}:.äs i peli l Ui cai ve: tHt kivet ladot.tU.n usein ki viaidoiksi peltujen ymp~rille . Kfiin tehtyä komeaa kiviBitaa on säilynyt Eteläl·: an gaf - t.il<~n ~ohdalle: v<Jnhan Pie \u;ämä en tien molemmin puolin . Mankola - tilalla oli myös pitkät , komeat kivia i dat J iin tf.:em päin me~1e·viin kuj~m molemrn in puolin . Nyky isen le v e ämmän tien v al mjstusvAih ees s ~ su urin osa niistä on hävi nnyt ; vain !~s riJ..-ymmentä metrj}i. o:n ~äl j elJä l~ uden l\1anko1an puolells ..
Kun apuJ .::m tojr.1 ei. vieJJi. uJlut , o li a ino ana varsinaisena 1annoitle e n 8 ke:rjanlcnta. Mutta sitti oli rajoitetusti . Siksi o1i l~el<.=.; i. tttivii :n"..l .i ta 1<einoj;3 peJ tojen 'kafwutehon parantamieckf;i . Y k~.i 1\e.i no o 1 i kesannoiminen , peltoon ei kylvetty mi tä~n , . Y~:an __ p~dctt~i n vi"_~ ~ivuo~i , joll oin pelto S;:J i levä tä . Sy.u:,y:J .: 1.ah;;n kyJvett11n rUJf:, , t·:yt:s muta D Sl~ol ta. pelJ.oi lle <.~jRm::t ll a pc:rannettiin kasvu tehoa . !·:uda n a~am ·i nP.n oli talven tyi::i t,:~. . 1\imän työn jälkiä , no i ta n . s . rnul.<.!h~uto,jfl , löytyy mjJtPi Ruo1ta kuin suolta peltojen lähP.ttyvi ltä. Apula n:w. t. tu ~ i va t .i<~y t tö(;n 19?0- J UVlJ lla . K.ASKENPOL'i'~Oi-.
f\1artt i Saven.i us Cl .l i !~kal<.! - Li J alla , Alamac:ssa kaske t t .t j_n Uuno Lampisen ai Y: aan , vuo nna 1932 , no .i n 1 , 5 h.a , jo ssa kasvatettiin yksi ruis . 1uonto u ud i sti kask i alueen metsälle , joka oli etupäässä mäntyä . l''1ets:i uudis ttl.i E:-?rittäin hyvin , taimis to oli tiheä , :~uk'koj<.: ei o'llu t . Alue o1i uudistusajan karjan la.itumena . Alr.l- I 1laa!·l ti.J alla , Alam aas::1a , Herman Saveniuksen aikana kaskettiia vuonna 1924 noJn 90 aaria , jossa v iljeltiin yksi ruis ja kakG i. lc:~ura;::: . J,uon t.o tmd i 8 t i mets?:in, joka ol ). pi-U-i.asiass8 mäntyä . f•letsä uurl) EJ t u.l eri tVU.n hyvin, taim.isto oli tarpeeksi t iheää , eikä aukko ja o J.lut . 1\lueeJJ.a käv.i karja , kun v:i1jely loppui. .P i notEJv;n·ae. ha'k8 t: t.i in llarverln\Jkser;a use ampaan kertaan vuotepn 192.:') men nessä . Vuonna 19B2 harvennettiin tukkipuut . Sew!oin !.Ja- TJlaan tilalla l.::askett.i.i.n myös vuonna 1934 noin 0 , 5 ha . /,lueella. viljeltiin ru i s , kaura ja ruis . luonto ·Judinti. nytkin mE>tsi~n , joka oli pääas i assa mäntyä , myö hemmin tulJ kuusi mukaan . Harvennushak k uuna otettiin useamman kerra~ pinotavaraa . Vuonna 198 3 tehtljn tukkipuusta harvennush c i<l<u:>. . tautamä ki - ti1al2a , Vehmaskylissä , Albin Kirjalaisen aikaan kaskettiin 1930- J.uvuJ.Ja usean a vuonna erittäin hyväpohj ais ta lepiki<ometsää k asvavaa. maata useita hehtaare ja . Hän kylvi a inakjn ~lehtaar-in verran vuodessa , useana vuonna . Kun metsä oJ.i n uorta hii.vJ muokkaus helposti . Sadat oli v a t aika hyviä ja työpanoksesta. sai kohtalaisen hyvän palkan, näin arveli va.t vj_ lj elyyn tutustun eet naapurit. Osa kaskialu eesta otettiin j atkuva.an vil jelyyn. IJop puosa kaskialueesta on metsittynyt ja on tiheää ja kasvaa hyvin. 201