Pyörre 1/2013 by Otavamedia Sisältömarkkinointi

Älykäs Oulu apuna arjessasi s. 10

Lehti Oulun kaupungin henkilöstölle 1/2013

i 2020

umall l e v l a P

a s s u l n ou a a l l palve ntistä pi an e min par em

teksti maria öfverström kuva päivi rücker

Uusin silmin

Oletko etyomvaaassaija xvoit? Testaa itsesi Ti . aa uusin silmin nähdä maailm

Kysely

Pyörre uudistuu Uudistamme Pyörrettä kevään aikana ja haluamme mielipiteitä uudistustyötä varten. Vastaa kysymyksiin Akkunassa tai täytä oheinen kysely ja lähetä se sisäisen postin kautta lehden toimitukselle. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan Oulu-tuotteita. 1) Minkä arvosanan (4–10) annat seuraaville lehden ominaisuuksille? • Ulkoasun tasokkuus • Aiheiden kiinnostavuus • Helppolukuisuus • Sisällön ajankohtaisuus •”Henkilökunnan ääni” • Tarttuu ongelmakohtiin • Juttujen asiantuntemus • Luotettava • Innostava

2) Millaisista aiheista haluaisit lukea Pyörteestä? (jatka vastaustasi tarvittaessa toiselle paperille)_____________________ _____________________________________________________________ _____________________________________________________________ 3) Miten usein vierailet Akkunassa/päivä tai /viikko?___________ _____________________________________________________________ 4) Haluaisitko lukea lisää Pyörteen juttuja Akkunassa? Ei / Kyllä Millaisia?____________________________________________________ _____________________________________________________________ Arvontaa varten: Nimi_________________________________________________________ Puh. _________________________________________________________ Palauta kysely ja yhteystietolomake sisäisellä postilla: Laura Paloheimo, Oulu10, Torikatu 10 a

1/2013, Oulun kaupungin henkilöstölehti • Julkaisija: Oulun kaupunki ISSN: 0780-7597 • Toimitus: Otavamedia Asiakasviestintä • Päätoimittaja: Sirkka Keränen, puh. 044 703 1140, sirkka.keranen@ouka.fi • Toimitussihteeri: Laura Paloheimo, puh. 044 703 1154, laura.paloheimo@ouka.fi • Tuottaja: Maria Öfverström, puh. 040 524 1600, maria.ofverstrom@otavamedia.fi • Graafinen suunnittelu: Päivi Rücker, puh. 040 518 6655, paivi.rucker@otavamedia.fi • Toimituskunta 1/13: Sirkka Keränen, Laura Paloheimo, Minna Parkkila, Satu Fränti, Annu Höttönen, Terttu Mikkola, Satu Tähtinen, Sari Valppu ja Eila Vähäkuopus. Lehti postitetaan kaupungin henkilöstölle palkanlaskentajärjestelmän osoitetietojen mukaan. Lehti 2/13 ilmestyy viikolla 17. Ilmoitusvaraukset 18.3. mennessä. Valmis aineisto tuottajalle 2.4. mennessä. • Paino: Erweko Oy • Paperi: Lumisilk, 100 g. Lehti ilmestyy sähköisenä näköislehtenä Akkunassa ja osoitteessa www. ouka.fi • Kannen kuva: Teija Soini • Kuvassa: Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä, hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto ja yhdyskuntaja ympäristöpalveluiden johtaja Matti Matinheikki pohjustavat hyvää yhteistyötään Oulun palveluverkon luomiseksi.

Sisältö 1/2013

Sujuvasti sähköisillä palveluilla

4-9

aikki Oulun kaupungin työntekijät ovat päässeet omahoitopalveluiden käyttäjiksi. Itse sain konkreettisesti kokea sujuvan palveluprosessin, kun varpaani alkoi kiukutella. Otin siitä kuvan kännykkäkameralla ja liitin kuvan viestiin, jonka lähetin omahoitoalustan kautta lääkärille. Kyselin samalla, onko tarvetta käydä verikokeissa tarkistuttamassa kolesteroliarvoja. Pyysin myös lähetettä fysioterapeutille, kun aikoinaan auto-onnettomuudessa loukkaantunut niskani vihoitteli. Parin päivän sisällä lääkäriltä tuli diagnoosi ja linkki Käypä hoito -sivuston omahoito-ohjeisiin varpaan kuntouttamiseksi. Lähete laboratorioon hoitui suoraan sähköisesti, ja lähetteen niskan kuntoutukseen posti toi kotiin. Verikokeisiin täytyi tallustella paikan päälle, mutta tulokset tulkintoineen löytyivät omahoitoalustalta jo seuraavana päivänä. Jos reseptiä tarvittaisiin, sekin hoituisi nyt sähköisesti suoraan apteekkiin. Omahoitopalvelun avulla työterveydenhuolto loikkasi palvelukyvyssä uudelle vuosisadalle. Palvelumalli 2020 tuo kaupungin palvelut kuntalaisillekin entistä enemmän ajasta ja paikasta riippumattomiksi. Uusien mahdollisuuksien käyttöönoton onnistumisessa meillä kaupungin työtekijöillä on iso rooli niin palveluitten käyttäjinä kuin kuntalaisten opastajina.

Teema/Palvelumalli 2020 Ouluun juurrutetaan uusi palvelukulttuuri

Uusi palsta tutustuttaa älykkääseen Ouluun

Arjen teknologiaa Hyvinvointiasi varten, omahoito.fi

17-19 11 Kaikki irti Lyncistä! 12 Esimiehenä Oulun Konttorin johtaja Anne Piikivi

kuva teija soini

13 Jyrkin palsta Opetellaan tekemään vähän paremmin 14 Ilmoitustaulu 16 Vuoden 2012 ansio merkin saajat

Työpäivä paljastaa Oulun sakkorysät

20 Kahavilla Urheilumies Martti Holma 21 Kierrätellen 22 Puheenaiheita Pyörre peukuttaa Suomen kolmanneksi suurimmalle kansalaisopistolle 23 Kamera kiertää Oulun Veden työmailla 24 Hra Kraak

PYÖRRE 1/2013

Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja Hyvinvointipalvelut

Palvelumalli 2020 kuvitus Jyrki Mäki

asiakkaiden parhaaksi Oulussa palvelut halutaan tuoda sinne, missä ihmiset liikkuvat. Kantavana ajatuksena muutoksessa on yhdenvertaisuus.

öiden jälkeen ruokaostoksille ja hakemaan rokotus kauppakeskuksen yhteydessä toimivasta terveyspisteestä. Viikoittain monipalveluautoon lainaamaan kirjat, maksamaan laskut ja mittauttamaan verenpaine. Palvelujen uudistamisella halutaan varmistaa, että kunnan palvelut ovat yhtälailla jokaisen kuntalaisen saatavilla ja saavutettavissa. – Palvelut tuodaan kuntalaisen lähelle monin tavoin. Fyysisten rakennusten lisäksi palvelupisteet voivat sijaita esimerkiksi kauppakeskuksessa tai kirjastossa. Osa palveluista puolestaan toimii parhaiten monitoimitaloissa. Esimerkiksi lapsiperheen arkea helpottaisi, jos äitiys- ja lastenneuvolat, varhaiskasvatus, alakoulu ja päiväkerhot toimisivat samoissa tiloissa tai lähekkäin, toteaa apulaiskaupunginjohtaja Sinikka Salo. – Erityisesti haluamme panostaa neuvontaan ja ohjaukseen. Tavoitteena on myös, että jatkossa kuntalainen pystyisi saamaan yhdestä paikasta tiedon koko palvelujen kirjosta – kunnan, järjestöjen ja yksityisten tarjonnasta. osallistu keskusteluun Uudistuksen suunnittelu lähti liikkeelle vuonna 2010, jolloin uuden kunnan kokonaisuus hyväksyttiin. Kuntaliitos ja muut muutokset toimintaympäristössä vaikeuttavat palvelujen järjestämistä entiseen malliin. Kuntapalve-

luiden painopiste on siirtynyt lasten, nuorten ja ikääntyneiden suuntaan, ja samalla talouden tilanne on heikentynyt voimakkaasti. Uuden kunnan kehittämiseen halutaan mukaan kaikki kunnan asukkaat. Virkamiesten tekemä työ on pohjautunut yhdistymishallituksen tekemille linjauksille, joita puolestaan on pohjustettu laajalla kuntalaiskeskustelulla. Lopputuloksena on syntynyt kolme vaihtoehtoista etenemissuunnitelmaa. Kuntalaiskeskustelu jatkuu kevään ajan, ja valtuusto tekee päätöksen toteutettavasta suunnitelmasta huhtikuun lopussa. Sinikka Salo:

lee työntekijöitä siinä, mihin suuntaan palvelutapahtumaa ja koko työnkuvaa olisi hyvä kehittää. – Miten rakennamme tässä nuorekkaassa kaupungissa tämän päivän ja tulevaisuuden toimintamalleja? Kukapa sen parempi asiantuntija olisi kuin työntekijä itse, painottaa Salo. Palvelun laadun takaa työntekijöiden ammattitaidon kehittäminen. Tämä tarkoittaa paitsi koulutusta myös omaehtoista oppimista. – Työntekijällä voi olla osaamista, joka ei välttämättä liity hänen työtehtäviinsä, vaikkapa kielitaitoa. Tätä osaamista pitäisi päästä tuomaan esille ja kuntalaisen hyödyksi. Monialainen ja moniammatillinen palvelumalli mahdollistaa sen, että voimme hyödyntää persoonallisia ominaisuuksia myöten taitojamme, vaikkapa monikulttuurisen perheen kohtaamisessa, Salo pohtii. – Olemme kaikki Oulun kaupungin kasvot kuntalaisiin päin. Palvelutapahtuman ja vuorovaikutuksen myötä kuntalainen arvioi koko kaupungin organisaatiota. Haluan tukea ja kannustaa meitä jokaista kehittymään omassa työssään ja palvelemaan kuntalaisia hyvin, sanoo Salo._Katja Liesilinna

"Olemme kaikki Oulun kaupungin kasvot kuntalaisiin päin." – Haluamme kuunnella kuntalaisia entistä paremmin siinä, miten palvelutapahtumaa voidaan parantaa. Pienilläkin korjausliikkeillä voimme saada pullonkaulat aukaistua ja koko ketjun toimimaan paremmin. Taidot esille Muuttuva ympäristö tuo mukanaan uusia työskentelytapoja, joiden kehittämisessä työntekijällä on avainrooli. Myös johtamisen pitää olla vuorovaikutteista. Hyvä esimies kuunte-

Oulun uusi palvelukulttuuri syntyy: 15.1.2013 Oulun palvelumallin lanseeraus: tavoitteina yhdenvertainen palvelujen laatu, taloudellisuus, saatavuus ja saavutettavuus, joita varten tarvitaan uudet työtavat, tehokas resurssien käyttö, kuntalaisten omavastuun ja yhteisöllisyyden tukeminen

2010 Suunnittelutyö alkaa: nykyistä palvelumallia ei voida jatkaa, koska väestörakenne muuttuu, työllisyystilanne ei näytä paranevan, kuntapalvelujen tarve kasvaa ja pula ammattilaisista on arkea.

1.2. Oulun palvelumalli 2020 -raportin julkaisu: luo kolme erilaista vaihtoehtoa kaupungin eri palvelujen tuottamisesta

15.1.: avataan keskustelu kaupunkilaisten kanssa otakantaa.fi:ssä ja Facebookin Oulun palvelumalli 2020 -sivulla

29.4. Valtuuston päälinjaukset palvelumallista, valittu vaihtoehto ja sen tavoitteet

Helmi–maaliskuut: kaikille avoimet Oulun raadit kokoontuvat alueittain, aikataulut www.ouka.fi

Viisasta kehittämistä Myönteisyys, palvelujen kehittäminen ja toimiva vuorovaikutus. Näiden palikoiden avulla professori Jari Stenvall rakentaisi tulevaisuuden kuntaa, joka palvelee ja menestyy. samalla luottamusta ja itseluottamusta – ja tätä kautta uskallusta.

– Oulussa on viisautta ilmassa. Siellä kehitetään tekemistä paperimallien sijaan, sanoo Stenvall.

Toimintaa, ei paperimalleja

Yhä enemmän yhdessä

Uudistamisen ja kehittämisen ei tarvitse merkitä kunnalle rahanmenoa eikä lisävirkojen perustamista. – Meillä on jo valmiina riittävät resurssit ja mahdollisuudet, kunhan keskitymme rakenteiden kehittämisen ohella palvelujen kehittämiseen, Stenvall korostaa. Pelkän suunnittelun ja hallinnoinnin sijaan kehittämisen pitäisi näkyä käytännön toimintana ja ideoiden toteuttamisena. Kehittäminen pitäisikin tuoda osaksi arkipäivää. Se helpottaisi uusien toimintatapojen käyttöönottoa ja mahdollisten ongelmien ratkaisua.

Tavoitteena pitäisi Stenvallin mukaan olla verkostomainen toimintatapa, jossa tietoa ja oivalluksia vaihdetaan avoimesti eri toimijoiden kesken. Toimialat ylittävä, verkostomainen yhteistyö on monesti vierasta meille, jotka olemme tottuneet hoitamaan asiat omien seinien sisällä. Verkostomaisuus tarkoittaa myös työntekijöiden aktiivista osallistumista kehittämiseen. Tämä puolestaan vaatii yhä vuorovaikutteisempaa johtamista. – Työntekijöistä löytyy valtavasti potentiaalia. Heiltä saatavat kehittämisideat ja ajatukset pitäisi saada hyödynnettyä entistä

paremmin. Palvelujen kehittäminen pitäisi nähdä prosessina, jossa pienetkin asiat merkitsevät paljon kokonaisuudelle, sanoo Stenvall. Onnistuneeseen muutokseen ei ole oikotietä, mutta kehittämisestä ei myöskään pitäisi tehdä liian monimutkaista. – Pitää tietää, mitä tehdään ja tehdä se kunnolla. Tarvitsemme hyvää johtamista sekä vuorovaikutuksen että toiminnan kehittämistä. Eteen voi aina tulla ennakoimattomia asioita, ja tarpeita on aina enemmän kuin resursseja. Myönteisyyden ja realististen tavoitteiden ilmapiirissä ongelmatkin osataan kohdata oikein, painottaa Stenvall._Katja Liesilinna

Jari Stenvall on Lapin yliopiston hallintotieteen professori. Hän on ollut mukana uuden Oulun kuntien yhdistymisen arvioinnissa. Stenvallin tuorein kirja käsittelee sosiaalija terveyspalvelujen uudistamista.

PYÖRRE 1/2013

unnat ovat suurten päätösten edessä. Toimintaympäristön muuttuessa ne joutuvat kehittämään rajusti niin palveluitaan kuin teknologiankin käyttöä. Tärkeä palanen onnistunutta muutosta on hyvä vuorovaikutus. Ilman sitä ei mikään rakenne eikä järjestelmä toimi. Mitä avoimemmin johto viestii, sen helpompi asiakkaiden ja työntekijöiden on osallistua palvelujen kehittämiseen. Stenvall korostaa myös myönteisyyttä, joka nivoutuu kaikkiin ihmisten välisiin vuorovaikutussuhteisiin. – Juuri positiivisuuden kautta saamme asiat etenemään. Kun syyllistämisen sijaan kiinnitämme huomiota onnistumisen kokemuksiin ja vahvuuksiin, voimistamme

Palvelumalli 2020

Palvelut ojoon Keskustelu kaupungin palveluiden tulevaisuudesta käy kuumana. Ratkaisuja odotetaan kevään aikana.

Hyvinvointia kioskista Hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajiston mukaan Oulussa ollaan liian kiinni fyysisessä joskin pirstaleisessa palveluverkossa. Investointitarve on välttämätön. – Nyt pitäisi yksinkertaistaa palvelujärjestelmää ottamalla käyttöön uusia matalan kynnyksen palvelumalleja, kuten sähköiset ja liikkuvat palvelut, hän sanoo. Palvelumalli 2020 -raportissa puhutaan hyvinvointikeskuksista, jotka korvaisivat nykyiset terveyskeskukset tarjoten myös sosiaalija mahdollisesti jopa sivistys- ja kulttuuripalveluita. Verkkokeskusteluissa puhuttanut terveyspalveluiden saavutettavuus paranisi pidemmillä aukioloajoilla. Joissakin kauppakeskuksissa toimivat hyvinvointipisteet toisivat palvelut sinne, missä kuntalaiset muutenkin asioivat.

– Oulu on aina ollut edelläkävijä. Palvelumalliuudistus kannattaa nähdä mahdollisuutena vaikuttaa asioihin ja luoda jotain uutta ja toimivaa, toteavat Matti Matinheikki (vas.), Kirsti Ylitalo-Katajisto ja Mika Penttilä.

kuva Teija Soini

hteiskunta muuttuu koko ajan, ja niin tekevät kuntalaisten tarpeetkin. Kun yhtälöön lisätään yleinen vaikea taloustilanne, on selvää, ettei rakenne kestä nykyisellään. Kansalaiskeskustelu aiheen tiimoilta on alkuvuonna soljunut vilkkaana niin työpaikkojen käytävillä, Facebookissa kuin otakantaa.fi-sivustolla, ja kevään aikana sanansa voi käydä sanomassa myös Oulun raadeissa. Helmikuun alussa julkaistussa Palvelumalli 2020 -raportissa esitellään vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa kunnan tarjoamat palvelut entistä paremmalla tavalla – siis miten? Kysyimme kolmen suurimman palvelualan johtajalta.

– Perinteisen asioinnin lisäksi sähköiset palvelut tulevat kasvamaan: oulunomahoito.fisivustoa käyttää yli 20 000 oululaista ja esimerkiksi päivähoidon hakemuksia tehdään eniten viikonloppuisin. Tämä on tulevaisuutta, Ylitalo-Katajisto pohtii. Sivistyksen hinta? Sivistys- ja kulttuuripalveluiden osalta kuntalaiskeskustelun kuumia perunoita ovat muun muassa kirjasto- ja kouluverkko – karsimista vastustetaan ja toisaalta kaupungin kasvaessa on painetta uusiin investointeihin. Palvelumalli 2020 -suunnitelmassa peräänkuulutettu monituottajuus on suuressa roolissa varhaiskasvatuksessa. Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilän mukaan yksityinen sektori tuottaa tällä hetkellä 23 prosenttia päivähoitopalveluista.

– Ehdotuksissamme tavoite vaihtelee 30:sta 50 prosenttiin. Mahdollisuuksia kolmannen sektorin hyödyntämiseen on myös nuoriso- ja kulttuuripuolella, hän sanoo. Sähköiset palvelut kukoistavat erityisesti nuoriso- ja opetuspuolella, ja kirjastopuolellakin voidaan lisätä itsepalveluvaihtoehtoja. Penttilä kuvaa palvelualojen välistä yhteistyötä toimivaksi, ja esimerkiksi hyvinvointipalvelujen tuomista kirjastoautoon on suunniteltu yhdessä. Hyvässä ympäristössä Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden johtaja Matti Matinheikki näkee säästömahdollisuuksia kaupungin omistajapolitiikan linjauksissa. – Meillä on omassa toiminnassamme vahvoja osa-alueita, ja samalla erinomaisia yksityisiä tuottajia, ja niiden välillä tulisi löytää sopivin tapa tehdä asioita, hän sanoo.

Sähköisten asiantuntijapalveluiden yhdistämisessä piilee jopa miljoonan euron säästö. Kuntalaisia ovat puhuttaneet jätehuollon järjestäminen – päädytäänkö yleiseen kilpailutukseen vai jääkö yksittäisten talouksien vastuulle pyytää tarjous haluamaltaan jätehuoltofirmalta – sekä ratkaisu joukkoliikenteen tulevasta palvelutasosta. Vaikka parempi joukkoliikenne lienee kaikkien toive, Matinheikki muistuttaa poliittisten päättäjien määrittelevän, paljonko hyvästä joukkoliikenteestä ollaan valmiita maksamaan. – On kaikkien kannalta järkevää, että ihmiset voivat itse vaikuttaa positiivisesti elämänlaatuunsa. Monesti unohtuu, että esimerkiksi kaupungin rakentamilla puistoilla on merkittävä vaikutus ihmisten kokemiin elämyksiin ja heidän terveyteensä._Heini Santos

Alueelliset erot palveluverkossa

alvelujen tarvetta purkamaan ja uudenlaista toimintakulttuuria koordinoimaan sivistys- ja kulttuuripalveluiden alueille määriteltiin tiimit, joiden tehtävänä oli tuottaa muun muassa alueittaiset toimintasuunnitelmat. Helmikuun alussa toimintasuunnitelmat valmistuivat. – Oleellisinta oli määritellä oman alueensa ikärakenne ja erityispiirteet ja saada yhtenäinen näkemys siitä, miten palveluita omalla alueella voitaisiin tuottaa asiakaslähtöisesti, kertovat varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö Pirjo Koret pohjoisesta ja aluerehtori Harri Kauppinen eteläisestä tiimistä. Ennen toiminta-

suunnitelmien tekoa Kauppinen kertoo oman ryhmänsä panostaneen kotiläksyjen kera kaupungin strategisiin asiakirjoihin, jotta kaikilla olisi samanlainen näkemys siitä, mihin kaupunki tähtää uudistuksellaan. – Tavoitteena oli, että alueelliset toimintasuunnitelmat olisivat keskenään tasalaatuiset, vaikka alue-erot vaikuttaisivatkin palveluverkostoon. Prosessi alkoi viime syksynä, joten työrupeama on ollut tiivis ja intensiivinen, mutta kannattava.

Asiakas etusijalla – Työtä tehdessämme olemme huomanneet, että alueella on jo valmiina hyviä käytäntöjä ja kon-

takteja asiakkaisiin. Jatkossa yhteistyö tiivistyy myös kolmannen sektorin eli alueilla toimivien yhdistysten kanssa samoin kuin kaupungin muiden palveluntuottajien kanssa. Toimintasuunnitelmat luotiin tälle vuodelle, mutta tähtäin on kauempana, ja koko työ nivoutuu osaksi kaupungin palvelumalli 2020 -hanketta. Sekä Kauppinen että Koret mainitsevat sanat, jotka muodostuvat koko palvelumallin perusideaksi: ”elinkaaren mukaiset palvelut, joissa asiakas ja oman toiminnan tehostaminen ovat lähtökohtina; painopisteen siirtäminen kohti ennaltaehkäiseviä palveluita, joi-

den kautta voidaan saada myös kustannussäästöjä”. Säästöt tulevat esille myös varsin konkreettisesti. – Aluemalleissa intressinä on resurssien, kuten tilojen ja henkilöstön yhteiskäyttö, sanoo Kauppinen. Molempien mielestä tehty työ on tärkeää Oulun palveluverkon luomiselle. – Olen tästä erittäin innostunut. Voimme saada aikaan mahtavan hyödyn, Koret sanoo ja jatkaa: – Laiva on kuitenkin iso ja sen kääntämiseen tarvitaan monia tekijöitä._Maria Öfverström

PYÖRRE 1/2013

Sivistys- ja kulttuuripalvelut on jaettu neljään toiminnalliseen alueeseen: pohjoiseen, itäiseen, keskiseen ja eteläiseen. Kun toisaalla asutus on maaseutumaista ja väestö lapsiperheitä, ovat keskustan alueella ja isoissa lähiöissä palveluvaateet erilaiset.

Palvelumalli 2020

kuvitus jyrki mäki

Kaupunki aina auki

24/7

Oulun uudessa palvelumallissa sähköisillä palveluilla on iso osuus. Niiden sanotaan tuovan palvelun kotiin saakka lähipalveluna. Mitä sähköinen palvelu oikeastaan on? Latelimme tiukkoja väitteitä Oulun tietohallinnon asiantuntija Outi Tarvaiselle, joka joko kumosi tai hyväksyi ne – tietysti sähköpostin välityksellä.

Sähköiset palvelut tappavat kaikki lähipalvelut. Oululaiset ohjataan hoitamaan asiansa netissä, eikä henkilökohtaista palvelua enää vuoden 2020 jälkeen saa. Ei pidä paikkaansa. Sähköinen asiointi ei jo lainsäädännön perusteella voi olla ainoa tapa tarjota lakisääteisiä palveluita, mutta se on hyvä vaihtoehto perinteisen käynti- ja puhelinasioinnin rinnalle niille, joilla sähköinen asiointi muuten onnistuu. Sitä paitsi kaikkia palveluita ei voi sähköistää, mutta osan voi ja ehdottomasti myös kannattaa.

Ylikiimingissä ja muissa kaukaisemmissa kaupunginosissa sähköisten palveluiden käyttö ei onnistu, koska yhteydet eivät toimi. Pitää osin paikkaansa. Sähköinen asiointi vaatii toimiakseen verkkoyhteydet. Esimerkiksi Ylikiimingissä ja Yli-Iissä on kuitenkin yhteis-

palvelupisteet ja kirjastot, joissa kuntalaisille on mahdollisuus maksutta käyttää laajakaistayhteydellä varustettuja asiakaskoneita muun muassa sähköiseen asiointiin.

Sähköinen palvelu säästää kuntalaisten verorahoja. Sähköisen palvelun todellinen kustannus (investointi, ylläpito yms.) on pienempi kuin vastaavan henkilökohtaisen palvelun. Pitää jokseenkin paikkansa. Palveluissa, joissa volyymit on suuria ja joihin sisältyy paljon käsittelyvaiheita, hyötysuhde on selkeästi osoitettavissa silloin, kun valtaosa asioinnista tapahtuu sähköisesti. Kun uusi sähköinen pal-

velu otetaan käyttöön, saattavat kustannukset hetkellisesti jopa nousta, mikäli joudutaan tekemään esimerkiksi tietojärjestelmäintegraatioihin liittyviä investointeja. Ratkaisuissa pyritään kuitenkin yhteiskäyttöisyyteen ja siten säästöihin. Sähköistäminen ei myöskään ole vain paperilomakkeen muuttamista sähköiseen muotoon ja kuntalaisen näkemän osuuden sähköistämistä, vaan vaatii koko palveluprosessin ja siihen liittyvän toiminnan tarkastelua ja tarvittaessa muutosta. Olennaista on myös automaation taso, eli se, kuinka paljon palveluketjusta voidaan hoitaa automatisoidusti ilman välissä tarvittavia manuaalisia toimenpiteitä.

Sähköisiä palveluita kehitettäessä unohdetaan usein käyttäjäystävällisyys. Käyttöliittymät ovat vaikeita, ja jos ensimmäinen käyntikokemus on huono, palvelu jää jatkossa käyttämättä. Ei pidä täysin paikkansa. Esimerkiksi OmaOulua ja omahoitopalvelua kehitettäessä kuntalaisten palautteet ja kokemukset on kerätty ja otettu huomioon useassa eri vai-

heessa. Käyttäjäkeskeinen suunnittelu ja käytettävyys ovat iso osa palvelun kehittämistä ja tiedostamme sen. Aina tietenkin on parantamisen varaa. Käyttökokemukseen vaikuttaa moni muukin seikka kuin itse käyttöliittymä. Joskus jouheva palveluprosessi tai kokemus palvelun paremmasta saavutettavuudesta jättää taakseen käyttäjän kokemat käyttöliittymän heikkoudet ja taas koetut käytettävyyspuutteet korostuvat, jos palvelukokemus ei vastaakaan sitä, mitä käyttäjä oli mielessään tavoitellut.

Sähköisen asioinnin osuus kaikesta asioinnista nousee 30 prosenttiin vuoteen 2018 mennessä. Kyllä varmasti. Tosin luku on vähän hassu, koska tällä hetkellä ei ole olemassa kattavaa ja yksiselitteistä listaa tarjottavista asiointipalveluista ja niiden volyymeista, joista sähköistämisen nykytaso voitaisiin laskea. Itse asiassa iso osa tunnistetuista volyymipalveluistamme on jo sähköistetty (mm. päivähoidon hakemukset ja muutokset, kouluun ilmoittautuminen, terveydenhuollon ajanvaraukset). Nyt

pitäisi palvelualueilla listata palvelut, kuvata palveluprosessit, tunnistaa potentiaaliset sähköistettävät osiot ja tehdä kehittämissuunnitelmat työn käynnistämiseksi. Kuten sanottua, sähköistämistä ei voida tehdä ylhäältä käsin eikä tietojärjestelmä edellä, vaan se on nimenomaan toiminnan muutosta ja tulee lähteä toimintaan liittyvistä muutostarpeista.

Sähköisten palveluiden kehittämisellä kannustetaan kuntalaisia olemaan aktiivisia ja ottamaan myös itse vastuuta itsestään, mm. omahoito.fi:n avulla. Osin näin. Ensisijainen tavoite on tarjota joustavampia, helposti saavutettavissa olevia ja luotettavia asiointivaihtoehtoja perinteisten käynti- ja puhelinasiointimallien rinnalle ja samalla edistää palvelujen saatavuutta. Lisänä voidaan tarjota erilaisia työkaluja vaikkapa oman terveyden hallintaan tai sairauksien hoidon seurantaan liittyen, kuten omahoitopalvelussa. Nämä eivät kuitenkaan ole varsinaisia asiointipalveluja, vaan niiden tueksi tarjottavia välineitä. _Maria Öfverström

Koodaa itsesi suoraan ouka.fi:n palvelumallisivulle.

Osallistu keskusteluun Facebookissa!

PYÖRRE 1/2013

Lataa älypuhelimeesi maksuton viivakoodilukija ja pääset koodin avulla käsiksi nettisisältöön.

Arjen teknologiaa Osoittaa Oulussa asuvaa älykkyyttä.

Uusi palsta!

Kirjastosihteeri Kaarina Torro Haukiputaan kirjastosta aloitti omahoitopalvelun käytön vuodenvaihteessa.

omahoito .fi

Terveysasiointia omaan tahtiin

uin reilu vuosi sitten lehdestä omahoitopalvelusta. Kuntaliitoksen lähestyessä ajattelin, että tuon minä otan käyttöön heti kun se on mahdollista, Torro muistelee. Lyhyestä käyttökokemuksesta huolimatta hän on ehtinyt jo lähettää hoitajille kysymyksiä, varannut ajan laboratorioon, tarkistanut kokeiden tulokset, täyttänyt työterveyshuoltoon liittyvän kyselyn ja vaihtanut kyselyyn liittyviä kommentteja hoitajan kanssa. Torro aikoo ehdottomasti hyödyntää omahoitopalvelua jatkossakin. – Suurin hyöty on se, että laboratoriotulokset tulevat niin nopeasti ja vaivattomasti. Itselläni oli tilanne, jossa tulokset oli tärkeää saada tiettyyn aikaan mennessä. Kävin aamulla labo-

ratoriossa ja vastaukset ilmestyivät verkkoon jo ennen puoltapäivää, hän kertoo. Torro on myös mielissään siitä, että hän voi verkossa esittää ammattilaisille mielessä pyörineitä, pieniltäkin tuntuvia kysymyksiä. Hoitohenkilökunta puolestaan voi vastata niihin silloin, kun se sopii heidän työrytmiinsä. Helposti omaksuttava Muutenkin verkossa kohtalaisen paljon asioiva Torro on kokenut omahoitopalvelun käytön helpoksi. – Tietääkseni aika harvat tuttavani ovat toistaiseksi käyttäneet tätä palvelua. Kuulun

Pika-apua alakulmasta Osoitteessa www.ouluntyoterveys.fi toimii tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 8–9 Oulun Työterveyden asiakkaille tarkoitettu Live Zhat -pikaviestipalvelu. Keskusteluyhteys on tietosuojattu, ja sen kautta voi tiedustella nimettömänä esimerkiksi, milloin kannattaa lähteä lääkäriin, onko liikkeellä epidemioita tai vaikka kysyä hoito-ohjeita sitkeään ihottumaan. Live Zhat on tarkoitus linkittää kevään aikana omahoitopalveluun, jolloin asiakas voidaan hänen luvallaan tunnistaa ja tarjota pikaviesteilläkin henkilökohtaisempaa apua.

kuitenkin verkkokäyttäjäsukupolveen, jolle tällaisten asioiden omaksuminen on helppoa. Sen sijaan en usko, että 88-vuotias äitini, joka ei muutenkaan käytä tietokonetta, pystyisi käyttämään palvelua. Torro on myös tutkinut omahoitopalvelun muuta tarjontaa, ja todennut sivuilta löytyvän monenlaisia ohjeita ja mahdollisuuksia oman hyvinvoinnin seurantaan. – Melkein kaikki asiat voisin kuvitella hoitavani verkossa. Ainoastaan silloin, jos asia vaatii henkilökohtaista jutustelua tai kysymys on vaikea, ja haluan selittää sitä tai tehdä lisäkysymyksiä vastauksen perusteella, on parempi asioida kasvokkain, Torro pohtii._ Heini Santos

Uusi sarja esittelee ohjelmia ja työkaluja, joista on hyötyä arjen työssäsi.

luvia toimenpiteitä. – Hoidamme esimerkiksi korvakipu-, silmätulehdus- ja infektiopotilaita, ompelemme pieniä haavoja, poistamme luomia lääkärin arvion perusteella ja teemme yleistä hoidontarpeen arviointia. Reseptien kirjoittaminen kuuluu edelleen vain lääkäreille, luettelee hoituu-hoitaja Marita Raappana. Tällä hetkellä Oulussa toimii viisi erikoiskoulutuksen saanutta hoitajaa. – Yliopistolla järjestetyssä koulutuksessa kävimme läpi joitain teoriaosioita ja annoimme näytöt osaamisestamme. Osa hoitajista hankki vielä erikoisosaamista jollain tietyllä itseään kiinnostavalla osa-alueella, Raappana kertoo. Tyypillisessä tilanteessa terveyskeskukseen tulee potilas, jolla on poskiontelontulehdukseen viittaavia oireita. Hänet ohjataan hoituuhoitajalle, joka tekee esimerkiksi poskiontelon ultraäänitutkimuksen. Jos siinä todetaan hoitoa vaativa tulehdus, lääkäri tukee hoitajaa kirjoittamalla reseptin, ja potilas pääsee kotiin parantelemaan itseään. Yhteistyön merkitys korostuu varsinkin epidemioiden ja ruuhkahuippujen aikana. Hoito on joustavaa, nopeaa ja ammattitaitoista, kustannuksia säästyy, ja asiakas saa nopean arvion tilanteesta ja hänet voidaan ohjata oikeaan hoitoon. – Hoitajille tämä on ollut hyvin mielekästä ja motivoivaa, ja antanut laajempaa näkemystä asiakkaiden hoitamiseen. Potilaat puolestaan ovat olleet tyytyväisiä siihen, että ovat päässeet helposti ja nopeasti hoitoon, Raappana sanoo. Hoituu-hoitajilla on viikoittaisia vastaanottoaikoja myös uusien kaupunginosien terveysasemilla._Heini Santos

Muista!

myös illa yhteyden Voit ottaa Lync n työngi un up lun ka muihin kuin Ou organiäli toinenkin tekijöihin, mik Ulkolu Lync-palve a. saatio käyttää aalikortu vi a tu lis osal puoliset voivat a Lynns organisaatio kouksiin oman Lynä yt kä ei nisaatio cillä. Jos orga likoaa rtu vi a tu lis osal ciä, voivat he ncLy n se ai amalla ilm koukseen lata . en elluks Attendee -sov

Sähköpostia nopeampi pikaviestijä sopii moneen tilanteeseen. Opettele ottamaan kaikki hyöty irti Microsoft Lyncistä. Tarkat käyttöohjeet löytyvät Akkunastasi. 1. Sovi nopeasti Lyncin chatin kautta esität nopeasti kysymykset etäällekin. Lync kertoo Outlook-kalenterin tietoja hyödyntämällä, ketkä työkavereista ovat tavoitettavissa. Harkitse kenelle ja milloin kysymyksiä on kohteliasta esittää. 2. Järjestä kokous Lync on näppärä työkalu verkkokokousten järjestämiseen ja niihin osallistumiseen. Kokouksen järjestäjä kutsuu osallistujat palaveriin. Kokouksessa voi olla tällä hetkellä maksimissaan 50 Lync-yhteyttä. Virtuaalikokousten sujuvuutta lisää ennalta sovittu selkeä työnjako ja tavoite sekä se, että suurin osa osallistujista tuntee toisensa. 3. Jaa tietoa Lyncin avulla jaat helposti ja nopeasti asiakirjoja tarkistettavaksi. Lyncissa voit myös muokata yhdessä muiden osapuolien kanssa esimerkiksi Excel tai Word-dokumentteja. Kokouksessa voit jakaa työpöytäsi näytön ja pyörittää osallistujien näytöllä Power Point -kalvoja. 4. Tallenna keskustelu Pikaviestikeskustelut jäävät Microsoft Lyncissa automaattisesti talteen, mutta talleta vielä erikseen keskustelut, joista voi olla jatkossa hyötyä. Myös videopuhelut ja verkkokokoukset on mahdollista tallentaa myöhempää käyttöä varten. 5. Soita kuvan kanssa Voit soittaa Lyncilla videopuheluita. Harkitse kasvoyhteyttä tiiviissä palaverissa. Yhteys vaatii koneeseen asennetun kameran ja kuulokkeet tai mikrofonin. Tarvittaessa näitä on hankittavissa OTT:n asiakastuesta. 6. Säästä Lyncin avulla Lyncilla voit kommunikoida nopeasti myös lähellä olevan kollegan kanssa. Tämä on hyödyllinen toiminnallisuus avokonttorissa. Järjestämällä palavereja Lyncin kautta säästät työ- ja matkustusaikaa, kilometrikorvauksia ja luontoa. Palaverit ovat perinteisiä palavereja tehokkaampia, sillä paikalle ei tarvitse odottaa myöhästyneitä ja valmistautuminen on tehty huolellisesti. 7. Päivitä statuksesi Kun näyt Lync-näkymässä vapaana, voidaan sinuun ottaa yhteyttä. Mikäli tarvitset työtehtäväsi suorittamiseen rauhaa, vaihda tilaksesi esimerkiksi ”Älä häiritse”. Tarvittaessa voit silloinkin määritellä, että esimerkiksi saman projektin kanssa työskentelevät voivat yhä ottaa sinuun yhteyttä. _Jenni Räinä > Seuraavassa numerossa esitellään uusi sisäinen koulutus- ja tapahtumakalenteri.

Lähde: Oulun tietohallinto

Oulun Työterveydessä on vuodesta 2008 alkaen toiminut sairaanhoitajia, jotka voivat hoitaa myös joitain perinteisesti lääkäreille kuu-

Lync helpottaa arjessa

PYÖRRE 1/2013

! u u t i Ho

Esimiehenä kuva Teija Soini

Kehittäjä henkeen ja vereen Oulun Konttorin uusi johtaja Anne Piikivi toivoo myös johdettaviltaan kehitysmyönteisyyttä.

dotan innolla uuden Oulun Konttorin rakentamista ja kehittämisen meininkiä. Talouden ja hallinnon palvelukeskus päätettiin perustaa, jotta prosesseja saadaan kehitettyä – ja minullehan kehittäminen sopii, Piikivi naurahtaa. Anne Piikivi aloitti Oulun Konttorin johtajana loppiaisen jälkeen, mutta hoiti vielä tammikuun ajan puolikkaana sosiaalija terveystoimen hallinto- ja talouspäällikön virkaansa. Helmikuun alusta hän on saanut keskittyä pelkästään Oulun Konttorin johtamiseen. – Haasteena koen sen, miten saan pidettyä yllä henkilökohtaisen yhteyden suureen henkilökuntaan. En tahdo olla tekemisissä ainoastaan palvelupäälliköiden kanssa, vaan haluan tavata myös työntekijöitä ja ymmärtää heidän työarkeaan, Piikivi korostaa. Aikaa työntekijöille Turun kauppakorkeakoulusta valmistuneen Anne Piikiven johtajahistoriaan kuuluu kymmenen vuotta Nokialla muun muassa kehitys- ja ostopäällikön tehtävissä ennen siirtymistä sosiaalija terveystoimen hallinto- ja talouspäälliköksi vuonna 2007. Kuusi vuotta ehti kulua niissä tehtävissä ennen nykyistä pestiä. – Suurin muutos arjessa Nokialta kaupungille siirryttäessä oli siinä, että kokoukset tapahtuivat oikeasti kasvotusten ja työkielenä oli englannin sijasta suomi. Nokialla olin tottunut virtuaalikokouksiin ja verkostojohtamiseen, koska työntekijät ja kollegat olivat ympäri maailmaa, Piikivi kertoo. Kun kysyn Anne Piikiveltä, millainen johtaja hän kokee olevansa, hän haluaa lainata Nokia-aikaisten johdettaviensa vastausta: ”Jämäkkä, mutta lämmin”.

– Johtajan on tiedettävä, mitä kentällä tapahtuu, korostaa Anne Piikivi.

Jyrkin palsta

Tehdään asioita

lite bättre

Puhutaan palvelumallien uudistamisesta. Onko vanhassa vara parempi, vai voisiko vähemmällä työllä tehdä yhtä laadukasta jälkeä?

Taitoa kuunnella Siirtymäaika tuo Piikiven työhön omat haasteensa, koska edessä on prosessien yhdenmukaistuminen. Olennaista on hänen mukaansa asiakastarpeen ymmärtäminen ja organisaation rakentaminen asiakaslähtöisesti. – On ymmärrettävä niin sisäisten asiakkaiden eli palveluprosessien ja liikelaitosten mielipiteitä kuin osattava kuunnella kuntalaistenkin tarpeita. Ja varsinkin nyt, kun luodaan uutta, henkilökunnan on Piikiven mukaan tiedettävä, missä mennään. Asioista täytyy tiedottaa avoimesti. Muutosvaiheessa Anne Piikivi toivookin alaisiltaan rohkeutta, mutta myös kriittisyyttä: – En halua kuulla, että jokin asia tehdään tietyllä tavalla ainoastaan siksi, että se on aina tehty niin. Johtaja ei saa eikä hänen tarvitse osata tehdä itse kaikkea. – Onnistun työssäni juuri niin hyvin kuin onnistumme porukkana, Anne Piikivi korostaa._Titta Vilpa

Heini Santos

PYÖRRE 1/2013

– Toivon olevani sellainen, koska johtajan täytyy osata paitsi linjata ja kantaa vastuunsa, myös kuunnella, asettua työntekijänsä asemaan ja olla tasapuolinen kaikkia kohtaan.

Kyseenalaista rohkeasti Käytännössä miljoona ei kerry kynistä ja papereista, mutta esimerkiksi oman työn ja osaamisen kehittämisen merkitys on suuri. – Pitää olla valmius tehdä organisaatiossa muutakin kuin mitä on alun perin tullut tekemään. Silloin esimerkiksi eläköitymistä voidaan kaupungin sisällä hyödyntää paremmin, ja yhteistyöllä satasia alkaa säästyä, Ojala laskeskelee. Konkreettinen tehostaminen voi liittyä vaikka tapaan pitää ja valmistella kokouksia. Asiat voidaan käsitellä soljuvammin ja samaan lopputulokseen päästä tehokkaammin, kun kokouksiin tullaan valmistautuneina ja vastuut ovat selvät. Jos aikataulut aina venyvät ja paukkuvat, tulee miettiä, miten työajan hallintaa voisi parantaa. – Kokoukset varmasti tehostuisivat, jos neuvotteluhuoneista poistettaisiin tuolit, Ojala veistelee. Inspiraatiota lite bättre -henkiseen ideointiin kannattaa ammentaa omasta työyhteisöstä. Uusia, muualta organisaatioon tulevia työntekijöitä tulisi kuunnella tarkalla korvalla, sillä heillä on usein aivan uudenlaisia ajatuksia toimintatavoista, eivätkä he kanna painolastia organisaation historiasta. Ennen kaikkea muutoksen on tapahduttava ajattelutavassa. Uskalletaan rohkeasti kyseenalaistaa nykyistä toimintaa ja ollaan valmiita luopumaan vanhasta. Ja rapatessahan roiskuu, joten annetaan itsellemme myös lupa epäonnistua – ja sitä kautta oppia ja kehittyä._

kuva shutterstock

"Muutosvaiheessa Anne Piikivi toivoo alaisiltaan rohkeutta, mutta myös kriittisyyttä."

alvelussuhdepäällikkö Jyrki Ojala muistuttaa, että palvelurakenteen uudistamisessa on meneillään etsikkoaika, jonka aikana kaupungin henkilöstö voi vaikuttaa lopputulokseen. – Oma vaikuttamismahdollisuus on aina parempi vaihtoehto kun se, että muutos tulee annettuna ja pakon edessä. Työntekijöinä voimme vaikuttaa siihen, miten eurot käytetään. Kuka paremmin tietäisi, miten parantaa tuottavuutta kuin me tekijät itse, Ojala kysyy. Päät kannattaa laittaa yhteen yksiköiden sisällä. Ojala puhuu niin sanotusta lite bättre -ajattelusta, jossa monia asioita tehdään hieman entistä paremmin. Klassista toteamusta pienistä puroista ei voi välttää: 10 000 hengen organisaatiossa sadan euron säästö henkilöä kohti johtaa kokonaisen miljoonan säästymiseen.

koonnut Maria öfverström

Ilmoitustaulu

Etusi vuonna 2013! LIIKUNTAPAIKAT- JA PALVELUT

TEATTERI JA KONSERTIT Oulun kaupunginteatterin näytökset ja Oulu Sinfonian konsertit kevätkaudella Henkilökuntahintaisia teatterilippuja (8–15 euroa) saa Oulu10:stä ja Oulu10-palveluiden etäpalvelupisteistä Haukiputaalta, Kiimingistä ja Ylikiimingistä sekä kaupunginteatterin myyntipalvelusta. Liput on lunastettava ennakkoon. Alennus on tarkoitettu vain kaupungin henkilökunnalle. Ohjelma ja esitykset: teatteri.ouka.fi Oulu Sinfonian konsertit kevätkaudella Sinfoniasarjan yksittäiset konserttiliput 7 euroa. Lippuja saa Oulu10:stä sekä Oulu10-palveluiden etäpalvelupisteistä Haukiputaalta, Kiimingistä ja Ylikiimingistä. Alennus on tarkoitettu vain kaupungin henkilökunnalle. Liput on lunastettava ennakkoon. Ohjelma ja esitykset: www.oulusinfonia.fi Lisätietoa henkilöstöalennuksista Akkunassa: Kaupunki > Henkilostoasiat > Virkistys/kulttuuri Etäpalvelupisteiden osoitteet: Haukipudas, Kirkkotie 3 Kiiminki, Lempiniementie 2 Ylikiiminki, Harjutie 18

Uinti, kuntosali, sulkapallo ja kaupungin liikuntapalveluiden ohjatut ryhmät • Kertamaksu 2,25 euroa/hlö • 10-kerran sarjalippu OuluCardille 18 euroa • Kuukausikortti 18 euroa (paitsi ohjatut) Lisätietoja ohjatuista tunneista: www.ouka.fi/liikunta Myynti- ja käyttöpaikat Uinti: Oulun uimahalli, Raatin uimahalli ja Vesi-Jatuli Kuntosali: Oulun uimahalli, Raatin liikuntakeskus, Urheilutalo, Linnanmaan liikuntahalli, Ouluhalli, Jatuli ja Oulunsalon liikuntakeskus Sulkapallo: Ouluhalli, Raatin liikuntakeskus, Linnanmaan liikuntahalli ja Oulunsalon liikuntakeskus. Varaukset palvelupisteestä. Sarjalippuja ja kuukausikortteja voi ladata OuluCardille myös Oulu10:ssa sekä Oulu10-palveluiden etäpalvelupisteissä Ylikiimingissä, Kiimingissä ja Haukiputaalla.

unkikortti! Muista k aup taisen lipun.

Liikuntatuet Kaupunki siirtyy sähköisen liikuntasetelin käyttöön mahdollisimman pian. Siihen saakka liikuntatuki on 20 euroa/hlö/kk yksityisten kuntosalien tai kuntokeskusten palvelumaksuihin. Ohjeet liikuntatuen käyttöönottoon löytyvät Akkunasta henkilöstöasiat > virkistys- > liikunta Lisätietoja henkilöstöliikunnasta: Liikuntakoordinaattori Nina Ylitalo, p. 044 703 8020, nina.ylitalo@ouka.fi

KAUPUNGIN MAJAT Hakemukset kaupungin majojen käytöstä IsoSyötteellä, Rukalla ja Rokualla toimitetaan Oulu10-palveluihin. Huomioi hakuajankohdat: (esim. toukokuun hakemukset viimeistään 31.3. ja kesäkuun hakemukset viimeistään 30.4.) Hakemuslomake löytyy Akkunasta osoitteesta: akkuna/Kaupunki/Henkilostoasiat/Virkistys/Kaupungin_majat/Varaus/etusivu.htm. Majat ovat tarkoitettu perhekäyttöön ja hinta on 30 euroa/vrk. Syötteen maja ryhmille päiväkäyttöön (8–16.30) maksuton. 20080751_VS.

pdf

shin lä saat alennu Sitä esittämäl lee esittää muu tu e, ol ei korttia Jos kaupunki sa olosta gin palvelukses selvitys kaupun sarjaliput ja ta un ik laskelma). Li (esim. palkka htaisia ja niitä i ovat henkilöko i kuukausikortt n henkilökortt aina kuvalline varten tarvitaan . ton OuluCard) (metallipinna

05.06.2008

11:58:39 Uhr

CMY

7 TOP COMMUNITY Intelligent Community Forum

Oulu jälleen ICF-finaalissa Oulu on jälleen mukana kisaamassa Maailman älykkäin yhteisö -tittelistä. Teemoja tänä vuonna ovat innovaatiot ja työllisyys.

oistamiseen top 7:n joukossa oleminen on oululaiselle yrittäjyydelle ja ict-osaamiselle parasta mahdollista kansainvälistä markkinointia. – Oulu on selkeästi lisännyt tunnettuuttaan viime vuoden kilpailun menestyksen vuoksi johtavien start up -kaupunkien joukossa. Tämän huomaa siitä, miten Oulu ja sen yritykset on noteerattu kansainvälisissä keskeisissä medioissa, Busi-

nessOulun markkinointipäällikkö Pauliina Pikkujämsä sanoo. Kilpailussa tärkeintä Pikkujämsän mukaan on verkostoituminen. – ICF on amerikkalainen säätiö, ajatushautomo, jota arvostetaan ja jonka verkosto laajenee vuosi vuodelta. Verkostoituminen on tärkeää viennin ja kansainvälisen liiketoiminnan vauhdittamisen kannalta ja nyt, toisella osallistumiskerralla, pystymme vielä paremmin hyödyntämään menestystä ja vah-

vistamaan Oulun asemaa pohjoisen Skandinavian pääkaupunkina. Seitsemän parhaan joukossa ovat Oulun lisäksi Tallinna, Columbus (USA), Stratford (Kanada), Taichung City (Taiwan), Taoyuan County (Taiwan) ja Toronto. Pikkujämsä uskoo, että Oululla on hyvät mahdollisuudet voittoon tänä vuonna. – Meillä on ainutlaatuinen tapa toimia tässä kaupungissa; kytkeä kaupunki, yksityinen sektori

ja koulutus mukaan yhteistyöhön. Olemme sitoutuneita ja innokkaita tekemään töitä ja myös hyödyntämään ict-osaamista käytännössä, mitä ICF arvostaa korkealle. Voittaja julkistetaan 7. kesäkuuta New Yorkissa. Viime vuonna voiton vei kalifornialainen Riversiden kaupunki. Tutustu: www.intelligentcommunity.org ja www.businessoulu.com

Osana uuden Oulun juhlavuotta 2013 kerätään muistoja ja tarinoita, elämän onnellisia sattumuksia ja iloa aiheuttaneita hetkiä, jotka sijoittuvat johonkin tiettyyn paikkaan Oulussa, esim. risteys, puisto tai aula. Tavallisten oululaisten ihmisten lyhyet kertomukset kerätään maaliskuun aikana kahvikupposen äärellä Tarinatelttatapahtumissa, jotka järjestetään Rotuaarilla 16.3. ja 23.3. klo 12–16. Tarinoita toivotaan erilaisilta ja kaikenikäisiltä oululaisilta ihmisiltä, koko uuden Oulun alueelta. Tarinoiden pohjalta tuotetaan taiteen keinoin pieniä paikallisia esityksiä, jotka toteutetaan alkuperäisiin tapahtumapaikkoihinsa sijoitettuna eri puolella kaupunkia Lasten ja nuorten teatterifestivaaliviikon aikana toukokuussa 20.–25.5. Laajassa yhteistyössä ovat mukana Oulun kaupunginteatteri, Oulun yliopiston opettajakoulutuksen taide- ja taitopainotteisen kasvatuksen ja draama-sivuaineen ryhmät, Oulun Tähtisirkus, Oulun taidekoulu, Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio ja Kulttuuritalo Valveen sanataidekoulu. Tervetuloa kertomaan tarinoita kotikaupungistasi!

Lämpimät kiitokset muistamisestanne! Jälkeen vuosien työntäyteisten, edessä on aika omien harrastusten. Kiitokset yhteisistä vuosista. Jaksamista ja työniloa teille kaikille! Kirsti Mattila Konsernipalvelut

Henkilöstökassa palvelee myös kaupungin tytäryhtiöiden henkilöstöä Kaupungin omistamien tytäryhtiöiden (omistus 100 %) henkilökunta voi nyt liittyä henkilöstökassaan. Kaupungin 100 % omistamia tytäryhtiöitä ovat Oulun Energia ja Siirto Jakelu Oy, Oulun Energia Urakointi Oy, Oulun Kaupunginteatteri Oy, Haukiputaan Energia Oy, Kiinteistö Oy Oulun Pikisaari, Kiinteistö Oy Puolukkarivi, Maikkulan keskus Oy, Oulun Asuntohankinta Oy, Oulun Pysäköinti Oy, OuluZone Oy, Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy ja Sivakka-yhtymä Oy. Henkilöstökassan toimintaohjeet ja toiminnan yleiset ehdot löytyvät Akkunasta kohdasta henkilöstöasiat > henkilöstökassa. Henkilöstökassan uudet toimintaohjeet astuivat voimaan 22.1.2013.

Juhlavuoden villasukat Jos sukkapuikot pysyvät käsissäsi, osallistu PohjoisPohjanmaan Marttojen ja uuden Oulun juhlavuoden yhteishankkeeseen, jossa jokaiselle tänä vuonna syntyvälle oululaisvauvalle ja kaikille yli 100-vuotiaille oululaisille lahjoitetaan villasukat. Ohje ja tarkemmat tiedot löytyvät www.ouka.fi:stä sivulta juhlavuosi 2013.

Uuden Akkunan sisällöt – meidän kaikkien yhteinen työ Uuden Akkunan sisältötyö on parhaillaan käynnissä. Työpaikoilla mietitään, millaisia asiakokonaisuuksia meidän asioistamme voi muodostaa, mistä asioista haluamme kertoa ja mitä tietoa Akkunassa ei enää tarvita. Sisältötyö onkin ison porukan hommaa: tulevassa Akkunassa sisällöntuotanto hajautetaan, mikä tarkoittaa sitä, että työturvallisuuden sivuja suunnittelee ja päivittää työturvallisuudesta muutoinkin vastaava henkilö ja ympäristösivuja päivittää ympäristön asiantuntija. – Vanhasta Akkunasta ei tietoja siirretä uuteen ainakaan yksi yhteen, joten viimeistään nyt on aika miettiä, mitä sinun työstäsi ja toimialaltasi tulisi kirjoittaa, painottaa projektisuunnittelija Lea Ansamaa viestinnästä. Sisältöjen tekoa koordinoi paitsi projektiryhmä, myös Akkuna-vastaavat jokaisessa hallintokunnassa: useimmiten tiedottajat ja viestintävastaavat. Heidän kauttaan saat tietoa siitä, miten ja mihin sisältöjä voi ryhtyä kirjoittamaan. – Akkunan työtila on avoin kaikille kaupungin työntekijöille, ja sieltä jokainen kirjoittaja löytää itselleen muun muassa valmiin sisältöpohjan, johon tekstejä ja muita sisältöjä voi ryhtyä hahmottelemaan ja tuottamaan, Ansamaa huomauttaa. Työtilan löydät Akkunan kautta: Viestintä / Akkuna ja ouka.fi / Uusi Akkuna Uusi Akkuna avautuu syksyllä, joten kevään aikana on hyvin aikaa saattaa valmiiksi kaikki sisältökokonaisuudet. Kun sisällöt ovat valmiina, käy uuteen Akkunaan siirtyminen nopeasti ja mukavasti. – Yhdessä saamme Akkunasta napakan kokonaisuuden, jossa on kaikki tarvittava tieto työn tehokasta tekemistä varten, innostaa Ansamaa. Työn tueksi kaikille tuleville Akkunan sisällöntuottajille ja päivittäjille tarjotaan verkkokirjoittamisen koulutusta perjantaina 3.5. Koulutukseen ilmoittaudutaan keskitetyn koulutuksen kautta. Mikäli koulutus tulee täyteen innokkaista Akkunan kirjoittajista, tarjotaan siitä myös videointi.

PYÖRRE 1/2013

Kerro oma tarinasi Tarinateltta-tapahtumissa

iiton l a t n u k n e m 2 Suo 1 0 2 a n n o u v ansiomerkit 40 vuotta palvelleet: Sivistys- ja kulttuuripalvelut Ervasti-Väliheikki Helga, perhepäivähoitaja; Heikkinen Eeva-Liisa, kirjastonjohtaja; Hiltunen Maija, kirjastovirkailija; Kaijanen Sirpa, tuntiopettaja; Kariniemi Paula, hallintopäällikkö; Kiiskilä Pirkko, hallintosihteeri; Leinonen Laila, osastonjohtaja; Moilanen Eeva-Liisa, lastenhoitaja; Palosaari Leo, äänenjohtaja; Rytilahti Helena, toimistonhoitaja

Hyvinvointipalvelut Autti Eira, asuntolanhoitaja; Jalo Terttu, lähihoitaja; Kangas Hilkka, kodinhoitaja; Kiuru Antti, apulaisylilääkäri; Niemi Leena, palveluesimies; Sarmola Veikko, ohjaaja Konsernipalvelut Piispanen Outi, hallintosihteeri Oulun konttori Sarkkinen Paula, palveluasiantuntija Oulun serviisi Holappa Tuula, palvelutyöntekijä; Jokela Arja, kokki; Kestilä Elvi, työnjohtaja Oulun tekninen liikelaitos Etelämäki Ulla, palveluasiantuntija; Harjula Hannu, mittausmies; Kauppi Pekka, puuseppä; Leppänen Matti, kiinteistönhoitaja Oulun vesi Sova Kari, vastaava putkimestari

30 vuotta palvelleet: Konsernipalvelut Kemiläinen Anne, johdon sihteeri; Mikkonen Shahnaz, monikulttuurisen työn koordinaattori; Tolonen Pekka, kunnansihteeri; Weisell Jukka, talousjohtaja

Revisiotoimisto Kiviniemi Pirjo, kaupunkitarkastaja Sivistys- ja kulttuuripalvelut Ahonen Anna, lastenhoitaja; Ala-Aho Olavi, perusopetuksen luokanopettaja; Arbelius Kaisu, lastenhoitaja; Granlund Terho, perusopetuksen luokanopettaja; Haapala Kaisu, nuorisotoimenjohtaja; Haapsaari Kaisu, kiertävä erityislastentarhan opettaja; Hallikainen Paula, lastentarhanopettaja; Hasari Esa, perusopetuksen lehtori; HelaakoskiHeinonen Arja, lastentarhanopettaja; Hirvonen Marja-Leena, kirjastonhoitaja; Honkala Marja, kirjastonjohtaja; Huotari Arja, kulttuuritalon johtaja; Huovinen Ari, perusopetuksen lehtori; Hyvönen Tuula, lastentarhanopettaja; Isola Leena, perhepäivähoitaja; Junttila Jarmo, perusopetuksen luokanopettaja; Kangaskokko Merja-Liisa, perusopetuksen erityisluokanopettaja; Kariniemi Anne, las-

tenhoitaja; Karjalainen Ritva, perhepäivähoitaja; Karppinen Seppo, erityisluokanopettaja; Koistinen Taina, taloushallintosihteeri; Kojo Inga, kanslisti; Konola Anne, lastenhoitaja; Korhonen Päivi, lastentarhanopettaja; Korpipää-Lukkari Sinikka, perusopetuksen lehtori; Kuopusjärvi Kaisu, hallintosihteeri; Laitala Erja, lastentarhanopettaja; Laukka Maija, perusopetuksen rehtori; Lehtiniemi-Anundi Ritva, konservatorion yliopettaja; Lehtoaho Veikko, matematiikan, fysiikan ja kemian lehtori; Leiviskä Ulla, päiväkodin johtaja; Mankinen Tarja, lastentarhanopettaja; Marttila Sirkka, kirjastonhoitaja; Mämmelä Kari, perusopetuksen luokanopettaja; Määttä Marja, perusopetuksen luokanopettaja; Nurmiranta Pirjo, lastentarhanopettaja; Ohenoja Kalevi, äänenjohtaja; Ollila Arja, konservatorion lehtori; Oravainen Arja, kirjastonhoitaja; Paavola Anna-Maija, lastentarhanopettaja; Pakarinen Riitta, toimistosihteeri; Papunen Jari, ranskan, saksan ja ruotsin kielen lehtori; Peteri Hilkka, lastenhoitaja; Piisilä Sirkka, perusopetuksen lehtori; Polojärvi-Illikainen Kaisa, lastenhoitaja; Puolimatka Elli, lastentarhanopettaja; Päätalo Birgitta, ryhmäavustaja; Riekki Seija, lastenhoitaja; Riippa Vuokko, perusopetuksen luokanopettaja; Råman Marjatta, laitosapulainen; Räsänen Tauno, tuntiopettaja; Rönkkö Marja, tuntiopettaja; Salo Mikko, musiikkiopiston opettaja; Suhonen Anne-Maj, perusopetuksen luokanopettaja; Suhonen Esa, perusopetuksen luokanopettaja; Suomalainen Jari, soittaja;

Suronen Maij-Lis, perhepäivähoitaja; Särkijärvi Tuula, lastenhoitaja; Taponen Merja, perhepäivähoitaja; Tikkanen Pirkko, lastenhoitaja; Torvikoski Sinikka, lastentarhanopettaja; Tuikka Raija, perhepäivähoitaja; Tölli Hilkka, perhepäivähoitaja; Vainik Eila, tuntiopettaja, tulkki; Veikanmaa Anita, tuntiopettaja; Vesa Sirkka-Liisa, perhepäivähoitaja; Väärä Jarmo, soittaja; Ylitalo Marja, lastenhoitaja Hyvinvointipalvelut Aittola Terttu, kotiavustaja; Alariesto UllaMaija, hoitaja; Alikoski Tuula, toimistosihteeri; Annala Eija, lähihoitaja; Erkkilä Teija, lähihoitaja; Haapala Anne-Marja, hammashoitaja; Halonen Merja, tilaaja-asiantuntija; Heilala Maire, ohjaaja; Hein Pirkko, fysioterapeutti; Heiskari Aune, kodinhoitaja; Hiltunen Vilho, laitosmies; Jaara Aila, lähihoitaja; Joensuu Toini, sosiaalityöntekijä; Juntunen Helena, sairaanhoitaja; Juutinen Arja, perushoitaja; Kallioranta Lea, lähihoitaja; Kangas Lea, terveyskeskushammaslääkäri; Kangas Virve, palveluesimies; Keränen Virva, kodinhoitaja; Kesti Sisko, sairaanhoitaja; Kettunen Sirpa, lähihoitaja; Knuutinen Sirpa, laitosapulainen; Kokkonen Sirpa, perushoitaja; Koskenkorva Arja, ohjaaja; Kostamovaara Hilkka, sosiaalityöntekijä; Kotila Päivi, hammashoitaja; Kuivas Arja, lähihoitaja; Kuusela Tuula, sairaanhoitaja; Kylmänen Liisa, palvelupäällikkö; Lahti Liisa, terveyskeskuslääkäri; Laitinen Raija, sairaanhoitaja;

Lammi Eeva, lähihoitaja; Laurila Marita, sosiaalityöntekijä; Lausmaa Aila, terveydenhoitaja; Lehtoaho Sirpa; terveydenhoitaja/sairaanhoitaja; Leskelä Oili, hammashoitaja; Ontero Nina, perushoitaja; Pesola Päivi, palveluesimies; Pussinen Lea, ohjaaja; Rauman Pirkko, terveyskeskushammaslääkäri; Rautiola Hannele, palveluesimies; Rimpinen Liisa, terveyskeskushammaslääkäri; Ruonakangas Leena, asiakaspalvelusihteeri; Ruuska Laila, terveyskeskushammaslääkäri; Rönkä Raija, kotipalveluohjaaja; Saarela Marja-Leena, terveydenhoitaja; Saarela Tarja, perushoitaja; Saarnio Sirkka, lähihoitaja; Seppänen Maija-Liisa, palveluesimies; Sevander Liisa, palveluesimies; Sippola Terttu, terveyskeskushammaslääkäri; Suomela Armi, sosiaalityöntekijä; Säisä Marja-Leena, kodinhoitaja; Tunturi Elina, terveyskeskusavustaja Ylisiurua Ritva, terveyskeskusavustaja Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Junnikkala Maarit, laskenta-assistentti; Kamula Arto, paikkatietosuunnittelija; Röning-Jokinen Aino, johtava terveystarkastaja; Ukkola Maarit, terveystarkastaja

Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos Alavahtola Timo, paloesimies; Toivanen Tauno, palopäällikkö

Oulun konttori Halonen Paavo, hankinta-asiantuntija; Häikiö Pirjo, johdon talousassistentti; Laakso Birgitta, palveluasiantuntija

Oulun serviisi Forström Birgit, palvelutyöntekijä; Havana Anne, laitoshuoltaja; Holtinkoski Marja-Leena, palvelutyöntekijä; Hyrkäs Ritva, palvelutyöntekijä; Kanniainen Maria, palvelutyöntekijä; Kantojärvi Seija, kokki; Kynkäänniemi Anna-Maija, siivooja; Leinonen Riitta Marja-Leena, palvelutyöntekijä; Linna Marja-Leena, palvelutyöntekijä; Lämsä Inkeri, palvelutyöntekijä; Risto Tuula, palvelutyöntekijä; Saastamoinen Irma, palvelutyöntekijä; Wiman Laila. Palvelutyöntekijä; Väisänen Kaisu, siivoustyönohjaaja Oulun tekninen liikelaitos Ahlgren Aarno, mittausmies; Asukas Anssi, kuorma-autonkuljettaja; Hämeenaho Keijo, hitsaaja; Kuosmanen Hannu, erikoisammattimies; Kynsilehto Markku, kunnossapitotyöntekijä; Kälkäinen Jari, kunnossapitotyöntekijä; Lempinen Risto, putkimestari; Leskelä Tuomo, kiinteistönhoitaja; Mylly Juha, pyöräkuormaajan kuljettaja; Seppänen Risto, kirvesmies; Tuomaala Heikki, infrayksikön päällikkö; Väisänen Jari, hitsaaja Tilakeskus Koistinen Veikko, rakennuttajavalvoja; Parkkinen Kari, hankearkkitehti

kuvat Kati Va

ljus

Pikavoitto napsahtaa. Pysäköintivirhemaksun suuruus on ykkösvyöhykkeellä 50 euroa ja kakkosja kolmosvyöhykkeillä 40 euroa.

Työpäi

Autonomistaja saapuu paikalle ennen kuin Antti Virkkala on ehtinyt kirjoittaa lappunsa loppuun. ”Jos asiakkaan käytös on asiallista ja hän myöntää virheensä, tilanteessa päästään usein sopimukseen”, pysäköinnintarkastaja sanoo.

vä

Leppoisa

lappulasse

Pysäköinnintarkasta Antti Virkkalaa harmittavat eniten autot, jotka on pysäköity invapaikalle ilman asianmukaista lupaa.

PYÖRRE 1/2013

Nyt napsahti. Hopeanharmaa Toyota on parkkeerattu pysäköintipaikkaa osoittavan liikennemerkin väärälle puolelle ja osuu oitis pysäköinnintarkastaja Antti Virkkalan silmään. – Liikennemerkki on liikennemerkki, eikä sen osoittamasta pysäköintialueesta voi luistaa. Pysäköintisäännöt on tehty liikenteen sujuvuutta ajatellen, ei autoilijoiden kiusaksi – vaikka sellaiseenkin asenteeseen välillä törmää, 16 vuotta lappulassen virassa Oulun kaupungilla toiminut Virkkala tietää. Toyotan kaltainen kielletylle paikalle pysäköinti on oululaisten tyypillisin pysäköintivirhe. Hyvänä kakkosena tulee pysäköinti ilman parkkikiekkoa.

Virkkala kirjoittaa toyotakuskille viidenkymmenen euron pysäköintivirhemaksun. Mahdollisen oikaisuvaatimuksen varalle hän nappaa tilanteesta kuvan kännykällään. Päivän ensimmäinen pikavoitto on kirjoitettu. Inhimillisyydellä iso sija Mustan Audin etupenkillä istuu surusilmäinen mopsi. Parkkilapussa näkyvä aika on mennyt umpeen reilut viisi minuuttia sitten. – Katsotaan vaan, niin omistaja ilmestyy jostain, kun alan lappua kirjoittaa, Virkkala hymyilee. Pian pinkkitakkinen nuori nainen juoksee kohti. – Älä kirjoita sitä lappua! Mä olin justiin tulossa, kaupassa oli jonoa, hän anelee. – No mutta eihän se ole mikään syy, jyrähtää Virkkala, mutta jättää lapun kirjoittamisen sikseen. – Kyllä tässä työssä inhimillisyydellä on iso sijansa. Jos asiakkaan käytös on asiallista ja hän myöntää virheensä, tilanteessa päästään usein sopimukseen. En minä näitä maksuja omiin taskuihini keräile, Virkkala nauraa. Nainen mopseineen toivottaa hyvää päivänjatkoa. Sitä leppoisalle lappulasselle toivotetaan usein. Toisenlaistakin käytöstä näkyy, mutta huomattavasti harvemmin. Joskus ohikulkijat katsovat asiakseen huudella törkeyksiä. Huutelijat Virkkala kollegoineen jättää omaan arvoonsa.

Pysäköinnintarkastaja joutuu väliin toimimaan myös liikenteenohjaajana. Oikeus- ja poliisitalon eteen saa pysäköidä vain erillisellä luvalla.

Viiden suora Virkkala on luvannut näyttää Oulun sakkorysän. Se sijaitsee Isollakadulla. Liikennemerkki osoittaa, että diakonissalaitoksen edessä on varattu reilusti tilaa invapaikoille. Siihen on kuitenkin toistuvasti pysäköitynä autoja, joilla ei ole invalupaa. Niin nytkin, kokonainen viiden suora. Pysäköinti invalidipaikalle komeilee yleisimpien pysäköintivirheiden listalla sijalla viisi.

"Kyllä tässä työssä inhimillisyydellä on iso sijansa. Jos asiakkaan käytös on asiallista ja hän myöntää virheensä, tilanteessa päästään usein sopimukseen." – Ihmisten piittaamattomuus on huolestuttavaa. Invapaikat ovat invalideja varten. He tarvitsevat paikkansa oven edestä ja tilaa autosta nousemiseen, Virkkala muistuttaa. Kyse ei välttämättä ole pelkästä piittaamattomuudesta. Talvi tekee autoilijoille tepposensa. – Tämäkään paikka ei ole kesällä mikään sakkorysä, kun asfalttiin piirretyt merkit näkyvät selvästi. Talvella ne peittyvät

Käsitietokone on pysäköinnintarkastajien nykypäivää. ”Onhan tämä kesällä paljon mukavampaa puuhaa kuin näin talvipakkasella”, pitkän linjan tarkastaja tietää.

Huomio: pysäköintikieltoalue! Sakotettavia autoja löytyy Kirkkokadulta, oikeusja poliisitalon edestä ja Aapistien parkkipaikalta. Virkkala kulkee tarkastuksillaan ilman sen tarkempaa suunnitelmaa ja kääntyy sinne, missä kaista on vapaa. – Pysäköintikieltoalueen merkki on selvästi sellainen liikennemerkki, joka on oululaisilla vielä hakusessa. Esimerkiksi Etu-Lyötyssä ja Intiössä pysäköinti on sallittu vain erikseen merkityillä paikoilla. Merkkiä ei ehkä huomata alueelle ajettaessa. Oululaiset ovat myös laumasieluja – kun joku on pysäköinyt kiellettyyn paikkaan, viereen ilmestyy pian muitakin, Virkkala on huomannut. Ulkoilmatyöstään nauttiva mies on jo ylittänyt eläkeiän, muttei malta jäädä eläkkeelle. – Onhan tämä tosin kesällä paljon mukavampaa puuhaa kuin näin talvipakkasella, mies nauraa. Tietokoneella Virkkala piipahtaa ainoastaan purkamassa kuvat jokaisen työpäivän päätteeksi. Tänään verkkoon tarttui tavallista mittavampi saalis: kaikkiaan 32 pysäköintivirhemaksua._Kati Valjus

Erilaiset tekniset ratkaisut helpottavat kroonista kolikkopulaa, johon toisinaan vedotaan.

Kolikot loppu Kun sinusta tuntuu siltä, että lompakossa on aina vääränkokoinen kolikko tai niitä ei ole lainkaan, lataa kännykkääsi sovellus, jolla voit maksaa parkkiaikasi helposti. Älypuhelimen sovelluksella maksat vain siitä ajasta, jonka autosi on parkkiruudussa. Parhaimmillaan sovellus muistuttaa sinua, kun pysäköintiaika on päättymässä, ja voit lisätä sitä nousematta paikoiltasi. Pysäköinnintarkastaja puolestaan näkee maksamasi parkkiajan kämmentietokoneeltaan, ja sitä hän osaa etsiä auton tuulilasiin liimattavan parkkitarran perusteella. Palvelun tuottajia on tällä hetkellä kolme: EasyPark, NextPark ja ParkkiNappi (nyk. ParkMan). Tutustu heidän palveluvalikoimaansa ja hinnastoihinsa ja lisää puhelimeesi sovellus, joka pelastaa arkesi. Ja kyllä – tähän et välttämättä tarvitse edes älypuhelinta. Osalla palveluntarjoajista parkkimittarin voi käynnistää pelkällä puhelinsoitolla. Maksut veloitetaan luottokortiltasi._Maria Öfverström Easypark.fi • Nextpark.com • Parkmanworld.com

PYÖRRE 1/2013

lumen alle, eivätkä ihmiset välttämättä huomaa katsoa liikennemerkkejä tarkkaan, vaikka syytä olisi, Virkkala muistuttaa.

Kahav

illa

Joukkuepelaaja Onnistumiset ovat pelin suola, mutta yhtä tärkeää on välillä epäonnistua, ajattelee pesäpalloileva internet-toimittaja Martti Holma. kuva juha sarkkinen

iitä on nyt neljäkymmentä vuotta, kun pieni pesäpallon viemä poika ilmestyi silmät loistaen pelikentän laidalle viikko toisensa jälkeen. Kentällä pelasi silloin pojan suosikkijoukkue, Oulun Lippo, jonka kaikki pelit oli nähtävä. Eikä into ole vuosikymmenien kuluessa hiipunut, päinvastoin. Rinnalle ovat kirineet golf, pallopelit ja hiihto, mutta ykköspaikkaa pitää edelleen pesäpallo, jossa kokemusta on syntynyt niin pelinjohtajan kuin pelaajankin rooleista. – Lajissa kiehtovat monipuolisuus ja taktiset kuviot. Pelinjohtajan pitää olla aina pari siirtoa edellä muita ja hahmottaa jatkuvasti, mihin suuntaan peliä viedään. Pelaajan näkökulmasta tärkeintä on keskittyä seuraavaan tehtävään ja jättää mielestä kaikki muu, Kempeleen Kirin riveissä pelaava Holma kuvailee. Harrastus huipentuu joka kolmas vuosi järjestettävään maailmancupiin, jossa Suomi on viettänyt kultajuhlia koko turnauksen historian ajan. Viimeisin kisa järjestettiin lokakuussa Australiassa, jossa mestaruutta tavoittelivat Suomen ja Australian joukkueiden lisäksi Eurooppa-joukkue, jonka pelaajat tulivat Sveitsistä, Saksasta ja Itävallasta.

"Tärkeintä ei kuitenkaan ole mestaruuden voittaminen, vaan pelaaminen."

lyhyesti

– Toivon, että turnaukset kannustavat harrastajia maissa, joissa pesäpallon historia on lyhyt ja harrastajia vähän. Suomen joukkueessa pelasi useita lajin huippunimiä, mikä antoi muille joukkueille hienon vastuksen ja pelikokemuksen, Holma kertoo. – Tärkeintä ei kuitenkaan ole mestaruuden voittaminen, vaan pelaaminen ja samanhenkisten ystävien tapaaminen, hän jatkaa.

Perhe: Puoliso Minna ja 9-vuotias tytär Lilli. Paras paikka Oulussa: Ylikiimingin Marttilanharju, jossa vietin lapsuudessani hienoja kesäpäiviä mummolassa. Harrastukset: Pesäpallo, golf, pallopelit ja kaikenlainen kuntoilu, elokuvat ja lukeminen. Elämänasenne: Asioilla on tapana järjestyä – tavalla tai toisella. Inspiroiva henkilö: Edesmennyt ukkini Martti Holma. Toiveita vuodelle 2013: Terveyttä ja auringonpaistetta.

Porukalla paremmin Hyvä joukkue on Holmalle kullanarvoinen myös internettoimittajan työssä. Oulun kaupungin sivuilla vierailee päivittäin lähes 20 000 kävijää ja on tärkeää, että he saavat nopeasti tarvitsemansa tiedon. Holman työhön kuuluu varmistaa, että kaupungin sivut toimivat sujuvasti kuntalaisille päin ja että sisältö on jatkuvasti ajan tasalla. Se pitää sisällään niin kokonaisuuden miettimistä kuin sisällöntuottajien tukemistakin. – Tuhansien verkkosivujen päivittäminen ei onnistuisi ilman lukuisten ihmisten työpanosta. Myös nyt jo loppusuoralla oleva julkaisujärjestelmän ja verkkosivujen uudistaminen on vaatinut valtavasti työtä yli yksikkörajojen. Homma toimii, koska pidämme verkosta huolta hyvässä yhteistyössä, Holma kiittää._Katja Liesilinna

n u u l u O i l u t F F

Kierrätellen-palsta liputtaa ilmastonmuutostalkoiden puolesta! Kysy roskista, jätehuollosta tai ihmettele muuten ääneen. "Roskaposteja" toivotaan osoitteeseen ilona.suppanen@ouka.fi.

Mikä on UFF? Ouluun ja Oulun seudulle, noin neljänkymmenen ekopisteen yhteyteen, on ilmestynyt harmaita laatikoita. Kyljessä lukee UFF ja laatikoihin voi palauttaa käyttökelpoisia vaatteita, kenkiä, urheiluvälineitä ja leluja. UFF – U-landshjälp från Folk till Folk i Finland rf on uusi tulokas Oulun seudulla. Se on riippumaton, vuonna 1987 perustettu suomalainen yleishyödyllinen yhdistys, joka tukee kehitysyhteistyötä. UFF kerää käyttökelpoisia vaatteita ja tavaroita, lajittelee ne ja myy osan tavaroista myymälöissään tai lähettää tavaroita kehitysmaihin. UFF:lle ja muille Oulun seudulla vaatetavaraa kerääville yhdistyksille (Pelastuarmeijalle, SPR:lle, kierrätyskeskuksille ja kirpputoreille) on tärkeää, että keräykseen viedyt tavarat ovat käyttökelpoisia: lumppuja ja jätettä ei kannata lahjoittaa, niistä koituu yhdistyksille vain kuluja.

Voiko cd-levyn laittaa polttokelpoisen jätteen astiaan? CD-levyn voi laittaa polttokelpoisen jätteen astiaan. CD-levyssä oleva ohuen ohut alumiinikalvo ei haittaa Laanilan voimalaitoksen toimintaa. Muovi on polykarbonaattia ja palaa iloisesti Laanilassa ja tuottaa energiaa.

Vinkki:

Säkistä säilytin Mihin jätteeseen laitetaan suklaalevypakkauksessa oleva ’hopeinen’ suojakääre? Jos pakkauksessa oleva kääre on molemmin puolin hopeinen, se on alumiinia. Alumiinin voi laittaa metallinkeräysastiaan. Sieltä foliopalanen palautuu kierrätettäväksi. Polttokelpoisen jätteen joukossa alumiini palaa muun jätteen joukossa ja kaikki luonnonvarat, energia ja työ, joka on käytetty alumiinin jalostamiseen, haihtuu taivaan tuuliin. Jos suojakääreen toinen puoli on paperia, kääreen voi laittaa tavalliseen roskikseen.

Vanhasta säkistä saa käytännöllisen säilyttimen ompelemalla sen sisälle vuorikankaan. Valitse tukeva kangas, jos säkkikangas on ohutta.

Minne laitan joditabletit, roskikseenko? Älä laita roskikseen, vaan kiikuta tabletit lähimpään apteekkiin, maksutta. Jos palautat apteekkiin muitakin lääkkeitä, pakkaa jodipitoiset lääkkeet omaan läpinäkyvään muovipussiinsa.

Onko toissakesän aurinkorasva vaarallista jätettä? Rasvat ja ”lotionit” eivät onneksi ole vaarallista jätettä. Vanhentunutta aurinkorasvaa ei kannata käyttää – teho katoaa, kun rasva vanhenee. Aurinkorasvapullo lajitellaan polttokelpoisen jätteen joukkoon.

PYÖRRE 1/2013

kuvat maria öfverström, shutterstock

Kierrätellen

Puheenaiheita

54 000 tuntia

sielun ja sivistyksen hoitoa Oulu-opistosta kasvoi kuntaliitoksen myötä tuntimäärältään Suomen kolmanneksi suurin kansalaisopisto. Saavutus, jolle Pyörre peukuttaa!

ansalaisopistotoiminta perustuu lakiin vapaasta sivistystyöstä, jonka perusteella opetus- ja kulttuuriministeriö antaa kunnalle yhden luvan harjoittaa tätä toimintaa. Kiiminkijoen opisto, Oulunsalon kansalaisopisto ja Oulu-opisto löivätkin siis karttakeppinsä yhteen ja yhdistyivät yhdeksi isommaksi kokonaisuudeksi. Yhdistyminen on vielä kesken, sillä esimerkiksi Kiiminkijoen opiston osakeyhtiömuodon purkaminen on hidasta. Opiskelijoille yhdistyminen näkyy konkreettisimmin ensi syksynä, jolloin julkaistaan yksi opinto-opas kolmen sijaan. Kuntarajathan eivät ole ennenkään olleet esteenä opiskelujen aloittamiselle. – Alueellinen palvelu Haukiputaalla, Kiimingissä ja Oulunsalossa turvataan ja sitä pyritään jopa vahvistamaan, sanoo Oulu-opiston tiedottaja Aune Hinkula. – Ja onhan Kiiminki-

joen opisto ollut vahva tekijä alallaan jo tähän asti: tuntimäärissä mitattuna se on ollut Suomen suurimpia. musiikkia korville Kiiminkijoen opisto vahvistaa Oulu-opistoa muun muassa musiikilla ja ilmaisutaidolla. – Kiiminkijoen opistolla on pitkät perinteet monipuoliselle musiikinopetukselle ja toimme mukanamme myös vahvan ilmaisutaidon opetuksen. Meillä tehdään hyvää harrastajateatteria ja sille myös toimiva esityspaikka, Haukiputaan teatterikuoppa. Vastapainona käden taidot kuuluvat opiskelijoiden perussuosikkeihin. Valinnan varaa riittää, kaikkea pitsinnypläyksestä veneen rakentamiseen. – Opistoja on pidetty ja pidetään vieläkin turhaan ”villasukkaosastoina”, mutta meidän merkityksemme on iso nuorten ja aikuisten sosi-

aaliselle elämälle. Mekään emme voi tavoittaa kaikkia nuoria, vaikka olemme huomanneet, että esimerkiksi lama-aika tuo lisää opiskelijoita. Meidän osaamistamme voidaan jatkossa hyödyntää enemmänkin esimerkiksi Oulun nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä, Hinkula sanoo. Väitteensä Hinkula perustelee ammattitaitoisella henkilökunnalla, joka koettaa kaikin tavoin pitää kiinni niistä nuorista, jotka ovat tulleet esimerkiksi ilmaisutaidon ryhmiin. Harrastuksen kautta syntyy syy lähteä liikkeelle, olla aktiivinen ja sitoutua ryhmän toimintaan. Keväällä opistojen ovia liikuttavat muun muassa torstain taitopajat, jotka on suunniteltu kiireisille ihmisille. – Reagoimme nopeasti trendeihin ja ihmisten toiveisiin. Torstain taitopajoissa voi oppia uuden käden taidon yhden tai kahden torstaiillan aikana, ja osallistua voi vain itseään kiinnostaviin taitopajoihin._Maria Öfverström

Testaa Oulu-tietosi Kysymykset Eero Ylitalo

2. Oululainen olympiavoittaja palkitaan kh:n 7.1.13 tekemän päätöksen mukaan vastaisuudessa 1) 3000 X) 5000 2) 10.000 eurolla? 3. Apulaiskaupunginjohtaja Piia Rantala-Korhonen osallistui televisio-ohjelmaan 1) Master Chef X) Neljän tähden illallinen 2) Sokkokokki?

4. Oulunsalon kunnantalo valmistui alkuvuodesta 1) 1979 X) 1982 2) 1985? 5. Oulun kaupunginteatterin toimitusjohtaja on Arto 1) Lahdelma X) Poukama 2) Valkama?

7. Viimeaikaisilla kirjoituksillaan keskustelua herättänyt Rebekka Naatus on Oulun seurakuntien 1) kappalainen X) nuorisotyöntekijä 2) tiedottaja?

6. Oulun lentoaseman uusi päällikkö Liisa Sallinen siirtyi Ouluun 1) Kajaanista X) Kittilästä 2) Kuusamosta?

8. Tammikuun 31. päivänä 2007 kuollut Kirka Babitzin lauloi viimeisen keikkansa 19.1. Oulussa 1) Foxiassa X) 45:ssa 2) Teatrialla?

9. Suomen 1. lentokonekaappauksesta kertovan elokuvan ”Kaappaus” lentokenttäkohtaukset kuvattiin Oulun sijaan 1) Kuopion X) Mikkelin 2) Savonlinnan kentällä? 10. Em. kaappauksen oikea tapahtumapaikka Oulun lentoasema oli kuvauspaikaksi liian 1) kaukana X) moderni 2) vilkasliikenteinen?

Oikea rivi: 2X1 / X22 / 21XX

1. Tiernapoikapatsas on tilattu 1) Martti Aihalta X) Virpi Kannolta 2) Sanna Koivistolta?

Kamera kiertää

teksti Jukka Sorvisto, verkostoinsinööri, Oulun Vesi

Juttusarja, jossa seurataan yhden työntekijän päivää hänen itsensä kuvaamana.

ari Sovan vastuulla ovat noin 350 pumppaamon ja lähes 100 mittausaseman, risteyskaivon tai muun kenttäkohteen kunnossapitotehtävien päivittäinen järjestely. Lisäksi tehtäviin kuuluu vesimittareiden viennin organisointi uudisrakennuskohteisiin ja vanhojen vesimittareiden vaihtamisien järjestäminen. Eikä sovi unohtaa myöskään muutaman vesitornin hyvinvoinnista huolehtimista. Normaali työpäivä alkaa klo 7, jolloin Kari saapuu työpaikalleen Oulun Veden ylläpitoyksikköön Kurkelanrantaan. Saman tien keskustellaan vuorossa olevaan verkostopäivystäjän kanssa ja käydään läpi mahdolliset päivystysaikana tulleet vikailmoitukset. Sähköposti on myös tarkistettava. Päivän työtehtävät jaetaan ja järjestetään vikailmoitukset kiireellisyysjärjestykseen: ammattimiehet kurvaavat eri ilmansuuntiin hoitamaan asioita kuntoon. Käskynjaon jälkeen on hetki aikaa hoidella paperitöitä ennen kuin asiakkaiden yhteydenottoja alkaa saapua. Aamupäivällä Kari yleensä käy kiertämässä meneillään olevia korjaustyömaita ja kyselee

Vesimittari ja venttiilit kootaan ”vesimittaripaketiksi”, joka käydään asentamassa uudisrakennukseen. Karin toimialueeseen kuuluu myös Hollihaan suuri jätevesipumppaamo.

muutenkin urakoitsijoilta työmaiden tilanteesta; missä mennään ja onko maan sisältä löytynyt lisää yllätyksiä. Yleensä vesijohtovuoto tai viemärin tukkeuma tulee muutenkin aina yllätyksenä, koska maan sisään ei näe. Lounaan jälkeen miehistön kanssa jaetaan aamupäivän mittaan tulleet kiireiset työt ja muut lähtevät jatkamaan muita ohjelman mukaisia ylläpitotöitään. Iltapäivää sävyttävät tarviketilaukset, korjaustyömaat, asiakaspalvelu ja työpalaverit ylläpidon töiden järjestelyistä. Näitä palavereita riittääkin aika paljon nyt, kun kuntaliitos on toteutunut ja toimialueet laajentuneet huimasti. Vastaavat ylläpitokuviot pitää saattaa yhtäläiselle tolalle kaikkien uusien kaupunginosien alueella huolimatta rajallisista resursseista. Ennen työpäivän päättymistä Kari valmistelee vielä mahdollisuuksien mukaan seuraavien työpäivien tehtäviä ennakkoon. Työpäivä päättyy klo 15:30, mutta asiakasyhteydenottoja saattaa tulla vielä työajan jälkeenkin, jos jossain on mennyt putki tukkoon tai vettä ei yllättäen tulekaan hanasta.

Oulun Veden vastaava ari putkimestari K n ljo Sova on pa vartijana.

Vesijohtoon oli syntynyt vuoto, korjaustyömaa käynnissä.

Pumppaamot ja sähkökeskukset tarkistetaan vähintään kerran vuodessa.

rtä ä K amera k ie ä ä n et -h aast e heit öy mpä r ist t erv ey denhuoltoon.