Ahtiaiset 2021

Page 1

MetsäpirtinAhtiaistenSukuseurary

Jäsenlehti,toukokuu2021

Sisällysluettelo:

Esimiehenpalsta 1

Marttinankylänsynty 3

Sähköpostiosoitteidentestaus 6 Kirjavinkkejä 7

Inkerinsuomalaistenvaietutmuistot 9 Karjalaisetsuvut 10

Puumerkkionomistajamerkki 11 Vanhojenkirjeidenkertomaa 17 пирожки-eväitävirtuaalimatkalle 19

VirtuaalimatkaMetsäpirttiin 21 TaloViisjoellaHarjunkylässä 23 Vuosikokous2020ja2021 30 Sukuseurantoimintakertomus2019-2020 30

Yhdistyksentuloslaskelma 32 Hallituksenyhteystiedot 34

Esimiehenpalsta

Korona-kurjimustaonkestänytjoylivuoden.Kokoontumisrajoituksetjaetäisyysvaatimuksetjatkuvattodennäköisesti vieläkuukausia.Pientätoivoa

epidemianlaantumisestaonnäkyvissä,muttaniinoliviime keväänlopullakin.Alkukesälleei rajoitustentakiavoitoteuttaa mitäänkokoontumisia.Toivotta-

1

vastipystymmepitämäänseuranvuosikokouksenturvallisesti lähikokouksenajavieläsisätiloissakinelo-taisyyskuussa. Joslähikokouseionnistu,kokouspidetäänverkkokokouksena.

Etätyöskentely-jaetäkokous ympäristötovatkehittyneethuimastiviimeaikoina.Näitävoi käyttääkaikenlaiseenetäryhmätoimintaansukulaistapaamisistaviininmaistajaisiin.Tilaisuuksiintarvitaanjoku,jokaorganisoitapaamisenjalähettää kokouskutsut.Ilmaisillakinohjelmillasaajärjestettyälyhyitäalle tunninkokouksia.Näitäkannattaakokeillasukulaistapaamisiin.

Koronasulullaonainakinitselleniollutveltostavajalaiskottavavaikutus.Lehtemmeedellisessänumerossakaavailin, mitäkaikkeavoisitehdä,kunrajoitustenvuoksituleejoutoaikaa.Katselinnyttuotalistaaja huomasin,ettenoletehnytmainituistaasioistajuurimitään. Valokuvatovatedelleenskannaamatta,järjestämättäjakommentoimatta.Taiteiluunkaanei olelöytynytinspiraatiota.Sulun loppuminentuleeaiheuttamaan melkoistasäpinääerilaisissa harrastustoiminnoissa.Ehkäpä seaktivoimuutenkin.

Sukuseurantiedottamistaon hoidettujäsenkirjein.Kirjeiden postimaksutovatkasvaneetripeääntahtiin.Kustannusten

säästämiseksivoisimmelähettääjäsenkirjeitäenemmän sähköpostitse.Jäsenrekisterissämmeonpaljonsähköpostiosoitteita.Osaniistäontoimiviajasellaisia,joitaseurataan. Osaonvanhentuneita.Jäsentensähköpostiosoitteidentoimivuudentestausonolluttyölistallajopitkään.Tänäkeväänätuo testitehdään.

Sukuseuranyhteydenpitoon onkäytössäFacebook-ryhmä ’MetsäpirtinAhtiaistensukuseurary’.Ryhmäonsuljettu,mutta sinnehyväksytäänkaikkikiinnostuneet.Ryhmäänvoilähettääsukuunliittyviäuutisia, valokuvia,kertomuksia,kysymyksiäjamuutaAhtiaisiinliittyvää.

Hyvääkesää jaterveyttäkaikille!

HarriLaine

2

Marttinankylänsynty

AhtiaistenkotiseutuaMetsäpirtissäoliViisjoenkyläelimuinaisenVanhajaamankylänkoillisosa.Sukulevittäytyijonkin verranmyösmuihinkyliin.SaaroistenkyläänsuurinosaAhtiaisistatuli1880-luvunalussaisojaonyhteydessäsuoritetunkylärajojenmuutoksen seurauksena.Viisjoestaerotettiintällöin osa(Saaroinen2), jokaliitettiinSaaroistenkylään.Useimmat alueentiloistaolivat alueellajoennenkylärajojenmuutosta.UudisasutustakinSaaroinen2alueelletuli. EsimerkiksiHeikki MartinpoikajaTahvo TahvonpoikaAhtiaistentilatyhdistettinja tilasiirrettiinViisjoen ydinalueeltaSaaroinen2alueelleAhosaarinimiseksitilaksi.

MerkittäväAhtiaistenkeskittymälöytyy myösKorholanjaama 2:sta.Keskittymää kutsuttiinMarttinan kyläksi.Tämäeiollut virallinenkylänimi, muttaesiintyykartoissakin.IsojaonjälkeinenKorholanjaama2 onsyntyhistorialtaansamantapainenkuinSaaroinen2.Alue oliennenisojakoaosanatoista

kylää,pääasiassaVanhajaamaa.ToisinkuinSaaroisissa Korholanjaama2:ntilateivätolleetvalmiiksiuudellaalueella, vaansiirtyivätsinnevastaisojaonyhteydessä.Korholanjaama2sijaitsiirrallaanvanhasta Korholanjaamankylästä.

Korholanjaaman,SaaroistenjaViisjoenkylien ydinalueet1880-luvullaisojaonjälkeen.Kylille kuuluinäidenalueidenlisäksimetsäalueita sekäranta-alueitaLaatokanrannastajaTaipaleenjokeareunustavaltaSuvannonlietteeltä.

AlkuperäinenKorholanjaamankyläsijaitsiViisjoenluoteispuolella.Tämäpaikkatunnettiin myöhemminnimelläPaukunmäki.Toisellapuolellajokeaoli

3

Joentaankylä.Vuoden1728 maakirjanmukaanKorholanjaamassaolikaksitilaa:1.Mikko Pusantilaja2.JuhoErikinpoika Luukkosentila.Korholanjaaman tiloilleolijotuolloinannettunumerot.Samoinolitehtyparissa muussakinSakkolankylässä. Arkuntanhuassaolijopa12numeroituatilaa.Suurimmassa osassaSakkolankylistäeiollut tilanumeroita.Kyliäpidettiinyhtenätilana,jonkanumeroimattomiaosiatalonpoikientilatolivat.

Vuonna1731Korholanjaama1siirtyiTahvoHaapsaarelle. Vuonna1742Korholanjaama 2:nisännäksituliMattiPaukku. TämänjälkeenKorholanjaama 2pysyikinpääasiassaPaukun suvulla.Paukuillesiirtyimyös osiaKorholanjaama1:stä.Korholanjaamantilojalohkottiin muutamaankertaan1800-luvun vaihteessa.Kyläkuuluivenäläisiinlahjoitusmaihin.Valtioosti lahjoitusmaatvuonna1873 edelleentalonpojillemyytäviksi. Samallakäynnistettiinisojakotilojenyhtenäistämiseksi.Korholanjaama2olituolloinjakautunut6tilaksi.Tilojaisännöivät VillePaukku,HeikkiPeiju,PekkaPulakka,jaSakariIkonen. HeilläkaikillaoliyhteysPaukun sukuun.KaksiSaaroistenhovin hallinnassaolluttakyläntilaaoli autioina.

IsojaossaKorholanjaama 1:ntilatjäivätPaukunmäelle. KaikkiKorholanjaama2:ntilat

siirrettiinpoismäeltäVanhajaamanraakamaalle.Tälläalueella eiolluttaloja,muttasinneoliraivattuparipelto-janiittyaluetta. KaksiKorholanjaama2:ntilallisistaeihalunnutmuuttaa.Tiloillelöytyivaihtokauppojenkautta uudetisännät.Myösautioinaolleilletiloillelöytyiisännät.

Isojakotoimituksenollessa vieläkeskenKorholanjaama2:n ykköstilanisäntäVillePaukku kuolee.LeskiHannaSusimuuttaalapsineenvanhempiensa kotitilalleMetsäpirtinkylään. ViisjoellaMarttiTaavinpoikaAhtiaisenperikunnantilaa isännöiväHeikkiMartinpoika AhtiainenhankkiiPaukuntilan perikunnalle.Häneikuitenkaan siirryitsetilalle,vaansiirtää omanperintöosuutensaMartti TaavinpojantilastaSaaroisiin. KorholanjaamaansiirtyvätHeikinveliMattiMartinpoika,hänen poikansaperheineensekähänenedesmenneenveljensä Taavinpojatperheineen.Marttinanimitysjuontaneejuurensa juuriMarttiTaavinpoikaan,jonka jälkeläisiäsiirtyjätolivat.Erään perimätiedonmukaanjoMartti TaavetinpojanViisjoentilaaolisi kutsuttuMarttinaksi.

Korholanjaama2:eenperustettiinkaikkiaan7tilaa:Ahtiaisten,HeikkiPeijun,PietariPaukun,SakariIkosen,Simo Härkösen,AatamiPohjalaisen jaAnttiLämsäntilat.Näidentilojenpäärakennuksetrakennettiin

4

taisiirrettiinpaikalle1880-luvun alussa.1800-luvunpuolella kylääntulivieläkaksialkuperäistiloistalohkottuauuttatilaa.1900-luvunpuolellatilojen pilkkominenkiihtyi.1930-luvun puolivälissäKorholanjaama2:ssaoli65tilaaja200asukasta. Ahtiaistensukuunkuuluvia näistäonyli80,kunmukaan lasketaanmyöserinimisettytärtenjälkeläiset.Suurinosakylän tiloistaolipieniä.Vain8tilallaoli viljeltäväätaiviljelyskelpoista maatayli10hehtaaria.Erillisiä pieniämetsäpalstojaonuseita.

Korholanjama2tilatisojaonjälkeen.KartastapuuttuvatJoentaankylänsisäänkoukkaavat metsäpalstatsekäerillisalueet.

Ahtiaistenensimmäinen asuinrakennusKorholanjaamassalöytyykartoista,jokonimelläVenäjäntienpäätaiLieteharju.Nimetannettiintiloillevastapäätilanensimmäisenlohko-

misenyhteydessävuonna 1900.VenäjäntienpääoliMatti MartinpojantilajaLieteharju TaaviMartinpojanpoikientila. Tämälohkominenolitasajako, jotensiitäeivoipäätelläkumpi tiloistaolikantatila.Maakirjassa kantatilamainitaanuseinlohkomisissaviimeisenä,muttapoikkeuksiakinlöytyy.Tässälohkomisessaviimeisenäonmainittu Lieteharju.Lieteharjujaettiin 1907TaaviMartinpojanpoikien kesken.KantatilaLieteharjujäi AnttiTaavinpojanpojille.Heikki TaavinpojalletuliuudistilaAhola jaMarttiTaavinpojalleuudistila Kivioja.1915kantatilaLieteharjustaerotettiinvieläKuusistoniminentila.Lieteharjunisäntänä olitällöinTaaviAntinpoikaja KuusistonisäntänäTuomasAntinpoika.KantatilaVenäjäntienpäästälohkottiinvuonna 1913kolmeuudistilaaMatti Martinpojanpojille:Väliharju MarttiMatinpojalle,Koivula

5

TaaviMatinpojallejaKiviharju

AnttiMatinpojalle.Kantatilajäi JaakkoMatinpojalle.

1900-luvunalkupuolellaAhtiaisialöytyiKorholanjaama2:stamyösmuiltakuinAhtiaisten alkuperäiseltätilalta.Salomo Ahtiainenoliostanutosan Peijuntilasta.MarttijaTahvo Ahtiainenolivatostaneetosia sekäHärkösenettäPohjalaisen tiloista.Lämsäntilanisännän

AnttiJoosepinpoikaSaarisen puolisooliAunePaavontytär Ahtiainen.Paukunosatilan isännänSimoPietarinpoika PaukuntoinenpuolisooliAune TaavetintytärAhtiainen.Emil PohjalaisenpuolisooliAnna AaprontytärAhtiainen.Heikki AataminpoikaAhtiainenoli puuskanaHeikkiPeijuntilalla.

HarriLaine

Sähköpostiosoitteidentestaus

Lähetämmetoukokuunalussatestisähköpostinkaikillejäsenille, joidenjäsenrekisterissäolevissatiedoissaonsähköpostiosoite. Viestisaapuuosoitteesta suku.ahtiainen@gmail.com

Sähköpostiosoitteitaontarkoituskäyttääpaitsijäsenkirjeidenlähettämiseenmyöstiedonvälittämiseenerilaisistajäseniämahdollisestikiinnostavistatapahtumistataiesitelmistä.Tällaisiavoisivat ollaesimerkiksiKarjalanliitontapahtumat,joitalisääntyvässämäärinpyritäänjärjestämäänverkossa.Tiedotussähköpostitsetapahtuusukuseurankautta.Osoitteitaeiluovutetaulkopuolisille(sukuseuranjäsenrekisteriäkoskevanrekisteriotteenvoilukeaseuran nettisivultakohdasta”yleisinfo/jäsenrekisterinrekisteriote”).

Lähetettävässätestisähköpostissapyydetäänkuittausviestin perilletulosta(paina”vastaa”jalähetätakaisintervehdyssukuseuralle).Tarkistaroskapostikansiosi,josetolesaanutsukuseuran sähköpostiviestiä 15.5.mennessä.Josviestiäeikuulujahaluaisit saadajäsenkirjeet,laskutjatiedotteetsähköpostitse,ilmoitaoma ajantasallaolevasähköpostiosoitteesisukuseuranjäsenrekisteriin osoitteeseen suku.ahtiainen@gmail.com

6

Kirjavinkkejä

LassiHakulinen: Kronstadtinvarjot.Bookcover2020.406s.

Menneenätalvenamaaliskuussatuli100vuottaKronstadtinlinnakkeenkapinasta.Tämähistoriallinenromaanialkaavuodesta 1919Terijoelta,kunSuomenjaVenäjänrajamaallaolilevotonta.Oli brittijoukkoja,suomalaisiajamensevikkejätaistelemassabolsevikkejavastaan.Vakoilujasalakuljetusoliyleistä.

Kirjanalkupuolellatapahtumatkerrotaansuomalaistenviranomaistennäkökulmasta,myöhemminvastapuolikertootapahtumat. PäähenkilöitäovatlakimiesSakariVirranpauhu,hänenihastuksensaSvetlanaStepanova,brittivakoojatjaarmeijanmiehet.JännittävienhistoriallistentapahtumienohessajoutuvatSakari,Svetlanaja brittiupseerikolmiodraamanpyörteisiin.Kronstadtinkapinalliset pyrkivätpakenemaanSuomeen,jaSvetlanakadottaapienenpoikansa.

Kuitenkinkesällä 1939SakarionhavaitsevinaanSvetlananLintulan luostarissa.Tammisaarenvankileiriltä1918vapautettuArvidKömiei löydäkotiseudullaanValkeakoskellaenäätoimeentuloa,jotenhänsuuntaa vaimonsakanssaitärajanyli.PunaarmeijanjoukoissahänonkukistamassaKronstadtin kapinaa.Talojenraunioistalöytyypieniihme.Stalininvainojenalkaessasuomalaisiaruvetaansiirtämäänpoisepäilyttävinähenkilöinä.SakarinelämääseurataanmyöhemminTampereella,jossa hänjoutuupuuttumaanäärioikeistontoimiin.

KukaonkaanjatkosodanaikanaKuhmalahdellakiinniotettu venäläinendesantti?Ratkeavatkokysymyksetvanhantutunbrittia-

7

Helsinginolympialaisiin.

LassiHakulinen: Laatokansini-romaanisuuriltavesiltä.Myllylahti2014.319s.Karttoja.

Vuoden1944lopullaevakkomies,LaatokankalastajaMikko RätyhaaksirikkoutuuPäijänteellä.Pienensaarenerakkopelastaa hänet.Kelirikkoestääliikkumisen,Mikkokertooerakolleelämäntarinaansa.-KurkijoeltakotoisinolevaMikkojaveljensäAnttiovatoppineetLaatokallakulkemisentaidot.IsovanhemmatasuvatMetsäpirtinSaaroisissa.Kun1930-luvunlopullanuoretmiehetovathakemassaMiikkulaisissakalastuslupaanaapurimaanpuolelle,hesaavatinkeriläisperheeltäavunpyynnönpäästäSuomeenturvaan.Salakuljettajayrittääauttaapakosuunnitelmassa.

MikkoonjatkosodanaikanaLaatokanlinnakkeella,sillähäntunteetarkkaanLaatokansaariston.Anttikatoaajatkosodanlopulla. Vuoden1945puolellaMikkosaatietääAntti-veljensäkuolinpaikasta.Entinenaseveliauttaahäntävaarallisellematkallemuistojen saaristoon.

KarjalaistaustainenLassiHakulinenkirjoittaaviihdyttäviäjajännittäviähistoriallisiaromaaneja.Kysyinhäneltä,mitenhänononnistunutniintodentuntuisestikirjoittamaan.Hänkertoitarkistavansa kaikkifaktatluotettavistalähteistä.

MuitaLassiHakulisenkirjoja: Syysjuhannus sekämuistelmateos Haku-Veikko. LassinisäVeikkoHakulinenon kotoisinKurkijoeltajaäitiRaili (os.Kiuru)Kivennavalta.

KatariinaAhtiainen

gentinavulla?Monipuolisenkirjanvaiheetpäättyvätvuoden1952
8

Inkerissäsyntynyttoimittaja SanteriPakkanenjahänentyttärensäLeaPakkanentulivatpaluumuuttajinaSuomeenv.1990. KäyntientisilläasuinsijoillaPetroskoinliepeilläv.2017herättitarpeentietäälisääomanperheenja suvunvaiheista.

Tästäalkoikolmevuotta kestänyttutkimusprojekti.He haastattelivatläheisiään,kaivautuivatarkistojentietoihinjamatkustivateripuolilleVenäjää.Vähitellentietojalöytyi,uusiasukulaisiakin.

SanterinvanhempiajaisovanhempiakohtasiInkerinmaallaankaravainojahejoutuivatmuuttamaanpoiskotiseudultaanpysyvästi.Näistäasioistavaiettiinaikanaan.SanterijaLeaetsivätsukulaistenkarkotuspaikoistajälkiäläheisistään:NorilskSiperiassa,Tiksi Jäämerenrannallaovatkaukaisimmatkohteet.ValokuvaajaMeeri Koutaniemenkuvatovatvaikuttavia.

KirjassaovatvuorotellenkertojinaisäSanteri(s.1950)jatytär Lea(s.1983).Tästäsyntyyelävöittävänäkökulmienvaihtelu.Kirjassatuleeesillepaitsisuvunhistoria,myösInkerinmaanhistoria. LisäksiteoksenloppuosassakuvataansopeutumistaSuomeen–muuttajatolivatsuomenkielisiä,muttamuukalaisuudentunnevarjosti.

HistorianYstäväinLiittopalkitsiPakkastenkirjanvuoden2020 historiateoksena.

LeajaSanteriPakkanen: Setapahtuimeille-isänjatyttären matkainkerinsuomalaisuuteen.Gummerus2020.425s.Kuv., karttoja.ISBN978-951-24-1634-9 KatariinaAhtiainen

9 Inkerinsuomalaistenvaietutmuistot

Karjalaisetsuvut

KarjalanLiitto, KarjalanSivistysseura, KarjalaistenSukuyhteisöjenLiitto ja OpintokeskusSivis järjestävätwebinaarisarjan ”Karjalainensukuni”.Ohjelmassaonollutjokolmeesitelmää. Keväälläonvieläyksitilaisuus,sarjajatkuujälleensyksyllä.Sarjan kaikkiesitelmätontallennettujaniitävoikatsoaYoutubenkautta KarjalaisenSivistysseuranYoutube-kanavalla.Suoranaesitelmiä seuraavillaonmahdollisuusesittäämyöskysymyksiä.LinkitesitelmiinlöytyvätKarjalanLiitonwebbisivulta(karjalanliitto.fi)kohdasta ’nauhoitetuttallenteet’.Sieltälöytyymuutakinmielenkiintoista.

MetsäpirtinAhtiaistentarina

SukuseuranpuheenjohtajaHarriLaineesitti8.4.2021Karjalainensukuni-webinaarisarjassaMetsäpirtinAhtiaistentarinanotsikolla”Lahjoitusmaatalonpojistaitsenäisiksitalonpojiksi,kalastajiksija maailmalle”.Harrinesityskäsitteli1700-luvun alkupuolelta,LauriAhtiaisenajoista,Metsäpirtinolojajaelinkeinoja maataloudestakalastukseenaina1900-luvunalkuunasti.Laurin jälkipolvienmyötäHarri tarkastelilahjoitusmaatalonpoikienasuttamaa Metsäpirttiäjasenkehitystäsekäpitäjänkalatalouttajakalakauppaa.WebinaarintallenneonkatsottavissaKarjalaisenSivistysseuranYoutube-kanavalla,osoiteesitykseenalla.

SuoralinkkiHarrinesitykseen: youtu.be/zavSpW9OEJM

SukuseuranlöydätmyösFacebookista purjehdimukaanryhmään.

10

Puumerkkionomistajamerkki

Puumerkkieikerrovainkirjoitustaidonpuutteesta.Suomestaonlöydettyrunsaastipuumerkkejä,muttaitäsuomalaiset ovattutkimatta.

Puumerkkionkansainvälinenjavanhakuittausmerkkikäytäntö.Senhistoriaulottuu parintuhannenvuodentaakse.

Puumerkinedeltäjäonkirveelläpuunkylkeentehty pilkka tai kolos,jollamerkittiinvarhaisessaSuomessamaanhaltuunotto.Varausoliyksiselitteinen jamaasen,jokaensinsenehti merkitä.Raja-aitaanjatukkipinoihinlyötiintalonomamerkki, jasaaristossatärkeäänsaaliiseen,ajopuihin,missäpäti ”löytäjäsaapitää”-sääntö.

Suomalaisetottivatpuumerkkejäkäyttöönjo1200–1300-luvulla,muttalainmyötävuonna 1477niihintulivelvoitus,koska talonpojanolimerkittävä myytävätteuraseläimet.Vanhin puumerkkilöydöksemme onKokemäelleasettuneensaksalaissyntyisenkauppiaan,vuonna 1318kuolleen Tidemannuksen hautakivessäUlvilassa,Satakunnassa.Kiveenonhakattu vaakunakuvajapuumerkki.

Karjalanmerkittutkimatta

Suomestaonlöydettynoin 10000erilaistapuumerkkiä. –Piirtoonmuuttunutajankuluessa,muttamaantieteellisesti Itä-jaLänsi-Suomessapuumer-

Vuonna1916Vöyristä,Vaasanseudultakoottujapuumerkkejä. (Finna.SLS:narkisto)

11

kitovatolleetsamanlaisia,sanookansatieteendosentti TeppoKorhonen.

Karjalassaonmerkittypuumerkeinkodinpiirinesineistöä, haravia,sukkuloita,jauhinkiviä, pyttyjäjaäyskäreitä,muttaniistä eiolekoottuajatutkittuatietoa. Tutkittavaaolisi,vaikkaesineistäontietenkineninosatuhoutunutsodassa.

–Aivanvarmastipöytäkirjoistajatilityksistälöytyyainakinnimismiesten,lautamiestenja kauppiaidenpuumerkkejä,Korhonensanoo.

Suomalainenpuumerkkitietousperustuurovasti Paavo Ekon (1903–95)varsinaissuomalaisistajasatakuntalaisista kylistäkeräämiinmerkkeihin. Ekkoeikuitenkaanottanuttalteenolennaistaelimerkkeihin liittyvääkäyttötietoa.Ekonpuumerkkiluettelotovatsaatavilla Turunmaakunta-arkistosssa, MuseovirastossaHelsingissäja Mikkelinmaakunta-arkistossa.

Pätevävahvistus

Puumerkkiolioikeudellisesti päteväjaväärennöksestäja

merkinkaappaamisestasaituntuvansakon.TeppoKorhonen arvelee,ettäpuumerkkivoiperiaatteessaollavirallinenedelleen.Porilaisessamaakauppakirjassa60-luvunalussaonvielä puumerkki.Jatokityylitellynnykynimikirjoituksenvoinähdä muistuttavanpuumerkkiä.

–Jotkutjulkkistennimikirjoituksethanovatsellaisia,ettei niistäapteekkarikaansaa selvää.

Puu-eliomistajamerkkioli demokraattinenvahvistustapa. Muttatoisinkuinuseinluullaan, puumerkkieivälttämättätarkoittanutkirjoitustaidottomuutta. Sitäkäyttivätkirjoitustaitoiset papit,seksmannitelikuuudennusmiehetelitarkastajat,lääkärit,rusthollaritjanimismiehetja puumerkkipiirrettiin,leimantapaan,virallisiinasiakirjoihinkutenkauppa-japerukirjoihinja torpankontrahteihin.

Rahvaskäyttivirallisisssa asiakirjoissauseinpuumerkkiä vielä1800-luvunlopulle,vaikka olisivatkinosanneetkirjoittaa. Allekirjoituksestatuliasiakirjojen ainoavahvistusvastakunkirjoitustaitooliyleistynyt.Henkilökohtainenallekirjoitusolikulttuu-

12
Muistamyössukuseurannettisivut www.sukuni.fi/ahtiainen

rimurros.Puumerkitalkoivat jäädäpois1860–70-luvullakansakoululaitoksentuomankirjoitustaidonmyötä.

–Kalanuotissajavastaavissapuumerkkiolikäteväjasäilyi 1900-luvunalkuun,Korhonen sanoo. Nimikointi,korvamerkkija kultaleima

Aateloidutsuvutovatpuumerkintavoinmerkinneetvaakunallaanesineitäjaasumuksia. Omistusmerkintehtävääontoimittanutmyössäätyläistenliinavaatteidennimikointi.Olitärkeää,ettävaatteetpalasivat pyykkäreiltäoikeisiintalouksiin. Taustallaonnähtävissäpuumerkkikäytäntö.

TeppoKorhonenarvelee, ettälänsisuomalaisissaryhmäkylissä,joissatavaroitalainailtiin paljon,varmistettiinpuumerkein niidentakaisinsaaminen.

Puumerkkiolimyöslaadun leimajataeaitoudesta.Keskiajallakäsityöläisetmerkitsivät tuotteensapuumerkillään.Nykyisetkultapitoisuusleimatja lehmienpakollisetkorvienEU-

merkinnättoimittavatsamaa tehtävää. Kirves,atrain,almanakka

Puumerkkienetsijänonoltavasilmätarkkana.Tottumattomastamerkitvoivatnäyttää epämääräisiltäveitsenviilloilta. Neovaterilaisiasuorienjakaarevienviivojenmonimutkaisiakin yhdistelmiätaiehkävainrasti. Talonpoikientyypillisiäkuvioita olivatkirves,jalkajousi,atraintai varsta,kirkonmiehilläristikuviot.

Almanakkaolivuosisatojen ajanyleinenjauseinainoalukemisto.Senkiehtovat”erikoismerkit”,planeetta-jatähtikuviomerkit,ovathelppopiirtoisina päätyneetpuumerkeiksi.Puumerkkienkäyttöhistorianloppuaikojenmerkeistäsuurinosa onnimikirjaimia.

Arvelullesuomalaistenpuumerkkienyhteyksistärautakautisiinriimumerkkeihineioletutkimusnäyttöä.Riimujakäytettiin enemmänajanlaskuunkuin merkitsemiseenjanyky-Ruotsin puolella,eijuurikaanlahdentällä puolen.

Viereisensivunkuva: PuutavaranKeminmaanvanhankirkonrakentamiseen1600-luvullalahjoittivatalueentalonpojat.Heidänpuumerkkinsä näkyvätedelleenkirkonkattopuissa.(teoksessaPanuSavolainenetal.: Historiallisenarkeologiannäkökulmakeskiajanjauudenajanalunkivikirkkoon.2018)

13

Keminmaanvanhakirkko

14

Astioitaeioleainakäyty ostaisemassakaupasta. Itsetehtyontyöntakana. Puumerkkikimpipytyn pohjassa.(Finna.Kustavin museo)

KäyttöoikeusjaEsko

Toisenverkkojenkokeminenonedelleen vakavaasia.Merkitseminenonollutaina tärkeää.Verkonmerkinpuumerkkikuvio onyläpäästäänsuljetturasti.(Finna.Turunmuseokeskus)

muistuttanutlähialueenmerkkejä.

Puumerkinkäyttöoikeussiirtyitalonmukanavanhimmalle pojalle.Vaimollasaattoiollaoma puumerkkitaimerkkisiirtyihänelleleskenä.Talonostajallese siirtyiusein,joskauppaankuului paljonmerkittyätavaraa.

Talonjaossasuvunperus-eli kantakuvioontehtiinlisäyksiä. Kokonaanuudenkinmerkinsai tehdä,kunhanuusimerkkiei

SittenonvieläEskonpuumerkki. AleksisKiven näytelmässä Nummisuutarit (1864) senpiirtääeiaivantäysivaltainenEskonaimasopimukseen, vaikkeisehänenolekaan:”Sinneminunkipuumerkkinivielätulemanpitää”.NäinpäEskon puumerkillätarkoitetaannytasiaankuulumatonta,tarpeetonta taityperäämerkintäätaikorjaustajaKiviviitanneepuumerkkiin

15
Vielävaillaomaasukukirjaa? Viimeisiäkappaleitavieläjäljellä! Kysyomaasisukuseuranhallitukselta,yhteystiedotlehdenlopussa.

Huomionosoituksia

MetsäpirttiSeurary:nyhdistetyssäkevät-jasyyskokouksessamarraskuussa2020jaettiinKarjalanLiitonmyöntämät ansiomerkitseuraavillesukuseurammejäsenille:hopeinen ansiomerkki RaijaHerrala-Nurmelle ja PenttiAhtiaiselle, pronssinenansiomerkki KatariinaAhtiaiselle.

väistyvänäallekirjoitusmuotona. TodennäköisestiEskopiirsikin kynääntottumattomanavainhuteranrastin.

Puumerkki-sanatuleeruotsin sanasta´bomärke´,asumamerkki.Sanataustallaonmuinaissaksan´Bumark´japuumerkkikäytäntökinongermaani-

Lähteitä:

nen.Puumerkkejäonkäytetty kokoSkandinaviassa,Ranskassa,Englannissa,Sveitsissä,Itävallassa,SaksassajaPohjoisItaliassa.Itä-Euroopassaniitäei ole.HansakauppatoitavanSuomenrannikollejalevisimuualle maahan. TainaSaarinen

Ekko,P.O. & TimoEkko:Länsi-Suomenpuumerkkienhistoria.(2. p.2002)

Korhonen,Teppo:LuentosuomalaisistapuumerkeistäTurunpääkirjastossa4.3.2014

Leino-Kaukiainen,Pirkko:Suomalaistenkirjallisettaidotautonomiankaudella.Historiallinenaikakauskirja105.Helsinki:Suomen historiallinenseura.2007

Silpala,Elsa:Tektiilitkodinkaunistaa.Hämeenammattikorkeakoulu2015

Wilson,Kendra:Suomenriimukirjoituksetkauttaaikojen.Hiiskuttua-verkkolehti6.11.2017.Turunyliopisto Åström,Anna-Maria:”Sockenboarne”.HerrgårdskulturiSavolax 1790–1850.SkrifterutgivnaavSvenskalitteratursällskapetiFinland nr585.Helsingfors1993

16

RiittaSiltanenontaaslöytänytarkistoistaanvanhojakirjeitä jakortteja.Nytluettavanaonkorsussakirjoitettukirje.

LottaMaikkiAhtiainen Viipuri Kannaksenlotat

Korsussa9/10-41

Serkkuhyvä!

Ensinkiitänkortistasijasamallapyydänanteeksi,etten ennemminolevastannut.Onollutniinkiire,ettentotisestiole joutanutajattelemaankaankirjoittamista.Nytonvähän herrojavähemmän,niinjoudanottamaankynänkäteeni. OletkoSinämuutenollutterveenäjatoivorikkaanakai,päästä Karjalaan.Minäkylläkävinjokotonakerran.Everstiantoi autonjaniinolihyvämennä.Mekävimmekaikki,viisityttöä. SilloinolijoukossammeJokirannanHelmikin,muttaeiole enää.Korkein,jokakaikkitietää,onhänentänäänkorjannut luoksensa.Ryssänraskastykkiampuimeidänpäällitsetänä aamunajaniinsattuiyksitelttaan,jonkalähelläHelmiyksin keitteli.YksisirpalesattuiHelminselkään,mennenläpi selkäytimeen.Hänolikuollutheti.Seoliennenminunpaikkani, muttaSaiminsairastuttuajouduintänne.Niinisänmaaottaa lapsiltansakalliitauhreja.Olenolluttänäänkovinmurtuneella mielelläHelmintähden.

Niin,sielläkotonatulikäytyä.Meilläseisoinavettapaikoilllaan, tosinrevittynäsekin.TaloolimuutettuAapro-enonnaapuriin.

17 Vanhojenkirjeidenkertomaa

Teilläolisaunatähteenä. Ennytkerroenkä koskaanjaksakaankertoa mitäsielläoli.Tulen lomalle,niinkaitavataan jamyöspuhutaan.Enole päässytLauria katsomaan,muttaolen kirjoittanut.Lopetannyt, toivoenSinulleparhainta vointiajahyvääjatkoa työssäsi.

Monin,moninterveisin. MaikkiKirjoitathan

Jäsenlehtikaipaakirjoittajia!

Sukuseuranjäsenlehtiilmestyyvuosittain.Lehteenkaivataan monipuolisiakirjoituksia.Aiheetvoivatollamitätahansa kiinnostustaherättäviä.Voitesimerkiksikertoaerityisestä harrastuksestasi,muistellamenneidenaikojentarinoitataikertoa vierailustamielenkiintoisessakohteessa.Onkosinullavainajatus aiheesta,muttakirjoittamineneitahdoonnistua?Otasiltiyhteyttä lehdenpäätoimittajaanKatariinaan,kyllätekstiyhdessäsaadaan syntymään.

Lehdenvastaavapäätoimittaja:

KatariinaAhtiainen,Pylsynkatu10,33500Tampere katariina.ahtiainen@kolumbus.fi

18

HarriLaine

Matkallelähdettäessäotetaanyleensäeväitämukaan.Metsäpirtinvirtuaalimatkallapaikallistunnelmaanvoisivirittäytyävaikkapa venäläisenpiirakan(piroshki)jarapsakanvenäläisensuolakurkun voimin.Ruokajuomaksisopisivenäläinen’valkoviini’,muttakoska virtuaalimatkallajoutuuajamaanitse,niinvirhepainallustenjaeksymisenvälttämiseksikotikaljataivesionehkäparempivaihtoehto.

Täyte: 400gjauhelihaa(esim.nauta10%) ¾dlbulguria(taisamanverranriisiäbulgurionpienirakeisempaa) 1isohkosipuli 1porkkana 3valkosipulinkynttä 1isohkovenäläinensuolakurkku Kourallinenkuivattujaherkkutatteja (taituoreitaherkkusieniätaisuolasieniä) 120gsmetanaa(pikkupurkki) n.1tlmustapippuria n.1dltuorettatillisilppua 1rlkkapriksia suolaa n.3dlvettäbulgurin/riisinkeittämiseen 1rlkrypsiöljyäpaistamiseen

Piroshki-piirakkaonperinteinenvenäläinenleivonnainen.Silleei kuitenkaannäytäolevanyhtäoikeaareseptiä.Sevoiollayksinkertainentaimonisäikeisempi.Täytevoiollasuolainentaimakea.Suolaisessatäytteessävoiollalihaataipelkästäänkasviksia.Mausteetkinvoivalitaomanmaunmukaan.Piirakanvoipaistaauunissatai öljyssä.

Tutustuinpiroshki-piirakoihinensikertaa1990-luvullaPetroskoissaluento-jaseminaarimatkoilla.Siellämummotmyivätpiirakoitakadunvarressakylmälaukuistaan.Suolaisissapiirakoissaolikaalitäytettä.KahvilaCapuccinossaHeinolassaonmuutamanvuoden

19
пирожки-eväitävirtuaalimatkalle
Piroshki-piirakka,raaka-aineet Taikina: 4dlmaitoa 10dlvehnäjauhoja 1,5pussiakuivahiivaa 1,5tlsuolaa 1,5rlksokeria 75gvoita Voiteluun1kananmuna

ajanolluttarjollamaukkaitauunissapaistettujavenäläisiälihapiirakoita.Niideninnoittamanaryhdyinparivuottasittenkokeilemaan omanversiontekoa.Netistälöytyynäillekinpiirakoillesatojareseptejä.Taikinansuhteenresepteissäonvain vähänvaihtelua.Taikinaontavallinenpulla-taimunkkitaikina,ilmankardemummaa kuitenkin.Täytteenmaunviritteleminen vastaamaankuvitelmaanivenäläismausta onvaatinutuseampiakokeiluja.Oheinen versioonnoinkymmeneskokeilu.Ohjeestatulee16piirakkaa.Piirakatvoipakastaa.

Tässäpiirakoitavirtuaalisestinautittavaksi:

1.Valmisteletaikina:

•Mittaajauhot.

•Sekoitajauhoihinkuivahiiva,suolajasokeri.

•Sulatajajäähdytävoi.

•Lämmitämaiton.40asteeseen.

•Kaadamaitoleivonta-astiaan.

•Sekoitamaitoonjauhot. Lisäävoisula.Vaivaataikinaanoin5minuuttia.

•Muotoiletaikinapalloksi. Sivelepallonpintarypsiöljylläkuivumisenestämiseksi.

•Laitataikinatakaisinkulhoonja

•jätänousemaanvähintääntunniksilämpimään paikkaanliinanalle.

Laitauunikuumenemaan 200asteeseen.

2.Valmistatäyte:

•Laitakuivatutsienetlikoamaanvähintään½tunniksi.Joskäytätsuolasieniä,liotaniistäliikasuolapois.

•Keitäbulguritairiisiohjeidenmukaan. Tähäntarvitaanvettäjasuolaa.

•Silppuasipulijaporkkananoin3mm kuutioiksijavalkosipulinkynnetvielä hiemanpienemmäksisilpuksi.

•Ruskistapaistinpannullarypsiöljyssä jauheliha.Lisääsipuli,porkkanajavalkosipulit.

•Paistakunnessipulitovatpehmenneet.

•Puristaliotetutsienetkuiviksi,silppua nejalisääpannulle.Paistavielänoin 5minuuttia.Kuivattujensientenasemastavoitokikäyttäätuoreitasieniä.

•Kaadajauhelihaseoskulhoon.Lisää joukkoonkypsennettybulgurtairiisi, pieniksipaloiksisilputtusuolakurkku, silpututkapriksetjasmetana.Mausta tillisilpullajapippurilla.Sekoita.Lisää suolaatarpeenmukaan.Pippuriaja suolaakannattaalisätävähitellenja testatariittävyysmaistamalla.

20

3.Teepiirakat:

Otataikinakulhosta.Vaivaataikinaahetki.Teetaikinasta16noin isonkananmunankokoistapalloa.Kaulikukintaikinapallovuorollaanpyöreäksihalkaisijaltaann.11-12sentinlevyksi.Laitalevyn keskellepitkulaiseksipötkyläksitäytettä2reiluaruokalusikallista. Jätäparisenttiätilaamyöspäätyihin.Voiteletaikinanreunavedellä.Taitataikinanreunatylöspitkittäissuunnassajanypireunat kunnollayhteen.Laitapiirakatpellilleleivinpaperinpäällenypitty saumaalaspäin.Pannullemahtuu8piirakkaa.Voitelepiirakatkananmunallaennenpaistamista.Paista200asteessauuninkeskitasollanoin15minuuttiakunnespintaonsopivanruskea.

VirtuaalimatkaMetsäpirttiin

GoogleEarthissaontarkkojasatelliittikuviakaikkialtamaapalloltaja sielläpystyyseikkailemaannettiselaimellasekäsuomenkielellä.

earth.google.com

21

Kuvassa metsapirtti.net -sivustonetusivujawiki:nalkusivu www.metsapirtti.net

MatkailuMetsäpirttiineivieläaikoihinolemahdollistamuuten kuinvirtuaalisesti.Virtuaalimatkailuavoitharjoittaavaikkapa tarkankarttapallontarjoilevalla GoogleEarth -sovelluksella, muttamielenkiintoisempiakohteitajatietojalöydättutustumalla KaleviHyytiänluomaanmainioon metsapirtti.net -sivustoon.Sivuston’VirtuaaliMetsäpirtti’-osiossavoittutkiskella muinaistenasukkaidenasuinpaikkoja.Sivuston’Wiki-alusta’

-osioissaonvaltavamäärätietoaMetsäpirtistä,senhistoriasta,kylistä,suvuista,elinkeinoistajatapahtumista.Joshaluat tehdäomaasukututkimusta,sivustoltalöytyyrunsaastilinkkejä verkostalöytyväänlähdemateriaaliin.SivustollaonmyösInkerinmaahanliittyvääasiaa.Sivustoeioletäysinvalmisjavoit osallistuasenjatkokehittelyyn.

HarriLaine

22

IsäniolikotoisinMetsäpirtistä,ViisjoenHarjunkylästä. Kotijäisinnejaasukkaatlähtivät lokakuussa1939.IsäjäiTappariinrajantuntumaansotatöihin.

1980-luvullasankarimatkailijatkiertelivätKannastaja MetsäpirttiätuodentiedonKauhajoelle,ettätaloonpystyssäja asutettuna.Tätähänpitisitten lähteäkatsomaanja1990 kesällälähti15henkeä,pääosin Etelä-Pohjanmaalta,osinmuualtamatkanvarrelta,kohtientisiäkotiseutuja.Matkassaoli useita,jotkaolivatMetsäpirtissä syntyneetjaeläneetkinpitkään.

SiihenaikaanVenäjälläoli vieläkäytäntö,ettäKannakselle

aikovatturistitmajoitettiinTerijoelle.SiitäeteenpäinpitijatkaaIntouristinbussillapaikallinen”opas”elivirallinenvalvoja mukana.

Yöpymisenjälkeensittenlähdettiin,Kivennavan,Valkjärven jaRaudunkauttaMetsäpirttiin. Olijännittävänähdäseutuja, joistavanhemmatniinpaljonolivatkertoneet.Tämäoliminulle ensimmäinenkertaKannaksella. Talolöytyihelposti,olihan matkassakaksisetääni,jotka hyvinmuistivatkotinsapaikan.

Hiemanoliulkonäkömuuttunut,eteisenpuoleiselleseinus-

KylässäŠmelevillä

23 TaloViisjoellaHarjunkylässä

talleolirakennettukesähuoneja taloolimaalattuvihreäksi. Sisälläolileivinuunipurettujasisustustietenkinasukkaiden mieltymyksenjasaatavillaolleidenrakennustarvikkeiden kompromissi.

Yllättynytisäntäväkiosoittautuierittäinystävälliseksijakahviaolisihetiryhdyttykeittämään vieraille.

TaloaasustiŠmelevinpariskunta.HeolivatkotoisinValkoVenäjältä.Heilläolikaksiaikuistapoikaajoistanuorempiasui vielätalossa.Vanhemmallaolijo omaperhe,vaimojakaksilasta, tyttöjapoika.Heeivätkaukana asuneet,koskaolivatkohtapaikalla,kuntietoayllätysvieraista saivat.

Isäntäolityöskennellyt metsänvartijanajatoinenpojista jatkoitässätyössä,toinenoli rautateillähommissa.Emäntä jakoikylälläpostia.(Meilläoli tulkkimukana,eitästämuuten olisiselkoatullut)

Emmekuitenkaanjääneet kahville,aikaaolirajoitetusti, sillämääräystenmukaanpitiTerijoellaollatiettyynkellonaikaan mennessä.Halusimmenähdä Laatokan,aallonmurtajansekä kalastussataman.Bussiaoli seurannutjokopyynnöstätai omatoimisestipariLada-taksia, setienikanssahyppäsintoiseen jaajeltiinrantaan.Aallonmurtaja

onsiitäastiollutmatkojenikohokohde.

Matkallasetäninäyttivät myösOsuuskaupanSaaroisten myymälänpaikan,siellääitinija hänenvanhempiveljensäolivat 1930-luvullatöissä.Velitoimi myymälänhoitajanajaäitioli myyjättärenä.

Palatessammepoikkesimme vieläkotitalollajaotimmeosoitteen.Meidättoivotettiintervetulleeksiuudelleenjalupasimme tokitulla.Vieläehdimmeparikivijalkaahorsmienjanokkosten keskeltälöytääennenpaluuta hotelliin.

Harjunkylässäoliollut22taloaennensotaa,nytolineljä niistäjäljellä.

Seuraavamatka

Hetiseuraavanakesänäei matkaajärjestynyt,muttaheinäkuussa1992lähtiKauhajoelta pikkubussimatkaan,kaksisetää jalähiomaisia,TurustaLappeenrannankauttaloputkyytiin.KaikkiolimmeAhtiaisia,kaksiavioliitonkauttasukuuntullutta.Yhdeksänhenkeämeitäoli.

TulkkeinameilläoliLiukkosenpariskunta,heolivatinkerinsuomalaisia,asuivatToksovassaPietarinlähellä.Heistäolitodellasuuriapu.Heolivatetukäteeninformoineettalonasukkai-

24
25 Ylemmmässäkuvassatalovuonna1992jaalemmassavuonna2018

ta,jotenmeitätiedettiinodottaa jataisivatollapaikallajo,kun saavuimme.

Meilletarjottiinkanakeittoa, rosolliajalohta,myöhemmin teenkanssaoliihaniavehnätaikinaantehtyjäpiiraita,joiden sisälläolikananmunaasekäyrttisilppua.Kaikkiruokaolitodella maukasta.

Lähdimmesiitämajapaikkaan,Vaskelankoskenlähellä sijaitsevaankalastusmajaan. Vaankunlähestyimmepaikkaa, niintienpoikkiolipuomialhaalla jaaseistautunutvartiomiesilmoitti,ettäeiolemeilläsinne pääsyä.Minulleeioleselvinnyt, mikäolisyy.

Eimuuauttanut,kuinajaatakaisintalolle.

Hetkenhämmästelynjälkeen järjestyikaikilleyösija,sänkyihin,sohviinjalattialle.Patjojaja peittojariitti,kesähuonekintuli käyttöön.Missähänisäntäväki nukkui,saunassavainaapurissa,entiedä.Aamullaolikuitenkinkahvitjateetsekäaamiaistarpeetpöydässä.

LähdimmekäymäänLiukkostenkotonaToksovassaja siitäjatkoimmePietariin.Kaupunkialoittelielämäävapaan markkinataloudenmalliin.NevskiProspektillaeivieläollutruuhkaa,muttajalkakäytävilleoliperustettumyyntipöytiä.Tarjonta

olimonipuolista,gruusialaisesta kuohuviinistäkauko-ohjattaviin tankkeihin,neuvostosotilaan päähineistäkorvakoruihin.Hyviä hankintojateimmetuliaisiksikotiin.

Muttasevarsinainentuliainen,Šmeleveille,otettiinmukaanpaluumatkallaToksovan liepeiltä.

Jääkaappi-pakastin

Pietarissakäyntiolikinollut peiteoperaatio,yllätysolitäydellinen,myösminulle!Laiteasennettiintalonkeittiöön,pistorasia löytyijasulakekaaneipalanut, kunkäynnistettiin.Mukaanoli varattupakastepussejajaillan mittaanemäntäsaipikakurssin pakastuksenalkeisiin.

Meilläolinythyvääaikaatutustuatalonympäristöön.Kasvimaaolihyvinhoidettu,perunaa, sipulia,kaalia,punajuurtaja porkkanaakasvoiainakin.

Unikotkukkivatkaikenseassa.Toisessamaassaolitilliä, pienessäkasvihuoneessatomaattejajakurkkua.Heilläoli myöspossu,karsinassapihan sivustalla.Eiihanpienienää, muttavarmaansailihoavielä syksyynasti.Sittenpäätyitoivottavastiosauuteenpakastimeen, loputsuolattunatiinuun.Muita eläimiäeiollut.

26

Naapurustossaolikanojaja yhdessätalossamustanvalkea lehmäjavasikka.Kissojavilisti useita,yhdelläolipennut.Minulletarjosivatnaapurinlapsetpentuakotiinviemisiksi.Enuskaltanutottaa,josseolisitullissaalkanutnaukua,olisimmeolleet pulassakokosakki.Valtionjohdontasollakissanpennunlahjoitussujuuparemmin.

Mietinmistäemäntäsaiaineetruokienvalmistukseen, muhkeitalihapulliasaimmetoisenapäivänä.Kylänkaupantarjontaolitodellavaatimaton.Varmaanharjoitettiinvaihdantatalouttajapostinjakajanahänellä olihyvätsuhteet.

Vierailummeaikanavanhemmanpojanperheoliaikapaljon läsnä,miniäautteliemäntää meidänpassaamisessammeja heilläoliautokin.Metsäpirtin keskustassaolienemmänkauppoja,sielläsaattoivatkäydä.

Lähtöpäivänaamunalämmitettiinsauna,sielläolisuomalainenkiuas.Hyvätlöylytsaimme jatyytyväisinälähdimmekotiin.

Jälleentaloakatsomassa

Seuraavakäyntinitapahtui parinvuodenkuluttua,oppaana olienoni.Pääosinseikkailimme Sakkolassa,muttapitihäntaloa käydätervehtimässä.Enonioli

Ahtiaisiajatalonasukkaita1990

27

käynytsielläjuhannuksena1939 sisarensaeliäitinihäissäollessaan13-vuotias.

Kotonaolinytemäntäyksin, hänriemastuitulostammekovin, valitteli,etteiollutmitääntarjottavaa.Kipaisinaapuriinjapalasi vodkapullonkanssa,saimme senmatkaevääksi.Pitihänlahja ottaavastaanemmekäpullon sisältöämaahankaataneet.

Sittenalkoivatsukuseurammematkat.Ainakävimmetalolla jaaikamonisukummenuorison edustajapääsi/joutuitutustumaanisoisänsäkotitanhuviin.

Josssainvaiheessavanhaisäntäolimuuttanutmullan allejav.2000oliemäntäPietarissasairaalassasilmäongelmientakia.Molemmatpojatolivatmuistaaksenisillointalossa paikalla.

Parinvuodenpäästätalossa asuivatnuorempipoikavaimonsakanssa.Sisätiloissaolitehty uudistuksia,tapettiavaihdettuja yleisilmeolihyvinsiisti.Jääkaappi-pakastinsurrasiedelleen keittiössäjasieltätalonrouva kattoipöytäänmakkaraajamuutapientäpurtavaaleivänjavodkalasillisenkera.Otinvalokuvia jasanakirjanavustuksellakuulumisiavaihdettiin.

Tämärouvaolihyvinsympaattinenjatarmokkaanoloinen. Otinvieläosoitteenjalupasinlä-

hettääkuvia.Talovaikuttiolevan hyvässähoidossa,lähdimme jatkamaanmatkaa.

Lähetinkinsyksylläkuviapienenkirjeenkera.Työpaikalleni olitullutvenäjäntaitoinenhenkilö,jokakäänsikirjeeni. Yllättävännopeastisaintalon rouvaltavastauksen,pitkänja hauskankirjeen.

Kääntäjäjoutuikuitenkintyöpaikassanilopettamaan,joten kirjeenvaihtoloppuilyhyeen.Se oliharmillista.

Vuosina2006-2010osallistuinmuistolehdontalkoomatkoihin.Neolivatkivojareissuja,pienelläporukallaketterästikuljettiin,majapaikatolivatmielenkiintoisia.Muistolehdossasiivotttin talvenjälkiä,kitkettiin,karsittiin, haravoitiinym.

Aherruksenjälkeenretkeiltiin jaSaaroisiinmennessäkoukattiinHarjunkylänkautta,jottaehdinvilkaistataloajaottaakuvan. Hiljaistaolipihapiirissä,parikertaahuomasinisännänsielläkävelevän.

Katselinjokuaikasittentarkemmin2009otettujakuviatalosta.Huonoltanäytti,eimitään kasvimaataeikäkukkapenkkejä, talossaverhotikkunoiden edessä,seinänvierustatroskaa täynnä.Eivarmastinaisväkeä asunutsielläenää.

28

Aikaakului,matkanisuuntautuivatSortavalan,Petroskoin jaAunuksenmaille.

2018olisittenTaipaleenjoen 200-vuotisjuhlajasaintilaisuudenpistäytyätalolla.Bussimme olitauollakyläkaupanpihassa, mistäolilyhytmatka.

Suomestajaettätalooliisäni koti.Miesvastasiheidän tietävän,ettätaloonsuomalaistenrakentama.

Samassasainviestin,ettätakaisinbussille,lähdetään.Sain vieläsanottua,ettäremonttion hyväjatalokaunis.Miestulityytyväiseksi,jopahymyilijakiitti.

Tämäpienivalkoinenvalhe eijäänytmieltäpainamaan,muttaharmitti,ettenkysynytedes heidännimeään.Istuimmesitten Viisjoenrantatörmälläpiknikillä, ajattelin,ettäensikerrallasitten kyselen.

TienviittaViisjoenHarjunkylässä.Neuvostoeiolesaanut päätettyätiennimeä.

Taloolikokenutmelkoisen muodonmuutoksen,2018otettu kuvakertooenemmänkuinsanat.Vinyylilankkuonkuulemma uusipintamateriaali.

Talonvasemmallapuolellaoli isokasvihuone,senluonapuuhailinaishenkilöjaaivanluokseniportinpieleenkävelikeskiikäinenmies.Kysyinhäneltä saankokuvata,kerroinolevani

Vieläeioletullutsitäkertaa eikänäköpiirissäolematkoja,ei etelääneikäitään.Koronasta kylläpäästään,muttamitä Venäjällätapahtuu,sitäemme tiedä.SeppoRätysanoiaikanaanjotainSaksan-maasta,jotkutvaihtavatmaannimeäsiihen lausumaan.

RosaLiksomtaassanoiJari Tervonhaastattelussa,että Venäjäyllättääaina,mikäänei meneniinkuinonluvattu,kaikki järjestyykuitenkinlopulta.

Sitäodotellessa.

Hyvääkeväänodotusta,pysykääterveenäkaikki.

Runeberginpäivänä5.2.2021 LiisahelenaStåhle

29

Vuosikokous2020ja2021

Seuranhallituspäättielokuussa2020siirtäävuosikokouksen pitämisenpandemianleviämisenkannaltaturvallisempaanajankohtaan.Toiveenaoli,ettäkokousolisivoitupitääalkuvuodesta2021. Pandemiatilannetämänvuodenalussaolikuitenkinpaljonhuonompikuinsyksyllä.Jospandemialaantuunykyistävauhtia,turvallinen ajankohtakokouksellevoisiollaheinä-elokuussa.Koskavuoden 2021kokouskintuleeajankohtaiseksisilloin,onparastayhdistää vuosikokoukset.Toimintakauden2019-2020toimintakertomussekä tuloslaskelmajataseovatalla.Kaudentulosolivoitollinen.

Kuluvallakaudellaeioleollutvarsinaistajäsentoimintaa.Syksyllälähetettiinjäsenkirjejanytlehti.Hallitusonpitänytyhdenlähikokouksen.Parisukukirjaaonsaatumyytyä.Niitäonvieläpieni määräjäljellä,jotenkannattaapitääkiirettä,joshaluaaostaakirjan, vaikkapalahjaksi.Kaudentulostuleeolemaannoin1000€tappiollinen.Tappioonvähänpienempikuinedellisentoimintakaudenvoitto eliseurantaloudellinentilapysyyhyvänä.

Sukuseurantoimintakertomus2019-2020

Vuosikokous

MetsäpirtinAhtiaistensukuseuranvuosikokouspidettiinyksipäiväisenäNuutajärvenlasikylässäUrjalassalauantaina 7.9.2019.Läsnäoli35henkilöä,joista30olisukuseuranjäseniä.

TilaisuusaloitettiinruokailullaKahvila&KeittöSylvintiloissa.VarsinaisessavuosikokouksessapuhettavalittiinjohtamaanseuranvarapuheenjohtajaRaijaHerrala-Nurmi.Kokouksessakäytiinläpi sääntömääräisetasiat.Hyväksyttiintoimintakertomusjatilinpäätös, vastuuvapausmyönnettiinhallitukselle.Toimintasuunnitelmahyväksyttiin.Rahastonhoitajaesittelitulo-jamenarvion,jokahyväksyttiin. Jäsenmaksuksihyväksyttiinhallituksenesitys15euroa.

HallituksenerovuoroisiajäseniäolivatHarriLainejaEijaHerrala. Heovattoimineetyhdenkolmivuotiskaudenjaovatsuostuneetjatkamaan,jolleimuitaehdotuksiatule.Eitullutmuitaehdotuksia,joten HarriLainejaEijaHerralavalittiintoiseksikolmivuotiskaudeksisukuseuranhallitukseen.Hallituksenjäsenistävalittiinseuraavaksitoi-

30

mintakaudeksipuheenjohtajaksiHarriLaine.Toiminnantarkastajiksi valittiinJaakkoAhtiainenjaTarmoAhtiainen.Heillevarahenkilöiksi valittiinMattiAhtiainenNokialtajaMarkkuSaarinen.

Toimintaa

SukuseurammeolijärjestämässäMetsäpirtinPeltosensukuseuranjaMetsäpirtinSaaroistenkyläyhdistyksenkanssa30.6.2019UudessakaupungissaMetsäpirtinpitäjäjuhlaa.RaijaHerrala-Nurmitoimijuhlatoimikunnanpuheenjohtajana.Juhlaaedeltäviintalkoisiin osallistuikymmeniäsukuseuranjäseniä.Illallasukuseuranväkeäja muitatalkoolaisiayhteensä25henkilöäosallistuisaaristoristeilyyn Uudenkaupunginedustalla.Sunnuntainjuhlapäiväkokosilähes300 osallistujaa.

Sukuseuranjäseniäosallistuikesällä2019Karjalanmatkoilleeri seurueissa.

Hallitusonpitänytkaksikokousta.Lisäksionpidettyyhteyttä sähköpostitse.HallitusvalitsiseuranvarapuheenjohtajaksiRaija Herrala-Nurmen,rahastonhoitajaksiHarriSiltasenjasihteeriksiKatariinaAhtiaisen.

Sukuseuranjäsenlehtiilmestyikeväällä2020.Toimintasuunnitelmatmuuttuivatradikaalistikunkoronaviruksenleviäminenilmeni. SeurantoimintapäiväHelsingissäKarjalaistenkesäjuhlienyhteydessäjouduttiinperumaan.Vuosikokoussuunnitelmatsyksylle2020 jäivätavoimeksikokousrajoitustenvuoksi.

HarriLainetoimiiKarjalaistensukuyhteisöjenliitonhallituksessa.

Seurannettisivuillajulkaistaanajankohtaisiatiedotteita.Nettisivuiltalöytyymyössukuseurammejasukunimenhistoriaa,jäseneksi liittymisohjeet,luottamushenkilöidenyhteystiedot,uusimmatuutiset jamyyntituotteet.Erivuosienjäsenlehdetovatluettavissanetissä. Sukuseurallammeonmyösfacebook-sivut.Tähänsukuseuran facebook-ryhmäänliittymiseentarvitaansähköpostiosoite.Tiedottamiseenkäytetäänmyösfacebook-sivuja.

Jäsenistö

Seuranjäsenmääräonpysytellyt200henkilönpaikkeilla.Uusia jäseniäeiliittynyttoimintakaudella.Yksihenkilöerosijäsenyydestä. Poisnukkuneitaontiedossakaksihenkilöä.

31
32 Yhdistyksentuloslaskelma 31.5.2020 TOIMINTA Tuotot Kirjamyyntialv10% 0,00€ Kirjamyyntialv0% 149,00€ Kokousten/jäsentilaisuuksientulot 875,00€ Muuttuotot 30,00€ Metsäpirtti-juhlantuotot 7790,00€ Tuototyhteensä 8844,00€ Kulut Jäsentilaisuuksienkulut 1001,38€ Tarvikkeetjapostikulut 1148,93€ Pankinpalvelumaksut 159,80€ Hallituksenkokouskulut 332,50€ Muutkulut 0,00€ Metsäpirtti-juhlankulut 6501,76€ Kulutyhteensä 9235,37€ Toimintayhteensä -385,47€ VARAINHANKINTA Jäsenmaksutulot 2945,00€ Jäsenmaksumenot -1100,00€ Varainhankintayhteensä 1845,00€ RAHOITUSTUOTOTJAKULUT Korkotuotot 0,00€ Maksetutverot/ennakot 150,80€ Veronpalautukset 0,00€ Rajoitustuototjakulutyhteensä 150,80€ YLEISAVUSTUKSRET Lahjoitukset 0,00€ Lahjoituksetyhteensä 0,00€ TILIKAUDENTULOS 1308,73€

Karjalaisetkesäjuhlat

PerinteisetKarjalanLiitonennenjuhannustajärjestämät Karjalaisetkesäjuhlatolitarkoituspitääkesällä2021Raumalla,muttanesiirtyvätseuraavallevuodellekorona-tilanteenvuoksi.KarjalanLiittotiedottaatarkemminkesäjuhlien tilanteestamyöhemmin.

Metsäpirtinpitäjäjuhla

VuotuinenMetsäpirtinpitäjäjuhlaolisuunniteltujärjestettäväntoukokuussa2020Metsäpirtissä,muttasejouduttiinkorona-tilanteenvuoksiperuuttamaan.Myöskääntänä vuonnaeipitäjäjuhliapystytäjärjestämään.

Sukuseurantapahtumat

Vallitsevanpandemiatilanteenjakokoontumisrajoitusten vuoksisukuseurantapaamisetonjouduttuvalitettavasti siirtämääntulevaisuuteen.Toivottavastisyksyjaparantunut rokotustilannetuotähänkinhelpotusta.

Kiitos,ettäpidätosoitetietosiajantasalla!

Sukuseuranviestinnänkannalta ontärkeää,ettäjokaisestajäse‐nestäonajantasaisetyhteystiedotsukuseuranjäsenrekisterissä. Muistasiisilmoittaaosoitteenmuutoksetniinkatuosoitteidenkuin myössähköpostiosoitteidenosalta,myöspuhelinnumerotonhyvä pitääajantasalla.Sukuseuranjäsenrekisterinrekisteriotteenvoit käydälukemassaseurannettisivuiltawww.sukuni.fi/ahtiainen

Jäsenrekisteriinliittyvätmuutoksetvoilähettääsihteerille: KatariinaAhtiainen,Pylsynkatu10,33500Tampere katariina.ahtiainen@kolumbus.fi

TAI suku.ahtiainen@gmail.com

33

Hallituksenyhteystiedot

Puheenjohtaja HarriLaine Viskaalintie44a 00690Helsinki puh.0405627050 harri.laine@elisanet.fi

Sihteeri/Jäsenrekisteri KatariinaAhtiainen Pylsynkatu10 33500Tampere puh.0405420342 katariina.ahtiainen@kolumbus.fi

Jäsen JohannaAhtiainen Päiväniementie56 37800Toijala puh.0505906454 johannaahtiainen@yahoo.com

Jäsen MarkkuNiemi Häkilätie10 01260Vantaa puh.0400457995 markku.niemi@kiinteistopalvelukiho.fi

Varapuheenjohtaja RaijaHerrala-Nurmi Kalevantie11B29 23500Uusikaupunki puh.0407374678 rihe@netti.fi

Rahastonhoitaja

HarriSiltanen Veräyksenpolku13 61800Kauhajoki puh.0405035132 harrisiltanen@gmail.com

Jäsen EijaHerrala Toivolantie25 28400Ulvila puh.0503662058 eija.herrala@saunalahti.fi

Jäsen NiinaElo Tanskalantie86 21570Sauvo puh.0405840013

MetsäpirtinAhtiaiset -jäsenlehti
34
Päätoimittaja:KatariinaAhtiainen,Tampere Taitto:JouniAhtiainen,Littoinen Painojapostitus:X-Copy,Turku
TurunHirvensalonsaarestalöytyyEvakkotaival-niminentie Etu-jatakakannenkuvaLiisahelenaStåhle Lämmintäkesääjaterveyttätoivottaasukuseuranhallitus!

Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.