222
Suomeen tuotiin Kanadasta 1930-luvun alkupuolella piisami, joka levisi äkkiä tännekin ves istöihin . Se o l i alkuaikoina arvokas turkiseläin ja sitä pyydettiinkin Ihastjärvel lä sato ja kappaleita j o k a kevät. Sittemmin sen arvo turkiksena laski ja niin pyyntikin taantui. Villi minkki on vähentänyt piisamikannan hyvin vähiin. Sotien jälkeen levisi tänne idästä turkiseläin, supikoira, jota on pyydetty ajoittain hyvinkin suositun turkisnahkansa takia. Supi on erittäin hyvä leviämään, sillä se tekee paljon poikasia eikä sillä ole luontaisia vihollisia. Mäyrä on o llut aina täällä yleinen metsän asukas, mutta sen metsästys on supistunut pula-aikoihin, sillä sen rasvasta keitettiin sodan aikana saippuaa.
J änisansa eli permi maastoon jäniksen kulkupo lulle sijoitettuna. Tämä pyyntiväline toimi myös linnun pyydystyksessä. Kuusen oksista on tehty polun molemmin puolin aitaa ohjaamaan, ettei jänis tai lintu polulta poikkeaisi . Seuraavan sivun piirroskuvissa on jänis- ja lintuansan langan viritys kuvattuna. Puukolla leikattiin kulkuportin pieleen palko ja petäjänneulasen avulla lanka viritettiin. Näin silmukka kesti aukinaisena, mutta laukesi helposti jäniksen tai linnun siihen pujottautuessa .