Perinnetietoa Koskentaipaleesta by Mikkelin Kaupunki

~ ~

--,

erinnetieton oslientnipn .ttstn

_ ,..

... - "· /

HYVÄ LUKIJA

Tlml esite on Koskentaipaleesta, pienestä alueesta Mikkelin maalaiskuntaa. Olemme muistitietojen perusteella yhdessä tuoneet esille vuosikymmenien takaisia työtapoja, tietoja koulusta, terveydenhoidosta ja monista muista jokapäiväiseen elämään . kuuluvista asioista. Myöskin siitä, miten paikkakunnalla on koettu kehitys sähkön ja puhelimen käytön yleistyttyä sekä tieolojen parannuttua. Toivomme, että sinä lukijamme, saisit laajemman kuvan vanhempiesi ja isovanhempiesi elämäntavoista ja ymmlrtäisit t~11 päivinä, miten omien käsien työ tuo tullessaan elämln rikkauden ja tyytyväisyyden.

Koskentaipaleesaa 30.2.1987

Tekijät

MIKKELIN MLK:N KARTTA

'-.

KOSKENTAIPALEEN PERINNEALUETTA Perinnealueemme Koskentaipale sijaitsee Mikkelin maalaiskunnassa, n. 17 km Mikkelistä Juvan suuntaan, 5-tien pohjoispuolella. Etelässä rajana on Asilan kylä ja idässä Saarijärvi. Länsipuolella alue rajoittuu Hanhijärveen ja Rahulan koulupiiriin. Rahulassa alueemme lapset käyvät ala-asteen koulua. Pohjoispuolista kylää kutsutaan Perlkyläksi, Osittain Koskentaipale rajoittuu Juvan Tuhkalan kyläin ja osin Maalaiskunnan Vehmaskyllin. Remojlrven kyll, johon meidln perinnepiirimme osaksi kuuluu, on aikoinaan ollut Juvan pitäjään kuuluva osa. Väisäsen ja Kurjen tilat kuuluivat Juvan pitäjään samoin kaikki Halolan alustalaiset, joista on maininta torppariluettelossa. Sotien loputtua, vuonna 1947, yhdistettiin nämä yllä mainitut osat Mikkelin maalaiskuntaan. Paikallisten asukkaiden tyytymättömyys Juvan pitäjlin kuulumisessa ilmeni liian pitkinä matkana kirkonkylälle. Siihen aikaan oli vielä elintarvikkeet kortilla, luovutusvelvollisuus maatalousväestöllä ja paljon asioita hoidettavana •kuntaan". Aina ei yksi päivä riittänyt asioiden hoitamiseen, vaan oli pakko yapyä kirkonkylässä. Tämä oli käytänn~ssl kallista ja hankalaa. Mikkelin suuntaan oli matka lyhyempi ja asioiden hoito helpompaa. Koskentaipaleen nimi joht~nee kahden järven, Saarijärven Ja Hanhijärven välisestä koskisesta Hanhijoesta. Maasto on vaihtelevaa sekametsävaltaista aluetta. Maisemaa elåvöittäv~t monet pienet lammet ja purot sekä korkeat mäet, joilta levilä kaunis nlköala ymplristö5n. Asumusten ymplrillä levittäytyvät pellot antavat maalaismaisemalle oman viehätyksensä.

Historiallisista paikoista voidaan mainita Sudentulli, Orivarsalaidun Salonsaaressa ja Puustellin paikka, josta on laajemmat kertomUkset toisaalla kirjassa. Näköalapaikkana mainitaan Puntavuori, mikä on alueemme korkein kohta, korkeus 124,9 m. Vuorelta on laaja näköala Hanhijoen ympäristöön, missä on hyviä kasvupaikkoja puolukalle. Näköalapaikkoja ovat myöskin Aunekankaan mäki ja Raudanniemi. Kauniita metsllampia ovat muunmuassa Hasolampi, Saikolampi ja Neuhanlampi. Nähtävyyksien joukkoon kuuluu my~skin kulku~eitti Huihatsaaren tilalta Lippalan saareen. Reitillä on kaksi siltaa, joista suurempi on särkynyt. Huihatsaaren luonaispuolella on iso saari, mikä on jätetty luonnonsuojelualueeksi. Raudanniemessä on suuria siirtolohkareita ainakin 5 kpl koilliskaakko suunnassa. Ilmeisesti sama jono jatkuu Hanhiniemessä, ja etellssä päin Korpilahden etelipuolella. Alueemme luonnonvaraisesta eläinkanna~ta ei voida nimetl mitään varsinaisia harvinaisuuksia, mutta kurkia ja joutsenia on Koskentaipaleesaa näkynyt joka kesä, myös käpylintuja on alueellamme esiintynyt. Vuonna 1980 lenteli erikoisen suuri parvi joutsenia, n. 18 yksilöä, Koskentaipaleen tien päässä. Luonnonvaraisista kasveista, joita alueellamme esiintyy voidaan mainita mansikka ja kielo, joita on kasvanut Salonsaaressa harvinaisen runsaasti.

SALONSAARI Salonsaari on Hanhijärvessä sijaitseva 71 ha suuruinen saari, jonka Mikkelin hevosjalostusliitto osti käyttöönsä v. 1929 Lasse Arffmannilta 27 500 mk:n hinnalla. saareen yhdistys perusti orivarsalaitumen, jakaen sen neljään lohkoon. Yhdessä lohkosaa oli sairastalli sekä pieni asunto henkilökunnalle kesäaikaiseen käyttöön. Kolme lohkoa oli jaettu laitumiksi, joista vuoronper~än yksi oli hevosten kåytössi. Hevosten kuljetus saareen tapahtui pienen salmen (juottopaikka) yli. Yksi hevonen kerrallaan vietiin veneen perässä uittaen saaren puolelle. Hevosia tuotiin Mikkelin läänin eri puolilta. Suurimmillaan lienee hevosten luku ollut 50-60 luvun puolivälissä, noin 20-30 yksilöä. Eino Häkkinen oli hevosjalostusliiton palveluksessa huolehtien hevosten kunnosta ja terveydestä. Hevosten tuloa saareen ovat kyläläiset juhlineet tulemaila katsomaan miten oriit ottivat mittaa toisistaan. Olipa komea näky, kun voimiaan mittelevät uljaat el!imet hakivat johtajaa joukostaan. Vuoden 1983 jälkeen ei oriiden laiduntamista saaressa ole tapahtunut. Siellä on ollut suuret metsähakkuut vuosien 1983 1986 välisenä aikana. Saari on myös erikoisen hyvää kielon kasvualuetta. Paikkakuntalaiset ovat kaupanneet kielon kukkia Mikkelin torilla ja hankkineet näin lisätuloja itselleen. Saaressa kasvaa villinä koristepensas, minkä nimeä ei tunneta.

HEVOSTEN JUHLAA SALONSAARESSA

J..,

Yhteinen irtila sku

Hevosia juomassa

f-.

•

MUISTELUKSIA KOSKENTAIPALEESTA Kulkurit Koskentaipaleen kylällä kävi 1900-luvulla kulkurimiehiä ja -naisia, jotka kiertelivät taloissa pyytämässä ruokaa ja yösijaa. Liisa Luukkonen muistetaan laulavana kulkijana. Lauluiliaan hän hankki elannon itselleen. Hänen kerrotaan matkoillaan yöpyneen mm. Väisäsen talossa Rauhamäessä. Susi-Maikko -niminen nainen kulki taloissa piippua poltellen ja kerjäsi ruokansa. Myöhäinen lumen tulo Muistitietona kulkee vuosi 1925, jolloin pysyvä lumi satoi maahan vasta maaliskuussa. Kesy orava Lienee ollut vuosi 1959 ja -60, kun Uuno Kankkunen toi kotiinsa Koskentaipaleen Rajalaan, harmaan, suurisilmäisen otuksen. En tuntenut eläintä. Se oli avuttoman tuntuinen ja arka, kun pääsi ulos rukkasesta, jossa se kulki metsästä miehen mukana. Eläin oli liito-orava, jonka kotipuu, iso koivu oli kaadettu ja asukas juoksi hädissään pitkin puunrunkoa pakoon. Liikkuminen ei käynyt nopeasti, joten Kankkunen otti eläimen helposti kiinni, ja niin saimme erikoisen kasvatin kotiimme. Pulmana oli miten ruokkisimme oravaa. Uskoimme, että noin pieni oli vielä imeväinen, joten laitoimme pyörän venttiilikumin pienen pieneen pulloon, jossa oli maitoa. Orava oppi heti imemään ja kasvoi nopeasti. Ulkoa toimme koivunvarpuja nakertamista varten, joista se pitikin kovasti. Korput ja sokeri olivat myös sen herkkuja, ·mutta sokeria emme antaneet kuin vähän, koska pelkäsimme sen sairastuvan. Päivisin "lapsemme" nukkui vanhassa karvahatussa, joka roikkui oven rivassa.

Iltaisin alkoi leikki ja hyppeleminen. Pitkin ikkunave~hoja yl~s ja alas, kaapinpiältä pöydälle ja käsivarsilleni. Eliin tuli hyvin kesyksi. Se nukkui esiliinani taskussa kun tein askareitani. Keväillä päästimme eläimen vapaaksi luontoon omiensa luokse. Koululaiset tapasivat koulumatkalla puun oksalta kesyn liitooravan, joka tuli melkein kisien ulottuville. Liito-orava on käynyt alueellamme hyvin harvinaiseksi eläimeksi. Pettuleivän teko Martti Purhonen (s. 1902) kertoo, että vapaussodan jälkeen 1917-1920 oli niin huono aika, että jouduttiin turvautumaan pettuleivin syöntiin. Perinteisen männyn jällestä tehdyn pettuleivän lisäksi tehtiin täällä sekapettua. Viljan sekaan jauhettiin koivun kuorta. Kuoresta käytettiin tuohen ja puun välistä vihreää osaa. Lisäksi täh!n sekoitukseen lisättiin suolaheinän kukintoja. Liekö tämä viimeksi mainittu aiheuttanut sen, että tällaisesta Sekajauhosta tehtyä leipää purtaessa hampaiden välistä kuului narisevia ääniä. Vuosien 1930-32 laman aikana ei tällä alueella jouduttu pettuleipään turvautumaan.

VANHOJA KULKUYHTEYKSIA 1. Kesätie Mikkeliin alkoi Juvan puolelta Tuhkalasta, Saarijärven pohjoispuolelta. Se jatkui Purun torpan kautta, Lampilan talon ohi Koskentaipaleen kylälle. Ohitettuaan Hanhirannan ja Håmälån talot, tie suuntautui Hanhijärven rantaan nykyisen Karhunsuontontin kohdalta. Sieltä se jatkui Puustellin savusaunan alapuolitee Hanhijärven rantaa pitkin yli Hanhijoen yläsillan, Puustellin riihen editse. Sitten se jatkui Puustellin mökille vievää tietä {Hiprakan tie) pitkin nykyiselle Koskentaipaleen tielle. Vanha kårritie noudatteli nykyistä Koskentaipaleen tietä, nykyiselle 5-tielle asti. Matka Mikkeliin jatkui vanhaa, mutkaista Juva-Mikkeli tietä pitkin. Uusi Koskentaipaleen tie rakennettiin 19 59-60. 2. Talvitie Mikkeliin alkoi myös Tuhkalasta, Juvan puolelta. Tie kulku Saarijärven jäätä pitkin Koirasaaren ja Pitkäniemen ohi Hanhilahden salmesta mantereelle. Tästä se jatkui nykyistä tietä pitkin, mutta poikkesi Puustellin luonnonravintolammikon kohdalta Hanhijärven rantaan. Puustellin savusaunan edestä, jossa oli hevosten juottopaikka, tie jatkui Salosaaren itäpuolta Kivitaipaleen saimesta Hanhijärven suurimman selän ylitse Kartanosaaren rantaan. Kartanosaaren lävitse tie kulki saaren luhdan kohdalta ja jatkui sitten jäätä pitkin Lamposaaren eteläpuolitse mantereelle. Pieniä järviä ja kangasreittejä seuraillen tie jatkui Rahulaan, nykyiseen Anttolantien risteykseen, josta ajettiin Visulahden kautta Saimaan jäälle, Mikkelin satamaan ja sieltä useimmiten Mikkelin torille. Matka Koskentaipaleesta Mikkeliin kesti, hevosesta ja hevosmiehestä riippuen, kahdesta kolmeen tuntiin. 3. Tie Lampilasta Sudentullin t orpalle palveli rahti-, karjaja torppalaisten kulkutienä. Nykyisin samaa reittiä kulkee Rahikaisten rakennuttama metsäautotie.

4. Possakkatie Puustellista Kivitaipaleeseen kulki HaDhijärven rantaa pitkin. Tie jatkui Kivitaipaleesta Suursuon reunaa pitkin, Hanhijärven ja Pikkuhanhijärven väliselle salmen sillalle. Tästä kuljettiin koulu- ja työmatkoja Särkimäen kylälle. 5. Possakkatie Lahdentaustan ja Kaislan torpilta Puustelliin, noudatteli nykyisiä Koskentaipaleen ja Valjakalle meneviä teitä. Loppupää kulki nykyistä Hiprakan tietä pitkin Puustelliin. 6. Vanha rahtitie valtion maan halki kulki Valjakan ladon kohdalta Salmensiltaan. Nykyisin samaa reittiä seurailee metsär autotie. 7. Oton kalapolku erkani valtion tiestä ja päätyi Kivitaipaleen eteläpuolella olevaan lahden pohjukkaan. 8. Raudanniemen tie seurailee vanhan kärritien pohjaa. 9. Skytän tie Hanhiniemeen. Vanha tie kulki Kaislan torpan pihan ohi. Se rakennettiin 1930-luvulla. 10. Aunekankaan tie noudattelee vanhan kårritien reittejä. 11. Polku Salosaaressa. ijevosmiesten ja hevosten käyttämä polku. Huvilalta, ahon yli, rinnettä pitkin pohjoiseen. Huvilalta polku venerantaan, kuusiaidan vieritse. 12. Rauhamäestä Neuhanniemeen johtava tie. 13. Väisälåstä Salmensiltaan kulkeva polku. Joku muisteli, että polkua pitkin kannettiin maitoa talomeijeriin. Tällä lienee tarkuitettu yh~eistä separaattoria. Seuraavalla sivulla liitteenä karttapiirros kulkureiteistä. Reitit on siinä numeroitu, numeroin 1 - 13.

KOSKENTAIPALEEN TIEN RAKENTAMINEN Hakemus lääninhallitukselle tien rakentamiseksi Ensimmäinen hakemus lääninhallitukselle lähetetty 13.12.1938, hakijoina talollinen Emil Rahikainen, Taavetti ja Oskari Kaipainen, Israel Matiskainen, Taneli Häkkinen, Kalle Valjakka, Kalle ja Oskari Laamanen ja August Kurki ym. Sotavuosien ajan tieasia lepäsi lääninhallituksessa vuoteen -53. Se antoi 10.12.1953 tien rakentamispäätöksen ja vahvisti toimitusinsinö&rin laatiman tiesuunnitelman ja tieyksikköjaon. Lääninhallitus määräsi, että kysymyksessä oleva 6588 m pitkä tie, jonka nimi on oleva Koskentaipaleen kylätie M II 318, on rakennettava ajoradaltaan 3,6 m leveäksi, kahden vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman tai tullut vahvistetuksi. Konsulentti F W Holmberg määrättiin kutsumaan tieosakkaat ensimmäiseen kokoukseen. Valtionavun anominen Nyt alkoi varsinainen tien rakentamisen alkuunsaattaminen. Ensimmäisessä kokouksessa osakkaat valitsivat tiehoitokunnan, johon tulivat Urho Kurki puheenjohtajaksi, Väinö Kaipainen sihteeri-rahastonhoitajakai sekä Eino Häkkinen Kivitaipaleesta. Valtionapua päätettiin anoa Kulkulaitosten yleisten töiden ministeriöitä. Kun avustuspäätöstä ei alkanut kuulua, osakkaat kokouksessaan päättivät lähettää Urho Ku9en ja Eino Häkkisen ministeriöön Helsinkiin tien rakennusavustusta kiirehtimään, eli vaikuttamaan siten, että avustusanomus saataisiin nostettua anomuspinkan pohjalta pääll~äiseksi. Matka Helsinkiin siihen maailmanaikaan oli tavallisille maalaismiehille aika jännittävä kokemus. Urho Kurki kertoo, että "meidät otettiin ministeriössä hyvin vastaan ja esitimme tieosakasten valtuutuspaperin, Selitimme lisäksi kuinka tärkeää meille oli saada tälle tiehankkeelle valtion avustuspäätös•. Uskoimme, että matkasta oli hyötyä, koska samana talvena tuo valtion avustuspäätös tuli (26.2.1959).

Tien rakentaminen Nyt alkoivat tositoimet tien rakentamisen aloittamiseksi. Kesällä 1959 urakoi tien pohja- ja maansiirtotyöt Mutikainen niminen yksityisyrittäjä noin 2 miljoonan markan urakkasummasta. Tie valmistui monien vaiheiden jälkeen syksyllä 1960.

Monet tieosakkaat pelkäsivät, miten he selviytyisivät yksikkömaksuistaan. Loppujen lopuksi kaikk! selvisivlt hyvin, koska he olivat etuoikeutettuja maksamaan työllään yksikk&maksujaan. Kaiken kaikkiaan, kun tie viimein oli valmistunut, olivat kaikki tyytyväisiä, eikä kenenkään talous ollut mennyt konkurssiin tiemaksujen takia.

Seuraavilla sivuilla liitteenä Mikkelin lääninhallituksen päätös Koskentaipaleen tien rakentamisesta vuodelta 1953. Siinä on näkyvissä muun muassa tie n osakasluettelo. Koskentaipaleen kylätien rakentamiseksi annettu valtionavustus. Päätös vuodelta 1950. Velka- ja sitoumuskirja vuodelta 1959, Koskentaipaleen kyl~ tien rakentamiseen myönnetyn valtionavustuksen takaisin maksamiseen siinä tapauksessa, että työ jää tekemättä.

·--

Kikkelin

llla1aba111-

pii toa Klldtelln tallPaaaieta oleftll Jd.ldt..

l1ll BeTOa:alostuelUtto r.7. nimieu 7.bd1nraea Ja 1'9 i· 5622

Klkltella . .la1•lalaauta o1et'le talolllnu ~ ~

VI 21.62/1931/T y. 5120/!. Tll/51

laikd.a•. 'l'aanttl

v.son/x.TU/51

J• Oskari hipa1aa, IsNel. MaU..,.

kdaea, 'l'uel1 Blkk1••• Jtal.le valJaku, ltalle ja Oaka-

V.3S&4/I.nt/52 r1 Laaa••• Aqaet llll1Ma, dAo x.a..... .A&lC1ld KGz~~~:'!!t

J•,

Kalle Blkld.MA. Dd.1 D.l'b1a ja Allellda Pulk.tiau

aed taloll1nu lliiU Blktlsea Ja Heikki VUd•• perilo

Unea tUlli tea.na ut..ataea Jll•pld l.D.-..d.ll

karrot\aftua t,.Utiea rakat&llliata koakeftaM aa1aeaa.

J-

AIUl.tta-~lU.kkellssl,

Ullai.Dk:aaallasaa, jocalabaa 10 p&J....

Ylal 1153. Jo~

.. ..,..

~·

sellalsua

13 pli'll.lll 1939 tlnne •apu. .na ldr Jelmla& oft' ba-

llmulgaaati14e~uv'iul1

ut•llkaMa lUhttnu

~~aD-

aobeea aeftitJil Uea, Joka allra1a1 Y11dt•l1D-JUYu 'fiUaeltl aau1e1U J.l1ktel1a . . . laiakuDoe Aalle qoli.U ja jolltellll ..._ buulaa Xo.U.. ta1Jaleea k711• .. oleftaa :.11 aabikahu Cllai.taaaa I.aapllu talOOA. BU•uka•ea.

peit.S. tarttalucanona, johce Nll:iaD.Dettaftkai ato•tu Ue

ta, jo14ea kataotau t1eta

ae.rkitt)",

111~tt7

lllettal.o aUaU aa•.-1stajbta Ja maaDbdUJot... tanlhe~

tai d1tl JQ-OtJ"ffn sekA kkaa.-

aitouaa aeaud.ttaaalDalDOOI'iD \oilaUuauataDmanera e11orUt.aa.S.s••ta•

aa...

.. t1Ja1D U1tett,a u1at1rjo1ll1a 'fiel.A llletteloo o11stl Jllaancm1ataj1ata, Jo14ea t11Dka1lle

~l&Ua OD

ottopalat aU.r UU'flk81

••Idi

aioUu atann'!ttualud. ja t1eatekoa1D••

ed14u ll.UilcaistaJa!D

sU~kH\

tartit-

tana Uealt1MA Ja t1ctekoa1Deea ottopaikkoje laO'fUttamh•ata on ilikkoUA 1Up11rla niahad•• atenut lauantoDsa a siasta, ai.Dtl lldltal oa Leima l.CSC: . Li.:äleilt a SC'C: Yhteens ä

l. S5C•:-

Eemil

:~e hi kai.nen

y . .:n.

fta41ttu la•unmno' n1UU, jota 11Dlo1tuu.a mukaan cm lalhottu YalYollisikai tiEnteJCQon Ja jo1de11 maU1a uoUa tie tal1ai hhUYill:-

si seki Uentekoa1n•a otWpaikd d!lrlttiY1k81. Tlmlln JU k•n ca ea1eJdrjd 11lheteU7 W.kkelia libin maayu"Utnakcllt torllle aiinl t&r-!Do1-

tultsaasa kuin 3 pllhld

~umla:uata

1921 ann.ta tlelaiA 18 §:a 2 moae...

Usea sUdeUID toSa1tu1na1naar1n llillrlilaie. .u.

MllArlttJ toiaitul.GdDCar! Toho Pol1'1D• OA sUtea suorittanut .. ticsuanaa tutld.ah• Ja autlt hlllelle lcaull.lftt tahUYit, ..Ukl jll.keen toill1hek1rJat

Clll

p14e\tJ' :~&11ckel1D 1U.p111'1A n1m1..S.&en rlrkalmonee. .a

asianosabt• nllhtlrlnl ja aa ull!llllittaaakodtorl sit ten llhettllart Jle

tänne aaian lopalllata tad"•l.Ja ftl'tea.

M.aeaittaukcattorl ca uu~ edaldr))1h1D. s:um amasn toiai-

tuJtsnsa la&d1tun

~kirja ,

tarttaaelohlala, t1.,-b1ttalaalre1•• Ja -

tartaa jUjtnDOks•• '1'olailttains1A06r1 en eb.dottand t i •

raJr:Bnu.ttaft~

a1 t1ep1nnaltaaa 3,6 lllelr11 lenlal III b- luokan t1eal, Joka lallk11111

seursavic Mildtelin •slaislammln .UUP.B , Remo j !l"'''e Ja Ko!tketaipa1Hn

0 lqllsel djait.ae'fic tUoJ• kautta: BUabl.u!lio ~ :o • Bn ahallabo !tl:o 1 6 ,S t Nianell f5 &0 T 1 s.laU•ep1 RN :o 1 t Pll.rotorppa RN :o 110 , Ha•palt o

~ :o

11 ,Kärri kangas Rti:o

1 12, :1auhamäk~. ~ : o

, Rauhamäld aN:o

s 4 ,til3n

m\:o

1 S (Ja S1 c) Uloka1& 1 J:a1ela la : o 5°, Labdeatau• SV :o 5 2 , 4oakc..ar1 RN : O ~11. !!'; :o 2 3 , tUe llfho 31 • UloJu llN :o& 19- 1 11 Jhh1~11 tUuk-

rJ-.

s1a, jakDkun.nea Jhte.tnc ne1alae K:Ol' ltaat alpaleea ltyllesll • .Aa1ak1rJot .. · hin 111tetJelll tieJkaikk01aakelmasa on tlecteko- Ja kmnosaapitoY&l• YO 11191:1 ue

ebdotettll jaettaftksi

. .Q1'&l8ftd1:

t i laa uiai

Tienosaideaan Dild. &dl Rahiltaill •

(Lampila)

m:o

'l'ieJk.. a1tkf5jl

1TT

Vllia.ö Ja VllJo Ka1pe.tn•

I:DI.aläll aN : 0 2

Otto Mat1ska1n•

l!:oakar.suc..;-! l'ltll o

,\ugust :dat1sll:a1na:a

lltilrlala tilasta RN :o 61

Otto :!at1 skai.nan

lll.ilzlala t1J.a sta :lN :o 61

Rillo Blkkinc

'<1Y1tdpal.o l!i:o

UildtaliJl HeTOeJalosta .. U1t.to r.y. Dllo ftlJallka .

9aloDa&ar1 Rl:o 610

lOT

7~d {..:..........._ .........._/

..otte a.lleu·•

I.ab4•tu• ~ :o 5 2 Bl-.1.1 IB:o '

J• Lahtela ~ :o

Ptl•urh.ll1 ~: o 110 Jraiala RN :o

s' 5

Rala11Drp1

• 13

RaaftiUli..t Eli: o 1 14 IA.btODl.t RN;o 1

t1IIM EoeaU

Aao Vlilln•

Hata..bo lll:o

x.uua..

Ja 51.

.lu .:La

SIIT1•ar1 BN: o 5

.AD8'Il 1& alln•

2·

·~·11

IB:o 5 3

AIJCQd . l411dtM a

K1lt1Dla

Ja 5~

Valtter Vlielll. .

1 Vl1dll Ja s •

Al:lp. Drtl

alil.rlala Rullullld. HN s o 1 30 : eta sau.ald. ~ :o s4

.ADU1 LoYIA•

allrlala

VUJo Blkkb•

allrlala

!11111 Rlrbl

D.rrillaape a:o 1 12

rttJ(h.vfi.tlt~--

vthto.r1

JI&UaJUUl

lt&lle BIW•• perUlbet ~o

Ja Oakar Eoa-.U

l'r~

lluupolto Rl!l : o 1 U Puo\orppa BR:o 1 10

~lailupl RN: o Tf

ftlallla

Al'ldll 11art till•

~l•ell

VUle Palklliee perUl.

Ball!lulld.

E4elllll:enotwl lulllull

Otto

eb4otet~a'

~elillc

~?11111tauaa

Ili:o T

21 20 13

~ : o 1 30

14 Cf'Y;job4oeM ont allalaotelltai: ~ ::. •Mk·

••UJS\ao:a1Uaa pvudeUla

ftlUtene~ tlDDa

aco•u

tbue tollkotwua 2! pl1'11lll 1951 Jltetnal kizJellllad.

et.tl lalaeUe eb4ohUIIlja U.,keltof.tl 'fluaaeUila111a ja Mf.kkeUa Be-

Wtejalo.tlllaliUto r.,.. Uaae 'oalrlotu• 30 pUwtaa 1951 jltet7•.. ld.rjalal.a, etU J'Jidld7t•U•

ebdot•tt•J• tb)'keltOlU. dbeåe\tll811a.

al11alkaua o. .ottan'-l.Ua

Talltaetc johdoe&a •

Ueon~luf.

tot-'•lUa ja hialtAcladBGOI'!lU TU41ttia laaacacn. ftda lleltat !llkteUa •daS..mn• lroat..ta!J&leu Qllll&l ol ... pJ.-Ulal.Uaa hve . . .s..

• ,._ llllllU...

1 'Pil1bl lts2 Jltet,..a lltrj.W ...

II U.Ol"aaa& ut. . . . . IUDt.aN 1&711WI OUe lllbUa• pei'U:wlaal.2 ta lt...U. f81o 1 J• taaawla •:• la tUd, atad .lllba u ..

rd.ld••

Ja ftel.nte•••ns.- Jd.kaUa

puna

pUä-taas.o~.tt

ca . ,..., 1aa-

..........ta.... Ulata,all1eu •

aataftD

n11'1~. .

tatktDII• Wala aelu; Ja IIDäa

•be'll alaiJUlCtaftal uotta Ua •

aa1U:ir~o1sta ~

Ml-

lala• palblU.a aua,llt•• ..Uttlabatd. mia 3 JAt•• tcaD-

5: all taZ'D1teta•• U.latUallltu JtarkU... olkak.S. .Sell.IM'1.al'lu tau· 1, t4 ·sa· .,.,.41 ·Uta ·~.- -.-u. · t.a&a 192'7 aanetu ttelala 4

t • ld.ttaUA

1!.-~alo....WUo

l',f:• ftlU•• alhatt.aaaa tQ'lltlla

Ja Otto BMaU.aea. wl1~••• joMa.ta lllael.lo

potahtaa

••1111

'tllllft -..t•U•. • • •

oaaldralkd od-'tuu

z.t.u ..

.W•••••

M Uo~lllkkel

•t•ottaft tule• U•

lllloU.e U:::lll pcUl1ailU belala at ...

' - • • Uld, aMktua. ala• Uonl •••uaa 211Tot71 .,utaaftt ' uaJ'b1tk01. a~mtota --~ ja ..w1daa ~oilattllelDeldOrla lutt:ua aka•aaQUilnltelaaa 3a Mdou.ad th~bit!O& ••• dlJ'&U, • tl k:Ja'Jm3'1r-

••lolfta d88 atrll pUta Ua, JC!Ida obd.

kJUtla • II 311,

011

.nlll:naattaw

a~ora4altau

olaft lfost•tdpaleea 3., aariA lenloi ii•l

anaUe aertd.ttJI n•taa ldkblla...J'tafttl .tlla•ltl aeat1eltl

~tll:tella

•~•lallkza• A•ll•D trli•U . . . . tw.aaa !olkeata1pa1. . ~llla kahcSn (2) nodeD n·.-.::~ aUU t . u.at pllta• on

•••t lalliToiala tal \l.ll.-

la& Talarlltotual; Ja oe •oo"a Ue kwanoe•p.14•ta• k)'UU...a. a1a\l aslaDOIUiaea nlal1&:.•bc ca pU•UI.. hqoUa. 3a1MU.. llia1Ual.l.1tu

IIIIUI.I kcnaalentt1 F.W. Bolllberg!.A laltnmaaa tieosakkaat eoei.ai!DJUaec koiiDIIUIU, johon klatllwd.seata Oll IUUlettaft tieto joko todlsteelliseeU,

lallletin thoeakll:aaUo erikseen tai

ku~

tunnall1s1-'• ilmcituksia-

ta oa ll!lldettT• Irollae kappaletta . t.lll pll~aata ja JllJ•nö• s11U lAh-.teu.&a

Mik!tella p11Å apglahpimi•hhellt.

Joka aaattakoClll piUöksea ylei-

sOa tletooa 1l1DI JlrJe.tTke...a kala Jalklat.ta ~alqt~al-'a 2 p11Yial belaiklau.tll 1921 IJUUttossa lalsea lllll4etlla, Jota Yartea

tot•• aataat .. ata

~Otlanraa,

kl.ll&l.Gtaa pll-

lllilld Jllblea aiaiales wrustakoca pll-

tot• ja JllJuact. . to41stauella lamlllbb• JGlkipaaopli 'fleU, olin pll~keisU s1ttela alUe orld.ttTI J• tamla lJliAia.balUtu.tsea lUattaJille toila1tettaYU· let.aafceua •naaa a991ttaft kappale bak1Jo1Ue ja JUJ•ee slil.Tlettl'fl aila181liehell arltiatoe•. otto Eskolisa perU-

l1atea·

Ja llitkelh

Refta~ostalll11Uo

ca U.Me palatettaft llhetettiYiksi

r.,.:a

~rtkkella

kappaleet täti pä1~sta

b®!1ftÅ l!laistraatill!

Mnat.tnaka1· Ulllb liiainhaU1t#llkae l&het.tiljlll• to111l1tetta-.aa leima-

uaua ftstaan wlUtajllle. Usltd ~te. .tl

lAUutaila JllJ~DA~kHt. tlstl päll..

t1t= ja •!fl1pkeAAgaMll1Moq Mlkkelin piirin pU;:r1.-ind.g00nne

Ja AU.kkel1a 1Ab1p

aa•J!!1 ttaastogttor1Uf ts.cloat.

Tl~ pll~aeen tJ'Ytpllt~A

U18Aoeelae aaa bakea aUUII

IIIUQ-

toeta ttorke1malle balllato-o1Uu.delle oeo1teklla tirjalU.ol.la TtUt~ksella,

JoboD tlllll plltaa tai T1rall1sesti oikeakai to41atottu JAlJen-

nos eUt.l aa 111 tettl11 Ja Jolr:a oa TU.eiatläa enne kello kabhto1sta (12~

kolaaat.enatpzaeet.ed (30) pl1'fllnl

a\lla~aa

Ju.lt1paaopA1YAstl

luk1•, sanottua pl1'd.l lumaotta•t.ta, ·Joko wlUt.aJan 1taeDal tai

hla• lail Uaeatl wlt.ulltt~~MDsa ulamJ.e~n IUUlettaw tai poatitaa

toimitettua

:. o:orteiiDmalla ball1nto-o1tea4elle

\a1 tlmla U.b1D lGl~

tllåladllket·

.... ''

•

•/

. / -, ~.:.:::--r . ..::.; . ___

._ -:..::··"""'· ·

Kustaa Kaslln

,Jtll.Jtrmöa. IroLKUI..A.ITOS'l'EN JA YLEIS'l'.EN TöiDEN

MINIS~ö

Helaingiasä

.... N.~~-

w;,ls5. 9. .

...................... ............'-'... .!.!.1~.....................

lääninhallitubelle..

1 '

N:o .............................................................

~! :~e:: ::~=~~:~~:~:: :·: : : : : ~~

,\ '

)IJUiåala.. ~ .......

·!4

.......~.~~-~ -~ -·-~~---~~--~-~.!.~.~--~~---~-~-~~!...~~~~~-~.:....:...·

Jf....

!':~!.~~. .~~-~ ........................................................................ .- - olevan

.... ==~~. ·=b~na~.

hakemukaeaa on .........

.....s~·-

aano.tu:.. ·~·~;~ .. j.~,a - -.. ~~~~~- :~~n pi~~~ ~li::d:::: i=-/·i ! ... ... . . ... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ... . ,. . . .. . . . . . . . . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ... . .. . . . . . . . . . . . . . . . .. k&M&t&W&M ISlAM

.~ ..Ll....U .. YJIMidil.. ~ ..ndeD.............

~ ~

Asiasta ovat l.ääninhallitUll sekä ti&- ja ve!)lrakeiUl1lShallitus anianeet l.a~zd~ &"laa.·

Asian käsittelyssä kulkulaitosten ,ja yleisten töiden ministeriö on valtiobi!&E &tOri PiKUMIKviiiBkMM&h

_. 0:

tänään antam&O l.aUSlllliion mnkaise8ti nähnyt byv1iiaD myöntää puheena olevan kylitien tiekunnalle ylempäni niAi...rtitun työn

8liOritt~ta

varten .......?. .. ..?.~ ~

.. ..~..~....~.!.~.~..............................................................................

......................................., .. _................................................................................................................................................ i .... ~ ....:} proeenttiin byväbytyistä lruatannnkaista, lnli!A!nlån ~ -~~~.. M .....U. ...~ ..~ ~- ~-"41''h ..D!l.~'i.'!a.H~~~!.~.~~~-~~-·~~,~•· : ···

-.• •oco

••··••rNeue.-..ct•n .. ................. .. .. -· .......................................... -.....

....................... UOWIC\'1111

(.... .......... . .. ............. ..........) IDII;kkaan

valtionaVIlltukaen ehdolla, et~ii työn suorituksellll4 J& aiyöonetyn vMition!l''UStnkllen mak.aamisee~Mt.

tukoin noudatetun valtionaV'IIml.besta kunnan- ja kylite:den rakentamiata ja lrunnoettuuill$1 varten

, 18 päi'l"~ belmikuuta 1937 annetun valtionenvoewn piätöben määriybii eekä kulkulaitollen ja ylei:steo töiden minlateriön samana päivi.Di ant.ami4 tarkempia mäiriylcsiä ja ~wja, joita on noudatettava valtion·

11vustusta saaneen kunnan- ja Jc;ylätien tie- ja si.Itaralamnnstyön tuksen -mak.samisetea.

suori~ sekä m~,;innetyn valtionavw.-

E:·H!M!,J@i gfft!iiiJZM~nlusuriclsamaUa niiärinnyt ~vaa: 1J~hi&ibi!Q IWWI' .W!!?'."·"*·~-~~...-A!il Ii 111 rt f ......................................:....... 1) ~ ..-..ft~ IIIJbtiiiD GO ~te~ oiPI~ ..watu.a~ ............ ............................................... . ···................................;······"'"'""''"'""' ....... ....... _ ~

-~-h';;(i'i~·-

: ~- ·····

...ar4a'iMi'~..a: -.u.~ri:t·ca . ou~· ~. . ~. ;ii.tftfliri. .-._ ............... ···················-···· ..... ................................................................... t,y\.1~

....... .........................................

tlo- Ja ~~~:;!~•' · ........................................... .

............ ....................... 1822/~6 /13, 1~

............ .......... ....

""'/'

................................................ ........ .

,.c>Lirl-msinöörin anuunia ohjeita ja mäi.räyksiä

nouda~taeu.

Tiepinta on tehtih·ä ....... ... . metrin lcvyiseksi.

l'cngermicn suhteen on noudatettava tie- ja ··esirakennushallituksen uusia normaalipiirustnksia. 2) Tie on rak:ennetta\"a noudattamalla •altionen\"oston päätöksessä 29 päio:iiltä joulukuuta 1937 teiden

rakentamisesta annettuja. teknillisiä ohjeha./ 3) Työn turkoitukaenmukaista suorittamista ja myönnetyn "altionnn1stuksen käyttöä \"ah·oo piiri-

insinööri. 4) liyönnet~r raitionavustus mäkset.aan .............. ~a.a-5)

(... ...)

erässä.

:'!Iikiili tyii on hy,·iiksytty kunnan omaksi työttömyystyöksi tai !,.·unta on käyttänyt työhön omia työt-

lllmyydcm torjttmisocn osoitettuja ,-aroja, ei niiiden kustannusarvioon mahdollisesti sisällytettyjen töiden työpulkkoja ja kuljetuslmstannukaia lueta nyt myönnettyyn tielain mukaiseen avustukseen oikcuttaviksi hyväksyttävikai kustannuksiksi. Jos taaa työhön on käytetty valtion myöntämiä työlliayyden turvaamiseen osoitottujt\ tai muita valtion varoja, on ne vähennettävä tielain mukaisesta avustukaesta. 6) Työn on oltava ,·almis viimeistään -~- päivänä ........ l.o&G-............. kuuta

I!JS.. 4iC).

!Jääninhallituksen tulee sikäläisessä lä.äninraltostossa ole•;sta yleisistä varoista hakijana ole\"aUe tiekunnalle suorittaa myönnetty "a1tionavtb"tt1S sekä tileissä huomata meno •-uodcn 19:>..) menoarvion ....12... Pl: n

.......V... luvun ......) ... momentin

kohdalla (mäL-ä.raha !.."Ullllan- ja kyläteiden 8\"UStruniseksi) kuin myöskin

valvoa, että tilinpiiiitöksissii snorittamatta ole..-a osa valtionavustuksesta siirretään seuraa\iksi vuosiksi tarkoitukseensa kiiytottiiviiksi siitä erittäin annettuja määräykaiä noudattaen sekä huomioonottaen, että edelleen

jatkuva allruperäincn tahi sittemmin miniSteriön päätöksellä pidennetty työn

~uoritusaika

ei sinäDBä anna

tähän oikeutusta. Jos tiekunta ei suostu ottamaan vastaan myön.ncttyä valtiona\-ustusta tahi tämä muusta syyatä peruutuu, tule.} liilininhallitukaen •'iiPl1niittii ilmoittaa asiasta ministnriölle, jotta täten vapautuva

rahaerä voitnlsiin käyttii.ii muiden kunnan- ja kyläteiden aVU!!tamiseen. Tiimiin kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö ilmoittaa löäninhallitukseUe fiedokai ja noudatettavakai sekä asianomaisen nimismiehen ja tiekunnan tietoon ministeriön '!dellä viitamssa päätöksessä määrätyllä tavalla saatettavaksi. nakemukaeen l.iite:ty tierakennussuunnitelma, ~-r·-~lib:IID -

IM- MIA,.,a kustannusArvio 4r./ .. päi\"ältä ................ ~~kuuta 19.;;i8. sekä oheiset lomakemallit Iähetetäiin samalla tiekunnalle toim.itetta..-aksi.

Ministeri ..............................................................

6aW»

.-.loe..."'la.

i"l1::.;) .... 1t~ell.,~

•Jitlliltllli\R

V:Mtioneuvoston päätös vaJtioanrtulrae-SQ tuo.nan· J• Qlltatd.en :-akoot&mla:t.a ja Rnnol · t.aml.st& •a.rteu..

\'lltloneu•o.no on, ao:ullti.:llano""" .• r!e.istton ttJidt"o mlniturlt.)o

tthttlYtti, piiiHi!i..nyt .

1 1 Toukokuun :1 p"lnnll lQ:!": 1nnvh&D titlafn 90 1 :,.11 tllltllr t•tr&.

i" kylULtldtn ukennua.uuttu~•tkti tarkoitettu vAitlllfl\'116htlc· at~t lft)IOotllll ku1kUiftltOi ttn fl\ yltht"n tOidtn mlnlttorlö hAtklntMIIIl rnukllAn tArkoiluluun kunakin ,·uonna n•nouvfoau YArMlUhttt tudlirii·

kuonun·

rl\hohn pulttfllln.

\'Aitloavo.&U&.ata kunnaa•

alata knttaoaukautat lUe 18A

~ 1 f• k,JI4Utdta rd:enu.mllta Ja kuanott.i

ma~r.tprouat~m :ron hr"'·alurtrla~a todtlll joiJota unalb. naan~Mn.. ;:ruhlo )llrumun ••u•·

mtsta ,·aru·n mronntta.an

t §. Tittln tuorilu.6t4 !.:oli.:n:ot rnM,.dvJ.'I•t. Tie l&l •"Utttapdtölc.uui t&rlc:emm~n m~hiritty tian os.r... jonka rakentamut~ ui kucocsta.micta varten on mr.JnntttJ ..-aldo:\vta.stasta. CiD M~cft!l.tUaf'& t&l lnlanostettaTa, •eo mukl~o kuin a•u~tuspSätökse.&U <Jo maaa.iuu. •~r•htauelui k\tnow.· tai kylulhrlul ta.l turu!l&D• tai krl•· tiEn hJOrtlf.OJHbl f'r&:a.utiekli taikka poHcullek•1 noudauama!la. lita tek:oilhsuta luo"... l• ~TOn1upä:it0\&•u• aaneUna miäriJ'ItA. Tlf'· pinu oa. teLtå-* nhD loU·akli l-utn anaa~uapllitbk.Jtld on maår.:atty ,. ~>ec.ietlllilkan J• sJn~j&n 'C'&hllli!l oo. ta~"" u a•!uu jitetti•• pea:ti'"TTil&,, jold:to lt•f'J't oa m.aä!"åtty aV\IILUil)dtö'ktead.

Tyo on suoru.ua.-a noudan.am"Un a•uttu•piliHO'ktud mairuu"'Gaa ti~lnold.oo&l\u kuuJo•ien tcldtn r"kenu.mStutl\ AnnettuJa mit..u3rluJil uk4 nUc& normnllpllnlttaltala. Jotka tltl· Ja ••alralctro.aUAhAllhua on

\'!\hvl•ta.nut aanotun tle1uokao ttlrt~n rakentAn\IUIUI\, rlld·inllaoorl .,n kuheokiB olktuttUu MJdDtimiido heJpotu1ul& tien ro.kt:ntamlaeata

1\Uncltlina "knllllalat4 murä)'kii.J~al Jos lllktncoun luJuu• ja laata atn a.allhat J• lo• ''"H"lneo oiktut oo. uuatuapäiU~kJeaaå baoeUt myOnoeuy \••1110'\ lYUtta.ma& kJl:lttttrOta tl ilman ku11culaJtoaL•Il j .. )'ltilttll

;::~:a:!~~J•!:k!oom';!'~!:"~~:.~~~lu:rk~tt':n kt~~~~~~!~o:'~o;!: "arobu

.. nkt-a. ratt.oaehliata

tOJit.&. IUO't"\lUia kuooall• w-antrolut

eniAtihll Q.OUit&.

3 1.

l.lrönneHr •a.IUoar.•lltUI mabetaan t"tttk&teto. unamrnana t.'tllillii Jltä rnrdten kuio työ ~cJitttJ'. \ .. lhnei~otll;a eri$tå $UOritel&an lnsltenkin e tuk:auf!en uin puoltl ja loln"n rnoli vuu trön ·.-almnU.UUtA ja, lUJlUtl hyyikaytyk.&i pHri·i nJin,Jurin ph~au.i lopputar k31tukt~ua.

.. f.

Joa ultlon ~avustamA tra j~i saorttts..matta !&hi joa ll'·uato•vhtojPn m&irÄ)'ksiä ei noudateta. p~nutou :nrönottty v&Jtioavuatlll j>\ n,,acetuc 1\vnatuuriil on. m.ikaU T&itiont•n'oilo ""1 toisin r::Ur-3ii, makaeUil\'& t& · leaisin ja niille suoritetta~• korkoa 'riisi sad&lt.a '"t10ciesa&. I!II"Ctuna 1\\ 11a· tuJtrie!'l suorito.spihbtot.

5 1.

Valtion avuatamat~ trön su.orhtam:tta Yanan on kunnan ja tlellun· oan palbuaT"a pilri-inaiuoor,j,a. b,•a"Jf'mii: sJ'Önjohca;a ~

J, )()'uno.ctyt valtio3Y"LtlitUkiU .uoruta.a ha.nill• Ja tickuonlllt maa· herra aroatuspå.6ttik.lla3a m:iarat)Jia tav.U•.

01.

V"lt ioavu;tnk ~ en saauten ao~~~· J~ slltarakconnat;;iln &uorltllkRf!na ukll myönr,eL)n vQIUo:nuat.ukato mak.ssmise.ua noudatr'tt3Ut tarkem·

lr'IO.l nulU rU yk s~ t ja thdot ao~~ knltuJ~oitoste o ja yl~&.Uen töldeo m.i ·

•••

n)•v~tlciJlYft

tvinfoluoo kofknl.l mritirllvb•t. lJOnJohca,an tai, :nikftll t1U on jlit•Uf kokonai•ur&k•ll&

~uoritfrtllvokal urak'O\tlt an oa noodnttttava t)•dtK val•ovolua \·lraa• >Jintllf'U• ••aml~t.all ob,Jt ta ja 1'nUtil1k1Hi tukU. alla-. tartoltuklun

tiili,.

7 1.

Trbn tarkoitnkaea mrak•hta .tn,rtu•ralaca ja mrönntl\'n vahloavul ln\cat·t'l \clhttåmuct. v"lvo.u tUlrl·1a•lnoon. l'olkktut.apau.kauu ,·olda&ll tamD kuitenkin, pleafatJ~l•n tnldta otlun kyarmrlu'"<IJ..\, Antaa palkka \Ufll\'"' nlmbmleben tc.Ul.. ,•kal. loka t&llvia ..-oi k•}llaa llf'mf',.l&rin tJ)una•n

Sii.c.a lapaukatHa. .rt& :.in: ta.i sillan rakeota.mlauta ui kunaos· tamlse.sta "'"uatu..pwtob.eui annetut t•kulUllft miirlifkJ:et poil..kn.• nt. tiep.witok.a.uta. ~~ ku:n..a.&a ta.i ti•knonaD haalått••• u.ooroille UUiiUt m..UJ'atUUle ma•b•""o ~ahYiatu.J.

Valslonavutttukten •aaneen tron ku~&•oooktista. Jnl•u• t)opälkat. on ''lthv14tt"tu n k,U\'AD tnu'k&nla 'PAikkauslhnuja kii)Udet\, on J'lhleU.Ivll urkk1u~ klrJon(.llloa Ja t)'liUIIt)k.abtti. •ahviltf'\un J.;aavän nw • kahtA trikol• luctttiQa. makill lt~VA

SUiat ja lo.t.a.lt aeta ltlta.L~t:l na.mmu~, jotka o•at .-r-lkoia.e.nl ~nu· tett.avos. on ralttofttlt.aT& tai bnnottett~"• p1Hevun a:nm.attimitbu laaUmia. tie· ,. •ulra\c~n.nc.a.haDitu.k..son tai pllrl·ln.ain3örin by-.-ä.kar· mii ~IJ.ur.ult•l.mla ••k.i pU.ri•tDsinöörin .antamll} tarlum\lJa ohjeita o.ou· åi)U.aen4 SiltoJuo Ja 1\lttrtfn ro.mpuJen rakennuati::Hhlll tl UG r y htyä ennen ktaln kunnan tai tle\an.nan toimel'tll 1.1n mntaluu.sb.allhuk$elt& sai msanviiJelytpi.lri·loaiaGarihS hankittu nlvh.rtJ siltä, että :silta toi rumpa ei ;uJe oJema.ao esteenä mJan tark.oituk:atotnukaiseUe "lo.,ti~3UA· miseUe.

~uUolokln

•t•

'lmolhUl\TA u·uo AlOIHaml ..

aek~

uu •uotltuhuaa

:~r.:~,';i~!!~ab:::~:.,::!:~c:~.{~ml!!:,.l)•:t~~:,.~~~h~~:!'a ~r!~:~''"'"

s}> J/Mr:~~lbjo ~WUMI mu.~fNybtf

Ku.o..o..aa. fa Utlnlanao on •iimeistaan ,,e1Jir.1c.)"fnmeota..-ild.en ( ..f.$) pQJ..-ån Glueu.a tilli. hin •aUioa~uo~hl~a~ n rayOrn.ii.mlanti Or) jätetlr tieto kna.a.aa.raltuuttOQ lal liehoitokunnan puhen j ohtaja1le. lih<!teu.a•• t:·nt.a ''AMen l.ud1uu ,ooao.u.e.lma ktustannuu.rvlutruum js piiruatu.kt.i· 1 0

1) ~~:i;,~ s:!t.!'';"J:,~~1!~~b~:i:e~•i::j:~t. J:~:::l~yt~~-i~;~~öu<J~~rit,~';..~ oaa.u.

~e.,..ta. ~rieotfl'n wor& . .n otta.malla. että. mi köH trO \:ÄSlttii.ii. ll":lin koko tiestå. chdottUo. oaaty~ sope-utuu koko tlftl )' htC!tuiiseen paunnus·

suu.nnitP..J.m:a-~ott;.

Tleku~a tulet llaikii, saatua~n pi.iri-la.a!nöötlltli nnotut. ohjeet ja m"-rilrfa"t u1ta trucJobt&ju ;.:o.tke.,3n layviikaratiltD, v\im.e-atiin ne!· 10 1. · jin~;·mth··~«D.<rild~~cQ (4.5) piv-än S.:ulul!ua ohftldoa. IU!t.amispii'"i.atå. Suurta. kus:a.nnuluia .. ,.,h·ien t"l1t!n;)n· J,;.y.lå.tltt-..idt'n olte-.ja ;auu pHn·l:sabOörin t.e.rkutettava.ksi t}o.njohta.jao yhd.~ssZ tit· kJ'•rmyta,.Qi vot m.aabuTa tebdytta acum~:s:•.a •oostua. ••nAf'D camof.O ' ho!tQk:Ua.n.ao k•UU ' .. tia:.a Ja tieosakaat~n kokonk4ec vahvist3..Cl.S t.fOil J>Aillokna sntamisu' nayoan-nrltA a-r-•t•t .. ne.n c:tu.Ule'ta ma.,,•ml•uo, suorit.....s• fa rabo\ltbau..c.mt.u:t&.. jona kor aolwal!e• mJII::ält myönnety"'ta nuatuk~•ta eu -.,o:na.:na:l.& .. i.hinta'o puolfll ja 1) rniua J•r1•t&TII:ku.& ukJl m.ina ajbna trl cyat toorirct~aa: J.lljtllr. ole,.f.,n n.hio.,.utf unrlen •uor.n.a.m!IH~n ,.tallatf'tn on mahdol ~) a:uoka ~o tqin• tieo.ukk&at tekcv4it luoniiiUaorhnU"ic.3 : tltta nihll'ln n1ii.iiriysten puaueuu mltki kalkcla11osh!D Ja yJf'itten t(li· J) m•Uolo 3a nb.nant., Jotka Iuontai.,uorhtttten ja ,·a.JtiosYll.S· 1if>n rnlni•tnlu tlnui.r~ flllACv1cJ,,n p.mtlnl!a lUif•e a:~tam••n. :ukaen lia&kli ta,.itnn. on h.ankhU\'.a. •okå i.) mlhln mu.nin \.ualaaousten "rJ ttilatll. ja, t)'6C\j~ka1JIIta uTiot• K .. J•In~o;l&ll~ 18 pal.lv.n• h t•lmtlluuca Ut37. ,}aau noua~•ao Tyun ~uorllua· Ja raboii1IIIU!1ftnlttlmnn ll~ r.dln t l\a •arttn tul"'" ~llrl• ius\n öCSrln PTJ' tottuu• actu obJeitA, S"nHllk••n 11:uln k~'\1& C\n fl"Hri·i n*'ntiUrlltlt aaanut ~(11111.\ nl&inhut l\ui~UIILitr•Slon JA ll•h'f"'\ toldon r,tolatf'lrl Jalo Labi1tPfUO. uhiuc ja m•lrarkut l)ua auurltta.lnit~'"•tA aekK cy.JnJohtalaa lc:olktwan 1\y''Akl)'atl.wo, taht, mticaJI on kyaynt)'S kyiUtiMY•~•t', plld·\o.ttnourt llukal .,n hf"'t4kl7ft)'l ·•ootun trua ~uorlhlt· J4 r .\hottv.a•uu..colu•lm!\n lt"k.a paa\.kllkllonaa ra.klut••on J)f'nl•t.-tUil Ulitlår .. nutt. mltA )'kllkko· hituoja noo.latUen 1 onw.••t\0 oa nhallal 1\rvloh• •• ta.lu lla.u.ttG.IIIJht.otf{ .ht ,.., Kd:ont t~1 ri .. ll.un!1ao "lllnf'at«n n•1la.nit)mmtnen.-Utlta ( &5) pah·.tn klllu.taaa PUO•IO.&In6ötH\ " " ' 4\lfDtllpa.atuiucata. II-don U4lUaeo IOLDUtt.U lna.&• hoa~tlc 1ln ouv• ttta,. ott.uko !Ie w-..a)tl(loavustukaf'n •ut...n. llroc.tt&· jC40G :.lta01ttJk~" 00 111te.tl&,.8 1;.\,.o.O&DYIIhHUtOft tai tieou~a.Utft kokoulc~ea puyt6ll:ir,aoottHUa anni"Uu >~~iroumua 11aurauaa rat.aa..a tai.. 4.yla-tleu olJ•ua krarmJkle....., :-t.h.D.ua Ja hiQnt l\lla•todtnltaLDA. -nlt, n.ltioavustu.k..a UaaW tanita.an tyOn ~~"ahnll\c11 uanamla.etn maua• 1Iau lmluuaa4 V!\JlioovuttVtPa.illtikun ~aat:aminen kunnAn nt.l tiekunnan tietoon Qn toimHe uav• ••t•n. ··t~i ti~dok~icntu"tiivli Ana.ltl!\1\ codelukti. ~.amuu, rarkol,Uk!:,.•~ 1ulre pJln·iosiuöörin toimil lt\1\ WIH\hl'ns.lJe iltnohu.a Kulkulaitosten ja. yleisten töiden ministeridn päätös :1j l ':ltito. Ju•luiA 4-uD\A t.'\t :ielc·mtö on k.oilintrnrt pln·i ·inamoor~n puo~ ! ·: ~n o!'tlt!ll.i At'IOatc-n tJ.., ;elvttr.,.sii !IAadakf,.en •H)kii milloin piiri· tarltemmiata ruiiräyluisti Ja e.hdof.s~ joita on noudate;ta\~a valttoir.sinOöri oo '"""'~akn·r.u ui&.no~ai~iile Ji.ltt:..oyt tai liibeu:inyc avuJturt.. sa:mee.!l kun.:.a:J.· Ja iltylJtie~ ~b Ja siltaralttnnunyon d 1. suoncnksesu setl· myoo.DttyU ?altto.~~ mak:a.at:ltsua~. Ty;J lD •loiteu••:. hc-11 kun ed~ll• mal~:~iuu •hoamus ott i:i.tetc:y rttaah~~>naJit> $.Ut.-ua'a :oppuao antatulp~t.\tOktt~:s:h. o.ii.!"~t.}"b ljao Annetcu llcbloifttaa \" palva!!..a !leltnik.o.ula 1037 k!:.luesaa,. h.gJt•aidn oa. pliri· huinöuri. 101 blao kauoo tron ,.&Ji~t.om.li.D. :donts.miuo trolr,;nlJht ·~' ' 1&! !.alo>1ui ..llil.f'6t\ t<J'ftitdulllaek..u , oikO"tHtiUI "iir-t.tm&.an · ......... _: •• ••amu,.n 1..hi1nPöao •oplvaaa Tuo.Jel'l.aikaan4

alatt"ri{;,

•vlu\cien

kunnaa

,.,u

J\ulkulailo.-i~•·n

kunnon·

J•

j., ~ lt't"t·•n hlldt·n miniatrri., on ,.llllln"'"'IAinklrtA\A \tvl,il!!idt"n r~t.kf'ntan 1lac !\ fa '-uano•tamit.lf\ 'll'\l)ll liltl l~"n

annf'!tllu vni'I()MU\ (\8\0o 1• uHhktt~n 1) 1 n no)ftJI ~ ''"hvl1lanut ~llll l'AI\'tlt tarko1nmat lll iii~ra.)•kaet ja odlllot. jolta UQ nOUt.fl:lll"fl4\lt. \AIIiui,\ 111\I \IIIUt t~a'M~n kul'lnAn • }11 kytätlou li•· Ja •il&llra'&:~~nnaatpSn 'IUorltukA•IUI\ 11nk.i m )'dflnotyn vn ll ln•v•t•tuka~n makumlaf•••

7 1. F111n Nlll0rtlo4 l.:onknat mtitJr9vk.l4C, .fo.t fllme•m·.-• •H\ lnalir.1Uf. vaho"'•At• q1,ln ' u orlliiStA •nkA m)'vn octya <rahlo•.,u•'ulutn ' yttdi, on k unnon t ~l d•kunnAo .. nnea t.61dtn

a1ohtamiato. toimltetta ..·n n lml~mtf" h tlle Jlllti·lnsinöörln hy,·b.ksytniamer· Unaälli v&nJ&tettu ki\PPal6 tydn takennuulluottltelma$. kusttmoue• arvioineen ja piiru&tuksinen sokii pHrf.tnslnåörin antama tO-dittl;t työtä ••rte n otetun työniobtaJon hyvåkayml.sncii ia aehitys niiltä yk:sikköhinnoi&ta. jotka. pilti•iolio.6ör1 on mai!'#oDDJl. lo.omaisauoritUIttD rahakai .arvioimista \"&rten.

a~oahtatrli.

8 '· mdardvb«. 'l'ilifvrtä kor.l:....u

Kukin ftnk$uea maksetl&-c-a a\"U.Itusua ta&oitetaoo. lähimpään 3lem·

JUilds1.& työn menoi5\3 pideni•l'o tröti1hJ!.l6a lnette!oon on trik:nea mtrJdu.i•ä rah&- la luootatuuorituk•~u. . TyOc l:llit. oo ht:.C.· 'kl.ne &od.itteineen asianmukaiutti aåUyteu••a.. Yaltlon a'fllstama. kyl ätien 9tl•· '· Ja tlltanktllDDilfÖ on ailti \.'Uatannusun onlt&, mitä myönnetty &YUitul tl tihä pehfä.mäli.n, rahoh.eua,.-a tteoukkaiJta vahvl1tettujta tleykalkkOJ•n peru&t4'ella perlcytn• tiema ksui11a. sekä oukk&hlon Juootalaauor tukaUla, liekunnan •eUcaa ukemåttJi,

l O !. Va ltlonollVOIIoo p6Ktökfuo 2 1 ' "" tarkolllllulblo hr•alu:rttrlhlo kuttao nukatla lueta.&o kaikkl ''Ah\oavu1nuk"n m:rdo,a:nlaen pt~ru•~~ena olltdtta_ tarka•u nuun ja hyvW.karttnn kuttannaaArrioou aisåltr''itt3 van .lnablata tie- j ~ elhat<Hat ä alhtutnnfl'et menot. muUan tu.uuna 'YOD Johdosta Ja. •al•ono&ell alheutuottt menot uka auuaohelmen Ja kuuannu11r •ion laatimiaosta atheutuotot kuuaonukaet. mikäli 1uunnl· lt lmet on laadnut p~tev ä ammaulmlu ja pllrl·laalDoOri on ne hat· lr.lacus tarlrohuk.aecmuktla1kli, llrr•k•f"tyihin kuatan.ouk.Un tl lueta taM'lttaYieu maa-alucnden ja tftottlcoeineideo. onopaikkojen loa.aetue- Ja trotl.miskult~nnu.k.lia. raktlllllllttD siirrona aiheutUDtlta coenoJa tili titvierialueeo. nau. t14taOlktudea ra.joittamiaetta aih•a.tuntlta meno)&, elleJ ole kpym)·s •nautiin oleTan Lien olkaiatm.Jtuta Ja u:aaan ombtaja!Je tien oikailemJsea:ta ltohu.,.a henkilökohtaiaen hrcitT ei •&ltu oik:&l$U!lD t&rvit.un maa-alan UToa. Valtioa'YUJ.tukaen bakemi1e1ta ja uos~amiatata tai ennen ~altio ••utusanomuk.ten maaherra.ll& Jätuimltt5 tuoriteruisu. töistä aiheutuneita mttnoja ~i tueta hyväksyttyihin kull-&cnu.lc&iln.,

A.V1Utuk-8jfn maklflm"ta ko1knat m.ääriybet.

ltrönnetty vaJtioavu:sttul makeet""n Vftltlonen'tolton ~iä tök&en 2 jB 3 1 :n mukaiaesti, v-Hmeisti\ Pl'iiä 'o k-nu nottl\lnaua ;otukåte-an A-'fu~tu!l• piitökauai 1n'faltaan majoltuina eria8i thÅ myöt&n kuin tyo v••· taiYlD Olin edillyy. Eaalmmitneo ed otaluetaan batt kUA k:unt• tat uetunu on jät· tinyl maebtrnJle 1) I'Ciellä S t :aaä. mainltun llmoituktan veltloa•u-'ult&eo va-1tatu· ottamlleata aeki aitonmuluen trbn nhohtamb•ll• Ia loppuuosu.orlttt.· cni•••ta at"Uituap..,.ät6'benå ma lahun mna.rNJa n 'tulot~ se~i :l) tyon johtajakei ot•U.lo beokllda llmoltukleo t<••de.a. alolttatnl· liaiilnl litettli•å 3) l a.labalrukelpoiue.o. ulka~ Ja aitoumu•1dria

auoritetl:.t,J•~

Etukltt~n a~aksett4~an Tille..-i.n .suorittamit:a aDOUaesta on maa· berralle llitelliYi 1) u·Ot3 valvo\l'an •ira.n6maitaa antama to41atvt aliti. etti ,,.ö•tii on •oorUtlto attaisemmin mak&.e uuJa a.-U..tusert-. •atuavat osat seki aaao,nn •lranomaisen laatima Jaskeima etui.i.teeo makaettavan atustua· eri.o suunucteua ynnä '.!) t)'ÖD rab.attoa.boll&,fa:~ ja ko-n-nan lJalautalcUDDID tai kylätien hoitokunnan puheniohtajan. • annent-.ma- ote 'Valvovan vlranomail.an ta.rkutanlatta t- tarpeen ,·aariu&a \torjaamutr. aekK ttLrkutuame rkln· nö1Uil varu11tamaata &JötD1ly&tt!1'1 luettelosta. Vlfmelaen avnttuurin loppuosan m•ka&ml•u' kollkovaan hakemuk· uen on llltettbvll tyao loppatorka"aapö)'tliklrjo, on maloJt· tAVI\ JtUiitut)"n työtllll)'aten luettelon loppuaunlm» 1\lkå ~11heUJh8 hu.• kulnll' vllmeltcn ~rua~u~trän loppuotan tuunu.ldut! t~, mlkiUl ~vuatua \cokonalauudenaoa. Jiii alh4itf'mmaktl uo :.vult\l av iUltHicaeuia mo,lnH · t ue. rmlnt•hunuäriili, mutta muusaa tapaukttll6 ~Jnoo.atDc.n UmoltfiU&va •n11tuknn enhu•f•mHrän ;,_ Jo otuorittnnJen avu,t.uiOrlon v&Unen flrollua mlkil. eroit.os sUioh1 si.c.;;.rui •aataa vllmflhAn avunuaet'ån HUklot~n au~uutu~. Mltill on kTIYJDJ'I krl6U ety6alG, on lllåk•l taittt tiY& ael•lt:re tUtli, ettei 'yön r-aholtta.&:Ustktl 'flllOlu 0 1:11å olevaa mil.ir,rllil. ole uhtT •elltaa. Joa trö oa ann4lttu tokonaisuude.a~a ataka11a auorheU&'fakli. on trotUhystta lnettslon .&ljas._. eaitettiv& JaUtDn6kaet. työt,ä va.ho.-a.c. vlranomalaen tarkasta.miua todlste.LI.ts llf&.kolta.,JaJit mak.&Mui s~~ $WD· ml.ata. Ed•lli mainittu ~tlka- ja sit.oum:u.. khia on. annett••• takaisin Tiimclt' A"'DfllttJO)'i.i tuoriteta-esu..

1•.,•

l)4b.t3\:ae~ ~~

ValUoneu•n•ton f,l :n edeUrtUlmllsait .ea.psm ks ina IIVUtttltJOrlen otnkateietW. anorltusta a.oottaeua on ml'ahttrrAll e ftitetUh'i edell~ 11 f :-lll\ vaadittu ?elka-- ja •!touanu.skirja. MllllciUtTlä tuortttt• taea•• on maabe!'t&l\ haokht&'t'A pUri-lf'l•lntJUrllt.. IRml\11• pyki11u~ maloltut atl•ltyk ..t LJÖD odlt:}'tQJauu~ ta makatU.a•ion. avuatuaerieD suoruutleaca. HelalnJ:ttJ& 18 pihan• htlft:'ikunta l03i

a-. ua·

&uaerlen ttltaislo.maluaml&cst.a korkotaeeo •altlonfO"o•ton p....tok&eo 4

pau saulukuun.

Joa edellä 5 ja 6 l ::i,&a. ed:Jn!-ttrltn m!Lär&sik:ojen ylittir:tintn nn Johtuuut syistä.. joita. ei ole loE~~U-a'"a. kunnAn toi tiekunnan vt~k•l. voi kullculnltoSLen ja 1leisten töiden minbt~rta tebdyatli ha.komuksesta IUI9tlD& nu4t~t mit.äråa.Jat ilman &lt:i. avuatua p&nmtuu.

lt §.

,.u·rlokunnoJJ •. oo

Vllmtlaeatl\ erå1tä slloritfltaan puolet. et ukKI e~ n sekä loppuon dttou kuin ptirl ·insi.aOörl ou 5uoriltJ.nut lopputarkutukson aekä byvåk· S)'U)'t ' t yÖn . .Jo• t )·On suorituk.seu oti.ai1& i-f!_Jvih&. tttä työ t11lee hAlvemmaksi l'uiu mltA llvtlltusta tnyÖilliettie~aä on eodellrttuy Ja etti 1opu11ln en tuuJtua tibt&. try-st~ r-liJääoin pe.ruutut!ua ""aHlo1Je. ti rule nouse~ maan a•ua;uspäätöks~aaä cai:Uuua.n ec.intälsmöilriilin, tulte t-yötä. vatvovaa. vtran')maise'!J v-a.s:.sa.T&&ti pie.a.tntl• tlukäh'ltn m!lk.Se~ta ,·ia

1 ~ull mahUtuJ.JS& t.apeukalua.

roinera ja muut ..-ållerat mdce~taan Jltil m,.Otea k:Di4 koko t.rott.s oa tuoriltttu niin suuri osa kuin alkaiatmmio no.atettujen ITUitU.Itri.-n Mamma oa koko myOnnetyttä ••uatnklesta, ~ahiutiin kulUor..kiD niio paljon. ettii. jo maksettu &\'UilUI teke• silhenutililt& b)·v•k•:r· tybli kustannuksista. enintåiin nHn monta pr os&nttia kuin SVll-&tua· )'Ritökseaaä on :näärätty,

Kulkulahoattn ja yJettlt4 toidea minlllf!t, Ja.tQ Labde11.1uo.

rcilJenuöksen oikeaksi todistaa Mikkelissä,

lään1nhall1tuksen yleisessä me&li:!mata 1959.

Lääninsihteeri

osa\stA~~saPa~' 9en!)ä1vä.nä

•

~t:<.k~tt / ;>:~~--11{-~

ffeltlnkl 105~

Velka- Ja s1toumuskirja. Sittenkun allekirjoitettu, Mikkelin maalais. ·-- . ..:Koskentaipaleen kylätien tiekunta on ~ päi 7änä helmi kuuta 19 59 saanut kulkulaitosten j a yleisten tcicen ministeti:iltä §_Q_ p1osenttiin hyva'.ksytyistä todellisista ~ustunnuksista , ehiutaan kuitenkin 4-.568.000 markkaan notlaevan val hona•rustukscn, suoritettavaksi erässä sillä tavoin ja erät sen suuruis1na kuin määrätään niistä tarkemmiata määräyksistä ja ehdoista, joita on noudatettava valtionavus tusta saaneen ~unnan- ja kylätien tie· ja ~iltarakennustyön suorituksessa s~kä myönnetyn valtionavustuksen maksamisessa, 18 päivänä t. elmikuuta 1937 annetus~a sanotun ministeriön päätöksessä, sitoutuu tiekunta n1issä tapauksissa, joista säädetään valtionavustuksesta k~~- ja ky~äteiden raken~a mista ja kunnost~ista varten samasna päivänä aiilletun valtioneuvoston pääi;ökseri 4 §: ssä·; ilman eri irtisanomista heti maksamaan takaisin nostetut 'l tionavustuserät sekä lisäksi suorittamaan niille sanotussa pykälässä mäelätyn köroni 11ikke issä 13 päivänä kesä kuuta 19~. Koskentaipaleen Kyläf1en tiekunta. ;r~~- ~ vS1!\,ö K~j;{1t~·-Urho .!urki. tieosakasten kokouksen va 1 tuu .. tam1 a.

-------

. /:. . .

Yllä .olevan velka- Ja sitoumuskirJan täyt~ämisestä menevät allekirjoittaneet yksi kaikkien ja kaikki yhden puol~sta täyteen oma~elkaiseen takaukseen, kuitenkin si tent että. takaus on \ro imassa kuhunkin etukäteen r.os"Le i.tuun avustuserään nähden ainoas taan siihen saakka, kunnes sitä vastaava osa työstä on tullut suoritetuksi, minkä täten vakuutamme. Mikkelissä 13 päivänä kesä kuuta 19 ~·

·~ ~

~aanv.Mikke lin ~it. Rempj ärvi.

P~- n~

a-......---

ff <knv

m&anv.MikAelin

PtL.,-

4V:

pit.Äcskent~pale

it'~

.-...:.___ ·~---

maanv .!O!Uei!npi'F. Kotlkentaipale. Tieasekasten kokouksen valtuutettu jen ja takau3miesten edellä olevat allekirjo1tukset omaka'.tisiksi kuin myös, että takausmiehet kykenevät yle~pänä olevasta takauss1toumuksestaan vastaamaan , saantäten todistaa. · Mikkelissä Mikkelin piirin nimismedft•aM1lrkeHc pit. Ifoskentaipale.

kont;o<'-"M.lil ___,...~k-4e~a""'ä~~"'-d:~k~u::tu-=:JOta~x;1""9:-l.L_t ~';

Vanhanen Ui.~ ollu..t toåistaja :

;~ei Ao.

,\ {U 'r1Jc. ~~//}) ~r~ Leila L8Ut1K~. .

Leimavero:ja lun. yht. 370 mk.

k~ naliati Mik~ el1atä .

HANHIJÄRVEN LASKU Hanhijärven laskuhanke alkoi siitä kun Vehmaskylässä sijaitsevan PEKOLAN JA MYYRYLÄN tilojen metsämaita ryhdyttiin ojittamaan 30 luvun alkupuolella. Huomattiin, että ojitus ei toiminut, koska Hanhijärven pinta oli liian korkealla. Muutamat muutkin talot kärsivät haittaa Hanhijärven veden pinnan liiallisesta korkeudesta. Kun vesi nousi viljelykeille tulvaveden aikana niin mm. Saarentila, jota asui Lautiaiset jäi suorastaan saareksi ja siitä on varmaan saanut nimenslkin. Tilojen isännät ryhtyivlt yhteistoimintaan ja hanke saatiin etenemään niin, että Hanhijärven lasku tapahtui v. 1936 kesällä muutaman viikon aikana. Liekö tullut laskuvirhe kun järven pinta laski niin paljon, että Neuhansalmi ja Salmensilta jäi kuiville. Vesijätöille jäi paljon uppotukkeja, propsia ja jopa halkojaklo, jotka olivat karanneet avolautoista puomin alitse vuosikymmenien aikana.

Hanhijoen ruoppaus

Ruoppausmiehet

SOTAWODET Sotavuodet 1939-1940 koettiin raskaana koettelemusten aikakautena Suomen kansan elämässä. Näitä raskaita vuosia muistellessa, mukana eläneenä, nyt vuosikymmeniä jälkeenpäin ajatellen tuntuu, kuin hyvä kohtalon hengetär olisi ollut ohjaamassa Suo•en kansaa näiden monien eri vaiheiden läpi. Säilytimmehän ainoana sodassa olevana eurooppalaisena valtiona kansallisen itsenäisyytemme, ja vielä niin, että Suomen koko aluetta ei misslän vaiheessa kokonaan miehitetty. Vaikka onkin ollut monia ajatussuuntia siitä, miten valtiovallan ja sodanjohdon olisi pitänyt eri asioita ratkaista, tuntuu nyt 40-vuoden kuluttua, että tehdyt ratkaisut olivat oikeaan osuneita. Yksi esimerkki tästä on, että Suomi ei lähtenyt, vaikka Hitler vaati, hyÖkkäämään Leningradia vastaa n, vaan joukot pysäytettiin Karjalan kannaksella suurinpiirtein entiselle rajalle. Tämän ratkaisun venäläiset ovat arvostaneet suomalaisten eduksi rauhanehtoja saneltaessa. TOinen esimerkki voisi olla se, että suomalaisten neuvottelijoiden tiukka kansallisten etujen puolustaminen kaikissa neuvotteluissa näiden vuosien aikana, on saanut venäläiset arvostamaan Suomen voimakastahtoiseksi kansaksi.

Tämän kirjoittaja on jatkosodan ajan ollut Karjalan kannaksella etulinjan joukoissa mm. Siiranmäen ja Xyräpään katkerissa torjuntataisteluissa. Enemmälti näistä puhumatta, ei voi muuta kuin toivoa, ettei nykyisten eikä tulevien sukupolvien tarvitsisi näin karmeita kokemuksia kokea. Kun neuvottelut venäläisten kanssa syksyllä -39 alkoivat, koettiin se Koskentaipaleessakin peloittavana shokkina. Radioita ei vielä silloin luultavasti ollut kuin Rauhamäessä Kurjen talossa. Radiouutisten lähestyessä tupa täyttyi ihmisistä. Heitä saattoi olla useita kymmeniäkin vakain ilmein uutisia kuulemassa. Muiden uutisten ohella alkoi päivittäin kuulua, miten elintarvikkeet ja muut tavarat julistettiin säännöstelyn alaiseksi. Ensimmäisinä taisivat olla kahvi ja sokeri.

Kansanhuolto alkoi toimia. Samanaikaisesti neuvottelujen kanssa julistettiin yleinen liikekannallepano. Kylät alkoivat tyhjentyä nuorista miehistä ja naisistakin, joiden mukaanlähtö oli tosin vapaaehtoista. Suomen kansa l~ysi näinä viikkoina toisensa. Eripuraisuus eri kansankerrosten välillä oli unohdettu. Vaaran uhatessa kaikki tahtoivat olla mUkana Isänmaata puolustamassa. Oli syntynyt Talvisodan henki. Suruviestejä Kun talvisota syttyi venäläisten hyökättyä Suomen kimppuun marras-jo ulukuun vaihteessa, alkoi ennenpitkää tulla suruviestejä koteihin Koskentaipaleenklo alueella, Hieroja Amanda Pulkkisen kaksoispojat kaatuivat. Toivo Pulkkinen s. 7.9.1908 kaatui 18.12.1939 Vilho Pulkkinen s. 7,9.1908 kaatui 12.2.1940 Kurjen vekjeksistä, joita oli lähtenyt sotaan neljl, kaatui samana p!ivänä kaksi. Einari Kurki s. 12.10.1905 ka atui 14.1.1940 Arvi Kurki s . 12.10.1910 kaatui 14.1.1940 Kivitaip a leen nuori v ävy ka at ui muutamia päi v iä ennen talvisodan rauhan tekoa. Toivo Matiskai nen s. 4.8.1909 kaatui 9,3.1940 Sairauskohtaukseen koulutuskeskuksessa kuoli Arvi Valjakka s. 17.9.1911 kuoli 27.8.1941 Tapaturmaisesti sai surmansa Reino Häkkinen s. 19 . 12,1921 kuoli 25.10.1944 Aivan jatkosodan alussa kaatuivat Eino Laamanen s. 3.8.1907 kaatui 21~8.1941 Esko Väisänen s . 19.8.1920 kaatui 25.8.1941 Karjalan kannaksella kaatui Emil Konsti s. 23. 5. 1907 kaatui 20. 2. 1940

SANKARIVAINAJAT

Vilho Pulkkinen

Toivo Pulkkinen

Eino Laamanen

Toivo Matiskainen

Einari Kurki

Arvi Kurki

Arvi Valjakka

Reino H채kkinen

Esko V채is채nen

Eemil Konsti

A S U T U S

-:.-..o:.-..

---:;:--

.:~~

--:..:::::. 路-::::,. -

KADONNUT ASUTUS Seuraava luettelo perustuu muistitietoihin ja kisittää ne asumukset, joissa on ollut jonkun vakinainen koti. Kyseinen paikka saattaa olla tilapäisesti asuttu tai rakennukset ovat hävinneet kokonaan. AUNOKANGAS ( C 1 )

Veikko Rahikainen Aleksanteri Muukkonen asui viimeksi. Hivitetty 1970-luvulla.

M!EN TORPPA ( C 2 )

Sikomäen etel1puolella. Ei mitään jäljellä.

SUDENTULLI (C 3)

Lenpilan tilaa Ei mitään jäljellä.

PURUN TORPPA {C 4)

tilaa Taavetti Liukkonen asui viimeksi 1980. Kesäkäyt&ssl .. La~~pilan

Lampilan tilaa Aukusti Venäläinen asui viimeksi 1900. Jäljellä raunioita. TORPANPELLON TORPPA (8 6)

HANHIJOEN MYLLYTORPPA ( B 7)

Aunekankaan eteläpuolella Puukko asui viimeksi. Jäljellä raunioita. Loviisa Puukko asui viimeksi. Ei mitään jlljellä.

•NIMETÖN• TORPPA (B 8)

Salosaaren tien päässä. Hirret tallikai Puustellin Rantalassa.

KIVITAIPALE (8 9) Saarivanhanen

Heikki Lappalainen Eino Häkkinen asui viimeksi 1970. Kesl\klyt&ssä.

37 NIBMEL~

(B 10)

SUURSUON TORPPA

Valtion maasta lohkaistu ennen sotia Tuure Hänninen asui viimeksi 1962. Keslkäytössä (Hilkka Skyttä) • (B

11)

Lohkaistu Koskensaaren tilasta. Otto Matiskainen asui viimeksi 1950. Ei rakennuksia jäljellä. Sauna myyty 1980.

LIKASTEN PAIKKA (B 12)

Lehtoniemi, Remojärven kyll Halolan tilasta lohkaistu. Uuno Konsti asui viimeksi 1960 alussa. Nykyisin kesäasuntona.

HARJUPIRTTI

Lehtoniemen tien varressa. Pika-asutustila 1940-luvulla. Erkki Maaranen asui viimeksi 1968. Kesäkäytössä.

(B 13)

SELMAN TORPPA (B 14)

Hasupellon pohjoispuolella. Eino Konsti rakensi nuorikolleen 1940-luvulla. selaa Valjakka asui viimeksi. Ei rakennuksia jäljellä.

TORISEVAN TORPPA

Rauhamäen länsipuolella Remojärven kylässä. Myöhemmin Pöntisen torppa. Ei muita tietoja •.

(B 15)

KUKKAROMKKI (B 15)

Remojärven kyll, Halolan torppa Kukkarolammen itäpuolella. Antti Kaipainen asui viimeksi. Kesäkäytössä.

NIEMELK (A 17}

Huuhanahon tilasta lohkaistu, Asilan kylässä. Albin Marttinen asui viimeksi. Rakennukset autiona, ei asuta.

NYKYINEN ASUTUS Seuraavassa luettelossa ilmenee asutun tilan nimi, sen omistaja, henkilöluku ikäryhmittäin sekä navetan tämänhetkinen tilanne. Väestölaskenta suoritettu 1986 keväällä. TILAN NIMI

OKISTAJA

LAMPILA

Rahikainen Veikko Kaipainen Rauha Kaipainen Heikki 1 Kaipainen Väinö Rantala Juho Valjakka Kalle Lahti Paavo

HKMÄLÄ HANHIRANTA KOSKENSAARI LAHOBNTAUS KAISLA RAJA LA RAUTA-AHO VÄISÄLÄ RAUHAMÄKI RAUDANNIEMI ?

TYYNELK KARRIKANGAS KOIVULA

HASUPELTO POROTORPPA SAUliLAMPI NEUHANNIEMI LEHTELK

0-7

Kaipainen Saimi Halinen August Väisänen Keiju .Kurki Urho Luukkonen Terho 1 Matiskainen Aino Hyvärinen Martti Närhi Pentti Häkkinen Viljo Häkkinen Veikko Häkkinen Eino Konsti Eero 2 Väisänen Arvi Mikkanen Keijo Kovanen Laina

7-20

20-65 65- NAVETTA

Varastona

1 2

Varastona Kylmillään Käytössä Ravihevosia Kylmilläin Kylmillään Käyt&ss:i

Käyt~sä

3 2

1 2

Hävinnyt

Kylmillään

1 ~

Käytössä Käytössä Puuverstas

2 2 1

Käyt5ssi Kylmilllän Konepaja Hävinnyt Kylmillään

TILANNIMI

OMISTAJA

NIINIMÄKI

Viljakainen Reijo Puustinen Toivo Lampinen Arto Pulkkinen Matti Sorjonen Eino Otranen Aino Kankkunen Aune

(ENT. KOULU) (ENT. KAUPPA) HUUHANAHO (KAUPPA) HJ\RKOLJ\ RAJA LA

0-7

7-20

20-65

65- NAVETTA

2 1 1

Ravitalli

2 2 Käytössä

2 1

Kylmillään Kylmillään

KESKASUTUKSEN KEHITYS Harppaus maatalousvaltaisesta kyläyhteisöstä nykyiseen on valtaisa. Ennen lähes kaikki kylässä asuvat ihmiset saivat elantoosa maataloudesta tai välillisesti siihen liittyvästä toiminnasta, mutta 1960-luvulla yleistynyt muuttoliike nuorison keskuudessa maaseudulta liikekeskuksiin työn ja opiskelun perään, on muuttanut elinkeinorakennetta paljon. Myös toisenlainen muuttoliike kaupungista maaseudulle on edesauttanut tätl kehitystä. Koska Koskentaipaleen 18 km2:n suuruisesta maa-alasta on 1/3 vesistöjen peitossa on selvää, että rantaviivaa alueellamme on runsaasti. 1960-luvulla, samanaikaisesti nuorison maaltapaon vastapainoksi, muuttivat ensimmäiset kesäasukkaat kylälle. Kymmenluvun alkupuolella alkoivat ensimmäiset kes~ökit ilmestyä rannoille, samoin kuin jotkut täältä muuttavat iäkkäämmät ihmiset myivät asuntonsa kaupunkilaisille vapaa-ajan käyttöön. Yhä enemmän ja enemmän alkoi kesämökkejä nousta rantamaisemaan ja nyt, hieman yli 20 vuotta myöhemmin on niiden määrä moninkertaistunut niin paljon, että niitä on jo yli 100 kpl, kun vakituisia asumuksia kylällä on vain 23 kpl. Kuvaavaa on, että esimerkiksi Lehtoniemeen vievä tie on noin 2 km:n pituinen ja Lehtoniemen yksityistiellä on osakkaita 30 kpl:tta, joista vain 3 on vakituisia asumuksia ja 25 kesäasuntoja.

Kun kevät koittaa herää Koskentaipale aivan kuin talviunestaan. Liikenne vilkastuu huomattavasti, kun "mökkiläiset" pitkän talven jälkeen palaavat raaputtelemaan pihojaan ja suorittamaan ensimmäisiä kevätsiivouks ia. Kuulumisia vaihdetaan puolin ja toisin, tehdään selkoa kuka on syntynyt ja kuka poistunut keskuudestamme. Myös kyllkaupan keslisin.

toi~inta

vilkastuu kun ruokakunnat lisälntyvlt

On luonnollista, että runsas kesäasutus on lyönyt leimansa yhteisömme elämään. Keväällä toiminta kylällä vilkastuu ja syksyllä hiljenee. Toivottavaa olisi, että kesäisistä asujista jotkut ihastuisivat alueeseen niin paljon, että saisimme heistä myös vakituisia asujia Koskentaipaleeseen. Kesämökkiläisten ansioksi voidaan laskea monta positiivista asiaa kuten teiden rakentamisia, niiden talviaurauksia sekä työllistäviä vaikutuksia, ovathan kesäiset liikkujat mahdollistaneet kahden mökkivuokrausta harjoittavan yrityksen syntymisen kylällemme. Negatiivisena vaikut~ksena voidaan mainita, että tiheän mökkirakentamisen vuoksi kyläläiset ovat jääneet ilman omaa yhteistä uimarantaa. Niiden, joilla ei omaa rantapalstaa ole, on vaikea löytää vapaata käyttökelpoista uimapaikkaa lähistöltä. Kaikenkaikkiaan kesäasutus on yhteisöämme rikastuttava asia sekä henkisesti että konkreettisesti. Tuovathan he tuulahduksen elämäämme läänin rajojen, jopa valtakunnan rajojenkin ulkopuolelta.

TORPPARIASIAA Koskentaipaleen perinnekerhon alue maastossa sijaitsee valtatie n:o 5:stä lähtevän gaskentaipaleen paikallistien vaikutuspiirissä. Tie on pituudeltaan 6,5 km pitkä ja se on rakennettu vuosina 1958-60 valtionavustuksen turvin. Koskentaipaleen tien ja Py~rylän paikallistien välille on myöhemmin rakennettu Tapion, Mikkelin maalaiskunnan ja paikallisten asukkaiden toimesta yhdystie. Maa-alueet ovat nykyisen muistissa olevan tiedon mukaan olleet tällä alueella seuraavien yksityisten ja yhteis~jen hallinnassa nykyiseltä 5-tieltä lähtien: Buuhanahon tila, josta oli myyty Marttisen ja Evert Väisäsen paikat. Balolan hovi, minkä päätila sijaitsee Saarijärven takana Juvan pitäj~ puolella, omisti laajoja maa-alueita nykyisen Koskentaipaleen tien vaikutuspiirissä torpparien vapautukseen saakka ja sen jälkeenkin siltä osin, mikä jäi jäljelle torppareiden lunastettua maa-alueensa. Purotorppa oli ensimmäinen Halolan maasta erotettu torppa ja seuraava oli Hasupelto, jonka lunastus- ja arviokirja on lii tteenä tässä kirjassa. Hasupelto itsenäistyi 1921. Eino Häkkinen muistaa, että karjamaan vuokraa vastaan joutui Halolan hovissa tekemään 200 ruislyhdettl henkeä kohden päivässä ja lyhteen läpimitta tuli olla v!hintään 10 cm. Karjamaan vuokra oli yksi ihmisty3päivä yhtä lehmä~ kohden kesäajalta. Häkkinen kertoo olleensa vanhempiensa mukana näitä työpäiviä suorittamassa. Seuraavana erotettiin Balolan hovista Kärrikangas-niminen torppa. Siellä asui Piskonen-niminen mies, jonka aikana torppa itsenäistyi.

Likasten torppa sijaitsee Saarijlrven rannalla Lehtontemen sivulla. Viimeinen asukas oli Uuno Konsti. Nykyisin tilan pellot on metsitetty ja rakennukset on keslkäyt~sä. Raudanniemen torppa sijaitsi Raudanniemessä. Nykyisestä Koskentaipaleen tiestä 1,5 km, Saarijär~en rannalla. Viimeisenä torpparina oli Gabriel Luukkonen. Nykyisin paikalla asuu Gabrielin pojan poika Terho Luukkonen. Halolan maista oli aikoinaan erotettu Kukkaromäki-niminen torppa, jota asui Heikki Kaipainen perheineen. Heidln aikanaan torppa itsenäistyi. Heikin poika Antti vaimoineen ja lapsineen asui tilalla ~uoteen 1967 saakka, minkä jälkeen he myivät sen metsänhoitaja Pauli Nyholmille. Nauhanniemi-niminen paikka, Kukkaromäen naapurissa, oli jäänyt torpparien itsenäistyessä eri palataksi Halolan tiluksista ja varmaan sen takia myyty Vihtori Nlrhille. Hän rakensi siihen rakennukset 30-luvulla. Nykyään paikan omistaa August Mikka•en perikunta. Kukkaromäen naapurissa oleva Lehtelån tilan vuokramies Kustaa Kovanen oli ostokaupalla ostanut Härkölån tilasta {Loukion) Frans Ferdinand Viksträmiltä Lehtelän torpan 8. 11.1921, 11 300 mk:n kauppasummasta. Lainhuuto juliste ttu tähän tilaan Juvan kirkossa 29.3.1925, allekirjoittanut Qannes Kaila. Kauppakirja seuraa liitteenä tuonnempana tässä kirjassa. Rauhamien taloihin tuli~at omistajiksi Vinninniemesti Halolan alueelta Antti ja Kalle Finni. Muistitietona on, että näihin aikoihin oli Rauhamäen tilojen metslssä TOriseva-niminen torppa, jota myöhemmin oli kutsuttu PÖntisenniemeksi silloisen asukkaan nimen mukaan. Väisälän tilalle tulle~d e n Heikki ja Riikka Väisäsen tytär Tyyne Manninen o.s. ~åisinen on kertonut islnsi tuoneen yhden aitan Toriaevan t~rpan paikalta.

Seuraavassa luettelossa ilmenee Halolan ja Koskensaaren tiloista vapautuneet torpat, viimeinen torppari sekä tilan tämänhetkinen tilanne. Halolan tila sijaitsee Juvan pitäjän Remojärvellä edelleen asuttuna ja viljeltynä. Koskensaaren tila sijaitsee Koskentaipaleesaa edelleen asuttuna, pellot vuokrattuna ja osittain metsitettynä.

Halolan tilan torpat: RAUDANNIEMI

Itsenäistynyt Viimeinen torppari Gabriel Luukkonen. Nykyisin asuttu ja viljelty.

LIKASTEN TORPPA

Itsenäistynyt Viimeinen asukas Uuno Konsti, jonka isin aikana itsenäistyi. Kesäkäytössä, pellot metsitetty.

KÄRRI KANGAS

Itsenäistynyt Piskonen-nimisen miehen aikana itsenäistynyt. Nykyisin asuttu ja viljelty.

HASUPELTO

Itsenäistynyt Viimeinen torppari Kalle Häkkinen. Nykyisin asuttu ja viljelty.

PUROTORPPA

Itsen äi st ynyt Viimeinen torppari Oskari Konsti. Nykyisin asuttu, pellot vuokrattu.

KUKKAROOKI

Itsenäistynyt Viimeinen torppari Heikki Kaipainen. Nykyisin kesäkäytössä.

NEUHANNIEMI

Ostettu Halolan tilasta. Rakentaja Vihtori Närhi. Nykyisin asuttu, pellot osittain viljelty.

LEHTELÄN TORPPA

Ostokaupalla ostettu Loukion tilasta. Ostaja. Kustaa ~ovanen. Nykyisin asuttu ja viljelty.

·-

Koskensaaren tilan torpat: KAISLA

Itsenäistynyt 1906. Viimeinen torppari Laamanen. Nykyisin asuttu ja viljelty.

LAHDENTAUS

Itsenäistynyt 1906. Viimeinen torppari Abraham Valjakka. Nykyisin asuttu ja viljelty.

KIVITAIPALE

Itsenäistynyt 1906. Viimeinen torppari Kalle Häkkinen. Nykyisin kesåkäytössä, pellot metsitetty.

REI8LINKANGAS

Itsenäistynyt 1907. Viimeinen torppari Antti Tikkanen. Nykyisin asuttu ja viljelty.

Kaislan torpan ty&sopimus on käsittelevässä tekstissä.

liitteen~

Puustellin historiaa

Hasupellon torppa

Seuraavi lla sivuilla on liitteenä Loukion tilan Lehtelän tor pan kauppakirja vuodelta 1925, jossa on nähtävissä mm. kauppaan liittyviä ehtoja . Asia on jopa kuulutettu Juvan kirkossa. Arviokirja Hasupellon torpan lunastamiseksi vuodel ta 1921.

·1

Ote

K1hlu~nanoikeuden

lainhuu-

datuaasiainptiyti<kirjastn, jokn teht11n Juvan pi tilji;n :<i.iräjiikunnan lakin:.!i:.:r::isten talvikär,i.11en toisessa yleises:~ll

istunnos :'n kiirti.Jutalossa sa-

notun p1 t :i j t.:n K1 rkonltyllissä vuonna

.'.

1925.

Toukokuun 8 oä1vänä . §: 17.

Tilaisuuden saatuansa tuli Oikeuteen talollisen Kustaa Kovasen la~llisesti

asiamie~enä

valtuuttamana

anoi päämiehelleen

ensimm~istä

lautamies August Pylkkänen ja

lainhuutoa Lehtelä nimiseen 0,0898 o-

salukuiseen ja 0,067:5 manttaalin veroiseen perintötilaan RN:o 2

1:5

Ju·

van pitäjän Nuutilanmäen kylässä sekä antoi anomuksensa perusteeksi Kihlakunnanoikeuteen seuraavat asiakirjat:

• l:o} näin kuuluvan kauppakirjan: 11

Kauppakirja.

Tämän kautta myymme ja luovutamma me allekirjoittaneet aviopuoliset vuokramiehellemme Kustaa Kovaaalle hänen hallussaan vuokrasuhteen perusteella olevan Lehtimäen torpan omistamaatamme tilasta N:o :5 Juvan pitäjän Nuutilanmäen kylässä välillämme sovitusta yhdentoista~ tuhaQnenkolmensadan (11,300) markan kauppasummasta seuraavilla maksu~

ja väliehdoilla: 1) Kauppa~ 11, 300 markkaa ynnä kuuden

Lunastus Leimat Kuulutue Todistus Jälj ,1u!'l-,

50 mk. 20 mk.

i .

15 Clk. 5 mk,

14 mk so p.

Yhteensä 104 mk 50 p .

•

(6%) vuotuisen koron •

Ta1o1lineB Kustaa Kovanen.

...

tllle slllllll1alle suorlttu _ostaja 9 vuoden kulueua ·- tiå~if ·pä1vli:st.ll lu k1en. 2) Omistus- Ja

ballintaoi~eus

myytyyn alueeseen siinä olavine e

tu1neen lankeaa ostajalle tästä päiv~atä, jolloin oataja my6a vapau tuu velvolllauukalataan

MY7dylat~

vuok~amtehenä.

alueiata muodoatuv1lla tiloilla ei ole oauutta kan

tatilojen vea1aluela11n, joisaa oataja kuitenkin harjoittaa kalaetu ta; •} Myyjät ja ostaja luopuvat puo lin ja toisin korvauavaat1muks1 taan vuokraes1neeaeen vuokrakauden a)alla tehdyistä parannakaista

kuin myöskin siihen ~)

tu~le1ata

rapp1o1ata.

Lohkomiato1mltuka1a varten luovuttavat myyjät jäljennökset o

6) Myyjät

saav~t

ostajaa ensmpMK kuulematta bakea ja voittaa

kiinnitys myydy1stM alueista muodostuviin tiloihin makaamattoman

kauppa~~vakuudeksi, Näitä kauppakirjoja on tehty kappale kummallekin as1anoma1sel

le, Juva1la

prnM marraskuuta 1921,

E, A. W1akst:rdm,

Tyvne Wl olutr&n. T~~n

kauppaan

mäKn. Paikka

~••n

~A ~1~~

tyytyväinen ja 3itou dun sen ehdot täyttä-

ka1n edellä, X:uataa Kovanen. (puum )

.:19

Maksettu

Kalle Teittinen.

Perd. Kosunen.

Todistavat:

Kolme~

tuhatta (3000) markkaa toukokuun ll p:nä E. Wickström.

1922.

l i

Maksettu Kolmesataa (300) markkaa, Marraskuun l p. 1922. B. Wickatrtmt. Maksettu viisisataa (500) markkaa Marraskuun l p:nä 1923. E. Wickström. Korko maksettu vuodelta 1923 Nelj~aataakahdeksankymmentä (480) markkaa Loukio marrask. 1 p. 1923. E. Wickström. Korko maksettu vuodelta 1924 Neljäsataaviisikymmentä (450) kaa. Juva Loukio marrask. 29 p. ~ 1924. E. \'iiekström. •

2to) virallisesti oikeaksi vahvistetun jäljennöksen tämän Ki hla

j.'

kunnanoikeuden 13 päivänä joulukuuta 1920 tuomiokirjan 77 §:n koh-

dalla antamasta k,iinnekirjasta maanviljelijä Eino Armas Wiekströmil , le omistus- ja hallintaoikeutensa vakuudeksi muun muassa

~i-1

miseen RN:olla 2 merkittyyn osuuteen, talonluvultaan 0,3950 osaa veroltaan 0,2962 osaa manttaalia,

~:~~;~/perintötalosta

N:o 2

Juv~

pi täjä.n Muutilanmäen kylässä, jonka tilan Eino Armas \7ickstl"öm on elokuun 4 päivänä 1919 tehdy llä kauppakir j alla yhdessä muun ki1ntei-

1 j

mistön kanssa ostanut 137,267 markan 46 pennin hinnasta vanhemmil-

1 ;

taan tilanomistaja Frans Ferdinand T/1ckström1ltä ja Amanda Maria Vliclcströmil tä.

3:o) seuraavan

pain~odistuksen;

•Pap1ntodistus

aviolii~tosuhteita

Juvan seurakunnasta Savonlinnan N:o 43'7 •.

varten.

hilppakun~aa.

V:na 1925.

Kirkonkirjan sivu '749.

Tilanomistaja, Knuutilanmäki 3 Eino Armas Wickström, synt,l'7~ 1888, elää avioliittoon 23/6 1910 vihittynä Tyyne War1a Väänäseen, synt. 23/6 1890, Juvalla, toukokuun 5 p:nä 1925. K, E. KalU.

,i,.,' --

v.t.•

4:o) Mikkelin läänin Maaherran 11 päivänä maaliskuuta 1925 anta- ! man lohkomispäätöksen, joka ol-i näin kuuluvat "Kikkelin läänin Maaherran päätö s tilojen osalukujen manttaalien Ja verojen vahvistamisesta lohkomis~ssa ~rkölä

N:p 426. 133/216. 24. II,

nimisellä, RN:olla 2

8 ~erkityl

111 osalla HärkQlän perintötaloa N:o 2 Nuut11anmäen kylässä Juvan kunnassa Juvan kihlakuntaa.

Annettu Mikkelin läänin Lääninkonttorissa, 11 p:nä maaliskuu ta 1925. Tänne saapuneista asiakirjoista käy selville , että sittenkuin maanviljelijä Eino Armas Vickström, joka k1innek1rjan QUkaan 13 päi vältä joulukuuta 1920 pmistaa m. m. 0 ,3950 osaluku1sen,

J , G~C~

mant-

taalin veroisen Härkölän perintötilan RN:o 2

Juvan

pitäjä~

Nuut1- •

lanmäen kyläss!i, oli yhdessä vaimonsa Tyyne Maria Vickströmin kansa

myön~t

tilalla toimeenpantavaksi määrätyn vuokra-alueiden järjes1

telyn

yhte~essä

aikaisemmin tapahtuneessa tilusosituksessa muodos-

tetusta Härkölä- nimisestä 0,2479 osalukuisesta ja 0,1859 manttaalin 8

veroisesta tilastaan RN:o 2

kauppakirjalla 3 päivältä lokakuuta

1921 torpparilleen Adam Kääriäiselle Aholan torpanalueen sekä kol-

mella eri

~auppakirjalla

Kustaa Kovasello Lehtimäen torpanalueen sekä ~&11&

8 päivältä marraskuuta 1921 torpparilleen

katm•tt·~~wpp•kt••

mäkitupalaisille Taavetti Siiskoselle ja Verner Jukaraiselle

Tienhaaran mäkitupa-alueen, kaikki alueet kauppakirjoissa lähemmin määritell~in

rajoin, on saamansa järjestelymääräyksen perusteella

vanhempi maanmittausinsinööri Jere Mölsä vuosina 1921 ja 1923 toimit

tanut asetustenmukaisen lohkomisen, jonk.a kautta tilan tilukset, o- 1 saluku ja manttaali ovat

r--·

!Jako·

~erldt=

jakautunee~

Tilan nimi ja omistaja

seuraavalla tavalla .

Ala hehtaareissa maaalueita

joutomaata.

===r===--==-j

Muunnettue

Tilan

psalu-J MantItu taali

8 2 a

Leatelä, Kustaa KOTanen

31,83

3,03

24,286

p,OB98 0,0673

8 2 b

Ahola, Adam Kääriäinen

2'7,06

'7,94

9,663

p,035'7 0,026€

Jokela, Otto Luukkonen

26,45

4,10

9,896

p,0366 0,02'74

0,73

0,07

0,458

0,0017

0,001~

71,32

16,13

22,748

0,0841

0,06.3~

B 0

8 2 d

Louhela, Taavetti Siiskonen ja Verner Jukarainen

8 2 e

Härkölä, Eino Wickström

Toimitusasiakirjat ja kartan on toimitusinsinööri sittemnin

lähettänyt tämän läänin lääninmaanm1ttauskonttori1n, joka toimituk- 3

sen tarkastettuaan on ne lausuntonsa kanssa toimittanut tänne asian-i mukaista käsittelyä sekä lobkomisessa erotettujen tilojen osalukujen,

J 1

manttaalien ja verojen vahvistamista varten, Tämän asian olen tutkittavaksi ottanut ja katson oikeaksi, no jautuen menettelystä maanmittaustoimituksissa lokakuun 26 päivänä 1916 annettuun asetukseen, vahvistaa tällä lohkomisella erotettujen tilojen osuussuhteet maakirjataloon Ja manttaalit sellaisiksi kuin toimitusinsinööri ylempänä kerrotulla tavalla ne on laskenut. Tähän päätökseen tyytymätön saa siihen hakea muutosta Korkeim-

malta hallinto-oikeudelta

valituskirjal~a,

joka valittajan itsensä

tahi hänen laillisesti valtuuttamansa asiamiehen on jätettävä tämän läänin Maaherralle mainittuun oikeuteen toimitettavaksi, ennen kello kahtatoista kolmantenakymmenentenä

(30)

viimeist~n

päivänä päätöksen!

tiedokaiantamis- kuuluttamispäivästä , sitä päivää lukuunottamatta; ja on valituskirjaan liitettävä valituksenalainen päätöa alkuperäisenä tahi virallis esti oikeaksi todiståttuna jäljennöksenä ynnä todistus sii*ä, milloin päätös on kuulutettu tahi muuten valittajan tietoon saatettu. Aika ja paikka edellämainitut, Ernst E.

Rosen~ist,

(L.s.) Hannes Saloheimo. m:tty, Merkitty maarek1steri1n: Lehtelän

ti~a

RN:olla 2

14 Aholan

:~~

tila RN:olla 2 15

•

Louhelan

Härkölän

•

Jokelan

•

16 17

Mikkelin läänin lääninmaanmittauskonttorissa 19 p. m4aliskuuta 1925.

HorttaR&nainen. m:tty.

Julisti Juvan kirkossa 29 p. maaliskuuta 1925. Hannes Kaila. • Sittenkun näistä asiakirjoista oli selko otettu asiamies sai astua Oikeuden istuntohuoneesta, kunnes Kihlakunnanoikeudessa, keskusteltua, oli tehty seuraava p ä ä t ö s

Sääntöjen mukaan Maakaaren 4 luvun l §:ssä ja 13 päivänä kesä-

kuuta 1800 maatilojen lainhuudatuksesta ja $Ukuunlunastamisesta anne· tussa asetuksessa sekä 26 päivänä lokakuuta 1916 jakolaitoksesta ja ~

maanmittaustoimitusten menettelystä annetuissa asetuksissa, harkit~

see Kihlakunnanoikeus laillieeksi anomukseen suostua. Julistetti~n;

voimin ovin

minkä jälkeen ensimmäinen kerta julkisesti ja a-

kuulu~ettiin:

seensa saanut

että talollinen

Le~telä ~misen 0,08~8

Ku~taa

Kovanen on omistuk-

osalukuisen ja 0,0673 manttaa-

lin veroisen perintötilan RN:o 2

Juvan pitäjän Nuutilarmäen kyläsai

Tätä tilaa vastaavan maa-alue en hän on ostanut 8 päivänä marra!

. ;;_

ku~a 1921 laadi tulla ksup!'akirjalla yhdentoistatuhannenkolmensadan ;

~ !.'=.• l:i'·

.·

mark;å.n· hinnalla vuokrananta j iltao.n maanviljelijä Eino Armas W1cka .;~.

.J ,j

ström!Itä ja tämän vaimolta Tyyne Wickström1ltä.

Tästä · lainhuudosta, jota vastaan moi tetta ei ilmaantunut,· tuJ

lee yleisölle vielä tieto annettavakai il.Qlo1tuksella Oikeuden lstunl

:;-..

~:.;......,.-....;- ,._.. .

• :;;.;;;a.;.,.,. ·...

"'-·

.,., ~--.

.. ~ .~··· . :~

..... . ~

" ' .

tohuoneen ovella ja kuulutuk!Mlla kärä·jakUnn~n·.: ~lrkossa .. Merkittiin ~ Paikka ja aika edelläkirjoitetut.

K 1· h 1 a

k u n n a n o 1 k e u d e n

puolesta:

/aq4-~ .. c4~ .... i

{_'.

. ·,_..

55 .Ktw·zw N :u -1 u. t tu•l,.,,. ,.lllti.ln• lt~ru.•lttH,uc:du 1.'1 l'·"'' J.,t,.Luut .. 11JIIJ nnurllu~ /11in t,ryti7 HI•"'i•ni'" "'""'G ':II J'' !1~1 f .

h'1l. f,lu'tuA i tn

_,p·-· ,(' -

·.

: (~

•

....

A r v·l o k·i.r j

a·.

talon N:o

' ·..·. t. . .

.• ... ..

·.. --:.·. ,. • ' •

# ' .• . • • .• ·. '

:.;,,;-.,..,;;; ... ..~ : ···\ •

•

torpnn lunastamisesfa:

...J ••

tilu'ksilla

f ,-, , r_., , ,"', , , .•

pitäjän ~

~ .... • ' ,.,. "

•~ •- '...

'"'"' '. i . ..

..·',...___,..:......·-

.•

~· ..:

- -.. ~-"....... :f... .

~~· '.

'tl

•

p:nä

kflllfll

19 :'/

toimitetun arvion perusfeel{a

, /'·' ( t 1)..'1(1 ,.- / . /

....

lf"! ' (',

. '

·'

..,., '··

....:..

1 • 1

~. ~~-:(

a.:!. . ...~_.,-:t. ~ /J-J-. ~~ ....~ .

TUO&· ltnion

1·

numero brnll&.

Ala bohtu.·

LonaatoHa:a. tilu& Hl •tuu•.

ri~

. --------'--------------------------------------------~-------------1 /~ /5; tJ?./ 1

r···-·~

J()t, l .x~ oj; ...........,......................................................................;...- ............- ..................:···........,.................- ....................................................................

)Oi}

,~····-····

Jf~

············--·····-;······~···········-··········--------.

1·Y~ ···················-···· . ••

3oy

· ·· . .....

· - - -..

.· · · ·

···-····-···-····-·····----~------·-;-··"

· .

·.

tJ,rb r' ~ ~t1 ~-

•• • • • • • • • •

·-····

·····················-····-:-

····· ·· ····· ~ · ···············- ·············· · ··-· ···--·-······--·-------~·-'-:··-·······························--····-- ------- ----------···.;,· ··-·· ·······

JoJ' ~~aA ·

••••••

tJ,W

:_~~-: f~:=.: :=:::=-~--~-~=-:~-:~:~=:-:::-:~~:: :_ ~ : ' : . : -~if fi; . .' . . .. : . Jb/

'{K

•

• ••

•

0,/};.

•

1..- .. ....... .. .. ·-····-·······..·····-.........-··---------~·-··--·~·-·····-··--·"· ................. - ..·----·······-·····-··.................................................... ..

-..

:K~

. J;;

· ' · .

; · · ·· . '

. ·

'hoi

. : ·-..--~··: ··-·4-.-·~-----:-.-···_ ~~--.-~.:~~···-··. . . . . . . .~. ····:····-..·-----..~.::.. •. . _. . . ·: · ··-.. ··-r;;~~- . ~- ~ ~· -'i'!;'' --~1}........,........:~···· ........... ~..1.-----···~·--~.,-.'S:"- ...---· ._. . ...................... __.. : Jlff fi . . . . ·.. ':. ._-~..)'· •... ·. . ~.:.: . . 0 //} . ···-· ·-·······..··· ·····:·····:············~·····~-?. ..!-..;:.~................,____ -:.:···-•·+-·~~-".............:... !......... :-··

J;·~·.... 'i-~::·

· - ·................

.. ·•

''1

-~~

.. v ../ -·:· .......

........

-··:··

. .

v..

-. . ·,· .,. .. ·. ....·.. ,_J,r••· ··· ......

..••••..••....., ... .................. : .

.................

t'J, (Jj

·_·_ ·_:·.:.;.~:r·..:.:.if~~-·-·.·.:· .: ·.:: ~.: ~:~.-.~~~--:~.::~·-.:·.~-~~~~:·:·.~::·. ..·. _ _:~~---:~:·:: :_·:·_;· ·_·_ ··.:~-~---~----~:.:~.- · · :. .·· :· · ·: · . :. . . . .·_ 4.:a.-.l · Jn r1~ ·· .~ '·: ··~··.J... . o;;t

m~~::~=~ -:~--:- :~~~~~xz_::~J~:~=:~ : :_~:==:==~~~ ~ .11

...... •

~m~: ,

:::r=:==~~=-'~,"~~~ . .·.!t;; ...............:.......... ....... ............................................., ....:-.........

.............!!{•• _,.....

-.tt:v~··•-:-

-~~. . . ~~ . .,. . . r.dta..JT~~ . . . . . .:. . . .............................. . . . . . . .:----..-:. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ... . ..t ~~~

_ . k ~a~;-~,IY-~~-jl'~~::;;,.~~~,-::···· · · · · • 1 ... . . . . . . . . . . . . :. . . .

,:~_q-~~~-~ ::~ -~~~.:'!-~~---~---~-............~:..........,...~:......;r..........!........_..:........~................:........................... · ~ 'ff~f-~·!4/:~ !4. ..:~f~-~~.. . . . . . . . ~:. . . . . . :. . . .f·:r:. . . . . . . .... . . .: . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ·;

. .

fr, 1............................. ~.~.......... .................................. :~.f.'.....~....................~............. ~ ......$ ~,· .t~ . ~-

i :";. .. ....................~ ........:..........., ......:.................

•.r:r.

·•

.J-· :-~- -~;;~· :,· ~:~,;~i~~~.~~ =::"···:~:;.;:~_~:~=·:~···~··-·-:-.-, . l': r.. ..,

.. 111. ....

•

Tilaa· kllv!oo

numero kartalla.

· .

/5";

tJ?v

, {). ;s

1. ~ vr~"M .-.:,~, . ... .......... ,...................·-···-·! 7 :·· r..................,.~........... ·:··-............................................................... . ·:....................................................................... ' 1

.:1:'a..O l.f

0, 1

• .

... · ...................

. . . . . .J..r.L;~~-~- .................. . . . . . . .. . . .~. . . . . . . . . . __. . . . . . : . . . . . . . . . :. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .J!r..t.~. .. ,. . . . . J()ft

Jt~

. . . . . . . . . . . . .:. . . . ;. . . . . . . . . . . . . . . :·:· ---·-·-----,. . . . . . . . . . . . . . . . :.. . . . . . .. . . .. . . . .:.o, l)j;

)~"J "'" ":i~----

~-~

~;;;--

···:·:::·.: - ~~Y...... --:·:~~~·:..-=:~~~-~~:::~~:~~:::~~~--_:: :· ~: :.: :o.·:_ :-~.:-.·~ - - ~---=~~~-=~:___~==-=-~-~--~---~ ·: : : ·.~· :.~: :.-.~-~ --~--~:····4!~.: ~--

..........~q_f.... -~~-~-----~------- . ......,_. . :............. _______ . -~-

.j. ....

--·--.......................... ---- --~--~ ~-

J46 .......... Jl~ .· · .,. ............... .................... _. ___________........................................ _-:------,-----------------------...................... -

...................... ----·

J'7 ~~o-4 · •. · · · ao~ '... . : :~.~!. . . :.:.:. .!l. .~=~~--··: ---~=:~~~~:.~-~~·;····::::~::::::~~-~::==~~-~. · :=. ·~--. --~:~~::::::~;. ~:~~::.:. . -.:~---~ -~:-~~~4~1 ••

1- ;

~ ~"'%'--- --'- :- -- --:- -(~::::--:- "----------- -

• ~'"'"""../""'""' .'! ...'):::J..~·•• ~~<. :.....,.~A.....:...,..-,.:.; '."'""""..~~,,:.....:.....:..... '" "" ·~- .'..... """" •...~::·.!t.t.. ..:. :~~ ,...._.........!.:....._, . . J 'ff fi . ·.: .,:• . . . . . .'; 4 /{}

••

: -_. --]----------~_!_--i:.::~~- _:--"·- ..:~-- ............. _jf_J.! ..,. . - --· ...... . .. ......

,_ - - s~j-

... --·-· ... ------

.lL.__

-Jt:.-.:r~--.;.

./(4.JT~~~~~~................ . t:f'~.. .

_____ ~ ~~~ft ~, IY~-""4"'-?"-·~-:z-::, - -- ~1 • .. :.

•

.. ....

--!:4-~..:~-~::::.. .~~-4~.':!. ~......L ..~. ~:.-.... .............::...·-;·--~: . !.........! ..............~... . . -: ~- a;.. ~- ~ /a::.1 'lr.r..

;·-

.. 5' •

...... -1-.. _..... ....... --------·

....

!~-~.- ~·:.· · ·: ·..·.·... ·· .1·~~7:~-=~--~:~.---~-:~:~:_:. ~::-.: .:.: : : :.x;:_~~:: . .:. :.:· : :;·_:_·__· ·:· : ··_ ·;~---- .· _-_-_ _ _·_ -_·_~- _ -;_~_:_·~ -;:_:!:·: :..:.·:··..~. -:..~_:..: :·~

-~-- - - - -·-:i::~~~'-- - _ :t~; ;--- ;:_:~:, ·'Z~:·-- - - •.- - - - - - -· =-- - ·- ·-·1 -f:_-.-~

.1 . ._,. '. . . . ,. . . . .:. . . . . . . . . . . . . : · - - - :. . . .:. . . . . . . . . . ,·::~

~-:--·

· .:· - ;· . . . . . . .

;. .. -

t'jJ///..P .a t t 1- ~('' q r/.,/{j'.(,,

~{,fl ,. ·:{· .'' J

~;'"(.(.; 1 l

' /, • , ~ ( /, '(',1

,, ,4 .,.,, :; ../:,..

/ / /t~('l:

----

1' , , ,

.'f ·V

·z

~ •· • "' · ~-< . t.

r. .

...

f r

t 1 ....,,

• l''f

....-..

, ,. ..z.>t;? .- ..e.r

7·' ~ ~ ./

...

.,,:;1~1'11~/(

,.6 t:'/ (1,/ (

a"' IJ' ( ~a ·

·{/;. "'< _,./1 ~~/<. /t'.ra .

-fu • r. a ,.J ),;

t1<.:, t '(;;

/C!

1 (}

5 ~r:;,- :

Y J ·.r-;,.,. n..-. Pha<><

7,5ju, .-.....c:.-:

:~ , , .... ..- ( J .J. " ' / ,, ~Q. u' t., ' ""' ,>"?,, ~ ~"" o-,1' k~ ~ ~ ,/~ ·~· · l'lr';'-.trl'/cC.C...,. n · //.« ,f,,lf· ~;._r,A::f,-4!!!,t"'t; ~,6t·.tn~,"'<A,r;.r.. . t ,.. ..._-<:% o,/~_, --<---

v-r

-c/

<)fa.";,.-<,..~.'/t cr-.-._kr-~ //;(,.., IJ /

•,nr;' 4

. . . .....·.

• lt

•'

;.....

...

.... , . - - ,

·. ,.

---

·;;~

,.,._~

....... _....

'.l \.

r.?fr; -4- d?;:" ·~ ~, _. . ......... . . . . ...-.:.--·.

tT H<-.o.

.,..~~

,.,.,

~~-

, ... 1"'*""#•... »-,#••/". ... /

od... ~.:

/t' &~ /cu~//n: ~'7~' /

..:~

f.l-'1·':1'~,~

-J';.t~~,

~ ·, ~L4A-.._._._.::/~ /:; .2/.

~ ~('~IZA•.!..:: A

•

.,,, ·;.7_ , , _, #·,,..fl

J.!

A r;rr"'t:.. ..._.,..

POSSAKKAREITTEJ~

Possakkareitti tarkoittaa välimatkaa torpasta (vuokratilallisen mökistä} päätilalle. Possakka puolestaan tarkoittaa torpparin työvelvoitetta päätilalle torpan vuokraa ym. vastaan. Alueemme pisin possakkareitti kulki Raudanniemen torpalta Halolan hoviin (B 60), joka on Juvan puolta. Hevospäivien aikana matkaa kertyi 11,5 km yhteen suuntaan. Raudanniemestä kuljettiin Raudanlahden rantaa pitkin, suunnilleen nykyistä tiepohjaa seuraten, Koskentaipaleen nykyistä tietä entiselle Juvan tielle ja edelleen Halolan tien kautta Halolan hoviin. Kesäisin kun ei tarvinnut hevosta mukaan, kuljettiin Raudanniemestä veneellä soutaen Saarijärven poikki. Samoin talvisin Saarijärven yli jäätietä pitkin (B 71 ). Likasten, Kärrikankaan, Hasupellon ja Purotorpan eossakkareitit (B 69) yhtyivät nykyiselle Koskentaipaleen tielle kunkin torpan kohdalta. Kukkaromäen torpaita Halolaan (B 70) kuljettiin Lehtelän ja Hårkölän tilojen kautta vanhalle Juvan tielle, jota myöten Huuhanahoon, jossa se yhtyi Raudanniemestä tulevaan reittiin . Talvikelillä Kukkaromäestä kuljettiin Saarijärven poikki (B 72) jäitse ja kesällä veneellä samaa reittiä.

TY~NJKLKIÄ

MAASTOSSA

Na urishauta Kaskeamisen jälkeen kylvettiin tuhka i seen maahan ensimmäis enä kasvina tavallisesti naurista. Kaskimaan välittömään läheisyyteen tehtiin naurishauta, johon nauriit laitettiin syksyllä slilöön talven varalle. Hauta eli maakuoppa peitettiin hyvin risuilla, sammalella ja mullalla. Leutona talvipäivänl hauta avattiin ja otettiin nauriita syötäväksi. Tällaisen naurishaudan merkkejä on maastossa Koskentaipaleesaa mm. Lampilan tilan maalla (C 57). Mudanajo Suomutaa käytettiin pellon parannusaineena 1900- luvulta lähtien aina sota-aikaan ja osaksi sotien jälkeenkin. Hevosella ja mutaresloilla kuljetettiin lannoitusainetta tunkioihin ja varsinkin kesantopelloille. Karjanlannan kanssa syntyi vahva ja luonnonmukainen maanparannusaine. Mudanajo pelloille tapahtui talvikelissä. Koskentaipaleesaa ja Remojärvellä on mudanottopaikkoja mm. Lampilan maalla (C 52 ) , Raudanniemessä (B 55) ja Nauhanlammen rannassa (B 56). Kukonharju Viljo Häkkinen muistelee, että kun hän sodan jälkeen osti Koivulan pik~asutustilan ja meni ensimmäistä kertaa käymäln tilallaan, kuljettiin sinne huonoa kärritietä pitkin korkeanKukonharjun yli, minkä laelta näkyi oike alla puolella lainehtiva Kukonlahti. Jokusia vuosia myöhemmin, vuosina 1957- 58, jolloin uutta 5-tietä rakennettiin, sopi TVH Vihtori Maara sen ja Viljo Häkk i sen kanssa hiekan ottamisesta Kuko nharjusta ja kuljettamis e sta tietyömaalle. Hiekan ottaminen aloitettiin ja parhaimmillaan sitä ajoi yli 20 kuorma-autoa jäätietä pitkin 5-tielle. Häkkisen muistin mukaan soraa ajettiin noin 250 000

ml.

Kun hiekka oli ajettu tasoitettiin montun pohja, mitä .myöten nykyinen Lehtoniemen tie kulkee, ja näin oli muutamassa vuodessa komea Kukonharju hävinnyt ja muuttunut soramontuksi.

TYOTK

P A L V E L UJ A

AMMATINHARJOITTAJIA JA HARRASTAJIA Entisinä aikoina, jolloin ei ollut kauppoja eikä niin monipuolista tavaratarjontaa kuin nykyään, täytyi lähes kaikki tarve-esineet tehdä itse. Niinpä aivan kuin itsestään kehittyi monipuolinen ammattien harjoittajien ryhmä, joista jokainen oli hyvin taitava omalla alallaan. Usein taito siirtyi suvussa vanhemmilta lapsille. Viell nyky~änkin tunnetaan vahoja sukuja, joissa tietty käsityötaito on jatkunut ja siitä osataan olla ylpeitä. Meillä nykyajassa elivillikin olisi hyvin paljon opittavaa noilta entisaikojen uutterilta taitajilta. Tihtaaja eli rivveejä Veljekset Antti ja Taavetti Kaipainen ovat tilkinneet hirsirakennuksia. Työ tehtiin erikoisilla riveämisraudoilla, joilla työnnettiin hirsien väliin täytteet. Vanhempina aikoina käytettiin täytteenä sammalia ja pellavan tappuraa. Myöhemmin klytettiin ulkomailta tuotua juuttia. Asilan kansakoulu on rivetty 1939, jolloin Väin~ Kaipainen on ollut siellä hommissa. Ojankaivaja Ennen sotia, jolloin koneita ei vielä ollut apuna täällä päin, oli ojankaivajia miltein joka talossa. Kylällämme Väinö Häkkinen sekä August ja Otto Matiskainen kaivoivat pääasiassa naapureille ojia. Mainittakoon, että Väinö Häkkinen kaivoi Kurjen suolle valtaojaa vuosina 1938-39 sekä Mauno Kaipainen vesijohto-viemäriojaa 1958 Kurkeen. Uuno Kankkunen kaivoi likaviemärin 1959, minkä jälkeen ovat traktorikaivurit yleistyneet hyvin nopeasti.

Risunhakkaaja eli havunhakkaaja Kaikissa taloissa, missä oli karjaa, hakattiin kaiken talvea risuja lehmien ja hevosten alle. Kesällä tehtiin lehdeksiä. Ne olivat lepän- ja koivuntaimista katkottuja oksia. Niitä hakattiin rekikuorma paikkaansa. Pitkin talvea näitä lehdeksiä ajettiin karjapihaan ja navettaan. Etupäässä miehet hakkasivat niitä vesurilla pieniksi. Näillä saatiin hyvä tuoksu navettaan etenkin, jos havuja hakattiin joukkoon. Kylällä kierteli myös havu-ukko, joka ruokapalkalla hakkasi taloissa havuja ja risuja. Tätä tehtiin vielä sota-aikana, jonka jälkeen yleistyi olkien käyttö lehmien kuivikkeena. Pekka Pekurinen ja Riikka Väisänen olivat vakituisia risunhakkaajia 1920 - 1935. Vakantekijä, korinpunoja Lähes joka talossa isännät ja papat osasivat vakanteko- ja korinpunomistaidon, mutta kylältämme voisi mainita Taavetti Kaipaisen, Oskari Lautiaisen, Väinö Kaipaisen, Leevi Luukkosen ja Gabriel Luukkosen taitavina punojina. Nuotantekijä, verkon pauloittaja Kalastusvälineiden tekoa harra s tettiin · lähes joka talossa. Gabriel Luukkonen poikansa Leevin kanssa valmisti kaikki verkkoon tarvittavat aineet itse. Naiset kehräsivät pellavalangat ja tuohesta tehtiin paulat. Nämä miehet tunnettiin myöskin hyvin~ puuveneen tekijöinä. Porari-kivimies Taavetti ja Antti Kaipainen, jotka asuivat Koskentaipaleessa, tekivät mm. nav~tan muureja jo ennen sotia 1920 - 1930. Vihtori Maaranen, joka tuli kylälle sotien jälkeen, oli myöskin kivimies. Hän katsoi myös kaivon paikkoja ja latoi kaivon muuraja aina 1960-luvulle saakka.

Suutari Koskentaipaleesaa asui Taneli Huopanen vuosina 1925-30, jolloin hän valmisti ja korjasi kenkiä kiertäen talosta taloon. Sitten hän muutti Vehmaskylään ja tänne hänen tilalleen tuli Meinander, joka asui ns. Mäen torpassa (Rahikaisen takana). Samanaikaisesti oli myös Mäns Fling, joka oli työmies ja samalla suutari. Puuastian tekijä Kaikenlaiset astiat tehtiin kotona, kuten korvot, kiulut ja saavit niin kauan kunnes muoviastiat tulivat käyttöön siis 60-luvulle saakka. Taitavia astiantekijöitä kylållåmme olivat Taavetti ja Väinö Kaipainen, jotka ovat tehneet jopa 100 - 400 litran lihatiinuja. Muita astiantekijöitä olivat Vilho Laurikainen, Urho Kurki, August Halinen sekä Luukkoset. Halinen on valmistanut myös suksia. Pärekaton tekijä Vielä 1920-30 lukujen paikkeilla oli yleisesti rakennuksissa pärekatot. Päre olikin kestävä materiaali kattona, jos sen latoi oikein. Pärrekaton tekijöitä olivat Taavetti, Niilo, Väinö ja Mauno Kaipainen sekä August Halinen. Urho Kurki ja Leevi Luukkonen tekivät pätekattoa vielä 1957. Muurari Varsinaisia uunimuurareita ei kylällämme ollut, vaan he tulivat muualta, mutta navetan kiviseinien muurareina ja kaivon tekijöinä täällä olivat samat henkilöt, jotka toimivat myös kivimiehinä ja porareina. Parrun veistäjä Parruja on paikkakunnalla veistinyt 1950-60 luvuilla Hannu Kaipainen ja August Halinen. Käsinveisto loppui 1960. VUOden t964 jllkeen parrut on veistetty koneella.

ompelija Hasupellon Häkkisessä asui lois ena*) Malv iina Valjakka tyttärensä Tyynen kanssa, joka oli ompelija. Hän oli käynyt ompelukurssin Otavan kansanopistolla. Kyläläiset ompeluttivat hänellä lähes kaikki vaatteensa. Samoin Häkkisen oma tytär Martta ompeli melkein ammattimaisesti . Matilda Matiskainen, kylän viimeinen ompelija, asui Puustellissa ja ompeli sieltä käsin ihmisille. My~hemmin, 1960 - 1970 luvulla, toimivat Anna-Liisa Pulkkinen ja Marja Leena Laamanen-Asikainen jonkun verran ompelijoina. Kehrääjä Pellavia kehrättiin melkein joka kodissa, mutta oli myös niinsanottuja kehruumummoja, jotka pientä, luontaistuotteilla maksettua korvausta vastaan kehräsivät pellavarihmat ja villalangat. Mari Pulliainen kehräsi 40-luvulla ja Selma Valjakka 60-70 luvulla. Hän asui Konstin pienessä mBkissä ja elätti itsensä kehrälmällä ja kutomalla. Myös Malviina Valjakka oli kehråäj! 20-luvulla. Hän neulo i myös kehräämistään langoista sukkia ja lapasia kyläläisille. Lihanpalvaaja Siankinkkuja on Hasupellon Häkki sen vanhassa savusaunassa palvattu ainakin 10-15 vuoden ajan. Palvaus loppui v. 1978. Saunaa ei enää voitu lämmittää, koska siellä joutui talonvlki talonrakennusvaiheen aikana asumaan.

*) Loinen • talossa ruokapalkalla työskentelevä ja asuva

henkilB

PIENTEOLLISUUTTA KOTITARPEESEeN Pajat ja sepät Koskensaari-nimisellä tilalla (B 18), jonka omisti Herman Venäläinen 1950-luvulla, oli paja Hanhijoen varressa. Ammattiseppänä toimi tuolloin Taavetti Matiskainen. Viimeksi seppänä on toiminut Israel Matiskainen, Taavetin poika, tultuaan vävyksi tilalle. Hän oli taitava seppl ja teki sirpit, reenjalakset, naulat, saranat ja hevosenkengät sekä paljon muuta aina tarpeen mukaan. Nykyään pajasta on jaljellä enää kiviseinärakennelma. Rauhamäki-nimiselle tilalle (B 19) rakensi Otto Manninen pajan, jossa seppänä toimi Niilo Kurki. Lisäksi samoissa tiloissa kengitti Reino Karjalainen kylän hevosia. Paja paloi 1969, eikä siitä jäänyt mitään jäljelle. Raudanniemi-nimisen (B 20) tilan pajassa toimi seppinä Gabriel Luukkonen. Nykyään pajasta on jäljellä vain kivirauniot. Huuhanaho nimiselle tilalle (A 34) rakensi Vilno Weber pajan, jossa kylmäseppänä toimi Purhonen Siikakoskelta. Tämä paja oli lautarakenteinen ja kookas sekä hyvin varustettu, mutta se tuhoutui täysin tulipalossa vuonna 1937. Nykyis i n siitä on jäljellä vain vähäiset peruskivet. Lampilan tilalla (B 27) Rahikaisen kujan suulla oli paja, jossa seppänä oli Emil Rahikainen. Nykyisin siitä ei ole mitään jäljellä. Tervankeitto Myös tervaa keitettiin omiks.i tarpeiksi. Tervaa käytettiin suksien ja veneen pintakäsittelyyn, ihmisten ja eläinten läikitykseen sekä voiteena rattaisiin ym.

Pellavan kasvatus Pellavaa kasvatettiin 1920-30 luvulla ainakin kaikilla suurimmilla tiloilla. Se kylvettiin maahan myöhään keväällä säiden lämmettyä. Kesällä pelto kitkettiin rikkaruohoista vapaaksir ja syksyllä pellava nyhdettiin käsin maasta ja vietiin järveen likoamaan. Kahden viikon jäUkeen ne huuhdottiinr kannettiin rantaan kuivamaan ja vaikenemaan. Poutailmalla ne koottiin ja vietiin saunaan kuivamaan. Saunaa limmitettiin niin kauan, etti pellavat olivat varmasti kuivia. Seuraavaksi pellavat loukutettiin käsiloukulla. Pellavasaunaan lähdettiin jo aikaisin aamulla. Naisväki lippusi loukutetut pellavat, harjasi ne ja hakkasi enimmät päistäret*) pois . Puhdistetut pellavat kierrettiin lenkille pieniksi nipuiksi . Nippua sanottiin sormaukseksi. Näitä sormauksia koottiin suuremmiksi nipuiksi, jolloin kuhunkin nippuun laitettiin 30 sormausta. Sormaukset vietiin kehrättäväksi kehrääjämummoille tai työ tehtiin itse . Pellavasta kehrättiin ohutta sydänlankaa tai karkeampaa rohdinta. Langoista kudottiin käyttö- sekä liinavaatekankaita. Viisikymmenluvulla yleistyi pellavan koneellinen loukutus ja maamiesseurat ostivat koneloukkuja. Myöskin pellavien kehruu siirtyi tehtaiden työksi.

*) Plistäre • pellavan kova, rikkoontunut pintaosa

NYKYISET YRI'r'iKSE'r

TILANNIMI

YRITYKSEN LAATU

OMISTAJA

NIINIMÄKI

Sekatavarakauppa Ravitalli

Eino Sorjonen Reijo Viljakainen Tuula Häkkinen Terho Luukkonen

KOIVULA RAUDANNIEMI KAISLA KOSKENSAARI

Puuverstas Lomam3kkitoiminta Ravitalli Siitostoiminta Maatilamatkailu

ALKAMISVUOSI

Paavo Lahti Marjatta Rantala Juho Rantala

1975 1978 1972 1985

TERVEYDENHOI•ro JA

~KINT~

Terveydenhoito ja lääkintähenkilöitä Terveydenhoito 1900-luvun alkupuolella Koskentaipaleesaa perustui kansanparantajien työhön. Kupparit, hierojat ja suoneniskijät olivat kyläläisten tohtoreina. Oman kylän sairaanhoitajien lisäksi oli kiertäviä parantajia tapoineen. Koskentaipaleen kylän hierojista muistetaan Hilma Heikkinen. Hin asui Koiravuoren mökissä, mutta kuoli 50-luvulla rintasyöpään. Toinen hieroja Manta Pulkkinen asui Koskentaipaleen tien varressa ja kuoli vuonna 1937. Myös Selma Valjakka oli 1930-luvulta lähtien hierojana kylällä. Poppanaisena 1900-luvulta tunnettiin Hilma Purhonen. Välskärinä eli suoneniskijänä tunnettiin Aatami Kääriäinen. Lapsenplästäjinä eli kätilöinä olivat oman kylän vanhemmat naiset. Elsa Matiskainen, Riikka Meinander, Olga Laamanen ja Miina Lautiainen olivat tunnettuja Köskentaipaleessa. Heidän toiminta-aikansa kesti 1900-luvun alkupuolelta sotien jälkeiseen aikaan saakka. Muistitietojen mUkaan alueemme ruumiinpesijät olivat Iita Hassi ja Emma Valjakka vuo sina 1935 - 1939.

HOITOKEINOJA Hierominen tapahtui hyvin l~mitetyssä saunassa. Hierottava lojui lauteilla tai penkin päällä ja hieroja käsitteli kaikki kipeytyneet lihakset pehmeiksi. Kuppaus tapahtui myöskin lämpimässä saunassa. Hieromisen jälkeen otti kuppari sarvensa esille. Ne olivat eräänlaisia torvia, mitkä valmistettiin lehmän sarven tyviosasta, pestiin ja kiillotettiin ja sarven kapeampaan päähän pingotettiin sian rakon kappale, joka pysyi paikallaan sarveen tehdyssä uurnassa narun avulla. Rakosaa oli pieni reikä, mikä toimi ilman kulkuväylänä. Jos jollakin tuntui kipua hartioissa, reisissä tai muussa kehonosassa, niin siihen kuppari löi pienellä kirveellä muutaman haavan ja imi sarvet tiukasti haavojen päällä. Vähän ajan kuluttua otettiin sarvet irti ja saastunut pintaveri sai valua pois. Yhden ihmisen hartioissa ja selässä voi olla yhtä aikaisesti jopa 10 sarvea. Hammassärystä kärsivät ihmiset käyttivät parannuskeinona ~ neniskentää. Suoneniskijät tekivät pienen pienen haavan samaan paikkaan, kuin tämänkin päivän laboratoriossa verikokeissa tehdään. Veri sai vapaasti vuotaa niin kauan kuin iskijä parhaaksi katsoi. Tällä tavalla parannettiin myös päänsärystä ja käsivarsien särystä kärsiviä ihmisiä. Wåitä parannuskeinoja käytettiin ennen sotia, mutta nykyään kuppaus on otettu uudestaan hoitokeinoksi. Poppamiehet ja naiset käyttivät omia ehkl outojakin keinoja parantaessaan pikkuvaivoja ihmisistä. Varman tiedon mukaan poppanatnen paransi pienen tytön kaulalla olevan "pallukan•. Parantaja Hilma Purhonen meni tytön kanssa saunaan ja otti kiukaasta mustan kiven, laittoi sen pahkuran piälle ja luki loitsun. Niinpä vaan tyttB parani.

Lapsenpäästäj~

eli kltilö oli yleens~ joku kylän vanhemmista naisista, joka kutsuttiin avuksi synnytykseen.

Sauna oli 1900-luvun alussa yleisin synnytyshuone. Lämpimässä saunassa synnytys oli helpompi kuin kylmissä ahtaissa tuvissa. Varsinkin talvisaikaan hatarat kylmät tuvat olivat sopimattomia pienelle elämän alkajalle niin kuin beikolle äidillekin. Lapsikuolleisuushan oli siihen aikaan suuri. Våhitellen 1920-30 luvulla alkoivat kunnan kätil~t kulkea taloissa auttamassa äitej~ synnytyksissä. Matkat olivat pitkiä ja Koskentaipaleenkin perukoilla oli kätiön tultava kymmenien kilometrien takaa. Kätilön avulla synnytykset tapahtuivat kamareissa. Vuonna 1932 haettiin kätilö apuun hevoskyydillä Mikkelistä.

Jos näistä kaikista edellä mainituista hoitokeinoista huolimatta potilas ei näyttänyt paranevan vaan heikkeni entisestään, ja menehtyi sairauteensa, oli seuraava toimenpide ~ miin pesu. Entisaikaan kun henkilö kuoli kotiin haettiin ruumiinpesijä, joka pesi ja puki vainajan yhdessä omaisten kanssa. Ruumis vietiin laudan päällä aittaan tai riiheen odottamaan kirstun valmistumista. Arkuntekijä nikkaroi arkun, johon vainaja nostettiin odottamaan hautausta.

KOULUTERVEYDENHOITO 1940-luvulla aloitettiin oppilaiden terveystarkastukset. Terveyssisar kävi määräpäivinä koululla ja hän suoritti my~s kotikäyntejä, jos lapsi tai aikuinen sairastui. Tosin paikkakunnalle oli hankala kulkea. Tie oli huono ja puhelimia harvassa, joilla olisi voinut apua pyytää. Omaa neuvolatoimintaa kylällä ei ollut vaan lähin neuvola oli Mikkelissä, jonne vain jotkut harvat lapsiansa veivät. Koskentaipaleen terveyssisarista muistetaan Alli Laaksonen ja Katri Hirvonen, joka suoritti kotiklyntejä varsinkin sen jälkeen, kun Koskentaipaleen tie saatiin parempaan kuntoon.

KAUPAT JA MUU

KAUPANK~YNTI

Kaupat ja kioskit Otto Mannisen omistamassa aitassa Rauhamäen talossa (B 32) myytiin kahvia, jauhoja, tupakkaa ym. tärkeitä kulutustarvikkeita. Nykyiselll Hyvärisen mäellä (B 28) oli my&s aittakauppa, jossa myytiin samoja tuotteita kuin Mannisen kaupassakin. Muistin mukaan kauppiaan nimi oli Pöyhönen. Hln toimi kauppiaana 1920-luvun puolivälin jälkeen. Veikko Pölhö aloitti kaupankäynnin 1956 vanhan 5-tien .varre&~ omakotitalon yhdessä huoneessa (A 29), jossa se toimi 1958 vuoden loppuun. Seuraavan vuoden alussa hän siirtyi rakennuttamaansa kiinteistöön uuden 5-tien läheisyyteen (A 30). Vuonna 1960 Pölhö myi kiinteistön Onni Ylöselle, joka toimi kauppiaan.a vain vuoden, ja jllleen kauppa myytiin Martti Frilanderille. Eino SOrjonen osti vuonna 1964 kauppakiinteist&n, jossa toimii tälläkin hetkellä uusittu hyvin varustettu valintamyymälä. Huuhanahon mäellä oli Kari Vihmalla kioski (A 31 ).

Teurastus ja lihakauppa Mitä tiedät lihakaupasta ja teurastuksesta 1920-luvulta ennen sotia seisoessasi lihatiskin äärellä tai patastealtaan paljoutta tutkiessasi. Lienee niin, että suomalaisille liha on ollut hyvin tärkeä ravintoaine kautta aikojen. Metsästyskaudella ennen kotieläinten yleistymistä miehet hakivat lihan metsästä. Sitä säil~ttiin kuivaamaila ja suolaamaila silloin, kun metsästyskausi oli parhaimmillaan ja saalista jäi yli päivin tarpeen. Koskentaipaleesaa Hasupellon Kalle Häkkinen harjoitti 1900-luvun alussa karjanostoa ja teurastusta kotonaan. Kerrotaan hänen kuljettaneen ison ja vihaisen sonnin hevosen kärryjen perässä 30 km Juvan pappilasta teurastettavaksi. Kotiteurastus, lihan saannin turvaamiseksi, oli taloissa tavallista. Häkkinen, niin kuin muutkin lihamyyjät veivät ruhot kaikkine sisäelimineen Mikkelin syynihuoneelle eläinlääkirin tarkastettavaksi. Teurastusta seuraavana aa~una lihat kllrittiin lakanoihin, vietiin tarkastettavaksi ja sen jllkeen Mikkelin torille myytäväksi. Syynihuoneella olivat hallikauppiaat huomattavimmat lihan ostajat, mutta myös joku yksityinen saattoi ostaa vasikan- tai lampaan reiden omaan käyttöönsä suoraan tarkastuspaikalta. TOrimyynnissä ostaja sai määrätä ruhosta haluamansa osan. Liha pantiin p~lkylle, mikä lihamyyjällä oli aina mukanaan, kirveellä lyötiin luukohdat poikki ja lihaveistä apuna käytt~n liha pilkottiin paloiksi. Torilla ei kovin monia vuosia lihakauppaa sallittu. Terveysviranomaiset kielsivät myynnin. sota-aikana 1939-44 lihaa oli tavallisen ostajan kulutettavaksi äärett~ln vlhln saatavissa. Korttiannos kaupunkilaiselle, jolla ei ollut omaa teurasel,intl, oli 300 9 makkaraa henkil~l kohti kuukaudessa.

Maalaisilla o li täss ä s uhte essa a s i a t paremmin, koska be vo ivat omasta karjastaan teurastaa eläimiä käyttöönsä. Luovutuspakko oli karjanomistajilla kansanhuollon määräämissä rajoissa. Sotien jälkeen huolehtivat teurastuksesta kylällä Otto Matiskainen ja Viljo Kaipainen, mutta tuolloin aloitti myös Osuusliike Savonse utu teur askarjan kuljetuksen autoilla teurastamoille . Nykyään osuuste ur a stamo t huolehti v at kaiken karjanoston kylä!.. 1a. Liitteenä on Osuusteuras tamo Karjaportin te ur astilitys vuodelta 196 2.

Osuusteurastamo Karjaportille olen tlnU.O myynyt M nihmiarn:innokoi kelp•an t tenroaellimetr

ra&Tat

i b a n blaro

pa.JDO

.......... . ....!!...1:.........../..,fft,. ......................... . . .

. .

0 0 0 0 0 00oOo00 0 0 00 00 00000 0 000oOOo

0 0 0 0 0 0 , . _ 0 >0000 0 H 000

00000 00 0 0 >oooo OOooOo00000000 0 0

..... ............. ... ...... ..... .... . .. •. ....! ......... · ······· · ···-·············· · ···

o Oo oOoooo>> >0000

...

000000000

Saap•

;,;;~; .

Yhteensä ..__ _....

..,~ua .~./ .....- ..

/Jt.'.t..f.....

TeCltdtettu:

T'ili11 kirjannat

_.......

~an'ni~. ShUin \,;, 4. 61. t!I.QOO

YJ!... ..

~...: .&

D:l>

.,.

......

~·:~. ~-~-,........ .

O oOOoOooOoO.

0 0 0o o o • 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

0000 . . 0o00 00 0o0 . . 0 . . 0 0

. . . . . . 0000 0 000 . . 0000 0 0 0 - 0 0 0 0 0 0 H O O

............ :................... ........................................................

•.. .... ..... .. . ... ..

. . . . . . ........ .............-t........._......................,_............ -.. ... ....... . .... ·=....... ..

~~==;,;;!; ·

(.]

............... -..= ....= ....._.

"""""'"~,_

~-------+----~:-=-=-=i

Rätikkäät He tulivat Karjalasta, Muolaasta. Olivat kauppamiehiä ja kulkivat markkinoilla, mutta myöskin taloissa myymässä tuotteitaan. He kulkivat vain talvella. Lienee ollut heikkojen teiden syy tai sit.t en he valmistivat kesäisin tavaroita talven myyntiin. Reki oli pakattu täyteen saviastioita ja kukkopillej!, kun he hevosella lähtivät kiertelemlän pitäjiä. Saviastiat olivat 20-luvulla haluttua tavaraa, koska ne rautapatojen ohella olivat ainoita ruoan valmistuksessa klytettyjl astioita. Mikäs sen parempaa kuin saviruukussa paistettu perunalaatikko tai uunipuuro. Råtikkäät harjoittivat myös vaihtokauppaa. He ostivat astioilIaan ja kukkopilleillään emänniltä jouhia ja lumppuja sekä luita, joista tehtiin luujauhoa. Vaihtokauppa kävi varsinkin sellaisten emäntien kanssa, joilla ei ollut rahaa tarvittavan saviastian ostoon. Lumput vain kasaan ja rätikkään rekeen ja saviastia emännän käteen. Joskus saatettiin myös ostaa kukkopilli lasten leluksi. Rätikkäiden matkat vähenivät vähitellen ja 50-luvulla alettiin saviastioita myydä ainoastaan markkinatoreilla, jolloin valikoimat olivat laajentuneet ja mallitkin uudistuneet.

HarjUkkaat •Raskasta laukkua kantaen kulkukauppias näin taivaltaa. Tie on pitkä ja suuri maa, mutta kauppa aina kannattaa.• Näin laulussa sanotaan ja sanat pitävlt paikkansa vielä sotienkin j~lkeisessä Suomessa. Harjukkaiden (laukkukauppias, kulkukauppias) aika oli parhaimmillaan 1920-30 lukujen aikana maaseudulla, ennen kuin varsinaiset kyläkaupat asettuivat paikkakunnalle. Kulkukauppiaat olivat tärkeitä jokapliväisten pikkutarvikkeiden kotiinkantajia. He kantoivat selässään, kahden tangon väliin asetettua moniosaista puista laukkua. Tankoihin oli tehty lovet, joiden varassa kukin laukun osa pysyi paikoillaan. Vahva nahkahihna kiersi vielä koko •asetelman" ympäri. Hihna oli naulattu puuosaan kiinni ja jatkui kantajan olan yli niin kuin repun hihnat. Tällainen laukku saattoi olla metrinkin korkuinen, ja monilla kauppiailla saattoi olla vielä kangaspakka ylimmln osan päällä. Monista mukana kulkevista lokeroista löytyivät neulat, napit, nepparit, hakaset, sukka- ja silkkinauhat, henkselit, esiliinat sekä päähuivit. Peilit ja kammat sekä naisten hiusneulat olivat kysyttyjä. Hiusneuloja oli ainakin kahdenlaisia, kuttaperkkaisia ja rautalangoista taivutettuja. Kulkukauppias oli odotettu vieras sekä taloon että torppaan. Mistäpä muualta tuiki tarpeelliset pikkuesineet olisi voitu hankkia kuin laukkukauppiaan moniosaisesta valintamyymälästä. Koskentaipaleen kylällä kulk~ 1900-luvun alussa iso vahva kauppamies Tahvo Kettunen ja vähän myÖhe.min Kalle Dufa. On kerrottu my5skin Asikaisesta, miehestä, joka harjoitti konttik~uppaa. Hln oli pienikasvuinen ja kyttyräselkiinen mies, jolla kauppatavara oli pakattu tuohikonttiin.

POSTI JA POSTINKULJETUS Kaukaisin muisto postin tulosta kylälle on vuodelta 1936. Urho Kurki on tullut silloin paikkakunnalle ja muistaa, että silloin tuli posti Mikkelistä Saresman linja-autossa Huuhanahoon, josta Erkko Våisäsen lapset hakivat sen Våisäseen. Mitään säännöllistä kantojärjestelmää ei ollut eikä kannosta muistelijan tiet~in mukaan mitlän maksettu. Sylvi Valjakka ja muistelija olivat usein postia Viisäeestä hakemassa. Elli Kaipainen muisteli myös, että Koskentaipaleeseen oli postia haettu jo ennen vuotta -36, Hanhijärven yli suksilla tai luistimilla. K Kovasen kaupalta, mikä sijaitsi vanhan Juvantien varressa nykyisen Teuvo Kankkusen talossa, posti toimipaikka siirtyi vuonna 1937 Otto Kankkusen taloon. Samaan aikaan perustettiin kantopostilinja Kankkusen talosta Koskentaipaleeseen plätepisteenään Emil Rahikaisen talo. EnsLmmäinen postiljooni oli Evert Luukkonen, joka virkamatkoillaan oli pukeutunut keltanauhaiseen virkahattuun. Postia varten oli suuri nahkalaukku, jonka kannessa oli postihallituksen symbolina keltaiset torvet ristissä ja kantohihnassa oli vihellyspilli kotelossaan hätätilanteita varten. Evert Luukkosen sairastuttua postin kantoi Teuvo Kankkunen. Vuonna 1949 tuli uusia järjestelyjä postin kulkuun. Koskentaipaleen postiasemapaikaksi tuli Huuhanahon talo (A 37) ja postinkantajaksi Våinö Kaipainen. Korvaus oli kannosta 27 mk kuukaudessa ja posti kannettiin kolme kertaa viikossa. Väinö Kaipaisen lopetettua kannon vuonna 1970 oli korvaus 145 mk kuukaudessa. Hänen jälkeensä kantoivat Veikko Puikkosen pojat postia jonkun aikaa, jonka jälkeen kannosta ovat huolehtineet Saara Häkkinen ja Martti Häkkinen.

•

SÄHRON TULO KYLÄLLE 20-30 luvun puolivlli, johon muistitiedot ulottuvat, oli ~~ hemm~

valoisaa aikaa sähk&n ja voiman puolesta tillll koskentaipaleessa. Ennen talvisotaa oli valopetroolia byvin saatavissa, minkä käytt35n valaistus pimeänä vuodenaikana perustui. Kun talvisota alkoi, kaikki tarvikkeet menivit sä1nn~stelyyn, niin ~yös valopetrooli, eikä sitä saanut pitkiin aikoihin ollenkaan. Korvaavaksi valaistusaineeksi tuli karpidi, mitä oli paremmin saatavissa. kun sota loppui syksylll -44 ja miehet pääsivät kotinommiin, oltiin lopen kyllästyneitä pieme~ssl elhiseen. Kurjen taloon oli kutsuttu koolle kokous pohtimaan, miten olisi ~ahdollista saada stnkat kyl~lle. ~okouksessa kaavailtiin liittymistl Rimllin aähköosuuskuntaan. Liittymis- ja rakennuskustannukset tuntuivat suurilta ja sen vuoksi ei mitään päätöstä puoleen eikl toiseen tässä kokouksessa tehty. Jonkun ajan kuluttua perustettiin maakunnallinen slhk&ynti~ Suur-Savon S!hkö. T~ä yhtiö ryhtyi ripeästi toimenpiteisiin slhk&verkoaton rakentamiseksi. Kokouksia oli kutsuttu koolle kyllkunnisaa. Kokouksissa selvitettiin liittymismaksu- sekä muita perusteita, joiden mukaan tariffit mläritt!islin. Paikkakuntalaiset pelklsivät kovasti kustannuksia, ainoastaan Kurjen Ukko uskaltautui mukaan Koskentaipaleesta päin. 5-tien suunnasta liittyi~lt Huuhananon tila ja Asilan koulu. Ensimmlinen Muuntaja oli Arvi Väisäsen pellon laidassa. Liittyjlt saivat ko~vata liittyroismaksujaan toimittamalla ja ajamalla pylväi tl ja niiden pystyttämiseen tarvittavia kiviä pysty~ys paikalle. Sähkötarvikkeista oli kova pula ja ne olivat kovin puutteellisia nykyaikaan ver~attuna.

Kun lamput syttyy Kun sähköt sitten tulivat ja lamput syttyivät, tuntui siltä, kuin uusi aikakausi olisi alkanut Koskentaipaleessa. Kurjen pappakin osti heti voimavirtasähkömoottorin ja kotitarvemyllyn . Jokaviikkoiset hankalat myllymatkat olivat nyt taakse jäänyttä aikaa. Sähköt alkoivat vähitellen levitä Koskentaipaleessakin niin, että nyt (v. -87) sähkövirta o n miltei joka taloudessa •

.- ..

_.:~

.•

.. ::-: :

t-!-'

PUHELIN Puhelinkeskusta ei alueella ollut. Ensimmäinen puhelin ol i Huuhanahon Veberin talossa 1936. Yhteys puhelimesta oli muistin mukaan Tuhkalan keskukseen. Myöhemmin, vuonna 1963, valtion puhelinlaitos perusti keskuksen Asilaan Kankkusen taloon. Aluksi puhelimen ottamis ta vastaan o li ennakkoluuloja, vaikka liittyminen puhelinverkkoon oli halpaa. Vähitellen ennakkoluulot kuitenkin voitettiin ja puhelimia alkoi ilmestyä useampiinkin taloihin. Puhelin on valtion vuokrapuhelin ja esimerkiksi Rauhamäen taloon puhelinliittymä maksoi vuonna 1963 300 markkaa. Liitteenä on puhelinli ittymisilmoitus 11.12.1963 Rauhamäen tilalta •

.@ . ..

POSTI· JA LENN.I.TINLAITOS

..........

n 7delu....,

osol• huoneiso too~tlllllllloon,

johon lllttyml halutun. Puhelintoi ml· palkka, Jollon lllttyml on yhdlstattiYI

ln,-lliw , tll•jalle

. ~-• ' /~ d~r/1/,

Tlluj&

f'l IlOinen kappale

.lt/r //.

~/ 'k 1'1~

~ ' ·~/~, A

Rakennettava Lom. &ge Aab 2 GOO/U 11.80 101&11-60/12

Peritty

· mk

johtomaksu llltdmlun

NUtuun)

1 1POy~ X kone

,,.._.... IHo

·/

2_ ?--

Ylitoimipalkan marklnnlt

[

IUite~

ll"ytttooia'""""'

1Eronnut

Tul®tettu puhellnlwsaklrjusa C

~ s~~ kone

/~:::._.:;z.;;.. :.:...:_' ~~:.::.._::. :.

3 0 ()~:::::..:. ~.~ ..........L...._..~~--1 ·-----·--""'""'"'~'''~~

·Pasy'!!.*~u

TJi!rnUtlys

1Pu~l-n

Todluavat:

Alueteknikon merklnnit YUiOimlooJkb Ulttyml111\ak• sun periminen

i/r)Q

.·, ~ut///~.;/a '/tl

);tJ/;.t·>

Sltoudun noudattamaan lomakkHn kUnt6puolella mainittuja mUrlykslS ja ehtoJa .

/ / 1 /~;

r--3 rJ

· . Puheflnlllttymlsllmoltus nyoodln bh-. bf>peleena. J..a

. ----·-. ·-- . ~!~

..- .

. Lehti

,,_ IPYM

MAATALOUDEN KONEELLISTUMINEN Uudemman ja vauraamman ajan sarastuksesta kertoo ensimmäisten koneiden ilmestyminen kylälle. Pikkuhiljaa alettiin siirtyä ihmistyövaltaisesta maataloudesta konevaltaiseen. Ihmistyötä helpottamaan hankittiin mekaanisesti toimivia työvälineitä, mitkä ovat edesauttaneet maatalouden nopeaa kehitystä näilli vuosikymmenillä. Vaikka ensimmäiset koneet olivatkin raskaita liikutella ja k&mpel&itä käyttää, palkitsivat ne käyttäjänsä moninkertaisesti entiseen verrattuna. Esimerkkinä tästä voisi mainita Toini Rahikaisen kertomuksen. Heille oli ostettu puimakone ja maamoottori yhtaikaa, ja ensimmäisen pulmapäivän jälkeen tuntui kuin ei olisi koko päivänä tehnyt yhtään mitään. Puinnin raekaudella ja likaisuudella oli suuri ero entiseen riihipuintiin verrattuna. Myllyt Koskensaari-nimisellä tilalla (B 21) sijaitsi vesimylly Hanhijoen varressa, jonka rakensi Herman Venäläinen vuonna 1880. Mylly palveli seudun väest&ä kiireisimpinä aikoina y&tä päivää. Myllåreinä toimivat He rman Venäläinen, Israel Matiskainen ja Otto Matiskaine n. Toiminta lopetettiin vuonna 1925 ja mylly purettiin 1929. Rakennuksen osat siirrettiin Kauhjärven rannalle, jonne remukauppias Salminen kokosi niistä ke•ähuvilan. Rauhamäen tilan (B 22) pihapiirissä oli vasaramylly, mikä ostettiin ensimmäiseni koneena tilalle sähköjen tulon jälkeen. Alussa jauhettiin leipäviljaa, mutta myöhemmin ainoastaan rehuviljaa sekä omaan että kyläläisten tarpeisiin. Lampilan tilalla (B 23) vasaramylly, mikä hankittiin v. 1927. Myllyä pyöritti maamoottori ja sillä jauhettiin vain omaan tarpeeseen. Rauhamäen tilalla Kuressa kotitarvemylly 1948.

Pärehöylät Lampilan tilalla (B 23) pärehöylä, mitä kuljetettiin eri paikoissa. Käytetty viimeksi 1960, ei ole enää mitään jäljellä. Rauhamäen tilalla (B 22) kookas pärehöylä, jota on käytetty viimeksi vuonna 1958, ja se on edelleen käyttökunnossa. Maamoottorit Emil Rahikaiselle Lampilan tilalle hankittu vuonna 1936. Kaipaiselle, Hämälän tilalle Sariini merkkinen, hankittu vuonna 1945. Häkkiselle, Hasupeltoon Olympia ja Wikström merkkiset hankittu vuonna 194 7. Silppukoneet Häkkiselle Hasupeltoon hankittu vuonna 1920. Paavo Pulkkisella Huuhanahon talossa. viskurit Rauhamäen tilalle Kurkeen hankittu voonna 1934. Puimakoneet Emil Rahikaiselle Lampilan tilalle hankittu vuonna 1926. Oskar Kaipaiselle Hämälän tilalle hankittu vuonna 1938. Hasupeltoon hankittu vuonna 1947. Rauhamäen tilalle Kurkeen hankittu vuonna 1938. Kärrikankaan tilalle Närhiin hankittu vuonna 1940. Niittokoneet Rauhamäen tilalle kurkeen hankittu vuonna 1934. Kylvökoneet Rauhamäen tilalle Kurkeen hankittu vuonna 1947.

Lajittelukoneet Yhteinen kone: Kurki, Närhi, V Häkkinen, E Häkkinen, E Konsti. Perunannostokoneet Yhteinen kone: Kukkaromäen Kaipai nen, August Mikkanen, Kurki. Lypsykoneet Rauhamlkeen Rurkeen hankittu vuonna 1959. Traktorit Lampilan tilalle Rahikaiselle hankittu Ferguson 20 -merkkinen vuonna 194 5. Väinö Kaipaiselle Nuffield-merkkinen hankittu vuonna 1959. Viljo Kaipaiselle Fiat-merkkinen vuonna 1960. Urho Kurjelle Fordson major -merkkinen hankittu vuonna 1966. Leikkuupuimuri t Yhteinen kone Närhi ja Kurki, hankittu vuonna 1975. ffåmälän tilalle Raipaiselle hankittu vuonna 1985. Hasupeltoon Hakkiselle hankittu vuonna 1985. Kivikuokka Salmilammen tilalla Arvi Väisäsellä. Olli Jämsä kävi suorittamassa kylällä kivenraivausta traktorivetoisella vaunulla 195 5 . Sahat Salmilamme n tilalla (A 35) Arvi Väisäsellä, kiertävä sirkkelisaha n. 1955 - 1975, sen jälkeen se on kiinteänä tilalla.

MAIDON K~S t·rTEL1 JA KULJETUS

Vielä 40-50 luvulla oli Koskentaipaleen kylällä lehmiä ja muita kotieläimiä miltein joka mÖkissä. Tuolloin lehmät lypsettiin käsin, maito separoitiin ja voi kirnuttiin kotona. Kurri eli kevytmaito juotettiin vasikoille ja possuille, mutta sitä käytettiin myös ruokajuomana maidon jatkeeksi. Se olikin varmaan terveellistä juomaa laps i lle. Muistan lapsuudesta, kuinka veljeni kanssa joimme limmintä kurria sokeripalan kera. Kellarissa jäähdytetyt voipal a t isäntä vei lauantaisin torille myyntiin. Elli Kaipaisen muistin mukaan tuotteet Koskentaipaleesta kuljetettiin sillä tavoin, että joku perheenjäsenistä vei voit, kermat, kananmunat ym. tuotteet veneellä Valjakan kautta tien varteen. Valjakan ladolla oli hevoskärryt, joihin tuotteet lastattiin, ja isäntä tuli hevosen kanssa polkua pitkin sinne, koska tie oli olematon, ja vasta siellä hevonen valjastettiin kärryjen eteen. Niin kaupunkimatka alkoi. Useilla maalaisilla oli laitakaupungilla niin sanottu tinkipaikka, johon tuotteet vietiin, sieltä sitten vakituiset asiakkaat tulivat niitä ostamaan. Suurin osa vietiin kuitenkin Mikkelin torille kaupattavaksi. Maidon kuljetus Mikkelin Osuusmeijeriin alkoi sota-aikana. Silloin maalaiset pakotettiin yleisten luovutusmiäräysten mukaisesti lähettlmään maito meijeriin, jolloin auto alkoi liike nnöidä Juvan suunnassa. Talkoovoimin rakennettiin maitolaiturit 5-tien varteen, jonne maitotonkat v ietiin hevoskyydillä. Naapurit vuoropäivinä suorittivat kuljetuksen. Maitoauto kulki aamuisin jo 6 - 7 aikoina, joten kiirettä piti isännillä, kun hevonen täytyi hakea ensin metsälaitumelta. Maitolaitureista kehittyi siihen aikaan yleinen kokoontumispaikka, jossa tuoreimmat uutiset kerrottiin.

Sen jälkeen kun tie rakennettiin alkoi uusi aika. Maitoauto alkoi liikennöidä Koskentaipaleessa ja nyt täytyi maitolaiturit rakentaa sen tien varteen, lähimmät naapurit tekivät yhteisen. 70-luvulla pienemmät navetat alkoivat tyhjentyä nuorten lähdettyä täältä etsimään leveämpää leipää. Vähin erin loppui myös maidon kuljetus tonkilla miltein kokonaan. Koitti nykyaika ja navetoihin rakennettiin maitohuoneet. Tonkat korvattiin tilatankeilla ja nyt käy maitoauto pihassa asti tyhjentämässä tankin. Maidon kuljetus on helpottunut, mutta samanaikaisesti on maidonlähettäjien lukumäärä vähentynyt. Parhaimpaan aikaan Koskentaipaleesta lähetettiin maitoa meijeriin 17 paikasta, nykyään enää 4:stä.

.....

P U U T A V A R A N

K U L J E T U S

J A

ME T S A T Y 0 T

METSÄTYÖT JA SAVOTAT Työvälineet Pääasiallisesti käytettiin 1900-luvun alkupuolella puitten kaadossa justeeria ja pokasahaa. Karsinta suoritettiin kirveell ~. Ensimmäinen moottorisaha hankittiin Koskentaipaleeseen vasta v. 1957 (jobu). Koko maassa se yleistyi 1960-luvulla. Metsässä tehty puutavara ajettiin talvella hevosilla rantalaaneihin. Rantalaanelsaa sekä tuKit että propsit kuorittiin keväällä puolipuhtaiksi ja tapuloitiin rannoille kuivumaan uittoa varten. Tukit kuorittiin petkeleellä ja propsit petkeleellä tai v uol uraudalla. Metsit ja hakkuut Kylän suurin metsänomistaja oli metsähallitus, jonka maalla olivat suurimmat savotat. Suuria hakkuita oli myös Salosaaressa ja joissakin yksityismetsissä. Muistiin jääneistä suurimmista savotoista mainittakoon: - Suuri halkosavotta valtion maalla ennen sotia 1930-luvun lopulla (yli 6000 pm3). Halkoja uitettiin kerran ja ajettiin sitten Hiirolan asemalle. - Suuri tukkisavotta valtion maalla sodan jllkeen 1945-50. - Halkosavotta valtion maalla 1940-luvulla. Halot ajettiin Hiirolan asemalle. - Salosaaren savotta 1955. Viimeinen suuri hakkuu. - Pakkohakkuut 1950-luvun alussa, Kaipaisen ja Rahikaisen metsissä. Ratapölkkyjä, tukkeja, halkoja. 1970-80 luvulla ei paikkakunnalla ole ollut huomattavia hakkuita.

Ty5ntekijät ja majoitus Työntekijät olivat yleensä paikkakunnan omaa väkeä. Kiinteitä metsäkåmppiä ei ollut. Tilapäinen työvoima, jota oli pääasiallisesti vain uittoaikana, sai kortteerin kylän taloista. Pääosin majoituspaikkana oli Puustelli. Osa työmiehistä oli omissa, osa talon ruuissa. Työmiehiä herätettiin sanomalla "nouse yläs ristimään vasikoita ja siunaamaan lehmiä". PUUNKULJETUS Kaukokuljetus Vanha perinteinen kuljetustapa oli uitto. Puutavara, joka oli varastoitu kuorittuna rantalaaneihin, vieritettiin urakkatyönä veteen juuri kevättulvan alettua. Uitettavista puista tehtiin kehälauttoja, jotka hinattiin järviä pitkin keluveneittein avulla. Hanhijärvi ja Saarijärvi ovat vanhoja uittoväylien alkuosan järviä. Puut uitettiin Hanhijärvestä Han-ijoen kautta Saarijärveen, sieltä Loukion, Syysjärven, Inkilänjoen, Rautjärven, Kotukosken, Evotun, Rävykosken ja Siikakosken kautta Saimaan uittoon. Pääasiallisesti uitto kesti näissä vesistöissä vuoteen 1940, mutta viimeinen uitto muistetaan vuodelta 1950. Tämän jälkeen siirryttiin autoja rautatiekuljetuksiin. Seuraavana on seloste uittoreiteistä ja rantalaaneista sekä viereisellä sivulla liitteenä karttapiirros niistä. Uittoreitit,rantalaanit Hanhijärvellä ensimmäinen laani, josta uitto aloitettiin, sijaitsi Nauhanniemen itärannalla (1). Täällä puut uitettiin z•uhanlammin puroa pitkin Pieneen Hanhijärveen, josta pohjoisrannan laanin (2) puut liitettiin lauttaan. Salmensillan kapeikon kautta lautan matka jatkui varsinaiselle Hanhijärvelle, johon suurimmat puumäärät kertyivät valtion maalta (3, 4, 5). Kivitaipaleen salmen jälkeen puumäärä kasvoi Salosaaren itirannan tukeilla {6, 7). Ja lautta varastoitiin Hanhijoen alkupääh'ån.

Tähän samaan paikkaan varastoitiin my5s Salosaaren pohjoispuolitse uitetut lautat. Salosaaren pohjoispuolisen uittoreitin laanit on numeroitu 8-15. Hanhijoen suussa lautat hajoitettiin ja puutavara uitettiin Hanhijoen läpi irtouittona. Lautta puomitettiin uudelleen ja keluttiin Hanhilahtea pitkin Saarijärveen. Merkittäviä puumääriä tähän uittoon liittyi Lampilan talon ja Purun torpan välisiltä rantalaaneista (16-17). Saarijärven uittoon liittyivät etelästä Kaislan ja Raudanlahden laaneihin (18, 19) ajetut puut. Edelleen lautat keluttiin Loukion joen suuhun ja siitä irtouittona saimaata kohden. Hevosrahti Sotien jälkeen, aikana, jolloin uitto teki loppuaan ja kuormaautot tuloaan, kuljetettiin merkittävä määrä puutavaraa hevosrahtina rautateille. Koskentaipaleesta rahtia ajettiin Hiirolan asemalle. Ajoreitti kulki Hanhij'ärven. jäältä Vinnin ja Leponln kautta Hiirolan asemalle. Pääasiassa ajettiin halkoja. Huomattavia puumääriä ajettiin myös Pyörylään ja Kuvalaan. Kuorma-autokuljetukset Alkoivat 1950-luvulla. Laamasen laanissa oli sodan jälkeen suuri halkovarasto, joka ajettiin pois autoilla. Tie lapioitiin talvella miesvoimin Juva-Mikkeli tieltä asti. Varsinaisesti siirtyminen autokuljetukseen tapahtui 1960-luvulla.

MUUTA ASIAA PUUSTA JA METSÄSTÄ Puunostajat Merkitt ävin puunostaja oli Enso Gutzeit, Wahl-yhtiö, Helsingin kaupunki ja autokuljetuksen yleistyttyä Puula-yhtiö {= Otavan saha). Tukkipomoista muistetaan Veikko Ruokonen, Taavetti Siiskonen ja Yrjö Mlkelä (Enso).

Kotitarvepuu Rakennushirret kaadettiin talvella, kuorittiin metsässä ja ajettiin hevosilla rakennuspaikoille. Halkoja ei tehty varastoon. Usein jouduttiin turvautumaan märkään pol ttopuuhun. Laudat ja lankut "sirklautettiin" sahauspaikoilla. Koskentaipaleesta käytiin sahausmat koilla Juvan puolella Alajoella. Liikkuvat sirkkelisahat ylei s tyivät vasta 1950-luvulla.

Tilanne 1960 ja jälkeen Koskentaipaleen uuden tien valmistuttua on puutavara kuljetettu kylältä autokuljetuksena. Oman maakunnan yrityksistä ovat puuta ostaneet Osuuspuu (Sotka Oy), Kokkosenlahden saha ja Grahn. Saimaan uittajista ovat puuta ostaneet Enso ja Scha~man. 1984 perustettiin Asila-Koskentaipale metsäyhteistyöalue.

MUISTELUKSIA HANHIJÄRVEN UITOSTA Matti Purhonen, joka toimi Tulvalassa myllärinä muistelee, että Hanhijärvellä oli hänen aikanaan uittoja kolme kertaa. Ensimmäisen uiton suoritti Halla-yhtiö vuonna 1910. Puut oli ostettu Myyrylän metsästä. Pienin tukki oli 16 jalan korkeudelta 9 tuumaa paksu. Toinen uitto oli Kaukas-yhtiön. Se alkoi Hanhijärveen laskevasta Lylyjoesta. Vuonna 1917 perustettu Vehmaskylän työväenyhdistys aiheutti kevään uitossa lakon. Kotkasta asti tullut Ville Vieruma johti tätä lakkoa. Palkkoihin saatiin selvä parannus. Purhonen "hakepoikana" sai ennen lakkoa palkkaa 25 penniä päivässä, mutta lakon jälkeen 50 penniä. Kokenut uittomies sai vastaavasti ennen lakkoa 1,50 mk päivässä, mutta lakon jälkeen 3 mk. Kengät Purhosen mukaan maksoivat silloin 5 mk pari. Tämä lakko muutti myös entisen 12 tunnin työajan 8 tunti seksi. Kolmas Purhosen muistama uitto oli Enso-Gutzeitin. Puustellin tupa ja varsinkin savusauna olivat sekä uitto- että kalamiesten vakituisia yöpymispaikkoja. Purhonen muistelee yöpyneensä saunassa useina kesinä. Uitto- ja kalamiesten hyvät "eväät" houkuttelivat Puustellin Israel isännänkin usein savusaunaan vieraaksi. Uittoaikaan oli Puustellin tuvan lattiat, penkit ja sängyt tupaten täynnä kortteerimiehiä ja omaa väkeä. Talon tytöt pidettiin kuitenkin visusti kammarin puolella. Uittomiehillä oli omat eväät mukana, mutta Rahikaisesta voi kuitenkin ostaa leipää ja voita.

X0 U L UT 0 I MI NT A KIERTOKOULU Opettajina kiertokoulussa Koskentaipaleen kylässä toimivat mm. Iita Pöntinen, Anna Luukas ja Juvan puolelta TOini Kuuva. He olivat kiertäviä opettajia, eivätkä vakituisesti asuneet kylällä. Kiertokoulut loppuivat, kun Asilassa alkoi kansakoulu vuonna 1937. Kiertokoulun viimeisenä opettajana toimi Kuuva. Kiertokoulu oli kiertävä koulu, joka sopimuksen mukaan kokoontui eri taloissa niin, että talo, jossa viimeksi oli pidetty kinkerit, siinä alkoi ensimmäinen kiertokoulu. Koulu kesti 6-viikkoa kerrallaan. Oppiaineina olivat ennenmuuta kirjoitus- ja lukuharjoitukset, laskennan alkeisopetus samoin uskonnon opetus, joka oli varsinkin uskollisen. elämänkatsomuksen o•aavan opettajan tärkein aine. Opetusvälineinä olivat rihvelitaulut ja liidut. Taulu oli kivitaulu, kullakin oppilaalla oma noin arkin kokoinen levy. Tauluun kirjoitettiin, piirrettiin ja laskettiin laskuja aina tarpeen mukaan. Taulusta oli hyvä pyyhkiä aina yksi opittu aine pois ja laittaa toinen tilalle. •vihko• ei koskaan täyttynyt. Kiertokoulu jäi monelle ainoaksi kouluksi elämänkoulun lisäksi.

94 KOULUOLOT KOSKENTAIPALEESSA

Kansakoulu valmistui kylällemme vuonna 1937. Juvan ja Mikkelin maalaiskunnan yhteinen koulun tontti on noin kahden hehtaarin suuruinen. Se on erotettu Huuhanahon tilan maasta. Koulu oli nimeltään A'silan koulu (A 36), jonka piiriin alueemme kuului. Koulu on hirsirakenteinen 2-opettajan käyttöön tarkoitettu. Luokkahuoneita oli kaksi sekä yhden opettajan asunto. Rakennus valmistui pikavauhtia juvalaisen rakennustyön valvojan Lipsasen johdolla. Työmiehinä olivat mm. Väinö Jaatinen, TOivo Kankkunen sekä Häkkinen. Rakennuksen pohjatyöt oli tehty jo edellisenä kesänä, joten työt edistyivät niin hyvin, että syyskuussa 1937 aloittivat ensimmäiset oppilaat opiskelunsa uudessa koulussa. (Kerrotaan, että yksi Juvan puolen tyttö löysi itselleen aviomiehen kirvesmiesten joukosta. Tyttö toi kahvia rakennuspaikalle ja siinä sivussa katseli poikia "sillä silmällä•. Ihastui Väinö-nimiseen poikaan ja ihastus vei avioliittoon asti.) Hyvin pian kuitenkin huomattiin koulu aivan liian ahtaaksi. TOinen luokkahuone toimi alaluokkana, poikien kåsityöluokkana, keittolana sekä naulakkotiloina. Varsinkin poikien käsityötunnit olivat tosi hankalia pitää. Käsityötuntien ajaksi jouduttiin alaluokkalaisten pulpetit nostamaan riviin päällekkäin sekä kantamaan höyläpenkit vinttikerroksesta luokkaan ja tuntien päätyttyä sinne takaisin. Muutamana vuotena Asilan koululle järjestettiin lisäluokkia Huuhanahon talosta (A 37), minkä kahdessa nurkkakamarissa opetusta järjestettiin silloin, kun oppilaita oli niin paljon, etteivät kaikki mahtuneet varsinaiseen kouluun. Ulkokäymälät olivat pihan perällä, eriks een tytöille ja pojille sekä opettajille. Halkoliiterit olivat myöskin piharakennuksessa • . Haloista huolehtivat kunnan omat työmiehet. Syksyisin he kulkivat kouluilla hakkuukoneineen. Alaluokkien opettajat joutuivat asumaan kylän taloissa, joten heid3n vaihtuvuutensa oli suuri.

Koulun henkil&kuntaan kuului myös keittäjä-vahtimestar~, joka ei asunut koululla. Vahtimestarin tehtäviin kuului koulun lämmitys, siivous ja keitto lan ho ito. Aamulla, viimeistään kello 7, tuli keittäjä koululle. Ensimmäinen työ oli lumen lakaiseminen ja teiden avaaminen pihalla. Seuraavana oli vuorossa luokkahuoneiden lämmitys haloilla, mitkä kannettiin liiteristä pihan takaa . Lapset auttoivat välitunnilla puiden kantamisessa. Käsityö-, keittola-, alaluokassa olivat kannelliset laatikot, missä säilytettiin halkoja. Keittolaan kuuluvat tarvikkeet hankki kunta. Lapset velvoitettiin tuomaan syksyisin puolukoita koululle, jopa perunoltakin muutamana syksynä. As ilan 1937 1940 1945 1963 -

koulun alaluokkien ope ttajat: 1940 Raakel Niininen 1941 Aino Rytkönen 1946 Maria Keronen 1969 Kaisa Majuri

Tilapäisiä opettajia alaluokilla on ollut useita. 1939 M Koljonen 1938 - 1939 Saini Vehteri Raija Huupponen 1948 - 1949 Taavett i Korppi 1958 - 1960 Asilan 1940 1942 1945 1946 1947 1949 1949 1961 1964 -

ko ulun yläluokkien opettajat: 194 t ~åinö Rytkönen 1944 Raakel Niininen 1946 Mertanen 1947 Esko Kivimiki 1949 Aili Laajaluoto 1950 Toini Turakaine n 1963 Toini Tuukkanen 1962 Matti Kinnunen 1966 Pentti Salonen JorMa Vuorinen 1966 - 1968

Poikien käsityön ohjaajina toimivat koulun miesopettajat . Väliaikaisista ulkopuolisista opettajista mainitaan mm. Purhonen Juvan Kuosmalasta. Antti Toivola hoiti poikien käsityöopettajan tointa vuosina 1945 - 1958. Hän oli pisimmän yhtäjaksoisen ajan poikien käsityönohjaajana. Keittäjinä toimivat oman- tai naapurikylän ihmiset. Heistä mainittakoon Siiri Kämäräinen ja To.ini Häkkinen, joka hoiti tätä tehtävää aina ko ulun lakkauttamiseen saakka. Asilan koulu siirtyi vuonna 1969 Hännilään ja jatkaa siellä Asilan koulun nimellä edelleen. Asilan vanha koulurakennus myytiin vuonna 1970. Se on yksityisen omistuksessa ja kokonaisuudessaan uusittu asumiskuntoon. Seuraavalla sivulla liitteenä koulun toimintakertomus vuodelta 193 9.

Asilan koulun luokkakuva vuodelta 1939.

VUOSII(ERTOMUS

1 1

v:lta 193,Y. ,

1 1

• ,

1. Kolllan Job&oktmta.

:==:~,~~=~·~&!.;~~~~==~~~=::::•••• 2"

-b

t-:.....-_9:

.~....~(~:<:_~!.....o~....~......~.-&..:1:f..":::::''.......,........................:......~~--f:.:'!:: ..~..:~::::..p.~..: g~ .Pd~.-................................. ~··9,·· . /'~ ....................................... ~.., ....~~---:r ..................~...:.............................................. -

. Jäsenet:

Opattajl..Ston

e4usta.Ja

lohtoku.nnaala:/~7··4.?..~....€(~........~:...,{.1.:...k:j.~. ...

Johtokunnan stbteertnä on toim1Jlut: .....!.-::;2.. ~..~~-~.:.~..~......~.................- ........................................ .'.......................... . //.-.

Ko~

a1k4

1a j/Uenten osanotto

ko~•

~OkOU.SICII

)a.enen nimi

---

-/:~...:::--

-~~..{~~-..._

1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1

C/a '...-.....;~"'

1 1

...

/<:""~

1 ~ > 1

1 1

i ......

(/)

.."

....

~ .. ~

.. .

..c

aikA

······

...

..... .....

~__:...

.....

...

....

(

...

1 Multa Johtokunnan toimintaa ltosltevta tietoja: .............................................- ...........................................................................

. . . .p.!. .~. . .CZ!..~~. .-~. . . .4.~. . . . .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .. 1 .......................................................- .................................................:...............................: ....................................................................................

2. Koulun opettajakunta. Johtaja (johtajatar):

-~~-~~.4..~.~...... ~--~~l'·:·d:y.-~-~.&..4.r::.~....2 . ~~-~ ~~-~............................................... :.....- ........................................................................................

Yläkoulun opettajat: ..................

~.Y.:~#:. . .E.~~. ..f..~.> ..~.?..4.4..:.:f.:.....~...:~.q;;~

Alakoulun opettajat: ..... .::... · ,

• • · ' ..

...

-.-

••• ~ •

• ,

r ~ ·

KOULULAISTEN REITIT 1930-luku Ennen Asilan koulupiiriin siirtymistä käytiin Tuhkalan koulua {reitti 64), joka sijaitsee Juvan kunnan puolella Saarijirven rannalla. Talvella koulumatka kuljettiin jäitse Saarijärven yli, mutta kes~llä kierrettiin Saarijärven pohjoispuolitse Rahikaisen tilan ja Koirarannan kautta Tuhkalaan, jonne matkaa kertyi 10 km. Teiden ja kulkuvälineiden puuttuessa matka kuljettiin pääasiassa jalkaisin. 1940-luku Alueemme lapset kävivät myös Kuvaalan koulua (reitti 65), joka sijaitsee Hanhijärven takana Kuvaalan kylässä, Koskentaipaleesta katsottuna lännessä. Koulumatka, jota kertyi n. 10 km, kuljettiin sulan veden aikaan veneellä Hanhijärven yli ja kelirikkoaikana oltiin viikot taloissa yökortteerissa ja vasta viikonloppuisin mentiin kotiin. 1950-luku Seuraava sukupolvi kävi Pekolan koulua (veitti 66), joka sijaitsi Hanhijärven pohjoispäässä Vehmaskylässä. Koulu toimi Pekola-nimisen talon piharakennuksessa, supistettuna eli lyhennettynä lukukautena syksyisin ja keväisin. Koulumatkaa oli 7 km, joka kuljettiin karjapolkuja pitkin. 1960-luku Koskentaipaleeseen saatiin maantie, jossa alkoi liikennöidä maitoauto sekä muita autoja. Koulupiirikin vaihtui Asilan kouluun (reitti 67), joka on toiminut vuodesta 1937 lähtien, Huuhanahossa vanhan 5-tien varressa puolen kilometrin päässä KOskentaipaleen tien haarasta Mikkeliin päin. Koulumatkat kuljettiin polkupy~rillä sekä jalkaisin, huonojen kelien aikaan maitoauton lavalla maitotankkien joukossa.

Huuhanahon maitolaiturilla ennen koulun alkua autettiin viell autonkuljettajaa tonkkien siirtelyssä. Talvella koulumatka kuljettiin suksilla metsien läpi ja Saarijärven yli. Matkaa kertyi n. 7 km. Turv.all isuussyistä maitoauton kuljettaja ei ottanut enää koululaisia kyytiin, joten koulun puolesta järjestettiin kuljetus pitkämatkalaisille muutamien pakkaaviikkojen ajaksi keskitalvella. Asilan koulu lakkautettiin ja siirrettiin Hännillln. Täällä koulu sijaitsee Hännilän tien varressa noin 3 km 5-tiestä etelään. Koulumatkat sujuvat kunnan järjestämällä kuljetuksella. 1975

Alueemme lapset käyvät peruskoulun ala-asteen osaksi Rahulan koulussa, joka sijaitsee vanhan 5-tien varressa. Koulumatkan, joka on 13 km, lapset kulkevat koulubussilla. Peruskoulun yläasteen lapset käyvät Rantakylän koulussa, joka sijaitsee Mikkelin eteläpuolella noin 5 km kaupungin keskustasta. Sinne koululaiset kuljetetaan linja-autolla Koskentaipaleesta. Voitaneen sanoa, että uudistetun peruskoulun myötä paranivat myös kulkuyhteydet Koskentaipaleen aikuisväestölle.

100

101

102

E S T ~ T

J A

M U U T

H A R R A S T U K S E T

103

JÄRJESTOT Alueella on vuosien saato ssa toiminut nuorisoseura, maamiesseura, vapaamuotoinen Juropparit-järjestö ja kylätoimikunta, joka on toiminut virkeästi useita vuosia ja on nykyäänkin lähes ainoa kyläläisten yhteinen toimintamuoto. Työväenyhdistys Koskentaipaleessa ei ole ollut omaa työväenyhdistystä. Mikili osanottoa työväentoimintaan oli, niin alueemme osalta se liittyi Asilan yhdistyksen järjestämiin iltamiin ja mahdollisiin muihin tapahtumiin. Hasupellon Häkkisessä edellä mainittu yhdistys järjesti muutamat iltamat sekä pikkujoulujuhlan. Tämäkään järjestö ei ole enää toiminnassa. 4-H kerho Kerho toimi Koskentaipaleessa parin vuoden ajan. Osanotto oli vähäistä ja toiminta kituliasta. Nuoriso kaikkosi ty&n perään kaupunkiin ja kerhotoiminta loppui vetäjän puutteeseen. Jumpparit Vuonna 1978 joukko Koskentaipaleen naisia kokoontui pohtiaaan yhteistä toimintanuotoa. Liikunta ja askartelu olivat ne alueet, joita yksimielisesti kannatettiin aja toiminta alkoi välittömästi. Nimeksi otettiin Jumpparit ja vetäjänä toimi Anna-Liisa Pulkkinen Asilasta. Kunkin osanottajan kotona jumpattiin ja askarreltiin vuoroviikoin. Mukana olivat kylän nuoret tytöt omana ryhmänään, . joskin yhteisiäkin jumppailtoja pidettiin. Tanssi-illat, pikkujoulujuhlat ja äitienpäiväjuhlat olivat ohjelmassa. Kaikki sujui mukavasti ja jokainen oli innostuneesti mukana. Rahaakin saatiin vlhän karttumaan omaan kassaan, mutta sen myötä tulivat erimielisyydet ja perustajajlsenien kokouksessa 1.12.1980 Junpparit lopettivat toimintansa.

104

Positiivisena asiana Jumppareiden toiminnassa oli, ett~ he toimivat aloitteentekijöinä kylätoimikunnan perustamisessa. Kylätoimikunta Koskentaipaleen kyläläiset kokoontuivat Väisäsen taloon 2.2.1980 aikomuksenaan perustaa kylätoimikunta. Vapaamuotoinen Jumpparit-seura oli kokouksen kokoonkutsujana. Mikkelin kansalaisopistosta Anja Maaranen teki selkoa kylätoiminnasta ja toimi kokouksen puheenjohtajana. Vilkkaan keskustelun jälkeen perustettiin 8-jäseninen Huuhanaho-Koskentaipaleen kylätoimikunta, tosin nimi on nykyään muutettu lyhyemmäksi ja paremmin toiminta-aluetta kuvaavaksi Koskentaipaleen kylätoimikunnaksi. Jäsenet ovat vaihtuneet niin, ettei toimikunnassa ole tällä hetkellä yhtään perustajajäsentä, tosin osaksi ovat samat henkilöt toimineet useamman vuoden ajan. Kylin kent~llä on kesiisin järjestetty tapahtuma, johon kes~ asukkaat ovat kyläläisten kanssa osallistuneet. Ohjelmana on ollut tikan ja saappaan heittoa ja lapsille juoksukilpailut ja päätteeksi latotanssit. Talvisin toimikunta on järjestänyt hiihtokilpailut, joissa kaikenikäiset ovat olleet mukana. Piikkikilpailut ovat myöskin saaneet talvionkimiehiä kilpasille. Retkiä on järjestetty Anttolanhoviin sekä kesällä -86 Punkaharjun Retrettiin. Talvisin toimikunta huolehtii 5 km pituisesta hiihtoladusta kunnan avustuksen turvin sekä luistinradan jiädytyksestl kylln kentälle. My~ yhteydet kansalaisopistoon on kylätoimikunta hoitanut hyvin. Koskentaipaleesaa on toi~i nut useita opintopiirejä, kuten nypläys, ompelu, puutarhapiiri ja puuty3t. Toimikunnan ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Pentti Närhi ja sihteeriksi Maija Konsti. Nykyinen puheenjohtaja on Martti Häkkinen ja sihteeri Veikko Häkkinen.

105

Maamiesseura ja maatalousnaiset Maamiesseura on toiminut 1920-30 luvuilla Vehmaskylissä. Puustellissa, Matiskaisen aikana on ollut kokouksia ja Kaipaisessa on pidetty ohjelmallisi a iltamia, myös maamiesseuran kursseja on ollut. Sodan aikana toiminta välillä lakkasi, mutta virisi jälleen kun maatalousnaiset perustettiin Asilan kylälle vuonna 1957. Asilan maatalousnaiset on Rahulan maamiesseuran naisosasto. Maatalousnaiset pitivät siihen aikaan ompeluseuroja melkein joka viikko. Koskentaipaleesaa näitä oli vain Kurjen talossa. Vuorovuosina oli myös seuran järjestämiä kursseja. Naisille ruokatalous-, puutarha- ja vihanneskursseja ja miehille kalkitusta ja salaojitusta käsitteleviä esitelmiä. Ompeluseurassa talo tarjosi kahvit, mutta kahvip~ydlssä oli rahakuppi, mihin jokainen laittoi maksun kahvista. Näilll kahvirahoilla hankittiin sitten puutarharuisku ja mehumalja kylän yhteiseen käyttö~. Myöhemmin ostettiin vielä kahvi- ja ruoka-astiastot, joita on vuokrattu kinkereille, syntymäpäiväjuhliin ja talkoisiin. Huuhanahon talossa, tämän alueen etelälaidassa, maatalousnaiset pitivät kesäjuhlat, joissa oli puhujia ja muuta ohjelmaa sekä näytelmänä esitettiin "Rissasen papan leiviskä•. Maatalousnaisjärjestö toimii edelleen, mutta enempi Asilan kylällä. Koskentaipaleesta on Helvi Kurki ollut maatalousnaisten sihteeerinä ja rahastonhoitajana sekä maamiesseuran johtokunnassa.

106

Koskentaipaleen nuorisoseura Seuran perustava kokous oli 10.3. 1926. Sen päätoiminta-alue oli Vehmaskylän puolella, mutta jäseniä siinä oli Koskentaipaleesta ja Kivitaipaleesta mm. Toini Häkkinen ja Elli Matiskainen s·ekä Eino ja Oskari Laamanen. Tilaisuuksia oli järjestetty Kivitaipaleesaa ja Puustellissa. Näytelmil esitettiin seuraavanlaisia: Rissasen papan leiviskä Viidenkymmenen villitys Akkavalta

Seuraavalla sivulla seuraa liitteenä otteita Koskentaipaleen nuorisoseuran toiminnasta. Niistä ilmenee johtokunnan kokoonpano sekä hiihtokilpailujen tuloks ia.

107

~,,

r. ~ - .(!.~ ~ -- --·

-··--·- -- J~:~~.../Y.u-;t>~~~_;__/tl .

.. --- -:..

. ... . .

·~ .

...

108

·~_; ! ·~'-.:..

~ ~~:-:~:i/·i...

. .... . ._r .1- ·.. · .

.. -

-·

.. · :l~ -._ . . ...~." • . .-. • · · -:·: · · .. -' ·..:·· • ·:::: eeu~ ~ ~

. . - ---.

·~·

. /"1A AA.JJJf/11-../IA A;.

- ~ -~ -"::'~."'1..{;~"-"'<o)~"- -

,_.:.

II- '

·-·

'·

·' tyv~~-~ - ~-~ ~F ~"~.:~-.

•

,., A

JP;- ~~~- : r~~~~ !1Åk'L-

~--~ ~~ .:·:1 : -

- · -- -- · ----- -·

109

. •\ .·· ~ ..

111

Asilan nuorisoseuratoiminnasta Nuorisoseura perustettiin alueelle Asilan nuorisoseura -nimisenä heti sodan jälkeen vuonna 1944~ Sitä ennen oli Asilan koululla kuorotoimintaa, jota johti kanttori Martti Rytkönen. Harjoiteltiin etupäässä hengellisiä lauluja ja esiinnyttiin äitienpäiväjuhlassa. (Yleisesti tiedettiin, että jotakin vispilänkauppaa oli Martti Rytkösen ja silloisen opettajan Raakel Niinisen välillä.) Kun sota syksylll -44 päättyi, vaati ankea aika vastapainokseen jotakin merkittävää toimintaa nuorison keskuudessa. Nuorisoseuraliike sai näinä aikoina tuulta purjeisiinsa. Asilan nuorisoseuran ensimmäisistä puuhaihmisistä mainittakoon Lintusen tytöt Lyyli, Aune ja Laina, Aune Tarvainen, Kaija Kankkunen ja Kaisa Hartonen sekä pojista Urho Kurki, Tauno Piispa, Sulo Siiskonen, Veikko Pölhö ja Veikko Hakkinen. Puheenjohtajana toimi Urho Kurki vuosikausia. Näytelm~arjoitukset

ja kansantanhuharjoitukset lähtivlt alkuun ja saavuttivat suuren suosion. Harjoitusten keskuspaikkana oli koulu, mutta kerhoja ja harjoituksia pidettiin myös taloissa vuoronperään. Yleisiä iltamia järjestettiin usein ja näytelmät ja tanhut kuuluivat vakio-ohjelmana kuvaan mUkaan. Seuran tanhujoukkue teki retken valtakunnalliseen juhlaan Helsinkiin kes~llä -46. suurjuhlan onnistunut toteutuminen oli Suomen nuorison esiinmarssi tulevaisuudenuskon ja parempien elämänarvojen puolesta. Näiden molempien seurojen päätoiminta-alue ei ollut tämän kirjasen alueella, mutta täältä oli monia ihmisiä mukana työssä merkittävällä tavalla.

112

Asilan tanhujoukkue v. 1946 Veikko Pölhö

Laina Lintunen

Urho Kurki

Kaisa Hartonen

Sulo Siiskonen

Elli Paasonen

Tauno Piispa

Kaija Kankkunen

Asilan nuorisoseuran tanhujoukkueen retki valtakunnalliseen suurjuhlaan Hel s inkiin kesällä 1946.

113

HENGELLINEN TOIMINTA Kylän hengellisestä toiminnasta on säilynyt muistitietoa 1920-luvulta lähtien. Sen perusteella voi päätellä, ettei mikään kirkon herätysliikkeistä ole täällä erityisemmin vaikuttanut. Myöskään vapaiden suuntien toimintaa ei täällä ole ollut, eikä heidän kannattajiaan asunut. Merkittävää sen sijaan on ollut useiden horrospuhujien ja maallikkosaarnaajien toiminta. Varsin ahkeraan he ovat pitäneet kokouksia kylällä 1920-30 luvulla. Toinen merkittävä asia on vilkas lähetysompeluseura-toiminta, joka sai alkunsa v. 1923. Lähetysompeluseura V. 1923 Toini Rahikainen lähti kiertämään kylää keräten varoja kirkon mattoja varten. Vietyään keräystuloksen (n. 500 mk) pastori Rocherille, antoi t~ä takaisin 50 mk kehoittaen aloittamaan lähetysompeluseu~atoiminnan. Näin alkoi toiminta v. 1924, joka toistuvasti sai llhes koko kylän liikkeelle. Miehet kutoivat mertoja, valmistivat kauhoja, hierimiä ym. Naiset neuloivat, valmistivat liinoja ja tekivät muita käsitöitä. Ompeluseuroissa veisattiin virsiä ja laulettiin hengellisiä lauluja. Kesällä pidett i in lähetysjuhla , jossa myös seurakunnan pappi oli mukana. Käsityöt huutokaupattiin ja varat tilitettiin Suomen lähetysseuralle pakanalähetystyöbön. Sota-aikana ompeluseurassa tehtiin rintamalle yksisormisia lapasia, sukkia, pää- ja rintasuojuksia, mitkä toimitettiin edelleen suojeluskuntatalolle. Vielä myöhemmin Toini Rahikainen suoritti kylällä keräyksen kirkon tarpeisiin. Hlnen henkisenä tukenaan tässä työssä oli Kalle Laamanen. keräysvaroilla hankittiin seitsenhaarainen kynttilänjalka ja kastemalja, jotka ovat vieläkin käytössä. 1970-luvulta lähtien ompeluseuran merkit ys on vähentynyt, mutta on edelleen toiminnassa. TOini Rahikaisen jälkeen sen vetäjinä ovat toimineet Leevi Luukkonen, Helvi Kurki ja Saimi Kaipainen.

114

Horros- ja maallikkopuhujat Horrospuhujia sanotaan myös unissasaarnaajaksi nähtävästi siksi, että he yleensä kokouksen alussa vaipuivat horroksiin, jolloin heidät autettiin sänkyyn pitkälleen. Siitä alkoi voimakas omantunnon heräämiseen tähtäävä puhe. Salattuja syntejä paljastettiin ja katuville julistettiin Jeesuksen sovitustyötä pelastukseksi. Usein horrospuheissa ennustettiin my&s tulevia aikoja. Jotkut horrospuhujat puhuivat myös seisaaltaan. Silloin puhe alkoi tavanomaisesti, mutta sen jatkuessa puhuja vaipui eräänlaiseen syvennettyyn tilaan. Puhe alkoi voimistua, saada profeetallista sävyä. Näin toimi mm. Veikko Ikäheimonen. 1920-luvulta lähtien kylällä kiersi horrospuhuja Mari Tiusanen. Aikaisemmin hän oli kulkenut rnierolaisena. Kertomansa mukaan hänen isänsä oli lyönyt häntä niin, että hän oli vammautunut. Tästä hän koki kuitenkin ihmeparanemisen ja sai horrospuhujan lahjat. Ihmisenä Tiusanen oli huumorintajuinen ja leikkisä. Kokouksia hän piti mm. väislsellä (jossa usein y3pyi}, Parkkisella, Kukkaromäellä, Raudanniemessä, Puustellissa ja Lampilassa. Hyöhemm~n Anni Laamanen (o.s. Parkkinen) kulki Tiusasen kanssa hänen apulaisenaan (ei puhujana). Samoihin aikoihin kiersi myös horrospuhuja Martta Ronkainen pitäen kokouksia samoissa paikoissa. Vuosina 1922 - 1923 hän asui Raudanniemessä ja sen jälkeen vielä Kukkaronmäellä. Avioon mentyään hän kulki puhujamatkalla miehensä kanssa. Vielä 1920-luvulta llhtien kylälll ovat käyneet Hilma Viljakaineo ja Alina Nykinen. Kokouksia he pitivät usein yhdess~. Viljakaineo puhui horroksissa, mutta Nykänen tavanomaisesti. Ainakin kerran he ovat olleet majoittuneina Lampilaan ja sieltä käsin pitäneet kokouksia eri taloissa. Aiemmin mainittu Veikko Ikäheimonen, kotoisin Kerimäeltä, piti kokouksia kylällä 30-luvulla. Laajemmalti tunnetut horrospuhujat Hilda Hotti ja Adam Hårk&-nen eivlt tiettävästi ole kylällä käyneet.

115

Maallikkopuhujista muistetaan seuraavat: Mikko Huotarinen Sorokasta (Venäjän puolelta) Antti Nänirnäinen Kokkolasta Jooseppi Laakso Varkaudesta putkimies Isäntä Halonen Rantasalmelta Ferd Purhonen Juvan Tuhkalasta opettaja Kaarlo Pekurinen Juvan Kilpolasta (myöh. Juvan seurakunnan suntio) Kusti Kasanen Kaarlo Pekurinen oli hyvä ystävä kylällä asuvan Kalle Laamasen kanssa, joka myös puhui hengellisissä tilaisuuksissa. Heidän välityksellään yllä mainittujen saarnamiesten tie suurelta osin kulki tälle kylälle. Heidän toimintansa ajoittuu 1930-luvulle ja sen jalkeen. Kokouspaikkoina oli Lampila, Laamanen, Raudanniemi ja Kärrikangas, jonka isäntä Emil Närhi my~s joskus puhui. Uskoontulostaan lähtien (1967) on Terho Luukkonen puhunut hengellisissä tilaisuuksissa. 1920-luvulta lähtien kävivät myas Laestadiolaiset saarnamiehet kylällä. Johtomiehenä oli remukauppias Salminen Mikkelistä. 1922 kokouksessa Parkkisella tuli heidän opistaan julkinen riita. Parkkinen ja Heikki Väisänen eivät hyväksyneet sitä, että Salminen antoi ihmi sill e syntejä anteeksi. Nähtävästi Laestadiolaisten toiminnasta pahastuivat muutkin kyläläiset, ainakin Gabriel Luukkonen. Tästä lähtien he saivat kokoontua ainoastaan Koiravuorelle ja Hbssille. Vaikka kylällä onkin menneinä vuosikymmeninä ollut paljon hengellistä toimintaa ja sanaa julistettu, ei kuitenkaan laajempaa, koko kylää käsittävää herätyksen aikaa ole ollut. Muutamien kääntymyksestä ja uskoontulosta tosin on merkkejä havaittavissa. Jos on tullut puhe tosi-kristitystä, on selvää, että silloin puhutaan Kusti Kasasesta.

116

Saarnaaja Kusti Kasaneo Ennen kåäntymystään Kusti Kasaneo toimi helppoheikkinä ainakin Kuopion torilla, koskapa monet kutsuivat häntä Kuopion Kustiksi, kotoisin hän luultavasti oli Kouvolasta. Vaikka hänen elämästään on julkaistu pieni kirjanenkin, ei hänen syntymäajasta, -paikasta tai omaisista tiedetä paljoakaan. Omantunnon herätys tuli Kustille suunnattoman voimakkaana niin, että hän jopa viilsi ranteensa auki. LOpulta h~ löysi Jumalan ja alkoi syventyä raamattuun. Huoli tol•ista ihmisistä alkoi ahdistaa häntäkin liikkeelle ja niin hänestä tuli maallikkosaarnaaja. ~

1930-luvun alussa Kusti Kasaneo tuli kylällemme pitäen kokouksia ainakin Kärrikankaalla. Siellä hän tutustui Antti Leväseen, joka asui Saarijärven itälaidalla. Hänen kotiinsa sovittiin kokous ja vähitellen Leväsen paikasta tuli eräs keskeinen koti Kusti Kasasen toiminnalle. Hän asui Saarijärven saaressa, jossa h~ellä oli maan sisässä kalasauna. Tästä tuli hänelle tukikohta, josta käsin hän suoritti matkoja Ouluun saakka. TUnnettu hän oli myös Viipurissa, jonne hän meni kävellen kokousmatkoille. Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa käydessään hänen työtoverinaan oli edellä mainittu Veikko Ikäheimonen. Kusti Kasaneo oli tavattoman vaatimaton. Kun ystävät olisivat ostaneet hänelle polkupyörän, hän ei siihen suostunut, "se vie ohi kokouspaikkojen•, sanoi Kusti. H'ån pelkäsi ylpistyvänsä jos saisi ajaa polkupyörällä "kuten rikkaat•. Jalkaisin kulkiessaan Kusti usein poikkesi mökkeihin, joissa sai elämänsanaa pitää esillä. Ollessaan saaressa kyläläiset joskus veivät hänelle evästä. Harva ehkä aavisti, että vaatimattomuus ja köyhyys olivat Kustille tietoisesti valittu elämäntapa, ettei kallein aarre unohtuisi.

117

Kusti ei halunnut sitä kunniaa, että häntl kutsuttaisiin saarnaajaksi. Siksi hän usein kulki talosta toiseen viilaten sahae·.., teräviksi. Jos sitten tilaisuus avautui, alkoi hän kertoa autuuden asiasta. Joskus, kertoessaan ystävälleen el.åmänsä vai7 heita, Kusti saattoi levittää kätensä nåytt•a en suuret arvet ranteissaan. Silloin ymmärrettiin, millainen taistelu ihmissielusta käydään hänen pyrkiessään eläMän tielle. Kusti Kasaneo kuoli heinäkuussa 1943, ehkä n. 55 vuoden ikäisen&. Saarijärvellä on saari, jonka luoteiskulmassa on vieli kuoppa kertomassa vanhurskaan miehen asuinsijasta. Pyhäkoulu Pyhäkoulu on toiminut kylällä ainakin 1920-luvulta lähtien. Opettajina ovat toimineet: Selma Valjakka Kalle Laamanen Otto Paavilainen Saimi Kaipainen

1920 - 1930 luvulla • 1920 - 1950 II 1940 1950 1960 "

Sekä myöhemmin lyhyemmän ajan Terho Luukkonen, Päivi Pulkkinen, Leevi Luukkonen ja Aino Luukkonen. 1980 lähtien on kylällä toiminut raamattupiiri yhdessä Kuvalan kyläläisten kanssa. Piirin vetäjänä on toiminut Terho Luukkonen.

118

T ~ LEVISION

JA RADION TULO KYLÄLLE ·~

Tiettävästi ensimmäinen radiovastaanotin oli Rauhamäessä. Einari Kurki osti 1937 joulunaluspäivänä radion Runebergin au kion A V Luukkosen radioliikkeestä. Se toimi anodin ja nesteakun avulla ·. Jouluaamuna oli Jumalanpalvelusta kuuntelemassa kyläläisiä kymmenittäin. Talvisotaa edeltäneet tapahtumat ja sota-ajan uutiset ajoivat ihmisiä radion ääreen joukoittain. Sotien jälkeen alkoi radiokin yleistyä niin, että nykyään niitä on jo useitakin samassa taloudessa. Television kylällemme hankki ensimmäisenä Kauko Bimanen 1959-60 luvun vaihteessa. "Musta Ori" oli silloin suosittu ohjelma ja iltana, jolloin se televisiossa esitettiin kokoontui kylän nuoriso säännöllisesti Himasen tupaan. Myös Matti Pulkkinen ja Urho Kurki olivat ensimmäisiä television omistajia kylällämme •

... - ··

· - --------~---

119

KILPA-AJOT JA HEVOSKASVATUS Koskentaipaleen alueella ei nykytiedon mukaan ole kilpa-ajoja ollut. Maamiesseurat, joita oli Juvan Tuhkalan kylässä ja Mikkelin maalaiskunnan Rahulassa, olivat tä.än urheilumuodon ottaneet mukaan toimintaansa. Jokatalvisia tapahtumia ennen sotavuosia ja sen jälkeenkin olivat ravikilpailut Korpijärvellä sekä Halolan lahdella ja Tuhkalassa Tihmaksen jäällä. Kesälläkin oli Tuhkalan kylätiellä järjestetty kilpa-ajoja, joissa ei voinut kilpailla kun kaksi hevosta kerrallaan. Kilpa-ajot olivat aina suuri tapahtuma ja niihin otti osaa hevosmiehiä kaukaakin. Yleisöä oli paljon ja nuoria tyttöjä ja poikia mukana, joita enemmänkin kiinnosti tutustuminen toisiinsa ja seuranpito kuin kilpaajot. Illalla oli palkintojen j akajaisiltamat talojen pirteissä, mitkä olivatkin tupaten täynnä ihmisiä. Siellä nuoriso jatkoi keskinäistä seuranpitoaan läheisimmissä merkeissä. Hevosista muistuu mieleen Matiskalan islnnän Niilo Koskimaan tamma Reija, joka oli luonnokas eläin, mutta miltein aina se voitti, milloin ei pillastunut. Viljo Kaipaisella oli myös aikoinaan nuori lupaava hevonen. Hevoskas vatustakin harrastettiin. Rauhamäessä pappa oli enemmän kiinnostunut hevosista kuin lehmistä. Useita varaoja syntyi, niitä kasvatettiin ja opetettiin hevosten tavoille. Myös hevoskauppaa jonkin verran harrastettiin. Nykyisin on alettu enenevässä määrin harrastaa raviurheilua kun uusia hienoja raviratoja on valmistunut. Alueellamme ovat ravivalmentajina nykyisin Paavo Lahti, joka on muuttanut Kaustisilta ja Reijo Viljakainen. Kärrixankaalla Pentti Wårhillä on myös kilpahevosia.

120

KALASTUS

Välineet ja pyyntitavat Todisteita vanhimmista pyyntivälineistä löytyi, kun Hanhijärvi laskettiin vuonna 1936. Vesijätöiltä löytyi runsaasti vanhoja liistekatiskoiden jäännöksiä. 1900-luvulla on sitten siirrytty nykyisiin kalastusvilineisiin, kuitenkin siten, että 1920 ja 30-luvuilla käytettiin runsaasti nuottaa. Puustellissa Israel Matiskaisella oli nuotta, jolla saatiin hyvii saaliita. Nyottakota sijaitsi Hanhijoen suulla (B 81 ). Nuotalla pyydettiin myös Huihatsaaren Rekolasta ja Kartanosaaren Lautiaisilta käsin. Hanhijärven eteläpäässä Otto Manninen omisti nuotan ja nuottakot; oli Raudanniemen rannassa (B 80). Muikku oli yleisin saalis, mutta myös lahnoja, särkiä ja ahvenia saatiin runsaasti. Paras muistiinjäänyt apaja oli yli 500 kg painoinen. Alueen eteläosissa harrastivat nuottausta sotien jälkeen Emil Närhi ja August Mikkanen. Saalis koostui lahnoista, särjisti ja ahvenista, muikkua ei enää täältä saatu. Myös Vilho Häkkinen kaiasti lähes ammatikseen. Muita merkittäviä pyyntivälineitä olivat merta ja katisk~ sekä matokoukut ja pikkurysät. Tuulastusta harjoitettiin syksyisin. Verkkopyynti yleistyi vasta 1950-luvulla. Merta ja katiskapyynnin tehostamiseksi rakennettiin "tokkeita•. Tämän kalaturon muodostivat neljä jirven pohjaan lyötyä seiv~stä ja niiden välille laitetut risut. Kesällä tällaiselta turolta sai myös ongella hyvin kalaa.

121

Kalalajit

Edellä on kerrottu, että vielä 1920 - 1930 luvuilla saatiin runsaita muikkusaaliita molemmista järvistä. Liekö muikku hivinnyt Hanhijärven laskun muutoksiin tai nuottakuntien lopettam1siin. Muikku on jokatapauksessa kadonnut. Viimeiset suuret muikut (25 mm verkoilla) on saatu Saarijärvestä 1970-luvulla. Kuhalle on tapahtunut sama vahinko. 1900-luvun alkupuolella oli molemmissa j!rvissä erittäin hyvi kuhakanta. 1970-luvulla kuha oli kadonnut muutamaa yksittlistä poikkeusta lukuunottamatta.

Liekö merkitystä sillä seikalla, että samanaikaisesti kuhan katoamisen kanssa siirryttiin tehokkaaseen verkkopyyntiin niin kesällä kuin talvellakin kutuajasta piittaamatta. Muita syitä saattaisivat olla Hanhijärven lasku ja Kalvitsan ojitusalueitten vesien lasku Hanhijärveen 1960-70 luvuilla. 1985-86 istutettiin Hanhi- ja Saarijärveen 3500 kuhan poikasta. Lahna on myös ollut perinteisesti näiden rehevien järvien peruskaloja. Väinö Kaipainen kertoo 1920-30 luvuilla Hanhilahdessa tapahtuvista lahnojen kutuajoista. Kutu tapahtui koko lahden pituudella ja oli selvästi havaittavissa useina vuosina. Runsaat saaliit seurasivat hyvin onnistuneita lemmenleikkejä. Nykyisin on lahna Saarijärven puolella erittäin harvinainen, mutta Hanhijärvestä sitä saadaan edelleen, pääasiassa vain kutuaikana. Koskentaipaleen kalastuskunta, joka on perustettu 1960-luvulla, on pyrkinyt turvaamaan lahnakantaa Hanhijärvessä kutuaikaisin rauhoituksin. Siika on ainoa posiitiiviseen suuntaan kehittynyt kalalaji. Runsain istutuksin on tämä mukautumiskykyinen kalalaji muodostanut molempiin saalisjärviin kohtalaisen hyvän kalakannan. 1stutukaista ovat huolehtineet Koskentaipaleen ja Remojirven kalastuskunnat.

12 2

~yös

hauki ja ankerias on j o nkin verran levinnyt molempiin järviin. Kookkain Saarijärvestä saatu hauki lienee Veikko Rahikaisen saama 14 kiloa painava yksilö. Ravustus

Ravustus oli merkittävä lisätulon lähde 1930 ja 40 luvuilla. Parhaina öinä saatettiin saada yli 500 myytävää yksilöä. Suurin myyntiin lähtevä rapuerä Koskentaipaleesta oli 5000 kappaletta. Hinta Mikkelin torilla oli 1,27 mk kappale, johon päästäkseen kylln isäntien piti "voidella• ostajaa viinapullolla. Rapurutto tuhosi ravut vuonna 1947 ja kymmeneen vuoteen ei rapuja saatu. Vuosina 1957 - 60 rapukanta oli taas kohtainen, mutta uusi ruttoaalto lienee kulkenut vesistöissä 1960-luvun alussa, eikä sen jälkeen rapuja ole sanottavasti näihin vesistöihin ilmestynyt. Hyvät kalapaikat ja saaliin käyttö Nuottakalastuksen aikaan merkittäviä apajia olivat S~y~~~~~an .. lahtJ ( B 83), Riihen nuottakall io ( B 84), Viitasaaren ympäris.t.Q. (B 85) ja valtion maan alusta (B 86), Hanhijärven selkä..(B 82} ja Hanhilahti (B 87), Hanhilahden salmi, sen pohioispuolella oleva lahti (B 89) ja Pajukkosaaren ympåristöyedet (B 90) Saarijärven puolella. Hyviä kalapaikkoja oli myös Pikkuhanhijärven (B 91) jaNeuhanlammen puolella. Näistä paikoista saalis oli aina melko varma. Kalat syötiin pääasiassa itse, koska taloissa oli ihmisiä paljon ja ruokien kulutus suuri. Kaloja säilöttiin talven varalle suolaamaila ja kuivaamalla. Ensin ne perattiin ja peratut kalat ladottiin päällekkäin puutiinuun, väliin heitettiin kar~eaa suolaa. Kalat saivat suolaantua jonkin aikaa, jolloin osa niistä ladottiin pitkien !autojen päälle riviin, ja laudat kannettiin ulos aurinkoon kuivamaan. Kuivuneet kalat kasattiin pärekoreihin ja vietiin aitan hyllylle.

123

Hyvin suolatut ja kuivatetut kalat säilyivit hyvinkin ,.itkiä aikoja käyttökelpoisina. Kuivatusta kalasta tulikin erinomainen keitto. Kalaa riitti myös myyntiin, ja huomattavia määriä sitä myytiin Mikkelin torilla. Mm. Israel Matiskainen myi eläinlääkäri Klenbergille kaloja. Viimeiset myytävät kalat pyydysti Otto Matiskainen 1970-luvulla. Lisää kalastusvälineiden kisittelijöisti on kerrottu ammatinharjoittajien yhteydessä.

MUISTELUKSIA Martti Purhonen kertoo, että kerran hänen ollessaan Pekolassa renkinä, antoi Hanhijärvi todella runsaan kalansaaliin. Haukia ja lahnoja tuli niin paljon, ettei niitä jaksettu miesvoimin kantaa rannasta taloon. He,onen täytyi hakea apuun ennen kuin kalat saatiin pihaan. Kun nyt sattui olemaan pyhäaamu, eivät talon piiat millään halunneet perata tätä suurta kalansaalista. Lopulta vanha, puolisokea naisihminen ryhtyi tähän tyÖhön. Liekö johtunut kiireestä, työn paljoudesta vai perkaajan huononäköisyydestä seuraavaksi sattunut kommellus. Kun kalanperkaaja oli saanut työnsä tehdyksi, ryhtyi hän keittämään palkollisille keittoa vastaperatuista kaloista.Valmis keitto nostettiin kattilassa pöytään, ja väki kokoontui sen ympärille sy&mään. Muuan hauki oli niin suuri, että pää ja pyrstö olivat jääneet kattilan reunojen ulkopuolelle. Purhonen huomasi hauen suusta pilkistävän räpylän, hän tarttui siihen ja vetäisi esiin ison sammakon. Heikkonäköiseltä perkaajalta oli vahingossa jäänyt sammakko hauen suuhun. Kertoja ei muistanut, miten hyvällä ruokahalulla ateriaa jatkettiin?

124

METSÄSTYS JA RIISTAKANTA Metsästystä on alueellamme harrastettu kautta-aikojen, jopa osin niin paljon, että turkiksia on riittänyt myyntiinkin astie Omaa metsästysseuraa alueellamme ei ole, koska runsas vesistöjen määrä rikkoo vähäisen maa-alueen, vaan Koskentaipaleen metsästäjät ja maa-alueet kuuluvat Norolan metsästysseuraan. SUDET

Susikanta on ollut alueellamme runsas 1800 1900 lukujen vaihteessa. Sikamäessä ja Sudentullin alueella niitä on pyydystetty susihaudoilla ja verkoilla. Verkot oli punottu paksuista köysistä ja koiria oli pidetty houkuttimina hautojen läheisyydessä. Tänään kuopista on jäljellä vain jäännöksiä.

ILVEKSET

Ilveskannasta alueella on jäljellä vain 1 - 2 kpl.

HIRVET

Vuonna 1983 hirviä oli alueellamme 20 - 30 yksilöä, mutta tällä hetkellä niitä on vain 10 15 kpl.

KETUT

Kettuja pesii alueellamme 2 - 3 poikuetta vuodessa. Metsästäjinä ovat toimineet Otto Matiskainen, Kalle Väisänen ja Pentti Liukkonen.

SUPIKOIRAT

Supikoirakanta on noin 10 kappaletta, joita Seppo Kaipainen on kokeillut tarhata ja kasvattaa poikasia,pääsemättä kuitenkaan hyviin tuloksiin.

METSOT

Kaikki riistalinnut ovat vähissä tällä hetkellä. Ehkä 3 - 5 yksilöä lajiaan.

PIISAMIT

Vuodesta 1955 vuoteen 1965 pyydystettiin raudoilla piisamia 50 - 80 yksilöä. Pyytäjini olivat Otto Matiskainen ja Viljo Kaipainen.

125

ORAVAT

Oravia on tällä alueella pyydystetty ja myyty n. 100 yksilöä metsästyskautena. Pyytäjät edellä mainitut sekä Vilho Häkkinen, Viljo Jämsä ja myöhemmin Seppo Kaipainen. Nyky i nen oravakanta on vähäinen eikä sitä voi metsästää .

VILL IMINKIT

Villiminkki on levinnyt alueellamme vuodesta 1978 lähtien. Jonkin verran kanta on saatu pysymään kurissa tehokkaalla loukkupyynnillä.

Nykyään kylällämme ovat metsästäjät vähissä, vain muutama talon i säntä pyytää jäniksiä ja kettuja. Entisaikojen

hintavertailuja

Mikkelin kaupungissa Muinosen pihassa olivat riistan ostajina Väisänen ja Jalmari Kaminen. Kärpän nahasta he maksoivat 35 mk, kun metsuri hankki 15 mk päivässä. Pyyn hinta oli 5 mk ja teeren 3 mk. Metsosta sai 15 mk ja oravannahasta 5 mk. Piisamista ostaja maksoi 10 mk.

126

KOKOONTUMISPAIKKOJA Entisaikojen ihmisillä oli paljon enemmän yhteishenkeä kuin nykyisillä. Talvisin kokoonnuttiin pirtteihin leikkimään esim. "Vettä kengässä•, ja kesäisin kiikkupaikoista muodostui yhteisiä kokoontumispaikkoja. Myös nurkkatanssit keräsivät ihmisiä yhteen, eikl tarvittu urheilutaloja tai elokuvateattereita. Radion alkuaikoina, kolmekymmenluvulla oli radion kuuntelu ajanviettomuoto, mutta television yleistyttyä naapureiden yhteistoiminta ja tapaamiset vähenivät. "Töllöttäminen• vie ajan muilta harrastuksilta. Kiikkupaikkoja Ennen sotia Koskentaipaleen nuori väki kokoontui kyläkiikulle tapaamaan toisiaan sekä naapurikylän tyttöji ja poikia. Metsikiikkupaikkoja oli Koskentaipaleen seudulla useampia, mm. Rahikaisen maalla Purun torpan (B 82) lähellä ja Valjakan maalla sekä Hanhiiäryen rannalla (B 81 ). Tämän viimeksi mainitun kiikun rakensi Väinö Kaipainen vuonna 1936 ja siellä kävi nuorisoa Vehmaskylänkin puolelta. Se oli ahkerassa käytössä muutamana kesänä, mutta sodan syttyessä jäi keinu käyttämättömänä lahoamaan. Tanssipaikkoja Sotaa edeltäneenä aikana 1920-luvulta lihtien oli latotansseja pidetty Kurjen ladossa (8 32), mikl on tänäkin päivänä nähtävissä Koskentaipaleen tien varressa. Se sijaitsee kolmen kilometrin päässä 5-tiestä. Joskus tanssiväen kesken tuli riitoja ja on kerrottu, että tappelussa on miestä lyöty kuolettavasti puukolla. Eivät siis •puukkojunkkarit" olleet tuntemattomia tillåkään seudulla. Tanssien aika ladon osalta on loppunut jo vuosikymmenil sitten ja nykylän se on maatalouskoneiden slilytyspaikkana.

127

Kokkopaikkoja Juhannuskokkeja on Remojärven ja Koskentaipaleen alueella poltettu useassa paikassa. Esimerkiksi Hiekkaniemessä, Hanhijärven rannalla (B 76) oli kokkopaikka, johon kokoontui aattoiltana vanhempaakin väkeä ihailemaan kyläläisten yhteisesti rakennetun kokon roihuamista. Myöskin Maarasen maalla Kukonlahdessa (8 73) oli kylän yhteinen kokkopaikka. Erikoista ohjelmaa ei esitetty. Tavattiin tuttuja ja rupateltiin kokon palamista katsellen. Nykyään, etupäässä kesäasukkaat, kasaavat kokon Verkkoniemen kärkeen, jota lähialueen asukkaat ja kesäm3kkiläiset käyvät veneillä ihailemassa. Korttipelipaikkoja Monen korttipeliin innostuneen miehen kaupunkimatka venyi tavallista pitemmäksi, kun samassa kyydissä sattui kaupungista palailemaan parhaat korttikaverit. Heti Koskentaipaleen tien. alkupäässä kalliolla (8 77) ovat miehet viettäneet monta sunnuntaipäivää, jopa osin kesäisiä öitlkin, korttia pelaten. Myöskin, noin 2 kilometriä 5-tieltä KOskentaipaleeseen (B 78) päin, metsikössä oli usein korttijengit koossa. Nykyäänkin on kylällämme jonkin verran korttipeli- innostusta, mutta pelaajat kokoontuvat eri taloissa vuorotellen aikaa viettämään pelaten ja rupatellen. Mäenlaskupaikkoja Aunokankaan vuorella on hyvät mäet {B 59), joissa mm. Kaipaisen Väinö ja hänen lapsensa sekä monet muut ovat aikoinaan lasketelleet. Raudanniemessä, nykyeen Terho Luukkosen maalla (B 61 ), ovat paikkakunnan nuoret laskeneet mäkeä ja hypänneet omatekoisesta hyppyristä. Lienee joltakin suureksi harmiksi suksikin hypätessä katkennut. Sukset olivat sodan jälkeen syntyneillä lapsilla usein isän tai jonkun toisen suksimestarin tekemät. Vaikeaa oli vanhempien hankkia jokaiselle omaa suksiparia, silll rahaa oli v!hän ja perheet suuria.

128

KOSKENTAIPALEEN VÄKEÄ TYÖSSÄ

129

• •• JA VAPAALLA

130

' )

( l

·1

(

~7(,)

;{/( ·1..--.

1/"

(jfl~IU.I· 1

(

' •;

. ..

13 1

. l

.. ·:.: ?.

rl/ t.1/lllr

··.(/ :• •

1 ·~

··~

•- !

.' . .!

. ,... . ,( ·•

. 1

~ .)Prr . . .... , :....-·'·-·-r--.r· ..u ~~

\ ·...:·~:·. ~ :-. . .. , \ ::·!, .

l· J\

·'1 .,·

• ••

:~ 1' ~' ~

1 ••

·,' .,,, ,,' • ••

''\ ..."'• . ,... \ ·.~. ~ . l·':,., ·. \ ·, t

,.• •. 1

., . .. .~ .

..•.~:

• •

·... ·'..

'··,

. •.

...... . ! •

... -: 1'-'~'i.u . ' 1..· ,·~ ..•·UI.

·' 1 •--

13 2

K0 S K E NT A I P A L E E N H I S T 0 R I A A

P U US T E L L I N

Koskentaipaleen historiaa on kiinnostuneen tutkijan helppo selvittää 1700-luvun alusta lähtien, koska Mikkelin maakuntaarkistosaa on paljon tietoja saatavilla kyseisestä aiheesta. Selvityksen liitteinä on historiallisia asiakirjoja kokonaisuudessaan sekä lyhennelmiä niistä. SOtilasvirkataloaika alkoi Koskentaipaleen Puustellin osalta v. 1717, jolloin ensimmäiseksi virkatalon haltijaksi nimitettiin Simon Erik Mörkman. Tämän jälkeen löytyy hyvinkin tarkkaa tietoa omistajien nimistä ja talon kunnosta, määräajoin pidetyistä tarkastuspöytäkirjoista. Sotilasvirkataloajan päätyttyä vuonna 1802, talo vuokrattiin määräajaksi majuri Carl Johan Raiherille, josta tuli näin ollen ensimmäinen akentaatturi eli vuokramies. Vuokrataloaika päättyi vuonna 1932, jolloin Israel Matiskainen lunasti Koskensaaren tilan itsenäiseksi. Vuodesta 1970 alkaen ovat tilan omistaneet Marjatta ja Juho Rantala. Vanhemmilta ajoilta (keskiaika) löytyy Mikkelin pitäjän historiasta joitakin mainintoja Koskentaipaleesta: Rautakauden lopulla Mikkelin pitäjä kuului sekä taloudellisesti, että hallinnollisesti ja kirkollisesti Karjalaan. Karjalan kaudella asutuksen laajeneminen suuntautui pelkästään alueen etelä- ja itäosiin. Asutuksen tienviittoina olivat nyt kuten aikaisemminkin vesistöt. Etelään päin päästiin Saimaan lahtia pitkin ja koilliseen johti varsin kulkukelpoinen vesireitti Visulahden, Koskentaipaleen ja Juvan Saarijärven (ent. Remojärvi) välillä. Vain kolme kapeaa kannasta hidastivat tällä matkalla veneitten kulkua. Päätepisteeseen Saarijärven itärannalle pystytettiin ensimmäiset vakinaiset asumukset ilmeisesti jo 1200-luvulla tai 1300-luvun alussa (s . 53). Mikkelin pitäjän Läänitysten luettelossa mainitaan, että Krister Asikaiselle oli annettu 12.2.1639 ja 5.2.1648 kolme taloa: Ihastjirvi 5, Koskentaipale 2 ja Rahula 2. Liänitys peruutettiin 1680-luvun alussa (s. 170).

133

Isossa jaossa tehtiin paljon tilusvaihtoja (1780-1.). Esimerkkitapauksena ison jaon monimutkaisuudesta mainitaan Vehmaskylä N: o 12 Paajalan saaneen mm. Koskentaipale N:o 1 Puustelliin kuuluneen örninlehdon. Ornin torpan rakennuksineen, peltoineen ja niittyineen maksoi Paajalan omistaja käte i sellä (s. 246). Sotilasvirkatalot (s. 511) perustettiin 1600-luvun lopulla. Ruotusotamiehen palkkana oli pestiraha sekä torppa viljelyksineen. Ratsutilallisille annettiin vapautus kruunun veroista ja heille annettiin myös aputilojen verot. Upseerit, aliaupseerit ja sotilasvirkamiehet taas saivat kruunun tiloja tai kruunulle perustettuja rälssitiloja virkataloikseen sekl ns. jakopalkkana määrättyjen talojen kruununverot. Virkatalojen avulla päällystö pyrittiin sijoittamaan miehistön kanssa samalle seudulle. Tämä ei kuitenkaan aina onnistunut, vaan virkatalossa asui entinen talonpoika lampuotina. Puumalan komppanialle kuului Koskentaipaleen kylässä Puustelli-niminen talo. Haltijan virka-asema oli tämän lähteen mukaan lippumies (s. 53). Kantatilojen vaiheissa (s. 588) kerrotaan, etti Koskentaipaleen kyl!ssä oli vuosina 1664 - 1853 kolme kantataloa: n:o 1 Puustelli, n:o 2 Kuuva ja n:o 3 Lampila. N:o 1 Puustelli: Lippumiehen virkatalo 3/8 vanhaa ja uutta manttaalia, 508,37 ha Isojako päättynyt 1851 Vuonna 1561 talon omistajana oli Pietari Paavalinpoika Oikarainen. Talo kuului 1600-luvun lopulla, ennen kuin siitl tehtiin vuonna 1695 Lippumiehen virkatalo, Antti Heikinpoika Tuukkaselle. Asuinpaikka oli Koskentaipale-nimisellä maakappaleella, jonka nimi johtui siitä, että Hanhijärven vedet laskevat tätä kautta Juvan puolelle Saarijärveen. Talosta käytettiin myöhemmin nimeä Koskensaari. Virkataloaika 1695 - 1802 Virkataloaikanaan 1700-luvulla Koskentaipaleen Puustelli kuului seuraaville haltijoille, joiden luettelo seuraa liitteenä seuraavalla sivulla.

1 34

~idtalal~n~~lijal ~n 1J1J-l8tp · SimonEnkMorskman . )0.12.1]17- 28.2..1]18

.· J

· Mathias LO!Ven_fSren .

2.&2.1JIJ-lf.J.J]2l

· Jakob Walin

. _19. J.iJ2J- LlQ1]26 •,'

Georg Gusla/ Pis!olekors ·(1.10.1]261-lJ J1]42

Masnus Fredrik fleandl 1JJ'J12 -l.J.lJ-'19

Karl Henrik Lunden 1. J.IJ4J -)1.F.IJ~J

Berndl Olio Humble · J.&.IJ4J -Ia2.1JJJ

J.Magnus Fredrik Tawas/

.l0.2.1JfJ- 26. 6.iJ.f&

135

.Masnus Fredrik Tawasl

( ed..serkku) 26.6.1Jf~ -16.12.1]f9

·. Erik Ludvi.~ 7Zs~r.sledl Jb.J2.1J~·}.)IJ6b ·

··

· ~ Kar)J~~~lJ- ;1JJ61Jeandl · Gilius ( 7ulius) Kind$/röm 1]/;66- ~.12.1]67

Herman Wolrad Weber ~12.'76/- :J.O.J'l.IJJL.t

- 2.3~~- 117~

Karl Fredrik Masaiin 2J.4.1JJ/ -J?.J2_J]8J

Gusla}Adolj Tlsersledl 1Jl2..1J8J -}#-12.1]8]

Karl Fredrik T[Seri$_ledl l:J-12..1]~] - 6.

J-.1&0~

Karljohan Reiher

b. ~180.2.- :J-6 ./BJO

136

Sotilasvirkataloaika Koskentaipaleen Puustellin osalta loppui. vuonna 1802. Tämän jälkeen virkatalot vuokrattiin määräajaksi varavalaisille, takaajilla varmistetuille vuokramiehille. Koskentaipaleen Puustelli vuokrattiin viideksikymmeneksi vuodeksi majuri Carl J ohan Reiherille. Vuokratalojen hoitoa ja kuntoa valvottiin virkatalojen tarkastajien ja noin 10 vuoden välein pidettyjen tarkastusten eli syynien avulla. Näistä tarkastuksista pidettiin tarkkoja pöytlkirjoja, jotka ovat säilyneet. VUODEN 1819 TARKASTUS Tarkastuksessa olivat mukana manttaalinkirjaaja, kihlakunnan tuomari Johan Pekonen, nimismies Bengt Laurikainen, Puustellin haltija majuri Carl Johan Reiher ja kruunun valtuuttamana kruunun nimismies herra Carl Fre drik Colander. Kun lautakuntaa oli muistutettu heidän vastuustaan aloitettiin tarkastus: Asuinrakennukset Asuintalo oli kohtalaisella kivijalalla. Ulkokattoon oli laitettu uusia tuohia ja niiden päälle kattopuut. Myös sisäkattoa oli korjattu, ikkunoihin oli laitettu pokat sekä karmi- j a vuorilaudat. OVeen oli laitettu saranat, lukko avaimineen ja vuorilaudat. Kamarin ulkokatto oli hyvässä kunnossa, mutta sisäpuolelle oli laitettu uusia lautoja. Kammarissa oli uuni ja liesi, ovi ja ikkuna, joissa oli vuorilaudat sekä ovessa lukko avaimineen. Eteinen oli jonkinlaisessa kunnossa. Kuisti, mikä oli rakennettu 1817 hyvästä mäntylaudasta, mutta huonolle kivijalle. Katto katettu tuohella ja kattopuilla. Kooltaan 12 1/2 neliökyynärän s uuruinen ja 6 1/ 4 kyynärän korkuinen kivijalasta. Työkaluvajaa ei ollut. Aitat olivat käyttökuntoisia. Po rras oli uusittu hirsistä ja laudoista. Piilohuoneen kattoon oli laitettu uudet tuohet ja kattopuut.

-· .

_, -·

- - -

137

Navettarakennukset Tallin kattoon oli laitettu uudet tuohet ja kattopuut, muuten se oli välttävässä kunnossa. Navetta oli rakennettu uudestaan vuonna 1802 ja 1818 oli korjattu välikattoa. Lampola oli rakennettu uudestaan vuonna 1818, koska entinen oli todettu lahonneeksi vuoden 1802 tarkastuksessa. ~ oli katettu uudelleen tänä vuonna. Sikala oli rakennettu uudelleen 1802 määräyksen perusteella. Nyt sitä käytettiin aittana. Pihan ulkopuolella Riihen korjauksiin tarvitaan hirsiä lahonneiden tilalle, ulkokattoon lankkuja ja sisäkattoon lautoja. Työtä 20 taksvärkkipäiviä. Sauna oli rakennettu uudestaan vuonna 1804 mäntyhirsistä. Pinta-ala oli 7 112 neliökyynärää ja korkeus kivijalasta harjaan 5 1/4 kyynlrää. Saunassa oli ulko- ja sislkatto, lattia, lauteet sekä uuni ja ovi. Sauna sijaitsi päärakennuksen pohjoispuolella. Kaivo rakennettu uusista mäntyhirsistä ja kaivonkansi lankuista. Humalatarhaa ei ollut. Pelto oli hoidettu hyvin ja uutta oli raivattu 22 kapalle ruista. Ladoissa oli korjattavaa 8 taksvärkkipäiviä. Niityt olivat hyvässä kunnossa, mutta niiiiyladossa oli huono katto ja lattia. Suolla oli viimeisen tarkastuksen jälkeen viljelty 4 tynnyriä ruista. Metsän suhteen ei ollut huomauttamista. Tarkastuksen lopuksi todettiin, että Puustellin haltija oli kunnostanut huomattavasti rakennuksien edellisessä tarkastuksessa todettuja rappeutumia.

138

Majuri Reiherin vuokra-aikana pidettiin tarkastuksia vielä 1822, 1834 ja 1845. Majuri kuoli ennen vuokra-ajan loppumista vuonna 1847. Uuden omistajan tulotarkastus pidettiin samana vuonna. Uusi vuokramies oli Johan Wiljam Nygren. VUODEN 1847' ~HTO JA TULOTARKASTUS Huutokauppa pidettiin 17.9.1847, jossa korkeimman tarjouksen teki Johan Wiljam Nygren. Vuokra oli 55 hopearuplaa ja vuosittain 3/4 tynnyriä viljaa, puoliksi ruista puoliksi ohraa. Sopimus tehtiin 25 vuodeksi 1848 - 1873. 1849 katselmuksessa olivat mukana majuri Reiherin leski Carlotta Reiher ja poika luutnantti Arndt Reiher. Kattoja oli korjattava ennen uuden vuokramiehen tuloa. Seuraavat tarkastukset pidettiin 10.8.1852 ja 11.9.1854. J W Reiher kuoli 1858, ja vuokrasopimus siirrettiin loppuajaksi (1859 - 1873) Michel Venäläiselle. Puustellin vuosivuokra oli silloin 4 tynnyriä ja 17 kappaa viljaa ja 55 hopearuplaa. 14.7.1862 pidetty tarkastus oli Michel Venäläisen ensimmäinen. Sikalaa ei ollut ja se määrättiin rakennettavaksi, mutta humalatarhassa oli nyt jo 100 salkoa. Michel Venäläinen kuoli vuonna 1864 ja jäljellä olevalle vuokra-ajalle tehtiin siirtosopimus M Venäläisen leskelle Lena Puikkoselle 31.3.1864. Kyseessä ollut vuokra-aika oli 18641873. Puikkonen ei kuitenkaan naisihmisenä jaksanut hoitaa Puustellin vuokraajan velvollisuuksia ja töitä ja siksi pidettiin vuokraoikeuden huutokauppa ennen edellisen vuokrakauden loppua. Huutokaupassa teki korkeimman tarjouksen Lena Puikkosen poika Herman Venäläinen. Vuokrasopimus tehtiin 50 vuodeksi, vuodesta 1870 vuoteen 1921 ja vuokraksi tuli: vuosina 1871 - 1891 17 tynnyriä ja 27 kappaa jyviä vuode! ta vuosina 1891 - 1901 19 tynnyriä ja 21 kappaa jyviä vuodelta 1921 21 tynnyriä ja 14 kappaa jyviä vuode! ta vuosina 1901

139

Liitteenä seuraa Herman Venäläisen vuokrasopimus, mik~ oli ensimmäinen Suomenkielisenä ilmestynyt. Sopimus tehtiin 9.6.1870 ja sen 7 pykälässä annetaan ohjeita Puustellin metsänhoidosta. 7 llt '"Arentimiehen pitää hyvästi ruokota ja rakentaa Puustelli sekä siinä kiinteästi noudattaa niitä määräyksiä, joita Puustellin tarkastaja ja muut asianomaiset yllä mainitun armollisen asetuksen kanssa yhtäpitävästi hänelle ehkä antavat, kuin myöskin arentimiehen tulee suurimmalla huolella hoitaa Puustellin metsä, sen talouskaavan mukaan, joka sen käyttämiselle on vahvistettu tahi vasta ehkä vahvistetaan."

:~rdfnriHifl'll ~lll\lllm el'lhllltill 1

;r a1! oud·nfatltotljn

- -- - - -- - fnN·~nn il/lt-iä flalt.llin 1unu'l'rft.1, fl)lll lllf iH'II \)rujtntin Ii· ,-aufjrlh\ tiif)l'll l)lJ'I'rn nna fuhlhllht, jn lt•irfii, fin IVIIIIIIClltll 1•rujrntill fijRl)ljt•Uii nlfn;>r• r.iijrötci funmhtOiu 1)1)\-ruuwrljcittö •tw•h• lunu'rm •tlnöll\; niiu un \Sut itoiB•~••i m ihm•

lhlll tullut, .\Crif.n·ilfijm 6 rahtlltlu i•tlllllojn

r-/1': -v ~ ·""OL~/,.g:,{#"-,.j•#.;_.t _, 4/--u,::. ~ut.um1n

nh\nr.illfim mnrMn,

L -::.. , ,../~-------. '•

-r- - - - - - - ---

f<lll<•i•t td)'tl•i i•l

rilf~ut.hl

fl'llr•l•\lt•n nrrnti•

funtrlll)li:

lhlutrufitl,;{.-. .,. ..,.. ,., ~.., ...-c.-..

./t:_:_// ,/._:.,L -:> \llf,\jlidj.i , /?;:/ tf ,/.- :,._ / __

. ••h'lll•l-'

- - - - - - - - - fi f)hlflll llohl,

1'/ //,;L,/d.:..._, ~-IMIIi,\ i - - - - - - - - - - - - : :,-' 61.11/~ru un :.?.i ~··iia•.lthl 1/ili:l

•111111'11111 .Hti•

i••t·Htijm ~i i•'!Hijm jof)t~uiit.l, h•Mrlllll tuni11 ·

r•••mf~~rt.m.,it.t

frfn fotthlid<

i•' ftll•tlillllllh\11

l'llllillrllhl, t'll pilorn•nj.i julfijri'jll ljtntw · l•lll~llli!j,,

mrjollu 1uiit>ruFI)mmrnrn lt•m•'NII

.muuillc rli luuuNIIr, 11•1•1tti ,_,, <

f}lllu.H~

;hil)111}1

i•'

Sfdj.uillill•'ll St •

juo~llhl d

.-..~:L_

·,.-d /)?~. ~-~ """',/~ -tf"'""".

,, ; k

~'"

//,

_, /"""

~· ~ ......: , ~

/';;, ~? ":' /_,"

41 /

.1,.-//., .,. ,_

.J ) / / /

L -'.,/.J.Ir~-----~~~~~~otclli

ll•11m•rii11

/;,/,,,~.::..J,.tT"t>f{((&/ jl!/

t1if)rn fnnlltlt•nin ~II()•

nrit>rn 1•' 1ih10lt11, lorl')'•lill jn tnlt•in.funojn, jrunuuijrl jiit.l nuiWtuiu,l, jutf,, IUIIllli•• lhluttilt•nt,

numr~~nu

lll~\11111~ ·

jn jotrtnän

L.~,#;..t!;,~ ;J't4-_.._./ ~r / ......./ -· ,t-4</ 17~ . , ::..~.::~.o .,.J' - - - - - - - - - tuiljrll)fjrrn ja hi1Jirlt.ilt•cifji luiitru,ifl)mlltfllfiiÄ

1uu~nnn,

h1rh1t !lll•hlliofunu 14 ~··1ilud~tii

/tf'/1 ·

!llill<lliöfmm t .J V.iiu>.icinc ~JI.

uifr11f~lh1

,.../

/_----------''~··l'ltl li.ill •mutit.trjoufjrrll, uimiltöiu:

1 !i. • . '1 <>'f'/ / ~ ~. •·.;.~. /!JIIIIIIIQ\111 111 ,~, ..,_«~~

mniuilln

niillä

jn ll•rhuollijunfjilln, f11i11 tl'rll_.i· ~l1'111utlinru '](frht~ ~ii

l•öiluciltcl

6wofn11tn HHi:l t.wfl•tii,IIJil~ jljölhill . § '2.

9(rmtimnfjnnll luuol>dhl j11urilrl111111

7/ ,!lllnllli~·

IDl>~nllafnnn 1-l pdill•5dtli. ).f

140

1/J'fl ..t, ; (.,4 ....-u~,

1111111 I I \hlim,\,1u

L~ ,:.,/

Al-- -- - -

../

ll,llllll•rin

, /l' l '/,, ; ; ,

r.:'., /..,.f.., rdl-v / J!/

_ _ _ _ _ _ __ f.l~'\hhl 1\)ll•i.,, :l.Ji.lllli~ -

Jl.

l •l V•'im•iilih'i ,f.f

ftlllll

:l.'i•h\[11){ 111111

J•l J.dlllj,·t ~·,·,itlljrt i~"~•' 1'111'111'1"11 ~tlli,•r•IJ•II :\lllilll•\1 '\l•ltlll<'lljol 1•:hhl l'llll(•l<'ltill •11'1'1111111 1;11 ,1

lollll'•lltli•l

11111 \111'11

hllllllll'h\

•'~•'ll'•l lJ I

•ll'l'll li ,,j,1 111, lliilloi ''''t·ll ..l. !••11,1 1:1, 1 1

)II

1:1 !Ii;~ '!lllll.-llljr·•t-1 '!ltlltll(f•·l•l iCI~"•'l ll ltll

1-i

l'<illt~,'i.'in JjtJ/ /./.;, hr>~,,f,,;,.(LL/

!!J!

i•\lo'tl•\

,, Ii

"''" ~ .

'!lrwll iuoh'llhi.m luiiiiiiii"•'•II•:1J.1 111•11

;-;/

· /~ . ,,.w //~/.1 •' / · - - - ll\'\'•hl 1

/jO/. ·11'1'1111

,,·1.1 :•.i,·,,,.t "' lll ll ll 1 i l1i•ill',i•ll lt •

•'h111 1• \'l'II HII

•

,\l' l. l l••-;·, , ; A · ...

t'n 1 4

/ ( ~/

)!//_;_ ________ _ --~---~~~~~~~~~~r"'"'"rf ,: 1'~ ,",,C.;.

f····•: ""''

;,~,, IJ,illru htm:111 l11 11J' II1l <lllhll•

jii ii'C'o\•io\.111

Wl'llof 111 irtill'll

111\lt-\lll'ol 111 i i•'l ji .

.HIIII.-ulohlll 1'ill10t hollltll ~~··nllijmj~\

i•l

111·

?/'/. - -- l.t;'l1•hl

i:1n•iii,

1•'

\1 IH>It'111 ru11ir.1

l'lhlh'lll

''hri,,, it'hl !'tli~ Ji \rn·nl ålllh\' w~'N•l•l i·••flt'"'

. :w~ •ll'l'llii 1•11 llh'lh'll'rru, l'tro \•11 .tr~llli

lihllhl t'•'ll lllllll hlll lll lh 111'11 llll'lll'll'll'hl ll'l'

l'l'l~ltl

i·•

l'tiJ ill ilfi~hl, (1)((1\lq l,, lllil'hl i.:.l

nli.·ö

ll1o'ht1oli ll h'll, hil)l l>\1~11\1 •~•; lhtlllrirlhlllll,

t' ll jl ll l ll lt'll'<llhl

(•Nit.inh\11111111

•ll'l'lllint.1lj11

flh'rlh'

l•liJUII, j111,1 lttCI'I'

l'oll)•llhl, 1•'11

hllllhlll

j,l lil)ll llilj\1\11 11111 Iaiii.!\'

IIHI)IIIIJIIhlll

'.!hCIIIill'h'hl'll :•:111.1 11\'II'Mii l'lll•ltlhl

hhlll jilhi lllllt•h••l, l'lloi \IIH'h'l lll·lllhlllhll h>llhll'll hllhl~h'hhlll

~1 11l'ltl1•\~11 ll• lltl

!••

l.iir11t.t.1 \'llll.:<rdll

jd.i jtllhl ti 111to'MII

lll'l:~ •• n,,,, 11111\i llhilhl,\'lli•t, I~Hcr

\11111!111 11111

htllt1jn1 jlll)fl'•' ll <' II l1\ol llh.'l·' jl'lll\llhlll1•1lh1, it•t.l ll1 1l ~ hl •lll •ll'l'll li tll il'~ 11 111lj11h11111 1111j1'11 l'llllll'll lt•h•lhlll jil litl)i it•lpllll <11•1111 11111•

lll<'lllll•~j.l hli)i r,l(),liio< l'llhll·•liru hllllt.>:t llllll.lllll;

j,l 11 11 llt'l'lllllliiiJjll JHI'I'ih'oho:,•,,

jill,l \'•lil,\11,1 f•l 11'1111111111\llt'l'llill

jti111i jM(I\11\IJ fit•j,t, 111111 IIIIII J•IIIIijt'lk

llh't'lljol

1111

11i11111 '.!{nm•llij.-u ~lf•'lll t jt'll 1 .111 ~i•t t)l)l •h ' l·· r.i lt•,iNi J•,i:J;;t,• d]fl'i <llllol lll•ll, !Hill 1111\l'll '

1111

•ll'.'llllllih-hw mirr

ll'llol h•llt•hl

jllnnlllllhlllol l)lll'

l'llll~h'liill II ori joi, i•'ll h lltl il•.'

lohllllolll Hl!ltohlll. l••t.l jru l,llllhlllllj•·ll r 1111 li'olhll•INCHII

hllll

1l1 •l~h\

dtlol ll'l\(lltiiQII'

llhltil'\1111).

X ~-

'!lrnlfilll i.- IJ,· IItl 1111 ,lth' ll<', ,lllllllt'lllll<'

ri~t.i •I'IJ't·l•ll 1)•1 h'llllll'jm

mlh~j.i n··•l)tt

riJI••i•' h•ij1·:1r,

j.\llau j.1 j.i.tll

lll•'~""'"· j1irt.;,; M<'llttl1•a· Jlllhlilll•l

.c,~til.tit•- ~ 1>11111

hllllhtll tllln· 11111i.1 I'IF<III'IIIIII midh'll j11

~·ill'<lljllllt:'

f•·f,'i

•l llhhl jiirtolil'(•l.

J•l l•lljCIIhiilJif·j•l <'ll hiit•llhHIII lhlll(ll ••t\•11· 1-llh':ll llfi\Hilhl j,t ll•illl.'llijllllll•l llh\,l lil,;ll htlil'l•uj.l, ;,:,, lhtll ll•l'lllll•l•ip iiii•'Hi~• llllllli•' ll \111 l)111l';i,,lf hll'lhlll\11, ,·r:r <'111'11~ llli'l'l' l!;ll iol

;) !:l. '!i)o\ilhti•lll

~ l'•'ll lilllk(J,·II

h'<•l r, l•l\1 jfl

141

l 0ll1hl Jj~a

:-;,'tl:tl!'lt

:1J'

tit•

1 j,J

:tl d diHII <'ll

rr!!tp.

Jllllll~hl llhtllljrlti

~)}l 1' i 11 tl l' 11' lll tl II 1\1 i 1' II 11

11 C'11 l1 mlwh·ls vil 1~11an

j ll

1l 111 lll 1\ f f j 111 111 l' ~ II 0 J C 0 f 11 ;

f<Hi••l'.

J·

1';i tlra p:a11 tit\ kall

----::·-::::· ...·""

lllol f fl!il IUI\1)1 111\ll 1 J~llf11

~lililit•-1•:\J"''Iiti••llt'"

1\t~~t·t·hg.t :-\o•tt;tlt'IJ (,,.- Jo'i ul:o lt•l. tl<' ll

Jilol

.llnl~mlltnrn 0 cll<t.llli l)l ll ltvfllll\'ll~j~l h!l''

\'l'•

h,pulna J•r••J\·,,, ;mla~li:;. ll!'lsin;.:lur~

;\1"<'1111

142

Metsänhoidossa tuli vaikeuksia vuonna 1884. Syyskuun 24 p!ivänä Puustellin tarkastaja Onni Schit4t tarkasti metsänhoitoa Puustellin mets"åssä. Hänen mukaansa "metsää ei oltu hoidettu vahvistetun metsänhoitokaavan mukaan". Vuosipalstoille oli jätetty vaivaantuneita puita, katajia, leppiä, risuja ja latvoja. Puustellin tarkastaja katsoi lailliseksi velvoittaa Herman Venäläisen 50 markan sakon uhalla "neljän kuukaudenkuluessa tästä osan saatuaan määrätyllä tavalla ja siemenpuita jättämällä täydellisesti puhdistamaan vielä mainitun Puustellin metsästä jo käytetyt vuosipalstat". "Yåmä kirjavihko lähetetään kruunun nimismiehelle Mikkelin pitäjän itäpiiristä, joka kiireimmiten ja todistettavasti toimittakoon tämän eri paperille kirjoitetun päätöksen arentimies Herman Venäläiselle, jolle kuin myös tälle kirjavihkolle on kirjoitettava todistus, milloin se tapahtuu, jonka jälkeen kirjavihko on tänne palautettava." Valitusoikeuskin oli. -se oli tehtävä Hänen Keisarilliselta Majesteetiltaan alamaisella valituskirjalla, tämä päätös mukaan liittäen, viimeistään ennen kello kahtatoista, 90 päivänä tästä tiedon saatua, päivä, jona se tapahtuu kuitenkin siihen lukematta. Toimitettava rekistraattorin konttoriin Keisarillisen Suomen senaatin talousosastossa Mikkelin läänin maakonttorissa~

Liitteenä seuraa tämä mielenkiintoinen päätös kokonaisuudessaan.

143

r;··"7> , ~u .~/,

u., :.. / Ccv.-d. :....,:~/.P ,/iZ--~/!..,.t:. ·-

"~"· ~a ~::<-<-/<";.·.. ,_.,;~"' /1,.,_,<A · ~~d{' 4/·?-~1 ,.,.,. ./

/'(A'••

/ 1!/,{'? ('/

)'y

-/f f1

fY/~- 1"7·"~-,._... ' "" "";' A.ar · ~ ;cp_.....,.,r~/ L / - ~,;~ ~ . ...,,.._._

L ' / ' / / K~< ,,. .... /

,.,., ...

;{/"'

~. " ' / .---~ /l-t1'f,.r~'D

vt"c/;lf. v.dt.~

dA ,._,..,,

•

1.~:c.-.p;...4<;/

/'1.,~T/ . . -t:)'-,~

7 . .~~~. 7

<-uw.4~..t<..

0-~•.,.. ..._._....,_?,.,. ~---7% -:h07,

---~~- l;t.(o€l(,<'.-r;.-rc..:.~ ,.,...._~t'~.. ,.. ..-e<'//

;fAo ~. .t:.--U- t,;.C..-~~~

,?&

,..-""4~,_.:-~{."' l;...c ;tf:...-...~.....~ ,~..,_.,_.da. t'-1- .l'.A.· 6 · . 'l(4Jl7':~..;6c,~;, //Ar<,,..,~,

a.- r_.da. /H<ila / //,.....! ...·~ ,,

.1.~

/.r

r..,.,;u.,

·" /~:t~x/

-fiJ7-_,. ·L:r/-~~< - >->...-.....

-P·/'?~:,.~a.-r> _ _·!'.....

?&47>7,;_

~/.

,,,(;,.~J,. u, ;.,(';,?-·/ ~ ,r/!- . . . "'

144

- 'l'/ ,.. /7.-~,, ,/..r~-t

:,_,. ~

..L _,

,..

/ r-,..,., ... , .-.....~ __,_.,,. / " -;/'·"''· / r-C.~

7-., ,·!,..

~' -;

~- ~--:.c~. ~ ; ('~, R--M~.:..... ,..,.r~ ,~-::(', .rt;:~ 1 1 -t,_z;t{_,t:".•[t', "'" -~j/'-~ .-4~. '.,;(...-.~~ ....,_~a:_.,._,..:....._ d'yuzJd-t.ttr } n...-U.aj..:/t:{:.,_~,_._ d-~7;_. 4-'-7..·./~,

;(;._..

.r , ..

tl'pv-d

4,.-(1

,th-<-·

..-J...

/tv:. .

...-4.-t!

/.oAt eV.'-~-

,./~':?..e.--t';;a.:.,..~ ,. _

.. ,. / _, .... - -# ~..L...-,. ,.., " .,a/{_ d·•· / ' . , . .,.,_C.,-~.,..,_,.._ _..<.7,;--~~aLGo.. <~'-•---

/fL.,z?G , z.,.;_...._...._" 4...-.-~-&";---C.::

---~

/ / _.a.......(?-,

,.,

a.~.

/.i-evz.-c.-'tf?.t--tvtta ,,--/L?;;r..v/;..~t!~--:tf~AL-a .4--.e--t/_.,., . 4<-..V~~

,i.""";. . ~ ... .

.,,-,&7 ~ä )rJl._._ • .,. /

.c~:.cc.;. . .,_.,.__ -t ·

JC..-'~;å~",_Lt'-a

/l......

,_,... ,_. ~~,.._,

4 4

_ /1! /

~ :-Y"'

t-/2--t? c..'

~~< d'·~· ..

•

.:/a,/.,'

~-?C... -r a"/r-.i! ,.,.u:r 4 ."1'.:

------

145

TALOUDELLINEN TARKASTUS 17.6.1885 Herman Venäläisen vuokra-aikana pidettiin erittäin perusteellinen taloudellinen tarkastus, josta on tarkat Suomenkieliset selvitykset rakennusten kunnos ta, pelloista, sadosta, karjasta ja metsänhoidosta, mikä näyttää joutuneen Puustellin tarkastajan erikoiseksi silmätikuksi. seuraavana on lyhennelmä tästä tarkastuksesta ja selvityksen lopussa seuraa liitteenä tarkastusp~ytäkirja kokonaisuudessaan. Asuinpihan huoneukset Asuinrakennus 43 1/2. kyynärää pitkä (25,8 m), 12 1/2 kyynärää leveä (7,4 m) ja 6 kyynärää korkea (3,6 m), sisälsi tuvan, salin, kaksi kaaaria, kyökin ja kaksi eteistä. Ne olivat hyvässä kunnossa. slrvin ja vaateaitat olivat kunnossa. Keskimmäisen jyväaitan lukko puuttui. ~ määrättiin tehtäväksi asuinpihan ympärille. Karjapihan huoneukset Hevostalli oli välttävässä kunnossa ja muutettu samaan riviin liiterin ja tallin kanssa. Liiteri on tehty laudoista ja se on kunnossa. Läävä välttävässä kunnossa, mutta kaksi ikkunaa ja laipio on korjattava. Låmpo-läävä on välttävä, mutta laipio on korjattava. Katos tehty lååvien väliin. Kauhnalato välttävä. Sikopahna tarvitsee uuden katon. Piilohuone on pian lait ettava käytettävään kuntoon. Ulkopihan huoneukset Riihi vålttävässä kunnossa. Sauna on välttävlssä kunnossa, mutta katon päätteet on pian peitettävä.

146

Kata välttävä, mutta katto korjattava. Katto ja humalisto ovat välttävät ja tilan tarpeisiin riittävät. Puutarha ja ryytimaa puuttuivat. Puustellin rakennukset on vakuutettu 2330 markasta maalaisten yleisessä palovakuutusyhtiössä. Summa todettiin liian alhaiseksi. Arentimiehellå on yksityisiä huoneuksia kaksi aittaa ja vesimylly. Pellot 16.4 tynnyrinalaa (8 ha) kivensekaista hiekkamultaa hiekkapohjalla hyvänpuoleisessa kasvuvoimassa, välttävästi ojitetut ja aidatut. Ne viljellään kolmivuosina. Suomutaa, havuja ja lehdeksiä käytetään maan kasvuvoiman lisäämiseksi. Työt oli hyvin suoritettu, mutta yksi hevonen katsottiin riittämättömäksi. Edellisen vuoden tulo (1884) oli arentimiehen mukaan 25 tynnyriä rukiita, 12 tynnyriä ohria, 20 tynnyriä kauraa, 30 tynnyriä potaattia, 10 kappaa papuja, 1 1/2 pannia pellavia ja panni liinoja. Niityt 37 tynnyrinalaa (19 ha) osaksi kiviperäisiä, osaksi sammaloituneet ja metsittyneet. Niittyjen hoidosta annettiin määräyksiä. Suoviljelys 4 tynnyrinalaa (2 ha). Karjanhoidon suhteen 2 sonnia, 9 lypsävää lehmää, 2 hiehoa, 3 vasikkaa, 7 lammasta ja 4 sikaa. Kaikki Suomen rotua. Kesälaidun välttävä, mutta talviruokinta huono. Metsänhoidon suhteen 396 tynnyrinalaa (200 ha). Vuonna 1872 metsäkonduktööri M Mohel jakoi metsät 80 vuotiseen kierteeseen. Keisarillinen senaatti vahvisti talouskaavan 17.5.1873.

147

Tarkastuksessa huomattiin, että ensimmäisen hakkuujakspn vuosipalstat olivat käytetty ja raivattu. Oli jätetty sopimatta- · mia siemenpuita ja lehtipuita oli siellä täällä. Muilta hakkausjaksoilta oli aikaisemmin otettu tarpeita sieltä täältä ja roviolta 989, neljännellä hakkausjaksolla oli torppari Mikko TOrniainen, jokunen vuosi sitten ottanut useita puita torpan tarpeisiin, kuten itse tunnusti. Seitsemännellä hakkuujaksolla Reielinkankaan ulkopalstalla oli torppari Antti Tikkanen jokunen vuosi sitten kaskennut noin yhden tynnyrinalan, syyttäen tietämättömyyttä, kun rajaa haka- ja metsämaan välillä ei ollut. Tuohia oli kattoaineiksi otettu useasta kohdin. Mitään myrskyn vahinkoa ei metsässä havaittu. Arentimies määrättiin avaamaan eteläraja, Juvan pitäjää vastaan. Hänelle annettiin tarkat ohjeet ja määräykset metsänhoidon suhteen ja käskettiin tarkoin valvomaan, ettei mitään haaskausta saa Puustellin metsissä tapahtua. Myllyn suhteen Arentimiehen yksityistä omaisuutta Tbrppien suhteen Kivitaipaleen torppa omassa viljelyksessä. Tupa, läävä, aitta, sauna, sikopahna, korsu, talli ja riihi välttävät, vaan katot tarvitsevat uusia malkoja. Tuvan ikkunaan on pantava kaksi ruutua. Pellot välttävässä kunnossa vaan niityt huononpuoleiset. Kaislalahden torppa, jossa asuu Mikko Torniainen. Tupa, kaksi kamaria, eteinen, kaksi aittaa, kaksi lååvää, talli, korsu, riihi ja sauna. Pellot ja niityt välttåvåssä kunnossa. Lahdentauksen torppa, jossa asuu Antti Lyytikäinen. Tupa, kamari, ~aksi aittaa, talli, aitta ja riihi välttävät. Sauna on huononpuoleinen vaan katsott iin toistaiseksi kelpaavan. Reielinkangas ulkopalstalla, jossa asuu Antti Tikkanen. Tupa on huono vaan uuni on tekeillä. Aitta ja l~ävä våltt~vlt. Sauna on ihan kunnoton, jonka tahden uusi on rakennettava.

148

Kuten edellä olevasta huomaa on arentimies kohtalaisesti hoitanut, ehkä tosin metsänhoidon suhteen on huomauttamista ollut. Arentimaksu on kohtuullinen, semminkin kun tuotteiden myymiseen on hyvä tilaisuus läheisessä Mikkelin kaupungissa. Lopuksi tarkastettiin Puustellissa säilytettävät asiakirjat.

7'(..,,.;·4""

a .n . /)"/"n~ ~m".-.

~-:· /1 '1 f'.?'~,..~;._,.,_.,-1'~ >d..;.~ _,/,-,,.._,4,.,., ,.ry:.:., .

·l~';li-:t't'frt,,;( ,..:('24·1.., yvun , ,r.,/,;;._,,

~;/c~k~vn,,., .q,,v

{

f.c..r.N f'<t--rn-rr..~fr,-m ~./7.4-- , .~·f',;.;. ;;

,}:j /Pv<'~/>d/~~;..v -.1 .

-/ •

--u-/.&...t<l'.v (l?t.i:.<"'"· -"'-<~'.-.u •/ ; ,u.:.t".-n 1

$ .-!

X<-<../-e.r.,Ä/~/""''"~

17/'f!/<,ufÅ,_.eA...ta J

. "''

vr~q,.,,,/<·~./..,,..,q.qo-&'n.J ,......

•

' •

•

C /,/

"~~'-"'"..R-<'-<..r,·n, /'·"·ra:.-~4--~

7ff--~··~

,/f;r,.;/..c,,.,c.r..,~y,,-.-..-..-q,

rf:~ -1-a~.<Å. ..ta.' .· ,;{.ut/"""'.vr/.'U... ~ · ~~/-<./?-:.·~·~!? :7!h,rrv<Urt/ ~".v~CA',.....,./ .

•~4-~.uv;.v

.,/;; (uf'.h;,.ve--ru

Ot'o- ,~..,:.,.-;-1'~,...~ ..........,., t7'~' q(,..//,,, . .

,&~~""-. /-a...-_,;t::....,,.,.,.~/,_.,~· /~ cvr.e--n4·7>'U,.;.,.){/ Co'-t:. •a-n?e:>~.x~c· ~~?u~e.-rv

(?,.U::,.A?Lev~~; _:&.vr.AA".{..f!/<'?_L:&.<nv _;;l"'~l'./~U~c)

~l/.·4·~ ;/Cl'~if~ Y~· t.·a ..(~c.(;~, (7-U.vr..f./

rr-Ca.• 7T'7";t{...,_.._.u<:c<:;'

:/.u_.t',<>.t'L'?,;,.,.,J

?t_;;;...l,/,J'af«'J,._,;

/.-u.N ~<"d../. .

<7'".(. • ; {t?>',,b,.,./,_

~••~ ,..u,u.k<-<..cv.-v /t.w;..A"G.o<'«--'"J /t?_~,t'l.;,;.. .,,i'/:.4~:·~./.~j,v&~, a-~ne.r~''"'/'· . V

7 -t.-.14.- CVt-8r~.;.~,~A-d4.......- ..-i::f'~_,.,_,q,~v ~ä/~.,./../e,.; ft/''·"· (-r-(1,,~ 1/,......,..,--;te->t.o!' .... /

,,-,. 1 .n

,Z,(~~"~v

#.:, . / '' r ,r,u<7/t.tn , , , , , ,,

·r.n·/· ~ .vl'.t(..Q'« _,

a.h-e----,,.,.,..de...-;

.• .

.. / , 1./l'rt t' '' l r ... , ...., 0

, _, .,.,

•

. ~~r~A' ,,., .,,,...,.~ ,,;r,~, t /,.,, / ,

.u.i' ,,r,.,;q,~u

X.:-; ...

a .... /

~w~A- t.... · /"-u....r?-C.<W.[ _,.~ · ~ltA.<..-~/ /fru:.u-au.r~ ..

'lr« .-;./ o .a,.-v ~,U:/t_o(',:rv 1

,A/<~?n..- /?rt..M.~~'U/.-

f'; n .e. ..........ö

/-.c-4e.r.'. .n) ,~e~.C/'1-·r.v~ ../

:1 c.c./ , ('.r....,,, lfy-·

joe~lAA. ' /u.(.A~, /,_

/l.t

..v.~..Vo-·n.J

_.c.;:..../<?..vo-.Å"/."t/

q_-.-:e.~.....{~

149

&-a.v,v

7-c.. ;~~ ·rU

rtra/cu.:-r...t'.c~ rra.7!-

~~/d;;?:vu-: ~~~/-w /dj./i/ ~rr-~ ?'"dk;;

r-f 7/~~ h~.;- r' i V I I #?"V '(-'a/,

~/~~~ >{~€-<!/""~

150

r,JUM/rt-'

_,1.,.,.~:.:/./~

'' /j:.'j. '/!

X7Q<::/.åv"'''

f?YV

rln<".'r

~- '':;· /

.1-.-,/ t'ltrrr/ /'''t'';t•r.t-.G.-.,,/1 .-, 'ou.~

;(uq;, .,,..,.

.r.:( /t, t' . /tr','C~

d,;

/{,,_,,,,,r,.·_,/,,-

~.tA/i'(l(;l~i:rtl /t<.(",r/ci~r,a y /

_r~.(.a./:1:.--.,/ ' ; r-'>v ~,..... ~.<UÄ.h( ~

d,·a

1 f!,,..,,-c.,.,?</

(?tra/

(Z/~f/

•/t'r:'//(.r/,,,.."7"/,.' ,..., .;/.. .,)

·f.'ff'f.<

rf':l? /, n} ,7~ /l~i't,·•(,. ·,, ,..,. .-.

cG-?--•··n:.-d/21" p~,-u

'"·"'

r/•v«:;,?.._.y.r.;.. "~·

?,)

;te.t'_,.<-«. . .a./.c.'"..-.,q.

~~-t:-~/./,7,, /{./~.A.<vn/>·t.«A--'i-<1/- · U'r/,,./ .f/YT.«./C.O<.r~ r.;,<;,/· /-'nrt., .. /

.rl.LU,/./,,,.,.1 /...

:7,.(,' ;.,~d..t~

/.0.kn J

41(1

....

,....._ (7-n.P.eu.....X..I!"'"

)

r>t ,,..,~...,,.

.tJ / ./ ' ~~-"-~" / c.r.h.-r/h.- ol (/

r-vrc

X..r<i.~;"')'l

·f(//, . 1( lt

~~-4~ dr(..-/v:nC:/-...-

. // .

. •./ ..,1

,~,(fti"/''••',· ,.J'/.r.rl"/<1'..(.

,..

/,_,,;,;

. 0/<(V.n..z;,;,,.,"" ff

./~.M"t...<'.l.,.Q.',..t) ' J

. rt7 ,~ '7 ; .lf~?.'u-r/1,fA.~ ..~..J .,_ .,; v<7 f"/' trA/1 ,-,,,_ (/)t/

r:<,<A ,.1)

·17"~/,,.,. (~.r'/a;,. •1 /'N-e/

a / / , t'l

;,r..,r\

~ (~'IJ ........~. ,/,-.,,.- ,...,...,

./-<-<..,_,.c/_,_~/-c«o-..v ~A.c......d,

151

.fl"f(·H~

?"'

c/:r·· ,.;

,?r·

. •

/. . .J,

'7-'u~• · ~ t-<. <'-<'-<tAVI

,;,1;;- /'-~L.a.v..:CV

/ / •· . • ,) /~_/.I'J"""'?~,

d''~-,,.-~.

/ .

~~.,,,, ...., ,

/: ,A-.•

()

•

1/ /t.t,(tl"'/1

·. rl1/ l'''. /,1', .r, .

1' ~ '/'l''•tt < l#"''

('>'

7"-

•/" /.', -

' ( •'?'"'/ _..,,

/r/ /. -y~··:~

J'rYf/t-·

. y o/'.l,.. ) (/ ""

. .

1,/~~ ;u.,. •, .... , • ,.-? ,/

/-'?/

/)1''" · ;.v'Y"";;I" , ,,.,..,,

''f'

•• J ••"!.,..,~, ,

. •

1'•-<

; /11 'J../y·,."' ,;;;·.,/.:... 1_.,,/f' A" . / ., . r," . t ;l.,/ , ,•/.l.':r/,til/t ll~;/ 1-r"_,t

/fc;.:·,(/"' " · ~(;d J 1_.,.,,.';/'..r,~ ;_._"' /tu../f·,i;/.;, .!!

,;-;:;..rJ',." f?.,., ../a~/.t:,..') /( ..~·?./..-.,/..,..,. :

pr~,..lt~''""''~

<• ,f';;h· ·•;;t~~....

/ JtJ 1f··n-~/ '/<? .,.y~~r.r.:r.~

~U.U/Ir~

j/'>~"(/a. /h-~.4~."

r.J

. ,

,4'"":,/'Y'""' /,,,_,,_,_;.

. l i l'(tf't'f';/,

/t 't"f( (.

.trr.,, ,. , .~-, rlrr,;-,,·t•r

_, /

r'('J;II '.'" ' ' .

/ / '1

t -'

1(,

~r~~-~ Za/u:4.V ~ ~.t~.- ~~ ~/~u.~:.

~ ~ (~*~

CUcv

~ 7~-

~.c". . ~-/?t..e<~k r-v l'n~ .(t?h ~-

. .·-·

cJ? ?tj_ra',..,b/rn-r. ~~:

~&V ~~

z ""~~~ f

~r~. 4 .L_

~ ~.e ~#<VI 3~~~/~~.;_ 9"A~: ~~ ~~~- ..d«~v- rt~. ~~~_.......~<

~· - ~/~~t?n/ ~,.;/~/~

-~-~ ~aa::a'~ ?Q'/tf~~-~ov-.

. . · ..@. v'&<Ar~. .~'..!Lr!.!4::.?.:J!A-<o/.f""""); . - -~~~ .~a:..n<P~/ !!'~ ~f~~ ~-, ~

·~d.A~ ~ ~ a-#<n"~ ~/!'/~/~'

"'~ J'"a:7:e~q} ~~ ·(1-~ ~...a,~-

.R~~ ~~ >f~~~~ ~~

- .~........ ~~~~ ~-n-v /??'~~ 1

~-~ ~~~~-~t?"J.~ ~:~~~:._en;·~ ~~~;,aq_

~- :Url~ /~oV ~~"~.v/~rJ

.· d~~a· :

-~~ ~., ~r_..;r~toU» ~~.

152

.JA.«.-(/'a !("' vc..'Uc.c.. ~t ' et.< i.A:r..<"..-t-~e~n·r.nru.-rv -?-r.'p__a..__, ,.L~/"·"'~~~. . ~t,{?.t.t;,:· ..:/..: ;; (.h1 • (/"; "/c<.-<.vr~c-.:r.~._ ,/r.l <--"~~/~~G-('.d-) X"..../c.. (?

X.u.<y;{ t{ .,,....~I'~·J

crt..' ,;;Y/"""<Vu..

(1,~'44-:- P.Jdl~t-<Å..-;n.,.,.,-,)

j;lcu.--</ rvr.,, t.' r-t~.i'-f'f',_,, r.I'Ur'J"'bt;, ,.,.,_ ,._,~;1'--aJ /~~"'~ /v.y.~. ..

L-7~<Å~;.-~.., / ~c/..,....," d?~ ..,G..,__..,,__....<u.-r../. '; ~L4-.,...- #v..-•tA?>r!..,,v

~ ~..,~ Xa~. ~.d.A!~;..~.('~

;(~A:-<.tu.~/~.KA'.,.&-..a~ 'r (/

~z·~

;b-r/(/7#r.<"-.w /f/.7'7 L . 1 1'

)tfq_.,.-d-........

~.-) /~k-...

~~2',../La, t:?4 · ZC7"'t//.vu' cv:'-nL.(. ·

~t.<. At_.Z4_,-,... •;&.,.,.k-<!..-"'-'·f ~--~ 7~~a.<"")

"'?yr.,.?,:.....,,

.4:,;r-a:n~.ur;~?r: /u.r......~

77.:v

p ....-...zZ....;

~~,.._,.. --tr~.. ~A. ~ <"'l"'~. (~C"/,-c...V ~·

r/a·

-~~·

... ?"..J.L, , ~~

(1.~·l4.,;;;.. ,t?-><~:t:-?~.4-77') / '

~ · /.>-..,·t..;f1tV";'(..,.,.,ca •

•~;'/;. ~

,. ~ •• ~

~~rt.e~å-

c?k .

.Le~~cx.A(;>'>t) -r~..;.A---._

){A..( c7',._.._.,... r...,:,-;,/ ~

ma.-<j""-•VLt-' La (.'7,:,

1")?-U.<((.,ta-

x.-<.~.:v

A..--'? /,...1(...4, / 1/,..,_t:rre:f/ . ,-?7.,:•

o,-;.,".,...,...,__.t..a-q,.,....

~~ -«uf'7r-rkt/"'//.a, /'1'/7/~.,. k.f?/, ,./.,v~ l{,t?-t;_;,.r,,. . ~.,;.~~ ~a-

.-.'/~

..,

ttraA.-1.-a_q...,.,_ l

rk....cv

....

~/CA~· (7.,...~u

~fl..lva _. e/-vlf..o- ~ e;?.~d'~ d' /

.U.Ce~t~/ -;{..~--:~... .~yv.. 4. · /.l(l/

'X:

..,':>

tl..<(/<yt'--'44//.w "'"""~/-<'cv..,-.t~__...;~..,.,. r:J";..r~,- /t?t-7""'~~

_,?{1/e.·.-:r'A-.~. .

:;&;{7 ~

.-.

/i'e-,......-

& .

'o-~_.d

a.~v~r•u;c.e.~cv ~-u·,".._

)l.u..-:t(l,.~·r.A<,.-;.v /(('.d. · x~.-4:;.,~/.t-t,

/-(7/.t:c" ;-y,) ('//,.:. .

4-~~-

/Q,

-;k/da:e;.. ·r~q A.

dfl•lo/

..,. ,. . . .

~~--/.:.-&.,..._./.'<'..:.

~~~ ~ ,.r;.~

....:

~4 7t_.:4./~ ·. . u~......u a,.·n.-?'--<!.:C4/.~<J ~t'~w.U,

xeav

~ ~~eo:..r.,/ (?~~q~~o/ ,..~

;t,(/IV ~q· X-a.:~A-('/_/,/.~v :Z~~c?!·• ;• t'//1;.(./(~1>'< <'( ..- - ('.r.r"~t.o· 'rn•.:

.c.. ~- ;"

,/.-u,t ·•' .-{,1u , lr.v

p.dd<.M- .

t</aa.-

/t'·(U.f'..

•1'

l"ir_ r ,4_..,' 1.)

,-',1 •

._ee;C::.1.-tl-. ~

; (';N-

153

b/ / t'Ocv n..-/

"r 't ,>., ,. ,.•' r ';) J

"•'ruf ~ r ,.()

r;r;;-rfn~:..Va r.,,, ... u -7'ä-·uu!'n' 17>1/ .:/d.Lk • X~,QJ ~P~/

7e_~A-~Afco. .>/

/.C..-.;.;.....,c:v" t7>v""

~~u~a..l/• :1~~/

·7C:VI' ,4';_;..,.; / ~~-<>} .<7a,~.

ha/_,.·

~· ~~

k~rl~~ ~/~A:V, /~z;.e~.... r.x-~ -qn. a..Ofpr..: . ,t:.vrz..-rv ,..;AA~ ,.....,- /c..aAf-,..?..c ' ~~-<v

(1-aAflV

,.tkå..

fq.nr_ :t;_._N • •

' '

(T.ct:::v..r -;J.crza.~~,... ~

~.....,...,. ~·"'"""

.Z,.q

~.,..,.. ,,.,;:.-t:~.-..~-

x:u

,-.c""<"'~-~..:Y ?~

------------------

..:»-. &»· ..

154

~t.2't--~""~-~~ -<'4./~-t..-??--t.r:.:(J.h,L ~- ~c?t:.c,:;4-,:/;~a4:., 'k-. ~~~-'""?J ~~ ~~d~v ~~-d/du~ e/-a~-w.r.. ;a mrcd~. ~-rhl.(uA•/' -7·~-<=-~4/'va_,;,~/.

,/a~,.,)

~n.rl.P/r~Y·UT;/

Q •n •HC1/-r.t

t'/i'M/

.:-b-7;C',i!(""/u;-."t'./

t»v.:,' ,t.:aLou..dd/~a, ;t':a,..A-~r./~ r...-H~&(.-o'q~ <!',. ·

t'Avn.Å.nv

~/;u

(?>(,/

~(~:.., ~Q...-.~r.'/.o .

(J~.-t-1',/..{ :~-<""r.u

t'-'-VI-P-".t~u/ cvu.å. A<-;,, ,;.7..·.

j,/ ,;(_(l?'tt-~/4_.;;,1';.-u /.fl-v{aA,?;_~I'_,...,..;/';y,7"a:.fijra.' ~'1/'c-<-<?r/,/4 /~~ ~~~

/4«mf?v;...

Lä.U'/i,_,,.

~~ ,-.i-lt~- ,

c;!::1 "'jt;{.'_ga/tdA-iMu

-·

/~!'.[..,

,t;,_,..l[,_.r._Z;_fi ...""~V

/J'{l. /trJf

_,/r,k

/11~:(

...

- -

/'o-;-r::~.::a:.-j/.; 7:;-~"'~' ...

11-·fy~

(4_,;4.,; /~:4-~

/~/ ~;:;/.r/ruo",.//,.-1,.,. ,7/,-rAa~t,tf,lt<••t

C&f('/.h;lf' #-(_/,,_--:.

j.N"7(,,'i,..7_;

<{!!.) .~,i,r, ~,._,, ,.,;~'-Yl''"'"· /"/c,,:·-1-j·,;. •tw:-,.1;~~ _/:1)

, vrt , , , ,:

,v;N ,·-/t.(t; ;,.

/IJ:

//:!.)

/)l"ff ' .

/7f't. / ;r f'l" '/

/Y~

/1,"7

N'tt·.,;.hr//;__ 1

-~.ta.-"u;, , Vt';~"<·cni(N.rt''<"'r,-•J ~n:;r,~/r.-• /711/. f<.,r /,·/.. rn '(/r ~· /.,.- _ dnt'<?,JJn!/., ~

_/.

~)'«0t t'/'"')

/J?"--1 -

-- -

.)/.

/ Yf;Y,

/ ' Gl/C:.:... P"V,

_.,

,.-vn..,><~•~•

---

_...,..,a _.,

. , .,..c.o-t!;?>-~.

.- -

/ i fl -:

Jf-vj /Curr/1,,,,';,, ;._ /'Q~y.,; /<'<ta4Ltt/4;._ lrt'n.Q/d-.

('7"':" ·1 ('

/'7:-,Y

1 ./'.....

·x,·: . ., . .", :,

,1'1

r· (of(,

H(lr

• t' ' "

J /{ /// ,. ,.:.. , A " ,, · , , . , , , rt'r"'''

/'":-(/,....~ _,;~;~- t,, •.

,, /,"" 1, /{. '" 1> ,, /~ 1, ·,

/'l.rr .J ~~ 'Y. • • /''

/'I'"(J / . /

/v."'r :Y· /7'Jt?, /fl.r-~.-.tf:.~,~:,.,..,n..

,/l~j ~"..:.rf:Jc:(?/-7J~-4J.~· /...,..,.,... - ~.r./---./ /a. . -«.c ,v'.no->,,__,t.,... ' .

tty

.tJ.-y

? ..

J:.tu,,.~ 1. O-<th~ .,A,/y~-/..- .

155

;;(.,, ..,, tll'~('

1('

('.<411

..,,,~. ,

/,7;,,.'1' ( ', ,,,..,,.,. ,,, '

1/ '~l(;.,h(P//(1

,..,,td// '1

1 56

Jo viiden vuoden kuluttua edellisestä tarkastuksesta pidettiin seuraava tarkastus. Pääsyy näin pian tapahtuneeseen tarkastukseen näkyy olleen Puustellin tarkastaja Onni Schildtin virkaintoisuus ja suuri huoli Puustellin metsän hoidosta. TALOUDELLINtN TARKASTUS 7.6.1890 Todettiin seuraavia puutteita: Asuinrakennus välttävässä kunnossa. Etelän puoleinen osa on uudestaan tehtävä. Jyväaitta on katettava. Aita on kunnossa vaan punamullalla maalattava. Låävä akkunoita puuttuu. Piilohuone on äsken rakennettu låävän viereen ja on tavallisessa kunnossa. Riihen katto on huonossa kunnossa ja uusi on tehtävä. !21! on uudestaan katettava. Puutarha ja ryytimaa äsken perustetut ja ovat vaillinaiset. Palovakuutus on 3040 markkaa. Pelto lantaa riittävästi, 2 hevosta. Karjanhoito Puustellissa on 1 sonni, 9 lypsävää lehmää, 2 hiehoa, 8 lammasta ja 4 sikaa. Talviruokinta hu~ nonpuoleinen ja kesälaidun välttävä. Metsänhoidon suhteen Vuonna 1885 toimitti metsäkonduktööri G Colliander metsän tarkastuksen. Hän totesi seuraavat puutteet: rajat olivat tukossa. Hän ehdotti kahden eri kierron muodostamista, toinen koti ja toinen ulkopalstalle (120 vuoden kiertoajalla). Keisarillinen Suomen senaatti vahvisti tämän 7.5. 1886.

157

vuonna 1887 metsäkonduktööri Sandman suoritti tarkastu~sen. Hän jakoi toisen hakkuujakson kymmeneen vuosipalstaan. Määräsi kotometsän vuosipalstoilla maanpeitteen aukirevittäväkai kahden vuoden kuluttua maan paljastamisesta. Jos ei· taimia synny kylliksi kuuden vuoden kuluessa, •on niitä kylvämällä saatava". · Lisäksi oli hakkausjaksoille jätettävä kaikki petäjäpuut ja Puustellin hakamaan suhteen on noudatettava Puustellin tarkastajan määräyksiä. Metsämaata oli rajojen oikomisen takia nyt 382,64 tynnyrinalaa. Ensimmäinen hakkausjakso oli metsittynyt. Vuonna 1885 merkityt vuosipalstat olivat hyvin puhdistetut vaan uudistus oli hyvin huono, •ainoastaan lepän vesoja oli noussut•. Toiselta hakkausjaksolta kolme vuosipalstaa oli huonosti puhdistetut ja sitäpaitsi useita petäjiä luvattomasti otettu vuosipalstoilta. Näiden johdosta selitettiin Puustellin arentimiehelle metsänho i don tarkk.u uden tärkeydestä ja annettiin neuvoja ja ohjeita ja havupuun siemeniä sekä näytettiin kuinka kylvö on toimitettava. "Arentimies määrättiin ehdottomasti aukirevittämään maan peitteen sekä toimittamaan apusiemennyksen.• Ensimmäiseltä hakkausjaksolta oli otettu luvattomasti 11 haapaa, viidenneltä jaksolta suolta oli otettu noin 30 pienempää petäjää ja kuudennelta hakkausjaksolta suon laidasta 16 pienenlaista rakennuspuuta sekä kuvioita 983, joka myös on suota, oli otettu pari kuormaa koivuja. "Arentimies syyttäen, ettei osaa lukea kirjoitusta, eikä siis muka ymmärtäneensä vuoden 1887 metsätarkastuskirjoja, luuli itsellensä olleen oikeuden ottaa tarpeita suomaista.••Tämän johdosta luettiin ja selitett iin hänelle kaikkien asiakirjojen ja etenkin jo mainitun kertoelman sisältö sekä teroitettiin hänen mieleensä mimmoiset seuraukset tämmöisistä erehdyksisti voi syntyä. Luonnonvoi.m ien t t~kemiä vahinkoja ei metsässä havai tt u. Tuohia oli otettu useasta paikasta. Rajat olivat tukossa ja määrättiin avattaviksi." Torpat Entiset ja vero torpasta oli 24 markkaa rahaa ja 3 apuviikkoa talon ruuassa.

158

Herman Venäl äiseltä jäi metsänhoitotyöt tekemättä. Tästä on todisteena Kuvernöörin virasto n 6.11.1894 antama PÄÄTÖS, mikä seuraa liitteenä, jossa arentimies Venäläinen velvoitettiin sadan markan sakon uhalla ennen tulevan kesäkuun 1 päivää toimimaan niin, että hakkuun jälkeen maan peite tulee aukirevityksi s'iementymisen edistymiseksi sekä myöskin puhdistamaan käytetyt vuosipalstat.

159

<.r

•

/"C~'-"'· "' ..~t-~-· .- _ _,_. , -~t--...~/'--<~v-..C..,--:z.~;;C;:i(

~~~·71!7 C.

Cr~;.;

vH-

7~r><0"::'' .

•

....

160

KIRJEENVAIHTOA .OLKIEN MYYNTILUVAN SAAMISEKSI Herman Venäläinen anoi Mikkelin läänin myydä 10 mittaa olkia virkatalosta.

kuvernöö~iltä

lupaa

Mikkelin läänin Herra Kuvernöörilie Nöyrin pyynt~ni on, että Herra Kuvern~öri ja Ritari antaisi minulle luvan että my~tä ruis olkia kuin on kansalla niistä tarvis ja minulla kun olkija on yli tarpeen noin 10 mittaa Ruununpuusdellissa Mikkelin pitäjän Koskentaipaleen kylässä, tätä nöyrimmästi anon kaikessa nöyryydessä, saada myötä ruunun verojen suorittamis avuksi. Mikkelissä Helmikuun 4p 1897 Herman Venäläinen Puustellin arentimies Koskentaipaleesta

Mikkelin läänin virkatalojen tarkastaja, Maanviljelysneuvos Schildt, ei puoltanut Venäläisen anomusta Kuvernöörille.

Mikkelin läänin Herra Kuvernöörilie Palauttaen asiakirjat Lääninkonttorin jutussa N:o 43/1897, saan nöyrimmästi, Koskentaipaleen virkatalon arentimiehen Herman Venäläisen anomuksen johdosta, että saisi myydä noin 10 mittaa olkia sanotusta virkatalosta, huomauttaa että Huhtikuun 26 päivänä 1871 annetun asetuksen 35 kahdeksannessa pykälässä kielletään millään ehdolla pois viemästä eläimen ruokaa. En siis katso voivani puoltaa anomusta, varsinkin kun sen myöntäminen voisi olla verukkeena muille arentimiehille samanlaisten anomusten tekemisiin, eikä suinkaan o•helppoa valvoa, että ainoastaan myönnetty rehumäärä tulisi myydyksi. onni Schildt

161

Hakian Herman Venllåisen sisällä oleva anomus, saada hallittavaltaan Puustellista myydä olkia, hyljätään. Tähän päätökseen tyytymättämällä on valta siinä muutosta anoa Keisarrilliselta Majesteetilta alamaisella valituskirjalla, joka valittajalta tahi hänen laillisesti asettamaita edusmieheltänsä on ynnä t'åmä päätös tahi vahvistettu kopio siitä, päällekirjoitetulla todistuksella saantipäivästä, toimitettava Registraattorin konttoriin Keisarillisen Suomen Senaatin Talousosastossa viimeistäänkin ennen kello kahtatoista päivällä yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä tästä tiedon saatua, päivää jona se tapahtuu kuitekin siihen lukematta Mikkelin Lääninkonttorissa Maaliskuun 2 päi~änä 1897 Kuvernöörin viran puolesta M Ingman

i -

162

Herman Venäläinen kuoli maaliskuussa 1905 . Jäljellä oleva vuokra-aika siirrettiin leskelle Anna Leena Parkkiselle. Kolmen vuoden kuluttua sopimus siirrettiin Israel Matiskaiselle. Liitteenä vuokrasopimuksen siirto •

•

...

... . . .

Tekee tieUäväksi: elt.ä koska Tolmiluskunla on myöntynyt siihen hakemuk-

j~nka ~~"cJ/!4" t?-zf... · .~ ... _, / • ~.<L:t:,_ ~~~~~/~------------------·---------------------

seen,

()-?.r....(_

tehn.-o/Zja jossa /

;{~;-v.___

/7 a-.- ~~~---"' ~~-r..;.

o·&..v_

c/l

pyytän.yZetliL~~

d {.)

..-..- __

(::?'/ .

~k~-~~~- .4'4

z~;_r.~fi'L~~ /&_:.__...:'_,(;~~ / .~ /~~:<

~-----------------------/------

- - - - - - - - - - - - - - - - - - ---------muutett.aislln,

Korttnpnp·nrinaabu 4 nu~rkbA - Jl'.)lltlii..

'ryölmonmul\bu

•

Yhtooto!i 7 oouorkkM u

l'"""ia.

163

niin on Kamaritoimituskunta tfuniin avoimen piiät.öksen kautta tahtonut

.~A.a-::-

-~,~-~~a~~~~------------------antaa ja

si~rtiiå ylliimainitut~ _,_;t;;;:-~~,.. ~Y.,~-ru-:''~> D-..,> . ;tke.e.,/,.~~

7~"' "1' P ~

_d.o ./;:... ~..--V._______________

vuokrnoikeuden, hänen käytettäväkseen jälollii olevana vuokra-aikana, Maaliskuun 14 päivästä 19./JY Maaliskuun 14 plilvii.än 19 ~/ lukien, niillä oikeuksllla ja

velvollisuuksilla kuin tu•mollinen asett1s, koskeva kuninkannkartanolta sekä sotilas· ja .sivllliviraston virkataloja, ffrpii.ivi.iltii. f..;w,kuuta 18 ~J ja

armollin~n

julls·

tus kruunun pää· ja karjatalojen sekä soLilas· ja siviilivirasl.on virkatalojen alals· Len torppien arenneista 26 pii.iväll.ä Tammikuuta 1892 tarkemmin sisäll.ävät, jonka johdosta ja sen ohessa kuin edellämalnitulle

-~~-~~-;.. ..

-~~~~-----------------------tämän kautta annetaan enLiselle vuokraajalle omistetut etuudet,

~~---

_ _ _ __ _ _ _ __ _ _ puolestansa julistetaan velvolliseksl taJ•ltkaan ja kaikin puolin UiyU.ämiiiin samat sitoumukset, olkootpn minkä nimelllsii1 hyvänsf1, jotka kruunuilo kuuluvnn oikouuon nouut1Ltnmista vn1't.en ovat mainitusta vit•kntalostn

,.t:f'-· .. ~ 1( ... .... J/. i'4Lac~e~~.J-r.../ ... ~~-cG .c.:~""~-~__.... tehtyyn kantrahtiin otetut jn joisLa

o' / tf) "#_______

~t7-/-~ "-~V.:___ _ _ _ _ _ _ _ _ __

tak nusmlehensi niinikään ovat vastuussa niilLä vuosilLa kuin hoidan tnkauksonso. ~A

_.,IL

-4

k.est.äå; tullen siitä määrätty vuokro.summa,_.Lo~~?-d:4'-,.;-....a..-..--~...

?#Z.7k~~~.t'--~Rn:,;~..--~~1--~-n.?/~/thY,"--~~ -

~(d--~_,_7_,(p~4-<-~~;:a-d-~/lf~/:4-/!;JJ::w~<4-

z~~~ /OV

,r47.P.-:t-''fMt,. ,..-~~~ay.f;p('!f.%;u_.

jyvlil, puoleksi rukiitn ja puoleksi ohria, konLrahdissa siilidelyllä kor·oluksolla vast'cdcs kruunulle suor·iLcltnvnksi, siini1 järjeslyksessii kuin edelliimainiLlu kon· lrahli 1.tu·kon1min sisälliii\. Helsingissii, Keisarillson Suomen Scnnalin KnmaritoimiLuskunnnstn, d.'

päivän~c G-/ =-h., .... .,.%.;.... (jl V i l' o. n p u o 1e s ta:

'l-

.J./. _

164

Edelläolevaan siirtokirjaan olen kalkin puolln tyytyväinen ja sltoudun

r·

~~~..../ /. ~~~~#.c?.. JMJcdf~ sen kai}dn puolin tåyttämään.

Todl1tr.va~:

165

Hyvissä ajoin ennen vuokra-ajan loppumista (1921) pidettiin 22. - 23.10.1920 kaksipäiväinen LÄHTOKATSELMUS, jossa todett i in tarkasti kaikki puutteet. Israel Matiskaiselle annettiin vuosi aikaa korjata puutteet tai sitten hänen oli maksettava arvioitu rappeutumien loppusumma, 17 813 markkaa. Oheisena jäljennös tästä tarkastuspöytäkirjasta.

' '" 1 VIth'"'

... , ol

J. 1 ) . ~\.J lv .. :~ .

·---""''

;>. , .''

1\ 1•••• tvlo.•it. ~t.v.; ::

::dl. .... ..;

,!f: JU

,,•i)u

d,L l.lt1 ...~~~~;1:.~~~.

:n t.:ll;'~·l · l- 1Uv ~ t.ull l • -

j :Vt..:!j.l!l

Vll'L; J talouu~.

,,i l.\J.jtlll

:·. iJ:..:;,,lJit;Jl ,n:,l .dll

:·.i .. :.lllll ',Y lu:..:u:.s •

..:'Lc.::J'luJvi.J\.~J:ui(J 1 i.H .. ·l~ ... u..:vJ.i:•.lU Cllil ~:l: .l

vll

1.11

l!:H'joi,,t.:u.uL

:: il~-

•H ill t.uo.. ,lv!~~.ollllUo l V.\. ,l.UU .. <Hfi )

JC. JU.:

'Jrl.lli.

Zll1'1 Ji.I!.,•I•H~Ill ,;tlUraa-

• ._,1.11 r.iru ,;.Jn•lit , .luuo Jll' Ol.U, J1 :: ,j•ll

t:i i.'llt::un

Vi li•: ,

.u :~ i ja

~~ 'il":J (llo.4}1J'Ijl.

J•:Jul.UullL\ l l.lLu u

uli Vit:.~u:irJ HiiL.i·JI ~ii. .• ~

I:Ur.-.

Li 'iUH l j tli• i\i·!t.u " i >.~:·J llil t.uo.,,lo l~u, •iall t ju ...o:d il.l.•i 1< rt<J~l.illlj'i 11.1 tl.i..'~lOII

iv~--,i,,;

llii..;l.;, V li l'Ut.:llul .l,u, Jl!ll.L<. lu l t llllltl l; ,Jl.O- ,J .. •·1.1 -

•L.:U:l

:~ikko li·n tuohliokullnnsea kuluvnn~l

vuOIIlltt oli toimi-

f..,tt.nva, pyyn11ol lii, uLLö Ult\illl t.un 1.uotulo:<.vli•Htlo t.uomut·l 'rytn.yi-

•11 1,1ihin L0.1Uh~it . dtsi:;iin, 1nit!t •1 liilHuu.nlt htllill:ittm•JI uat~tukses rw huhtikuun 26 pltu Ui7l ju a~m ~0 ~:of::i, oli ollt~ki t·jvhl.u ,Jllt

Ulililri.tmtyt nyt k,\;:JyuJ,\'1\DO:.lS<• ol·.l~ull !D1.unlunJII.~ ·.sn ulkautl timå

lol:alwun 22 f>!livunu ~iduLt<ovuk.li il-::JktJ ilw.nt.t.anui uilt.u virka-

l:irjnolltliin villu:'l f::~'.YS!{uun ?.6 pl1.:J

ikkdln l!Jiinln :·a:.lttlrralle

·· ~~iuuoJ.tuiut'm 'tintoon. auat.ottavr.. bli~ j a kuii nyt :>•.mvuoksi a~i-

11;,o sn i oia asill ehuuu oi.t :t in, uu'~~·u 1v at kuts.!la.u uo ii:dtJimHt Mll:knlin lilimin vir !: u t.a l o,JunLarkustn~a !-.a~l 1.'ri~ron jt.l Vuokraaja

Iur:: ·1l !,:atiJr.ain11n s lki• hdn·1ll LultuU:Jtulu:.ottt:w : aauviljnl ijtil. ,.,11kuBt.i J>aaooJ,•m jA I•:J.•ll · JtattilttlitHfl kuJ.:in it.tlc'S kohd ~ll.i~tHIIl

166 J•'sit.tHt.iln ktHlllKUUn l:' :•<aiVi•llh l'J.L;,J Loi•.. lt•nu 11 t<tJ.tJUtaal tJO.YI.c.llnt·,ia , tvi o• Hu .~ k:i.!'J .1

1 iwm l<llt.nn11ullkann

utu tllll.:i.L~>Lta·Jtat3-

1.1

l.ool•, ~·l:Ln vU0'•~1ltt 191/ J·., .ueltW/I!It;,li.O.WU•tl •l'•>l'·.:•., • II •

!il)l:: liU:1)'I~nil1u oliiiLJö.dl!llitu.; oli 1 ,, II J

H:?O ju

i11U

11 \t.yvat. :;iirt.ol:it J'li

lll itlf:lt

of:IIUII

' flltJ,,il

•Jl' lJIIJl-

;J,{ t'·•lViJIItl 19Hi

1~)v6 ja

V\JO :> lli~

190'/ ,

t,L:t l u p 1:'i'.\' L.Y i.t z·yrtdy L l.i 111 V :i o :Ji li:ll fJIJ<:Jil l\,a t S ! l .·lllt ~orm J :J t.<Jil- . ;'

' tlill S•·lll.C~I}V ..ti llvtll,t_.lit J<l .a.tlv~ULU.\0 11,;

l .'S,;. ~ (

: f'

II!Jiol.•Jtlf!

f{l,\ ]( f·l 'lllll:J \.l'lt'o L:;:" .1''%

·: ..,

t=::.

.. ..; .::

:.;t ;::

1 • .:

1) jlt~ll liii':ll~•loil u :q_, J o:IJI UJI ~) '·tl liVCdWU Lo'tl.l.U 1.;1!\lttJllJ, !Jl l.l.ljUII

paloapuyittli tJ Lylrua:wa

r::J.l<•lTiltuuV!H

ltiUHi•'ll>

k:utHI!u

y•tt.rlamJu (;1HJ

----·-.

1.~

ut<lrkaatn jn tJiuJltuu uulin, Kll;{;H :,a;uai·iu., k •lt.t.ioa ruolt:!lJuu-

- ···

illVIln ja ::aksi o'l!.~i3liJ, Oli. uiUUi,tW Vlill\.1.1\'UJ:;U 1\UIIIIO:Hl<l, ----·-·--····--. · -·----- - --- -- . vnuh navuil.tiiu t:linä tu_q . ~oil i~;~ilu;i aouraav•lL !·.oquu!ttJtJt. : 1\!)6ll

8 -:~1 i ., ~a : Uuu1 n ,;uu 1'•:11 i t

~~an t.av a

;>v:-

2v:2,0:-

.;(,U:,J1;1ttia.pal ti pant.avf:. UUudt

t.aj),liit j.'..:llLQVU

l 01): -

öljytt~v~

vfilikatto

1\n•naris>lll : Joku ic.ut.r

n•iiniJllli

011 jnot.t.u 1\uh-

.. ol:oi l:Vut

IIIOl•~ •·•I'IHL

~IIJVIIIH)t UUc.ltll-'

1"1~1\ ~ape roit.ava

~20: -

v~l.l\atui !JU~H

rol t.uva la!.1,ie ,;,:3ula-.tuV!l )0:-

rl•llleuthitll1 (JllOuOf''ltl

lL1tl. iWHIVt1p t~lLl

;pl

Ulllllli 8UUtHilit

vu·.l.uva .!:.:..!.L!J:._:Lg:;ai.i;

O\<~~ ~,,

j u

pc.:.11 tav a

vuur llHLWcll·. uiw.. -

ulkopuol<lll~

~0:

t.!O : -

ov nen 1>nntnvn lukko 1 ,.i:UIII'\11 J'U •.• ulll ,1'\ vV

t'LI ',ollll(löfl _ _ _'J'-.;(:;.; '; :'------..: 9~tl.:-

~aattl:li..t.avot

!I).J~of.lnto :

l.uvun ,):1

t>Ol

Oiu-.il

oluOltlillthl fiUI)-

linko ~.'J l..t.o& ~· u u ollflHII kat.ot.t.nvu

:",.,.,,. _ .

t' •1 1

- ----

:t.) , I!Hvo~·.~·lU oli vi,J t.t.i.tVil :;Si.l

hiOo..:O"":,_-_ _._.:l=..:l Jl\0; -

}.UIIl•l>t!dti, 'l· '·

· j1:1 v liiTJHt i. ·•u!:l:uun on ovi t.•:ltlavi:i

,..,.. " ,,· ·

'.~

~ ) ,Pn.LI<oJ

1vat

1.it. n-1

ty;y(IJrtti•vfi ;~~:i

;w,

1•):-

tll<l"'d 0·111 Jnikonu lli-

kunnonLJn,

V I,I~Hi

H•Ul<l<i 1.11 oq

11:-

l;l)l tul} ilt{..unui·t.lltLu.,. 1>!l;l l,avu

__!J...;-

Jl .. . ( ' • / •

~).f._(lllltltlilli iViJ Jtl llil. 11

!_ .;liv,al.

VIJ.llli.II-

• 1

VUdU;l kuww ::na, V.t\!11

l;tiJVUII

1•<•11'\.y llH l.ul•.ll.lu... - (\1:- · - - - :-'\1:-

167

'.',~\~'"'-'

·>'.

~ ull t•YVIJrJIJU J ~p ,,, v.;::u,,,l,L-

l ·, · .~>if.tl i:.l,uJt'!J :. • .,•ollo.o 1d llt

u .. tua

1.111

.cJtl.nv.:l

,,.,i,lylhlll otoo!:lt in

j :1 i<~:t':laLi~~v.lL i' :~:u11~\ 1.

.111

~·~ i• t~

vll

.~;·

l ·tit. 'LL:lV:..t

~·uumu·:.1~'

' .J ~r

~1); -

l<~uc•oidr! tuki~ tava

1( L) . l:2W!lli n rw l.!l2._

, ·.,Jr·.'·b •J ).

V .' I'I.J;;t, l -

'"''ull oll\'at vnlvt.uvuu-

~:<'llltOIHI:.I,

;.l tl ). '·tlillr~.!: ot oJ,..• ,::..l'lt,

•

. .. \ ' .1 ll

1 .\~'

,JOIOil :.Jl•llll-

•

LOI\\' - j:· olki-l:.t• ·O i ::;·'t l\i t 1iilii 1 oli-

,. ;,,)1

:':i lla

Lyt; lu~n\ ! o! ·1y~ la io 'ou 1wr·•il1u tr uc~>'h t :a

'· '•): -

~ :!l· IL ti\VU

l,lJ~}: -

1;>). ~ <> 11 v t: 1 ;.t.t•v i:J •lill! kun110 oaa

.:.i1. ,;i,·lt,lu . J•.iviunui•

ÖJ1

!avill!' t.iitu:-

v.i u\.·JI.t<.ViJ ju l::ut::;::Jtto :.ofj<l ltav:1

l:S ' · f :-tivu

!>th•t•t>Ul:~l t. t.•nn· >·lll oli

.. V• IIO .;:.;a .

11 :'• Il ot j a 111it:i. olivnt \l:•l ' t.•·VVJ:JiJ =~~=~=~=~=======~

~:•;• ttO GB(I, 1'

·lib 1>·•J loi ·:Jo.\ ·Jwv:li i tu r-nt-~11.1 t. V"' i ~J t ~ , V . rt II V•llilt i OV ::l t. o j i 1J LU J :l.

,, u L'· iHf,

~~oi:;i'•L t~w:-.t

,. H~t'Jl r~ v1. ui :11 dl• _l;.if~ ;:1:1!. .

.'J ,f~ ' lj;-

:-::":J::; ~ --:.:.-:-:=~:.~ ~=..::: ::;:-~.:... :.~ :..: :-=- -:-~-:..: .: ~ :=.--:..:: =

d . .... ,

ird~;

ji:l!': · !Jt i:t i'l.u~; i, •. Jti

'·

il.tl' t.,i l lt :

'ii11

til'lll ·· loyt~·Vttt /l'llj:•

Llli"jl-

1 !J () . -

168

I. tdvii. n.ifnl ·~o~n to!'~!)tt,' jvl,n

011

====== ::axe:.=::a:u::.:.::::a

l 0 ~'., .... ::::-!..!:.:,.-::.~.·~.. :: ::.::.. · ..:.'-~'--''""!.""-"--l U:-

. jn vuni valuitJtuva

e ik/J vlkok:: t.L•Ii t.oin•tn· puoli vucitHit_:!l i<a:.•1t.t.ava ·= · . · .1...'2...0......_...l...7.,.i.-J.::.:i>) ~

na·;

l!lill

hUOllO, V:ll\ll'Voi !<i•~,. !.l.IJU 'll•iil•ln:uoja-

. ..... . •..

d) t . :~ivo Vt•ll.i.:•vL.:;a:~ kvlu1o ..aJi.l:·

..·

·W..!.!ll..:;. .t.Y..v<• y t. t.i• vb :Jtli• J:vlltl'l:> ~:~uu ~ f') luo.; :. o~ 1•11li ·.i\.t.a ohvat'vuli,L.iJvihJtJIJ ~)

v :.n11 i aon 111 tnn !:u t.l.o on ~n i l~a Ltuv a /•. . ja pioui u1tL :: L'tJliL;l:.· l~ai..· n.t uv:.: 1n•!·t)ilin

10.;-

1 uO: - llv : .:. .. .:,>0:-

ulko f>UOJ."l t.n V'llGl.oti.i.lv·l,t j•t .knt.to U\Hh>:Jt<.1 l<atdttnvu 1•ht·,1illil

tJO:- 7';0:-

11) liiili.•ii11 J;1 t:.ttlin l'l'<' lsrn: .•H•IIl'l' oLl ~>a11 t.u n-

lullu

uoiuiJt

oll:l'llt

oual~.a !:1v• 1ut.u

ouu:<.u l 1•vuut.a

ja IIY V.lll rnk•tiJIIIJ\.llt. JG Ui' Votlt.•:l t.i lll t.yoh u~Hiita~•iwm

L,.

l O oJ tltJl.IH

2uO.l: -2V•hl :-

?.,o.w:.'

•:..:.~:.:;.:::.::e.:.:.=~::c::::.:.::::;==~::;: ~=-=

l) ~ral·:• .'•"•u::;;·:t.:

a )' t.U•l!l', !~;,,i~ t·i. 'J;~ i: d Lt.l(l o1iV'-ll. I•YVU<ll:li.r ;,UftliOo>-

:;a ,

vuu.

alt.tu,::;vna , r1i1i J .: vl:: i J:t l,v l~UldiO~uo.

c ) ' l;·ov" •. ir'trl .,., '-<'l1i.uvi,.;:J\i jal!t :~ •·II '!'l)p.'l' (1

~~yo.~ i ll ~ l~ ku,•~ll t-~t.lllt.-i•.'t. ovut. ull~o:.it•ilill •

•

r 1, •) ll J.

(ill'

l:L·ll11UUUII,

v ·•llll

kivl-

:.uvn

'1 1 1•) : -

liVttC·WI.(tJ

1 1100 : -ll' ,·, .. :.::.

rC:lk'lllil' li.'\,1\Vf.\

;:>) i}olloL1::s~ ,):J niityL:u••

')lhl;:_

.,i i.av:nt.t.u

rn:'~'lut.u-

iillOi.f.l .

J.u,,.l,.tuk ,;l t'!tJ

uu ~~.u.. n

;.;.. .tt.l;~!:>:-

=::===:.:==~=~:"!;.;;-...::-:.:-=-:-=c:.:::.::::=.:t..::a":-:.: ·

•

:'o

169

1 ~J'.: 1 : :llflll~:;; ll

:1 ~ t.V· t.1 !':111:1r1

111

~- ~' . ·~,{.

v tl:Ja::

l~urulo .aHl ,

olivut voitti.. -

r·uo 1·•.\lwcn"

~.ui.

La :-,o:{v

1·a!: lllltUtl U!Jl•~:oto

'·

. 600:-

600 : .:.l.lr i i

!l'lTl v·J fl r ..·ill'l!l ol !t i ~H.iO.J::, :.muna,

,,·_,·vitnui• Y:ulu1o•;~n, y;:un ol!dlnclor; . p:uja

. '. .. 011

•..

•1

oi':ai:JLnvn

...

;!'\ •1 ·•1lot. j·\ dlt.IL oliV!lL,1.1~ 11.•\,•Hl Vi.•ltLUV,IItS':"'

:~:· '·.uJ.J•O:Ja~\. vncu1 rni illil Jcaov;vat v•J~aL ovut

u !Jlt:: t':ti v:~ t.tcv n t

1 • •

___i~O.o.:~-~-----1-vo:~ul<.

Hnpw1ukuinD uu ,,,,,,a

'12~: - , .

a:a=:::se:a-:s:=!'2co::=a~:..:;===s;.~;::::zt.:==z;-~:..a .:~=.:.:..:.u::&.=.::&

a) t.u

1:1

vii::~;: V< •

:: . • ... :~ri

lr.lnJJ,o:;sr

0 · •l·llll•-tJI

,ia

llt·llrJI!ll

~nit:li,

1 .

. ot.i.:• tu~;~ ou 1'~r,.,l,lgltl'.lt.l.:•- ..

!w·t.•'lLLaV~I lJl)(l "otu

1 Otltl:-

hvonl? .;su '.u liito nua J ;1_ 011 k•m~~ tet· · ucJ,wt :~ 1>ilrl'lill1J

(1) yu.:l l: ·:·vi•

ltat ·,ltavn

pli n\J(t·:IIWi~LLt,-Va:.lll.Os. :; ll-

li.•!IVI• ·lailU/1::

, 100U j-

<>Ou:-,

·"·

... :

• '1

Ori-

~lOlUt•li'L~':VU

'Jll:-

q) oll:i~ oli ·t~lV:'IIl IIV,Oft0 1 oJlll ~ :l • 'lrvU~~31

311

_ .... 1;·)\ ........l .... : ----~

et: •il.Jll•h;ta Lsthtuvt• f' \ ~ oli Vlll t.tiJVO:hll'

,·· 1t .a,

1 iJ

2· •00:-

6iJO:-

h II, l.•1l1ttJVi: ~3~i i!~J:..OoU/1 j <1 ~ illl. ~~ vVl :::.: VUJill::l

'! •

--~~----------

t; LJ<I·lutn rvo:ta~i tn:-.si L,n) •t.it ~n

t.i.'vu ,).1

.: ! .. 1

2\JUO:-

·1) ~oli !;uw.casu v·~:w i.oln·•ta ultt.:l on

<: ) ·.t :! ll i

' Lt• n·1 011 :wllot.

:·;U/JiiOiHl::! 1,1uUtun

1Lt.nv~1

!:Jvij"Lm.

•· • J l:l .: :::11 ~a L~ 1t t : :v•~ ~".tllo~z;t.._. Jll. ~n Jll

•1

,-\ .t..U.l.:l., Oli ·. !Ji. 1; \

o.. UI, L•lll v;: l !. (: V/J,

1 l,•lLli·v:.• j'.l .. ,.,,,ui~ 1 ••••·· ••

••. "1 ':

Jl '

.:•1 1!'

·:i ollut ,

V :t\11 vll .II'

lotllt~\:

vuubll

:l·~ 01,

·:Li,UV<\

2' '•: 1 Jui.

,1:: • 1 i

....._ n.lit• .. i:.lL d.t.ova___:.~•iU:-

!' t ol1v · l "''·"··i.. ·lll 'u

i !.ilv:.:;-

__._...._ ·vit:-

170

;>th): - · :

,.,._,Lrlu

:.:;a.:::...__:.;...::::::...a:liliaa

DQ:-;:.a:.::2....:~.:.::· •;;:X~ :-.:..:;r.:a·..::::;;::~:..;:; .,o..

hvJ• -ti!all :alil\1t i ri!lCOHliVksot.'- 'J.r. v i i'J ·'ll·l;u .lt ll..,~~u · .... ll.;cu-· ••1

ut olivat. t.ut..m t.uli't·H t.arka~L 1 lLU11Ul ·;:o:won,,uLt.iin jul-

l •IIH,

lttlo Vlrl~at.doll. t,

JI)LI.Oill tarl~:wl.ttJut

l.-!'l.:l··m v· nt.i vu.v::. .

r .:lUJII 1':-:t.il~i.;ll, V·l l'tOll.l.tll, l:.;t.tt )l~LV:'ll.UL, I'U~J.l''U UrH . Jwrja;.lU,<.o~il 'r Jo t~ vnltill ~~::i rb;.u l:·~an ••l' l •. lltiHt,;U: ,~ 'j'olu~i

a 1i11

.Ul11t.iaa hi,)'OII0111111:au

!•.1.1111 011:.-Ji ~ .. ldltikvw,

,,,huru<.:llw

't.uohon · ,):Jiv~-.n

tH.ivi•. s•nlun VLJobn, ·l:onkil aitta . :\' . l - .

hi•i ,lii• 1JU01rJ:Jt.~::u'volt.ai-

. . .. • 1 • . . ,l:

. 11

llf

kiiVL;i.koViil 1

... &

•

••

aan lau::ui.tav<ll\ uaiv ut. it•-t t-lOi::Jtvu 1Ji!~ ' II.JVOfl iutunt.v lluo n-1e~t.c ·

uiltal uil~:ta l~unr,fltl t: ut:::~lL •.• u.:;oi::·IUttclu~a, ~~~HIIW ol.;~l t.ua , · oli· t...,.h.: ·. l.y

tl 1 1Ul'l:lllV a

•

··' ··::1\a t S·-tll..u ~o i!t'l uu v :n tu t

fl) ; ltJ'l\,1 t.u .•i :.J

•t

0 11

U1 ..J 1,

... ..

• 1 .

ns i :trl

V lr r~ Hl.;.t lO lla

tu Ll< ir.u t ,J ~~ l~o 3l:H y 1 H• hu-

OV.:t t J.v·il. t<.!V u t: Vl' ol:r ~ <\jd l:J-

ru ·rl : a \. i!tai s.-:~n ll)'Y 13l;:n j a u;..n v uolcr a!{oi• L'r!\ ~; t.1u ua ..ui~a~o ~11 111iutv · vu siu~;ua,· n111; lcntsoo tinLu<~h~uuulk.-•u:J o1:ctiai~ni y •llVvii.tnaVllokr::njil !l.lra~Jl · at.ij:;.\i~~1Ji j :\uk:lnl. l;untocm

L:u ·•ll•n

llilll

~a s;i..tn:.~aun

y~ lu~otuiJtl tut.

l·:~·,., ~-tU I•flt ' ja .. 01·-

syys ,:L•un l pi• lV <; <•IL l9r:l UI• llrwlsuu

dtt: t·1 l~ isi . litålwilul!Hl'll yl<:!J,ot):i]li l

;lfVlOl<lUlfl rh'lli

y h tRnnuu on it. ~t=t ...i.IJI toi:; t.a t.u haita !\al• <h1 l~ ua11aa tm1 · ko holitO 11.; ta

.... : .. ~a t.ilv.~rt.•111 ~od•iJr ut.yiu L i•

v;.ll"<>iot.n ... u . 1

.$•lLt.~t : .uon ul'~"'f-':::1•:1

l ·w :w la3''.UII •. ~vk:~;.\lt r-uL:;-ilti,•Juvl!{ ''·'l'c)fl 1 ••• h·'"'liJOflt.;.tJ•·:.Ll~~ J:t · ji.lt:mti 11•1 •.•nU~o-...,):.1-t>:· l'. II I I:y w•Hli.IHJ•ii L:;ou~<llt

CG/f

r.ru.n •~a

:tlal.·lt l!•tl.J ;:•.'u <HJtl\,a;l

l\lar·I·.J~uu·••Juliui.•Jt.l.l ill Jn UMt~:.t lil', · L<ll

l ill·lll vnliiuso:Hiitu::; .u•ltl'. j t t tlll '. .

:u ).,, .' J.lil .

{

~U/L~

· ·,

'· 1

171

h1 ':Hu1 • 2) 't'or~J ~•ain t.ilu::JatvioUnat. J:, ':oJII,i'i:\hvlt .

",) VuiJ:,rakont.r·ai,ii vuod ·•Ha 1SIO ja Jiltu lYO) ja 1Y0].

vuo-

'J'u 1 o- ja li'J lt\.ouv .Y t• • ll ~ :· J J' to .,!1.,:\ v u vcr·~l t.a J.l.. '(u .

1t)

•

~~) 'l'u l UUC\•1;-ll i:;·m 1~ ·1. 0~

siirt.o~11HJ1.ölqnL

ln~~.

•

t. tHlt<il) bH/1. l<nr totj1r.tU t. VU~:Ji 1 !.et J.t!( ') 1

l CW , H;'J;;, 1400, 1\}0!), 1910 , ja 191!,> .

t)) ::utn unja l :ol~ir.i aL nrot.:sll~ai J~. i..iUOi•reks i ,\ nut1 l:<H'tt.o..

'!) ::t-~t.l:liJid, (t f'l~<lutU13.l'.i!'J D.t Vti0Jl11.~ J.l.q ,l~':}(),J.lj()()ja J.I.JJ.7 • t)

Tilus::nctta u ·l lit.~'kn~u :1!'lll. · \)

9) ?al ov aKyu l.u ~:i. il' ,j n 1..

10) t·.ol-;or;llu.~ vi.clmt.aloll ·lwit.oa kook~wia :~uj •.JiLi.l ja

:JIHJH-

t öj i;. ll) Virkat.al..>ll cli:iV i•:: ujn .

1?. ) ~.a,;,nrito i mit.uu:w ,il,<lfl i:itj:·Jt1utu2/3 1911 , ;o 1 1),? · 1~rtmu11~1 BO\. •! ,

./ .

• •r vl1•1 Jt.COilaP~

Ville r;tll'·Jllo

I.JQ .

•

""!;;?.:-

•

"'ll?:-

""lov : '=

90 !.:'.,

172

Vuoden 1921 jälkeen ei enää tehty uutta pitkäaikaista vuokra- . sopimusta, koska oli odotettavissa uusia järjestelyjä sekä virkatalojen, että torppien itsenäistymiseksi. Asia hoidettiin vuokravälikirjalla, joka tehtiin 14.3.1921 - 14.3.1926 väliseksi ajaksi. Virkatalon metsästä oli vuokramiehellä oikeus asianomaisen metsänhoitoviranomaisen osoituksen mukaan ottaa 30 m3 polttopuita sekä rakennusten korjaukseen ja kunnossapitoon käytettävät tarvepuut, mutta puiden myynti oli kielletty. Hiekan, sammalen ja kivien ottamisessa oli vuokramies velvoitettu noudattamaan metsänhoitajan antamia ohjeita, joita vuokramiehen on otettava huom ioon myöskin laiduntamisessa. Liitteenä seuraa Israel Matiskaisen vuokravälikir ja.

Vuokraväli kirja .

.. .JJL vie:-~e~"v kylässä olevaan ..... N:o .... ./. ... kuuluvat

. pitäjän

Jf.~~~ry:..~~-~

ktc.V~t;tl2-Lj?M~ . . ., 't~.vla'j,~v . ....

.. .. . . . .

virkataloon

kantatilan -tor:Jan

~iil<it'lf3a al~:o~een nautinnot, joihin sisältyy~./c? .. ha peltoa~.~ ha niittyä...

_y(;

ha hakamaataPvuokrataan täten väliaikaisesti

. ..... . . . . . . . . . ..~"!!!!.~.~ ./J(4.f:).,~#- ...:-::::::.

.. ... .... IIe

~~~"'- (fj. . vuoden ajaksi, luettu 14 päivästä maaliskuuta 19..i../.' samaan päivään 19...t6. seuraavilla ehdoilla:

1:n) Vllol<nlmiubou

z..L.....

ruist.n, .... noo

mr.l<~li01fU1

~uloo

auoritlnu vnlliollo vuokn111

hebtolitrnn ohn1n jn

vaooi<IS8l~

J V,~-- . . hohtolitran

toisen puolen kutakiu viljalnji" rahassa.

j~>

kuurn11, joish• hän

hohtolilmtl 011

volvolli-

toisef! puolen voil>toebtoisosti mhassa

t-ai viljnssa, tapahtuen vuok.mmaksun uumntaminon rahaksi sen vuoden verohiuno.o mukaan, joksi vuokravuodon kesiiltauai saU;o.u ja tulee vuokraviljuu vilbimmän hohtolitrapainon olla rukiiu 70 kiloa, ohran 60 kiloa ja kauran 48

Av~~..

!<ilot~ '.ClLo>ll vuokru, tekevä yht~ensii ~.:-

{kaJ·, . . . .. . . .. hohtolitraa on auorit.etta.va lr.numun-

veronknnno,sn.

Suo oheaaa on vuokraruiouen tehtllviL vuokraooinoollii. noura.uvat

~yöL

173

Piii.Ltilnn vuolmmjnn t,u l~o Ruoritltm k.. ildd hoko Lil~<lta vuo);rulHlU<loltu. tueuevllt

2:o)

v~:~rot,

yleisot ulost.ooL jn

rusiLul<~ot·.,

oll<aot uu mitl' lantna t.uhnusn.

'l'orppll~;orittn~

tilnu vuokrnujnlle osuutouijn ylJU.uuduiLuista veroista uloslunista ju. msit.nksistn såuruuvnssn suhteess11:

f!f :#~

..~

.. } ' .. ........................ .......

") " " " " . ................................._.

• •

'",./ '" • ' . ..1

..1""'' .

%..-;)

.• (fr(l[r\ Omt d f.l;(q ..(':'!/.. /..~q/a.~-:!~0'~'(/(Lq.<t .. t/4fZ:\.?t.!A:'!.:f"H..P... /-"fl. . ::.?.J~r·4. ~ r.!. J.~.. ...................................................... .................. ............ ...r!. ..... ......... . . .<?............................

; rli.0

......................................... li1:o) ÅlllllU>tlo nllil.nA

nuoksi sonrnllvissa tt)

<111

nilwuLc•Li u

jnli~latl>ntut

vuuhmuoi,,hon V<tukrno ilwutoust> meuoltii-

tnpan!<si~su.:

jos vuola·nuJil•S IU\·nttn

~ iirtiiä

vuokruoikuut.ensa tai uulnll toiselle vuokralle Wun

t.ai osau siitilj b) jns hfut iht"'·" lnp<lll '".YY t.t~i vit~ til11ltu lanta:• u•i valLio li o lmuluv in rakennuksia; n) jn~ l•iin AsuLusl~ttll it.ui<M'n lni'dli·Uiimibxii njnsst•jiiLUil• nondi\Lta11mLt<t\ utiiiiriiyksiit, joiden

IUrkoilukuoun un o,;ti\ii tiiiLII l'll('jtiullo

jouLun~r<i!l.a;

tu.'" uu.Jcahu•n nldwn niiit.,. tniiitrioy l<Aiil.

Niiits,:<

lapau);si$~1\ 011 vuuknuuill" vulvullincn ltiisl<yn su:Lt.unnn umutt:nnuan tilultn

lähimpiinil lnhtöpilivill>ii. 16:u) 'L'ilan viljr•I<·Jui~·'Y"• ndwntnmi~·jn j11 :unidcn vuokraehtojen täytti\tuison silmälliiJ• it.i'iwi::ttil varlnlt toiu1it (aVilb virkal.aJ•,,jOi lt.nd<i\.s:l;~jat ~u.i 1\.~ULUMVirauomiLit-~ot t.ut'P''I'Jl mnknnu

vnrtou t.urviLtavat ti•••h•t ja iluw it.ubet.

J7:o)

Vuuko·11·11jnn piiilt.t.yossi' lnldton vuokrasopimus ilmt<n eLiii. irti~<1uomistn tarvitsee

lmnunaltnkiL'III puollln lnpulttun. JH:u) Vuolcmajun on

~UVtlltnv iASI1

ltolt•lin turkoiu nO>lUtllotlnvn VttlLiou virlmtnlnjcu

l<f•yltiimisostil 1& piiiviin!l. wunu·oiknut.tl l!Jl& unuotun ns\ltukson m{lilrliyl<aill soltil. asianomniselle motailub!litovirnuomniaollu viipymtiLt.li iltnui tultuvn myöskin virkut.t1lon ll)etsil.n vullieistu.

r.uet.ei~sii.

snttuneistn

174

1\l:o)

all~ltirjoilctlnossn

'1\\lil vuul.mviilikirjnl\

011 vuokrumiehen nnnett.11V1L Aautushnl-

lituksen hyvilk&yUiil. Lalwus VliOitraohtvjon tiiytl•lluisestUo VuolmLVillikirjuu on tel11y k11kNi kii!JpulllLla toinun vuokrumioholle jn toinon valtiolloo

~' "~ / "".At. o.._~:t~ .. ~ ........... o.. 0

, o kuun l"t .. / pa1vi\.n' 1u <./ .

~ .P.(f!~. -===......................

. . . . .. . . . . .

....

/~-~z Edellyttilen, oWI cdelliioleva vuokravälikirja vnltion puolesta hyviiksy tiiiin jn nllekirjoi· tetaan solittiili

111lokirjoilt.o.nu~

tuvau&ll ue täyt.tilmli.liuo

l-iiton

puolo~tn~;n

....!o:~(C.~a, 0

•·•• ·

olovunen vuoltraehtoihin tyyt.yvilin6ll jn aitou-

((.?V/C.~. ~

)<uuu ..

o.t;

p!livi•ni\ Hl

~..

:h ~~Mo~ e.. o~(. A~..ca:z::t:.~~.

'.::;YIJ

'J'odio~t.;Lvllt.:

175

PUUSTELLIN TORPAT Puustelliin kuului neljä torppaa, joista seuraavat kolme torpankontrahtia ovat säilyneet. Torpånkontrahti Kaisla nimiseen torppaan TOrppari oli Karl Laamanen VUokraaja oli Anna Leena Parkkinen 14.3.1907, 20 vuoden ajaksi. Torpankontrahti Lahdentaus nimiseen torppaan TOrppari oli Abraham Valjakka Vuokraaja oli Anna Leena Parkkinen 14.3.1907, 20 vuoden ajaksi. Torpankontrahti Reielinkangas nimiseen torppaan Torppari oli Antti Tikkanen VUokraaja oli Anna Leena Parkkinen 14.3.1907, 20 vuoden ajaksi. Esimerkki vuokrasta yhden vuoden aikana 1 1/2 hevospäivää viikossa viikko heinätöissä viikko viljan leikkuussa 10 riihen puintia 1/2 kg voita lehmää kohti 20 markkaa rahaa Liitteenä seuraa torpankontrahti Kaisla nimiseen torppaan.

176

Torpankontrahti. "

~~_,~,-:..<. ...

TorppnrikHi

puuswUin ulnoollu ~~.ff.;-d;-

nimiHocn torppnan .

~4<...~;-4..~~.~.~::".

piwjiissii, mikii puu~tolli_.?"

•

pili\'iinil .....;$...r......,.... kuutn

vuomm h~. tehdyn kontrululiu puru!lluullu ja ~. piiiviiHii ....~;... ~~kuulu vuouun ~;,,t..-:-_ nnnulun ><ii•·Lopiiiiliikson ktiULin on nrenmlla 111inuu huoliinuni tullut, olnn minii ..

,...;f.'-;?.A':,'b' ~/,....,_,. ... __

~&r"'-..:::.........

sounmvilln ohdoillu:

1:ksi.

Torpan viljcltiiviiksi nm1otuan no tiluksot jn muut odut, mitkii luotcllann siinii tolmituskil·jassa, joka on lohty torpull11 / / I>iiiviinii

~ ..::.4'~ kuuta vuonna ;:?'R/ toin1itotussa nrvaukscssa.

-PY~~4'""; .#~~4-~~-d

/...?/~'!",:.<. . . . .. /"'~<-~·..;~ .. ...... ~

........ ~

-z:::; .-.- .

~4.4-- ~

.... -·

. ....-?~ -~~&~-~~. ...... .

a:kl'i. Työl, jotk•1 ovtiLhlhtuvtit

:::..~~,...:.,..,. 1 .... ~.....-

t·u on!>stl, ovnt

Lyilku~toistt'n honkilöitton

kuut.tu toimitoUuVIll k••lvolh~illn juluhlln ja ptukknkunnn~»-<1 tuvnlh~lllt\ tyukaluillu. ~:kt<i.

Torppul'in tul11o byvin hoiiM ja V1ljollii. torpp.m

u:ksi. Torppnrin jl\ hiinon

huonokuntanns:~

t~ukii

mkonnuston ettii. tiluksiun puol0141a.

kuuluviou pitiiii kurttanmn kaikken met.sänhanskausta.

Jos torppari huomAA haaskioll1 tchrlyksi motsii.ssö, pitiili hiinon so heti ilmoittaa puustollinhaltijalle, Arvauskirjan muknnn myönnotyt motsiitarpeot aaupi torppori ottaa ninonstann }lUustollinhaltijan osoituksen jälkeen.

G:ksi. Torppnl'i on oikeutettu pelloksi ja niitykxi porknumnnn siihen aovulinsto mnnfa, panomlll\n viljolyk8Ccn Hnota jn rämuU.a

~okii

lnitumon

pnrunlnmiaok~;l

hurjoittamoan

kuekcnviljoly~;Ui

hnknmnilla. Ennen tiimmöisuon tyiihiin ryhtywiijtiiiin tulco torppnl'in siihen hunkkin puutitoUin htLltijnn ja }>IIUSiollintarksstelijau suostumus ju on silloin samalla teblävå viljolyosuunniwlma eckii muut ehdot vuhvistettnvut., jolloin oritl.iiin tuloo

sopimuski1~assa

siiädettäviiksi, tokko ju

millä tavalla polttamista saadaan harjoitt<'a.

7:ksi. 'l'urp}>Bri on velvollinon toimittumaun palovukuutuksoon torpaHa olevat kruunun rakonnukset.

8:ksi. Torppori

t~i

saa luonunsa suojolla huonomninuisia ja pnhoiksi tunnettuja henkilöitä.

177

ll:kHi. Elloi t.orppari tii)'1ä ylompiinii mainiUujll mii.iirilyk&iä tahi joa hön joutuu niin huonoon taloudolliaol\n tilnan, etl'ei hiin eniiii kykone &Hiunmukailolln tavalln t.orppna viljolomiiiin, on tiio1i . kontrahti

ri~ouu,

jos puuatollinhaltijll eiti vaalii ja puuatellmtarkastol!Ju timiin oikeaksi lulr-

kitaee. Ja on torppari tässä tupauksossa velvollinen lähtöpiiiviiä nouttimattu poia muuttumnan.

lO:kai. Säädetty 'katselmus 'on torpalla toimitettava torpplllin aiihon tullBiiSll ja silti luopuessa.

ll:kei. 'l'orpparin tulee, heinien ja muun knrjanrehun suhtaen, ehdott.omosti noudattan voilllB8sa olovan puustelli-asetukseo :lii:tti pykiilöii.

l2:kiji. 'l'orpparin on oikeus läbtiesaälin sauda kohtuulllnon ko1'Yaus

nll~t.il

uutlaviljolykalaUi mitä h!in

·vuokra-uikana on to1·pulla tehnyt, ellei hiin jo niistä nnutlimansa hyödyn Ja sadon kautta olo saanut. täyttä hyvitystä.

~lih~n

Ja:ksi. Uut.israkcnnull, jonka torppnri, omin puuainnituan

kiiylliil'n. on

t~rppnnn

tehnyt tulno

hänen liiltt.iessään tarjota puuHtollinhnltian lun&Htottnvaksi; ellei puust0UinhnHija tahdo .;itä lähtö- ja tulo-katselmuksessa mäiir:itystä arvosta Junasta11, olkoon torppari oikoulettu muutti1maan uulisrakennuksensa pois torpasta. l-l:k~1.

~lnnliskuun

'J'1intil kontrnhli on vnimn!':<n kaksikynnucnti\ vuol111, lukion

.-j"=/?,1: .Ju on torppnri. jokn t<II'JlJUUI on hyvin ruokounuL /

jtl

14 päiviistt1 vuonna

muulenkin volvolliauul.cnsa

kontmhclin tnnknun oiktoiu liiylliinyt. oiknuloltu, puuarullintnrkuslolijunsuoMlnmuksollo,snomoan vuukrnkumlun lopnllun. uutl<•lln yhtii pilkiihi njnkhi lchtiiviillil konta·ohdilln ja siinä miiiiriirylilii

oluloill~.

pilliii torpp:111 yhi\ fJtlollunu viljultiiviiniinsii.

oikuut~. Jo~

pillii\ully

l'uuslollinhaltijllllo on kuil<lnkin

mnanviljolykMon njl\nmukniMIIl kohityst.ii vnrton il.&o '}JUustolliss11 so tur-

pcollieokei hnvnilnnn,

puu~tolliul:u·knRll1lijun

snostunuaksullu, vuokrnkaudon loppuun kuluttua,

torppa\ pois Hiirt:m tnhi hiivitliiii. Sen ohessa vnknutolnuu torppn1·illo, otl.ö, jos hiin vuokrnknuuon ajalla kuolco, hiinon jiilkccn-ji\iinyt vaimonsa, lcskenii ollcssttnn, 1mnpi nuullin vuokrnn hyväkseen ja ottä, joJ; Je~kikin

kuulee,. taikkn ei t:lllflo lnhi voi torpRn-nrentiin ryhtyä; biiuen miohonsii poika tahi

viivy, jos Miihon

(o',:k~i.

on hyviimaincinon, työhön kykonovii jn puustellint.w·knstolijon miolostä muuten

sovuli~s.

~lilii IIIUlll~n

nlui~ista

sat1pi otiM l0r11nn-nr9nnin jöljollii olovttksi vuokrnkaudoksi haltuunsa.

Armollincn .JuliHhlh !!ti (liiiviillii 'l'mnnaikuula 18!12 aiiiiliii kruunun puustoJUon

lorppun:ista sekö uiii1lon oikcuksibtn ja vulvollisuukAisla, on kntuottnvn tiihiin kont-

rnhUin sisältyviiksi.

?-'#"../~/.· ~o·t".,,'(',_,,_

.;"'//'~ -.:"'-:;:7~.::":

.t..~

9K~v .?~ ""'~...--.,

J;;liolliiolevonn konlmh!iin olen minii tyyt.yviiiuon ja sitoudun sitii kaikin puolin Uiytl.ömiiiin.

T 0 <1 i 8 t 11 V u t: \

-~c/tau~ c...ghtfa..:t.,(~t 0., ?vtc.. rt~M.:_4

178

Maatalousministeriö vahvisti 29. 1.1932 virkatalolautakunnan suunnitelman Koskentaipaleen Puustellin virkatalon vastaisesta käyttämisestä, joka oli laadittu 17 . 10 . 1929. Tila itsenäistyi 29.1.1932.

,,c 1s ln~ls sä , p,nä i' .o

~93!.!.

1931.

s, o

.~~~:

9tH

Asutushall ituKsen 4Vo.J.

e&1tyltses ;:;ti

~;e tcerntistli

nyväl\Sl

kir.jo t:ssa

v nhvistas

ttihtin

Jtiiy"Gttilnise::sr.ii, . !{Uitcntdn

luovutushinnun

tulee

pi'1vii1tä

ohoen1 11tetyn

3iten

tiiniitln 17

.J..: .000

Hättl:isen

nsun"GOtllan martckaa

se~~oå

4 l-

mo.r J1< ao.

ti • 000

saull!lalpalstn"

e~;tt:t:

noum;Otl.lau

Vn J.j aKan

mnrK~·aa,

Ja j•u

JOo

asm:onlo.n

ti 9 .1.- - 1-

;.t i !,lcelin

virKa 'talon

1..

jtot;

nä.nnyt

päivänä 1 :Mn

l'l\us~.e111n

ottii

1: ,o

1 9!l

suunnitel11Bn

- Puuste 11in

8~.000

olla

Vlrl{St nlol au" ~unnan

i~osKentaipa leen

mo.D lai s 1cwmnaSl oll"vnn

msn~; a.J.ouSJnlnis~;eriö

o.sianOIIlalsen. ja

seRtB

.J.olcatniWl

.1.-

ova,;

.c~Ytr.at J.l nn

a!luntotl.lan 6.000

mnr~<..,.na ,

ö .000

j...

va s't a1-

m:~ry~.avat

''t:"e1s-

mc..t< su1lla. SR.ntal la

mlnis'terlö

on HäKk isen .l-

hug .

sopivil~si

ln\l.n

myös

'l'ämun puoles1:a

jälollä

l!äKkisel1e,

JC.

se Kä

että

se.stå,

mlni st erlö,

tuK.oen

tledOJ<a1

r.1e1: s!iuona"

ICSUPPaJ<;J.rjn~.

palau1:taen asian

Va.l.jaKan nsun t:Ot;~ la 6 1- plentJ.lallls el l'e

ova't

si irre t tavå1:

met su -·

tu l ee

ma1nl1:tu.ten

asinJclr;)nt

vnntLuaa

li'ICtla

va l tton

t l.l. oJen , myyml-

KSl'"Gan,

totmenplue"Gtu

asuwsna111-

var1:en

~;O: ~ en

moi 't taa. lolJ.O lS 'GCl' l. J:uoro•••P 1 nnll1 ~usa lh1; cm·1 U. 01 (n ucr • .Tulj onnölcse n ol.k'eaK-;;T toctl.stna, ·-1\clsint?:LS Rä , 11tukse sno. ,

ne l m1':uun

pli1.viin~;

1 \)\~::! .

v irn.ll1avo1; .l,

,;;;.(/t.(..tL.

;;; ;, c/ ;

noi1;oon .

aautu stl!ll lltulcsen

alleKirJoittaa

ro:a1: 1s KS l sc.J. l .c

henlc1Hl1!le.

oleva"

halllm;nnn

Isrnc.J.

kantet:lla

asutu shl\llltuksen tulee vasta ~su n5 7 ja 1- seKä sauer.a..L.pa.J.st!l1: . jm . 1--

jan.

Kat somilleen

Virr..a ~a.J.on ht>lli"GW<oen

Bml.J.

Puust cllin

jm,

m.v:vuli as untotdlla t

VuOIO'D.:·..1e.lle

Jw.

et: tä

Va.J.jaK.a.l1c

:.>vanl.l le ctes aa

mliii1• tinnyt ,

·em.:~.se.J.l e

asunto t"l.la

jw.

myytävä

asutushäl-

1.1.-

179

ISRAEL MATISKAINEN Israel Matiskainen tuli Puustelliin kotivävyksi vuonna 1907. Anna Leena Parkkisen nimissä ollut vuokrasopimus siirrettiin Israelin nimiin 1908. Varsinaisen vuokrasopimusajan loputtua 1921~ vuokra-aikaa jatkettiin vuokravälikirjalla 5 vuodeksi (1921 - 1926). Vuosien 1926- 31 välisestä ajasta ei löydy asiakirjaa, mutta vuokra-aikaa lienee jatkettu vielä 5 vuodella? Jokatapauksessa tila ostettiin itseoliseksi vuonna 1932, 86 000 markan hinnasta. Israelilla oli ensimmäisestä avioliitostaan 3 lasta, 2 poikaa ja tyttö. TOinen vaimo (z Herman Venäläisen tytär) lahjoitti miehelleen 6 lasta, 1 pojan ja 5 tytärtä. Israel kuoli sydänkohtaukseen vuonna 1941, jonka jälkeen vaimo hoiti tilaa vuoteen 1948. Tällain Israelin poika Otto tuli isännäksi. Israelin vaimo kuoli vuonna 1976. Israel Matiskainen tuli tunnetuksi taitavana ja aikaansaavana miehenä. Hän oli kova mets'å mies ja jo nuorena miehenä epäiltiin Israelin kaataneen luvatta hirviä. Kuultuaan, että nimismies haeskeli häntä hirvenkaadosta epäiltynä, Israel matkusti töihin Amerikkaan. •Tai s i tulla vallesmannille pitkä matka haasteen antoon•, kerrottiin Israelin tuumanneen. Ahkerana miehenä Israel oli hyvin aikainen. Hän saattoi lähteä kalaan jo 3 - 4 aikaan aamulla. Kun väki tuli päivälliselle noin klo 11.00, oli Israel pyydystinyt kalat, ajanut hevosella Mikkeliin, myynyt kalansaaliinsa ja palaili takaisin sopivasti ruoka-ajaksi. Vilja, liha ja voi olivat myöskin tärkeitä myyntiartikkeleita Mikkelissä. Vakituisia asiakkaita löytyi Lähenmäeltä ja loput myytiin torilla. Naapuritalon {Rahikaisen) voita pidettiin niin hyvänä, että sitä vietiin maaherrallekin. Mikäli talosta ei l~ytynyt muuta kaupunkiin vietäväå, voitiin rekeen lastata kuivia koivuhalkoja kaupunkilaisten uuneja varten.

180

Israel oli taitava seppä ja mylläri, mistä kerrotaan enemmän,. pienteollisuutta kotitarpeiksi, kohdassa tässä kirjassa. · Hän oli myös tunnettu vieraanvaraisuudestaan. Puustellin tupa oli vakituinen kortteeripaikka uittomiehille ja savottalaisille. Veikko Rahikainen kertoi Israelin käyneen joka sunnuntaina kylässä juttelemassa kuulumiset Emil Rahikaisen kanssa.

PUOSTELLIN JOKAPAIV~IST~ EL~M!Ä ENTISAIKAAN Puustellin navetassa pidettiin kymmenkunta lehmää, joitakin lampaita ja 2 - 3 hevosta. Lehmistä saatiin maitoa, mistä tehtiin voita ja kirnupiimää. Kurria piimitettiin ja tuotetta sanottiin kokoksi, jota nautittiin kirnupiimän kanssa. Kesäkaudet karjaa pidettiin hakamailla ja talviruokintaa varten tehtiin heinää. Heinän lisäksi viljeltiin pääasiassa ruista, kauraa ja ohraa sekä vähän vehnäåkin·. Veikko Rahikainen muistaa n. 1930 paikkeilla ruispellon ulottuneen savusaunalta Saarijärven rantaan asti. Vilja jauhettiin aluksi Puustellin myllyssä, mutta sen lopetettua toimintansa käytiin usein Loukeen myllyllä. Sinne päästiin veneellä Saarijärven yli. Loukeen myllyssä vilja jauhettiin kuorineen. Ohrajauhoista leivottiin limppua. Toini ja Veikko Rahikainen muistavat Leena Parkkisen tarjonneen usein lapsi l le lämpösiä•. Näissä juuri leivotuissa leivissä oli niin paljon voita päällä, etteivät lapset jaksaneet niitä syödä. 11

Ruokaa oli yleensä riittävästi, mutta särpimestä oli puutetta. Kalastusta harrastettiin, mutta usein se keskittyi kevääseen. Metsästys antoi lisåsärvintä. Israel ja Otto Matiskainen olivat kovia metsämiehiä. Palvelusväkeä oli Puustellissa oman väen lisäksi yleensä piika ja renki. Juhlista mainittakoon häät ja tanssit. Puustellissa pidettiin Elli Matiskaisen ja Väinö Kaipaisen häät ja välitalossa (Håmålå} tiedetään pidetyn iltamat.

181

Välit juvalaisten kanssa olivat kireät. Tappeluita pyrki syntymlän jos Mikkelin puolen pojat menivät tansseihin Juvan puolelle. Sama oli juvalaisten kohtalo, jos he tulivat tansseihin tälle puolelle. Sauna låmmitettiin Puustellissa lauantaisin ja keskiviikkoisin. Pyykkiä pestiin kodassa, usein lyhtyjen kanssa. Huuhdeltaviksi pyykit vietiin Hanhijoen yläsillalle. Kaupunkireissu kesti yleensä päivän. Kun aamulla lihdettiin tultiin illalla takaisin. Talvisin käytettiin yhteistä talvitietä, joka oikoi järvien jäitä pitkin. Kesällä oli kulku hankalampaa. Puustellilla ja Rahikaisilla oli yhteinen kårriliiteri Mustanlahden päässä. Kaupunkimatkaa varten pidettiin kärrejä näinkin kaukana talosta, koska tie oli huono. Yleensä kaupunkireissulla pysähdyttiin ensimmäiseksi Ahvenaisen kaupan eteen Mikkelissä. Siihen tuli posti ja siinä tavattiin tuttavat ja juteltiin kuulumiset. Muista hevosenpitopaikoista mainittakoon säästöpankin piha, Nojosen piha ja Suur-Savon piha. Kaupungista tuotiin kahvia, joka ostettiin raakana ja paahdettiin itse, sokeria, ryynejä, vehnäjauhoja ja sikuria ym. Joskus kieltola in aikaan saatiin pirtukanisterikin mukaan. Myllymatkat, kirkossakäynti ja sairaskäynnit olivat huonon tien takia hankalia ja vei~ät paljon aikaa. Tieolot paranivat kun uusi Koskentaipaleen tie valmistui.

182

KOSKENTAIP~LEEN

PUOSTELLIN OMISTAJIA

Keskiaika 1561 1670

Pietari Paavalinpoika Oikarainen Antti Heikinpoika Tuukkanen

Virkataloaika (Suuri pohjan sota) (Isoviha) II

(Hattujen sota) (Pikku viha)

(Kustavin sota) (Suomen sota)

1695-1717 1717-1718 1718-1721 1723-1726 1726-1742 1742-1749

Simon Erik Mörskman Mathias Läfvengren Jakob Walin Georg Gustav Pistolekors Magnus Fredrik Fieandt

1749-1749 1749-1757 1757-1758 1758-1759 1759-1766 1766-1766 1766-1769 1769-1774 -1779 1779-1783 1783-1787 1787-1802

Karl Henrik Lunden Berndt Otto Humble Magnus Henrik Tawast

1802-1810

Karl Johan Reiher

1802-1852 1848-1873 1859-1873 1864-1873

Karl Johan Reiher Johan Wiljam Nygren Michel Ven:Uäinen Lena Puikkonen ed. leski

Erik Ludvig Tigerstedt Karl Johan von Fieandt Gilius (Julius) Kindsträm Herman Woldad Weber II

Karl Fredrik Masalin Gustaf Adolf Tigerstedt Karl Fredrik Tigerstedt

Vuokra-aika

183

1870-1921 1904-1908 1908-1921 1921-1926 1926-1932

Herman Mikonpoika Venlllinen ed. poika Anna Leena Parkkinen ed.leski Israel Matiskainen ed. vävy " • vuokravälikirja

•

Itsen ~inen tila 1932-1941 1941-1948 1948-1963 1963-1967 1967-1970 1970-1970 1970-

Israel Matiskainen Matilda Matiskainen ed. leski Otto Matiskainen ed. poika Aleksanteri ja Aimo Fomin Vilho Manner Jenny Räisänen Juho ja Marjatta Rantala

184

Selostus valokuvista sivuilta 135 - 136 1. Rukiin puintia 70-luvun malliin (Heikk i Kaipaine n) 2. Teurastusmatka Hälkölän tilalle, (Heikki Kaipainen) kuvassa ovat Heikki ja ~Kaipainen 3. Heinätöissä Koskensaaren tilan pellolla 60-luvulla {VäiQö Kaipainen) 4. Kuvassa Väinö ja Mauno Kaipainen, TOivo Matiskainen ja Vilho Laurikainen (Heikki Kaipainen) s. Kuvassa ovat Rauha, Helvi ja Laina Maaranen (Heikki Kaipainen) 6. Veikko Valjakka ja Erkki Oinonen (Heikki Kaipainen)

18 5

Edellä olevat tiedot on koottu kansalaisopiston kotikyläsi-Tallenna tieto, talvikausien 1985-87 on koottu osaksi ryhmätyönä. Ne henkilöt, jotka tuottaneet valmista tekstiä piirin käyttöön, on oheisessa hakemistossa erikseen.

piiris$ä Tunne aikana. Tiedot ovat mainittu

Ryhmätöihin osallistuneita: Aune Kankkunen Helvi Kurki Urho Kurki Juho Rantala Heikki Kaipainen Martti Hyvärinen Terho Luukkonen Tuula Häkkinen

Lis~si

olemme saaneet erittäin arvokasta muistitietoa henkilöiitä Väinö Kaipainen Elli Kaipainen Rauha Kaipainen August Hal inen Linda Hal inen Tyyne Manninen Eino Häkkinen saara Häkkinen Toini Rahikainen Martti Purhonen Piirien opettajana on ollut Liisa Juutilainen-Vepsäläinen.

186

H A K E MI S T 0

sivu

HYVÄ LUKIJA MIKKELIN MAALAISKUNNAN KARTTA KOSKENTAIPALEEN PERINNEALUETTA: Aune Kankkunen SALONSAARI: · Heikki Kaipainen HEVOSTEN JU~ SALONSAARESSA, valokuvat (J.1artt1 MUISTELUKSIA 1<ö~)<~~EliÅ~P~1~~s~\;P,.~~~n kankkunen Pettuleivån teko: Juho Rantala VANHOJA KULKUYHTEYKSI~: Juho Rantala KOSKENTAIPALEEN TIEN RAKENTAMINEN: Urho Kurki Valokopiot HANHIJÄRVEN LASKU: Urho Kurki Valokuvat (Pentti Jääskeläinen) SOTAVUODET: Urho Kurki SANKARIVAINAJAT, valokuvat

3 4

5-6

8 9

10 11 12-14 15-16 17-27 28 29

30-31 32-33

A S U T U S

KADONNUT ASUTUS: Ryhmltyö NYKYINEN ASUTUS: Martti Hyvärinen KESÄASUTUKSEN KEHITYS: Tuula Häkkinen TORPPARIASIAA: Urho Kurki, valokuva (Eino Häkkinen ) Valokopiot POSSAKKAREITTEJÄ: Urho Kurki TY0N JÄLKIÄ MAASTOSSA: Aune Kankkunen Kukonharju: Tuula Häkkinen J A

36-37 38-39 40-41 42-46 47-58 59

60 60-61

P A L V E L UJ A

AMMATINHARJOITTAJIA JA HARRASTAJIA: Helvi Kurki 63-66 Parrunveistäjä: Juho Rantala 65 Lihan palvaaja: Aune Kankkunen 66 PIENTEOLLISUUTTA KOTITARPEESEEN: Heikki Kaipainen 67 Pellavan kasvatus: Helvi Kurki 68 NYKYISET YRITYKSET: Martti Hyvärinen 69 TERVEYDENHOITO JA L~KINTÄ: Aune Kankkunen, Helvi Kurki 70-72 KAUPAT JA MUU KAUPANKAYNTI: Aune Kankkunen 73-77

187

siv.u POSTI JA POSTINKULJETUS: Urho Kurki SÄHKON TULO KYLXLLE: Urho Kurki PUHELIN: Urho Kurki MAATALOUDEN KONEELLISTUMINEN: Heikki Kaipainen MAIDON KASITTELY JA KULJETUS: Helvi Kurki PUUTAVARAN KULJETUS JA METSÄTYOT: Juho Rantala MUUTA ASIAA PUUSTA JA METSÄSTÄ: Juho Rantala MUISTELUKSIA HANHIJKRVEN UITOSTA: Juho Rantala KOULUTOIMINTA: Aune Kankkunen , valokuva (Hel~1 Valjakka) Valokopio Koululaisten reitit: Heikki Kaipainen J Ä R J E S T

0 T

J A

MU U T

79-80 81 82-84 85-86 87-90 91 92 93-96 97 98-99

H A R R A S T U K 5 E T

103-104 JÄRJESTÖT: ~une Kankkunen Maamiesseura ja maatalousnaiset: 105 Helvi Kurki Koskentaipaleen nuorisoseura: Urho Kurki 106 Valokopiot 107-110 Asilan nuorisoseura: Urho Kurki 111-112 HENGELLINEN TOIMINTA: Terho Luukkonen 113-117 TELEVISION JA RADION TULO KYLÄLLE: Urho Kurki 118 KILPA-AJOT JA HEVOSKASVATUS: Urho Kurki 119 KALASTUS: Juho Rantala 120-123 MUISTELUKSIA: Juho Rantala 123 METSÄSTYS JA RIISTAKANTA: Heikki Kaipainen 124-125 KOKOONTUMISPAIKKOJ~: Aune Kankkunen 126-127 KOSKENTAIPALEEN VÄKEÄ TY0SSÄ JA VAPAALLA, 128-129 Valokuvat PUUSTI:!LLIN PAIKKA Koskentaipaleen Puustellin historiaa: 130-178 Juho Rantala Israel Matiskainen: Juho Rantala 179 Puustellin jokapäiväistä elämää entisaikaan:180-181 Juho Rantala Koskentaipaleen Puustellin o•istajia: 182-183 Juho Rantala

..-

1 88

sivu

SELOSTUS VALOKOVISTA SIVUILTA 128-129 TEKIJALUETTELO HAKEMISTO ALUEEMME KARTTA: Ryhmätyö

TEKSTIN VIIMEISTELY JA ENSIMMÄINEN KONEKIRJOITTAJA: Tuula Häkkinen TOIMITUS JA TAITTO: Tuula Hakkinen VIIMEINEN KONEKIRJOITTAJA: Mikkelin mlk, Seija Maaranen MONISTUS: Valiokopio Mikkelin maalaiskunt~ PIIRROKSET JA KANNET: Seppo Kaipainen

1-84

185 186-188

- L

".j '

,..._ <.0

c c

.l.

"' < ..."' VI

--:r.: /

!.1)

;: c

ei: ~~

3JII k lr osaall

ve盲niemi

路;.

路'

~ 1路\ . '

. vv

-../Vu~n~a~

V.-! -- .

' · '+ 1

..,r . . A l(to senDJittr a~

R emoj ·· ' '\.

·. t!\

·\ ~- . ..·... :- . '

- --

---

P' ,..

_,,,, 1

1:"-

' .'

3 1

Jc COSdiJI/

1 1

JUVA

r-----1 -J 1

_....

Reriiojarvi ,.._.. JUVA

---- ---

E 1 112 Ie: a fll o fl

v' 1111

Lehrnäniemt

j arv1

Ka lasaa n· Saalcstsaa"

' ;,~ ,, ~

M I KKELIN MLK

RemOJårvJ

5 / (

/w 'p

Ma•vala

"" ""~ ""' ""

R~ -

·'i

'? d 1e(

i. f;.:· ~c K ;1 ta

1 2012 '\ \ ,~.. . ,.,

0 1

~ ~

~36

-J 1

7-r4 L }läeTTtauS \. • · .,1..' 1 .f . 1

---'""7:7--:--...: •

,--: •

•

· :· ·

1 5~ . ,

,t\.M~

~, ""!"" c' -

ori,Ja ' ~~

-!- . . .

/")

P1 tk.mka!Jionsv~

:-::;:·~~ 0~ 1-

'.> , .....

M311saa~r.L

a ...

/---- ----~

.IL

~· . ~ '/ : .. ·:./

,Jl.,•

- 0<',.

- - - - ~ 'B2

iJ II

- ~1!

.fl/

\.~zi" 0~-

..... •V.

\ .

2 ..

.,,,.

·"ji :.

•

0 712 ' 0~ / '• ~J

',..

179. ' ., ,

·,

0,.--;~ ~'/

~0 1

~-<

.. ..

- /

'0,,-;/

0 :

••.:

-· 0

1',..~0

. ·~:

. .· -~

..~~:.

•

_ ... '

' ' "~

10 '..

so , ,. -·' , -\ ...

( '

•• •

0< --~

\ ., \

.~;·

.~.

\ 0 ;-00 01 : \ -

•

/ 0:

/ : '

. 00.

0 ~

,:.·

....

,_.,.. • 0

•

0/ ' ·

•

., ·-•''~ .. "'- 15 .... ~ ~ .,.. .... ~ - "Ä...'\.. , ..........._ 0

""'

1 ,~/: }

•;o ';.-

.:, /

"i / . 7'<?~~!

.0~.

·- -

// /~ ~ 0/

~tf~/

r:: .

·t L,

•

,o:~ 1 0

o • \

"'\ 1/ -:X ·t.'o ~,.

•

4ä.ff7J P/ S u/i 0

~9. /

r-:

~ l· ' .. --· . .,......,. •" 0 .- . oo\ --.... - 00 .o,..... • • • r _<(..,.1 h

. ...,... ,.,....- --:r- ,..("'

.,......,.

· :~

o•

\ UOIIiJS~

:- o,· .

'?..

0 ,f:

\ \

~· 1

<,: ~:_ .

•

r~:·; : ~ ~J0 u)N: 0 s_ u o?:

\ ?:,fc_,-·

' . ~,//.,·?

.o:::->f~ .

-o o

II'

/ 1 n

. ~

•

.l..J..,

11. 62

k ln s iJil (/

s2tJ.

•

/-'-~,-- --~~~

.\..0

131-ff' - . st1 ~~

\ 0 ~:~ ;. !; ' \ ~~ ii ~ ~fti

~ (i_ '\~ \. yS

.0, ..,.....,

- - \

•

'1(

,._)

17:11

...

. / 340

r-:--1\

1 ,\231

1 \

1 . ~-:t-

/ t':. â&#x20AC;˘\ )

,- "' /

. . ,en ,

....

ri ,-.~--. ..

l 69 ~

.\ \

: /

\ . . . . . ~. \ ""

, 1

_J1 -

.. ,;

.....路. y / :0:.'"'\.1 /t;,

路'

Kodonnuf 05t....~fus e Nykyinen asutus 0 Pa_ja+ GJP

Myllyt 8 M Pärehöylaf ~ T

Tervanke;Hopotkaf Sahaf e.s kaupat 8 k K/o.sk /1- ~ Ki Koulun s)_;~inf/ K.oult.~ Po.sf/foim1sfo Post/ K//kkupaikaf U /V! u_td ~tJkoonfurn_ispaikal- ~ Er1 k.tJinefJ kas vt!li~uus 0 Hi.sftJrialh~el p4/kaf .Ä H ~ vo5:f..e'? '"'!ftJ pa/kka CO::::O

Vanh,mpl(:l f1IOJa

Tu!V8svo ~ /V1 u-fahc:tttfo/&" •

Alaur/shau .fc:::, 0 lv'c/k:öa14pq/kqf

!VuoHa-ap~f !1/uoflakaloi.sefKtJu!ure /ft f

0 A

lt/ahldvf!!ldef ~

--. ~4/lM'f

PossakkC~r.e/.f;.f

Ht~ikahar:;u

5()()

/d()()

...

-路