Onkem채en koulu 100 vuotta
1909-2009
Onkemäen koulun satavuotinen historia on koottu vanhoista kirjoituksista, lehtileikkeistä, valokuvista, haastatteluista ja muisteluista sekä Vesilahden kunnan ja opettajien tiedoista.
Onkemäen koulun perustaminen 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä toimintansa aloitti Vesilahdessa seitsemän kansakoulua, joista viimeisenä perustettiin Onkemäen kansakoulu vuonna 1909. Kyläläiset, innokkaimpina maanviljelijät Mauritz Marttila ja Kustaa Yli-Öyrä, olivat keränneet oppilaslukuja ja pitäneet kokouksia sekä anoneet kuntakokoukselta koulun perustamista. Toiseen anomukseen kuntakokous suhtautui myönteisesti. (Kaikki nämä asiakirjat tuhoutuivat myöhemmin tulipalossa.) Ensimmäinen koulun johtokunnan kokous pidettiin 25.11.1908. Marttilan talosta löytyi koulua varten tilat, pulpetit ja kaapit tehtiin omalla kylällä ja näin koulutyö pääsi alkamaan 27.9.1909. Vuonna 1910 opettaja vuokrasi omilla varoillaan pojille käsityöhuoneen Ali-Öyrältä. 1
Onkemäen koulu 100 v Rakentaminen ja remontit Uuden koulun suunnittelu alkoi lokakuussa vuonna 1910. Arkkitehti Yrjö Sadeniuksen piirustusten mukaan rakennusmestari Juho Vuorinen rakensi koulun 17 735 markalla ”Onkemäen kauneimmalle paikalle” Sikomäelle ja torppari Kalle Viitanen teki tien 50 markalla. Koulurakennukseen valmistui kaksi luokkahuonetta ja eteinen sekä opettajalle asunto, jossa oli keittiö, kaksi huonetta ja eteinen. Lisäksi rakennettiin ulkorakennus, sauna ja kaivo. Koulutyö uudessa koulussa alkoi 19.8.1912. Sähkövalo saatiin koululle vuonna 1924 ja sauna korjattiin perusteellisesti vuonna 1949. Ukonilma tuhosi koulua syyskuussa vuonna 1950, minkä seurauksena jouduttiin uusimaan sähköjohdot sekä tekemään paljon muita korjauksia. Vuonna 1954 koululle vedettiin vesijohto ja uusittiin keittiö rakennusmestari Yrjö Vuorisen toimesta. Viisi vuotta myöhemmin remontoitiin ns. yläluokka sekä raivattiin kyläläisten talkoovoimin tonttimaata, jotta pystyttiin perustamaan koululle puutarha. Kouluun rakennettiin vuonna 1964 lisäsiipi, jossa oli opettajan asuntoon kaksi huonetta lisää. Vuonna 1965 vanhan saunan ja ulkorakennuksen tilalle rakennettiin keittolarakennus, jossa oli keittola, sauna opettajalle, liiteri, varastotilaa sekä kolme ulkohuussia. WC-tilat tehtiin koulun eteiseen 1980-luvun alussa. 1980-luvun lopussa koulun tiilikatto muutettiin peltikatoksi. Koulun ulko-oven paikka vaihdettiin toiselle seinälle katolta putoavien lumien takia vuonna 1989. 2
1909-2009 Keittolaa remontoitiin vuonna 1997, jonka jälkeen ruoka syötiin luokan sijasta uudessa ruokalassa. Liiteristä rakennettiin puutyöluokka ja esiopetustilat (aiemmin puutöitä tehtiin ns. alaluokassa). Opettajien asunto muutettiin tietokone/englanninluokaksi, opettajienhuoneeksi ja ryhmäperhepäivähoitokodiksi (Tikankolo) vuonna 1997. Joulun 2004 ja kesän 2009 välillä koulua remontoitiin; luokkien sisäseiniä maalattiin, lämmitysuunien käytöstä luovuttiin, paljon vanhaa tavaraa siivottiin pois, vanha opettajan eteinen otettiin myös koululaisten käyttöön, vessoja korjailtiin ja rakennettiin lisää, keittolaa uusittiin jonkin verran. Ulos laitettiin uudet jätevesijärjestelmät. Kesällä 2009 entisestä opettajan asunnosta tehtiin opettajienhuoneen lisäksi kirjasto, 1.-2. luokkien ja esikoululaisten tilat. Alaluokkaan saatiin näin tilat 3.-4.-luokkalaisille ja yläluokkaan 5.-6.-luokkalaisille. Koulu ja keittolarakennus maalattiin ulkopuolelta.
Keittolarakennus syksyllä 2009. 3
Onkemäen koulu 100 v Opiskelu Onkemäen koulun ensimmäiseksi opettajaksi valittiin Lyydia Veneskoski ja veistonohjaajaksi Jalmari Koivula. Ensimmäisinä vuosina kansakoulua käytiin neljä vuotta. Ennen oppivelvollisuutta kunta antoi ilmaiseksi vain koulutarvikkeet ja oppikirjat, jotka kierrätettiin seuraavan vuoden oppilaille. Oppivelvollisuuden myötä kunnat joutuivat antamaan vähävaraisille vaateavustusta, kun aiemmin kankaita oli jaettu testamenttivaroista. Kun oppivelvollisuus tuli voimaan vuonna 1921, perustettiin Suomeen kaksivuotisia alakansakouluja. Onkemäen ensimmäinen alakansakoulun opettaja elokuusta 1922 oli Tyyne Karlqvist. Lopullisesti oppivelvollisuus tuli Onkemäellä voimaan 1924, silloin kouluun tuli lisää oppilaita. Samaan aikaan alkoi iltajatkoopetus. Koska oppilaita oli niin paljon, kouluun tarvittiin vuoden 1926 syksystä alkaen kolmas opettaja (Helvi Penttinen), joka sijoitKoulun piha 1930-luvun loppupuolella. Koulun vasemmalla puolella näkyy lipputanko ja keinu opettajan asunnon vieressä. 4
1909-2009 tui yläkansakouluun. Alakoulu muutettiin 18-viikkoiseksi ja sitä käytiin Yli-Öyrän talosta vuokratuissa tiloissa. Toiset 18 viikkoa alakansakoulua pidettiin Pihlajamäessä riuttonkulmalaisille. 1930-luvulla olleen pulakauden vuoksi vuoden 1932 alusta lähtien iltajatko-opetus lakkautettiin pariksi vuodeksi ja kansakoulun varakkaimmat oppilaat joutuivat maksamaan koulutarvikkeensa. Syksyllä 1932 Pihlajamäen koululla alkoi varsinainen kansakoulu opettaja Helvi Penttisen johdolla. Samalla myös Onkemäen alakansakoulu muuttui takaisin 36-viikkoiseksi. Myös 1930- ja 1940-luvuilla käytiin kansakoulua kuusi vuotta, päivät olivat 5-6 tunnin pituisia ja lauantait nelituntisia. Jatkokoulua käytiin kaksi vuotta kahtena päivänä viikossa kolme tuntia kerrallaan. Kouluhallitus antoi määräyksen vuonna 1934, että koulussa piti olla siivooja ja lämmittäjä. (Ennen työt olivat hoituneet koululaisten ja opettajien voimin.) Onkemäen koulun ensimmäisten vuosikymmenten aikana oppilaat olivat tuoneet kotoa eväät: voileivän ja pullollisen maitoa. 1940-luvun alusta lähtien oppilaille tehtiin omien eväiden lisäksi puuroja, vellejä ja keittoja saunan muuripadassa. 1950-luvulla keitot ja puurot valmistettiin opettajan keittiössä. Laki määräsi vuoden 1941 alusta alkaen koulukeittolan pakolliseksi ja syksystä 1948 lähtien kouluruokailun maksuttomaksi. Välillä Onkemäen koululla oli erikseen siivooja ja keittäjä, välillä sama henkilö hoiti molempia toimia. Sotien aikana koulutyö jouduttiin keskeyttämään pari kertaa joksikin ajaksi. Syksyllä koulu aloitettiin myöhemmin, jotta oppilaat pääsivät tekemään entistä enemmän töitä kodin, koulun ja isänmaan hyväksi. 5
Onkemäen koulu 100 v
Pajunkuoren kerääjiä Onkemäellä 1940-luvun alkupuolella.
Esimerkiksi kevätkeräyksessä vuonna 1944 kerättiin paperia 713,5 kg, pulloja 816 kpl, kumiromua 34,5 kg, pihkaa 14,75 kg, sekalumppuja 16 kg, luita 34,5 kg, naudankarvoja 0,5 kg, pilkkeitä 48 hl, palkoja 52,1 kg, tähkiä 43,6 kg, puolukoita 16,5 l. Lyydia Veneskosken eläkejuhliin vuonna 1939 eli samalla koulun 30-vuotisjuhliin laadittu historiikki tuhoutui myöhemmin tulipalossa ja näin menetettiin monia vanhoja tietoja. Sodan jälkeen 1940-luvulla Onkemäen koulun kummina toimi amerikkalainen koulu. Se teki suuret vaate-, koulutarvike- ja elintarvikelahjoitukset. Siitä seurasi vilkasta kirjeenvaihtoa vielä 1950-luvullakin. Nuorisokerho Onkemäen Oras toimi (useita vuosia 1950-luvun loppuun asti) koulun yhteydessä harjoittaen myös säästäväisyystoimintaa Vesilahden Osuuskassan kanssa. 6
1909-2009 Syksyllä 1948 alkoi kansakoulu toimia seitsemänvuotisena. Luokat 1-3 olivat alaluokkia ja 4-7 yläluokkia. Seuraavasta syksystä lähtien yksivuotista jatko-opetusta annettiin sekä Kirkonkylässä että Narvassa ja iltajatko-opetus lopetettiin. Vuodesta 1953 lähtien oppilas saattoi lähteä neljännen luokan jälkeen keskikouluun (ja mahdollisesti lukioon) tuolloin perustettuun Lempäälän-Vesilahden Yhteiskouluun tai jäädä vielä kolmeksi vuodeksi Onkemäelle ja mennä sitten Kirkonkylään jatkokouluun. Onkemäen koulun 50-vuotisjuhlassa 30.8.1959 paljastettiin sankarivainajina kaatuneiden koulun kahdenkymmenen entisen oppilaan muistotaulu. Koulusta oli silloin saanut päästötodistuksen kolmesataa oppilasta. Onkemäen koulun 50-vuotiskertomuksessa todettiin, että koulunkäynti oli muuttunut vuosien varrella helpommaksi muun muassa nousseen elintason, parempien teiden ja kulkuvälineiden (kelkat, sukset, polkupyörät…) sekä vanhemmilta vähitellen löytyneen koulumyönteisyyden vuoksi. Vuodesta 1970 alkaen kuusipäiväinen kouluviikko lyhennettiin viisipäiväiseksi. Kansakoulu muutettiin kuusivuotiseksi (luokat 1-2 olivat alaluokkia ja 3-6 yläluokkia) ja kansalaiskoulu kaksivuotiseksi syksystä 1966. Kansalaiskoulua alettiin käydä kolmivuotisena Lempäälässä 1970-luvun puolivälissä. Kansakoulu muutettiin Vesilahdessa yhdeksänvuotiseksi peruskouluksi vuonna 1976. Näin Onkemäen kansakoulusta tuli ala-aste. Kolmevuotista yläastetta käytiin Lempäälässä kunnes Vesilahden kirkonkylään rakennettiin oma yläaste vuonna 1992. 7
Onkemäen koulu 100 v Vuonna 1999 pidettiin koululla 90-vuotisjuhlat, joissa pidettiin puheita, lausuttiin runoja, esitettiin näytelmä ja laulettiin suvivirsi. Vuodesta 1994 lähtien alaluokan opettaja alkoi antaa esiopetusta 6-vuotiaille. Esikoulunopettaja piti esikoulua parina päivänä viikossa keittolarakennuksessa vuosina 1997-2000 ja viisipäiväisenä Ylämäen koululla vuosina 2000-2005. Esiopetus Onkemäen koulussa alkoi taas vuonna 2005 alaluokan opettajan antamana. Syksystä 2009 alkaen koulussa on kolme opettajaa: esikoululaisille -2.-luokkalaisille, 3.-4.-luokkalaisille ja 5.-6.-luokkalaisille. Oppitunnit ennen 1930-luvulla oppiaineina olivat uskonto, kielioppi, kaunokirjoitus, ainekirjoitus, lukeminen, laskento, laulu, käsityöt, piirustus, voimistelu, historia ja maantieto. Arvosanat saatiin myös huolellisuudesta ja käytöksestä (numero oli 10, jos ei tehnyt vakavia rikkeitä). Opetus oli opettajajohtoista ja asiapitoista, ei ollut tehtäväkirjoja, laskutkin laskettiin vihkoon. Läksyt opeteltiin ulkoa tai kerrottiin omin sanoin. Opettajia pelättiin, teititeltiin ja arvostettiin suuresti (noustiin seisomaan, kun vastattiin kysymykseen tai opettaja tuli luokkaan). Teitittelystä luovuttiin 1960-luvulla. Tottelemattomuudesta rangaistiin: seisotettiin pulpetin vieressä, luokan edessä tai nurkassa ja jäätiin jälki-istuntoon. Joskus uhattiin pestä suu saippualla, kun puhui rumia. Kuusijuhlissa luettiin evankeliumi, laulettiin ”Enkeli taivaan”, esitettiin iso näytelmä sekä tonttu- ja laululeikkejä, joulupukki saattoi vierailla tuoden koululaisille esimerkiksi pullapojan, myöhempinä vuosina piparin, omenan ja karamellin. Äitien8
1909-2009 päiväjuhlissa lausuttiin runoja, laulettiin ja opettaja piti puheen. Kevätjuhlissa oli suvivirsi, todistustenjako ja tietokilpailu. Koulupäivän aloitti aamurukoukset (virsi, hartauskertomus, rukous) ja ”saarna” edellisen päivän pahoista teoista. Päivän päätti Herransiunaus. Ennen ja jälkeen ruuan rukoiltiin. Virsiä veisattiin ja opeteltiin ulkoa. Laulutunneilla laulettiin harmonin säestyksellä ja jännitettiin koko luokan edessä pidettäviä yksinlaulukokeita. Joskus kuunneltiin kouluradiosta kuulokuvia eli kuunnelmia. 1930-luvulla piirrettiin malliksi tuotuja esineitä. Tytöt tekivät käsityötunneilla pannulapun, sukat, tumput, tyynyliinan, paidan ja kesämekon. Pojat valmistivat ensimmäiseksi vasaranvarren ja kirvesvarren halosta. 1950-luvulla tytöt nikkaroivat myös puutöitä (puunkantoteline ja leikkuulauta). 1970-luvulla tytöt tekivät tumput, sukat, nuken... ja helppoja puutöitä. Poikien aikaansaannoksia tuolloin olivat muun muassa jakkara, lintulauta ja pieni arkku.
Opettajat Aili Nieminen ja Helvi Penttinen seisovat taustalla vuonna 1960 otetussa luokkakuvassa. Oppilaat istuvat kahdenistuttavissa pulpeteissa. 9
Onkemäen koulu 100 v 1930-luvulta lähtien liikuntatunneilla leikittiin esimerkiksi littaa, pelattiin kuningaspalloa, pesäpalloa ja talvisin laskettiin mäkeä ja hiihdettiin - myös kilpaa. 1970-luvulla pelattiin jääkiekkoa, jalkapalloa tai pesäpalloa, hiihdettiin ja yleisurheiltiin. Koululla vieraili ensimmäisen kerran kouluhoitajatar lukuvuonna 1936-37 ja koululääkäri kymmenen vuotta myöhemmin. Kouluhoitajatar (myöhemmin terveyssisar) syötti kalanmaksaöljyä laihoille lapsille (jotkut lapset yrittivät pullistaa mahaansa ja välttyivät kalanmaksaöljyltä). Vuonna 1959 alkoi koululaisten hampaiden hoito. Koulutarkastaja kävi viimeisinä kansakouluvuosina enää harvakseltaan. Tarkastajan käyntejä jännittivät etenkin opettajat. Päivystäjät (nykyisin järjestäjät) tekivät paljon töitä: kantoivat puita, lakaisivat eteisen lattiat, tuulettivat luokat, ilmoittivat poissaolijat, pyyhkivät liitutaulut, jakoivat vihkot, laittoivat kartat esille... Oppilaiden vaatetus on ollut aina aikansa mukaisia tavallisia vaatteita. Tytöt lopettivat esiliinojen käytön 1950-luvun lopulla. Koulusta oltiin pois sairauden lisäksi myös jos kotona tarvittiin (maataloustyöt, sisarusten hoito...). Kesäloma oli pidempi, koska lauantait oltiin koulussa. Syksyllä oli päivän perunannostoloma, jouluna oli kolmen viikon loma. Hiihtolomaa ei ollut. Koulukyyditykset aloitettiin vuonna 1959, rajana oli silloinkin viiden kilometrin koulumatka. Kotimatkalla tervehdittiin vastaantulijoita sanomalla: ”Terveisiä koulusta”. Ensimmäisinä vuosina tehtiin retkiä vain marjaan, vuonna 1960 laivalla Aulangolle, vuonna 1962 Nuutajärven lasitehtaalle ja Laukon kartanoon. 1960-luvun puolivälistä 1990-luvun loppuun asti tehtiin kevätretkiä polkupyörillä lähiseudun mökeille ja syötiin perillä eväät ja etenkin 1980-luvulla käytiin kaupunkiretkillä (esimerkiksi Hämeenlinnassa, Turussa, Tampereella). 10
1909-2009 Oppitunnit nykyään Oppiaineita ovat uskonto, äidinkieli, matematiikka, musiikki, biologia, maantieto (ympäristö- ja luonnontieto), käsityö, kuvataide, liikunta, englanti, historia, fysiikka ja kemia. 1990-luvun lopulla alkoi tietokoneita tulla mukaan opetukseen ja myös oppilaiden käyttöön. Arvostelu on muuttunut: pienimmät koululaiset eivät saa numeroita vaan heidät arvioidaan sanallisesti ja isompien koululaisten arviointi on tiukentunut. Esimerkiksi normaalista hyvästä käytöksestä saa vain numeron 8. Arvosteluasteikko on säilynyt pitkän aikaa numeroissa 4-10. Kuvataidetunneilla maalataan, piirretään ja askarrellaan erilaisin tekniikoin. Käsitöitä tehdään samaan tapaan kuin ennenkin, mutta nykyään työt ovat yksinkertaisempia. Koululaiset käyvät liikuntatunneilla joitakin kertoja vuodessa uimahallissa, laskettelurinteissä ja naapurikoulujen liikuntasaleissa sekä Onkemäen suulilla. Pääasiassa he kuitenkin liikkuvat koululla ja sen ympäristössä (yleisurheilu, suunnistus, pallopelit, luistelu, hiihto, liikuntaleikit). Joulu- ja kevätjuhlissa lauletaan, lausutaan runoja ja esitetään näytelmiä. Uskonnollinen osuus on vähentynyt juhlissa samoin kuin jokapäiväisessä koulutyössä. Koulussa huomioidaan vain suurimmat kristilliset juhlapyhät. Rangaistukset ovat lieventyneet aikojen myötä. Rikkeitä yritetään selvittää keskustelemalla. Joskus oppilas joudutaan poistamaan luokasta tai jättämään jälki-istuntoon. Nykyisin koululla käy terveydenhoitaja antamassa terveyskasvatusta ja tekemässä vuosittaisia terveystarkastuksia oppilail11
Onkemäen koulu 100 v le. Fysioterapeutti tutkii koululaiset tarvittaessa katsoen lähinnä ryhtiä. Hammaslääkäri tarkastaa hampaat joka vuosi. Järjestäjillä ei ole enää vaativia ja raskaita tehtäviä koulussa, nykyisin he lähinnä ”soittavat kelloja” ja tuulettavat luokkia. Koulutyö aloitetaan syksyllä elokuun puolivälissä. Lokakuussa on noin viikon mittainen syysloma ja joululoma on noin kaksiviikkoinen. Helmi-maaliskuun vaihteessa on viikon kestävä talviloma ja kesäloma alkaa touko-kesäkuun vaihteessa. Nykyisin ensimmäisen luokan oppilaille järjestetään kuljetus, jos matka ylittää kolme kilometriä. Leirikouluja on pidetty 1990-luvulta lähtien esimerkiksi Lammasniemessä ja Ähtärissä. 2000-luvun puolella on retkeilty mm. historiallisiin kohteisiin, uimaan ja laskettelemaan.
Koulun piha ja välitunnit Koulun pihassa on aina ollut hyvä leikkiä ja liikkua. Koulun ympäristö on monipuolinen isoine hiekkapihoineen, metsikköineen ja nurmikkoineen. 1930-luvulla haravoitiin pihaa ja hoidettiin puutarhaa (joskus myös oppitunneilla), laskettiin mäkeä, leikittiin littaa, karttua, piilosta, hypättiin narua ja ruutua. 1950-luvulla leikittiin myös nurkkajussia, vinkkiä, polttopalloa ja kahtatoista. 1970-80-luvuilla leikittiin rosvoa ja poliisia, karttua, 10 tikkua laudalla, hypättiin ruutua, narua ja twistiä, keinuttiin, pelattiin jalkapalloa, polttopalloa ja jääkiekkoa ilman luistimia, talvella kukkulan valloitusta... Monet välituntileikit ovat säilyneet samanlaisina viimeiset vuosikymmenet, mutta osa leikeistä on muuttanut muotoaan tai nimeään. 12
1909-2009 Oppilaat ja opettajat olivat aiemmin tehneet itse hiihtolatunsa, mutta 1970-luvulla latutalkoissa oli mukana myös koululaisten vanhempia. Nykyisin ladut tehdään moottorikelkalla. Koulun pihalle jäädytettiin talvisin kenttä 1960-luvun puolivälistä lähtien. 1970-1980-lukujen vaihteessa pienen pihassa olleen jääkiekkokentän tilalle tehtiin viereen pellolle vähän isompi kenttä. Vielä 1970-luvun alkupuolella oppilaat jäädyttivät kentän opettajan johdolla ja siivosivat lumet pois itsenäisesti. Sittemmin kyläläiset ovat tehneet talkoilla jään ja pitäneet sen puhtaana lumesta koululaisten kanssa. Kesällä 2003 kyläläiset pystyttivät yhteisvoimin kunnan kustantamat uudet keinut, kiipeilytelineet ja liukumäen. Aiemmin samalla paikalla oli ollut muun muassa keinut ja keinulauta, ensin puisina ja vuodesta 1976 rautarunkoisina. Onkemäen kyläkerho hankki tievalot koulun lähelle syksyllä 2007 lisäten siten koulumatkan turvallisuutta.
Koulun leikkipaikka kesällä 2009. 13
Onkemäen koulu 100 v Yhteistyö kotien kanssa Ensimmäisinä vuosikymmeninä koulun johtokunta toimi aktiivisesti koulun talouden hyväksi, hoiti koulun rakentamisen ja remontit sekä palkkasi opettajat. Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö rajoittui lähinnä koulun juhliin. Opettajat kävivät kylässä perheissä ja pitivät joskus ompeluseuroja, mutta oppilaista ei kuitenkaan keskusteltu. 1980-luvun puolivälin jälkeen alettiin pitää satunnaisesti vanhempainiltoja. Nykyisin on vähintään kerran vuodessa vanhempainilta ja henkilökohtainen keskustelu lapsen koulunkäynnistä. Lisäksi ollaan yhteydessä tarvittaessa. Viime vuosina Onkemäen kyläkerho on avustanut koulutoimintaa taloudellisesti (esim. joulujuhlassa joulupussit ja rahaa toimintaan). Kesällä 2009 koululaisten vanhemmat perustivat vanhempainyhdistyksen aikomuksenaan tukea koulunkäyntiä.
Luistelijoita koulun kentällä talvella 2008. 14
1909-2009 Oppilaat ja koulun henkilökunta Oppilaat Syksyllä 1909 kouluun ilmoittautui 30 oppilasta, joista 23 meni ensimmäiselle, kuusi toiselle ja yksi neljännelle luokalle. Osa Onkemäen oppilaista siirtyi vuonna 1932 Pihlajamäen kouluun. 1960-luvulla lakkautettiin Riehun ja Pihlajamäen koulut ja niiden oppilaat siirrettiin Onkemäelle. 1970-luvun puolivälissä näytti siltä, että Onkemäen koulu lakkautettaisiin vähäisen oppilasmäärän vuoksi. Koulu sai kuitenkin jatkaa ja viimeaikoina oppilasluvut ovat olleet taas nousussa.
Vanhin löytynyt luokkakuva Onkemäen koululaisista ja opettaja Lyydia Veneskoskesta on todennäköisesti vuodelta 1915. Koulun ulkoseinässä on vielä näkyvissä hirret, mutta muutamaa vuotta myöhemmin koulu sai lautavuorauksen ja maalipinnan. 15
Onkemäen koulu 100 v Onkemäen koulun oppilasmäärät vuosina 1909-2009 1909-1910 1910-1911 1911-1912 1912-1913 1913-1914 1914-1915 1915-1916 1916-1917 1917-1918 1918-1919 1919-1920 1920-1921 1921-1922 1922-1923 1923-1924 1924-1925 1925-1926 1926-1927 1927-1928 1928-1929 1929-1930 1930-1931 1931-1932 1932-1933 1933-1934 1934-1935 1935-1936 1936-1937 1937-1938 1938-1939 1939-1940 1940-1941 1941-1942 1942-1943 16
27 30 30 30 31 30 24 31 31 30 29 30 47 44 38 47 71 91 80 78 90 92 91 49 50 64 65 58 55 53 61 76 68 53
1943-1944 1944-1945 1945-1946 1946-1947 1947-1948 1948-1949 1949-1950 1950-1951 1951-1952 1952-1953 1953-1954 1954-1955 1955-1956 1956-1957 1957-1958 1958-1959 1959-1960 1960-1961 1961-1962 1962-1963 1963-1964 1964-1965 1965-1966 1966-1967 1967-1968 1968-1969 1969-1970 1970-1971 1971-1972 1972-1973 1973-1974 1974-1975 1975-1976 1976-1977
59 65 53 45 41 37 51 49 49 50 55 60 63 56 51 46 48 41 34 36 38 38 34 35 33 31 32 29 27 28 22 21 24 23
1977-1978 1978-1979 1979-1980 1980-1981 1981-1982 1982-1983 1983-1984 1984-1985 1985-1986 1986-1987 1987-1988 1988-1989 1989-1990 1990-1991 1991-1992 1992-1993 1993-1994 1994-1995 1995-1996 1996-1997 1997-1998 1998-1999 1999-2000 2000-2001 2001-2002 2002-2003 2003-2004 2004-2005 2005-2006 2006-2007 2007-2008 2008-2009 2009-2010
29 25 28 22 23 23 16 19 14 14 15 18 18 15 20 23 21 20 17 22 21 24 24 26 25 25 32 26 30 29 33 34 35
1909-2009 Opettaja 1909-1922 Lyydia Veneskoski Alaluokan opettajat 1922-1923 Tyyne Karlqvist 1923-1924 Helmi Tarri 1924-1963 Aili Nieminen 1963-1976 Anneli Tuominen 1976-1977 (ma.) Veera M채kel채 1977-1983 Eija Jurvanen (sij.) 1977-78 Pirjo-Riitta Viitasaari (sij.) 1982-83 Eija Vuorinen 1983-1984 (ma.) Kerttu Sariovuori 1984-2005 Aulikki Hilska (sij.) 1989-90 Eira Ojanen (sij.) 2002-03 Minna Valkama (sij.) 2003-04 Mirva Moilanen 2005-2008 Rita Uusitalo (sij.) syksy 2005 Minna Lepola 2008-2009 (ma.) Marena Rekonen 2009 Hanna-Kaisa Inha
17
Onkemäen koulu 100 v Yläluokan opettajat 1922-1939 Lyydia Veneskoski (sij.)1938-39 Hilda Heikkinen 1926-1932 Helvi Penttinen toisena opettajana 1939-1964 Helvi Penttinen 1964-1976 Kauko Grönlund (sij.) syksy 1969 Anja Renfors 1976-1977 (ma.) Reijo Pokkinen 1977-1983 Reino Jurvanen (sij.) 1978-79 Olli Hilska 1983-1984 (ma.) Seppo Utunen 1984-2005 Olli Hilska (sij.) 2002-03 Juha Hautanen (sij.) 2003-04 Paavo Peltomaa 2005-2009 Hanna-Kaisa Inha (sij.) syksy 2005 Aino Niemi (sij.) 2006-07 Kaisa Kauttu (sij.) 2007-08 Jenni Kananen 2009- (ma.) Marena Rekonen 3.-4. lk, (ma.) Paula Länsirinne 5.-6. lk
Koulukirjoja vuosilta 1907, 1953, 1949, 1954 ja1954. 18
1909-2009 Englannin opettajat 1973-1974 Pirkko-Liisa Silvasti 1974-1975 Risto Montell 1975-2002 Ulla-Maija Leveelahti 2002-2004 (ma.) Riikka Luodeslampi 2004 Anna-Kaisa Mäkelä (sij.) 2007-08 Marianne Tulonen (sij.) 2008- Mia Mäenpää Veistonohjaajat 1909-1911 Jalmari Koivula 1911-1912 Kalle Mäkinen (sij.) 1912 Arvo Leino 1913-1915 Eemil Ahtola 1916-1919 Arvo Leino 1919-1947 Urho Leino 1947-1949 Paavo (Eemi) Viitanen 1949-1954 Martti Marttila 1954-1964 Väinö Riihenmäki
Koulun lehtiä vuosilta 1947, 1950, 1970, 1989 ja 1997. 19
Onkemäen koulu 100 v Kouluavustajat Syksystä 2004 lähtien koulussa on ollut useita avustajia. Siivoojat ja lämmittäjät Vuosina 1909-1934 koulua siivosivat ja lämmittivät oppilaat opettajan johdolla. Vuodesta 1934 lähtien koululla toimi siivooja-lämmittäjiä, joista viimeisin oli (vuosina 1945-57) Selma Mäkinen. Keittäjät Koululla oli siivooja-lämmittäjän lisäksi keittäjä vuosina 19411957; ensimmäisenä Emma Hatanpää, jonka jälkeen muun muassa Alli Ajosmäki ja Anna-Liisa Lehto. Keittäjä-siivoojat 1957-1964 Selma Mäkinen 1964-1966 Vieno Seppänen 1966-1968 Maiju Lehtiniemi 1968-1992 Kerttu Virtanen 1992-2005 Raili Mäkelä 1997 alkaen ruoka tuotiin Ylämäeltä 2005 alkaen ruoka tuodaan Narvasta 20