herkullisten kasvisten, yrttien ja marjojen avulla. Kaupunkiviljelmän voi perustaa vaikka omalle parvekkeelle. Grillauksesta ja terasseistakin voi nauttia kohtuudella, jos pyrkii aloittamaan kesäaamunsa puolen tunnin treenillä. Toiselle sopii kova juoksulenkki, kun toinen nauttii lempeästä joogasta. Tai miksei kävelisi tai pyöräilisi torille ostamaan mansikoita. – Tärkeintä on, että liikunnasta nauttii. Kesällä kannattaa rohkeasti kokeilla uusia lajeja, olla joustava ja yllättää itsensä, korostaa Silja Komulainen.
14
Sarja esittelee ohjelmia ja työkaluja, joista on hyötyä arjen työssäsi.
Loota järjestää asiakirjat Kaupungin arkistossa on satoja kilometrejä asiakirjoja, tietokoneiden kovalevyt täyttyvät tärkeistä dokumenteista. Sähköposti toimii pääasiallisena jakelukanavana niin epävirallisemmassa valmistelussa kuin päätöksenteon asiakirjahallinnossakin. Tietoturvassa on ollut ongelmia, ja paperiset sopimukset saattavat olla yksittäisen henkilön takana.
1)
Tätä kirjavuutta selvittämään käynnistettiin asiakirjojen ja dokumenttien hallintajärjestelmä Lootan käyttöönottoprojekti. Projekti alkoi syksyllä 2012 ja se kestää vuoden 2015 loppuun. Lootan tavoitteena on olla tehokas, kaikille yhtenäinen ja hyvän hallintotavan mukainen järjestelmä.
2) 3)
Loota helpottaa päätöksien valmistelijoita, kuten lauta- ja valtuuskuntien henkilöitä sekä esittelijöitä. Lisäksi se toimii sähköisenä kokoushallinnan työvälineenä luottamushenkilöille ja eri viranhaltijoille.
Loota toimii julkisille toimijoille pakollisena hallintodiaarina, johon kirjataan vireille saatetut asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä niihin liittyvät asiakirjat. Kun asia avataan hallintodiaariin, kaikki käsittelyvaiheet rekisteröityvät diaarin tietokantaan. Siitä näkee nopeasti ja keskitetysti avaintiedot valmistelijasta lopullisiin asiakirjoihin. Päätöksenteon etenemistä on helppo seurata ja tarvittaessa kommentoida.
4)
Lootassa on mahdollista määritellä kenelle asiakirja on nähtävissä talon sisällä tai ulkopuolella. Hyväksyttäminenkin helpottuu, kun Lootaan voidaan määritellä erilaisia hyväksymisryhmiä. Näin asian eteneminen ei tyssää ensimmäiseen poissaoloon, vaan määritelty varahenkilö voi puolestaan edistää asiaa.
5)
Eri asiakirjoilla on omat lakisääteiset säilytysaikansa: osa säilytetään määräajan, osa taas ikuisesti. Loota mahdollistaa säilytyksen hallinnan, ja se parantaa tietoturvaa merkittävästi. Tulevaisuudessa sähköinen järjestelmä tulee korvaamaan fyysiset arkistot._Samppa Haapio Asiantuntija: Projektipäällikkö Mikko Päkkilä, konsernipalvelut
> Seuraavassa numerossa esitellään Oulun Työterveyden sähköistä ajanvarausta.
Kierrätellen
Kierrätyskeskuksesta tarpeeton tavara päätyy hyötykäyttöön. Vain hyvin pienestä osasta tulee jätettä.
.7. uone ju6hlavuosi h o l o ma ulun istenPoäivät ja Uuden O Oulula n ulu össä O
yhteisty
kuvitus linda halenius
Kierrätyskeskus sisustaa Rotuaarin elokuvaillassa 6.7. Keskuksen lahjoittamat sohvat, tuolit, matot ja jalkalamput jaetaan maksutta yleisölle tapahtuman jälkeen. Varauskäytännöistä huolehtii Oulun Päivät.
O
ulun kaupungin omistamassa kierrätyskeskuksessa käy toukokuulla kuhina. Kevät on sesonkiaikaa ja liikkeen päivämyynti piristyy huomattavasti normaaliin nähden. Huonekalut, kirjat ja astiat vaihtavat omistajaa. Myös vaatteet kiertävät hyvin. – Hyvin pieni osa meille tulevasta tavarasta päätyy jätteeksi, kertoo vastaava ohjaaja Satu Saukko Oulun kierrätyskeskuksesta. – Pyrimme kaikin tavoin hyödyntämään materiaalit: jos tuote ei mene myyntiin, mietimme vielä kymmenen kertaa, meneekö se siltikään sekajätteeksi. Esimerkiksi takeista, laukuista ja paidoista irrotetaan napit tai soljet talteen ja käytetään käsityömateriaaleiksi työ- ja päivätoimintayksiköissä, kouluissa ja päiväkodeissa, hän kuvailee. Keskuksen suosituin artikkeli, huonekalut, soveltuvat noin 97–100 prosenttisesti materiaali- tai energiahyötykäyttöön: runkopatjasta metallikehikko menee myyntiin, puujalat polttopuuksi ja kangas energiajätteeksi. Huonekalujen metalliosat kierrätetään tuotannon raaka-aineiksi.
Säästösäätöä Harkinnanvaraisia vapaita, ylityökielto ja sähköinen palkkalaskelma. Muodostuuko pienistä puroista riittävän suuri virta?
Kaupungin talous on solmussa, ja kaupunginhallitus etsii kuumeisesti uusia säästömahdollisuuksia. Tavoite on säästää tänä vuonna pelkästään henkilöstömenoista 10 miljoonaa euroa. Ammattijärjestöt tyrmäsivät ajatuksen lomarahojen vaihtamisesta vapaiksi. Sen sijaan henkilöstöä kannustetaan harkinnanvaraisten virka- ja työvapaiden käyttöön. Jatkossa 14 kalenteripäivää kestävät harkinnanvaraiset vapaat kuluttavat vain 9 työpäivää. Toisin sanoen työntekijä voi olla lähes puolet kuukaudesta vapaalla saaden silti noin 70 prosenttia normaalista kuukausipalkastaan. Edellytyksenä on, ettei vapaan pitäminen lisää sijaisuuksia – välttämättömistä töistä on siis suoriuduttava lyhyemmässä ajassa. – Tämä antaa mahdollisuuden esimerkiksi paremmin sovittaa yhteen työtä ja muuta elämää. Harkinnanvaraisista
vapaista on aina sovittava erikseen esimiehen kanssa, eikä niiden pitäminen kaikissa työtehtävissä ole mahdollista, selittää palvelussuhdepäällikkö Jyrki Ojala.
Pieniä puroja Hallinto- ja esimiestyössä vallitsee ylityökielto ja muissa töissä tehdään ylityösuunnittelua tavoitteena laskea ylitöistä maksettavien korvausten kokonaissummaa 30 prosenttia nykyisestä. Siinä missä hallinto- ja esimiestyön ylityökiellon säästö on laskettu noin puolen miljoonan euron suuruiseksi, suunnittelulla voitaisiin veistää yli 1,1 miljoonaa euroa. Kaupungin lomaosakkeet Rokualla, Rukalla ja Iso-Syötteellä myydään ja niiden tilalle voidaan tulevaisuudessa saada esimerkiksi tukea omaehtoiseen liikuntaan. Sähköiseen palkkalaskelmaan siirtyminen
Mielekästä työtä Lajittelu vaatii silmä- ja käsipareja. Kierrätyskeskuksessa henkilökuntaa on paikalla päivisin vajaat 30, suurin osa tuettuun työtoimintaan osallistuvia. – Meillä on tarjota työtoimintayksikkö, jossa on oikeita töitä ja aito työympäristö, Satu Saukko kertoo. Työtoimintaan osallistuvat hoitavat kassatehtävät ja asiakaspalvelun, tavaran kuljetuksen, lajittelun, hinnoittelun ja purkamisen. Keskuksessa myös korjataan vastaanotettuja polkupyöriä ja tuunataan kierrätysmateriaaleja kokonaan uusiksi tuotteiksi. Erityisen fiksuna Satu Saukko pitää sitä, että vähävaraisia perheitä tukevat kaupungin ja seurakuntien yksiköt ovat alkaneet kirjoittaa maksusitoumuksensa kierrätyskeskukseen. – Usein kaikki perheen tarvitsemat huonekalut ja lastentarvikkeet löytyvät täältä. 250–300 eurolla voi sisustaa koko kodin._ Terhi Rauhala
Jyrki palstan
ja palkanlaskupäivän siirto ovat numeroiden valossa nyansseja, sillä niiden säästövaikutukset mitataan kymmenissä tuhansissa. Samalla ne ovat juuri niitä pieniä puroja, joita kaivataan lisää. Leikkausten suunnittelu ja vähästä vähentäminen on vaikeaa, mutta välttämätöntä. Toistaiseksi hyväksytyillä toimenpiteillä ei Ojalan mukaan vielä päästä edes lähelle 10 miljoonan tavoitetta. – Taloustilanteen oikaiseminen on kaikkien yhteinen asia, joka onnistuu vain toimintatapoja muuttamalla. Kurssia on parempi muuttaa ennen karille ajautumista ja todellista merihätää, Ojala muistuttaa._ heini santos
Lue lisää sähköisestä palkkalaskelmasta s. 10.
Pyörre 3/2013
Järkihommaa
15
Työpäivä Hupisaarilla Alaköökin järjestämällä ohjatulla linturetkellä tunnistetaan lintulajeja. Hannele Makkonen tietää kertoa, millainen on lintujen varoitusääni.
Hupisaarten sorsat ovat kesyjä. Ihmisiin tottuneet linnut vaappuvat muun liikenteen seassa.
Taidemuseon museolehtori Laura Lampinen odottaa innolla elokuussa avattavaa taidenäyttelyä, joka levittäytyy koko puistoon. Alakööki on saanut nimensä rakennuksesta, jossa se toimii. Piparkakkutalonakin tunnettu rakennus oli Ainolan vanhan lastentarhan alakööki eli piharakennus.
16
Kesäinen paratiisi
Ah,
tätä huumaavaa tuomen tuoksua! Astellessani patosillalta alas kohti Ainolan puistoa on kuin sukeltaisin vehreään viidakkoon. Oululaisten ikioma keidas antaa kesäpäivänä parastaan: aurinko siivilöityy puiden latvojen läpi ja linnut livertävät aamupäivän lirkutuksiaan. Viuh! Viuh! Työmatkapyöräilijät suhaisevat ohitseni yksi toisensa jälkeen. Täällä kannattaa totisesti katsoa ympärilleen.
Nainen sillalla Ehdin vasta kolmannelle sillalle, kun huomaan jotain kiinnostavaa. Taidemuseon museolehtori Laura Lampinenhan se tuolla seisoo kuin maalauksessa konsanaan veden pintaa tiiraillen. Hei Laura! Mitäpä siellä teet? – Tutkailen tässä elokuussa avattavan Täällä!-näyttelyn teosten sijoituspaikkoja. Tähän tulee yksi haukiputaalaisen Tiina Vehkaperän kolmesta teoksesta. Kyse on urbaanista suihkulähteestä, joka on totisesti vähän toista kuin millaisiksi olemme suihkulähteet tottuneet ajattelemaan, Lampinen hymyilee arvoituksellisesti. Täällä!-näyttely levittäytyy koko Hupisaarille ja siihen kuuluu kaikkiaan 11 teosta. – Seitsemän taiteilijaa pohtii teoksissaan omistamisen ja identiteetin teemoja, kuten sitä, mitä on kuulua johonkin ja kuinka tullaan osaksi jotakin suurempaa, Lampinen selventää. Hupisaarten näyttelyn lisäksi taidemuseon Satula-tilassa nähdään samaan aikaan kaikkien oululaisten yhteisteos. Ai mutta, nyt on aika jatkaa matkaa. Pusikon takaa kuuluu nimittäin iloista pulputusta, joka ei ole peräisin solisevasta vedestä.
Alakkonäämua alakkonäämua? Puiden katveesta paljastuu ryhmä päiväkotilapsia, joilla on lintukortit kädessään.
– Tiesittekö, että näin keväällä linnut etsivät itselleen kaveria ja huutavat ”alakkonäämua alakkonäämua”, kertoo lastentarhanopettaja Hannele Makkonen lapsille, jotka kuuntelevat tarkkaavaisina. Meneillään on Alaköökin järjestämä linturetki, ja nyt on pysähdytty pohtimaan lintujen ääniä. Laitetaan silmät hetkeksi kiinni ja kuunnellaan. – Minkä lintujen ääniä kuulitte? kysyy Makkonen. – Variksen! – Västäräkin! – Talitintin! Kaikki vastaukset ovat oikein. Minä olisin voinut lisätä listaan myös sorsan, sillä arvonsa tunteva sorsapariskunta vaappui juuri äsken vastaani. Makkonen kertoo, että Kiikkusaaressa sijaitseva Alakööki järjestää erilaista toimintaa päiväkotiryhmille, ja Hupisaarten linturetki on keväinen hitti. Suosittuja ovat myös esimerkiksi nukketeatteriesitykset ja vierailut teatterissa ja taidemuseossa.
Jatkuu seuraavalla sivulla...
Pyörre 3/2013
kuvat Kati Valjus
Hupisaaret ovat olleet kaupungin vihreä sydän jo 1860-luvulta lähtien. Koko ajan uudistuva puistoalue kätkee sisäänsä myös kaupungin työntekijöitä.
17
Työpäivä Hupisaarilla Jatkoa edelliseltä sivulta Nimensä Alakööki on saanut rakennuksestaan, joka sijaitsee aivan tuossa kivenheiton päässä, suihkulähteiden kupeessa. Piparkakkutalonakin tunnettu rakennus oli Ainolan vanhan lastentarhan alakööki eli piharakennus. Kun lastentarha tuhoutui talvisodan pommituksissa vuonna 1940, alakööki oli ainoa palosta jäljelle jäänyt rakennus. Lokakuussa 2011 historiallinen talo joutui tuhopolton uhriksi. Uusi Alakööki on rakennettu vanhaan kivijalkaan, jetsulleen samanlaisena – sisältä toki vähän modernisoituna – kuin vanha rakennus.
Uusitun leikkipuiston avajaisia vietetään 16.8. Samana päivänä avautuu Täällä!-näyttely.
Karusellikeinuun hop! Mutta mitäs jytinää tuolta puskan takaa kuuluu? Hupisaarten keskusleikkipuisto näyttää olevan aivan mullin mallin. Käynnissä tuntuu olevan perusteellinen remontti. Keinujen alle turvamattoa asentava puutarhuri Sanna Autio vahvistaa asian. – Leikkipuisto pistetään kokonaan uusiksi. Tähän kohtaan tulee pienten lasten leikkialue ja tuonne isompien leikkialue, Autio esittelee kädessään olevaa suunnitelmaa. On karusellikeinua, maahan upotettuja soittimia ja päärynäpuita. Puiston laidalle tulee myös iso talviliukumäki ja jokivarteen hulppea piknikpaikka. – Kyllähän tämä Hupisaarten puisto on aina ollut lapsiperheiden suosikkiretkikohde, jonne saavutaan kauempaakin maakunnista kesäpäivää viettämään. Nyt siitä tulee entistä upeampi, kun uudistus saadaan päätökseen heinäkuun lopulla, Autio lupaa.
Puuhapeten tietotoimistossa Kävelen Kiikkusaarelta Paratiisisaaren läpi Pakolansaareen ja huomaan olevani Pohjois-Pohjanmaan museon pihassa. Museorakennuksen päässä on matala ovi, jonka ovikellossa lukee ”PORA”. Korjausarkkitehti Raimo Tikka avaa oven puhelimeen puhuen. Langan toisessa päässä lienee joku korjausrakentamista suunnitteleva, arvelen. Tikka sanoo olevansa näin alkukesästä täystyöllistetty neuvontatyössään. Ihmiset korjaavat monenlaisia vanhoja rakennuksia: rintamamiestaloja, kivinavettoja ja luonnonkivikellareita.
Hupisaarten läpi kulkeva pyörätie on työmatkapyöräilijöiden suosikkireitti.
18
Puutarhuri Sanna Autio testaa Hupisaarten keskusleikkipuiston komean kiipeilytelineen. Puiston remontti valmistuu heinäkuun lopussa.
Pohjois-Pohjanmaan korjausrakentamiskeskukseen eli Poraan voi soittaa, jos jokin prosessissa askarruttaa. – Neuvon, mutta en anna valmiita vastauksia. Eteen voi tulla kysymys, johon en välttämättä itse tiedä vastausta, mutta tiedän, mistä vastauksen saa, arkkitehti lupaa. Innostus korjausrakentamiseen on Tikan mukaan kasvussa. – Selittäviä tekijöitä ovat muun muassa maaseudulla tapahtuvat omistajanvaihdokset ja sitä myötä monien rakennusten käyttötarkoituksen muuttuminen, Tikka tietää. Ainolan puistossa nautiskelen vielä hetken kesäpäivästä, ja niin näyttävät tekevän muutkin oululaiset. Yksi istuu puiston penkillä lukemassa, toinen lekottelee nurmikolla bikineissään. Ja mikäpä on lekotellessa, oululaisten upeassa kesäolohuoneessa._Kati Valjus
Pyörre peukuttaa Sira Moksi tuo aika ajoin koiransa Lolan ilostuttamaan asukkaita. Rapsuttajana Ritva Viinikka.
Varmasti onnistuu!
L
assintalon hoivakodissa alkoi laulu raikua vuoden vaihteessa, kun taiteilija ja viriketoiminnan ohjauksen artesaani Sira Moksi astui taloon. Puolen vuoden aikana innovaattori on järjestänyt hoivakodin asukkaille toimintaa yhteistyössä talon henkilökunnan ja aulaemäntien kanssa. – Talossa ei ollut aikaisemmin nimettyä vapaa-ajan ohjaajaa, joten ei ollut myöskään valmista kaavaa, johon olisi pitänyt asettua. Sain itse hyvin vapaasti luoda omaa toimenkuvaani. Ideoitani sitoivat ainoastaan talon päivittäiset rytmit. Ja niin ideat alkoivat lentää. Moksi on kehittänyt yhteistyössä talon henkilökunnan kanssa muun muassa teatteri Lassinkinon, jossa katsellaan asukkaiden toiveiden mukaisesti vaikka urheilun suurimpia hetkiä tai kuunnellaan Laila Kinnusta. On Taijekalleria Kompiainen, huonekaraoke ja Wanha Kammari, joka on entisajan huonekaluin sisustettu tila, jossa on pidetty kokouksia ja kauneussalonkia.
– Talon ilmapiiri on ollut tähän kaikkeen mahdollistava, ilman koko henkilökunnan tukea ja yhteistä tekemistä en olisi saanut näitä kaikkia aikaan. Olen toiminut lähinnä buustaajana ja toteuttajana, joka raivaa esteet tieltä.
Raha ei ole aina ratkaiseva tekijä vaan asenne. Moksi kiittelee myös Lassintalon monipuolisuutta rakennuksena, vaikka usein mielikuvitus ja varmasti onnistuu -asenne vievät jo pitkälle.
Raha ei ratkaise Moksin sanoin täytyy osata katsoa asioita ulkopuolisena, jotta voi nähdä, millaisia mahdollisuuksia ympärillämme on elämysten toteuttamiseen. Raha ei ole aina ratkaiseva tekijä vaan asenne.
– Saimme aikaiseksi oivan teemallisen tapahtuman, kun harjoittelijana toiminut somalialaisnainen esitteli meille omaa kulttuuriaan, toi kuultavaksi musiikkia, upeita huiveja, rahoja, valokuvia – eikä maksanut latin latia, Moksi hehkuttaa. Välillä työssä joutuu repeämään moneen suuntaan, mutta huumori ja oikea asenne vievät eteenpäin. Moksi myöntää olevansa idealisti, mutta käytännön esimerkit osoittavat, että muutos on mahdollista ja erilaisia asioita voidaan toteuttaa, kun löytyy yhteistä tahtoa. Lassintalon asukkaat ovat eritasoisia muistisairaita vanhuksia, joten oikeanlaisten elämysten etsiminen ja löytäminen ovat avainsanoja. – Kesällä tulemme viherpihallamme pystyttämään muutaman heinäseipään ja joku on luvannut suomenhevosensakin vierailulle. En tiedä vielä, mistä saamme heinäseipäät, mutta varmasti ne löytyvät jostain, koska aina löytyy hyvää tahtoa ja ihania ihmisiä, jotka haluavat mahdollistaa ja auttaa toteuttamaan jotain tärkeää._Maria Öfverström
Pyörre 3/2013
kuva juha sarkkinen
Kun palaute on tätä: ”Minä niin nautin.” ”Täällä on mukava olla!” täytyy toiminnassa olla jotain peukun nostamisen arvoista.
19