TANSSIViihde Pääyhteistyökumppani: by Hannu Jakobsson

TANSSIViihde

SUOMALAISEN SEURATANSSIKULTTUURIN JA ISKELMÄMUSIIKIN ERIKOISLEHTI • 3/2008 Pääyhteistyökumppani:

rock´n´swing

Tanssit tanssilavoilla

ilkka vainio

KOKO SUOMI TANSSII -PALSTALLA s. 22

Haastatteluissa mm. Kari tapio Kari vepsä simo silmu olli lindholm saija tuupanen laura voutilainen johanna debreczeni

eurotanssit

s. 8

TANSSI

Koko perheen yhteinen harrastus

Tulkki, Metsäperä ja Wickholm

Nuorten miesten yhteiskiertue huipentaa Rautavaara-vuoden ISKELMÄ FINLANDIA OLLI LINDHOLMILLE

tanssipaikkaliitteessä mukana: • Auran Nuortentalo • Hietasaaren Tanssimajakka, Oulu • Hirvensuuli, Huittinen • Hotelli Aquarius, Uusikaupunki • Hotelli Hiittenharju, Harjavalta • Hotelli Korpilampi, Espoo • Hotelli-Ravintola IsoValkeinen, Kuopio • Hotelli-Ravintola Pitkä-Jussi, Kurikka • Häijään Tanssikrouvi, Mouhijärvi • Kankaanpään kuntoutuskeskus • Kruunupuisto, Punkaharju • Kylpylähotelli Päiväkumpu, Karjalohja • Mäntymotelli, Karankamäki • Naapurivaaran tanssikeskus, Sotkamo • Ravintola Morgan Kane, Mänttä • Sokos Hotel Presidentti, Helsinki • Viihdekeskus Merisärkkä, Kalajoki • Vuoksenniskan työväentalo, Imatra

tangokuninkaalliset

iskelmäparaatissa

ihailevat tanssijoita

NÄYTTÄVÄ ESIINTYJÄKAARTI

Päätoimittajan sananen Se on moro nääs taas...

kuva: J.vuorenpää

saa hakea omalla vastuulla?

iime kesä oli hyvin mielenkiintoinen ja meni taas pitkälti tanssipaikkoja ja tapahtumia kierrellessä. Joskus tuntui, että asuin enemmän omassa autossani ja maailmalla kuin kotona, jossa kävin lähinnä pyykkäämässä vaatteita ja katsomassa saapunutta postia! Auton matkamittariin tulla tupsahti suven aikana sellainen nätti 25 000 km lisää! Näillä matkoillani pistin huolestuneena merkille, että tanssijamiehet ovat joko vähentyneet tanssipaikoilta tai sitten naisia on tullut hurjasti suhteessa lisää? Niin tai näin, välillä on ollut todella hankalaa päästä parketille pyörähtelemään, sillä daameja on saattanut olla parhaimmillaan melkein puolet enemmän kuin miehiä ja siten tanssittajia ei ole yksinkertaisesti vain riittänyt jokaiselle! Hei, missä kaikki miehet nykyään piileskelevät – häh? Luulisi teitä miehiäkin kiinnostavan tulla tanssipaikkoihin, jotka ovat täynnä upeita eri-ikäisiä naisia!? Missäs muualla toisilleen jopa aivan vieraat ihmiset voivat olla fyysisesti näin läheisessä kontaktissa ilman, että rikotaan moraalisia arvoja ja rajoja??? ;) Tansseissa on helppo tutustua uusiin ihmisiin ja jotkut ovat löytäneet elämänkumppaninkin sieltä! Aina välillä tulee käytyä sellaisissa tanssipaikoissa, jossa ei ole juurikaan tanssituttuja ja olen ollut ns. ”outolintu”. Olen saattanut joutua viettämään aikaani siten seinäkukkasena, koska paikalla olevat miehet eivät ole uskaltaneet hakea minua tanssimaan syystä tai toisesta. Tästä kaikesta edellä mainitusta tuskastuneena toteutin nyt kesällä vihdoinkin pitkään muhineen ideani ja teetin muutamia tanssipaitoja, joiden rintamuksessa lukee ”Saa hakea”! Heh - Painatin varmuuden vuoksi selkäpuolelle myös ”omalla vastuulla” -tekstin! Testasin paitaa ensi kerran aivan alku kesästä Kolmilammin lavalla Hausjärvellä. Se herätti paikalla olevissa ihmisissä vienoja hymyjä, mikä on tietysti sinänsä kiva juttu, eikä ketään myöskään itkettänyt. Miehiin se ei kuitenkaan oikein tehonnut halutun lailla eli rohkaisuna hakea minua tanssimaan. Nähtävästi he eivät a) osanneet lukea, b) ehtineet lukea, c) nähneet lukea tai c) halunneet yksinkertaisesti hakea minua tanssimaan! Eräs miespuolinen tuttavani lohdutti minua ja sanoi, että hakemattomuus saattaa johtua vain siitä, etteivät miehet ole huomanneet tekstiä. He eivät nimittäin katso naista koskaan rintojen kohdalle, vaan ainoastaan silmiin! Aivan, näinhän se on! ;D Laihdutusprojektinikin eteni kesän mittaan pikkuriikkisen! Vaikka tanssin ahkerasti ja yritin syödä entistä terveellisemmin, niin silti painoa putosi vain noin neljä kiloa. No hyvä niin kuin että sitä olisi tullut lisää! On näissä läskeissäni ehkä sekin hyvä puoli, että jos törmään tanssilattialla vahingossa toisiin tanssijoihin, en satuta ketään niin pahasti. Minussa kun ei taida olla tällä hetkellä muuta terävää kuin kieli ja kyynärpäät! ;D Hei, vielä ihan työasiaakin eli muistakaa käydä lukemassa tanssiviihde.fi sivuston verkkolehdestä juttuja. Kesän tapahtumista ja eri artisteista & tanssipaikoista löytyy taas lisäksi paljon uusia kuvia! Sivuston tarkoitus on olla koko tämän kulttuurin yhteinen tiedotuskanava, jonne juttuja ja tiedotteita voi vapaasti lähetellä! Rentouttavia lukuhetkiä toivotellen, Jaana ”Jande” Vuorenpää :) päätoimittajaksikin kutsutaan

OSALLISTU SYYSKAUDEN NETTIKILPAILUUN TANSSIVIIHDE.FI -SIVUSTOLLA - upeat palkinnot! Kerro TANSSIVIIHDE.FI -sivuston palaute-lomakkeella, mikä on mielestäsi Tanssiviihde lehden 3/2008 numeron parhain juttu! Kilpailuaika 2.11 asti! Palkintoina arvotaan kaikkien vastannaiden kesken noin 200 euron arvoinen kotimainen FRESCO ihonhoitotuotepaketti, lippupaketti (2 kpl) vapaavalintaiseen EASTWAY:n järjestämään konserttiin, MATKAPOIKIEN risteilylahjakortti (arvo 250 eur), MTG:n Toivekaraokeja iskelmälevypaketti (arvo n. 100 eur) sekä Warner Music Finlandin Tapio Rautavaara boksi (sis .14 cd, kirja, arvo 129 eur).

www.frescocream.fi

JULKAISUTIEDOT Julkaisija ja Kustantaja JAAMEDIA PL 57, 33711 Tampere Lehden toimitus Päätoimittaja/taitto:Jaana Vuorenpää, GSM 050 569 1969, paatoimittaja@tanssiviihde.fi Toimitus: Juha Lahti, juha@tanssiviihde.fi Vierailevat toimittajat: Heikki Merihaara, Markus Parkkinen, Minna Hiironen Toimitusneuvosto: Päivi Mustonen SUSEL ry, Pentti Teräväinen Discopress Oy, Suomen Huvijärjestäjien Keskusliiton ja Suomen Ohjelmatoimistojen liiton edustajat, Jaana Vuorenpää

TANSSIVIIHDE LEHTI 3/2008

Painopaikka Suomen Lehtiyhtymä, Tuusula Painosmäärä 84 000 kpl Kannen pääkuva Jaana Vuorenpää; Juha Metsäperä, Jani Wickholm ja Janne Tulkki Ilmoitusmyynti ja lehden tilaukset: Jaana Vuorenpää GSM 050 569 1969 tanssiviihde@tanssiviihde.ﬁ Aineiston toimitus postiosoite; Jaamedia/Tanssiviihde lehti PL 57, 33711 Tampere E-mail; aineisto@tanssiviihde.fi Ilmestymisajankohdat 2008: 4/2008 - marraskuu vko 46 - 14.11.2008 Lehden 4/2008 aineistopäivä on 20.10.2008 (Valmiit ilmoitukset 3.11. mennessä) Jakelu: Julkaisua jaetaan ilmaisjakelulehtenä tanssilavoilla ja - ravintoloissa, hotelleissa,

liikennemyymälöissä, kauppakeskuksissa ja muissa mahdollisissa yrityksissä eri puolilla Suomea sekä sopimuksen mukaan SUSEL ry:n jäsenille. Lehti on myös tilattavissa kotiin. Katso lehden ilmoitushinnasto:

www.tanssiviihde.fi ISSN 1796-7139 Aikakauslehtien Liiton jäsen

YHTEISTYÖSSÄ; Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry Suomen Huvijärjestäjien Keskusliitto ry Ohjelmatoimistojen Liitto ry Suomen Tanssinopettajien Liitto ry Discopress Oy Iskelmä radio Eastway Oy

Lehden 3/2008 jakelupaikat SUSEL jäsenistö (kts. yhteystiedot s. 27). Lehtiä on saatavilla SUSEL jäsenten toimesta myös pienempiä määriä satunnaisissa kohteissa. Jakelupaikkojen tarkemmat yhteystiedot ovat luettavissa verkkosivustolla; www.tanssiviihde.fi Neste Paanulinna, Kärsämäki ABC Amiraali, Kotka Neste Pentinkulma, Urjala ABC Anjalankoski Nokian Kerhola, Nokia ABC Aura Orimattilan Kehräämö ABC Härkähovi, Somero Pajarinhovi, Kitee ABC Iisalmi Pesäkallio, Lahti ABC Jalasjärvi Puistokulma, Vantaa ABC Kajaani Rantacafe Sammi, Ikaalinen ABC Kalajoki Ravintola Galax, Turku ABC Karjaa Ravintola Morgan Kane, Mänttä ABC Kemijärvi Rokuan Kuntokeskus, Rokua ABC Kiikoinen Ruusulinna, Nurmijärvi ABC Kiuruvesi Saariselän Tunturihotelli ABC Kokkola Salon VPK talo ABC Koria Savonlinna-Sali ABC Kortela, Rauma Scandic Luosto ABC Kristiinankaupunki Siuntion Hyvinvointikeskus ABC Kuortti S-Market / Cafe Tuike, Viitasaari ABC Lieksa S-Market, Hämeenkyrö ABC Majakka Pyhtää Sokos Hotel Jyväshovi ABC Masuuni, Karkkila Sokos Hotel Presidentti, Helsinki ABC Nurmes Sokos Hotel Vantaa ABC Pulkkila Sokos Mikkeli ABC Pyhäjärvi ST1 Kukonlinna, Hollola ABC Savonlinna Suomen Tanssitarvike Oy (Hki, ABC Tikkula, Pori Oulu, Lahti, Turku) ABC Tornio Suutari-Kake, Lappeenranta ABC Tupos (Prisma) ABC Tuulos / S-Hotel Tuulonen Tanhuhovi, Lohja ABC Utti Tanssikoulu Pilvisteps, Helsinki ABC Valkeala Tanssikrouvi, Häijää ABC Varkaus Tanssipaviljonki Tulenliekki, ABC Viipurinportti, Lappeenranta Heinävesi Anttilan tavaratalo, Tampere Tanssiravintola Kaleva, Mikkeli Auran Nuortentalo, Aura Tanssiravintola Rukahovi, Kuusamo Emolahti Camping, Pyhäjärvi Teboil Pirkanhovi, Lempäälä Esakallio, Somero Teboil Tähtihovi, Heinola Helsinki-Pavi, Vantaa Tähti Night Club, Oulu Hesestoppi, Parkano Urjanlinna, Sievi Hietasaaren Tanssimajakka, Oulu Wanhan Tanssikellari, Helsinki Hiitteenharjun TeeBee, Harjavalta Viihdekeskus Hojo-hojo, Tuusniemi HimosAreena, Jämsä Viihdekeskus Kalliojärvi, Orismala Hirvensuuli, Huittinen Viihdekeskus Merisärkkä, Kalajoki Hotelli Hiittenharju, Harjavalta Viihderavintola Marilyn, Kouvola Hotelli Iso-Valkeinen, Kuopio Vuokon Soppi Oy, Härkä-Center, Hotelli Kalliohovi, Rauma Nokia Hotelli Korpilampi, Espoo Vuoksenniskan Työväentalo, Imatra Hotelli Levitunturi, Sirkka Ylläksen Kaivohuone, Äkäslompolo Hotelli Luostotunturi, Sodankylä Hotelli Mesikämmen, Ähtäri Hotelli Sommelo, Kuusankoski Hotelli Ylläs Saaga, Ylläsjärvi Hotelli Ylläsrinne, Yllärjärvi Hotelli-Ravintola Pitkä-Jussi, Kurikka Humppilan lasi, Humppila Hämeenlinna kaupunginkirjasto Härkäpakari Oy, Huittinen Ideapark, Lempäälä Imatran Kylpylä, Imatra Jenkkapirtti, Asikkala Jyväskylän Viihdekeskus Kangasalan Kisaranta Kankaanpään Kuntoutuskeskus Karelia, Joensuu Kauppahotelli Grand, Lahti Kauppakeskus Iso Myy, Joensuu Kauppakeskus Kärkkäinen, Ylivieska Kauppakeskus Tuulonen, Tuulos Kaustisen kansantaiteenkeskus K-Citymarket, Pirkkala K-Citymarket Raahe K-Citymarket, Salo K-Citymarket, Turtola K-Citymarket (keskusta), Vaasa Kemin Kulttuurikeskus, Iris Café Koskikartano, Hämeenkoski Kruunupuisto, Punkaharju K-Supermarket Apiantori, Valkeakoski K-Supermarket Linkki, Ylöjärvi K-Supermarket, Kankaanpää K-Supermarket, Kauhajoki Kukonhiekka, Saarijärvi Kylpylähotelli Keurusselkä, Keuruu Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa Kylpylähotelli Päiväkumpu, Karjalohja Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Kyläkauppa Veljekset Keskinen, Tuuri Käenkoski, Parkano Linjurin Kauppakeskus, Salo Lomahotelli Jämi, Jämijärvi Lomakeskus Revontuli, Hankasalmi Martin Kievari, Hietama Merihelmen matkailualue, Kuivaniemi Mäntymotelli, Karankamäki Naapurinvaaran Huvikeskus, Sotkamo Neste Aapiskukko, Pälkäne Neste Häijää, Häijää Neste Iitti / Matkakeidas, Kausala Neste Imatra Korvenkangas Neste Jari-Pekka, Hankasalmi Neste Jari-Pekka, Hartola Neste Linnatuuli, Tervakoski Neste Napapiiri, Rovaniemi

kiuruveden vihreät niityt

10 -vuotta juhlaa

skelmän juhlaa 10 vuotta onnistui kokonaisuudessaan loistavasti. Juhla keräsi eri tapahtumiin heinäkuun puolivälissä Ylä-Savoon lähes 33 000 henkeä. Tapahtumassa esiintyivät mm. Anna Abreu, Jean S., Frederik, Kaseva, Four Cats joka aloitti juhlavuotensa juuri Kiuruvedeltä, Toivo Kärki juhlakonsertti, Milana Misic joka tulkitsi äitinsä Laila Kinnusen lauluja. Ti-Ti Nalle, Pentti Hietanen & Heikki Hela sekä lukuisa määrä muita maamme huippuartisteja. Suurjuhlatansseissa torstaina tanssikansaa villitsivät Tanssiorkesteri Pekkaniskan Pojat, Helmenkalastajat ja Marita Taavitsainen. Tanssinopettaja Juhani Tahvanaisen vetämä tanssileiri sai suuren suosion. Tanssileirille osallistui lähemmäksi 200 tanssintaitajaa opettelemaan uusia kuvioita. Leirin opettajat Satu ”Sutu” Markkanen, Janne Talasma, Sari Mustonen, Tiina Pedersen kuin Veli-Matti Keikkala kuin leirin opetustilat saivat suitsutusta. Kiuruveden juhlaniityillä käytiin myös kovatasoinen Iskelmän SM-laulukilpailu. Kaikkiaan 111 laulajaa osallistui semifinaaliin torstaina päivällä. Tästä joukosta valit-

tiin perjantain finaalinkarsintaan 10 mies ja nais finalisti joista viisi ja viisi jatkoivat lauantain finaaliin. Molempina päivinä finalisteja säesti suuri Martti Metsäkedon juhlaorkesteri. Voiton sekä levytyssopimuksen ja ohjelmamyyntisopimuksen voittivat naistensarjassa jyväskyläläinen Ailamari Vehviläinen ja miestensarjassa voiton lauloi joensuulainen Markus Kokkonen. Ensivuoden 2009 Niityt juhlat ovat jo hyvässä vaiheessa valmisteluiden kohdalla. Tulevaa ohjelmistoa on esiintyjien kohdalta lyöty jo lukkoon. Tanssileiri on myös ohjelmassa sekä suurtanssit jälleen luvassa. Iskelmän SM kilpailut käydään niin ikään Kiuruvedellä ensivuonna. Vuoden 2009 Niityt tapahtuma järjestetään ajalla 15-19. heinäkuuta. •

Iskelmän SM-laulukilpailun voittajat Marko Kokkonen ja Ailamari Vehviläinen (oik.). Four Cats -lauluyhtye (alla) vietti tapahtumassa 50 vuotta juhlakonserttiaan. Kuvassa yhtyeen jäsenet vas. Martti Metsäketo, Esa Nieminen, Kai Lind ja Pentti Lasanen.

Jean S -orkesteri (yllä) päätti tapahtumaviikon perjantai illan. Kokoonpano sai aikaan mahtava energialatauksen, joka villitsi yleisön mukaansa.

Teksti: lasse finska kuvat: jaana vuorenpää

SisÄllysluettelo Tässä numerossa mm. 6 Iskelmäparaatissa näyttävä esiintyjäkaarti 9 Tangokuninkaalliset ihailevat tanssijoita

11 Kaiken takana on nainen 12 14 17 18

Puistorinteen lavalla esiintyi mm. tangokuningas Tomi Markkola (oik.) Fernet yhtyeineen.

- Eeva Kähärä Olli Lindholm - Selätin kuningas alkoholin Kari Vepsä - Musiikki on sydämen asia Johanna Debreczeni - Ihmisten välinpitämättömyys huolettaa Kari Tapio - Ilman musiikkia ei ole elämää Mitä sulle kuuluu? -palstalla; Kaija Pohjola, Tomi Markkola ja Kari Piironen

ARTIKKELIT aihealueittain

2-11 12-21 22-25

TAPAHTUMAT JA MUUT ARTISTIT JA MUSIIKKI TANSSI

joka lehdessä MM. TAPAHTUMAKALENTERI

26-27 SUSEL JÄSENSEURATIEDOT SUSEL YHTEISTYÖJÄSENET SUSEL JÄSENETUPAIKAT TANSSIPAIKKALIITE

WWW.TANSSIVIIHDE.FI

SYYSKAUDEN PAKINA

sujuvasti ja suvaitsevaisesti yli rajojen

kontrapunktinsa on perustana niin kevyelle kuin ämän lehden edellisessä numerossa manaklassisellekin musiikille. Ja miten ihmeessä jogeri Jukka Airaksinen kirjoitti suvaitseku voikaan luoda niin kaupallisia melodioita ja vaisuus –teemasta. Sain siitä inspiraation olla hittisuonessa hela tiden! kirjoittaa samasta aiheesta, mutta omasta näköEn todellakaan ole syntynyt mihinkään korkulmastani koskien klassisen ja kevyen musiikin keakulttuuriperheeseen - päinvastoin. Isäni vastakkainasettelua. soitteli harrastepohjaisissa tanssiorkestereissa Päätyönäni toimin klassisella puolella: olen pekitaraa, ja hänen sukunsa on pelimannimuusisunkestävä sopraano, ja tällä hetkellä kiinnitettynä koita täynnä. Lapsuudenkodissani ei todellavierailijaksi Suomen Kansallisoopperaan. Lisäksi kaan kuunneltu klassista musiikkia, saati sitten työskentelen suomalaisten kaupunginorkestereioopperaa – meillä radiosta soi pomminvarma den ja kuorojen solistina. Olettamus siis on, että iskelmämusiikki. laulan pirun kovaa ja korkealta, olen hirvittävän Oman matkani kohti musiikin maailmaa olen vakava ryppyotsainen ihminen, laulaessani pöaloittanut klassisen pianon soitolla. Varttuminen nötän kuin tikku sonnassa kädet kauniisti ristissä molempien musiikkityylien vaikutuksen alaisepalttiarallaa navan korkeudella, ja olen muutenkin na vaikuttaa minussa selvästi koko ajan. Se on varsin intelligentti - luenhan pääasiassa venäläimyös luonnollisesti ollut yksi suvaitsevaisuutsen kirjallisuuden klassikkoteoksia, omistan sata tani muovaava tekijä ja tunnen edelleen oloni paria kenkiä ja kaksisataa laukkua, sekä juon vain varsin kotoisaksi molemmissa musiikkityyleisranskalaista punaviiniä. Poks! Ainoa, mikä edellä sä. Yhtä lailla minua liikuttaa ja inspiroi Jari mainituista pitää minun kohdallani paikkansa on Sillanpään ja Laura Voutilaisen tulkitsemat se, että minulla on korkea ääni, ja pitkän laulukappaleet kuin vaikkapa Bachin Matteuspassio koulutuksen ansiosta se kantaa vaivatta isonkin tai Mozartin riipaiseva Requiem. sinfoniaorkesterin ylitse ilman äänentoistoa. Avarakatseisuus ja ennakkoluulottomuus eri Klassiselta puolelta katsottuna minun ”pimeä Kaisa Ranta on pesunkestävä sopraano, mutta myös lauluntekijä, jonka tyylejä kohtaan ovat elämää rikastuttavia asioita. puoleni” on iskelmien säveltäminen ja jonkin verlauluja ovat levyttäneet mm. Finlanders, Jari Sillanpää ja Tomi Markkola. Mitä järkeä on kiistellä siitä, mikä musiikki on arran myös niiden sanoittaminen. Hämmästyksekseni minulta ”pääsee” biisejä aina silloin tällöin ja olen ollut äärimmäisen otettu kun artistit ovat vostetumpaa, parempaa, tärkeämpää tai korkeatasoisempaa? Tärkeintä olisi mielestäni ymmärtää kelpuuttaneet niitä levyillensä ja saaneet ne elämään. Pimeä puoli –termillä tarkoitan sitä, että en musiikin monimuotoisuus ja sen rajattomat mahdollisuudet. Voisimme ajatella, että musiikin rajat ovat kuin valtioiden rajat Euroopassa: jokaisella valtiolla ole takavuosina klassisissa piireissä paljoakaan pitänyt meteliä iskelmien säveltämisestäni. Sen verran pelkäsin, että saakeli minulle nauravat! Nyt olen kääntänyt asian päälaelleen ja kertonut on rajansa, identiteettinsä ja kulttuurinsa. Ideaalitilanne olisikin, että kaikki liikkuisimme esteetrohkeasti olevani iskelmänikkari sopraaniuden lisäksi. Naurakoot ja ihmetelkööt, minähän en tä musiikkiviihteessä kuin passiton EU:n kansalainen valtioiden rajojen yli - saisimme tuntea olevamme tervetulleita ja hyväksyttyjä, ja voisimme ilman ennakkoluuloja vapaasti nauttia ja välitä! Tutustukaapa ihmeessä klassiseen musiikkiin. Kivuttomimmin ja kevyimmin homma alkaa oppia muista kulttuureista. Ja ehkäpä lopulta toteutuisi missioni: silmämme avautuisivat näkemään ja korvamme herkisesimerkiksi W.A. Mozartin ja J.S. Bachin musiikkiin tutustumalla. Mozartin oopperasävelethän ovat oman aikansa kevyttä musiikkia, viihdettä ja tanssimusiikkia! Myös L. van Beethoven tyisivät kuulemaan musiikin ihmeellisen ja mahdollisuuksia täynnä olevan maailman. Annetaan sävelsi tanssillisia kappaleita. Bachin musiikissa yleisesti ottaen on kohdallaan aivan kaik- kaikkien kukkien kukkia. ki: melodisuus, svengi, harmonian luontevuus ja kauneus, kokonaisuuden nerokkuus. Hänen

Kaisa Ranta

Miljoona Pari -kisan kakkonen; Heidi Pohjola ja Heikki Teljamo.

Street Dance -tanssikilpailun voittajakolmikko ja Marco Bjurström.

miljoona tanssit tuurissa

teksti: pirjo kainu

Miljoona Pari –tittelin tiukkaakin tiukemmassa kisassa vei voiton pari Ari Vaskelainen, Vammala - Anne Puranen, Seinäjoki. Toiseksi sijoittui pari Heikki Teljamo – Heidi Pohjola ja kolmanneksi Jukka Toikka – Hannele Vartianen.

kehitetty uutuutena Street Dance –tanssikilpailu, joka oli suunnattu alle 16-vuotiaille. Jos tanssiharrastuksen aloittaa lapsena, löytyy heille vaihtoehtoina kilpatanssi tai erilaiset streettanssit. Varsinaiset seuratanssit astuvat kuvaan mukaan usein aikaisintaan 18-vuotiaana aivan käytännön syistä johtuen. Street Dance -kilpailun kolme parasta olivat: Alex Toiviainen, Vantaa ja Laura Hautaaho, Palokka sekä Michelle, Ruotsi.

Uusi tanssikilpailu

tanssia tarjolla

Miljoona Tanssit –tapahtumaan oli

Tapahtumassa esiintynyt Marco

ensimmäinen miljoona pari

iljoona Tanssit osoittivat jälleen kerran kuuluvansa kesätapahtumien eturivistöön. Tapahtuma keräsi laajalti yleisöä heinäkuun viimeisenä viikonloppuna Tuuriin Veljekset Keskisen kyläkaupalle. Miljoona Pari –tittelistä käytiin kova kilpailu. Tällä kertaa järjestäjät olivat valinneet tanssilajeiksi tangon,

lava-jiven, cha chan ja valssin, jotka edustivat perinteisiä seuratansseja, lattareita ja swing-tansseja. Tuomaristoon oli kutsuttu todellisia tanssinammattilaisia, joita olivat: Marco Bjurström, Taru Valkeapää, Juhani Kuosmanen, Maija Kuosmanen, Martti Haapamäki, Arja Jauhiainen, Teija JalonenHautanen sekä Miika Ihamäki.

TANSSIVIIHDE LEHTI 3/2008

Bjurstöm pisti ihmiset liikkumaan ja etsimään itsestään uusia kykyjä omalla tanssikurssillaan. Juhani ja Maija Kuosmanen osoittivat omalla tanssikurssillaan puolestaan, kuinka jokainen voi oppia perusteet neljästä eri tanssista puolessa tunnissa, joilla pääsee hyvin tanssimisen alkuun. Illalla oli yleisötanssit huippuorkestereiden tahdissa. Tanssi-illan aloitti paikallinen rautalankabändi Johnny Guitars. Suursuosikki Yölintu -orkesteri jatkoi illan kulkua, joka huipentui lopulta Jari Sillanpään huikeaan Mid Night show’un. •

Teksti: Aki Karjalainen / kuvat: jaana vuorenpää

vihreät niityt-iskelmäviikolle

upea koti himokselta

ymmenettä kertaa järjestetty Vihreät Niityt –tapahtuma löysi tälle kesälle uuden kodin. Jämsän Himokselle tapahtuman siirtänyt taiteellinen johtaja Reijo Glad kertoo, että Keski-Suomessa on täysi halukkuus lähteä kehittämään tapahtumaa. - Kasvu ja kehittämistyö on välttämätöntä nimenomaan iskelmäyleisön palvelemiseksi, Glad kertoo. Himoksen sijainti helpottaa sitä, että tapahtuma on paremmin koko Suomen iskelmäyleisön saavutettavissa ja majoituskapasiteettiakin löytyy jo pelkästään Himokselta yli 4 000 vieraalle. Heinäkuun puolivälissä juhlittu ensimmäinen Vihreät Niityt IskelmäHimos keräsi kaikkiaan 37 800 kävijää. Huikean suosion takana oli fantastinen ohjelma. Yksi kohokohtia oli suomalaista musiikkihistoriaa ennenkokemattomalla tavalla läpikäynyt juhlakonserttien sarja. Niin Markku Aro, Popeda, Meiju Suvas, Bablo, Kari Piironen kuin Sebastian Ahlgren tarjosivat iskelmäviikolla taiteilijajuhlakonsertit. Myös tähti ja tähtien tekijä Danny esitti täydelle Iskelmäteltalle ainutkertaisen juhlaohjelmansa.

Laulukilpailuissa riemua ja onnen kyyneliä - Meille on aina ollut tärkeää kunnioittaa pitkän linjan artistien työtä. Näin pystymme myös takaamaan unohtumattomia elämyksiä yleisöllemme, kun artistit haluavat juhlistaa uraansa juuri meillä, Glad iloitsee. Arvostettu Toivo Kärki -laulukilpailu päättyi padasjokisen Armi Flinkin ja vesantolaisen Jukka Haapamaan voittoon. Flink piti voittoaan historiallisena ja suurena asiana romaniväestölle. - Tämä on ensimmäinen kerta, kun omassa kansallispuvussaan esiintyvä ja taustansa esiin tuova romaninainen voittaa suuren laulukilpailun. Minul-

le on sanottu joissakin kilpailuissa, että sijoitun kärkeen jos esiinnyn valtaväestön asussa. Tämä on mahtavaa. Vetää jalat alta, tuore voittaja iloitsi. Myös Jukka Haapamaa riemuitsi voitostaan kovasti. - Upea asia, tuo hyvän mielen ja varmasti myös lisää töitä. Kiitokset upealle yleisölle, Haapamaa pokkasi. IskelmäHimoksella järjestettiin ensimmäistä kertaa suurta kiinnostusta herättänyt Nuori Ääni -laulukilpailu. Kilpailulla tuetaan lasten ja nuorten laulukulttuuria. - Olemme saaneet kilpailulle todella lämpimän vastaanoton. Kilpailua on toteutettu nimenomaan lasten ja nuorten ehdoilla sekä hyvällä yhteistyöllä koulujen kanssa, kertoo kilpailun koordinaattori Jukka Silander. Parituhatpäinen yleisö herkistyi kyyneliin ja osoitti seisaaltaan suosiota kilpailun voittaneelle 12-vuotiaalle Aleksi Yli-Sissalalle Alajärveltä jo kilpailukierroksella. Vekkuli nuorimies hullaannutti yleisön myös iloisella käytöksellään. 15-vuotias Hanne-Reetta Ojala Huittisista nappasi yläasteikäisten sarjan voiton. - Rehellisesti sanottuna kilpailun taso yllätti. Nämä lapset ja nuoret ovat tehneet upean työn, kilpailun tuomaristossa mukana ollut muusikko ja laulunopettaja Juhani Markola sanoo.

Tapahtuma laavasydämiltä toisille Vihreät Niityt IskelmäHimos -tapahtuma keräsi valtavan suosion ja kiitosta kaikilta festivaaliin osallistuneilta. Artistit kehuivat järjestäjiltä saamaansa huomiota ja palvelua kesän parhaiksi sekä yleisön vastaanottoa upeaksi. Yleisön puolelta sateli myös kiitosta tapahtuma-alueen kesäluonnon hehkeydestä. - Himoksella meillä kaikilla on erittäin hyvä olla. Kaikki tapahtuman keskeiset tekijät siirtyivät mukanani

Yksi tämän hetken suosituimmista yhtyeistä, Lauri Tähkä & Elonkerjuu toi Keski-Suomeen voimakasta pohjalaismenoa ja sai kansan liikkeelle. Yleisöä oli kerääntynyt aina Iskelmäteltan ulkopuolelle asti. Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelmastakin tuttu Kati Koivisto oli ohjaamassa tapahtumayleisöä tanssin saloihin. Kuvassa (alh. oik.) Kati yhdessä Jari Aaltosen (Tanssikoulu Jari ja Sari Aaltonen) kanssa näyttämässä Hitaan Valssin kuvioita kurssilaisille. vahvistettuina uusilla laavasydämisillä ihmisillä. Yhteistyö HimosLomien ammattilaisten kanssa on toiminut täydellisesti. Tuki sieltä on täydellinen, Glad iloitsee. Tapahtumien kävijämäärä ylitti täysin odotukset, vaikka se onkin järjestäjien mukaan sivuseikka. - Tärkeämpää meille olivat taiteelliset tavoitteet sekä ennen kaikkea asiakastyytyväisyys ja onnelliset sydämenlyönnit. Vihreät Niityt järjestetään Himoksella myös ensi vuonna heinäkuun puolivälissä. •

Bablo alias Marko Junnilainen (oik.) vietti Himoksella 20-vuotistaiteilijajuhlaansa konsertin merkeissä. Useiden hittien artisti sai juhlateltan äärimmilleen täyteen ja tunnelman nousemaan yleisön iholle. Tanssilavojen kuningatar Anne Mattila (alh.oik.) tanssitti yleisöä Himos-Areenalla. Annen taustalla soittaa Mistral -orkesteri, joka on tehnyt laulajattaren kanssa yhteistyötä jo vuodesta 2002 lähtien. Rokkivaariksikin kutsuttu Jussi Raittinen (alh.vas.) esiintyi tapahtumassa The Boys yhtyeen kanssa. Muusikkolegenda kiertää yhä aktiivisesti keikkailemassa ympäri maata.

WWW.TANSSIVIIHDE.FI

Finlanders -orkesterin jäsenet voivat olla vain ylpeitä itsestään, sillä laihdutuskisa toimi hyvänä kannustimena painontarkkailussa. Kuvassa vas. Tomi Oravala, Lasse Paasikko, Jussi Lammela ja Aarne Hartelin.

annoksia. Laihdutus onnistui myös Lasse Paasikon osalta, sillä mies pääsi eroon hienosti kahdeksasta ylikilostaan. - Koitin kahta erikin erikoisstrategiaa, mutta luovuin niistä kuitenkin. Sitten ostin sellaisen ravinto-oppikirjan ja tulin yksinkertaisesti siihen tulokseen, että pitää vain syödä vähemmän kuin kuluttaa ja kohtuudella kaikkea. Kitukuureilla ei jaksa loputtomiin, vaan enemmänkin elämäntapamuutos kuin ihmetemppu, Lasse toteaa laihdutuksestaan. Heikoin tulos jäi tällä kertaa Aarteksti ja Kuvat: jaana Vuorenpää ne Hartelinin osaksi, sillä hän pysyi alkuperäisessä painossaan, mutta ei myöskään lihonut. Toisaalta mistä pudottaa, jos mies on hoikka ja komea jo Oravala melkein vakavalla naamalla. muutenkin!? Mies onnistui pudottamaan tavoittelemansa seitsemän kiloa. Strategia- Suvi Teräsniska na oli yksinkertaisesti selkeä ruoka- herkistyttää kuulijansa annosten pienentäminen, mutta muutoin hän söi kuin ennenkin. Liikuntaa Tuore laulajalupaus Suvi Teräniska, Tomi ei harrastanut omien sanojensa (19), vietti ensimmäisiä levynjulkkaasti Brand Director Erkki Rytty- mukaan lainkaan. kareitaan Iskelmäparaatissa. Nuoren Jussi Lammela sai tiputettua puo- lahjakkaan naisen tie on kulkenut läinen, joka pudotti painoaan reilusti yli tavoitteen eli hurjat 15 kiloa ja oli lestaan kymmenen kiloa, ainakin hurjaa vauhtia eteenpäin ja tuleva oman vaakansa mukaan. myös suurin pudottaja joukosta. syksy onkin hyvin kiireinen keikko- Loppupunnituksen vaaka oli mitä jen osalta, ja lisäksi alkaa viimeinen Projektin julkisuus aiheutti varmasti pieniä paineita kaikille osallistujil- oli. Kotivaa’an mukaan lähti ylikin abiturientti-vuosi lukiossa. le, mutta kaiken kaikkiaan laihdutus tavoitteen. Ennen punnitusta ajettiin - Syksyllä alkavat kirjoitukset ja meni lähes jokaisen osalta varsin kaikki karvat ja kynnetkin leikattiin keväällä kirjoitellaan lisää. Kiirettä sekä pestiin myös hampaat, Lammela siten pitää, vaikka ehtiihän sitä viettähienosti. - Kyllä ihminen tarvitsee monesti heittää virnistellen. mään varmasti myös normaalia arkea, Jussin menestyksen takana oli tiuk- Suvi toteaa loppuvuodestaan. tämän vedon kaltaisia motivaatioita, että voi onnistua asioissaan. Julkisen ka hiilihydraatiton dieetti aivan vedon Esiintyminen playbackina tilaisuuhäpeän pelko innostaa kummasti, ker- lopussa ja hän harrasti paljon lisäksi dessa ei aivan onnistunut taustanautoo orkesterin kosketinsoittaja Tomi liikuntaa sekä yritti syödä pienempiä han soiton osalta, mutta Suvi lauloi

iskelmäparaatissa

näyttävä esiintyjäkaarti Iskelmä-radion joka vuotinen kesänaloittaisfestari Iskelmäparaati oli tähtiartistien loistoa. Kolmipäiväinen tapahtuma keräsi jälleen tuhansia ihmisiä paikalle. Hoikkia miehiä lavantäydeltä Viime vuonna Iskelmän Punaisenmeren syysristeilyllä lyötiin tiukka veto laihdutuksesta. Kyseisellä laivalla esiintymässä olleet Finlanders orkesterin jäsenet Timo Pelanderia ja Kari Lehtomäkeä lukuun ottamatta ottivat osaa laihdutusprojektiin, jossa he lupasivat pudottaa painoaan 7-10 kiloa / mies riippuen aina kunkin kilpailijan lähtöpainosta. Loppupunnitus suoritettiin Iskelmäparaatin ensimmäisenä iltana. Iskelmää kisassa edusti ansiok-

Ensimmäisiä levynjulkkareitaan viettävä nuori laulajalupaus Suvi Teräsniska (vas.) alkoi viimeisen abiturientti-vuotensa nyt syksyllä. Myös Varjokuva -orkesterilta (alla) tuli ulos uusi pitkäsoitto, jota juhlittiin Iskelmäparaatissa. Yhteistyö toimii saumattomasti orkesterin jäsenten kesken. He ovat tunteneet toisensa jo lapsuudesta asti ja ovat myös erittäin hyviä ystäviä keskenään.

TANSSIVIIHDE LEHTI 3/2008

kappaleensa upeasti ja tunteella. Kyyneleet nousivat tämän nuoren tytön silmiin pikku hiljaa, eivätkä paikallaolijat voineet olla liikuttumatta tilanteen herkkyydestä. - Oli muuten ensimmäistä kertaa todella vaikea esiintyä tämän laulun ajan, sillä tunteet nousivat niin vahvasti pintaan. Tämä tilaisuus oli minulle todella hieno ja ainutkertainen sekä merkityksellinen monessa suhteessa, Suvi kertoo. Uudella levyllä Suvilla ei ole erityistä suosikkia, vaan hänestä kaikki kappaleet ovat tasaisen hyviä ja hän tykkää jokaisesta. Jos Suvi haluaa jonkun niistä nostaa esiin, niin se on levyn viimeinen raita Kiertolainen, joka on Yö-yhtyeen alkuperäislevytys. Kappale on Suville siinä mielessä merkityksellinen, että hän on laulanut sen ensimmäisellä keikallaan Yö-yhtyeen mukana keikkaillessaan.

Varjokuva orkesteri tanssittaa tyylinsä ehdoilla Suosittu tanssiorkesteri Varjokuva vietti niin ikään myös levynjulkkareita Iskelmäparaatin yhteydessä. Näille salskeille miehille levy oli järjestyksessään jo toinen pitkäsoitto. Kesä oli täynnä keikkoja ja syksy ei näytä yhtään sen vähempitöiseltä. Pojille on hyvin tärkeää, että keikat tehdään huolella ja tyylille uskollisesti, vaikkakin yleisöä ja paikan fiilistä myötäillen. Lomille on toki myös varattu aikaa, sillä ei ole tarkoituksenmukaista vetää itseään liian loppuun. Keikkatyö on varsin raskasta ja päiviä tien päällä poissa kotoa kertyy lukuisia. - Toki maalaispojat pitävät aina kylvö- ja puimalomat sekä tietysti pitkä joululoma, orkesterin rumpalina ja solistina toimiva Kyösti Mäkimattila veistelee. Tapahtumissa yleisö on yleensä suhteellisen välitöntä ja he antavat viihtymisellään myös orkesterille eräänlaista suoraa palautetta työn on-

nistumisesta. - Tällaisissa tapahtumissa on tosi kiva soittaa, kun yleisö elää hyvin mukana. Sitä sellaista välitöntä mielialaa toivoisi jotenkin myös muihin ympyröihin lisää, sillä joissakin paikoissa homma on mennyt hieman kaavamaiseksi ja rentoutta kaivattaisiin, Kyösti summaa tuntemuksiaan yleisön vuorovaikutuksesta. Yleensä väitetään, etteivät miehet puhu asioistaan, mutta Varjokuvan keikkabussissa yhteistä aikaa keikkamatkoilla vietetään paljolti juuri puhuen, ennen keikkaa ja keikan jälkeen. Orkesterin jäsenet ovat tunteneet toisensa jo lapsuudesta asti ja ovat myös erittäin hyviä ystäviä sekä melkein kaikki niin ikään sukua keskenään. Pojilla on yhteinen 50-luvun henkinen tötterömäinen tukkatyyli ja asusteet, mikä luo tälle rautalankaa rakastavalle bändille myös omanlaisensa imagon. Kampausten pysyvyyden takana ovat yksinkertaiset perusteet. - Harjoitus tekee mestarin. Tarvitaan vain oikeanlaista hiuslakkaa ja hiustenkuivaaja, josta saa kuumaa ilmaa. Joka jätkän kampaus on säänkestävä aina 200 päivää vuodessa, Kyösti kertoo naurahtaen ja hipaisee kädellään hiuksiaan.

Charles Plogman rakensi itselleen oman studion Charles Plogman oli jo toista kertaa mukana Iskelmäparaatissa. Hän tiesi odottaa siten loistavaa festarimeininkiä. - Tapahtumissa yleisö osaa enemmän kuunnella ja hengailla mukana sekä uskaltaa ottaa laajemmin kontaktia esiintyjään. Kynnys tanssimiseen on selkeästi myös pienempi, Plogman kuvailee tapahtuman fiilinkejä. Kulunut vuosi on ollut Charlesille hyvin kiireinen, sillä keikkoja tehty ennätyksellisen aktiivisesti. Vanhan kaavan mukaisesti syksyllä ilmestyy uusi pitkäsoitto, jota on työstetty menneen kesän mittaan ahkerasti. Lanka jo palaa –albumin levynjulkkareita vietetään lokakuun puolivälissä Ravintola Tulisuudelmassa Sokos Hotel Vantaalla. Sinkkuna ulos jo aiemmin tullut levyn nimikkokappale on pärjännyt loistavasti eri radiokanavien listoilla. Julkistamishetkeen mennessä olisi tarkoitus saada sovi-

tettua myös kaikki uudet kappaleet keikkaohjelmistoa varten. Laulaja on tehnyt kotiinsa myös oman studion kesän aikana. Ensin tilan piti olla tarkoitettu lähinnä demojen tekemiseen, mutta rakentamisen edetessä siitä kehittyikin aivan ammattitason äänityshuone. Charles innostui nauhoittamaan studiossaan soittaen itse rummut, basson, kitaran sekä tietysti laulun. Varsinkin rumpujen soitto oli hänelle haasteellista ja samalla pääsi kokeilemaan uutta työtilaa. - Halusin jotain uudistusta aikaisempaan työskentelytapaan. En halunnut muuttaa niinkään tyyliä, koska se tuntuu toimivan hyvin. Kaivattua muutosta antoi se, että osallistuin itse enemmän levyntekoprosessiin muusikkona, mies kertoo. Lomaa Charles ei ole ehtinyt pitämään oikeastaan lainkaan, vaikka sellainen olisi varmasti hyvin tervetullut. - Nyt kun kesä on mennyt ohi ja rupeaa hieman rauhoittumaan, huomaa kuinka väsynyt on. Kyllähän sitä tarvitsisi jonkinlaista pitempää lomaa, jossa pääsisi irti kaikesta rutiineista. Olen ollut joka toinen viikko kotona, mutta se ei ole lomaa, vaan silloin tehdään levyä ja hoidellaan firman asioita, Charles pohdiskelee työnsä kuvioita.

Anne Mattila on aito maalaistyttö sydämeltään Anne Mattila oli niin ikään toistamiseen mukana Ikaalisissa ja koki illan erittäin miellyttäväksi. Yleisesti ottaen tapahtumat antavat artisteille hieman vapaammat kädet ohjelmiston muodostamiseen, jos vertaa toimintatapoja vaikka tanssilavoihin. Festareilla kappaleiden tanssittavuus ja tanssilajijärjestys eivät ole välttämättä niitä oleellisimpia asioita, ja pieni revittely on ehkä sallitumpaa kuin lavoilla. Keikkamatka Iskelmäparaatiin oli Annesta myös ilahduttavan lyhyt, sillä Ikaalinen sijaitsee varsin lähellä laulajan kotipitäjää Karviaa, jonne Anne on muuttamassa pysyvästi tämän syksyn aikana Kankaanpäästä. - Olen aina nauttinut maaseudun rauhasta, eikä kaupunkielämä ole koskaan minua kiehtonut. Tulipa joskus vain muutettua Kankaanpäähän,

Anne Mattilan hymy on herkässä. Edessä on mieluinen muutto Kankaanpäästä kotipitäjään Karviaan, jonne Anne on rakentanut omaa taloa. Uusi koti sijaitsee Karvianjärven rannalla vain parin kilometrin päässä laulajan lapsuudenkodista.

vaikka en mitenkään hyljeksi vieläkään kyseistä paikkaa ja olen tykännyt tosi paljon asua siellä. Kankaanpää on sellainen sopivan rauhallinen maalaiskaupunki, vaikka kyllä se oma kotipaikkakunta, missä on myös syntynyt, vetää aina pitemmän korren. Pitää seurata rohkeasti vain sitä sydämensä ääntä, Anne mietiskelee muuttoaan Karviaan. Annen kesä vierähti paljolti tien päällä matkaten, sillä kesä-heinäkuussa hänellä oli yhteensä lähes noin 50 keikkaa. Syksyä kohden tahti on onneksi hieman rauhoittunut. Marraskuussa Anne tekee sisarustensa Annelin, Anniinan ja Anittan kanssa yhteisen konserttikiertueen, jossa teemana on The Carpenters – yhtyeen tuotanto. Samanaiheinen levy julkaistaan myös yhtäaikaisesti kiertueen alkaessa ja siinä on osin myös muita sisaruksia laulamassa. Loppuvuotta värittää Iskelmä-radion syysristeily Punaisella merellä. Anne on ollut useasti aikaisemminkin mukana Iskelmän risteilyillä. Tällä kertaa matkalle lähtee yleisöä viihdyttämään koko Mattilan laulava sisarusparvi. Rentoutumisesta Anne on pitänyt huolen pitämällä pieniä hengähdystaukoja aina silloin tällöin. Heinäkuussa hän ehti pitää kiireisestä keikkatahdistaan huolimatta noin viikon mittaisen loman. Muutaman päivän oleilu kotona hoitaen päivittäisiä perusasioita pyykinpesusta yrityksen asioihin, on myös eräänlaista lepoa ja vaihtelua Annelle. Onni ja tyytyväisyys lähteekin elämän pienistä hetkistä. •

Charles Plogman tekee tänä vuonna ennätysmäärän keikkoja. Tänä vuonna näyttäisi rikkoontuvan noin 170 keikan rajapyykki, joka tarkoittaa noin 14 keikkaa kuussa.

Finlanders tarjoaa mahdollisuuden

vaikuttaa keikkaohjelmistoonsa!

yyskuun alusta lähtien Finlanders lanseeraa keikoillansa “Viikon Biisi” –teeman. Yleisöllä on mahdollisuus toivoa Finlandersin kotisivujen kautta haluamaansa kappaletta orkesterin keikkaohjelmistoon. - Haluamme lisätä entisestään vuorovaikutusta yleisön ja orkesterin välillä. Joka viikko ehdotusten joukosta valitaan yksi kappale “Viikon Biisiksi”, jonka jälkeen sitä aletaan esittää aktiiviohjelmistossa, kertoo Finlandersin ideointi-tiimi. - Näin ollen orkesterin ohjelmisto uudistuu joka viikko vähintään yhdellä kappaleella. Jo muutamassa päivässä tulleiden toiveiden määrä kertoo, että tällaiselle tuotekehittelylle on selkeä tilaus. Kaikkien “Viikon biisi” –ehdotuksen jättäneiden kesken arvotaan joka kuukausi Finlanders-tuote.

www.finlanders.fi WWW.TANSSIVIIHDE.FI

Mattilan sisarukset (vas.ylh.) olivat kokoonpanona tapahtuman yksi erikoisimmista esiintyjistä. Marco Bjurström (oik.) sai ihmiset liikkumaan ja hyvälle tuulelle Festivaaliareenalla.

teksti: j-p Jouppi / Kuvat: kaustinen folk music festival

kaustinen folk music festival

Tanssin osuus vahva maan suurimmilla kansanmusiikkijuhlilla

austinen Folk Music Festival järjestettiin tänä vuonna 41. kerran ja tämän vuoden ohjelmakattaus oli taas tuttua Kaustista. Paljon ulkomaisia tähtiartisteja, paljon kävijöitä, paljon kotimaisia iskelmä- ja viihdetähtiä kansanmusiikinesiintyjien lisäksi ja paljon tanssia. Tanssi onkin noussut yhdeksi Kaustisen pääteemoiksi viime vuosina. Tänä vuonna tarjolla oli monipuolista tanssin opetusta aina huutokatrillista pelimannitanssien kautta aivan tavallisiin paritansseihin. Iltaisin opeteltuja taitoja pääsi sitten testaamaan käytönnössä, kun Kaustisen yön täyttivät tanssimusiikin tähtien äänet. Erikoisimpiin esiintyjiin kuuluivat

kaikki neljä Mattilan sisarusta Anne, Anniina, Anita ja Anneli, jotka aloittivat Kaustiselta kohti syksyä etenevän yhteiskiertueensa. Arja Koriseva veti Valio Areenan totutusti täyteen ja niin Lasse Hoikka & Souvarit kuin vuoden viihdyttäjä 2008 Helmenkalastajat sekä Charlies löysivät oman yleisönsä. Koko viikon tanssittapahtumat päätti sitten TT Purontaka ja Tähtitaivas orkesteri, mutta tanssipyörteissä nähtiin runsaati festivaalivieraita myös maailmanmusiikin tähtien ollessa lavalla. Anjelique Kidjo hyppäsi lavalta yleisön pariin tanssimaan ja Mory Kante sai radiohitillään ”Jeke Jeke” Valio Areenan lavan aivan tur-

teksti: markus parkkinen / Kuva: Yle / jyrki valkama

Eurovision tanssikilpailun

voitto Puolaan

urovision tanssikilpailun kansainvälinen finaali järjestettiin tänä vuonna Glasgowssa, Skotlannissa. Suomea kilpailussa tähdittivät Tanssii tähtien kanssa –kilpailun keväällä voittaneet Maria Lund ja Mikko Ahti. He eivät kuitenkaan pystyneet uusimaan Suomen edellisvuoden ykkössijaa, jonka Katja Koukkula ja Jussi Väänänen saavuttivat kaikkien aikojen ensimmäisissä Eurotansseissa. Tämän vuoden sääntöjä oli uusittu niin, että jokaisen parin toinen tanssija piti olla amatööri lajissa. Kaikki kilpailun parit esittivät myös vain yhden freestyle -tanssin, johon oli kiteytettävä jokin kansallinen piirre. Marian ja Mikon kilpailutanssi oli tango ja he olivat valinneet musiikikseen Unto Monosen legendaarisen sävellyksen ”Satumaa”.

Maria liiteli upeasti Mikon käsillä, mutta suomalainen tango ei kuitenkaan purrut odotetunlaisesti. Suomen edustuspari sijoittui kilpailussa loppujen lopuksi kymmenennelle sijalle. Kilpailuun osallistui yhteensä 14 paria. - Me teimme parhaamme. Kaikki meni illan esityksessä juuri niin kuin olimme suunnitelleet, ja olen siitä todella iloinen, Maria Lund kertoi. Kilpailun voiton vei Puolan Marcin Mroczek & Edyta Herbuś. •

Maria Lund ja Mikko Ahti eivät vakuuttaneet tanssikilpailujen tuomaristoa ja yleisöä upeasta ja näyttävästä suorituksestaan huolimatta.

TANSSIVIIHDE LEHTI 3/2008

voksiin asti täyteen. Tähtiä nähtiin myös Anki Lindqvistin kunniaksi pidetyssä tripuuttikonsertissa, kun muuan muassa viehättävä Johanna Kurkela tulkitsi Ankin kauneimpia lauluja upealla äänellään. -Tanssi on yksi meidän tärkeimpitä ohjelmiston osa-alueita nykyään. Ihmiset haluavat osallistua itsekin tapahtumana mukaan ja tanssi on se helppoin tapa olla mukana. Ensi vuoden artistien valinnat ovat jo käynnissä ja tähti on tarkoitus saada koko joukko mukaan. Tulkaahan siis tanssimaan Kaustiselle, toteaa Kaustinen Folk Jusic Festivalin toimitusjohtaja Jorma Jokiniva.

Arja Koriseva & Fortuna esiintyivät Kaustisen Valio Areenalla ja vetivät totutusti salin täyteen. Laulajaa nähdään syksyllä myös teatterin puolella, sillä Arja tähdittää Herrasmies-huijarit musikaalia Tampereen Työväen Teatterissa. Musikaali saa ensi-iltansa syyskuun alussa.

teksti: minna hiironen / Kuvat: jukka-pekka virtanen

Tangokuninkaalliset ihailevat tanssijoita

Mikä on tangokuningatar Hanna Talikaisen julkisin tanssi? Kuka pesee tangokuningas Jukka Hallikaisen sukat? Entä miten sujuvat askeleet parketilla? Kuka sparraa huonomuistista tangokuningasta? Soiko Talikaisen suonissa bensa? Onko KuurankukkaHallikainen sukua kuninkaalle?

uomi sai heinäkuussa kypsät ja kokeneet tangokuninkaalliset. Jukka Hallikainen on jo ansainnut palautetta tanssinjärjestäjiltä, ettei miehenikäistä olekaan ollut kymmeneen vuoteen. − Vaikka en minäkään mikään ikäloppu ole, vasta 32. Hallikainen astui mittelöihin takanaan keikkailua Advance-bändin kanssa. Keikkoja on kertynyt ainakin nelisen sataa. Hanna Talikainen, 26 on tanssikansalle tuttu kaksinkertaisesta tangoprinsessatittelistään vuosilta 2005 ja 2006. Välivuoden jälkeen hän näytti, että kolmas kerta toden sanoi. Hallikaisen ja Talikaisen nauttivat työstään, mutta tietävät sen työlääksi. Kruunu ei nouse päähän eikä sen loistoon voi tuudittautua. − Ennen keikkaa rukkaset vain kouraan ja ei kun roudaamaan. Siniveriset ovat painaneet keikkaa päivästä toiseen. Molemmilla on ollut vain muutama vapaapäivä, joka on vietetty… Miten? − Kotona. Sukkapyykillä. Tangokuninkaan ei ole kuitenkaan tarvinnut pestä omia sukkiaan, sillä sen on tehnyt hänen vaimonsa. Kuningas puolestaan kokkaa koko perheelle, johon kuuluvat myös 8- ja 4-vuotiaat lapset. − Heidän silmissään olen kyllä vaan isi, jonka ei anneta edes laulaa. Minulle sanotaan, että ole hiljaa, me

aloittamista. Tanssinopettaja Eija Puranen on luvannut antaa Hallikaiselle yksityisopetusta. Tähän asti mies on taitanut hyvin valssin. − Lupaan lähteä tanssimaan, jos joku tulee hakemaan. Itse asiassa tanssin Liperin lavalla tangoa ja lauloin samalla Romanescaa ja laivalla meni yksi humppa samalla kaavalla Hallikainen nauttii tanssia harrastaRallia ja golf vien parien katsomisesta. − Se on visuaalisesti niin äärettöTalikaisen vapaapäivät kuluvat asioita järjestellessä. Kotona avomiehensä män hienoa. Tanssipari on kuin tailuona hän myöntää olleensa todella vähän. Lapsia ei Hannalla vielä ole, mutta hoidettavia ja huolettavia riittää kahdessa Bengalin kissassa Neassa ja Samussa. Pariskunta ihastui ”kesyyn leopardirotuun” heti. Vapaapäivinä Talikainen suunnistaa jatkossa myös Kangasalalle ajelemaan mikroautolla. Avomiehen harrastus on tarttunut häneenkin. Nyt on toteutettu pitkäaikainen haave ja pariskunta on ostanut mikroauton. − Olen rallihullu. Tykkään vauhdista. Olen vähän ajatellut ottaa ohjelmistooni Bensaa suonissa, veistelee Hanna, mutta ei aio ottaa siinä ohessa ylinopeussakkoja. Hallikaisen harrastus on puolestaan golf, joka onnistuu keikkamatkoilla. Kokemusta on kolmelta pelikesältä.

laulamme nyt. Vanhemmasta on kehkeytynyt oikea tangotaituri. Hän oppii sanatkin nopeasti, jopa ennen Jukkaa. − Tangokarsinnoissa toissa vuonna unohdin Punatukkaiselle tytöllenitangon sanat, mutta onneksi 6-vee istui etupenkissä ja luin sanat hänen huuliltaan.

deteos. Hallikainen rohkaisee väkeä tansseihin ja tanssimaan. − Jos minä uskallan, niin kyllä muutkin. Toivon tanssinharrastajilta jatkossakin joviaalisuutta kaiken tasoisia kohtaan ja toivon heidän ottavan huomioon muut parit, vaikka heidän kuvionsa vaatisivat enemmän tilaa. Niin Hallikainen kuin Talikainenkin kehuvat tanssinharrastajien näkyvyyttä lavoilla. Tanssitaito on selvästi monipuolistunut ja esimerkiksi kädenalitanssien eri kuvioita on heidän mielestään mahtavaa katsoa lavalta käsin. − Tanssilavoilla vaaditaan bändeiltä vaikeampia rytmejä. Cha chaata, rumbaa, sambaa, masurkkaa ja polkkaa täytyy löytyä ohjelmistosta. Soitin valikoimatkin ovat monipuolisempia. Bändissäni muun muassa soittaa Kultaisen harmonikan voittaja vm-99 Reijo Kumpulainen, kertoo Hallikainen. Talikainenkin kehuu seuratansse-

ja harrastavien olevan vaativia. Kun toiveet täytetään, he tulevat reilusti kiittämään. − Toivon, ettei tanssilavojen meininki menisi prooksi, vaan että kaikille olisi tilaa. Jotkut tulevat tanssimaan taitojen kehittämis- tai kuntomielessä, toiset tulevat fanittamaan ja toiset fiilistelemään. Talikainen lähtee mielellään tanssimaan, jos se sopii kuvioihin. Väliajoilla aika menee kuitenkin vielä nimikirjoituksiin. Keikan jälkeen voi häneltä löytyä paremmin aikaa. Talikaisella on tanssimiseen erityinen suhde, sillä hänen muusikkoisänsä ja äiti ovat olleet kovia tanssimaan. Äiti on opettanut tyttärelleen muun muassa polkankin. Hanna harrasti kansantansseja varhaisnuoruudessaan. − Osaan perustanssit ja parhaiten tietysti tangon. Haluaisin oppia jiven ja buggin sekä tanssia enemmän keikoillakin. Tanssiharrastuksella hän uskoo syventävänsä omaa ammattitaitoaan. Hänen vanhempansa ovat tähdentäneet sitäkin, kuinka hyvä liikuntamuoto tanssi on. − On ihmeellistä, kuinka tanssi ja musiikki yhdistävät ventovieraat toisiinsa niin, että he tanssivat kuin olisivat aina tanssineet yhdessä. Hauskin tanssikokemus on Talikaisella tangomarkkinoilta, kun eräs mies lupasi opettaa Hannalle jivea. Pikkuhiljaa väkeä alkoi kerääntyä ympärille. − Askeleet olivat minulta varsinaista hakuammuntaa ja tilanne nauratti kovasti.

Levytystä eikä sukua Talikaisen ja Hallikaisen kiireet jatkuvat. Pitkäsoitto ilmestyy ensi vuoden alussa ja siitä lohkaistaan sinkut syksyllä. Sinitaivas-konsertti käynnistyy marraskuussa. Mukana on kuninkaallisten lisäksi 20-vuotisjuhlaansa viettävä Kari Piironen sekä Marion Rung. Ohjelmistossa on Juha Vainion lauluja sekä kappaleita, joihin Jukka Virtanen on tehnyt sanoja. Jukka Hallikainen ei ole muuten mitään sukua Joel Hallikaiselle eikä heitä yhdistä muu kuin sama sukunimi. •

Tanssista ei pakit Niin Talikainen kuin Hallikainenkin suunnittelevat tanssiharrastuksen WWW.TANSSIVIIHDE.FI

tapio rautavaaran jalanjäljillä

Nuorten miesten yhteiskiertue huipentaa Rautavaara-vuoden teksti: heikki merihaara / kuvat: jaana vuorenpää

Laulusuosikit Tapsan tuotannosta: Jani Wickholm: Päivänsäde ja menninkäinen, Korttipakka Juha Metsäperä: Isoisän olkihattu, Rosvo-Roope, Veljeni Jan, Kulkurin iltatähti Janne Tulkki: Kulkuri ja joutsen, Pohjolan yö, Sininen uni, Laulu on iloni ja työni Pekka Nieminen: Ontuva Eriksson, Päivänsäde ja menninkäinen

rtistit Janne Tulkki, Jani Wickholm ja Juha Metsäperä starttaavat syyskuun alussa yhteiselle Kulkurin taival –kiertueelle. Kolmikko esiintyy kymmenessä paikassa ja virittäytyy Tapio Rautavaaran laulujen tunnelmaan. - Tapsa on ajankohtainen hahmo monin tavoin. Keihäänheiton olympiavoitosta on kulunut 60 vuotta ja jousiammunnan joukkuekisan maailmanmestaruudesta 50 vuotta. Ensi vuonna tulee kuluneeksi 30 vuotta Tapsan kuolemasta. Ennen kaikkea nyt oli hyvä aika työstää Tapsan elämäntyötä nuorempien sukupolvien kuultavaksi, Warner Music Finlandin promootiopäällikkö Pekka Nieminen perustelee. Tapsan lauluilla ei ole viimeistä käyttöpäivää. Niemisen mukaan monet nykypäivän artistit – esimerkiksi Vesa-Matti Loiri ja Samuli Edelmann – ovat pitäneet esikuvanaan Rautavaaran tapaa tulkita lauluja.

Tukkijätkä vetoaa vieläkin Janne Tulkki on esittänyt keikoillaan usein Tapsan lauluja. Jannen ääniala on lähes sama kuin Tapsalla; siksi laulut luonnistuvat helposti. - Tapsa osasi heittäytyä lauluihinsa täysillä. Mukana on arkielämän kolhuja ja hauskoja tarinoita, mutta myös vahvoja tunteita. Monessa laulussa on punainen lanka – kuinka tulisi elää ja olla, Janne muotoilee. Jani Wickholmin mielestä Tapsa on mystinen, isänmaallinen hahmo, joka olisi hyvä ehdokas jopa kaikkien aikojen suomalaiseksi. - Tapsan biisit ovat äidinmaidossa siirtyneet sukupolvelta toiselle. Kappaleet eivät ole tyyliin sidottuja, vaan niitä diggaavat yhtä lailla raavaat hevimiehetkin, Jani muotoilee. Äskettäin Jani näki televisio-ohjelman Tapsasta. Jani yllättyi siitä karismasta ja läsnäolosta, jolla Tapsa keikkansa hoiti. Tapsa kelpaisi esimerkiksi monille suurtähdille tänäkin päivänä. Juha Metsäperän molemmat papat ovat olleet Rautavaaran musiikin ys-

TANSSIVIIHDE LEHTI 3/2008

täviä; siksi rallit ovat soineet jo Juhan lapsuusmaisemissa. - Lauluissa on työmiestä ja rempseää meininkiä, syviä suomalaisia sielunmaisemia. Olisi ollut aika huimaa kokea se reissumiesromantiikka, jota Tapsa kiertueillaan kohtasi. Kun ei ollut hotelleja, reissumies haki yösijaa maataloista. Rautavaaran musiikilla on tärkeä yhteys Juhan uraan. - Veljeni Jan on kaikista läheisin kappale. Oma versioni laulusta sai levy-yhtiönkin kiinnostumaan minusta.

Tapsan lauluja tanssien Kiertueella on mukana kolme erilaista artistia, joista kullakin on omat laulusuosikkinsa. Jako tapahtui sulassa sovussa; jokainen löysi itsensä näköisiä kappaleita. Kiertueella kuullaan myös kolmikon yhteistulkintoja.

Kiertueen suunnittelu käynnistyi helmikuussa. Janne teki perustyön ohjelmiston kasaamisessa. Lopullisen muotonsa ohjelmisto sai elokuun lopussa, kun kolmikko kokoontui yhteisharjoituksiin. - Yleisö kuulee kahdessa setissä kolmattakymmentä kappaletta. Lavalla on oma orkesterini Tulinen Sydän, jota vahvistetaan puhaltajilla. Tarjoamme varmasti kuulemisen arvoisen elämyksen, Janne sanoo. Jani toivoo kiertueelle laajapohjaista yleisöä, yhtä lailla artistien faneja kuin Rautavaaran laulujen ystäviä. Samaan yhtyvät Janne ja Juha. - Tanssiharrastajien ei kannata jättää kiertuetta väliin, sillä ohjelmisto ja sovitukset on suunniteltu nimenomaan tanssittaviksi. Jos joku haluaa pelkästään kuunnella ja katsella meitä, sekin luonnistuu, Janne, Juha ja Jani sanovat. •

KULKURIN TAIVAL -KIERTUE 05.09. Sokos Hotelli Jyväshovi, Jyväskylä 06.09. Rokua, Rokuan Kuntokeskus 19.09. Salo, Paradise Garden 24.09. Ylläs, Ylläksen Kaivohuone 25.09. Levi, Hulluporo Areena 26.09. Tornio, Kaupunginhotelli 27.09. Rovaniemi 01.10. Turku, Viking Amorella 03.10. Joensuu, Ravintola Riverside, Sokos Hotel Kimmel 04.10. Helsinki, Ravintola Wanhan tanssikellari Ohjelmamuutokset mahdollisia!

TAPSAA 340 LAULUN VERRAN Tapio Rautavaaran elämäntyötä kunnioittava 14 cd:n boksi julkaistaan lokakuussa. Boksi sisältää Tapsan levyttämät 340 laulua vanhimmat savikiekot mukaan lukien. - Kokonaisuudessa on sata prosenttia tällä hetkellä tiedossa olevista, Rautavaaran levyttämistä lauluista. Mukana on myös viisitoista Yleisradion kantanauhoilta löytynyttä kappaletta, joita ei ole aiemmin levytetty. Ehkä jostakin vinteiltä voi vielä myöhemmin löytyä tuntemattomia levytyksiä, sanoo Warner Music Finlandin promootiopäällikkö Pekka Nieminen. Kulkurin taival –boksi sisältää cd-levyjen lisäksi 245-sivuisen kirjan Tapsan vaiheista. Niemisen mukaan kyse on Suomen kaikkien aikojen suurimmasta äänitejulkaisusta.

kuva: www.tapiorautavaara.net

Tapio Rautavaara (1915-1979) Laulaja, urheilija ja elokuvatähti. Tapio Rautavaara syntyi Nokialla ja kuoli Helsingissä. Rautavaara työskenteli nuoruudessaan myös lehtimyyjänä, varastomiehenä ja tukkijätkänä. Tapsan tyylilajeja olivat kupletti, iskelmä ja folk. Suosituimpia lauluja ovat muun muassa Isoisän olkihattu, Reppu ja reissumies, Juokse sinä humma, Tuopin jäljet, Yölinjalla ja Anttilan keväthuumaus. Tapsan elokuvaura alkoi vuonna 1945 (Vain sinulle) ja päättyi 1970 (Anna). Rautavaara esiintyi 23 kokopitkässä elokuvassa. Urheilijana Rautavaara menestyi etenkin kahdessa lajissa: keihäänheitossa ja jousiammunnassa. Keihään kultaa Tapsa otti Lontoon olympialaisissa 1948 tuloksella 69,77 metriä. Jousiammunnan joukkuekilpailun maailmanmestaruuteen hän ylsi kymmenen vuotta myöhemmin. Rautavaaralla on nimikkopuisto Helsingissä Oulunkylässä, jossa hän asui perheineen. Oulunkylässä on myös Tapsaa esittävä patsas, jonka on tehnyt Veikko Myller.

- Olemme löytäneet kultaisen keskitien Tapsan laulujen esittämisessä. Vaikka sovitammekin laulut tanssittaviksi, kunnioitamme alkuperäisiä tulkintoja, korostaa Juha Metsäperä.

- Tapsa teki keikkaa kitara-laulaja – pohjalta kuten minäkin. Hän oli sydänjuuriaan mukana hommassa. Tapsa oli kansakunnan henkinen parantaja, sanoo Jani Wickholm.

- Sisällytämme ohjelmistoon biisien syntyhistoriaa ja kenties Tapsan elämänvaiheita. Puheet ovat silti lyhyitä ja musiikilla on ansaittu päärooli, Janne Tulkki tähdentää.

Kaiken takana on nainen - Eeva Kähärä

teksti ja Kuva: jaana vuorenpää

Tanssii Tähtien Kanssa – ohjelman esiintyjien upeat puvut ovat ihastuttaneet ja puhuttaneet Suomen kansaa. Pukujen takaa löytyy pitkän linjan ammattilainen Eeva Kähärä, joka on tehnyt tanssiasuja jo yli kolmen vuosikymmenen ajan.

ari kesää sitten Eeva Kähärä sai puhelinsoiton Raili Väänäseltä, joka on myös tanssijana tunnetun Jussi Väänäsen äiti. Railia oli kysytty Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelman puvustukseen, mutta hänen elämäntilanteensa ei sallinut osallistumista sillä hetkellä tarjottuun työhön. Raili soitti heti Eevalle ja kehotti häntä soittamaan tuotantoyhtiön Jaana Besmondille ja tarjoamaan palveluksiaan. Näin Eeva tekikin ja syksyllä asiat lähtivät rullaamaan haluttuun suuntaan. Pukujen tekeminen oli yhtä aikaa helppoa ja vaikeaa. Helpoksi sen teki, että Eeva sai tiimilleen varsin vapaat kädet ja että kukin puku tehtiin vain yhteen tanssiin. Kilpatanssipuolella samaa pukua käytetään yleensä viidessä eri tanssissa, jolloin yksittäisen tanssin ilmeitä on vaikeampi korostaa. Nyt tätä haastetta ei ollut ja he saattoivat keskittyä korostamaan vain yhtä lajia puvuissa. Työtahti oli niin ikään hyvin kiireinen ohjelman edetessä. - Meillä oli aivan hirveä kiire. Alkuun oli tietysti kahden ohjelman puvut kaikille valmiina, koska pudotukset alkoivat vasta toisessa jaksossa. Sen jälkeen pukuja saatettiin tehdä jopa hieman ennakkoon niille kilpailijoille, joiden jatko kilpailuissa oli suhteellisen varmaa. Vappu Pimiän ja Jani Rasimuksen putoaminen oli aikamoinen yllätys ja kuinka sattuikaan, Vappu oli sillä kertaa ainoa, jolle oli puku tehty jo etukäteen valmiiksi, Eeva naurahtaa. Yhteistyö ohjelman ”tähtien” kanssa sujui hyvässä ymmärryksessä ja uusia ystävyyssuhteitakin syntyi. Alkuvaiheessa kilpailijat toivat esiin jonkin verran omia toiveitaan asuista, mutta pikku hiljaa he alkoivat luottaa

Eevan ja tiimin ammattitaitoon, ja antoivat vapaat kädet asujen tekemiseen. Toki aina välillä keskusteltiin siitä, mitä puvustuksessa on suunniteltu ja tehty. Varsinkin Susa Matsonilla oli loistavia ideoita ja ajatuksia pukujen suhteen. Kunkin kilpailijan persoonallisuuden esiintuominen puvun suunnittelussa asetti luonnollisesti myös haasteita; miten on mahdollista saada esimerkiksi rock-henkinen henkilö mukautumaan eri kilpatanssien vaatimaan imagoon. Suunnittelu sujui kuitenkin ongelmitta ja ohjelman edetessä kilpailijat ikään kuin kasvoivat kiinni tanssin maailmaan, joka vei lopulta kaikki mukanaan uusiin tunnelmiin ja ajatuksiin. - Jimi Pääkallo vastusti ensin henkeen ja vereen, että ei halua sitten missään nimessä pukea frakkia päälleen, mutta ohjelman edetessä mieli muuttui, ja hän oikein pyysi saada frakin Tango-osuuteensa, Eeva muistelee jälleen pilke silmäkulmassa. Ensi vuonna ovat taas uudet kilpailijat tulossa. Eeva on pikku hiljaa alkanut jo alustavasti suunnitella tulevaa hahmotellen kokonaisuutta oman pään sisällä ja erilaisten materiaalien hankintaa. Eevan työtiimi Pekka Ritola, Henna Mäkinen ja Minna Kiiskinen sekä oma ty-

tär Saila Kähärä ovat valmiina kohtaamaan seuraavan kauden haasteet. Tämä tiimi perusti myös heinäkuun alussa Ruskeasuolle Helsinkiin oman yrityksen ja valmistaa siellä erilaisia asuja lava- ja kilpatanssiin, luisteluun, voimisteluun tai muuhunkin esiintymisiin. Perästä päin siis kuuluu! •

Anna Sainila ja Jimi Pääkallo ihastuttivat ja vihastuttivat persoonallisilla esityksillään ja puvuillaan Tanssii Tähtien kanssa -ohjelmassa.

Kuva: mtv 3 WWW.TANSSIVIIHDE.FI

ARTISTIT JA MUSIIKKI

teksti: Juha lahti / Kuvat: Poko Rekords ja jaana Vuorenpää

Yö-yhtyeen Olli Lindholm:

SELÄTIN KUNINGAS ALKOHOLIN Yö täyttää muutaman vuoden kuluttua 30 vuotta. Se on paljon ja bändin elämän varrelle on mahtunut menestyksen lisäksi myös notkahduksia, joista laulaja Olli Lindholmin mukaan on kuitenkin otettu opiksi. Syy notkahduksiin on myös tunnistettu. - Kyllä se syy löytyy peilistä. Kun joku bändissä alkaa lipsumaan, niin muut menevät siihen helposti mukaan. Ja kun se lipsuja olin minä bändin liiderinä, niin alamäki oli valmis alkamaan, Olli Lindholm kertoo. Syy otteen kirpoamiseen 80- / 90-luvuilla ei varmaankaan ollut aivan yksiselitteinen. Jos uudet kappaleet eivät toimi toivotulla tavalla, levyt eivät myy niin kuin odotetaan, eikä bändi puhalla yhteen hiileen, alkaa myös usko omaan osaamiseen hiipua. Niinpä Lindholmilla uskottavuuden pönkittäjäksi keikoilla astui tuttu kaveri – kuningas alkoholi. - 90-luvun lopulla tilanne oli mennyt jo niin rajuksi, ettei viinakäytössäni ollut enää mitään rotia. Kyllä huono menestys siitä johtui. Jäljet johtavat sylttytehtaalle. Onneksi pystyin vielä itse laittamaan korkin kiinni, vaikka kulutuskäyrä olikin todella rajussa nousussa, Lindholm paljastaa. Takavuosien seikkailut ovat kuiten-

kin tällä haavaa taakse jäänyttä elämää, ja juuri nyt Yö-yhtyeellä menee hyvin. Nousujohteinen taival on jatkunut koko 2000-luvun, eikä hiipumista ainakaan tällä hetkellä ole näkyvissä. Tietynlainen kurinalaisuus on astunut mukaan tekemiseen ja sillä on ollut selvä positiivinen vaikutus tuloksiin. - Ei meillä mitään armeijameininkiä ole, mutta tietyistä asioista on alettu pitää kiinni. Kun tulee suuria hittejä, niin ne kyllä soivat ja levyt myyvät, ei siitä tarvitse huolta kantaa. Mutta bändin pitää koko ajan hoitaa itseään. Kaikki keikat pitää tehdä täysillä ja tinkimättä. Olen huomannut, että kun olen itse intohimoisesti hommassa mukana, niin koko ryhmä toimii samalla tavalla. Lindholm löytää positiivisia asioita myös siitä, että pohjamutia on joskus tullut kahlattua. - Taistelemalla on joutunut aallonpohjalta aina nousemaan. Kun on tällaista kokenut ja osaa ottaa siitä

TANSSIVIIHDE LEHTI 3/2008

opiksi, antaa se tulevaisuuteen tiettyä lukea kirjaa auringonpaisteessa, Lindvarmuutta. holm mainitsee. Maailmanmeno sinänsä saa Olli Elämänarvot uusiksi Lindholmin mietteliääksi ja hieman Kun Yö perustettiin vuonna 1981, Ol- huolestuneeksikin. - Kun on itse pystynyt jättämään li Lindholm oli 17-vuotias. Musiikki täytti ymmärrettävästi nuoren miehen viinanhuuruisen elämän taakseen, on koko elämän. Silloin oli myös melko tietysti helppo sanoa, että kyllä ihmihelppoa heittäytyä musiikkimaailman set yleensä käyttävät aika paljon alkoholia ja ehkä vähemmälläkin tultaisiin vietäväksi. - Alussa ei tarvinnut pitää huolta toimeen. Paljon elämää nähneenä Lindholm kenestäkään muusta kuin itsestään. Nyt on tilanne toinen, kun on tullut myös hieman karsastaa joitakin nykyelämän ominaispiirteitä, jotka sisältyperhettä. Tänä vuonna 44 vuotta täyttänyt Ol- vät arjen pyörittämiseen. - Liian paljon keskitytään ulkoisiin li Lindholm arvostaakin paljon sitä, että elämä on tasaista ja tietyt perus- asioihin. Eikö pääaisa ole, että elämä on sisältäpäin hyvä? Myös kommuasiat ovat kunnossa. - En tavoittele mitään ihmeellistä. nikaation puute vaivaa nykymenoa. Kunhan saan harrastaa saunomista ja Enää ei voi soittaa puhelimella minneavantouintia, ruokaa löytyy kaapista kään sopiakseen jostakin asiasta, kaikja perhe voi hyvin, niin se riittää. Juu- ki pitää hoitaa internetissä sähköisesti. ri tällä hetkellä nautin siitä, että saan Ja sitten ei voi enää olla milloinkaan

varma siitä, onko asiat hoidossa vai ei.

Yö jatkuu Yö on onnistunut 2000-luvulla tekemään maamme varsin rajallisilla musiikkimarkkinoilla jotain sellaista, johon moni muu ei ole pystynyt ja joka on saanut yhtyeen suosion pysymään korkealla. Kuulijakunta ei ole rajoittunut johonkin tiettyyn ihmis- tai ikäryhmään, vaan musiikki tuntuu uppoavan yhtä lailla pikkulapsiin kuin vaareihin ja mummoihinkin. Onko siis Yö rock-yhtye vai jotain muuta ja mitä on sen esittämä musiikki? - Musiikkia voi toki lokeroida, jos niin haluaa tehdä. Ennakkoluulottomuus vie kuitenkin pisimmälle. Hienointa on ollut huomata se, että ihmiset pitävät lauluistamme, eivätkä niinkään ajattele, mitä musiikkia se itse asiassa on. Ja mielestäni kunnia

musiikista kuuluu aina biisien säveltäjille ja sanoittajille. Toinen seikka, jolla on vaikutusta kokoonpanon suosioon on se, että yhtye pystyy esiintymään mitä erilaisimmilla estradeilla. - Viemme musiikkiamme paikkoihin, joihin jokainen pääsee meitä katsomaan. Esimerkiksi konsertit ovat sellaisia esiintymisiä, joihin usein tullaan koko perheen voimin paikalle. Tunnenkin olevamme vähän etuoikeutetussa asemassa siinä mielessä, että meillä on mahdollisuus tehdä konserttikiertueita muun keikkailun lisäksi. Yö alkaa uuden albumin työstämisen syksyllä ja se julkaistaan noin vuoden kuluttua. Myös konserttikiertue on luvassa jälleen ensi vuonna. Konserteissa on nähty usein mukana myös yhtyeen alkuaikoina vakiomiehitykseen kuulunut Jussi Hakulinen. Vieläkö hänet kenties tullaan näkemään vakituisemminkin Yö-yhtyeen keikoilla? - Ei Jussi lähde enää vakkariksi. Meillä on kuitenkin erittäin hyvä ja lämmin suhde. Jussi tekee meille hienoja kappaleita ja on edelleenkin mukana konserttikiertueilla. Olli Lindholmin mukaan yhtyeen tulevaisuutta on suunniteltu jo vähän pidemmällekin. Tuleehan vuonna 2011 kuluneeksi 30 vuotta kokoonpanon syntymästä, ja silloin on luvassa ainakin kattava äänite Yön tuotannosta sekä näyttävä konserttikiertue. •

ISKELMÄ FINLANDIA

OLLI LINDHOLMILLE

apsan Tahdit järjestettiin tänä vuonna 22. kerran. Tapahtuman yhteydessä myönnettävä Iskelmä Finlandia- tunnustus oli mukana kahdeksatta kertaa, eikä tänä vuonna olla suinkaan säästytty kritiikiltä ehdokaslistan tultua julki. Kun tunnustuksesta kilvoittelivat sellaiset nimet kuin Olli Lindholm, Hanna Pakarinen, Muska Babitzin, Maarit Hurmerinta ja Timo Rautiainen, voidaankin ihan aiheesta kysyä, mihin suuntaan Iskelmä Finlandian imagoa ollaan viemässä? - Valinnalla olemme nyt selvästi pyrkineet rikkomaan raja-aitoja, kertoo Tapsan Tahtien toimikunnan puheenjohtaja Timo Pälä. - Teimme tänä vuonna tietoisen siirron niin sanotulle pop / rock- puolelle. Mutta miten itse asiassa määritellään se, kuka on iskelmälaulaja, kuka jotain muuta? Iskelmä Finlandia- palkinto tulee jatkossakin olemaan varsin

merkitttävä, koko kevyen musiikin kentän kattava tunnustus, Timo Pälä jatkaa. Palkinnon pokkasi tänä vuonna ennakkoarvailujen mukaisesti Yöyhtyeen Olli Lindholm. Timo Pälän mielestä valinta osui oikeaan kohteeseen. - Olli on upea taiteilija, joka on Yöyhtyeen kanssa luonut omaa uraansa ja uskaltanut vuosien saatossa tehdä rohkeitakin ratkaisuja. Bändin merki-

teksti: Juha lahti ja Kuva: jaana Vuorenpää tys tanssilavoille on suuri, sillä he ovat tuomassa rock-vaikutteisen musiikin takaisin lavoille. Efekti on vähän sama kuin 1960- luvulla, jolloin rautalanka- ja rock- musiikki pyyhkäisivät perinteisen tanssimusiikin yli, Timo Pälä analysoi. Olli Lindholm itse on varsin otettu saamastaan tunnustuksesta, eikä hän ennen kilpailua osannut kuvitella, kuinka isosta asiasta itse asiassa on kysymys. - Tämä on musiikin saralla yksi kovimmista jutuista, mitä kohdalleni on osunut. En ymmärtänyt, millainen

mediajulkisuus asian ympärillä vallitsee. Ennen minut tunnistettiin kyllä keikoilla Olli Lindholmiksi, mutta nyt tuntuu aika hurjalta, kun lähikaupassa ja apteekin kassalla vieraat ihmiset onnittelevat saavutuksesta. Iskelmä Finlandia- tunnustusta arvostetaan myös muusikkopiireissä – siitäkin Olli Lindholmilla on jo kokemusta. - Yhtään ivallista kommenttia en ole kuullut asian tiimoilta vaan suhtautuminen on ollut aivan päinvastaista. Kyllä tässä selkeästi katu-uskottavuus on säilynyt myös rock-piireissä. •

Iskelmä Finlandia tunnustuksen voittaja Olli Lindholm ja promoottori Juhani Merimaa, joka valitsi palkinnon saajan tänä vuonna. Palkinto luovutettiin Nokialla Tapsan Tahtien Iskelmä-Finlandia -konsertissa. Vuosittain jaettavan palkinnon arvo on 10 000 euroa.

WWW.TANSSIVIIHDE.FI

ARTISTIT JA MUSIIKKI

Kari vepsälle

teksti ja kuvat: Jaana Vuorenpää

musiikki on sydämen asia

Viime kevään lonkkaleikkauksen jälkeen Kari Vepsän elämä muuttui - kuin uusi ajanjakso olisi alkanut. Laulajaa oli vaivannut jo vuosia paha nivelrikko molemmissa lonkissa, kunnes leikkauksen myötä hänelle laitettiin uudet tekonivelet. Muutoinkin kaikki on nyt mallillaan ja mies elää elämänsä parhainta aikaa, jossa arvot ovat kohdillaan.

ari Vepsä pystyy jälleen kävelemään ja nukkumaan sekä olemaan ilman särkylääkkeitä, ja myös ratsastus sujuu ilman ainaisia kivun tunteita. Lenkille lähtö ei ole vielä aivan onnistunut, mutta sekin on vain ajan kysymys. Mies on harrastanut aina juoksemista ja se on ollut hänelle hyvä keino kunnon ylläpitämiseen. - Pari päivää sitten istuin hevosen selässä, enkä muista vuosiin tällaista tunnetta, ettei mihinkään koske. Aivan mielettömän hieno fiilis, Vepsä kertoo ja jatkaa.

- Tämä leikkaus on pelastanut elämäni, sillä en olisi enää tiennyt, mitä olisi pitänyt tehdä tilanteen parantamiseksi. Leikkaus tehtiin aivan uudella tekniikalla, eikä se rajoita millään tavalla liikuntaa. Nostan kyllä hattua nykypäivän lääketieteelle.

Millainen on Kari Vepsä? Kysyttäessä Karilta millainen hän on ihmisenä, vastaus pisti miehen hieman pohtimaan, sillä itsestään kertominen ei ole niin helppoa. Hän on omien sanojensa mukaan kiltti, rehellinen,

rauhallinen, empaattinen, toisista ihmisistä välittävä, omilla jaloillaan seisova suomalainen mies, joka on yrittänyt opetella elämään positiivisesti ihmisten kanssa hyväksyen niin itsensä kuin kanssaihmiset sellaisina kuin he ovat. - Joka päivä voi löytää asioita, joista voi narista, mutta se ei vie ketään eteenpäin elämässä. Olen hirveän positiivinen luonteeltani ja yritän uskoa aina hyvään, vaikka olen joskus saanut kyllä korvillenikin siitä. Joka Karia yhtään tuntee ihmisenä, voi varmasti yhtyä tähän hänen kuvailuunsa. Mies on tajunnut vuosien ja kokemuksien karttuessa, että avoimuus ja rehellisyys ovat ainoa tie onnelliseen ja aitoon elämään. Julkisuus ja mitkään muut ulkoiset tekijät eivät saa olla vaikuttavina tekijöinä itselleen tärkeissä valinnoissa. Ihmisten tulisi osata niin ikään arvostaa sitä mitä heillä on, eikä aina vain haluta jotain lisää. Tämän tekijän ymmärtäminen tekisi hirveän hyvää kaikille. - Vierailin jossain vaiheessa eräässä vajaamielishoitolaitoksessa. Siellä oli hyvin erilaisia ihmisiä. Miten he siellä elivät ja millaisia he oikeasti olivat, pisti kyllä miettimään ihmisyyttä ja

Vepsällä on talonvahteina kaksi susikoiraa; Tico ja Dima. Tico (kuvassa) on jo hieman iäkkäämpi yksilö ja se on ollut Karilla pitkään. Kepin nouto jaksaa vielä kuitenkin innostaa koiraa.

TANSSIVIIHDE LEHTI 3/2008

Kari ja tallin uusin tulokas quarterhevonen Jac (ylh. oik.). Jokainen kunnon hevostalli tarvitsee hiirikissoja. Tätä virkaa tulevat Vepsän talleilla hoitamaan maatiaiskissanpennut Steven ja Killinlilli, kunnes hieman vielä varttuvat. Nyt kisuliinit ovat sisäkissoina päätalossa ja nauttivat leikkien pentupäivistään.

pysäytti. - Asuin aikaisemmin Haminassa ja kävin usein Viipurissa ja Pietarissa, joissa elää paljon oikeita katulapsia hyvin järkyttävissä olosuhteissa. Tuntuu aivan käsittämättömältä, että näin lähellä meitä on ihmisiä, jotka ovat tällaisessa hädässä ja pulassa. Täällä Suomessa samanaikaisesti vain kiistellään pinnallisista asioista ruotien esimerkiksi ministerin tekstiviestejä, vaikka jotkut joutuvat miettimään elämän ja kuoleman kysymyksiä. Onko yleisesti niin, että jos itsellä on kaikki hyvin, muista ei tarvitse välittää, Kari pohdiskelee vakavana. Vuodet laulajan ammatissa eivät ole muuttaneet Karia ihmisenä ja hän on saanut paljon uutta ja virikkeellistä sisältöä elämäänsä työnsä kautta. - Olen joka ilta kiitollinen siitä, että saan tehdä tällaista työtä ja koen olevani siten myös erityisasemassa. Se että minulla on kuitenkin työtä olemassa sekä yleisöä keikoilla, on sellainen sydämen asia. Voisihan tilanne olla nyt toisinkin ja Syksyn Sävelen voiton jälkeen vuonna 1996 kaikki olisi loppunut ensi pyrähdyksen jälkeen kuin seinään. Nyt myydään jo pitkälle ensi vuoden keikkoja ja työssä on siten selkeää jatkuvuutta. Vepsän tyylisille lauluille näyttää olevan kuitenkin tilaus olemassa, Kari pohtii nöyränä. Jos kaikki mitä tekee, tulee suoraan sydämestä, ei voi mennä kovin harhaan elämässään. Karilla on sama peruste myös musiikin tekemisessä. Hän ei halua tehdä laulujaan vain huitaisemalla, vaan niissä täytyy olla jotain mikä liittyy mieheen itseensä. - Ainostaan tällä tavalla toimi-

malla voin olla rehellinen, että tekemäni ja esittämäni laulu tuntuu minusta hyvälle, ja sitten yleisö päättää, onko kappale hyvä vai huono. Itse voin olla joka tapauksessa kuitenkin tyytyväinen, että olen tehnyt sen. Karilla on elämälleen myös paljon haaveita ja tavoitteita. - Jokaisella pitää olla jokin suunta ja unelmia, sillä jos niitä ei ole, ihminen kuolee sisäisesti. Terveys on minulle hyvin tärkeä asia ja haluan vaalia sitä. Varsinkin nyt kun olen kokenut suuren lonkkaleikkauksen, tämä seikka painottui entistä vahvemmin. Jokunen kuukausi sitten tunsin itseni vielä tosi avuttomaksi. Mitä jos oikeasti kävisi niin, että halvaantuisi tai jotain muuta, sillä sitten se elämä olisi siinä. Jos joutuisin jättämään laulutyöni, se olisi todella rankka juttu minulle. - Unelmia voi olla vaikka joka päivä, myös sellaisia pieniä, sillä ei kaiken tarvitse olla aina suurta ja hienoa glamouria täynnä olevaa menoa. Sellainen on kuitenkin aika kaukana oikeasta elämästä. Kuten naapurini Veikko Lavi aikoinaan sanoi, että kun elämää haluaa ajatella, se on täynnä onnen pieniä pipanoita. Onni tulee siis arjen eri tilanteista, Kari kuvailee.

Kotona mieli lepää Laulajan ammatti on varsin kiireistä ja raskasta ja vaatii siten myös tehokkaita palautumiskeinoja. Vapaa-ajalla Kari rentoutuu parhaiten kotona Maija-vaimon kanssa ja muun perheen että ystävien keskellä. Eläimet ja luonnossa eläminen tuovat kiireiseen elämään tasapainoa ja rauhallisuutta sopivassa määrin. Maatilalla onkin paljon hevosia, niin omia kuin hoitohevosia sekä kaksi koiraa ja kissaa. Ratsastus ja hevosten koulutus on Karille tärkeä ja oleellinen henkireikä, joka on paljon enemmän kuin

teksti: Juha lahti / kuva: Warner music finland pelkkä harrastus. Se on elämäntapa, jonka laulaja on voinut jakaa myös Maijan kanssa, sillä he ovat molemmat sydämeltään hevosihmisiä ja nauttivat muutoinkin samankaltaisista asioista! Kaiken edellä mainitun ohella Kari on ehtinyt harrastaa viime vuosina hieman myös golfia mutta lähinnä lomapelinä. - Jos haluan oikeasti ottaa lomaa, minun pitää lähteä jonnekin oikein kauas. Golf jossain lämpimässä maassa on tuntunut kivalta, sillä en välitä rannalla löhöilystä. Minulla pitää olla jotain aktiviteettia. Tässä tilanteessa golf on mukava harrastus, jos sitä ei ota vain liian vakavasti. Se on hieman vaarallinen laji, joka voi viedä mennessään, mies kertoo hymyillen.

Musiikissa on voimaa Uusien kappaleiden etsiminen levylle on ollut aina oma jännittävä projektinsa. Kisu Järnström on ollut yksi Vepsän luottohenkilöistä uran alkuajoista lähtien. Kisu on auttanut Karia muutenkin elämässä ja hänen kauttaan laulaja on löytänyt paljon kappaleita itselleen. Karilla on myös muita ystäviä ja tuttuja, jotka lähettävät hänelle uusia demoja kuultavaksi, ja joista on yleensä noussut sopivia biisejä esiin. Vepsä tekee itsekin kappaleita. Omat laulut ovat alkaneet tulla ajan myötä yhä enemmän esille ja hän on tehnyt yhteistyötä mm. Petri Munckin kanssa. Kari haluaa antaa laulujensa kautta kuulijoilleen jotain konkreettista. - Musiikissa on paljon voimaa, joka voi auttaa isojenkin vaikeuksien ylitse. Laulut voivat tuoda myös positiivisessa mielessä iloisuutta ja jatkaa sitä eteenpäin. - Kerran eräs rouvahenkilö tuli keikalla kertomaan, että kun hänen aviomiehensä oli hukkunut tuhoisassa Estonian laivaonnettomuudessa, oli hän saanut uutta rohkeutta ja vahvuutta jatkaa elämäänsä Miksi oot niin kaukana –kappaleestani. Tämä kertomus veti sillä hetkellä aika hiljaiseksi, Kari tunnustaa. Laulaja vaihtoi hiljattain levyyhtiötä ja solmi uuden levytyssopimuksen levy-yhtiö Edelin kanssa. Uutta pitkäsoittoa työstetään ahkerasti parhaillaan tuotantopäällikkö Ilkka Vainion kanssa, jonka lähes pohjattomista takataskuista löytyy aina hyviä lauluja. Levyllä on jo viisi kappaletta valmiina, mutta todennäköisesti julkaisu menee ensi vuoden kevääseen, sillä Kari ei halua tehdä levyä liian kiireellä. Kaiken pitää natsata yhteen ja tuntua hyvältä! - En halua tehdä levyä pelkästään tuttaville ja sukulaisille. Haluan tehdä ensin muutaman sinkun, jotka soivat jonkin aikaa ja joiden ympärille voimme alkaa rakentaa kokonaisuutta. Levy pitää tehdä oikeaan aikaan, että olemme valmiita siihen. •

Simo silmulta kolmas sooloalbumi

perinteitä kunnioittaen Kahden ensimmäisen levynsä huiman suosion siivittämänä Simo Silmu julkaisi elokuussa uuden pitkäsoiton. Vaikka soololevyjen myyntilukemat antavat osviittaa henkilökohtaisenkin uravalinnan mahdollisuudesta, ei Yölinnun lento ole kuitenkaan millään muotoa uhattuna laulusolistinsa sooloilujen takia. - Kyllä näitä soololevyjeni kappaleita on myös Yölinnun ohjelmistossa keikoilla, mutta muuten kyseessä on kaksi täysin erillistä projektia, Silmu mainitsee. Mitään Simo Silmu-kiertuetta tai vastaavaa ei siis ole suunnitelmissa. Koko soololevyprojektikin sai aikanaan alkunsa tämän nuoren miehen päässä kypsyneestä ideasta. - Alussa minulla oli unelma ja haave päästä tekemään vähän erilaista musiikkia ison orkesterin säestyksellä. Pitää olla tilanteeseen tyytyväinen, koska nyt tämä haave on toteutunut jo kolmannen kerran. Sooloprojketi on Simo Silmulle eräänlainen irtautumiskeino Yölintukuvioista. Toisaalta taas miehellä on levytyssession jälkeen myös paluupostissa aina jotain tuomisia tuttuihin orkesterikuvioihin. - Näiden soololevyjen valmistumisprosessi on niin erilainen. On todella opettavaista työskennellä erilaisten muusikoiden kanssa monipuolisen instrumenttivalikoiman kera. Ja olen huomannut sen, että näistä levytyssessioista sitä vähän niin kuin tiedostamattaan poimii ideoita ja juttuja myös Yölinnun levyille. Punaisessa talossa- nimisen uutukaisen sisällön suhteen ei ole lähdetty merta edemmäs kalaan. Kun kaksi edellistä levyä ovat myyneet jo yli 60 000 kappaletta, on tyyli pidetty kutakuinkin samanlaisena myös uudella äänitteellä. - Aikaisempien levyjen myyntilukemat ovat ylittäneet ainakin omat odotukseni. Uusi albumi noudatteleekin kahden ensimmäisen äänitteen teemoja ja tyylejä. Suomalaiseen iskelmään perinteisesti kuuluva melankolia on teksteissä myös vahvasti esillä. Mitään sen suurempia paineita ei artisti ota uuden levynsä julkaisemisen suhteen. - Ei minulla sen suhteen erityisempiä odotuksia ole. Sehän on sitten

kuulijoiden korvasta kiinni, miten laisessa ympäristössä. Melko akuslevy menestyy ja miten se otetaan tinen juttu siitä pitää joka tapauksessa vastaan. tehdä. Kirkkokonsertit järjestetään yhMotivaatiota dessä Sydänliiton kanssa. Kapellilöytyy edelleen mestariksi kiertueelle on lähdössä Simo Silmu on Yölintu- orkesterin Esa Nieminen. - Tähän kirkkokonserttikiertueekanssa kiertänyt suomalaiset tanssilavat kaiketi moneen kertaan – sijoit- seen liittyen teemme myös joulutuuhan kokoonpanon perustaminen jo singlen, sille tulee ehkä kaksi kapvuoteen 1992. Ainakaan vielä ei ole paletta. On hienoa, että seurakuneteen tullut motivaatio-ongelmia tai nat ovat suhtautuneet positiivisesti näihin konsertteihin, sillä eihän se merkkejä loppuun palamisesta. - Kotoa keikalle lähteminen kiel- nyt ihan jokapäiväistä ole että tanstämättä aiheuttaa vähän kynsien pu- sibändi esiintyy kirkossa. Toisaalta, reskelua ja roudaaminen ja se kaikki tulemme kyllä esittämään ihan perinodottelu keikoilla on aika puudutta- teisiä joululauluja, ja kyllähän monet vaa. Mutta nämä asiat aina unohtuvat, iskelmäartistit tekevät säännöllisesti kun hyppää lavalle ja alkaa humppa kirkkokonsertteja. raikaamaan. Varmasti yksi motivaatiota kohot- Kaikki kohdallaan tava tekijä on myös se, että kokoonpa- Noormarkussa Satakunnassa asuva no irtautuu normaalista tanssikeikka- Simo Silmu kertoo elämänsä olevan rutiinista muun muassa toteuttamalla tällä hetkellä varsin hyvällä tolalla. konserttikiertueita. Konserttien suh- Aiemmin rivitalossa asunut laulaja teen ollaan nyt myös tekemässä uutta kertoo ostaneensa joitakin aikoja aluevaltausta. sitten omakotitalon ”ihmissuhde- Joulun alla teemme kirkkokon- teknisistä” syistä - mitä se sitten tarserttikiertueen. Itseänikin aika lailla koittaakaan. Omakotitalon omistajajännittää, miten homma toimii sel- na vapaa-ajan ongelmiakaan ei näin

ollen pääse syntymään. - Se aika, mikä töiltä jää, menee pitkälti talon pienissä remonttipuuhissa. Myös pelkkä oleskelu on minulle sitä niin tärkeää akkujen lataamista. Porin kupeessa sijaitseva Noormarkku on muodostunut Simo Silmulle varsin mieluisaksi asuinpaikaksi. Artisti pitää itseään luontoihmisenä ja sen suhteen nykyinen asuinpaikka on sijainniltaan mitä mainioin. - Kyllä Noormarkun metsät aina Helsingin keskustan kivitalot voittaa. Meidän pitää muutenkin muistaa olla ylpeitä Suomen luonnosta ja sen puhtaudesta. Musiikin suhteen tulevaisuutta ei ole sen enempää suunniteltu vaan eteenpäin rullataan nöyrästi ja jalat edelleen tukevasti maan pinnalla. - Päivä kerrallaan mennään. Yritetään kuitenkin aina keksiä jotain uutta ja katsotaan sitten kuinka kauan töitä riittää. Jos tämä musiikkihomma joskus hiipuu, niin sitten vain pitää meidän itse kunkin keksiä jotain muuta tilalle. •

WWW.TANSSIVIIHDE.FI

ARTISTIT JA MUSIIKKI

teksti: JUHA LAHTI / Kuvat: jaana vuorenpää

lauran joka keikka on show

kaikkensa antaminen on velvollisuus Tinkimättömällä asenteella jokaiseen esiintymiseensä suhtautuva Laura Voutilainen kertoo muuntautumiskykynsä olevan samalla hänen elinehtonsa. Periaatteestaan tiukasti kiinni pitämällä Laura onkin pysynyt yhtenä eturivin artisteistamme jo pitkään.

aura Voutilaisesta saa sellaisen kuvan, että hän kulkee jollakin tavalla omia polkujaan suomalaisen kevyen musiikin viidakossa. Hän ei ole millään tapaa erikoistunut jollekin tietylle kapealle sektorille kuten esimerkiksi pelkästään tanssilavoja ja ravintoloita kiertäväksi artistiksi. Ei suinkaan, vaan pikemminkin Laura Voutilainen pyrkii viihdyttämään laidasta laitaan koko kevyen musiikin yleisöä. Tähän antavat mahdollisuuden hänen edustamansa musiikkityyli ja, voisiko sanoa Madonna-tyylinen esiintyminen sekä tietenkin artistin luontainen lahjakkuus. - Kyllä tällä alalla pitää tehdä monipuolisia juttuja ja erilaisiin tilanteisiin pitää muotoutua. Nelihenkisen orkesterin kanssa teen paljon keikkoja, mutta myös jopa duona ollaan jonkin verran esiinnytty. Konserteissa on sitten yleensä mukana iso bändi. Laura Voutilaisen estradit ovat mitä moninaisimmat. Silloin pitää osata myös muuntautua ja sopeuta erilaisiin esiintymistilanteisiin. - Kesätapahtumia ja ravintoloita kierretään paljon. Laivat tilaavat aina silloin tällöin show:n. Sitten ovat vielä yksityistilaisuudet, jotka suunnitellaan aina tapauskohtaisesti. Laura Voutilainen on tunnettu siitä, että olipa esiintymistilanne mikä ta-

TANSSIVIIHDE LEHTI 3/2008

hansa, niin lavalla tapahtuu aina. - Tavallisillakin keikoilla ihmiset tulevat kiittämään show:sta, koska liikkuminen ja visuaalisuus ovat esiintymisissäni aina vahvasti mukana. Pitää antaa mennä, eikä saa himmailla! Kaikkensa antaminen on velvollisuus, koska esiintyjää ihmiset tulevat katsomaan ja siitä maksavat. Teknisten mahdollisuuksien – kuten esimerkiksi valojen – runsaampi käyttö esityksissä kiinnostaa myös Laura Voutilaista, mutta se tuttu asia, raha, sanelee rajoitukset sen toteuttamiselle.

Rajojen etsimistä Varsin intohimoisesti työhönsä heittäytyvä artisti ruotii itseään siitä, että tasapainon löytäminen yksityiselämän ja työn välille on hänelle melko vaikeaa. - Sellainen omien rajojen vetäminen on vaikeaa. Pitäisi myös osata sanoa ’ei’, mutta on todella vaikea kieltäytyä tarjotuista töistä, koska niistä kuitenkin pitää. Laura Voutilaisesta saa siis helposti sellaisen kuvan, jossa meno on koko ajan kovaa ja töitä paiskitaan 24/7. Tämä pitää kuitenkin vain osittain paikkansa, ja artistin julkisuuskuvan kääntöpuolelta löytyykin varsin mielenkiintoinen seikka. - Kun on tehnyt kovasti töitä, on

todella hienoa päästä kotiin järven rannalle luonnon keskelle. En itse asiassa pysty olemaan pitkiä aikoja esimerkiksi kaupunkiympäristössä, koska se kaikki hälinä sotkee ajatukseni, enkä pysty keskittymään. Minun pitää saada olla luonnon keskellä. Laura Voutilaisen kesäkiireitä on keikkailun ohella lisännyt uuden levyn synnytysprosessi. Elokuussa ilmestyneen uutukaisen sisältö ei kovinkaan paljon poikkea hyväksi havaitusta linjasta. Eräs mielenkiintoinen yksityiskohta levyyn kuitenkin sisältyy. - Jonkin verran olemme käyttäneet ulkomaisia säveltäjiä. Tällä on haettu tietynlaista luksusta ja uusia, kansainvälisiä tuulahduksia. Heidän tekemissään kappaleissa perusvireet ovat aika lailla erilaisia esimerkiksi sen takia, että sävellykset menevät usein duurissa suomalaisen mollivoittoisuuden sijaan. Artistin mukaan uutukainen on tunnelmallinen pläjäys, joka sisältää melankolista melodiaa joskus aika rankastikin soitettuna. Laura Voutilaisen nimeä kantava esikoislevy on myynyt noin 135000 kappaletta, ja kun artisti on monista muistakin albumeistaan saanut kultaa ja platinaa, pohjaa uutuuslevyn ponnistamiselle menestykseen ainakin löytyy. •

teksti: JUHA LAHTI / Kuvat: jaana vuorenpää

johanna debreczeni:

ihmisten välinpitämättömyys huolettaa!

Tampereen Kukkaisviikoille yhdessä Jouni Kerosen ja Jari Puhakan orkesterin kanssa keikalle lähdössä ollut Johanna Debreczeni osoittautui tähänastisista haastateltavistani ehkä kaikkein helpoimmaksi. Kysymyksiä ei juurikaan tarvinnut keksiä, sillä tarinaa tältä varsin avoimen luonteen omaavalta artistilta irtosi muutenkin - Mä olen tällainen pälättäjä, joka puhuu koko ajan. Mutta kun ammattini on kuitenkin kiertää esiintymässä tanssilavoilla ja ravintoloissa, niin silloin luonteestani on etua, koska kanssakäymistä erilaisten ihmisten kanssa on paljon. Keikkojen tekeminen ja ihmisten parissa oleminen onkin juuri sitä työtä, jolla pyrin pitämään itseni sekä yleisön että tanssijärjestäjien mielessä. Johanna Debreczenin töiltä jäävä vapaa-aika kuluu paljolti lepäämiseen, kuntoiluun ja arkisten kotiaskareitten tekemiseen. Mutta erityisen suuren painoarvon hän asettaa myös todellisille ystäville sekä kummilapsilleen. - Varsinkin tangokuningatartittelin saavuttamisen myötä minulla oli aika laajakin ystäväpiiri, joista aika moni sittemmin osoittautui vain niin sanotuksi ystävyydeksi. Mutta kyllä ajan mittaan olen oppinut tunnistamaan ne oikeat ystävät, joiden kanssa olenkin säännöllisesti tekemisissä ja joiden kanssa vallitsee molemminpuolinen ymmärrys, artisti kertoo. Johannaa sapettaakin nykyisen maailmanmenon mukanaan tuomat lieveilmiöt monien ihmisten käyttäytymisessä. - Minua ärsyttää joidenkin ihmisten tietynlainen itsekkyys ja omaan napaan tuijottaminen. Ollaan täysin välinpitämättömiä siitä, miten lähimmäisellä menee – pääasia, että itse pärjää ja selviytyy. Itse pyrin aina sekä ammatissani että vapaa-ajalla

ottamaan tekemisissäni kaikki osapuolet huomioon, koska se on loppupeleissä kaikkien etu. Kummilapsia Johanna Debreczenillä on kaksi, tyttö ja poika, ja näiden kanssa tuleekin vietettyä paljon aikaa. Lapsista hän puhuukin erityisellä lämmöllä, eikä syytäkään tarvitse kovin kaukaa hakea. - Onhan se totta, että minullakin alkaa ikää jo olla ja ystäväpiirissänikin monelle on tullut perheenlisäystä. Tulevaisuudessa olisikin kyllä ihanaa saada omia lapsia – sanotaan vaikka viiden vuoden sisällä. Vähän kyllä arveluttaa työn ja perhe-elämän sovittaminen yhteen, varsinkin kun tässä ammatissa työajat ovat kuitenkin aika poikkeukselliset.

Puolen vuoden periodeissa Mitään pitkän tähtäimen urasuunnitelmia Johanna Debreczeni ei ole koskaan tehnyt. Eikä nytkään ole sellaiseen tarvetta, koska kaikki tuntuu rullaavan mukavasti eteenpäin. - Takana on itse asiassa todella hyvä kesä esiintymisten suhteen. Keikkoja on ollut ihan sopivasti. Taiteellinen monipuolisuus on aina ollut Johanna ominaisuus. Tästä kertoo muun muassa rooli Grease- musikaalissa vuonna 1997, jossa muuten pääroolin teki sittemmin myöskin kotimaisen kevyen musiikin saralla kunnostautunut Janne Tulkki. - Musikaali kiinnostaa kyllä edelleen kovasti ja pyyntöjäkin on tullut.

Mutta jos menisin siihen mukaan, se sitoisi minut kokonaan jopa vuodeksi, ja sillä saattaisi olla taas tämän muun tekemisen kannalta kohtalokkaat seuraukset. Mutta ehkä myöhemmin… Johanna Debreczeni on musiikin suhteen kaikkiruokainen. Takana on klassisen musiikin opintoja ja tanssikeikkojen ohella hän tekee myös rock-keikkoja. - Ohjelmistooni näillä keikoilla kuuluu muun muassa Bon Jovi, Rainbow sekä Tina Turner. Ja tietenkin Suomi-rockia kuullaan. Oikeastaan joku Rammstein-tyyppinen musiikki on sellaista, joka ei enää minulle sovellu. Tanssikeikoilla taas vastaavasti keskityn esittämään monipuolista tanssimusiikkia. Ollaanko siis kotimaisen kevyen musiikin lokerointia viimeinkin alettu romuttaa, kun Iskelmä Finlandian nappaa itselleen yhtenä kotimaisen rock-musiikin ikonina tunnettu Olli Lindholm heittäen keikkaa Vesivehmaan Jenkkapirtillä ja tangokuningatar Johanna Debreczeni esittää heviä pubikeikoillaan? - Näin on varmasti tapahtumassa ja monet perinteisesti iskelmälaulajiksi mielletyt artistit ottavat nykyään levyilleen myös selvästi pop- ja rockvaikutteita sisältäviä kappaleita. Artistin uusin pitkäsoitto ilmestyi hiljattain. Lanteet kertovat sen on hänen toinen soololevynsä, ensimmäisen julkaisemisesta on kulunut kolme vuotta. - Mielestäni levy / vuosi ei ole oikein hyvä tahti tehdä uutta musiikkia, koska silloin edellisen albumin kappaleet kokevat inflaation. Uutukaista olen saanut tehdä rauhassa ja päässyt valikoimaan sellaisia kappaleita, joita haluan laulaa. Pääpaino on nyt ollut sanoituksissa, mutta myös sävellykset ovat varsin monipuolisia, kaikissa kappaleissa on oma maailmansa ja sielunsa. Tekijäkaartina levyllä on tuttuja ammattilaisia, kuten Pertti Haverinen, Ilkka Vainio, Ako Kiiski ja Ville Nurmi.

KUNINKAALLISIA KOKO ILTA Johanna ja serkkupoika eli vuoden 1998 tangokuningas Jouni Keronen ovat toteuttaneet melko oivan idean.

He ovat lyöneet osaamisensa yhteen ja kiertävät tanssilavoja ja ravintoloita yhdessä. Johanna laulaa keikoilla yleensä kaksi settiä ja Jouni hoitaa loput toimien samalla nelihenkisen Keidas-orkesterin kitaristina. Alkuvuodesta 2008 startannut kokoonpano on tuonut tanssivan kansan ulottuville jotain sellaista, mitä ei juurikaan ole ennen koettu – kaksi tangokuninkaallista samalla keikalla joista vähintään toinen esiintyy koko illan. - Ihmisiltä on mennyt kieltämättä vähän aikaa sopeutua siihen tilanteeseen, että Jouni on mukana ensimmäisestä valssista lähtien ja hyppää lavalle vielä viimeiseenkin settiin, Johanna mainitsee. Myös Jouni Keronen on havainnut kombinaatiossa pelkästään positiivisia asioita.

- Aina joskus tulee eteen tilanteita, jossa tanssien järjestäjä kyselee, että mihinkäs aikaan kukin artisti esiintyy. Silloin yleensä huudan lavalta, että ’Täällähän minä jo olen!’. Kyllä sekä yleisö että järjestäjät ovat olleet poikkeuksetta tyytyväisiä, kun koko illan on tansseissa laulamassa joko tangokuningas tai –kuningatar. Ei tule niin sanottuja turhia bändisettejä eikä täytekappaleita. Oikeastaan tilanne on vähän päinvastainen, eli aina ei ehdi edes esittää kaikkia niitä kappaleita, jotka haluaisi, Jouni Keronen kertoo. Johanna ja Jouni esittävät yleensä illan aikana myös yhdessä muutamia kappaleita. Ja onhan sillä, että Jouni toimii yhtenä nelihenkisen orkesterin jäsenenä, myös järjestäjien kannalta aika suuri taloudellinen merkitys.• WWW.TANSSIVIIHDE.FI

ARTISTIT ARTISTIT JA JA MUSIIKKI MUSIIKKI

teksti: JUHA LAHTI / Kuvat: jaana vuorenpää

Kari tapio nauttii työstään

ilman musiikkia ei ole elämää

Kari Tapio myöntää, ettei hän ole enää mikään teini – paitsi sydämeltään. Rakkaus musiikkiin ja laulamiseen on edelleen vahva, mutta loppuvuodesta 63 vuotta täyttävä artisti harmittelee iän mukanaan tuomia lieveilmiöitä keikkailussa ja tavoittelee tulevaisuudessa itsensä ja läheistensä välille runsaampaa yhdessäoloa. Näiden asioiden korjaamiseksi on jo keinot olemassa. - Olen huomannut, että keikoista palautuminen on nykyään vaikeaa. Teen kuitenkin edelleen viisitoista keikkaa kuukaudessa, eikä siinä mitään, mutta kun vapaapäivät tahtovat mennä seiniä päin kävellessä. Nukkuminenkin minulla tapahtuu kahden tunnin jaksoissa ja kadehdinkin suunnattomasti niitä, jotka pystyvät vetämään unta kahdeksan tuntia putkeen. Kari Tapio haluaisi myös olla enemmän tekemisissä läheistensä kanssa, mutta kiivas keikkatahti on asettanut tähänkin omat rajoituksensa. - Sosiaalinen elämä on väkisinkin jäänyt vähän taka-alalle. Minulla on kuitenkin kiva vaimo ja pojat, joiden kanssa haluaisin viettää enemmän aikaa. Nyt kun tulen virallisesti eläkeikään, onkin tavoitteena rajoittaa keikkailua lähinnä viikonloppuihin, jolloin jäisi aikaa myös muulle, artisti paljastaa. Jatkossa Kari Tapio aikoo viettää enenevässä määrin aikaa myös rakkaan harrastuksensa parissa. Harrastuksen, joka juontaa juurensa jo aivan pikkupoikavuosilta. - Kalastamassa aion tulevaisuudessa käydä enemmän. Lapsuusvuo-

sien parhaat muistoni liittyvät juuri isän kanssa tehtyihin kalareissuihin. Muistan senkin, kun olimme yökalassa eikä silloin ollut telttaa käytössä, vaan tarvittaessa käänsimmekin veneen ylösalaisin ja yövyimme sen alla. Nokipannussa keitetyn kahvin tuoksun voin vieläkin tuntea. Koko se tunnelma oli aivan ainutlaatuinen ja elää edelleen vahvana muistoissani. Artisti osaa aidosti olla myös kiitollinen ja iloinen monista niistä asioista, joita hänen kohdalleen on sattunut ja mies pystyy suhtautumaan varsin positiivisesti elämän varrella sattuneisiin erilaisiin tapahtumiin. Yksi hieno esimerkki ilmeni sivuuttaessamme hänelle tehtyä sydämen ohitusleikkausta vuonna 1997. - No nythän sydämeni on vasta 11-vuotias! Terveys on minulle muutenkin yksi tärkeimmistä asioista elämässäni. Toivonkin, että työkaluni, ääni, olisi kunnossa vielä mahdollisimman kauan, sillä rakastan laulamista. Kiitollinen pitää olla siitä, että kysyntää esiintymään vielä vanhoillakin päivillä on. Iloisuutta elämään löytyy myös aivan lähipiiristä, sillä minulla on kolme hienoa lastenlasta, joiden kanssa vietän aikaa aina kun

TANSSIVIIHDE LEHTI 3/2008

se on mahdollista. Positiivinen asenne elämään on Kari Tapiolle selvästi yksi perusominaisuuksista. - Kun ihmisellä on elettävänään vain tämä yksi elämä, pitää siitä osata nauttia. Ihmettelenkin, miksi kaikki ihmiset eivät osaa suhtautua asioihin samoin. Koko ajan on sotia eri puolilla maailmaa. Se on aivan turhaa, miksi ei osata elää sovussa?

Konsertteja ja lavakeikkoja Vuodesta 1963 maamme tanssilavoja kiertänyt laulaja on aivan viime vuosina noussut huimaan suosioon. Sen myötä albumit ovat myyneet hyvin, keikkoja on ollut tarjolla yli tarpeen ja myös konserttien järjestäminen kannattavasti on ollut mahdollista. Suosio tuo kuitenkin mukanaan sen, että paljon myös vapaa-aikaa joutuu uhraamaan työn alttarille. - Edellinen talvilomani oli itse asiassa kiireisintä aikaa pitkiin aikoihin elämässäni. Silloin oli menossa uuden levyn teko, ’Vihdoinkin!’- konserttikiertueen harjoitukset yhdessä Paula Koivuniemen ja Jorma Kääriäisen kanssa sekä valmistautuminen euroviisuihin. Nyt ahkerasti tanssilavoja kiertä-

vä artisti on jälleen valmistelemassa konserttikiertuetta. Viimeisimmän albumin, ”Kaksi Maailmaa”, mukaisesti nimetty kiertue starttaa lokakuun alussa jatkuen aina marraskuun loppuun asti. - Konsertissa tullaan kuulemaan Olavi Virran lauluja, aivan kuten viime keväänä julkaistulla albumillakin oli. Kari Tapio myöntää itsekin olevansa Olavi Virran suuri ihailija. - Minulle oli suuri kunnia ja myös tietynlainen haaste tehdä levy, joka sisältää pelkästään Virran kappaleita. Jotkut vähän ihmettelivät tätä valintaa ja olihan siinä tietynlainen riski olemassa. On minulla kuitenkin aina ennekin ollut Virran kappaleita levyilläni, mutta nyt niitä tosiaan löytyy sitten koko albumillinen. Myös uuden pitkäsoiton valmistelut ovat jo täydessä käynnissä. Talvella jälleen parin kuukauden loman viettävä artisti epäilee jälleen ainakin osan vapaa-ajasta kuluvan uutukaisen äänityksiin. Kappaleiden harjoitteluun laulaja on kuitenkin löytänyt hyvän keinon. - Aina keikoille ajaessani harjoittelen uusia kappaleita, silloin ei tule

häirinneeksi perhettä ja muita ihmisiä. Yli neljäkymmentä vuotta tanssilavoja kiertäneenä Kari Tapiolle on muodostunut oma käsityksensä suomalaisen paritanssi- ja tanssilavakulttuurin mahdollisista muutoksista vuosien saatossa. Kysymys asiasta antoi hieman yllättävän vastauksen. - Ei se ole mihinkään muuttunut, ainoastaan tanssilavojen määrä on vähentynyt. Edelleen tytöt seisovat siellä seinän vieressä ja pojat käyvät pokkaamassa. On muuten tosi kiva katsoa, kun nuoret tanssivat paritanssia. Voisi helposti kuvitella, että näinkin pitkän uran tehneellä artistilla tulisi joskun mitta täyteen musiikkia. Näin ei ole kuitenkaan käynyt, vaan asia tuntuu olevan täysin päinvastainen. - Ilman musiikkia ei ole elämää. Miettikääpä esimerkiksi elokuvaa ilman musiikkia, kyllä siitä silloin puuttuisi aika oleellinen elementti. Ja täytyy myöntää, että joskus keikan jälkeen, kun en saa unen päästä kiinni, laitan taustalle hiljaista musiikkia soimaan. Se saa minut rauhoittumaan ja sen avulla pääsen uneen…•

Kari Tapio ja Hänen Orkesterinsa: (vas.) Erkki Salmi (Kitara), Seppo Rehnström (Koskettimet), Kari Tapio, Juha Pellinen (Rummut), Leo Luoto (Basso) ja Jani Jalkanen (Kitara).

saija tuupasen kesälavahavainto

teksti: JUHA LAHTI Kuvat: jaana vuorenpää

missä miehet luuraavat? Onko yleinen käsitys tanssikansan huimasti kohonneesta osaamistasosta aiheuttanut rimakauhun nuorille miespuolisille tanssijoille? Tällaisia merkkejä on ilmassa ainakin kesälavoja ahkerasti kiertäneen Saija Tuupasen mielestä. - Nuoria miehiä tarvittaisiin lavatansseihin selvästi lisää. Siellä on paljon tyttöjä odottamassa tanssittajia, mutta usein turhaan, Saija Tuupanen kertoo havainnoistaan. - Ehkä tansseihin lähtemisen kynnyksen asettaa korkealle juuri se, että monet aktiiviharrastajat ovat hyvinkin taitavia tanssijoita, ja sitten omiin kykyihin ei oikein luoteta. Mutta monet ovat kyllä sisäistäneet tanssin myös liikuntaharrastukseksi, ja tyyli on joillakin hyvinkin vapaa, eikä se haittaa menoa mitenkään. Kun tanssikansa on kehittänyt osaamistasoaan, niin on itsestään selvää, että myös esiintyjät joutuvat vastaamaan haasteeseen ohjelmistonsa kautta. - Ainakaan minulla ja orkesterillani ei kyse ole niinkään ohjelmiston sisällöstä, se on aina ollut varsin kattava. Mutta täytyy myöntää, että tempojen kanssa pitää tänä päivänä olla hyvinkin tarkkana. Saija Tuupanen on jo neljän vuoden ajan kiertänyt tanssipaikkoja Tornados- orkesterin kanssa, eikä yhteistyökuvioihin ainakaan lähiaikoina ole tulossa muutoksia. - Tornados on oikein iloinen kvartetti. Meillä on hyvinkin rento meininki keikoilla ja ohjelmisto on sellainen aika perinteinen. Saija Tuupasen innostus laulamiseen syttyi itse asiassa vuonna 1995, jolloin hän osallistui Nurmeksessa lastenlaulukilpailuun. Samalla alkoi myös pienimuotoinen keikkailu. Sen jälkeen hän toteutti muun muassa joitakin lauluopintoihin liittyviä konserttiprojekteja. Tangoja hän kokeili

ensimmäisen kerran vuonna 2002 Tangomarkkinoilla selviytyen silloin Raision semifinaaliin asti. Se varsinainen pommi räjähti sitten vuotta myöhemmin, kun Saija Tuupanen toisella yrittämällään kruunattiin tangokuningattareksi Seinäjoella. - Siinä oli nuori tyttö aika ihmeissään ja vähän peloissaankin, kun äkkiä lyötiinkin eteen sellainen keikkalista, että oikein hirvitti. Kuningatarvuonna teinkin yli 260 keikkaa ja se oli itse asiassa aika rankka kokemus.

Erilainen ammatti

vatasoinen äänite lienee luvassa, sillä taustalta löytyy sellaisia tekijänimiä kuin Pertti Haverinen, Ilkka Vainio ja Esa Nieminen. Haverinen toimii myös levyn tuottajana. Levyjen tekeminen on artisteille yksi tapa tuoda itseään esille ja suuren yleisön tietoisuuteen, mutta keikkailu on todellisuudessa sitä työtä, jolla pysytään leivän syrjässä kiinni. Eikä se työ ole kovinkaan helppoa. Kahden tunnin laulaminen on vain pieni osa siitä, mitä kaikkea yhden keikan tekemiseen sisältyy. Varsinkin ajomatkat vievät usein suurimman osan siitä ajasta, joka keikalla kuluu. - Olen joskus ajanut neljäsataakin kilometriä suoraan keikalta kotiin, eikä se kesällä olekaan mikään mahdottomuus. Mutta yleensä tuollainen parisataa kilometriä on sellainen raja, jolloin alan miettimään sitä, lähdenkö vielä ajamaan keikan jälkeen. Siinä pitää tutkia itseään, onko riittävän pir-

teä auton rattiin. Saija Tuupanen pitää keikkailun vastapainona tavallisista, arkisista asioista. - Siivoaminen, saunominen, ruoan laitto ja ystävien kanssa seurustelu ovat sellaisia juttuja, joita haluan tehdä. Ja joskus, kun lauantai-iltana ei ole keikkaa, tuntuu aivan ihanalta vain löhöillä. Artisti elää parisuhteessa, ja koska laulajan työ ei ole mikään ”kahdeksasta viiteen”juttu, pitää molempien osapuolien asiaan myös sopeutua. - Lähden yleensä töihin silloin kun muut tulevat sieltä. Laulajan ammatti asettaa kieltämättä erityisvaatimuksia parisuhteelle ja vaatii ymmärrystä ja tukeakin. Mutta kun on oikea ihminen vierellä, niin kaikki toimii, Saija Tuupanen analysoi. Saija Tuupasen ura on selvästi saamassa tuulta siipiensä alle – siitä kertoo muun muassa kiireinen keikkakesä. Uusi albumi, jota jäämme mielenkiinnolla odottelemaan, tuo varmasti lisää potkua asiaan. •

Saija Tuupanen myöntää, että kovasti töitä piti tehdä juuri kuninkuusvuoden jälkeen. Hän joutui miettimään, mihin suuntaan pitäisi lähteä, mistä saa oikeanlaisen orkesterin itselleen, eli sellaisia asioita, jotka tulisivat luomaan hänelle sen imagon, joka näkyisi ulospäin pitkälle tulevaisuuteen. Hän on kuitenkin ilokseen huomannut tehneensä asiassa oikeanlaisia ratkaisuja. - Tästä on selvänä signaalina se, että töitä on riittänyt myös kuninkuusvuoden jälkeen, ja olen koko ajan elättänyt itseni laulamisella. Riittävän keikkamäärän lisäksi myös muut työntekoon liittyvät asiat ovat Saija Tuupasella varsin hyvällä mallilla. - Alkukesä meni pitkälti studiossa uutta levyä tehdessä. Nyt kiihkeimmän kesälavakeikkailun jälkeen siirryn taas studioon uudelleen. Uutuuslevyn on kaavailtu julkaistavan marraskuun alkupuolella. Tuleva levy on järjestyksessään artistin toinen soolojulkaisu. Aika koWWW.TANSSIVIIHDE.FI

ARTISTIT JA MUSIIKKI

Tätä Suomi tanssii Musiikkijuontajien lista maan tanssituimmista iskelmistä syyskuun alkupuolella 2008. Uusi lista ilmestyy kahdesti kuussa netissä www.hitit.fi

http://personal.inet.ﬁ/koti/pentti.laitinen/

OLAVI VIRTA -konsertti La 4.10.2008 / Sampolan koulun juhlasali, Tampere

Päiväkonsertti klo 15.00 liput 2 0€ Kari Piironen, Eki Jantunen, Kai Lind, Olavi Virta- ﬁnaalikarsinta

liput 23 Iltakonsertti klo 19.00 € Markus Allan, Eki Jantunen, Kai Lind, Olavi Virta -ﬁnaali

Liput: Viihdeohjelmat, puh.(09) 507 2977 Lippupalvelu 0600-10-800 (1,83 €/min+pvm), 0600-10-020 (5,99e/puhelu+pvm

www.lippupalvelu.ﬁ

TANSSIVIIHDE LEHTI 3/2008

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30

ed 1 3 19 5 2 4 24 7 10 13 9 6 12 8 * 14 16 26 18 11 * 15 17 * 20 * 25 RE * *

vk 13 22 17 9 15 31 4 9 48 9 6 11 48 22 * 98 2 4 22 35 * 76 4 * 17 * 2 3 * *

Kappale Artisti Savukuva Varjokuva Kuinka ihmeellinen oot Janne Tulkki Bilettää 2008 Meiju Elä vielä Simo Silmu Pidän kii Jani & Jetsetters Jalat tukevasti ilmassa Mikko Mäkeläinen & Myrskylyhty Vielä olen sun In The Mood Vihreät niityt Kari Tapio & Jorma Kääriäinen Vanha suola janottaa Charles Plogman Tuulikki, pidä huivistasi kii Taivas tietää Jari Sillanpää Kesän vihreät lehvät Martti Metsäkedon tanssiorkesteri Moskova Paula Koivuniemi Maruzella Kari Tapio Amor ja aurinko Jani & Jetsetters Sateen hiljainen ääni Reijo Taipale Renegades kun soitti Nummisuutarit Kaunis kulkija Taivalkunta Beat Mustalaisnainen Paula Koivuniemi Sinä olet rakas Matti Esko Hymyillen Zephyr Ilta himmenee Varjokuva Uudet tuulet Pepe Enroth Ne na na na Anneli Mattila Vapaa vasten tahtoaan Jukka Lampela Kitarani yössä soi Lennox Kädenjälki Jorma Kääriäinen & Riku Niemi O Katsoa saa ei koskettaa Tony Montana Syttyy ja räjähtää Rainer Bollström Tuulen varjo Kari Piironen

Levymerkki Mediamusiikki PFM Magnum Warner Universal Mediamusiikki pienk. Edel Bluebird Neljänsuora HMC Bridgehad Finrila Edel Edel Universal Bluebird pienk. MTG Edel Edel pienk. Mediamusiikki W Records Bluebird Tatsia Power EMI Poptori pienk. Tatsia

mitä sulle kuuluu?

UUTUUSLEVYT AMMATTILAISRAADISSA teksti ja kuvat: jaana vuorenpää

Kaija Pohjola nauttii tangojen laulamisesta

Tangokuningatar Kaija Pohjolan kesään kuului monenlaisia tapahtumia perustanssikeikkojen ohella. Tangomarkkinoilla hän ollut mukana joka vuosi aina vuodesta 1990 lähtien. Ainoastaan pari kesää on jäänyt väliin. Tänä vuonna Kaija lauloi tangolavalla yleisön iloksi tunnin pelkkiä tangoja. Jämsän Iskelmähimos tapahtumassa hän esiintyi Rakkaimmat tangot –konsertissa yhdessä Eija Kantolan, Hanna Hirvosen, Mareena Silanderin ja Kaija Pietilän sekä Sanna Ylikärpän kanssa. Romanttiset kesälavat saavat myös kuningattaren syttymään ja ilman tangoja ei yhtään tanssi-iltaa vietetä. Syyskuun puolivälissä on vuorossa upea Tangokonsertti Tampere-talolla yhdessä muiden tamperelaisten tangokuninkaallisten kanssa, jossa lauletaan ja soitetaan ” vanhaan malliin tangoja ” alkuperäisin sovituksin. Orkesterina toimii tamperelainen Seminola. Kaijan taustalla toimii Paratiisi-orkesteri, jonka kanssa on tehty keikkoja jo pitkään. Kokoonpanoon kuuluu mm. Kultaisen harmonikan mestari orimattilalainen Jarno Kuusisto, joka soittaa haitaria. Muut yhteen jäsenet ovat Tampereelta. Laulajatar oli pari kuukautta sairaslomalla touko- ja kesäkuussa. - Nyt on ilo jatkaa taas työtä, kun on saanut itsensä kasaan ja levyä tässä pitäisi taas saada aikaiseksi. Viimeisin levytys oli tangolevy, jossa oli pelkkiä tangoja. Se sai todella hienon vastaanoton ja saavutti hyvin tanssikansaa, josta olen ollut hyvin iloinen. Levy myi kultaa ensimmäisen vuoden aikana, Kaija kertoo tyytyväisenä. - Kyllä tässä on nähty ja koettu vuosien varrella, että kun tango lähtee soimaan, on parketti täysi, mitä ei välttämättä tapahdu muita tanssilajeja soitettaessa. Tango kuuluu siten edelleenkin suomalaiseen tanssikulttuuriin vahvana osana. Pohjola on aloittanut uransa vuonna 1965 ja hän on nähnyt omin silmin paraatipaikalta tanssikulttuurin kehityksen. - Urani alkuaikoina oli lavoja huomattavasti enemmän ja kaikki olivat hyvin elinvoimaisia, koska ihmiset kävivät myös tanssimassa sankoin joukoin. Nyt näinä tangokuningatar vuosina olen kokenut, että tanssipaikat ovat huomattavasti vähentyneet, ikävä kyllä. Mutta mikä on varsin ilahduttavaa, tanssikurssit ovat lisääntyneet ja tuoneet myös paljon nuoria mukaan tanssin maailmaan, Kaija toteaa. - Tulkaa hyvät ihmiset tanssimaan, sillä se on aivan mielettömän ihanaa. Tansseista saa hyvää kuntoa ja mieltä. Se on sosiaalinen tapahtuma, jossa voi tavata vaikka elämänkumppanin, Kaija heittää silmää vinkaten.

Tomi Markkola ei ole huolissaan tanssilavojen tulevaisuudesta

Laulaja Tomi Markkolan kesä meni sopivasti töitä tehdessä ja lomaakin hän ehti pitää tavalliseen tapaansa pari viikkoa juhannuksen jälkeen. Elokuuta väritti vahvasti puolestaan uuden joululevyn tekeminen, joka julkaistaan marraskuussa. Samaiseen ajankohtaan Tomi aloittaa myös kirkkokonserttikiertueen yhdessä Anu Hälvän kanssa, jossa taustalla toimii Aku Toivosen kokoama orkesteri. Ensi vuoden puolella on tulossa lisäksi uusi pitkäsoitto. Kotona odottavat vaimo ja kaksi pientä poikaa, jotka ovat jo musiikillisesti varsin innokkaita. - Ei tässä työt lopu kyllä kotonakaan, sillä pojat täyttävät nyt syyskuussa 1 ja 3 vuotta, ja ovat varsin kovat tappelupukarit keskenään. Niin ja hyvät muusikot heistä on jo tulossa. Rumpujen soittaminen tuntuu olevan aika hyvin verissä. Lauluintoakin löytyy ainakin vanhemmalla pojalla, vaikka kummaltakaan ei intoa puutu. Iskän mukana on kovasti yritetty laulaa, Tomi kertoo hymyillen. Markkola on pyörittänyt menestyksellisesti kesäisin jo useamman vuoden ajan Riihimäen Riutanharjun lavaa, joka on vaatinut niin ikään oman panostuksensa miehen ajasta. Tomi toivoo, että tanssipaikat alkaisivat tehdä aktiivisemmin yhteistyötä kulttuurin ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Siten voitaisiin myös saavuttaa mittavampia tuloksia, josta kaikki voisivat hyötyä. Riutanharjulla on riittänyt yleisöä entiseen malliin, eikä suuria heittoja ole ollut. - Polttoaineiden kallistuminen on ehkä hieman vaikuttanut siihen, että ihmiset eivät aja enää niin pitkiä matkoja. Tämä ala on toisaalta eräänlaista aaltoliikettä, mutta aikalailla samoja väkimääriä käy edelleenkin. Olen kiertänyt jo kaksitoista vuotta lavoja, enkä ole havainnut, että mitään suurta mullistusta tai lamaa olisi tulossa. Myös nuoria on näkynyt mukavasti ja yhä enemmän tanssinharrastajia. Kaikkia yleisöryhmiä kuitenkin tarvitaan onnistuneeseen tanssi-iltaan, ja että toiminta on taloudellisesti kannattavaa, Tomi pohdiskelee.

Kari Piironen – Viitasaaren ”Pavarotti”

Tangokuningas Kari Piironen viettää tänä vuonna 20-vuotisen kuninkuustaipaleensa juhlavuotta. Kulunut vuosi on ollut täynnä keikkoja niin tanssipaikoilla kuin monissa eri tapahtumissakin. Laulajan taustalla soittaa Caminito -orkesteri, joka on neljän nuoren miehen muodostama kvartetti. - Pistän keikalla itseni aina 110-prosenttisesti peliin ja vuorovaikutus yleisön kanssa on ollut siten hirveän hyvä. Töitä on kentällä riittänyt, vaikka en ole hirveästi keikkunutkaan tuolla lehtien palstoilla ja asun Kehä III:sen ulkopuolella kaukana Keski-Suomessa, Kari Piironen mietiskelee. Tangokuninkaalla on ollut myös useita konsertteja ja sama tahti jatkuu loppuvuotta kohden. Syksyllä on tiedossa Sinitaivas-konserttikiertue, jossa mukana ovat kesällä valitut uudet tangokuninkaalliset Hanna Talikainen ja Jukka Hallikainen sekä Marion Rung. Tangokuningas vietti heinäkuussa Jämsän Iskelmähimos –tapahtumassa lisäksi uuden albuminsa levynjulkkareita. Ilmestynyt Juhlalevy oli järjestyksessään jo yhdeksäs pitkäsoitto ja sisältää kymmenen uutta sekä kymmenen aikaisemmin levytettyä kappaletta tangosta disco-musiikkiin. Piironen asui vuosia Ruotsissa, kunnes hän voitti toisella yrittämällään tangokuningas-tittelin vuonna 1988. Koko elämä muuttui silloin kertaheitolla. - Elämä muuttui täysin, sillä jättäydyn silloisista töistäni ja aloin tekemään täysipäiväisesti laulajan uraa ja sillä tiellä ollaan 20 vuotta nyt oltu, eikä loppua näy. Keikkailu on edelleenkin yhtä hauskaa kuin urani alussa, Piironen muistelee. Ensialkuun Kari teki keikkaa Ruotsista käsin, mutta lopulta hän päätti palata kokonaan takaisin Suomeen vuonna 1996. Kari asuu nykyään nuoruutensa maisemissa Viitasaarella, kauniissa Keiteleen järven Vermatsaaressa. Ensin hän rakensi sinne kesämökin vuonna -86 ja kymmenen vuotta myöhemmin myös oman talon. Mies kävi syntymässä Mellilässä Loimaan kupeessa ja hän on asunut lapsuutensa aikana ympäri Suomea, kunnes vuonna -60 perhe muutti äidin syntymäpitäjään Viitasaarelle. Vapaa-aikanaan tämä entinen metsuri ja metallimies tykkää pilkkoa polttopuita, eikä vallan niin vähääkään. Kalastus on myös hänen sydäntänsä lähellä ja jossain vaiheessa Kari harrasti metsästystäkin, mutta nyt tämä ajanviete on jäänyt pois. Isoin kala, jonka hän on saanut, tarttui toissa keväänä pyydykseen, sillä katiskassa rimpuili silloin mahtava toista metriä pitkä 9 -kiloinen hauki. - Kevään aikana kalastin ja fileerasin sellaisen satakunta haukea. Hyvinhän ne peratut kalat kelpasivat ihmisille. Kun ottaa vain isommat piikit pois, niin se hidastaa myös ruokailutahtia, eikä tule syötyä liian nopeaa, Piironen naurahtaa.

iskelmä- ja Tanssimusiikkia

uusilla äänilevyillä

Tätä Suomi tanssii –listan laatijat arvostelevat kotimaisia uutuusalbumeja. Martti Metsäkedon Tanssiorkesteri - Taas tanssitaan - Valloittavalla ja perinteisellä tyylillä esitettyä musiikkia parhaisiin tansseihin. Huipputyylikäs albumikokonaisuus. Louis Prima -veto on soitannollisesti massiivisen svengaavaa kuultavaa. Vineton kellot, vai mikä se oli? Pertsa - Kaksi kertaa peräkkäin suomen suosituimmaksi tanssiorkesteriksi valittu poppoo pistää parastaan eli näyttää mallia jälleen kerran toisille ns tanssiorkestereille millainen pitää olla tanssijoille suunnattu cd. Muut tanssiorkesterit levyttävät radioystävällistä musiikkia joka soi sitten radioaalloilla, mutta tanssilattialla jengi arvuuttelee mitenkähän tätäkin viisua pitäisi tanssia... Tanssilajien kirjo levyllä todella monipuolinen, josta johtuen tanssinharrastajat taatusti ostavat tämän cd:n. Arvosanana annan joka osa-alueelta täyden kympin! Juke Suvi Teräsniska - Särkyneiden sydänten tie - Muutaman sinkun perusteella voitiin odottaa hyvää koko cd:tä eikä ole petytty. Minusta varsin toimivaa Suomi-iskelmää hyvillä taustoilla. Livenäkin olisi tietysti kiva kuulla Suvia. Silloin kuulisi minkälainen ohjelmisto on tanssijoille tarjolla... Juke - Laulaja, josta kuullaan tulevaisuudessa paljon. Päivi Karppinen / Radio Kajaus, Kajaani – Kainuu – Kuusamo -Koillismaa - Tällä kertaa ykkösen valinta oli itsestään selvä. Nuori tyttö ja tällainen ääni! Suvi hurmasi minut heti ensisinkullaan ja levyä on odotettu kuin kuuta nousevaa. Pauliina Parto, Radio Manta Kari Piironen - Juhlalevy - 20 vuotta sitten tangokuninkaaksi valitulta Karilta on ilmestynyt juhlalevy, joka sisältää puolet uutta materiaalia ja puolet vanhempaa materiaalia. Tanssilajien kirjo on suht monipuolinen ja taustatkin ovat kunnossa, joten matot rullalle ja tanssimaan... Juke - Hyvä tanssilevy, voi valita kappaleen kuin kappaleen ja aina toimii. Esitys on varmaa ja sujuvaa. Rami - Hyvä kokonaisuus levyssä on kappaleiden valinnassa. Hyvin toteutettu teknisesti on ja huoma, että kokemusta artistilla on vaikka muille jakaa. Hyvä levy. Harold Simo Silmu – Punaisessa talossa - Simo Silmu osoittaa kolmannella sooloalbumillaan kohoavansa suomalaisten mieslaulajien kärkikastiin. Miehen ääni kypsyy aromikkaaksi hyvän viinin tavoin. Marja Tuomisaari, Radio Sun, Pirkanmaa - Satakunta - KantaHäme - Yksinkertaisesti: Simo Silmun laulanta kantaa ilman Yölinnun siipien havinaakin. Pauliina Parto, Radio Manta, Vammala-Nokia Taivalkunta Beat – Kaunis kulkija - Kitarapohjainen iskelmöinti toimii aina. Tossu notkuu... Jussi Häkkilä, Radio Pooki, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa, Meri-Lappi - Rauhallinenkin levy toimii ja pistää ajattelemaan. Päivi Karppinen, Radio Kajaus, Kajaani – Kainuu - Kuusamo Varjokuva – Toinen tie - Upea tunnistettava soundi - tunnelma vertaansa vailla; suvi-illan - ja yön taikaa. Jyrki Hakanen, Radio Sun, Pirkanmaa - Satakunta - Kanta-Häme

WWW.TANSSIVIIHDE.FI

TANSSI

koko suomi tanssii

Tällä palstalla haastattelemme suomalaisia julkisuuden henkilöitä; miten tanssi ja musiikki kuuluvat heidän elämäänsä sekä miten he kokevat sen merkityksen.

teksti: heikki Merihaara / kuva: jaana vuorenpää

Ilkka vainio

haastattelussa Lauluntekijä Juha Vainio (1938-1990) otti riimityksillään paikkansa suomalaisten sydämissä siinä missä Repe Helismaa, Veikko Lavi ja Juice Leskinen. Vaikka Junnu ei enää keskuudessamme olekaan, hänen muistonsa elää vahvana. Junnun poika, levy-yhtiöpomo Ilkka Vainio (s. 1960) on ollut mukana suunnittelemassa lukuisia tapahtumia ja julkaisuja Juhan syntymän 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Ilkka on itsekin musiikin monitoimimies; hän on tehnyt satoja sanoituksia huippuartisteille. Lisäksi Ilkka vaikuttaa muun muassa lukuisten laulukilpailujen tuomaristossa. Minkälaiset musiikilliset eväät lapsuudenkotisi sinulle antoi? - Parempaa ei olisi voinut olla. Suvussamme on ollut useita muusikoita, ja isä nousi loistavaksi esiintyjäksi, sanoittajaksi ja säveltäjäksi. Hänen kanssaan kiersin monet kiertueet ja keikat. Mieleeni on jäänyt muun muassa Irwinin ja Juhan yhteiskiertue 1960-luvun lopussa. Tapasin lukuisia taiteilijoita Carolasta Koivistolaisiin. Mitä teet nykyisin työksesi? - Olen Edel Recordsin tuotantopäällikkö. Olen mukana nykyisten tähtien tuotannossa sekä uusien valitsemisessa. Teen yhteistyötä lukuisten säveltäjien ja sanoittajien kanssa. Itse olen sanoittanut 700-800 eri huippuartistien levyttämää laulua. Lisäksi olen toimitusjohtajana Saarnipuu Kustannuksessa. Ostan lauluja ja kustannan niitä levylle. Työllistän suuren joukon muusikoita ja lauluntekijöitä. Mihin suuntaan suomalainen tanssimusiikki on kehittynyt? - Entisaikaan oli vain muutama suuri tähti, mutta tänä päivänä

Tuotantopäällikkö Ilkka Vainio on ylpeä kymmenen cd:n boksista, jolla kunnioitetaan Junnu Vainion elämäntyötä.

heitä on runsaasti. Musiikkikoulutus on tuottanut tulosta, samoin lukuisat laulukilpailut. Nimilista on pitkä: Jari Sillanpää, Arja Koriseva, Saija Varjus, Mika Pohjonen, Tommi Soidinmäki, Marita Taavitsainen ja niin edelleen. Tuoreet tangokuninkaalliset Hanna Talikainen ja Jukka Hallikainen ovat loistavia laulajia ja Jenna Bågeberg on kehittynyt valtavasti. Mikko Mäkeläinen ja Myrskylyhty menestyy, samoin Varjokuva. Unohtaa ei pidä vanhoja staroja, kuten Tapani Kansaa tai Markku Aroa. Iskelmä voi tänä päivänä hyvin. Olet omalla panoksellasi ollut mukana luomassa suomalaisia legendoja. Voitko mainita heistä muutamia? - Minulla on ollut kunnia toimia esimerkiksi Paula Koivuniemen, Eija Kantolan, Kari Tapion, Eino Grönin ja Jope Ruonansuun kanssa. Nuorempaa polvea on edustanut Nylon Beat. Tekstejä olen tehnyt muun muassa Sipi Castrénin salanimellä. Miten parhaat hitit syntyvät? - Artisteilta vaaditaan särmää ja rohkeutta olla oma itsensä. Menestyskappaleen melodia on tarttuva ja teksti koskettava. Arvostan myös riimityksiä ja sanojen soljumista. Lauluntekijän on mentävä artistin sisimpään ja mietittävä, mikä hänelle sopii. Hyvät fiilikset voivat olla yhdestä sanasta tai värssystä kiinni. Näin ovat syntyneet muun muassa Valaise yö, Kuka pelkää Paulaa, Seksi vie taksi tuo, Tartu tiukasti hanuriin ja Sata suudelmaa. Itselläsi on pitkä kokemus laulukilpailujen tuomarina. Onko kilpaileminen ainoa tie menestykseen? - Ei toki. Kilpailujen avulla on silti helppo löytää hyviä tähtiä. Kiitorata-ohjelma toi estradeille esimerkiksi Anna Erikssonin ja Nylon Beatin. Samoin Idols-formaatti on tuonut erinomaisia laulajia. Kukaan ei tule hakemaan tuntematonta kykyä kotoa – kyllä hänet on jollakin tavalla aktivoitava. Mitä ajattelet nykyisten radiokanavien musiikkitarjonnasta? - Olen ilahtunut Iskelmäradiosta, joka tekee hienoa työtä iskelmämusiikin puolesta. Iskelmäkanaville olisi enemmänkin kysyntää. Nykypäivän kolmekymppiset ovat löytäneet sen musiikin, jota heidän vanhempansa aikanaan kuuntelivat. Jenkeillä on countrymusiikki, meillä iskelmä.

Kuinka usein käyt tanssilavoilla? - Työni vuoksi käyn katsomassa artisteja tai bändejä parin viikon välein, kesällä useammin. Olen valitettavan huono tanssimaan, vaikka minulla on rytmi veressä. Tangomarkkinoiden hallitukseen kuuluva Martti Haapamäki on puolisonsa kanssa luvannut parantaa tulevaisuudessa tanssitaitojani. Tango näyttää hienolta ja siinä pääsee tarrautumaan partneriin mukavasti. Toinen minua miellyttävä tanssi on valssi. Miksi suomalaiset ovat tanssikansaa? - Tanssiharrastus on siirtynyt Suomessa isiltä pojille ja äideiltä tyttärille. Moni on löytänyt tanssin uudestaan, vaikka olisikin muuttanut maalta kaupunkiin. Matkat eivät ole esteenä ja tansseissa voi käydä selvin päin. Parketilta löytää seuraa ja uusia ystäviä. Tanssit on hieno sosiaalinen tapahtuma ja monille viikon kohokohta. Millainen on hyvä tanssilava? - Hyvä artisti ja orkesteri pystyvät luomaan tunnelmaa vaikka minkälaiseen paikkaan. Iloinen meininki ja aidot ihmiset ovat tärkeitä. Tanssipaikan ei tarvitse olla palatsi, mutta on silti hyvä panostaa viihtyvyyteen ja palveluihin. Onko tanssikulttuurilla uhkakuvia? - Mielestäni ei. Palveluita on kehitettävä rohkeasti eikä turhan vakavasti. Kannustamme ihmisiä karaokeen laulamisen riemun vuoksi. Saman ajatusmallin voisi siirtää tanssilavoille. Tärkeintä on voittaa menemisen pelko – jokaisella on oikeus tanssia tyylillään. Keväällä tuli kuluneeksi Juha Vainion syntymästä 70 vuotta. Mitä tapahtumia juhlavuonna on järjestetty? - Keväällä pidimme Kulttuuritalolla upean, televisioidun konsertin, jossa esiintyivät muun muassa Kari Tapio, Katri Helena ja Vesa-Matti Loiri. Samassa hengessä järjestimme konsertin Kotkan Meripäivillä. Junnun lauluja ovat esittäneet myös nuoremmat laulajat, kuten Ilkka Alanko, Johanna Kurkela ja Samuli Edelmann sekä Vicky Rosti. Juha Vainion rahaston sanoittajapalkinnot myönnettiin Jukka Virtaselle ja Sinikka Svärdille. Kotkassa on syyskuun loppuun asti esillä Juha Metson valokuvanäyttely Juhasta. Albatrossi ja Heiskanen –näytelmä on saanut hyvän vastaanoton jo parissakymmenessä kaupunginteatterissa. Millaisia julkaisuja juhlavuoden kunniaksi on tehty? - Toukokuussa ilmestyi tuplalevy sekä kymmenen cd:n boksi Legendan laulut – kaikki levytykset 1963-1990 (Warner Music Finland). Se on myynyt todella hyvin. Paketissa ovat kaikki Juhan levyttämät 245 laulua kirjan kera. Lauluista 136 on ensimmäistä kertaa cd-muodossa. Mukana on myös aiemmin levyttämättömiä lauluja. Pidän boksin julkaisemista vuoden kulttuuritekona. Olen jakanut boksia opetusmateriaaliksi nykyisille säveltäjille ja sanoittajille. Lisäksi julkaisimme alkuvuodesta Pahojen poikien karaoke-cd:n. Se saa jatkoa lokakuussa, jolloin ilmestyy toinen karaoke-cd nimellä Matkalla pohjoiseen. Millaiselta tulevaisuutesi näyttää? - Ei tässä vielä eläkkeelle lähdetä. Moni juttu on kesken. Kehityn matkalla ja yritän tehdä parhaani. Samalla saan nauttia yhteistyöstä hienojen ihmisten kanssa. Ihmisiltä tuleva palaute kannustaa jatkamaan. Haaveenani on tehdä joskus teksti VesaMatti Loirille. Ja Juha kulkee yhä matkassa mukana. Albatrossin liito jatkuu.

Alemana Dance Center, PORI puh. (02) 5480 759 fax (02) 5481 077 Alemana Dance Center, JKL puh./fax (014) 612 488 Alemana Shop, Tampere Laaja ja laadukas valikoima tanssikenkiä, tanssiasuja ja muita alan tuotteita! Tilaa esittely tilaisuuksiisi, soita puh. 0400 591 646 tai sähköpostitse alemana@co.inet.ﬁ Katso liikkeidemme tarkemmat aukioloajat ja yhteystiedot nettisivustoltamme!

TANSSIVIIHDE LEHTI 3/2008

Alan ammattilainen

30 v

Katso juhlavuoden tarjoukset ja käy TUTUSTUmassa tuotteisiin

www.alemana.fi

teksti ja kuvat: pirjo ja tommi koivula

rock´n´swing

ovat mukana tanssissa heti alkeisopetuksesta alkaen.

Bugg Buggin juuret ovat Jitterbuggissa ja muissa 50-luvun rock’n’roll tansseissa. Omaksi tanssikseen se alkoi kehittyä 50-luvun lopulla Ruotsissa. Suomessa buggia on vähäisessä määrin tanssittu jo syntymästään saakka, mutta varsinainen valloitusretki alkoi 90-luvun lopulla. Tällä hetkellä bugg leviää tanssilavoilla kulovalkean tavoin. Bugg on tanssina yksinkertaisuudessaan nerokas. Helpoimmillaan se on rytmikästä kävelyä musiikin tahtiin, mutta erilaiset askelvariaatiot, vauhdikkaat kuviot ja musiikin tulkinta antavat haastetta kokeneimmillekin tanssijoille. Seuraajan perusaskel, ilman vientiä, on askeleita paikalleen alkaen oikealla jalalla musiikin ykkösiskulta. Viejän askellus on vapaa, mutta sen tulee olla harmoniassa seuraajan askelluksen kanssa. Kuvioissa seuraaja liikkuu viejän ohjaamaan suuntaan, viejän ympärillä myötäpäivään kiertäen, suoraviivai-

semmin kohti viejää ja poispäin viejästä tai jotain tältä väliltä. Kaikki seuraajan liikesuuntien vaihdokset ovat fyysisesti vietyjä ja ne tapahtuvat pääasiassa musiikin parittomilla iskuilla. Pari voi tanssia paikallaan tai kiertää lattiaa vastapäivään. Musiikki, johon buggia tanssitaan, on hyvin moninaista. Periaatteessa melkein mikä tahansa nelijakoinen rytmimusiikki käy. Tämän ansiosta bugg toimii hyvin erilaisissa ympäristöissä. Musiikki voidaan valita siten, että se on kohderyhmälle tuttua ja mieluista. Bugg on vapaasti viety tanssi, eli tanssijoilla ei kisoissakaan ole valmiita koreografioita, vaan tanssi etenee miehen viemänä. Viennin tulee olla kevyttä mutta selkeää ja tanssin tulee soljua juoheasti musiikkiin. Viime vuosina bugg on kehittynyt entistä tanssillisempaan suuntaan ja musiikin tulkinnan merkitys on kasvanut. Tämä on lisännyt buggin kiinnostavuutta myös edistyneempien tanssinharrastajien keskuudessa. Bugg on on myös virallinen kilpalaji WRRC:ssä (rock’n’swing tanssien maailmanliitto) ja IDO:ssa (toinen tanssin maailman liitto). Siinä kilpaillaan vuosittain MM-, ja EM-tittelistä. Bugg on saanut tunnustusta myös vakio- ja latinalaistanssien piireissä sillä vuonna 1995 se valittiin vuoden tanssiksi tanssin maailmankongressissa Blackpoolissa, Englannissa.•

Kahvila

•

Ravintola •

Hesburger

Parkano (3-tien varrella) • Aukioloajat • su - to 9 - 23 pe - la 9-24

•TANSSITARVIKKEET•HARJOITUSASUT• •TANSSIMUSIIKKI•TANSSIKENGÄT•

VE ER

OA TUTUST UM TU L AA

uomalainen lavatanssikulttuuri on kansainvälisesti tarkasteltuna ainutlaatuinen ilmiö. Suuret ikäluokat ovat tavanneet toisensa tanssilavoilla ja heidän nuoruudessaan lavoja olikin joka kylässä. Kansainväliset disko- ja pubikulttuurit toivat 70-, ja 80-luvuilla Suomeenkin uusia vaihtoehtoja vapaa-ajan viettoon ja tanssilavat hiljenivät. Suurin osa pienistä kylälavoista lopetti toimintansa. Kustannustehokkaan yhdistyspohjaisen toimintamallinsa ansiosta kaikki lavat eivät onneksi kuolleet. Tanssiva yleisö alkoi kuitenkin pikkuhiljaa ikääntyä ja tulevaisuus näytti melko synkältä, kunnes 90-luvulla tapahtui jotain joka piristi tanssilavakulttuuria. Suomeen rantautui 90-luvulla uusia paritansseja jotka varsinkin nuoremmat lavoilla kävijät ottivat heti omikseen. Näissä tansseissa myös kilpailtiin, mutta vapaasti vietyinä tansseina ne sopivat hyvin myös tanssilavoille. Kyse oli ns. rock’n’swing tansseista: boogie woogie, lindy hop ja bugg. Rock’n’swing tanssit eivät 90-luvulla tullessaan olleet suomalaisille aivan uusi ilmiö. Kilpatanssina ja jossain määrin myös lavatanssina meillä on 50-luvulta asti tanssittu jiveä, rock’n’rollia ja lavajiveä eli fuskua. Uudet rock’n’swing tanssit vahvistivat myös näiden vanhojen asemaa ja niidenkin harrastus alkoi yleistyä. Vaikka rock’n’swing tanssit ovat syntyneet nuorisotansseina, niitä harrastavat tänään kaikenikäiset ihmiset. Ne sopivatkin hyvin kaiken ikäisille sillä sen minkä vanhemmat jalan nousussa nuoremmille häviävät he voivat korvata iän mukanaan tuomalla karismalla ja kokemuksella. Musiikin tulkinta ja improvisointi ovat vapaasti vietyjen rock’n’swing tanssien tärkeimpiä elementtejä ja ne

tanssit tanssilavoilla

Pirjo ja Tommi ovat paritansseille sydämensä menettäneitä tanssijoita. Heidän tanssilliset juurensa ja innoituksen lähteensä ovat ainutlaatuisilla suomalaisilla tanssilavoilla, ja lavatanssit ovat edelleen lähellä heidän sydäntään. Ennen rock’n’swing tanssiuraansa molemmat kilpailivat vuosia vakio-, ja latinalaistansseissa, Pirjo Kuopiossa ja Tommi Tampereella. Yhteinen tanssitaival alkoi vuonna 1995 boogie woogien merkeissä ”ja siitä se ajatus sitten lähti”. Tänään palkintokaapista löytyy mm. SM-, PM-, EM- ,ja MM-pokaaleita, kirkkaimpana MM-kulta. Pirjo ja Tommi asuvat Tampereen kupeessa Viialassa, josta käsin kiertävät päätoimisina tanssiammattilaisina levittämässä vapaiden paritanssien ilosanomaa: …vapaata, letkeää, rentoa, svengaavaa ja iloista. Tanssi sujuu näennäisen saumattomasti ja kuitenkin se mitä tanssilattialla tapahtuu, syntyy juuri sillä hetkellä. Mies vie ja nainen seuraa, ei vikisten vaan leikitellen ja musiikkia tulkiten... Opetusryhmistä löytyvät kaikki ikäluokat lapsista varttuneisiin ja kaikki taitoluokat aloittelijoista maailman tason huippu-urheilijoihin, tansseina pääasiassa rock’n’swing -tanssit ja lavatanssit. Pirjo ja Tommi ovat Tanssiurheiluliiton rock’n’swing -tanssien valmentaja-, ja tuomarikouluttajia, ja tuttu näky rock’n’swing -tanssikilpailujen ja erilaisten lavatanssikilpailujen tuomaristoissa. Kotimaan lisäksi Pirjo ja Tommi kiertävät ahkerasti myös ulkomailla, sekä opettamassa, että itse oppimassa. Kehittyminen tanssijana vaatii oppimisen halun lisäksi oikeanlaista nöyryyttä uusien asioiden edessä.

www.dancestop.

Käy Tanssimaan -palsta esittelee paritanssia tanssinopettajien ja tanssinohjaajien näkökulmasta. Artikkelien kirjoittajina tulevat toimimaan pitkän linjan tanssinammattilaiset ja –ohjaajat Suomen Tanssinopettajain liiton opettajien, Suomen Seuratanssiliiton ohjaajien sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulun kasvattien tanssinopettajien joukosta. Artikkelit lähestyvät seuratanssia eri lähtökohdista ja luvassa on mielenkiintoisia juttuja tanssinopetuksellisista asioista, tanssista kuntoilumuotona, tanssilajien kehittymisestä jne. Lukijat saavat lisäksi tutustua artikkelien kirjoittajiin, sillä jokaista kirjoittajaa on pyydetty lyhyesti esittelemään itsensä ja omaa toimintaansa seuratanssin parissa. Palstan koordinaattorina toimii Liisa Kontturi.

TANSSI

Pirjo ja tommi koivula

käy tanssimaan

Henkilökuva

Pitkäkatu 35, 44150 Äänekoski GSM 040 505 2507 E-mail: dancestopoy@pp.inet.

WWW.TANSSIVIIHDE.FI

TANSSI teksti ja kuvat: jaana vuorenpää

tanssi - koko perheen yhteinen harrastus Tanssi sopii kaikenikäisille ja -kokoisille. Se on monipuolinen liikunnallinen harrastus ja hauskaa ajanvietettä, jossa myös sosiaaliset taidot kehittyvät ja sitä voi harrastaa vaikka koko perheen voimin.

Eijasta on tärkeää, että lapset saavat ensituntuman tanssimiseen alan ammattilaisten toimesta jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sillä tällä voidaan luoda nuorille oikeanlainen ja positiivinen kuva harrastuksesta. Tanssinopetus olisi hyvä saada siten koulujen liikuntatunneille aivan vakinaiseksi liikuntalajiksi. Vaikka tanssi ei heti innostaisikaan lapsia aktiivisena harrastusmuotona, saattaa kynnys tanssimiseen olla kuitenkin huomattavasti pienempi hieman vanhemmalla iällä.

Hauska harrastus Olgasta kaikista mukavin tanssi on Foksi, mutta muutkin lajit viehättävät. Myös Pauli pitää Foksista, eikä Valssikaan tuottanut ongelmia. Perheen pienin eli Osmo tykästyi puolestaan Letkajenkkaan. Toistaiseksi se onkin ainoa laji, jota tämä pikkumies osaa, sillä Osmo oli kakkosluokkalaisena hieman liian nuori osallistumaan koulussa tapahtuvaan opetukseen. Tanssimisessa on lasten mielestä kaikki kivaa, sillä sitä on yksinkertaisesti vain hauska harrastaa. Oppeja käytiin myös kesän mittaan kokeilemassa kevään tapahtumasta tutuksi tulleella lähilavalla. Tansseihin mentiin heti alkuillasta ja kotiin lähdettiin yleensä jo puolen yön aikaan, vaikka

iime toukokuussa Mahnalan ympäristökoulun opettajat yhdessä paikallisen maamiesseuran ja Mahla ry:n kanssa järjestivät koulun oppilaille Lasten Kevätillan valssi -tanssitapahtuman idyllisellä Mahnalan kesälavalla, joka sijaitsee keskellä kaunista Hämeenkyrön kansallismaisemaa. Kaiken tarkoituksena oli opettaa lapsille perinteisiä lavatansseja, mutta myös talkootoimintaa ja siirtää eteenpäin vanhaa iltamaperinnettä. Oppilaat aina kolmannesta kuudenteen luokkaan osallistuvat siten tanssimisen lisäksi lipunmyyntiin, kahvilatoimintaan ja erilaisten pelien järjestämiseen. Tansseja opeteltiin koulun liikuntatunneilla ahkerasti ennen varsinaista tapahtumaa, johon harjoitukset lopul-

ta huipentuivat. Tanssilajeina heillä oli opetussuunnitelmassa neljä eri tanssilajia; Valssi, Bugg, Letkajenkka ja Foksi. Tytöt olivat alussa ehkä hieman innokkaampia kuin pojat, mutta lopulta tanssi vei heidät kaikki mukanaan.

Perhe tanssii

niin innoissaan tanssimisesta. - Heitin tapahtuman jälkeen lapsille ehdotuksen hieman huumorilla, että mitä jos varataan perheaika tanssikursseille ja he riehaantuivat heti ajatuksesta, kertoo Maarit Bro nauraen. Tanssinopettaja Eija Puraselle tehtävä perheen opetuksesta oli mieluinen. - Pidän lasten kanssa työskentelystä, sillä se on aivan erilaista kuin aikuisten opettaminen. Lapsilta saa suoraa palautetta, ja heistä huomaa heti, jos jokin ei miellytä, Eija luonnehtii.

Tanssikärpäsen purema iski tapahtuman myötä myös koko Bron perheeseen. Vanhemmat olivat joskus kymmenen vuotta sitten olleet tanssikursseilla, mutta harrastus jäi aivan alkumetreilleen ajan puutteen vuoksi. Perheen äiti Maarit (32) ja isä Tuomo (27) sekä lapset Pauli (12), Olga (10) ja Osmo (8) päättivät jatkaa yh- Perheen vanhimmat lapset Pauteisin yksityistunnein lasten koulussa li ja Olga Bro tanssinopettaja opittuja taitoja, sillä jälkikasvu oli Eija Purasen opissa.

TANSSIVIIHDE LEHTI 3/2008

lapset eivät olisi aina halunneetkaan vielä silloin poistua paikalta. Muutama hieman pitempään valvottu ilta loma-aikaan ei sinänsä haitannut lapsia ja unikin tuli hyvin tanssien jälkeen. Kysyttäessä lasten suosikkiartistia, esiin nousi heti Tiina Pitkänen, joka oli yhtyeineen myös edellä mainitun lastentapahtuman esiintyjänä. Lasten tanssitaito ja -innokkuus ovat herättäneet niin ikään paikkakunnan ihmisissä ihailua ja kannustusta. - Pauli ja Olga ovat saaneet paljon hyvää palautetta ympäri kylää. Varsinkin Pauli on erottunut joukosta, sillä muita hänen ikäisiään poikia ei ole juuri tanssimassa ollut, Tuomo ja Maarit Bro kertovat. Näin syksyn saapuessa ovat kesälavat sulkeneet ovensa. Perhe onkin nyt miettinyt, missä he voisivat käydä yhdessä tansseissa aina silloin tällöin, että lasten tuntuma opittuihin tansseihin säilyisi. Nälkä kasvaa aina syödessä ja jokin uusi tanssilajikin olisi mukava opetella. Bron perhe haluaa lämpimästi suositella tanssin harrastusta kaikille perheille. Tanssi on hauskaa ja hyvää liikuntaa, jota on kiva harrastaa yhdessä. Heistä olisi niin ikään miellyttävää, että lapset saisivat lisää uusia ikäisiään tanssikavereita. •

teksti ja kuva: joni armio

Minun tarinani -

joni armio

tan ss i va m uusi kko

teksti: henna hietakangas / kuvat: jaana vuorenpää

harrastuksena omaa luokkaansa! Lavatanssit ovat monipuolinen ja monta eri tekijää yhdistävä harrastus. Siinä nivoutuu yhteen niin liikunta, musiikki kuin ystävien/tuttavien tapaaminen. Illan aikana nähdään ja koetaan paljon asioita, joita muistellaan usein vielä pitkienkin aikojen jälkeen. Lavatansseihin voi lähteä, vaikka ei osaisikaan tanssia, sillä jo pelkkä tunnelma lavalla on kokemisen arvoista. Ja kun kerran on tansseihin lähtenyt, niin lähtee varmasti uudelleenkin!

”Rentoa meininkiä, hyviä tanssihetkiä – tutkimus lavatanssin harrastajista” gradu syntyi mielenkiinnosta Suomen tanssivaa kansaa kohtaan. Monien historiallisten myllerrysten vaikutuksesta huolimatta lavatanssi on säilyttänyt asemansa tänäkin päivänä. Tutkimukseen osallistui 161 henkilöä kahden tanssi-illan aikana Jyväskylässä ja Joensuussa. Tässä artikkelissa käydään läpi tutkimuksen antia. Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta lavatanssin olevan pysyvä liikunnallinen harrastus, joka ei ole iästä riippuvainen. Vastaajien ikähaitari oli laaja 19 vuodesta 69 vuoteen. Suurin osa oli aloittanut harrastuksensa jo yli kymmenen vuotta sitten, ystävän tai perheenjäsenen innoittamana. Tärkeimmiksi tanssiharrastuksen tavoitteiksi kerrottiin arjesta

irtautuminen ja ajanvietto. Merkittävää on myös liikunnan ilo, ihmisten tapaaminen ja oman tanssitaidon kehittyminen. Lavatanssi on sekä parien että sinkkujen suosima harrastus. Tansseihin lähdetään yleisemmin oman parin kanssa, mutta yksinlähteminenkään ei ole ongelmallista, johtuen siitä ettei lavoilla ole niin voimakasta iskemiskulttuuria kuin baareissa. Naiset lähtevät miehiä useammin tansseihin ns. tyttöporukalla. Tämä näkyy käytännössä siinä, että naisia on tansseissa yleensä aina enemmän. Illan aikana tanssitaan keskimäärin neljä tuntia ja tansseihin on päästävä säännöllisesti. Vastausten perusteella voi todeta, että tanssiharrastajat ovat muutenkin liikunnallisia, sillä lähes puolella on tanssin lisäksi joku muu liikunnalli-

loitin tanssiharrastukseni työkaverini innostamana, ja myös perhesuhteiden muututtua koin tarvitsevani muuta ajateltavaa ja tekemistä. Minulle tanssi oli keino selviytyä elämänmuutoksesta, jollekin toiselle sitä on ehkä postimerkkien keräily, kalastus tai pahimmassa tapauksessa viinan juonti. Ensimmäiset tanssini oli tapaninpäivänä –06 Kangasalan Kisarannassa, jossa vietin tunnin kahvion puolella. En uskaltanut mennä lattialle, vaikka olin jo pari kuukautta käynyt tanssikoulu Tanssiksessa. Lavatanssikokemusta minulla ei ollut, mutta tanssi lajina oli tuttu, sillä olen harrastanut nuorisosarjassa kilpatanssia, jonka lopetin –85. Musiikki vei kaiken aikani jo silloin. 13-vuotiaana aloitin rumpujen ja basson soiton ja lukioikäisenä soitinkin jo eräässä bändissä, toisin sanoen tein keikkaa. Musiikin harrastamisesta tuli myöhemmin ammattini: soitan Tampere Filharmoniassa ja omaksi ilokseni ja päätyön vastapainoksi teen tanssikeikkaa Tanssiorkesteri Johanderin kanssa. Kävin useammankin kerran tansseissa ottamatta kuitenkaan tanssiaskeleita. No kaipa sitä sitten lopulta uskalsi hakea naista tanssimaan. Minun luonteellani se vaati kyllä rohkeutta, jota sain harjoittelemalla. Ajattelin, että kivempi sittenkin tanssia, kuin vain katsella muiden tanssivan. Tanssiharrastus on ehkä jopa parantanut itseluottamustani, mutta toivottavasti ei liikaa. Alussa tuntui, että opin helposti ja olin myös hyvin innostunut oppimaan, jotta pärjäisin lavatansseissa. Tanssin opettelussa vaaditaan paljon kärsivällisyyttä, jota minulla ei valitettavasti aina ole. Mikä onkaan sen mukavampaa kuin liikkua musiikin tahdissa ja hetkittäin tulkita musiikkia. Tanssilajeista eniten innostuin tangosta ja fuskusta, myös sambasta fuskuna tanssien. En tiedä, miltä tangon ja fuskun tekemiseni näyttää, mutta ainakin se itsestä tuntuu hyvältä, jos vain minua

musiikki sytyttää. Onko sillä sitten väliä, miltä se näyttää, kunhan itsellä ja ehkä daamillakin on kivaa? Tietysti haluan myös oppia tanssimaan hyvin: ihailenkin kilpatanssijoiden tapaa tanssia tangoa ja Swing Teamiläisten Swing-tansseja, kuten boogie woogia ja lindy hoppia. Kärsin siitä, että soitetaan huonosti tai mitäänsanomattomasti. Mielestäni hyvissä käsissä huonokin musiikki sytyttää tanssijan ja huonoissa käsissä hyväkin sävellys voidaan pilata huonolla maulla ja otteella. Toisin sanoen yksinkertainen huonokin biisi voidaan soittaa hyvin: paljon on siis kiinni muusikoista ei kappaleesta. Tango on tulinen tanssi. Tarkoitan, että tangon karaktääri ei ole vetelä, vaan siinä pitää olla luonnetta, mihin vaikuttaa paljon muusikon ote, eli se kuinka soittaja komppaa tangon. Myös hyväkään laulaja ei pelasta bändin huonoa soittoa. Minua sytyttää hyvin soitettu musiikki, jonka ei tarvitse välttämällä olla laulettua. Yksi lempitansseistani on hidas valssi, joka valitettavasti soitetaan usein alitempoisesti. Samba taas on helposti liian nopea tanssittavaksi. Kaikella kunnioituksella soittajia kohtaan myönnän, että tanssimuusikon työ on haastavaa, sillä musiikin lajeja on monia, ja soittajan täytyisi hallita tanssijoille sopiva tempo ja tyylinmukaiset kompit. Esimerkiksi cha cha chaata rumpali saattaa soittaa beat-kompilla, mikä ei ole tyylinmukaista komppaamista. Tanssin harrastajan täytyy sietää ns. huonoja tansseja. Sanotaankin, että joka kuudennet tanssit ovat hyvät. Nykyään käyn tansseissa fiiliksen mukaan, haluan enemmän laatua kuin määrää. Jatkossa ajattelin keskittyä harjoittelemaan niitä tanssilajeja, joista pidän, mm. haluaisin oppia boogie woogia. Yritän välttää ruuhkatansseja ja hakeutua jalalle sopivan tanssimusiikin pariin. •

nen harrastus.

Tanssi-ilta on odotettu tapahtuma Onnistunut tanssi-ilta rakentuu monien eri tekijöiden ympärille. Erityisen tärkeäksi koettiin hyvä ja monipuolinen tanssimusiikki, toisten tanssijoiden vaikutus illan kulkuun ja tanssipaikan yleinen ilmapiiri. Yleiseen ilmapiiriin vaikuttaa muun muassa paikalla olevien ihmisten toimiminen vallitsevien sääntöjen ja normien mukaan. Esimerkiksi se, ettei tansseissa olla liian kännissä tai käyttäydytä muuten häiritsevästi. Myös tanssipaikka puitteineen vaikutti vastaajien mukaan yleiseen tunnelmaan. Lavoilla vallitsevaa tunnelmaa kuvattiin keveäksi ja niillä koettiin syntyvän usein omanlainen ”tanssiyhteisö”. Hyvässä tanssipaikassa tulisi ainakin olla taitava orkesteri, hyvä lattia ja tilaa tanssia. Artistin / orkesterin piirteissä korostui monipuolisuus, ammattitaito ja välitön suhtautuminen yleisöön. Tansseihin voidaan tulla myös muuten viihtymään, ei vain tanssimaan. Tanssimisella on merkitystä sellaisenaan, sosiaalisesti ja koko ihmisen olemuksen kannalta. Lavalla tanssiessa päähuomio ei kiinnity tanssiparin ikään, kokoon tai ammattiin, vaan suosio perustuu tanssitaitoon. Ihmisillä on luontainen tarve hakeutua toisten seuraan ja sosiaaliset kontaktit tukevat myös persoonallista kasvua. Tulosten perusteella käy ilmi, että tanssi vahvistaa myös itsetuntoa. Tanssiharrastuksen kautta tutustuu moniin uusiin ihmisiin ja tanssijoilla on yleensä laaja tuttavaverkko. • WWW.TANSSIVIIHDE.FI

TANSSIKENGÄT JOKAISEEN JALKAAN

tapahtumakalenteri SUSEL jäsenten ilmoittamat tapahtumat.

Laaja valikoima, kaikki koot suoraan myymälästä

TANSSIKURSSIT NON-STOP

Lyhenteet: TK - tanssikurssi tai -leiri, KIL - tanssikilpailu, MUU - muu tilaisuus, KON - konsertti, TAP - tapahtuma, KOU - koulutus

tanssikoulu

PilviSteps

Pasilan asema 2. kerros, Helsinki puh. 09-2780 0110 tai 050 566 6095 e-mail: tanssikoulu@pilvisteps.

www.pilvisteps.

Suuri ja monipuolinen tanssileiri

SCANDIC SWING

Suomussalmella Pe – Su 24.-26.10.2008 • Tanssikursseja 6 eri salilla • Lava- ja paritansseja kolmessa opetustasossa • Lisäksi Bailatinoa, Sanbicia, Afrikkalaista, Afrobrasilialaista tanssia • Kurssien vetäjinä: opettajia, ohjaajia, aktiiveja 15 henkilöä mm TOMMI JA PIRJO KOIVULA • Iltaisin tanssia vauhdikkaasti kahdella eri salilla • Tanssileirimajoitus Scandic Kiannon Kuohut • Virkistyskylpylä käytössä, jossa la Karibialainen ilta • Edulliset leiri- ja majoituspaketit

Lisätietoja ja ilmoittautumiset: www.tanssikerhokavaljeeri.ﬁ tai puh 0400-917446 Sähköposti: tanssikerhokavaljeeri@suomi24.ﬁ www.scandic-hotels.com puh. 08-710770 TANSSIKERHO KAVALJEERI Ry

PALVELUKORTTI Tilaan Tanssiviihde lehden alk. numerosta __/______ itselleni lahjaksi määräaikaistilaus 12 kk / 25 eur kestotilaus / 20 eur (laskutusväli 12 kk) muutan tilaukseni kestotilaukseksi irtisanon tilaukseni maksetun ajan loppuun päättymään heti osoitteen muutos alkaen ___/___200__ ajaksi ___/___200__ - ___/___200__ Entinen osoite tai lehden saaja Etunimi Sukunimi E-mail

Lähiosoite Postinumero

Postitoimipaikka

Puhelin

Postinumero

www.tanssiviihde.fi

TANSSIVIIHDE LEHTI 3/2008

Tanssiviihde lehden voi nyt myös tilata suoraan kotiin. Ilmestyy neljä Tilausmuodot ovat: - kestotilaus / 20 € kertaa vuodessa! - määräaikaistilaus 12 kk / 25 € H elmikuu, T Maksuehto 14 pv netto, maksukehotus 5 eur. oukokuu Syyskuu, Ulkomaan postituslisä 4 eur. Marrasku u

Puhelin

Kirjemaksu

Jaamedia PL 57 33711 TAMPERE

TK / 1.-2.11 / Jalalla koreasti Vaasassa -tanssileiri / www.rolling.fi KON / 7.-16.11 / Sinitaivas Viihdekonsertti / Hanna Talikainen, Jukka Hallikainen, Marion Rung, Kari Piironen, Seitsemän Seinähullua / www.auraviihde.fi TK / 8.11 / Sanna Hirvaskari ja Marko Keränen Kiuruvedellä / www.vuskarit.urli.net TK / 14.-15.11. / Sari ja Jari Aaltosen jatkokurssit Turussa / www.tanssikurssit.fi TK / 15.11 / Marco Bjurström Kiuruvedellä / Liikuntahalli / www.vuskarit.urli.net TK / 15.11 / Tanssikoulu Sulava/Tii Alasimi: jatkotason tanssikurssi Alavieskassa / Hidas valssi ja Bugg / www.jammarit.net TK / 22.11. / Kati Koiviston tanssikurssit V2, Harjavalta / www.tanssikurssit.fi TK / 22.-23.11 / Tanssikoulu Jari Aaltosen kaksipäiväinen jatkotason kurssi / Sari ja Jari Aaltonen / Bugg, rumba, chacha, hidasvalssi ja fusku / ennakkoilmoittautuminen / www.raahentanssiklubi.com TK / 22.-23.11 / Ari Halisen ja Kati Vestmanin Swingvalmennus / www.tanssiseurajetv.fi

LEHDEN TILAUS E-mail

Postitoimipaikka

TK / 3.-4.10. / Sari ja Jari Aaltosen jatkokurssit Ruusulinnassa / www.tanssikurssit.fi TK / 4.10. / Tanssikoulu Sulava/Tii Alasimi: jatkotason tanssikurssi Alavieskassa / Fusku ja Tango / www. jammarit.net TK / 4.-5.10. / Sanna Hirvaskarin ja Marko Keräsen lattarikurssi. / Jatkotaso Rumba, Chacha, Jive, Salsa ja Samba / ennakkoilmoittautuminen /www.raahentanssiklubi.com TK / 5.10. / Tanssikoulu Sulava/ Tii Alasimi: jatkotason tanssikurssi Kemissä / www.swengijengi.net TAP / TK / 5.-6.10. / Syksyn Suuri Tanssiristeily / Vikingline m/s Isabella / tanssikursseja, tanssinäytöksiä, tanssiseurojen esittelyjä ja fanitapaamisia / Esiintyjinä Matti ja Teppo, Marko Lämsä, Johanna Pakonen ja Rami Rafael / www.auraviihde.fi KON / 8.-18.10 / Suomi Soikoon -konserttikiertue /Jukka Kuoppamäki, Aikamiehet, Korsuorkesteri, Pertti Keihäs ja Niilo Rantala sekä Eki Jantunen / www.auraviihde.fi TAP / 10.10 / Swingbileet Kuopiossa/ www.tanssiseurajetv.fi TK / 11.10. / Kati Koiviston tanssikurssit V2, Harjavalta / www.tanssikurssit.fi TK / 11.10. / Tanssikoulu Sulava / Tii Alasimi: tanssikurssi Seinäjoella / www.netikka.net/botafogo TK / 17-19.10 / Vuskarit Runnin Kylpylällä / rumba ja cha cha /www.vuskarit.urli.net TK / 19.10./ Liisa Kontturi & Lasse Paasikko tanssikurssit Turussa / www.tanssikurssit.fi TK / 19.10 / Guillermo Zayaksen soololattareita Kuopiossa / www.tanssiseurajetv.fi KON / 20.-30.10 / Tomi Metsäketo & Laura Voutilainen: Rooma - Helsinki - New York -konserttikiertue 2008 / www.auraviihde.fi TK / 24.-26.10 / Megaleiri / Sokos Hotelli Presidentti / www.staditanssii.fi TK / 24.-26.10 / Suomussalmi Scandic Swing tanssileiri / www.tanssikerhokavaljeeri.fi TK / 25.-26.10 / Kimmo Lasasen lavalattareita ja salsaa / www.tanssiseurajetv.fi TK / 25.-26.10 / Paritanssin tiiviskurssi Oulussa / www.tanssikoulusulava.fi

HUOM! Tanssikursseja ja myös muita yksittäisiä tapahtumia kannattaa käydä katsomassa aina myös suoraan kunkin SUSEL jäsenten ylläpitämiltä verkkosivuilta. Osoitteet löytyvät viereiseltä sivulta.

Uusi osoite tai lahjatilauksen saaja Etunimi Sukunimi Lähiosoite

TK / 13.9 / Kati Koiviston jatkokurssit Valasrannalla, Yläne/ / www.tanssikurssit.fi TAP / 14.9. / Lavakauden päättäjäisest / Ikaalisten Kylpylä / runsaasti esiintyjiä, Tanssivihteen seminaari / www.hitit.fi ja www.tanssiviihde.fi TK / 20.9. /Tanssikoulu Tanssintahti Liisa Kontturi ja Lasse Paasikko Kiuruvedellä / Elävää musiikin tulkintaa/ www.vuskarit.urli.net TK / 21.9. / Tii Alasimi ja Kimmo Lasanen: jatkotason tanssikurssi Kokkolassa / Hidas Valssi ja Rumba / www.tanssikoulusulava.fi TK / 26-28.9. / Tunturitanssii tanssitapahtuma Saariselällä / Foksi, Lava cha cha, Tango, Fusku ja Bugg / www.heinakengat.palvelee.fi TK / 27.9 /Tanssikoulu Onnenmaa Kuopiossa / www.tanssiseurajetv.fi

Kestotilaus on voimassa jatkuvasti ilman uudistamista, kunnes tilaaja irtisanoo tilauksen. Jatkuva tilaus laskutetaan 12 kuukauden välein aina kunkin laskutusjakson alussa. Tilaaja voi irtisanoa jatkuvan tilauksen ilmoittamalla siitä vähintään kolme viikkoa ennen laskutusjakson päättymistä. Muutos astuu tällöin voimaan uuden laskutusjakson alkaessa. Määräaikaistilaus on voimassa 12 kk ajan, joka on samalla tilauksen laskutusjakso. Määräaikaistilaus laskutetaan määräajan alussa. Tilaaja voi milloin tahansa pidentää määräaikaisen tilauksen pituutta tai siirtyä jatkuvan tilauksen tilaajaksi ilmoittamalla siitä tilauspalveluun. Yhteyshenkilö lehden tilauksissa: Jaana Vuorenpää, GSM 050 569 1969, tanssiviihde@tanssiviihde.fi Lehden voi tilata myös verkkosivuston kautta tai oheisella tilauslomakkeella.

suomen seuratanssiliitto susel ry:n jäsentanssiseurat alueittain

www.susel.fi

ETELÄ-SUOMEN LÄÄNI

Saarenkylän Nuorisoseura ry/NASTAT, ROVANIEMI

Rock’n’Roll Dance Club Comets ry, HELSINKI

www. nastat.net, 040 736 1694

www.comets.fi, 050 387 7140 Tanssiurheiluseura Heartbreakers HB ry, HELSINKI

Sodankylän Seuratanssijat ry, SODANKYLÄ

ei www-sivuja, 050 572 2779

www. plappi.fi/~seuratanssijat, 0400 131 229

Tanssin Ilo ry, KIRKKONUMMI www.tanssinilo.net, 045 133 3362

LÄNSI-SUOMEN LÄÄNI Lavatanssiseura TanssiTossut ry, HARJAVALTA

Lavatanssiseura Tanssikas ry, KOUVOLA

www.tanssitossut.com, 050 366 3839

www. tanssikas.net, 040 824 2226 Tanssin Taikaa ry, JYVÄSKYLÄ Lahden Lavarientäjät LAVARIT ry, LAHTI

www. tanssittaa.fi, 0400 544 970

www.lavarit.com, 040 596 6962 Möysän Nuorisoseura ry, LAHTI

Kokkolan Tanssiklubi ry, KOKKOLA

www.tonttila-sali.com, 050 918 9402

www.kokkolantanssiklubi.fi, 0400 160 099

Tanssiklubi Dancing ry / Tanssikerho Jam’n Roll, LAHTI www. jamroll.com, 040 560 9191

Keski-Suomen Tanssin Ystävät KESTÄVÄT ry, LAUKAA, www. kestavat.fi, 045 130 9040

Saimaan Seuratanssijat SaiSet ry, LAPPEENRANTA www. saiset.net, 040 543 8414

Tanssitaivas ry, PORI www.tanssitaivas.net, 050 302 1331

Lohjan Tanssifestivaalit ry, LOHJA www.tanssifestivaalit.fi, 045 133 3362

yhteistyöjäsenet: • Alemana Dance Center www.alemana.fi Pori • Auraviihde Oy www.auraviihde.fi Turku • Dance Stop Oy www.dancestop.fi Äänekoski • Extraviihde Oy www.extraviihde.fi Riihimäki • Finlanders Production Oy www.finlanders.fi Rauma • Hotelli Levitunturi www.hotellilevitunturi.fi Sirkka • Hotelli Ylläs Saaga www.yllassaaga.com Ylläsjärvi • Kisa Ravintolat(Tanssipaviljonki Tulenliekki) www.tulenliekki.com Heinävesi • Leenan Kahvio www.leenankahvio.com Turku • Lehtimäki & Lehtonen Ay (Kapakanmäki) www.kapakanmaki.fi Tuulos • MML-Invest Oy (Satulinna,Jenkkapirtti) www.satulinna.net Hämeenlinna • Kaustinen Folk Music Festival www.kaustinen.net Kaustinen • Tapsan Tahdit www.tapsantahdit.fi Nokia • Ohjelmatoimisto Atlas www.ohjelmatoimisto-atlas.com Turku • Pipex (In Style) www.pipex.fi Vantaa • Piruetti Oy www.piruetti.fi Tampere • Pistohiekan Lava www.pistohiekanlava.net Puumala • Saariselän Tunturihotellit Oy www.tunturihotelli.fi Saariselkä • Seinäjoen Tangomarkkinat Oy www.tangomarkkinat.fi Seinäjoki • Suomen Media & Action www.tanssikurssit.fi Piikkiö • Taikakuu Oy www.taikakuu.com Tampere • Tanssikoulu Baila Baila www.bailabaila.fi Helsinki • Tanssikoulu Eija Puranen Ikaalinen • Tanssikoulu Hannu Koivisto www.haetko.fi Leppävesi • Tanssikoulu Liisa Kontturi Oulu • Tanssikoulu Pilvisteps www.pilvisteps.fi Helsinki • Tanssikoulu Sulava www.tanssikoulusulava.fi Oulu • Tanssikoulu Tahvanainen / Dancebic www.dancebic.com Joensuu • Tanssikoulu Vietävän Hyvää www.vietavanhyvaa.net Turku • Telexmyynti R.Koivisto Oy www.kyroskoskensuurlava.com Kyröskoski (Kyröskosken Suurlava) • Vihreät Niityt Oy UUSI www.vihreatniityt.net Kiuruvesi

Rauman Dansseor ry, RAUMA www.raumandansseor.net, 050 386 0692

Porvoon Lavatanssiseura ry, PORVOO www.porvoonlavatanssiseura.fi, 040 757 5601

Salon Seuratanssi Klubi ry, SALO

Suomen Pyörätuolitanssiseura ry, PORVOO

www.salonseuratanssiklubi.com, 050 564 6382

www.pyoratuolitanssi.fi, 040 728 1425 Botafogo ry , SEINÄJOKI Tanssin Taitajat ry, VANTAA

www.netikka.net/botafogo, 050 343 3858

www.tanssintaitajat.fi, 044 373 8165

Fuskaajat ry, SEINÄJOKI www.fuskaajat.fi, 040 551 8071

ITÄ-SUOMEN LÄÄNI

Lavatanssiseura Monokas ry, SOMERO

Scandinavian Culture Forum ry, JOENSUU

www.somero.fi/monokas, 040 501 4841

www.freewebs.com/cultureforum, +46 70 603 7373 Suomalaisen Humpan yhdistys ry, JOENSUU

Tanssiseura Hurmio ry, TAMPERE

www.freewebs.com/humpanyhdistys, 0400 883 140

www.hurmio.fi, 050 374 9132

Tanssiseura Ylä-Savon Vuskarit ry, KIURUVESI

Lavatanssikerho Sekahaku, TURKU

www.vuskarit.urli.net, 050 354 2023

www.sekahaku.net, 0400 225 856 Tanssiurheiluseura Bolero ry/ Flying Steps, TURKU

Tanssiseura J & V ry, KUOPIO

www.flyingsteps.fi, 040 578 6792

www.tanssiseurajetv.fi, 040 511 2856

Turun Kansantanssin Ystävät ry, TURKU

Tanssiseura Tanssi-Savo ry, KUOPIO

www.rytky.fi, 040 748 6610

www.tanssisavo.fi, 040 757 1821 Tanssiurheiluseura Rolling ry, VAASA Liperin Lavatanssijat LiLat ry, LIPERI

www.rolling.fi, 040 589 0087

www.lilat.com, 050 592 8449

Vaasan Viuhka ry, VAASA www.vaasanviuhka.fi, 050 390 1277

Mikkelin Tanssihullut ry, MIKKELI www.tanssihullut.net, 040 550 0507

Tanssiliikuntaseura Mesikämmenet ry, ÄHTÄRI www. geocities.com/mesikammenet, 0400 413 134

Ylä-Karjalan Tanssikerho Täysikuu ry, NURMES www.oyk.fi/~tanssikerho.taysikuu, 050 336 7188

OULUN LÄÄNI Dancing Foxes ry, VARKAUS

Tanssikerho Kavaljeeri ry, HAAPAJÄRVI

http://personal.inet.fi/urheilu/vjjs/dancing_foxes/

www.tanssikerhokavaljeeri.fi, 0400 588 589

040 776 2900 Tanssiurheiluseura Kajaanin Casamba ry, KAJAANI Jumis-Palosten nuorisoseura ry/Viäntymättömät,

www. casamba.fi, 0500 748 928

VARPAISJÄRVI ,ei www-sivuja, 040 568 7624 Tanssikerho Jammarit ry, KALAJOKILAAKSO www. jammarit.net, 040 557 8681

LAPIN LÄÄNI Tanssiseura Heinäkengät ry, INARI

Raahen Tanssiklubi ry, RAAHE

www.heinakengat.palvelee.fi, 040-700 8146

www.raahentanssiklubi.com, 044 574 3463

Meri-Lapin Seuratanssijat SwengiJengi ry, KEMI

Tanssiseura Iso O ry, OULU

www.swengijengi.net, 040 751 2550

www.iso-o.com, 040 505 9631

Kemijärven Seuratanssijat ry, KEMIJÄRVI www. kemijarvi.fi/seuratanssijat, 040 827 5945

RUOTSI Saanko Luvan Seuratanssijat ry, GÖTEBORG

Tanssiseura Menomono ry, KITTILÄ www.menomono.fi, 040 762 1254

www.saankoluvan.se, +46 73 953 4563

JÄSENETUPAIKAT 2008 Edut voimassa toistaiseksi ellei toisin ilmoiteta! • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

Aulavan lava, Alavus Esakallio, Somero Haikan lava, Pirkkala Hotelli Iso Valkeinen, Kuopio Hotelli Rauhalahti, Kuopio Höyryveturipuisto, Haapamäki Kalliojärven Viihdekeskus , Isokyrö Kapakanmäki, Tuulos Kerhola, Nokia Kisaranta, Kangasala Kohoniemi, Pielavesi Krouvin lava, Hartola Kulttuuritalo, Helsinki Kyröskosken Suurlava, Kyröskoski Liperin lava, Liperi Littoisten lava, Kaarina Lomakeskus Revontuli, Hankasalmi Lusan halli, Kurikka Martin Kievari, Hietama Mäntymotelli, Karankamäki Mäntyrinne, Savonlinna Naapurivaaran Huvikeskus, Sotkamo Lisätietoja Pesäkallio, Lahti JÄSENETUPAIKOISTA Petäjoen Paviljonki, Loimaa verkkosivuilta Pistohiekan Lava, Puumala www.susel.fi Riutanharju, Riihimäki Rönnin lava, Eräjärvi Savion lava, Laukaa Sivakan lava, Kaavi Suukosken keidas, Tervola Syvälahden lava, Kangasniemi Tanhuhovi, Lohja T-talo, Turku Tanssi- ja huvikeskus Satulinna, Hattula Tanssipaviljonki Tulenliekki, Leppävirta Teeriharju, Somero Tommolan Suurlava, Mäntyharju Vesivehmaan Jenkkapirtti, Asikkala Viihdekeskus Hojo hojo, Tuusniemi Viihteen Valtatie 2, Harjavalta

• • • • •

Ada-Maria Ateljeeompelimo, JOENSUU; -10% normaalihintaisista tuotteista. Alemana Dance Center, Pori, Tre, Jkylä; alkaen -5 % Intersport, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista. Joensuun Erä-Urheilu Oy, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista. Joen Kultakeidas, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista. • Kelloliike Ilmankangas ky, Joensuu; kaikista normaalihintaisista tuotteista -20% • Muotiputiikki Helmi, Somero; -12 % norm.hinnoista • pepper.corn / TVT -Style Ky, Joensuu; -10% normaalihintaisista tuotteista. • Roset Ideat; -10 % norm.hinnoista • Suomen Media & Action; -10% tanssikursseista ja -leireistä • Suutari Kake, Lappeenranta; -10 % norm.hinnoista

WWW.TANSSIVIIHDE.FI

Ideaparkin legendaariset Suurtanssit tulevat taas! Syksyisen illan Ideaparkissa t채hditt채채 Anneli Mattila, Charles Plogman ja Kari Tapio.

Liput: 24 / 29 eur. Ei ik채rajaa.

TANSSIVIIHDE LEHTI 3/2008

TANSSIPAIKKAliite syksy 2008

Majoitu mukavasti - virkisty ja viihdy!

Irwinin Jäljillä -majoituspaketti 18.-19.9.2008

2hh 52 eur / vrk / hlö puolihoidolla Sisältäen päivällisen, allasosaston, kuntosalin ja liikuntatilojen käytön sekä sisäänpääsyn ravintolaan.

Saija Tuupanen 31.10.08

Irwinin Jäljillä kiertue 18.9.08 Finaali 10.1.09

Orkesteri-illat tiistaisin ja lauantaisin. Solisti-illat ja karaoketanssi-illat. Tutustu www.kuntke.ﬁ/ravintola

Puh. 050-394 7529

liite on tarkoitettu pääasiallisesti tanssipaikkojen ohjelmisto- ja yhteystiedoille!

��

Rieniläntie 1, 38420 HÄIJÄÄ / INFO 040 540 9554

PILVIÄ TANSSI- JA ISKELMÄMUSIIKIN TAIVAALLA SYYSOHJELMISTO

2008

SYYSKUU La 13.09. Lasse Hoikka & Souvarit La 20.09. Matti ja Teppo & Horizone La 27.09 Finlanders LOKAKUU La 04.10. Taikakuu La 11.10. Yölintu Antti Ahopelto & Voimaorkesteri La 18.10. Anne Mattila & Mistral La 25.10. Tomi Markkola & Fernet MARRASKUU La 01.11. Antti Huovila yhtyeineen La 08.11. Mikael Konttinen & Magia Juha Metsäperä & Resiina La 15.11. Tarja Lunnas & Rosso La 22.11. Tulipunaruusut JOULUKUU La 06.12. Marita Taavitsainen & Koivu

Tanssit klo 20.30 - 02.00 Hietasaarentie 13, Oulu A-o

www.hietaviihde.ﬁ

ikeudet!

• Tanssit • Ravintolat • Terassi • Perhejuhlat • Kokoukset •

Kalajoki - Hiekkasärkät

V iihteen ikka Ykköspa Katso ohjelmisto:

www.merisarkka.ﬁ

Hiekkasärkät 85100 Kalajoki Puh. (08) 466 770

Ohjelmatoimistojen liitto on tehnyt jo kolmena vuonna peräkkäin tutkimuksen, jossa kartoitetaan alan näkymiä niin asiakkaiden kuin toimistojenkin näkökulmista. Tuorein tutkimus on tämän vuoden alkukesältä ja sen raportti maalaa tanssija iskelmämusiikin kysynnälle aiempaa jyrkemmin laskevaa kehitystä. Tosin lähtötaso on sen verran korkea, että mistään katastrofista ei vielä ole kysymys. Joka tapauksessa noin neljäsosa tanssipaikoista ilmoittaa ohjelmaostojensa laskevan. Tämä voi tarkoittaa mm. sitä, että nimekkäiden tähtien kakkosesiintyjiä korvataan mekaanisella musiikilla. K u s ta n n u s ta s o ongelmana puolin ja toisin Sekä tanssipaikkojen että myös esiintyjien kustannustaso on noussut tasaiseen tahtiin viime vuosina – esiintyjillä siihen ovat vaikuttaneet mm. pidemmät ajomatkat ja reippaasti nousseet polttoainekulut. Kun varmoja nimiä on yhä harvemmassa, kohdistuu kysyntä niihin, joka taas nostaa tanssipaikkojen kuluja, ylläpito- ja mainoskulujen lisäksi. Noin kaksi kolmasosaa tanssipaikoista haluaisikin artistien ottavan enemmän nk. lippuriskejä, jolloin keikkapalkkio määräytyisi lipunmyynnin perusteella. Tähän kehitykseen, saman tutkimuksen mukaan, on toimistoillakin aiempaa enemmän halukkuutta. Yksi asiaan keskeisesti vaikuttava tekijä on tanssilipun hinta – järjestäjien mukaan sitä ei voi nostaa, mutta paineiden kasvaessa sitä ei voine myöskään välttää.

Uusia markkinointitapoja ja lisää yhteistyötä Tutkimus viestii selvästi sen, että webin ja erilaisten kantaasiakasrekisterien merkitys kasvaa voimakkaasti nykyisestä. Samaan aikaan perinteistä lehti-ilmoittelua vähennetään – osa paikoista joutuu mainostamaan useassa paikallisessa ja alueellisessa sanomalehdessä ja kokonaishinta alkaa muodostua kohtuuttoman korkeaksi. Kun yksityinen, useamman tanssipaikan ketju, pystyy reagoimaan ripeästi markkinoiden muutokseen, on haaste suuri nimenomaan yhden paikan varassa toimiville yhdistyksille. Yhteistyötä ja uusia ideoita onkin pakko kehittää, kun vaihtoehtona voi olla tanssitoiminnan lopettaminen kannattamattomana, tai peräti tappiollisena.

Ohjelmatoimistot konsultteina Osa toimistoista on jo pitkään toiminut konsultteina tanssipaikoille ja näin varmasti tapahtuu jatkossakin, mutta näiltä yhteistyökumppaneilta

intressi ja keskinäinen syyttely ei vie asiaa eteenpäin. Artistien pitää pysyä koko ajan kilpailukykyisinä yleisön viihdyttäjinä ja tanssipaikkojen taas kehittää palveluitaan entistä vaativammalle yleisölle. Kaikki eivät, valitettavasti, pysy tässä kisassa mukana, mutta huhut tanssipaikkojen kuolemastakin ovat ennenaikaisia, kun lavaromantiikka on suomalaisten geeneissä.

edellytetään entistä laaja-alaisempaa osaamista, ei pelkästään artistihankintaa. Liiton tutkimus antaa asiakkailta hyvän arvosanan toimistojen luotettavuudelle, aktiivisuudelle ja palvelulle, joten se on hyvä lähtökohta, josta ponnistaa yhdessä eteenpäin.

Ei vastakkainasettelua Toimistojen asiakkuudet ovat kaksisuuntaisia: toisaalla ovat edustusoikeuden antaneet artistit ja toisaalla heitä esiintymään ostavat tanssipaikat. Kaikilla on kuitenkin yhteinen

Tarttis tehdä…

sättävä mm. markkinoinnissa ja katsoa asioita pidemmällä tähtäimellä. Muuten ennuste alkaa toteuttaa itseään ja tämä ainutlaatuinen suomalaisen sosiaalisuuden ja parisuhdeterapian ilmiö typistyy kouralliseen paikkoja alle kymmenessä vuodessa. Se ei varmasti ole tämänkään lehden lukijoiden tahto ja toivomus. OHJELMATOIMISTOJEN LIITTO R.Y . Markku Laaksonen, pj

Yhteisötyötä, joka ei tarkoita jonkun mukana olevan osapuolen nitistämistä, on siis li-

Arvio viihteen lajityyppien ostoista 2008 Tanssi- ja iskelmäartistit ja orkesterit

- 26% 9 %

Bile- ja showbändit

- 14%

Rock- ja popartistit ja -bändit

- 18%

Estradiviihde (show, tanssiryhmät, yms.)

- 14% 9 %

26%

18 %

45 %

23 %

Konserttituotannot ja -kiertueet

- 5%

Käsikirj.viihde (stand up, teatteri yms.)

- 5% 14 %

Karaoke ja dj:t mekaaninen musiikki

50 %

25 %

65 % 27 %

50 %

17 % 4 %

57 % 57 %

vähenevät

18 %

23 %

4% - 20%

23 %

36 %

22 %

Joku muu

-40%

39 %

20%

lisääntyvät

39 % 40%

60%

ennallaan

80%

ei käyttöä

100%

ei osaa sanoa

Arvio asiakasryhmän myynnin kehityksestä omassa toiminnassa 2008 44 %

- 8%

Ravintolat ja klubit

- 32% 16 %

Tanssipaikat

Festarit ja suurtapahtumat-

- 8%

Laivayhtiöt

- 4% 16 %

-40%

vähenee

kasvaa

16 % 20 % 4 %

24 %

64 %

- 12% - 20%

36 % 48 %

Yritys- ja yks.tilaisuudet

Joku muu

48 %

24 % 52 %

16 %

12 %

56 %

32 % 20%

40%

pysyy ennallaan

60%

ei merkitystä

80%

100%

ei osaa sanoa

liittovaltion ravintola morgan kane teksti ja kuva: kimmo vekki

O R G A N KANE on MĂ¤ntĂ¤ssĂ¤ toimiva lĂ¤nnentyylinen tanssiravintola ja yĂśkerho joka tarjoaa menevĂ¤Ă¤ musiikkia tyylikkĂ¤issĂ¤ tiloissa. Ravintola on avoinna keskiviikosta lauantaihin, torstaisin kello 20-02, muina pĂ¤ivinĂ¤ 20-04. Asiakaspaikkoja on liki 400 joista 80 savullista MĂśrkĂś-baarin yhteydessĂ¤. Kun tupa on tĂ¤ynnĂ¤ â&#x20AC;&#x201C;lĂ¤hinnĂ¤ viikonloppuisin, juotavaa tarjoillaan kahdesta baarista kolmen baarimestarin voimin. Hiljaisempina hetkinĂ¤ voit tilata drinkit seurueellesi myĂśs pĂśytĂ¤Ă¤n tarjoiltuna. Juomavalikoi-

masta lĂśytyy kaikki kotoisat tuttavuudet, mutta myĂśs kansainvĂ¤liset drinkit valmistuvat taitavan henkilĂśkuntamme kĂ¤sissĂ¤ ennenkuin huomaatkaan. Casino-nurkkaukseen voit viikonloppuisin hĂ¤iriĂśttĂ¤ vetĂ¤ytyĂ¤ kokeilemaan onneasi Black-JackisssĂ¤, `yksikĂ¤tinen` ja viihdepeliautomaatti ovat kĂ¤ytĂśssĂ¤si aina ravintolan ollessa auki. ElĂ¤vĂ¤Ă¤ musiikkia on tarjolla viikoittain ympĂ¤ri vuoden. PĂ¤Ă¤sĂ¤Ă¤ntĂśiseti viikonloppuisin estradille nousee tĂ¤hti-iltoina huippuluokan artisteja. Kuluneena kesĂ¤nĂ¤ Morgan Kanessa on nĂ¤hty tangokuninkaallisia, tanssilavoilta ja isoilta areenoilta tuttuja iskelmĂ¤taivaan

Kruunuareenan vĂ¤ki kiittĂ¤Ă¤ erinomaisesta kesĂ¤stĂ¤ ja toivottaa kaunista syksyĂ¤ ja runsaasti tanssiaskeleita! Tapaamisiin!

HOTELLIYĂ&#x2013; alk. Sis. majoitus 2hh, aamiainen, kylpylĂ¤osaston ja kuntosalin kĂ¤yttĂś.

â&#x201A;Ź

Kruunupuistossa

tanssitaan talvellakin!

Nauti tunnelmallisista talvikauden tanssi-illoista Ravintola Kruunupuistossa. HyĂśdynnĂ¤ samalla edullinen hotellitarjouksemme, levĂ¤hdĂ¤ harjuluonnon rauhassa ja rentoudu kylpylĂ¤osaston hellivissĂ¤ poreissa.

kiintotĂ¤htiĂ¤ ja mahtuupa joukkoon Idolsista koko kansan tietoisuuten ponkaissut huippuartistikin. EdellĂ¤ mainittujen lisĂ¤ksi Suomi tuntuu olevan vĂ¤Ă¤rĂ¤llĂ¤Ă¤n toinen toistaan parempia tanssija bilebĂ¤ndejĂ¤, jotka viihdyttĂ¤vĂ¤t Morgan Kanen yleisĂśĂ¤ joko tanssin tai muun hauskanpidon merkeissĂ¤. Perjantait on varattu biletai rockbĂ¤ndeille, lauantaisin reilun kokoisella parketilla voit useimmiten pyĂśrĂ¤hdellĂ¤ tanssi- tai iskelmĂ¤musiikin tahtiin. DJ vauhdittaa iltaasi -musiikkitoiveesi mahdollisuuksien mukaan huomioiden, aina kun elĂ¤vĂ¤Ă¤ musiikkia ei ole tarjolla. Musiikki on osastoitu ravintolassa niin, ettĂ¤ toiveet ja asiakaskunta voidaan huomioida mahdollisimman monipuolisesti. Tanssilattian uusittu valaistus tuo myĂśs oman lisĂ¤nsĂ¤ mukavaan ja onnistuneeseen iltaan! Morgan Kanessa jĂ¤rjestetĂ¤Ă¤n myĂśs erilaisia teemallisia tapahtumailtoja. Viimeksi vappuna vietimme Morgan Kanen yksivuotis synttĂ¤reitĂ¤, ja sitĂ¤

ennen operoimme yhdessĂ¤ paikallisen ravintola-alan oppilaitoksen kanssa Ă¤kkilĂ¤hdĂśn Hawaijille â&#x20AC;&#x201C;rakentamalla onnistuneet Hawaijipartyt ravintolaamme! Yksityistilaisuudet merkkipĂ¤ivistĂ¤ pikkujouluihin tai vaikkapa hirvipeijaisiin onnistuvat myĂśs, olipa kyseessĂ¤ iso tai pieni porukka, esiintyjĂ¤llĂ¤ tai ilman. Kaikki sorvataan asiakkaan toiveitten mukaan. Morgan Kane on uuden MĂ¤nttĂ¤-Vilppulan vauhdikkain paikka jonne kanettaa tulla kauempaakin! Nettisivuja silmĂ¤ilemĂ¤llĂ¤ pysyt selvillĂ¤ tulevista tapahtumista ja loistavista esiintyjistĂ¤mme sekĂ¤ voit antaa palautetta tai vaikkapa heittĂ¤Ă¤ toiveen esiintyjien suhteen (www.morgankane.fi). Meille on helppo osata sillĂ¤ sijaitsemme keskellĂ¤ kylĂ¤Ă¤ jossain Santa-Fen, JyvĂ¤skylĂ¤n ja Tampereen puolivĂ¤lissĂ¤, eikĂ¤ JĂ¤msĂ¤stĂ¤kĂ¤Ă¤n ole kuin reilun puolen tunnin ajomatka! Syysretki Merkillisen Mukavaan Morgan Kaneen saattaa olla sinunkin syksysi piristys! Tervetuloa viihtymĂ¤Ă¤n, terveisin Morgan Kane & kumppanit. â&#x20AC;˘

KATSO TANSSI-ILLAT: WWW.KRUUNUPUISTO.FI

VUOKSENNISKAN TYĂ&#x2013;VĂ&#x201E;ENTALO Tanssit klo 16 -21 Syyskauden ohjelmisto Su 28.09. Tulipunaruusut Su 05.10. SeitsemĂ¤n SeinĂ¤hullua VeljestĂ¤ Su 12.10. Varjokuva Su 19.10. Syke Su 26.10. VĂ¤liaikainen Su 02.11. Pekkaniskan Pojat Su 09.11. Tarja Lunnas & Rosso Su 16.11. Charles Plogman & Tommys Su 23.11. Tangokuningas 2008 Jukka Hallikainen Su 30.11. Taikakuu Su 07.12. Helmenkalastajat Su 14.12. Sinitaivas Su 26.12. Tapanintanssit: Korsuorkesteri Su 28.12. Markus TĂśrmĂ¤lĂ¤ & FBI Beat Torikatu 7 Imatra

Tiedustelut 040 777 9756

www.ruokolahdenraju.ďŹ

La 13.9. Markus Sextet La 20.9. Matti Esko ja Lamourettes La 27.9. KinoJake La 4.10. Myrskytuuli La 11.10. Jani Niemi & Wiima La 18.10. Martti MetsĂ¤kedon orkesteri La 25.10. Nasma Team La 1.11. Frederik & Dynamite

SUSELin jĂ¤senkortilla -2 â&#x201A;Ź tanssilipusta ! Tanssipaketti tarjous SUSELin jĂ¤senille; 40 â&#x201A;Ź / vrk / henkilĂś 2 hh. Sis. aamiainen, sauna ja tanssilippu

Puh. (015) 761 6200

Motellintie 13 KarankamĂ¤ki

www.mantymotelli.net

ViihdettĂ¤ pimenevĂ¤Ă¤n iltaan... TĂ¤htiTiistait, torstain Naistentanssit ja upeat Lauantaitanssit kahdella parketilla ! Aikuisten tanssiravintola IsoVaalee kutsuu SUSEL â&#x20AC;&#x201C;jĂ¤senet VIP-asiakkaiksi! Saat paljon rahanarvoisia etuja, mm. drinkki- ja vapaalippuja, ilmaistansseja, kutsuvierasiltoja ym. Tule hakemaan oma VIP-korttisi !

Majaniementie 2, PĂ¤ivĂ¤ranta, 70420 Kuopio Q t TBMFT!JTPWBMLFJOFO DPN t XXX JTPWBMLFJOFO DPN

syksy

Tanssikalenteri SYYSKUU

to pe pe la ti ke-to pe la ti

18.9. 19.9. 19.9. 20.9. 23.9. 24.-25.9. 26.9. 27.9. 30.9.

Jani & Jetsetters Jarkko Salmi & Sunset 35+ disko Eino GrĂśn & Florida Karaoke Antti Vanninen & Jamset duo Mikael Konttinen & Magia Sanna & Calibra Karaoke

LOKAKUU

ke-to pe Vaahersalontie 44, Punkaharju, p. (015) 775 091

Syyskauden ohjelmisto

la ti ke-to pe la ti ke-to pe la ti ke-to pe pe la ti ke-to pe pe

1.-2.10. Classic duo 3.10. Helmenkalastajat (ViihdyttĂ¤jĂ¤ 2008) 4.10. Taija RiihimĂ¤ki & Twisters 7.10. Karaoke 8.-9.10. Duo Barbarello 10.10. Pekkaniskan Pojat 11.10. Kake Randelin & Presto 14.10. Karaoke 15.-16.10. Duo Proline 17.10. Jaana PĂśllĂ¤nen & Manana 18.10. The Dangers 21.10. Karaoke 22.-23.10. Minna Vaittinen duo 24.10. Niina Hartikainen & EpĂ¤vireiset SydĂ¤met 24.10. 35+ disko 25.10. Teuvo Oinas & KiintotĂ¤hti 28.10. Karaoke 29.-30.10. Hannu Tuovinen duo 31.10. Pekka Jalava (stand up -koomikko) 31.10. Eija Kantola & Omega

MARRASKUU

la ti ke-to

1.11. Tommi SeppĂ¤nen & Amorada 4.11. Karaoke 5.-6.11. Carita Pennanen & Tomi Loppi band

Fontana Korpilampi Korpilammentie 5, 02970 Espoo | Puh. (09) 6138 411 myynti@korpilampi.fi | www.korpilampi.fi

2008

pe 7.11. NeljĂ¤nsuora la 8.11. Kari VepsĂ¤ & Onnenmaa ti 11.11. Karaoke ke-to 12.-13.11. Duo Blueveljet pe 14.11. Avalon kvartetti pe 14.11. 35+ disko Esko & la 15.11. Matti Hannu Karjalainen group ti 18.11. Karaoke ke-to 19.-20.11. Duo Stardust la 22.11. Saija Tuupanen & Tornados ti 25.11. Karaoke ke-to 26.-27.11. Duo Jade & CopterÂ´s pe 28.11. Janne Tulkki & Tulinen SydĂ¤n la 29.11. Ilari Johansson (stand up -koomikko) la 29.11. Norolan pojat JOULUKUU

2.12. Karaoke 3-4.12. Christa Huikko band 5.12. Teemu Harjukari & Taivaanrannanmaalarit la 6.12. Jonna Ortju & Osiris ti 9.12. Karaoke ke-to 10.-11.12. Jaana Hiltunen & Seriff pe 12.12. Lotta Backlund (stand up -koomikko) pe 12.12. Taikakuu la 13.12. Meiju Suvas & Safir ti 16.12. Karaoke ke-to 17.-18.12. Hannu Auvinen duo pe 19.12. Sinitaivas pe 19.12. + 35-v. disko la 20.12. Tornados ti 30.12. Karaoke ke 31.12. Amilo Group ti ke-to pe

PidĂ¤tĂ¤mme oikeuden ohjelman muutoksiin.

tanssipaikkaesittelyssĂ¤

AURAN NUORTENTALO Kirkkotie 254 21370 Aura kk

Tanssikurssit la la la la la la la la la

04.10 11.10 18.10 25.10 01.11 08.11 15.11 22.11 29.11

Fusku jatko Bugg alkeet Bugg jatko Hidas Valssi alkeet Hidas Valssi jatko Rumba alkeet Rumba jatko Masurkka alkeet Masurkka jatko

Lokakuu Tanssikurssit klo 19 - 20.30 Lavatanssikerho Sekahaku.

la 04.10 la 11.10 la 18.10 la 25.10

Marraskuu

Tomi Markkola & Fernet ja Pekkaniskan Pojat Eija Kantola & Omega Tiina Pitkänen & Baroque Markku Aro & Diesel Marita Taavitsainen & Koivu Anne Mattila & Mistral ja Unelmavävyt

Tanssit klo 21 - 02 • INFO (02) 486 9092, 040 514 2468

la 01.11 la 08.11 la 15.11 la 22.11 la 29.11

Ohjelmamuutokset mahdollisia.

Finlanders ja Anniina Mattila & Avenue Yölintu ja Heli Ruotsalainen & Twisters Johanna Pakonen & Omenapuu Neljänsuora Eija Kantola & Omega ja Jani & Jetsetters Tarja Lunnas & Rosso ja Taikakuu

www.aurannuortentalo.ﬁ

HIRVENSUULI

Erkkiläntie 17-21, HUITTINEN p. 044 056 5610, (02) 565 610

V intti

Suuli

Keskiviikkoisin NAISTENTANSSIT Lauantaisin PERINTEISET Talvella tanssit Vintillä ja kesällä Suulissa

POIMINTOJA SYYSOHJELMISTOSTA 2008: La Ke La Ke La Ke La

13.9. 17.9. 20.9. 24.9. 27.9. 1.10. 4.10.

Ke La Ke Ke Ke La

8.10. 11.10. 15.10. 22.10. 29.10. 1.11.

Saija Tuupanen & Tornados Jaska Mäkynen & Nelostie Teuvo Oinas & Kiintotähti Antti Toivola & Matador Sinitaivas Korsuorkesteri Matti Korkiala & Kiintotähti Kanarian Mikki Hannu Palo & Neljäs Mies Köpi Koski & Projekti Pepe Enroth yhtyeineen Unto Satoranta yhtyeineen Kristiina Mäki & Oolalaa Taivalkunta Beat

Ilmoitustilamyynti: Jaana Vuorenpää tanssiviihde@tanssiviihde.fi GSM 050 569 1969

Katso koko ohjelmisto: www.tanssi.net/hirvensuuli Ainutlaatuinen maalaismiljöö, vanhaa esineistöä, aittoja ja yöpymistiloja n. 2 ha alueella. Huittisten keskustasta 6 km Taikayöntietä (tie 230) Punkalaitumen suuntaan.

TULEVAA SYYSKAUDEN OHJELMISTOA:

PIKKUJOULU OHJELMISTOMME:

Ti 16.09. Saska Helmikallio & Avec Ti 23.09. Jukka Hallikainen & Monarkia Tangokuningas 2008 Ti 30.09. Henri Stenroth & Select Ti 07.10. Neljänsuora Ti 14.10 Tapani Kansa Ti 21.10. Anne Mattila & Mistral Ti 28.10. Unelmavävyt Ti 04.11. Markku Aro & Diesel Ti 11.11. Topi Sorsakoski & Kulkurit La 15.11. Yksityistilaisuus

Ti 18.11. Janne Tulkki & Tulinen sydän Pe 21.11. Hanna Talikainen & Fantasia (Tangokuningatar 2008) La 22.11. Kristiina Mäki & Oolalaa Ti 25.11. Antti Ahopelto & VoimaOrkesteri Pe 28.11. Yksityistilaisuus La 29.11. Tanssiorkesteri Sun Set Ti 02.12. Korsuorkesteri Pe 05.12. Johanna Debrezeni & Jouni Keronen & Keidas La 06.12. Jaana Pöllänen & Manjaana Ti 09.12. Tulipunaruusut Pe 12.12 Jenna Bågeberg & Select La 13.12 Hilkka Mäkitalo & Shubiduu Ti 16.12 Mikko Mäkeläinen & Myrskylyhty Ke 31.12 UUSI VUOSI Tanssiorkesteri NELINPELI Varaa huoneesi heti !

www.hotellihiittenharju.fi

Ohjelmamuutokset mahdollisia!

Hiittenharjuntie 1, 29200 Harjavalta Puhelin (02) 531 1600

hotelli@hotellihiittenharju.fi

SYYSOHJELMISTOMME: Pe 12.09 Lumibileet Bandissa / la 13.09 Jouni Keronen & Kerosiini / pe 19.09 Yölintu / la 20.09 Volare / pe 26.09 bilebändi Playa / la 27.9 Tanssiorkesteri Sun Set / pe 03.10 bilebändi T.A.P. / la 04.10 Kirsi Ranto & Amor / Pe 10.10 Yökerho / la 11.10 Neljänsuora / la 18.10 Pekka Nebelung & Volga / la 25.10 Anna Hanski & Sputnik / la 01.11 E-band (Englom band) / la 08.11 ****KLAMYDIA****

Kullervontie 11, 23500 Uusikaupunki Puhelin (02) 841 3123

PIKKUJOULU OHJELMISTOMME: La 15.11 Antti Ahopelto & Voimaorkesteri / pe 21.11 Tanssiorkesteri J.Pelamo & Äänimerkki / la 22.11 Markku Aro & Diesel / pe 28.11 J.Pelamo & Äänimerkki / la 29.11 Varjokuva / pe 05.12 Elina Vettenranta yhtyeineen / la 06.12 Johanna Debrezeni & Jouni Keronen & Keidas / pe 12.12 Unelmavävyt sekä Arrest by Lamourettes-show / la 13.12 Johanna Pakonen & Omenapuu / ke 31.12 UUSI VUOSI ***ESA NUMMELA & ANANAS SEKÄ MAHTAVA ILOTULITUS. Varaa huoneesi ajoissa!!! Ohjelmamuutokset mahdollisia!