Nuotta 12/2005

Nuoren seurakunnan sanoma

12/05

Kohti joulua

Sivupersoona Saara Pelkonen on valokuvaaja Suomen Turusta. Hän on ollut töissä niin lehden toimituksessa kuin pimiössäkin. Suunnitteilla on myös oma valokuvanäyttely.

Elämässä Saaralle on tärkeää saada kokea rauha siitä, että on Jumalan tarkoittamalla paikalla.

Uskon inspiroimia valokuvia Mitä työstät juuri nyt ammattisi parissa?

Tällä hetkellä ajankohtainen on hiljattain avattu näyttely teemalla Usko.

Mukana on yhdeksän valokuvaajaa, jotka tuovat esiin eri näkökulmia aiheesta. Näyttely on alkanut Helsingistä Amos Andersonin taidemuseosta, ja se kiertää puolentoista vuoden ajan ympäri Suomen. Omissa

Saaran kuvia sivulla 22!

kuvissani esiintyy kuusi afrikkalaista henkilöä, jotka tekevät lähetystyötä Suomessa.

Yleinen mielikuva lähetystyöstä on asetelma, jossa suomalaiset toimivat hyväntekijöinä Afrikassa. Harvemmin ajatellaan, että se voi olla toisinkin päin. Projektiini osallistuneet afrikkalaiset henkilöt ovat sitä mieltä, että nyt on heidän vuoronsa jakaa maal-

listuneessa Euroopassa sitä hyvää, mitä heille on kerran tuotu täältä.

Minkälaisia neuvoja antaisit nuorelle, joka on kiinnostunut valokuvaamisesta?

Ensinnäkin valokuvaajan ammatti on kaikille mahdollinen, jos vain intohimoa ja jääräpäisyyttä riittää. Itse olen opiskellut Turun taideakatemiassa.

Rohkaisen ottamaan kuvia paljon, valitsemaan niistä hyvät ja hylkäämään huonot. Valokuvaus perustuu valoon: kannattaa siis tutkia valoa eikä aina tyytyä käyttämään salamavaloa. Kokeilemalla rohkeasti erilaisia juttuja pääsee eteenpäin. Valokuvaus sinänsä on kaikille mahdollista ja kaikkien ulottuvilla, ja se voi olla jokaisen elämässä riemu ja voimavara.

Nuoren seurakunnan sanoma

4 2 Sivupersoona 4 Kungfun maailmanmestari Tony Anthony Tony koki nuorena nöyryytystä, kuritusta ja pieksentää. Viha kasvoi hänen sisällään, kunnes hän kantoi sen ristille.

6 Raamattuopetus: Jumala ei lupaile turhia 6 Christoforum 7 Seurakuntatohtori

2

Nuotta 2/2005 | www.nuotta.com

6

9 7 Tämän kirjan luin: Seitsemän veljestä 8 Roland Nwose ja antamisen asenne 9 Joulu ympäri maailmaa Vaikka perinteet vaihtelevat, joulun sanoma on sama niin Afrikassa, Aasiassa, Amerikassa kuin Euroopassakin.

10 Anna ilmainen lahja, joka muistetaan 11 Mitä voisi antaa, kenelle ja miten?

2

4

11 Lähikuvassa vapaaehtoinen 12 Joulukalenteri Lähtölaskenta jouluun Nuotan messissä

14 Asiantuntijan vastaanotolla: Mitä on laupeudentyö?

15 Kuukauden seurakuntalainen: Repe Vammalasta 16 Maata Näkyvissä 2005 Kohtaamisia festareilla

6

Mikä colahti?

 Maata Näkyvissä  Joululahjojen tekeminen  Glögi

Mikä culahti?

 Paljas maa ja pimeys  Kuluttaminen  Ilkeät vitsit

Kuninkuudella ei ole loppua

Mikä on tärkeintä uskossa?

Tärkeintä on muistaa, että ihmisen on luonut Jumala, joka tietää miten elämän kuuluu mennä. Hän ymmärtää, mihin meidät on tarkoitettu, ja siksi onkin tärkeää elää yhteydessä Luojaan. Se yhteys löytyy Jeesuksen kautta.

On rohkaisevaa tietää, että Hän tuntee meidät paremmin kuin itse tunnemme itsemme. Kristinusko on ainutlaatuinen uskonto, koska sen mukaan Jumala on kiinnostunut meistä ja haluaa vaikuttaa elämäämme.

Miten olet kokenut johdatusta elämässäsi?

Johdatus liittyy kohdallani kokemaani rauhaan: kun tulee sellainen olo, että tää on just sitä, mitä mun kuuluu tehdä. Siitä tulee levollinen mieli. Valinnat pitää tehdä itse, siitä ei pääse mihinkään. Myöhemmin kokiessaan rauhan asiasta tietää, että on saanut olla mukana johdatuksessa. Ennen

ajattelin, että kunnon uskovan kuuluu olla esimerkiksi sairaanhoitaja, mutta myöhemmin olen tajunnut, että voin palvella myös tässä ammatissa.

Mikä on mieleenpainuvin joulumuistosi?

Se liittyy lapsuuteen, kun vietimme joulut maalla isäni kotona. Kerran joulupukki veti lahjasäkin vesikelkalla sisään asti. Porot puuttuivat, mutta ei sitä siinä ryminässä edes huomannut.

Paras joululaulu voisi olla Hoosianna, koska se on niin mahtipontinen ja pidän suunnattomasti adventtiajasta ja joulun odotuksen tunnelmasta. Lisäksi meidän seurakunnassa on ollut jo parina vuonna tapana, että kaikki miehet menevät ensimmäisenä adventtina kirkon etuosaan ja kajauttavat Hoosiannan. Se tekee vaikutuksen joka kerta!

8

Virpi Rannila virpi.rannila@nuotta.com

NYT ON TAAS se aika, jolloin koulujen joulujumalanpalveluksissa ja radion ja telkkarin hartauksissa kerrotaan joulun sankarista Jeesuksesta: ”Suuri on hänen valtansa ja rauha loppumaton Daavidin valtaistuimella ja hänen valtakunnassaan…”

Kaksituhatta vuotta ensimmäisen joulun jälkeen voi aiheellisesti kysyä, onko Jeesus onnistunut tehtävässään.

Eihän evankeliumia ole vielä kerrottu kaikille maailman ihmisille. Ainakaan kaksi miljardia ihmistä ei ole koskaan kuullut evankeliumia. Onko Jeesus epäonnistunut siinä, mitä varten hän tuli? Onko maailman tavoittaminen evankeliumilla pelkkä haaveuni?

Näin voisi helposti ajatella. Kuitenkin todellisuus on aivan muuta. Missiologi ja raamattuopettaja Ron Boehme kertoo Network-lehdessä, miten Jeesus on ”voittamassa globaalin taistelun” ihmisten sieluista.

Ensimmäisellä vuosisadalla ei-kristittyjen suhde kristittyihin oli 360 : .

Vuoteen tuhat jKr. mennessä suhde oli pienentynyt merkittävästi. Se oli 220 : . Uskonpuhdistuksen jälkeen 500-luvulla se oli 69 : .

Maailmanlaajan lähetysinnostuksen seurauksena 900-luvun alussa eikristittyjä oli 27 yhtä kristittyä kohti.

Vuonna 950 määrä oli 2 :  ja vuonna 990 4 : . Nykyään ei-kristittyjä on enää kaksi yhtä kristittyä kohti!

JUMALA TOIMII maapallollamme.

Kommunistisessa Kiinassa, maailman suurimmassa muslimivaltiossa Indonesiassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa seurakunnat kasvavat räjähdysmäisesti.

Kasvuun ovat vaikuttaneet monet asiat: radio, televisio, evankelioimiskampanjat, internet, matkustamisen nopeutuminen ja helpottuminen ja kristittyjen kasvava halukkuus toimia yhdessä. Elämme kirkkohistoriallisesti jännittävää aikaa. Sinä ja minä saamme olla todistamassa Jumalan valtakunnan esiinmarssia ennennäkemättömällä tavalla.

TÄNÄ JOULUNA on hienoa olla kristitty. Mutta muistetaan myös niitä, jotka ovat ainoita kristittyjä kylässään, koulussaan, perheessään. Ehkä salaa, tai jopa vainottuina.

Jouluna hajallaan olevat perheenjäsenet tulevat yhteen. Otetaan rukouksissa joulunviettoomme mukaan ne Jumalan perheen jäsenet, jotka voivat viettää joulua vain sydämessään.

Rukoillaan, että he näkisivät uskon silmin, kuinka suureen ja kasvavaan perheeseen he kuuluvat.

Toivon sinulle Vapahtajamme siunaamaa juhlan aikaa!

20

18 Gospel Center: AOC Sivulla boustailee räp-kaksikko Army of Christ.

19 19 20 20 21 22 24

Levyarvostelut Kolumni: Päivi Niemi Uutiset ja mää Kuukauden leffa: Pingviinien matka Joulunovelli Tapahtumatori Flyygelin helinää Ripari oli pianisti-Riinan paras kokemus.

Päätoimittaja

Jussi Miettinen

jussi.miettinen@nuotta.com PS. Kiitos arvoisa Nuotan lukija kuluneesta vuodesta ja siunausta uuteen. Muista joulunpyhinä syödä hyvin, nauttia perheestä ja kavereista ja nukkua unirästit pois. Ensi vuonna Nuotta jatkaa itsepäisesti valittua tuhdin sisällön ja ajankohtaisen nuorisolehden linjaansa. Sivuilla tavataan!

Nuotta 2/2005

3

JEESUS VAPAUTTI KUNGFUN MAAILMANMESTARIN

Tony Anthony

ra, pojat Perhe: Vaimo Sa vuotta ja Ja-

Ethan viisi kob vuoden. kelistana Työ: Kiertää evan ssa, vanui ul kirkoissa, ko ja urheia ill du kiloissa, ka ri Engluhalleissa ympä mailla. lantia ja myös ulko marrasSuomessa: Kiersi een tiikuussa Riku Rint imerkiksi min kanssa es kouluissa.

Entisen kungfu-mestarin, nykyisen evankelistan, Tony Anthonyn tarina on uskomaton todistus Jumalan äärettömästä rakkaudesta.

T

ony Anthonyn isä on italialainen ja äiti kiinalainen. Tonyn isä sairastuu MS-tautiin, kun Tony on pieni, eivätkä hänen vanhempansa enää pysty pitämään hänestä huolta. Kun Tony on neljävuotias, vanhemmat lähettävät Tonyn Kiinaan isoisänsä luokse. Kaukana

4

Nuotta 2/2005 | www.nuotta.com

kotoaan Englannista Tonyn varalle on kuitenkin suunnitelmia.

Tonylle selviää Kiinassa pian, että hänen isoisänsä on arvostettu kungfun maailmanmestari. Vaikka Tony on puoliksi ulkomaalainen ja siitä syystä häpeä suvulleen, hänen isoisänsä on määrä opettaa kungfu-taitonsa suvun ainoalle pojalle.

Koulutus kungfun elämäntyyliin on rankkaa: hakkaamista, rajun kivun sietämistä, villieläinten kesytystä, häpeää ja jatkuvaa alistamista.

– Isoisäni hakkasi minua jatkuvasti bambukepillä ja herätti minut aamuisin

kaatamalla päälleni sangollisen jääkylmää vettä. Opin pian heräämään vaistomaisesti jo kuullessani isoisän askelten lähestyvän huonettani, Tony kertoo.

Tonya kutsuttiin ”vieraaksi piruksi” ja ”pyöreäsilmäksi” ulkomaalaisen verensä vuoksi.

Nykyään Tony ei voi ymmärtää, mikseivät hänen isovanhempansa kohdelleet häntä kuten rakasta lapsenlasta, vaan halveksuivat häntä ja murskasivat täysin hänen oman tahtonsa jo pienenä.

Muutkin kiinalaiset sukulaiset käyttäytyvät Tonya kohtaan yhtä julmasti, ja häntä kutsutaan ”vieraaksi piruksi” ja ”pyöreäsilmäksi” ulkomaalaisen verensä vuoksi.

Tiikeriä metsästämässä Jotta Tonysta voisi tulla voittamaton taistelija, hänen täytyy omaksua myös itämainen elämäntapa, jossa harjoitetaan

taolaisuutta, mietiskelyä, seurataan Buddhan opetuksia ja jalostetaan sisäistä energiaa ki’tä.

– Vuosien kuluessa minulle opetettiin, kuinka jumaluus ki löytyi minusta itsestäni, ja kun valjastin kehoni ki’lle pystyin esimerkiksi murskaamaan tiiliä paljain käsin ja sietämään rajattomasti kipua.

Kun Tony on kymmenen, isoisä vie hänet viidakkoon ja laittaa hänet vaaralliseen testiin. He jäljittävät valkoista villitiikeriä, ja lopulta isoisä pakottaa Tonyn hiipimään tiikerin luokse. Tony jäljittelee tiikerin liikkeitä niin taitavasti, että pääsee aivan sen lähelle tiikerin piittaamatta lainkaan. Hän sulautuu tiikerin olemukseen ja saa nimekseen ”Pikku tiikeri”.

Kolminkertainen maailmanmestari Koulutuksensa aikana Tony käy silloin tällöin tapaamassa vanhempiaan Englannissa. Hänen ollessaan 12-vuotias isoisä lähettää Tonyn jälleen Englantiin vanhempiensa luo, mutta tällä kertaa pysyvämmin: Tonyn kungfu-koulutus jatkuu siellä, ja hän aloittaa opiskelut myös paikallisessa koulussa.

– Kulttuuri- ja kielimuurin takia oli vaikeaa olla tavallinen 12-vuotias Englannissa, Tony sanoo.

Englannissakin Tony saa osakseen syrjintää ulkomaalaisuutensa vuoksi. Tony vastaa haukkumiseen ja nimittelyyn väkivallalla.

Tony alkaa kilpailla niin laillisissa kuin laittomissakin täyden kontaktin kungfukilpailuissa.

– Olin voittamaton. En hävinnyt kisoissa kertaakaan ja voitin kungfun maailmanmestaruuden kolme kertaa peräkkäin, Tony kertoo kungfu-mestarin urastaan.

Monet itsepuolustuslajien ammattilaiset työskentelevät kuuluisuuksien ja poliitikkojen henkivartijoina. Myös Tony

tahtoisin pyyhkiä ne pois, Tony sanoo.

Hän alkaa periä laittomasti velkoja asiakkaidensa puolesta ja varastaa suuria summia rahaa hotelleista. Hän lähettää rahat Englantiin isänsä sairauden hoitoa varten, eikä tämän jälkeen kuule vanhemmistaan sanaakaan.

– Vanhempani katosivat täysin. Vasta muutama vuosi sitten löysin ystävän, joka tiesi missä he olivat. Kohtaaminen oli vaikea, sillä olin muuttunut täysin. He eivät voineet ymmärtää muutostani kristityksi, Tony kertoo.

Jeesus kohtasi vankilassa Tony jää varkauksistaan kiinni ja saa Kreikassa kolmen vuoden vankeustuomion.

Hän joutuu Nikosian keskusvankilaan jouluaattona 1989.

– Vankila oli todellinen väkivallan, sekasorron ja inhimillisen rappion pesä, jossa piti joka päivä taistella elämänsä puolesta,

Olin voittamaton.

En hävinnyt kisoissa kertaakaan ja voitin kungfun maailmanmestaruuden kolme kertaa peräkkäin

todelliset motiivinsa vierailuihin ovat. Vih- lapsuuden uskovassa perheessä, mutta ei doin Michael saa tilaisuuden kertoa Tonyl- ole koskaan kokenut mitään dramaattista le Jeesuksen pyyteettömästä rakkaudesta. esimerkiksi rukoillessaan. Silti hän on jakVielä samana iltana 3. 5. 1990 Tony rukoilee sanut vuosi vuodelta luottaa Jumalaan, Tony kuvailee Saran sellissään Jeesusta. taustoja.

– Pyysin Jeesusta Rakkaus ja anteeksianto erilaisia – Minulle tällaimuuttamaan minut ja tulemaan elämää- ovat vaikeampaa kuin viha, nen todistus Jeesuksesta on kaikkein ni. Jeesus vastasi mutta niissä on väkevin. Helppohan minulle, Tony kertoo todellista voimaa minun on uskoa, uskoontulostaan. kun olen saanut ko– Rakkaus ja anteeksianto ovat vaikeampia kuin viha, kea Jumalan rakkauden valtavan voiman konkreettisesti ja nähnyt ihmeitä, joita mutta niissä on todellista voimaa.

Hän on tehnyt elämässäni.

Vapaus koittaa Tony ja Sara rakastuvat ja menevät naiTony alkaa julistaa vankilassa evankeliu- misiin. mia, ja useat vangit antavat elämänsä Jeesukselle. Tony tuntee ensimmäisen kerran Hengellinen erämaa elämässään todellisen vapauden, vaikka Tony työskentelee seurakunnissa evankelioiden ja tehden nuorisotyötä. Hän saa vielä lusiikin kiven sisällä.

– Raamatunkohta ”– – jonka Poika te- kuitenkin hyväpalkkaisen ansiotyön turvallisuusalalta ja pariskunta alkaa vaurastua. Tony alkaa muuttua: hyvän ja vauraan elämän tavoittelu nousee Jumalan tahdon kuuntelemisen edelle.

– Olin jälleen ajautumassa kovaa vauhtia hengelliseen erämaahan, josta en olisi ehkä päässyt koskaan, ellei katsettani olisi käännetty, Tony pohtii.

Eräänä iltana kotiin ajellessaan Tony törmää autollaan johonkin, mutta häntä ei huvita jäädä uupuneena selvittämään tarkemmin, onko kenties jokin eläin jäänyt hänen alleen. Hän poistuu paikalta.

Muutaman päivän kuluttua eräs nuori seurakuntalainen kertoo Tonylle naisen kuolemaan johtaneesta mopon yliajosta, jossa autoilija oli poistunut paikalta. Tony kauhistuu, mutta pitää päänsä kylmänä.

He päättävät Saran kanssa olla kertomatta tapahtumasta kenellekään.

Poliisi kuitenkin pääsee yliajon jäljille ja pidättää lopulta niin Tonyn kuin Sarankin.

Sara tuomitaan 15 kuukauden yhteiskuntapalveluun ja Tony saa 15 kuukautta ehdotonta vankeutta.

Jumalaa ei pääse pakoon

houkutellaan henkivartijan rahakkaisiin, mutta hengenvaarallisiin tehtäviin.

Yksi hänen vaarallisimmista pesteistään on Saudi-Arabian suurlähettilään henkivartijana. Hän asuu yhä Englannissa ja viettää siellä harvat vapaa-aikansa.

Tony ei brassaile rikollisella menneisyydellään Kerran lomallaan Englannissa Tony tapaa sokean ruotsalaistytön, Aijan. Nuoret rakastuvat ja alkavat seurustella. Monen vuoden seurustelun jälkeen Tony saa työmatkallaan viestin, että Aija on saanut surmansa auto-onnettomuudessa. Tonyn maailma romahtaa täysin.

– En tahtonut enää elää. Vihasin vain kaikkea, Tony kuvailee epätoivoisia tuntemuksiaan Aijan kuoleman jälkeen.

Hän jatkaa henkivartijana, mutta sotkeutuu myös rikollisuuteen ja alkaa käyttää yhä silmittömämpää väkivaltaa.

– Olen murskannut ihmisten luita enemmän kuin muistan, enkä todellakaan ole ylpeä tekemistäni kauheuksista, vaan

Tony kuvailee karmivaa keskusvankilaa.

Vankilassa Tonylla ei käy vieraita, mutta eräs vanki kehottaa häntä kutsumaan Kreikassa työskentelevän saarnaajan, Michael Wrightin, vierailulle. Tony on epäluuloinen, mutta kutsuu silti Michaelin. Tony alkaa tavata Michaelia viikoittain. Michael on luvannut olla saarnaamatta Tonylle.

– En ollut kiinnostunut uskonnosta, koska oma uskontoni ei ollut auttanut minua, Tony kertoo.

Lopulta Tony ärsyyntyy Michaelin lempeästä hymystä ja välittämisestä niin paljon, että tiukkaa saarnaajalta, mitkä hänen

kee vapaaksi, se on totisesti vapaa” (Joh. 8: 36) kolahti kohdallani jo vankila-aikoina, Tony sanoo.

Sama raamatunkohta on kirjoitettu myös Tonyn käyntikorttiin.

Linnasta vapautumisen jälkeen Michael Wright järjestää Tonylle majoituksen Englannista uskovan perheen kotoa. Uskova opettaja Sara vierailee perheen luona, kun Tony on ensimmäistä päivää vapaana miehenä.

He ystävystyvät, ja Tony vaikuttuu erityisesti siitä, miten Sara puhuu uskostaan.

– Sara on saanut elää turvallisen

Tonyn maailma romahtaa jälleen. Saran ja Tonyn yhteinen poika on juuri syntynyt, ja Tony joutuu huonoimpaan mahdolliseen aikaan vankilaan.

– Häpeä oli niin suuri, etten ajatellut enää voivani julistaa evankeliumia. Vaikenin uskostani vankilassa, hän sanoo.

Tonya ärsyttää, kun eräs narkkari huomaa Tonyn Raamatun ja alkaa kysellä hänen uskostaan. Narkkari tulee uskoon, ja Tony huomaa, ettei hän voi paeta Jumalan hänelle antamaa tehtävää, vaikka taistelisi vastaan. Tony tekee parannuksen ylpeydestään ja murtuu Jumalan tahtoon.

Jumala kutsuu Tonya jälleen evankelistan työhön, jonka Tony aloittaa vankilassa ja jota hän jatkaa edelleen.

– Jokaisella on Jumalan kokoinen paikka sydämessään. Ihmiset yrittävät täyttää tuota paikkaa materialla, harrastuksilla, kungfulla, huumeilla tai kuka milläkin. Mikään muu ei kuitenkaan pysty täyttämään tuota paikkaa kuin Jeesus, Tony todistaa.

– Vain Jeesus kestää ikuisesti!

Riikka Hämäläinen riikka.hamalainen@nuotta.com Kuvalähde Avanti Ministries

a Tony Anthonyn tarina kansien välissä: Kesytä Tiikeri (Kuva ja Sana 2005) Nuotta 2/2005

5

Kiveen kirjoitetut

Jumala ei pilaile kustannuksellasi

U

skomatonta uutista on vaikea uskoa. Mutta entä jos joku vain lupaisi sinulle, että voitat ensi viikolla miljoona euroa? Epäilen, että silloin varsinkin ajattelisit: ”Tuskinpa vain.” Mitä perusteita minulla on uskoa tuollaista lupausta?

Raamattu kertoo monista ihmisistä, jotka uskoivat Jumalan lupauksiin. He ottivat todesta Jumalan sanat ja suuntasivat elämänsä niiden mukaan. Eivätkä he pettyneet. Vaikka he ensin varmasti ajattelivat: ”Mitähän tämä tarkoittaa? Onko tämä mahdollista?” he silti luottivat siihen, että Jumala vastaa sanastaan. He jäivät uskossa odottamaan Jumalan lupausten toteutumista.

Luota vaan Aadam ja Eeva elivät paratiisissa. Aluksi kaikki oli täydellistä, mutta sitten he kuuntelivat käärmeen houkutuksia ja söivät sen puun hedelmää, josta Jumala oli kieltänyt syömästä. Jumala karkotti heidät paratiisista ja syyllisyys sydämessään he lähtivät. Mutta heidän korvissaan kaikui Jumalan lupaus ihmisestä, joka on polkeva rikki pahuuden vallan (1. Moos. 3: 15).

Mitähän Aadam ja Eeva ajattelivat tästä lupauksesta? Kyllä he varmasti ihmettelivät. Kuka voisi voittaa pahuuden, joka oli heistäkin saanut yliotteen? Kuka voisi korjata sen, minkä he lopullisesti rikkoivat?

Vaikka Aadam ja Eeva tiesivät tehneensä syntiä, he kuitenkin muistivat Jumalan lupauksen ja kertoivat siitä lapsilleen. Niin lupaus kulki sukupolvesta toiseen ja sen toteutumista odotettiin. Odotettiin Vapahtajaa.

Profeetta Jesaja sai monta sataa vuotta myöhemmin Jumalalta lupauksen, että

6

Nuotta 2/2005 | www.nuotta.com

”Olet voittanut miljoona euroa.” Jos saisit tällaisen viestin, uskoisitko sen olevan totta? Ehkä ajattelisit: onko tämä pilaa tai väärinkäsitys? neitsyt tulee raskaaksi, synnyttää Pojan ja antaa hänelle nimeksi Immanuel: Jumala kanssamme (Jes. 7: 14). Mitähän Jesaja tai hänen kuulijansa ajattelivat? Aivan varmasti he ihmettelivät ja pitivät kuulemaansa uskomattomana uutisena. Neitsyt raskaaksi – käsittämätön juttu! Mutta moni heistä uskoi ja jäi odottamaan. Ja he kertoivat tästä lupauksesta lapsilleen. Ja taas odotettiin satoja vuosia.

Maria kuulee kummia Sitten eräänä päivänä eräs tavallinen Maria-niminen tyttö Nasaretin pikkukaupungissa eli tavallista arkista elämää. Hänelle ilmestyi enkeli, joka jo tervehtiessään

puhui hänelle niin, että Maria ihmetteli.

Sitten enkeli kertoi käsittämättömän Jumalan lupauksen: sinä synnytät sen Messiaan, jota on odotettu satojen vuosien ajan.

Mahtoi Maria olla ihmeissään tästä lupauksesta. Järki rimpuili vastaan ja Maria hämmästeli, miten hän voisi saada lapsen.

Hän kuitenkin sanoi: ”Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit” (Luuk. 1: 38). Vaikka Marian oli vaikea uskoa lupausta todeksi, hän kuitenkin luotti lupaukseen ja jäi odottamaan mitä tapahtuisi. Yhdeksän kuukauden ajan hän odotti ja viimein synnytti pojan, jonka syntymä mullisti maailman.

Jumala tuli ihmiseksi.

Jumala puhuu sullekin Taas tänä jouluna me saamme kuulla tutun joulukertomuksen. Vaikka Jeesus on joulun stara, ei sovi unohtaa hänen nuorta äitiään Mariaa. Vaikka ympärillä oli historiallinen hässäkkä, Maria kätki sydämeensä kaiken ja tutki ja pohti mielessään kaikkea, mitä oli tapahtunut (Luuk. 2: 19).

Maria on sinulle esikuva nuoresta, joka uskoi uskomattomiin lupauksiin. Järkevää se ei ollut. Kaikki tosiasiat näyttivät puhuvan sitä vastaan, että kannattaisi uskoa.

Mutta silti hän uskoi Jumalan sanat. Hän ihmetteli, mutta uskoi silti. Hän ei edes ymmärtänyt, mitä Jumalan lupaukset tarkoittivat, mutta hän uskoi niihin. Ja niin hän sai nähdä, että Jumalan lupaukset toteutuvat.

Miten voisin uskoa Jumalan lupauksiin? Itse et voikaan. Ei kukaan pysty puristamaan itsestään sellaista uskoa, joka luottaa ja odottaa, vaikka lupaus kuulostaa mahdottomalta. Mutta Jumalan lupauksissa itsessään on ihmeellinen voima.

Ne vakuuttavat meidät ja saavat aikaan uskon. Jumalan lupaukset omistetaan uskolla, jonka Jumala itse antaa.

Millaisia asioita Jumala sitten lupaa?

Lue Raamatusta. Lue ja ihmettele, niin kuin Maria. Voit luottaa Jumalan sanaan, sillä Jumala, jos kuka, on luotettava. Jumalan sana on totta, ei mitään pilaa. Jumala lupaa synnit anteeksi ja ikuisen elämän taivaassa jokaiselle, joka uskoo Jeesukseen (Joh. 3: 16). Kyse ei ole väärinkäsityksestä – lupaus on juuri sinulle.

Lauri Kiviranta Kuva Johanna Hakkari

Seurakuntatohtori

e L Ä H E TÄ K Y S Y M Y K S E S I T O H T O R I L L E Lähetä kirjeesi Nuotan seurakuntatohtorille osoitteeseen tohtori@nuotta.com otsikolla ”Seurakuntatohtori”. Liitä mukaan yhteystietosi. Julkaisemme kirjeet ja kysymykset nimimerkillä.

Seurakuntatohtori vastaa Koulun rukouspiiriopas?

Hei Niiskuneiti. Rukouspiirin perustaminen on jalo pyrkimys, jota tahdon tukea koko sydämelläni. Ensiksi kannattaa rukoillen pohtia, mikä olisi sopiva säännöllinen ajankohta piirille. Sitten vaan rehtorin puheille tilaa varaamaan. Rukouspiirin alkamisesta kannattaa tietysti kyhätä mainos (tyyli vapaa) koulun käytävälle. Jos kokoonnutte välkällä, aikaa on rajoitetusti, joten suunnittelu on erityisen tärkeää.

Piiriä voi pitää monella tapaa. Tässä seurakuntatohtorin esimerkkimalli: 1. Johdanto. Tervetulotoivotus rukouspiiriin ja lyhyt info piiristä ja sen kulusta.

Tässä voit mainita kokoontumisajat ja kertoa, miten piirissä kukin saa rukoilla tyylillään. Ääneen rukoileminen rohkaisee

rukoilijan lisäksi toisia, mutta hiljaakin saa olla hyvillä mielin. Jos koet vetäjänä itsesi epävarmaksi, niin kerro se avoimesti.

2. Aloitus. Mankalta rauhoittava, rukoukseen innostava gospelpiisi.

3. Sana. Raamatun sana tai pieni ajatus rukouskirjasta.

4. Rukousosuus, jonka voi aloittaa vaikka Isä Meidän -rukouksella. Sitten vaan rukoilemaan! Jos olette etukäteen sopineet teemat, se auttaa. Kerro ne tässä vaiheessa. Voitte aloittaa esimerkiksi rukoilemalla koulunne oppilaiden ja opettajien puolesta. Sen jälkeen voitte siirtyä rukoilemaan vaikka henkilökohtaisten aiheiden puolesta. Vetäjä voi kysellä rukousaiheita osallistujilta.

Jos porukkaa jännittää, voi käyttää rukouksen apuvälineitä. Tilassa voi olla vaikka ”rukousmuuri”, johon voi jättää kirjoittamansa rukouslappusen taustamusan soidessa. Joskus auttaa se, että kukin kirjoittaa vapaamuotoisen rukouksen lapulle, laput kootaan yhteen ja jaetaan piirin jäsenille. Jokainen voi vuorollaan lukea yhden toisen kirjoittaman rukouksen. Piirin jälkeen voi viedä lappusen mukanaan ja sitoutua rukoilemaan sitä vaikka viikon ajan. Tai jokainen voi poimia Raamatusta yhden psalminkohdan, joka kuvaa omasta

Mikä mieltäsi painaa? Onko pulssi seurakunnassasi heikko, särkeekö sydäntä vai eikö Henki kulje? Kysy seurakuntatohtorilta sitäkin, mitä olet aina tahtonut kysyä, muttet ole uskaltanut.

sydämestä nousevaa rukousta, ja rukoilla sen sitten ääneen. Tapoja on monia.

Jos porukka on laulutaitoinen, niin hyvät henksupiisit (esim. praise) ovat myös mainioita tapoja rukoilla.

5. Lopetus. Tässä voit pyytää palautetta. Miltä tuntui rukoilla? Lopuksi päättäkää yhteiseen Herran siunaukseen vaikka käsi kädessä. Sitten tunneille sydän täynnä innostusta siitä, miten Jumala vastaa rukouksiinne!

Tsemppiä Niiskuneiti sinulle!

Kielilläpuhuminen

Rakas äimistynyt. Näyttää todennäköiseltä, että tosiaankin törmäsit kielilläpuhumiseen. Kielilläpuhuminen on yksi Raamatussa mainituista kymmenistä armolahjoista. Jotkut antavat sille epäterveesti The armolahja -aseman ikään kuin se olisi

kaikkein tärkein lahjoista. Kuitenkin se on vain yksi lahja lahjojen joukossa, vaikka kenties yksi yleisimmistä niin kutsutuista yliluonnollisista henkilahjoista.

Kielilläpuhumisen lahja esiintyy varmaankin lähestulkoon kaikissa seurakunnissa. Niin kuin armolahja jo sanana kertoo, lahjan saa lahjana. Jos jollakin on kielilläpuhumisen lahja, se ei merkitse, että hän olisi jotenkin parempi tai hengellisempi ihminen kuin hän, jolla tätä lahjaa ei ole. Kaikkia lahjoja voi pyytää Jumalalta.

Lahjan antaja tietää parhaiten, mitä tarvitsemme .

Kielilläpuhumisen lahjan tarkoituksena on auttaa meitä rukoilemaan. Kun ihminen rukoilee kielillä omassa yksinäisyydessään, Pyhä Henki rukoilee ihmisessä ”sanomattomin huokauksin”. Kielilläpuhumisen lahjaa ei kuitenkaan saisi käyttää julkisesti tavalla, joka häiritsee yleistä seurakuntajärjestystä tai toisten keskittymistä rukoukseen. Poikkeuksena on tilanne, jossa on läsnä kielten selittämisen lahja. Silloin toinen henkilö ymmärtää, mitä kielillä rukoileva sanoo.

Dr. Cross

Tämän kirjan luin

Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä Tekisikö mieli lukea hyvä kirja? Ehdotan joululoman piristykseksi Aleksis Kiven klassikkoteosta Seitsemän veljestä. Kaksi pelottavan kuuloista sanaa saattaa masentaa kättelyssä. Yli sata vuotta vanhalle, Kiven ainoaksi jääneelle romaanille kannattaa silti antaa mahdollisuus: kirjailijan oivaltava huumori puree edelleen.

A

leksis Kiven seikkailuromaani julkaistiin yhtenä niteenä vuonna 1873. Seitsemän veljestä on kertomus Jukolan poikien elämästä ja kasvusta kapinallisista jukuripäistä yhteiskuntakelpoisiksi ja vastuuntuntoisiksi miehiksi.

Juhani, Tuomas, Aapo, Simeoni, Timo, Lauri ja Eero ovat nuorukaisia parhaassa iässä. He ovat viettäneet huoletonta lapsuutta Jukolassa, äitinsä helmoissa, mutta vanhempien kuoltua olisi veljesten aika alkaa elää vastuullisten aikuisten tavoin.

Parikymppiset pojat eivät osaa vielä lukea eivätkä näin ollen ole kelvollisia solmimaan avioliittoa ja perustamaan perhettä.

Yritys on kova, mutta vähintään yhtä kovia ovat Jukolan veljesten kallot. ”A-p-c-kirja” ei mene päähän, ja turhaan viettävät veljekset aikaa lukkarin luona tukistettavina tai häpeänurkassa.

Eikä pinnakaan, etenkään Juhanin, ole niitä pisimpiä mahdollisia. Tulisella voimalla nousee Jukolan jälkikasvu kapinaan: pojat muuttavat korpeen ja viettävät lopulta

kymmenen vuotta yhteiskunnan ulkopuolisina ”metsäsisseinä” ja ”peikkoina”.

Veljekset eivät kuitenkaan ole täysin pakanallisia hurjapäitä. Juhani on lukkarin luona kokemiensa karvaiden nöyryy-

tyksen hetkien takia valmis heittämään saman tien hiiteen kaikki kirjat – paitsi ”pipliaa, virsikirjaa, katkismusta ja aapista” tai ”huutavan ääntä korvessa”.

Romaanissa tappelu, väkivalta, riitely, kiroilu ja juopottelu saavat valitettavan usein otteen veljesten arkipäivästä. Ja ”Herra varjele sitä sappea”, kuten Aapo, veljiään Jumalalle tehtävästä tilistä muistutteleva moraalinvartija, siunailee. Veljesten raivokkaassa sisimmässä pilkahtelee kuitenkin läpi romaanin hurskauden kipinä, joka roihahtaa tuleksi romaanin viimeisillä sivuilla.

Aleksis Kiven loistava kielitaiturointi ja veljesten käymä mitä lystikkäin dialogi nostaa tuon tuostakin vedet silmiin ja piirtää hymyn lukijan huulille.

Annemaria Paukkunen Kirjan kustantaja WSOY Nuotta 2/2005

7

Mission Possible

Roland Nwose: Faktaboksi Nimi: Roland Nwose Kotoisin: Nigeriasta Asuu: Espoossa ka Perhe: Vaimo, 2-vuotias poi Äidinkieli: Ibo Opiskelee: Kivityötä, tarkoituk

sena valmistua kivimieheksi. sen Harrastukset: Baseball. Tosin ä tän ole ei een mis harjoittele aa. aik yt tän vuonna riit ä Miten kuvailee itseään: ”En pid äni eläm elää uan Hal tä. stressis ” sti. lise hal rau

Antaminen on siunaus

Afrikasta Suomeen muuttaneen nigerialaisen Roland Nwosen puheesta kuultaa läpi vakaat elämänarvot. Jollakin tavalla ne tuntuvat erilaisilta kuin ne ajattelutavat, joihin Suomessa useimmiten törmää.

R

oland Nwose tuli Suomeen pakolaisena kolme vuotta sitten. Kristityn miehen pakolaisuuden syynä olivat muslimien ja kristittyjen väliset ongelmat Rolandin kotimaassa. Nyt hän haluaa jättää ne asiat taakseen.

Vaikka Suomi ja Nigeria eroavat toisistaan monin tavoin, ei Roland Suomeen tullessaan kokenut kovinkaan suuria kulttuurisokkeja.

– Se johtuu varmaankin siitä, että en odottanut mitään. Olen tottunut ottamaan asiat vastaan sellaisina kuin ne ovat, Roland kertoo.

– Eurooppalainen ajatustapa on hyvin erilainen afrikkalaiseen ajattelutapaan verrattuna, mutta nyt olen jo tottunut täkäläisiin tapoihin, enkä oikeastaan enää kaipaakaan afrikkalaista ajattelutapaa, hän jatkaa.

Kolmen vuoden aikana on tapahtunut paljon.

Roland on ehtinyt tottua Suomeen ja sen tapoihin, uuteen ilmastoon ja moniin muihin eri asioihin. Roland löysi myös elämänsä rakkauden ja meni naimisiin. Nyt heillä on kahden vuoden ikäinen pieni poika.

Anna niin saat Raamatussa puhutaan monessa kohtaa siitä, miten meidän tulee antaa omastamme niille, joilla ei ole.

Matteuksen evankeliumissa Jeesus opettaa: ”Anna sille, joka sinulta pyytää, äläkä käännä selkääsi sille, joka haluaa lainata sinulta.” Luukkaan evankeliumissa hän puolestaan sanoo: ”Antakaa niin teille annetaan. Runsas mitta, tiiviiksi paineltu, ravisteltu ja kukkurainen, annetaan teidän syliinne. Niin kuin te mittaatte, niin teille mitataan.” Afrikassa Roland Nwose on tottunut tässäkin erilaiseen ajattelu- ja toimintatapaan kuin monet suomalaiset täällä Euroopassa.

– Esimerkiksi jos Afrikassa jollakulla on syömisen jälkeen jäljellä vielä neljä banaania, hän antaa ne ystävilleen syötäväksi. Täällä Suomessa taas jäljelle jääneet neljä banaania pidettäisiin itsellä ja säästettäisiin pahan päivän varalle, Roland pohtii.

Roland kuuli kotimaassaan opetusta kymmenyksistä. Niistä puhutaan Raamatussa esimerkiksi viidennessä Mooseksen kirjassa. Roland uskoo, että kymmenykset ovat hyvä asia. Hän kuitenkin toteaa, ettei kenenkään tarvitse tuomita itseään, jos ei todella ole varaa antaa rahoistaan pois. Kymmenykset tarkoittavat siis sitä, että kymmenen prosenttia palkasta pitäisi antaa seurakunnan käyttöön.

– Jokaisen pitäisi antaa ainakin jotain. Siihen on selvä kehotus Raamatussa, Roland sanoo.

– Antamiseen sisältyy myös siunaus. Joka kerta, kun annat, saat. Siunattu on se käsi, joka antaa, samoin on siunattu myös hän, joka saa, Roland toteaa.

Maria Sorje maria.sorje@nuotta.com

8

Nuotta 2/2005 | www.nuotta.com

Mitä ilman joulua ei ole?

Lapsille kerrotaan, että jos ei ole lunta, ei joulupukkikaan pääse tulemaan, ja jos ei ole kiltti, ei saa lahjoja.

Onneksi joulun sanoma, Vapahtajan syntymä, ei ole riippuvainen näistä eikä kaadu lumettomuuteen tai tiettyjen ruokien puuttumiseen. Se on paljon syvemmällä. Se yhdistää ihmisiä ympäri maailmaa.

Omista joulukokemuksistaan kertovat kaPienestä maasta merunilainen BéatAfrikan kainalosta rice, indonesialai15 miljoonan asukkaan Kamerunissa, Keski-Afrikassa, puolet nen Henry ja maan kansasta puhuu heimokieamerikkalainen lensä lisäksi ranskaa ja noin kolBrandon. masosa englantia. Béatrice Dipah kuuluu sekä maan ranskankieliseen väestönosaan että siihen englantia puhuvaan kolmannekseen. Hän on elämänsä aikana asunut sekä Kamerunissa että Ranskassa.

Viime vuoden marraskuussa Béatrice muutti opiskelujen takia Suomeen.

– Se toi mukanaan uusia kokemuksia, uusia ihmisiä ja myös uusia tapoja viettää joulua, hän kertoo.

– Jouluna Kamerunissa lauletaan ranskankielisiä joululauluja, annetaan lahjoja ja vietetään paljon aikaa yhdessä. Silloin murheet ja huolet unohtuvat, Béatrice kertoo lumettomasta maasta.

Siellä perinteisiin jouluruokiin kuuluu uunissa laitettua kalaa, banaaneja ja erilaisia vihanneksia sekä pistaasi, josta tehdään kaikenlaisia herkkuja, kuten kakkuja.

Tänä jouluna Béatricen parhain lahja olisi, että hänen vanhempansa voisivat oppia tuntemaan Vapahtajan.

– Tärkeintä jouluna on muistaa, että se on Jeesuksen, ilon ja elämän tuojan, juhla. Se on kuin uuden elämän alku, Béatrice tiivistää.

– Lumi, vaniljan tuoksuiset kynttilät ja ihmisten ympärillä vallitseva rauhallinen ilmapiiri joululauluineen tuovat tunnelmaa jouluun.

Perhekeskeisyys tärkeää Pohaneille Indonesiassa, Kaakkois-Aasian saarivaltiossa, suurin osa asukkaista on muslimeja. Maassa on kuitenkin alueita, joissa kristityt ovat enemmistö. Henry Pohan ja hänen perheensä ovat Batak-heimoon kuuluvia kristittyjä maan pääkaupungista Jakartasta.

– Meillä joulua vietetään kokoontumalla perheen kanssa yhteen ja kutsumalla pappi perhejuhlaan puhumaan. Jouluaattoillalla menemme yhdessä kirkkoon, Henry kertoo.

Jouluna Pohanin perheessä syödään heidän heimonsa perinteisiä ruokia.

– Arsik on kalaruoka, jossa on keltaista kastiketta, ja sangsang on sianlihaa höystettynä kastikkeella, joka valmistetaan verestä ja useista mausteista, hän selittää ja vakuuttaa, että hyviä ruokia ovat.

Jouluisin Pohanin perheen lapsilla ja heidän

serkuillaan on tapana toteuttaa Henryn isän aloittamaa ideaa huomioida orpokodin lapsia jouluna. He järjestävät ohjelmaa orpokodin lapsille menemällä sinne laulamaan joululauluja lasten kanssa ja viemään heille lahjoja.

Mikä sitten on tärkeintä joulussa Suomessa opiskelevalle ja työssä käyvälle Henrylle?

– Jeesus tietenkin. Jouluna on tärkeää myös uhrata ajasta ja rahasta toisten hyväksi. Kun on kaukana kotoa, ymmärtää myös perheen merkityksen. Jumala on antanut minulle Suomeen perheen, jonka jäsenet ovat eri puolilta maailmaa tulevia veljiä ja sisaria Jeesuksessa, hän päättää.

Maissitaskuista joulutorttuihin Brandon Salaresin juuret ovat Guatemalassa ja Yhdysvalloissa, joissa joulunviettoperinteet poikkeavat suomalaisesta hartaudesta.

– Guatemalassa jouluun kuuluu paljon ruokaa ja lahjoja, mutta myös ilotulitteita ja vierailuja monien enemmän tai vähemmän tuttujen ihmisten luona.

Siellä jouluna syödään pieniä, keitettyjä, maissin kuoreen käärittyjä pallosia, maissitaskuja, joiden täyte syntyy puuromaisesta sekoituksesta maissia, riisiä, paprikaa ja tomaattia.

– Yhdysvalloissa menemme jouluaattoa edeltävänä yönä kirkkoon, minkä jälkeen kotona syödään ja jokainen saa avata yhden lahjan. Seuraavana päivänä aamiaista nautitaan vasta sen jälkeen, kun jokainen on avannut kaikki loput lahjansa, Brandon kertoo tavoista Amerikan pohjoisemmalla mantereella.

Vietettyään yhden joulun Costa Ricassa hän tietää sanoa, mitä jouluun kuuluu.

– Lunta, pakkasta, kuusi, mainoksia, musiikkia ja perhe. Costa Ricassa ihmiset vaan makasivat rannoilla ja siksi siellä ei tuntunut jouluna joululta.

Hänen mielestään joulussa on tärkeintä Jeesuksen syntymä ja sen juhliminen.

Kuitenkin myös ihmisten kokoontuminen yhteen viettämään aikaa on tärkeää.

Kovin suuria odotuksia Brandonilla ei kuitenkaan suomalaisesta joulusta ole, sillä hänen mielestään Suomessa ihmiset vain istuvat kotonaan tekemättä mitään.

Onneksi tämän pohjoisen valtion juhlasta löytyy kuitenkin kaksi hyvää asiaa, joita Brandon odottaa: – Joulutortut ja glögi.

Leena Koski Kuvat Elisa Teronen Nuotta 2/2005

9

Mitä sä voisit antaa omastasi?

Mitä voisin antaa ja kenelle? Minäkö? Eihän mulla mitään oo!

J

oskus voi olla todella vaikeaa keksiä, mitä antaisi ja kenelle. Rahaa ei aina ole ylitsevuotavan paljon, mutta Taivaan Isä on kuitenkin antanut meille erilaisia asioita ja lahjoja, joita voimme antaa eteenpäin. Niiden käyttäminen vaatii paitsi rohkeutta ja rakkautta, myös luottamusta Jumalan apuun tiukoissakin paikoissa. Antaisinko tänä jouluna ystävälleni jotain, mitä ei saa rahalla?

”Mutta mitä minulla on…”

Aina meillä ei ole mitään konkreettista, käsin kosketeltavaa, annettavaa, mutta muullakin kuin rahan antamisella voi olla

kouriintuntuvat seuraukset. Joissain tapauksissa rahan antaminen on kätevintä ja helppoa, mutta kannattaa ainakin miettiä, voisiko esimerkiksi apua antamalla asioita muuttaa nopeammin ja konkreettisemmin. On myös tilanteita, joissa rahalla ei vain selviä: esimerkiksi sairauksia ei voi parantaa rahalla. Vaikka rahalla voikin maksaa lääkärille ja ostaa lääkkeitä, paksuinkaan setelitukku ei, välillisestikään, riitä parantamaan kaikkia maailman sairauksia.

Elämässä joutuu myös monesti tilanteisiin, joissa toivo ja luottamus jäävät ainoiksi annettaviksi. Kristittyinä voimme luot-

Just do it Nuotta soluttautui vapaaehtoistyön maailmaan ja haastatteli muutamia kirkon eri alojen työntekijöitä asian tiimoilta. Vastauksissa korostui hakijan oma aktiivisuus ja työhön sitoutuminen. Tälle perustuksellehan kristillinen vapaaehtoistyö rakentuu.

-

suus)

0

Nuotta 2/2005 | www.nuotta.com

Miten voisin palvella seurakunnassa?

Hannu Laukkonen, notaari, Tampereen tuomiokapituli:

– Kannattaa olla yhteydessä omaan tai oman alueen seurakuntaan ja siihen työalaan, josta on kiinnostunut, ja kysyä sieltä, mitä on tarjolla.

Päivi Mattila, lähetyssihteeri, Harjun seurakunta:

– Lähetystyötä voisi meillä auttaa esim. myyjänä lähetyskaupassa.

taa siihen, että Jumala on hyvä, ja voimme antaa Häneltä saamaamme eteenpäin.

Apostolien teoissa kerrotaan, kuinka Pietari paransi syntymästään saakka ramman miehen: ”Hopeaa ja kultaa minulla ei ole, mutta mitä minulla on, sitä minä sinulle annan. Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen, nimessä: nouse ja kävele.” (Apt. 3:6).

Olet sitä mitä annat!

Itselleen, kavereilleen ja ystävilleen, lähimmäisilleen ja Jumalalle voi antaa monenlaisia asioita, joista suurinta osaa yhdistää se, että ne vievät aikaamme. Itse asiassa taidamme määräytyä pitkälti sen

Tilanteen mukaan voidaan katsoa, mitä voisi tehdä. Tähän aikaan vuodesta lähetykselle voisi hyvinkin kerätä rahaa esimerkiksi askartelemalla joulukortteja myytäväksi.

Risto Korhonen, Tampereen yliopiston korkeakoulupastori:

– Kannattaa aina harkita tarkkaan, mihin ryhtyy, ja ryhtyessään johonkin pitää ottaa omat kyvyt, aika ja kiinnostuksen kohteet huomioon.

perusteella, miten ja millaisiin tarkoituksiin käytämme omaa aikaamme. Antaessamme emme kuitenkaan kristillisen käsityksen mukaan anna omastamme, vaan välitämme Jumalan meille antamaa hyvää eteenpäin. Kaikki on jo Jumalan, joka on itse antanut meille kaiken, elämästämme lähtien. Kun toimimme Hänen välikappaleenaan, elämme siinä yhteydessä, johon meidät on tarkoitettu.

Joona Salminen Kuvat Johanna Hakkari

Antti Honkkila, nuorisotyönohjaaja, Ylöjärven seurakunta:

– Isoskoulutus ja oman ajan antaminen kesästään riparilla on nuorilta upeasti tehty. Lisäksi kannustaisin yksinäisten luo menemiseen ja ihmisten kohtaamiseen, sillä läsnäolo on parasta antamista.

Joona Salminen

e I LO I S TA A N TA J A A J U M A L A R A K A S TA A Kuva Johanna Hakkari

ANTAA

Raha

Esirukous

Aika

Miten

Keräyksien, kolehdin ja tukiyhdistysten kautta.

Muistamalla lähimmäisiä lähellä ja kaukana. Älä unohda päättäjiä ja Jumalan valtakunnan työntekijöitä.

Ehkäpä arvokkainta, mitä toiselle voi antaa. Kuuntele suurella sydämellä toisten iloja ja suruja.

Miksi

Jumalan sanan kehotus ja Raamatun malli.

Kristillinen työ vaatii rahaa, kärsivien auttaminen on jokaisen ilo/velvollisuus.

Jumala toimii rukousten kautta. Rukous on kuin käsi, joka liikuttaa Jumalan kättä.

Jos ei anna aikaansa, ei anna oikein mitään.

Kenelle /keille

Jumalalle ja Jumalan valtakunnan työntekijöille.

Köyhille ja muille apua tarvitseville.

Rukous sopii kaikille ja kaikki tarvitsevat sitä.

Erityisesti lähipiirissä olevat – omaiset, ystävät ja seurakuntalaiset.

Raamattu

Mk. 12: 41–44 Room. 12: 13

Apt. 3: 6 Fil. 1: 19 Hepr. 4: 16

Apt. 3: 6 Room. 12: 1

Apu

Anteeksi

Kaveria voi auttaa monin tavoin. Auta vaikka muutossa tai läksyjen teossa.

Koko sydämestäsi myös pyytämättä.

On vaikeaa ja voi viedä aikaa. Tunteet ja anteeksiantaminen ovat eri asioita.

Jeesus sanoo, että suurin on se, joka palvelee.

Lähimmäisen palveleminen on Jumalan palvelemista.

Kukaan ei selviä elämästä ilman toisten apua. Bonuksena auttamisesta tulee hyvä mieli!

Mk. 12: 30–31

Anteeksiantamattomuus tekee katkeraksi, kyyniseksi ja vie voimia.

Hyvällä omallatunnolla on parempi elää.

”…Niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet…”

Mt. 6: 12 Ef. 4: 31–32 Kol. 3: 12–15

Lähikuvassa vapaaehtoinen

H

aluaisitko tehdä vapaaehtoistyötä, mutta et oikein tiedä, mistä aloittaa tai kysyä neuvoa?

Mitä hyötyä vapaaehtoistyöstä on ja mitä kaikkea on tarjolla?

Seurakunnilla ja erilaisilla kristillisillä yhdistyksillä on tarjolla paljon erilaista vapaaehtoistyötä, ja Suomessa vapaaehtoistyöllä on muutenkin pitkät perinteet.

Tiesitkö muuten, että isoskoulutus on kirkon suurimpia maallikkoliikkeitä ja koko maan mittakaavassa yksi suosituimmista vapaaehtoistöistä?

Harvaa kuitenkaan tullaan kotoa hakemaan vapaaehtoiseksi mihinkään. Tarvitaan omaa aktiivisuutta. Jos keksii mitä haluaa tehdä, ehkä jopa kokonaan uuden työtavan (tai kokee jonkin vanhoista omakseen), kannattaa rohkeasti ottaa yhteyttä sopivaan seurakuntaan tai järjestöön, eikä pitää kynttiläänsä turhaan

jouten vakan alla. Kannattaa lähteä vaikka kierrokselle seurakuntiin ja yhdistyksiin etsimään itseään ja paikkaansa. Toimintaa on monin paikoin tarjolla aina lapioinnista lauluryhmiin. Mikä on sinun juttusi?

Nuotta rämpi syvälle vapaaehtoistyön suohon ja haastatteli aktiivista monen sektorin vapaaehtoispuurtajaa oman jutun löytämisestä ja työnkuvasta.

Kuka olet? Entä mitä olet tehnyt ja teet vapaaehtoistyöksesi?

– Tuomo Törmänen, 20, Kuusamosta ja teologian opiskelija. Nyt olen keskittynyt eniten Helsingin Tuomiokirkkoseurakunnan nuorten aikuisten työhön. Joskus olen messussa avustajana eli esimerkiksi kannan kolehtia tai luen päivän tekstejä.

Nuorten aikuisten työn porukalla järjestämme joskus kirkkokahvejakin. Lukiossa toimin oppilaskunnassa ja monissa

muissa vapaaehtoistöissä, muun muassa Kuusamon lukion ympäristötyöryhmässä ja Kuusamon nuorisovaltuustossa. Olen nytkin aktiivisesti mukana monenlaisessa opiskelijatoiminnassa, sillä mielestäni on hyvä olla aktiivinen myös seurakunnan ulkopuolella.

Miten päädyit juuri noihin tehtäviin?

– Olen hyvin kiinnostunut yhteisten asioiden hoitamisesta ja ollut itse aktiivinen.

Joihinkin juttuihin minua on myös pyydetty. Kun olin muuttanut Helsinkiin, piipahdin kerran Tuomiokirkossa, ja kirkkokahveilla minua pyydettiin mukaan nuorten aikuisten työhön. Uskon, että se oli johdatusta.

Miten vapaaehtoistyöhön pääsee?

– Seurakunnissa ja muuallakin tarvitaan monenlaisia ihmisiä ja tehtävätkin ovat

monenlaisia. Monissa tilaisuuksissa tarvitaan esimerkiksi niitä, jotka hallitsevat äänentoistolaitteet, toiset taas vastaavat esimerkiksi kahvituspuolesta.

Jokaiselle löytyy varmasti jotain. Voi alkaa pitää vaikka sählykerhoa, jos siltä tuntuu. Vapaaehtoistyön kenttä on hirveän laaja: ideoita, tekijöitä ja aktiivisuutta tarvitaan. Tiedon kulussa on kuitenkin ongelmia: mielestäni vapaaehtoistyön mahdollisuuksia ei pidetä tarpeeksi esillä ja tieto avun tarpeesta kulkee lähinnä sisäisesti.

Joona Salminen Nuotta 2/2005



Käyttöohje: Katso yhteen luukkuun jokaisena joulukuisena aamuna. Pureskele totuutta ja suorita tehtävä.

Kalenterin laativat Touko Hjelt, Virpi Rannila ja Lotta Rämö, piirros Maria Heinonen

Koko uskovien joukolla oli yksi sydän ja yksi sielu. Kukaan ei pitänyt omanaan sitä, minkä omisti, vaan kaikki oli heille yhteistä. Apt. 4: 32 Yllätä ystäväsi tarjoamalla hänelle itse leipomiasi pipareita tai tähtitorttuja.

Anna armosi ja lohdutuksesi, niin kuin olet palvelijallesi luvannut. Ps. 119: 76 Siemaile glögiä ja lueskele Raamattua.

Kantakaa toistenne taakkoja, niin te toteutatte Kristuksen lain. Gal. 6: 2 Tarjoa apuasi tai ole kuunteleva korva sitä tarvitsevalle.

Jeesus sanoi: ”Antakaa siis keisarille mikä keisarille kuuluu ja Jumalalle mikä Jumalalle kuuluu.” Luuk. 20: 25 Lantti lähetystyölle…

Enkeli sanoi: ”Älä pelkää, Maria, Jumala on suonut sinulle armonsa. Sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinä annat hänelle nimeksi Jeesus.” Luuk. 1: 30–31 Kolmantena adventtina voit tutkia Raamattuasi ja etsiä kohtia, joissa ennustetaan messiaan tulevan.

Heittäkää kaikki murheenne hänen kannettavakseen, sillä hän pitää teistä huolen. 1 Piet. 5: 7 Vietä toinen adventtisunnuntai nauttien täysillä siitä turvasta ja vapaudesta, mikä sinulle on Jeesuksessa annettu.

Rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta. Matt. 5: 44 Onko sinulla vaikeuksia jonkun tietyn ihmisen kanssa? Rukoile juuri hänen puolestaan tänään ja osoita hänelle rakkautta.

Herra, sinä näet ja tunnet minut, sinä tutkit sydämeni.

Jer. 12: 3 Kirjoita kirje tai sähköposti ystävälle, jonka kanssa et ole pitkään aikaan ollut tekemisissä.

Hän joka todistaa tämän, sanoo: ”Tämä on tosi, minä tulen pian.” Aamen. Tule, Herra Jeesus! Ilm. 22: 20 Muistelepa mitä kaikkia sinuakin koskevia lupauksia Raamatusta löytyy.

Jeesus sanoo: minä annan minun lampailleni ikuisen elämän. Ei kukaan riistä heitä minulta. Joh. 10: 28 Kokoa yhteen ystäviäsi, tai vaikka yksikin ystävä. Jakakaa omia asioita keskenänne ja rukoilkaa toistenne puolesta.

Jeesus sanoi: ”Menkää ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni.” Matt. 28: 18 Oiva tapa toteuttaa Jeesuksen antamaa lähetyskäskyä on laittaa jokin raamatunkohta joulukorttiin tai vaikkapa toivottaa siinä siunattua joulua. Mutta pidä kiirettä, sillä kortit täytyy lähettää viimeistään tänään!

2

Nuotta 2/2005 | www.nuotta.com

Minun sydämeni iloitsee, mieleni riemuitsee, minun ruumiini ei pelkoa tunne. Sinä et hylkää minun sieluani tuonelaan, et anna palvelijasi joutua kuoleman valtaan.

Sinä osoitat minulle elämän tien, sinun lähelläsi on ehtymätön ilo, sinun oikealla puolellasi ikuinen onni.

Ps. 16: 9–11 Vieraile jonkun sukulaisen luona, jota et ole nähnyt aikoihin, tai kutsu hänet kotiisi kahville.

Opeta meille, miten lyhyt on aikamme, että saisimme viisaan sydämen. Ps. 90: 12 Käy sytyttämässä kynttilä edesmenneen tuttusi haudalle.

Sillä la meille on Ihm Rauha Vielä hyvä

Koko joukko vaikeni. Kaikki kuuntelivat Barnabasta ja Paavalia, kun nämä kertoivat, miten suuria tunnustekoja ja ihmeitä Jumala oli kansojen keskuudessa tehnyt heidän kättensä kautta. Apt. 15: 12 Mieti mitä ihmeellisiä asioita Jumala on sinun elämässäsi saanut tehdä.

Kielen varassa on elämä ja kuolema – niin kuin kieltä vaalit, niin korjaat hedelmää. Sananl. 18: 21 Koeta elää päivä sanomatta pahaa sanaa lähimmäisestäsi.

Mutta te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teihin, ja te olette minun todistajiani Jerusalemissa, koko Juudeassa ja Samariassa ja maan ääriin saakka. Apt. 1: 8 Maan äärissä sijaitsee myös meidän oma maamme. Muista rukouksin niitä lähimmäisiä, jotka eivät vielä Kristusta tunne, ja niitä, jotka yhä jaksavat viedä evankeliumia eteenpäin.

Minun Jumalani on Kristuksen Jeesuksen tähden antava teille taivaallisen kunniansa rikkaudesta kaiken, mitä tarvitsette. Fil. 4: 19 Armosta on hyvä kiittää. Pysäytä kiireesi hetkeksi ja jää kiittämään Jumalaa, laulaen, rukoillen, nauraen, tanssien tai vaikka vain olemalla hiljaa.

Pukekaa yllenne Jumalan taisteluvarustus, jotta voisitte pitää puolianne Paholaisen juonia vastaan. Ef. 6: 11 Kiitä Jumalaa isänmaasta ja siitä, että saamme elää siinä rauhassa. Ei myöskään ole pahitteeksi käydä läpi niitä vaiheita, joiden johdosta Suomi on tänään itsenäinen.

Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Matt. 7: 12 Joululahjaostoshuumassa on tärkeää muistaa niitä, joilla ei ole mitään. Tee lahjoitus joulukeräykseen ja takaa jollekin parempi joulu.

Sillä lapsi on syntynyt meille, poika on annettu meille. Hän kantaa valtaa harteillaan, hänen nimensä on Ihmeellinen Neuvontuoja, Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas. Jes. 9: 5 Vielä ehtii toivottaa jollekin rakkaalle hyvää joulua!

Nyt katselemme vielä kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta, mutta silloin me näemme kasvoista kasvoihin.

Nyt tietoni on vielä vajavaista, mutta kerran se on täydellistä, niinkuin Jumala minut täydellisesti tuntee.

Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus. 1 Kor. 13: 12–14 Lukaise läpi Ensimmäisen korinttilaiskirjeen 13. luku. Mistä se kertoo?

Rauta rautaa hioo, ihminen hioo ihmistä.

Sananl. 27: 17 Kerro jollekin rakkaallesi, kuinka tärkeä hän sinulle on.

Älä säikähdä vaaraa, joka äkisti kohtaa, sillä Herra on sinun tukesi ja turvasi. Sananl. 3: 25–26 Tänä päivänä sinulla on oiva tilaisuus rohkaista läheistäsi ja muistuttaa Jumalan huolenpidosta.

Voit myös rukoilla vainottujen siskojemme ja veljiemme puolesta ympäri maailman.

Nuotta 2/2005

3

Asiantuntijan vastaanotolla

Miten ”Veikko ja Lahja Hurstin laupeudentyö” tarjoaa apuaan avun tarpeessa oleville, ja keitä autettavat ovat?

– Järjestämme Helsinginkadulla kaksi kertaa viikossa ruoka- ja vaatejaon, jossa kävijöitä on joka kerta kolmestasadasta viiteensataan. Joulun aikoihin toiminta painottuu vuosittain järjestettävään itsenäisyyspäiväjuhlaan Hakaniemen torilla ja Kodittomien joulujuhlan järjestämiseen Töölön Kisahallissa. Joulujuhlaan saapuvat autettavat ovat esimerkiksi kodittomia, yksinäisiä ja alkoholisoituneita. Heitä on suurin osa, mutta mukana on myös perheitä.

Toimintamme ei rajoitu ainoastaan pääkaupunkiseudulle, vaan työ on valtakunnallista. Avunpyyntöjä tulee Pohjois-Suomesta saakka.

Millainen ihminen on sopiva auttamistyöhön?

– Jokainen. Meillä ei ole käytössä mitään luokittelua. Jos joku on halukas tulemaan mukaan tekemään töitä,

Sarjis Tea Ikonen

niin tervetuloa, kunhan tulee selvin päin. Tällä hetkellä työporukkamme on tosin aika iäkäs. Haluaisin haastaa nuoriakin mukaan!

Mistä auttamistyössä kannattaa lähteä liikkeelle?

Mitkä ovat omat lähtökohtasi?

– Minun lähtökohtani on henkilökohtainen usko Vapahtajaamme Jeesukseen Kristukseen. Tulin uskoon 16-vuotiaana ja olen ollut lähetystyössä Espanjassa. Työhön on kuulunut koko ajan sosiaalinen auttaminen. Tärkeintä on kuitenkin sanoma Jeesuksesta, joka on kaiken A ja O. Muutenhan me olisimme kuin mikä tahansa muukin sosiaalijärjestö. Alkoholistit ja syrjäytyneet tarvitsevat ennen kaikkea sisältöä elämään. Vasta Jeesus sydämessä on voimallinen muuttamaan ihmistä.

Miten voimat riittävät?

– Me olimme koko perheen voimin mukana isän auttamistyössä jo nuoresta. Veimme alkoholisteja omaan kotiimme, ruokimme heidät ja lämmitimme saunan. Työn vieminen kotiin on toisaalta raskasta. Voimia saa, kun näkee, että ihmisessä tapahtuu muutosta ja hän pääsee hiljalleen takaisin yhteiskuntaan.

Mikä on oikea tapa kohdata vähäosainen lähimmäinen?

– Täytyy olla aito ja rehellinen.

Annemaria Paukkunen Kuvat Annemaria ja Jari Paukkunen

Lähimmäistä auttamassa

Kym me nel Har juto tä per jan pak rilla k äy m taiaam ast ees una el k pää ee n o in stä Hur ja r en Hes v u aril ilsk stin to jatk ok a imis l e ja ava a. I sä n a p i t ä i v H i l e inä. tossa He kysy si o ikk sä V lsingin Tav ll a j i Hu my e ik a ksii a o r r k a n s a las am a a lo autt n väh ti vast tataa ssa it t a n a am p ä m a u o o a N sa i s ises len t a au u o u ta n ten ta. tt a m nnin istyö tä 4

Nuotta 2/2005 | www.nuotta.com

ta: s e s ami

5: 

4

 al. utt 0: 2 ta: G a  s a e t . i d e u ark akk a Raamatunjak äisenr ta: M

mm ises 8 Lähi ntam Evankeliumin julistamisesta: Luuk. 4:  hille a y ö K  : 3–4 . 3:  Köyhistä ja kurjista keskuudessamme: Ps. 82 Luuk : a s s i p aa kkaasta k Ylimääräisestä iho

Kuukauden seurakuntalainen

Raamattua

yhdessäoloa Repe löysi Vammalan seurakunnasta vastauksia, kavereita ja tulevan vaimonsa.

K

un 18-vuotias Repe Mäensivu lähti viisitoistakesäisenä rippileirille, hän tuskin osasi aavistaa, kuinka paljon leiri muuttaisi hänen elämäänsä.

Tänään tämä hymyilevä nuorimies on seurakuntansa aktiiveja ja siemailee kahviaan Pyymäen kahvilassa Vammalassa. Marraskuun seurakuntalaisen kysymys Repelle on, miten hän päätyi seurakuntanuoreksi.

– Alun perin lähdin seurakuntaan tyttöjä jahtaamaan, Repe virnistää.

– Mutta oli siihen muitakin syitä. Riparilla oli tosi kivaa, ja sen jälkeen oli helppo tulla mukaan. Tutustuin nopeasti ihmisiin ja sain uusia kavereita.

Kotona Repe ei ole saanut kristillistä kasvatusta, vaan hän kasvoi uskoon tullessaan seurakuntaan.

– Löysin seurakunnasta itselleni kodin ja rauhan, hän kertoo.

– Olen vähitellen oppinut, mitä armo on. On hienoa tietää, ettei tarvitse pelätä edes kuolemaa. Mikä ikinä tuleekin vastaan, aina on yksi Lohduttaja.

Raamattu antaa hyödyllisiä ohjeita eri elämäntilanteisiin.

Repen viikonloput olivat äkkiä täynnä kaikenlaista: nuorteniltoja, raamattuopetusta, isoskoulutusta. Käytyään isoskoulutuksen hän päätyi usealle leirille isoseksi. Yhdelle riparille Jumala johdatti myös Tanjan, Repen nykyisen kihlatun.

Leirillä tutustunut pari aikoo mennä naimisiin ensi kesänä.

Avoimet ovet Vammalan seurakunnan nuorisotila, tuttavallisemmin Nuokkari, sijaitsee kauniissa maisemissa järven rannalla. Repe esittelee paikkaa kuin kotiaan. Parin vuoden sisällä hän on saanut seurakunnastaan vastuutehtäviä: toiminut apuohjaajana isos-

Repe lyhyesti Nimi: Repe Mäensivu Ikä: 8 Leffa: Kaksipäisen

kotkan varjossa Ruoka: Leirimajan ruuat Tärkeintä elämässä:

Pitää uskosta kiinni.

Ja tyttöystävästä!

Raamatunkohta: Psalmi 5 Kysymys tammikuun seurakuntalaiselle:

Kuinka toteutat lähetyskäskyä?

koulutuksessa sekä järjestellyt viimekesäisiä lähetysjuhlia. Hänen mielestään on tärkeää, että seurakuntaan on helppo tulla.

– Ollaan yritetty tehdä seurakunta kotoisaksi paikaksi kaikille. Koitan kutsua ihmisiä mukaan nuorteniltoihin. Koulussa olen pitänyt kristillisiä aamunavauksia, Repe kertoo.

– Jos kavereiden kanssa tulee puhetta uskonasioista, yritän vastata kuulemani opetuksen mukaan.

– Parasta Vammalan seurakunnassa on, että täällä ollaan pysytty opissa. Arvot on pidetty kohdallaan, eikä täällä julisteta mitään liirumlaarumia. Ja kuitenkin huumoria ymmärretään myös.

Lotta Rämö lotta.ramo@nuotta.com

Maata Näkyvissä 2005 Tervetuloa festareiden ihmeelliseen maailmaan!

Maata Näkyvissä -festarit keräsivät lähes 12 000 ihmistä yhteen kuuntelemaan gospelia, nauttimaan kristittyjen yhteydestä ja Jumalan sanasta. Tässä viisi erilaista kohtaamista festareilta.

6

Nuotta 2/2005 | www.nuotta.com

The Rain otti vauhtia festareille The Rainilla oli viikon mittaiset festarit. He ottivat Maata Näkyvissä -viikonloppuun vauhtia kiertämällä tiistaista perjantaihin turkulaisissa kouluissa. Rumpali Pasi Hakala kertoi back stagella omasta löydöstään tällä kiertueella: – Soitimme kehitysvammaisten päivätoimintakeskuksessa, mikä oli yksi hienoimmista konserteista ikinä, Pasi hehkuttaa ja jatkaa: – Se lämpö ja sydämellisyys, joka niistä 20 – 60-vuotiaista Downin syndroomaa sairastavista ihmisistä huokui, oli ihan käsittämätöntä.

– Me ajatellaan monesti, että he ovat vammaisia, mutta meillä on niin paljon opittavaa heidän elämänilostaan. Monesti me ollaan paljon sairaampia kuin he, Pasi pohtii.

Jeesuksen joukkueessa John Nunes (USA) oli vetänyt perjantaina TPS:n paidan niskaan. Hänen viestinsä oli selkeä: – Jokaisessa kiekko-ottelussa on voittaja- ja häviäjäjoukkue, mutta Jeesuksen joukkueessa olemme kaikki enemmän kuin voittajia!

Aukeaman tekstit Riikka Hämäläinen ja Virpi Rannila Kuvat Johanna Hakkari, www.maatanakyvissa.fi / Pekka Lehtonen, Jenna Huhtinen ja Osmo Jylhä

Yli 1000 talkoolaista Festareita ei olisi, ellei olisi innokkaita ja työlleen omistautuneita talkoolaisia. Nuotta, Maata Näkyvissä -festareiden virallinen äänenkannattaja, haluaa kiittää teitä jokaista! Olet arvokas omalla paikallasi!

Tervetuloa kaikki uudet Nuotan lukijat!

Studiokohtaaminen

Festareilla tuhannet uudet lukijat saivat Nuotan käsiinsä! Koko Nuotan toimituksen puolesta toivomme, että viihdytte lehden sivuilla. Antakaahan palautetta lukemastanne (palaute@nuotta.com).

Festareilla pidettiin myös Nuotan Paras kansi -äänestys, jossa annettiin huikeat 1 400 ääntä! Vuoden paras kansi löytyy huhtikuulta (nro 4). Toiseksi nousi yllättäen maaliskuun kansi (nro 3). Pronssille puolestaan pääsi syyskuun pirteä aurinkokukkakansi (nro 9).

Maija ja Mari Kemijärveltä osallistuivat ensimmäistä kertaa päihde-studioon, joka osoittautui mielenkiintoiseksi. Toiseksi löydökseen he mainitsivat bass’n Helenin legendaarisen Taisteluni-biisin, joka soi näilläkin festareilla jo perjantai-iltana.

2



3 Nuotta 2/2005

7

Gospel Center

AOC KYSYY:

Mitä sä teet sun elämälläs?

Mistä kaikki sai alkunsa?

– Ensin soitimme ylistysbiisejä kahdestaan kitaralla. Meiltä tilattiin seurakuntamme teinityön käyttöön kappale, jonka piti olla myös kitarabiisi. Se, että laulusta tulikin räppiä, oli suoraan sanottuna vahinko.

Meillä oli näky kertoa Jeesuksesta nuorten kielellä ja räppi tuntui parhaimmalta tavalta. Biisi upposi nuoriin ja jatkoimme siitä matkaa. Emme kuitenkaan näe itseämme varsinaisesti artisteina, sillä sanoman vieminen eteenpäin on tärkeintä. Meille paras tapa on tämä. Mielestämme kaikilla

kristityillä on mahdollisuus levittää evankeliumia huolimatta siitä, missä asemassa kukin on – siinä ei ole mitään esteitä.

Minkälaisia ovat parhaat keikat?

– Pienissä seurakunnissa ja pienelle yleisölle tehdyt keikat, joissa on intiimi tunnelma. Sellaiset, joissa saa olla ihmisten kanssa ja oppia lisää ihmisten kohtaamisesta. Joskus keikoilla voi tulla sellainen olo, että esiintyjät ovat kaukaisia tyyppejä kitaroidensa takana; me halutaan toimia toisin. Keikka on mahdollisuus saada kos-

ketus ihmisiin. Siksi olemme sekä keikkaa ennen että sen jälkeen ihmisten keskellä eikä paeta mihinkään takahuoneeseen.

Ihmiset tulee juttelemaan ja joskus keskusteluissa vierähtää tuntikin.

Olette puhuneet paljon sanomasta, jota haluatte välittää. Mikä on tarkalleen se pointti, josta haluatte kertoa?

– Jokaiselle on annettu mahdollisuus elää todellista elämää. Moni luulee elävänsä sitä, mutta jossain vaiheessa elämää havahtuu, että on elänyt tyhjää ja turhaa

Tihkusateinen päivä Tampereella. Istun kahvilassa ja odotan Army of Christin Jonia ja Mattia. Aika kuluu mukavasti kadonnutta sormikastani etsiessä. Pian armeija onkin edessäni: kaksi sympaattisen ja söpön näköistä nuorta miestä.

Lyhyesti sanottuna he ovat AOC, melodista räppiä esittävä tykki kaksikko.

Armeijan

AJATUKSENVIRTAA Graffitit

M: hienoja J: taide

Steen 1

M: räppäri J: vihainen

Idols

M: ihan jees J: mahdollisuus

Tampere

M: hyvä paikka J: pieni mutta kaunis

Armeija

M: jokaisen oma asia J: päätä missä taistelet

8

Nuotta 2/2005 | www.nuotta.com

elämää. Meidän on tehtävä päätös, seuratako Jeesusta vai ei. Henkilökohtainen suhde Jeesukseen ratkaisee, ja siitä löytyy todellinen sisältö.

Mikä uskovana räppärinä olossa on vaikeinta?

– Jos ihminen on antanut täysin elämänsä Jeesukselle, ei ole vaikeaa olla uskovana. Usein vainot seuraavat niitä, jotka näin ovat tehneet, sekä maailman että uskovien puolelta, joten elämä ei sinänsä aina ole helppoa. Jos annamme Jumalan johdattaa, Hän antaa meille parhaan tien ja vaikeudet ovat meille hyväksi. Jokaisen vaikeuden takana on voitto.

Ketkä ovat musiikillisia esikuvianne?

– Emme ole mitään varsinaisia fanittajia.

Ensimmäinen kosketus musiikkiin on isän ostama Terapian kasetti. Yleensä ottaen musiikkimaku menee herkän musiikin, ylistyksen, piiriin, Joni summaa ja heittää puoliksi läpällä tykkäävänsä Backstreet Boysin musastakin.

– Iso käsi myös vähän tuntemattomammalle Vessel-1-räp-artistille.

Matin musiikkimaku ulottuu rankasta metallista rokkiin, räp-esikuvia hänellä ei ole.

– Jos joku esikuva on pakko sanoa, niin se on Jeesus. Voi tulla kertomaan, jos joku löytää paremman esikuvan, Joni heittää.

Missä AOC on kymmenen vuoden päästä?

– Samassa tilanteessa: taistelemassa, ellei Jeesus ole tullut jo takaisin. Taistelu loppuu vasta sitten, kun taistelu on ohi.

Voitto on jo saatu, mutta kaikki eivät vielä tiedä sitä. Nyt meillä on vielä aikaa kertoa voitosta. a www.armyofchrist.fi Tsekkaa siisti video (Ikuisuus) Virpi Rannila Kuvat Antti Hiltunen

Army of Christ ruodussa: BÄNDIIN KUULUVAT • Joni Hietanen, 22 pääosin sanoittaja • Matti Lingren, 2 pääosin taustojen tekijä BÄNDI PERUSTETTIIN vuonna 2003 LEVYT • EP AOC, 2004 • Pitkäsoitto Tykkii evankeliumii, 2005 KEIKKATAHTI 3–4 keikkaa / kk

Levyt

Linko: Valkoinen (2005) CD-pesässä pyörii viisimiehisen yhtyeen kolme biisiä sisältävä levy. Bändi kantaa nimeä Linko ja levy nimeä Valkoinen. Musiikkityylinä toimii maalaileva kitararock.

Musiikki etenee varsin määrätietoisesti ja kitarat todella maalaavat kappaleita varsin maukkaasti. Levy on yhden viikonlopun äänitystulosta ja siihen nähden ihan toimiva äänite.

Levy lähtee liikkeelle rouhealla nimibiisillä Valkoinen. Biisi on jokseenkin tutun ja turvallisen kuuloista rokkia. Kakkosbiisi Lähtijä jatkaa letkeää menoa ja biisin kertosäe toimii musiikillisesti hyvin. Kolmosbiisi vie tunnelmaa balladilinjoille alun hammondin tuudittamana.

Lähes koko levyllä laulu pistää korvaan aikalailla. Hyvällä tahdollakin kuunneltuna se on paikoin aika raastavan kuuloista.

Toki tulkinta on varsin omaperäistä J. Karjalaisen hengessä, mutta voisi ehkä toimia jossain muussa yhteydessä paremmin.

Tulevaisuus näyttää, saammeko kuulla Lingon pitkäsoittoa. Ainakin musiikin

puolesta tiedossa olisi laadukasta kuunneltavaa.

Sami S. Asp

Harmaa Keto: Voittamaton (Omakustanne, 2005) www.harmaaketo.com Nu-metallin ja metalcoren välimaastoon sijoittuva Harmaa Keto tarjoilee kahdeksan biisiä tiukaa metallirypistystä. Hienoa, että Suomesta nousee uusia kristillisiä mättöbändejä, jotka julistavat asenteella suoraa sanomaa Jeesuksesta! Hieman herkemmät sisaret ja veljet saattavat tosin jopa hieman ahdistua Harmaa Kedon ”örinäkarjumiskiljumis”-meiningistä – itse en.

Toki myönnän, että onhan se hetkittäin hieman jännä yhdistelmä; kuulostaa, kuin vanha vihtahousu olisi valjastettu Jumalan valtakunnan työhön.

Biiseissä ja kitarariffeissä on asennetta: rummut ropisevat mukavasti ja chinat ynnä muut pellit kilisevät pirteästi! Örinä-

huuto on ainakin minun korvaani katuuskottavaa ja raa’an energistä! Laulu- ja puherap osuudet ovat mielestäni äänitteen heikoin lenkki. Niihin kun saisi vielä hieman enemmän voimaa, niin ne olisivat paremmin sopusoinnussa muun materiaalin kanssa.

Levyn soundit voisivat olla myös vieläkin massiivisemmat ja aggressiivisemmat: tarkoitan nyt lähinnä, että kitarat saisivat jyristä kovempaa ja bassoon voisi vielä lisätä säröä. Toki nämäkin balanssi- ynnä muut soundi-jutut ovat lähinnä taiteellisia makuasioita. Se on hienoa, että sanoista saa kerrankin selvää!

Kaiken kaikkiaan Harmaa Kedon Voittamaton on tuhti ja tutustumisen arvoinen paketti kaikille metallin ystäville!

Miriam: Vahvemman varaan (Omakustanne, 2005) www.miriammetal.tk Miriam on kotoisin Seinäjoelta ja soittaa kristillistä metallia. Bändi on miehitykseltään trio: Ossi MäkiReini: kitara ja laulu, Ilari

Taipalus: rummut ja Kimmo Köykkä: basso ja örinä. Ossi ja Ilari ovat soittaneet myös kosketinsoittimet.

Neljä biisiä sisältävä Vahvemman varaan on yhtyeen debyytti demo. Alkufiilikseni olivat hieman ristiriitaiset. Levy ampaisee käyntiin vähän kuin maan alta ja soundi on melkein kuin c-kasetilta. Alkuhämmennyksen laannuttua aloin keskittyä olennaiseen eli itse musiikkiin. Yllätyin positiivisesti! Biiseissä on toimivia riffejä ja ylipäätänsä kelpo ideoita. Örinä ja kertosäkeiden tarttuvat melodiat vuorottelevat sulassa sovussa. Biisit on todella hyvin sovitettu ja rakenteet toimivat! Sanoitukset ovat selkeästi kristillisiä ja suoria.

Paremmalla tuotannolla, soundeilla (etenkin rumpusoundeilla) ja hieman tarkemmalla soitolla nämäkin biisit saataisiin nostettua aivan uudelle tasolle.

Toivotan Miriamin soittajille voimia studiorahojen säästämiseen ja siunausta levy-yhtiön etsintään! Taistelkaa, että pääsisitte tekemään tulevia julkaisuja tuottajan kanssa kunnon studioon!

Hyvä ensidemo!

Aku Lundström

Sarjis Petri Pelkonen

Matt 6: 31–32

1 Tim 4: 8

Matt. 6: 33

”Vaan etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttansa, niin myös kaikki tämä teille annetaan.” Matt 6: 33

Kolumni MIETIPÄ TILANNETTA, että täytät vuosia ja olet järjestänyt synttärikutsut. (Minä ainakin järjestän edelleen ystäville ja perheen kesken, vaikka vuosia on jo yli 30! Eli ei mikään lasten juttu pelkästään, eihän?)

Kaikki on valmiina, pöydät katettu, herkkuja joka lähtöön, kakku komeana, kynttilöitä jne. Ehkä serpentiiniä tai tervetulomalja, alkoholiton tietenkin… Kenties kukkia tai jo etukäteen lähetettyjä kortteja jossain näkyvillä.

H-hetki lähestyy.

Odotat malttamattomana, että kohta ovikello soi ja ensimmäiset kaverit ryntäävät halauksin ja onnentoivotuslauluineen sisään. Kello käy, mutta ketään ei tule. Mietit, laitoitkohan kutsukorttiin varmasti oikean ajan ja paikan, vai mikä on vikana kun ketään ei tule.

Synttäreillä TOIVOTTAVASTI EI kukaan oikeasti ole joutunut tällaisia synttäreitä viettämään. Ettei ketään tulekaan!

Joskus vain joulusta tulee mieleen, että Jeesuksen synttärit on vähän saman tyyppiset. Ihmisiä kyllä ”tulee”, tämän vertauksen tarinan mukaan viettämään synttäreitä, mutta kukaan ei huomaa koko sankaria. Syödään, juodaan, nautitaan tunnelmasta ja koristeluista, vapaapäivistä ja läheisistä, lahjoista varsinkin, mutta itse synttärisankarille koko juhlissa kukaan ei puhu juuri mitään! Miltä se mahtaa tuntua? Kamalalta varmaan!

Mitä Jeesus sitten mahtaa odottaa synttäreiltään? En usko että Hän, kaiken kauniin Luoja ja Keksijä, pistää pahakseen, vaikka kotimme kerran vuodessa kynttilöin ja erilaisin tilpehöörein koristelisimmekin. Enkä usko,

että Jeesuksella menee herne nenään, vaikka lahjoja annamme ja saammekin. Vapaapäivätkin on hyvä viettää.

Hänen keksimänsä nekin ovat! Mutta miten voisimme osoittaa synttärisankarille huomiota oikealla lailla? Lahjoja emme oikein voi antaa, ruokaakaan Hän ei tule kanssamme syömään.

ITSE AINAKIN aion sydämestäni toivottaa Jeesukselle hyvää syntymäpäivää, henkilökohtaisessa rukouksessa.

Tiedän, että Hän kuulee sen ja iloitsee siitä. Samoin aion edelleen antaa Hänen olla läsnä elämässäni ja sydämessäni Pyhän Henkensä kautta, sekä haluan kuunnella, mitä Hänellä on minulle sanottavaa: sanassa, sanankuulossa, rukouksessa, luonnossa ja vaikka joululaulujen kautta. Jumala on iloinen, kun saa rakastaa meitä, tuoda

sen kaiken hyvän perille elämäämme, ettemme suhtaudu siihen välinpitämättömästi.

Hänelle kelpaa meidän kanssa läsnäolo, kiitollinen mieli, yhteinen aika ja vähän vaatimattomammatkin olosuhteet. Myös meidän synnit Hän on valmis ottamaan vastaan. Aika karu joululahja!

Kiitti Jeesus, että jouluna on sun synttärit! Hyvää joulua, Jeesus ja ystävät!

Päivi Niemi Vuonna 2005 Nuotan kolumnisteina ovat Harri Helenius, Päivi Niemi ja Jussi Salo.

Nuotta 2/2005

9

Maailmalla tapahtuu

Maailmalla tapahtuu

Uutiset ja mää Kristillinen hip hop -kokoelma julkaistu Suomen ensimmäinen kristillinen hip hop -kokoelma on saatu kokoon. Neljätoista biisiä sisältävällä Herätys-lätyllä kuullaan muun muassa Maallikkosaarnaajia, Ruudolfia, UDF:a, ID:tä, J-Possea ja Daikinia. Levy ilmestyi Maata Näkyvissä -festareille, ja levyn taustalla kokoavana voimana on Backpacker Records. www.boombox.fi

Toivontuottajien jouluradiossa soivat kauneimmat joululaulut Odotettu Toivontuottajien jouluradio aloitti lähetyksensä perinteisesti adventtisunnuntaina puolilta öin Hoosiannalla. Lähetykset jatkuvat ympäri vuorokauden Ta-

paninpäivän yöhön saakka. Jo kolmatta kertaa toteutettava jouluradio on laadukkaan ja korkealuokkaisen joulumusiikin kanava. Tänä vuonna painopiste on korostetusti suomalaisille rakkaissa, perinteisissä joululauluissa. Laulujen tulkinnat ovat monipuolisia ja artistijoukko kiinnostava ja ehkä yllättäväkin. Kanavan äänimaailmaan ja -laatuun on panostettu. Varsinaiset juonto-osuudet jäävät arki-iltapäiviin, muina aikoina soi tauoton musiikki.

Toivontuottajat on Helsingin, Espoon ja

kki

Anna uutisvin

Toimittanut Masamitsu Amemori

Vantaan seurakuntayhtymien radiotoimitus. 102,4 MHZ ja 103,1 MHZ. www.toivontuottajat.net

Jouluvalot liian kristillisiä?

Englannissa on joulun lähestyessä jälleen herätty kiistaan jouluvalojen kristillisyydestä.

The Telegraph -lehden mukaan Suffolkissa paikallinen kunnanhallitus harkitsi jouluvalojen kieltämistä, koska ne loukkaisivat ei-kristittyjä. Eräässä Etelä-Lontoon kaupunginosassa jouluvalot ristittiin uudelleen talvivaloiksi.

sisäpiirin tietoa Mikäli sinulla on ta mielenkiintoises mistä tahansa lle ei m ä it han si aiheesta, kerrot oitteeseen: os e ts ti sähköpos otta.com uutisvinkki@nu

baattiin viideksi kuukaudeksi. Nuoret osallistuvat viikoittain Rakkauden Akatemia -kokoontumisiin yhdessä kahden kristillistä nuorisotyötä tekevän aikuisen kanssa ja keskustelevat kokemuksistaan. Ohjelma haastaa eri taustoista tulleita teinejä nykyaikana vieraaseen seksin odottamiseen avioliittoon. www.bbc.com

Vuoden 2006 MN-festareiden teemana lepo

No Sex, Please, We’re Teenages -sarja BBC:llä BBC:llä pyörii kolmiosainen sarja “No Sex, Please, We’re Teenagers”, jossa kaksitoista 15–17-vuotiasta teini-ikäistä sitoutuu seli-

Sarjis Jenni Sanssi

Ensi vuoden Maata Näkyvissä -festareita vietetään 17.– 19. marraskuuta tuttuun tapaan Turkuhallissa ja Turun messukeskuksessa. Tapahtuman teemana on lepo.

– Kun seurailee nuorten maailmaa ja käyttäytymistä, huomaa, miten suorituskeskeisyys lisääntyy koko ajan. Nuoret joutuvat jatkuvasti tsemppaamaan, Sleyn nuorisotyönjohtaja Juha Heinonen toteaa.

Heinosen mukaan ensi vuoden teemalla halutaan tässäkin asiassa tuoda esiin armollista vastakulttuuria.

– Lähtökohta on se, että jokainen on kelpaava ja tarpeeksi hyvä ihan sellaisena kuin on, ilman ponnisteluja. Siksi festareiden teemana on armosta nouseva lepo. www.maatanakyvissa.fi Kuvat SLS ja Johanna Hakkari

Leffa

Pingviininen trilleri, joka jäädyttää tajunnan

E

telämantereelta katsottuna kaikki sijaitsee pohjoisessa. Terre Adeliella elää pingviineistä suurin ja kaunein. Keisaripingviini (Aptenobrytes forsteri) kasvaa metrin mittaiseksi ja saattaa painaa 40 kiloa.

Luonto keksii kaikkein hienoimmat tarinat. Tämä on niistä yksi uskomatto-

20

Nuotta 2/2005 | www.nuotta.com

mimpia. Keisaripingviinit vaeltavat joka vuosi kalaisan meren ääreltä jopa 200 kilometrin matkan jään peittämille ylängöille, joita pyyhkivät myrskyt saattavat puhaltaa 250 kilometrin tuntivauhdilla.

Jäätiköllä ei kasva mitään. Yksiavioiset pingviinit kurtiseeraavat kunnes löytävät parin. Emo munii yhden kookkaan munan ja palaa sitten nääntyneenä mereen syödäkseen taas itsensä kuntoon. Isäpingviini hautoo munaa jalkojensa välissä. Ylängöllä ei ole mitään, mistä voisi rakentaa pesän tai suojan munalle, joten ainoa suoja on isän oma keho.

Tunnetun ranskalaisen luontodokumentaristi Luc Jacquetin kuvausryhmä vietti pingviinien parissa 13 kuukautta.

Ainutlaatuista

kuvamateriaalia kertyi yli 120 tuntia.

Pingviinit eivät ole oikeastaan koskaan nähneet ihmisiä eikä niillä siis ole syytä pelätä ihmisiä, joten kunnioittavasti käyttäytyneet kameramiehet pääsivät kaikkien salaisuuksien äärelle. Sukeltajien kuvaama jäänalainen materiaali ällistyttää ehkä kaikkein eniten. Tai sittenkin poikasten syntymä… tai parven yhteinen suojautuminen myrskyssä…

Elokuva saa Suomessa ensi-iltansa 2. 12. sekä alkuperäisenä että Pekka Lehtosaaren ohjaamana suomenkielisenä versiona. Pingviinien matka kokosi Ranskassa elokuvateattereihin heti kättelyssä kaksi miljoonaa katsojaa, ja elokuun alussa se oli USA:n katsojatilastojen sijalla 10.

Nuotta suosittelee tätä luonnon omaa draamaa, josta ei jännitystäkään puutu.

Tommi Hakkari

Pingvi in

ien ma tka

Novelli

Joulukuu tuli, ja Vesalla oli kohtuuttoman tylsää. Välivuosi koulusta oli tuntunut loistavalta ajatu kselta niin kauan kuin taim en oli vielä syönnillään, mu tta nyt päivät olivat pitkiä ja pimeitä.

Yleensä niin vieh ättävä Utsjokikin alko i käydä ahtaaksi. Kaikk i muuttui, kun Vesa sai erää nä päivänä kuningasaj atuksen.

Hänestä tulisi jo ulupukki.

P

ohjoisessa oli kuitenkin ymmärrettävästi ylitarjontaa joulupukeista, joten Vesa joutui muun Suomen lailla valumaan työn perässä pääkaupunkiseudulle. Siellä eräs suurehko kauppakeskus pestasi pohjoisen kasvatin ilomielin pukkilaumaansa. Vesasta tuli yksi kauppakeskuksen seitsemästä joulupukista. Vesa vuokrasi jouluksi itselleen kolkon lähiöyksiön.

Ilman kasvukipuja punaiseen nuttuun sonnustautuminen ei kuitenkaan käynyt.

Kauppakeskuksen markkinointijohtaja Järvinen oli nimittäin äärimmäisen tarkka pukkijoukkonsa ulkoasusta ja käytöksestä.

Hän ei alkuunkaan kelpuuttanut Vesan pohjoissuomalaisen ohutta naurua, vaan lähetti Vesan Turkuun opintomatkalle. Vesan tehtävänä oli istuskella torin laidalla ja kuunnella leveää elintasohohotusta, kun äijät kertasivat Tepsin edellisen matsin tapahtumia. Kun Vesa palasi Helsinkiin, hänen naurunsa lähti syvältä vatsanpohjasta. Järvinen oli tyytyväinen.

Työ oli Vesalle mieleen. Pukin arki oli kauppakeskuksessa seisoskelua ja lasten kanssa jutustelua. Keskustelut olivat tietysti lyhyitä; vanhemmilla ei ollut aikaa jättää lapsiaan puhelemaan kaiken maailman joulupukkien kanssa. Mutta eipä Vesalla ollut paljon lapsille sanottavaakaan, kunhan muistutti, että näiden sopisi olla kilttejä.

Lapsilla oli tapana lykätä rustaamiaan toivelistoja Vesan kouraan. Niitä oli sitten kolkossa lähiöyksiössä mukava lueskella vapaailtojen ratoksi. Joskus hän laskeskeli huvikseen lasten listattujen lahjojen hinta-arvioita yhteen. Keskimääräinen toivelistan hinta näytti liikkuvan noin Vesan vuositulojen kieppeillä. Aika kallista.

Eräänä päivänä Järvinen kutsui Vesan juttelemaan konttoriinsa. Turvakamerat nauhoittivat seuraavan keskustelun: – Kuule Vesa. Sinullahan on vapaailta aatonaattona, eikö totta?

– Taitaa olla, joo.

– Meillä on täällä sellainen vanhanaikainen tapa, että me esitämme tuossa sisäpihalla jouluevankeliumin silloin.

Lähtisitkö siihen näyttelemään?

– Jaa jouluevankeliumin? En mie siitä oikein kyllä perusta. Eikös se sitä paitsi ärsytä ihmisiä?

– No niinhän sitä luulisi, mutta olemme joka jouluna saaneet siitä hyvän palautteen. Kerran vaihdoimme siihen tilalle tonttunäytelmän, mutta asiakkaat reagoivat siihen kielteisesti. Täällä käy paljon väkeä, joka ei muuten näkisi jouluevankeliumia ollenkaan, ja kyllähän se nyt kuitenkin kuuluu jouluun melkein niin kuin kinkku, riidat kuusen ympärillä ja yöpakkaset. Sitä paitsi eihän kukaan ajattele, mitä siinä oikeastaan sanotaan. Mitä sanot, kiinnostaako?

– Tuota, miksei, mutta kyllä mie pittäisin tätä joulupukkina olemista enemmän miun juttuna.

– No katsopas, siinähän se onkin!

Tänä vuonna haluamme muuttaa tarinaa. Betlehemin ja Korvatunturin rinnakkaiselo on ohi.

Me emme halua enää tarjota joululle kaksia kasvoja.

Siis: tänä vuonna ymppäämme joulupukin jouluevankeliumiin keinolla millä hyvänsä.

– Ahaa? Mihin väliin se mahtuu? Mie en niin muistakaan sitä tarinaa enää.

– Ajattelin alkuun, että pukille luonteva paikka olisi paimenten lammaslaumassa.

Kaikki sorkkaeläimet yhdessä paikassa.

Mutta se on vähän pieni rooli pukille; sieltä ei oikein pääse nousemaan esiin siinä määrin, mitä yleisö pukilta odottaa. Enkelikuoroakin harkittiin, mutta jotenkin on vaikea kuvitella pukkia veisaamassa siellä suloäänien joukossa sädekehä tonttulakin ympärillä. Pähkäilin tätä asiaa pitkään ja varsin hartaasti. Lopulta sain oivallisen ajatuksen, vaikka itse sanonkin: pukki saa olla yksi idän tietäjistä.

Asia oli sillä selvä. Järvinen antoi Vesalle Raamatun, jotta tämä voisi perehtyä jouluevankeliumiin kolkossa lähiöyksiössään. Paremman tekemisen puutteessa Vesa tuli samalla melkein vahingossa lukeneeksi koko Luukkaan evankeliumin ja pari erään Paavali-nimisen kaverin kirjoittamaa kirjettä.

Aatonaatto saapui ja kääntyi illaksi.

Vähitellen yhä enemmän ihmisiä alkoi kerääntyä kauppakeskuksen sisäpihalle.

Jouluevankeliumi sai alkaa. Tuli Vesan vuoro astua lavalle. Aloitusrepliikki juuttui kuitenkin pukin huulille, kun hänelle valkeni, kuinka tyhmästä kysymyksestä oli kyse. Millainen typerys kysyisi seimen äärellä, että ”onko täällä kilttejä lapsia”? Vesa käveli hiljaa joulun todellisen sankarin luokse ja laski maahan huolellisesti kauppakeskuksen väreihin paketoidut kullan, mirhan ja suitsukkeen. Hän poistui paikalta ääneti.

Kävellessään poispäin Vesa kuuli takaansa pienen lapsen kuiskaavan äänen: – Äiti, miksei pukki sano mitään?

– Se on niin, että pukki on tässä juhlassa kuuntelijan roolissa ja kuljetuspuolella, niin kuin minä ja isäkin. Sisältöpalvelut tuottaa Jeesus.

Johannes ”joulunovellisti” Koskenniemi Kuva Johanna Hakkari Nuotta 2/2005

2

Tapahtumatori

Kannen kuva Janne Väisänen ja Tommi Miettunen

uotta Nuotta ilmestyy 11 kertaa vuodessa 26. vuosikerta ISSN–0357–7139 TOIMITUS Päätoimittaja Jussi Miettinen jussi.miettinen@nuotta.com Toimitussihteeri Tommi Hakkari toimitussihteeri@nuotta.com Yhteydenotot sähköpostilla Toimituskunta Masamitsu Amemori, Touko Hjelt, Riikka Hämäläinen, Maria Sorje, Johannes Koskenniemi, Leena Koski, Annemaria Paukkunen, Virpi Rannila, Lotta Rämö, Joona Salminen Toimitusneuvosto Tommi Hakkari, Juha Heinonen, Eija Joensuu, Hannu Kymäläinen, Jussi Miettinen, Päivi Niemi, Ilkka Päiväsaari, Lasse Räty, Raimo Raukko, Ismo Vettenranta

Haaste’06 Ryttylässä 29. 12. 05 – 1. 1. 06 Saamme suunnata yhdessä kohti tulevaa Hänen kanssaan, joka antaa tulevaisuuden ja toivon. Haaste’06 tarjoaa Sanaa, laatugospelia, värikkäitä persoonia ja uudenlaisia workshopeja, mutta ennen kaikkea yhteyttä ja rukousta.

Menossa mukana muun muassa MGtH, Max Maetoloa, Ariel & Supremos, Lars Pajuniemi, Mikko Tiira, UPS, Kai ja Nina Niemelä, Risto Soramies, Unison, Arto Hukari, Infraviktor, rukoushuone ym. Vaihda uusi vuosi hyvässä seurassa. Hinta 30–40 € majoituksesta riippuen. Ilmoittautumiset 16. 12. mennessä: nuorisotiimi@sekl.fi tai (019) 779 2250.

Lisätietoa nettisivuiltamme www.nm.fi.



 K-20 Haaste’06 Ryttylässä 31.12.05 Haaste’06-tapahtuman yhteydessä on opiskelijoille ja nuorille aikuisille omaa ohjelmaa aikuisempaan makuun.

Menossa mukana mm. Mari Moilanen, Olli-Pekka Vainio, Anna Malmsten ja Lars Pajuniemi. Ilmoittautumiset 16. 12. mennessä: nuorisotiimi@sekl.fi tai (019) 779 2250. Lisätietoa nettisivuiltamme www.nm.fi.

Haaste’06 Porissa 31. 12. 05 Haaste’06-linkkitapahtuma Porin seurakuntakeskuksessa, Eteläpuisto 10 A. Ohjelmassa mukana mm. Ariel, Cross of Life, Mikko Korpi, Miika Nieminen, Kai Niemelä ja MGtH. Lisätiedot Porin tapahtumasta: antti.kiviranta@sekl.fi tai 0400 205 287.

un valokuvaaja SIVULLA KAKSI haastatell hdollista nähdä ma Saara Pelkosen kuvia on emuseossa. Ustaid myös Amos Andersonin myös netissä: ua ust ko-näyttelyyn voit tut www.amosanderson.fi

Uusi vuosi Karkussa

Perinteinen uudenvuoden leiri Karkun evankelisella opistolla pyörähtää käyntiin 30.12. Tapahtuma jatkuu ensi vuoden puolelle. Luvassa on tuttuun tapaan hyvin suunniteltua ja erilaista musiikkia, draamaa, sketsiviihdettä sekä nuorten itsensä näköistä ohjelmaa ryyditettynä vahvalla Sanalla. Lisätietoja myös netissä www.sley.fi/nuoriso.



TAITTO Tommi Hakkari, Tommi Hämäläinen



Haaste’06-tapahtumat

TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Ti–to klo 8–15 Tilauspalvelu, PL 184, 00181 HELSINKI, p. (09) 2513 9217 (ti–to 8–15) tilauspalvelu@nuotta.com tai Kansanlähetys, 12310 RYTTYLÄ, puhelin: (019) 77 920.

TILAUSHINNAT kestotilaus 39 euroa, vuosikerta 42 euroa, ½ vsk. 25 euroa, ulkomaille postitettaviin lisämaksu.

MAINOKSET JA AIKATAULU ilmoitukset@nuotta.com www.nuotta.com/mediakortti. shtml ILMOITUSHINTA 1,35 euroa/pmm + alv, ¼-sivua isompien hinnat erikseen.

TOIMITUKSEN OSOITE PL 184, 00181 HELSINKI, Lastenkodinkuja 1 (2. krs), puhelin: (09) 2513 9253 faksi: (09) 2513 9280 sähköposti: toimitus@nuotta.com etu.sukunimi@nuotta.com www.nuotta.com Toimitus ei vastaa tilaamattoman materiaalin palauttamisesta.

JULKAISIJAT Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys KUSTANTAJA SLEY–Kirjat Oy, toimitusjohtaja Hannu Kymäläinen Kustannus Oy Uusi Tie, toimitusjohtaja Raimo Raukko PAINOPAIKKA Riihimäen kirjapaino

Uusi alku Lempäälässä 6. 1. 06 Lempäälän loppiaistapahtuma Uusi alku on taas täynnä musiikkia, Sanaa sekä interaktiivista tekemisen henkeä, Pyhää henkeä unohtamatta. Musiikista on mm. HB, Turvakytkin, Kisko, Daikini, Sanan Voima, Unseen sekä Sacrety.

Puhujina kuullaan Teemu Karvista, Ville Auvista, Juha Heinosta, Päivi Niemeä, Lasse Rätyä sekä Miika Auvista. Menosta vastaa Pyysalojen vauhdittama houseband. Lava on vapaa niin online-näytelmille, karaokelle kuin nuorille puheenpitäjillekin. Tsekkaa myös Lintu ja Kala -elokuva.

Lisätietoja www.uusialku.com.



sä Etsin ystävää -palsta netis

ttään? Ei hätää, KUMISEEKO INBOX:isi tyhjyy ä-palvelu on tarNuotta auttaa! Etsin ystävä n kirjeenvaihtokoitettu kristittyjen nuorte voi jättää vain ilmoituksille. Ilmoituksen uotta.com Nuotan tilaaja. Tutustu: www.n Kuvat Saara Pelkonen



Luvassa /06:

 Aika on kallein omaisuutesi.

Mihin sen haluat käyttää?  Kolme nuorta, kolme eri vaihetta – mitä on olla 4-, 6- ja 8-vuotias  HB: n uudet kuviot  Lehti ilmestyy 4. . 2006

Huomio kristityt muus t ja elokuikvo a tekijät! n-

Lähettäkää te arvosteltava oksenne ksi os. Nuotta/A Nuottaan rvostelut, PL 184, 00 181 Helsinki

Check thi www.nuos out tta.com

Maata Nakyvissä -festareiden virallinen äänenkannattaja

Kysy mainostarjousta Puh. (09) 2513 9217 (ti–to 8–15), sähköposti: ilmoitukset@nuotta.com

 Tilaa tilauslomakkeella | Puhelimella (09) 2513 9217 (ti–to 8–15) | Sähköpostilla tilauspalvelu@nuotta.com | Netistä: www.nuotta.com

KUN VAADIT SISÄLLÖLTÄ ENEMMÄN

Älä tyydy muovikuoreen TILAUSLOMAKE Tilaan Nuotan kestona 39 e / vuosi

Lehden saaja Nimi

Vuodessa ilmestyy 12 numeroa

Nuotta maksaa postimaksun

Osoite

vuositilaus 42 e / vuosi 6 kk määräaika 24 e

Maksaja

Puh.

Nuotta / Sley-Kirjat TUNNUS 5001710 00003 VASTAUSLÄHETYS

Sähköposti Nuotta 2/2005

23

Riina nauttii musasta Tuusulan Kellokoskella asusteleva Riina on taitava pianisti. Riinan repertuaari on viimeisen vuoden aikana laajentunut klassisesta musiikista jazziin. Kesällä käydyn riparin jälkeen myös perinteiset ripariviisut ovat tulleet hänelle entistäkin rakkaammiksi.

V

iisitoistavuotias Riina Halme käy Kellokoskella yhdeksättä luokkaa.

Koulussa Riina pitää taideaineista, joista ehdottomia lemppareita ovat käsityöt ja musiikki. Musiikki onkin Riinan pitkäaikainen harrastus. Hän on soittanut pianoa seitsemän vuotta ja laulanut yhtä kauan seurakunnan lapsikuorossa. Talvisin Riina viihtyy myös laskettelurinteessä.

Jazzia ja hartautta Halmeen perheeseen kuuluvat äiti ja isä, isoveli ja isosisko, Riina sekä perheen kultakala. Isosisko Anni aloitti pianonsoiton ennen Riinaa, mutta pian Riina seurasi

vanhemman sisaren esimerkkiä. Ensimmäisestä pianotunnistaan tai kiinnostuksensa heräämisestä kyseiseen instrumenttiin hän ei muista oikeastaan mitään. Pianisti oli tuolloin vielä kovin pieni.

– Äiti on kertonut, että halusin soittaa pianoa, koska Annikin soitti, ja jotenkin siitä se sitten kai lähti, sanoo Riina. Hän on juuri lähtenyt pianonsoitossaan uusille apajille.

– Tänä syksynä halusin kokeilla jotakin uutta ja päätin jättää klassisen pianonsoiton, joka alkoi jossain vaiheessa pitkästyttää eikä enää kiinnostanut minua yhtä paljon kuin ennen. Nykyään soitankin

RIINAN LEMPIMUSA: Ludvig van Beethoven Olen soitellut The Rain Hyvät sanoitukset Jonah 33 Uusi innostukseni

paljon Alicia Keys Hyvä pianisti ja laulaja

Apulanta Oon aina tykänny Jamie Cullum Tykkään Jamien äänestä Saraste Siitä tulee vielä kova sana

musiikkiopistossa pop-jazz-pianoa. Olen alkanut tykätä jazzista. Se on rentoa ja sitä on hauska kuunnellakin koska vain.

Jazzin lisäksi Riinalle maistuu popmusiikki ja gospel. Pianolla hän soittaa mielellään myös riparilauluja.

– Säestin joskus riparillakin. Riparin jälkeen olen säestänyt ja soittanut pianolla hengellisiä lauluja varmaan joka ikinen päivä. Soitan paljon Siionin kanteleesta ja muista laulukirjoista. Siitä tulee mieleen ihania riparimuistoja, Riina kertoo.

Usko ja pianoharrastus yhdistyvät Riinan elämässä kivasti.

– Soitan enemmän hengellisiä lauluja kuin pianoläksyjä, täytyy myöntää, hän virnistää.

Soittaminen on nuorelle pianistille tapa rentoutua, eikä hän soittaessaan sano ajattelevansa mitään erityistä.

– Soitan vain ja keskityn. Se on rauhoittavaa, ja nautin siitä kovasti.

Elämän paras kokemus Viimekesäisen riparinsa Riina kävi Karkun evankelisella opistolla. Vanhemmat kaverit olivat kertoneet hyvistä kokemuksistaan Riinalle, joka lähti itsekin riparille hyvillä mielin.

– Tiesin jo lähtiessäni, että minulla tulisi olemaan kivaa, vaikka vähän jännitinkin, että kuinkahan osaan olla oma itseni ihmisten kanssa. Ripari oli mun elämän paras kokemus. Ihmiset tekivät ajasta ikimuistoisen.

Riina kertoo aina uskoneensa Jumalaan. Riparilla oma usko vahvistui ja kavereita tuli. Riina on riparin jälkeen ollut myös aktiivinen nuortenilloissa kävijä.

– Käyn Kellokosken seurakunnan omissa nuortenilloissa ja välillä Hesassa Sleyn kertsissä. Riparin jälkeen nuortenillat ovat avautuneet enemmän. Nyt jaksaa paremmin kuunnella opetuksia ja ymmärtääkin niistä jotakin, hän sanoo.

Tällä hetkellä Riina on Tuusulan seurakunnan isoskoulutuksessa. Hän tahtookin ensi kesänä isoseksi.

Annemaria Paukkunen annemaria.paukkunen@nuotta.com Taustakuva Janne Väisänen ja Tommi Miettunen