Asuminen Mikkelissä 2024 by Mikkelin Kaupunki

ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 KASVUKESKUS SAIMAAN RANNALLA

Mikkeli on 1% Suomesta

Suomen suurin loma-asuntokunta, yli 10 000 loma-asuntoa 19. suurin kaupunki Suomessa 54614 asukkaan koti (31.12.2014)

ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024

TAUSTOITTAVA OSA

sisältö Asuminen lisää vetovoimaisuutta

Tämä on Mikkeli

STRATEGINEN OSA

Mihin suuntaan Mikkelin asumista ohjataan?

Kunnan rooli asumisessa

Asumisen yleisiä linjauksia Mikkelissä

Asuminen maankäytön näkökulmasta Mikkelissä

Elinvoimaisuus

Asuminen Mikkelissä 2024 kysely 16 • Asumisviihtyvyys 18 • Vapaamuotoinen palaute 19 Kasvu keskus 2024 -visio

Asumisen kolme teemaa 22 • Rannat 24 • Roolit 26 • Räätälöinti 28 Seuranta 30

Miksi näin?

Elinvoimaisuuden mittarit

Väestön jakautuminen alueittain ja ikärakenteen mukaan 34 • Väestön ikärakenne Mikkelin keskustassa sekä pitäjissä 34 • Väestön kehitys 35 • Mikkelin väestön ikärakenteen ennuste 35 • Koulujen oppilasmäärät 36 • Yhden ja kahden asunnon talot 38 • Asuinrakennukset tyypeittäin eri asuinalueilla 38 • Vapaa-ajan asunnot 39 • Yleiskaava- ja asemakaava-alueet 40 • Maanomistus 41 • Mikkelin kaupungin vapaat pientalotontit 42 • Uusien rakennusten rakennusluvat 43 • Valmistuneet asunnot vuosittain 43 • Rakennusluvat 2014 43 • Mikkelin kaupungin johtokartta 44 Joukkoliikenne 45 • Joukkoliikenteen palvelutaso tavoitteet 46 • Palveluliikenne 48 Asunto kohtainentarkastelu • Asuntojen määrä ja asuntorakentamisen kehitys

Asuntokunnat ja asuntoväestö

Asumisväljyys 53 Omistus ja vuokra-asuminen

Vuokra-asuntoja hallinnoivat konserniyhtiöt 55 • Opiskelijamäärä ennuste Mikkeli 57 Erityisryhmien asuminen

Ikääntyvien asuminen 58 • Palveluasuminen 59 • Laskennallinen muistipotilaiden määrä 59 • Väestön kehitys Mikkelin seudulla 2007 väestöennusteen mukaan 59 Vammaiset ja kehitysvammaiset

Pitkäaikaisasunnottomat, mielenterveys-, päihde- ja moniongelmaiset

Lähdeluettelo 62 Työryhmä 63

Asuminen lisää vetovoimaisuutta Asumisen merkitys ja asukkaiden hyvinvoinnin lisääntyminen osana alueiden vetovoimaisuutta ja mainekuvaa kasvaa. Tämä toteutuu kaupungeissa muuttovoittona ja asuntojen hintojen positiivisena kehityksenä. Asumista ja asumisen edellytyksiä tulee tarkastella jatkossa aivan uudella tavalla.

haja-asutusalueelle voi muodostua elinvoimaisia ja luonnonläheisiä pieniä keskuksia. Digitaalisuuden jalkautuminen ja biotalouden nousu luovat tälle uudenlaisen mahdollisuuden. Viisikymmentä vuotta sitten suomalainen asui ydinperheessä ja kulki töihin tehtaaseen tai virastoon melko lyhyen matkan. Tämän aikakauden jälkeen ihmiset ovat kasvavissa määrin muuttaneet kaupunkeihin ja syntyneet yhä suuremmissa määrin kaupungeissa. Useissa kehittyneissä maissa kaupungistumisaste on noin 80 prosenttia. Suomessa se on vain 70 prosenttia, joten aluemaantieteilijät ennustavat saman kaupungistumiskehityksen jatkuvan yhä Suomessa. Ennustetaan, että vuoteen 2050 mennessä Suomen seitsemän suurinta kaupunkia kasvavat miljoonalla asukkaalla. Tämän-

Perhekuntien muuttuneet koot, väestön ikärakenteen

kaltainen muutos ei voi olla vaikuttamatta muuhun suo-

kehitys, työelämän muutokset, hyvinvoinnin merkityk-

meen, eikä tämänkaltaista kehitystä tule passiivisesti

sen ja arvon kasvaminen, energian säästöön tai omava-

seurata sivusta.

raisuuteen liittyvät kysymykset ja kestävän kehityksen

Rakennuskantamme on suurelta osin yhtenäiskult-

haasteet pakottavat ajattelun ja asumisen uudistami-

tuurin ajoilta, jolloin asunnot olivat suunniteltu kahdelle

seen. Palvelujen saatavuuteen ja pöhinään perustuva

aikuiselle ja kahdelle lapselle. Kasvanut uusperheiden

kaupunkikeskustojen vetovoimaisuuden kasvu edel-

määrä ja sinkkujen määrän kasvu istuvat huonosti tuo-

lyttää tiivistyvää kaupunkirakennetta. Samaan aikaan

hon malliin. Samalla tahto yhteisöllisempään asumiseen

luonto-suomen vetovoimaisuus kasvaa ja yksilöllisem-

lisääntyy ikääntyneiden ja yksin elävien ihmisten mää-

pien asumisen ratkaisujen määrä lisääntyy. Pitäjiin ja

rän kasvaessa. Kerrostalojen alakertoihin rakennetaan

ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » KASVUSKESKUS SAIMAAN RANNALLA

yhä enemmän yhteisiä kerho-, keittiö ja saunatiloja sekä

Valmis työ jakaantuu kahteen osaan: ensim-

palveluyrityksille toimitiloja. Senioriyhdistykset ovat

mäinen osa on strateginen, asumisen kehitykselle

aktiivisena osapuolena muovaamassa huomisen kerros-

tavoitteita asettava osa ja toinen taustoittava osa.

taloja ja yhteisöllisempää asumista.

Strateginen osa jakaantuu kolmeen eri teemaan, joiden

Arkkitehdit puhuvat paljon rakennuksen tilaratkai-

varaan tavoitteiden saavuttaminen nojaa. Osiossa on

sujen muuntojoustavuudesta ja energiatehokkuudesta.

myös avattu prosessin eri vaiheita ja esiin nousseita

Aluekehittäjät muistuttavat liikennejärjestelmän tehok-

näkökulmia. On kysytty kaupunkikonsernin ja alan toimi-

kuudesta ja kestävää kehitystä tukevasta kaupunkira-

joiden ja palvelun tuottajien sekä yksittäisten mikkeli-

kenteen suunnittelusta. Tämän lisäksi on huomioitava

läisten näkemyksiä huomisen asumisesta. Toinen osa on

yhä suuremmissa määrin asumisen sosiaaliset ja kult-

selittävä ja tarjoaa syvempää tietoa asumisen eri puo-

tuurilliset puolet. Viihtyvyys ja hyvän rakennetun ympä-

lista. Laaja määrä tausta-aineistoa luo tilannekatsauksen

ristön ominaisuudet ovat yhä tärkeämmässä roolissa.

asumisen oloihin tänä päivänä, tarjoten samalla edelly-

Asumisen tulevaisuutta tulee tarkastella laajana kokonaisuutena, jolle tunnuspiirteitä ovat kehittyminen

tykset Asuminen Mikkelissä 2024 työn seurannalle. Tekemällä vahvuuksiin perustuvat paikkasidonnai-

ja monipuolisuus. On ymmärrettävä kuluttajan, maan-

set valinnat ja niiden mukaisia konkreettisia panostuk-

käytön, logistiikan ja palvelujen asettamat muuttuvat

sia, tulemme näkemään asumisen myönteisen muu-

haasteet. Terveys, ympäristö, elinkaari ja kestävä kehitys

toksen ja elinvoimaisuuden kasvamisen ruutukaava-

luovat kehikkoon lisää ulottuvuuksia. Asukkaiden moni-

keskustassa, pitäjillä ja kylillä. Onnistuminen ohjelman

naisuuteen ja kysyntään liittyen on nähtävä kokonaisuu-

toteutuksessa lisää kaupungin vetovoimaisuutta,

desta kovan rahan asunnon ostajien tarpeet unohta-

asukaspohjaa, asumisen laatua ja asumiseen tehtyjen

matta yhteiskuntamme heikompiosaisten tarpeita ja

investointien arvoa.

kaupungin velvollisuuksia niistä huolehtimisessa. Jouni Riihelä tekninen johtaja

ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » KASVUSKESKUS SAIMAAN RANNALLA

Tämä on Mikkeli

Mikkelin keskustassa voit asua toiminnan keskellä kaupunkimaisesti tai kävelymatkan päässä rauhallisesti omakotialueella. Tulevina vuosina keskusta laajenee Savilahden ympärille, muodostaen uuden aikakerroksen liki 180 vuotiaaseen kaupunkiin.

Savonrata ja ympäröivät metsävarat olivat perustana Otavassa yhä sijaitsevalle sahatoiminnalle. Otavan opistolla ja koulutilalla on molemmilla kunniakas historia kansansivistyksen lisäämisessä. Puulaveden kala-apajat ja kauniit veneilymaisemat sijaitsevat taajamassa asuvan välittömässä läheisyydessä.

Ristiinassa asut monipuolisen kulttuuriympäristön ja luonnon keskellä, mutta vain vartin ajomatkan päässä Mikkelin keskustasta. Ristiina on maamme suosituimpia vapaa-ajan asutuksen kohteita. Kaunis luonto ja Saimaan upeat maisemat ovat osa ristiinalaisten asuinympäristöä

Viihtyisä ja luonnon läheinen Haukivuoren pitäjä sijaitsee kauniin ja virkistysmahdollisuuksiltaan monipuolisen Kyyveden rannalla, puolentunnin ajomatkan päässä Mikkelin keskustasta. Haukivuoren elinkeinon elämän juuret ovat alueen hyväkasvuisissa pelloissa ja pienyrittäjyydessä. Haukivuori tarjoaa idyllisen ja rauhallisen asuinalueen paikallisväestölle sekä vapaa-ajan asukkaille hyvien palvelujen ja matkailukeskustasoisen asumisen ja hyvän saavutettavuuden kautta.

Haukivuori

Mikkelin keskusta Otava

Anttola

Ristiina

Suomenniemi

ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » KASVUSKESKUS SAIMAAN RANNALLA

Kodikas Anttola on elinvoimainen Saimaan rantataajama. Anttola kytkeytyy kiinteästi suomalaisen vesiliikenteen historiaan, sillä täällä rakennettiin Vanhan Saimaan kanavan aikana yli 180 hinattavaa rahtialusta, lotjaa. Anttolan Lotjasaaressa sijaitsee nykyaikainen veneiden kotisatama. Anttola on luontoliikkujan paratiisii.

Suomenniemen asuinympäristöä rikastuttaa Suomen puhdasvetisimpiin vesistöihin lukeutuva Kuolimo sekä Saimaan rantamaisemat. Runsaat metsävarat työllistävät suomenniemeläisiä maa- ja metsätalouden sekä mekaanisen puunjalostuksen ammateissa. Eteläinen sijainti ja valtatie 13 mahdollistavat nopeat yhteydet Mikkelin, Kouvolan ja Lappeenrannan suuntiin.

Mihin suuntaan Mikkelin asumista ohjataan? STRATEGINEN OSA

Kunnan rooli asumisessa Lain mukaan: ”Kunnan on luotava alueellaan yleiset

Yleiskaavalla ohjataan yleispiirteisesti alueen

edellytykset asunto-olojen kehittämiselle. Kunnan tulee

yhdyskuntarakennetta ja asetetaan tavoitteita sen

kehittää asunto-oloja alueellaan siten, että sellaiselle

kehittämiselle. Yleiskaavojen laadinnasta vastaa kunta.

asunnottomaksi joutuneelle kunnan jäsenelle, joka ei

Yleiskaavalla otetaan kantaa muun muassa uusien asui-

ilman kohtuuttomia vaikeuksia kykene asuntoa omatoi-

nalueiden sijoittamiseen ja toteutuneiden asuinaluei-

misesti hankkimaan, voidaan järjestää kohtuulliset asu-

den kehittämiseen.

misolot.” (Laki asunto-olojen kehittämisestä 5§) Kunta voi vaikuttaa asuntopalveluihin kaavoituk-

Yleiskaava ohjaa tarkempien asemakaavojen laadintaa. Kaupunkisuunnittelulla ohjataan ja ylläpidetään

sella, maankäytöllä, kunnan omalla asuntotuotannon

viihtyisää asuin- ja elinkeinoympäristöä. Kaupunkisuun-

rahoituksella ja valtion asumiseen suunnatun rahoituk-

nittelua ohjaa 1.1.2000 voimaan tullut maankäyttö ja

sen tuen ohjaamisella.

rakennuslaki. Suunnittelun tärkeimpinä lähtökohtina ovat asukkaiden ympäristöön liittyvät tarpeet ja odotukset.1

Kaavoitus + maankäyttö

Kunnan oman asuntotuotannon rahoitus

ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » STRATEGINEN OSA

Ohjaa valtion asumisen rahoituksen tukia

Mikkelin kaavoituskatsaus, 2014

Asumisen yleisiä linjauksia Mikkelissä Mikkelin kaupunkiseudun rakennemalli ”Elävät keskuk-

kentaminen. Maankäytön suunnittelun yksi tulevaisuuden

set ja sujuva arki” - julkaisun tärkeimpinä kehittämis-

tavoite onkin luoda korkeatasoisia asuinalueita vesistönä-

kohteina on todettu nykyiset keskukset. Lisäksi Mikke-

kymin. Tällä pyritään parantamaan tonttitarjonnan laatua

lin ja Ristiinan välinen ”kehityskäytävä” 2 Mikkelin kaupunki on asettanut tavoitteeksi luoda Satamalahdesta asuin- ja toimintaympäristö, jossa säästetään ympäristöä ja käytetään digitaalisuutta helpottamaan arkea. Tämän fiksun kaupunginosan on tarkoitus toimia kehitysympäristönä, joka houkuttelee yrittäjiä ja kehittäjiä testaamaan ja pilotoimaan omia palveluitaan ja tuotteitaan. 3 Tärkeä tulevaisuuden asu-

sekä asukkaiden viihtyisyyttä. Hyvä esimerkki tämän tavoitteen toteuttamisesta on Kirkonvarkauden tulevan asuinalueen

Tärkeät kehityskohteet: Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen, Satamalahden alue sekä rantarakentaminen

misen teema Mikkelissä on rantara-

kaavoitus. Toisentyyppisessä rantarakentamisessa ranta-alueiden vapaa-ajan asuntoja muutetaan peruskorjausten ja laajennusten avulla ympärivuotisen asumisen omakotitaloiksi. Verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin Mikkelissä ei ole asumisen linjauksia koskien asuntokokoa, sosiaalista

väestöjakaumaa tai palveluasumisen sijoittumista.

Mikkelin kaupunkiseudun rakennemalli 2012

Mikkelin kaupunki 2014 a

ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » STRATEGINEN OSA

Asuminen maankäytön näkökulmasta Mikkelissä Mikkelin keskusta-alue on varsin kaupunkimaisesti

Palveluasumisen sektori on viime vuosina kokenut

rakentunut. Kerrostaloasuminen on keskittynyt keskus-

suuren muutoksen, kun perinteistä laitosmaisen asu-

tan ruutukaava-alueelle, vaikka laajoja kerrostaloalueita

misen järjestelmää on purettu ja nämä asumispalvelut

on löydettävissä eri puolilta kaupunkia.

ovat siirtyneet yksityisten toiminnanharjoittajien toi-

Omakotiasuminen ja omakotimaisesti levittäytyvä yhdyskuntarakenne antavat leimansa koko kaupungille.

mesta tuotetuiksi. Myös kehitysvammaisten palveluasumiseen on saatu uusia paikkoja.

Välittömästi ruutukaava-alueen ulkopuolella kaupungin

Kaupungin tavoitteena on asumisen rakenteen

keskustaajamassakin alkaa omakotimainen asumisen

monipuolistaminen. Tavoitteen saavuttamista voi-

vyöhyke. Muut Mikkelin taajamat ovat miltei

daan tukea maapolitiikan keinoin. Omakotiasuminen on Mikkelissä määräävä

pelkästään pientaloasumisen alueita.

asumismuoto ja sellaisena pysyy.

Mikkelin maapoliittiseen ohjelmaan on kirjattu kaupungissa käytössä olevien menettelytapojen kokonaisuus. Ohjelma ei suuremmin ota kantaa itse asumisen teemaan, vaikka luokin edellytyksiä laadukkaan asumisen syntymiselle esittelemällä hyviä käytänteitä ja

Kaupungin tavoite: asumisen rakenteen monipuolistaminen

keinoja. Ohjelma tulisi kokonaisuudessaan päivittää vastaamaan nykytilannetta.

ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » STRATEGINEN OSA

Kaikkien uusien alueiden suunnittelussa on jatkossa tärkeää ottaa huomioon, että alueelle ei sen rakentuessa sijoittuisi ainoastaan omakotiasujia tai yhtiömuotoisissa omistusasunnoissa asuvia, vaan myös erilaisissa vuokra-asunnoissa asuvia kuntalaisia.

Valokuvat: Harri Heinonen

Nykyisin vuokra-asumisen tarjonta jakautuu karkeasti

van: kaupungin ydin eli keskustaajaman keskeisin alue

kahtia: sosiaalinen vuokra-asuminen ja yksityisten

tiivistyy siten, että asuntokanta täydentyy kerrostalora-

asuntosijoittajien tarjoama ”vapaan” sektorin vuok-

kentamisella. Välittömästi tämän vyöhykkeen ulkopuo-

ra-asuminen. Välimuotoja tai muuta tarjontaa ei juuri

lella alkaa rivi- ja omakotitalojen eli pientaloasumisen

ole. Asumisoikeusasuminen on Mikkelissä jäänyt miltei

vyöhyke. Tämä malli näyttää pätevän myös kaupungin

marginaaliseksi asumisen muodoksi ja muun tahon kuin

pitäjissä.

Mikalo Oy:n omistamia kokonaisia vuokratalokohteita ei käytännössä ole. Rakenteen monipuolistaminen edellyttää paitsi maapolitiikan kei-

Mikkeliläistä asumista leimaa tapahtuneiden jako kahteen: kaupunki/taajama sekä haja-asutus/maaseutu. Määrällisesti maaseudun haja-asutusta on vähän, mutta tulevaisuudessa määrä lisääntyy jo

nojen käyttöä, myös sitä, että Mikkeli näyttäytyy erilaisille ulkoisille tahoille, asumisen toimijoille, houkuttelevana sijoituskohteena. Tulevaisuuden asumisessa Mikkelissä on nähtävissä selkeä vyöhykkeisyysajattelu, jota asunnon ostajat tai vuokraajat näyttävät toiminnallaan vahvista-

Mikkeliläistä asumista leimaa jako kahteen: kaupunki&taajama sekä haja-asutus & maaseutu.

pelkästään edellä mainitusta loma-asuntojen käyttötarkoituksen muuttamisesta johtuen. Haja-asuminen on luonteenomaista Etelä-Savolle, mutta palveluiden säilyttäminen haja-asutusalueella on haasteellista.

ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » STRATEGINEN OSA

Elinvoimaisuus Työllisyys

Sosiaalinen tasa-arvo

Talous

Innovatiivisuus

Vetovoima

Elinvoimaisuus työkaluna ja tavoitteena Elinvoimaa on kuvattu toteutusvoimaksi, se on kykyä

trendi jo pitkään. Tällöin kuitenkin hukataan paljon sel-

tarttua haasteisiin ja saada aikaan. Elinvoiman voidaan

laista potentiaalia, joka voi laajemmassa alueellisessa

nähdä syntyvän aina paikallisista piirteistä ponnistaen,

tarkastelussa osoittautua elinvoimaisuuden tekijäksi.

elinvoimaisen kylän rakennuspalikat eroavat kaupun-

Sen sijaan tulisikin pohtia voidaanko erilaisissa ympäris-

kikeskustan palikoista. Tärkeää on kuitenkin hahmot-

töissä vahvistaa erilaisia asumismuotoja siten, että ne

taa millaisen elinvoimaisen kokonaisuuden nämä osat

osallistuvat samalla laajempaan elinvoimaisen kehityk-

voivat yhdessä muodostaa, silloin voidaan puhua jo laa-

sen tukemiseen?

jemmasta alueen elinvoimasta.

Tarkasteltaessa Mikkelin elinvoimaisuuden koko-

Vasta julkaistussa Kaupunkien elinvoiman vertai-

naiskuvaa on selvää, että alueellisesti tapahtuu saman-

luanalyysissä 2005–2013 vertailtiin Mikkeliä 25 muun

laista kehitystä kuin valtakunnallisella tasolla – kaupun-

väestöllisesti suurimman suomalaisen kaupungin rin-

gistuminen jatkuu ja maaseutu tyhjenee. Suuntausta

nalla. Tuloksissa ylsimme keskitasolle työllisyyden ja

voimistaa maaseutumaisten alueiden väestön ikään-

sosiaalisen tasa-arvon osa-alueilla. Heikoimmalle sijalle

tyminen, joka vaikuttaa myös vahvasti siihen, millaista

jäimme talouden, innovatiivisuuden ja vetovoiman

asuntokantaa ja asumisen palveluja tällaisilla alueilla

osa-alueilla. 5 Näihin seikkoihin tulee siis paneutua, jos

tulevaisuudessa tarvitaan. Toisaalta kasvavat keskustat

toivomme sijoittuvamme paremmin kaupunkien elinvoi-

saavat yhä merkittävämmän roolin kilpailukyvyn ylläpi-

maisuuden pelikentällä.

täjinä ja seudullisen elinvoimaisuuden moottoreina.

Asuminen sekä asuinympäristöt näyttelevät mer-

Rikkautta on se, että Mikkelistä löytyy aidosti eri-

kittävää roolia elinvoimaisilla alueilla, sillä ihmisten

laisia asumisen ympäristöjä – on kyliä ja keskustan vili-

halu asua tietyssä paikassa kertoo myös laajemmin

nää, maaseudun rauhaa ja hyvien yhteyksien ympärillä

sen paikan elinvoimaisuudesta. Väestö eli inhimillinen

kehittyviä taajamia. Näiden omaleimaisten piirteiden

pääomamme toimii siis yhtenä mittarina kun tarkastel-

tukeminen on näkynyt myös tämän työn tavoitteissa.

laan alueiden elinvoimaisuutta. Voidaan ajatella, että

Tavoitteet on haluttu asettaa siten, että oikeat toimen-

väestörakenne kertoo kannattaako aluetta kehittää vai

piteet löytävät oikeisiin paikkoihin ja pienenkin mitta-

ei. Tällaisessa ajattelumallissa suuret keskukset voitta-

kaavan panostuksella saataisiin reippaasti hyötyjä.

vat, onhan kaupungistuminen ollut Suomessakin pysyvä 4

Juha Kostiainen: Nokkela kaupunki;

Millainen kaupunki on elinvoimainen?

ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » STRATEGINEN OSA

Timo Aro: Kaupunkien elinvoiman vertailuanalyysi 2005–2013

Valokuva: Mikkelin kaupunki, ilmakuvat 2013

ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » STRATEGINEN OSA

Elinvoimaisuus Elinvoimaisuustarkastelun lähtökohdat Mikkelissä Ohjelman toisessa osassa on alueittain kuvattu erialuei-

kennus. Suomenniemellä ja Haukivuorella mennään sel-

den väestörakennetta sekä maankäytön ja rakennus-

västi tämän alle, kun taas keskustan alueella asuu kes-

kannan kehitystä ja tunnuspiirteitä. Näiden lukujen

kimäärin noin 6 asukasta/asuinrakennus. Tätä selittävät

takaa paljastuu houkuttelevia pitäjiä, kasvavia taajamia

sekä keskustan väestön tasaisempi ikärakenne, jossa on

ja korkeuksiin kurkottavia keskustoja. Näitä kaikkia tar-

suhteessa enemmän lapsiperheitä eli useamman ihmi-

vitaan elinvoimaisen Mikkelin asuinympäristöiksi.

sen talouksia. Lisäksi keskustassa on tiivistä rakennus-

Väestörakennetta on kuvattu kuuden alueen

kantaa ja yksin tai kaksin eläjätkin löytyvät useammin

osalta (Keskusta, Anttola, Otava, Suomenniemi, Ristiina,

kerros- kuin omakotitalosta. Mikkelissä asumisväljyys

Otava ja Haukivuori). Väestön määrän mukaan nousee

on koko maan keskiarvoa suurempi. Mikkelissä asunnon

keskusta-alue selvästi omaksi kokonaisuudekseen, sen

pinta-ala henkilöä kohden on 41,3 m2, kun valtakunnal-

alueella asuu noin 70 % Mikkelin asukkaista. Seuraa-

lisella tasolla vastaava luku on 39,6 m2. Tämän vuoksi

vaksi suurimpana erottuu Ristiina. Otava, Haukivuori

asumisväljyyden kasvulle ei ole tarvetta. Erityisesti kes-

sekä Anttola ovat kooltaan hyvin samanlaisia. Suo-

kustan alueella on myös huomattu, että pienille asun-

menniemi erottuu selvästi näitä pienempänä. Väestön

noille on kysyntää. Mikkelissä asuntojen hintataso on

ikärakenteessa ei näy selkeitä eroja, lukuun ottamatta

pysytellyt korkeana taloustilanteesta huolimatta, tämä

keskustaa ja Otavaa. Niissä ikärakenne on selvästi tasa-

voi olla osasyy pienten asuntojen suosioon. Toinen

painoisin ja minkään ikäryhmän osuus suhteessa toisiin

merkittävä seikka on väestön ikääntyminen, jolloin asu-

ei ole merkittävän suuri. Ristiinassa suurin ikäryhmä on

misessa korostavat palvelujen läheisyys sekä asunnon

45–64 vuotiaat, sitä nuorempia on kuitenkin eläkeikäisiä

helppo ylläpito.

selvästi enemmän. Muissa keskuksissa senioriväestön

vahva keskustavetoisuus. Vuoden 2013 ja 2014 tilas-

osuus kasvanee jatkossakin.

toissa on keskustalla, entisellä Mikkelin maalaiskun-

Asuinrakentaminen koko Mikkelin alueella on hyvin

nan alueella sekä Ristiinalla yhteensä noin 80 % osuus

pientalovaltaista, rivi- ja kerrostalot muodostavat noin

kaikista myönnetyistä rakennusluvista. Suhteessa viime

10 % osuuden rakennuskannasta. Keskustan alue eroaa

vuosien rakentamisen aktiivisimpiin alueisiin keskustan

selvästi tästä kehityksestä runsaammalla ja tiiviim-

itäpuoleisilla alueilla ei vapaiden tonttien tarjonta ole

mällä asuinrakennuskannalla. Puolet väestöstä asuu

suuri. Vapaana olevia tontteja löytyykin runsaammin

omakotitaloissa, kerrostaloissa asuu noin kolmasosa ja

keskustan länsipuolelta ja tämä kehitys vahvistaa Ota-

rivitaloissa noin 14 %. Keskustan alue erottuu muista

van ja keskusta-alueen kasvamista yhteen.

alueista tässäkin. Keskustassa ja sitä ympäröivässä

Seuraavassa kaaviossa on esitetty yleispiirteisesti

taajamassa kerrostaloasuminen on yleisin asumismuoto

ne alueelliset ominaisuudet, joista näkyy elinvoimaisen

(42 % väestöstä), omakotitaloissa asuu noin kolmannes

kehityksen edellytykset. Tarkastelu on tehty keskustoja

ja rivitaloissa noin 15 %.

ympäröiviltä taajama-alueilta sekä niiden välittömästä

Tarkasteltaessa asumisväljyyttä (henkilömäärää/ asuinrakennus), on keskiarvo noin 2 asukasta/asuinra-

Uuden rakennuskannan syntymisessä näkyy

osuus on selvästi muita suurempi ja ikääntyvän väestön

ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » STRATEGINEN OSA

läheisyydestä.

Haukivuori

• Kasvava alakeskus • Tasainen ikäjakauma • Pientalo valtainen taajama • Rakentaminen vähäistä

• Alakeskus • Ikärakenteessa korostuvat vanhukset • Pientalovaltainen taajama • Rakentaminen keskitasoa

Maakuntakeskus Otava

Mikkelin keskusta

• Kasvava alakeskus • Tasainen ikäjakuma, keski-ikäiset ovat suurin ikäryhmä • Pientalovaltainen taajama • Rakentaminen reipasta • Eniten vapaa-ajanasuntoja

Maakuntakeskus Maakuntakeskuksella tarkoitetaan maakunnan keskuskaupunkia. Maakuntakeskukset ovat ympäröivän alueen palvelukeskuksia ja työssäkäyntikohteita. Suomen maakuntakeskuksissa on usein muun muassa keskussairaala sekä maakunnan liiton hallintoa. Alakeskus Alakeskus on yksi käsitteistä, joilla kuvataan aluerakennetta ja erityisesti monikeskuksisia kaupunkiseutuja. Tässä yhteydessä alakeskuksella tarkoitetaan Mikkelin kaupunkiseudun osaa, joka on rakenteeltaan tiivis ja palveluiltaan sekä toiminnoiltaan monipuolinen. Keskuksessa on selkeitä julkisia tiloja, kuten satama, tori tai pääkatu, jonka ympäristöön palvelut keskittyvät. Keskus asuinalueineen muodostaa taajaman.

Ristiina

Suomenniemi

• Väestö 70 % Mikkelin asukkaista • Tasainen ikäjakauma • Tiivis ja urbaani kaupunkirakenne • Runsaasti uutta rakennuskantaa

Anttola

• Alakeskus • Ikärakenteessa korostuvat vanhukset • Pientalovaltainen taajama • Rakentaminen keskitasoa • Runsaasti vapaaajanasuntoja

• Pieni alakeskus • Ikärakenteessa korostuvat vanhukset • Maalaismainen taajama • Rakentaminen keskitasoa • Suhteessa eniten vapaa-ajan asuntoja (noin 60 % rakennuskannasta)

ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » STRATEGINEN OSA

Asuminen Mikkelissä 2024 kysely Osana Asuminen Mikkelissä 2024 työtä laadittiin asuk-

eivät ole edustava otos mikkeliläisten asukkaiden näke-

kaille suunnattu internetkysely, joka oli avoinna kau-

myksistä. Kyselyn tuloksia voidaan kuitenkin tarkas-

pungin sivuilla 4.3. – 22.3.2015. Kyselyä mainostettiin

tella ja käsitellä suuntaa antavana informaationa työn

paikallislehdissä sekä kahteen otteeseen kaupungin

laatimiselle. Perusteita tulosten hyödynnettävyydelle

internetsivuilla. Kyselyllä oli kaksi päätavoitetta: infor-

antaa Mikkelissä aiemmin laaditut, vastaavaa aihepiiriä

moida Asuminen 2024 työn laadinnasta sekä osallistaa

käsittelevien kyselytutkimuksien tulokset (mm. kaavoi-

asukkaita työn laadintaan. Kyselyssä pyydettiin asuk-

tukseen liittyvät kyselyt).

kaiden näkemyksiä asumisen kehitykselle luonnostelluista suuntaviivoista sekä kartoitettiin niitä paikallisia tekijöitä, jotka erityisesti vaikuttavat asumisviihtyvyy-

Kyselyssä ei pyydetty vastaajien lähtötietoja käsiteltävien teemojen yleispiirteisyyden vuoksi. Teemojen yhteydessä on esitetty kyselyyn vastaajien pisteytyksestä laskettu keskiarvo. Pisteitä sai

teen Mikkelin alueella. Kyselyyn saatiin 31 vastausta. Vastausten määrä

antaa välillä 1 – 5, joista 1 edustaa huonoa ja 5 hyvää.

jäi vaatimattomaksi. Tämän vuoksi kyselyn tulokset

3,7 Rannat

3,83 Mikkeli tunnetaan rannoistaan

Rannat ovat asuinrakentamisen painopiste

3,36 Ympärisvuotisen asumisen lisääminen

Rannat teeman kommenteissa nousi vahvimmin esiin

simmät rannat). Rantarakentaminen asuinkäyttöön näh-

rakentamattomien rantojen merkitys asukkaiden virkis-

tiin yhtenä keinona aktivoida keskeisiä ranta-alueita, jos

tyskäytölle. Uimarantojen, viheryhteyksien ja jalan-

rakentaminen tehdään laadukkaasti.

kulku- sekä pyöräilyreittien ohella tiiviisti rakennetut

Rannat teemaa koskevat pisteytykset sekä tee-

rannat koettiin esteettisesti epämiellyttävinä. Raken-

man kommentit tukevat rantojen asemaa arvokkaina

nusten sovittamista maisemaan ja kaupunkikuvaan

ympäristöinä. Rantojen rakentaminen nähdään toisaalta

pidettiin tärkeänä erityisesti ranta-alueilla. Rantojen

uhkana virkistystoiminnoille, mutta toisaalta se koetaan

viihtyisyys ja arvo nousee esiin virkistyskäyttöä koske-

myös keinona kehittää keskeisiä alueita ja nostaa ran-

vissa kommenteissa, mutta rannoille toivotaan myös vil-

nat vahvemmin osaksi kaupunkikuvaa.

kasta kaupunkielämää (Savilahden alue, pitäjien keskei-

3,21

ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » STRATEGINEN OSA

3,83 Roolit

3,48 Digitaalisuus on osa arjen ratkaisuja

3,97 Yhteisöllisyyttä edesautetaan

3,93 Ekologisuus on hyvän asuinympäristön mittari

Roolit teeman kommenteissa kävi ilmi, että ekologisuu-

pelkkien rakennusten ekologiset ratkaisut ja nostettiin

den ja digitaalisuuden teemoja asumiseen liittyen on

tärkeäksi myös kaupunkirakenteen ekologisuuden jouk-

hankalaa hahmottaa. Kommenteissa kerrottiin, etteivät

koliikenneyhteyksineen ja tiiviine palveluverkkoineen.

ehdotetut tavoitteet aukea kyselyyn vastaajalle. Kom-

Teemaa koskevissa pisteytyksissä ekologisuutta

mentteja oli myös jätetty muita teemoja vähemmän.

painottava alateema sekä yhteisöllisyyttä koskeva

Digitaalisuus asetettiin osassa kommenteista

teema saivat enemmän pisteitä. Sekä pisteet että kom-

hyvien palveluiden ja ihmisten välisen kohtaamisen vas-

mentit tukevat ajatusta, että asukkaat kokevat tärkeänä

tavoimaksi. Kommenteissa peräänkuulutettiin yksin-

sekä ihmisten väliset kohtaamiset että ekologiset rat-

kertaisten ja ihmisläheisten, kohtaamiseen perustu-

kaisut. Digitaalisuuskin sai hyvät pisteet, vaikka aihe

vien palveluiden tärkeyttä. Ekologisuus nähtiin hyvänä

koettiin hankalaksi.

asiana. Kommenteissa kuitenkin kyseenalaistettiin

4,15 Räätälöinti

4,1 Esteettömyyttä parannetaan

Räätälöinnin osalta kommenteissa nousi esiin yhteisöllisyyden merkitys, muun muassa yhteiset piha-alueet

4,07 Tarjotaan monipuolisia asumisvaihtoehtoja ikäihmisille.

3,59 Luodaan asumisviihtyvyyttä opiskelijoille

omasta kodista käsin helposti saavutettavia palveluja. Pisteytyksen osalta räätälöintiä pidettiin tee-

koettiin kohtaamiseen kannustavina ympäristöinä. Moni-

moista parhaimpana. Alateemat nousivat myös kes-

puolistuva asuntokanta nähtiin pahimmillaan uhkakuvana,

kiarvoltaan yli 4 pisteen, tosin opiskelijoiden asumis-

jonka myötä eri väestöryhmät eriytyvät toisistaan. Eräässä

viihtyvyyttä koskeva tavoite jäi noin 3,6 pisteeseen.

kommentissa nousi esiin räätälöityjen asuinratkaisujen

Ikäihmisten huomiointi erityisenä asukasryhmänä

kustannukset, jotka voivat rajata ne ainoastaan hyvätulois-

nostettiin tärkeäksi teemaksi sekä pisteytyksessä

ten saavutettaviksi. Toisaalta räätälöidyt asumisratkaisut

että kommenteissa. Senioriasumisen monipuolistumi-

koettiin myös mahdollisuutena sovittaa yhteen esimerkiksi

nen nähtiin myös teemana, jonka käsittely vaatii töitä

eri-ikäisiä ihmisiä. Erityisesti senioriasukkaille kaivattiin

tulevaisuudessakin.

ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » STRATEGINEN OSA

Asumisviihtyvyys Asumisviihtyvyyteen vaikuttavat seikat vastaavat melko

Asumisviihtyvyyttä heikentävistä tekijöistä kolme

hyvin Suomen kansallisen tason tarkastelua. Ensimmäi-

keskeisintä ovat turvattomuus ja rauhattomuus, epä-

senä olevat palvelujen saavutettavuus ja turvallisuus

siisteys ja likaisuus sekä luonnonympäristön puute.

korostuivat kansallista tasoa voimakkaammin. Turvalli-

Kansallisessa barometrissa näiden ohi nousee liikenne,

suus termin sisältöä ei ollut määritelty tarkemmin, mutta

jota ei Mikkelissä ole koettu merkittävänä heikentävänä

voidaan ajatella sen sisältävän sekä yleisen turvallisuu-

tekijänä. Rauhattomuuden ja turvattomuuden korostu-

den tunteen omassa asuinympäristössä että esimerkiksi

misen syyt voivat olla moninaiset. Valaistus, liikenne

liikenneturvallisuuden. Yleisesti asumisviihtyvyyteen

sekä sosiaalisten kontaktien puute naapurustossa voi-

vaikuttavia tekijöitä mainittiin monipuolisemmin kuin

vat synnyttää turvattomuuden tunteita.

asumisviihtyvyyttä heikentäviä tekijöitä, joista kolme merkittävintä kohtaa ovat helposti hahmotettavissa.

Palvelujen saavutettavuus Turvallisuus Rauhallisuus Luonnonympäristö Ulkoilumahdollisuudet Liikenneyhteydet Naapurusto ja sosiaaliset kontaktit Rakennusten ulkonäkö, ikä ja mittakaava Veden läheisyys Asuinalueen maine Asunnon / asuinrakennuksen koko Harrastusmahdollisuudet 0

Taulukossa on esitetty asuinviihtyvyyteen vaikuttajat tekijät. Vastaajia pyydettiin osoittamaan 1-3 kohtaa, jotka he kokivat asuinviihtyvyyden kannalta tärkeimmiksi.

ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » STRATEGINEN OSA

Strandell, Anna: Asukasbarometri 2010,

Asukaskysely suomalaisista asuinympäristöistä, 2011

Vapaamuotoinen palaute Vapaassa palautteessa kritisoitiin kyselyä muun

Vapaamuotoisessa palautteessa nousi esiin uudestaan väljän rakentamisen arvo, jonka myötä toivottiin turvat-

muassa sen yleispiirteisyydestä ja lyhyydestä. Kyse-

tavan muun muassa rannat yleiseen käyttöön. Kaupun-

lyssä olisi vastaajien mielestä voinut erotella keskustan

kikuvallisesti Mikkelin keskustan osalta pidettiin tär-

ja taajamat erikseen sekä kiinnittää huomiota vastaa-

keänä puistoja, yleistä vehreyttä sekä kulttuuriympäris-

jien lähtötietoihin (esm. vakituinen asukas, vapaa-ajan

tökohteiden näkyvyyttä. Negatiivisina asioina koettiin

asukas). Osa kysymyksistä koettiin liian johdattelevina.

asumisen kalleus ja viihtyisyyttä heikentävänä puutteet katujen kunnossapidossa. Yksi vastaaja nosti esiin Tupalan alueen, jonne hän toivoi uutta asuinaluetta.

Turvattomuus, rauhattomuus Epäsiisteys, likaisuus Luonnonympäristön puut Palvelujen ja harrastusmahdollisuuksien puute Syrjäinen sijainti, pitkät etäisyydet Asuinalueen maine Rakennusten ulkonäkö ja mittakaava Rakennusten ulkonäkö, ikä ja mittakaava Liikenne Asunnon / asuinrakennuksen koko Ulkoilumahdollisuuksien puute Naapurusto ja sosiaaliset kontaktit Harrastusmahdollisuudet 0

Taulukossa on esitetty asumisviihtyvyyttä heikentävät tekijät. Vastaajia pyydettiin osoittamaan 1-3 kohtaa, jotka heidän mielestään erityisesti heikentävät asumisviihtyisyyttä.

ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » STRATEGINEN OSA

Kasvukeskus 2024 -visio 20

ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » STRATEGINEN OSA

» 65 000 asukasta » Asuinneliöiden tarve 400 000 m » Lähipalveluiden kaupunki » 6 lähipalvelukeskusta » Hyvä saavutettavuus kestävillä

liikkumismuodoilla

» Omaisuusarvot säilyvät tai kasvavat

» Inhimillinen mittakaava

– ihmisen kokoinen asuinympäristö

» Keskeiset elämänlaadun palvelut saatavilla

ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » STRATEGINEN OSA

Asumisen kolme teemaa 1.12.2014 järjestettiin asumisen tulevaisuuden näky-

jatyöskentelyyn. Työpajat jakaantuivat kolmen teeman

miä käsittelevä tilaisuus, johon oli kutsuttu moni-

ympärille ja osallistujat pääsivät pohtimaan asumisen

puolisesti asumisen teemaan liittyviä toimijoita niin

tavoitteita rantojen, roolien ja räätälöinnin osa-alueilta.

kaupungin organisaatiosta kuin yhteistyötahoiltakin.

Työskentelyn tuloksena saatiin runsaasti hyvää pohdin-

Tilaisuudessa kuultiin alustukseksi puheenvuoroja Mik-

taa, konkreettisia tavoitteita sekä vilkasta keskustelua

kelin asumisnäkymistä, jonka jälkeen keskityttiin työpa-

asumisen tulevaisuuden näkymistä.

Rantarakentamisen aluetehokkuus kasvaa

Tiivis ja yhteisöllinen asuminen mahdollistetaan

Satamalahdesta ranta-asumisen käyntikortti

Rantarakentaminen on laadukasta ja houkuttelevaa

Paljon käyttämätöntä kapasiteettia

Paljon kaavoitettavaa

Rantaasuminen on brän di

Omakotiasumista ja ympärivuotista vapaa-ajan asumista

Taajama-/ maaseuturannat

RÄÄTÄLÖINTI

Esteettömyyttä parannetaan Asuinalueiden viihtyisyyteen kiinnitetään huomiota

Hissejä vanhoihin rakennuksiin

ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » STRATEGINEN OSA

yttä öllisy Yhteis utetaan e desa

Tiivistyvillä ja uusilla asuinalueilla suositaan kävelyä ja pyöräilyä

s gi

Asuinalueiden paikalliset piirteet ovat rikkaus

et Eri-ikäisat asukka

Kysyntää vastaavia asuntoja opiskelijoille

Yhteisöllisyyttä lisätään asuinratkaisuilla

Asuinalueet ovat monipuolisia

lisuus

IT L O O R

Kohtaamispaikat ovat osa asuinympäristöä

Ajan hermoilla olevat asumisen ratkaisut

Digitaa

Cityrannat

RANNAT

Digitaaliset ratkaisut ovat osa asuinalueen palveluja (netti, jäte, veden/ sähkön kulutus ja seuranta)

Digitaalisuus on osa arjen ratkaisuja

Segmentoit unut kysyntä

Edullisia asuntoja lähelle koulua

Rantapuistojen ja -väylien tarve kasvaa

Keskusta-alueen tiivistämistä

Rantojen käyttö on ympärivuotista Keskuksissa ja kylissä asuinrakentamisen painopiste on rannoilla

Digitaaliset palvelut vuokra- ja palveluasukkaille

Monipuolisia asumisvaihtoehtoja ikä-ihmisille

Erilaisia ja eri-ikäisiä asukkaita samalle alueelle

Tiivistyvä asuinrakentaminen sijoittuu ensisijaisesti keskustaan ja palvelujen äärelle

eet Asuinalu t ja ä v y t is tiiv vat uu distu

Vanhan rakennuskannan uusiokäyttö

Pieniä asuntoja lähelle keskustoja Palveluasumista max. 15-20 min päässä Mikkelin torilta

Digitaalisuus osa arjen ratkaisuja

Asuinalueiden turvallisuutta kehitetään

Mikkeli tunnetaan rannoistaan

R OO

R A N N AT

ÖI

Rannat ovat asuinrakentamisen painopiste

Ympärivuotisen asumisen lisääminen

Ekologisuus on hyvän asuinympäristön mittari

T LI

A S U M I S E N KO L M E T E E M A A M I K K E L I S S Ä

R Ä ÄT ÄL Esteettömyyttä parannetaan

Tarjotaan monipuolisia asumisvaihtoehtoja ikäihmisille

Luodaan asumisviihtyvyyttä opiskelijoille

Ryhmätyötulosten, tausta-aineiston sekä kuntalaisille avoimen nettikyselyn pohjalta hiottiin asumisen teemoihin liittyvät tavoitteet. Jokainen teema – rannat, roolit, räätälöinti – sai kolme erityistä tavoitetta. Tavoitteiden toteutumiseksi on seuraavilla sivuilla esitetty tarkempia toimenpiteitä. Tavoitteet toimivat myös ohjenuorana arkipäivän virkamiestyössä sekä luottamuselinten päätöksenteossa.

ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » STRATEGINEN OSA

TAVOITE

MIKKELI TUNNETAAN RANNOISTAAN Ranta-asumista arvostetaan meillä ja muualla. Mikkelin on mahdollista vastata tähän kysyntään.

Rannat Mikkeli on Itä-Suomen kasvukeskus, jossa puhdas järviluonto vetää asukkaita, yrityksiä ja loma-asukkaita puoleensa. Mikkelin keskusta ja pitäjät ovat levittäytyneet Saimaan, Kyyveden ja Puulan rannoille. Mikkelissä on ainoana kuntana Suomessa yli 10 000 vapaa-ajan asuntoa. Asumisen näkökulmasta rannat on jaettu cityrantoihin ja pitäjäja maaseuturantoihin.

TAVOITE

RANNAT OVAT ASUINRAKENTAMISEN PAINOPISTE Asemakaavoitetut ranta-alueet. Esimerkiksi Satamalahti ja Asuntomessualue. Pitäjissä uusi asuinrakentaminen tapahtuu pääasiassa rannoilla.

TAVOITE

YMPÄRIVUOTISEN ASUMISEN LISÄÄMINEN Korkeatasoisia asuinalueita vesistönäkymin.

ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » STRATEGINEN OSA

TOIMENPITEET

Cityrannat Luodaan Satamalahdesta kaupungin rantaasumisen käyntikortti Saimaan sivua rakennetaan vahvana rantarakentamisen brändinä Kasvatetaan rantarakentamisen aluetehokkuutta Edistetään rantarakentamisen laadukkuutta ja houkuttelevuutta Kaavoitetaan rantapuistoja ja rantaväyliä asukkaiden yhteisiksi tiloiksi Ulotetaan tiivis keskustarakentaminen ranta-alueille saakka

Pitäjä-/ maaseuturannat Rantarakentamiseen mahdollisuuksia lisätään kaavoituksella Asuinrakentamisen painopiste keskuksissa ja pitäjissä suunnataan rannoille Vapaa-ajan asunnot mahdollistetaan ympärivuotiseen asumiseen erityisesti siellä, missä kunnallistekniikka on toteutunut (kiinteistö liitettävissä puhdas- ja jätevesiverkostoon). Kaavoitetaan tiivistä ja yhteisöllistä asumista Edistetään rantarakentamisen laadukkuutta ja houkuttelevuutta Kaavoitetaan omarantaisia tontteja

Ranta-asumisen avainpaikat Mikkelissä

Kuntamainonnassa Saimaan, Kyyveden ja Puulan rannat ovat selkeästi osa Mikkelin Brändiä.

SAIMAANSIVU

ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » STRATEGINEN OSA

TAVOITE

DIGITAALISUUS ON OSA ARJEN RATKAISUJA Digitaaliset ratkaisut tuottavat laadukkaampia asumisen palveluja. Niiden avulla on mahdollista tarjota palveluita jotka helpottavat mm. lapsiperheiden ja ikäihmisten arkea. Teknisellä tasolla helpotetaan tiedon seurantaa omasta kulutuskäyttäytymisestä ja asuinympäristöstä sekä ympäristön tilasta. Luodaan uusia yhteyksiä eri sukupolvien välille ja edistetään yhteisöllisyyttä. Digitaalisuudella lisätään ennakoita-

Roolit Digitaalisuus ja ekologisuus ovat vaativia teemoja, jotka vaikuttavat asumiseen yhä enenevissä määrin. Turvallisuuden merkitys laadukkaan ympäristön merkkinä on noussut esiin mikkeliläisten mielipiteissä. Kaikilla kolmella on selkeät roolit arkielämässä ja suunniteltaessa asuinalueita ja -rakennuksia. Mikkeli haluaa omaksua digitaalisuudesta ja ekologisuudesta niiden parhaat ominaisuudet ja tehdä tilaa uusille asumisen innovaatioille.

vuutta, turvallisuutta ja riskienhallintaa asuinrakennusten ja -alueiden teknisissä järjestelmissä.

TAVOITE

ASUINALUEIDEN TURVALLISUUTTA KEHITETÄÄN Turvallisuus huomioidaan kokonaisvaltaisesti uusien asuinalueiden suunnittelussa sekä olemassa olevien asuinalueiden kehittämisessä. Turvallisuuden tunteeseen vaikutetaan liikennejärjestelyin, valaistuksella sekä edistämällä yhteisöllisyyttä ja naapurien kohtaamista.

TAVOITE

EKOLOGISUUS ON HYVÄN ASUINYMPÄRISTÖN MITTARI Ekologisuus on osa kestävää kehitystä myös asumisen osa-alueella ja tällaisessa kehityksessä ja tällaisessa kehityksessä Mikkeli on edelläkävijä. Ekologisten ratkaisujen tulee olla luonteva osa arkiympäristöä, liittyivätpä ne lämmityskuluihin, liikkumismuodon valintaan taikka ympäristön hyvinvointiin.

ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » STRATEGINEN OSA

TOIMENPITEET

Kaupunki lisää digitaalista asiointia ja tiedonValaistukseen panostetaan erityisesti asuinavälitystä asuinrakentamisen koko elinkaaressa – lueiden kävelyn ja pyöräilyn pääväylillä. rakentamisesta asukkaan arkipäivään saakka. Yhteisöllisiä asuinalueita ja toimintoja Kaupunki mahdollistaa paremman digitaalisen synnytetään toteutuneiden esimerkkien seurannan liittyen asumisen teknisiin ratkaisui- tapaan, kuten Saksala, Graani, Orijärvi ja hin (esm. lukot, netti, vesi, sähkö, jäte). Landeninkuja Emolassa Kaupunki hyödyntää digitaalisia palveluja tunnistettavien ja viihtyisien asuinalueiden luonnissa.

Asuinalueiden paikalliset piirteet ja monipuolisuus ovat rikkaus, niillä luodaan yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Tunnistetaan digitaalisten palvelujen palvelutaso eri asumismuodoissa.

Tiivistyvillä ja uusilla asuinalueilla edistetään kävelyä ja pyöräilyä.

Digitaalisilla ratkaisuilla tuetaan kotona asumista esimerkiksi erityisryhmien kohdalla.

Asuinalueita tiivistetään ja täydennysrakennetaan ensisijaisesti keskustoissa, palvelujen ja joukkoliikenneyhteyksien äärellä.

Digitaalisilla viestimillä edesautetaan yhteydenpitoa sukupolvien yli. Esimerkiksi osana senioriasumista voi olla mahdollisuus opetella chattailemaan lapsenlapsen kanssa.

Energiatehokkaita, laadukkaita ja käyttökustannuksiltaan kohtuullisia ratkaisuja suositaan asuinrakentamisessa.

Asuinalueiden ja -rakennusten suunnittelussa Korjausrakentamisesta halutaan luoda laasekä kehittämisessä kiinnitetään huomiota dukkaita malliesimerkkejä, jotka kiinnostavat mielekkäiden kohtaamispaikkojen syntymiseen. ympäri maailmaa. Asuinalueiden turvallisuutta parannetaan kiinnittämällä huomiota liikenneturvallisuuteen.

Korjausrakentamisessa parannetaan rakennusten ekologisuutta.

Mikä eko?

Mikä digi?

Ekologisuus

Digitaalisuus

Ekologisuudella tarkoitetaan kestävän kehityksen peri-

Digitalisuudella tarkoitetaan digiteknologian

aatetta, jossa nykyisen yhteiskunnan tarpeet pyritään

integroitumista arkiympäristöön, sen kiinteisiin

tyydyttämään tekemättä myönnytyksiä tulevien suku-

rakenteisiin sekä palveluihin ja toimintoihin. Digi-

polvien kustannuksella. Ekologinen kestävyys edellyt-

taalisuuden voidaan nähdä vaikuttavan yhä suu-

tää, että ihmisen toiminta asettuu luonnon kantokyvyn

rempaan osaan ihmisten elämässä, aivan kuten

rajoihin siten, etteivät luonnon monimuotoisuus tai eko-

sähkökin teki aikoinaan.

systeemien toimivuus vaarannu.

ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » STRATEGINEN OSA

TAVOITE

ESTEETTÖMYYTTÄ PARANNETAAN Asuinrakennukset ja ympäristö suunnitellaan esteettömiksi, jolloin ne palvelevat laajaa käyttäjäkuntaa, helpottavat jokapäiväistä elämää ja tuovat turvallisuutta sekä liikkumisen mukavuutta. Vanhan asuntokannan peruskorjauksissa kannustetaan esteettömyyteen hissien jälkiasennuksilla ja muilla rakenneratkaisuilla. Esteettömyys huomioidaan myös viher-

Räätälöinti Asukkaat ovat erilaisia ja siksi heidän toiveensa ja tarpeensa asunnolle ovat erilaiset. Räätälöintiä asumiseensa tarvitsevia ryhmiä ovat esimerkiksi asunnottomat, pakolaiset, opiskelijat, mielenterveys- ja päihdeongelmaiset, vammaiset henkilöt, muistisairaat ja huonokuntoiset vanhukset.

aluerakentamisessa.

TAVOITE

TARJOTAAN MONIPUOLISIA ASUMISVAIHTOEHTOJA IKÄIHMISILLE Ikääntyvien kotona asumisen mahdollisuuksia lisätään sijoittamalla pieniä asuntoja lähelle keskustaa ja palveluja. Yksinäisyyttä pyritään ehkäisemään uudenlaisilla yhteisöllisyyttä tukevilla asuinratkaisuilla. Palveluasuminen sijoitetaan helposti saavutettavalle etäisyydelle palveluista tukien asukkaiden mahdollisuuksia monipuoliseen elämään ja siten parantaen heidän hyvinvointiaan.

TAVOITE

LUODAAN ASUMISVIIHTYVYYTTÄ OPISKELIJOILLE Opiskelijoille turvataan mahdollisuus edulliseen, keskustan tai koulujen lähellä sijaitsevaan opiskelija-asuntoon.

ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » STRATEGINEN OSA

TOIMENPITEET

Esteettömyys huomioidaan kaikilla kaavatasoilla

Kehitysvammaisten palveluasumispaikkoja lisätään vuosittain tarpeen mukaan

Rakennusvalvonta opastaa ja informoi kaikkia rakennushankkeita, joihin tarvitaan rakennuslupa, ja se huomioi lupakäsittelyssä esteettömyyteen liittyvät asiat

Pakolaisasuntojen määrää lisätään sekä kaupungin omassa vuokra-asuntokannassa että yhteistyössä erityisasumiseen erikoistuneiden toimijoiden kanssa

Rakennuslupakäsittelyssä huomioidaan esteettömyyteen liittyvät asiat entistä paremmin ja opastusta lisätään

Kaavoituksella varmistetaan monipuolinen talotyyppien ja niiden yhdistelmien, huoneistojakaumien ja hallintamuotojen tarjonta

Edistetään hissirakentamista neuvontatyöllä ja hissiavustuksilla

Kehitetään monipuolisia asumisen vaihtoehtoja

Mahdollistamalla täydennysrakentamisen tuetaan taloyhtiöitä hissien rakentamisessa

Kaavaratkaisuilla tuetaan kiinteistöjen, kortteleiden ja asuinalueiden yhteisöllisyyttä.

Pysäköintinormistoa kehitetään siten, että Kaupungin kaikki uudet kiinteistöt suunnitelasuntopoliittiset tavoitteet ja muuttuvat laan ja rakennetaan esteettömiksi kaikille käyt- asumisen tavat otetaan entistä paremmin täjäryhmille, esteettömyyden taso määritellään huomioon hankekohtaisesti Opiskelija-asuntojen tarjontaa kehitetään Viheralueverkosto suunnitellaan monipuolikysyntää vastaavaksi sijainnin ja huoneistoseksi ja keskeisimmät viher- ja ulkoiluyhteydet jakauman suhteen rakennetaan esteettömiksi Opiskelija-asuntojen tarjontaa keskustan Uudet asuinalueet toteutetaan esteettöminä ja kampuksen läheisyydessä pyritään vahvistamaan Uudisrakentaminen sekä peruskorjaukset toteutetaan tukemaan vanhusten kotona Tutkitaan, olisiko mahdollista muuttaa osa asumista mahdollisimman pitkään kaupungin omistamista julkisille palveluille ja hallinnolle osoitetuista rakentamattomista Vanhusten palveluasuminen keskitetään tai vajaasti rakennetuista tonteista asuntokäytmax 15-20 min. päähän Mikkelin torilta kulkutöön. Käyttötarkoituksen muutos mahdollistavasta riippumatta tetaan kaavoituksella. Vaikeavammaisten palveluasumispaikkoja lisätään vuosittain tarpeen mukaan

Keskusta-asumisen kehittämistä ja tiivistämistä jatketaan

ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » STRATEGINEN OSA

Seuranta Seurataan valtuustokausittain Annetaan raportti Ohjelman päivitys aloitetaan viimeistään vuonna 2022

ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » STRATEGINEN OSA

Valokuva: Eveliina KĂśnttĂ¤

Miksi n채in? TAUSTOITTAVA OSA

Elinvoimaisuuden mittarit

Taulukoissa esitetyt luvut koskevat taajama-alueita eli kantakaupunkia sekä pitäjien keskustoja sekä niiden välittömiä reuna-alueita. Vapaa-ajan asuntojen osalta lukumäärät on huomioitu laajemmilta alueilta, vanhoja kuntarajoja mukaellen.

KESKUSTA

ANTTOLA

Väestö Syntyneet (2014) Asemakaavoitetut asuinalueet Rakennusluvat v. 2013 v. 2014 Asuinrakennuksia Vapaa-ajan asuntoja Vapaita tontteja * - heti rakennettavissa - asemakaavoitettu

34 948 hlöä 340 hlöä 821 ha 282 277 5 523 209 250 34 216

kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl

Ikärakenne

SUOMENNIEMI

Väestö Syntyneet (2014) Asemakaavoitetut asuinalueet Rakennusluvat v. 2013 v. 2014 Asuinrakennuksia Vapaa-ajan asuntoja Vapaita tontteja * - heti rakennettavissa - asemakaavoitettu

1 240 hlöä 15 hlöä 86 ha 73 69 616 1523 44 12 32

kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl

Ikärakenne

Väestö Syntyneet (2014) Asemakaavoitetut asuinalueet Rakennusluvat v. 2013 v. 2014 Asuinrakennuksia Vapaa-ajan asuntoja Vapaita tontteja * - heti rakennettavissa - asemakaavoitettu

500

150

8000

400

120

6000

300

4000

200

2000

100

0-6 v.

7-15 v.

16-34 v.

35-54 v.

55-74 v.

yli 75-v.

RISTIINA

0-6 v.

7-15 v.

16-34 v.

35-54 v.

55-74 v.

yli 75-v.

OTAVA

Väestö Syntyneet (2014) Asemakaavoitetut asuinalueet Rakennusluvat v. 2013 v. 2014 Asuinrakennuksia Vapaa-ajan asuntoja Vapaita tontteja * - heti rakennettavissa - asemakaavoitettu

3 169 hlöä 29 hlöä 154 ha 147 160 1 201 3371 96 69 27

Ikärakenne

kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl

1 739 hlöä 26 hlöä 82 ha 2 1 708 152 52 7 45

Ikärakenne 500

800

400

600

300

400

200

100

kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl

0-6 v.

7-15 v.

16-34 v.

35-54 v.

55-74 v.

yli 75-v.

HAUKIVUORI

Väestö Syntyneet (2014) Asemakaavoitetut asuinalueet Rakennusluvat v. 2013 v. 2014 Asuinrakennuksia Vapaa-ajan asuntoja Vapaita tontteja * - heti rakennettavissa - asemakaavoitettu

1000

51 49 249 1524 12 12 0

Ikärakenne

10000

401 hlöä 4 hlöä 30 ha

kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl

Väestö Syntyneet (2014) Asemakaavoitetut asuinalueet Rakennusluvat v. 2013 v. 2014 Asuinrakennuksia Vapaa-ajan asuntoja Vapaita tontteja * - heti rakennettavissa - asemakaavoitettu

1 873 hlöä 11 hlöä 82 ha 53 51 1 272 1 138 11 0 11

kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl

Ikärakenne 800 700 600 500 400 300 200 100

0-6 v.

7-15 v.

16-34 v.

35-54 v.

55-74 v.

yli 75-v.

Luvut koskevat kaupungin pientalotonttitarjontaa, eikä luvuissa ole huomioitu yksityisillä markkinoilla olevia tontteja.

0-6 v.

7-15 v.

16-34 v.

35-54 v.

55-74 v.

yli 75-v.

0-6 v.

7-15 v.

16-34 v.

35-54 v.

55-74 v.

ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA

yli 75-v.

Väestön jakautuminen alueittain ja ikärakenteen mukaan VÄESTÖN IKÄRAKENNE MIKKELIN KESKUSTASSA SEKÄ PITÄJISSÄ 10000

8000

Keskusta Anttola

6000

Suomenniemi Ristiina

4000

Otava Haukivuori

2000

0 - 6 v.

7 - 15 v.

16 - 34 v.

35 - 54 v.

55 - 74 v.

yli 75-v.

1000

800

Anttola Suomenniemi

600

Ristiina Otava

400

Haukivuori

200

0-6 v.

7-15 v.

16-34 v.

35-54 v.

ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA

55-74 v.

yli 75-v.

Koko kaupungin väestömäärästä kuolleita on 1,1 %. Jos kyseessä olevasta prosenttimäärästä otetaan kuudelta suurimmalta alueelta kuolleita olisi Rantakylässä 54 hlöä, Ristiinassa 51 hlöä, keskustan suuralueella 40 hlöä, Tuppuralassa 35 hlöä, Peitsarissa 30 hlöä ja Lehmuskylässä 23 hlöä. Loput jakautuisivat 23 keskustaajaman ja kaupunginosan kesken eli tasaisella jakolaskulla 15 hlöä/tilastoalue. 700 600 500 400

Syntyneet

300 200

Kuolleet

100 0 2013

2014

tammikuuta.15

2015, tasainen nousu 2015, korjattu % -osuudella

VÄESTÖN KEHITYS Alla olevasta ikärakennetaulukosta on selvästi havaittavissa työikäisten määrän lasku vuoteen 2040 mennessä ja vastaavasti 65-vuotiaiden määrän kasvu vuoteen 2030 saakka. Väkiluvun ennakoidaan kasvavan vuoteen 2015 saakka, jonka jälkeen väestön kasvu hiipuu ja väkiluku Mikkelissä kääntyy laskuun.

Syntyneet

2015

2020

2025

2030

2035

2040

508

506

489

438

462

466

Kuolleet

583

603

625

654

692

728

Luonnollinen väestönkehitys

-75

-97

-136

-186

-230

-262

Nettomuutto

126

153

169

186

Väestönlisäys

-12

-9

-10

-33

-61

-76

Väkiluku

54 527

54 474

54 438

54 331

54 085

53 714

MIKKELIN VÄESTÖN IKÄRAKENTEEN ENNUSTE Väestönkehitykseen vaikuttaa merkittävästi työpaikat, ympäristö ja palvelut. Mikkelin kaupungin väkiluku oli vuoden 2014 alussa 54 635 (lopullinen väkiluku). Ennakkoväkiluku vuoden 2015 tammikuussa oli 54 726. Tammikuussa väkiluvun lisäys oli 125, suurin 10 vuoteen.

2040

2030

0-14 vuotiaat 15-64 vuotiaat

2020

yli 65 vuotiaat

2011 0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

90%

100%

ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA

Koulujen oppilasmäärät syksy 2014 Ala- ja yläkoulut (ympyrän koko kertoo suhteutetun oppilasmäärän)

( !! (

Päiväkoti

( !

( ! ! ( (! !! ( (( ( ! !

( ! ( (! (! ( ! ! ( (! ! (! (! ! ( ( ! ( ! (! ! (( ( ! ! ( ! ( ! ! ( ( ! (! ! (! (

( !

( ! ! ( ( (! ! ( !

( !

! (

( !

ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA

81 512

800

283

443 300

402 242

668

126

150 110 179

132

Lukio Numero ilmoittaa oppilasmäärän Ala- ja yläkoulut Numero ilmoittaa oppilasmäärän Päiväkoti

ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA

Yhden ja kahden asunnon talot

! !! !

! !! ! ! !

!! ! ! !!

! ! ! ! !

! ! ! ! ! !! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! !! ! ! ! ! !! ! ! ! !! !! ! ! ! !!! ! !! ! ! ! !! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !!!!! ! !! ! ! ! ! !! ! ! !!! ! ! ! ! ! !! ! ! ! !! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! !! ! ! !!! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! !!! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! !! !!!!! !! ! ! !! !! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! !! ! ! !!! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! !!! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! !! ! ! ! ! !! ! ! !! ! ! !!!! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! !! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! !! ! !! !! ! ! ! ! ! !! !! ! ! !! ! !! !! ! ! ! !!! ! !!! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! !!! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !!! !! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! !!! ! ! ! ! !! ! !! !!!! ! ! !!! ! !! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! !!! ! !! ! !!! ! !! ! !! !!! ! !! ! ! !!!! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! !!! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! !! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! !! !! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! !!! ! ! !! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! !! ! ! !! !! ! !! ! ! !!!! ! ! ! ! ! ! !! ! !! ! ! ! ! ! ! !! !!!!! ! !!!! !! ! !! !! ! ! ! !! ! ! ! ! ! !! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !!! ! ! ! ! ! ! !!! !! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! !! !! !! !! ! !! ! !! ! !! !! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! !!! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! !! ! ! ! ! ! !! !! ! ! ! !!!! ! ! !!! ! ! ! ! !! ! ! ! !! ! !! !! ! ! ! !! !! ! ! !!! ! !! !! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! !! ! !!! ! ! !! !!!! ! ! !! ! ! !! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! !! ! !! ! ! ! !! !!! ! ! ! ! !! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! !!! ! ! ! ! ! !! ! !!!! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! !! !! ! ! ! !!! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! !! ! ! !! ! ! ! ! ! !! ! !! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! !! ! !! ! ! ! !! ! ! !! ! !! !! ! ! ! ! !! ! ! ! !! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! !! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! !! !! ! ! ! ! ! ! ! !! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! !! !! !!! !! ! ! ! ! ! !! ! !! ! ! !! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! !! !! !! !! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! !! ! ! ! !! ! !! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! !!!! !! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! !! !! ! !! ! ! !! ! ! !! !! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! !! ! ! ! ! !!! ! ! !! !!!! ! !! ! ! ! !!! ! ! !! !! ! !! ! ! ! ! ! !! ! !! ! ! ! !! ! !!!! !!! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! !! !!! !!! ! ! !!! ! ! ! !!!!! ! !! ! !! !!! !! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! !! ! ! ! ! ! !!!!! !!! ! ! ! !! !! ! ! ! ! ! ! ! ! !! !! ! ! ! !! ! ! !! ! ! !! ! ! ! ! ! ! !! ! !! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! !! ! ! ! !! ! !! ! ! ! ! ! ! !! ! !! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! !! !!! ! ! ! !!!! ! ! ! ! ! ! ! !! !! !! ! !! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! !! ! !!! !! ! ! !! ! ! ! !! !! !!! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! !! !!! ! ! ! !! ! ! ! ! !! ! ! !!! ! !! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! !! ! ! !! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! !! ! !!! !! ! !! ! ! ! ! !! ! !! ! !! !! !! ! !!! ! !! ! !! ! ! !!! !! !! ! !!! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! !! ! ! ! !! !! !! !! ! ! !! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! !! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !!!! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! !! ! ! !! ! ! !! ! ! ! ! !! ! !! ! ! ! ! ! ! !!! !!! !! ! ! ! !!! ! ! ! ! ! !! !! !! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! !! ! ! ! !! ! !! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! !! ! !!! ! ! ! ! !! !! ! ! ! ! ! !! !! ! ! !!! ! !! !! ! ! ! ! ! ! ! ! !! !!! ! !! ! ! ! !! !! ! ! ! ! !!! ! ! ! ! ! ! !! ! !!! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !!! ! ! !! !! !!! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! !!! ! !!!!! !! !! !!! !!!! ! ! ! ! ! ! !! ! !!! !! ! !! !! ! ! !! ! !! !! ! !! ! ! ! ! ! !! ! !! ! !! !! ! ! ! !!! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !!! ! ! ! !! ! ! ! ! !! ! ! ! ! !! !! ! !! ! ! !! !! !! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! !! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! !!! !! ! !! ! !! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! !! !! ! ! !!! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! !! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! !! ! ! ! !! !!!! ! !!! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! !! ! ! !! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! !! ! ! ! !! ! ! ! !! ! ! !! ! !!! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !!! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! !! !! ! !! ! ! ! ! ! ! !! ! !! ! ! ! !!! ! ! ! ! ! ! ! !!! ! !! !!! !! ! ! !! ! ! !! ! !! ! ! ! ! ! ! !! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! !! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! !! ! ! ! ! ! !! !! ! ! !! ! !! ! ! ! !! ! ! !!! ! ! !! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! !! !! ! ! !!! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! !! ! !! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! !! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! !! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! !!! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! !!! !! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! !! !! !! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! !!! ! ! ! !! ! ! ! ! ! !! !!! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! !!!! ! ! !!!! ! !! ! ! ! ! !! !! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! !!! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! !! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! !! !!! ! ! !!!!! ! ! !! ! !! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! !!!! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !!! ! ! ! ! !! ! !! ! !! !!! ! ! ! ! ! ! ! !! !!! !!! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! !! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! !! ! ! ! !! ! ! !! ! !!! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! !! !! ! !! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !!! ! !! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! !! !!!! ! ! ! ! ! ! ! ! !! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! !! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! !! ! ! ! ! ! !! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! !! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! !!! ! ! ! !! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! !!! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! !! !! !! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! !! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! !! ! ! ! ! !!! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! !!! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! !! !!! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! !! ! ! !! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! !! ! ! !! ! ! ! ! !! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! !! ! !! ! ! !!! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! !! ! ! !! ! ! ! ! ! !!! !! ! ! ! !!! !! ! ! ! ! !! ! ! ! !! ! ! ! !!! ! ! !! !! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! !! ! ! ! !!! ! ! !! ! ! ! ! ! !!! ! ! ! ! ! ! ! ! !!!! ! ! !!! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! !!!! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! !!!! ! !! ! !! ! ! ! !! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! !! !!!! ! ! ! ! ! ! !! ! !!! !! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! !! ! !! ! !!! ! ! !! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! !! ! !! ! ! ! !! ! ! ! ! !! ! ! !! !!! ! ! ! ! ! ! ! !! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! !!!! !!! ! ! !! ! ! ! !! ! ! !!! ! ! ! !!! !!!! !! !!! !! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !!!! ! !! ! ! ! ! ! ! !! !!! ! ! !! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! !! !! ! ! ! ! ! ! ! !! !!! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! !!! ! ! ! ! !!! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! !! ! !! ! ! !! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! !! !! ! ! ! !! !! ! ! ! !! !! !!! ! ! ! ! ! ! ! ! !!!! !!! !! ! ! !! !!!! ! ! ! ! !! !! ! !! !! ! ! ! ! !!! ! ! !! !!!! !! ! !! !! !! ! !! ! ! ! !! ! ! ! ! !! ! ! !! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! !!! !! ! ! ! !! !! ! !! ! ! !! !! ! ! !! !!! ! !! ! !! ! ! !! ! !! !!! ! ! !! !!!!! ! !!!!!! !!!! !!! !! ! ! ! ! !! !!! ! ! ! ! ! !!! !! ! !! !!!! !! ! !!! ! ! !! ! ! !!!! ! ! !! !! !! ! ! !!! ! !! !! ! !! !!! !! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! !!! !! ! ! ! ! !! !!!!! !!!! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! !! ! !! !! ! !! !! ! !! ! !! ! ! ! ! !!! !! ! ! ! !! ! !! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! !! ! ! !! ! ! ! !!! !! ! ! ! ! ! ! ! !!! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! !! ! ! ! !! ! ! !! ! !! !! ! !! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! !! !! !! ! ! ! ! !! ! ! ! !! !! ! ! ! ! ! ! !!! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! !! ! ! !!! !! ! ! ! ! ! ! ! !! !! ! ! ! ! ! !!! !! ! ! ! ! ! !! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! !! ! ! ! ! !! ! !! !! ! !! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! !!! ! ! ! ! ! ! ! !! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! !! ! ! ! !! ! !! ! ! ! !! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! !!! ! ! !!!!! ! ! !! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !!! !!! ! ! ! !! ! ! ! !! !! ! ! !! ! ! !! ! ! ! !!! ! !! ! !!! ! ! ! !! ! ! !! ! ! ! !! !! ! ! !! ! !!! ! ! ! ! ! !! !! ! !!!! ! !! ! ! ! !! ! ! ! ! !! ! ! !! !! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! !! ! !!! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! !! ! !!! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! !! ! !! ! ! !! ! !!! ! ! ! ! ! !! ! !!!!! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! !! ! ! ! !! ! !!! ! ! ! ! ! ! !! !! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! !! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! !!! ! ! ! ! ! ! !! !! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! !! !!! ! ! ! ! !! !! !! ! ! ! ! !! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! !! ! ! ! ! ! !! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! !!! ! !! ! !! ! !! ! !! !! ! !! !! !! !!! !!! !! ! ! !! !! ! ! !!! !! ! !! !! ! ! ! !! ! !!!! !! ! !! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! !!! !! ! !! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! !! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! !! ! !! !! ! ! ! ! !! ! !!! !!! ! ! ! !!! ! !! !! ! ! ! !! ! !! ! !!! ! !! ! ! !!! !! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! !!! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! !! ! ! ! !!!! !! ! ! !!! ! ! ! ! ! ! ! !!! !! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! !!! !! ! !! ! ! !! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! !!!!! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! !! ! ! ! ! !! !! ! !!! !!! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! !! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !!!! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! !! ! ! !!!! ! !! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! !!!! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! !! ! ! !!! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! !!! ! ! ! ! ! ! ! ! !!!! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! !! ! ! !! !! !!! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! !! ! ! ! ! ! !! ! !! ! !!! !! ! ! !! !! !! ! ! ! ! !!! !! ! ! !! ! ! ! ! ! !! ! !!! !! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! !! ! !!! ! ! ! ! !! ! !! !! ! ! !! !! ! !! ! ! ! ! !! ! !! ! !! !! ! ! !!! !! ! !! ! ! ! ! ! !! ! ! ! !! ! ! !! ! ! !!! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! !! !! ! ! ! ! ! ! ! ! !!! ! ! ! !!! ! ! ! ! !!!! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! !! ! !! ! ! ! ! ! ! ! !! !! ! ! ! ! ! ! !! ! ! !! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! !!! !! !!!! ! ! !! ! !! ! !! ! ! ! ! ! ! !!! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! !! ! ! ! ! ! ! !! !! !! ! !! ! !!! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! !! ! !!!!! !! ! ! ! !! ! !! ! !! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! !! ! ! ! ! ! !! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! !! ! ! ! !! ! ! ! ! !! !!! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! !! ! ! ! ! ! !!! ! ! ! ! ! ! ! ! !!! !! ! ! ! ! !!! ! ! !! ! !!! ! ! ! ! !! ! ! !! ! ! ! !! ! ! ! ! !! !! !! ! ! ! ! !! !! ! !! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! !! !! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! !! ! !! !! !! ! ! ! ! ! !! ! ! !!! !!! ! ! ! ! ! ! !!! ! ! ! !! !! ! ! ! ! ! ! ! !!! ! ! ! ! !! !!! ! ! ! ! !!! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! !!! ! ! ! !! ! ! !! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! !! !! !! !! ! ! ! !! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! !! ! ! ! ! ! !!! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! !! ! ! ! ! !! ! ! ! !! ! ! ! !! !! !! ! ! !! ! ! ! ! !! ! !! !! ! ! !! !! ! ! ! ! ! !! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !!! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !!! ! ! ! ! ! !! ! !! ! ! ! !! !! !!! ! !! !! ! ! ! ! !!! ! !! !! !! ! ! ! !! ! ! ! !! !! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! !!!! ! !! ! ! ! !!!! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! !! ! !! ! ! ! ! ! ! ! !! ! ! ! ! !! ! !! ! !! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !! !! ! ! ! ! ! !!!!! !! !!!!! ! ! ! !! ! ! ! ! ! !! !! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! ! !

17.11.2014

ASUINRAKENNUKSET TYYPEITTÄIN ERI ASUINALUEILLA

5000

4000

3000

2000

1000

Yhden Kahden Yhden Rivitalot Kahden asunnon talot asunnon talot asunnon talot

Keskusta

Anttola

Suomenniemi Suomenniemi

Rivitalot Kerrostalot

Vapaa-ajan Kerrosasunnot talot lkm

Ristiina

Otava

Haukivuori

Vapaa-ajan asunnot lkm

Asuntojen sijoittumisesta erottuvat

keskukset sekä sujuvimpien liikenneyhteyskien

suunnat. Rajapintoja luovat lukuisat vesistöt, jotka

ovat ohjanneet asutuksen sijoittumiseta varhaisesta historiasta saakka.

ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA

Vapaa-ajan asunnot 17.11.2014

VAPAA-AJAN ASUNNOT ERI ASUINALUEILLA

5000

4000

Ent. Mli ja Mli MLK alue Anttola

3000

4000

3500

Suomenniemi Ristiina

2000

3000

Haukivuori 2500

1000 2000

Yhden Kahden asunnon talot asunnon talot

Rivitalot

Kerrostalot

Vapaa-ajan asunnot lkm

1500

1000

500

Vapaa-ajan asunnot lkm

Vapaa-ajan asunnot keskittyvät vesistöjen rannoille. Mikkelin eteläosassa on vahva vapaa-ajan asutuksen alue. Lännessä Puula ja pohjoisessa Kyyvesi muodostavat omat vapaa-ajan asumisen keskittymänsä. Vapaa-ajan asuntojen osalta lukumäärät on huomioitu laajemmilta alueilta, vanhoja kuntarajoja mukaellen.

ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA

Yleiskaava- ja asemakaavaalueet Selite Asemakaava-alueet Yleiskaava-alueet Yleiskaavoitettu alue käsitää keskukset ympäristöineen. Rantayleiskaavoituksen myötä kaavoitus on edennyt myös harvemmin asutuille alueille.

ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA

Maanomistus 2015 Selite Mikkelin kaupungin omistamat maa-alueet

Pinta-ala noin 9730 ha

ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA

Mikkelin kaupungin vapaat pientalotontit Haukivuori 11 kpl

Tilanne 3/2015 Heti rakennettavissa olevat pientalotontit Asemakaavassa olevat pientalotontit, ei vielä rakennettavissa

Läsäkoski 1 kpl

Kalvitsa 2 kpl

Harjumaa 2 kpl

Tusku 83 kpl Korpijärvi 1 kpl

Tusku 16 kpl

Otava 45 kpl

Rantakylä 133 kpl

Tupala 3 kpl

Otava 7 kpl

Anttola 32 kpl

Hietanen 1 kpl

Anttola 12 kpl Ristiina 27 kpl Ristiina 52 kpl Pellosniemi 16 kpl

Suomenniemi 12 kpl

ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA

Uusien rakennusten rakennusluvat

RAKENNUSLUVAT 2014 350 300

310 Kaupunki

277

250

Ent. MLK alue

200

Ristiina

150

Suomenniemi

160

Anttola

100

Yhden ja kahden asunnon talot

! (

Haukivuori

! (

2013

6% 8%

2014 5%

17%

! ( ! (

30%

! ( Riutta/Savisilta 13 kpl 2013 5 kpl 2014

! (

VALMISTUNEET ASUNNOT VUOSITTAIN

34%

Tupala 6 kpl 2013 6 kpl 2014

! ( ! ! ( ( ! ( ! (! ( ( ! ! ! ( ( ( ! ( ! (! ( ! (! ! ( ! ( ! ( ! ( ! ( ! ! ( ( ( ! ! ( ! ! ! ( ( (! ! ( ! ( ( ( ! (! ! ( ! ! ( ( ! ( (! ! ( ! (! ( ! ( ! ( ! ( ! ( ! ( ! ( ! ( ! ( ! ( ! (

2014 2013 2012 2011 2010

Tusku 2 kpl 2014

Rantakylä 10 kpl 2013 6 kpl 2014

! (! ( ! ( ! (

2009

! ( ! ( ! ( ! (

2008

! (

2007

! ( ! (

2006

! (

! ( ! (

2005 2004

! (

2003

! (

2002 2001 0

100

150

200

250

300

ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA

Mikkelin kaupungin johtokartta Kartalla on esitetty Mikkelin kunnallisteknisen verkoston ulottuvuudet (vesi- ja jätevesi).

ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA

Joukkoliikenne Keskustan alueella paikallisliikenteen pysäkeistä asuu 300 m etäisyydellä noin 30 000 ihmistä ja 600 m etäisyydellä noin 33 000 ihmistä. Kartalla on kuvattu paikallisliikenteen reitit ja saavutettavuus keskustan ja Otavan alueilla.

Keskustan alueella asuu 300 m etäisyydellä paikallisliikenteen pysäkeistä noin 30 000 ihmistä ja 600 m etäisyydellä noin 33 000 ihmistä. Kartalla on kuvattu paikallisliikenteen reitit ja saavutettavuus keskustan ja Otavan alueilla. Vyöhyke 1

Paikallisliikenteen reitti

Paikallisliikenteen reitti väljemmällä vuorovälillä

Vyöhyke 2

Paikallisliikenteen reitti

Vyöhyke 1

Vyöhyke 2

Vyöhykkeellä kulkevat linja 1A1B, 2, 4, 5, 6, 7, Suon-

Vyöhykkeellä kulkevat vuorot reittiä Mikkeli – Otava –

saari sekä Moppe-palveluliikenne, joka täydentää paikallisliikennettä. Yleisesti kuvattuna palvelutaso on vyöhykkeellä 1 houkuttelevalla tasolla ja muillakin keskeisillä asuinalueilla keskitasolla. Vuoroväli on ajankohdasta riippuen 30-60 min.

Mikkeli. Otavan taajaman ja Mikkelin väliset yhteydet lukeutuvat lähes paikallislliikenteen omaiseen lähiliikenteeseen. Otava kuuluu omana alueena kaupunkilippuvyöhykkeeseen (kaupunkilippu 2). Vuorotarjonta on sekoitus vakiovuoroja ja kaukoliikennettä. Liikennöintiaika on talviarkisin 06.40-18.30. Kokonaisvuorotarjonta on 20+16, joista ruuhkatuntien tarjontaa 10.10. 8

7,8

Mikkelin seudullinen joukkoliikennesuunnitelma, 2014

ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA

Joukkoliikenteen palvelutaso tavoitteet

KILPAILUTASO HOUKUTTELEVA TASO KESKITASO PERUSPALVELUTASO MINIMITASO LAKISÄÄTEINEN TASO

Kaupunginosa-Keskusta

Tavoite

Nykytila

Yleinen PT

Karila

houkutteleva

Karkialampi

perus

Kattilansilta-Laajalampi

houkutteleva

Keskusta

houkutteleva

Kirjala

houkutteleva

Laajaharju-Silvasti

houkutteleva

Launiala

keskitaso

Lehmuskylä

keskitaso

Lentokentän alue

minimi

Lähemäki-Peitsari

houkutteleva

Marssitien seutu

minimi

Moisio

keskitaso

Oravinmäki

perus

Pitkäjärvi

minimi

Pursiala

minimi

Rantakylä eteläinen

houkutteleva

Rantakylä pohjoinen

houkutteleva

Savisilta

keskitaso

Siekkilä

houkutteleva

Suonsaari

perus

Tupala

keskitaso

Tuppurala

houkutteleva

Tusku

keskitaso

Urpola

houkutteleva

Visulahti

perus

Vuolinko

perus

ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA Lähde: Mikkelin seudullinen joukkoliikennesuunnitelma, 2014

KILPAILUTASO HOUKUTTELEVA TASO KESKITASO PERUSPALVELUTASO MINIMITASO LAKISÄÄTEINEN TASO

Lähde: Mikkelin seudullinen joukkoliikennesuunnitelma, 2014 ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA

Palveluliikenne

Moppe 1 Pääasiallinen peitto

Tärkeä aikataulutettu pysäkki

Moppe 2 Pääasiallinen peitto

Korkea asukasmäärä / potentiaali

Tupla peitto

Tärkeä aikataulutettu pysäkki

Ei Mopen peittoa

ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA Lähde: Mikkelin seudullinen joukkoliikennesuunnitelma, 2014

Valokuva: Kixit Oy

ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA

Asuntokohtainen tarkastelu Etelä-Savossa on noin 38 000 omakotitaloa, noin 24 000 kerrostaloasuntoa ja noin 13 000 rivitalohuoneistoa. Jokaisella eteläsavolaisella on keskimäärin 42 m2 asuinpintaalaa. Lisäksi Saimaan maakunnassa on reilut 48 000 kpl vapaa-ajan asuntoja. Mikkelissä yli puolet asunnoista on omistusasuntoja (59 %).

Asumistarpeet vaihtelevat eri ikäkausissa (go-go, slow-go, no-go) ja perhekoon muuttuessa. Tämä asettaa kunnalle haasteen pystyä tarjoamaan kuntalaisen asumistarvetta vastaavan asumismuodon. Mikkelissä on riittävästi asuntoja, asunnon pinta-ala/asuntokunta ja pinta-ala/hlö on keskimääräistä väljempi. Jakauma ei kuitenkaan vastaa kysyntää, sillä perhekuntien pienentyessä pienten asuntojen tarve kasvaa. Sekoittuneet toiminnot ja monipuolinen asuntotarjonta ehkäisevät liian yksipuolisten alueiden muodostumista. Ongelmallisiksi koetaan usein lähiöt, joissa on yksipuolinen asuntotarjonta ja asukasrakenne.

GO-GO

SLOW-GO NO-GO

ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA

ASUNTOJEN MÄÄRÄ JA ASUNTORAKENTAMISEN KEHITYS Mikkelissä oli 1.1.2014 liki 31 000 asuntoa. Asunnoista

kerrostaloja eri aikakausilta. Mitä tiiviimpään kaupunki-

suuri osa (42 %) on omakotitaloja. Omakotitaloasu-

rakenteeseen siirrytään sitä suuremmaksi asuinrakenta-

minen on suosittua niin taajamassa kuin

misen tehokkuuskin kasvaa.

haja-asutusalueellakin. Saman verran

Vuonna 2013 Mikkelissä raken-

asuntoja on myös kerrostaloissa

nuslupia myönnettiin uudisraken-

(43 %) ja kerrostaloasumisen määrä on suuri erityisesti Mikkelin keskustan alueella. Rivitalojen osuus on 13 % ja muiden asuinrakennuksien noin 2 %. Taajama-alueella asuinrakennuskanta on pääsääntöisesti monipuolisem-

nuksille ja laajennuksille n. 490 kpl, toimenpidelupia n. 170

Asunnoista 42 % on erillispientaloissa ja 43 % asuinkerrostaloissa

kpl ja rakentamisilmoituksia oli n. 130 kpl. Asuntojen lupamäärän vähentäminen ei todellisuudessa ole näin dramaattinen, koska tilasto ei näytä kahta peruskorjattavaa keskustan kohdetta.

paa, sisältäen vaihtelevasti

Näissä toimistotilaa muute-

erillispientaloja, rivitaloja sekä

taan suurelta osin asunnoiksi.

14000 12000

Asuntojen määrä

10000 8000 6000) 4000) 2000) 0 Erillinen pientalo

Rivi- tai ketjutalo

Muu rakennus

Asuinkerrostalo

Asuntotyyppi

MIKKELI

Valmistuneet asunnot yhteensä, lkm

Valmistuneet kerrostaloasunnot yhteensä, lkm

2008

289

2009

200

2010

118

2011

279

2012

253

109

ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA

Asuntokunnat ja asuntoväestö Mikkelissä oli 31.12.2013 yhteensä 27 355 asuntokun-

tynyt yhden ja kahden henkilön asuntokuntien osalta,

taa. Asunnoista on omistusasuntoja n. 66%, arava- tai

suurempien asuntokuntien määrä on laskenut. Yhden

korkotukivuokra-asuntoja n. 15 % ja muita 18,5%. Mik-

ja kahden henkilön asuntokuntien osuus edelliseen vuo-

kelissä asuntokuntien lukumäärä on edelleen lisään-

teen nähden kasvoi huomattavasti.

14 000

Asuntokuntien lukumäärä

12 000 10 000

2007 2008

8 000

2009 6 000

2010 2011

4 000

2012 2013

2 000 0 1

Henkilöiden määrä asuntokunnassa

ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA

Mikkelissä asunnon pinta-ala/hlö 41,3m2

Suomessa asunnon pinta-ala/hlö 39,6m2

Asumisväljyys Mikkelissä asumisväljyys on selvästi Suomen keskiarvoa

yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huo-

suurempi. Mikkelissä henkilöä kohden on keskimäärin

nelukuun. 9

41,3 m2 kun kansallisella tasolla luku jää alle 40m2.

Asumisväljyyttä kasvattaa pääsääntöisesti taa-

Asumisväljyyden lisäämiselle ei lukujen perusteella

jamarakenteen laajeneminen omakotitaloasutuksen

ole tarvetta. Ahtaasti asuvien osuus Mikkelin asunto-

myötä. Vastavoimana voidaan nähdä pienten asuntojen

kunnista oli 7,1 % vuonna 2013. Kansallisella tasolla

suosion kasvu tiiviissä keskustoissa, joissa palvelut ovat

vastaava luku oli 9 %. Ahtaasti asuvalla asuntokunnalla

helposti saavutettavissa.

tarkoitetaan asuntokuntaa, johon kuuluu enemmän kuin

Asuntokuntien lukumäärä

Asuntoväestön lukumäärä

Ahtaasti asuvia asuntokuntia, lkm

Ahtaasti asuvia henkilöitä, lkm

Asunnon pinta-ala/asunto-kunta, m2

Asunnon pinta-ala/ henkilö, m2

27 355

53 709

1 940

8 000

81,1

41,3

Tilastokeskus: Asunnot ja asuinolot 2013, Asuminen 2014 ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA

Omistusja vuokraasuminen

Asuntokuntien lukumäärä Mikkelissä oli vuoden 2013 lopussa 27 355. Rivi- ja pientaloissa asuvien asuntokuntien osuus oli samaisena ajankohtana 56,4 %.

Omistusasuminen Kolme neljästä suomalaisesta asuu omistusasunnoissa ja

asuntojen osuus on 0,7 %. Muitten kuin mainittujen tai

koko maan noin 2,5 miljoonasta asutusta asunnosta kaksi

tuntemattomien hallintaperusteiden osuus on 10,8 %.11

kolmasosaa on omistuskäytössä. Loput asunnot jakautu-

Asuntojen uudisrakentaminen on painottunut viime

vat karkeasti tasan vapailla vuokramarkkinoilla vuokratta-

vuosina voimakkaasti omistusasuntotuotantoon ja uusia

vien asuntojen ja valtion tukemien vuokraltaan säännelty-

vuokra-asuntoja on rakennettu hyvin vähän. Kovasta omistusasuntokysynnästä huolimatta

jen asuntojen kesken. Tähän kolmannekseen

myös vuokra-asunnoille on jatkuvasti

kuuluvat myös asumisoikeusasunnot,

kysyntää erityisesti suurimmilla

joiden osuus kaikista asunnoista on reilun prosentin luokkaa. Hallintamuotojakaumassa on kuitenkin selvästi alueellista vaihtelua; vuokra-asuminen on selvästi yleisempää, mitä suuremmasta kasvukeskuksesta on kyse.10 Tilastokeskuksen vuosittain kokoamassa Asunnot ja asuinolot tilastossa on esitetty asuntojen jakaantuminen asunnon hal-

kasvuseuduilla.12 Valtiontuen Asuinkerrostaloja on jatkuvasti vähentyessä, on viime vuosina valmistunut asuntotuotannon nähty keskustaan, Graanin alueelle ja keskittyvän yksityiseen Ristiinaan. Rivitaloja on puolestaan tai ns. kovan rahan rakentunut muun muassa Launialaan, rakentamiseen. Savisiltaan ja Anttolaan. Vuonna 2014 myönnettiin Mikkelissä Pientaloalueita on rakentunut rakennuslupia yhtensä Savisiltaan ja Tupalaan, lisäksi 466 kpl, toimenpidelupia yksittäisiä pientalojen rakennus221 kpl ja rakentamisilhankkeita on ollut käynnissä moituksia 127 kpl. Lupaympäri Mikkeliä. määrä kasvoi 24 kpl vuoden 2013 tasosta.

lintaperusteen mukaan. Selkeä

Hankkeiden keskimääräi-

enemmistö omistaa talon (33,9 %)

nen koko pieneni edellisvuoteen verrat-

ja näistä liki kaikki ovat erillispientaloja. Osakkeen omistajia on neljännes (25 %), osakkeita

tuna, kokonaisalaltaan suuren rakennusten määrän

omistetaan eniten asuinkerrostaloista ja rivi- tai ketjuta-

ollessa edellisvuotta pienempi. Myös uusien asuntojen

loista. Hallintamuodoltaan arava- tai korkotukiasuntojen

kpl-määrä putosi, lupa myönnettiin n. 165 asunnolle.

osuus on 14,0 % ja muu vuokra-asuntojen osuus on 15,3

Uusien omakotitalojen osalta lasku oli 9 kpl, lupa myön-

%. Molempia on eniten asuinkerrostaloissa, rivitalojen

nettiin n. 55 omakotitalolle. Talouden laskusuhdanne ja

osuus on selkeästi seuraavaksi suurin. Asumisoikeus-

varovaisuus näkyivät rakentamisessa. 10, 12

Valtiovallan rooli 2010-luvun asuntomarkkinoilla, Ympäristöministeriön raportteja, 2011

ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA

Tilastokeskus – Asunnot ja asuinolot, 2014

Vuokra-asuntoja hallinnoivat konserniyhtiöt Mikalo Oy:n omistuksessa on n. 3100 asuntoa. Mikkelin Opiskelija-asunnot Oy omistaa opiskelijoiden käytössä olevat asunnot; 750 asuntoa. Kaupunki omistaa yksittäisiä vuokra-asuntoja eri yhtiöissä. Lisäksi eri yhdistyk-

Mikkelin Asumisoikeus Oy omistaa 213 asumisoikeus asuntoa. Mikkelissä vuokra-asuntoja on yhteensä liki 9 000 kpl.

sillä on vanhusten ja vammaisten vuokra-asumiseen, palveluasumiseen ja tehostettuun palveluasumiseen tarkoitettuja asuntoja. 5 000

4 500

4 000

3 500

3 000

2 500

2 000

1 500

1 000

500

0 Mikalo Oy

MOAS Oy

Mikkelin Asumisoikeus Oy

Mikkeli Kaupunki

Muu vuokra-asuntovaranto (noin)

ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA

Vuokra-asuntoja hallinnoivat konserniyhtiöt Mikalo Oy Valtion rahoittama arava- ja korkotukilainoitettu vuok-

Asuntojen sijainnilla on suurimerkitys ja niiden tulee

ra-asunto kanta on pääosin konserniyhtiö Mikalo Oy:n

olla palveluiden läheisyydessä”.

omistuksessa. Yhtiön tavoitteena on pystyä tarjoamaan

Ekologisella asumisella ja ylläpidolla tulee ole-

asunto jokaiselle vuokra-asuntoa haluavalle. Yhtiö on

maan entistä suurempi merkitys. Tulevaisuudessa

suunnitelmallisesti peruskorjannut asuntokantaa vas-

pienten asuntojen sijainnin jälkeen asumiskustannukset

taamaan hakijaruokakuntien tarpeeseen.

yhdessä laatutason kanssa ovat merkityksellisiä.

Kuntaliitosten myötä yhtiön omistukseen on siirty-

Keskustan alueella on jatkuvasti kysyntää pienistä

nyt useita vuokra-asuntokohteita entisistä kuntakeskuk-

asunnoista. Yhtiö tulee vastaamaan kysyntään rakenta-

sista ja niiden reuna-alueilta. Yhtiö on kohdekohtaisella

malla uuden, 31 asuntoa sisältävän kohteen, osoittee-

markkinoinnilla pyrkinyt edistämään asumista mm. Pel-

seen Sakastikuja 5. Asuintaloon tulee pieniä asuntoja

losniemen alueella. Vuokra-asuntoja on toimenpiteistä

jotka ovat kaikki alle viisikymmentä neliöisiä.

huolimatta tyhjillään erityisesti uusilla liitosalueilla. Mikalo Oy:n näkökulmasta: ”Mikkeliä koskee sama trendi joka on asumisessa vallalla yleensäkin. Asumistarpeet vaihtelevat ja muuttuvat sen mukaan missä elämän tilanteessa asukas on. Senioriasukkaat lisääntyvät ja ovat merkittävä asukasryhmä tulevaisuudessa. Yhden hengen ruokakuntien määrä lähenee 70 % osuutta asukaskunnasta. Suuria perheasuntoja ei tarvita samassa mittakaavassa kuin 60 ja 70 luvulla joten niiden tyhjillään olo lisääntyy. Asuntojen laatuvaatimukset kasvavat ja asuntojen tulee olla esteettömiä. Pienistä asunnoista on pula jo nyt ja niiden tarve kasvaa entisestään.

Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuottaminen: • Vuokratason pitäminen markkinaehtoisella tasolla • Kysyntää vastaavan asuntokannan tuottaminen • Asuntojen kunnon ja laatutason varmistaminen asukastyytyväisyyden saavuttamiseksi.

Yksiöitä ja pieniä kaksioita kysytään entistä enemmän.

Mikkelin Asumisoikeus Oy Mikkelin kaupunki omistaa 100 %. Asuntojen isännöinti

noituksen perustana olevasta hankinta-arvo-osuudesta.

siirtyy Mikalo Oy:lle vuoden 2015 aikana.

Asumisen aikana maksetaan käyttövastiketta.

Asumisoikeusasunnon saamiseksi hakija jättää

on lähes sata. Suurimpana riskinä on asuntojen käyt-

numeron, joka kirjaamisen jälkeen hakijalle ilmoitetaan.

töasteen lasku; isoja asuntoja joudutaan tarjoamaan

Asumisoikeusasuntoon pääsee tehtyään omistajan

yhä laajenevalle hakijakunnalle. Pienet asunnot sen

kanssa asumisoikeussopimuksen ja maksettuaan asumisoikeusmaksuna osan asunnon hankintahinnasta, joka on valtion lainoittamissa kohteissa enintään 15 % asuntolai-

Mikkelin Asumisoikeus Oy:n asuntojen käyttöaste

hakemuksen Mikkelin kaupungille. Hakija saa järjestys-

ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA

sijaan ovat kohtuullisessa ajassa löytäneet asujansa. Yhtiön suunnitelmissa on yhden asumisoikeuskohteen rakentaminen keskusta-alueelle.

Kaupungin omistamat asunnot Lisäksi Mikalo Oy hallinnoi kaupungin omistuksessa

lusopimus Mikalo Oy:n kanssa. Asunnot ovat pääosin

olevia vuokra-asuntoja. Kaupungin omistuksessa on

yksittäisiä asunto-osakkeita.

412 vuokra-asuntoa, joiden isännöinnistä on palve-

Mikkelin Opiskelijaasunnot Oy

Opiskelija- ja nuorisoasuntojen vuokraus Lähivuodet: • Kansainvälisten opiskelijoiden asuntovuokrauksen kehittäminen huomioiden opetusministeriön kansainvälitysmisstrategian tavoite, eli kv. tutkinto-opiskelijoiden määrän lisääminen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa • Opiskelija- ja nuorisotalojen peruskorjaus yhtiön PTS:n mukaisesti • Lyhytaikaisen asuntovuokrauksen kehittäminen huomioon ottaen myös mm. Euroopan Unionin Erasmus+ ohjelma, eli n. 14,7 miljardin euron kokonaisbudjetin vaihto-ohjelma v. 2014-2020. Tarkoitettu eurooppalaisille tutkintoopiskelijoille ml. oppisopimuskoulutettavat, harjoittelijat ja vapaaehtoitstyöntekijät sekä nuorisovaihtoon osallistuvat.

Mikkelissä vuonna 2013 oli yhteensä 8391 opiskelijaa, joista lähes puolet opiskeli ammattikorkeakoulussa. Vuonna 2020 ennustetaan opiskelijoiden määrän alenevan 7925 tasolle. Kysyntä opiskelija-asunnoille on erityisesti Raviradan alueen, MAMK:n kampuksen ja keskustan asunnoille. Opiskelu on edellytys asumiselle. MOAS:n näkökulmasta asuntokysyntä saattaa hieman heikentyä, mikäli opetusministeriön suunnittelema keskiasteen aloituspaikkojen vähentäminen totetutuu, mutta toisaalta ulkomaalaisten hakijoiden lisääntyminen tasannee kysyntää ainakin lyhyellä aikavälillä. Mikäli kuitenkin suunniteltu/mahdollinen lukukausimaksu EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleville kv. opiskelijoille toteutuisi, tulee se heikentämään asuntojen kysyntää pitkällä aikavälillä.

OPISKELIJAMÄÄRÄ ENNUSTE MIKKELI Oppilaitos

2013

2014

2015

2020

MAMK

4610

4616

4474

4385

Aalto Yliopisto

315

330

Esedu

2715

2620

2580

SNO

tietoja ei saatu

Lukio

751

708

666

650

Otavan opisto

tietoja ei saatu

Yhteensä:

8391

8369

8090

7945

ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA

Erityisryhmien asuminen Väestön ikääntyminen on Suomessa nopeaa. Tällä hetErityistä tukea asumisessaan kellä maassamme on hieman yli miljoona yli 65-vuotarvitsevia ryhmiä ovat esimertiasta. Ennusteiden mukaan yli 65-vuotiaiden määrä nousee vuoteen 2030 mennessä lähes 1,5 miljoonaan. kiksi asunnottomat, pakolaiset, Tällöin jopa miljoona asuntoa olisi saatava ikääntyneiopiskelijat, mielenterveys- ja den asumiseen soveltuvaksi. Jokaisella kehitysvammaisella ihmisellä on päihdeongelmaiset, oikeus asua samoin kuin muutkin kuntalaiset asuvat. vammaiset henkilöt, Mielenterveyskuntoutujat ovat muistisairaat ja heterogeeninen ryhmä, jonka Mahdollisuus asumisen tarpeet vaihtelevat. huonokuntoiset kotiin eli Siksi tarvitaan monenlaisia ja vanhukset. yksilöllisiä asumisratkaisuja, ”omaan nimeen ovessa”

kuuluu jokaisen ihmisoikeuksiin. 14

joiden vaatiman tuen määrä

vaihtelee. Pitkäaikaisasunnottomuus halutaan poistaa Suomesta kokonaan, ja ihmisille halutaan taata riittävästi tukea asumiseen. 13

Ikääntyvien asuminen Väestön ikääntyminen ja yksinasuvien lisääntyminen asettaa erityiset haasteet asuntotuotannolle. Vanhusten asumispalvelut perustuvat sosiaalihuoltolakiin (710 / 1982 § 22 ja 23) ja sosiaalihuoltoasetukseen (607/ 1983 § 10). Palveluasumisessa asiakkaan asumisen perustana on asuinhuoneiston vuokrauksesta annetun lain (481 / 1995) mukainen vuokrasopimus. Asiakas maksaa vuokransa itse. Lisäksi asiakkaalta peritään muista palveluista sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksulainsäädännön mukaiset maksut tai kunnan määräämät maksut palvelusta riippuen. Ikäihmisten hyvän elämänlaadun kannalta keskeinen paikka asumiseen on oma koti. Omassa kodissa asuminen

ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA

tukee itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja mielekästä tekemistä. Ennakoimalla ja varautumalla ikääntymiseen huomioidaan samalla asunnon ja asuinympäristön tarjoamat mahdollisuudet pärjätä omassa kodissa iän ja toimintakyvyn muuttuessa. 15 Tarvittaessa kotona asumista ja päivittäisistä toimista selviytymistä tuetaan kotihoidon palveluilla. Avun tarpeen lisääntyessä ja kun omassa kodissa asuminen ei ole enää mahdollista, järjestetään asuminen ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Kaupungilla on palvelusasumisen omaa tuotantoa ja sitä täydennetään kilpailutuksen perusteella ostopalveluna yksityisiltä toimijoilta.

PALVELUASUMINEN

Suomessa n. 80 000 -90 000 vähintään keskivaikeasta

Palveluasuminen on tarkoitettu henkilöille, jotka

henkilöä ja Mikkelissä heitä on n. 1 000. Mikkelissä on

tarvitsevat alentuneen toimintakyvyn takia jatkuvaa

n. 500 henkilöä ympärivuorokautisissa hoitopaikoissa,

päivittäistä hoivaa ja tukea. Asuminen palveluasun-

näistä 400:lla on muistisairaus. Näiden lisäksi n. 500

(=hoidon tarpeessa olevaa) muistisairaudesta kärsivää

noissa perustuu vuokrasuhteeseen. Asukkaat valitsevat

henkilöä hoidetaan kotihoitona.

palvelut itse ja maksavat niistä käytön mukaan. Asumis-

Tulevaisuudessa tehostetun palveluasumisen asi-

palveluja tuottavat Mikkelin kaupungin lisäksi yksityiset

akkaista kaikki ovat muistihäiriöpotilaita. Vuonna 2017

yhteisöt, joiden kanssa kaupunki on solminut sopimuk-

tarve Mikkelissä on n. 60-100 asiakaspaikaa. Vanhus-

set. Osassa palvelutaloista on mahdollisuus myös lyhy-

palvelulaki velvoittaa kuntaa järjestämään tehostetun

taikaiseen asumiseen, myös yksityisesti. Yksityisissä

palveluasumisen paikan kolmen kuukauden sisällä pää-

palvelutaloissa on mahdollisuus asumiseen myös

töksestä, tällä hetkellä kaikki paikat alkavat olla täynnä.

omakustanteisesti. 16 (Ikäihmisten palveluopas 2014)

Väestön kehitys Mikkelin seudulla 2007 väestöennusteen mukaan 9000

9000

Laskennallinen muistipotilaiden määrä (7% 65+ väestöstä) 8000

1200

6000

1000

5000 2011

800

4000 2020

600

20303000

400

2040 2000

200

1000

0 Mikkeli

7000 6000 Lukumäärä

7000

Lukumäärä

1400

8000

5000 2010

4000

2015 3000

2020

Ympäristöministeriö 2014

Sosiaali- ja terveysministeriö 2013

2020

1000 0

0 65-74

65-74 75-84

75-84 85Vuotias

85-

Mikkelin seudun sosiaalija terveystoimi, Mikkelin kaupunki: Ikäihmisten palveluopas, 2013

2015

2000

Vuotias 13

2010

Mikkelin kaupungin sosiaalija terveystoimi

ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA

Vammaiset ja kehitysvammaiset Vammaisten palveluasuminen perustuu lakiin vam-

Asumispalvelua hankitaan Savon Vammaisasunto-

maisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja

säätiöltä, Vaalijalan kuntayhtymältä, yksityisiltä palvelun-

tukitoimista 3.4.1987/380 ja Asetus vammaisuuden

tuottajilta sekä tuotetaan omana toimintana.

perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 18.9.1987/759 sekä sosiaalihuoltolakiin. 18 Palveluasuminen Mikkeli Ostopalvelut

Asiakkaat

Asumispalvelut (kv) Mikkeli

Muut ostopalvelut

Vaalijalan kuntayhtymä

Kannuskoti Ay

Asiakkaat

Harjun palvelukoti

Kotipesä

Hoivakoti Wilma (Viljokoti Tammenharju)

Koivulan palvelukoti

Leväniemi

Apollo

Maamiehen palvelukoti

Kyyhkylä, osasto 3

Haaparinteen palvelukoti

Lavilanhovi Attendo

Haaparinteen palvelukoti tuetut

Mikkelin Sateenkaari (Pappilanpuisto)

Kyyhkylä, osasto 3

Naarajärven palvelukoti

Pappilanpuisto

Kuutinharjun palvelukoti

Pietarinpirtti (Mikkelin vanhainkotiyhdistys)

Lukkarin palvelukoti

Nikulanmäki / Keski-Savon hoivakehitys

Mäkirinteen palvelukoti

Saariston hoivakeskus Kuopio, Attendo

Oravin palvelukoti, yht. 15 asiakasta

Perhe- ja palvelukodit V.Suomalainen Pietarinpirtti

Suomen Ikihyvä Haukivuori

Savonkoti Oy (yht. 5) 1.12. alkaen 6

Suomen Ikihyvä Haukivuori

Vaalijalan kuntayhtymä yhteensä

Suomen Ikihyvä Ristiina

Suomen Ikihyvä Oy (yht. 4)

Validia Hämeenlinna

Sylviakoti

Validia Kokkola

Villa Saimaan palvelukoti/ Hoivakymppi

Annakoti

Validia Mikkeli (maksuluokka 1) Vetrea Ostopalvelut yhteensä Oma tuotanto

24 2 44 Asiakaat

Vuolingonhovi - Tammela

Graanin palvelutalo

Oma tuotanto yhteensä

Savon vammaisasuntosäätiö

Asiakkaat

Rahkapuisto

Savisillan palvelukoti

Saulinpuiston palvelukoti

Lehtolan palvelukoti

Pihkapuiston palvelukoti Oksakujan palvelukoti autistit

Oksakujan palvelukoti vaikeavammaiset

Tuettu asuminen

Anttolan ryhmäkoti

ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA

Muut ostopalvelut yhteensä

Savon vammaisasuntosäätiö yhteensä

Asiakkaat

18, Mikkelin seudun sosiaalija terveystoimi, Mikkelin kaupunki: Selvitys Mikkelin seudun sosiaalija terveystoimen tehostetun palveluasumisen linjauksista, 2012

Mikkeli on ollut mukana ympäristöministeriön hankkeessa pilottikuntana ja mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämiskohteina on nähty tarve luopua raskaista laitosmaisista asumisratkaisuista.

Pitkäaikaisasunnottomat, mielenterveys-, päihdeja moniongelmaiset Mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden asumispalvelut

pua raskaista laitosmaisista asumisratkaisuista. Tilalle

perustuvat sosiaalihuoltolakiin (710 / 1982 § 22 ja

järjestetään laatusuositukset täyttäviä asumisratkai-

23) ja sosiaalihuoltoasetukseen (607/ 1983 § 10) sekä

suja, jotka vastaavat enemmän tavallista asumista.

päihdehuoltolakiin 17.1.1986/41 ja päihdehuoltoase-

Palveluasumisesta tulee kuntoutuksen välivaihe, ei pit-

tukseen 29.8.1986/653. 19 Mikkeli on ollut mukana ympäristöministeriön hankkeessa pilottikuntana ja mielenterveyskuntoutu-

käaikaista asumista. Tupalan asumiskokonaisuus (Tupalantie1; 12 asuntoa) ja kotiin vietävät palvelut muodostavat asumisen kehittämisen punaisen langan. 20

jien asumisen kehittämiskohteina on nähty tarve luo-

Mikkelin seudun sosiaalija terveystoimi, Mikkelin kaupunki: Selvitys Mikkelin seudun sosiaalija terveystoimen tehostetun palveluasumisen linjauksista, 2012 Ympäristöministeriön Raportti: Unelmana oma asunto ja tukea pärjäämiseen, Mielenterveyskuntoutujien asumisratkaisut ja niiden kehittäminen 2014 ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA

ASUMINEN 2024 LÄHDELUETTELO 1

Mikkelin kaavoituskatsaus, Mikkelin kaupunki, 2014

Mikkelin kaupunkiseudun rakennemalli ”Elävät keskukset ja sujuva arki”, 2012

Mikkelin kaupunki 2014 a. Uutinen: Yritykset kehittävät Satamalahteen digitaalisia ja ekologisia palveluita. Osoitteessa: http://www.mikkeli.fi/uutinen/yritykset-kehittivat-satamalahteen-digitaalisia-ja-ekologisiapalveluita/ (8.4.2014)

Juha Kostiainen: Nokkela kaupunki; Millainen kaupunki on elinvoimainen? http://nokkelakaupunki.fi/2015/01/08/minkalainen-kaupunki-on-elinvoimainen/ (22.1.2015)

Timo Aro: Kaupunkien elinvoiman vertailuanalyysi 2005–2013 http://www.slideshare.net/TimoAro/kaupunkien-elinvoiman-vertailuanalyysi-2005-2013 (22.1.2015)

6 Strandell, Anna: Asukasbarometri 2010, Asukaskysely suomalaisista asuinympäristöistä, 2011, Suomen ympäristökeskus 7

SITO: Mikkelin seudullinen joukkoliikennesuunnitelma, Palvelutasotavoite 2014–2017 ja kehittämissuunnitelma, 2014

Tilastokeskus: Asunnot ja asuinolot 2013, Asuminen 2014 http://www.stat.fi/til/asas/2013/asas_2013_2014-05-21_fi.pdf (19.2.2015)

10 Ympäristöministeriö, Ympäristöministeriön raportteja: Valtiovallan rooli 2010-luvun asuntomarkkinoilla, työryhmäraportti, 8 / 2011 11 Tilastokeskus: Asunnot ja asuinolot 2013, Asuminen 2014 12 Ympäristöministeriö, Ympäristöministeriön raportteja: Valtiovallan rooli 2010-luvun asuntomarkkinoilla, työryhmäraportti, 8 / 2011 13 Ympäristöministeriö 2014 a: Ohjelmat ja strategiat – asuminen, 2014 http://www.ym.fi/fi-fi/Asuminen/Ohjelmat_ja_strategiath (19.2.2015) 14 Ympäristöministeriö 2014 b: Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma 2012–2015 http://www.ym.fi/fifi/Asuminen/Ohjelmat_ja_strategiat/Pitkaaikaisasunnottomuuden_ vahentamisohjelma_20122015 (19.2.2015) 15 Sosiaali- ja terveysministeriö 2013 a: Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=6511564&name=DLFE-26915.pdf (19.2.2015) 16 Mikkelin seudun sosiaalija terveystoimi, Mikkelin kaupunki: Ikäihmisten palveluopas, 2013 17 Mikkelin kaupungin sosiaalija terveystoimi 18 Mikkelin seudun sosiaalija terveystoimi, Mikkelin kaupunki: Selvitys Mikkelin seudun sosiaalija terveystoimen tehostetun palveluasumisen linjauksista, 2012 19 Mikkelin seudun sosiaalija terveystoimi, Mikkelin kaupunki: Selvitys Mikkelin seudun sosiaalija terveystoimen tehostetun palveluasumisen linjauksista, 2012 20 Ympäristöministeriön raportti: Unelmana oma asunto ja tukea pärjäämiseen, Mielenterveyskuntoutujien asumisratkaisut ja niiden kehittäminen, 2014 Taulukoissa esitetyt tilastot perustuvat Mikkelin kaupungin omiin tietoihin, ellei taulukon yhteydessä toisin mainita.

ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA

kaupungingeodeetti Hannu Peltomaa asuntotoimenpäällikkö Mirja Kauppinen kaavoituspäällikkö Ilkka Tarkkanen asemakaava-arkkitehti Tuija Mustonen maanmittausinsinööri Reeta Peura yleiskaavoittaja Eveliina Könttä Lisätietoja Asuminen Mikkelissä 2024 työstä saa työryhmän jäseniltä. Puhelinpalvelu (kaupungin vaihde) 015 1941 Sähköposti: etunimi.sukunimi@mikkeli.

ASUMINEN MIKKELISSÄ 2024 » TAUSTOITTAVA OSA

Valokuvat: Mikkelin kaupunki, Harri Heinonen ja Mainostoimisto Kixit Oy

tekninen johtaja Jouni Riihelä

8/2015 • Kixit Oy

ASUMINEN 2024 TYÖRYHMÄ