Uutiset Jussi Raittinen uskoo yhä Suomi-rockiin
1 / 2010
Teksti: Sakari Kilkki
– On hyvä, että suomalaisen rockin tarina kerrotaan myös niille, jotka sitä ehkä vähemmän tuntevat, Raittinen sanoo. The Boys -pomo nostaa aiemmin tehdyistä kotimaisista rock- tai pop-kirjoista suosikkeinaan esiin muun muassa Popmusiikin vuosisadan (Tammi) vuodelta 1968, järkälemäisen Jee jee jee – suomalaisen rockin historian (WSOY 1998) sekä Rockista rautalankaan (Otava 1984). Onpa Raittinen päässyt itsekin kirjan aiheeksi. Heimo Hatakka kirjasi teokseen Muistan vielä vuonna 56 – Jussi Raittinen muistelee (Gummerus 2003) Suomi-rockin historiaa Jussin silmin katsottuna päähenkilön 60-vuotispäivän kunniaksi.
”Hurriganes ei olisi toiminut suomeksi” Löyhästi aikajärjestyksessä etenevä Kiutun kirja lähtee liikkeelle toisesta Suomi-rockin kulmakivestä eli Remu & The Hurriganesis-
Kuva: Alvar Kolanen
– Suomi-rockin vahvuus on kielessä. Tämä voi avata monille oikotien ymmärtää suomalaista kulttuuria, Raittinen toteaa ja lisää naurahtaen: – Ei välttämättä kuitenkaan Kalevalaa. Raittiseen jos keneen sopivat luonnehdinnat Suomi-rockin grand old man, peruskallio tai isähahmo. Tasan 50 vuotta sitten ensisinglensä Banjo boy Eero-veljensä kanssa levyttänyt Raittinen on tullut tunnetuksi ennen kaikkea legendaarisen The Boys -yhtyeen johtohahmona. Helsinkiläismuusikko on vaikuttanut suomalaisen kevyen musiikin historiankirjoitukseen lisäksi radiotoimittajana, levyarvostelijana, countryn ja lastenmusiikin esittäjänä sekä muusikoiden edunvalvojana. Jussi Raittinen on nähnyt vuosien varrella Suomi-rockin monet nousut ja laskut. Hän pitää tärkeänä toimittaja Petri Kiutun kirjoittamaa Selkeää Suomi-rockia -kirjaa (Opike), joka julkaistiin tänä keväänä. Se on ensimmäinen selkokielinen teos suomalaisen kevyen musiikin historiasta.
Suomi-rockin korkeakouluksi kutsutussa The Boys -yhtyeessä on soittanut vuosien varrella kymmeniä arvostettuja muusikoita. Kuvassa ”pojat” vuosimallia 1965 (vas. Lasse Kvist, Eero Raittinen, Jussi Raittinen, Kaj Westerlund) Kaivopuiston kallioilla Helsingissä.
Osallistavaa oppimista ♦ www.opike.fi
Kuva: Henrik Schütt
Mistä puhumme, kun puhumme Suomi-rockista? Jos Jussi Raittiselta, 66, kysytään, niin kymmeniin alalajeihin pirstaloituneesta musiikista, jossa yhä kaikuvat jo 1950-luvulla soitetut suomalaisen rockin ensisoinnut.
Jussi Raittinen astui kitaroineen ensi kertaa estradille jo 16-vuotiaana vuonna 1960.
ta, jonka menestystaival käynnistyi 1970luvun alussa. – Samaan aikaan nousi suomenkielinen rock Juicen, Hectorin ja Dave Lindholmin ansiosta. Mutta Hurriganes ei olisi toiminut suomeksi alkuunkaan, Raittinen toteaa. Omannäköisekseen Suomi-rock kehittyi Raittisen mielestä juuri 70-luvun lopulla. Omaleimaisuus ja suomen kieli ovat olleet monen menestyneen artistin tavaramerkkejä. Vuosien saatossa musiikin tekijät ovat kuitenkin joutuneet sopeutumaan ulkoisiin muutoksiin. Esimerkiksi yhtyeiden keikat siirtyivät lava- ja koulutansseista ravintoloihin ja edelleen elävän musiikin yhdistysten myötä klubeihin. Nykyään rock on palannut takaisin tanssilavoillekin. Siitä iso kiitos kuuluu Raittisen mukaan Esa Pulliaisen luotsaamalle Agentsille, jonka soinnissa kuuluu 50- ja 60-lukujen vaikutus.
1 / 2010 ♦ Opike UUTISET
Nykyisistä suomalaisista ykkösbändeistä HIM, The Rasmus sekä Nightwish menestyvät globalisoituneessa musiikkibisneksessä. Internet ja televisio ovat muuttaneet rockin tarjonnan sellaiseksi, jota Jussi Raittinen ei sanojensa mukaan voinut kuvitellakaan uransa alussa. – Nuori sukupolvihan keskustelee, että ”oletko nähnyt tän biisin”. Kun olemme kiertäneet The Boysin kanssa kouluissa esiintymässä, kuulijat havahtuvat ja tajuavat rockin olevankin erilaista kuin televisiosta nähtynä. Vaikka rock-musiikilla itsensä täysipäiväisesti elättäviä löytyy Suomesta Raittisen mukaan yllättävän vähän, uskoo hän yhä suomalaiseen rockiin. – On tietysti tylsää keskitien rockia, mutta löytyy myös paljon mielenkiintoista musiikkia. Itse seuraan erityisesti, mitä suomalaisessa bluesissa tapahtuu. Sekä suomen- että englanninkielistä musiikkia yli 30 albumilla soittaneelle Raittiselle on myönnetty pitkästä urastaan muun muassa Pro Finlandia (2006), erikois-Emma (2005) sekä valtion taiteilijaeläke (2004). Hän on tänä vuonna yhtenä ehdokkaana Iskelmä-Finlandia-palkinnon saajaksi.
Andy McCoy Michael Monroe
SELKEÄÄ SUOMI-ROCKIA • Petri Kiuttu
Helppolukuinen tietokirja Suomi-rockin ystävälle Kirja kertoo niistä musiikin tekijöistä, joita ilman Suomirockia ei olisi olemassa. Kirja etenee väljässä aikajärjestyksessä 1960-luvulta tähän päivään. Mukana on kovia tekijöitä, kuten Hurriganes, Juice, Maarit Hurmerinta ja Dingo. Kirjassa esitellään myös menestyneitä vientirokkareitamme Hanoi Rocksista HIMiin. Kirja on kirjoitettu helposti ymmärrettävällä selkokielellä sekä kuvitettu vanhoilla ja uusilla valokuvilla.
HIM
Kirja sopii erityisesti niille, jotka eivät ehkä tunne Suomi-rockia vielä kovin hyvin. Teos on kuitenkin hyödyllinen kaikille, jotka ovat kiinnostuneita hyvästä musiikista. ISBN 978-951-580-485-3 • Hinta 27 €
Nightwish Tarja Turusen aikaan
GRAAFINEN KOMMUNIKOINTI • Boel Heister Trygg
Esineet, kuvat ja symbolit puhetta tukevassa ja korvaavassa kommunikoinnissa
ISBN 978-951-580-479-2 Hinta 37 €
1 / 2010 ♦ Opike UUTISET
Kirjassa perehdytään monipuolisesti yleisimpiin graafisen kommunikoinnin keinoihin ja niiden käytön eri vaiheisiin. Lukijalle kerrotaan, miten graafisia kommunikointikeinoja voidaan hyödyntää jo siinä vaiheessa, kun varhaisia vuorovaikutustaitoja harjoitellaan. Lisäksi kuvataan, miten graafista kommunikointia voidaan käyttää tukemaan ajattelua, tiedonkäsittelyä, ajanhallintaa ja oman toiminnan ohjausta. Kirjassa kerrotaan myös erilaisten graafisten kommunikointikeinojen tyypillisimmistä käyttäjäryhmistä sekä siitä, millaiset yksilötekijät vaikuttavat tietyn
keinon valintaan ja käyttöön. Kirjassa tähdennetään graafisen kommunikoinnin ja kielen kehityksen tukemista niin kehittyneelle tasolle kuin mahdollista. Kirjan kirjoittaja on ruotsalainen puheterapeutti, jolla on paljon kokemusta puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointikeinojen käytöstä. Hän on kirjoittanut korvaavasta kommunikoinnista useita kirjoja. Kirja soveltuu lähi-ihmisille, ammattilaisille ja opiskelijoille, jotka kohtaavat työssään tai vapaaaikanaan puhevammaisia henkilöitä.
Tutustu tuotteisiimme osoitteessa www.opike.fi
Näkyvää poliisityötä sosiaalisessa mediassa ”Uuden sukupolven” poliisit työskentelevät siellä, missä tämän päivän nuoret liikkuvat. Partiointi pelkästään kaduilla ja toreilla ei enää riitä, vaan poliisien täytyy näkyä myös sosiaalisessa mediassa. Marko ”Fobba” Forssin nimi on ollut viime aikoina näkyvästi esillä niin Hesarin mielipidekirjoituksissa, sosiaalista mediaa käsittelevissä lehtiartikkeleissa kuin IRCGallerian keskusteluissakin. Kaksitoista vuotta poliisina työskennellyt ylikonstaapeli toimii aktiivisesti erilaisissa sosiaalisen median palveluissa. Hän ei kuitenkaan ole enää kummajainen Suomen poliisissa. Tällä hetkellä myös Forssin kollegat ”Jutta” ja ”Mane” työskentelevät sosiaalisen median parissa. Kaikki lähti liikkeelle kolmisen vuotta sitten, kun Forss siirtyi ryhmään, jossa tutkittiin alle 18-vuotiaiden tekemiä rikoksia. Pian hän huomasi, että internet yhdisti monia näitä tapauksia. Tämän seurauksena syntyi aloite poliisiprofiilista, ja syyskuussa 2008 Forss aloitti toiminnan IRCGalleriassa poliisiprofiililla -fobba-. Toukokuussa 2009 Jutta Antikainen ja Mikko Manninen liittyivät mukaan omine poliisiprofiileineen. Tästä toiminta on laajentunut entisestään, eikä IRC-Galleria ole suinkaan enää ainoa paikka, jossa nettipoliisit liikkuvat. Tällä hetkellä he toimivat aktiivisesti myös mesessä, YouTubessa ja Facebookissa.
– Sosiaalinen media on luonteva osa monen nuoren jokapäiväistä toimintaa ja elämää. Miksi emme siis olisi näkyvästi esillä siellä, missä nuoret liikkuvat? Sosiaalisen median eri palveluissa on kuitenkin erilainen tapa toimia, mikä tuo haasteita myös poliisin toimintaan. Meidän tulee sopeutua ja sulautua kyseiseen toimintatapaan, jotta meitä on luonnollista ja helppoa lähestyä, Forss sanoo.
Mediakasvatuksen seurattava aikaansa Sosiaalinen mediamaailma on hyvin muuttuva ympäristö, ja tänä päivänä virtuaalimaailma on aivan eri kuin puolitoista vuotta sitten. Forssin mukaan tämä jatkuva muutosprosessi aiheuttaa haasteita poliisityölle, ja poliisi onkin lisäämässä sosiaalisessa mediassa aktiivisesti vaikuttavien poliisien määrää. Rakenteilla olevan työryhmän tavoitteena on pohtia, miten netissä tapahtuvaa valtakunnallista poliisityötä saisi toteutettua siten, että se olisi pitkän aikavälin ohjattua toimintaa.
Jutta Antikainen, Mikko Manninen ja Marko Forss ovat läsnä myös sosiaalisessa mediassa.
www.poliisi.fi/irc-galleria Myös nuorten mediakäyttäytyminen on muutosten kourissa, ja on todella hankala ennustaa, miten se kehittyy lähitulevaisuudessa. Varmaa on kuitenkin, että jatkossa esimerkiksi mobiililaitteiden käyttö tulee lisääntymään – myös erityisoppilaiden keskuudessa. – Opettajien kannattaisi huomioida antamassaan mediakasvatuksessa erityisesti tekstien ja kuvien julkaisemiseen liittyvät riskit. Ne kun tuntuvat olevan vielä tänäkin päivänä yllättävän uusia asioita liian monelle nuorelle. Kannattaa kehottaa nuoria miettimään, laittaisiko tekstin tai kuvan koulun ilmoitustaululle kaikkien nähtäville. Tämä auttaa monesti nuorta havahtumaan, että kuvan voi nähdä netissä kuka vain, eikä se ole esimerkiksi vain oman kaveripiirin nähtävissä, painottaa Forss. Teksti: Markko Mikkonen Kuva: Jaana Kemppinen
2010 • Opike kouluttaa • Messut ja näyttelyt • Opike kouluttaa • 2010 Oppimateriaalin tuottaminen sosiaalisessa mediassa Verkkomateriaalin tuottaminen ammatillisessa opetuksessa
OPIKKEEN TUOTEKOULUTUKSIA: Kadonnut avain -materiaali Selkokieli ja selkokirjat Peili-materiaalit Varhaiskasvatuksen ja kuntoutuksen materiaalit
26.8. 14.9. 21.9. 18.11.
OPIKKEEN TVT-KOULUTUKSIA: Sosiaalinen media erityisopetuksessa
OPIKE NÄYTTEILLEASETTAJANA: Kasvatuksen ja opetuksen juhlakongressi, Jyväskylä Hyvä alku -messut, Jyväskylä Ammatillisten erityisopettajien opintopäivät, Joensuu Tarkempia tietoja koulutuksista ja tapahtumista: www.opikekoulutus.net • www.opike.fi
4.–5.8. 2.–3.9. 1.–2.10.
-koulutusmalli täytti kymmenen vuotta Kehitysvammaliiton Oppimateriaalikeskuksessa kehitetty tietotekniikan koulutusmalli Tikas juhli toukokuussa jo 10-vuotista taivaltaan. Erityisryhmien tarpeisiin vastaava Tikas on kasvanut selkokielisten atk-kirjojen pajasta tieto- ja viestintätekniikan yhteistyöfoorumiksi, joka on tukenut tuhansien opiskelijoiden ja lähes 500 opettajan tvt-osaamista. Vahvana Tikaksen alullepanijana toimi Opikkeen johtaja Leena Kokko. Idea erityisryhmien tietoyhteiskuntataitojen kehittämisestä syntyi Kokon omista erityisopettajan työn kokemuksista kehitysvammaisten parissa. - Työssäni olin nähnyt tietotekniikan motivoivan vaikutuksen oppilaisiin. Heille suunnattu selkokielinen kirja oli ensitavoite, mutta samalla alkoi muhia ajatus kokonaisuudesta, joka sisältäisi oppimateriaalia, koulutusta ja tavoitteellista opetusta, Kokko kertoo. Visio koulutuskokonaisuudesta konkretisoitui vuonna 2000 Euroopan sosiaalirahaston myönnettyä hankkeelle rahoituksen. ESR tuki Tikas-projektia lisärahoituksella aina vuoteen 2006 asti. Tänään Tikas työllistää Opikkeessa kaksi työntekijää täysipäiväisesti, mutta mukana on muun muassa ohjelmoinnin ammattilaisia, apukouluttajia, selkotarkastajia sekä toimistoväkeä. Ensimmäisen Tikas-kirjan tehnyt Petri Ilmonen siirtyi koulutusmallin kehittämispäälliköksi vuonna 2005. Ilmosen kanssa kehitystyön parissa toimii Tikaksen eri kohderyhmiä edustava johtoryhmä, mikä on tänä vuonna ottanut tavoitteekseen tvtterminologian yhtenäistämisen sekä harjoitusmateriaalin tuottamisen kaikkein heikoimmille oppijoille. Erilaisia Tikas-oppikirjoja on tähän mennessä ilmestynyt jo yhdeksän.
TULOSSA
Petri ilmonen
Tikas-sanasto Tieto- ja viestintätekniikan termejä selkokielellä Tikas-sanasto on uusi kirja, joka esittelee tieto- ja viestintätekniikan terminologiaa selkokielellä. -sanasto Kirjaan on koottu Tieto- ja viestintätekniikan termejä selkokielellä noin 400 tvt:ssä esiintyvää termiä lyhyine kuvauksineen. Sanojen yhteydessä on myös niihin liittyvä kuva. Formaatiltaan A4-kokoinen Tikas-sanasto on saatavana myös sähköisenä versiona Tikas-koulutusmallin verkkosivuilla osoitteessa www.tikas.fi.
Lisätietoja: www.tikas.fi
Tikaksen alkutaipaleella vuonna 2001: Opikkeen johtaja Leena Kokko (vas.) aisaparinaan luokanopettaja Tarja Muukkonen ideoimassa projektin ensimmäisiä tavoitteita ja sisältöjä.
Tikas-todistuksesta apua työnhakuun Tikaksella oli alusta alkaen selkeät tavoitteet erityisopetuksen laajalle kirjolle. Yhteistyökumppaneita haettiin kehitysvammaisten, autistien, lukivaikeuksista kärsivien, maahanmuuttajien ja ikäihmisten kanssa työskentelevistä ammattilaisista. Ajatus muutamasta koulutusmallin mukaan opettavasta keskuksesta on poikinut sittemmin ympäri Suomea kattavan verkoston, johon kuuluu liki 150 oppilaitosta. Yksi keskeinen saavutus on ollut Tikas-koulutuksesta jaettava osaamisen todistus, jota opiskelija voi hyödyntää vaikka työtai opiskelupaikan haussa. Tikaksen 10-vuotisjuhlan kynnyksellä jaettiin jo 5000:s todistus, jonka sai Jarmo Puro Helsingistä. Vaikka koulutusmallin perusajatus – tietotekniikkaa selkeästi – on pysynyt samana, on toiminta vuosien saatossa monipuolistunut ja muuttunut tvt:n kehityksen tahdissa. - Verkkomateriaaleista ei alussa osattu edes unelmoida. Nyt Tikaksen verkkosivuilla on laaja materiaalipankki opetustyön tueksi. Tulevaisuudessa näen sosiaalisen median ja mediakasvatuksen roolit alati kasvavana myös Tikaksessa. Unelmissa olisi personoitu mediaympäristö erilaisille oppijoille, Kokko mainitsee. Virallista tunnustusta Tikakselle tuli vuonna 2004, jolloin projekti vastaanotti kunniamaininnan Matti Vanhaselta Pääministerin parhaat käytännöt -kilpailussa. Vuonna 2006 koulutusmalli valittiin yhdeksi parhaista EU-hankkeista 2000-luvulla Learn from the Best -konferenssissa Itävallassa. Kaikkein tärkein saavutus on Kokon mukaan kuitenkin ollut se, että erilaiset oppijat ovat päässeet osallisiksi tietoyhteiskunnan taidoista. Teksti: Sakari Kilkki Kuva: Pekka Elomaa OPPIMATERIAALIKESKUS OPIKE Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh 09-3480 9350 ♦ fax 09-3480 3975 www.opike.fi ♦ opike@kvl.fi www.opikekoulutus.net ♦ kauppa.opike.fi
Tutustu tuotteisiimme osoitteessa www.opike.fi