y hteisku n ta - ja laki A L A
SUOSITTELIJANA MAINE Maailmanparantajia, rahanahneita, nörttejä, liian monta kertaa Blondin koston katsoneita – tervetuloa oikikseen! Ammattitaidon juristi hankkii pänttäämällä, mutta parhaat työt nappaavat ne, jotka näyttäytyvät myös luentosalin ulkopuolella. Teksti ja kuva: Reetta Nurmo
K
un Matti Lajunen oli 6-vuotias, häneltä kysyttiin miksi hän haluaa isona. Vaihtoehtoja olivat karateopettaja, hissipoika ja lakimies. Karateopettajan ura ei ottanut tulta alleen, koska Lajunen ei harrastanut karatea. Hissipojan ammatti puolestaan menetti hohtoaan, kun ikävuosia karttui lisää. Jäljelle jäi lakimies. – Ainakin vanhemmat olivat tyytyväisiä valintaani, Lajunen sanoo. Lajunen, 25, opiskelee viidettä vuotta Turun yliopiston oikeustieteellisessä. Tavoite on valmistua vuonna 2011. Hänen mielestään oikeustieteen opiskelu on lukemista ja opitun tiedon soveltamista – pelkästään. – Johdantoluentojen jälkeen oli suuri yllätys, kun ei tarvinnut enää mennä minnekään. Ensimmäiset kolme vuotta hujahtavat kotona tai kirjastossa päntäten, Lajunen kuvailee. Koska läsnäolovelvoitteita ei ole kuin kielissä, opiskelu voi olla yksinäistä. Lajunen heittää, että oikeustieteen opiskelijoista osa on näkymättömiä: heidät näkee tenttisalissa, mutta salista ulos astuttuaan he katoavat savuna ilmaan. Juristi petaa paikkansa työelämään järjestötoiminnalla Jos ei kuitenkaan halua viettää opiskeluaikaansa ylhäisessä yksinäisyydessä kirjojensa kanssa, voi tuttavapiiriä kasvattaa osallistumalla ainejärjestötoimintaan. Tapahtumissa tutustuu ihmisiin, joiden kanssa voi käydä kirjastossa takomassa lainoppia päähänsä tai käydä kiivasta keskustelua ajankohtaisista asioista oikeustieteen näkökulmasta. – Rehellisesti sanottuna oikeustiedettä tarvitsee opiskella aika kauan, ennen kuin sitä oppii soveltamaan oikein ja hommasta alkaa nauttia. Hyvä porukka motivoi, Lajunen sanoo. Ainejärjestön kautta luodaan myös tuiki tärkeät verkostot opiskelijatovereihin ja työnantajiin. Oikeustieteilijä ei voi vakuuttaa työnantajaa keksinnöllään kuten insinööri, siksi on tärkeää tehdä itsensä tunnetuksi. – Alalla arvostetaan ainejärjestötoimintaa. Luottamustehtävään valinta viestittää ihmisten pitävän sinua hyvänä tyyppinä, Lajunen sanoo. Oikeustieteilijä on ongelmanratkaisija Viime kesänä Lajunen pääsi näyttämään kyntensä: kesätyöpaikka aukesi lakiasiantoimisto Castrén & Snellmannilta. Hän astui joka aamu toimistoon puku päällä, ja työpöydällä tai sähköpostissa odotti tehtäviä. Työtehtävissään hän muun muassa avusti juristeja hankkimalla
26
taustatietoa sekä laatimalla asiakirjoja ja tekemällä käännöksiä. – Työ on ongelmanratkaisua, eikä koskaan tiedä mitä tulee eteen. Perehdyin esimerkiksi merioikeuden sääntelyihin, jotka määrittävät miten laivan tulee liikkua tietyissä tilanteissa, millaisia lippuja tulee näyttää ja niin edelleen. Ennalta en tiennyt aiheesta mitään, Lajunen naurahtaa. Oikeustieteiden maisteri on yleistutkinto, ja voi viedä myös toimitusjohtajaksi, virkamieheksi, asiantuntijaksi... Laintuntijoita tarvitaan kaikilla aloilla. Työajat vaihtelevat yhtä radikaalisti. Virkamies aloittaa työt kahdeksalta ja päättää neljältä. Kansainvälisen lakifirman liikejuristin työpäivä alkaa iltapäivällä, kun muu maailma heräilee uuteen päivään. Erottuminen on tärkeää työmarkkinoilla, ja oma strategia kannattaa valmistella hyvissä ajoin. Lajunen on pelannut korttinsa taitavasti: nuori mies opiskelee oikeustieteen lisäksi kauppatiedettä Turun kauppakorkeakoulussa, kielitaitoa hän lähtee petraamaan Brysseliin opiskelijavaihtoon tulevaksi kevääksi ja takataskussa jo yksi vaihtovuosi Wienissä lukioajoilta. Oikis muuttaa ihmistä Streotyyppistä oikislaista on vaikea määritellä. Kaikki ovat kuitenkin valmiita paiskimaan töitä tavoitteidensa saavuttamiseksi. – On maailmanpelastajia, nörttejä, rahan perässä juoksevia ja liian monta kertaa Blondin koston katsoneita, Lajunen summaa virnistäen. Itsensä hän luokittelee alasta aidosti kiinnostuneisiin. Hän myöntää silti odottavansa myös hyvää korvausta työstään. Lajusen mielestä oikeustieteellinen muuttaa ihmisiä. Ne, jotka tulivat tiedekuntaan opiskelemaan ideologian lippu liehuen, ovatkin lopulta niitä, jotka kuolaavat liikejuristin tilipussia. Ne, jotka tulivat rahan perässä, jäävätkin yliopistolle tutkijoiksi. Koulutus antaa ennen kaikkea valmiudet tiedonhankintaan. – Ensin etsin vanhan tenttikirjan, joka käsittelee aihetta. Sen lähdeluettelosta voi lähteä purkamaan vyyhtiä. Samojen kirjojen kanssa pyöritään siis opintojen alusta työuran loppuun, Lajunen virnistää. Oikeustieteen opinnot luovat yleiskuvan suomalaisesta oikeusjärjestyksestä. Sen hallitessaan juristi pystyy aavistamaan, mikä ratkaisu johonkin ongelmaan saattaa olla, mutta aavistus vaatii aina varmennuksen oikeuslähteistä. – Eli jos kirjojen pänttääminen ei kiinnosta, niin ei kannata tulla, Lajunen heittää.