Kestävä ruoantuotanto ja ruokaturva

Vuonna 2030 ruoan tarve maailmassa on 50 % suurempi kuin vuonna 2010 – ja ruoka on tuotettava kestävällä tavalla. Luke on tutkinut vuosien ajan aktiivisesti kokonaisen ruokajärjestelmän kehittämistä pellolta pöytään. Asiantuntemuksemme kattaa koko alkutuotannon ja tutkimus- ja kehitystyön maaperän kunnosta kasviensuojeluun ja viljalajien ja eläinten genetiikkaan sekä uusien elintarvikkeiden diagnostiikkaan. Tavoitteenamme on tuottaa kestäviä ja resurssitehokkaita kiertotalouden ratkaisuja, jotka kasvattavat ruoantuottajien kilpailukykyä.

Kestävät ruokajärjestelmät ovat monien taloudellisten näkökulmien lisäksi yhteydessä ihmisten, eläinten ja ympäristön hyvinvointiin ja terveyteen. Luke tuottaa tietoja kestävyyden tärkeydestä ja ruokajärjestelmän eri tekijöihin liittyvistä indikaattoreista. Tuotamme lisäksi tietoa siitä, miten tuotannon kestävyyttä voidaan parantaa järjestelmän eri tasoilla.

Ruokaturvan parantaminen

Ilmastonmuutos ja siihen liittyvät ongelmat, kuten luonnon monimuotoisuuden häviäminen, sekä pandemioiden kaltaiset yllättävät kriisit tuovat mukanaan haasteita myös ruokajärjestelmälle. Tarvitsemme keinoja järjestelmän kestävyyden parantamiseen sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja sen hillitsemiseen.

Luke edistää Suomen ruokajärjestelmän monipuolistamista kehittämällä ratkaisuja tuotannon parantamiseksi ja kotimaisten vaihtoehtoisten proteiininlähteiden käyttämiseen, pellolta pöytään. Tutkimme myös innovatiivisten mikrobiomeihin perustuvien ratkaisujen käytön potentiaalia kaikissa elintarvikeketjun vaiheissa niin elintarviketurvallisuuden parantamisessa kuin terveellisen ravinnon tuottamisessa ilmaston muuttuessa.

Hillitsemiskeinoihin kuuluvat muun muassa märehtijöiden metaanipäästöjen määrän vähentäminen jalostuksen ja oikeanlaisen ruokinnan avulla. Genominen tutkimustyömme on välttämätöntä resurssitehokkaiden ja elinvoimaisten karjaeläinten sekä uusien, muuttuvaan ilmastoon paremmin sopeutuvien tai tietyille kasvitaudeille vastustuskykyisten viljalajien jalostamiselle ja siten ruokaturvan parantamiselle.

Tutkimme eri tuotantoteknologioiden, elintarvikkeiden ja ruokavalioiden ympäristövaikutuksia ja hiilijalanjälkiä, jotta ymmärrämme ympäristön kannalta kestävän ruoantuotannon tieteellistä perustaa. Lisäksi kulutustottumusten ja -mahdollisuuksien ymmärtäminen ovat keskeisiä aiheita tutkimuksessamme.

SIMBA

Tarkoitus: Hankkeen tavoitteena on luoda parempi eurooppalainen ruokajärjestelmä, joka on resurssitehokas, ympäristöystävällinen, kuluttajakeskeinen ja ilmastonmuutoksen kestävä. SIMBA-hankkeessa hyödynnetään monimuotoisia maaperän ja meren mikrobiyhteisöjä kokonaisvaltaisesti ruoan kestävään tuottamiseen sekä käytännön hyötyjen tuottamiseen yhteiskunnalle. Vaikutus: Avoin mikrobiomitietokanta, jonka avulla voidaan tunnistaa ruoantuotantoa tukevia mikrobiomeja; viljelyssä käytettävien mikrobiomien johdonmukaisuutta lisääviä innovaatioita, jotka parantavat kasvien tuottavuutta, edistävät kestävää viljelyä ja lisäävät viljelyskelpoista maata; sekä muutos kohti kestävämpää ruokavaliota. Kumppanit: 22 Rahoittaja: Horizon 2020

MASTER

Tarkoitus: Hankkeessa käytetään korkean suoritustehon sekvensointiteknologiaa mikrobiomien kartoittamiseen erilaisissa elintarvikeympäristöissä ja non-food-ympäristöissä. Hanke parantaa elintarvikkeiden laatua, määrää ja turvallisuutta kehittämällä mikrobiomituotteita, -elintarvikkeita/-rehuja, -palveluita ja -prosesseja. Vaikutus: MASTER-hankkeessa tuotettu tieto parantaa kasvien, maaperän, eläinten ja ihmisten terveyttä ja vähentää perinteisten hyönteistorjunta-aineiden, lannoitteiden ja antibioottien käytön tarvetta. Kumppanit: 28 Rahoittaja Horizon 2020

Ruokahävikki on rahan tuhlausta

Ruokahävikin määrän minimoiminen on toinen tärkeä asia ruokajärjestelmän kestävyyden ja resurssitehokkuuden parantamisessa. Turhaan tuotetut elintarvikkeet kuormittavat sekä taloutta että ympäristöä. Luke kehittää tilanteen parantamiseksi uusia tapoja seurata ja vähentää ruokahävikkiä koko arvoketjussa. Autamme samalla tuottajia hyödyntämään ruoantuotannon sivuvirtoja ja -tuotteita ja edistämme näin kiertotaloutta ja uutta liiketoimintaa.

ClearFarm

Tarkoitus: Precision livestock farming (PLF) -teknologian käyttäminen lypsylehmien ja sikojen hyvinvoinnin lisäämisessä kaikissa tuotantoketjun vaiheissa. Hankkeessa suunnitellaan yhteistyössä, kehitetään ja validoidaan alusta, jonka avulla niin viljelijät kuin kuluttajat voivat tehdä tietoon perustuvia päätöksiä. Vaikutus: Hanke lisää sika- ja lypsylehmätuotannon kestävyyttä ja tuottaa tietoa eläinten hyvinvoinnista, ympäristöstä ja taloudellisesta kestävyydestä. Tiedot auttavat kuluttajia ja tuotantoketjun sidosryhmiä päätöksenteossa. Kumppanit: 6 tutkimusorganisaatiota ja 8 yritystä Rahoittaja: Horizon 2020

MiMi

Tarkoitus: Maitoketjun turvallisuuden ja kestävyyden parantaminen uusien mikrobiomi- ja metabolomiikkamenetelmien avulla (MiMi) -hanke tuottaa uutta tietoa mikrobiomien roolista maidon tuotantoketjussa aina rehusta ja märehtijän ruoansulatuselimistöstä maitoon ja maitotuotteisiin asti. Vaikutus: Hanke lisää ymmärrystä mikrobiomien merkityksestä maidon tuotantoketjussa sekä siitä, miten mikrobiomeja voidaan muokata rehuntuotannon kautta niin, että niitä voidaan hyödyntää maidon tuotantoketjun turvallisuuden ja kestävyyden parantamisessa. Kumppani: Lanzhoun yliopisto

EI KÖYHYYTTÄ

Rahoittaja: Suomen Akatemia