Expressi 4/2010

Page 1

Jaakko Sorsan

Hongkong Mikko Franckin

Valotyöpajassa kaikki taiteilevat Voiko lapsi harrastaa liikaa?

matkamuistot Pikkubussi Roope Lipastin kolumni

Mikkelin parhaat

KIRA GLUSCHKOFF ja hyvää tekevä valokuva


VARAA ENSI KESÄN LOMASI NYT!

• Kiertomatka Aitoa Makedoniaa UUTUUDET Lindos • Limnos • Ohrid ena • Azorit • Cala d’Or • Luonnonihmeiden Kappadokia • Alb g • Välimeren risteily • Kiertomatka Shanghai–Xi’an –Pekin

Tutustu kohteisiin ja varaa lomasi osoitteesta aurinkomatkat.fi, kysy lähimmästä matkatoimistostasi tai soita 0600 060606. 2 | expressi Puhelun hinta 1,97 €/vastattu puhelu + pvm.

Suositellaan lämpimästi.


Kuva: Turku 2011 Melinda Gibson: Photomontage IV

evääksi

KIRA GLUSCHKOFF MATKAEVÄSTÄ VALOTYÖPAJASSA KIRJATÄRPIT

22 22

Turku 2011 -vuosi on täynnä tapahtumia: sirkusta, teatteria, musiikkia ja happeningeja. Liisa Ihmemaassa on suurin koskaan Suomessa nähty nykyvalokuvataiteen näyttely. Logomossa 16.1.–18.12.

Mikkelistä löytyy ILKKA ARVOSEN Vilee Puoti & Bistro, joka tarjoilee maukkaita lähiruokia. Lue Ilkan vinkin Mikkeliin menijöille.

15

Kapellimestari MIKKO FRANCK bongattiin joulubussista konserttiin esiintymään. Matkoilla mukana kulkee pieni jänis.

16

Huippukokki JAAKKO SORSA johdattaa lukijat herkuttelijoiden Hongkongiin. Jaakon suosikki on lihalla täytetty taikinanyytti.

18 expressi | 3


Päätoimittajalta Saara Remes

EB-kuljettajat kehittivät vuorovaikutustaitojaan ExpressBus tutkii palvelunsa laatua niin sanotulla Mystery Shopping -tutkimuksella. Busseissa matkustaa normaalisti maksavia asiakkaita, jotka raportoivat matkakokemuksensa hyvin yksityiskohtaisesti. Alkuvuoden tutkimusmatkojen tulokset osoittavat, että kuljettajat huomioivat hyvin asiakkaiden tarpeet ja auttavat heitä oma-aloitteisesti. Yleisarvio kaikista matkoista kokonaisuutena on hyvällä, jopa erinomaisella tasolla. Raporteissa kiitetään kuljettajaa muun muassa persoonallisesta ja lämpimästä palvelusta. Matkoista on jäänyt kuljettajan leppoisan ja hyväntuulisen käytöksen ansiosta erittäin positiivinen vaikutelma. Parasta tutkituissa matkoissa on ollut kuljettajasta välittynyt halu auttaa ja palvella asiakasta ensiluokkaisesti. On ilo todeta, että palvelun laatu -tutkimuksen mukaan olemme tehtävässämme onnistuneet. Henkilökunnan osaaminen ja taidot, palvelu ja toimintatavat ovat avainasemassa hyviin tuloksiin. ExpressBus kouluttaa kuljettajia säännöllisesti. Edellisissä

koulutustilaisuuksissa pääaiheina olivat liikenteen turvallisuus ja ajotapa. Syksyllä pidettyjen 15 valmennuksen sisällöt painottuivat vuorovaikutustaitoihin ja hyvien käytäntöjen pohdintoihin erilaisissa asiakastilanteisssa. Matkustajan kohtaamista ja palvelutilanteita sanoin ja ilmein harjoiteltiin sekä yksilö- että parityöskentelyinä. Myös mikrofonikuulutuksia ja oikeaa äänen käyttöä testattiin tutussa työympäristössä, EB-bussissa. Koulutuspäiviin osallistui satoja kuljettajia eri puolilta Suomea. Päivien ”juonnosta” vastasivat vuorovaikutustaitojen valmentamiseen erikoistuneet kouluttajat. ExpressBus on saanut hyvää palautetta myös brändistään. Se sijoittui Taloustutkimuksen ja Markkinointi & Mainonta -lehden Brändien arvostus 2010 -tutkimuksessa sijalle 77. Tutkimuksessa selvitettiin yli 1 100 brändin arvostusta suomalaisten keskuudessa. Sijoittuminen sadan arvostetuimman brändin joukkoon on merkittävä saavutus. Se tekee nöyräksi.

BUSSO TOIVOTTAA MUKAVIA JA TURVALLISIA EB-MATKOJA!

Expressi – paras matkakumppani

Aikataulu 2011 No Ilm.pvm Aineisto

Tavoita lähes 2,5 miljoonaa matkustajaa vuodessa!

1/11

4.3.

11.2.

2/11

3.6.

13.5.

2/1 410 x 260 mm 5.000,- • 1/1 205 x 260 3.000,- • 1/1 vuosisopimus 10.000,- (sis. 4 kpl sivun ilmoituksia) • 1/2 100 x 260 mm pysty 1.600,- • 1/2 205 x 120 mm vaaka 1.600,- • Kaikkiin hintoihin lisätään alv.

3/11

2.9.

12.8.

4/11

2.12.

11.11.

ExpressBus on vuonna 1991 perustettu 15 suomalaisen pikavuoroyrityksen markkinointiyhteenliittymä. Suomen poikki kulkee yli sata reittiä, joita ajaa 220 ExpressBussia. Päivittäisiä vuoroja on yli 350 ja bussit pysähtyvät noin 2 500 pysäkille. Viime vuonna kuljetimme noin 2,4 miljoonaa matkustajaa ja bussimme ajoivat 25 miljoonaa kilometriä. EXPRESSI-LEHTI: Julkaisija ExpressBus, Lauttasaarentie 8, 00200 Helsinki, 020 710 5000, päätoimittaja Saara Remes. Toimitus & taitto OSG Viestintä, PL 280, 20101 Turku, puh. 0207 806 839. Kannen kuva Markku Ojala. Ilmoitusmarkkinointi Maritta Humala, palmera@kotiposti.net, puh (03) 2533940, 040 7099856, Saara Remes puh. 020 710 5000 ja OSG Viestintä puh. 0207 806 882. Ilmoitusliikenne OSG Viestintä, PL 280, 20101 Turku, pekka.eskelinen@osg.fi, puh. 0207 806 853. Painopaikka Forssa Print. Painosmäärä 45 000 kpl.

4 | expressi


expressi | 5


matkaeväs KOONNUT: Pirkko Soininen

Hauva parantaa Suloinen Rufus Hot Dog on luonnollinen kuumavesipullo, jossa on täytteenä vehnää ja laventelia. Erinomainen lievittämään lihaskipuja, lämmittämään sänkyä tai vain sohvakaverina. Tyyny laitetaan pariksi minuutiksi mikroaaltouuniin ja tämän jälkeen pieni hauveli pysyy lämpöisenä noin pari tuntia. Ja tuoksuu ehkä paljon paremmalta kuin oikea koira. www.unkai.fi

Kynistä koruiksi 4– Keväällä 2009 läväytin värikynät pöydälle aikomuksenani luonnostella jotain, vähän ideoida piirtelemällä. Yhtäkkiä keksin ruveta tekemään jotakin itse kynistä. Ensimmäisenä valmistui kaulakoru, kertoo korusuunnittelijaksi Lahden Muotoiluinstituutista valmistunut ELLI SAARINKI Lempivärin synnystä. Elli Saarinki tekee puuväreistä kaikenlaisia koruja. Kierrätys on muotoilijalle tärkeä juttu, mutta ennen kaikkea hän haluaa korujen antavan oivalluksia ja ilahduttavan. – Homma on aika työlästä. Käytän kultasepän työvälineitä ja kaikki osat on käsin työstetty. Toisaalta nautin juuri itse tekemisestä viilaamisesta ja sahaamisesta. – Olen yllättänyt itsenikin, että olen jatkanut kynien kanssa jo puolitoista vuotta ja vieläkin kehittelen uusia malleja ja käyttötapoja kynille. Syynä tähän jumitukseen on varmaan, etten ole keksinyt uutta yhtä inspiroivaa materiaalia. www.lempivari.blogspot.com

Kynäkoruista tulee kouluajat mieleen. Kynissä on se tuoksukin mukana.

Kolme hyvää

MIKKO RIMMINEN: Nenäpäivä Teos, 2010

6 | expressi

Kauniita unia Kaihossa 4Hotelli Kaiho on viihtyisä kahden huoneiston majatalo Saarijärven keskustassa. Kaunis hirsitalo oli alun perin kauppakartanon leivintupa ja talli. Kun kauppakartano teki vararikon, naapurikauppiaan leski osti kiinteistön ja lahjoitti sen kunnalle orpokodiksi. – Monien vaiheiden jälkeen lähes tuhoutunut kiinteistö löysi meidän perheemme ja entisöimme rakennukset alkuperäiseen kuntoon, kertoo hotellia pyörittävä LAURA KUUSELA. Kaihossa voi nauttia lempeästä tunnelmasta ja rentoutua takkatulen ääressä. Hotelli on sisustettu vanhaan tyyliin. Toisessa kammarissa on kaksi vuodetta, toisessa parivuode. Käytössä on lisäksi saunaosasto ja kylpytynnyri. Palavasalmeen voi pulahtaa kesällä ja talvella. – Kaihon tekevät ainutlaatuiseksi ne ihmiset ja tarinat, jotka siihen liittyvät. Kaihossa on hyvä henki, jota ei voi olla aistimatta. Sitä henkeä haluamme vaalia. Laitamme vieraita varten tuvan viihtyisäksi ja katamme kauniisti. Ruuan valmistamme itse tuoreista raakaaineista, Laura Kuusela kertoo. www.sofianranta.fi

4Hersyvää, hauskaa ja kos-

4Sukellus gangstereiden

4Esikoiskirjailijan kaunis

kettavaa. Rimmisen kolmannessa romaanissa yksinäinen Irma tekeytyy Taloustutkimuksen kyselijäksi ja ryhtyy soittelemaan ihmisten ovikelloja. Rimmisen kieli mutkittelee, pistelee ja oivaltaa. Kirjailija tuntuu suhtautuvan henkilöihinsä samaan aikaan julman tarkkanäköisesti ja lempeästi.

julmaan maailmaan. Kirjailija varttui itse entisen Neuvostoliiton alueella sijaitsevassa Transnistriassa. Vahvasti omaelämäkerrallisessa esikoisromaanissaan Lilin kertoo lapsuudestaan ja nuoruudestaan urca-yhteisössä Dnestrin alajuoksulla. Vaikuttavasta kirjasta tehdään parhaillaan elokuvaa.

kertomus unelmista ja niiden särkymisestä. Annan ja Jussin liitossa on kaikki periaatteessa hyvin, mutta nyt perhe on ajautumassa karille. Jussi löytää nuoremman naisen, murrosikäinen tytär ottaa vastuuta äidistä ja äitiä kalvaa suru.

NICOLAI LILIN: Stalinin opetukset Like, 2010

PIIA POSTI: Talven jälkeen valo Gummerus, 2010


MTV


TEKSTI: Helena Hujala

KUVAT: Jukka Laine

Valopajasta elämyk arkeen

Huoneen ikkunat on teipattu umpeen. Pimeässä näkyy vain pieniä valokiiloja, kiehtovia heijastuksia, varjoja ja kuvioita. Tämä on valotyöpaja.

8 | expressi


Led-valojen käyttö on tuonut valopiirtämisen kaikkien ulottville. Valotyöpajoja järjestetään muun muassa kehitysvammaisille, adhd-nuorille ja autisteille.

ksiä

V

alotyöpajassa jokainen on taiteilija. – Täällä kokeillaan, mitä valosta voi tehdä ja hämmästytään sen monista muodoista ja mahdollisuuksista, sanoo Jukka Laine. Jukka järjestää valotyöpajoja muun muassa kehitysvammaisille, adhd-nuorille, autisteille, päiväkotilapsille ja vanhuksille. – Valopajat ovat saaneet huikean innostuneen vastaanoton. Monet ovat ensimmäistä kertaa tekemisissä valotaiteen kanssa, jotkut jopa ovat pitäneet pajassa ollessaan valaisinta ensimmäistä kertaa kädessään. Nuorimmat valosepät ovat olleet kaksivuotiaita ja vanhin peräti 101-vuotias. Koko paja matkalaukussa

Jukka opiskeli aikoinaan valoilmaisun medianomiksi. Nyt hän matkaa ympäri maata pitämässä valotyöpajoja ja kertomassa toiminnasta messuilla ja tapahtumissa. ­– Valotyöpajan tarvikkeet mahtuvat yhteen matkalaukkuun ja selkäreppuun. Pystyn siis kulkemaan kätevästi julkisilla liikennevälineillä. Ryhmässä on parhaimmillaan kymmenen osallistujaa, ja valopajan voi järjestää vaikka kerhohuoneessa, joka pimennetään teippaamalla jätesäkkejä ikkunoihin. Huoneessa ei kuitenkaan ole koskaan täysin pimeää, koska ledvalaisimet ovat koko ajan päällä. Taustalla soi aina rauhallinen pianomusiikki. Ledejä ja heijastuksia

Valopiirtäminen on keksitty yli 70 vuotta sitten, mutta vasta led-valojen käyttö on tuonut sen kaikkien ulottuville. Ledit ovat pieniä, tehokkaita ja kestäviä, eivät kuumene tai mene helposti rikki. Eriväristen ledien avulla työpajassa heijastetaan valoa kuvioiksi ja varjoiksi. Työpajassa jokaisen osallistujan tila rajataan pienten sermien avulla metrin levyiseksi alueeksi, eräänlaiseksi pienoisnäyttämöksi. Heijastuksia voidaan saada aikaan juomalaseilla ja varjoja vaikka lelueläinten avulla. – Jokainen valopajaan osallistuva voi luoda uutta, keksiä uusia kuvioita ja käyttötapoja, kun kokeilee ja innostuu.

Jukka Laine on valoilmaisun medianomi. Nyt hän pitää valotyöpajoja ympäri Suomen.

Jukka ottaa työpajan aikana valokuvia, joita sitten heijastetaan seinälle tai lattialle taskuprojektorin avulla. Valopajan järjestäjä saa kuvat lopuksi cd:llä. Valotaide kaikkien ulottuville

Valotaiteesta nautitaan useimmiten passiivisesti, katselemalla. Yleisö menee esimerkiksi konserttiin kuulemaan ja katsomaan esitystä, johon valaistussuunnittelija on tehnyt valaistuksen. Tai sitten valotaiteilija on tehnyt vaikkapa kaupunkiympäristöön taideteoksen, jota tullaan katsomaan. – Ajattelen valotaiteesta toisin. Mielestäni jokaisen pitää voida harrastaa valotaidetta, aivan samalla tavalla kuin harrastaisi öljyvärimaalausta. Teknologinen osaaminen ja turvallisuuskriteerien hallinta eivät saa olla taiteenteon ehtoina. – Haluan opastaa ihmisiä tarkkailemaan arkiympäristöään valon kannalta. Tulevaisuuden valaistusratkaisujen suunnittelijat ja päättäjät ovat tällä hetkellä päiväkotilapsia, joten on hyvä jos he pääsevät tekemisiin valon kanssa jo nyt. Syksyllä Jukka aloitti valotyöskentelyn opettamisen kurssilla, joka järjestetään Helsingin työväenopistossa. Lisää kursseja on suunnitteilla muille paikkakunnille. Kurssilla käydään läpi valotyöpajan tekemistä ja tähän sopivaa valokuvaustekniikkaa. – Siellä opetellaan myös valopiirtämisen perusteita, eli sitä miten kameran pitkän valotusajan avulla valaisimesta tuleekin kynä, jolla voi piirtää ilmaan. Tärkeintä on, että osallistujat saavat omia oivalluksia ja pääsevät heti toteuttamaan niitä käytännössä, Jukka sanoo.

expressi | 9


V TEKSTI: Pirkko Soininen

KUVAT: Kira Gluschkoff ja Markku Ojala

angittu hetki

10 | expressi

Muotikuvaaja Kira Gluschkoff tekee töitä kauniiden ihmisten ja vaatteiden parissa. Päivän päätteeksi hän painelee maalle luomaan lantaa. Vastakohdat kirkastavat toisiaan.


4Kira Gluschkoff sanoo, ett채 parhaimmillaan

kuvaussessio on paritanssi, jossa kuvaaja vie. Hetkellisesti kuvaaja voi rakastua kuvattavaansa, sill채 kuvanottohetki on aina maaginen tilanne, jossa kuvattavan t채ytyy laskea esirippunsa.

>> expressi | 11


>>

K

ira Gluschkoff istuu töölöläisen studionsa pinkillä sohvalla ja kertoo viimeisimmästä projektistaan, Samsungin Roosa Nauha -kampanjan näyttelystä. Sylissä nukkuu Pietarista tuotu villakoira, joka on väliaikaisessa hoidossa Kiran luona.

vontuntoisia, ylväitä ja ryhdikkäitä. – Halusin verhota kuvattavat tylliin, jotta kuvissa olisi mukana mystisyyttä ja arvoituksellisuutta. On vaikea lähteä muuttamaan ihmisen tyyliä ja mietin, että koska kuvattavat ovat niin erilaisia ihmisiä, minun täytyy keksiä joku heitä yhdistävä tekijä. Tylli on kuvissa vaatteen roolissa.

tuonut heille voimia rintasyöpätaistelun aikana. – Kaikki jännittivät aluksi, kuten aina, kun kuvataan niin sanottuja tavallisia ihmisiä. Minun tehtäväni onkin tehdä ilmapiiristä niin vapautunut, että kuvattava pystyy nousemaan jännityksen yläpuolelle.

Mustiin pukeutuneesta huippukuvaajasta virtaa huoneeseen energiaa ja valoa, Kiran kanssa on helppo olla. Studio on vanha HOK-Elannon kahvila. Kira osti tilan omaksi asunnokseen yli kymmenen vuotta sitten. Sitten hän siirsi studion väliaikaisesti kotiin ja totesi, että tila onkin ihan mielettömän hyvä studio. Harvalla studiolla onkaan niin kodikas tunnelma kuin täällä. Kahvi porisee keittiössä, kirjahyllyssä ovat sulassa sovussa Ruohometsän kansa ja laskettelumono. Täällä Kira kuvasi syksyllä kahdeksan rintasyövästä selvinnyttä naista. Mukana oli julkisuudesta tuttuja naisia, Anneli Jäätteenmäki, Satu Hassi ja Nina Repo sekä suurelle yleisölle tuntemattomia kasvoja. Taidenäyttely on nyt lähtenyt kiertämään Suomea ja se on esillä joulukuussa Galleria Luovassa Helsingissä.

Kira halusi muotokuviin mustan taustan ja tylleihin moderneja värejä, roosan, violetin ja punaisen sävyjä. Valmiita muotokuvia katsellessa voi vain ihmetellä, miten Kira onnistui maskeera-kampaaja Nina Björkmanin kanssa rakentamaan kankaasta niin kiehtovia, kolmiulotteisia rakennelmia. – Ei se ollut aina helppoa. Tyllitötteröt romahtivat ja valokuvattavat saattoivat tuskastua harsoon, jonka läpi ei tahtonut nähdä ja joka hiersi ihoa ja painoi kekona päälaella, Gluschkoff sanoo. Lisähaasteen toi se, että kuvattavilla oli mukanaan sellainen esine, joka oli

Ikuistettu hetki

Arvoitukselliset naiset

– Halusin tehdä tämän projektin, sillä isäni Kirill Gluschkoff ja hyvä ystäväni ovat kuolleet syöpään. Kira etsi inspiraatiota kuvasarjaan 1600-luvun Alankomaiden maalaustaiteesta, erityisesti Rembrandtin töistä. – Minua kiehtoi arvokkuus ja ajattomuus, jota sen ajan muotokuvat henkivät. Ihmiset ovat maalauksissa omanar12 | expressi

• AAMUISIN OLEN... tapojeni vanki, en lähde liikkeelle ilman Hesaria ja isoa kuppia kahvia. • EN HALUAISI… joutua eroon perheestäni. • MINULLE TÄRKEINTÄ OVAT… hevoset • JUURI NYT HALUAISIN MATKUSTAA… Azoreille tai Papua Uusi Guineaan. • VOISIN ELÄÄ PÄIVÄN…ilman tietokonetta ja kännykkää. • HAAVEILEN VIELÄ... tarttuvani öljyväreihin.

Valokuvaamisessa ja valokuvattavana olemisessa on yhä samaa magiaa kuin lähes kaksi sataa vuotta sitten, kun ensimmäinen valokuva otettiin. – Olin kauan sitten Meksikossa kuukauden kuvaamassa intiaaneja, jotka edelleen luulivat, että kamera varastaa heidän sielunsa. Sama pelko eri muodossa elää tänäkin päivänä. Ihmiset ovat kameran edessä alastomia, alttiita haavoille ja loukkauksille. Kuvaajan täytyy saada kuvattavat luottamaan itseensä ja siihen, että kuvaaja haluaa näyttää ihmiset kuvissa parhaimmillaan, kauneimmillaan. – Minun tehtäväni on kaivaa jokaisesta karisma esiin. Se jokin, joka meissä jokaisessa on. Se on taikaa. Joskus se onnistuu helposti, joskus yhteisen sävelen löytäminen on haastavampaa. Kira sanoo, että työ on muovannut hänestä ihmistuntijan. Hän vaistoaa nopeasti, kenen kanssa tulee olemaan vaikeaa. Työ on opettanut myös monta kikkakolmosta, joita voi kuvaustilanteessa käyttää. – Puhun kuvattavalle koko ajan. En saa jättää häntä yksin hetkeksikään, sillä mallilla täytyy olla sellainen olo, että minulla on ohjat käsissä. Kuvaajan on pystyttävä säilyttä-


mään auktoriteettinsa. – En ole koskaan pelännyt ketään kuvattavaani. Urani alkuaikoina kuvasin paljon rokkareita Image-lehdelle. En ymmärtänyt ollenkaan, kuinka isoja staroja he olivat, joten en osannut pelätä. Sittemmin työkokemus on tuonut lisää varmuutta.

katalogeihin. Teini-iässä hän lähti malliksi Milanoon ja sittemmin Pariisiin. 21-vuotiaana hän päätti, että hänestä tulee muotikuvaaja. – Ostin itselleni Hasselbladin kameran, samanlaisen jonka tiesin Helmut Newtonilla olevan, painatin upeat käyntikortit ja matkustin Pariisiin, Kira nauraa.

lussa hän viihtyi vain parisen viikkoa. – Minusta olikin hienoa, että minut pyydettiin neljä vuotta sitten TAIKiin vetämään muotikuvauksen intensiivistä työpajaa. Minut, jolla on koulusta 0,5 opintoviikkoa ja nekin ranskan kielestä. Vastapainoksi multaa Gluschkoff asuu Porkkalanniemellä puo-

EVERYONE IS ART -NÄYTTELY GALLERIA LUOVASSA 18.11.–23.12.2010

Kira Gluschkoff kuvasi Samsungille Roosa Nauha -kampanjan. Kirjailija Nina Repo oli yksi kuvattavista. Kira sanoo, että kuvaajan tehtävä on kaivaa kuvattavasta karisma esiin. Kira Gluschkoff kaipaa filmiaikoja. – Se oli rock’n’rollia. Nykyään kuvaaminen on paljon tietokoneen edessä istumista, kuvankäsittelyä ja viilausta. Minua tekniikka ei kiinnosta yhtään.

Siperia opetti

Oikeastaan Gluschkoffista piti tulla taiteilija. Hän harrasti koko nuoruuden öljyvärimaalausta, johon sai purettua sen aikaiset angstit. – Sain vähän aikaa sitten puolisoltani lahjaksi öljyvärit ja kaikki värkit, mutten ole vielä aloittanut maalaamista uudelleen. Sen aika koittaa vielä. Valokuvaaja Kirasta tuli, koska valokuvauksessa hän pystyi yhdistämään taiteen ja kaupallisuuden. Ehkä kaikki alkoi jo silloin, kun Kira matkusti perheensä kanssa YläUralille Siperiaan. Gluschkoffin äiti Marianna Flinckenberg-Gluschkoff on nyt jo eläkkeellä oleva yliopiston venäjän kielen lehtori, joka harrastuksekseen tutki Siperian alkuperäiskansojen elämää, taltioi heidän kulttuuriaan ja kirjoitti heistä kirjan. Kun Kira oli 15-vuotias, hän sai matkalle mukaan Olympuksen kameran. Nämä tutkimusmatkat olivat kiehtovia ja miljöö visuaalisesti antoisa. – Ehkä alkusysäys oli se, kun Fiskars osti yhden kuvani, jossa nainen istuu tundralla ja tekee käsitöitä Fiskarsin sakset kädessä. Kuvasta tehtiin juliste. Tärkeä päätös

Kira on itse tehnyt mallin töitä pikkutytöstä asti, erityisesti tavaratalojen

Itsevarmuutta häneltä ei ole koskaan puuttunut, mutta työ on opettanut, joskus kantapään kautta. Pariisissa hän loi itselleen verkoston, alkoi kuvata mallituttaviaan ja vei kuvia mallitoimistoihin näytille. – Kyllä ne ensimmäiset kolme kuukautta Pariisissa olivat taistelua, en puhunut ranskaakaan silloin vielä yhtään. Kira palasi Suomeen muutaman Pariisin vuoden jälkeen ja alkoi tehdä katalogikuvauksia. Hyvin nopeasti hänet huomattiin ja hän pääsi kuvaamaan muotibrändeille. Esimerkiksi Marimekko, Ril´s, Luhta ja Pola saavat kiittää häntä 2000-luvun kuvista, joilla luotiin kyseisten muotitalojen brändejä. – Suomeen paluun jälkeen venäjänkielisestä sukunimestäni tuntui olevan hyötyä. Se jäi ihmisten mieliin ja jotkut jopa luulivat, että olen ulkomaalainen, Kira hymähtää. Hän on kuvannut yli 50 maassa ja moniin ulkomaalaisiin lehtiin, muun muassa Cosmopolitaniin, Noiseen ja Elleen. Venäjän Elleen hän on kuvannut paljon kansikuvia. Sympaattinen nainen on itseoppinut valokuvaaja. Hän on opiskellut alan lukemalla kirjoja ja seuraamalla ammattilaisia. Tosin hän pääsi Pariisista palattuaan sisään myös TAIKin valokuvauslinjalle huippupistein, mutta kou-

lisonsa kanssa. – Minun on pakko luoda lantaa, kantaa heiniä ja viljellä maata, jotta tunnen itseni kokonaiseksi. Tarvitsen nämä vastakohdat, kaupungin sykkeen ja maaseudun rauhan. Kiralla on islanninhevosia, kaksi kissaa ja kolme koiraa. Hän viljelee, kalastaa ja sienestää. – Tiedän kaikki lähimetsien sienikätköt. Kesällä olemmekin lähes omavaraisia, sillä viljelemme kaiken itse. Teemme mehut ja hilloamme. Kira ratsastaa issikoillaan päivittäin, nuoren tytön hevoshulluus ei ole kadonnut mihinkään. Hän kouluttaa hevosia ja ensi kesänä hän aikoo osallistua myös kisoihin. – Haaveilen myös siitä, että minulla olisi enemmän aikaa tehdä omia taideprojekteja. Ensi kesänä töitäni nähdään ainakin Kaija Rosman vetämässä Perniön taiteilijatalo Pyynpivossa, Kira kertoo. Kuin varkain on kulunut melkein kolme tuntia. Kira nappaa koiran kainaloonsa ja suuntaa Kaapelihallille. Tänään pitää vielä tarkastaa etukäteen kuvauspaikat tulevaa muotikuvausta varten.

>> expressi | 13


Minisun D-vitamiinia jokaiseen päivään! Koska talvi on Suomessa pitkä ja pimeä, me suomalaiset tarvitsemme talviaikaan D-vitamiinilisää. Minisun on Suomessa kehitetty D-vitamiini suomalaisten tarpeisiin. Se on raikkaan ksylitolin makuinen pieni tabletti, joka on helppo purra, imeskellä tai niellä. Minisun oli edelläkävijä jo 10 vuotta sitten ja tänäkin päivänä Minisun on edelläkävijä suomalaisessa D-vitamiinitutkimuksessa. Minisunin sisältämän D3-vitamiinin on tutkimuksissa todettu nostavan kehon D-vitamiinipitoisuutta1) sekä vaikuttavan myönteisesti vastustuskykyyn2). Minisun on suomalaisten terveydenhuollon ammattilaisten suosima D-vitamiini, nyt jo 10 vuotta! 1) 2)

Viljakainen HT ym. JBMR 2009 Laaksi I ym. J inf Dis 2010

14 | expressi Apteekista

expressi | 14 www.minisun.fi


matkaan HERKUTTELIJAN HONGKONG • RISTEILIJÄLLÄ • TEATTERIMATKALLE

Saimaan rannalla

LUONTO. Parasta antia Mikkelissä on ehdottomasti luonto. Kaupunki on vehreän metsän ympäröimä, eikä tarvitse kuin kävellä kilometri keskustasta, niin ollaan jo luonnon keskellä. Etenkin kesäisin Saimaa on ehdoton kokemus niin vierailijoille kuin myös täällä asuville. Kesällä erilaisia maisema- ja reittiristeilyjä lähtee päivittäin Saimaalle useita.

2

JALKAVÄKIMUSEO. Sotahistoriasta kiinnostuneille Mikkeli on otollinen paikka. Jalkaväkimuseo tarjoaa etenkin talvisodan tapahtumista mielenkiintoista nähtävää ja koettavaa. Mikkelistä löytyy myös Päämajamuseo, jossa kävijät voivat tutustua Marsalkka Mannerheimin työhuoneeseen.

3

www.jalkavakimuseo.fi

ailu

– Historiallisten nähtävyyksien ohella Mikkelin keskustassa on paljon mielenkiintoisia kuppiloita ja putiikkeja. Ruokamatkailusta kiinnostuneille suosittelen kaupungin toria, jossa on tarjolla muikkuja ja muita lähialueen erikoisuuksia. Mikkelin lähettyviltä löytyy myös useita kokemisen arvoisia maatiloja, jotka suoramyyvät erikoisuuksia, Ilkka Arvola vinkittää. www.vilee.fi

matk

Vinkit Mikkelin kävijälle tarjoilee Vilee Puoti & Bistron pitäjä ILKKA ARVOLA. Kirkkopuiston laidalla sijaitsevan ravintolan ruokalistalla on kauden mukaan vaihtuvia erikoisuuksia ja omassa keittiössä valmistettuja herkkuja. Ravintolan lihatuotteet saadaan alueen lähitiloilta ja kalatuotteet ovat Saimaasta pyydettyjä. Herkkupuodissa on tarjolla kattava valikoima leivonnaisia, kahveja, mausteita, juustoja, käsin valmistettua italialaista pastaa ja kotimaisia luomutuotteita.

Kuva : Mik kelin

Teksti: Lasse Pulkkinen | Kuva: Mirva Brola, Näyttelijä Timo Närhensalo Mannerheimina Marskin työhuoneessa Päämajamuseossa.

1

OLLINMÄEN VIINITILA sijaitsee 18 kilometrin päässä Mikkelin keskustasta Anttolassa. Viinitilalla voi maistella suomalaisista marjoista keskieurooppalaisella valmistustaidolla tehtyjä viinejä, siideriä ja likööreitä. Herkuttelu onnistuu Ravintola Ollin kellarissa. Jos illanvietto venyy pitkäksi, tilalle on mahdollisuus jäädä yövieraaksi.

4

www.ollinmaenviinitila.fi

expressi | 15


matkamies Teksti: Johanna Pelto-Timperi

4 Mikko Franck johtaa tulevalla Kuva: Suomen Kansallisooppera/Heikki Tuuli

kevätkaudella tammikuussa kantaesityksensä saavan Jukka Linkolan oopperaseikkailu Robin Hoodin sekä toukokuussa ensi-iltaan tulevan Puccinin Il tritticon.

Pieni jänis on aina mukana 1. Unohtumaton matkakokemuksesi? Kymmenisen vuotta sitten matkustin bussilla joulunviettoon Kangasniemelle ystävieni luokse. Bussissa istui sattumoisin eräs kangasniemeläinen tuttuni, jonka kanssa aloin keskustella. Hän kertoi johtavansa jouluaattona kirkossa nuorten musiikkiesityksen, mutta valitettavasti heiltä puuttuu pianisti. Yksi asia johti toiseen, ja lopulta istuin itse pianon ääreen jouluaaton konsertissa ja musisoin ihmisten kanssa, joita en ollut aiemmin edes tavannut. Siitä opin, ettei koskaan voi tietää, mitä bussimatkalla tapahtuu! 2. Mitä sinulta löytyy aina matkalaukusta? Lapsena kuljetin mukanani aina Muumipeikko-lelua, joka koki kovan kohtalon. Kerran sairaalassa ollessani minulle annettiin mehua, jota sitten halusin tarjota myös Muumille. Mehun kastelema lelu täytyi panna pesu-

16 | expressi

koneeseen – ja se olikin sen loppu. Sittemmin kaikilla matkoillani on mukanani kulkenut pieni jänis. 3. Lähdetkö vapaa-ajalla mieluummin kulttuurilomalle vai rentoutumaan? Työhöni kuuluu niin paljon matkustamista, että vapaa-ajallani en matkusta minnekään vaan olen kaikkein mieluimmin kotona. 4. Minne haluaisit matkustaa uudelleen? Israeliin. Kävin siellä useita kertoja 1990-luvulla viulutunneilla ja johtamassa konsertteja. Reissuja oli niin paljon, että 13-vuotiaana opettelin jopa heprean kielen. En ole käynyt Israelissa kymmeneen vuoteen, ja hepreakin on unohtunut. Ehkä olisi jo aika palata? 5. Haluatko matkustaa yksin vai seurassa? Riippuu seurasta…

MIKKO FRANCK suomalainen kapellimestari syntynyt 1.4.1979 Suomen Kansallisoopperan taiteellinen johtaja ja ylikapellimestari viime vuosina Franck on työskennellyt esimerkiksi Belgian kansallisorkesterin, Berliinin, Münchenin ja New Yorkin filharmonikkojen, Bambergin, San Franciscon ja Chicagon sinfoniaorkestereiden, London Symphonyn, Mahler Chamber Orchestran ja Radion sinfoniaorkesterin kanssa vuonna 2011 vietetään suomalaisen oopperan satavuotisjuhlia.


makumatka TEKSTI: Johanna Pelto-Timperi

KUVAT: Viking Line

Herkuttelun aallonharjalla Notkuvat buffetpöydät, tasokkaat à la Carte -ravintolat ja maisemabaari ovat olennainen osa onnistunutta laivamatkaa. Viking Line tarjoaa matkustajille uudistuneen Viking Buffet -kokonaisuuden ja pienen palan Italiaa Ella`s -ravintolassa. M/S Mariellan ravintolapäällikkö Sari Launonen kertoo innoissaan, kuinka kaikille tuttu Buffet-konsepti on muokattu uudelleen asiakkaiden toivomusten perusteella. Kyselyyn vastasi 7 500 asiakasta. Buffetissa on mukana kaikki tarpeellinen, mutta uusin maustein. Myös lähiruoan määrää on lisätty. Ruokailun sujuvuutta parantaa porrastettu kattaus. – Seisovasta pöydästä pitää löytyä esimerkiksi lohi ja jälkiruokapöydästä suklaamousse. Näitä ei voi muuttaa. Suurin ero entiseen on nyt ehkä se, että esillepanossa on lähdetty annosajattelusta. Nyt on helpompi valita lautaselleen juuri ne herkut, joista pitää eniten. Buffetista tulee edelleenkin lähteä vatsa täynnä, Sari Launonen naurahtaa. Ravintolan sisustus on myös valoisampi ja raikkaampi. Viking Buffetiin katetaan joulupöytä 19. marraskuuta ja uuteen vuoteen siirrytään 27. joulukuutta. Rennosti italialaisittain

M/S Gabriellan Ella´s – Taste of Little Italy – on kansainvälinen ja rento ravintola, joka sopii niin pariskunnille, perheille kuin seurueillekin. Ravintolapäällikkö Helinä Kainulainen kertoo, että tunnelmaa luovat tummat puukalusteet ja kodikkuutta tuovat italialaistyyppiset puna-valkoruudulliset lautasliinat. Tunnelman kruunaa avokeittiö. – Ruokalistalla on alkuruoat, salaatit, pizzat, hampurilaiset ja pastat, unohtamatta muhkeita pihvejä. Myös kasvissyöjä voi koota vaikkapa mielenkiintoisen kolmen ruokalajin menun, sanoo Helinä Kainulainen. – Alku- ja jälkiruoan voi halutessaan noutaa runsaasta Food Garden pöydästä. Lapsille on katettu oman noutopöytä. Sari Launonen ja Helinä Kainulainen kertovat, että ruokalistojen suunnitteluun paneudutaan tosissaan keittiömestareista, pääkylmäköistä ja ravintolapäälliköistä muodostetussa työryhmässä. Asiakkaiden antama palaute on ensiarvoisen tärkeää kehitystyössä.

expressi | 17


1. Mantereen ja saarten väliä kuljetaan veneillä.

TEKSTI: Maija Rauha

KUVAT: Dreamstime

Jaakko Sorsan

Hongkong 4Jaakko Sorsa vastaa Hongkongin pohjois-

2

maisen laaturavintolan FINDSin keittiöstä. Häneltä on myös ilmestynyt ruokakirja Scapas Dining.

18 | expressi

Hongkongissa voi samana päivänä nauttia rantaelämästä ja illastaa pilvenpiirtäjän kattoterassilla. Keittiöpäällikkö Jaakko Sorsa antaa vinkit, joiden avulla poimit puikkoihisi aasialaisen suurkaupungin parhaat herkkupalat.


2

4

4

3 2. Lantaun saaren 26 metriä korkea Suuri Buddha on yksi Hongkongin suositummista nähtävyyksistä. 3. Shek-O-saaren rantakalliot ovat meren hiomat. 4. Paikalliset ostavat ruoka-aineensa vilkkailta toreilta, joita pidetään kävelykujilla. Tässä Gressam Streetin tori Wanchaissa Hongkongin saarella.

1

J

aakko Sorsa haaveili ulkomailla asumisesta jo alakoululaisena oppiessaan ensimmäiset englannin kielen sanansa. Ura kokkaamisen parissa vei hänet myöhemmin niin Libanoniin, Fidzi-saarille, Kanadaan kuin Bermudallekin, mutta vasta Hongkong tuntui siltä, että sinne kelpaa asettua. – Suomessakin viihdyn oikein hyvin ja käyn siellä nykyään noin kaksi kertaa vuodessa. Tänne oli kuitenkin helppo kotiutua minut palkanneen Pauliina Savolaisen avustuksella. Hän oli asunut kaupungissa jo vuosia ja oli

ravintola FINDSin perustavia voimia. Kulttuurisokkia en ehtinyt ravintolan avaamisen tiimellyksessä kokea, huippukokki kertoo. Jaakko tuli Hongkongiin vuonna 2004 kahden vuoden sopimuksella, mutta hänelle oli jo parin kuukauden jälkeen selvää, että reissusta tulee pidempi. Nyt on kuusi vuotta kulunut ja seitsemännen jälkeen hän voi hakea pysyvää oleskelulupaa. Kotiutumisesta kertoo sekin, että hän on juuri ostanut asunnon hongkongilaisen vaimonsa Kellyn kanssa. – Ensivaikutelmani oli, että onpa kuuma, mäkiä kuin Monacossa ja paljon ihmisiä. Kaupungin puhtaus ja turvallisuus yllättivät. Täällä ei kuitenkaan puhuta englantia niin viljalti kuin oletin, eikä länsimaalaisia ole niin paljon kuin

voisi luulla. Hongkonghan oli sadan vuoden ajan vuokrattuna briteille, hän jatkaa. Rento, tyylikäs FINDS

Hongkongia sanotaan usein Aasian New Yorkiksi, mutta siinä on myös paljon Kiinaa. Jaakon mielestä sen pikkukaupunkimaisuus on hämmentävää. Omassa kaupunginosassa on helppo saada tuttuja ja ystäviä, joihin törmää tämän tästä. Moniin hän on tutustunut työnsä kautta. FINDS on menestynyt ja tasokas, pohjoismaiseen ruokaan erikoistunut ravintola, joka on juuri muuttamassa Centralista lahden toiselle puolelle Kowlooniin. Ensimmäinen FINDS oli jääpalatsimainen ravintola, lounge ja trendikäs baari. Uudesta tulee Jaakon

expressi | 19

>>


>>

5

6

5. Dim sum -herkkupalat tarjotaan usein bambukorista. 6. Kaikki FINDSin ruoka valmistetaan omassa keittiössä: lihat ja kalat savustetaan leppäpuruilla, kastikkeet, liemet ja ketsuppi tehdään itse ja leipää leivotaan kahdesti päivässä. Tässä ahventa ja tattia. 7. Lohta kuudella tavalla on yksi FINDsin pidetyimmistä annoksista. 8. Stanleyn hiekkarannat ovat suosittu retkikohde. 9. Mongkokin iltatori on tunnelmallinen.

sanojen mukaan rento, mutta tyylikäs. Se avataan lähiaikoina The Luxe Manor -putiikkihotelliin. – Siellä on leivinuunit ja kaikki! Esittelemme edelleen pohjoismaisia makuja kosmopoliittisille hongkongilaisille, mutta alamme tarjota à la carte -listan ohella myös jaettavia aterioita, "sharing menus". Siinä tapahtuu ruokakulttuurien riemukas kohtaaminen, sillä aasialaiset ymmärtävät jakamisen päälle ja Pohjolassakin ruoat ovat kodeissa usein keskellä pöytää kaikkien otettavina. Kiinassa tosin kukaan ei ota itse, vaan perheen nuorimmat tarjoavat vanhemmille, Jaakko kertoo. Jaettavan aterian alkuun tarjotaan Scapas-tarjotin eli skandinaavisia pikkupaloja. Sen jälkeen pöytään tuodaan jokaiselle oma keitto. Pääruoaksi seurue saa valita esimerkiksi kilon palan luomuhärän entrecotea tai suolakuoressa kypsennettyä Jäämeren ruijanpallasta. – Tarjoilija leikkaa annoksen pöydän vieressä ja laskee sen pöydän keskelle jaettavaksi. Aterian päättää jälkiruokavalikoima. Kiinalaisen keittiön parhaat

Hongkongissa voi hemmotella makunystyröitään kiinalaisessa tai eurooppalaisessa Michelin-tasoisessa ravintolassa, syödä käärmettä katukuppilassa tai särpiä meren eläviä saarilla. Kansallisherk20 | expressi

8 kua on dim sum eli liha-, kala- tai kasvisherkkupalat, jotka on kääritty ohueen taikinaan ja höyrytetty. Pekingin ankka on Jaakon mukaan Hongkongissa parempaa kuin Kiinan pääkaupungissa. – Ruokailu on tärkeä sosiaalinen tapahtuma perheen ja ystävien kesken. Tapana on syödä pitkään ja innokkaasti keskustellen. Hongkongilaisten asunnot ovat melko pieniä, joten ruokailu tapahtuu useimmiten ravintoloissa. Ruoan kanssa hongkongilaisille maittaa Tsing Tao -olut sekä luumuviini. "Kampei!" eli "Kippis!" kuuluu ruokapöydästä vähintään vartin valein. Tapana on tyhjentää kuppi "Pohojanmaan kautta". Kotona ruokaa laittaessaan paikalliset ostavat ruoka-aineet toreilta, joita pidetään kävelykujilla ympäri kaupunkia. Kiinalaiset ovat Jaakon mukaan erittäin vieraanvaraisia ja tarjoavat mielellään ruokaa ja juomaa. Myös paikallinen small talk liittyy ruokaan. Sen sijaan, että kyseltäisiin: "Onko ilmoja pidellyt?", kysellään: "Mitä olet syönyt tänään? Mitä ajattelit seuraavaksi syödä?". – Oma suosikkini on Xiaolongbao, dumpling eli lihalla täytetty taikinanyytti, jossa on makoisa porsasliemi. Pitää varoa, ettei suu pala, koska nyytti pitää syödä kokonaisena. Tämä makupala

löytyy shanghailaista ruokaa tarjoavista ravintoloista. Honkongilainen suosikkini on "baby clams in blackbean-chili sauce" eli pikkusimpukoita mustapapuchilikastikkeessa. Kulttuurit sulassa sovussa

Hongkong muodostuu Hongkongin

JAAKON SUOSIKKIRAVINTOLAT • DIN TAI FUNG. Maistuvia dumplingeja eli höyrytettyjä, taikinaan käärittyjä makupaloja. 30 Canton Road, Tsim Sha Tsui. • BO INNOVATION. Modernia kiinalaista ruokaa kokeilijoille, 1 Michelin-tähti. Suositus: 15 ruokalajin maistelumenu. 60 Johnston Road, Wanchai. • NOBU. Modernia japanilaista ruokaa tyyriimmästä päästä. Omakase-maistelumenu on herkkukeidas. Intercontinental Hotel, East Tsim Sha Tsui. • YUNG KEE. Rapeaa ankkaa ja hanhea vuosikymmenten taidolla. 32 Wellington Street, Central • THE MON JAPANESE DINING STAGE. Edullista ja maittavaa japanilaista mukavassa ympäristössä. 502 Hennessy Road, Causeway Bay, Central. • FINDS. Ei se perinteinen Suomi-baari vaan tyylikästä pohjoismaista. 39 Kimberley Road, The Luxe Manor Hotel, 1. kerros, Tsim Sha Tsui.


9

JAAKON RETKITÄRPIT • THE PEAK on kukkula ja näköalapaikka Hongkongin saaren keskellä. Näkymät ovat parhaimmillaan auringonlaskun aikaan. Ylös Peakille kannattaa mennä kaksikerrosbussilla ja palata alas Peak Tram -raitiovaunulla. • LAMMA-SAARI. Reippailu kävellen saaren päästä toiseen ja ruokailu Rainbowkalaravintolassa. Matkat voi kulkea myös ravintolan veneellä. • STANLEYN rantakaupunki saaren eteläosassa. Rantabulevardi, ruokailua, markkinat. • SHEK O on unelias rantakaupunki saaren eteläosassa. Viehättävä ranta. • MONGKOK, vilkas kaupunginosa Kowloonissa. Paljon ihmisiä ja elämää. • CAUSEWAY BAY Hongkongin saarella. Ostoskatuja ja ravintoloita.

saaresta, Kowloonista, Uusista territorioista ja saarista, joista isoin on Lantau. Myös lentokenttä sijaitsee Lantaussa. – Hongkongin saarella sijaitseva Central on paikallisen finanssimaailman keskus ja täynnä hyvin pukeutunutta väkeä, joka ei kävele vaan kipittää puolijuoksua. Baarien ja ravintoloiden tiheys on Centralissa maailman huipputasoa. Kansan syvät rivit asuvat kuitenkin mantereen puolella Kowloonissa, Jaakko kertoo. Ravintola FINDSin muutto Kowlooniin merkitseekin Jaakolle uusia seikkailuja aidomman Hongkongin puolella. Kowloonin etuosa eli Tsim Sha Tsui on hänen mukaansa kehittynyt ravintolaelämältään valtavasti muutaman vuoden aikana. – Itse asumme Kellyn kanssa Park Island -nimisella saarella Lantaun ja Tsing Yin välissä. Jos lentokentältä tulee bussilla, kotisaari näkyy vasemmalla puolella, kun ylitetään valtavaa Tsing Ma -siltaa. Täällä keskustan ulkopuolella on viihtyisää ja asumiskulut suunnilleen Etelä-Helsingin tasoa. Hongkongin saarella asunnot ovat huikean hintaisia, esimerkiksi yli 6 000 euroa neliöltä, Jaakko kertoo. Hongkongilaisia on yli seitsemän miljoonaa, mutta monet heistä ovat kotoisin muualta. – Monikulttuurisuus on täällä ar-

kipäivää ja eri kulttuurit elävät sulassa sovussa, Jaakko kertoo. Bussilla, metrolla ja jalan

Julkinen liikenne toimii Hongkongissa erittäin hyvin ja metro MTR on Jaakon mielestä aivan loistava. Kannattaa kuitenkin käyttää myös omia jalkojaan. Kaupoista saa patikkaoppaita, joiden reitit vievät pitkin saarta ja Kowloonia ristiin rastiin, ylös alas kukkuloita. Jaakko lupaa, että jo tunnin retkellä pääsee irti kaupungin sykkeestä. Hän suosittelee myös retkeä kaksikerrosbussilla Hongkongin saaren eteläosaan, Stanleyn kaupunkiin. Rantabulevardin tunnelma on kuin etelänlomalla olisi, ja bussista voi hypätä esimerkiksi Deep Water Bayn tai Repulse Bayn uimarannan kohdalla. Uimarannat ovat hyvin hoidettuja ja valvottuja. Parhaat rannat ovat juuri Stanleyssä sekä Shek O:ssa. – Kesällä, etenkin heinäkuussa, on kostean kuumaa, mikä voi olla hieman tukalaa. Paras vuodenaika tulla on syys– marraskuu, jolloin sataa vain vähän ja tunnelma on kuin Suomessa kesällä. Helmikuun paikkeilla on kiinalainen uusi vuosi, jolloin useat kaupat ja ravintolat ovat kiinni, hän huomauttaa. Jos talvella kostean viileä sää iskee luihin ja ytimiin, on mukava mennä paikalliseen terveyskylpylään sauno-

maan, hierontaan ja yrttihöyryyn. Jaakon suosikki on Sunny Paradise osoitteessa 341 Lochart Road, Wanchai. Tuliaisiksi elektroniikkaa

Hongkongissa on sekä valtavia ostoskeskuksia ja vilkkaita rihkamatoreja että ylellisiä erikoismyymälöitä, joten jokainen löytää toivomansa tasoiset tuliaiset. Koska viinivero on nolla prosenttia, harvinaisten arvoviinien ystävät voivat tehdä löytöjä. Elektroniikka on suosittu ostos. – Kameroita ja etenkin niiden objektiiveja saa edullisesti esimerkiksi Stanley Streetiltä Centralista. Tietokoneita ja niihin liittyviä tarvikkeita löytyy puolestaan Wanchai Computer Centeristä, 130 Hennessy Road. Jos kopiotuotteet kiinnostavat, niitä löytyy esimerkiksi Temple Streetin iltatorilta. Merkkivaatteita on tarjolla muun muassa Centralin IFC Mall -kauppakeskuksessa ja Tsim Sha Tsuin Harbour City Mall -kauppakeskuksessa. Tinkimällä saa tori- ja markkinahinnat laskemaan joitakin kymmeniä euroja. – Kiinalaista uusantiikkia, silkkimattoja, keramiikkahevosia ja Maotavaraa myydään Cat Streetin torilla Centralissa, Jaakko kertoo.

expressi | 21


ajassa

KOONNUT: Pirkko Soininen

Kuvat: Tapahtumien järjestäjät

Turku juhlii vuoden 2011 Kuva: Turku 2011/Fanny Salonen

21.–23.1.2011 Helsingin Messukeskus

Kotikylistä maailman ääriin! 1200 NÄYTTEILLEASETTAJAA YLI 70 MAASTA

Turku on vuonna 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunki. Vanhaan VR:n veturitalliin remontoidussa Logomossa on koko vuoden esillä nykyvalokuvataiteen suurkatselmus Liisa Ihmemaassa sekä Tom of Finlandin retrospektiivi ja Eija-Liisa Ahtilan sekä Isaac Julienin videoinstallaatiot. Myös hevimusikaali 1827 - Infernal Musicalissa saa ensi-iltansa. Turkulaisten nuorten äänihuulet ovat kovilla, kun ilmoille kajautetaan ulkomaisen ja kotimaisen heavy metallin infernaalisimpia klassikobiisejä kautta aikain. Draamaa ja fantasiaa yhdistelevän tarinan taustalla soi hevi neljältä vuosikymmeneltä. 1827 Logomossa 21.1.–5.2. www.1827.fi, www.turku2011.fi

Harmonikan sävelin

Juna – Kätevin tapa tulla messuille

Aukioloajat: pe klo 12–19, la–su klo 10–18 Liput: 9/13 ¤

www.matkamessut.fi

ssukeskus e M in g in 011 Hels po.fi 11.–13.3.2 www.goex

TTA ! U U 22 | expressi

12.–13.3.2011

Harmonikka soi talvisen viikon meren rannalla Kokkolassa. Kokkolan talviharmonikassa kuullaan Guardia Nuevan 10-vuotisjuhlakonsertti, solisteina Jari Sillanpää, Jorma Uotinen, Matti Korkiala, Mari Palo ja Tuomas Airola. Festivaaleilla kuulaan myös Bachia Pekka Kuusiston ja Janne Rättyän voimin, Jorma Hynnisen tulkistemia suomalaisen musiikin helmiä ja Snekan folkrockia. XIII Talviharmonikka Kokkolassa 20.2.–27.2.2011. www.talviharmonikka.com


Kuva: Juha Metso

KOTKAN KAUPUNGINTEATTERI: SURUTTOMAT.

Mennään teatteriin JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINTEATTERI: MAARIA BLOMMA. Jussi Kylätaskun kirjoittama hurmahenkinen draama ihmeestä, uskosta ja epäuskosta. Ohjaus: Laura Jäntti. Musiikki: Jussi Tuurna. Ensi-ilta 5.2. OULUN KAUPUNGINTEATTERI: ELOKUU. Vaikuttava, Pulitzer-palkittu perhedraama, josta tehdään parhaillaan elokuvasovitusta, jonka pääosassa nähdään Meryl Streep. Ohjaus: Taava Hakala.

o Busselee! itt VI suosAN KIRJAN2T.ATLalven

. uma 3. NH 2.–1 atapaht 1 • VA ä s A j s r HL skylä rinen ki VAJU Jyvä vaa OKU L k i E t in an AGOVAT .–24.1. suur 9 ÁBM arissa 1 sojen • SK In skan li. i ä r e p aa u v Alk esti uvaf k o l e

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERI: KALENTERITYTÖT. Hauska, villi ja vauhdikas tarina kuudesta naisesta harjoittamassa hyväntekeväisyyttä. Perustuu samannimiseen elokuvaan. Ensi-ilta 19.1. TAMPEREEN TYÖVÄEN TEATTERI: MANNER. Eeva-Liisa Mannerin ja Anna-Liisa Mäenpään ystävyydestä kertova näytelmä kuljettaa yksinäisyyteen ja kaipaukseen. Ensi-ilta 21.1. KOTKAN KAUPUNGINTEATTERI: SURUTTOMAT. Sirkku Peltolan musikaali Raija-Sinikka Rantalan ohjaamana. Juoni mukailee Minna Canthin Työmiehen vaimoa. Laulut: Heikki Salo.

expressi | 23


TEKSTI: Pirkko Soininen

KUVAT: Dreamstime

on leikin jatke – Harrastus ei saisi olla suorittamista tai pakkopullaa, vaan sen pitäisi tuottaa iloa ja onnistumisen kokemuksia, toteaa lastenpsykiatrian ja lastenneurologian erikoislääkäri KIRSI MUSTONEN.

K

irsi Mustonen pitää harrastuksia hyvänä asiana. Olisi hienoa, jos kaikilla lapsilla olisi joku kodin ulkopuolinen harrastus, vaikka yhtä lailla kotona leipominen, postimerkkien keräily ja lennokkien rakentaminenkin voidaan

” Harrastusten kenties tärkein elementti on niiden sosiaalinen ulottuvuus.” laskea harrastuksiksi. – Harrastusten kenties tärkein elementti on niiden sosiaalinen ulottuvuus. Harrastuksissa tutustuu samasta asiasta kiinnostuneisiin lapsiin ja ohjaajiin, turvallisiin aikuisiin. Ryhmässä opitaan kommunikaatio- ja yhteistyötaitoja ja saadaan parhaassa tapauksessa mukavia, samanhenkisiä ystäviä, Kirsi Mustonen sanoo. – Harrastus antaa näkökulmia asioihin. On todettu, että leikki-

24 | expressi

vän lapsen ennuste on erittäin hyvä. Jos lapsi on osannut lapsena leikkiä, hän on saanut elämään hyvät selviytymisen avaimet. Harrastus on tapa jatkaa leikkiä lapsuudesta nuoruuteen. Harrastuksista saa monipuolista evästystä elämään. Ne voivat tarjota jotain ihan uutta ajateltavaa ja mielenkiintoisia haasteita. Niiden kautta aivot saavat virikkeitä ja lapsi pääsee käyttämään niitä uusilla tavoilla. Millainen harrastus?

– Vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten. He osaavat miettiä, mikä voisi pienen lapsen kohdalla olla sellainen harrastus, josta hän voisi pitää. Pieni lapsi ei useinkaan osaa itse toivoa mitään tiettyä, vaan hän lähtee harrastamaan aikuisen ohjaamana. Mustonen pitää tärkeänä sitä, että lapselle annettaisiin mahdollisuus kokeilla erilaisia harrastuksia sitoutumatta niihin ensin liiaksi. – Olisi hyvä, jos voisi kokeilla muutaman kerran ja vasta sitten päättää, haluaako harrastukseen sitoutua esimerkiksi puoleksi vuodeksi.

Ihan pienelle lapselle voisi olla hyvä sellainen harrastus, joka olisi monipuolinen ja ei keskittyisi pelkästään yhden taidon opetteluun. Kirsi Mustonen ei osaa antaa mitään oikeaa ikää, jolloin harrastaminen olisi hyvä aloittaa. Hän uskoo, että vanhemmat näkevät omasta lapsestaan, milloin hän on kypsä kodin ulkopuoliseen toimintaan. Tunninkin mittainen kokoontuminen vaatii lapselta jo kärsivällisyyttä ja sosiaalisia taitoja. Pienelle lapselle yksi harrastus viikossa on ihan riittävä. – Alakoululainen jaksaa ehkä kaksikin kertaa viikossa harrastaa, mutta on muistettava, että arki pysyy tasapainossa. Että myös leikille, perheen yhdessäololle ja puuhastelulle jää aikaa, Kirsi Mustonen korostaa. Entä jollei huvita?

On luonnollista, että joskus lasta ei huvita lähteä harrastukseen. Leikit saattavat olla pahasti kesken tai muuten vaan ei huvita. Vanhemman tehtävä on motivoida lapsi näiden hetkien yli, sillä useimmiten lähteminen kyllä sitten palkitsee. Aikuistakaan ei aina


huvita lähteä jumppaan, mutta jumpan jälkeen on hyvä olo. – Lapselle on hyvä tehdä selväksi, että vähän ajan päästä lähdetään, jotta hän ehtii lopettaa leikkinsä ajoissa. Jos lapsi lähtee yksin kotoa harrastamaan, on hyvä laittaa vaikka kello ajoissa soimaan, jotta lapsi ehtii rauhassa lopettaa edellisen tekemisen, syödä ja pakata. Vanhempien pitää sitoutua lapsen harrastukseen. Tämä ei tarkoita sitä, että vanhempien tulee välttämättä mennä mukaan seuran toimintaan tai kuljettaa lasta harrastuksiin. Heidän tulee luoda hyvät edellytykset harrastaa. – Yhdessä on mietittävä, miten harrastukseen kuljetaan. Lapsi voi hyvin kulkea yksin, jos matka on turvallinen ja esimerkiksi bussin käyttöä on yhdessä ensin opeteltu riittävästi. Vanhempien tehtävä on motivoida lasta, jos harrastus joskus tuntuu ikävältä. Heidän tulee toisaalta myös nähdä, jos harrastus ei enää anna lapsella onnistumisen kokemuksia ja on muuttumassa iloisesta asiasta taakaksi. Mikä on liikaa?

Vanhemmat näkevät, miten lapsi jaksaa. Onko hän innokas lähtemään harrastukseen? Onko hän varsinkin iloinen kotiin palatessaan? Jos lapsi harrastaa kilpaurheilua, ta-

voitteista on hyvä keskustella yhdessä. Ja vanhempien pitää muistaa, että harrastus on lapsen ja tavoitteidenkin tulee olla lapsen asettamia. Vanhemman tehtävä on tarkkailla, jaksaako lapsi, ehtiikö tehdä läksyt ja viettää myös luppoaikaa. Joskus vanhemmat haluavat ehkä kieltää tosiasiat, haluavat että harrastusta jatketaan, kun siihen on jo satsattu niin paljon aikaa ja rahaa. Lasta ei kuitenkaan saisi pakottaa harrastamaan. Kaikista ei tule huippuurheilijoita, muusikoita tai tanssijoita. Lapsen stressi oirehtii samoin kuin aikuisen: vatsa- ja pääkipuina, univaikeuksina, masentuneisuutena ja ärtyisyytenä. Vanhempien tehtävä on tunnistaa mahdolliset stressioireet ja puuttua niihin. – Jos vanhemmat itse ovat kiireisiä ja stressaantuneita, he eivät välttämättä tunnista lapsen pahaa oloa. – Toisaalta jos lapsi nauttii jostain asiasta, tuntuisi kovin väärältä, jollei hän saisi tehdä sitä. Jos lapsi nauttii ja jaksaa hyvin käydä vaikka jääkiekkotreeneissä viisi kertaa viikossa, hänen on hyvä antaa harrastaa. Aikuisen pitää kuitenkin olla tuntosarvet herkkinä ja kuunnella lasta. Jos harrastus stressaa lasta, tavoitteita pitää tarkastella uudelleen ja harjoituskertoja vaikka vähentää, Kirsi Mustonen muistuttaa.

expressi | 25


expressit

Lasten erilainen päivä EB-ratikassa

E

xpressBus järjesti iloisen Lasten taide- ja liikennepäivän torstaina 7. lokakuuta Helsingin keskustassa taiteen ja ratikka-ajelun merkeissä. Aurinkoisessa ja raikkaassa syyssäässä teemapäivää oli viettämässä lähes 300 lasta kolmestatoista Helsingin kantakaupungin päiväkodista. Päivä alkoi Senaatintorilta, jossa lapset tutustuivat United Buddy Bears -näyttelyyn. Näyttely koostui 142:sta lähes kaksimetrisestä karhupatsaasta, joista kunkin on maalannut taiteilija jokaisesta YK:n jäsenmaasta oman maansa tyylin mukaisesti. Lapsia kiinnosti kovasti karhujen värikkään ulkomuodon lisäksi nii-

26 | expressi

den yhteydessä olevat tekstilaatat, joissa oli tietoa karhupatsaan kotimaasta. Senaatintorilta lapset starttasivat Helsinki-kierrokselle toukokuusta lähtien liikenteessä olleella EeBee-ratikalla. Ratikassa lapset saivat kaulaansa omalla nimellä varustetun ExpressBus-lapsipassin, ja Liikenneturvan edustaja jakoi lapsille heijastimia ja kertoi liikenneturvallisuudesta. Lapsilla tuntui olevan hauskaa koko ratikka-ajelun ajan, ja erityisesti Linnanmäkeä ohitettaessa innostus lisääntyi selvästi. Ajelun aikana ExpressBus tarjosi lapsille pillimehua ja keksejä, jotka tekivätkin energiselle porukalle erinomaisesti kauppansa.

ExpressBussien Jukka Jokioinen ja Saara Remes opastivat lapsia kaupunkikiertoajelulla. EeBee-ratikassa lapsille annettiin omat lapsipassit.


Kuva: Alpo Kuusisto

KOONNUT: Jukka Jokioinen ja Saara Remes

Joulu lähestyy – varaa bussiliput ajoissa Joulu on jo ovella ja lomanviettoon matkustavien on aika varata bussiliput hyvissä ajoin. Liput voi ostaa etukäteen Matkahuolloista ja ne voi käyttää kuukauden kuluessa ostopäivästä. Jos haluaa varmistua, että saa juuri tiettyyn vuoroon haluamansa istuinpaikan, voi ostaa Matkahuollosta paikkalipun. Netistä ostettavat liput pitää varata tiettyyn vuoroon eli silloin täytyy myös tietää, mihin aikaan lähtevällä vuorolla matkustaa. Kannattaa ostaa samalla kerralla myös paluulippu, koska siitä saa silloin kymmenen prosentin alennuksen. Bussilla matkatessa on mahdollista saada muunkinlaisia alennuksia, yleensä kuitenkin vain yhden alennuksen kerrallaan. Alennuksista saa tietoa ExpressBussin tai Matkahuollon internet -sivuilta sekä Matkahuollon Asiakaspalvelukeskuksesta 0200 4000 (1,70 €/min +ppm). Matkalla kohti Jäämerta.

Kulttuurivaellus etenee Retkeilytoimittaja JOEL AHOLAN Halki Suomen -kulttuurivaellus on edennyt jo lopputaipaleelle. 22 kohteesta on käymättä enää Tuntsan erämaa, Lokan tekojärvi, Hammastunturin erämaa, Inarijärvi ja Kaldoaivin erämaa. Kerroimme Joel Aholan kulttuurivaelluksesta Suomenlahdelta Jäämerelle Expressi 2/10 -lehden Matkamies-palstalla. ExpressBussit ovat matkassa mukana. Syyskuussa Joel Ahola patikoi 139 kilometriä Karhunkierroksella ja UKK-reittiä Sallatunturille. Ruskan loppupuolella tunturissa oli jo rauhallista. Lokakuussa reitti vei Sallan ja Savukosken korpiseuduille. Tämän 191 kilometrin matkan Ahola kulki ystävänsä kanssa potkupyörällä. Välillä pyöriä piti kantaa kilometritolkulla soisessa ja metsäisessä maastossa. Lisää: www.retkeilymediaahola.fi.

Anna ammattilaisen ajaa puolestasi Elämme taas vuoden pimeintä aikaa liukkaine keleineen ja pimeine ilmoineen. Unohda lasien raaputukset ja lumien harjaukset. Nyt, jos koskaan kannattaa jättää oma auto kotiin ja siirtyä ammattikuljettajan ohjaamaan autoon. ExpressBus vie turvallisesti perille.

Huolehdi näkyvyydestä bussipysäkillä Näin syksyllä ja talvella ovat monet bussipysäkit varsin pimeitä. Kuljettajien on usein hankala nähdä pysäkin suojassa odottavaa matkustajaa. Sen vuoksi on tärkeätä, että matkaan lähtijä on hyvin esillä bussin saapuessa ja näyttää selkeästi kädellä pysähtymismerkkiä. Näin hän varmistaa mukaanpääsyn. Heijastimet ovat hyvä turva. Pimeässä on hankala nähdä, onko lähestymässä oleva bussi se oikea. Silloin on pienempi paha pysäyttää väärä bussi kuin antaa oikean bussin mennä ohitse. Kyllä kuljettaja ymmärtää, että pimeässä ei näe kauas. Hankalimpia pysäkkejä ovat taajamissa ne, missä pysähtyvät niin paikallisbussit, vakiovuorot kuin ExpressBussitkin. Näillä pysäkeillä pitää olla erityisen tarkkana.

Pysäkkien sijainti löytyy nyt matkahuollon aikatauluhausta

Matkahuolto vie joulupaketit perille Matkahuolto toimii taas pukin apulaisena kuljettaen joulupaketit Suomen joka kolkkaan. Kaikki viimeistään 21.12. lähetyt paketit ehtivät perille vastaanottajan noudettaviksi 23.12. mennessä. Joulun kunniaksi Matkahuolto kuljettaa Lähi-paketit erityisen edullisesti vain 7 eurolla 31.12.2010 asti. Paketin voi laittaa matkaan kaikista Matkahuolloista ja Matkahuollon asiamiespisteistä. Lähetysvaihtoehtoja on useita muun muassa paketin kiireellisyydestä ja koosta riippuen. Pienemmät lahjat voi lähettää Lähi-paketilla Matkahuoltojen lisäksi myös mihin tahansa Siwaan, Valintataloon tai Euromarketiin noudettaviksi. Pikapaketissa kulkevat kaikkein kiireisimmät muistamiset aikataulutetusti. Bussipaketissa voi puolestaan lähettää suuremmankin lahjan. Lisätiedot lähetysvaihtoehdoista ja hinnoista matkahuolto.fi.

HUH HUH!

Matkahuollon internetsivuilla sijaitseva aikatauluhaku näyttää nyt bussipysäkit kartalla. Uudistuksen ansiosta haluttu pysäkki saadaan näkyviin suoraan kartalle, mikä palvelee erityisesti uusille tuntemattomille alueille suuntaavia matkaajia. Bussipysäkin sijainti kartalla voidaan näyttää kaikkien niiden pysäkkien osalta, joiden koordinaatit ovat tiedossa. Tällaisia pysäkkejä on aikatauluhaussa jo lähes 30 000. Puuttuvia koordinaattitietoja kerätään ja päivitetään aikatauluhakuun jatkuvasti. Aikatauluhaku ohjaa myös lisätietoihin liityntäpysäköinnistä. Henkilöautosta bussiin nousevia palvellaan liityntäpysäköinnistä annettavilla lisätiedoilla niiden pysäkkien osalta, joilla on mahdollisuus liityntäpysäköintiin. Liityntäpysäköintitietoja on käytössä pääasiassa pääkaupunkiseudulla. Matkahuollon aikatauluhaku palvelee internetissä osoitteessa matkahuolto.fi.

Tarkista aikataulumuutokset vuodenvaihteessa Vuodenvaihteessa tulee joitakin aikataulumuutoksia, vaikka aikataulut pääosin säilyvätkin ennallaan. Kannattaa tarkistaa ennen matkaan lähtöä, onko mitään muutoksia tullut. Aikataulut löytyvät nopeasti www.eb.fi, EB- yritysten omilta nettisivuilta, www.matkahuolto.fi tai soittamalla Matkahuollon Asiakaspalvelukeskukseen 0200 4000 (1,70 €/min +pvm).

expressi | 27


kolumni

Roope Lipasti

S

anomalehden lukemishistoria menee yleensä käänteisessä järjestyksessä kuin miten asiat lehteen painetaan. Ihan ensin, lapsena, aletaan lukea lehden loppupään sarjakuvia. Siitä siirrytään pikku hiljaa lehden alkuun: mainoksiin, hömppäosastolle, kulttuurisivuille ja ulkomaanuutisiin. Lopulta päästään keski-ikäisen tylsyyden ytimeen ja aletaan lukea kotimaan politiikkaa käsitteleviä uutisia. Tästä seuraava vaihe onkin sitten kuolinilmoituksista kiinnostuminen. Tosin sekään ei ole terminaalivaihe, sillä senkin jälkeen ovat vielä pääkirjoitukset. * On joka tapauksessa havahduttavaa huomata lukevansa kuolinilmoituksia. Se on vähän niin kuin tekisi jotain luvatonta. Silti, juuri kuolinilmoituksissa on dramatiikkaa enemmän kuin Keskustan edesottamuksissa. Joku on kuollut aivan liian nuorena. Joltain on jäänyt pieniä lapsia, joku ei saanut edes kunnolla kokeilla elämää. Suurin osa sentään on vanhoja ihmisiä, joiden kuolema on luonnollista vaikka surullistakin. Eniten dramatiikkaa tarjoaakin kuolleiden synnyinvuosi ja se, kuinka se vääjäämättä kulkee eteenpäin ja aikanaan saavuttaa. Siinä on vähän samaa kuin Tenavien Ressulla, joka luki aina lehdestä ”myydään koiria” -ilmoitukset tarkastaakseen, ettei Jaska Jokunen ole myymässä sitä. Samalla lailla sitä huolestuneena seuraa, ettei vain vielä enemmistö kuolleista ala olla omalta vuosikymmeneltä. Oman mielenkiintonsa luovat ihmisten nimet. Kun sari, jari tai mari kuolee, tietää, että kyseessä on kohtuullisen nuori ihminen (tai jos meidän lapsilta kysyy, ikäloppu nelikymppinen). Nimimuodeista on harvoja poikkeuksia. Ja sitten on ne lyhyet lauseet, joista toisinaan voi päätellä, mihin elämä on päättynyt. Syöpä. Liikenneonnettomuus. Toisinaan valotetaan myös elämänhistoriaa: Joku on kulkenut maailman läpi vain päästäkseen kuolemaan Raisioon. Yhdellä on ilmoituksessa risti, toisella puolikuu, kolmannella ei mitään. Jonkun ilmoitus on ihan pieni, jollain on kaksi ilmoitusta, kun työpaikkakin muistaa. Aina ovat olleet pidettyjä työtovereita. Siinä on vähän samaa kuin jos keskinkertainen laulaja törttöilee, hänestä tulee lööpissä suosikkilaulaja tai peräti tähti. Vastaavasti kun työntekijä kuolee, hänestä tulee keskijohdonkin mielestä rakastettava. * Joskus tietää kuolleen taustan ja sen, että hautajaisiin jouduttiin värväämään ihmisiä, että saatiin edes kantajat. Se on surullista. Eikö sillä ihmisellä tosiaan ollut ketään? Vai kävikö niin, että ystäviä ja sukulaisia kyllä oli, mutta ehtivät kuolla ennen? Ei sekään ole kivaa. Ihminen on sillä lailla laumaeläin, että kaikessa, kuolemisessakin, pitäisi pysytellä keskitiellä. Ei lähteä ensimmäisenä muttei viimeisenäkään. Sellaisia ihmisiä kaipaamaan ei kuolinilmoituksessa ole listattu juuri ketään. Enintään on epämääräisesti, että ystävät ja sukulaiset, mikä on kiertoilmaus sille, ettei niitä oikein ole. Vastaavasti toisinaan näkee vanhoja aviopareja, jotka ovat kuolleet muutama päivä tai viikko toisistaan. Siinä on käynyt jotenkin niin, että kun toinen on mennyt, toinenkin on päästänyt elämästä irti. Ja kun takana on jo kylliksi vuosia, se on paljon romanttisempaa kuin Romeon ja Julian edesottamukset; nuorilla kun olisi sentään ollut koko elämä vielä edessään. * Ja tämä kaikki siis sanomalehdessä, joka kuitenkin on päiväkohtaisiin uutistapahtumiin keskittyvä harmaahko media, jossa ei äkkiseltään kuvittelisi olevan potentiaalia elämää suurempaan draamaan. Herääkin kysymys, miten tämän draaman sitten käy, kun ihmiset siirtyvät yhä enemmän nettilehtien lukijoiksi. Saammeko sähköisen kuolinilmoituksen, joka tulee pompahdusikkunana kesken Britney Spears -uutisoinnin? Tuleeko ilmoituksen oikeaan ylälaitaan risti, josta sen voi sulkea? Ortodokseille ortodoksiristi? Jotenkin se ei tunnu ihan samalta. Kumma kyllä, paperinen lehti, jonka elinkaari on päivän, edustaa tässä maailmassa pysyvyyttä, lähes ikuisuutta. Sitä paitsi nettilehtiä tehdään vieläkin huolimattomammin kuin tavallisia. Siinä kävisi kuitenkin niin, että omassa ilmoituksessa R olisi muuttunut T:ksi ja perässä lukisi, että surimaan jäivät lapset sekä lapsenlapaset.

Kuolinilmoituksia

28 | expressi


Pikkubussi on touhuikäisten oma osasto. Voit lähettää meille omia vitsejä, tarinoita, leikkejä ja muuta mukavaa osoitteeseen ExpressBus, ”Pikkubussi”, Lauttasaarentie 8, 00200 Helsinki.

Tavut ovat menneet sekaisin. Mitä talvisia lajeja löydät tavusokkelosta?

LAS MÄ EN KU TO TO HIIH MAAS TE LUIS LU TO TAI RE PA KU KUM LAS KU SYÖK LAS SY LO LO PAL KA KAU

Auta Ellaa löytämään luistimensa.

Mikä on kivaa talvella?

Neljä lumiukkoa, joista yksi on erilainen. Mikä?

Kenen jäljet? Tunnistatko hirven, pupun, oravan ja ketun jäljet? Mitkä kuuluvat kenellekkin?

B)

C)

D)

A) kettu B) orava C) hirvi D) kettu

A)

expressi | 29


ristikko

Kun olet t채ytt채nyt ristikon, otathan lehden mukaasi.

30 | expressi



Lähetä lahjat Lähi-paketilla 7 €

Jouluna on aika muistaa myös toisaalla asuvia läheisiäsi. Matkahuolto kuljettaa paketit perille nopeasti, luotettavasti ja edullisesti. Lähi-paketit voidaan kuljettaa noudettavaksi Matkahuollon toimipaikkojen ja asiamiestoimipaikkojen lisäksi kaikista Siwoista, Valintataloista ja Euromarketeista, yhteensä 1.200 noutopisteestä. Kaikki 21.12. mennessä lähetetyt paketit ehtivät ajoissa pukinkonttiin. Lisätiedot matkahuolto.fi. Hinta voimassa kampanja-aikana 15.11.–31.12.2010. Hinta sisältää alv:n, osoitekortin, pakkausmateriaalin ja kuljetuksen.


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.