Oma PLUS 4/11

Page 1

Tullilla on noin 40 huumausainekoiraa. Yksi valppaista työkoirista on Vexi, jonka työpäivään pääsemme tutustumaan.

10

Uuden lääkkeen kehittäminen vie 10–15 vuotta. Tiettyä sairautta varten seulotuista miljoonista molekyyleistä vain yksi tulee myyntiin lääkkeenä.

20

Oma PLUS Apteekkien asiakaslehti • N:o 4 • 2011 • 14. vuosiker ta

Liikaa vai liian vähän rasvaa? SIVU 18

5 kysymystä Kela-kortista SIVU 21

Reijo Kärkkäinen

Apteekkiemme henkilökunta maailman huippua SIVUT 4–6


2 | Oma PLUS | N:o 4 | 2011

PÄÄKIRJOITUS:

AJANKOHTAISTA

Arvokasta vanhenemista kaikille?

Kolme neljästä HARJAA HAMPAANSA kahdesti päivässä

KOONNUT: PIRKKO SOININEN

aki ei kuitenkaan muuta vanhuspalveluita subjektiivisiksi eli yksilön oman palveluntarpeen määrittelevät jatkossakin kunnan vanhuspalveluiden ammattilaiset. Lakiluonnos antaa yhä enemmän vastuuta iäkkään henkilön kanssa työskentelevälle.

Leaf Suomi Oy:n kesällä tekemän kyselyn n mukaan ainoastaan 74,1 prosenttia vastaajista pesee hampaansa kahdesti päivässä tai useammin ja miehistä vain 61,5 prosenttia. Suurin syy kahdesta harjauskerrasta lipsumiseen oli luulo siitä, että yksi kerta päivässä riittää. Muut yleisimmät syyt vähäiseen hampaiden harjaamiseen ovat arjen kiire ja väsymys. tiaat harjaavat 24–34-vuotiaat naiset ja alle 15-vuotiaat hampaansa harvemmin kuin kahdesti päivässä. ivässä. Miehet harjaavat hampaansa kuitenkin kaikissa ikäluokissa käluokissa harvemmin kuin naiset. – Tulokset antavat huolestuttavan kuvan an hampaiden hyvinvoinnista. Hampaiden harjaus ja a ksylitolituotteiden käyttö pitää aloittaa heti kun ensimmäiset hampaat puhkeavat ja hampaista on pidettävä huolta myös aikuisena, Suuhygienistiliitto STAL ry:n puheenjohtaja Mari Ylöstalo muistuttaa.. Leaf Suomi Oy toteutti kyselyn 10.–13.6.2011 .6.2011 Leafin Makuringissä, joka on Leafin tuotteista tteista kiinnostuneiden jäsenten yhteisö. Kyselyyn elyyn osallistui 2 455 vastaajaa. ■ LÄHDE: LEAF SUOMI OMI OY

L

RAHAPELAAMINEN aiheuttaa syyllisyyttä

S

osiaali- ja terveysministeriön valmistelema luonnos vanhuspalvelulaista takaisi ikäihmisten palvelujen kehittämisen. Laki on valmisteltu hyvin pitkään ja huolella. Harvasta asiasta vallitsee yhtä suuri yksimielisyys kuin vanhusten olojen parantamisesta. Taloudellisen taantuman, laskevien verotulojen, kasvavien menojen ja väestön ikääntymisen yhdistäminen ei kuitenkaan ole helppo yhtälö toteuttaa. Näin ollen lakiakaan ei olla vielä saatu vahvistettua, vaikka lähestulkoon kaikki puolueet ovat sen tärkeäksi kokeneet ja sen voimaansaattaminen on hallitusohjelmaankin kirjattu.

N

oin joka neljäs yli 75-vuotias ikäihminen tarvitsee säännöllisiä tukipalveluita. Näitä ovat kotipalvelu, kotisairaanhoito, omaishoidon tuki ja ympärivuorokautinen hoiva. Laki turvaisi iäkkäiden oikeuden tarpeenmukaiseen hoivaan. Tarkoituksena on, että yli 90 prosenttia ikäihmisistä asuu palveluiden turvin kotonaan. Vuonna 2008 annettiin laatusuositus, jonka toteutumiseksi tarvitaan nyt laki. Nykyisellään kunnat ovat toteuttaneet suosituksia omien taloudellisten resurssiensa mukaisesti ja toiminnassa ja sen painotuksissa on ollut poikkeamia eri kuntien välillä.

L

aki mahdollistaisi myös vanhusneuvostoille nykyistä näkyvämmän aseman iäkkäiden ihmisten äänen välittämisessä. Ikäihmiset pääsisivät paremmin osallistumaan heitä koskevaan päätöksentekoon. Ongelma on vain edelleenkin se, miten nämä ongelmat ja näkökohdat pystytään ottamaan huomioon vaikka ne kuultu olisikin. Rahaa ei kuitenkaan kaikkien reikien paikkaamiseen riitä ja ei olisi reilua siirtää kaikkea nykyisten vanhusten lastenlastenlastenkaan maksettavaksi. Tuskin vanhuksetkaan sitä haluaisivat omille jälkeläisilleen. Tatu Johansson, päätoimittaja, proviisori Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy, tatu.johansson@omaplus.fi

Ett värdigt åldrande för alla?

S

ocial- och hälsovårdsministeriet har förberett ett lagutkast om åldringsservice som skulle garantera utvecklingen av service för den äldre befolkningen. Lagen har förberetts mycket länge och noggrannt. Det är få saker som man är så överens om som behovet av att förbättra åldringsvården. Lågkonjukturen med sjunkande skatteinkomster trots ökande kostnader är inte lätt att kombinera med förbättrad service för den åldrande befolkningen. Alltså har man ännu inte lyckats ratifiera lagen, trots att så gott som alla partier ansett att den är viktig och trots att den finns inskriven i regeringsprogrammet.

Rahapelaaminen aiheuttaa nuorille syyllisyyttä ja häpeää, riitoja sekä vuorokausirytmin häiriintymistä. Tämä käy ilmi Nuorten terveystapatutkimuksesta. 12–18-vuotiaista pojat pelasivat selkeästi enemmän rahapelejä kuin tytöt. Viikoittain pelaavia oli kymmenen prosenttia ja päivittäin pelaavia nuoria kaksi prosenttia. Kaikista tutkimukseen osallistuneista 44 prosenttia ilmoitti pelanneensa rahapelejä viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana. Päivittäin tai viikoittain pelaavista nuorista 17 prosenttia kertoi kokevansa syyllisyyttä ja häpeää. Joka kymmenes koki rahapelaamisen haittaavan vuorokausirytmiä. Tiuhaan pelaavista nuorista 13 prosenttia kertoi rahapelaamisen aiheuttavan riitaa vanhempien ja ystävien kanssa. ■ LÄHDE: THL

SÄÄNNÖLLISESTI KAHVITTELEVILLA vähemmä aivohalvauksia vähemmän Ruotsalaistu Ruotsalaistutkimus osoittaa, että kaksi kupillista kahvia päisaatta hieman pienentää riskiä sairastua aivohalvavässä saattaa uksiin. Tulo Tulokset julkaistiin American Journal of Epidemiology -lehdessä. Tutkijat yhdistivät yhdentoista aikaisemman tutkimuksen aineistot ja havaitsivat 2–6 kuppia päivässä juovien riskin 13–22 pro prosenttia pienemmäksi kuin niiden, jotka eivät juo kahvia la lainkaan. Yli kuusi kuppia juovien riskiä kahvi ei pienent pienentänyt. Tut Tutkimuksiin osallistui yhteensä 480 000 henkilöä, joista 10 000 oli sairastunut aivohalvaukseen. K Kahvi saattaa myös laukaista aivohalvauksia ihmisillä jotka eivät tavallisesti kahvia juo. Havaittu piesillä, nehkö suojavaikutus liittyykin todennäköisesti vain ne säännölliseen kahvinjuontiin. Aivohalvaukseen sairastuu Suomessa vuosittain noin 14 000 henkeä. ■ LÄHDE: DUODECIM

U

ngefär var fjärde person över 75 år behöver regelbundet stödtjänster. Dessa kan vara t.ex. hemservice, hemsjukvård, stöd för anhörigvård och omvårdnad dygnet runt. Lagen skulle säkra rätten till omvårdnad enligt behov. Avsikten är att över 90% av de äldre skulle kunna bo hemma med hjälp av rätt service. År 2008 gavs en kvalitetsrekommendation som nu skulle kräva att lagen finns. I dagens läge har kommunerna förverkligat rekommendationerna i enlighet med sina egna ekonomiska resurser och variationerna mellan kommunerna är stora.

L

agen kommer dock inte att förändra åldringsservicen till en subjektiv rätt utan den enskilda individens behov av service bestäms också i fortsättningen av kommunens professionella servicepersonal. Utkastet till lagen ger ett allt större ansvar för dem som arbetar med åldringsservicen.

L

agen skulle också möjliggöra en viktigare roll för olika åldringsråd då det gäller att förmedla information om hur man vill ha det. Äldre personer skulle alltså bättre kunna påverka sin egen situation. Problemet är naturligvis att ta hänsyn till sådana önskemål och åsikter, sedan då man faktiskt har tillgång till dem. Pengarna räcker i alla fall inte till att täppa till alla hål och det är naturligtvis inte rätt mot kommande generationer att flytta betalningarna för åldringsvården så långt framåt. Knappast skulle åldringarna var tillfreds med en sådan lösning. Tatu Johansson, chefredaktör, provisor Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy, tatu.johansson@omaplus.fi

Kustantaja Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy, Kauppiaskatu 10, 20100 Turku p. (02) 275 0432, www.omaplus.fi, toimisto@omaplus.fi Päätoimittaja Tatu Johansson, Salon Vanha Apteekki, Vilhonkatu 8 L 1–13, 24100 Salo p. 050 560 4344, tatu.johansson@omaplus.fi Toimitus ja taitto OS/G Viestintä, Aurakatu 14 B, 20100 Turku p. 0207 806 800, www.osgviestinta.fi, viestinta@osg.fi Painopaikka Suomen Lehtiyhtymä Oy, PL 52 (Klaavolantie 5), 04301 Tuusula Painosmäärä noin 600 000 kpl Paikallissivujen sisällöstä vastaavat paikallisapteekit.

TÄSSÄ LEHDESSÄ:

4 ❘ 2011

Netistä ostettu lääke voi tappaa ................................. 3 Gallup ...................................................................... 3 Apteekki on lääkehoidon asiantuntija .......................... 4 Tuoteuutiset .............................................................. 7 Lääkkeenotto osaksi arjen rytmiä ............................... 8 Innokas rajavahti .................................................... 10 Uutisia eläinmaailmasta ......................................... 11 Apteekkien paikallissivut......................................... 12 Kuka tekee mitä? ................................................... 14 Kysy apteekkarilta .................................................. 15 Kirjoja terveydeksi .................................................. 16 Älä karta rasvaa ..................................................... 18 Uuden lääkkeen matka apteekin hyllylle ................... 19 5 kysymystä: Kela-kortti .......................................... 21 Apteekin hyllyltä: Onko sinulla klamydia? .................. 22 Apteekkien yhteystiedot ......................................... 23 Ristikko ................................................................. 23

Tiesitkö? Kattava syöpäsanasto löytyy verkosta osoitteesta www.cancer.fi. Entistä laajempi sanasto palvelee potilaita ja läheisiä erityisesti tilanteissa, joissa he ensi kertaa törmäävät vaikeaan syöpäterminologiaan. Suomalainen syöpäsanasto on tarkoitettu potilaille ja läheisille. Sanaston on laatinut Suomen Syöpäyhdistys ja professori Lyly Teppo, joka on syöpäepidemiologian asiantuntija ja Suomen Syöpärekisterin johtaja 1988–2001.


Oma PLUS | N:o 4 | 2011 | 3

GALLUP TEKSTI JA KUVAT: SIMO ARVO

Tiedätkö mikä on eResepti? Suurin osa vastaajistamme oli kuullut eReseptistä aiemmin. Vastaajat myös suhtautuivat uutuuteen positiivisesti.

FARIS, TURKU

q

LÄÄKEVÄÄRENNÖKSEN OSTAMINEN EI OLE RIKOS.

Olen kuullut asiasta. Minulle on melko harvoin määrätty reseptejä, mutta kai siitä voisi olla hyötyä. Tietoturva ei juurikaan huoleta minua.

TARUA. Lääkkeitä saa laillisesti tilata vvain Euroopan talousalueen (EU-maat + Islanti, Norja ja Lichtenstein) sisältä, ja silloinkin pitää olla resepti Suomesta. Jos nettikaupassa reseptiä ei kysytä, pitäisi hälytyskellojen soida. Lääkevalmisteiden hankkiminen ja vastaanottaminen postitse Eta-alueen ulkopuolelta on laitonta.

Netistä r ostettu lääke s voi tappaa

LÄÄKKEEN VÄÄRENTÄJÄT OVAT PIKKURIKOLLISIA.

TARUA. Lääkkeiden väärentäjien joukko on kirjavaa. Joukossa on yhden miehen nyrkkipajoja, mutta suurin osa yrittäjistä on ammattimaisesti toimivia rikollisjärjestöjä. Teollisesti toimivissa tehtaissa valmistuu miljoonia lääkepakkauksia viikossa. Laittoman lääkekaupan taustalla on järjestäytynyttä rikollisuutta ja jopa terroristijärjestöjä.

TEKSTI: PIRKKO SOININEN | KUVAT: DREAMSTIME ARTIKKELIA VARTEN ON HAASTATELTU ASIANTUNTIJANA PFIZER OY:N VASTUUNALAISTA JOHTAJAA PASI VIRTAA.

Väärennetyt ja laittomasti hankitut lääkkeet ovat aina terveysriski. Tilaaja syyllistyy myös rikokseen ja tukee järjestäytynyttä rikollisuutta.

n

VÄÄRENNETTYJEN LÄÄKKEIDEN PAKKAUKSET OVAT AIDON OLOISIA.

TOTTA. Pakkausten laatu vaihtelee paljon. Taitavimmissa väärennöksissä ovat jopa hologrammit, väriä vaihtavat tarrat ja muut pakkauksen aitoutta suojelevat elementit kohdallaan. Näissä tapauksissa edes asiantuntija ei pysty erottamaan pakkausta väärennökseksi ilman tuotteen kemiallista analysointia.

o

NETTIKAUPASTA HANKITTU LÄÄKE ON LÄHES AINA VÄÄRENNÖS.

TOTTA. Internet on laittomien lääkkeiden tärkein levityskanava. Lailliset eurooppalaiset lääkkeiden nettikaupat eivät yleensä ota vastaan muissa maissa kirjoitettuja reseptejä, eivätkä toimita lääkkeitä ulkomaille. Suomessa apteekit voivat verkossa myydä vain itsehoitolääkkeitä. Suurin osa laittomista nettiapteekeista on ammattimaisesti toimivia ja esimerkiksi nettisivuja katsomalla on vaikea tietää, että kyse on laittomasta toiminnasta. Maailmanlaajuisesti toimivilla järjestöillä voi olla suomenkieliset nettisivut, jotka harhauttavat kuluttajia.

p

LÄÄKEVÄÄRENNÖSKAUPPA LISÄÄNTYY KOKO AJAN.

TOTTA. Laillinen lääkekauppa kasvaa vuosittain noin 8–10 %, kun laittomien lääkkeiden kaupan arvellaan kasvavan jopa 16 % vuodessa. Kyse on suuresta kansainvälisestä liiketoiminnasta. WHO:n arvion mukaan viime vuonna laittoman lääkekaupan arvo oli 53 miljardia euroa. Köyhissä ja kehittyvissä maissa noin 25 % kaikista markkinoilla olevista lääkkeistä on väärennöksiä, joissakin maissa jopa puolet. Suomalaiset ostavat Pfizerin tekemän kyselytutkimuksen mukaan lääkeväärennöksiä vuosittain noin 44 miljoonalla eurolla.

MERJA, TURKU Sehän on näitä sähköisiä reseptejä joista on puhuttu. Kai se on hyvä asia, koska ei tarvitse miettiä, mistä apteekista lääkkeet hakee, jos soittaa itselleen reseptin.

VÄÄRENNÖKSET SISÄLTÄVÄT PELKKÄÄ JAUHOA.

TARUA. Lääkeväärennökset voivat sisältää pelkkää jauhoa, mutta yleensä ne sisältävät jotain muutakin. Ne voivat sisältää oikeaa vaikuttavaa ainetta tai monta eri ainetta. Väärennöksistä on löydetty myös rotanmyrkkyä, lattiavahaa, tiemaalia ja tiilipölyä. Lääkeväärennöksen käyttäminen voi olla terveydelle haitallista ja tiedetään tapauksia, joissa käyttäjä on kuollut väärennetyssä lääkkeessä olleiden myrkyllisten aineosien takia. Kukaan ei vastaa laittomien lääkkeiden käytöstä syntyneistä haitoista, ei vakuutusyhtiökään.

t

LÄÄKEVÄÄRENNÖKSET VOIVAT PÄÄSTÄ SUOMESSAKIN APTEEKKIIN ASTI.

u

LÄÄKEVÄÄRENNÖKSIÄ EI TEHDÄ EUROOPASSA.

v

LOMAMATKALTA VOI OSTAA LÄÄKKEITÄ JA TUODA SUOMEEN.

TUULA, TURKU Tiedän, sillä olen itse ammatiltani lääkäri. Minun aikanani se ei tosin ollut vielä käytössä. Sähköinen resepti varmasti helpottaa kiireessä. En tiedä, oliko vanhassa järjestelmässä mitään vikaa, mutta kyllähän tämä hyvältä kuulostaa.

TARUA. Suomessa ei tiedetä yhtään tapausta, että lääkeväärennös olisi päässyt lääketukkukauppaan tai apteekkiin asti. Suomen suoraviivainen jakeluketju lääkevalmistajalta tukkukaupan kautta apteekkiin suojelee kuluttajaa. IsossaBritanniassa on ollut useita tapauksia, joissa väärennettyjä lääkkeitä on päässyt lailliseen jakelukanavaan. Suomessa kuluttajan ei tarvitse olla huolissaan, jos hän hakee reseptin omalta lääkäriltä ja lääkkeen suomalaisesta apteekista.

TARUA. Lääkeväärentäjiä on jopa Suomessa, mutta toiminta on täällä pientä verrattuna Kaukoitään, josta suurin osa väärennöksistä tulee. Kiina on lääkeväärennösten saralla johtava maa.

TOTTA JA TARUA. Lomamatkalta ei kannata ostaa lääkettä, jollei ole sairauden takia pakko tehdä niin. Kannattaa katsoa, millaisesta paikasta lääkkeen ostaa. Jos ostopaikka näyttää nuhruiselta, ei pidä ostaa lääkkeitä. Matkalta ei ainakaan pidä tuoda lääkkeitä Suomeen sen takia, että ne ovat lomakohteessa edullisempia.

w

PIRAATEISTA VOIDAAN TEHDÄ PIRAATTEJA.

TOTTA. Suosituimmista piraateista on kaupalla myös piraatteja. Pfizerin Viagra on edelleen maailman väärennetyin lääke. Sen piraatista Kamagrasta on liikkeellä myös useita sitä jäljitteleviä tuotteita. ■

SOILI, TURKU En ole kuullut asiasta. Tyttäreni hoitaa apteekissa asioinnin puolestani, joten en ole ollut aiemminkaan ongelmissa reseptien kanssa.

TUOMAS, TURKU En tiedä. Sehän on hyvä asia erityisesti jos joutuu puhelimitse tilaamaan lääkäriltä reseptejä. Se hoituu kätevästi, eikä ole sidoksissa mihinkään tiettyyn apteekkiin tai aikatauluihin.


4 | Oma PLUS | N:o 4 | 2011

811

Suomessa on yhteensä apteekkia. Lähes joka kunnassa on vähintään yksi apteekki. LÄHDE: APTEEKKARILIITTO

Apteekki on suomalaisten tärkein lääketiedon lähde. meistä on saanut lääketietoa apteekista – useampi kuin lääkäriltä.

87%

LÄHDE: TALOUSTUTKIMUS 2009

Apteekki on lääkehoidon asiantuntija Reijo Kärkkäisen voi löytää lähes päivittäin Viikistä, jossa hän opettaa tulevia farmaseutteja ja proviisoreita Helsingin yliopiston farmaseuttisessa tiedekunnassa.

Vaikka apteekki on myös yritys, se ei ole pelkkä kauppa. Apteekkariliiton entinen toimitusjohtaja, apteekkien henkilökuntaa Helsingin yliopiston farmasian laitoksella kouluttava Reijo Kärkkäinen kertoo, mitä muuta se on ja voi olla. TEKSTI: MAIJA RAUHA | KUVAT: MARKKU OJALA

A

pteekkien yhteiskunnalliset tehtävät on määritelty lääkelaissa. Siinä sanotaan, että apteekkien täytyy pitää huolta lääkkeiden saatavuudesta ja lääkeneuvonnasta. – Näin ollen apteekkari ei voi esimerkiksi päättää, että hänen apteekkinsa keskittyy migreeni- ja masennuspotilaiden palvelemiseen, ja verenpainelääkkeitä tarvitsevat saavat mennä muualle. Jokaisesta apteekista pitää saada kaikkia reseptilääkkeitä – ja niin niistä saakin, joitakin tilapäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta, Reijo Kärkkäinen sanoo. Farmaseutti ei myöskään kysy kiusallaan, tarvitseeko asiakas apua itsehoitolääkkeen valinnassa tai onko reseptilääke potilaalle en-

nestään tuttu. Hän noudattaa lakisääteistä velvollisuuttaan pitää huolta, että asiakas valitsee sopivan lääkkeen ja osaa käyttää sitä oikein. Apteekin lääkeneuvonnan toimivuudesta todistaa tutkimustulos, jonka mukaan apteekki on suomalaisten tärkein lääketiedon lähde. – Apteekkari, proviisori ja farmaseutti ovat suomalaisten luottamuslistan alkupäässä, kun poliitikot ja toimittajat ovat loppupäässä. Luottamus on mielestäni täysin perusteltua. Apteekin on pysyttävä totuudessa, ja suomalainen apteekkihenkilökunta on hyvin koulutettua ja osaavaa, Kärkkäinen sanoo.

OSAAVA HENKILÖKUNTA Suomalainen apteekkihenkilökunta on kansainvälises-

tikin vertaillen ammattitaitoista, aivan maailman kärkijoukkoa. – Suomessa on jatkuvasti ollut maailmanennätys alalle koulutetun apteekkihenkilöstön määrässä, kun yli 60 prosenttia apteekkien henkilöstöstä on saanut joko farmaseutti- tai proviisorikoulutuksen. Vain Ruotsi pääsee noin 40 prosentin tasolle ja EU:ssa ollaan keskimäärin 20 prosentin tasolla, Kärkkäinen kertoo. Ero johtuu siitä, että Suomessa on monista muista Euroopan maista poiketen jo pitkään pidetty lähtökohtana, että apteekki on osa terveydenhuoltoa eikä vain tavarakauppaa. Useimpia tavaroita voi myydä kuka tahansa, mutta lääketurvallisuus edellyttää, että lääkkeitä myyvä osaa myös opastaa.

T MONI KÄY JO NYT USEAMMIN APTEEKISSA KUIN LÄÄKÄRISSÄ.T

EU:ssa tämä on Kärkkäisen mukaan oivallettu vasta viime vuosina. – Ammattitaitoon panostamisen tulisi näkyä siten, että olisimme edelläkävijöitä myös ammatillisten palvelujen tuottamisessa. Aivan niin hyvin asia ei kuitenkaan ole. Vaikka palvelujen taso onkin korkea, niin parantamisen varaa kyllä näillä resursseilla olisi, Kärkkäinen sanoo. Kärkkäinen tulkitsee, että osa apteekkareista haluaisi olla vain myyjiä ja osa terveydenhuollon toimijoita. Ehkä tästä syystä apteekkiala ei ole pystynyt yhteistuumin vaikuttamaan lainsäätäjiin siten, että apteekit voisivat saada tuloja muustakin yhteiskunnalle tarjoamastaan palvelusta kuin lääkkeiden myynnistä.

NEUVONTAA KAUPAN PÄÄLLE Vaikka laissa on määritelty apteekeille kaksi päätehtävää, asiakas maksaa vain lääkkeistä ja neuvonta tulee kaupan päälle. Korvattavi-

en lääkkeiden hinnat määrää lääkealan viranomainen, lääkkeiden hintalautakunta, ja ne ovat kaikkialla samat. Apteekki, joka kehittää palvelutoimintaansa kunnianhimoisesti, saa lääkkeistä täsmälleen saman hinnan kuin apteekki, joka tarjoaa vähimmäismäärän palveluja. – Apteekit eivät kehity aidosti osaksi terveydenhuoltoa, ellei valtiovalta tule talkoisiin mukaan. Esimerkiksi Saksassa ja Englannissa apteekit ja viranomaiset ovat istuneet yhteisen pöydän ääreen neuvottelemaan siitä, millaisia palveluita apteekeilta toivotaan ja miten yhteiskunta on valmis korvaamaan niiden tuottamisen. Apteekit voivat ottaa tehtäväkseen esimerkiksi astma-, diabetes- ja sydänpotilaiden lääkehoidon ohjauksen. Kärkkäisen esimerkkimaissa nämä palvelut on koottu paketeiksi, joiden osat ja kulku on määritelty. Kun potilas on todistettavasti saanut palvelut, apteekki saa niistä korvauksen.

Suomessakin on jo nyt apteekkien diabetes-, sydän- ja astmaohjelmat, joiden avulla tuetaan suurten kansansairauksien ehkäisyä ja hoitoa yhteistyössä terveydenhuollon kanssa. – Apteekkien kansanterveysohjelmat ovat juuri se tapa, jolla apteekki ottaa paikkansa terveydenhuollossa. Vastaavia ohjelmia tulee jatkossa varmaan myös lisää. Tässä apteekkien on syytä hengittää samaa ilmaa viranomaisten ja potilasjärjestöjen kanssa, Kärkkäinen kannustaa. Kärkkäinen muistuttaa, että apteekki tekee myös suuren osan Kelan töistä hoitamalla lääkekorvausjärjestelmän käytännön toteuttamisen. – Kun korvausjärjestelmä on monimutkaistunut ja selittämistä on tullut entistä enemmän, ollaan ajauduttu tilanteeseen, jossa lääkeneuvonnalle on jäänyt entistä vähemmän aikaa, hän sanoo. jatkuu sivulla 6 ❯


Oma PLUS | N:o 4 | 2011 | 5

Apteekkien myynnistä

80 % on reseptilääkkeitä, 13 % itsehoitolääkkeitä ja 7 % muuta myyntiä.

LÄHDE: APTEEKKARILIITTO

Apteekit maksavat valtiolle apteekkimaksua, joka on keskimäärin hieman yli liikevaihdosta.

7%

LÄHDE: FIMEA

Viikin kartanon pihapiiri tarjoaa latautumispaikan niin opiskelijoille kuin yliopiston henkilökunnallekin. Reijo Kärkkäinen nauttii opetustehtävistä entistäkin enemmän nyt, kun niitä ei enää tarvitse hoitaa oman toimen ohella.

SUOMESSA ON T MAAILMAN KOULUTETUIN APTEEKKIHENKILÖKUNTA. T


6 | Oma PLUS | N:o 4 | 2011

Aika ei tule pitkäksi, mutta turhaa kiirettäkään ei ole. Reijo Kärkkäinen valmistelee myös omaa tutkimushanketta, joka liittyy apteekkitoiminnan muutoksiin ja sääntelyyn Suomessa, Ruotsissa ja EU:ssa.

PIKATESTI MITEN ASUT? Vuonna 1903 rakennetussa kerrostalossa Kapteeninkadulla Helsingissä. MITKÄ OVAT MIELIPUUHASI? Kirjallisuus, ruoka, viinit ja elokuvat. ASIA, JONKA OSAAT VAIKKA UNISSASI? Nukkua. PAHEESI? Ajoittainen laiskuus. PARAS AIKA PÄIVÄSTÄ? Aamu. MINNE HALUAISIT MATKUSTAA? Olen matkustanut sen verran paljon, ettei erityistä tarvetta ole. Mutta aina ja aina haluan Pariisiin. MIELUISIN LIIKENNEVÄLINE? Olosuhteiden pakosta nykyään auto. Olen aina aikaisemmin asunut kävelymatkan päässä työpaikasta. MIKÄ PITÄÄ VIRKEÄNÄ PÄIVIEN PIMETESSÄ? Jos saa riittävän annoksen kulttuuria säännöllisin väliajoin ja voi nukkua riittävästi.

❯ jatkuu sivulta 5

RIITTÄÄ TEKEMISTÄ T TERVEYDENHUOLLOSSA KAIKILLE, MYÖS APTEEKEILLE. T

USEAMMIN KUIN LÄÄKÄRISSÄ Reseptilääkkeiden hinnat ovat laskeneet reilusti viime vuosina Suomessa, kuten kaikissa muissakin maissa, joissa on otettu käyttöön lääkevaihto ja viitehintajärjestelmä. Samalla apteekkien katteet ovat pienentyneet ja kannattavuus heikentynyt. Ovatko apteekit vaikeuksissa? – Apteekeissa on totuttu jatkuvaan taloudelliseen kasvuun, joten tilanne on niille uusi. Koko toimiala ei suinkaan voi huonosti ja monilla menee edelleen hyvin. Apteekkien väliset kannatta-

vuuserot ovat kuitenkin kasvaneet selvästi, Kärkkäinen toteaa. Jos saman torin laidalla on useita pieniä apteekkeja, saattaa olla, etteivät ne kaikki menesty jatkossa. Kärkkäisen mukaan lääkkeiden hintojen laskun aiheuttama apteekkitalouden syöksykierre on pystytty katkaisemaan muissa maissa, kuten Saksassa, Tanskassa ja Belgiassa, joten se olisi mahdollista myös Suomessa. Avainasemassa ovat juuri aiemmin mainitut ammatilliset, terveydenhuoltoa tukevat palvelut. – Apteekit ovat lääkehoidon asiantuntijoita, ja moni

pitkäaikaissairas käy jo nyt apteekissa useammin kuin lääkärissä. Apteekilla voi olla myös parempi kokonaiskuva potilaan lääkityksistä kuin terveysasemalla, koska tiedot eri lääkärien määräämistä lääkkeistä kertyvät apteekin tietojärjestelmään. Lääkehoidon seuranta sopii luontevasti apteekkiin ja voi tuottaa huomattavat säästöt yhteiskunnalle, Kärkkäinen sanoo.

APTEEKIT SÄÄSTÄVÄT RAHAA Apteekkijärjestelmä nielee terveydenhuollon rahoista vai pienen siivun, mut-

ta tuottaa suuren säästön. Kun lieviin ja tilapäisiin sairauksiin apua tarvitsevat eivät kuormita terveyskeskuksia vaan saavat avun apteekista, yhteiskunta säästää. Samoin käy, jos sairauslomat lyhenevät toimivan lääkehoidon avulla. – Apteekeissa potilasturvallisuuden eteen tehty työ voi johtaa suuriin säästöihin sitä kautta, että turhat sisäänotot sairaalaan vähenevät. Noin joka kymmenes potilas tulee sairaalaan lääkkeistä johtuvasta syystä. Lääkkeet ovat ehkä jääneet ottamatta, niitä on otettu liikaa tai niiden yhteisvaikutukset ovat olleet tuhoisat. – Vaikka lääkkeet ovat oikein käytettyinä turvallisia ja niistä on ratkaisevasti apua monien sairauksien hoidossa, väärin käytettyinä ne aiheuttavat paljon harmia. Jos saisimme lisätyksi lääkkeiden turvallista ja oikeaa käyttöä niin, että haittatapahtumat vähenisivät vaikka vain viidenneksellä, säästyisi paljon rahaa ja inhimillistä kärsimystä. Tässä olisi apteekeille iso työsarka. Apteekkien henkilökunta voisi tarjota potilasturvallisuuteen liittyvää asiantuntemustaan nykyistä rohkeamminkin, Kärkkäinen sanoo. Apteekkariliiton teettämän selvityksen mukaan suomalainen yhteiskunta saattaa säästää apteekkien antaman ilmaisen lääkeneuvonnan avulla jo tälläkin hetkellä yli 500 miljoonaa euroa vuodessa. Laskelma ei ole tarkka, mutta näyttää suuntaa.

EI LÄÄKKEITÄ RUOKAKAUPPAAN Ellei apteekeissa osattaisi neuvoa itsehoitolääkkeiden, kuten vaikkapa särkylääkkeiden tai allergialääkkeiden, valinnassa ja käytössä, kuluttajat olisivat mainosten ja huhupuheiden varassa. Moni saattaisi myös jäädä liian pitkäksi ajaksi hoitamaan oireitaan käsikauppalääkkeillä, vaikka tarvitsisi lääkäriä. – Tästä syystä lääkkeitä ei ole syytä myydä ruokakaupoissa. Siinä on kysymys potilaan oikeuksista. Haluan itsekin kansalaisena ja lääkkeiden käyttäjänä asiantuntevaa apua lääkevalintoihini. Esimerkiksi vatsan toimintaan liittyvissä lääkkeissä on monia erilaisia vaikuttavia aineita. En voi tietää, mikä niistä olisi minulle sopivin,

mutta farmaseutti tietää, kun olen kuvaillut hänelle oireitani. Maitokaupassa kukaan ei osaisi neuvoa, vaan voisin ostaa vaikka kaikkia ja kokeilla niitä päällekkäin. Saattaisin hankkia itselleni isonkin haitan, Kärkkäinen sanoo. – Suomessa kuvitellaan usein, että itsehoitolääkkeet ovat kaikissa muissa maissa ruokakaupan hyllyllä. Se ei pidä paikkaansa. Useimmissa isoissa Euroopan maissa, kuten Saksassa, Ranskassa ja Espanjassa, itsehoitolääkkeet myydään apteekeissa, kuten Suomessakin. Hallitusohjelman mukaan lääkejakelu jatkuu Suomessa ammatillisena, eli ainakaan tämä hallitus ei ole viemässä särkylääkkeitä päivittäistavaramyymälöihin.

UUDET PALVELUT TULEVAT Monet apteekit ovat halunneet kehittää toimintaansa yli sen, mitä laki vähintään edellyttää. Koneellinen annosjakelu ja lääkehoidon kokonaisarviointi ovat esimerkkejä uusista palveluista, jotka Kärkkäisen arvion mukaan tulevat vuorenvarmasti laajentumaan koko EU:n alueella. Ne ovat hyödyllisiä sekä asiakkaille että koko terveydenhuoltojärjestelmälle. Koneellinen annosjakelu tarkoittaa, että asiakkaan tarvitsemat lääkkeet pakataan valmiiksi annospusseihin, joista ne on helppo ottaa oikeaan aikaan. Potilaan ei enää tarvitse kerätä lääkkeitään erillisistä pilleripurkeista eikä muistaa, montako tablettia pitää ottaa aamulla ja montako illalla. Annospusseista on myös helppo seurata, joko lääkkeet on otettu. Lääkehoidon kokonaisarviointi taas on sitä, että proviisori tai farmaseutti käy potilaan kanssa läpi tämän kaikki reseptit ja muun lääkityksen ja arvioi, onko lääkkeissä päällekkäisyyksiä, sopivatko ne yhteen ja onko annostelu sopiva. Jos muutoksia tarvitaan, niistä neuvotellaan lääkärin kanssa. – Nämä palvelut voi tosin hoitaa muukin taho kuin apteekki. Meneillään on lainsäädännön muutoshanke, joka sallisi koneellisen annosjakelun myös lääketehtaalle ja lääketukkukaupalle. Potilaalle annosjaellut lääkkeet toki kulkisivat edelleen apteekin kautta. Lääkehoidon kokonaisarviointia voi tehdä myös esimerkiksi proviisorin perustama palveluyritys, joka ei ole apteekki. Ruotsin Apoteket-apteekeissa tehdään terveystestejä, joihin liittyy verenpaineen ja kokonaiskolesterolin mittaus, elämäntapoja luotaava lomake sekä testituloksiin perustuvaa neuvontaa. Kärkkäisen mukaan myös suomalaiset apteekit ovat innokkai-

ta ottamaan testauksia palveluvalikoimaansa. Hänen mielestään tässä on kuitenkin syytä käyttää harkintaa, koska diagnoosien tekeminen kuuluu terveydenhuoltoon, ei apteekkiin.

TEKEMISTÄ RIITTÄÄ KAIKILLE Apteekin ja terveydenhuollon yhteistyö on Kärkkäisen arvion mukaan jo nyt kiinteää varsinkin pienemmillä paikkakunnilla. Yhteistyö tulee kuitenkin tiivistymään entisestään. Siihen viittaa toukokuussa voimaan tullut terveydenhuoltolain lisäys, jossa säädetään alueellisen terveydenhuoltosuunnitelman laatimisesta. Lääkehoidon järjestämisen tulee olla mukana suunnitelmassa, jonka tekeminen on kuntien vastuulla. – Tämä on askel oikeaan suuntaan. Apteekkien tulee nyt olla valmiita avoimeen yhteistyöhön paikallisen terveydenhuollon kanssa. Työnjako olisi saatava toimivaksi, koska terveydenhuollossa riittää tekemistä kaikille. – Kun apteekki toimii hoitoketjun osana ja varmistaa osaltaan lääkehoidon onnistumisen, siitä hyötyy ensi sijassa potilas ja samalla myös yhteiskunta säästää. Tarvitaan varmasti yhteisiä suosituksia siitä, miten tavoite toteutetaan, Kärkkäinen sanoo.

TEKNIIKKA TUO MAHDOLLISUUKSIA Useilla suomalaisilla apteekeilla on jo verkkokaupat, joista voi tilata itsehoitolääkkeitä postin kautta kotiin. Kärkkäinen uskoo, että tietotekniikan kehittyessä apteekkien verkkopalvelutoiminta laajenee ja syvenee suuremmaksi huolenpidoksi asiakkaiden lääkehoidosta. Verkkoon on mahdollista kerätä esimerkiksi tiedot asiakkaan lääkityksestä ja terveystestien tuloksista siten, että asiakas pääsee niihin käsiksi salasanalla. Näin tehdään jo nyt Ruotsissa. – Kun apteekkien ja terveydenhuollon yhteistyö tulevaisuudessa tiivistyy ja apteekit ottavat entistä enemmän vastuuta lääkehoidon seurannasta, apteekit saavat myös entistä enemmän potilastietoa käyttöönsä. Tämä vaatii paljon apteekkien tietoteknisiltä järjestelmiltä. Suomi oli vielä 2000-luvun alussa maailman kärkisijoilla apteekkien tietotekniikassa, mutta nyt olemme jäämässä muista jälkeen, Kärkkäinen arvioi. – Rahkeemme eivät riitä vastaamaan kasvaviin tarpeisiin. Muissa edistyneissä maissa IT-voimavarat on keskitetty ja esimerkiksi sähköisen reseptin toteuttamiseen on monissa maissa kanavoitu reilusti julkista tukea, hän huomauttaa. ■


Oma PLUS | N:o 4 | 2011 | 7

TUOTEUUTISET

KOONNUT: PIRKKO SOININEN KUVAT: VALMISTAJAT

Stop KUORSAUKSELLE Kuorsauksen aiheuttama huonosti nukkuminen on usein yksinkertainen selitys epätavalliselle päiväväsymykselle, keskittymisvaikeuksille ja huonotuulisuudelle. Silence on nopea ja varma tuote kuorsauksen hillintään. Uudistuneen koostumuksen saanutta Silenceä suihkutetaan nieluun. Siellä se muodostaa vaahdon, joka kiinnittyy hyvin kurkun kudoksiin. Vaahdon voitelevien ja vaimentavien ominaisuuksien ansiosta Silence supistaa nielun kudoksia, jolloin ilma pääsee kulkemaan helpommin. Pakkaus: 50 ml Valmistaja: ACO Pharma Oy

VAUVALLE D-vitamiinia D-vitamiini on tärkeää kasvun ja luuston kehittymisen kannalta. Sen puute aiheuttaa kasvun ja kehityksen häiriöitä, väsymystä, infektioherkkyyttä ja pahimmillaan riisitaudin. Suomessa alle kaksivuotiaille lapsille suositellaan päivittäin 10 mikrogrammaa D-vitamiinilisää ympäri vuoden. Viisi Minisun Drops D3-vitamiinitippaa päivässä turvaa vauvan D-vitamiinin saannin. Pakkaus: 10 ml Valmistaja: Verman

Kaikki tarvittavat VITAMIINIT Vitamiinien ja kivennäisaineiden lisätarvetta saattavat aiheuttaa yksipuoliset ruokailutottumukset, ruoka-aineallergiat, laihduttaminen, erityisruokavaliot, raskaus ja imetys, urheilu ja raskas työ, auringonvalon puute, stressi, tupakointi, runsas alkoholin käyttö, tietyt sairaudet ja lääkkeet. Uudet monivitamiini- ja hivenainevalmisteet Minisun Multivitamin Daily ja Minisun Multivitamin Mama sisältävät kumpikin 17 tärkeää vitamiinia ja hivenainetta. Valmisteet on suunniteltu suomalaisiin tarpeisiin EU:n vertailuarvojen pohjalta. Valmistaja: Verman Pakkaus: 100/200 tabl. (Daily) ja 120 tabl. (Mama)

Anna lahja vatsallesi Myös toistuviin ja voimakkaisiin närästysoireisiin

Tuoksua ja suojaa HUULILLE Natuviven tuotekoostumukset pohjautuvat 80–95-prosenttisesti luonnon omiin raaka-aineisiin. Uudet hoitavat Natuvive Care Gloss -huulikiillot sisältävät huulia pehmentävää Canola-öljyä. Tuoksu- ja makuaineena huulikiilloissa on luonnon vaniljaa. Vaikuttavat aineet ovat tuotteiden nimien mukaisesti mansikasta, kirsikasta tai hunajasta. Pakkaus: 15 ml Valmistaja: Aco Nordic Oy

Kiinteyttä IHOLLE Uuden LiftActiv Derm Source -tuotesarjan kiinteyttävät voiteet on tarkoitettu 35+ naisille. Vichy Laboratoriot löysivät ikääntymisen merkkejä säätelevän Derm Source -ihokerroksen, joka säätelee ihon uusiutumista. Voidesarjan anti-age-aktiiviainesosana toimii kasviperäinen ramnoosi, joka auttaa stimuloimaan tämän ihokerroksen aktiivisuutta. Sarjaan kuuluu sekä päivä- että yövoide.

Uusi kätevä taskupakkaus

Pakkaus: 50 ml Valmistaja: L´oréal

mukaan laukkuun, taskuun, lompakkoon!

KUTINA kuriin

Apteekeissa joulukuussa

Uutta Bepanthen Anti-Exem Creme -voidetta voidaan käyttää ihottuman, ärtyneen ihon ja allergisten reaktioiden hoitoon. Voide lievittää kutinaa ja punoitusta sekä el elvyttää ja korjaa sarveiskerrosta, veiskerrosta, mikä vähentää raapimisen tarvetta ja auttaa ihoa parantumaan. Sopii koko oko perheelle.

SOMAC Control® 20 mg -enterotabletti. Vaikuttava aine: Pantopratsoli. Käyttöaihe: Refluksioireiden (esim. närästys, happaman mahansisällön nousu takaisin ruokatorveen) lyhytaikainen hoito aikuisilla. Ota yhteyttä lääkäriin, jos oireet eivät helpota 2 viikon jatkuvan hoidon kuluessa tai ne jatkuvat yli 4 viikkoa. Älä käytä valmistetta, jos olet alle 18-vuotias, olet raskaana tai imetät. Tutustu pakkausselosteeseen ennen käyttöä. Lisätietoja: Oy Leiras Finland Ab, puh. 020 746 5000, www.leiras.fi

Pakkaus: 20 ml Valmistaja: Bayer

221/11 O 11.2011

78150_Leiras_Somac_Control_OmaPlus_125x176.indd 1

17.10.2011 11.31


8 | Oma PLUS | N:o 4 | 2011

Lääkkeet tulee ottaa ohjeen mukaan. Myös pakkausselosteisiin on hyvä tutustua. Ohjeita voi kysyä lääkäriltä tai apteekin henkilökunnalta.

Lääkkeenotto osaksi arjen rytmiä Moni lääkekuuri jää kesken, kun lääkkeiden ottaminen unohtuu, oireita ei enää ole tai haittavaikutukset tuntuvat ylivoimaisilta. Vain otettu lääke vaikuttaa, ja sopimattoman lääkkeen voi yrittää vaihtaa toiseen. TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI | KUVAT: MERI KAUHANEN JA DREAMSTIME

ka voi vaihtaa lääkityksen, Kauhanen muistuttaa. Joidenkin lääkkeiden kohdalla hinta vaikuttaa siihen, että tarpeellinen lääkitys jää ottamatta ja hoito toteutumatta. – Lääkekuuri tulee syödä loppuun. Jos esimerkiksi lopettaa antibioottikuurin kesken, osa bakteereista ei kuole ja muuttuu vastustuskykyisiksi kyseiselle antibiootille. Meri Kauhanen toteaa, että toisille määrättyjä lääkkeitä ei saa käyttää. Vaikka omat oireet tuntuisivat samoilta, voi taustalla olla jokin muu sairaus.

A

siantuntijaproviisori Meri Kauhanen Lääketietokeskuksesta kertoo, että valitettavasti edelleenkin moni lääkekuuri keskeytyy. Varsinkin antibioottien ottamisesta luovutaan, kun oireet häviävät. – Lääke on voitu määrätä myös johonkin sellaiseen sairauteen, jossa ei ole varsinaista sairauden tunnetta. Näin lääkkeetkin voivat jäädä käyttämättä. Lääkkeiden haittavaikutukset saattavat ilmaantua muutaman tabletin jälkeen, ja potilas keskeyttää lääkityksen sen sijaan, että ottaisi yhteyttä lääkäriin, jo-

PARANEMINEN KANNUSTAA Joskus lääkkeet vain unohtuvat. Kauhanen toteaakin, että lääkkeen ottamisesta voi muistuttaa itselleen erilaisten arjen apuvälineiden kanssa. Lääkkeen annostelun voi kytkeä esimerkiksi ruokailuaikoihin ja päivärytmiin sopivaksi. Konkreettisia keinoja ovat muun muassa hälytyksen ohjelmoiminen puhelimeen. Jos otettavia lääkkeitä on useita, on dosetti hyvä apuväline muistamisessa. Apteekkien tarjoama annosjakelupalvelu auttaa varsinkin iäkkäämpiä ihmisiä, joilla on käytössään useita lääkkeitä. Kauhanen korostaa, että yksi parhaimmista kannustimista on asiakkaan olon paraneminen tasaisen annostuksen ansiosta.

TIETTYYN AIKAAN Lääkkeitä otetaan eri vuorokauden aikoina, nesteen kanssa ja ennen tai jälkeen ruokailun. Miksi ottamistapoja on niin monia? – Tähän ovat syynä lääkeaineen ja -muodon vaikuttavuuden ominaisuudet. Myös elimistön luontainen rytmi vaikuttaa lääkkeen ottamisaikaan. Tietyt lääkeaineet reagoivat esimerkiksi maitotuotteiden kanssa siten, että osa lääkeaineesta jää imeytymättä. Toiset lääkkeet taas tulee ottaa tyhjään vat-

T

TASAINEN ANNOSTUS PARANTAA OLOA.

T

saan, koska ruoka estää lääkeaineen imeytymisen. Toisaalta lääke voi ärsyttää vatsaa, jolloin se on syytä ottaa ruokailun yhteydessä. Ja toiset lääkeaineet reagoivat keskenään siten, ettei niitä voi ottaa samanaikaisesti, luettelee Kauhanen. Ottotapaan vaikuttaa myös lääkemuoto. Jo pelkästään suun kautta otettavia tablettimuotoja on monia. – Kaikkia tabletteja ei saa esimerkiksi puolittaa tai murskata niiden rakenteen

vuoksi. Tällaisia ovat niin sanotut kalvopintaiset depotabletit, jotka vaikuttavat pitkään. Osan tableteista taas on tarkoitus kulkeutua vatsalaukun kautta suoraan ohutsuoleen, joten ne otetaan tyhjään vatsaan. Lääkkeen ottoajalla on merkitystä esimerkiksi hormonien kohdalla. Kortisonivalmisteet otetaan tyypillisesti aamulla, koska näin voidaan tukea elimistön omaa kortisonintuotantoa. – Onkin tärkeää noudattaa kulloisenkin lääkkeen annosteluohjeita, jotta lääkehoito onnistuu. Pakkausselosteet ja apteekin lääkepakkaukseen liimaamat ohjetarrat pitää siis lukea. – Kannattaa myös kuunnella apteekkihenkilökunnan ja lääkärin ohjeita.

LASILLINEN VETTÄ Lääkkeiden ottamiseen liittyy monia uskomuksia. Asia saattaa myös pelottaa, voiko tablettiin tukehtua ja polttaako lääke henkitorveen reiän. – Yleensä kaikkien suun kautta otettavien lääkkeiden kanssa on hyvä juoda lasillinen vettä. Juuri tällä estetään lääkkeen tarttuminen ruokatorveen ja saadaan lääke kulkeutumaan nopeasti mahalaukkuun. Esimerkiksi eräillä antibiooteilla on erityisen

tärkeää, että ne otetaan veden kanssa ja pystyasennossa, koska lääke voi aiheuttaa ruokatorven limakalvolle syöpymiä. Meri Kauhanen neuvoo, että isot tabletit voi puolittaa nielemisen helpottamiseksi, mutta silloin molemmat puolikkaat otetaan peräkkäin. Kaikkia tabletteja ei siis voi puolittaa, ja tähänkin löytyy vastaus pakkausselosteesta ja apteekista kysymällä.

AJANTASAINEN LÄÄKEKORTTI Lääkkeiden ottamista voi helpottaa tekemällä itselleen Lääkekortin. Lääketietokeskus on tehnyt yhdessä Vaasan sairaanhoitopiirin kanssa Lääkekortin, jolla voi hallita omia lääkitys- ja rokotustietojaan. – Lääkekortti.fi on sähköinen palvelu. Siellä voi ylläpitää, muokata ja tulostaa lääkitys- ja rokotustietoja. Näin tiedot löytyvät helposti, ja päivittämällä lomakkeen tiedot pysyvät aina ajan tasalla. Lääkekortteja saa myös apteekeista. Pienikokoista korttia on helppo kantaa mukana esimerkiksi lompakossa, Kauhanen toteaa. ■


Oma PLUS | N:o 4 | 2011 | 9

Hyvin ä imeytyv

Rasvapitoisuus

Rasvapitoisuus

30%

60 %

Ostaessasi Iron Vital F 500 ml pakkauksen, saat

KAUPAN PÄÄLLE

Iron Vital F 250 ml pakkauksen

Osallistu

N U U L I A P KIL nvital.fi www.iro matkaja voita ortti lahjak

Vatsaystävällinen vaihtoehto lisärautaa tarvitseville!

Apobase Creme

Iron VITAL on kasviperäinen rauta-vitamiinivalmiste hemoglobiinin nostamiseen ja arjen suorituskyvyn parantamiseen. Se sopii odottaville ja imettäville äideille sekä toipilaille, urheilijoille ja erikoisruokavaliota noudattaville. Iron VITAL tarjoaa raudan tehokkaasti ja vatsaystävällisessä muodossa.

r ,FTLJSBTWBJOFO QFSVTWPJEF LPLP QFSIFFO JIPMMF r ,VJWBMMF KB IFSLÅMMF JIPMMF r 7BSUBMPWPJUFFLTJ r 5BJWFJIPUUVNBBO r 7BJQQBJIPUUVNBBO

www.apobase.fi www.actavis.fi

10/2011

Apobase Oily Creme r 5FIPLBT UÅZUFMÅJOFO WPJEF FSJUUÅJO LVJWBO JIPO WBBUJWJJO UBSQFJTJJO r )BMLFJMFWJMMF LÅTJMMF KB KBMLBQPIKJMMF r ,PWFUUVOFJTJJO LBOUBQÅJIJO

Markkinoija


10 | Oma PLUS | N:o 4 | 2011

KOIRA ON T KORVAAMATON APUVÄLINE MASSATARKASTUKSISSA.

T

Innokas rajavahti

Labradorinnoutaja Vexi on ohjaajansa tullitarkastaja Klaus Renforsin innokas työkaveri ja lemmikki. Vexi vahtii Turussa ja Naantalissa, ettei huumeita tule satamien ja lentokentän kautta Suomeen.

Klaus Renfors ja Vexi tarkastavat matkustajia ja rahtia Turun ja Naantalin satamissa ja Turun lentokentällä. Tullikoiralla on tärkeä rooli, kun pitää nopeasti tarkastaa suuri joukko ihmisiä. TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI | KUVAT: TULLI/ANNE LAHTOLA JA JOHANNA PELTO-TIMPERI

K

laus Renfors on kokenut koiraohjaaja. Kun Vexi ja isäntä ovat Tullissa töissä, viettää Ronja-koira ansaittuja eläkepäiviä kotona. Ronja ehti olla kuusi vuotta töissä Klausin kanssa, ennen kuin satutti niin pahasti olkapäänsä, että päivätyöstä piti luopua. – Vexi tuli meille viime jouluna ja ensitutustumisen jälkeen lähdimme yhdessä

helmikuussa Tullin koirakouluun peruskoulutukseen. Vexi oli tullessaan jo aikuinen, joten sen tottelevaisuuskoulutus oli tehty jo kennelissä. Työhön ohjautuminen onkin sujunut vähän hitaammin, koska Vexiä ei ole alusta asti koulutettu juuri huumekoiraksi, Renfors kertoo. Mutta kaksivuotias Vexi on innokas, ja halu toimia isännän kanssa on kova. Ja on tarkkanenäinen tullivahti jo ensimmäiset pienet huumelöytönsäkin tehnyt. Vertailukohta vain on hurja, koska Ronjan suurimman löydön koko oli 90 kiloa. Sen arvo oli noin 900 000 euroa. – Koira on korvaamaton apuväline massatarkastuksissa, koska se pystyy kerralla käymään läpi tuhansia

matkustajia. Koulutetun koiran hajuaisti on niin kehittynyt, että se tunnistaa huumejäljen pitkänkin matkan päästä. Riittää, että matkustaja on ollut paikassa, jossa on käytetty huumeita. huum Renfors korostaa, koros että tullikoirat ovat tottelevaisia, tott eikä matkustajien ttarvitse pelätä niitä. Sosiaalis Sosiaaliset koirat tulevat hyvin toimeen toim ihmisten kanssa. Koir Koiria ei kuitenkaan saa häiritä, kun ne tekevät työtään.

VEXI SAI PERH PERHEEN Vexi viettää tavallisen tav koiran elämää Renforsien Ren perheessä. Lapset ty tykkäävät, kun Vexi herättää n ne aamuisin. Vexi on onnellin onnellinen, kun on kennelelämän jälkeen jä saanut oman kodin ja perheen. p Renfors toteaa, totea että Vexi on tyypillinen aalfauros, joka nuoruudestaan nuoruudestaa huolimatta uhittelee muill muille Tullin koirille. Kotona Ve Vexi kuitenkin alistuu suosiolla Ronjan valtatassun alle. Ja kkaikkien pomo on tietysti Klaus K itse. Tähän valta-a valta-asemaan perustuu myös huumekoiran hu työ eli leikkiminen. leikkimin Koira on laumaeläin, joka haluaa miellyttää laumanjoh laumanjohtajaa eli sen omaa ohjaajaa. Saaliin S löytyminen on leikki leikkiä, josta koi-

Vexi on Klaus Renforsin työkaveri ja perheen lemmikki. Huumekoirana työskentely perustuu leikkiin ja koiran haluun miellyttää isäntäänsä.

ra saa palkinnon ja hyväksynnän ohjaajaltaan. Koira työskentelee vapaaehtoisesti ja innoissaan, koska etsintä ja löytäminen on hauskaa. – Joka kerta ei tule ”maaleja”, joten ohjaajan täytyy välillä laittaa esimerkiksi matkatavaroiden joukkoon saalis, jotta koira taas muistaa, kuinka mukavaa löytäminen on, Renfors kertoo. Haastattelupäivänä Klausin työkaveri ujutti Kööpenhaminan koneen matkatavaroiden joukkoon huumerepun maaliksi ja siitäkös Vexi innostui. Koira havaitsi linjalta tulevan repun jo ennen kuin se oli edes näkyvissä. – Vexin työpäivä noudattaa omaa työaikaani. Koira tekee töitä kerralla 10 minuutista 45 minuuttiin ja sitten pidetään tauko.

40 HUUMEKOIRAA Huumekoirien koulutus on jatkuvaa ja Renfors ja Vexi käyvät säännöllisesti jatkokoulutuksessa Kirkkonummella sijaitsevassa Tullin koirakoulussa. Huumekoirat työskentelevät lähes kaikilla Suomen tullitoimipaikoilla ja Postitullissa. Tullin koirakoulu kouluttaa koiria myös rajavartiolaitoksen käyttöön. Vexi on yksi Tullin noin 40 huumausainekoirasta. Tullilla on myös kaksi suurten savuke-erien tunnistamiseen koulutettua koiraa, ja uusia savukekoiria on tulossa. Huumekoirat ovat pääosin labradorinnoutajia. Lisäksi on koulutettu muuta-

Vexi löytää helposti myös tavaraterminaalista ja Postitullista epäilyttävät paketit ja lähetykset.

ma bordercollie ja englanninspringerspanieli. Kaikki koirarodut ovat soveliaita huumausaineiden etsintään, mutta Tulli on valinnut roduista ne, joista on ollut hyviä kokemuksia. Klaus halusi koiraohjaajaksi, koska pitää eläimistä ja halusi tullitarkastajan työhön mukavan lisän. Koiran kanssa saa liikkua ja tehdä itselle tärkeää työtä eli estää huumausainerikollisuutta. – Minulla kävi tuuri, kun pääsin puolen vuoden odottelun jälkeen koiraohjaajaksi. Monet joutuvat odottamaan usean vuoden ennen kuin saavat oman koiran, Renfors kertoo.

RAJOJA JA RAKKAUTTA Työkoirilla on säännölliset terveystarkastukset. Renfors on itse saanut valita eläinlääkärin, jota Ronja ja Vexi käyttävät. Valtio maksaa työssä olevasta koirasta koiranhoitopalkkion. Ronjalla olisi ollut työvuosia vielä

monta jäljellä, jos se ei olisi viime talvena liukastunut jäisellä pihalla autoon hypätessään. Eläkeläisenä se on isäntäperheen lemmikki. – Ronja loukkasi usein tassunsa satamissa teräsverkkoportaisiin ja ramppeihin. Vaikka Vexi on vauhdikkaampi, sen kynnet eivät ole Ronjan tavoin juuttuneet verkkoon. Vexi tarvitsee kuitenkin tassurasvaa säännöllisesti. Kovalla koiralla on herkät tassut. Koirat joutuvat työssään hyppimään paljon ja se rasittaa niiden niveliä. Ne joutuvat hyppäämään esimerkiksi alas rekoista ja terminaalien linjastoista. Koska koirat tekevät työtään nenällään, niiden niska ja hartiat rasittuvat. Työkoirat käyvätkin aina tarvittaessa hierojalla. – Toimelias Vexi tarvitsee energiapitoista, monipuolista ruokaa ja luita. Koirankasvatuksen perustana on liikunta, rajat ja rakkaus, tiivistää Renfors. ■


Oma PLUS | N:o 4 | 2011 | 11

UUTISIA ELÄINMAAILMASTA KOONNUT: JOHANNA PELTO-TIMPERI | KUVAT: DREAMSTIME

TALVI KUIVATTAA ihoa ja tassuja Talvi ja kuiva huoneilma kuivattavat lemmikin ihoa. Kuiva huoneilma koettelee varsinkin allergisia koiria. Kuiva ilma saa myös kissan ihon hilseilemään. Allergisten koirien ja kissojen iho-ongelmia voi hoitaa esimerkiksi apteekeista saatavilla antiseptisilla pesuaineilla, kutiavalle iholle on omat tuotteensa. Apua iho-ongelmiin voi saada myös suun kautta otettavista rasvahappovalmisteista. Tassuvahoja ja -rasvoja kannattaa käyttää, jos koiran tassut ja anturat kuivuvat loskassa ja maantiesuolassa kävellessä. Myös koiran kynnet kannattaa pitää lyhyinä talvella, niin sen on helpompi kulkea. Ja muistathan laittaa myös lemmikille heijastimen. ■

On LOISHÄÄDÖN aika Matolääkitys tulisi antaa kissoille vähintään kaksi kertaa vuodessa ja nyt onkin hyvä aika antaa loppuvuoden loishäätö. Kissojen tavallisimpia suolistoloisia ovat suolinkaiset ja heisimadot. Varsinkin kissanpennuilla ja nuorilla ulkoilevilla kissoilla loiset ovat yleisiä. Jos kissa käy säännöllisesti ulkona, tulisi matokuuri antaa kolmen kuukauden välein. ■

SUOMEN KENNELLIITTO Facebookissa Suomen Kennelliiton virallinen Facebook-sivu avattiin syyskuussa. Sivulle päivitetään koirauutisia ja lisätään kuvia ja videoita. Siellä voi myös esittää koira-aiheisia kysymyksiä ja keskustella koirista. Lisäksi Facebook-sivun kautta voi ottaa näppärästi yhteyttä Kennelliittoon. ■ www.facebook.com/kennelliitto

LINTUJEN TALVIRUOKINTA yhtäjaksoista Nyt on sopiva aika aloittaa lintujen talviruokinta. Sinitiaisen ja mustarastaan ilmaantuminen pihapiiriin kertoo, että luonnossa alkaa olla ravinto vähissä. Aloitettua talviruokintaa pitäisi jatkaa yhtäjaksoisesti aina siihen asti kunnes keväällä maa on paljas ja sula. Satunnaisesta ruokinnasta ei ole linnuille kuin hetkellistä apua, joten kannattaa miettiä aloittaako ruokinnan esimerkiksi vapaa-ajan asunnolla. Harvaanasutuilla alueilla yhteen ruokintapaikkaan tottuneet linnut eivät ehkä löydä tarpeeksi nopeasti uutta paikkaa, ja ne saattavat jopa menehtyä, jos ravinto loppuu kovien pakkasten aikaan. ■

Eläinten LAITON MAAHANTUONTI kasvussa Eläinten laittomat maahantuonnit muodostavat merkittävän uhan Suomen eläintautitilanteelle. Eläintautitilanteemme on hyvä, mutta rajojen takaa uhkaavat monet eläintaudit, joita meillä ei ole tai jotka on saatu hävitettyä. Laiton tuonti voi aiheuttaa riskin myös ihmisten terveydelle. Evirasta kerrotaan, että lemmikkieläinten laittomat tuonnit EU-maista ovat olleet ongelma jo pitkään. Huolestuttava suuntaus on se, että myös tuotantoeläimiä on tuotu laittomasti jonkin verran viime vuosina. Vuonna 2010 jäi kiinni laittomasti tuotuina yksi minisika ja kaksi lammasta Virosta ja viisi ponia Ruotsista. Koiria ja kissoja tuodaan maahamme paljon laittomasti. Epäiltäessä laitonta eläinten tuontia tulee havainnosta ilmoittaa oman alueen kunnaneläinlääkärille tai läänineläinlääkärille. Myös ostettaessa eläimiä kotimaasta kannattaa aina tarkistaa niiden alkuperä. Tuontieläinten osalta tulee varmistaa, että ne on tuotu maahan laillisesti ja Eviran ohjeiden mukaan. Eläimiä, joiden alkuperä on epäselvä, ei kannata ostaa. ■

VAUVAVALAAT liikenteessä Australian itärannikolle odotettiin loppusyksystä ennätysmäärää vauvavalaita 50 vuoteen. Emot ja poikaset uivat Sydneyn ohitse syys–marraskuussa, kun ne matkasivat takaisin Etelämantereelle kohti kylmempiä vesiä. Asiantuntijoiden mukaan ryhä- ja silovalaiden määrä Australian itärannikolla on kasvanut hitaasti ennalleen valaanpyynnin lopettamisen jälkeen. Kaupallinen pyynti lopetettiin 1960-luvulla. Ryhävalaiden määrä oli pitkään alhainen raskaan pyynnin takia. Silovalaat puolestaan olivat sukupuuton partaalla. ■

Anna ilman kulkea. Naso-ratiopharm avaa tukkoisen nenän.

oma Lapsilleuus vahv

Nopeasti tehoava Säilöntäaineeton Edullinen

Naso-ratiopharm on säilytysaineeton sumute nuhasta johtuvan nenän tukkoisuuden hoitoon. Vaikuttavana aineena on ksylometatsoliini, joka vähentää nenän ja nielun alueen limakalvojen turvotusta. Naso-ratiopharm 1,0 mg/ml on tarkoitettu aikuisille ja yli 10-vuotiaille lapsille annostuksella 1 suihke kumpaankin sieraimeen korkeintaan 3 kertaa vuorokaudessa, yhtäjaksoisesti enintään 7 päivän ajan. Naso-ratiopharm 0,5 mg/ml on tarkoitettu 2-10–vuotiaille lapsille annoksella 1 suihke kumpaankin sieraimeen korkeintaan 3 kertaa vuorokaudessa, yhtäjaksoisesti enintään 5 päivän ajan. Käyttö raskauden ja imetyksen aikana vain lääkärin ohjeen mukaan. Yleisiä haittavaikutuksia ovat nenän limakalvon kirvely ja kuivuminen. Valmisteen suositeltua pitempiaikainen yhtäjaksoinen käyttö voi johtaa vaikutuksen heikkenemiseen ja käytön lopettamisen jälkeen esiintyvään voimakkaaseen nenän limakalvojen turvotukseen. Tutustu huolella pakkausselosteeseen. Pakkaukset ja hinnat 15.10.2011: Naso-ratiopharm nenäsumute 0,5 mg/ml 10 ml (4,24 €), 1,0 mg/ml 10 ml (4,24 €). Apteekista ilman reseptiä. Lisätiedot: www.laakeohje.fi, info@ratiopharm.fi A27


14 | Oma PLUS | N:o 4 | 2011

Kuka tekee mitä? Apteekissa työskennellään monilla eri nimikkeillä. Mitä farmaseutti tekee? Miten proviisoriksi pääsee? TEKSTI: SIMO ARVO | KUVA: DREAMSTIME

A

pteekeissa työskentelee apteekkareita, proviisoreita, farmaseutteja ja lääketeknikoita. Jokaisella on tärkeä tehtävä apteekin pyörittämisessä. Asiakkaalle tarjottava toimiva palvelu syntyy useiden ammattilaisten yhteistyöstä. Apteekkialalle haluava voi opiskella lääketeknikoksi suorittamalla lääkealan ammatillisen toisen asteen tutkinnon. Opiskelut kestävät kaksi tai kolme vuotta aiemmasta koulutuksesta

riippuen. Lääkealan perustutkintoon kouluttavia oppilaitoksia on Helsingissä, Turussa, Kuopiossa ja Oulussa, sekä ruotsinkielinen koulutus Vaasassa. Lääketeknikot huolehtivat apteekeissa muun muassa lääkevarastosta, toimistotöistä ja tietotekniikasta. Yliopistossa suoritettavat farmasia-alan opinnot perustuvat kemiaan, fysiikkaan, biologiaan ja yhteiskuntatieteisiin. Koulutuksessa opiskellaan lääkkeiden kemiallisia ominaisuuksia, lääk-

keiden valmistusprosesseja ja uusien lääkemolekyylien suunnittelua. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet asiantuntijat ovat farmaseutteja ja ylemmän tutkinnon suorittaneet proviisoreja. Molempiin opintoihin kuuluu puolen vuoden palkallinen harjoittelu apteekissa.

YLIOPISTOSSA AMMATTILAISEKSI Farmaseutin tutkinto on 180 opintopisteen laajuinen ja sen suorittaminen kes-

tää täyspäiväisesti opiskellen kolme vuotta. Farmasiaa voi opiskella Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa, sekä Åbo Akademissa. Yleensä farmaseutit työskentelevät apteekkien asiakaspalvelussa. Lääketeollisuuden työllistämä farmaseutti voi olla lääkkeiden valmistus-, laadunvarmistus- tai markkinointitehtävissä tai työnjohtajana. Myös sairaalat, laboratoriot ja lääketukkukaupat työllistävät farmaseutteja. Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa voi farmaseutik-

si valmistumisen jälkeen opiskella proviisorin tutkinnon. Opinnot kestävät yleensä kaksi vuotta. Proviisoriopinnoissa syvennytään itseä kiinnostavaan tieteenalaan ja laaditaan siitä pro gradu -tutkielma. Suurin osa proviisoreista työskentelee apteekeissa liikkeen- ja työnjohdon tehtävissä. Sairaala-apteekeissa proviisorit vastaavat sairaalan lääkehuollon suunnittelusta, organisoinnista ja kehittämisestä. Lääketeollisuudessa proviisorit toimivat yleensä tutkimus- ja joh-

Kerro työstäsi! APTEEKKARI MARKKU KNUUTILA, LINNAN APTEEKKI, TURKU

FARMASEUTTI MINNA RAUTIAINEN, KARHUVUOREN APTEEKKI, KOTKA

Työni tärkein osa on vetää suuria linjoja ja hoitaa apteekin ulkopolitiikkaa. Delegoin varsin paljon käytännön töitä proviisoreille, ja kokoukset heidän kanssaan vievätkin suuren osan työajastani. Paljon aikaa kuluu myös alan tuulien seuraamiseen. Koko ajan pitää olla tuntosarvet pitkällä ja seurata mitä muualla tapahtuu. Tälläkin viikolla olin Ruotsissa tutustumassa asioiden hoitoon sikäläisissä apteekeissa. ■

Tärkein työni on toimittaa asiakkaille lääkkeitä. Kun asiakas tulee apteekkiin, otan hänen reseptinsä vastaan ja toimitan lääkkeen. Jos lääke on asiakkaalle uusi, tai hänellä on muuten jotain kysyttävää, annan myös lääkeneuvontaa. Kaksi kolmasosaa työajastani kuluu asiakaspalvelussa tiskillä. Apteekkimme asiakkaina on myös kotisairaanhoidon asiakkaita ja hoitolaitoksia. Tilaan heille annosjakelun kautta lääkkeitä valmiissa annospusseissa. ■

PROVIISORI JOHANNA PITKÄNEN, LIELAHDEN APTEEKKI, TAMPERE

TEKNINEN TYÖNTEKIJÄ SINI KAUNISTO, HANGON APTEEKKI

Työtehtäväni vaihtelevat päivien mukaan. Toimin asiakaspalveluesimiehenä ja otan kantaa farmaseuttien minulle tuomiin ongelmatapauksiin. Joskus koko työpäivä voi kulua asiakaspalvelussa, joskus taas taustatöissä. Apteekissamme on kolme proviisoria ja me teemme työvuorolistat, hoidamme kampanja-asiat ja edustajatapaamiset. Yksi tärkeä tehtävä on myös henkilökunnan kouluttamisesta vastaaminen. ■

Päätehtäväni on laskutus, työlistojen laatiminen, kassatyöskentely sekä tavaroiden tilaaminen ja vastaanotto. Laskutuksen hoitamiseen menee muutama päivä kuussa. Sen lisäksi hoidan tavaroiden purkua ja hyllyjen täyttämistä. Joskus myös pullotan tai purkitan lääkkeitä laboratorion puolella. Työaikaani kuluu jonkun verran myös kassalla. Viikolla en sinne meinaa ehtiä, mutta lauantaisin voin viettää kassalla koko päivän. ■

totehtävissä. Työskenneltyään apteekissa proviisori voi hakea apteekkilupaa. Sen saatuaan hän voi alkaa yksityisyrittäjäksi ja apteekkariksi. Luvan lisäksi apteekkarina toimiminen vaatii kokemusta ja jatkuvaa tietojen päivitystä. Apteekkari vastaa asiakkaiden ja yrityksen hyvinvoinnista. Työtehtävissä tämä näkyy asiakaspalvelun kehittämisenä ja vastuunkantona yrityksen taloudesta ja henkilökunnasta. Apteekkari pitää koko paketin kasassa. ■


Oma PLUS | N:o 4 | 2011 | 15

KYSY APTEEKKARILTA

Tällä palstalla lukijat voivat kysyä apteekkareilta heitä askarruttavia, terveydenhoitoon liittyviä kysymyksiä. Vastaajana on tällä kertaa Lahden Renkomäen apteekkari Johanna Pennanen.

n

SELÄSSÄNI ON MELKO SUURI LUOMI. MISTÄ TIEDÄN TUOTTAAKO SE TULEVAISUUDESSA ONGELMIA?

o

LAPSENI SAA JOKA TALVI KÄSIINSÄ IKÄVÄÄ LUMIPALLOIHOTTUMAA. MISTÄ APTEEKIN TUOTTEISTA VOISI OLLA ONGELMAAN APUA?

p

MIKÄ ON ERESEPTI? VOIKO KUKA TAHANSA SAADA SELLAISEN KÄYTTÖÖNSÄ?

Pohjoismaalaisella aikuisella on keskimäärin 50 hyvänlaatuista pigmenttiluomea, syntymämerkkiä tai kauneuspilkkua. Luomet ovat siis luonnollinen asia, mutta luomessa tapahtuva muutos saattaa olla ihomelanooman ensioire. Säännöllinen tarkkailu on paras tapa oppia tuntemaan monet ihossasi olevat luomet. Luomissa kannattaa tarkkailla värin epätasaisuutta, luomen suuruutta, reunojen epäsäännöllisyyttä ja luomen osien epäsymmetrisyyttä. Jos toteat luomessa jonkin näistä varottavista merkeistä tai luomesi alkaa punoittaa, kutista tai se rupeutuu ja alkaa vuotaa verta, älä jää odottamaan muiden oireiden ilmaantumista, vaan hakeudu lääkärin vastaanotolle.

Lumipalloihottumaa voidaan hoitaa rasvaisilla perus- ja käsivoiteilla. Villa- ja akryylilapasia kannattaa välttää, koska ne ärsyttävät ihoa. Monissa apteekeissa on myynnissä uusi sarja La Roche-Posay, joka on erikoistunut herkän ja atopiaan taipuvaisen ihon hoitoon. Sarjalla on tuote nimeltä Cicaplast, joka on suunniteltu edistämään pinnallisten vaurioiden korjautumista ja antamaan iholle suojaa sekä estämään mikrobien tarttumista vaurioalueelle. Tuotetta voidaan käyttää ihon halkeiluun ja ahavoitumiseen sekä lumipalloihottuman hoitoon.

Suomessa vaiheittain käyttöön otettavaa sähköistä reseptiä kutsutaan eReseptiksi. Sähköiset reseptit varastoidaan potilastiedon arkistoon, josta lääkäri voi suostumuksellasi tarkastella kokonaislääkitystäsi ja ehkäistä lääkkeiden haitallisia yhteisvaikutuksia. Saat myös potilasohjeen, jossa on tiedot kaikista sinulle samalla kertaa määrätyistä lääkkeistä. Kun esität potilasohjeen apteekissa, asiointisi nopeutuu. Apteekissa proviisori tai farmaseutti katsoo Reseptikeskuksesta, mitä lääkettä lääkäri on määrännyt, ja toimittaa lääkkeen sinulle neuvonnan kera. Sähköinen lääkemääräys otetaan apteekeissa käyttöön porrastetusti sairaanhoitopiireittäin valtakunnallisen aikataulun mukaisesti. Kaikki apteekit toimittavat eReseptejä huhtikuuhun 2012 mennessä.


16 | Oma PLUS | N:o 4 | 2011

KIRJOJA TERVEYDEKSI

KOONNUT: MAIJA RAUHA KUVAT: KUSTANTAJAT

Kirja tekee VANHAT NAISETKIN näkyviksi! Kuten Vappu Taipale kirjassaan toteaa, on kuin musta aukko olisi nielaissut vanhat naiset. Heidän arkielämästään ei tiedetä juuri mitään. Missä viipyvät tutkimukset ja kyselyt, joissa on kysytty jotakin myös yli 60-vuotiailta naisilta? Missä on vanhuuden politiikka ja psykologia, missä ikäihmisten trendivinkit? No, kirjoja sentään alkaa jo löytyä kaikkiin ikävaiheisiin!

LIMAINEN YSKÄ? OTA BISOLVON.

VIREÄT MUMMOT tulevat! Lääkäri, Stakesin entinen pääjohtaja Vappu Taipale, 72, antaa vanhoille naisille äänen kirjassaan Vanha ja vireä, Virkistyskirja vanhoille naisille (WSOY). Hehän ovat olleet yhteiskunnassa lähes näkymättömiä, sukupuolettomia, värittömiä ja äänettömiä. Taipale on kerännyt heitä koskevaa tietoa, keskustellut heidän kanssaan ja kokenut heidän tilanteensa omakohtaisesti. Tuloksena on hyvin jäsennelty, monipuolinen ja innostavakin teos. Tämän lukenutta keski-ikäistä ei vanheneminen enää pelota – ihan niin paljon. Tulossahan voi olla vielä vaikka miten vireitä vuosia, kun vähän katsoo, miten elää ja miten ajatuksensa asettelee. Vapussa on meille hyvä esikuva, sillä hänellä leikkaa loistavasti. ■

Uusia ja vanhoja SUPERRUOKIA Yhdysvaltalainen ravitsemusterapeutti Tonia Reinhard esittelee teoksessaan Superruokaa – maailman terveellisimpiä ruoka-aineita (Tammi) 200 ruoka-ainetta, jotka sisältävät runsaasti hyödyllisiä ravintoaineita pienessä määrässä. Mukana on muutamia jicaman tai karvaskurkun tapaisia erikoisuuksia, joista Pohjolan perukoilla olemme tuskin kuulleetkaan. Enimmäkseen superruoat ovat kuitenkin vanhoja tuttuja kasviksia, hedelmiä, yrttejä, kaloja ja lihoja. Kirjoittaja kehottaa lisäämään kauppalistaan yhden uuden superruoan viikossa. Hän kertoo, miten ruoka-ainetta kannattaa käyttää ja mitä vaikutuksia sillä on. Kirjan ulkoasu on rauhallinen ja miellyttävä. ■

TÄSMÄTREENIÄ naisille Kirsi Valastin ja Anna Takalan tammikuussa ilmestyvä Naisen treenikirja (Otava) on kotimainen, innostava ja monipuolinen naisten kunto-opas. Kirjasta lukija löytää havainnollisia ohjeita kestävyyden, lihaskunnon ja liikkuvuuden kohentamiseen. Selkeät kuvat opastavat tekemään liikkeet oikein. Treenikirjassa otetaan huomioon erikuntoiset ja -ikäiset naiset sekä naisten erilaiset elämäntilanteet, kuten raskaus. Jollei tätä lukiessa liikuntakärpänen pure, niin ei sitten millään. ■

Helppo käyttää ja kätevä kuljettaa! Tabletit yli 6-vuotiaille. Vaikuttava aine bromiheksiini. Varmista tuotteen sopivuus apteekista ja tutustu hyvin pakkausselosteeseen. Markkinoija Boehringer Ingelheim Finland Ky.

KAUNIIT JA TERVEET HAMPAAT

UNIKOULUN odotettu aapinen Lääkäri Anna Keski-Rahkonen ja toimittaja Minna Nalbantoglu antavat pikkulasten vanhemmille kaivatun työkalupakin lasten univaikeuksien korjaamiseen kirjassaan Unihiekkaa etsimässä (Duodecim). He kertovat, että vaikka monien mielestä on vain yksi oikea tapa nukuttaa vauva, tutkimusten mukaan useat eri unikoulumenetelmät tehoavat ja ovat turvallisia. Kirjoittajat kertovat eri menetelmien hyödyistä ja haitoista, jotta vanhemmat voivat valita omaan tilanteeseensa ja kasvatustyyliinsä parhaiten sopivan. ■

PESSIMISMISTÄ on iloa Nykyisinä myönteisen ajattelun aikoina on helppoa aliarvioida pessimistien merkitystä. Moni asia olisi huonommin, ellei heitä olisi. Pessimistit ampuvat mahdottomat ideat alas ja muistuttavat virheiden mahdollisuudesta. Koska kaikki hyvä loppuu aikanaan, on tärkeää nauttia hyvistä hetkistä. Psykologit Satu Kaski ja Vesa Nevalainen kertovat kirjassaan Pessimisti ei pety (Kirjapaja), mitä jokainen voi oppia pessimisteiltä. ■

Lankaa L ankaa

Harjaa

Huuhtele


Oma PLUS | N:o 4 | 2011 | 17

Toivotamme kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme oikein

Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta 2012!

Oma PLUS Apteekkien väki


18 | Oma PLUS | N:o 4 | 2011

RUOKA&TERVEYS

Sardiinileivät (4 annosta)

TEKSTI: PIRKKO SOININEN KUVAT: OTAVA JA DREAMSTIME

S

Pirjo Saarnia kehottaa meitä nauttimaan mahdollisimman paljon öljyjä sellaisenaan, kuumentamatta.

Älä karta rasvaa – Iso osa suomalaisista saa ruokavaliostaan liian vähän pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, sanoo ravitsemusterapeutti Pirjo Saarnia.

aarnian kirjoittama kirja Rasvoilla parempaa terveyttä ilmestyi tänä syksynä. Kirja ravistelee meitä suomalaisia, jotka olemme joutuneet jonkunlaiseen rasvasolmuun. Olemme alkaneet vältellä rasvaa niin paljon, ettemme enää saa sitä läheskään tarpeeksi. – Oikeilla rasvahapoilla sekä rasvojen kuumentamisella on oleellinen vaikutus monien sairauksien taustalla vaikuttavaan tulehdukseen. Syömällämme ruoalla sekä ruokavaliosta löytyvillä rasvahapoilla voidaan vaikuttaa haitalliseen tulehdukseen ja sitä kautta monien sairauksien oireisiin ja etenemiseen, toteaa Saarnia. – Moni syö levitteensä ja salaattikastikkeensa kevyttuotteena tai lähes rasvattomana. Näin ollen hyvien, pehmeiden rasvojen saanti jää aivan liian niukaksi, hän toteaa. Liian kevyestä tuotteesta ei välttämättömiä rasvahappoja saada laisinkaan. Sen sijaan saamme lisäaineita ja vettä. Hyviä rasvahappoja tarvitaan, jotta turvataan hermoston, verisuoniston, nivelien, ihon, silmien ja aivojen terveys. Vääränlaiset rasvat saavat elimistössä aikaan epätasapainon, joka lisää tulehdusreaktioita ja nopeuttaa samalla monien sairauksien etenemistä.

VÄLTÄ KOVIA PIILORASVOJA Yltiöpäinen voin ahmiminen on haitallista, mutta ihminen tarvitsee hyviä rasvoja. Monilla meistä on pula välttämättömistä rasvahapoista. – Kova rasva ei kohtuullisina määrinä ole terveydelle haitallista, mutta pehmeän ja kovan rasvan suhdetta pitäisi saada parannettua, Saarnia muistuttaa. Kovaa rasvaa saadaan paljon piilorasvoina. Terveellisempää, pehmeää rasvaa ei saada piilorasvoina kuin öljyistä, rasvaisista ja öljypohjaisista salaattikastikkeista, pähkinöistä, manteleista ja siemenistä, avokadosta ja rasvaisesta kalasta. – Näitä tuotteita moni suomalainen syö aivan liian vähän, Saarnia toteaa. Voita voi käyttää satunnaisesti paistamisessa, mutta sitä, kuten ei muitakaan rasvoja, pidä kärventää, sillä kuumissa lämpötiloissa rasvahapot muuttuvat haitallisiksi yhdisteiksi. Voi ei saa olla ruokavalion ainut rasva. Kookosöljy sisältää paljon kovaa, tyydyttynyttä rasvaa, joten sitä Saarnia ei myöskään suosittele yksinomaiseen käyttöön.

ÖLJY SELLAISENAAN – Terveellisimmillään pehmeistä rasvoista tulevat rasvahapot olisivat kuumentamattomassa muodossa. Nyt moni suomalainen syö lähes yksinomaan kuumennettuja rasvoja, jolloin ras-

8 ruispaahtoleipää tai muuta ruisleipää 2 purkkia sardiinia tomaattikastikkeessa tai oliiviöljyssä (punasipulirenkaita) tomaattilohkoja yrttimaustetta tai mustapippuria juustosiivuja Levitä ruispaahtoleiville haarukalla hienonnettua sardiinia sekä sipuli- ja tomaattilohkoja. Mausta ripauksella yrttimaustetta tai mustapippuria. Lisää päällimmäiseksi 1–2 siivua juustoa. Kuumenna leipiä 175 asteessa noin viisi minuuttia. Tarjoile rapean salaatin ja öljypohjaisen salaattikastikkeen kanssa. ■ RESEPTI KIRJASTA RASVOILLA PAREMPAA TERVEYTTÄ

van terveysvaikutukset eivät pääse toteutumaan parhaalla mahdollisella tavalla, Saarnia muistuttaa. Öljyjä kannattaa käyttää sellaisenaan sekä ruokien paistamiseen. Parhaiten paistamista kestää yleisimmin käytetyistä oliiviöljy ja huonoiten auringonkukkaöljy. Toisin kuin monet luulevat, oliiviöljy sopiikin siis hyvin kuumentamiseen, sillä se sisältää vain vähän monityydyttymättömiä rasvahappoja. Kuumentamiseen ei kannata käyttää kaikista arvokkainta neitsytoliiviöljyä. Mitä vihreämpää öljy on, sitä huonommin se kestää kuumentamista. – Rypsiöljyä kannattaa käyttää salaattiin sellaisenaan ja kuumentamista se kestää myös kohtuullisen hyvin. Rypsiöljystä saadaan oliiviöljyä enemmän välttämättömiä

rasvahappoja, mutta ruokavalioon tarvitaan myös muita hyvän rasvan lähteitä. – Rasvaista kalaa tai kalaöljyä tarvitaan vähintään kahtena päivänä viikossa, ja moni hyötyy kalaöljyn käytöstä tätäkin useammin. Myös pellavansiemenöljyn avulla voidaan lisätä ruokavalion omega-3-pitoisuutta, ja tätä öljyä ei pidä koskaan kuumentaa. – Suomalaiset saisivat myös syödä runsaammin pähkinöitä, manteleita ja siemeniä, joista saadaan paljon hyvää, pehmeää rasvaa luonnollisessa muodossa. Eniten omega 3 -rasvahappoja onkin juuri pellavansiemenöljyssä ja pellavansiemenrouheessa, joiden rasvahapoista 60 prosenttia on alfalinoleenihappoa. Jo yksi teelusikallinen pellavansiemenöljyä päivässä takaa suositellun omega 3 -rasvahappomäärän. ■

Joogaa saunassa Saunayoga on uusin joogavillitys. Kyseessä on puolen tunnin mittainen harjoitus, joka tehdään noin 50-asteiseksi lämmitetyssä saunassa. Saunayogan istumasarjan liikkeet on suunniteltu tehtäviksi istuen saunan lauteilla. Saunassa verkkaiseen tahtiin tehtävän liikesarjan vaikutus on syvä ja rentouttava. Lisäksi harjoitus vilkastuttaa verenkiertoa ja aineenvaihduntaa, mikä edistää kuona-aineiden poistumista ja puhdistaa kehoa. Saunayoga sopii kaikille ikään, kokoon tai kuntotasoon katsomatta. Tällä hetkellä saunayogaa voi ohjatusti kokeilla joissakin Elixian liikunta- ja hyvinvointikeskuksissa, kylpylä- ja kongressihotelli Långvikissä, Ladylinessa Kirkkonummella ja Vierumäen hyvinvointikeskuksessa. Lisätietoja: www.saunayoga.com ■


Oma PLUS | N:o 4 | 2011 | 19

VASTA NOIN NELJÄSOSAAN T SAIRAUKSISTA ON OLEMASSA LÄÄKE. T

Lääketieteellinen johtaja Tom Wiklund uskoo sairauksien yksilöllisen lääkehoidon läpimurtoon tulevaisuudessa.

TEKSTI: MAIJA RAUHA | KUVAT: PFIZER JA DREAMSTIME

Tutkittavista lääkeaihioista hyvin harva päätyy apteekin hyllylle asti ja niistäkin vain joka kolmas menestyy niin hyvin, että kattaa tuloillaan omat tuotekehityskustannuksensa. Näin riskialttiiseen puuhaan voivat ryhtyä vain vahvimmat.

Uuden lääkkeen matka apteekin hyllylle jatkuu sivulla 20 ❯


20 | Oma PLUS | N:o 4 | 2011 ❯ jatkuu sivulta 19

V

aikka yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa tehdään paljon lääkealan perustutkimusta, varsinaista lääkekehitystyötä tekee käytännössä vain lääketeollisuus. Maailman eniten tutkivan lääketeollisuusyrityksen, Pfizerin, Suomen lääketieteellinen johtaja Tom Wiklund kertoo, että tämä johtuu alan riskialttiudesta. – Vain harvoilla yrityksillä on riittävä riskinkantokyky. Uuden lääkkeen kehittäminen vie 10–15 vuotta ja maksaa noin miljardi euroa. Se vaatii myös runsaasti sinnikkyyttä, sillä valtaosa lääketutkimuksesta epäonnistuu jo alkuvaiheessa. Tiettyä sairautta varten seulotuista miljoonista molekyyleistä vain yksi tulee myyntiin lääkkeenä. Tämän syynä ovat esimerkiksi tiukat ja monipuoliset vaatimukset, jotka lääkkeen täytyy täyttää, Wiklund sanoo. Lääkeaineen täytyy tehota eli sillä pitää olla parantavaa vaikutusta sairauteen. Sen pitää olla myös hyvin siedetty eli sillä saa olla vain vähän haittavaikutuksia. Sen pitää sopia lääkevalmistukseen ja sitä pitää voida annostella järkevästi. Lisäksi sitä pitää pystyä valmistamaan riittävän edullisesti. – Uuden lääkkeen tulee olla sellainen, että joku on valmis maksamaan siitä. Jos vanha lääke on huomattavasti edullisempi eikä uusi lääke ole merkittävästi kustannusvaikuttavampi, lääkkeellä ei ole menestymisen mahdollisuuksia, Wiklund toteaa.

UUSIA TAI PAREMPIA HOITOJA Lääkekehityksen lähtökohtana on lääketieteellinen tarve: on sairaus, johon ei vielä ole tarjolla hoitoa. Tarve voi syntyä myös sitä kautta, että nykyinen hoito ei ole kovin tehokasta tai siihen liittyy turvallisuusriskejä, joita halutaan pienentää. Uusi lääke voi olla vaikutustavaltaan tai käyttömuodoltaan uusi. Esimerkiksi jos lääkettä on aiemmin annosteltu sumuttamalla nenään tai pistämällä lihakseen, uusi, nieltävä lääke voi tuntua käyttäjistä

Tunnemme noin 30 000 sairautta, joista vain neljäsosaan on olemassa lääke.

niin paljon miellyttävämmältä, että lääke kannattaa tuoda apteekkeihin. – Tällä hetkellä vain noin neljäsosaan tunnetuista noin 30 000 sairaudesta on olemassa lääke, joten tutkittavaa riittää. Toisaalta tutkimus on vaikeutunut. Perustutkimuksen edetessä voi yhä avautua tilaisuuksia kehittää lääke suhteellisen helpostikin, mutta silti voi sanoa, että helpoimmin kehitettävät lääkkeet on suurelta osin jo keksitty. Myös lääkkeiden valmistuksessa vaaditaan usein huomattavasti monimutkaisempaa teknologiaa kuin ennen, Wiklund kertoo. Mitä pidemmälle lääkekehityksen vaiheissa edetään, sitä suurempi osa työstä tehdään lääketeollisuusyrityksissä. Tämä johtuu paitsi niiden paremmista resursseista, myös niiden vahvasta tutkimuskokemuksesta sekä niiden laajoista lääkeaihiopankeista. Kun perustutkimuksessa on löydetty uusi lääkehoidon kohde, joka on ikään kuin uusi lukko, johon tarvitaan avain, voidaan lääkeaihiopankeista seuloa esiin ne molekyylit eli avaimet, joita kannattaa kokeilla tähän lukkoon. – Molekyylipankissa voi olla miljoonia lääkeaihioita, joista seulotaan testattaviksi joitakin tuhansia. Niistä vain pieni osa etenee kliinisiin, ihmisillä tehtäviin tutkimuksiin, Wiklund sanoo. Ja niistä muutamistakin siis useimmat osoittautuvat myöhemmin pettymyksiksi. Onneksi kuitenkin tapahtuu myös onnistumisia. Uusien lääkkeiden ansiosta lapsikuolleisuus on länsimaissa lähes olematon, leikkauksia tarvitaan vähemmän, elinikä on pidentynyt ja vakavasti sairaiden elämänlaatu on kohentunut.

YKSILÖLLISET LÄÄKKEET TULEVAT Tulevaisuuden lääkkeet ovat lähtökuopissaan juuri nyt. Syövän hoitoon kokeillaan uusia lääkkeitä, joista monia valmistetaan bioteknologisesti. Tämä tarkoittaa, että niiden valmistuksessa valjastetaan esimerkiksi mikro-

bit tuottamaan lääkeainetta. Usein apuna käytetään geenitekniikkaa. – Biologisista lääkkeistä ensimmäisiä olivat diabeteksen hoidossa käytettävä insuliini, tietyt pistettävät verenohennuslääkkeet sekä monet kasvutekijät. Niitä on jo käytössä myös eräiden tulehduksellisten sairauksien ja syövän hoidossa. Tulevaisuudessa näemme niitä lisää. Kehitteillä on biologisia lääkkeitä esimerkiksi Alzheimerin taudin ja kivun hoitoon, Wiklund kertoo. Hän uskoo, että rokotteita tullaan tulevaisuudessa käyttämään nykyistä laajemmin tarttuvien tautien ehkäisyssä, mutta myös syövän ja Alzheimerin taudin hoidossa. – Enenevässä määrin näemme varmasti myös lääkkeitä entistä pienempiä potilasjoukkoja varten, niin sanottuja yksilöllisiä lääkkeitä, joiden soveltuvuutta kullekin potilaille on etukäteen määritelty esimerkiksi biologisten tai geneettisten testien avulla. Näin löydetään etukäteen potilaat, joita lääke auttaa. Uudet lääkkeet voivat olla varsin pienellekin potilasjoukolle kehitettyjä, hän jatkaa. Pfizerilla on tutkimusvaiheessa keuhkosyöpälääke, joka auttaa vain noin neljää prosenttia kaikista keuhkosyöpäpotilaista – niitä, joiden kasvaimessa on aivan tietynlaisia geenimuutoksia. Potilaat tunnistetaan geenitestillä. Muut potilaat eivät hyödy lääkkeestä. – Jos tätä lääkettä olisi tutkittu tavalliseen tapaan suurella, valikoimattomalla joukolla potilaita, se olisi hylätty tehottomana. Harva vanhakaan lääke tehoaa yhtä hyvin joka potilaalla. Voi olla, että tulevaisuudessa tiedetään nykyistä tarkemmin, keiden sitä kannattaa ottaa, jolloin lääkehoidosta tulee entistä vaikuttavampaa.

SUOMESSAKIN TUTKITAAN Monet vanhat lääkkeet ovat erittäin edullisia, koska niiden patentit ovat jo menneet umpeen, ja niitä voivat val-

mistaa muutkin kuin lääkeaineen kehittänyt yritys. Niiden tutkimuskustannukset on jo ehditty kattaa patentin keston aikana. Uudet lääkkeet ovat yleensä selvästi näitä kalliimpia, koska niiden harteilla ovat niiden omat kehityskustannukset – ja myös niiden hankkeiden kustannukset, jotka jouduttiin keskeyttämään. – Lääkkeellä täytyy olla hinta, jotta varmistettaisiin uusien lääkkeiden kehitys ja saaminen käyttöön. Erityisesti viimeiset, laajat tutkimukset, jotka tehdään ennen, kuin lääkkeelle haetaan

myyntilupaa, ovat erittäin kalliita. Niiden avulla tutkitaan tarkasti lääkkeen teho ja turvallisuus, Wiklund sanoo. Suomessa tehdään erityisesti juuri näitä kliinisiä, vaiheen III lääketutkimuksia, joissa uutta lääkettä verrataan nykyiseen käypään hoitoon. Potilaat käyttävät tutkimuslääkettä ja heidän tuntemuksensa kirjataan tarkasti. Myös rokotetutkimuksia tehdään usein Suomessa. Tutkimushankkeet ovat tyypillisesti kansainvälisiä eli sama tutkimus on tekeillä useassa eri maassa. – Pfizerin tutkimustoi-

minta Suomessa on varsin vilkasta etenkin, kun ottaa huomioon maan pienen koon. Suomi on ollut suosittu tutkimusmaa, koska terveydenhuollon taso on meillä korkea ja potilaiden halukkuus osallistua tutkimuksiin on suuri. Kilpailu lääketutkimuksista on kuitenkin kiristynyt eri maiden kesken, ja keskimäärin Suomessa tehdään tätä nykyä hieman vähemmän lääketutkimuksia kuin vielä muutama vuosi sitten. Pfizerin tutkimustoiminta on kuitenkin säilynyt vilkkaana, Wiklund kertoo. ■

Molekyylistä se lähtee Lääkkeen perusta on molekyyli, joka vaikuttaa elimistössä parantavasti. Kun molekyyli kulkeutuu sopivaan kohtaan kehossa, se saattaa esimerkiksi estää tiettyjä asioita tapahtumasta, ja tämä sitten koetaan voinnin paranemisena. Lääkkeen kehityksen alkuvaiheessa pyritään löytämään sairauteen liittyvä kehon rakenne, johon lääkemolekyyli voisi vaikuttaa. Se voi olla vaikkapa jonkin valkuaisaineen reseptori. Kun tiedetään, minkä muotoinen tuo vaikutuspaikka on, voidaan alkaa etsiä siihen sopivaa molekyyliä. Ehdokkaita sovitetaan reseptoriin ensin tietokoneella ja sitten laboratoriossa. Kun lupaava molekyyli on löydetty, sitä testataan monin tavoin. Farmaseuttisen tuotekehityksen aikana mietitään, miten molekyyli saataisiin pakatuksi esimerkiksi pilleriin ja miten pilleri valmistettaisiin. On myös tutkittava, miten elimistö suhtautuu pilleriin ja sen sisältämään lääkeaineeseen. Kulkeutuvatko molekyylit sinne, minne pitäisi? Entä, mitä tapahtuu, kun lääkeaine on tehnyt tehtävänsä? Miten se poistuu kehosta? Onko lääkeaine turvallinen? Nämä prekliiniset tutkimukset vievät vuosia. Jos lääke-ehdokas on täyttänyt odotukset, edetään lääketutkimuksen kliiniseen vaiheeseen, jossa sitä testataan ihmisillä. Ensimmäisen vaiheen tutkimuksissa on aluksi mukana vain muutamia kymmeniä, usein terveitä, vapaaehtoisia ihmisiä erittäin tarkan valvonnan alaisina. Kokemuksen karttuessa lääkettä annetaan yhä enemmän ja hoitoaikoja pidennetään. Näin kerätään tietoa lääkkeen turvallisuudesta ihmisellä. Toisessa vaiheessa lääkettä annetaan ensimmäistä kertaa tiettyä sairautta sairastaville potilaille, ja tavoitteena on saada tietoa lääkeaihion tehosta ja turvallisuudesta sekä oikeasta annostuksesta. Joskus lääkettä verrataan tässä vaiheessa lumelääkkeeseen. Kolmannen vaiheen kliiniset lääketutkimukset ovat hyvin laajoja. Mukana on jopa tuhansia potilaita. Näissä tutkimuksissa varmennetaan aiemmat tulokset ja kerätään lisätietoa lääkkeen turvallisuudesta etenkin pitempiaikaisessa käytössä. Tutkittavaa lääkettä verrataan usein olemassa olevaan, parhaana hoitona pidettyyn lääkkeeseen. Tällöin lääkäri ja potilas eivät tiedä, kuka saa tutkimuslääkettä ja kuka vanhempaa lääkettä. Jos lääkeaihio on läpäissyt hyväksyttävästi kaikki vaiheet ja osoittanut tutkimuksissa tehonsa ja turvallisuutensa, sille voidaan hakea myyntilupaa. Myyntilupa haetaan lääkeviranomaiselta ja lupahakemukseen liitetään kaikki tutkimustulokset. Lääketutkimusta tehdään usein vielä myyntiluvan saamisen jälkeenkin. Voidaan tutkia esimerkiksi, voisiko lääke olla tehokas myös jonkin muun sairauden hoidossa. Lääkkeiden turvallisuutta seurataan jatkuvasti. ■


Oma PLUS | N:o 4 | 2011 | 21

KELA-KORTTI | KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ MARJO TURKULAINEN, PROVIISORI JAANA HARSIA-ALATALO JA

5 KYSYMYSTÄ: KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ NOORA HEINONEN, KELA, TERVEYSOSASTO TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI | KUVA: KELA

Lain mukaan Kansaneläkelaitos antaa Suomessa sairausvakuutetulle henkilölle ilmaisen sairausvakuutuskortin, johon merkitään esimerkiksi tieto oikeudesta erityiskorvattaviin lääkkeisiin.

n

MITÄ TIETOJA KELA-KORTISSA ON?

Sairausvakuutuskorttiin merkitään vakuutetun suku- ja etunimet sekä henkilötunnus. Jos vakuutettu on työpaikkakassan jäsen, siitä tehdään merkintä sairausvakuutuskorttiin. Korttiin merkitään myös oikeus erityiskorvattaviin lääkkeisiin, rajoitetusti peruskorvattaviin lääkkeisiin ja korvattaviin kliinisiin ravintovalmisteisiin, tieto sairausvakuutuksen voimassaoloajasta ja tieto ettei vakuutettu ole oikeutettu suorakorvausmenettelyyn apteekissa. Kuvattomassa Kela-kortissa on: henkilötiedot ja ennen 1.1.2005 tilatuissa korteissa on lisäksi kotikunta. Jos henkilöllä on lääkkeiden tai kliinisten ravintovalmisteiden erityis- tai rajoitettuja korvausoikeuksia, Kela-korttiin on merkitty korvausluokka, korvausoikeuden numero ja oikeuden voimassaoloaika. Merkintä on myös siitä, jos korvaus on itse haettava Kelasta. Kuvallinen Kela-kortti sisältää samat henkilö- ja sairausvakuutustiedot kuin kuvatonkin kortti. Lisäksi kortissa on valokuva ja vakuutetun valinnan mukaan eläkeläisalennuksiin oikeuttavia merkintöjä. Kortti ei ole virallinen henkilöllisyystodistus. Kuvallisen Kela-kortin voi nykyään saada vain sellainen henkilö, jolla on jo ennestään voimassa oleva kuvallinen Kela-kortti. Syksystä 2014 alkaen kuvallisia Kela-kortteja ei voi uusia enää ollenkaan.

o

Ennen uutta korttia asiakas saa lääkkeet korvattuina apteekissa näyttämällä saamaansa korvausoikeuspäätöstä ”vanhan” Kela-korttinsa kanssa.

q

Kuvallisen ja kuvattoman Kela-kortin lisäksi Suomessa sairausvakuutettu henkilö voi liittää sairausvakuutustiedot poliisiin myöntämään henkilökorttiin. Silloin henkilökorttia voi käyttää apteekissa normaalisti Kela-korttina.

MITEN TIEDOT ON SAATU KORTTIIN JA MITEN NE PÄIVITTYVÄT?

Kela-korttiin kirjoitettavat tiedot otetaan Kelan tietokannoista, joihin väestötietojärjestelmän mukaiset nimet ja henkilötunnukset on saatu maistraatista. Muut tiedot, kuten lääkkeiden erityiskorvausoikeudet, ovat Kelassa syntyneitä tietoja. Kela lähettää yleensä automaattisesti henkilölle uuden Kela-kortin, kun esimerkiksi henkilön nimi tai henkilötunnus muuttuvat tai kun henkilön erityiskorvausoikeuksiin tulee muutoksia.

p

MILLAISIA ERILAISIA KORTTEJA ON OLEMASSA?

NÄKYVÄTKÖ KORVATTAVAT LÄÄKKEET KORTISSA?

Peruskorvattavista lääkkeistä ei tule erillistä merkintää Kelakorttiin. Korvauksen peruskorvattavista lääkkeistä saa näyttämällä apteekissa Kela-kortin. Sen sijaan Kelalta erikseen haettavat lääkekorvausoikeudet, esimerkiksi oikeus rajoitetusti peruskorvattaviin lääkkeisiin, merkitään Kela-korttiin, ellei asiakas ole sitä kieltänyt. Kun oikeudet ovat kortissa, asiakas saa korvaukset jo lääkkeen ostotilanteessa apteekissa, eikä niitä tarvitse hakea jälkikäteen Kelasta. Päätös Kelasta haetusta korvauksesta lähetetään asiakkaalle postitse. Jos korvausoikeus myönnetään, asiakkaalle lähetetään myöhemmin postitse uusi Kela-kortti, jossa on uusi korvausoikeuden numero ja sen mahdollinen määräaika.

r

ONKO KELA-KORTTI VOIMASSA MYÖS ULKOMAILLA, MITEN ESIMERKIKSI ULKOMAILLA ASUVAT ELÄKELÄISET TOIMIVAT?

Kela-korttia käytetään vain Suomessa. Poikkeuksena on Australia, jonka kanssa Suomella on sairaanhoitosopimus. Kun Suomessa sairausvakuutettu henkilö oleskelee tilapäisesti Australiassa, hän on oikeutettu välttämättömään sairaanhoitoon esittämällä Suomen passin ja Kela-kortin Australian julkisessa terveydenhuollossa. Ulkomailla asuvalla eläkkeensaajalla ei ole oikeutta Kelakorttiin. Muissa EU-maissa vakituisesti asuvat eläkkeensaajat saavat Kelasta sen sijaan eurooppalaisen sairaanhoitokortin, joka käy hoito-oikeustodistuksena Suomessa sekä muissa EU- ja Eta-valtioissa ja Sveitsissä. Sairaanhoitokortti oikeuttaa Suomen julkisessa terveydenhuollossa välttämättömään sairaanhoitoon tilapäisen oleskelun aikana. Kortilla saa myös sairausvakuutuslain mukaisen suorakorvauksen sairaankuljetuksesta ja yksityisestä terveydenhuoltopalvelusta aiheutuneista kustannuksista sekä apteekissa peruskorvauksen lääkkeistä. ■ Lisää tietoa lääkkeiden korvattavuudesta: www.kela.fi Æ Sairastaminen Æ Lääkkeet

Eucerin AQUAporin-lahjapakkaus: virkistävää puhtautta ja tehokasta kosteutta

Puhdistustuote puoleen hintaan!

Pakkaus sisältää AQUAporin Active Moisturizing Creme SK 15 + UVAkosteusvoiteen sekä DermatoCLEAN 3 in 1 Cleansing Fluid – puhdistusnesteen.


22 | Oma PLUS | N:o 4 | 2011

APTEEKIN HYLLYLTÄ

TEKSTI: PIRKKO SOININEN KUVA: MEDCASE

Onko sinulla klamydia?

S

Klamydia on Suomen yleisin bakteerin aiheuttama sukupuolitauti. MeTest Klamydian avulla voit itse turvallisesti kotona testata, oletko saanut tartunnan.

uomessa todetaan noin 15 000 klamydiatartuntaa vuosittain ja todettujen tapausten määrä kasvaa noin kymmenen prosenttia joka vuosi. Tartunnan saaneista kolme neljästä on naisia. Taudin aiheuttaa Chlamydia trachomatis -bakteeri. Tauti on naisilla usein vähäoireinen tai täysin oireeton. Siksi se leviääkin helposti suojaamattoman seksin välityksellä. Klamydiatartunnan voi saada myös suu- tai anaaliseksin välityksellä. Hoitamattomana klamydiainfektio voi aiheuttaa naiselle lapsettomuutta.

LUOTETTAVA JA HERKKÄ MeTest Klamydia on kertakäyttöinen diagnostinen testi, jonka voi tehdä turvallisesti kotona. Näyte otetaan pumpulitikulla emättimen limakalvolta.

– Testi on kaksivaiheinen entsyymin analysointitesti, ja positiivinen tulos näkyy kymmenessä minuutissa näytteenottopuikon päässä sinisenä värimuutoksena. Testissä käytetään kemikaalia, joka klamydialle ominaisen entsyymin kanssa aiheuttaa näytteenottopuikon värjäytymisen. Testi on nopea ja luotettava, kertoo tekstiä markkinoivan MedCasen toimitusjohtaja Ilkka Sirén. – Testin luotettavuus verrattuna laboratoriotestiin (PCR, Polymerase Chain Reaction) on yli 99 prosenttia. Tästä on olemassa julkaistuja tutkimustuloksia, joten testi on erittäin luotettava. Positiivinen tulos näkyy jo kahden viikon kuluttua infektiosta. Normaalin laboratoriotestin tulosta joutuu usein odottamaan muutaman päivänkin. – Monelle henkilölle on helpompaa, jos voi tehdä ensiepäilyn varmistamisen kotona. Mikäli testi on positiivinen, on käännyttävä välittömästi lääkärin puoleen. Lääkärin puoleen pitää kääntyä myös silloin, jos näyte on negatiivinen, mutta mahdolliset oireet jatkuvat. Testiä voi säilyttää huoneenlämmössä. Sitä ei voi tehdä kuukautisten tai antibioottikuurin aikana. Sen hinta on apteekissa noin 30 euroa. ■ Lisätiedot: www.medcase.fi

VAIN APTEEKISTA

Anna ihonkin nauttia talvesta

Osta 400 g pumppupullo, saat 100 g kaupan päälle

*

Jaa ihonhoitovinkkisi ja voita Orionin tuotteita! www.perusvoide.fi

* Ceralan tai Aqualan L 400 g:n ostajalle Aqualan Duo 100 g kaupan päälle. Ei koske reseptillä ostettuja tuotteita. Voimassa 1.–30.11.2011 tai niin kauan kuin tuotteita riittää. Lisätietoja asiantuntijalta apteekistasi, www.itsehoitoapteekki.fi tai numerosta 010 426 2928 ark. klo 8–16.


Oma PLUS | N:o 4 | 2011 | 23

Apteekit Forssan Keskusapteekki Timo Heinonen Kartanonkatu 11 30100 Forssa p. (03) 422 2835 Haminan III, Itäväylän Apteekki Kyllikki Lisitsin Helsingintie 1 49460 Hamina p. (05) 345 5120 Hangon Apteekki Silja Kyllönen Nycanderinkatu 18 10900 Hanko p. (019) 248 2312 Helilän Keskus-apteekki Vesivallinaukio 5, 48600 Karhula p. (05) 262 447 Helsingin 45. Etelä-Kaarelan Apteekki Anita Oksanen Vanhaistentie 1 00420 Helsinki p. (09) 566 0080 *Malminkartanon sivuapteekki Malminkartanonaukio 4 00410 Helsinki p. (09) 566 2193

Karhuvuoren apteekki Eija Lappela Taruraitti 2 48350 Kotka p. (05) 223 1900 *Metsolan apteekki Kiuruntie 49–51 48220 Kotka p. (05) 223 1930

*Kourulan sivuapteekki Katajakatu 10–12 53850 Lappeenranta p. (05) 630 0600 *Sammonlahden sivuapteekki Korpikunnaankatu 1 53850 Lappeenranta p. (05) 630 0400

Karjaan Apteekki Henrik Brenner Kauppiaankatu 9 10300 Karjaa p. (019) 230 078

Lempäälän II Sääksjärven apteekki Hanna-Maija Syrjänen Pitkäahteentie 1 33880 Lempäälä p. (03) 367 0480 *Apteekki Ideapark Ideaparkinkatu 4 37570 Lempäälä p. 0290908030

Kauhavan I Apteekki Minna Jaanson Kauppatie 48 62200 Kauhava p. (06) 434 8000 Keuruun I Apteekki PL 118, Keuruuntie 6 42701 Keuruu p. (014) 720 105 Kirjavantolpan apteekki Hyvinkää Sven Söderlund Uudenmaankatu 70 05830 Hyvinkää p. (019) 431 642

Helsingin 42. Munkki Apteekki Veikko Tuderman Raumantie 1 A (Munkkivuoren ostoskeskus) 00350 Helsinki p. (09) 5656 010

Kouvolan 10. Inkeroisten apteekki Merja Wiio Päätie 22 46900 Inkeroinen p. (05) 317 1554

Hämeenlinnan 2. Raatihuoneen apteekki Maritta Välimäki Sibeliuksenkatu 3 13100 Hämeenlinna p. (03) 682 2018

Lahti 12. Renkomäen apteekki Johanna Pennanen Pasaasi 2, Renkomäki (Kärkkäisen kauppakeskus) 15700 Lahti puh. 020 789 3570

Ikaalisten Apteekki Timo Pentti Vanha Tampereentie 15–17 39500 Ikaalinen p. (03) 458 9992

Lappeenrannan Keskusapteekki Ossi Sarvilahti Brahenkatu 3 53100 Lappeenranta p. (05) 630 0300

RISTIKKO Vanhemman konstaapelin valvovan silmän alla on lehden 3/2011 ristikon onnelliseksi voittajaksi arvottu: Anja Palin, Turku. Vastaukset voi lähettää 15.1.2012 mennessä osoitteeseen: Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy, Kauppiaskatu 10, 20100 Turku. Voit myös palauttaa ristikon paikkakuntasi lähimpään Oma PLUS -apteekkiin. Oikein vastanneiden kesken arvotaan 85 euron arvoinen tuotelahjakortti Oma PLUS -apteekkiin. Ristikon oikea ratkaisu seuraavassa lehdessä.

nimi______________________________ osoite_____________________________ _________________________________ puh______________________________ Ristikon 3/11 ratkaisu:

Lieksan Pietari-Apteekki Ulla-Riitta Savolainen Pielisentie 30 81700 Lieksa p. (013) 521 003 Lielahden Apteekki Kyösti Laitinen Possijärvenkatu 2 33400 TAMPERE p. (03) 347 3800

Linnan Apteekki Markku Knuutila Kauppiaskatu 10 20100 Turku p. (02) 275 0400 *Patterinhaan Apteekki Kanslerintie 10 20200 Turku p. (02) 275 0810 Naantalin apteekki Henrik Brenner Luostarinkatu 25 21100 Naantali p. (02) 431 2720 *Rymättylän sivuapteekki Vanhatie 1 21140 Rymättylä p. (02) 252 1202

Nurmeksen apteekki Anja-Riitta Martinsen Kauppatori 1, Liikekulma 75500 Nurmes p. (013) 480 395 Ojamon apteekki Helena Mensonen Ojamonharjuntie 61 (Citymarket) 08200 Lohja p. (019) 388 100 Orimattilan apteekki Sinikka Lankinen Erkontie 12 16300 Orimattila p. (03) 887 430 Oulaisten Apteekki Kalle Tuori Rautatienkatu 5 86300 Oulainen p. (08) 470 477 Porvoon I Vanha apteekki Robert Järnström Piispankatu 34 06100 Porvoo p. (019) 689 4400 *Gammelbackan sivuapteekki Suolaketie 2 06400 Porvoo p. (019) 575 3990 *Pornaisten sivuapteekki Latiskantie 1 07170 Pornainen p. (019) 664 7247 Salon Vanha Apteekki Timo Johansson Vilhonkatu 8 24100 Salo p. (02) 777 6400 *Kuusjoen sivuapteekki Ylikulmantie 250 25330 Kuusjoki p. (02) 777 6480 Tampereen II Keskustorin apteekki Esko Sorvala Keskustori 1 33100 Tampere p. (03) 225 0300

*Atalan apteekki Pulkkakatu 8 33580 Tampere p. (03) 362 2702 *Peltolammin apteekki Peltolamminkatu 12 33840 Tampere p. (03) 266 1055 Tampereen XVI Kaukajärven apteekki Markku Knuutila Keskisenkatu 5 33710 Tampere p. (03) 3143 9500 Tampereen Tammelan Apteekki Harri Salonpää Itsenäisyydenkatu 17 33500 Tampere p. (03) 254 9300 Tampereen Tesoman apteekki Kyösti Laitinen Tesoman valtatie 37 33310 Tampere p. 010 420 4711 *Raholan sivuapteekki Jurvalankatu 8 33300 Tampere p. 010 420 4715 Tervolan apteekki Petri Kiviluoma Keskustie 94 95300 Tervola p. (016) 435 003

Vaasan Kuninkaan Apteekki Pekka Sedig Kuninkaantie 72–74 65320 Vaasa p. (06) 316 8700 Vantaan I Tikkurilan apteekki Tarja Saesmaa Kielotie 11 01300 Vantaa p. (09) 836 2540 Varkauden Vanha apteekki Kirsi Puurunen Relanderinkatu 30 78200 Varkaus p. (017) 266 4700 *Käpykankaan sivuapteekki Sammonkatu 6 78870 Varkaus p. (017) 266 4730 *Könönpellon sivuapteekki Pitkälänniementie 1 78500 Varkaus p. (017) 266 4740 Ylihärmän apteekki Timo Lehtimäki Järventie 1 62375 Ylihärmä p. (06) 482 3100 Ähtärin apteekki Timo Lehtimäki Otsolantie 12 63700 Ähtäri p. (06) 211 3100

Hämeenlinnan 6. Tiiriön apteekki Ritva Ortamala Wartiamäentie 2 (Prismakeskus) 13130 Hämeenlinna p. (03) 674 2321 Turun Keskus-apteekki Minna Jaanson Humalistonkatu 10 20100 Turku *Littoisten apteekki Uusi Littoistentie 48 20660 Littoinen

www.omaplus.fi



Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.