Patenttiopas 2003 by Mika Salonen

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS

PATENTTI

Mahdollisuus keksintöjen suojaamiseen lainsäädännön avulla on havaittu välttämättömäksi lähes kaikissa maissa. Keksintöjen suojamuodoista tärkein on patentti. Suomessa patentin myöntää Patentti- ja rekisterihallitus (PRH). Myös Euroopan patenttivirastolla on oikeus myöntää Suomea koskevia patentteja. Patentti on eräänlainen vaihtokauppa keksijän ja yhteiskunnan välillä. Keksijä antaa yhteiskunnan julkaistavaksi tiedot keksinnöstä ja suorittaa säädetyt maksut. Yhteiskunta puolestaan antaa keksijälle yksinoikeuden keksinnön hyväksikäyttöön tietyin rajoituksin määräajaksi. Eri maiden patenttijulkaisuja koskevia tietoja on kerätty tiedostoiksi, joita voidaan hyödyntää kaikilla teollisen toiminnan aloilla. Tämän oppaan tarkoituksena on auttaa lähinnä yksityistä keksijää ja tiedontarvitsijaa saamaan tietoa patenteista ja niihin liittyvistä asioista. Toivomme lisääntyvän tiedon johtavan patenttijärjestelmän yhä laajempaan hyväksikäyttöön.

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS (PRH) Käyntiosoite: Arkadiankatu 6 A, Helsinki Postiosoite: PL 1160, 00101 Helsinki Puhelinvaihde (09) 6939 500 Faksi (09) 6939 5328 Pankkitili: Nordea 166030-104227 http://www.prh.fi

Helsinki 2003 Patentti- ja rekisterihallitus

Luettelo oppaassa esiintyvistä patenteista ja niiden rekisteriin merkityistä haltijoista (haltijatiedot oppaan ilmestymisajankohdan mukaiset): FI-patentti 100038, Nokia Mobile Phones Ltd, (kansi), FI-patentti 86756, Oy Abloy Security Ab (sivu 5), FI-patentti 95535, Polar Elektro Oy (sivu 6), FI-patentti 77839, Orion-yhtymä Oy (sivu 7), FI-patentti 93663, Valmet Corporation (sivu 8), FI-patentti 78634, Seppo Tervo (sivu 10), FI-patentti 89236, Juhani Lehikoinen (sivu 10), FI-patentti 91951, Timo Haapalahti (sivu 11), FI-patentti 95740, Oy Abloy Security Ab (sivu 13), FI-patentti 901235, Hackman Arabia Oy Ab (sivu 15), FI-patentti 98429, Nokia Telecommunications Oy (sivu 17), FI-patentti 96007, Labsystems Oy (sivu 19), FIpatentit 50229 ja 83055, Mikko Paretskoi (sivu 22)

PATENTTI

MIKÄ PATENTTI ON? ...................... 4

MIKSI HAKEA PATENTTIA? ............. 4

MINKÄLAISEEN KEKSINTÖÖN PATENTTI VOIDAAN MYÖNTÄÄ? ..... 4 Teollinen käyttökelpoisuus ................. 5 Uutuus .......................................... 5 Keksinnöllisyys ................................ 6 Mitä ei voi patentoida ........................ 6 Hyödyllisyysmalli / mallioikeus ............ 7

MITEN PATENTTIA HAETAAN? ........ 7 Kuka voi hakea patenttia? .................. 7 Selitys ........................................... 8 Piirustus ........................................ 9 Patenttivaatimukset .......................... 9 Tiivistelmä .................................... 11

10. PATENTTIJULKAISUT TIEDONLÄHTEENÄ ...................... 19 Omatoiminen uutuustutkimus ennen patentinhakua ....................... 19 PRH:n lukusali ja kirjasto ................ 19 Patenttiluokitus ............................. 20 Patenttitietoa Internetistä ................ 20

HAKEMUKSEN KÄSITTELY PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUKSESSA ......................... 11 Keksinnön muotoseikkojen tutkiminen .. 11 Keksinnön uutuuden ja patentoitavuuden tutkiminen ............ 11 Jakaminen ja lohkaiseminen ............. 12 Patentin myöntäminen ..................... 13 Väite ........................................... 13 Hakemuksen hylkääminen ja muutoksenhaku .......................... 13 Patenttihakemuksen muuntaminen hyödyllisyysmallihakemukseksi .......... 13

11. PRH:N NEUVONTA JA PALVELUT .................................. 21 Neuvontainsinöörit ......................... 21 Keksintö- ja innovaatioasiamiehet ...... 21 PRH:n yrityspalvelut ...................... 21 12. KEKSINNÖN RAHOITUSLÄHTEITÄ; NEUVONTAA ............................... 22 Keksintösäätiö ............................... 22 Muita rahoituslähteitä ..................... 22 Suomen Keksijäin Keskusliitto KEKE ry ...................... 22

PATENTIN VOIMASSAPITÄMINEN ................. 14 Vuosimaksut ................................. 14 Patentin mitätöinti ......................... 14 Patentin loukkaus .......................... 14

TYÖSUHDEKEKSINTÖLAKI .......... 14 Työsuhdekeksintölautakunta ............. 15

PATENTTIASIAMIEHET ................ 15

PATENTINHAKU ULKOMAILLA ..... 16 Etuoikeus ..................................... 16 Kansalliset patenttihakemukset .......... 16 Kansainvälinen patenttihakemus (PCT) .................... 16 Eurooppapatentti (EPC) .................. 17 Euro-PCT-hakemus ........................ 18 Kansainvälisen uutuustutkimuksen kaltainen tutkimus (International Type Search, ITS) ....... 18 Euraasian patenttijärjestelmä (EAPC) ........................................ 18 Afrikkalaiset patentinhakujärjestelmät (ARIPO ja OAPI) ........................... 18

13. SÄÄDÖKSET JA JULKAISUT .......... 23 PRH:n julkaisut ............................ 23 Lainsäädäntö ................................ 23 Alan kirjallisuutta .......................... 23 14. ESIMERKKI PATENTTIHAKEMUKSESTA .......... 24

1. MIKÄ PATENTTI ON? Patentilla tarkoitetaan keksijälle hakemuksesta myönnettyä yksinoikeutta määräajan kieltää muilta keksintönsä ammattimainen hyväksikäyttö. Ammattimaista hyväksikäyttöä on mm. patentoidun tuotteen valmistaminen, tarjoaminen, saattaminen vaihdantaan, maahantuonti, hallussapito ja patentoidun menetelmän käyttäminen. Patentinhaltijan on itse valvottava, ettei kukaan loukkaa hänen yksinoikeuttaan.

olevasta patentista, tai jokin muu viranomainen, esim. Lääkelaitos, FIMKO (ent. Sähkötarkastuskeskus), Turvatekniikan keskus tai vastaava luvan myöntävä viranomainen voi kieltää tuotteen ammattimaisen hyväksikäytön, vaikka siihen olisi patentti myönnettykin. Patentti on voimassa sen myöntäneen valtion tai valtioryhmän alueella. Suomessa patentti voidaan pitää voimassa 20 vuotta maksamalla säädetyt vuosimaksut. Lääkeainetta ja kasvinsuojeluainetta koskevan patentin voimassaoloon voi tietyin edellytyksin saada korkeintaan viiden vuoden pidennyksen.

Patentti on siis kielto-oikeus. Se ei koskaan oikeuta haltijaa ilman muuta käyttämään keksintöään ammattimaisesti. Saatu patentti voi olla riippuvainen jonkun toisen aiemmasta, vielä voimassa

2. MIKSI HAKEA PATENTTIA? Tuotekehityksen tuloksena syntyvien keksintöjen suojaaminen on vastaavanlainen omaisuuden turvaamiskeino kuin tehdasalueen aitaaminen, rakennusten ovien lukitseminen tai vakuutuksen ottaminen. Patentoinnissa on vain kyse henkisen omaisuuden suojaksi nostettavista raja-aidoista.

•

• •

Patentointi on osa yrityksen businesstrategiaa. Tavoitteena on suojautua jäljittelijöitä vastaan ja puolustaa omaa markkinaosuutta - tai vallata uutta. Syitä patentoida on monia: • saadaan yksinoikeus omaan tuotteeseen • saadaan etumatkaa kilpailijoihin nähden ja ai-

•

kaa ja rauha oman tuotteen kehittämiseen valmiiksi kilpailija joutuu uhraamaan varoja korvaavien ratkaisujen kehittämiseen, jos haluaa samoille markkinoille patentti voidaan myydä sen suojaamaan keksintöön voidaan maksua vastaan myöntää käyttölupa (lisenssi) tuotteet voidaan hinnoitella vapaammin; tarpeen mukaan kalliimmiksi tai halvemmiksi kuin kilpailijalla patentointi luo mielikuvan korkeaa teknologiaa käyttävästä yrityksestä, jne.

3. MINKÄLAISEEN KEKSINTÖÖN PATENTTI VOIDAAN MYÖNTÄÄ? Patenttilaki ei määrittele patentoitavaa keksintöä. Lain 1 §:ssä todetaan vain, että patentti voidaan myöntää teollisesti käyttökelpoiseen keksintöön. Lain 2 §:ssä todetaan, että keksinnön on oltava uusi siihen verrattuna, mikä on tullut tunnetuksi ennen hakemuksen tekemispäivää ja sen on erottava siitä olennaisesti. Olennaisella erolla tarkoi-

tetaan keksinnöllisyyttä, ratkaisua, joka ei ole alan ammattimiehelle itsestään selvä sovellus aiemmin tunnetuista ratkaisuista eikä esimerkiksi olemassaolevien komponenttien suora yhdistelmä, jos lopputulos ei ole ainakin jossain määrin yllättävä. Kaikki keksinnöt ja oivallukset eivät siis ilman muuta ole patentoitavia.

hyvinvoinnin kasvattaminen. Siksi yksinoikeus myönnetään ainoastaan uuteen keksintöön. Aikaraja on hakemuksen tekemispäivä (ks. kuitenkin kohta etuoikeus). Jos keksintö on tullut tunnetuksi ennen hakemuksen tekemispäivää missä maassa tahansa kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla, siihen ei myönnetä patenttia. Myös Suomessa tehty aikaisempi, vielä salainen hakemus katsotaan uutuudenesteeksi keksinnön patentoitavuutta harkittaessa, mikäli hakemus myöhemmin tulee julkiseksi.

Jotta keksintö olisi patentoitava, sen on • oltava teollisesti käyttökelpoinen • oltava uusi • erottava olennaisesti ennestään tunnetuista.

Teollinen käyttökelpoisuus Patentoitava keksintö on konkreettinen ratkaisu johonkin luonteeltaan tekniseen ongelmaan. Sillä on tekninen teho, ts. keksintö ratkaisee patenttihakemuksessa esitetyn ongelman riittävän luotettavasti ja varmasti. Keksintöä on voitava käyttää toistuvasti hyväksi siten, että tarkoitettu vaikutus saavutetaan. Sana ”käyttökelpoinen” tarkoittaa myös sitä, että keksintö toimii hakemuksessa esitetyllä tavalla, esimerkiksi perunankuorimiskone kuorii perunat eikä tee perunamuusia. Keksintöä on voitava käyttää toistuvasti siten, että lopputulos on aina kutakuinkin sama kun toimitaan hakemuksessa annettujen ohjeiden mukaisesti.

Koska patentoinnin perusedellytys on keksinnön uutuus, on syytä varoa julkistamasta keksintöä ennen patenttihakemuksen vireillepanoa. Julkistamista on mm. prototyypin testaus julkisella paikalla, käyttö avoimissa tiloissa, tuotteen myyminen, esitteiden levittäminen, esittely messuilla, julkaisu tieteellisessä lehdessä, diplomityö (kirja), ts. kaikki sellainen, jossa rajoittamattomalla joukolla henkilöitä on mahdollisuus tutustua keksintöön. Ei ole mitään merkitystä sillä, tutustuuko tällainen joukko ihmisiä todella keksintöön. Ratkaisevaa on, että mahdollisuus on ollut olemassa ja tietenkin se, että tutustumisessa on saatu (tai voitaisiin saada) sellaisia tietoja, että alan ammattimies pystyisi niiden nojalla käyttämään esitettyä keksintöä. Hakemus pitäisi siis ensin laittaa vireille ja viedä keksintö vasta sitten näytteille messuille tai julkistaa sitä koskeva tutkimustulos.

Teollinen käyttökelpoisuus on ymmärrettävä laajasti. Myös kaupassa, rakennustoiminnassa, maanviljelyksessä, metsätaloudessa, puutarhanhoidossa, kalastuksessa, käsityöläisammateissa yms. tarvittavat menetelmät ja laitteet kuuluvat sen piiriin. Esimerkkeinä voisi mainita metsätyökoneet, tuhoeläinten torjuntaan tarkoitetut välineet, marjanpoimurit, kalastusvälineet, kastelujärjestelmät, talous- ja ruokailuvälineet, saniteettilaitteet jne. Esimerkkejä on lähes loputtomiin.

Uutuus

Keksintö ei ole uusi, jos patenttivaatimuksessa (ks. kohta patenttivaatimukset) määritellyn keksinnön kaikki tunnusmerkit löytyvät yhdestä julkaisusta.

Patenttijärjestelmän tarkoitus on teknisen kehityksen edistäminen ja sitä kautta taloudellisen

Keksinnöllisyys

ten, tietokoneohjelmia (esimerkiksi kirjanpitojärjestelmät, mainosmenetelmät, rahajärjestelmät, rationalisointimenetelmät jne.) 4. tietojen esittämistä.

Pelkästään se, että keksintö on uusi, ei vielä tee siitä patentoitavaa. Keksinnön täytyy lisäksi erota olennaisesti ennestään tunnetuista.

Taiteelliset luomukset saattavat saada tekijänoikeussuojaa tai ne voidaan suojata mallisuojalla.

Vain jos keksintö osoittautuu uudeksi eli tunnetusta tekniikasta jossain suhteessa eroavaksi, tulee keksinnöllisyys harkittavaksi. Silloin joudutaan miettimään, ovatko erot olennaisia. Usein olennaisen eron määrittelyssä otetaan avuksi kuvitteellinen alan ammattimies ja hänen taitonsa. Jos todetaan, että keksintö on uusi, mutta ero johonkin tunnettuun on niin vähäinen, että se voidaan katsoa alan ammattimiehen taitoihin kuuluvaksi osaamiseksi, kyseessä ei ole patentoitava keksintö. Eroja mietittäessä huomio kiinnitetään mm. • ratkaistavana olevaan ongelmaan • itse ongelmanratkaisuun, ja • ratkaisun tuottamaan lopputulokseen.

Tietokoneohjelmat kuuluvat niinikään tekijänoikeuden piiriin. Perusperiaate on, että jos keksintö on pelkästään tietokoneohjelma, se ei ole patentoitava. Jos sensijaan menetelmäkeksintö sisältää tietokoneen suorittamia vaiheita tai menetelmää ohjataan tietokoneella, tai laitekeksinnössä on tietokoneen avulla toteutettavia osia, keksinnöt voivat olla patentoitavissa, mikäli ne ovat luonteeltaan teknisiä ja niillä saavutetaan jokin tekninen vaikutus. Patentoitavaksi keksinnöksi ei myöskään katsota ihmisiin ja eläimiin kohdistuvia kirurgisia ja terapeuttisia menetelmiä. Patentti voidaan sensijaan myöntää erilaisiin lääketieteellisiin instrumentteihin ja kemiallisiin aineisiin ja seoksiin, joita voidaan käyttää apuna ko. menetelmissä.

Jos ongelma on tunnettu tai ilmeinen, mietitään ratkaisun omintakeisuutta. Jos ratkaisun ei katsota eroavan olennaisesti tunnetuista, mietitään, onko tulos itsestäänselvä vai jossain suhteessa yllättävä. Kaikessa pohdiskelussa yritetään pitää mielessä alan ammattimiehen taidot: tulisiko ongelma hänen mieleensä, ratkaisisiko hän sen vaatimuksissa esitetyllä tavalla ja osaisiko hän ennustaa lopputuloksen. Jos vastaus on kaikkiin myönteinen, ei kyseessä ole patentoitava keksintö.

Patenttia ei myöskään myönnetä kasvilajikkeisiin tai eläinrotuihin eikä olennaisesti biologiseen menetelmään kasvien tai eläinten jalostamiseksi. Sensijaan mikrobiologiset menetelmät ja sellaisilla menetelmillä aikaansaadut tuotteet ovat patentoitavissa.

Useimmiten hakijan ja tutkijainsinöörin välillä käydään keskustelu olennaisen eron (keksinnöllisyyden) olemassaolosta ja alan ammattimiehen taidoista.

Mitä ei voi patentoida Patentoitavaksi keksinnöksi ei katsota pelkästään 1. löytöä, tieteellistä teoriaa tai matemaattista menetelmää 2. taiteellista luomusta, esimerkiksi ryijyn, maton, koriste-esineen, ulkomuotoa 3. pelisääntöjä, suunnitelmia liiketoimintaa var-

Hyödyllisyysmalli / mallioikeus Keksintö voidaan patentin lisäksi / asemesta suojata hyödyllisyysmallilla menetelmäkeksintöjä lukuunottamatta. Jos haluaa hakea molempia, on hakemukset pantava vireille samana päivänä tai vuoden kuluessa etuoikeutta hyväksikäyttäen (ks. jäljempänä kohta etuoikeus). Patenttihakemuksen voi muuntaa hyödyllisyysmallihakemukseksi. Hyödyllisyysmallihakemusta ei sensijaan voi muuntaa patenttihakemukseksi. Hyödyllisyysmallista PRH on julkaissut erillisen oppaan.

Jos keksintöön aiotaan hakea patenttia, mutta sen ulkomuoto halutaan suojata mallioikeudella, on hyvä miettiä, käykö keksintö ilmi mallioikeushakemuksessa annettavista kuvista. Jos näin on, hakemukset on joko pantava vireille samana päivänä tai mallisuojahakemus on pyydettävä pitämään salaisena (mahdollista korkeintaan 6 kk) ja patenttihakemus on tehtävä ennen mallisuojahakemuksen julkiseksi tuloa, jotta julkinen mallisuojahakemus ei muodostuisi patentoinnin esteeksi. Myös mallioikeudesta PRH on julkaissut erillisen oppaan.

4. MITEN PATENTTIA HAETAAN Patenttia haetaan Patentti- ja rekisterihallitukselta. Hakemukseen tarvitaan hakemuslomake, jonka saa PRH:sta tai Internetistä (http://www.prh.fi). Varsinaisen hakemustekstin muodostavat kuitenkin lomakkeen liitteenä annettavat asiakirjat: keksinnön selitys mahdollisine piirustuksineen, patenttivaatimukset ja tiivistelmä. Lomake on annettava kahtena kappaleena ja selitys, vaatimukset ja tiivistelmä kolmena kappaleena.

Hakemuksen saavuttua virastoon sille annetaan hakemusnumero ja hakija saa vastaanottoilmoitukseen. Mikäli hakemusmaksua ei ole maksettu, sen voi tehdä vastaanottoilmoituksessa olevalla tilillepanokortilla. Patenttilaki, -asetus ja -määräykset määräävät, miten hakemus on laadittava. Ohjeita löytyy myös hakemuslomakkeesta. Hakijan on hyvä ennen hakemuksen tekemistä tutustua saatavilla oleviin oppaisiin (oppaan lopussa on julkaisuluettelo), jotta puutteellinen hakemus ei vaikeuttaisi patentin saamista. Tutustuminen vastaavan tekniikanalan patenttihakemuksiin voi olla avuksi hakemuksen laatimisessa.

Hakija, jolla on kotipaikka Suomessa, voi laatia hakemuksen suomeksi tai ruotsiksi. Hakemuksen voi laatia myös englanniksi. Hakijan on tällöin erikseen pyydettävä, että tutkimus tehdään englanninkielisten hakemusasiakirjojen perusteella. Hakemus on kuitenkin käännettävä suomeksi, ennen kuin se tulee julkiseksi (18 kk vanhaksi). Hakemuksen voi tuoda PRH:een, lähettää postitse tai faksata. Jälkimmäisessä tapauksessa täytyy silti lähettää myös alkuperäiset hakemusasiakirjat postitse (tai tuoda ne). Hakemus saa tekemispäiväksi sen päivän, jolloin se saapui PRH:een. Jos se pannaan vireille telefaksilla, hakemus saa faksin saapumispäivän, mikäli se saapuu klo 20.00 mennessä. PRH:n pääsisäänkäynnin vieressä (Arkadiankatu 6 A) on arkipäivisin klo 20.00 asti avoinna oleva postilaatikko, johon hakemuksen voi myös toimittaa.

Hakemuksen laatimisen ja koko prosessin hoidon voi antaa myös patenttiasiamiehen tehtäväksi (ks. kohta Patenttiasiamiehet).

Kuka voi hakea patenttia? Patenttia voi hakea keksijä, mutta hän voi siirtää oikeutensa keksintöön jollekulle toiselle. Hyvin usein hakijana on yritys. Mikäli hakija ei ole keksijä tai ei ole tehnyt keksintöä yksin, hakijan on annettava lausunto, jossa näytetään toteen hänen

oikeutensa keksintöön (onko kyse esim. työsuhdekeksinnöstä tms.). Lausunto voi myös olla siirtokirja, jolla keksijä siirtää hakijalle oikeutensa keksintöön.

Selityksen otsikoksi pannaan keksinnön nimitys. Sen tulee olla lyhyt ja asiallinen, kuten “Virtausmittari”, “Laite ajoneuvon käynnistymisen estämiseksi”, ”Radioviestintäjärjestelmä” tai ”Menetelmä kaasupitoisuuden mittaamiseksi ja kaasupitoisuusmittari”.

Keksijöitä ja hakijoita voi olla useita. Jos hakijoita on useita, eikä heillä ole yhteistä asiamiestä, pitää ilmoittaa, kuka hakijoista on oikeutettu ottamaan vastaan PRH:n kirjelmät.

Selityksen alussa esitetään keksinnön käyttöala, esimerkiksi ”Keksinnön kohteena on menetelmä ja laite katkenneen pultin irrottamiseksi reiästä”. Hakijan tulee myös esittää tuntemansa tekniikan taso sillä alueella, jota keksintö koskee. Tekniikan tasolla tarkoitetaan tiedossa olevia läheisiä ratkaisuja, joiden pohjalta keksintö on syntynyt. Jos keksintö on parannus johonkin olemassaolevaan laitteeseen, selostetaan ko. laite. Mikäli hakija tietää esimerkiksi patenttijulkaisuja tai muuta kirjallisuutta, joista tekniikan taso käy selville, on nämä julkaisut hyvä mainita selityksessä. Selityksessä esitetään myös, mitä keksinnöllä saavutetaan tekniikan tasoon verrattuna. Tavallisesti tämä tehdään ilmoittamalla, mitä ongelmia tai puutteita tunnettua tekniikkaa käytettäessä on ilmennyt ja miten keksintö poistaa nämä puutteet.

Kun keksijä on toisen työssä oleva henkilö ja tekee keksinnön, joka kuuluu hänen työnantajansa toiminta-alaan, työnantaja voi saada oikeuden keksintöön (ks. tarkemmin kohta Työsuhdekeksintölaki).

Selitys Selitys on se osa hakemusta, jossa esitetään keksinnön tekniset yksityiskohdat. Selityksen tulee olla niin selvä, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä. Mikäli selitys on ylimalkainen, patenttia ei myönnetä. Lisäksi on huomattava, että käsittelyn aikana hakemukseen ei käytännössä voi lisätä mitään. Siksi selitys tulee laatia alusta alkaen riittävän yksityiskohtaiseksi. Parempi on siis kertoa keksinnöstä liian paljon kuin liian vähän. Vähäpätöiseltäkin tuntuvan yksityiskohdan unohtaminen voi kostautua myöhemmin, esimerkiksi patenttiriidassa.

Selityksen lopussa keksintö on yksityiskohtaisesti kuvattava sovellutusesimerkkien avulla. Tavallisesti yksi hyvä esimerkki riittää, kun on kyse laitteesta. Kemiallisen keksinnön kyseessä ollen tarvitaan melkein aina useita esimerkkejä. Selitys, vaatimukset ja tiivistelmä on laadittava konekirjoittamalla A4-kokoa olevalle paperille.

Teksti on kirjoitettava käyttämällä 1 1/2 riviväliä. Marginaalit: vasen 2,5 - 4 cm, oikea 2 - 3 cm, yläreuna 2 - 4 cm, alareuna 2 - 3 cm. Joka viides rivi tulisi numeroida. Numero laitetaan vasempaan marginaaliin 2,5 cm:n päähän reunasta. Tiivistelmä tulisi kirjoittaa 11 cm:n pituisia rivejä käyttäen. Tekstin saa kirjoittaa vain lehden toiselle puolelle.

Patenttihakemuksessa voi olla useita vaatimuksia, itsenäisiä ja epäitsenäisiä. Itsenäisessä vaatimuksessa esitetään kaikki keksinnön piirteet, jotka ovat välttämättömät tarkoitetun vaikutuksen aikaansaamiseksi, mutta ei yhtään enempää. Laitteesta esitetään rakenne, tuotteesta koostumus ja menetelmästä tehtävät toimenpiteet. Epäitsenäiset vaatimukset täsmentävät keksintöä, esittävät sen lisäpiirteitä ja vaihtoehtoisia sovellutusmuotoja. Patenttivaatimus sisältää johdannon ja tunnusmerkkiosan, jotka erotetaan toisistaan sanoilla “t u n n e t t u siitä, että” tai ”jolle on t u n n u so m a i s t a” tai vastaavalla ilmaisulla. Vaatimuksen alkuosassa eli johdannossa luetellaan keksinnön ennestään tunnetut piirteet, jälkimmäisessä osassa eli tunnusmerkkiosassa ne erityispiirteet, joiden perusteella keksintö poikkeaa johdannon ennestään tunnetusta ratkaisusta. Patenttivaatimuksessa pitää esittää keksinnön kaikki erityispiirteet / tunnusmerkit, jotka tarvitaan, jotta päästäisiin siihen ongelmanratkaisuun, joka on selityksessä ilmoitettu tavoitteeksi. Toisaalta pitää välttää määrittelemästä yksityiskohtia tai tunnusmerkkejä, jotka eivät ole välttämättömiä ongelman ratkeamisen kannalta, koska mitä enemmän (itsenäisessä) vaatimuksessa on keksintöä kuvaavia erityispiirteitä, sitä kapeamman suojan se antaa kilpailijoita vastaan.

Piirustus Piirustuksessa esitetään keksinnön kaikki yksityiskohdat, jotka ovat välttämättömät selityksen ymmärtämiseksi. Yksityiskohdat merkitään viittausmerkein, yleensä numeroin, joihin viitataan selitysosassa sovellutusesimerkkejä kuvattaessa. Piirustus ei saa sisältää selittävää tekstiä, lukuunottamatta lyhyitä ilmaisuja, kuten “vesi”, “höyry” tai “leikkaus A-A”, eikä myöskään mittoja. Piirustukset pitää tehdä valkoiselle A4-kokoa olevalle paperille. Esim. millimetripaperille tehdyt piirrokset eivät ole hyväksyttävät. Piirustusta ei saa taittaa tai kiertää käärölle. Esimerkiksi isoista rakennuspiirustuksista A4-kokoon taitetut eivät kelpaa.

Patenttivaatimuksiksi ei hyväksytä luetteloa keksinnön eduista tai viittausta selitykseen. Myös toiveajattelu on kiellettyä. Keksintöä ei voi määritellä tavoitteen avulla. Turhan rajoituksen välttämiseksi on syytä käyttää yleisiä sanontoja. Esimerkiksi naulan, ruuvin tai koukun asemesta puhutaan kiinnityselimestä.

Patenttivaatimukset Patenttivaatimukset ovat se osa hakemusta, jossa täsmällisesti ilmaistaan, mihin yksinoikeus halutaan. Muille ne kertovat patentinhaltijan kielto-oikeuden rajat. Keksinnön uutuutta ja patentoitavuutta tutkittaessa verrataan nimenomaan vaatimuksessa määriteltyä keksintöä tutkimuksessa esille tulevaan tekniikan tasoon.

Viimeistään siinä vaiheessa, kun tutkijainsinööri on valmis hyväksymään hakemuksen, tarvitaan myös toiselle kotimaiselle kielelle käännetyt vaatimukset. Hakija on velvollinen toimittamaan käännöksen PRH:een tai pyytämään PRH:ta tekemään käännöksen. Pyynnön yhteydessä on maksettava käännösmaksu PRH:n pankkitilille tai kassaan.

Yhdessä hakemuksessa voidaan hakea patenttia vain yhteen yhtenäiseen keksintöön. Samassa hakemuksessa voidaan kuitenkin hakea patenttia esimerkiksi tuotteeseen ja sen valmistusmenetelmään, tai menetelmään ja sen toteuttamiseksi keksittyyn välikappaleeseen, kunhan niitä yhdistää yksi yhteinen keksinnöllinen ajatus.

Esimerkki 1: suomalainen patentti nro 78634 Itsenäinen patenttivaatimus 1. Menetelmä katkenneen pultin (3) irrottamiseksi reiästä, t u n n e t t u siitä, että - asennetaan katkenneen pultin (3) päälle holkkimainen irrotuselin (4), - hitsataan puikkohitsausmenetelmällä holkkimaisen irrotuselimen (4) katkennutta pulttia (3) vasten oleva pää (6) kiinni katkenneen pultin päähän holkkimaisen irrotuselimen pitkittäisen reiän (5) kautta, - tartutaan kiinni holkkimaisen irrotuselimen (4) varresta ja kierretään holkkimaista irrotuselintä auki, jolloin katkennut pultti (3) kiertyy auki pitkin sen omia kierteitä.

Esimerkki 3: Suomalainen patentti nro 91951 Itsenäinen vaatimus 1. Hälytinlaite kulkuneuvon, kuten auton tai työkoneen verkkovirralla toimivassa sisä- ja/tai moottorilämmittimessä, johon lämmittimeen kuuluu liitäntärasia (9) lämmittimen kytkemiseksi verkkovirtaan esimerkiksi liitäntäkaapelin (7) välityksellä, t u n n e t t u siitä, että hälytinlaitteessa on kulkuneuvon omaan virtapiiriin liitetty kytkinelin (2), jonka kanssa samaan virtapiiriin on edelleen kytketty ainakin yksi hälytinelin (1). ..... Epäitsenäinen vaatimus 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen hälytinlaite, t u n n e t t u siitä, että kytkinelin (2) on painokytkin ja että kytkinelin on lämmittimen liitäntärasian (9) sisäpinnassa siten sijoitettuna, että kytkinelin (2) on päällekytkettynä aina kun liitäntäkaapeli (7) on mekaanisesti kytkettynä liitäntärasiaan (9).

Esimerkki 2: suomalainen patentti nro 89236 Itsenäinen patenttivaatimus 1. Saunan kiuas, johon kuuluu seinään (1) kiinnitettävä tuki (2), kaksi tai useampia tukeen kiinnitettyä kivielementtiä (3), välimatkan päähän kivielementeistä (3) sijoitettu levy (5) ja kivielementtien (3) ja levyn (5) väliseen tilaan (6) välimatkan päähän kivielementeistä sijoitetut sähkövastukset (4) kivielementtien lämmittämiseksi, t u n n e t t u siitä, että kivielementit on asetettu porrasmaisesti päällekkäin. ....... Epäitsenäinen patenttivaatimus 4. Jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukainen saunan kiuas, t u n n e t t u siitä, että levyyn (5) on tilan (6) puolelle kiinnitetty heijastava pinta (7) lämpösäteilyn heijastamiseksi tilaan päin.

Tiivistelmä

Tiivistelmä on annettava molemmilla kotimaisilla kielillä. Hakemusta tehtäessä riittää kuitenkin suomenkielinen (tai ruotsinkielinen) tiivistelmä. Toisella kotimaisella kielellä oleva tiivistelmä tarvitaan siinä vaiheessa, kun hakemus tulee julkiseksi (yleensä 18 kk hakemuksen tekemispäivästä). PRH pyytää tiivistelmän käännöstä välipäätöksellä, jos hakija ei toimita sitä oma-aloitteisesti. Yksityisen hakijan on mahdollista käännättää tiivistelmä PRH:ssa maksua vastaan.

Tiivistelmä on korkeintaan 150-sanainen yhteenveto keksinnöstä. Tiivistelmässä ilmoitetaan sekä se tekninen ongelma, jota keksintö koskee, että keksinnön mukaisen ratkaisun pääperiaate. Jos selitykseen kuuluu piirustus, sopiva piirustuksen kuvio valitaan julkaistavaksi tiivistelmän kanssa. Jokaisen tiivistelmässä esitetyn keksinnön erityispiirteen jälkeen pannaan sulkeisiin viittausmerkki, joka vastaa valitun kuvion viittausmerkkiä.

5. HAKEMUKSEN KÄSITTELY PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUKSESSA Suomessa on ns. tutkiva patenttivirasto eli patentti myönnetään vasta, kun on varmistettu, että hakemus ja keksintö täyttävät niille patenttilaissa, -asetuksessa ja -määräyksissä asetetut ehdot. Patentti- ja rekisterihallituksen tutkijainsinööri varmistaa, että hakija on oikeutettu senlaajuiseen yksinoikeussuojaan, jota hän hakemuksessa itselleen vaatii.

jotakin (maksu, tiivistelmä, valtakirja, lausuma), hakijaa kehoitetaan välipäätöksellä toimittamaan puuttuvat asiakirjat. Tavallisesti puutteiden korjaamiseen annetaan aikaa 2 kk.

Hakemuksen tutkimisen edetessä hakijalle ilmoitetaan, mikäli hakemuksessa on puutteita tai keksinnön patentoinnille löytyy esteitä. Hakemusprosessia voisi kuvata kirjeenvaihtona hakijan ja PRH:n välillä.

Muotoseikkojen tutkimisen jälkeen hakemus siirtyy patentoitavuustutkimukseen patentti- ja innovaatiolinjan johonkin tekniseen toimistoon. Keksinnön tekniikan alan mukaan se päätyy tietylle tutkijainsinöörille, jonka vastuulla tutkimus senjälkeen on.

Hakemuksen muotoseikkojen tutkiminen

Pystyäkseen muodostamaan käsityksen keksinnön uutuudesta ja keksinnöllisyydestä, tutkijainsinöörin on tehtävä ns. tekniikan tason tutkimus eli selvitettävä, mitä on tullut tunnetuksi ennen patentin hakemispäivää. Keksinnön patentoitavuutta selvitettäessä huomio kiinnitetään patenttivaa-

Keksinnön uutuuden ja patentoitavuuden tutkiminen

Kirjaamisen jälkeen hakemus siirtyy tutkimukseen, jossa tarkastetaan, että hakemusmaksu on maksettu ja hakemuksessa on mukana kaikki tarvittavat asiakirjat. Mikäli hakemuksesta puuttuu

timuksiin ja niissäkin ensisijaisesti itsenäisiin vaatimuksiin. Selitystä käytetään apuna keksinnön ymmärtämisessä. Kotimaisen hakijan hakemukselle tutkimus pyritään tekemään 6 - 9 kk:n kuluessa hakemuksen tekemispäivästä.

timuksissaan vaatiman patenttisuojan piiriin, muodostavat nämä julkaisut esteen hakemuksen hyväksymiselle. Hakijan on harkittava, onko keksintö kokonaan tunnettu näistä julkaisuista, vai löytyykö joitain eroja, jotka voi perustella oleellisiksi.

Patenttiasetuksen 26 §:n mukaan tutkimus on tehtävä Suomen, Norjan, Ruotsin, Tanskan, Amerikan Yhdysvaltojen, Ison-Britannian, Ranskan, Saksan liittotasavallan, entisen Saksan valtakunnan, Euroopan patenttiviraston (EPC, ks. jäljempänä) ja kansainvälisen patenttihakemusjärjestelmän (PCT, ks. jäljempänä) patenttijulkaisujen perusteella. Lähes aina tekniikan tason selvityksessä käytetään hyväksi muutakin materiaalia kuin patenttijulkaisuja: alan ammattikirjoja, ammattilehtiä, esitteitä yms. Nykyään tutkimus tehdään tiedonhakuna kansainvälisistä ja Euroopan patenttiviraston tietopankeista.

Jos hakijan mielestä eroja on, hänen tulee esittää ne ja perustella, miksi erot ovat olennaisia. Vaatimukset pitää samalla täsmentää koskemaan eroavia seikkoja. Täsmentäminen tapahtuu esimerkiksi siirtämällä epäitsenäisten vaatimusten määritteitä itsenäisen vaatimuksen tunnusmerkkiosaan tai ottamalla selityksestä täsmentävä määritteitä itsenäiseen vaatimukseen. Koska myös selityksestä voi poimia keksintöä selventäviä seikkoja vaatimuksiin, on tärkeää, että selitys alunalkaen on mahdollisimman seikkaperäinen, jotta vaatimuksia voidaan rajoittaa/täsmentää alkuperäisten asiakirjojen tietojen perusteella. Hakemusta ei käsittelyvaiheessa saa muuttaa siten, että patenttia haetaan sellaiseen keksintöön, joka ei käy ilmi alkuperäisistä asiakirjoista. Täsmennetyissä vaatimuksissa esitetty keksintö ei myöskään saa olla riippumaton alkuperäisissä vaatimuksissa määritellystä keksinnöstä

Vaikka keksinnöltä vaaditaankin absoluuttista uutuutta, ei viranomaisen hakemusta tutkiessaan ole mahdollista selvittää kaikkea julkiseksi tullutta tietoa. Tästä syystä tutkimusprosessia täydentämään on otettu väitemenettely, jolla kolmas osapuoli, esim. kilpailija, voi tuoda viraston tietoon sellaista, mikä ei ole tullut esille hakemusta tutkittaessa.

Jakaminen ja lohkaiseminen

Käytännössä tutkimus perustuu kirjalliseen materiaaliin, julkista käyttöä tutkijainsinöörin on mahdoton tutkia. Sen toteennäyttäminen jää tavallisesti kolmannen osapuolen vastuulle ja tulee ilmi useimmiten väitevaiheessa, kun kilpailija tekee väitteen patenttia vastaan.

Mikäli tutkijainsinööri on sitä mieltä, että hakemuksessa on useita toisistaan riippumattomia keksintöjä, hän pyytää hakijaa poistamaan hakemuksesta muut keksinnöt. Nämä voidaan jakaa omiksi hakemuksiksi. Vaikka jaettu hakemus tehdään myöhemmin kuin kantahakemus, se saa saman tekemispäivän kuin kantahakemus.

Tutkimuksen valmistuttua hakija saa välipäätöksen, jossa ilmoitetaan, onko keksinnön patentoinnille esteitä. Välipäätöksessä annetaan määräpäivä, johon mennessä hakijan on vastattava siihen, täsmennettävä vaatimuksia mahdollisiin esteisiin nähden ja korjattava puutteellisuudet, joista välipäätöksessä on huomautettu. Tavallisesti vastausaikaa annetaan 6 kk.

Jos hakija on hakemuksen käsittelyn aikana lisännyt hakemukseen jotakin, jota ei ollut hakemuksessa sitä tehtäessä, voidaan lisäyksen kohteena olevasta keksinnöstä tehdä uusi, lohkaistu hakemus. Lohkaistu hakemus katsotaan hakijan pyynnöstä tehdyksi silloin, kun kantahakemukseen tehdyt lisäykset saapuivat PRH:een.

Mikäli tutkimuksessa löytyy patenttijulkaisuja, joissa kuvattu ratkaisu osuu hakijan patenttivaa-

Patentin myöntäminen

Patenttihakemuksen käsittelyn aikana hakemuksen hyväksymistä vastaan voi tehdä muistutuksen.

Kun hakemus on tutkijainsinöörin mielestä hyväksyttävissä, hän lähettää hakijalle hyväksyvän välipäätöksen. Kun hakija on hyväksynyt patenttihakemustekstin, tutkija lähettää hakijalle ilmoituksen, että hakemus voidaan hyväksyä ja pyytää maksamaan painatusmaksun. Kun hakija on maksanut maksun, hakemuksesta painetaan patenttijulkaisu. Patentti on myönnetty, kun hakemuksen hyväksymisestä on kuulutettu Patenttilehdessä.

Hakemuksen hylkääminen ja muutoksenhaku Jos tutkijainsinööri katsoo, että täsmennetyissäkään vaatimuksissa määritelty keksintö ei ole uusi eikä olennaisesti eroa aikaisemmin tunnetusta, hakemus hylätään. Hakija voi valittaa hylkäyksestä PRH:n valituslautakuntaan 60 päivän kuluessa päätöksen saamisesta. PRH:n valituslautakunnan kielteisestä päätöksestä on edelleen mahdollista valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen 60 päivän kuluessa päätöksen saamisesta. Myös väitteentekijä voi valittaa hänelle kielteisestä päätöksestä.

Patenttilehden ilmestysmisajankohdasta alkaa 9 kk:n väiteaika. Mikäli kukaan ei tee väitettä patenttia vastaan, se pysyy voimassa. Patenttilehti löytyy Internetistä osoitteesta http://patinfo.prh.fi/ julkaisut/.

Väite Patenttihakemuksen muuntaminen hyödyllisyysmallihakemukseksi

Patentin myöntämistä seuraavan 9 kk:n aikana kuka tahansa voi tehdä väitteen myönnettyä patenttia vastaan, jos hän tietää jotakin sellaista, jonka perusteella patentti tulisi kumota. Väitteen tultua PRH:een patentin haltijalle annetaan määräaika antaa lausumansa väitteestä. Tässä vaiheessa on vielä mahdollista rajoittaa patenttivaatimuksia, mikäli väite antaa siihen aihetta. Haltijan lausuman jälkeen tutkijainsinööri tutkii väitteen ja patentti joko pysyy voimassa sellaisenaan tai muutetussa muodossa tai se kumotaan.

Patenttihakemus voidaan hakemisaikana muuntaa hyödyllisyysmallihakemukseksi, jos patenttihakemuksen kohteena oleva keksintö on hyödyllisyysmallilain tarkoittama keksintö. Jos patenttihakemus sitä vastoin koskee valmistusmenetelmää, ei muuntamista voi tehdä. Hyödyllisyysmallihakemus saa patenttihakemuksen tekemispäivän. Muuntamista ei voi peruuttaa. Patenttihakemus jää voimaan, ellei sitä peruuteta.

6. PATENTIN VOIMASSAPITÄMINEN Vuosimaksut

Patentin mitätöinti

Myönnetty patentti ja vireillä oleva hakemus pidetään voimassa maksamalla vuosimaksut. Ensimmäisen kerran vuosimaksu on maksettava kolmannen maksuvuoden alussa. Sen jälkeen maksu on maksettava vuosittain kunkin maksuvuoden alussa. Maksuvuosi lasketaan alkavaksi hakemuksen tekemispäivästä. Eräpäivä on maksuvuoden alkamiskuukauden viimeinen päivä.

Senjälkeen kun PRH on myöntänyt patentin, Helsingin käräjäoikeus on ainoa oikeusistuin Suomessa, jossa voidaan nostaa kanne patentin mitätöimiseksi. Hävinnyt osapuoli voi valittaa tuomiosta edelleen Helsingin hovioikeuteen ja korkeimpaan oikeuteen, mikäli se antaa valitusluvan.

Patentin loukkaus

Mikäli maksua ei makseta määräpäivänä, se voidaan maksaa vielä kuuden seuraavan kuukauden aikana 20 %:lla korotettuna.

Patentinhaltijan pitää itse valvoa, ettei hänen patenttiaan loukata. Mikäli loukkaus tapahtuu eikä patentin haltija pääse sopimukseen loukkaajan kanssa, hän voi nostaa kanteen loukkaajaa vastaan Helsingin käräjäoikeudessa.

7. TYÖSUHDEKEKSINTÖLAKI Patenttilain mukaan keksintö kuuluu keksijälle. Työlainsäädännön mukaan työn tulos kuuluu työnantajalle. Työsuhdekeksintölaki tarvitaan näiden keskenään vastakkaisten säädösten välisen eron sääntelyyn.

b) olennaisesti käyttämällä hyväksi työnantajan liikkeessä tai laitoksessa saavutettuja kokemuksia, työnantajalle on oikeus saada kokonaan tai osittain oikeus keksintöön.

Työsuhdekeksintölaki tulee sovellettavaksi silloin, kun toisen työssä (tai virkasuhteessa) oleva henkilö tekee Suomessa patentilla suojattavissa olevan keksinnön, joka kuuluu hänen työnantajansa toiminta-alaan. Laki ei koske yliopiston, korkeakoulun tai vastaavan tieteellisen opetuslaitoksen opettajaa ja tutkijaa.

Mikäli keksintö on syntynyt c) työntekijälle työssä annetun tarkemmin määrätyn tehtävän tuloksena, työnantajalla on vastaava oikeus, vaikkei keksinnön hyväksikäyttö kuulu työnantajan toimintaalaan. Keksinnön tehtyään keksijä on velvollinen ilmoittamaan siitä viipymättä työnantajalleen. Ilmoituksessa keksintö on selostettava kokonaan kirjallisesti siten, että työnantaja ymmärtää sen. Ilmoitusajankohta on kirjattava siten, että keksintöilmoituksen sisältö ja ilmoitusajankohta voidaan myös myöhemmin todeta.

Työnantajan ja työntekijän oikeudet työsuhdekeksintöön ovat riippuvaisia siitä, missä yhteydessä työtehtäviin keksintö on syntynyt. Mikäli keksintö on syntynyt a) työntekijälle kuuluvien työtehtävien täyttämiseksi tapahtuvan toiminnan tuloksena tai

Työntekijä voi tehdä keksintöilmoituksen myös silloin, kun katsoo, että työsuhdekeksintölakia ei sovelleta hänen keksintöönsä. Tällöin keksijän on selvästi ilmoitettava keksintöilmoituksessaan myös tämä näkemyksensä työnantajalleen. Työntekijällä eli keksijällä on oikeus hakea keksintöönsä patenttia Suomessa, mutta vasta 1 kk:n kuluttua siitä, kun hän on tehnyt ilmoituksen keksinnöstä työnantajalleen.

muksen ehdot ja muut työsuhteeseen liittyvät seikat. Keksinnön arvolla tarkoitetaan sen taloudellista arvoa.

Työsuhdekeksintölautakunta Työsuhdekeksintölautakunta antaa lausuntoja työsuhdekeksintölain soveltamista koskevissa kysymyksissä. Lausuntoa voi pyytää työnantaja, työntekijä tai tuomioistuin.

Ellei toisin ole sovittu, työnantajan on ilmoitettava työntekijälle kirjallisesti neljän kuukauden kuluessa siitä, kun sai ilmoituksen keksinnöstä, minkä oikeuden hän keksintöön ottaa. Mikäli työnantaja ottaa oikeudet keksintöön kokonaan tai osittain, on työntekijällä oikeus saada työnantajalta kohtuullinen korvaus. Korvausta määrättäessä on otettava huomioon keksinnön arvo, työnantajan saaman oikeuden laajuus sekä työsopi-

Lautakunnan asettaa valtioneuvosto ja siinä on puheenjohtaja ja kahdeksan jäsentä. Jäsenistä kaksi on puolueetonta, kolme työntekijä- ja kolme työnantajapuolen edustajaa. Lautakunnan käytännön asioita hoidetaan kauppa- ja teollisuusministeriössä. Sieltä saa lausuntopyyntöjä varten laaditun lomakkeen ja tietoja lautakunnan jäsenistä ja sihteereistä.

8. PATENTTIASIAMIEHET Patenttihakemuksen laatimisessa ja hakumenettelyssä hakija tarvitsee teknisen tietämyksen lisäksi patenttiasiain tuntemusta. Hakemuksen laatiminen ei aloittelevalle todennäköisesti ole helppoa. Varsinkin patenttivaatimukset pitäisi osata laatia niin, ettei tarpeettomasti rajoiteta suojapiiriä. Patenttiasiamieheltä saa apua sekä keksinnön patentoitavuuden arvioinnissa ennen hakemuksen tekemistä että hakemuksen laatimisessa, oikean hakustrategian valinnassa ja koko hakemuskäsittelyn ajan. Patenttiasiamies toimii patentinhakijan edustajana patentinhaussa.

Asiamies valtuutetaan hakijan antamalla valtakirjalla tai ilmoittamalla asiamies hakijan allekirjoittaman hakemuslomakkeen kohdassa “Asiamies”. Kun patenttia haetaan Suomessa ja hakijan kotipaikka on Suomessa, ei asiamiehen käyttö ole pakollista. Ammattimainen toiminta patenttiasiamiehenä edellyttää aina rekisteröitymistä Patentti- ja rekisterihallituksen pitämään patenttiasiamiesrekisteriin. Muutkin henkilöt kuin ammattimaiset patenttiasiamiehet voivat toimia hakijan edustajana. Luettelon rekisteröidyistä asiamiehistä (patenttitoimistoista) saa PRH:sta. Patenttitoimistojen nimiä löytyy myös puhelinluetteloista.

9. PATENTINHAKU ULKOMAILLA Koska Suomessa myönnetty patentti suojaa keksinnön vain Suomessa, on patenttisuoja ulkomailla haettava erikseen. Jos on tarkoitus harjoittaa liiketoimintaa Suomen rajojen ulkopuolella, on tärkeää suojata keksintö kaikissa niissä maissa, joissa keksintöä voi hyödyntää aktiivisesti esim. valmistamalla, markkinoimalla tai lisensioimalla, tai passiivisesti estämällä tai hidastamalla kilpailijoiden pääsyä markkinoille.

Joskus on mahdollista tehdä hakemus vielä etuoikeusvuotta seuraavan 6 kk:n aikana. Sen jälkeen sitä ei enää kannata tehdä, koska oma suomalainen hakemus tulee julkiseksi ja on senjälkeen este patentoinnille muissa maissa. Päätös hakea ulkomailta kannattaa tehdä lopullisesti vasta sitten, kun PRH on antanut arvion keksinnön uutuudesta ja patentoitavuudesta. Välipäätös annetaan tavallisesti 6-9 kk:n kuluessa hakemispäivästä.

Ulkomaista patenttia voidaan hakea joko suoraan kunkin maan patenttivirastosta tai kansainvälisen (PCT) tai eurooppalaisen patentinhakujärjestelmän (EPC) kautta. Näitä eri tapoja voi myös yhdistellä.

Etuoikeutta täytyy yleensä pyytää tietyssä ajassa ulkomaisen hakemuksen tekemisestä. Se täytyy näyttää toteen ns. etuoikeustodistuksella, jonka saa maksua vastaan PRH:sta.

Useimmissa maissa ulkomaisen patentinhakijan on pakko käyttää asiamiestä. Koska ulkomaisen asiamiehen valinta voi olla vaikeaa, on hyvä kääntyä suomalaisen patenttiasiamiehen puoleen, jolla jo on kontaktit ulkomaille. Kansainvälisen patenttihakemuksen kansainvälisessä vaiheessa tai eurooppapatenttia hakiessaan hakija ei tarvitse patenttiasiamiestä. Molemmat järjestelmät ovat kuitenkin melko monimutkaisia, joten oikeuksien menetysvaaran minimoimiseksi kannattaa käyttää ammattimaista patenttiasiamiestä.

Etuoikeutta voi pyytää myös suomalaiselle hakemukselle.

Kansalliset patenttihakemukset Jos patentti halutaan ulkomailla vain muutamaan maahan, esim. 2-4:ään, voi olla taloudellisesti kannattavinta hakea patenttia suoraan kussakin maassa etuoikeusvuoden aikana. Tällöin tehdään hakemus kunkin maan patenttivirastoon ko. maan kielellä. Kunkin maan patenttivirasto käsittelee hakemuksen oman lainsäädäntönsä mukaisesti.

Etuoikeus Ulkomainen patentinhaku on hyvä aloittaa vuoden kuluessa suomalaisen hakemuksen tekemispäivästä. Näin haettaessa voidaan käyttää hyväksi kansainvälistä sopimusta etuoikeudesta.

Kansainvälinen patenttihakemus (PCT) Suomalainen hakija voi aloittaa patentinhaun ulkomailla myös tekemällä PRH:een Patenttiyhteistyösopimukseen (Patent Cooperation Treaty, PCT) perustuvan kansainvälisen patenttihakemuksen. PCT-järjestelmän tarkoituksena on, että uutuustutkimuksen, ja pyydettäessä myös patentoitavuuden esitutkimuksen, tekee kansainvälinen tutkiva viranomainen, joksi suomalainen hakija voi valita Ruotsin tai Euroopan patenttiviraston.

Etuoikeus tarkoittaa sitä, että hakijalla, jolla on varhaisin ensimmäisen, samaa keksintöä koskevan hakemuksen tekemispäivä (=etuoikeuspäivä), on etuoikeus saada patentti muihin myöhemmin samaan keksintöön patenttia hakeviin nähden. Etuoikeusaika on 12 kk ensimmäisen hakemuksen tekemispäivästä (etuoikeusvuosi).

PCT-hakemusta tehtäessä on anomuslomakkeessa nimettävä ne maat, joissa patentin haluaa. Järjestelmään on liittynyt yli 100 valtiota. Hakija voi PCT-järjestelmää käyttämällä saada kansainvälisen viranomaisen suorittaman uutuustutkimuksen (I-vaihe) ja halutessaan myös patentoitavuuden esitutkimuksen (II-vaihe). Kansainvälistä patenttia ei järjestelmän puitteissa kuitenkaan myönnetä. PCT-hakemusta jatketaan kansallisina hakemuksina anomuslomakkeessa nimetyissä kansallisissa virastoissa ko. maan kielellä joko vaiheen I jälkeen (20 kk suomalaisen hakemuksen tekemisestä) tai vaiheen II jälkeen (30 kk suomalaisen hakemuksen tekemisestä). Joissakin maissa kansalliseen vaiheeseen voidaan mennä vasta 30 kk:n kuluttua, vaikka hakemukselle ei olisikaan pyydetty patentoitavuuden esitutkimusta (vaihe II). Lopputuloksena on joukko kansallisten patenttivirastojen myöntämiä kansallisia patentteja.

Etu on myös se, että hakemuksen tekemispäivänä voidaan ”varata” epävarmoja maita vähäisellä lisäkustannuksella. Käännöskustannuksia (englantia lukuunottamatta) voi lykätä myöhempään ajankohtaan (jopa 30 kk:n päähän etuoikeudesta) kuin suorassa kansallisessa patentinhaussa. Päätös patentoinnin laajudesta pystytään saatavan lisäajan jälkeen ehkä tekemään harkitummin kuin heti etuoikeusvuoden päätyttyä.

Eurooppapatentti (EPC) Suomalainen hakija voi hakea eurooppapatenttia Euroopan patenttisopimukseen (European Patent Convention, EPC) liittyneitä maita varten. Sopimukseen on huhtikuuhun 2003 mennessä liittynyt 27 Euroopan maata: Belgia, Bulgaria, Espanja, Hollanti, Irlanti, IsoBritannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Liechtenstein, Luxemburg, Monaco, Portugali, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tsekki, Turkki, Unkari ja Viro. Eurooppapatentti voidaan ulottaa koskemaan myös Albaniaa, Latviaa, Liettuaa ja Makedoniaa (ns. extensionvaltiot).

Järjestelmän etu on, että patentointiprosessi voidaan aloittaa yhdellä hakemuksella ja suomenkielellä. Ennen hakemuksen julkiseksituloa se on kuitenkin käännettävä englanninkielelle. Kirjeenvaihto tutkivan viraston ja hakijan välillä tapahtuu englanniksi.

Eurooppapatenttihakemus tehdään joko Patentti- ja rekisterihallitukseen tai suoraan Euroopan patenttivirastoon, ja hakemuksessa nimetään ne maat, joissa patentti halutaan. Hakemuksen voi tehdä suomenkielellä, mutta se täytyy hyvin nopeasti kääntää joko englannin, ranskan tai saksan kielelle, jotka ovat Euroopan patenttiviraston viralliset kielet. Euroopan patenttivirasto tutkii ensi vaiheessa keksinnön uutuuden ja hakija voi senjälkeen pyytää patentoitavuustutkimusta. Kun Euroopan patenttivirasto on myöntänyt patentin, hakijan on yleensä 3 kk:ssa toimitettava patentin käännös kaikkiin niihin maihin, joissa haluaa saattaa sen voimaan. Voimaansaattamisen jälkeen patentti vastaa kyseisen maan kansallista patenttia.

Järjestelmän etuna voi pitää sitä, että hakemus käsitellään yhdessä virastossa. Hakijan ei tarvitse vastata usean patenttiviraston kirjeisiin. Myönnetty patentti on suojapiiriltään sama kaikissa maissa, mikä sekin on etu. Haitta voi olla se, että ”koko Eurooppa on yhden kortin varassa” eli jos Euroopan patenttivirasto hylkää hakemuksen, ei patenttia saada missään hakemuksessa nimetyistä maista.

hakemista myöhemmin PCT-reittiä, hän saa alennuksen PCT-tutkimusmaksusta.

Euraasian patenttijärjestelmä (EAPC) Euraasian patenttia voidaan hakea sopimukseen liittyneitä maita varten. Sopimukseen on vuonna 2000 liittynyt yhdeksän valtiota: Armenia, Azerbeidzan, Kazakstan, Kirgisia, Moldova, Tadzikistan, Turkmenia, Valko-Venäjä ja Venäjä.

Euro-PCT-hakemus Hakemus tehdään venäjän kielellä Euraasian patenttivirastoon Moskovassa, joka käsittelee hakemuksen ja myöntää patentin. Hakemuksessa ei nimetä erikseen haluttuja maita, vaan kaikki sopimusvaltiot sisältyvät hakemukseen. Hakemuksen tutkiminen on kaksivaiheinen, kuten eurooppapatenttiakin haettaessa. Patentin myöntämisen jälkeen se saatetaan voimaan sopimusvaltioissa maksamalla kunkin valtion vuosimaksut.

Kansainvälinen patentinhakujärjestelmä (PCT) ja eurooppalainen järjestelmä (EPC) voidaan yhdistää Euro-PCT-hakemukseksi. Hakeminen aloitetaan PCT-hakemuksena, jossa nimetään eurooppapatentti yhtenä ”maana”. PCT-vaiheiden jälkeen, kun siirrytään kansalliseen vaiheeseen, tehdään hakemus kaikkiin nimettyihin maihin ja siis myös Euroopan patenttivirastoon. On myös huomattava, että PCT-reittiä ei voida mennä kansalliseen vaiheeseen Alankomaissa, Belgiassa, Irlannissa, Italiassa, Kreikassa, Kyproksessa, Monacossa, Ranskassa tai Sloveniassa. Näihin patentti on haettava joko suoraan kansallista reittiä tai Euro-PCT-reittiä.

Euraasian patentti (EA) voidaan nimetä PCT-hakemuksessa yhtenä maana eurooppapatenttia vastaavalla tavalla.

Kansainvälisen uutuustutkimuksen kaltainen tutkimus (International Type Search, ITS)

ARIPO:on eli African Regional Industrial Property Organizationiin kuuluvat seuraavat valtiot: Ghana, Gambia, Kenia, Lesotho, Malawi, Mosambique, Sierra Leone, Sudan, Swazimaa, Tansania, Uganda, Zambia ja Zimbabwe. OAPI:iin eli Organisation Africaine de la Propriété Intellectuelle kuuluvat seuraavat valtiot: Benin, Burkina Faso, Gabon, Guinea, Guinea-Bissau, Kamerun, Keski-Afrikan tasavalta, Kongo, Mali, Mauritania, Niger, Norsunluurannikko, Päiväntasaajan Guinea, Senegal, Togo ja Tsad.

Afrikkalaiset patentinhakujärjestelmät (ARIPO ja OAPI)

Patenttilain 9 §:n mukaan hakija voi pyytää jo suomalaiselle hakemukselleen kansainvälisen uutuustutkimuksen kaltaista tutkimusta (PCT-artikla 15). Tutkimuspyyntö on tehtävä kirjallisesti PRH:lle 3 kk:n kuluessa hakemuksen tekemispäivästä ja samassa ajassa on maksettava maksu. Tutkimus tehdään hakijan valinnan mukaan joko Ruotsin tai Euroopan patenttivirastossa. Tutkimusta varten hakemus on käännettävä englannin kielelle.

Molempien organisaatioiden kautta voidaan hakea alueellista patenttia ja molemmat organisaatiot (AP ja OA) voidaan myös nimetä PCT-hakemuksessa alueellista patenttia varten.

Tutkimus vastaa PCT-hakemuksen I-vaiheessa tehtävää uutuustutkimusta. Mikäli hakija jatkaa

10. PATENTTIJULKAISUT TIEDONLÄHTEENÄ Patenttijulkaisut ovat merkittävä tiedonlähde. Patenttijulkaisujen rakenne on sama kaikkialla, joten niistä on helppo etsiä tietoja. Niissä on esitetty hakemuksen tekemishetkellä tunnettu tekniikan taso ja ongelma, joka pyritään ratkaisemaan keksinnöllä, uusi ratkaisu ongelmaan ja vähintään yksi ratkaisua kuvaava suoritusesimerkki.

Tuotekehitysrosessin edetessä julkaisuista saattaa löytyä ratkaisuja kohdattaviin ongelmiin. Ennen kuin lähdetään markkinoimaan uutta tuotetta, pitää varmistaa, ettei siihen ole jollakulla voimassa olevaa patenttia tai hyödyllisyysmallia. Patentinloukkausriitaan ei kannata ajautua tietämättään.

Omatoiminen uutuustutkimus ennen patentinhakua

Pohjoismaissa Tanskaa lukuunottamatta (ja joissain muissakin maissa) hakemuslomakkeessa ilmoitettavat tiedot ja hakemuksen käsittelyvaiheet / maksutiedot ovat julkisia heti hakemispäivästä. PRH julkaisee Patenttihakemusten viikkoluetteloa Suomessa kunakin viikkona tehdyistä hakemuksista. Viikkoluettelo löytyy Internetistä.

Patentti- ja rekisterihallitus tutkii keksinnön uutuuden, ennenkuin patentti myönnetään. Tarpeettomien kustannusten ja vaivannäön välttämiseksi on patentinhakijan silti hyvä mahdollisuuksien mukaan varmistua etukäteen keksinnön uutuudesta. Omatoimisen ennakkotutkimuksen voi tehdä esimerkiksi tutustumalla PRH:n lukusalissa kyseisen alan patenttijulkaisuihin. Koska patenttijulkaisuissa keksintö usein esitetään piirustuksin havainnollistettuna, pääsee kieltä osaamattakin yleensä riittävästi perille julkaisun esittämän keksinnön sisällöstä. Tutkimuksen voi tehdä myös Internet-tietokannoista, ks. jäljempänä kohta Patenttitietoa Internetistä.

Useimmissa maissa varsinainen hakemus tulee julkiseksi kuitenkin vasta kun 18 kk on kulunut hakemuksen tekemisestä. Suomessa julkiseksitulosta ilmoitetaan Patenttilehden A-osassa. Patentin myöntämisestä kuulutetaan Patenttilehden B-osassa. Patenttilehti löytyy Internetistä. Vastaavanlaiset patenttilehdet ilmestyvät myös muissa patentteja myöntävissä maissa ja organisaatioissa.

PRH:n lukusali ja kirjasto Patenttijulkaisuista löytyvää tietoa pitää ja kannattaa käyttää tuotekehityksen kaikissa vaiheissa niin ideoiden saamiseksi kuin ratkaisujen etsimiseksi tai kilpailijan toiminnan seuraamiseksi. Jo tuotekehitysprojektia käynnistettäessä on hyvä tarkistaa, mitä on keksitty aiemmin, jottei käytetä aikaa ja rahaa sellaiseen, joka on jo keksitty.

Lukusaliin saa nähtäväkseen kaikki PRH:ssa olevat patenttijulkaisut noin 40 maasta. Tärkeimpien teollisuusmaiden julkaisut on järjestetty tekniikan aloittain kansainvälisen patenttiluokituksen mukaiseen järjestykseen. Muiden maiden julkaisut ovat numerojärjestyksessä.

Seuraavassa joitakin palveluja, joihin pääsee PRH:n Internet-sivuston kautta http://www.prh.fi/fi/patentit.html -kautta, ks. Tietokannat ja Linkit

Lukusalissa on päätteitä tiedonhakujen tekemiseksi joko Internetistä, PRH:n sisäisistä tietokannoista tai CD-ROMmeilla olevista patenttijulkaisuista.

espacenet-palvelu • patenttijulkaisuja yli 60 maasta, osasta jopa 1800-luvulta alkaen • soveltuu mm. idean uutuuden ensi vaiheen kartoitukseen PatInfo-tietokanta • tunniste-, käsittely-, voimassaolo- ja maksutiedot suomalaisista patenteista ja hyödyllisyysmalleista 1970-luvulta alkaen Hymanetti • tunnistetiedot, itsenäinen suojavaatimus ja kuva suomalaisista rekisteröidyistä hyödyllisyysmalleista alusta eli vuodesta 1992 alkaen FI-EP-tietokanta • tunnistetiedot Suomessa voimassa olevista eurooppapatenteista WIPOn PCT-Gazette -tietokanta • kansainvälisistä patenttihakemuksista etusivu tai koko teksti heti julkaisupäivänä (joka torstai) vuodesta 1997, ks. myös espacenetpalvelu Euroopan patenttiviraston patenttirekisteri • eurooppapatenttihakemusten käsittelytiedot patentin myöntämiseen asti, vuodesta 1978 alkaen • mahdollisuus katsella hakemuspapereita Internetin kautta (file inspection) US-patenttiviraston julkaisutietokanta • kaikki US-patenttijulkaisut vuodesta 1791 alkaen Japanin patenttiviraston tietokannat • patenttijulkaisut vuodesta 1976 • mahdollisuus käännättää koneellisesti julkaisuja japanista englannin kielelle.

PRH:n kirjasto on julkinen kirjasto, joka on myös ulkopuolisten käytössä. Kirjaston kokoelmat käsittävät teknisluonnontieteellistä ja oikeustieteellistä kirjallisuutta varsinkin teollisoikeuksien alalta. Kirjaston kokoelmista lähetetään myös kaukolainoja muille kirjastoille.

Patenttiluokitus Luokitus on avain patenttijulkaisuista löytyvän tiedon tutkimiseen. Luokitus käsittää kaikki teollisen toiminnan alat. Tutkimuksen suorittamiseksi on etsittävä keksintöä vastaava patenttiluokka. Luokitusmerkintä koostuu kirjaimista ja numeroista. Esimerkiksi suomalaista saunaa koskevat patenttijulkaisut löytyvät luokasta A 61 H 33/06, autojen varkaudenestolaitteita koskevat julkaisut luokista B 60 R 25/00 - 25/10, moottorien lohkolämmittimet luokista F 02 N 17/00-17/06, lasten turvaistuimet autoon B 60 N 2/26-2/30 jne. Karkealuokitusta varten lukusalissa on suomenkielinen ja hienoluokitusta varten englannin-, saksanja ranskankieliset luokituskirjat. Luokitus on myös CD-ROMmilla IPC:CLASS, joka on käytettävissä lukusalissa, ja Internetissä, josta sen löytää reittiä www.prh.fi → Patentit → Tietokannat → Patenttiluokitus haun avuksi. Luokituksen selvittämisessä auttavat lukusalin henkilökunta ja neuvontainsinöörit.

Patenttitietoa Internetistä Eri maiden patenttivirastojen Internet-sivuilta löytyy yleistä tietoa patentoinnista ja virastojen palveluista. Lisäksi melko monen viraston patenttihakemusten ja patenttien perustiedot, tietoja näiden voimassaolosta ja itse patenttijulkaisuja on saatavilla Internetin kautta.

11. PRH:N NEUVONTA JA PALVELUT Neuvontainsinöörit PRH:n yrityspalvelut

Patentti- ja innovaatiolinjan neuvontainsinöörit neuvovat asiakkaita ja vastaavat maksutta patentti- ja hyödyllisyysmalliasioita koskeviin yleisluontoisiin kysymyksiin. Hakemuksia he eivät laadi eivätkä voi suorittaa muitakaan patenttiasiamiehelle kuuluvia tehtäviä

Patenttijulkaisuista löytyy käyttökelpoista tietoa tuotekehityssyklin eri vaiheisiin. PRH:n tarjoamia tutkimuspalveluja ovat mm. Tekniikan tason selvitys • tuotekehityshankkeen varhaisvaiheeseen selvittämään, minkälaisia ratkaisuja on aikaisemmin kehitetty, Uutuustutkimus • kun olet tehnyt keksinnön ja mietit sen uutuutta, Teknisen ratkaisun kartoitus • kun törmäät tuotekehityksessä tekniseen ongelmaan, joka ei ratkea omin voimin, Valmistus- ja markkinointiestetutkimus, • kun haluat olla varma, ettet loukkaa valmistuksellasi tai maahantuonnillasi kenenkään voimassaolevia oikeuksia, Teknisen kehityksen seurannat • kun tarvitse jatkuvaa tietoa alasi kehityksestä Kilpailijaseurannat • ennakoidaksesi mahdollisuuksien mukaan, mihin suuntaan kilpailijasi ovat menossa.

Neuvontainsinöörien kanssa voi tulla keskustelemaan keksinnöstään, heille voi soittaa tai kysellä tietoja sähköpostilla (yhteystiedot liitteessä). Keskustelusta voi olla apua, kun yrittää hahmottaa, mikä keksinnössä voisi olla patentoitavaa vai onko keksintö vasta idean asteella. Neuvontainsinööreille voi kertoa keksinnöstään vapaasti, koska he ovat velvolliset pitämään heille uskotut luottamukselliset tiedot salassa. Neuvontainsinöörien puhelinnumerot löytyvät tämän oppaan liitteestä. Heille voi myös antaa kohdassa ”PRH:n yrityspalvelut” luetellun kaltaisia tutkimustoimeksiantoja

Keksintö- ja innovaatioasiamiehet PRH:lla on yhdessä Keksintösäätiön kanssa alueellisia keksintö- ja innovaatioasiamiehiä, joilta saa neuvoja keksintöjen kehittämisessä, suojaamisessa, arvioinnissa ja markkinoinnissa. Keksintöasiamiesten toimipiste on Työvoima- ja elinkeinokeskuksissa. Innovaatioasiamiehet puolestaan toimivat yliopistoissa ja korkeakouluissa.

12. KEKSINNÖN RAHOITUSLÄHTEITÄ; NEUVONTAA Yhteiskunta tukee julkisin varoin innovatiivisia yrityksiä ja yksilöitä ja tästä syystä julkisella sektorilla on tarjota rahoitusta eri lähteistä. Tässä on mainittu joitakin tahoja, joiden puoleen voi kääntyä tarvittaessa rahoitusta vaikkapa keksinnön kehittämiseen, patentointiin, markkinointiin yms. Luettelo ei suinkaan ole kattava. Yhteystiedot löytynevät parhaiten kunkin paikkakunnan puhelinluettelosta tai esim. paikalliselta elinkeinoasiamieheltä tai Työvoima- ja elinkeinokeskuksista.

Muita rahoituslähteitä Seuraavat tahot rahoittavat pääsääntöisesti yrityksiä ja niissä tapahtuvaa tuotekehitystä. TE-keskukset (Työvoima- ja elinkeinokeskukset), yritysosastot, ks. www.te-keskus.fi Finnvera Oy, ks. www.finnvera.fi TEKES (Teknologian kehittämiskeskus), ks. www.tekes.fi SITRA (Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahasto); ks. www.sitra.fi PKT-säätiö (Pienen ja keskisuuren teollisuuden edistämissäätiö); ks. www.pkt.fi

Keksintösäätiö Keksintösäätiön tehtävänä on suomalaisen keksintötoiminnan ja keksintöjen hyväksikäytön edistäminen. Säätiö tukee keksijöitä ja kehityskelpoisia keksintöjä etenkin hankkeiden alkuvaiheessa. Tukimenetelmät ovat rahoitus ja neuvonta-apu. Säätiö ei toimi patenttiasiamiehenä. Säätiö myöntää esimerkiksi tukirahaa, lainaa ja avustusta. Lähempiä tietoja saa Keksintösäätiöstä ja keksintö- ja innovaatioasiamiehiltä. Keksintösäätiö on julkaissut Patentinhakuoppaan.

Suomen Keksijäin Keskusliitto KEKE ry Suomessa on lähes 30 paikallista keksijäyhdistystä. Niiden valtakunnallinen yhteistyöelin on Suomen Keksijäin Keskusliitto ry. Järjestön tehtävänä on mm. valvoa keksijäin yhteisiä etuja ja edistää keksintöjen hyödyntämistä. Alueellisissa keksijäyhdistysissä saa ensiavun keksintöongelmiin ja opastusta erityisasiantuntijoiden luo esimerkiksi patentointi-, rahoitus-, verotus- tai työsuhdekeksintöasioissa. KEKE julkaisee Keksintöuutiset-lehteä.

Keksintösäätiön Internet-osoite on www.keksintosaatio.fi

KEKEn Internet-osoite on www.kekery.com

13. SÄÄDÖKSET JA JULKAISUT Internetistä löytyvät Suomen säädöskokoelmassa ilmestyneet lait ja asetukset, myös alla mainitut, ks. www.finlex.fi

PRH:n julkaisut Patentti- ja rekisterihallitus kokoaa • Patenttihakemusten viikkoluettelon, josta selviää mm. keksijä, patentinhakija, keksinnön nimitys, hakemuksen numero, patenttiluokka ja hakemuksen tekemispäivä. Lehden voi tilata PRH:sta. Lehti löytyy myös Internetistä Kaksi kertaa kuukaudessa ilmestyy • Patenttilehti, josta selviävät julkiseksi tulleet patenttihakemukset (A-osa), myönnetyt patentit (B-osa) peruutetut, sillensä jätetyt tai hylätyt patenttihakemukset, lakanneet ja luovutetut patentit (D-osa). Lisäksi siinä julkaistaan hakemistoja ja tiedotuksia ja Työsuhdekeksintölautakunnan lausuntoja. Lehden voi tilata Stellatum Oy:stä. Lehti löytyy myös Internetistä. Patenttilehden ilmestymispäivästä alkaa 9 kk:n väiteaika lehden B-osassa kuulutettavia myönnettyjä patentteja vastaan.

• Laki oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin nro 526/88 • Asetus oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin nro 527/88 • Valtioneuvoston päätös työsuhdekeksintölautakunnasta nro 830/88

Alan kirjallisuutta Teollisoikeuksista ja varsinkin patenttioikeudesta löytyy paljon kirjallisuutta. Useimmat kirjat ovat vieraskielisiä, mutta jonkun verran löytyy myös suomenkielistä kirjallisuutta. PRH:n kirjastoon on kerätty alan kirjallisuutta. Niihin voi käydä tutustumassa ja niitä voi myös lainata. • Haarmann, Pirkko-Liisa: Immateriaalioikeuden oppikirja, Lakimiesliiton kustannus, Helsinki 2001 • Haarmann, Pirkko-Liisa: Tekijänoikeus, lähioikeudet ja oikeus valokuvaan, Lakimiesliiton kustannus, Helsinki 1992 • Keksintösäätiö: Patentinhakuopas, Helsinki 1998 • Teollisuuden keskusliitto: Työsuhdekeksinnöt. Teollisuuden kustannus Oy, Tampere 1991 • Bruun, Niklas; Kilpeläinen, Karla; Mansala, Marja-Leena: Työsuhde ja oikeus keksintöön, Lakimiesliiton kustannus, Helsinki 1992 • Virkkala, Antero: Tietokoneohjelmiin liittyvän henkisen omaisuuden suojaaminen, Patentit teollisuus - tekniikka 1996:8, TKK Koulutuskeskus Dipoli

Kustakin julkiseksi tulleesta (18 kk vanhasta) hakemuksesta painetaan • tiivistelmäjulkaisu ja myönnetyistä patenteista painetaan • patenttijulkaisu. Näistä voi tilata kopion PRH:sta maksua vastaan. Suomalaisia patenttijulkaisuja löytyy myös Internetistä espacenet-palvelusta, sekä sen suomalaisesta että maailmanlaajuisesta tietokannasta.

Lainsäädäntö Patenttihakemusten laatimista ja sen käsittelyä PRH:ssa säätelevät patenttilaki, patenttiasetus ja patenttimääräykset. Nämä löytyvät PRH:n Internet-sivuilta.

Internet

Laki on vuodelta 1967, asetus vuodelta 1980, mutta niitä on muutettu useasti sen jälkeen. • Patenttilaki nro 550/67 muutoksineen • Patenttiasetus nro 669/80 muutoksineen • Patenttimääräykset vuodelta 1980 muutoksineen

• Verkko-oppimateriaali Teollisoikeudet yrityksen voimavarana, ks. www.prh.fi → Koulutuspalvelut • Eurooppapatenttiasiamiesten EPI-opas, ks. patent.prh.fi/patins/epiesite

14. ESIMERKKI PATENTTIHAKEMUKSESTA

1 2

Selityksen yleinen osa 1 Otsikkona keksinnön nimitys 2 Tekniikan ala, johon keksintö kuuluu (voi olla viittaus itsenäisen patenttivaatimuksen johdantoon) 3 Tekniikan taso eli hakijan tuntemat aikaisemmat ratkaisut kyseisellä tekniikanalalla ja niiden epäkohdat (ongelma, joka keksinnöllä poistetaan) 4 Hakemuksen mukaisen keksinnön edut 5 Hakemuksen mukaisen keksinnön perusajatus 6 Hakemuksen mukaisen keksinnön tunnusmerkit (voi olla viittaus itsenäisen patenttivaatimuksen tunnusmerkkiosaan)

B 7

Selityksen erityinen osa 7 Luettelo piirustuksista 8 Ainakin yksi keksinnĂśn rakennetta ja toimintaa kuvaava sovellutusesimerkki, joka esitetĂ¤Ă¤n piirustuksen kuvioihin viittaamalla

Selityksen erityisen osan jatkoa 8 Ainakin yksi keksinnön rakennetta ja toimintaa kuvaava sovellutusesimerkki, joka esitetään piirustuksen kuvioihin viittaamalla (esimerkki jatkuu) 9 Keksinnön vaihtoehtoisia toteutusmuotoja

Cs Patenttivaatimukset (suomeksi), joista ilmenee, mihin patenttia haetaan 1 Itsenäisen patenttivaatimuksen johdanto-osa, joka alkaa keksinnön nimityksellä ja käsittää keksinnön ennestään tunnetut piirteet 2 t u n n e t t u -ilmaisulla aloitettu tunnusmerkkiosa, josta ilmenevät keksinnön uudet, tunnetusta tekniikasta eroavat piirteet 3 Epäitsenäiset patenttivaatimukset

Cr Patenttivaatimukset ruotsiksi

D Tiivistelm채 suomeksi ja ruotsiksi

Kuviot

www.kedm.fi

PAT E N T T I - J A R E K I S T E R I H A L L I T U S PATENT- OCH REGISTERSTYRELSEN