Ihastjarven perinnekirja

Page 45

34

RÄÄTÄLI ALES Räätäli Aleksanteri Vilhelmiinan poika Moilanen oli syntynyt 26.6.1880 ja hän kuoli 19.2.1954. Hän teki elämäntyönsä Ihastjärven Pullialan koulupiirin alueella. Asui vuokralla Mustalla Aholla, Hurskaisen mäellä, Rasiahella ja Kolkassa, jossa elämänliekki sammui sairauden uuvuttamana ja työ jäi kesken. Penkille jäi pino kankaita, jotka asiakkaat sitten saivat vähän kertanaan hakea pois. Räätäli Ales oli hiljainen vaatimaton ja siisti mies. Hän hankki elantonsa käsi työllä, eli neulalla, itselleen ja perheelleen, johon kuuluivat vaimo ja seitsemän poikaa. Ammattitaitonsa hän oli nuorena miehenä saanut Viipurissa räätälin koulussa. Silloin ei räätälillä ollut saumuria, ei automaattiompelukonetta, eikä höyryrautaa. Oli vain jalalla poljettava ompelukone, neula, sakset, "vinkerpori" (sormustin ) ja raskas umpirautainen prässirauta, joka tuvan uunissa hiilien päällä kuumennettiin. Kostutus oli sekin erikoisuus: Räätäli täytti suunsa vedellä, jonka hän sitten pöräytti sumuna saumalle. Raskas prässirauta teki tehtävänsä ja sauma aukeni. Räätälin työ oli valmistaa miesten päälysvaatteita ja myös rättitöppösiä. Ennen sotia oli etupäässä kotikutoiset kankaat kuten sarka, puolivillainen, pellava ja sittemmin kauppaan tullut diagonaali, josta valmistettiin saapashousuja ja niinsanottuja pussihousuja kuten·myös suoria housuja ja takkeja. Nuorille pojille rippi- ja koulujuhliin golfhousuja ja -takkeja ~ samasta kankaasta. Sarasta tehtiin housuja ja takkeja. Yleinen päälysvaate oli miehillä pomppa, vuorillinen napitettu pitempihelmainen takki, joka usein oli musta. Sana lyyssi oli myös silloin tuttu. Se oli vuoriton pusero.

1

1;


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.