Jussi 1/2015 by Otavamedia Sisältömarkkinointi

Avainlipun juhlavuosi: 50 vuotta!

Lehti suomalaisesta työstä. 1#2015

Ilmiö

Alkuperä saa näkyä s.7

Hiomapaperin vienti vetää s. 6

Pelkästään suomalaista sikaa s. 14

Sinivalkoinen jalanjälki vaikutti s. 18

”Snellmanin sitoutuminen suomalaiseen lihaan tarkoittaa jalostuksen säilymistä Suomessa. Tämä puolestaan näkyy henkilöstön sitoutumisena.” s. 14

Jussi on Suomalaisen Työn Liiton jäsen- ja sidosryhmälehti. Julkaisija Suomalaisen Työn Liitto | Mikonkatu 17 A, 00100 HELSINKI | Postiosoite PL 429, 00101 HELSINKI | p. 09 696 2430 fax 09 6962 4333 | www.suomalainentyo.fi | www.sinivalkoinenvalinta.fi | www.avainklubi.fi | Päätoimittaja Hanna Malinen p. 050 369 4949, hanna. malinen@avainlippu.fi | Toimitus Otavamedia Asiakasviestintä, Kristiinankatu 3B, 20100 TURKU | Tuottaja Heini Santos | Osoiterekisteri Suomalaisen Työn Liiton yhteysrekisteri | Kannen kuva Minna Mäkipää | Paino Libris Oy (Suomalaisen Työn Liiton jäsen) | Lehden sisältöä lainattaessa on mainittava lähde ja julkaisija | Juttuvinkit ja osoitteenmuutokset stl@avainlippu.fi | ISSN 2342-110X

Läpinäkyvyys tarkoittaa, että ollaan sitä, miltä näytetään ulospäin. Se on uskottavuuskysymys, mutta myös kaikin tavoin helpompi tapa toimia.” Bernerin toimitusjohtaja Antti Korpiniemi

4 Avaajana Ulrika Romantschuk 6 Merkillinen tulokas 7 Ilmiö: Rehti ja reilu kannattaa 12 Liiton lyhyet 13 Viileää muotoilua 14 Hieman parempaa arkiruokaa 18 Tutkittua 20 Laadukkaasti kansainväliset 22 Avainlippu 50 vuotta

Festivo-kylmälaitteet kootaan käsityönä. s. 13

Timberwise vie lankkuparkettia kaikkiin maailmankolkkiin. s. 20

FRENN luottaa rentoon räätälöintiin. s. 20

Tästä merkistä tunnistat tuotteen tai palvelun, joka on valmistettu tai tuotettu Suomessa ja tuo työtä Suomeen.

2596 Tästä merkistä tunnistat tuotteen ja palvelun, jonka taustalla on vahvaa suomalaista muotoiluosaamista.

Tästä merkistä tunnistat yrityksen, joka ratkoo yhteiskuntamme keskeisiä ongelmia ja edistää yhteiskunnallista hyvää.

Katso merkkien hakuohjeet: www.suomalainentyo.fi/yrityksille/tee-hakemus/

Meitä on jo 2596, ja sitten viime Jussin remmiin on liittynyt 109 uutta tulokasta. Kaikki Suomalaisen Työn Liiton jäsenet löydät osoitteesta www.suomalainentyo.fi ja merkkien käyttöoikeudet osoitteesta www.sinivalkoinenvalinta.fi.

KUVA Markus Pentikäinen/Otavamedia

Mistä ruisleipä tulee?

OTIMAISUUS kiinnostaa suomalaisia kuluttajia, mutta myös laajemmin ruuan alkuperä. Suomalainen ruoka on suomalaisen työn tulosta. Se työllistää, kerryttää verotuloja ja luo investointeja. Vaikka elintarvike tai sen valmistukseen käytetyt raaka-aineet eivät olisi kotimaisia, alkuperän ja koko ketjun tuntemus parantaa riskien hallintaa ja auttaa keskittymään olennaisiin vaikutuksiin. Alkuperällä voi olla vaikutusta myös esimerkiksi raaka-aineen laatuun ja makuun. Elintarvikkeiden on oltava turvallisia ja kuluttajien on voitava luottaa alan yrityksiin. Mitä paremmin pystymme jäljittämään alkuperän, sitä paremmat edellytykset meillä on arvoketjun hallintaan ja voimme varmistua siitä, että elintarvikkeille ja niiden raakaaineille asetetut kriteerit täyttyvät. Kaikki tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä ketjun eri toimijoiden välillä.

”Ruista on kylvössä enemmän kuin kertaakaan menneenä vuosikymmenenä.” Kuuntelemme Fazerilla herkällä korvalla sidosryhmiemme odotuksia. Suomalaisen ruuan symboli ruisleipä on tästä yksi esimerkki. Sinivalkoinen jalanjälki -tutkimus 2014 paljasti sen olevan tuote, jonka valmistuksen kuluttajat haluavat ehdottomasti pitää Suomessa. Kotimaisen valmistuksen lisäksi ruisleipään kaivataan kotimaista ruista. Yhteistyötä rukiin arvoketjussa on tehty jo useamman vuoden ajan ja ruista on tällä hetkellä kylvössä Suomessa enemmän kuin kertaakaan menneenä vuosikymmenenä. Oululaisen Jälkiuunileivistä tuli juuri ensimmäinen valtakunnallinen tuoteperhe, joka leivotaan 100-prosenttisesti kotimaisesta rukiista. Mistä ruoka tulee ja millaisia kriteerejä sille asetamme – vaikutusmahdollisuuksia on jokaisella kuluttajista yrityksiin ja poliittisiin päätöksentekijöihin.

Amina-tuolia valmistaa suomalainen perheyritys Piiroinen.

Ulrika Romantschuk

Fazer-konsernin viestintä- ja brändijohtaja Suomalaisen Työn Liiton valtuuston varapuheenjohtaja

4 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

”Tuotekehityksessä tehty innovaatio on edelleen tärkeä arvostelukriteeri, mutta kuluttajille tärkeää ovat myös tuotteen tuoma ilo ja helpotus arkeen.” Elintarviketeollisuusliiton tiedotteessa toimitusjohtaja Heikki Juutinen kertaa Vuoden Suomalainen Elintarvike -kilpailun kriteeristöä.

KUVA UPM

LUKEMISTA

Mäntyöljyä tankkiin

”Kyky johtaa sisäistä motivaatiota on ehdoton tulevaisuuden kilpailukykytekijä”, toteaa Filosofian Akatemian toimitusjohtaja Karoliina Jarenko blogikirjoituksessaan. Työelämä 2020 -hankkeen blogi Kehittyvät työpaikat käsittelee muun muassa johtamiseen, monimuotoisuuteen ja digitaaliseen kehitykseen liittyviä aiheita työelämän kehittämisen näkökulmasta. Hankkeen tavoite on nostaa Suomen työelämä Euroopan parhaaksi. Sivustolta löydät myös esimerkiksi työkaluja työpaikan kehittämiseen.

UPM pisti metsäteollisuuden tähteet hyötykäyttöön. Syntyi uusiutuva diesel UPM BioVerno. – Mielestämme metsäteollisuuden tähteet kannattaa käyttää mahdollisimman hyvin hyödyksi. Uusiutuvan dieselimme UPM BioVernon pääraaka-aine on raakamäntyöljy, jota syntyy sellunvalmistuksen tähteenä. Pystymme näin hyödyntämään puuraaka-aineen entistä tehokkaammin ilman lisähakkuita tai vaikutuksia maankäyttöön, kerrotaan UPM:n verkkosivuilla. UPM BioVerno -dieseliä valmistetaan ainoastaan Suomessa Lappeenrannassa. Suurin osa mäntyöljyraaka-aineesta on kotimaista. Uusiutuva diesel vähentää kasvihuonekaasupäästöjä merkittävästi ulkomailta tuodusta raakaöljystä valmistettuun fossiiliseen dieseliin verrattuna. UPM BioVerno on korkealaatuinen polttoaine, joka sopii tutkitusti kaikkiin dieselmoottoreihin yhtä hyvin kuin tavallinen diesel. UPM BioVerno -diesel tulee myyntiin tavallisen dieselin bio-osana suomalaisille huoltoasemaketjuille St1:lle ja ABC:lle lähikuukausina. Tuotteelle on myönnetty Avainlippu-merkin käyttöoikeus. Biojalostamon rakentaminen on työllistänyt parisataa henkeä, ja valmis laitos työllistää Lappeenrannassa suoraan 50 henkilöä ja välillisesti 150 henkilöä. Myös tuotekehitys on tehty Suomessa.

520

Suomalainen kiinteistöja rakennusala työllistää vuosittain välillisesti yli 520 000 henkeä.

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset / VTT

Jopa 80 % tuotteen elinkaaren ympäristövaikutuksista määräytyy jo suunnitteluvaiheessa, kertoo tutkija Nani Pajunen #aalto #kiertotalous @AaltoUniversity twiittasi helmikuussa

Viime vuoden alussa käyttöön otettu työttömyysturvan suojaosa on todennäköisesti kannustanut tuhansia työttömiä osa-aikaiseen työhön. / HS 26.1.2015

Paremmaksi puhujaksi? Carmine Gallon tammikuussa ilmestynyt kirja listaa tekijät, jotka yhdistävät parhaita puheita. Talk Like TED: The 9 Public-Speaking Secrets of the World’s Top Minds

Toimintansa lopettavia yrityksiä oli viime vuoden heinä-syyskuussa lähes 30 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin eli 2013. Aloittaneiden yritysten määrä supistui yhdeksän prosenttia. / Tilastokeskus 23.1.2015

SUOMALAISEN TYÖN LIITTO | JUSSI 5

Merkillinen tulokas/ Petteri Pohjonen KUVA KWH Mirka

HIOTTU BRÄNDI Hiomapapereita, -koneita ja -materiaaleja valmistavan KWH Mirkan tuotteista yli 95 prosenttia menee vientiin, mutta siitä huolimatta Avainlippu toimii tärkeänä brändäyksen välineenä.

KWH

MIRKAN pääpaikkana on 500 ihmisen Jepuan kylä. Tehtaita löytyy myös Oravaisista, Pietarsaaresta ja Karjaalta. Mirka työllistää yhteensä 1080 henkilöä, ja se kuuluu KWH-ryhmään, joka on suomalainen perheyritys. – Me olemme ylpeitä siitä, että toimimme Suomessa ja pystymme kehittämään täällä osaamistamme. Siksi myös Avainlippu tukee hyvin tuotteitamme. Meidän kilpailukykymme tulee erikoisosaamisesta ja innovaatioista. Halpatuotantomaissa ollaan aika hyviä prosessi-innovoinnissa, mutta ei ehkä yhtä hyviä tuoteinnovoinnissa, kertoo KWH Mirkan toimitusjohtaja Stefan Sjöberg. Yhtiö on esimerkiksi kehittänyt pölytöntä hiontaa, jossa hiontapöly otetaan imurilla talteen hiomatekstiilin läpi. – Me emme kilpaile hinnalla vaan laadulla. Joku pystyy aina tekemään halvemmalla, jos sille tielle lähdetään.

Sjöbergin mielestä suomalaisten pitäisi markkinoida itseään paremmin maailmalle ja unohtaa turha vaatimattomuus. – Suomalaiset ovat liian kriittisiä itseään kohtaan. Meillä on loistava koulutustaso, ammattitaito ja innovaatioita vaikka kuinka paljon. Nykyään suomalaisessa yritysmaailmassa on kuitenkin vaikea tehdä ideasta bisnestä. Tarvitaan paljon erilaisia hyväksyttyjä suunnitelmia ja lupia ennen kuin pääsee edes kunnolla alkuun; kynnys on korkea. Tästä syystä kaikki uudet ideat eivät pääse välttämättä edes valloilleen, Sjöberg pohtii.

”Joku pystyy aina tekemään halvemmalla, jos sille tielle lähdetään.”

Suomalaisen Työn Liitolla on 2596 jäsentä (www. suomalainentyo.fi/tietoa-meista/ jasenyritykset). Kaikki merkkien käyttöoikeudet löydät Sinivalkoinenvalinta.fi -palvelusta.

6 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

Lupausten lunastajat Samppa Haapio KUVITUS Minna Mäkipää KUVAT Aalto EE, Berner Oy, Sampo Korhonen/Otavamedia

Autenttisuus on tämän hetken megatrendi. Kuluttajat haluavat tietää mistä tuote on peräisin. Onko se eettisesti kestävä? Miten sen valmistaminen vaikuttaa paikallisesti? Tieto tökeröstä palvelusta tai kehnosta tuotteesta leviää sosiaalisissa verkostoissa kuin kulovalkea. >>

> Pekka Mattila

> Antti Korpiniemi

> Reetta Mentu

Aalto-yliopiston kauppa-

Toimitusjohtaja

Brand Manager

korkeakoulun professori ja

Berner Oy

Suomalaisen Työn Liitto

Aalto EE:n toimitusjohtaja

SUOMALAISEN TYÖN LIITTO | JUSSI 7

”A ”Mitä autenttisempi tuote, sitä vaikeampi sitä on kopioida.” 8 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

UTENTTISUUDEN kaipuun taustalla on kaksi pohjavirtaa: toinen on yrityksen pakko erottautua raaistuvassa kilpailussa ja toinen kansalaisen kokema huijatuksi tulemisen tunne, Aaltoyliopiston kauppakorkeakoulun professori ja Aalto EE:n toimitusjohtaja Pekka Mattila kertoo. Ensimmäinen lähtee yrityksistä: aikana, jolloin tuotteet muistuttavat toinen toisiaan, erilaistumisen merkitys kasvaa. Yksi ratkaisu on ollut paluu juurille. Mitä autenttisempi tuote on, sitä vaikeampi sitä on kopioida ja sitä kauemmaksi se pakenee hintakilpailua. – Toisekseen me kuluttajina ja kansalaisina joudumme usein pettymään. Kananugetteja ei ole valmistettu kanasta, vaan luusta ja jauhoista. Suomalaiset vaatteet onkin ommeltu bangladeshilaisessa hikipajassa. Johtaja saattaa saarnata tiimihengestä, mutta samalla kahmii bonuksia. Kaipaamme turvallisuutta ja luotettavuutta, ja autenttisuus tarjoaa kiinnekohtia. Talouden matalasuhdanteessa on tyypillistä, että ihmiset valtaa voimakas vietti, jossa kodin ja läheisyyden merkitys korostuu. Toisaalta esimerkiksi kotimaisuus ja lähituotanto autenttisuuden muotoina viestivät myös järkevyydestä. – Suomalaiset eivät ole luksuskansaa. Esimerkiksi Kiinassa voi kuulla jonkun sanovan rakastavansa luksusta vain, koska se on niin kallista. Suomessa kalliin tuotteen ostaminen pitää perustella järkisyillä, Mattila toteaa. Suomalaisen monialayrityksen Bernerin toimitusjohtajan Antti Korpiniemen mukaan kiinnostus kotimaisuutta ja lähituotantoa kohtaan on ollut selvästi nousussa. Berner oli aikoinaan ensimmäisiä yrityksiä, jonka tuotteille Avainlippu myönnettiin, ja tällä hetkellä jo 168 yhtiön tuotteella on Avainlippu-merkintä.

Palveluiden osuus paisuu ”Entisaikojen helppoheikeillä ei tänä päivänä ole kovin helppoa.”

– Suomalaiset ovat havahtuneet siihen, että kotimaisten tuotteiden valitseminen kaupan hyllystä on tärkeää sekä kaikkien työpaikkojemme turvaamiseksi että myös koko Suomen talouden kannalta. Kotimaisuus on myös Bernerille tärkeä arvo ja Avainlippu tärkein ulkoinen brändinrakennuksen työväline. Se kertoo laadusta; tuote on valmistettu noudattaen tiukkaa lainsäädäntöä ja se on erityisen sopiva juuri suomalaisille kuluttajille ja meikäläisiin olosuhteisiin. Kotimaiset tuotteet ovat aina samalla lähituotantoa. Tuotteita ei tarvitse kuljettaa pitkiä matkoja, mikä on myös ekologisesti kestävämpää. Läpinäkyvyys on autenttisuuden yhtenä ilmenemismuotona jo valtavirtaa, ja trendi on vain vahvistumassa. Hyvät ja huonot uutiset leviävät armottoman nopeasti sosiaalisissa verkostoissa. – Läpinäkyvyys tarkoittaa, että ollaan sitä, miltä näytetään ulospäin. Se on uskottavuuskysymys, mutta myös kaikin tavoin helpompi tapa toimia. Entisaikojen helppoheikeillä ei tänä päivänä ole kovin helppoa, Korpiniemi toteaa. Mutta miten yksittäinen yritys sitten voi hyötyä autenttisuustrendistä? Mattila muistuttaa, että perustan, eli bisnesmallin, konseptin ja strategian tulee olla kunnossa. Vasta sitten voidaan lähteä markkinoimaan. >>

Myös Suomalaisen Työn Liitossa on huomattu, että kiinnostus suomalaisuuden osoittamiseen on nousussa – varsinkin palveluissa. AVAINLIPUN käyttäjien määrä kasvaa joka vuosi. Tällä hetkellä noin 3 000 tuotteelle, tuoteryhmälle tai palvelulle on myönnetty Avainlippu. – Nyt yritykset eivät halua peittää suomalaisuuttaan – pikemminkin päinvastoin. On hieno asia, että niin monet yritykset haluavat tuoda suomalaisuuden esiin nimenomaan Avainlipun avulla, toteaa Brand Manager Reetta Mentu Suomalaisen Työn Liitosta. Työn muodot muuttuvat. Palveluiden merkitys työllistäjänä kasvaa vuosi vuodelta samaan aikaan kun valmistus Suomessa vähenee. – Tällä hetkellä Avainlipun käyttöoikeuksista kolmannes on myönnetty palveluille, mutta uusista hakemuksista jo puolet tulee palveluyrityksiltä. Tänä päivänä Avainlipun alla tehdäänkin monenlaista työtä: suunnittelua, tuotekehitystä, valmistusta ja yhä enenevässä määrin juuri sitä palvelua.

SUOMALAISEN TYÖN LIITTO | JUSSI 9

Heini Santos KUVA Everlane

”Jos ihmiset ostaisivat yhtä paljon luomua ja kotimaista kuin väittävät, vaate- ja ruokakauppamme näyttäisivät koko lailla erilaisilta.”

– Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on usein etumatka. Kun etäisyydet yrityksen sisällä ovat pienet, arvoketjun ymmärtävät kaikki. Kaikilla on käsitys siitä, mikä tässä yrityksessä on mahdollista ja uskottavaa. Lähtökohtaisesti kuluttajat pitävät pieniä yrityksiä sympaattisempina, isojen täytyy tehdä ihan eri tavalla töitä. Pienten yritysten haaste on usein taas markkinoinnin ja brändin systemaattisen kehittämisen puute. – Jos säästää väärässä kohtaa, jää aina jalkoihin markkinapaikoilla, Mattila toteaa. Vaikka ihmiset sanovat tutkimuksissa arvostavansa eettisyyttä, kotimaisuutta ja läpinäkyvyyttä, se ei aina realisoidu kaupan tiskillä. Mattilan mukaan iso ongelma on se, että ihmiset vastaavat kyselyihin kuten niihin “kuuluu” vastata, eivät todellisten valintojensa mukaan. – Jos ihmiset ostaisivat yhtä paljon luomua ja kotimaista kuin väittävät, vaate- ja ruokakauppamme näyttäisivät koko lailla erilaisilta. – Meidän pitäisi päättää, myydäänkö suomalaisuutta tuotteen tai palvelun laadulla ja siitä saatavalla onnella, vai myydäänkö sitä syyllisyydellä. Retoriikka on vuoroviikoin jompaa kumpaa. Näin ei synnytetä trendejä.

10 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

KAIKKI KORTIT PÖYTÄÄN Radikaalin läpinäkyvyyden nimeen vannova yhdysvaltalainen Everlane haastaa kilpailijat rehellisyydessä. PUUVILLATOPPI, 18 DOLLARIA. Materiaali 2,39 dollaria, ompelijan palkkio 5,45 dollaria ja kuljetus 0,22 dollaria. Todellinen hinta 8 dollaria. Perinteinen jälleenmyyntihinta 45 dollaria. Näin pitkälle läpinäkyvyyden on vienyt yhdysvaltalainen verkkokauppa Everlane. Everlane syntyi vuonna 2010, kun 25-vuotias Michael Preysman jätti työnsä sijoitusalalla ja seurasi designiin kohdistuvaa intohimoaan. Preysmanin periaatteiden ympärille muodostui uudenlainen liiketoimintamalli ja organisaatio, jossa kyseenalaistetaan kaikki totuttu. Everlane myy itse suunnittelemiaan, äärimmäisen pelkistettyjä luksusvaatteita vain omassa verkkokaupassaan. Tuotantoketjusta on karsittu kaikki välikädet. Hintoja ei koroteta vain siksi, että tuotteissa lukee Everlane. Alennusmyyntejä ei ole koskaan, sillä yritys ei halua kannustaa tarpeettomaan shoppailuun. Verkkokaupassa kuluttaja näkee jokaisen Everlane-tuotteen hinnan muodostumisen avattuna selkeään kaavioon. Jokaisen tuotteen kohdalla kerrotaan myös, missä se on tehty – yritys käyttää muutamaa tehdasta, jotka sijaitsevat

”Alennusmyyntejä ei ole koskaan, sillä yritys ei halua kannustaa tarpeettomaan shoppailuun. ”

USA:ssa, Euroopassa ja Kiinassa. Ne esitellään kuvin ja tarinoin, höystettynä reaaliaikaisilla säätiedoilla ja paikallisella kellonajalla. Esimerkiksi 18 dollarin puuvillatoppi on tehty muutamia kilometrejä Los Angelesin ulkopuolella tehtaassa, jonka omistaa 30 vuotta losangelesilaisessa vaatebisneksessä toiminut herra Kim. Ilmastoidun toimiston sijaan hänen työpisteensä sijaitsee tehdashallin keskellä, ja hän on koko ajan mukana tuotannon tapahtumissa. Sama läpinäkyvyys jatkuu markkinoinnin saralla. Everlane kertoi syksyllä LA Timesille, että heille paidan suunnitellut julkkis saa jokaisesta 28 dollarin hinnalla myydystä paidasta 2,8 dollaria – Everlane itse käärii 15 dollaria. Samassa haastattelussa Preysman totesi, että vahvassa nousukiidossa olevan Everlanen suurin haaste on edelleen saada kuluttajat luottamaan verkossa yritykseen, josta he eivät ole ennen kuulleet.

Everlanen pelkistetyt vaatteet kestävät lähemmänkin tarkastelun.

SUOMALAISEN TYÖN LIITTO | JUSSI 11

Liiton lyhyet/ Hanna Malinen, Heini Santos

Kurkkaa uusille kotisivuille KOTISIVUMME MUUTTIVAT uuteen osoitteeseen Suomalainentyö.fi. Sivustolla on huomioitu paremmin eri kohderyhmät, kuten yritykset, kuluttajat ja media. Uusi responsiivinen sivusto parantaa käytettävyyttä erityisesti mobiililaitteilla. Olemme myös kiinnittäneet huomiota merkkien hakuprosessin sujuvuuteen, sivuston visuaalisuuteen sekä eri kampanjoidemme ja palvelujemme näkyvyyteen sivustolla. Sinivalkoinenvalinta.fi:stä löytyvät jatkossakin kaikki tuotteet ja palvelut, joille on myönnetty jokin liiton merkki, ja Avainklubi.fi -yhteisöpalvelussa jatkuu ahkera tuotekehitys ja pöhinä suomalaisen työn ympärillä. Näistäkin palveluista molemmat odottavat vuoroaan uudistusten saralla.

Sinivalkoinen jalanjälki astuu rautakauppoihin Hyvä Suomi! Teettämämme tutkimuksen mukaan joka kolmas suomalainen tuntee #Sinivalkoinenjalanjälki kampanjan @SuomalainenTyo tuuletti tammikuussa

SUOMALAISEN TYÖN LIITON, Keskon ja suomalaisen teollisuuden yhteinen Sinivalkoinen jalanjälki -kampanja laajenee tänä vuonna K-ruokakaupoista myös K-rautoihin ja Rautioihin. Kotitaloudet ovat suomalaisen rakennusalan tärkeimmät asiakkaat joko suoraan tai taloyhtiöiden kautta. Kotitalouksien osuus koko talonrakentamisen markkinoista on noin 40 prosenttia. Suomalaisen tekemillä ostopäätöksillä on merkittävä vaikutus koko alan työllisyyteen. Mukana kampanjassa on jo noin 60 yritystä.

Kalenterit esiin! KEVÄTSEMINAARIMME alustava päivämäärä19.5. kannattaa jo varata kalenteriin. Iltapäiväseminaari jatkuu nimittäin tänä vuonna 50 vuotta täyttävän Avainlipun synttärijuhlilla. Varmista päivä vielä verkkosivuiltamme. 12. maaliskuuta järjestämme Helsingissä Merkillisen iltapäivän, joka tarjoaa käytännön vinkkejä ja työkaluja Suomalaisen Työn Liiton jäsenyyden ja merkkien hyödyntämiseen. Yrityksesi voi esimerkiksi hyödyntää liiton tutkimuksia ja lukuisia eri viestintäkanavia, tai hakea vauhtia Avainklubista. Ilmoittaudu mukaan extranetissä!

12 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

Yhteiskunnallinen yritys -merkki uusissa käsissä NIINA OLLIKKA aloitti tammikuussa Suomalaisen Työn Liitossa Yhteiskunnallinen yritys -merkin Brand Managerina. Niina on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri ja on toiminut erilaisissa markkinointiviestinnän tehtävissä jo vuosia. Niina toivoo, että Yhteiskunnallinen yritys -merkin käyttäjämäärä lisääntyisi ja merkki saisi yhä näkyvämmän roolin yritysten käytössä. Niinan tavoite on tehdä merkkiä yhä tunnetummaksi eri kohderyhmissä.

Design from Finland jakoi Innojokin inspiroivan tarinan: ”Sokeus ei ole estänyt Jokiniemeä rakentamasta menestyvää designyritystä.”

Merkkituote/ Terhi Rauhala KUVA Festivo

Avainlippu-merkki voidaan myöntää tuotteelle, joka on valmistettu Suomessa. Lisäksi tuotteelle lasketaan kotimaisuusaste, joka on suomalaisten kustannusten osuus tuotteen omakustannusarvosta. Laskelmassa otetaan huomioon kaikki tuotteeseen kohdistuvat kustannukset.

Design from Finland -merkki korostaa suomalaisen monimuotoisen muotoilun merkitystä Suomen menestymisen ja työllisyyden kannalta.

Viileää muotoilua Festivo-kylmälaitteiden suunnittelu tehdään Suomessa sekä tekniikan että muotoilun osalta. Eikä siinä kaikki: laitteet myös valmistetaan täällä – käsityönä – ja komponenteista jopa 80 prosenttia on suomalaista alkuperää.

UVASSA on Festivo 120 CF kylmiöpakastin, yksi Design from Finland -merkin saaneen Festivo-kylmälaitesarjan tuotteista. Festivo-tuotteilla on myös Avainlippu-tunnus merkkinä suomalaisesta valmistuksesta. – Käytämme mahdollisimman paljon kotimaisia raaka-aineita ja alihankkijoita. Teräs

tulee meille Rautaruukilta, sisuksen muoviosat ja lasihyllyt Lahden seudulta, luettelee Suomen Kotikylmiö Oy:n toimitusjohtaja Mika Mäkinen. – Kylmäkomponentit ja eristeaineet tulevat pääosin Euroopasta, sillä Suomessa ei ole niiden valmistusta.

Keittiöt ovat suoraviivaistuneet ja niin kävi myös Festivolle: pyöristettyjen kulmien tilalle on tullut suoria linjoja. Linjakkuus jatkuu kaapin sisällä ja konkretisoituu käytössä helppona puhdistettavuutena. ”Seuraamme tarkkaan miten trendit kehittyvät ja minkälaista muotoilua asiakkaamme haluavat nyt ja tulevaisuudessa.”

”Valkoinen on jälleen tehnyt paluun keittiökoneiden väritykseen. Festivo-laitteissa asiakas voi toki valita rungon ja ovet eri värisinä. Teemme paljon asiakaskohtaista räätälöintiä.”

”Laatikostot ovat tilankäytön suhteen tehokkaita ja helpottavat tavaroiden järjestelyä.” Festivo-kylmiöpakastimien juureskorit tulevat paikalliselta puusepältä Oitista.

Kylmiöpakastimessa on omat lämpötilaalueensa eri elintarvikkeille. +0 -asteisessa vetolaatikossa tuore kala, liha tai broileri säilyvät hyvänä pidempään.

SUOMALAISEN TYÖN LIITTO | JUSSI 13

Benchmark/ Ari Rytsy KUVAT Mats Sandström

Oy Snellman Ab Perustettu 1951, perheyritys Liikevaihto Noin 224 miljoonaa euroa, 2014 Henkilöstö Yli 800 henkeä Pietarsaaressa ja Keravalla Päätuotteet Pakattu liha, lihajalosteet ja valmisruoka Vienti Noin 7 % liikevaihdosta, suuntautuu mm. Venäjälle, Aasiaan ja Uuteen-Seelantiin

14 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

Hieman parempaa arkiruokaa Lihatuotteistaan tunnettu Snellman on investoinut rohkeasti myรถs vaikeina aikoina. Yrityksen tavoitteena on tuoda suomalaisten ruokapรถytiin luonnollisia ja luotettavia tuotteita.

SUOMALAISEN TYร N LIITTO | JUSSI 15

KOTIMAISUUS KOROSTUU LIHANJALOSTUSTA MYÖTEN. Kurt ja Lars Snellmanin Pietarsaaren Skatan pienissä kellaritiloissa aloittama yritys vannoo edelleen kotimaisten raaka-aineiden nimeen. Siitä osoituksena on Snellmanin päätös jatkaa yli 100 vuotta kestänyttä työtä suomalaisen sianjalostuksen parissa. Oman jalostusohjelman kautta Snellmanin kotimaiset sianlihantuottajat pystyvät vaikuttamaan eläimen jalostukseen ja kehittämään toimintaa tilalla. Suomalaiset alkuperäisrodut toimivat sekä lihantuotannon laatutakeena että geneettisesti hyvänä lähtökohtana tulevaisuuden jalostustoiminnalle. – Kotimaisuus on Snellmanille iso arvo ja tinkimätön periaate. Siksi kaikki meidän lihatuotteemme ovat sataprosenttisesti suomalaista alkuperää, korostaa Snellmanin Lihanjalostus Oy:n kaupallinen johtaja Peter Fagerholm.

LUONNOLLISUUS ON KANTAVA PERUSELEMENTTI. Snellmanin tuotekehityksen punaisena lankana on tehdä tavalliset tuotteet paremmin. Esimerkkinä ovat muun muassa lisätystä fosfaatista ja natriumglutamaatista luopuminen sekä sika- ja nautaketjun pitäminen vapaana geenimuunnellusta rehusta. Luonnollisuus näkyy myös Snellmanin tuotantomallissa, jossa porsasmääriä ei yritetä maksimoida terveyden kustannuksella. Tasapainoisessa jalostusohjelmassa eläinten hyvinvointi on tärkeimpiä laatutekijöitä. Sitä tutkitaan puolueettomalla ja ulkopuolisella Welfare Quality -tutkimuksella.

16 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

– Snellmanin visiona on ollut lisätä tuotantoa teollisen ja luomutuotannon väliin jäävään segmenttiin. Puhumme niin sanotuista luonnollisista, all natural -tyyppisistä tuotteista, sanoo Fagerholm.

AVOIMUUS LISÄÄ INNOSTUSTA. Yksi Snellmanin konkreettisimmista arvoista on avoimuus, joka ulottuu henkilöstöhallinnosta tuottajiin, asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin asti. Snellman kunnioittaa alkutuottajiaan yrittäjinä ja esimerkiksi sopimukset luodaan siten, että ne on helppo purkaa tai jatkaa. Yhteistyön on oltava molemmille arvokasta. Tiloille tarjotaan Snellmanin perhetilakonseptin kaltaisia työkaluja toiminnan kehittämiseksi. Snellmanin sitoutuminen suomalaiseen lihaan tarkoittaa jalostuksen säilymistä Suomessa. Tämä puolestaan näkyy henkilöstön innostuksena ja sitoutumisena. – Jokaisella Snellmanin työntekijällä on aidosti mahdollisuus kehittää toimintaa. Arvokas työ syntyy juuri näistä inspiroitu-

Timo Itälehto aloitti Snellmanilla vuonna1988.

26 vuotta veitsi kädessä

T neista ihmisistä, arvioi Snellmanin Lihanjalostus Oy:n markkinointipäällikkö Tommi Fors.

ROHKEUS KEHITTÄÄ JA INVESTOIDA. Ruokatrendien ja maailmantalouden heilahteluista huolimatta Snellman on investoinut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 95 miljoonaa euroa. Pietarsaaren tehtaalle on keskitetty kaikki mahdollinen toiminta aina raaka-aineen hankintaa ja teurastustoimintaa myöten. Toimintamalli parantaa tuotteiden säilyvyyttä sekä vähentää toiminnasta aiheutuvaa ympäristökuormaa.

– Investoinnit ovat mahdollistaneet sen, että voimme tarjota kaikille kuluttajille tavallisia, mutta hieman parempia tuotteita. Myyntitilastojen valossa kehitystoimenpiteet ovat kannattaneet, iloitsee Snellmanin Lihanjalostus Oy:n tuoteryhmäjohtaja Juuso Reinikainen. Snellman on sitoutunut Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjaan suomalaisen työn puolesta. Reinikaisen mukaan kotimaisen perheyrityksen yhteistyö Suomalaisen Työn Liiton kanssa on yksi hyvä tapa lisätä tuotteiden arvostusta ja tunnettavuutta.

”Luonnollisuus näkyy myös Snellmanin tuotantomallissa, jossa porsasmääriä ei yritetä maksimoida terveyden kustannuksella.”

IMO ITÄLEHDOLLA on takanaan 26 vuotta Snellmanin Pietarsaaren tehtaalla, missä hän työskentelee naudanlihan leikkaajana. – Nuorena äiti halusi minusta leipuria, mutta pidin oman pääni ja opiskelin Kokkolan ammattiopistossa lihanleikkaajaksi. Työt Snellmanin tehtailla alkoivat vuonna 1988 heti valmistumisen jälkeen, hän muistelee. Itälehto on ollut aktiivisesti mukana laadunvalvonnan ja linjakehityksen projekteissa, joista jälkimmäinen liittyi noin yhdeksän vuotta sitten toteutettuun leikkauslinjaston automatisointiin. Laadunvalvontaa koskevaan kehityshankkeeseen hän lähti pitkän kokemuksen ja vaikutusmahdollisuuksien kannustamana. – Koulussa opitaan paljon esimerkiksi hygieniaan ja mikrobiologiaan liittyviä asioita, mutta vasta todellinen työ opettaa tekijäänsä. Itse olen saanut paljon lisäoppia Snellmanilla ollessani, sanoo Itälehto. Hän kiittelee yrityksen kotimaista ja läpinäkyvää tuotantoketjua, joka mahdollistaa tuotteen jäljittämisen aina maatilalle asti. Ammattitaitoinen lihanleikkaaja uskaltaa suositella vilpittömin mielin oman talon tuotteita. – Snellmanin makkarat ovat henkilökohtaisia suosikkejani, Itälehto paljastaa.

SUOMALAISEN TYÖN LIITTO | JUSSI 17

Tutkittua/ Samppa Haapio KUVA Shutterstock

Kotimaisuus myy – varsinkin elintarvikkeissa 71%

(joulukuu 2014)

62%

(maaliskuu 2014)

suomalaisista valitsee aina tai useammin kotimaisen elintarvikkeen.

80%

(Pohjois- ja Itä-Suomi)

74% (Länsi-Suomi)

71% (Etelä-Suomi)

33%

(pääkaupunkiseutu)

suosii kotimaista aina tai useimmiten.

18 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

81%

(Yli 60-vuotiaat)

59% (16-29 vuotiaat)

suosii kotimaisia elintarvikkeita.

Suomalaisen työn puolesta järjestetty Sinivalkoinen jalanjälki -kampanja käynnistyi vuoden 2014 alussa. Joulukuussa 2014 tutkittiin, mikä on suomalaisuuden merkitys ostopäätöksissä ja miten kampanjan viesti oli mennyt perille.

ULOSTEN MUKAAN suomalaiset arvostavat kotimaisuutta entistä enemmän. Varsinkin elintarvikkeiden suomalaisuutta arvostettiin. Kampanjan alkaessa tehdyn, lähtötilannetta kartoittaneen tutkimuksen mukaan aina tai useimmiten suomalaisen tuotteen valitsi 62 prosenttia. Joulukuussa luku oli noussut 71 prosenttiin. Kotimaisuus oli varsinkin varttuneemman väen keskuudessa tärkeää elintarvikkeita valitessa. Käyttötavaroissa ja sisustustuotteissa taas kotimaisten tuotteiden suosiminen oli vähäisempää. Mitä enemmän vastaajalla oli ikää, sitä pienempi oli hinnan merkitys ostopäätöstä tehtäessä. Kotimaisten tuotteiden saatavuus oli esteenä vajaalle neljännekselle vastaajista. Tutkimustulosten mukaan kampanjan pääviesti – ostamalla suomalaisia tuotteita pidetään työpaikat Suomessa – näyttää

menneen hyvin läpi. Lähes puolet vastaajista tunnisti viestin, ja vain kymmenes ei osannut selittää, mistä kampanjassa on kyse. Muutos maaliskuusta oli myös merkittävä: kun kampanjan alussa vain kymmenes kertoi kuulleensa kampanjasta, joulukuussa sama luku oli jo 34 prosenttia. Parhaiten kampanjan olivat huomanneet nuoret. Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjan takana ovat Suomalaisen Työn Liitto, K-ryhmän kaupat ja suomalaiset tuottajat sekä tänä vuonna myös rakennus- ja remontointialan yritykset. Kampanjan tarkoituksena on muistuttaa kuluttajia siitä, että heidän tekemillään kulutusvalinnoilla on merkitystä Suomen talouteen. Kampanja alkoi vuoden 2014 alussa ja jatkuu vuoden 2015 loppuun asti.

”Muutos maaliskuusta oli merkittävä: kun kampanjan alussa vain kymmenes kertoi kuulleensa kampanjasta, joulukuussa luku oli 34 %.”

Viesti on mennyt perille ”Uskon, että kampanjan tavoitteet ovat tähän mennessä täyttyneet. Varsinkin elintarvikkeiden osalta kampanja näyttäisi vaikuttaneen kotimaisten tuotteiden menekkiin. Ennen kampanjaa on ollut pitkään trendinä pikemminkin kotimaisuuden merkityksen väheneminen. Kampanjan viesti oli mennyt hämmästyttävän hyvin perille. Valintojen merkitys suomalaiselle työllisyydelle ja taloudelle olivat jääneet mieleen. Merkillepantavaa on, että kampanja on mennyt hyvin läpi kaikissa ikäryhmissä, vaikka ihmiset kohtaavat päivittäin valtavan määrän mainontaa. Ero elintarvikkeiden ja käyttötavaroiden välillä on todella iso: käyttötavaroiden

menekki ei ole juuri muuttunut keväästä. Syitä tähän ovat hinta ja verkkokaupan yleistyminen. Verkkokaupoista haetaan hintaetuja ja laajempia valikoimia. Toisaalta mitä iäkkäämpi vastaaja on, sitä hitaammin asenteet muuttuvat. Toivottavasti tutkimustulokset rohkaisevat kauppaa ja teollisuutta kehittämään valikoimia ja tuomaan kuluttajille enemmän kotimaisia vaihtoehtoja: Ovatko kotimaiset vaihtoehdot riittävän hyvin esillä liikkeissä? Onko valikoimaa tarpeeksi? Toivottavasti tulokset kiinnostavat laajemminkin – myös päättäjiä. Kilpailukykyinen suomalainen elintarviketeollisuus hyödyntää laajasti koko yhteiskuntaa.

Tutkimusjohtaja Marko Perälahti, Taloustutkimus

SUOMALAISEN TYÖN LIITTO | JUSSI 19

Kansainvälinen/ Päivi Brink KUVAT Timberwise, FRENN

Timberwise Perustettu 2000 Henkilöstö 30, joista 20 tuotannossa. Kaikki Loimaalla. Liikevaihto Noin 7,5 milj. euroa Vienti Noin 70 % tuotannosta. 2/3 raaka-aineesta on Suomesta.

Näyttää ja tuntuu hyvältä FRENN ja Timberwise luottavat viennissään tuotteiden laatuun. Toinen tekee miestenvaatteita, toinen lankkuparkettia, mutta kummankin tuotelupauksena on kestävyys, viimeistelty työ ja raikas ilme.

FRENN Perustettu 2013 Henkilöstö 3 + harjoittelijat Kohderyhmä 30–50-vuotiaat kaupunkilaismiehet Slogan ”Rentoa räätälöintiä” Verkkokauppa ja jälleenmyyjiä ympäri Suomea

20 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

UOMALAINEN PERHEYRITYS Timberwise on valmistanut lankkuparkettia Loimaalla vuodesta 2000. Yrityksen alkuaikoina tuotannosta meni vientiin 90 prosenttia, nyt luku on 70. Muutos johtuu pääosin kotimaisen kysynnän kasvusta. – Asiakkaamme olivat alun perin KeskiEuroopassa alueella, jossa Alpit näkyvät. Silloin teimme vain havupuusta lankkuparkettia. Noin kymmenen vuotta sitten alkoi yhä jatkuva tammibuumi, ja nyt kaikki markkinat ostavat tammea. Keskitymme siihen ja viemme tuotteitamme eri puolille maailmaa, Timberwisen markkinointipäällikkö ja osakas Laura Lankinen kertoo. Hänen isänsä Markku Mäkitalo on yrityksen perustaja, pääomistaja ja toimitusjohtaja. Timberwise alkoi markkinoida tuotteitaan tosissaan Suomen markkinoille vasta vuonna 2007 osallistumalla Habitare-messuille omalla osastollaan. Siihen asti esilläolo oli tapahtunut jälleenmyyjien kautta.

EKSTIILIBISNEKSEN konkarit Jarkko Kallio ja Antti Laitinen uskovat, että suunnittelutyön säilyminen Suomessa on merkityksellistä. FRENNin mallisto on valmistettu Euroopassa ja suunniteltu eurooppalaiselle miehelle. Mies tarvitsee uudenlaisia työvaatteita, jotka mukautuvat työstä vapaa-aikaan. FRENNin mieli vie maailmalle. Pitkän ja palkitun uran tekstiili- ja vaateteollisuudessa tehneet Kallio ja Laitinen yhdistivät voimansa vuonna 2013. Laitinen suunnittelee FRENNin vaatteet ja hoitaa tuotannon, Kallio rakentaa brändiä, markkinoi ja myy. – Laadukas ei tarkoita tylsää. Tyylikäs voi olla rento. Vaatteemme erottuvat ja niissä voi

”Suomella on pitkät perinteet puunjalostuksessa, ja suomalainen puutuote mielletään laadukkaaksi.” – Meille on todella tärkeää pitää tuotanto Suomessa. Tuomme sitä esiin myös viennissä käyttämällä kaikessa markkinointimateriaalissamme slogania ”Quality wooden floors from Finland” ja Avainlippu-merkkiä. Asiakkaamme näkevät Suomen lipun ja tekstin ”Made in Finland”. Suomella on pitkät perinteet puunjalostuksessa, ja suomalainen puutuote mielletään laadukkaaksi, Lankinen toteaa. Viimeaikaisista viennin haasteista merkittävimmät ovat Venäjän ja Etelä-Euroopan talouskriisit.

– Vientikohteemme ovat ympäri maailmaa, joten käännämme katseemme aina sinne, missä taloustilanne on muita parempi. Tärkeitä kohteita ovat Japani, Hong Kong, Skandinavia, Saksa, Dubai, Pohjois-Amerikka ja Kiina. Erotumme kilpailijoista laadulla, ekologisuudella ja tuotteidemme turvallisuudella. Tuotteillamme on allergiatunnus. Suomalaiset mielletään luotettaviksi ja täsmällisiksi, ja se on meidän etumme, Lankinen pohtii.

elää mukavasti aamuyhdeksästä iltayhdeksään. Sloganimme onkin ”Rentoa räätälöintiä”, Kallio sanoo. Vaatteet ommellaan Virossa eurooppalaisista kankaista. – Tiedämme tarkalleen, missä olosuhteissa vaatteet syntyvät, Kallio vakuuttaa. FRENN on ollut olemassa 1,5 vuotta ja sen vientiä rakennetaan parhaillaan. Omistajat ovat osallistuneet lukuisille kansainvälisille messuille ja kiertäneet tapaamassa sisäänostajia ja verkostoitumassa. Ensimmäisiä tuloksia saatiin jo vuonna 2014, kun saksalainen A Good Man otti FRENNin valikoimiinsa Berliinissä. – Kontakti johtaa aina toiseen ja niin verkostomme kasvaa. Suunnittelukin on suo-

malaista työtä. Sitä tuomme kotimaassa esiin Design from Finland -merkillä. Viennissä korostamme enemmän olevamme Helsingistä, Skandinaviasta ja Euroopasta. Ne herättävät sopivia mielikuvia, Kallio kertoo. FRENN tavoittelee erityisesti Saksan, Keski-Euroopan ja Skandinavian markkinoita. Merkittävän osan tuotannosta suunnitellaan menevän vientiin.

”Helsinki, Skandinavia ja Eurooppa herättävät sopivia mielikuvia.” SUOMALAISEN TYÖN LIITTO | JUSSI 21

Avainlippu 50 v /

TIESITKÖ, ETTÄ ENSIMMÄISINÄ AVAINLIPPU-MERKIN KÄYTTÖOIKEUDEN SAIVAT…

…Norlynin sukkahousut Sukkahousuja on tehty Tornion tehtaalla jo yli 50 vuoden ajan. …Finn-Match-tulitikut SOK:n, OTK:n ja Keskon yhdessä omistama Finn-Match Oy toimi Vaajakoskella 1970–95. …Nokian WC-paperi Toilettipaperiarkeista on siirrytty ajan mittaan Lotus-tuotteisiin.

TAKANA 50 MERKKIVUOTTA Osta suomalaista, se on kaikki kotiinpäin! Avainlipun alkuaikojen mainoksen sanoma sopii sloganiksi tänäänkin. 50 vuotta täyttävä merkki on viestinyt suomalaisesta alkuperästä vuodesta 1965. •

Osta suomalaista -kampanja vuonna 1965 saa tunnuksekseen Avainlipun. Kertaluonteiseksi aiottua kampanjaa jatketaan eri tavoin 60- ja 70-luvuilla, ja yritykset alkavat käyttää Avainlippu-tarraa alkuperämerkin luonteisesti.

•

”Tämä merkki tuotteessa takaa kotimaisen alkuperän.” Vuonna 1975 Avainlipusta tulee virallisesti alkuperämerkki. Käyttöohjesäännöissä edellytetään, että tuotteen myyntihinnasta vähintään 50 prosenttia muodostuu Suomessa tehdystä työstä.

•

1970-luvun lopulta lähtien Avainlippu-katalogi tavoittaa postitse kaikki julkisista hankinnoista vastaavat kuntien ja valtion virkamiehet sekä yritysten ostajat. Vuonna 1977 Avainlipun käyttöoikeus on 261 yrityksellä ja 778 tuotteella. Vuonna 1985 Avainlippuyrityksiä on jo 546.

•

1990-luvulla Avainlipun merkitys kasvaa, kun tuotteista poistuu alkuperämerkinnän pakko. Tiedät kyllä miksi -mainoskampanja vetoaa nuoriin, Citymarketin siniristikupongit puolestaan koko kansaan. MTV3:n kanssa aloitetaan Kuukauden kotimaiset avainteot -sarja.

•

2000-luvun kansainvälisessä maailmassa Avainlippu kertoo edelleen suomalaisesta työstä ja valmistuksesta, ja siitä on tullut tunnettu brändi. Rinnalleen se on saanut Design from Finland -merkin korostamaan suomalaista muotoiluosaamista ja immateriaalityötä.

•

Avainlippu on tällä hetkellä myönnetty yli 3 000 tuotteelle, tuoteryhmälle tai palvelulle.

Juhlavuoden Nostetaan Suomi plussalle! -kampanjassa muistutamme yhdessä Avainlippu-yritysten kanssa suomalaisen työn merkityksestä ja siitä, miten monenlaista suomalaista työtä Avainlippu vuonna 2015 edustaa. Kampanjassa jo mukana:

22 JUSSI | SUOMALAISEN TYÖN LIITTO

Tehdään yhdessä enemmän!

Avainlippu 50 v kampanja ja kiertue

MadeinFinland.fi -kampanja venäläisille Haluatko saada venäläisten matkailijoiden ostopäätökset kohdistumaan yrityksesi Avainlippuja Design from Finland -tuotteisiin ja palveluihin? Vuoden vaihteessa avattuun MadeinFinland.fi-sivustoon pääsee vielä mukaan. Sivuston lisäksi viestimme ahkerasti venäläisten käyttämissä sosiaalisen median kanavissa. Kampanjan keulakuva on Ville Haapasalo.

Haluatko juhlia yhdessä kanssamme Avainlipun viiskymppisiä? Juhlavuoden Nostetaan Suomi plussalle! -kampanja on yhdistelmä yhteistä viestintää, mainontaa ja kuluttajien kohtaamista digissä ja toreilla. Olemme mukana Radio Novan kesäkiertueella Oulussa, Seinäjoella, Vaasassa, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Porin SuomiAreenassa. Kuulumme Radio Novalla huhtikuussa ja koko kesäkuun.

Kuntamarkkinat – julkisalan huippufoorumi

Irtiottoja Habitaressa

Yhteiskunnallinen yritys -merkkiyritykset ovat yhteisosastolla mukana tänäkin vuonna julkisalan huippufoorumissa Kuntamarkkinoilla. Vuoden suurin kunta-alan tapahtuma järjestetään Helsingissä Kuntatalolla 10.–11.9.2015. Paikalle saapuu n. 7000 kunta-alan, valtionhallinnon, yritysten ja yhteisöjen päättäjää. Luvassa seminaareja ja tietoiskuja sekä monipuolinen näyttelyosasto.

Haluatko helpon ja kustannustehokkaan avaimet käteen -ratkaisun Habitare-messuosallistumiselle? Olemme tänäkin vuonna mukana Avainlippu- ja Design from Finland-yritysten kanssa noin 80 m2 yhteisosastolla Suomen suurimmassa huonekalu-, sisustus- ja designtapahtumassa 9.–13.9.2015. Tämän vuoden teema uudistuvilla messuilla on Irtiottoja.

Ilmoittaudu mukaan nyt! Meiltä saat lisätietoja: Brand Manager, Avainlippu Reetta Mentu reetta.mentu@avainlippu.fi 050 561 5030

Brand Manager, Design from Finland Rilla Engblom rilla.engblom@avainlippu.fi 050 385 5478

Brand Manager, Yhteiskunnallinen yritys Niina Ollikka niina.ollikka@avainlippu.fi 040 674 8773

SUOMALAISEN TYÖN LIITTO | JUSSI 23

Tämänkertaisessa Jussissa puhutaan paljon läpinäkyvyydestä; siksi kannestakin voi jo kurkistaa sisällysluettelon puolelle. – Haasteellisinta tässä työssä oli löytää abstraktille aiheelle visuaalinen muoto niin, että se kuvaa samalla lehden teemajutun näkökulmaa autenttisuuteen, kertoo kuvittaja Minna Mäkipää. – Koen sarjakuvan ja mustan huumorin itselleni kaikkein läheisimmäksi ilmaisutavaksi. Olen omimmillani töissä, joissa voin kertoa kuvituksella tarinan ja luoda humoristisia hahmoja. Pidän aiheista, jotka sallivat hassuttelun ja sopivan lapsenmielisen lähestymistavan. Vaikka tekniikka kehittyy, minulle on tärkeää piirtää kuvitukset käsin.

Mikonkatu 17 A, 00100 Helsinki | PL 429, 00101 Helsinki | Puh. (09) 696 2430, faksi (09) 6962 4333 | sähköposti stl@avainlippu.fi | suomalainentyö.fi