5
mensä. Nykyään on kylän asukkaat kaikki Hännisiä, joitten isä aikoinaan tuli Pulliaiselle vävyksi Pieksämäeltä. Nykyiseen Juuvin kylään Harjujärven rannalle tuli juutalaisia, jotka elivät kalastuksella ja metsästyksellä . Rautamalmia olivat nostaneet järvestä ja sulaneet sitä nykyisen A. Lindströmin omistaman talon pelloilla, jossa on paljon kuonaa vieläkin. Seudun järvet ovat malmipohjaisia. H. Seppäsen talon maalla on "Hytin aho", jonka keskellä vieläkin on raun io, jossa kivi on sulanutta ja rautakuonaan liittynyttä. Selvästi vanha sulattamo. Ihastjärvenkin rantamilla on kuona kasoja . Hiiltä niihin poltettiin monissa paikoissa "jättiläisten hiilihaudoissa". Niitä on Kapinalammen pohjoispuolella, Luvekankaan, Saarisen, Peisinkorven, Salomon Helisen ja G. Hännisen talojen mailla. Hämäläisten ja savolaisten välillä lienee kamppai luja käyty ka laisen Kyyveden apajista. Päijänteeltä päin nousevia vihollisia on vastutettu. Maisteri Paasos-vainaja on löytänyt Rauha järven rannoilta vanhoja varustuksia ja Kyyvedessä on lähellä Rauhajärveen vievää jokea Linnansaari, jonka korkea kallio on hyvä puolustuspaikka. Niihin aikoihin viitannevat myös Mur to niemi, Tappeluapu ja Miekkanierni. Ehkäpä rauha solmittiin Rauhajärven rannoilla ja hämäläiset etenivät itään päin. Suuri Hämeen saari, nykyinen Emäsalo Kyyvedessä ja Hämeen kylä siitä todistavat. Olot olivat rauhattomia. Vanha runo kertoo: "Akka asui aitterolla, mies viita ketveleessä". Naiset jäivät tavaroitten paimeniksi piiloaittojen luo lammin rannalle, jolloin miehet olivat ketveleessä vihollista vahdissa selkävesien varsilla. Kyyveteen laskevan Harjujärven länsipuolta nimitetään vieläkin Ruotsin puoleksi. Länsirannalla on "suventulli". Lieneekö siinä joskus kesäisin tullia kannettu, vaiko susi lampait~ tullasi. Nimien alku jää antisyyden hämärään. Ihastjärven kaakkoispuolella on Orilampi, jonka rannoilla on vuoren luola, jossa tarun mukaan on aarteita. Ehkä lienee sekin sotapakopaikka, samoin kuin Ihastjärven eteläpäässä olevat kahden kiven väliin tehdyn muurin jätteet. Olli Parkkinen ja Leppänen rupesivat nostamaan aarretta Orijoesta. He eivät malttaneet olla ääneti: Siksipä "paha" rupesi ajamaan takaa, kunnes pääsivät Pattoisillan tupaan turvaan. Parkkinen vilkaisi jälelleen ja pelästyi niin, että suu jäi väärään kuolemaan asti. Aarretaruja on kovin paljon. Toistuva yli Suomen tunnettu taru Laurikaisesta täälläkin. Kyyveden keskellä on kaukana rannoista Venätsaari. Sinne hän sota-aikana houkutteli ja jätti venäläiset. Muinaismuistoesineitä on tiettävästi löydetty vain lappalaisten jousenjännitin Juuvin pelloilta ja kiviase Kyyveden rannalta. Edellinen on kansallismuseossa, jälkimmäinen Kuopiossa. Ihastjärven pohjakunta on kauan ollut eristetty muusta maailmasta. Maantietä ei ollut. Pullialanniemeltä ramuttiin ratsuhevosella sydänmaitten halki. Ensin kuljettiin Harjujärven rantaa Tinttolaan, sieltä Porkkalan kautta Kangasniemen tielle. Talvisin ajettiin Ihastjärven kautta vanhaa kirkkopolkua. Sekä Pullialasta että Ihastjärveltä oli ruumiit vietävä purilailla haudattavaksi. Nykyinen maantie on vain miespolven ikäinen. Syrjäisen asemansa vuoksi on pohjakunta jäänyt monessa liikepaikoista jälkeen, mutta ansionsa silläkin. Kokous- ja iltama-