Suomen E S Ev.lut. l t O Opiskelijai k lij jja K Koululaislähetyksen l l i läh läh h t k jjulkaisu lk i Finlands Ev.luth. Student- och Skolungdomsmissions publikation
3-10
N E D U U V O LU Ä L L E E T H Ä L 3: MAUKASTA JA VALOISAA 4-6: TAITEILIJA TEILIJA HEIJASTAA LUOJANSA LUOJANSA N RE LUOVUUTTA 8-9: ELÄMÄÄ LUOJAN KUVANA 11: OPKO-KASVO A AP I K 12-13: ELÄMYSTEN LEIRIKESÄ 14: 4: NUORTEN LAHJAT S NS D E E KÄYTTÖÖN 15: KASVAVA LÄHETYSKENTTÄ KENTTÄ KESKELM FER MEN PA ON GE I LÄMME 16-17: OPKO-UUTISIA 18: LUOVUUTTA A SK HAK 22: ELG T JA TYÖNTEKOA 19: TALOUSKATSAUS US AT ALP ON PSH UX : 20 21: OND SKA NO L
2011 Elämysrippileiri 9.-18.6. Vihdin Enä-Sepässä Alkujakso 6.-8.5. Konfirmaatio 18.6. Mukana mm. Jussi Miettinen ja Olli Lehmonen Hinta 295 e
VARAA PAIKKA SI NYT!
Kuvia ja tunnelmia aiemmilta leireiltä:
opko.fi/ripari
Ilmoittautumiset ja lisätiedot: (09) 612 9940 | ripari@opko.fi
Valtteri sai suloisen pikkuveljen 10.5.2010. Arttu Eemeli liitettiin kasteessa Taivaan Isän perheeseen 20.6.2010. Kasteen toimitti Tuomas Hynynen. Artun kummeiksi lupautuivat Jenni ja Olli Lehmonen sekä Paula ja Pekka Vehko. Pojistaan kiitollisina Lotta & Hannu Lähteenmäki Ihana pikkuisemme Markus Rowan Juhani Cook syntyi 3.10.2009 Tampereella. Markuksen toivottivat tervetulleeksi perheeseen vanhemmat Sirje Perendi ja Glenn Cook sekä isosisko Pilvi.
Rakas tyttäremme Melissa Maarit Lehrbäck (synt. 7.3.2010) otettiin Jumalan lapseksi ja sai Pyhän Hengen kasteessa 17.4.2010. Kasteen toimitti Antti-isä ja kummeiksi kutsuttiin Maijaliisa ja Hannu Mikkonen sekä Raakel ja Markus Pöyry. Lahjastaan ikionnelliset vanhemmat Minna ja Antti Lehrbäck Kolmas poikamme, Aleksi Juhani, syntyi 18.3. ja kastettiin Lahdessa 2.5.2010. Joona on 7- ja Tuomas 3-vuotias. Johanna ja Sami Hautakoski
PERHEUUTISIA?
Kerro ne ilmaiseksi Samassa veneessä -palstalla. Yhteystiedot alla.
Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetyksen julkaisu ISSN 0786-4035 Tilaukset, osoitteenmuutokset, palautteet ja ilmoitusmyynti: Osoite OPKO, Hämeentie 155 A 9, 00560 HELSINKI Puhelin (09) 612 9940 Sähköposti arkki@opko.fi Internetissä www.opko.fi/arkki Päätoimittaja Jussi Miettinen Toimitussihteeri ja taitto Sari Nuutinen Kannen kuva © Alexandr Labetskiy | Istockphoto.com Paino Satakunnan Painotuote Oy 2010 Painos 3/10 4100
2 | A R K K I 3-10
Arkki ilmestyy vuonna 2010 viikoilla 8, 21, 35 ja 47 Aineisto toimitukseen viisi viikkoa aikaisemmin Mediatiedot www.opko.fi/arkki Arkki on ilmestynyt vuodesta 1989. Arkin edeltäjiä olivat tiedotuslehti OPKO-sanomat ja opiskelijalehti Pro Fide. OPKO on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piiriin kuuluva kristillistä koululais- ja opiskelijatyötä tekevä järjestö. Opiskelijatoimintaa on 13 kaupungissa. OPKO tekee ainoana kristillisenä järjestönä maassamme myös ruotsinkielistä opiskelijatyötä. OPKO on perustettu 1964.
Maukasta ja valoisaa H
”
yvästi onnela! Emme enää elä luterilaisessa yhtenäiskulttuurissa, jossa koko kansa kuuluu kirkkoon ja allekirjoittaa jotakuinkin samat arvot. Suomi ei ole enää vahvasti kristillinen yhteiskunta, vaikka täällä vielä vietetäänkin valtiopäiväjumalanpalveluksia, kannetaan kirkollisveroa ja kirkko nauttii juridisesta erityisasemasta. Monet voimat etäännyttävät suomalaisia kristillisestä perinnöstä. Kirkossakin on nykyisin lupa – piispoja myöten – ottaa entistä radikaalimmin etäisyyttä aivan keskeisimpiinkin uskonkappaleisiin, esimerkiksi oppiin Jeesuksen neitseestäsyntymisestä. Vaikka enemmistö suomalaisista yhä kastetaan lapsena, myös tämä käytäntö on murenemassa. Kirkosta eroaminenkaan ei osoita laantumisen merkkejä. Onko jäähyväisten aika? Moni seurakuntalainen on nyt hankalien haasteiden edessä. Millä perusteella teemme elämään ja uskoon liittyvät valintamme aikana, jolloin vertaistuki on vähäistä ja konservatiivisuus kirosana? Suljemmeko silmämme epämiellyttävältä muutokselta ja elämme niin kuin ennenkin? Jos emme sopeuta ajatteluamme ja toimintaamme tosiasioihin, eristäydymme omiin bunkkereihimme.
E
ntä jos yhä haluamme olla valoa ja suolaa, kuten Jeesus vuorisaarnassaan kehottaa (Matt. 5:13-16)? me em te a ll ee st Suola ja valo ovat Jeesuksen käyttämiä symboleita Jumaru pe Millä lan valtakunnasta. Suola tuo makua ruokaan ja saa sen valintamme aikana, jolloin säilymään. Valo puolestaan viittaa evankeliumin ulospäin suuntautuvaan todistusvoimaan, joka Jeesuksen mukaan vertaistuki on vähäistä ja näkyy etenkin hyvissä teoissamme. Ei kuitenkaan ole itsestään selvää, että suola säilyttää makunsa ja valo voikonser vatiivisuus kirosana? mansa. Kemistit kertovat, että vieraiden ainesosien kanssa sekoittuessaan suola menettää suolaisuutensa. Suolan käyttökelpoisuus riippuu siis sen puhtaudesta. Valo puolestaan karkottaa pimeyttä ja näyttää tietä Isä-Jumalan luokse, kunhan se ei jää vakan alle. Suola ja valo siis täydentävät toisiaan. Kirkon todistus menettää voimansa ja uskottavuutensa, jos se ei evankeliumin julistamisen lisäksi opeta, mikä on oikein ja mikä väärin. Pelkkä oikea oppi ilman ulospäin suuntautumista on puolestaan epätervettä maailmasta eristäytymistä.
K
ristillinen kirkko on aina tasapainotellut oikean opin ja oikean todistuksen välillä. Uskonpuhdistaja Martti Lutherin ”Yksin Raamattu” -periaate auttaa tässäkin. Kaikkea uskoa, sen harjoittamisen muotoja sekä elämää yleensä tulee punnita yksin Raamatun perusteella. Taistelussaan Rooman kirkkoa ja hurmahenkiä vastaan Luther viittasi koko ajan Raamatun Sanaan. Hän korosti sola scriptura -periaatetta, mutta myönsi, että toki kirkkoisätkin olivat kirjoittaneet paljon hyvää. Kun Luther vetosi kirkolliskokouksiin, hän totesi, että nekin voivat erehtyä. Luther sitoi omantuntonsa yksin Raamattuun. Muoto- ja kulttuurikysymyksissä hän oli radikaali ja muutoshakuinen. Olkaamme mekin! Kirkon valta-aseman heikentyessä tilalle tulee uudenlaista uskonnollisuutta. Kaiken tämän edessä ja keskellä saamme Raamatun pohjalta punnita, mikä niissä on hyvää tai huonoa. Eikä tietenkään sovi unohtaa, että kristitty aloittaa arvioinnin aina oman puseron sisältä. Kirkon, eli siis meidän kaikkien kristittyjen tehtävä on säilyttää Raamatusta nouseva kristillinen oppi muuttumattomana. Sen keskuksena on pyhä evankeliumi pelastuksesta yksin Jeesuksen kautta. Monissa kulttuuri- ja muotokysymyksissä kristityllä on kuitenkin suuri valinnan vapaus. Meillä on upea kutsumus löytää aina uusia tapoja tehdä Kristusta tunnetuksi. Emme saa sitoa omiatuntojamme mihinkään sellaiseen oppiin tai muotoihin, joista Raamattu vaikenee tai ei selvästi opeta. Koululaisten ja opiskelijoiden parissa tässä tarvitaan paljon luovuutta ja etenkin uskollisuutta. Jussi Miettinen OPKOn pääsihteeri
Taiteilija heijastaa Luojansa luovuutta 4 | A R K K I 3-10
Š Imagine2010.net
�
Kristillinen taide kuvastaa tekijänsä maailmankuvaa ja arvomaailmaa ja on sopusoinnussa Jumalan todellisuuden kanssa. Se voi olla hyvinkin monitahoista.
- Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen, joten kun mekin luomme, toteutamme itseämme Jumalan kuvina, toteaa tanssitaiteilija Titta Tunkkari. Hän toivoisi kirkon ja kristittyjen laajentavan käsitystään taiteesta ja sen tehtävistä.
4Titta Tunkkari on tehnyt Suo-
messa pioneerityÜtä kristillisen taiteen saralla perustamalla Kansanlähetysopistolle maamme ensimmäisen kristillisen taidekoulun (nykyinen musiikkiteatterilinja) sekä jokakesäisen taideleirin, jolla nuoret voivat perehtyä erilaisiin kuvataiteen, musiikin, tanssin ja kädentaitojen aloihin. Hän näkee taiteella hyvin monenlaisia tehtäviä niin yhteiskunnassa kuin seurakunnassakin. - Taide kompensoi, herättää ajatuksia, kritisoi, lohduttaa, tuo kauneutta, näyttää rumuutta, ottaa kantaa. Kun siihen osallistutaan, taide hoitaa myÜs tekijäänsä. Tunkkari on tyÜskennellyt tanssijana, tanssin opettajana ja koreografina useita vuosia sekä Suomessa että ulkomailla. Nykyisin hän tekee tätä kaikkea kustannustoimittajan ja kääntäjän ammattinsa ohessa. Kirkossa ja kristillisissä piireissä havaitsemaansa vallitsevaa taidekäsitystä Tunkkari pitää valitettavan kapeana. - Joillakin taiteenlajeilla, kuten
kuvataiteella, musiikilla ja arkkitehtuurilla, on vahva perinne kirkossa, mutta monimuotoisella taiteella ei ole paljon perinteitä eikä myÜskään kulttuuria, jossa ymmärrettäisiin sen merkitys ja potentiaali.
Kristillinen taide on monitahoista Titta Tunkkari kuuluu kristilliseen Creative Arts Europe (CAE) -taiteilijajärjestÜÜn, jonka päämääränä on tukea kristittyjä taiteilijoita sekä tuoda taiteilijoita ja seurakuntaa lähemmäs toisiaan. CAE järjesti viime keväänä Helsingissä yhdessä muiden järjestÜjen kanssa Imagine-seminaarin, jonka tarkoituksena oli pohtia taiteen paikkaa ja mahdollisuuksia kirkossa ja seurakunnissa. - Positiivista on se, että taiteen merkitys välineenä on enemmän ja enemmän huomattu. Toisaalta taiteen välineellisyys saattaa korostua liikaa: taiteella on arvoa vain, jos se saarnaa tai on jotenkin propagandan palveluksessa, mikä taas rajoittaa ilmaisua.
Š Imagine2010.net
Julistavaa taidetta Tunkkari ei pidä huonona asiana, ja seurakunnassa taiteen tuleekin hänen mielestään tukea seurakunnan päätehtävää. Hän kuitenkin korostaa, että taiteen tulisi aina kummuta tekijästään ja olla sellaista, mitä tämä kokee kutsumuksekseen tehdä. Kristillinen taide on Tunkkarin mielestä yhtä laaja käsite kuin kristityn ihmisen elämä. - Itse en rajaisi kristillistä taidetta taiteeseen, jossa esiintyy kristillistä symboliikkaa. Näkisin, että kristillinen taide on sellaista, joka kuvastaa tekijänsä maailmankuvaa ja arvomaailmaa ja on sopusoinnussa Jumalan todellisuuden kanssa. Se voi olla hyvinkin monitahoista. - Uskon siihen, että taide itsessään puhuttelee, taiteella on myÜs itseisarvo. Kristillisissä piireissä olemme tottuneet katsomaan taidetta vain siitä näkÜkulmasta, mitä se viestii. - Usein haasteena on, että kristitty taiteilija ja ympärÜivä yhteiskunta ovat pidemmällä taidekäsityksessään kuin seurakunta. Taiteilija joutuu kamp-
pailemaan asian kanssa: hänen täytyy todistella seurakunnalle oman tekemisensä oikeutusta ja samalla olla relevantti valtavirralle. Jotta kristillinen taide voisi tavoittaa ja koskettaa myÜs uskosta osattomia, sen tulee olla tasokasta. - Jos haluamme puhutella yhteiskuntaa taiteen kielellä, meidän pitää tuottaa sellaista taidetta, joka täyttää yhteiskunnan standardit. Silloin taiteen katsojina ja kuluttajina ovat ihmiset, joiden taidekäsitys on laajempi kuin taiteilijan takana seisovan seurakunnan, Tunkkari muistuttaa.
Taiteilija tarvitsee seurakunnan tukea Sekä tanssi että kristillinen usko ovat olleet läsnä Titta Tunkkarin elämässä pienestä pitäen. Tanssin hän aloitti kuusivuotiaana balettikoulussa. Lapsena syntynyt usko syveni ja vahvistui rippikoulun myÜtä. Näiden kahden tärkeän asian yhdistäminen ei ollut Tunkkarille itsestäänselvyys, koska hänen nuoruudes- A R K K I 3-10 | 5
�
Tanssin avulla voidaan välittää näkÜkulmia Jumalan todellisuuteen ja ihmisen elämään. Tanssi on parhaimmillaan siinä, missä sanat loppuvat.
Š Heikki Peräaho | Maata Näkyvissä 2009
saan siihen ei ollut esikuvia. - Seurakunnassa tanssi oli hyvin uusi asia, ja moni piti sitä paheksuttavana. Tunkkarin kotiseurakunnassa Kokkolassa oli kuitenkin hänen omien sanojensa mukaan edelläkävijämeininkiä, ja nuorten taiteelliselle ilmaisulle annettiin tilaa. - Teimme paljon taideproduktioita, ja balettikoulussani oli useita uskovia. Meille annettiin vapaat kädet ja kannustettiin. Oma näky mahdollisuuksista alkoi vahvistua, ja tuli halu palvella omien lahjojen ja tanssin kautta. Tunkkari näkeekin tärkeänä, että seurakunta tukisi taiteilijoita sekä näiden hengellisessä kasvussa että omien lahjojensa käyttämisessä. Hän toivoo, että seurakuntien johtajat ja papit voisivat oppia ymmärtämään taiteilijoita paremmin ja seistä näiden rinnalla vaikeissakin hetkissä. - Taiteilija tarvitsee seurakuntaa ja hengellistä kasvua siinä missä 6 | A R K K I 3-10
kuka muu tahansa. Kirkon taas tarvitsee kasvaa taidekäsityksessään ja venyä ymmärtämään sitä, etteivät luovat ihmiset ole niitä helpoimpia lampaita. Näissä pisteissä tulee monesti tÜrmäys, jonka seurauksena tiet erkanevat. Kirkko jää ilman taiteilijoitaan, ja taiteilija jää yksin toteuttamaan kristillisyyttään, kunnes se usein hiipuu, sammuu tai muuttuu kirkonvastaisuudeksi. Tämä kierre tulisi ehkäistä.
Sanaton viesti koskettaa Omissa tanssiesityksissään ja koreografioissaan Tunkkari haluaa välittää kokemusta armon läsnäolosta. - Tanssi on taidemuotona abstrakti, mutta samalla hyvin vahva visuaalinen sanaton viestintämuoto. Sen avulla voidaan välittää tunnelmia, väläyksiä ja näkÜkulmia Jumalan todellisuuteen ja ihmisen elämään. Haluaisin, että jokin vanha ja ehkä kulunutkin asia voitaisiin nähdä uusin silmin ja tuoreella tavalla
tanssin kautta. Tanssi on parhaimmillaan siinä, missä sanat loppuvat. Se antaa muodon lausumattomalle. - Tanssin avulla voidaan toki kertoa tarinoita, välittää sanomaa ja julistaa. Kuitenkin tanssille on kaikkein ominaisinta, että se koskettaa ihmisiä jollain lailla syvästi, jolloin voidaan sanoa, etteivät he ehtineet analysoida näkemäänsä, kun kokivat tulleensa kosketetuiksi ilmaisun kautta. Tätä haen teoksissani, Tunkkari kuvailee. Esityksistään saamansa palautteen perusteella hän on tässä myÜs onnistunut. - Silloin tällÜin joku tulee sanomaan, että �teos kosketti mua, en oikein tiedä mitä siinä oli, en ole kymmeneen vuoteen itkenyt, mutta nyt itkin, kun se liikutti minua�.
Luovuus asuu jokaisessa Titta Tunkkaria puhuttelee eniten sellainen taide, josta hän aistii, että taiteilija on ollut �luovuuden lähteellä�.
- Kun ihminen käyttää luovuuttaan, hän toteuttaa ensimmäistä Jumalan ilmoittamaa ominaisuutta itsestään. Toteutamme sellaista Jumalan ominaisuutta, jonka hän on meihin Luojana luonut. Se on meissä sisäänrakennettuna. Oman luovuutensa voi Tunkkarin mukaan lÜytää alkamalla uskoa siihen. Jokainen ihminen on Jumalan kuvana luova, tunnistaapa sitä itse tai ei. Luovuus ei myÜskään rajoitu taiteellisuuteen. - Arkipäivän luovuus on yhtä arvokasta kuin vaikkapa se, että osaa käyttää värejä. Joku on luova ongelmanratkaisija, toinen toteuttaa luovuuttaan keittiÜssä. Ihmiset monesti vähättelevät omia luovia lahjojaan, vaikka osaisivat hyvin luovasti ratkaista vaikkapa lasten välisen kiistan. Sari Nuutinen
O RA L
1.-3.10.
ET ABORA
Rukouksen ja työnteon viikonloppu 1.-3.10. EnäSepässä kaikenikäisille. Rukousta, laulua, Sanan kuulemista ja erilaisia talkootöitä. Viikonloppu on maksuton. Ilmoittaudu 24.9. mennessä osoitteeseen tiina. oinonen@opko.fi. Lue lisää: www.opko.fi/oraetlabora
Nyt se on täällä - uusi Mitä rikkaus on? Miten todellisen elämän rikkauden voi saavuttaa? Entä mitä jää, kun maallinen omaisuus menee? Lue itse ja vie myös ystävällesi! Saatavilla lähimmästä OPKOn paikallisyhdistyksestä.
Raamattu Rakkaaksi -viikonloppu 19.-21.11. Enä-Sepässä Opettajina Leif Nummela & Henrik Perret Lisätiedot ja ilmoittautumiset: opko.fi/raamatturakkaaksi (09) 612 9940 / opko@opko.fi
OPKOn ystäväpyhä Espoonlahden kirkossa su 9.1.2011 Juhlajumalanpalvelus & Kutsu kantaa -tilaisuus - OPKOn uuden logon lanseeraus - tapaa uusia ja vanhoja työntekijöitä Lisätiedot: opko.fi/ystavapyha
Kristillinen opiskelijalehti nro. 4
opko.fi/vip
Leiri- ja kurssikeskus
Enä-Seppä
sopii myös talvikäyttöön! Enäjärven rannalla Vihdin Ojakkalassa, vain 45 kilometriä Helsingistä!
Tule Enä-Seppään järjestämään leirisi, kokouksesi, virkistyspäiväsi, juhlasi, leirikoulusi... Tilamme sopivat myös liikuntarajoitteisille.
Ilmoittaudu: (09) 612 9940 opko@opko.fi
opko.fi/enaseppa Enätie 45 03250 Ojakkala 050 468 7501 ena-seppa@opko.fi
tä l e m Ni uttu kuts A R K K I 3-10 | 7
RA AMATUS TA
ä ä m ä l E a n a v u k n a j o Lu Taustakuva © Billy Alexander | SXC
4Kun sain luvan tehdä opinnäy-
tetyöni luovuudesta, innostuin valtavasti. Sukelsin luovuuskirjojen seuraan. Luovat produktiot, prosessit, kaudet, tiedemiehet, ilmapiirit ja keksijät imaisivat minut maailmaansa. Seuraavana keväänä havahduin. Olin lukenut kiehtovia tutkimuksia koko talven, mutta en ollut kirjoittanut vielä sivuakaan. Yhdestä asiasta luovuustutkijat pystyivät sopimaan: tiede ei kykene tarjoamaan yksimielistä ja kattavaa määritelmää luovuu-
desta ja sen syntymisestä. Kristittyinä olemme tässä maailmaa askelen edellä. Saamme katsella kaiken Luojaa, vaikkakin kuin kuvastimesta (1. Kor. 13:12). Jo tämä kuvastimesta katsominen voi tehdä meistä ihmisiä, jotka houkuttelevat toisiakin vapauttamaan omaa luovuuttaan. Kun löydät oman arvosi Jumalan kuvana, uskallat uskoa, että Jumalan rakkaus sinua kohtaan on syvää ja henkilökohtaista. Sellainen rakkaus vapauttaa
pelosta, jota luovuuden irtipäästämiseen usein liittyy. Etsitään yhdessä luovaa, ilon täyttämää elämää Jumalalle kuuliaisina!
Luojan kuvana Luodessaan meidät Jumala teki meistä kaltaisiaan (1. Moos. 5:1). Koska olemme Luojan kuvia, jokaisessa meissä asuu ”pikku luoja”. Jumala istutti sinuun loputtomat luovuuden lähteet, jotka odottavat löytäjäänsä. Kun katselemme eläinmaailman kirjoa, maanpinnan m muodon vaihteluita tai vaikka m sateenkaarta, alkaa väkisinkin sa ihmetellä, kuka on voinut kekih siä kaiken tämän! si Kansakunnat puhuvat tuhansia si eri kieliä, laittavat lukemattomia erilaisia ruokia ja hankt kivat leipänsä tuhannella eri k
tavalla. Mitähän Luojan mielessä liikkui, kun hän laittoi kaiken tämän liikkeelle? Jumalan ihmiselle lahjoittaman luovuuden ensimmäisiä saavutuksia oli eläinten nimeäminen. Matteuksen evankeliumissa Jeesus käskee meitä opetuslapseuttamaan kaikki maailman kansat (Matt. 28:18-20). Jeesus antaa laajan käskyn ja paljon vapautta sen toteuttamiseen. Lahden lukiossa jaettiin kaksisataa Ville Vallaton -jäätelöä, jossa kussakin oli mukana Raamatun paikka. Pieni joukko uskovia lähetti kontillisen tavaraa Afrikkaan. He lentävät itse perässä ja rakentavat materiaaleista raamattukouluun asuntolan. Jotakuta koskettavat Kolumbian katulapset ja hän alkaa tukea kahden lapsen koulutusta. Toinen kerää vuoden varoja juo-
Saamme katsella kaiken Luojaa, vaikkakin kuin kuvastimesta. Jo tämä voi tehdä meistä ihmisiä, jotka houkuttelevat toisiakin vapauttamaan omaa luovuuttaan. © Anna Jurkovska | Dreamstime.com
8 | A R K K I 3-10
Turvallisuus v apauttaa ihm isen toimimaan lu ovasti. Seura kunta on maailman turvallisin pa ikka, kun me kristi tyt ammenna mme jatkuvasti turv allisuuden ja rakkauden Lä hteestä. © Scott Griessel | Dreamstime.com
makaivon porauttamiseksi köyhään kylään maailman toisella laidalla. Luojan kuvat toteuttavat lähetyskäskyä luovasti lähellä ja kaukana. Oletko sinä jo löytänyt oman paikkasi?
Luova ilmapiiri Jumala haluaa kaikkein eniten sitä, että eläisimme Hänen lähellään. Siksi Jeesus tuli maailmaan ja kuoli ristillä sovittaen syntimme (2. Kor. 5:19). Isä on rakkaus. Jeesus on tie rakkauden yhteyteen. Ymmärsin jotain tästä rakkaudesta, kun vierailimme opiskelijaporukalla konkarilähetystyöntekijöiden kotona. (Suosittelen jokaista tutustumaan vanhoihin lähetystyöntekijöihin!) Lähetit johdattivat meitä peloista vapauteen, rakkauden yhteyteen. Saimme nimetä pelkomme ja jättää ne Jumalalle. Listaa kuunnellessa tajusin, miten paljon erilaisia pelkoja meillä on: pelkäämme tulevaisuutta, ihmisiä, epäonnistumista, paljastumista, hylkäämistä, elämää, vaikeuksia… Oli mahtavaa katsella, miten Jeesuksen sovitustyö voitti pelot
ja tilalle tulvi Jumalan rakkaus. Monen jalat laskettiin Kristuskalliolle. Luovuutta tutkineiden ihmisten mukaan turvallisuus vapauttaa ihmisen toimimaan luovasti. Täydellinen rakkaus karkottaa kaikenlaisia pelkoja ja synnyttää turvallisuuden tunteen (1. Joh. 4:17-18). Seurakunta on maailman turvallisin paikka, kun me kristityt ammennamme jatkuvasti turvallisuuden ja rakkauden Lähteestä. Näin voimme kasvaa yhteisönä paikaksi, jossa luovuuden lähteet virtaavat vapaasti. Silloin rakkaus saa ilmaista itseään lukemattomilla eri tavoilla sen luovuuden mukaan, jonka Jumala on itse kullekin antanut.
Luova kuuliaisuus Miten luova kuuliaisuus syntyy? Elämäni sai uusia näkökulmia, kun tapasin ihmisen, joka näytti nauttivan suhteestaan Jumalaan. Vaikka tarkastelin hänen elämäänsä kuinka läheltä, en onnistunut puhkaisemaan kuplaa. Hän ihan oikeasti näytti iloitsevan elämästä Jumalan tahdossa. Eikä hän laiskotellut tai leikkinyt
synnillä. Päinvastoin, hän pulppusi luovia ideoita evankeliumin välittämiseksi eteenpäin ja laittoi itsensä täysillä likoon niiden toteuttamisessa. Jossain vaiheessa huomasin eron itseni ja hänen välillä. Yritin täyttää Jumalan tahtoa ilman elävää suhdetta Häneen. Luulin, että minun täytyy ansaita Jumalan hyväksyntä teoillani. Sitten luin, että luonnollinen ihminen ei koskaan pysty täyttämään lakia. Ilosanomasta oli tullut minulle Älä-sanoma. Aloin pelätä tekeväni virheitä. Koin olevani tuomittu. Masennuin. Kaikki, mikä liittyi Jumalaan, alkoi tuntua raskaalta. Tarvitsin välillä ”lomaa” Jumalasta. Kutsu Jumalan läheisyyteen pelotti. Ajattelin saavani keppiä, kun Jumala näkee, miten huonosti olen elänyt. Halusin olla kuuliainen, mutta en pystynyt siihen niin hyvin kuin olisin halunnut. Ristiriita viilsi kipeästi sisälläni. Pelko ja lakihenkinen syyllisyys tukahduttavat luovan elämän. Ajattelin, että täytyy olla joku parempi tapa elää kristittynä, mutta en tiennyt mistä löytäisin sen. Ihmettelin, miten
Jeesus pystyi sanomaan: ”Mielelläni täytän sinun tahtosi”? Tai ”minun kuormani on kevyt kantaa”. Ystäväni opetti minulle, että emme kasva kuuliaisuuteen lakipykäliä vaan elävää Jeesusta seuraamalla. Vuorisaarnassa Jeesus sanoo, että pieninkään käsky ei häviä. Siksi tutkimme Sanaa, rukoilemme, paastoamme, palvelemme, annamme omastamme ja rakastamme teoilla, myös vihamiehiämme. Kuitenkin voima tähän tulee itsemme ulkopuolelta! Kun armahtava Jumala vuodattaa Henkensä sisimpäämme, saamme rakkautta, joka pakottaa meidät liikkeelle. Jumalan rakkaus vapauttaa levolliseen ja myönteiseen elämään Luojan yhteydessä. Mekaaninen ja jäykkä robottiidentiteetti vaihtuu Jumalan lapsen vapauteen ja iloon! Luovuus alkaa kuplia ja saada tilaa. Alamme yhä enemmän toimia Jumalan Sanan ja Hengen vaikuttamista sisäisistä impulsseista. Silloin Jumalan tahdon voi tehdä luovasti ja jopa mielellään. Jussi Valkonen
A R K K I 3-10 | 9
AJANKOHTAISTA
Tulevia tapahtumia
Tuulta päin Nuortenleiri ja jatkoripari Enä-Sepässä 17.-19.9.
17.-19.9. Nuortenleiri ja jatkoripari Enä-Sepässä 24.-26.9. Nuorten aikuis ten tapahtuma SRO:lla, sro.fi 1.-3.10. Rukouksen ja tal kootyön Ora et labora En ä-Sepässä 1.-3.10. Varhaisnuorten Ruttureppu-leiri Enä-Sepä ssä 22.-24.10. Etelä- ja Lä nsi-Suomen OPKOjen opi skelijaleiri Enä-Sepässä, teemana ”Pienten profeettojen san oma” 5.11. World Student Da y -rukouspäivä, opko.fi/stu dentday 5.–7.11. Itä-Suomen OP KOjen opiskelijaleiri Sa vonlinnan kristillisellä opistolla, tee mana Daavid 19.-21.11. Raamattu rak kaaksi -leiri Enä-Sepässä 27.11. Lähetyskonferenss i Trans4mission10 Helsin gissä 12.12. Jouluateria Enä-S epässä 6.-9.1. Opiskelijakonferen ssi ”Nimeltä kutsuttu” Enä-Sepässä 9.1. OPKOn ystäväpyhä Espoonlahden kirkossa MiniMissio-kurssi lähety styöstä kiinnostuneille nuo rille aikuisille Enä-Sepässä ja SR O:lla (5 viikonloppua). Alo itusjakso 28.-30.1.2011 Enä-Sepä ssä. www.flom.fi/nuoret
Yhtä juhlaa! Syksyn Ruttis 1.-3.10. Enä-Sepässä
Hinta 60 e, jäseniltä 50 e
Ilmoittaudu: (09) 612 9940 | opko@opko.fi
www.opko.fi/nuoret
Get real!
ILMOITTAUTUMINEN 24.9. mennessä: ruttureppu@opko.fi / (09) 612 9940 HINTA: 60 e, jäseniltä 50 e Leiri alkaa pe klo 18 ja päättyy su klo 13 alkavaan Gospel Junior –jumalanpalvelukseen, johon myös vanhemmat ovat tervetulleita. Leiriä vetävät Mervi Tiilikainen ja Olli Lehmonen. www.ruttureppu.fi 10 | A R K K I 3-10
Kristittyjen yhteinen nuorten aikuisten lähetyskonferenssi Helsingissä Agricolan kirkolla la 27.11.2010 klo 9-23
lahetyskonffa.fi
© Billy Alexander | SXC
OPKO -KASVO
Kaisamari Laitsaari Mikkeli
Leiriläisestä vastuunkantajaksi 4Juuri lukion toisen luokan aloittanut Kaisamari, 17, on OPKOn nuorten puuhakas vastuunkantaja Mikkelissä. Kesällä Arkin toimittaja bongasi nuoren naisen isostelemasta Ruttureppu-leiriltä. Leiriläiset eivät olisi millään malttaneet antaa hänelle aikaa haastatteluun…
Miten löysit uskon Jeesukseen? Olen kristitystä perheestä. Lapsena usko oli rutiininomaista, mutta noin 11-12-vuotiaana rupesin miettimään, mitä se oikeasti tarkoittaa, että haluaa seurata Jeesusta.
Mitä usko merkitsee sinulle? Kuinka päädyit mukaan OPKOn toimintaan? Isommat sisarukseni olivat leireillä. Oltiin leirillä tavattu Sami (Liukkonen), ja kun se muutti Mikkeliin ja aloitti nuortenillat, menin mukaan.
Miksi OPKOn toiminta on sinulle tärkeää? Minulla ei ennen ollut mitään seurakuntayhteyttä, missä olisin tavannut uskovia. OPKOn nuortentoiminta vaikutti kivalta; siellä oli paljon tuttuja ja tutustuin uusiin.
Missä kaikessa olet ollut mukana OPKOlla? Leireillä ja Mikkelin illoissa. Ylläpidän myös Mikkelin nuorten nettisivuja ja olen organisoinut kirppistä. (OPKOn nuoret Mikkelissä ovat keränneet kirpputorilla rahaa suunnittelemaansa nuortentapahtumaa varten.)
Turvaa ja syvempää merkitystä elämässä; että on joku, johon voi luottaa aina, koska ihmiset ja maailma ovat usein pinnallisia. Usko myös yhdistää toisiin ihmisiin.
Millaista on elää uskovana koulussa? Ystäväpiirini on suvaitsevainen, vaikka kaikki eivät usko. Minulla ei ole ongelmia puolustaa kantaani, vaikka jotkut olisivat eri mieltä. Pyrin ilmaisemaan kantani, vaikka se olisi vaikeaa.
Mistä haaveilet? Haluaisin ala-asteen opettajaksi. Myös biologia, maantieto ja arkeologia kiinnostavat. Haastattelu ja kuva: Sari Nuutinen
A R K K I 33-10 10 | 11
KOULULAISTYÖ
Elämysten leirikesä ”Riparilla oppii arvostamaan Jeesusta enemmän” OPKO järjesti kesäkuussa EnäSepässä elämysrippileirin nyt jo toista kertaa yhdessä Kalvolan seurakunnan kanssa. Kristinuskon perusasioiden opiskelun lomassa riparilaiset muun muassa retkeilivät metsässä ja mittelivät taitojaan leiriolympialaisissa. Rippileirille osallistui 37 nuorta, joista noin 30 liittyi myös OPKOn jäseniksi. Leirin loppupuolella monet odottivat jo innolla syksyn jatkoriparia. Elämysripari järjestetään jälleen ensi kesänä Enä-Sepässä 9.-18.6.2011. Ilmoittautuminen leirille on alkanut osoitteessa opko.fi/ripari.
Vitsailu vaihtui uskoon ”Ensimmäisessä raamiksessa yksi poika kertoi olevansa riparilla vain siksi, että saisi rahaa, ja vitsaili asiasta. Seuraavassa
raamiksessa poika oli jo ihan erilainen. Häntä kiinnostivat asiat, joista keskusteltiin, ja hän keskusteli ja kyseli muilta ryhmäläisiltä uskonasioista. Sama
jatkui läpi leirin ja poika vain kyseli enemmän uskosta. Loppukokeen yhdessä kysymyksessä kysyttiin, miten ripari on vaikuttanut elämään. Poika kertoi avoimesti, että ennen riparia hän ei ollut yhtään kiinnostunut. Nopeasti hän kuitenkin tajusi, että riparin oppitunneilla selitetään asioita, jotka voisivat oikeasti olla totta. Sitten hän kertoi, että ripari on vaikuttanut suuresti hänen elämäänsä, koska hän tuli uskoon. On erittäin ihmeellistä, miten nopeasti mielipide pystyy muuttumaan. Riparilla on oikeasti Jumala läsnä, joka auttaa ihmisiä uskomaan Häneen.” Helena Rantala, isonen
Miksi ripari on hyvä juttu? Susanna, Sipoo
Riku, Kalvola
- Täällä on ihan parasta porukkaa! Olen oppinut paljon uutta. - On älyttömän hyvä, että saa kuulla Jumalasta. Riparilla voi tulla vaikka uskoon. Kun uskoo, pääsee taivaaseen.
- Olen saanut uusia kavereita ja on ollut mukavaa. Parasta on ollut ruoka, ehdottomasti! - Opin paljon Jumalasta ja uskosta. Opettajat ovat hyvin osanneet opettaa. Tuhlaajapoikavertaus jäi mieleen, se on puhutteleva.
Joni, Lohja - Parasta on ollut kaikki yhteinen tekeminen, leikkiminen ja touhuaminen ulkona. Moniin vanhoihin tietoihin on tullut lisäystä. - Riparilla oppii tuntemaan, kuinka tärkeitä Jeesus ja Jumala on. Vaikka onhan sen tiennyt ennenkin, mutta suuremmassa mittakaavassa.
Julia, Hämeenlinna Lisää eluja s a a h tatt riparilta: ja kuvia ipari opko.fi/r 12 | A R K K I 3-10
- Täällä oppii arvostamaan ihmisiä enemmän, kun Raamattu opettaa niin, ja arvostamaan enemmän Jumalaa ja Jeesusta.
Maija, Kangasala - Olen tutustunut moniin ja älynnyt, kuinka hyvää porukkaa täällä on ympäri Suomea. - Älysin, ettei Jeesus olisi voinut herätä kuolleista, jos se olisi ollut syntinen. Maijalle jäi myös mieleen erityisesti eräs Raamatun kohta: - Se, jossa Jumala on sanonut, että hän mustasukkaisesti rakastaa meitä niin paljon, että janoaa meidän seuraa koko ajan. Haastattelut: Sari Nuutinen Kuvat: leirin isoset
Muurit murtuivat kesän Ruttiksella 4Kesäkuinen Ruttureppu-leiri
”Muurit murtuvat” keräsi EnäSepän täyteen 9-14-vuotiaita innokkaita leiriläisiä. Leirillä käytiin läpi Joosuan elämää. Ensimmäisenä iltana leiriläiset jaettiin ”heimoihin” eli pienryhmiin, joissa päästiin tutustumaan toisiin leiriläisiin. Maanantaiaamupäivän aikana opimme, miten Jumala rohkaisi Joosuaa tehtäväänsä. Jumalan rohkaisun ja suojeluksen merkiksi askartelimme kilvet, joihin kirjoitettiin ”Jumala on tehnyt minut”. Jerikon kaupungin tiedustelussa heimot saivat punaisen lakanan, jonka alla lähdettiin etenemään kohti Rahabin taloa. Matkalla leiriläiset joutuivat varomaan jerikolaisia, jotka sieppasivat leiriläisiä, mikäli joku ei pysytellyt turvassa lakanan alla. Punainen lakana viittasi Rahabin ikkunaan kiinnitettyyn punaiseen nauhaan sekä karitsan vereen, joka oli suojannut israelilaisten koteja Egyptissä. Nämä Vanhan testamentin tapahtumat puolestaan johtavat meidät Jeesuksen veren äärelle.
Pajoissa puuhailtiin Sekä maanantaina että tiistaina oli mahdollisuus osallistua kahteen harrastuspajaan. Sporttipa-
Kuvat: Mervi Tiilikainen
jassa muun muassa ammuttiin ilmakiväärillä. Askartelupajassa taas väkerrettiin vaikkapa kaulatai rannekoruja. Lähetyspajassa keskityttiin työhön Bangladeshissa. Tiistaiaamun ”Ruttujuttu” vei meidät Jordan-virran äärelle, jonka yli leiriläiset saivat mennä kuivin jaloin. Näistä tunnelmista päästiin luontevasti kasteeseen, jota havainnollistettiin leikkaamalla itseä kuvaava paperinukke. Nukke liitettiin (= kastettiin) osaksi isoa Jeesuksen kuvaa. Tiistai-iltana jokainen leiriläinen pääsi kiertämään pienimuotoisen kristityn vaelluksen. Kolmelta rastilta käytiin etsimässä raamatunkohtia. Tiellä pysymistä häiritsivät muun muassa nettipeleihin uppoamisen ja epämääräisen ”kaveriporukan” houkutukset. Päämäärä piti siis pitää kirkkaana.
Jeríkon valloitus Keskiviikkoaamuna päästiin jo Jerikon muurien luokse. Yön aikana kohonnutta (pahvilaatikoista rakennettua) Jerikon kaupunkia käytiin kiertämässä pari kertaa liitonarkun perässä kulkien. Iltapäivällä Joosua johti leirin seitsemän kertaa kaupungin ympäri, jonka jälkeen
”Kun tiedän että puolestani kuoli Hän, milloinkaan en käänny mä pois!
kohotettiin sotahuuto ja Jerikon muurit sortuivat. Tämän jälkeen aloitettiin leiriseikkailu. Leiri jaettiin kahteen joukkueeseen, jotka saivat rakentaa pahvilaatikoista oman linnoituksensa. Seikkailu eteni lipunryöstön idealla siten, että toiselta puolelta yritettiin ryöstää maahan levitettyjä muovilätkiä. Lisäelementin taisteluun toivat vedellä täytetyt ketsuppipurkit ja vesipommeja lennättäneet linkojoukot. Osa ryhmästä toimi huoltojoukoissa kantamassa järvestä vettä. Kantovälineinä toimivat muun muassa pulkat ja lumikola. Iltaohjelmassa oli vuorossa luvatun maan jakaminen. Jokainen heimo sai etsiä paikkansa Enä-Sepän tontilta.
Sari Nuutinen
Nämä kävyt, kivet ym. eivät tietenkään leiriläisille kelvanneet. Leiriläiset luottivat mieluummin elävään, todelliseen Jumalaan, joka on tehnyt suuria ihmeitä ja pelastaa meidät iankaikkiseen elämään. Tähän eivät epäjumalat pysty. Leiri päättyi jumalanpalvelukseen, johon osallistui myös monien leiriläisten vanhempia ja sisaruksia. Jumalanpalveluksessa käännettiin katse tulevaisuuteen. Lopullinen ”levon maa” on vielä edessä, ja sinne pääsemme turvaamalla Jeesukseen. Jotkut olisivat toivoneet, että leiri olisi jatkunut pidempään, mutta oli joillakin jo vähän kotiikävä. Seuraavalla leirillä ovat luvassa taas uudet seikkailut… Mikko Paavola ja Antti Leinonen
Katse kohti tulevaa Viimeinen leiriaamu alkoi rastiradalla, jossa mm. ”pakanakansat” tarjosivat epäjumaliaan vaihdossa elävästä Jumalasta.
Syks 1.-3.1 yn Ruttis 0. Enä -Sepä Kesän ssä! haasta leiriläisten tteluj a ja www. ruttur kuvia: eppu. fi
Jerikon muurit saavat kyytiä.
A R K K I 3-10 | 13
Kuvat © Nuotta.com
Nuorten lahjat käyttöön Jumalan kunniaksi 4Nuortenlehti
Nuotta on jo pitkään tarjonnut nuorille mahdollisuuden käyttää luovia lahjojaan evankeliumin eteenpäin viemiseksi. Toukokuussa kenttä alkoi laajeta lehtityön ulkopuolelle, kun Nuotan joukkue osallistui Uneton48-lyhytelokuvakilpailuun. Ideana oli suunnitella ja toteuttaa lyhytelokuva alusta loppuun 48 tunnissa. Aloite tuli Uneton48-kilpailun pääjärjestäjiltä, Sami ja Enni Tuomisalolta, jotka halusivat haastaa kristillisiäkin tahoja mukaan kisaan. He ottivat yhteyttä myös Nuotan toimituspäällikkö Tommi Hakkariin, joka päätti tarttua tilaisuuteen. - Koin sen Herran puhutteluna ja rohkaisuna. Olimme keskustelleet muutaman ystävän kanssa jo pidemmän aikaa siitä, että kristillistä, selkeästi julista-
vaa lyhytelokuvaa – tai oikeastaan minkäänlaista teknisesti ja visuaalisesti laadukasta aineistoa – on tosi vähän tarjolla.
Sanomaa nuorten kielellä Hakkari kokosi 13-henkisen kilpailujoukkueen, jossa oli mukana sekä aloittelijoita että elokuvatuotannossa kokeneempia nuoria. Äärimmäisen tiukka tuotantoviikonloppu alkoi perjantai-iltana, jolloin jokaiselle joukkueelle määrättiin elokuvan lajityyppi, pakolliset kohtaukset ja pakollinen henkilöhahmo. Nuotan joukkue sai genrekseen opetuselokuvan. - Käsikirjoitusta lähdettiin työstämään miettimällä, mitkä asiat puhuttelevat meitä tekijöitä. Sitten rupesimme miettimään Nuotan kohderyhmää, 15–25-vuotiaita: mitkä ovat
heille tärkeitä asioita. Aika nopeasti tuli mieleen koulu, ja monella oli myös kokemuksia koulukiusaamisesta, joka nousi teemaksi. Sunnuntai-iltaan mennessä oli syntynyt 6-minuuttinen Torni, joka kertoo koulukiusatusta Sofiasta ja tämän selviytymisestä. Napakka pätkä tuo esille myös evankeliumin sanoman. - Halusimme viestittää, että olipa koulussa tai yhteiskunnassa kuinka paljon kiusaajia ja vainoojia tahansa, Jeesus on todellinen ystävä ja hänen armonsa riittää. Halusimme tehdä sen kielellä, jota nuoret ymmärtävät, ja välttää kliseitä. Alan ammattilaisista koostunut tuomaristo valitsi voittajatuotokset yli 80 elokuvan joukosta. Torni-elokuvan päähenkilö Sofiaa esittänyt Anita Ruokolainen sai kilpailussa nimityksen parhaan naispääosan esittäjäehdokkaaksi.
Alku suuremmalle Torni-elokuva on vapaasti seurakuntien ja kristillisten yhteisöjen käytettävissä, kunhan tekijät mainitaan. Tommi Hakkarin mukaan useat seurakunnat ja muut ryhmät ovatkin jo ilmaisseet aikomuksensa käyttää elokuvaa koulutyössään ja nuortenilloissaan. Torni ei jäänyt Nuotan kilpai14 | A R K K I 3-10
lujoukkueen viimeiseksi tuotokseksi. Nuoret nimittäin innostuivat elokuvanteosta niin, että seuraavaksi projektiksi sovittiin marraskuussa järjestettävien Maata Näkyvissä -festarien lyhytelokuvakilpailu. Nuottatiimi on myös alkanut tuottaa videoita omalle YouTube-kanavalleen, ja Tv7-kanavan kanssa on tehty alustava sopimus uudesta nuortenohjelmasta.
Tekijöitä kaivataan lisää Nuotan mediaperheen laajenemisen myötä mahdollisuudet ja haasteet monipuolistuvat. Tällä hetkellä tiimissä on tarvetta erityisesti uudistuvan Nuotta. com-sivuston koodaajille sekä video- ja valokuvaajille. Myös kirjoittajia ja radiotyön osaajia mahtuu mukaan. - Nuotta on media, jonka tekoon tarvitaan kaksi kättä: luovuus ja usko Jeesukseen. Uskoisin, että monelle Nuotta on ollut merkittävä väylä opiskella mediataitoja ja laittaa omia kykyjään peliin. Media-alalle on vaikea päästä sisään, ja Nuotta on toiminut monelle hyvänä lähtölaukauksena – eikä vain lähtölaukauksena vaan elämäntyönä, Tommi Hakkari toteaa. Sari Nuutinen
OPKO on yksi Nuotan julkaisijajärjestöistä.
KANSAINVÄLISTÄ
IEC:n (International Evangelical Church) perjantaikahvilan ohjelmassa on vaihtelevasti opetuksia ja keskustelua, rukous- ja ylistysiltoja sekä elokuvia. Kahvilassa käy viikoittain 40-60 opiskelijaa ja nuorta aikuista.
Kansainväliset opiskelijat - kasvava lähetyskenttä keskellämme 4Pöydistä
kuuluu iloista puheensorinaa, pöydissä istuu ihmisiä eri maista ja tarjoilupöydän makeaa ja suolaista riittää vielä mukaan tuleville. On perjantai-ilta ja ilmassa on odotusta ennen illan ohjelman alkamista. On Friday Night Café’n aika. Kolme vuotta sitten aloittaessamme Helsingin kansainvälisen seurakunnan kahvilaa emme tienneet, mitä vuodet tuovat tullessaan. Vaikka toiminnassa on vielä kehitettävää, olemme saaneet yhä uudelleen iloita Herran hyvyydestä ja uskollisuudesta omiansa kohtaan.
Kirjava joukko Aloitimme kahvilan aikoinaan seurakuntamme nuorten aikuisten tarpeesta kokoontua yhteen ja tavata paikassa, jonne voi kutsua muitakin. Mukana on siis nuoria aikuisia, jotka opiskelevat tai ovat jo työelämässä mukana – niin kansainvälisiä opiskelijoita ja muita maassa lyhyemmän aikaa olleita kuin maassa pidemmän aikaa asuneitakin. Erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden suhteen olemme huomanneet, että resurssimme ovat rajalliset. Maahamme tulee
vuosittain tuhansia ulkomaalaisia opiskelijoita jo pelkästään pääkaupunkiseudulle, ja heidät voidaan tavoittaa vain organisoidusti ja isommalla porukalla.
Lähde mukaan! Kuluneen vuoden aikana OPKOssa on keskusteltu kansainvälisen opiskelijatyön aloittamisesta laajemmin koko maassa. Tarkoitus olisi aloittaa ensi vuoden alusta maanlaajuisesti ja muun muassa tarjota resursseja organisoidummin eri paikkakunnille. Tästä kuulemme lisää myöhemmin.
Tässä on siis jokaiselle rukousaihetta: Voisitko sinä vetää raamattupiiriä kansainvälisille opiskelijoille vaikka kaverisi kanssa? Ehkäpä voisitte paikkakunnallanne järjestää vaikka Welcome to Finland -illan? Ehkä voisitte järjestää kansainvälisiä (kahvila) iltoja yhdessä paikallisten kansainvälisten nuorten kanssa? Mahdollisuuksia hypätä mukaan kansainväliseen maailmaan kotipaikkakunnallasi on monia. Ainakin voit rukoilla! Meeri Heikkinen Kuvat: Tristan Cai
Go international! Ensimmäinen askel kansainvälisten opiskelijoiden tavoittamiseksi on rukous. IFESin rukouspäivänä 5.11. rukoillaan kaikkien kansojen opiskelijoiden puolesta (ks. opko.fi/studentday). Jos haluat ottaa jo seuraaviakin askeleita, tässä vinkkejä: • Raamattupiirimateriaalia englanniksi (ja useilla muilla kielillä) löydät Ilosanomapiirin sivuilta: www.gladtidings-bs.com • Tietoa OPKOn kansainvälisestä opiskelijatoiminnasta eri paikkakunnilla englanniksi ja lisää linkkejä: www.opko.fi/english • Tule tutustumaan tai ota yhteyttä Helsingin kansainvälisen seurakunnan (IEC) kahvilaan: www.international-students.fi • Kysy lisää kansainvälisistä asioista OPKOssa Lilian Lindeniltä: lilian.linden@studentmissionen.fi A R K K I 3-10 | 15
OPKO -UUTISIA
OPKO NEWS O
P
K O
-
U
U
T
I
S
I
A
Kesäleirillä osallistujaennätys Mervi Tiilikainen
4OPKOn koko perheen kesä-
leiri heinäkuussa Valkealassa keräsi ennätykselliset 150 osanottajaa. ”Tukevasti vierellä” -teeman puitteissa pohdittiin erityisesti hengellistä vanhemmuutta ja mentorointia. Leirin isäntäparina toimineet Markku ja Pirjo Moilanen saivat tyytyväistä palautetta sekä osallistujilta että puhujavierailta. - Useat olivat rukoilleet etukäteen leirin puolesta, ja se näkyi leirin hengessä, joka oli hyvä. Tänä vuonna mukana oli monia uusia perheitä ja hiukan nuorempaakin sukupolvea, Markku Moilanen kertoo.
Uutiset kokosi Sari Nuutinen OPKOn tiedottaja
16 | A R K K I 3-10
Luentojen lisäksi kesäleirin ohjelmassa oli ryhmäkeskustelua, rukousta, ulkoilua, saunomista ja leirijumalanpalvelus. Lauantai-iltana konsertoi Jukka Leppilampi. Eri-ikäisille lapsille ja nuorille oli omat ohjelmansa. - Ohjelmaa kiiteltiin ja lastenhoitokin toimi hyvin. Kun leirejä on ollut jo pitkään, rutiinit ovat alkaneet pyöriä hyvin. Kaikki ottavat yhdessä vastuuta ja hoitavat hommia, Moilanen toteaa. Ensi vuonna kesäleiri pidetään jälleen Valkealassa 20.24.7.2011.
S
Y
Y
S
K U
U
/
2
0
1
0
TYÖNTEKIJÄUUTISIA
Leskelä syksyksi HOPKOn työhön
Liukkonen pastoriksi Luther-säätiöön
Helsingin OPKOn opiskelijatyötä luotsaa syksyn ajan Katariina Leskelä 70-prosenttisella työajalla. Soili Haverinen jatkaa opintovapaataan vuoden loppuun asti. Leskelä on toiminut OPKOssa aiemmin Tampereen ja Lahden opiskelijatyössä, josta hän on ollut äitiys- ja hoitovapaalla vuoden 2007 lopusta.
Sami Liukkonen jättää tehtävänsä OPKOn koululaistyöntekijänä lokakuun alusta alkaen ja siirtyy Luther-säätiön Tiitusyhteisön pastoriksi Mikkeliin. Liukkonen ehti työskennellä OPKOlla seitsemän vuotta, ensin Enä-Sepän isäntänä ja sitten koululaistyössä. Hän aloitti OPKOn nuortenillat Mikkelissä syksyllä 2006 ja jatkoi iltojen vetäjänä viime kevääseen saakka. Nuorteniltoja aletaan nyt syksyllä järjestää yhdessä Kansanlähetyksen kanssa. - Kiitän kaikkia teitä siitä, että olen saanut olla rakentamassa Jumalan valtakuntaa ja tekemässä Hänen työtään näinä vuosina. Työ on sisältänyt paljon kipua ja vaivaa, mutta samalla olen saanut kokea suurta johdatusta kaikessa siinä, mitä olen OPKOssa saanut tehdä, Sami Liukkonen sanoo. - Parasta OPKOn työntekijäjoukossa on ollut se yhteys, jota olen saanut kokea ja ennen kaikkea se systemaattinen raamattuopetus, jota on harjoitettu. Toivon ja rukoilen, että vastaava toiminta saisi jatkua.
Valkonen jatkaa koululaistyössä Jussi Valkonen jatkaa koululaistyössä 60-prosenttisella työajalla ensi kesään asti. Valkonen toimii Eveliina Huuskosen hoitovapaan sijaisena.
Alves lopetti Åbossa Natalie Alves on irtisanoutunut Turun ruotsinkielisestä opiskelijatyöstä ja keskittyy omiin opintoihinsa. Åbo Svenska ev.luth. Studentmissionin työntekijänä jatkaa yhä Niklas Wallis.
Grönlund takaisin Vaasaan Victoria Grönlund työskentelee kuluvan lukuvuoden ajan Vaasan ruotsinkielisessä opiskelijatyössä 20 prosentin työajalla. Grönlund toimi aiemmin samassa tehtävässä syksyn 2008. Sari Nuutinen
Sami Liukkosen läksiäisiä vietettiin elokuun työntekijäkokouksessa Enä-Sepässä.
Trans4mission10 herättelee todellisuuteen Jussi Hyvösaho
4Kristittyjen yhteinen nuorten
aikuisten lähetyskonferenssi Trans4mission järjestetään jälleen 27.11.2010 Helsingissä Mikael Agricolan kirkolla. Konferenssin tavoitteena on innostaa nuoria aikuisia löytämään paikkansa lähetystyössä Suomessa tai ulkomailla. Konffassa ovat esillä kaikki maamme merkittävimmät lähetysjärjestöt. Näin osallistujille tarjoutuu tilaisuus tutustua eri järjestöjen toimintaan ja mahdollisuuksiin. Trans4mission10 tarjoaa myös käytännön vinkkejä ja työvälineitä oman kutsu-
muksensa jo löytäneille. Trans4mission10:n teema ”Get real!” haastaa nuoria
aikuisia kohtaamaan maailman todellisuuden haasteineen ja vastaamaan niihin evankeliumilla.
Opiskelijakonferenssi ”Nimeltä kutsuttu” 4Opiskelijakonferenssi Vihdin
Enä-Sepässä 6.-9.1.2011 muistuttaa jokaisen kristityn kutsusta armon osallisuuteen ja Jumalan antamiin tehtäviin. Luvassa on rautaista raamattuopetusta, rukousta, yhdessäoloa sekä vauhdikasta toimintaa sisällä ja ulkona. Uudistuneet ideariihet antavat valmiuksia palvelutyöhön yksilönä ja opiskelijayhtei-
söissä. Ideariihet järjestetään tällä kertaa kahtena päivänä. Vierailevana puhujana on IFES:n Lähi-idän ja PohjoisAfrikan aluekoordinaattori Jamil C. Lauantai-iltana konsertoi Mikko Nikula yhtyeineen. Konferenssi päättyy OPKOn valtakunnallisen ystäväpyhän viettoon Espoossa. Konferenssi pyrkii tarjoamaan
Pääpuhujana on Ison-Britannian lähetysallianssin johtaja Martin Lee. Kanavissa tutustutaan lähetystyön eri muotoihin ja eri maanosien haasteisiin. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Kanaviin mahtuu kuitenkin rajoitettu määrä osallistujia, joten ilmoittautuminen etukäteen nettilomakkeen kautta on suositeltavaa. Trans4mission järjestettiin ensimmäisen kerran kolmipäiväisenä tapahtumana syksyllä 2008, jolloin se keräsi yli 700 osallistujaa. Lue lisää: lahetyskonffa.fi
Raamatun punaista lankaa etsimässä
entistä enemmän myös niille, joille OPKOn toiminta ei ole vielä kovin tuttua. Kavereita kannattaa siis pyytää rohkeasti mukaan! Ilmoittautuminen opiskelijakonffaan tapahtuu 1.11.-17.12. osoitteessa opko.fi/konferenssi. 7.12. mennessä ilmoittautuneet saavat 10 e alennuksen osallistumismaksusta. Sari Nuutinen
Raamattu Rakkaaksi -leiri pidetään Enä-Sepässä 19.-21.11. teemalla Raamatun punainen lanka. Viikonlopussa käydään läpi koko Raamatun keskeisin sisältö Leif Nummelan ja Henrik Perret’n johdolla. Lisäksi ohjelmassa on rukousta, laulua ja yhteistä jakamista, apua henkilökohtaisen raamatunluvun elävöittämiseen sekä pienryhmäkeskustelua. Viikonloppuun ovat tervetulleita kaikenikäiset Raamatusta kiinnostuneet ihmiset. Raamattutuntien ja ryhmäkeskustelun ajaksi järjestetään lastenhoito. Lisätiedot osoitteesta opko.fi/ raamatturakkaaksi
Rukouspäivä opiskelijoiden puolesta Opiskelijajärjestö IFESin rukouspäivää vietetään ympäri maailman 5.11. Myös OPKOn paikallisyhdistyksissä kokoonnutaan tuolloin rukoilemaan eri maiden opiskelijoiden puolesta. Tietoa ja rukousaiheita eri maista löydät sivuilta opko.fi/ studentday (suomeksi) sekä ifesworld.org/wsd (englanniksi). A R K K I 3-10 | 17
USKOA & ELÄMÄÄ
Luovuus ja työnteko kulkevat käsi kädessä O
piskelen viidettä vuotta kirkkomusiikkia Sibelius-Akatemiassa. Tähtäimessäni on valmistua kanttoriksi. Kirkkomusiikin opintoihin kuuluu muun muassa urkujensoittoa, laulamista, kuoronjohtoa ja säveltämistä. Kun musiikkia opiskelee ammatikseen, on treenattava laulua silloinkin, kun se ei innostaisi. Välillä luovuutta täytyy vähän pehmeästi herätellä, jotta se alkaisi yhteistyöhön. Toisinaan sitä on pakko jopa kaivaa esille.
N
yt paljastan teille pienen salaisuuden: harvassa ovat ne hetket, jolloin koen laulaessani, että ihanaa, tämäpä on niin helppoa ja kivaa! 90 prosenttia muusikon työstä on raakaa harjoittelua. Joskus kuitenkin laulaminen sujuu kuin itsestään. Se on ihanan vapauttava tunne! Olen saanut opettajiltani hyviä neuvoja luovuuden ylläpitämiseen: Luovuus on kuin varasto, johon kerätään erilaisia kokemuksia esimerkiksi luonnossa oleskelusta, näyttelyissä käymisestä ja musiikin kuuntelusta. Tätä työkalupakkia käyttämällä löytää innostuksen niihinkin hetkiin, jolloin motivaatio ei ole huipussaan. Välillä luovuutta
”
täytyy
pehmeästi herätellä, usiikin kohdalla luovuus on kuin polkupyörällä ajamista. Kun ajamista opettelee, täytyy toisinaan sitä on pakko ensin oppia hallitsemaan tasapainonsa ja pyörän ohjaaminen. Lopulta, kun ne on omaksunut, ei tarjopa kaivaa esille. vitse ajaessaan erikseen analysoida sitä, miten kaikki tapahtuu. Silloin saa vapauden tunteen siitä, että on vapaa pyöräilemään minne haluaa. Sama kokemus on musiikin kohdalla. Tekniikan – joka tulee vain harjoittelemalla – tulee olla kunnossa, jotta saa vapauden musiikin tulkintaan. Juuri ilmaisussa luovuus on vahvasti läsnä. Tulkinnalla saadaan aikaan omaperäinen ja koskettava esitys. Laulamisen kohdalla esimerkiksi laulun sanat ja säveltäjän elämänvaiheet ruokkivat omaa tulkintaa kappaleesta.
M
K
oen niin, että esiintyessä yleisö antaa esiintymiselle merkityksen. Se hetki, kun voi jakaa harjoittelun tuloksiaan toisille ja koskettaa musiikilla kuulijoita, antaa myös esiintyjälle itselleen paljon. Kanttorin työssä minua viehättää se, että esiintymisillä on selvä tarkoitus: musiikin kautta Jumala voi koskettaa seurakuntalaisia sekä antaa heille turvaa ja toivoa. Ollessani kanttorina siunaustilaisuuksissa minusta tuntuu, etten osaa sanoilla lohduttaa surevia omaisia. Usein ennen siunaustilaisuuden alkua rukoilen, että Jumala voisi lohduttaa surevia musiikin kautta.
S
eurakunnan rakennukseksi tarvitaan monenlaista luovuutta ja erilaisia lahjoja, ne kaikki ovat yhtä tärkeitä. Suurin luovuuden mestari on Taivaallinen Isämme, ja Hän on myös antanut luovuuden lahjan ihmisille. Kiitos Jumalalle, joka on siunannut meitä runsailla lahjoillaan!
Mitä tämä siis tarkoittaa, veljet? Kun kokoonnutte yhteen, jokaisella on jotakin annettavaa: laulu, opetus tai ilmestys, puhe kielillä tai sen tulkinta. Kaiken on tapahduttava yhteiseksi parhaaksi. (1. Kor. 12:7) Taru Hämäläinen Helsingin OPKOn musiikkivastaava
18 | A R K K I 3-10
©iStockphoto.com/arattansi
TALOUSKATSAUS
Luova Jumala(n lapsi) H
yvinvointikeskusteluissa kovasti vilkkuva bruttokansantuote on määritelmälkansa lisesti vuodessa tuotettujen arvonlisäysten summa, kuten arvon se, mi minkä verran on luotu vuodessa uusia tuotteita tai palveluita. Jotain perin juurin uutta on to tosin vaikea luoda. Jumala itse on Poikansa kautta luonut kaiken. kaiken Hänen tahdostaan kaikki ovat o olemassa, ja Hänen kaikki on, ol oli kyse sitten materiaaleista tai toi toiminnoista. Ja tämän kaiken H Hän on antanut meille, vaikkapa vaikka aivan uudella tavalla otettavaksi käyttöön, yhdistelotetta täväksi täväks ja paljastettavaksi.
OPKON TILINUMERO VIITEMAKSUILLE (SAMPO):
100 000
Tiina Oinonen OPKOn talouspäällikkö
OPKOn tulot ja kulut 2010 tulot
OPKOn työalojen viitenumerot:
Kiitos tuestasi!
ja kasvamista. Siitä nousee myös aito hyvin voiminen, ja siinä on oma paikka jokaiselle ja sille, millä Jumala kutakin on siunannut. OPKOn taloustilanne on tiukka. Tulot ovat olleet budjetoitua huonommat, emmekä siksi ole pystyneet investoimaan kehitykseen ja toiminnan kasvattamiseen. Voisiko sinun paikkasi olla tukemassa taloudellisesti opiskelijoiden ja koululaisten kutsumista Jumalan valtakuntaan OPKOn kautta?
80 000
800013-1044609 Varhaisnuorisotyö Nuorisotyö Mikkelin koululaistyö Helsingin opiskelijatyö Joensuun opiskelijatyö Jyväskylän opiskelijatyö Kajaanin opiskelijatyö Kuopion opiskelijatyö Lahden opiskelijatyö Oulun opiskelijatyö Pieksämäen opiskelijatyö Porin opiskelijatyö Savonlinnan opiskelijatyö Tampereen opiskelijatyö Turun opiskelijatyö Yleinen opiskelijatyön tuki Pääsihteeri Tukityö (toimisto ja tiedotus) Svenska verksamheten Raamattupiirityö Leiritoiminta Enä-Sepässä Yleinen kannatus OPKOlle Arkin vapaaehtoinen tilausmaksu
Koska kaikki on jo valmiiksi Jumalan, emme voi periaatteessa antaa mitään uutta Hänelle. Sen sijaan ja juuri siksi voimme tulla jakamaan käytettäväksi saamastamme, oli kyse sitten tiedosta, taidosta tai niiden tuloksesta. Kyse ei ole yhdestä, kymmenestä tai viidestäkymmenestä prosentista brutto- tai käteen jääviä tuloja, vaan siitä, että olemme vastaanottaneet kutsun elämään Jumalan valtakunnassa, Jumalan huolenpidossa. Jumalan valtakunta ei ole vain vastaanottamista, elelemistä ja pyhäpäivänä lepäämistä, vaan se on myös tekemistä, tuottamista
2053 2079 2260 2118 2257 2121 2134 2147 2228 2163 2176 2189 2192 2202 2215 2040 2008 2011 9108 3036 3269 2998 7579
60 000
tulot
kulut
kulut
40 000 20 000 0 tammi -20 000 -40 000
helmi
maalis
lahjoitukset avustukset tapahtumien tulot henkilöstökulut ilman ES lehtien ja viestinnän kulut Enä-Sepän kulut kertynyt ali/ylijäämä yhteensä
huhti
touko
kolehdit muut tulot Enä-Sepän tulot tapahtumien kulut muut kulut poistot yhteensä
Oheisessa kuvassa näkyvät Suomen OPKOn tulot ja kulut päätyypeittäin ja kuukausittain tänä vuonna. Paikallisyhdistykset kantavat suoraan suuren osan varsinaisen toiminnan muista kuin henkilöstökuluista, kuten nuorten- ja opiskelijailtojen, ystäväkirjeiden sekä paikallisyhdistysten leirien kuluista. Kyseiset kulut eivät siksi näy tässä.
Etelä-Suomen lääninhallituksen 19.12.2008 myöntämän rahankeräysluvan OKU 1345 A mukaisesti Suomen Ev.lut. Opiskelija- ja Koululaislähetys ry voi kerätä varoja tililleen 800013-1044609 kaikille avoimen raamattuopetus-, yhteydenrakentamis- ja tavoittavan toimintansa rahoittamiseen 1.1.2009-31.12.2010 koko Suomessa Ahvenanmaata lukuunottamatta niin, että rahat käytetään välittömästi toimintaan.
A R K K I 3-10 | 19
9/2010
Att skapa med Skaparen H
ar du tänkt på att Gud, Skaparen, är fader till all skapande förmåga? En av hans egenskaper är just att han är kreativ. ”Se, jag gör allting nytt!” läser vi på flera ställen i Hans eget ord. I Jesaja säger han: ”Se, jag gör något nytt. Redan nu visar det sig. Märker ni det inte?” (Jes. 43:18) Gud, orubblig, densamme igår, idag och i evighet, är samtidigt ständigt i en nyskapande process. Det vatten Jesus vill ge dig är levande. Det finns rörlighet, dynamik, inbäddat i begreppet. Kanske det levande vattnet är en bild för det liv Jesus vill att skall porla ut från oss, till välsignelse för andra?
G
ud förundrar sig över att vi inte märker det nya Gud gör. ”Märker ni det inte?” Folket var tydligen blinda för vägen i vildmarken och strömmarna i öknen, som Han gjort. Är det likadant med oss idag? Vi lär snabbt märka av vildmarken och klaga över öknen. Kanske vi har svårt att orka med det kristna livet, kanske vi upplever att det kärleksfulla porlande kristenlivet är ett omöjligt krav. Missmodighet och trötthet kan vara ord som bättre beskriver oss än levande troende. Då bör vi stanna upp! Stilla oss, och lär: ”Se, jag gör allting nytt.” Det är Jesus vi skall rikta blicken på! ”Låt oss ha blicken fäst vid Jesus, trons upphovsman och fullkomnare...annars tröttnar ni och tappar modet”. (Hebr. 12:2, 4) Källan till kreativitet är Jesus. Det är när vi stannar upp inför honom som livet blommar. Det är när vi stillar oss som idéerna kan flöda.
E
tt av de värsta gisslen idag är den stress som finns på alla nivåer. Ta dig till vara och låt inte stressen döda ditt
andliga liv! Ofta tycker vi att vi inte hinner med den personliga andakten, för vi har så mycket annat att göra. Vi kanske hoppar över kristna samlingar och böneträffar, för vi har så mycket med studierna. Periodvis kan det hopa sig, men om det här är din dagliga situation för det mesta behöver du göra något åt det.
H
”
ar du någon gång försökt vara ”kreativ” på Få saker sätter beställning i ett skede när du inte så effektivt stopp varit ett dugg upplagd för visionärt för kreativitet som tänkande? Få saker sätter så effektivt måsten och uppfordringar. stopp för kreativitet som måsten och uppfordringar. Ändå är det ofta i den situationen vi behöver vara kreativa: en uppsats bör skrivas inom utsatt tid, ett arbete behöver uträttas, osv. Så vad gör vi när stressen är faktum och deadline likaså? Det är en välsignelse att veta att det alltid går att stanna upp och se på Jesus. Rätt sällan är vi så inspirerade för våra uppgifter och åtaganden att det flödar som en gudomlig källa. Mer ofta är det idogt arbete som gäller: vi kavlar upp ärmarna och gör det vi måste oberoende av inspiration eller inte. Risken finns att resultatet påverkas: vi kör i gamla hjulspår för att det är lättare eller snabbare utan att reflektera över saken. Ger vi oss dock tid för att stilla oss en smula i bön innan vi kavlar upp ärmarna tror jag resultatet kan bli mer i samklang med Guds tankar.
J
ag undrar vad vi skulle se om vi som individer mera stannade upp och bad Gud visa oss vad han gör, och vad han vill göra som är nytt. Kanske skulle vi se våra studiekamrater på ett nytt sätt. Kanske vi skulle märka tillfällen att vittna, kanske se möjligheter att hjälpa praktiskt. Eller be. Vad skulle hända om församlingar och föreningar mer sökte Gud i bön angående detta? Kanske vi skulle se nya evangelisationsidéer, försoning och ett större intresse för Guds ord växa fram?
L
åt oss be att Gud öppnar våra ögon att se det nya Han har för oss detta läsår! Victoria Grönlund Studentarbetare i Vasa
20 | A R K K I 3-10
Alphaweekend i London gav mersmak
4Den
7-8 juni ordnades en Alpha-konferens i Alphas ursprungsförsamling Holy Trinity Brompton i London. På konferensen fanns 1200 församlingar från 78 länder representerade, från Europa, mellanöstern och Afrika. Det var glädjande att möta upp med flera österbottningar och tiotalet andra finländare som var på plats för att inspireras och utrustas för att hålla sina Alpha-kurser. Konferensen inleddes med ett tal av Londons biskop Richard Cartres. Han brann för att sprida evangeliet i London och tackade Gud för Alpha. Det är en metod, sade han, som han med egna ögon sett att fungerar. Konferensen fortsatte i samma positiva anda, alla som talade trodde verkligen på det de gjorde. Undervisningen kryddades med härlig engelsk humor och fantastiska vittnesbörd om hur människor som inte varit ”church-goers” mött Jesus genom Alpha och fått sina liv förvandlade. Alpha är en kurs uppdelad på
10 gånger som i all enkelhet presenterar evangeliet, sedan diskuterar man tillsammans och alla frågor tillåts att ställas. Dessutom äter man tillsammans. Under kursens gång ordnas en Alpha-helg, där man talar mera om den Helige Ande och ber för varandra. I slutet av kursen kan man även ha en avslutningsfest där man bjuder med vänner som eventuellt är intresserade att gå Alphakursen. Alpha är främst riktat till icke kyrkvana personer som söker svar på frågor om livet och om det finns en Gud. Det som gjorde mest intryck på migj personligen var hur genomtänkt Alpha-konceptet är och hur öppen man kan och faktiskt bör vara. T.ex. i diskussionerna då varje persons fråga är viktig och bör mötas med största respekt. Att tro involverar både hjärta och hjärna; kunskap om och upplevelse av evangeliet. Kunskapsdelen är viktig eftersom många som växer upp idag inte nödvändigtvis hör till en församling eller har haft någon kristen vän. Många har också en
skeptisk inställning till kyrkan överlag. Upplevelsen av att evangeliet är relevant är en personlig upplevelse och många får uppleva det under Alphahelgen. Det är viktigt att alla som kommer till en Alpha-samling får bli sedda och hörda och inte behöver känna någon press att binda sig till att komma alla gånger, inte heller att kursen behöver leda till “resultat“. Om någon plötsligt slutar komma på samlingarna skall ledaren inte ringa upp personen och fråga varför den inte kom. Som Alphas grundare Nicky Gumbel sa “Om man jobbar med Alpha blir man verkligen besviken” (fri översättning). Med det menade han att många som kommer på Alpha-samlingar kanske bara kommer en gång och inte mera. Då måste man acceptera det. Folk nu för tiden har mycket program och tiden är dyrbar. Därför är det också viktigt att visa respekt genom att alltid avsluta samlingen den tid man bestämt. Evangeliet är detsamma som
det varit, men hur man presenterar det behöver ändras vart efter samhället förändras. Alpha är ett koncept som skall kännas naturligt att leda också för en person som inte är evangelist till personligheten. Man kan även variera utmaningsgraden och antingen hålla talen själv, bjuda in talare eller så kan man ladda ner talen från HTBs hemsida. Fastän jag inte själv är eller har varit någon Alpha-kursledare blev jag verkligen taggad att ge andra den möjlighet jag själv har fått: att gå en Alpha kurs. Jag tror att det är på Guds hjärta att hitta sätten som verkligen öppnar vanliga människors hjärtan för evangeliet och som leder dem till en personlig relation med Jesus Kristus. Jennie Hummelstedt aktiv i Vasa Studentmission
Besök också här: www.studentalpha.org Studentalpha (rekommenderas!) www.alfakurssi.fi/se/index.htm Finlands Alpha på svenska www.htb.org.uk Alphas ursprungsförsamling A R K K I 3-10 | 21
FSSMNYT T
Gemenskapshelg i Nouxskogarna 4I Helsingfors Studentmission
har vi under våren prövat på Alpha-konceptet. Som en del av det ordnades en gemenskapshelg i slutet på mars månad. Vi var ett tjugotal personer som packade in oss i bilar och körde iväg mot Nouxskogarna i Esbo. Målet var TF:s friluftsstuga, vackert belägen vid en sjö. Så här års såg man tyvärr inte så mycket av själva sjön, eftersom den var täckt med ett tjockt lager av is och snö. Väl framme gjorde den friska skogsluften och det stora utbudet av snö, att de flesta av oss började känna sig som barn på nytt. Det tumlades runt i snön och snöbollar flög hit och dit. Ett gemensamt projekt blev att tillsammans avbilda den berömda Kristusstatyn som finns i Rio de Janeiro. Resultatet blev nästan lika imponerande som originalet. När alla var så där lagom blöta och frusna fortsatte det lekfulla programmet inomhus. På sena eftermiddagen anlände Ben Fernström som höll undervisning och delade personliga erfarenheter om den Helige Ande och helande. Det som Ben delade med sig av väckte
22 | A R K K I 3-10
många intressanta diskussioner och samtal. På kvällen delade vi in oss i mindre grupper och bad för varandra. Detta upplevde många som en av höjdpunkterna under helgen. Därefter var det dags för bastu och vakbad för dem som ville. Förvånansvärt många tog sig ett uppfriskande dopp. Kvällen fortsatte med att ”The Backslick Boys” gav ett
oförglömligt och bejublat framträdande. Därefter höll Hanna Järveläinen aftonandakt under temat Guds ledning. Det var givande att höra hur hon själv upplevt Guds ledning i sitt liv. Följande dag åt vi ett rejält morgonmål innan Frida Forsblom höll morgonandakt utgående från Luk 1:26-38 och delade med sig av tankar kring Maria bebådelsedag. Därefter
var det städning och hemfärd. Sammanfattningsvis präglades helgen av en fin gemenskap med rum för både lek och allvar. Ett stort tack till ”köksorna” EvaLina Skogvik och Jeannette Laurén för den goda maten, samt alla andra involverade som hjälpte till att ordna och förverkliga denna minnesvärda helg! Johanna Byggmästar
FSSMNYT T
”Ett brustet halleluja” Keswickdagar 30.9-2.10 i Missionskyrkan, Observatoriegatan 18 Torsdag kl 19 ”Mellan lovsång och klagovisor”, servering 18.30 Fredag kl 18 ”En tro som tål livets skiftningar”, därefter servering Lördag kl 18 ”Den Gud som gillar att laga saker” Vittnesbörd. His Master’s Noise sjunger, release av ny skiva. Keswick är en ekumenisk stiftelse för det andliga livets fördjupande, som ordnar en konferens varje år i Helsingfors.
Hur Keswickdagarna började 4Under
1800-talets stora väckelser i England beslöt man år 1875 samlas till andlig uppbyggelse i staden Keswick. Man samlades från olika andliga grupper för studiet av Bibeln. Förutom Ordet var det bönen och missionen som stod i centrum under samlingarna som pågick under flera dagar. Samlingarna utvecklades till en tradition som fortfarande lever. Redan på 1880-talet nådde inspirationen från Keswick vårt land och man började hålla ”Möten för det andliga livets fördjupande” på olika orter. Vissa gånger ordnades dessa möten som tvåspråkiga, andra gånger hölls enspråkiga svenska eller finska möten. Under slutet av 1930-talet beslöt man att verksamheten skulle få något slags organisatorisk form. På svenska sidan grundades sommaren 1939 en stiftelse bestående av 12 personer, av vilka ungefär hälften representerade vår lutherska kyrka
och andra hälften olika friförsamlingar. Bland grundarna fanns bl.a. prästerna Uno Gräsbeck, Edvin Wirén och Urho Muroma. Den sistnämnda som en längre tid hade varit verksam mest på finska grundade ungefär samma tider stiftelsen för Suomen Raamattuopisto i Grankulla, och den stiftelsen har årligen stått värd för Hengellisen elämän syventymispäivät som har samlats i Johanneskyrkan i Helsingfors under slutet av augusti. De svenskspråkiga Keswickmötena hölls under många år i Missionskyrkan, men vissa år samlades man också i Tyska kyrkan eller i Tölö kyrka. Sedan början av 1990-talet har stiftelsen strävat efter att alternera mötesplatsen så att man turas om i någon av de lutherska kyrkorna eller frikyrkorna i Helsingfors. Som huvudtalare har man ofta inbjudit någon från Sverige eller någon gång också en mera avlägsen gäst. Stig-Olof Fernström är nuvarande ordförande för stiftelsen.
Huvudtalare Tomas Sjödin © Verbum Förlag
4Tomas Sjödin föddes 1959 i
Kramfors, Sverige, och växte upp inom pingströrelsen, där han senare arbetade som pastor och förkunnare. Han har också arbetat med TV-produktion inom rörelsens bolag TV-Inter. Ganska snart tog dock skrivandet överhanden och Tomas Sjödin har fr.o.m. den senare halvan av 1990-talet varit verksam huvudsakligen som skribent och författare. Hans skrivande, såväl böcker som krönikor i diverse tidningar och tidskrifter, är ofta självbiografiskt och har en tonvikt på den ”grå” vardagen. Tomas Sjödin och hans hustru
Lotta har tre söner: KarlPetter, John och Ludvig. Karl-Petter och Ludvig har drabbats av svåra och fortskridande hjärnsjukdomar, och livet nära dessa, som förälder och följeslagare åt två svårt sjuka och döende barn färgar mycket av Tomas Sjödins skrivande, utan att det ändå blir outhärdligt mörkt. Tomas Sjödin har skrivit bl.a När träden avlövas ser man längre från vårt kök (1996), Den enklaste glädjen (1998), Reservkraft (2001), och Eftervärme (2003).
Finlands Ev.luth. Student- och Skolungdomsmission rf Tavastvägen 155 A 9, 00560 HELSINGFORS tel (09) 612 9940 www.studentmissionen.fi studentmissionen@studentmissionen.fi e-post fornamn.efternamn@studentmissionen.fi
FSSM kontonr 800013-1044609 Ref.nr för svenska verksamheten Studentarbetare i Helsingfors Studentarbetare i Vasa Studentarbetare i Åbo Skolarbete
Lilian Lindén, ledande studentarbetare, Helsingfors tel dagtid (09) 612 9940 Niklas Wallis, studentarbetare i Åbo, tel 044 271 0528 Victoria Grönlund, studentarbetare i Vasa, tel 050 565 8052
Finlands Ev.luth. Student- och Skolungdomsmission rf har av länsstyrelsen i södra Finland 19.12.2008 beviljats tillstånd OKU 1345 A att samla in pengar i hela Finland utom på Åland till kontot 800013-1044609 för tiden 1.1.2009-31.12.2010 för att finansiera bibelundervisning, gemenskapsskapande och utåtriktad verksamhet öppen för alla och så, att pengarna används direkt till verksamheten.
9108 9108 15 9108 31 9108 28 9108 44
A R K K I 3-10 | 23
ARKKI Hämeentie 155 A 9 00560 HELSINKI
Nimeltä
kutsuttu
Kallad vid namn
OPKOn opiskelijakonferenssi Studentmissionens årskonferens Enä-Seppä, Vihti 6.-9.1.2011 opko.fi/konferenssi | studentmissionen.fi/konferens 24 | A R K K I 3-10