MetsäpirtinAhtiaistenSukuseurary
Jäsenlehti,toukokuu2021
Sisällysluettelo:
Esimiehenpalsta 1
Marttinankylänsynty 3
Sähköpostiosoitteidentestaus 6 Kirjavinkkejä 7
Inkerinsuomalaistenvaietutmuistot 9 Karjalaisetsuvut 10
Puumerkkionomistajamerkki 11 Vanhojenkirjeidenkertomaa 17 пирожки-eväitävirtuaalimatkalle 19
VirtuaalimatkaMetsäpirttiin 21 TaloViisjoellaHarjunkylässä 23 Vuosikokous2020ja2021 30 Sukuseurantoimintakertomus2019-2020 30
Yhdistyksentuloslaskelma 32 Hallituksenyhteystiedot 34
Esimiehenpalsta
Korona-kurjimustaonkestänytjoylivuoden.Kokoontumisrajoituksetjaetäisyysvaatimuksetjatkuvattodennäköisesti vieläkuukausia.Pientätoivoa
epidemianlaantumisestaonnäkyvissä,muttaniinoliviime keväänlopullakin.Alkukesälleei rajoitustentakiavoitoteuttaa mitäänkokoontumisia.Toivotta-
1
vastipystymmepitämäänseuranvuosikokouksenturvallisesti lähikokouksenajavieläsisätiloissakinelo-taisyyskuussa. Joslähikokouseionnistu,kokouspidetäänverkkokokouksena.
Etätyöskentely-jaetäkokous ympäristötovatkehittyneethuimastiviimeaikoina.Näitävoi käyttääkaikenlaiseenetäryhmätoimintaansukulaistapaamisistaviininmaistajaisiin.Tilaisuuksiintarvitaanjoku,jokaorganisoitapaamisenjalähettää kokouskutsut.Ilmaisillakinohjelmillasaajärjestettyälyhyitäalle tunninkokouksia.Näitäkannattaakokeillasukulaistapaamisiin.
Koronasulullaonainakinitselleniollutveltostavajalaiskottavavaikutus.Lehtemmeedellisessänumerossakaavailin, mitäkaikkeavoisitehdä,kunrajoitustenvuoksituleejoutoaikaa.Katselinnyttuotalistaaja huomasin,ettenoletehnytmainituistaasioistajuurimitään. Valokuvatovatedelleenskannaamatta,järjestämättäjakommentoimatta.Taiteiluunkaanei olelöytynytinspiraatiota.Sulun loppuminentuleeaiheuttamaan melkoistasäpinääerilaisissa harrastustoiminnoissa.Ehkäpä seaktivoimuutenkin.
Sukuseurantiedottamistaon hoidettujäsenkirjein.Kirjeiden postimaksutovatkasvaneetripeääntahtiin.Kustannusten
säästämiseksivoisimmelähettääjäsenkirjeitäenemmän sähköpostitse.Jäsenrekisterissämmeonpaljonsähköpostiosoitteita.Osaniistäontoimiviajasellaisia,joitaseurataan. Osaonvanhentuneita.Jäsentensähköpostiosoitteidentoimivuudentestausonolluttyölistallajopitkään.Tänäkeväänätuo testitehdään.
Sukuseuranyhteydenpitoon onkäytössäFacebook-ryhmä ’MetsäpirtinAhtiaistensukuseurary’.Ryhmäonsuljettu,mutta sinnehyväksytäänkaikkikiinnostuneet.Ryhmäänvoilähettääsukuunliittyviäuutisia, valokuvia,kertomuksia,kysymyksiäjamuutaAhtiaisiinliittyvää.
Hyvääkesää jaterveyttäkaikille!
HarriLaine
2
Marttinankylänsynty
AhtiaistenkotiseutuaMetsäpirtissäoliViisjoenkyläelimuinaisenVanhajaamankylänkoillisosa.Sukulevittäytyijonkin verranmyösmuihinkyliin.SaaroistenkyläänsuurinosaAhtiaisistatuli1880-luvunalussaisojaonyhteydessäsuoritetunkylärajojenmuutoksen seurauksena.Viisjoestaerotettiintällöin osa(Saaroinen2), jokaliitettiinSaaroistenkylään.Useimmat alueentiloistaolivat alueellajoennenkylärajojenmuutosta.UudisasutustakinSaaroinen2alueelletuli. EsimerkiksiHeikki MartinpoikajaTahvo TahvonpoikaAhtiaistentilatyhdistettinja tilasiirrettiinViisjoen ydinalueeltaSaaroinen2alueelleAhosaarinimiseksitilaksi.
MerkittäväAhtiaistenkeskittymälöytyy myösKorholanjaama 2:sta.Keskittymää kutsuttiinMarttinan kyläksi.Tämäeiollut virallinenkylänimi, muttaesiintyykartoissakin.IsojaonjälkeinenKorholanjaama2 onsyntyhistorialtaansamantapainenkuinSaaroinen2.Alue oliennenisojakoaosanatoista
kylää,pääasiassaVanhajaamaa.ToisinkuinSaaroisissa Korholanjaama2:ntilateivätolleetvalmiiksiuudellaalueella, vaansiirtyivätsinnevastaisojaonyhteydessä.Korholanjaama2sijaitsiirrallaanvanhasta Korholanjaamankylästä.
Korholanjaaman,SaaroistenjaViisjoenkylien ydinalueet1880-luvullaisojaonjälkeen.Kylille kuuluinäidenalueidenlisäksimetsäalueita sekäranta-alueitaLaatokanrannastajaTaipaleenjokeareunustavaltaSuvannonlietteeltä.
AlkuperäinenKorholanjaamankyläsijaitsiViisjoenluoteispuolella.Tämäpaikkatunnettiin myöhemminnimelläPaukunmäki.Toisellapuolellajokeaoli
3
Joentaankylä.Vuoden1728 maakirjanmukaanKorholanjaamassaolikaksitilaa:1.Mikko Pusantilaja2.JuhoErikinpoika Luukkosentila.Korholanjaaman tiloilleolijotuolloinannettunumerot.Samoinolitehtyparissa muussakinSakkolankylässä. Arkuntanhuassaolijopa12numeroituatilaa.Suurimmassa osassaSakkolankylistäeiollut tilanumeroita.Kyliäpidettiinyhtenätilana,jonkanumeroimattomiaosiatalonpoikientilatolivat.
Vuonna1731Korholanjaama1siirtyiTahvoHaapsaarelle. Vuonna1742Korholanjaama 2:nisännäksituliMattiPaukku. TämänjälkeenKorholanjaama 2pysyikinpääasiassaPaukun suvulla.Paukuillesiirtyimyös osiaKorholanjaama1:stä.Korholanjaamantilojalohkottiin muutamaankertaan1800-luvun vaihteessa.Kyläkuuluivenäläisiinlahjoitusmaihin.Valtioosti lahjoitusmaatvuonna1873 edelleentalonpojillemyytäviksi. Samallakäynnistettiinisojakotilojenyhtenäistämiseksi.Korholanjaama2olituolloinjakautunut6tilaksi.Tilojaisännöivät VillePaukku,HeikkiPeiju,PekkaPulakka,jaSakariIkonen. HeilläkaikillaoliyhteysPaukun sukuun.KaksiSaaroistenhovin hallinnassaolluttakyläntilaaoli autioina.
IsojaossaKorholanjaama 1:ntilatjäivätPaukunmäelle. KaikkiKorholanjaama2:ntilat
siirrettiinpoismäeltäVanhajaamanraakamaalle.Tälläalueella eiolluttaloja,muttasinneoliraivattuparipelto-janiittyaluetta. KaksiKorholanjaama2:ntilallisistaeihalunnutmuuttaa.Tiloillelöytyivaihtokauppojenkautta uudetisännät.Myösautioinaolleilletiloillelöytyiisännät.
Isojakotoimituksenollessa vieläkeskenKorholanjaama2:n ykköstilanisäntäVillePaukku kuolee.LeskiHannaSusimuuttaalapsineenvanhempiensa kotitilalleMetsäpirtinkylään. ViisjoellaMarttiTaavinpoikaAhtiaisenperikunnantilaa isännöiväHeikkiMartinpoika AhtiainenhankkiiPaukuntilan perikunnalle.Häneikuitenkaan siirryitsetilalle,vaansiirtää omanperintöosuutensaMartti TaavinpojantilastaSaaroisiin. KorholanjaamaansiirtyvätHeikinveliMattiMartinpoika,hänen poikansaperheineensekähänenedesmenneenveljensä Taavinpojatperheineen.Marttinanimitysjuontaneejuurensa juuriMarttiTaavinpoikaan,jonka jälkeläisiäsiirtyjätolivat.Erään perimätiedonmukaanjoMartti TaavetinpojanViisjoentilaaolisi kutsuttuMarttinaksi.
Korholanjaama2:eenperustettiinkaikkiaan7tilaa:Ahtiaisten,HeikkiPeijun,PietariPaukun,SakariIkosen,Simo Härkösen,AatamiPohjalaisen jaAnttiLämsäntilat.Näidentilojenpäärakennuksetrakennettiin
4
taisiirrettiinpaikalle1880-luvun alussa.1800-luvunpuolella kylääntulivieläkaksialkuperäistiloistalohkottuauuttatilaa.1900-luvunpuolellatilojen pilkkominenkiihtyi.1930-luvun puolivälissäKorholanjaama2:ssaoli65tilaaja200asukasta. Ahtiaistensukuunkuuluvia näistäonyli80,kunmukaan lasketaanmyöserinimisettytärtenjälkeläiset.Suurinosakylän tiloistaolipieniä.Vain8tilallaoli viljeltäväätaiviljelyskelpoista maatayli10hehtaaria.Erillisiä pieniämetsäpalstojaonuseita.
Korholanjama2tilatisojaonjälkeen.KartastapuuttuvatJoentaankylänsisäänkoukkaavat metsäpalstatsekäerillisalueet.
Ahtiaistenensimmäinen asuinrakennusKorholanjaamassalöytyykartoista,jokonimelläVenäjäntienpäätaiLieteharju.Nimetannettiintiloillevastapäätilanensimmäisenlohko-
misenyhteydessävuonna 1900.VenäjäntienpääoliMatti MartinpojantilajaLieteharju TaaviMartinpojanpoikientila. Tämälohkominenolitasajako, jotensiitäeivoipäätelläkumpi tiloistaolikantatila.Maakirjassa kantatilamainitaanuseinlohkomisissaviimeisenä,muttapoikkeuksiakinlöytyy.Tässälohkomisessaviimeisenäonmainittu Lieteharju.Lieteharjujaettiin 1907TaaviMartinpojanpoikien kesken.KantatilaLieteharjujäi AnttiTaavinpojanpojille.Heikki TaavinpojalletuliuudistilaAhola jaMarttiTaavinpojalleuudistila Kivioja.1915kantatilaLieteharjustaerotettiinvieläKuusistoniminentila.Lieteharjunisäntänä olitällöinTaaviAntinpoikaja KuusistonisäntänäTuomasAntinpoika.KantatilaVenäjäntienpäästälohkottiinvuonna 1913kolmeuudistilaaMatti Martinpojanpojille:Väliharju MarttiMatinpojalle,Koivula
5
TaaviMatinpojallejaKiviharju
AnttiMatinpojalle.Kantatilajäi JaakkoMatinpojalle.
1900-luvunalkupuolellaAhtiaisialöytyiKorholanjaama2:stamyösmuiltakuinAhtiaisten alkuperäiseltätilalta.Salomo Ahtiainenoliostanutosan Peijuntilasta.MarttijaTahvo Ahtiainenolivatostaneetosia sekäHärkösenettäPohjalaisen tiloista.Lämsäntilanisännän
AnttiJoosepinpoikaSaarisen puolisooliAunePaavontytär Ahtiainen.Paukunosatilan isännänSimoPietarinpoika PaukuntoinenpuolisooliAune TaavetintytärAhtiainen.Emil PohjalaisenpuolisooliAnna AaprontytärAhtiainen.Heikki AataminpoikaAhtiainenoli puuskanaHeikkiPeijuntilalla.
HarriLaine
Sähköpostiosoitteidentestaus
Lähetämmetoukokuunalussatestisähköpostinkaikillejäsenille, joidenjäsenrekisterissäolevissatiedoissaonsähköpostiosoite. Viestisaapuuosoitteesta suku.ahtiainen@gmail.com
Sähköpostiosoitteitaontarkoituskäyttääpaitsijäsenkirjeidenlähettämiseenmyöstiedonvälittämiseenerilaisistajäseniämahdollisestikiinnostavistatapahtumistataiesitelmistä.Tällaisiavoisivat ollaesimerkiksiKarjalanliitontapahtumat,joitalisääntyvässämäärinpyritäänjärjestämäänverkossa.Tiedotussähköpostitsetapahtuusukuseurankautta.Osoitteitaeiluovutetaulkopuolisille(sukuseuranjäsenrekisteriäkoskevanrekisteriotteenvoilukeaseuran nettisivultakohdasta”yleisinfo/jäsenrekisterinrekisteriote”).
Lähetettävässätestisähköpostissapyydetäänkuittausviestin perilletulosta(paina”vastaa”jalähetätakaisintervehdyssukuseuralle).Tarkistaroskapostikansiosi,josetolesaanutsukuseuran sähköpostiviestiä 15.5.mennessä.Josviestiäeikuulujahaluaisit saadajäsenkirjeet,laskutjatiedotteetsähköpostitse,ilmoitaoma ajantasallaolevasähköpostiosoitteesisukuseuranjäsenrekisteriin osoitteeseen suku.ahtiainen@gmail.com
6
Kirjavinkkejä
LassiHakulinen: Kronstadtinvarjot.Bookcover2020.406s.
Menneenätalvenamaaliskuussatuli100vuottaKronstadtinlinnakkeenkapinasta.Tämähistoriallinenromaanialkaavuodesta 1919Terijoelta,kunSuomenjaVenäjänrajamaallaolilevotonta.Oli brittijoukkoja,suomalaisiajamensevikkejätaistelemassabolsevikkejavastaan.Vakoilujasalakuljetusoliyleistä.
Kirjanalkupuolellatapahtumatkerrotaansuomalaistenviranomaistennäkökulmasta,myöhemminvastapuolikertootapahtumat. PäähenkilöitäovatlakimiesSakariVirranpauhu,hänenihastuksensaSvetlanaStepanova,brittivakoojatjaarmeijanmiehet.JännittävienhistoriallistentapahtumienohessajoutuvatSakari,Svetlanaja brittiupseerikolmiodraamanpyörteisiin.Kronstadtinkapinalliset pyrkivätpakenemaanSuomeen,jaSvetlanakadottaapienenpoikansa.
Kuitenkinkesällä 1939SakarionhavaitsevinaanSvetlananLintulan luostarissa.Tammisaarenvankileiriltä1918vapautettuArvidKömiei löydäkotiseudullaanValkeakoskellaenäätoimeentuloa,jotenhänsuuntaa vaimonsakanssaitärajanyli.PunaarmeijanjoukoissahänonkukistamassaKronstadtin kapinaa.Talojenraunioistalöytyypieniihme.Stalininvainojenalkaessasuomalaisiaruvetaansiirtämäänpoisepäilyttävinähenkilöinä.SakarinelämääseurataanmyöhemminTampereella,jossa hänjoutuupuuttumaanäärioikeistontoimiin.
KukaonkaanjatkosodanaikanaKuhmalahdellakiinniotettu venäläinendesantti?Ratkeavatkokysymyksetvanhantutunbrittia-
7
Helsinginolympialaisiin.
LassiHakulinen: Laatokansini-romaanisuuriltavesiltä.Myllylahti2014.319s.Karttoja.
Vuoden1944lopullaevakkomies,LaatokankalastajaMikko RätyhaaksirikkoutuuPäijänteellä.Pienensaarenerakkopelastaa hänet.Kelirikkoestääliikkumisen,Mikkokertooerakolleelämäntarinaansa.-KurkijoeltakotoisinolevaMikkojaveljensäAnttiovatoppineetLaatokallakulkemisentaidot.IsovanhemmatasuvatMetsäpirtinSaaroisissa.Kun1930-luvunlopullanuoretmiehetovathakemassaMiikkulaisissakalastuslupaanaapurimaanpuolelle,hesaavatinkeriläisperheeltäavunpyynnönpäästäSuomeenturvaan.Salakuljettajayrittääauttaapakosuunnitelmassa.
MikkoonjatkosodanaikanaLaatokanlinnakkeella,sillähäntunteetarkkaanLaatokansaariston.Anttikatoaajatkosodanlopulla. Vuoden1945puolellaMikkosaatietääAntti-veljensäkuolinpaikasta.Entinenaseveliauttaahäntävaarallisellematkallemuistojen saaristoon.
KarjalaistaustainenLassiHakulinenkirjoittaaviihdyttäviäjajännittäviähistoriallisiaromaaneja.Kysyinhäneltä,mitenhänononnistunutniintodentuntuisestikirjoittamaan.Hänkertoitarkistavansa kaikkifaktatluotettavistalähteistä.
MuitaLassiHakulisenkirjoja: Syysjuhannus sekämuistelmateos Haku-Veikko. LassinisäVeikkoHakulinenon kotoisinKurkijoeltajaäitiRaili (os.Kiuru)Kivennavalta.
KatariinaAhtiainen
gentinavulla?Monipuolisenkirjanvaiheetpäättyvätvuoden1952
8
Inkerissäsyntynyttoimittaja SanteriPakkanenjahänentyttärensäLeaPakkanentulivatpaluumuuttajinaSuomeenv.1990. KäyntientisilläasuinsijoillaPetroskoinliepeilläv.2017herättitarpeentietäälisääomanperheenja suvunvaiheista.
Tästäalkoikolmevuotta kestänyttutkimusprojekti.He haastattelivatläheisiään,kaivautuivatarkistojentietoihinjamatkustivateripuolilleVenäjää.Vähitellentietojalöytyi,uusiasukulaisiakin.
SanterinvanhempiajaisovanhempiakohtasiInkerinmaallaankaravainojahejoutuivatmuuttamaanpoiskotiseudultaanpysyvästi.Näistäasioistavaiettiinaikanaan.SanterijaLeaetsivätsukulaistenkarkotuspaikoistajälkiäläheisistään:NorilskSiperiassa,Tiksi Jäämerenrannallaovatkaukaisimmatkohteet.ValokuvaajaMeeri Koutaniemenkuvatovatvaikuttavia.
KirjassaovatvuorotellenkertojinaisäSanteri(s.1950)jatytär Lea(s.1983).Tästäsyntyyelävöittävänäkökulmienvaihtelu.Kirjassatuleeesillepaitsisuvunhistoria,myösInkerinmaanhistoria. LisäksiteoksenloppuosassakuvataansopeutumistaSuomeen–muuttajatolivatsuomenkielisiä,muttamuukalaisuudentunnevarjosti.
HistorianYstäväinLiittopalkitsiPakkastenkirjanvuoden2020 historiateoksena.
LeajaSanteriPakkanen: Setapahtuimeille-isänjatyttären matkainkerinsuomalaisuuteen.Gummerus2020.425s.Kuv., karttoja.ISBN978-951-24-1634-9 KatariinaAhtiainen
9 Inkerinsuomalaistenvaietutmuistot
Karjalaisetsuvut
KarjalanLiitto, KarjalanSivistysseura, KarjalaistenSukuyhteisöjenLiitto ja OpintokeskusSivis järjestävätwebinaarisarjan ”Karjalainensukuni”.Ohjelmassaonollutjokolmeesitelmää. Keväälläonvieläyksitilaisuus,sarjajatkuujälleensyksyllä.Sarjan kaikkiesitelmätontallennettujaniitävoikatsoaYoutubenkautta KarjalaisenSivistysseuranYoutube-kanavalla.Suoranaesitelmiä seuraavillaonmahdollisuusesittäämyöskysymyksiä.LinkitesitelmiinlöytyvätKarjalanLiitonwebbisivulta(karjalanliitto.fi)kohdasta ’nauhoitetuttallenteet’.Sieltälöytyymuutakinmielenkiintoista.
MetsäpirtinAhtiaistentarina
SukuseuranpuheenjohtajaHarriLaineesitti8.4.2021Karjalainensukuni-webinaarisarjassaMetsäpirtinAhtiaistentarinanotsikolla”Lahjoitusmaatalonpojistaitsenäisiksitalonpojiksi,kalastajiksija maailmalle”.Harrinesityskäsitteli1700-luvun alkupuolelta,LauriAhtiaisenajoista,Metsäpirtinolojajaelinkeinoja maataloudestakalastukseenaina1900-luvunalkuunasti.Laurin jälkipolvienmyötäHarri tarkastelilahjoitusmaatalonpoikienasuttamaa Metsäpirttiäjasenkehitystäsekäpitäjänkalatalouttajakalakauppaa.WebinaarintallenneonkatsottavissaKarjalaisenSivistysseuranYoutube-kanavalla,osoiteesitykseenalla.
SuoralinkkiHarrinesitykseen: youtu.be/zavSpW9OEJM
SukuseuranlöydätmyösFacebookista purjehdimukaanryhmään.
10
Puumerkkionomistajamerkki
Puumerkkieikerrovainkirjoitustaidonpuutteesta.Suomestaonlöydettyrunsaastipuumerkkejä,muttaitäsuomalaiset ovattutkimatta.
Puumerkkionkansainvälinenjavanhakuittausmerkkikäytäntö.Senhistoriaulottuu parintuhannenvuodentaakse.
Puumerkinedeltäjäonkirveelläpuunkylkeentehty pilkka tai kolos,jollamerkittiinvarhaisessaSuomessamaanhaltuunotto.Varausoliyksiselitteinen jamaasen,jokaensinsenehti merkitä.Raja-aitaanjatukkipinoihinlyötiintalonomamerkki, jasaaristossatärkeäänsaaliiseen,ajopuihin,missäpäti ”löytäjäsaapitää”-sääntö.
Suomalaisetottivatpuumerkkejäkäyttöönjo1200–1300-luvulla,muttalainmyötävuonna 1477niihintulivelvoitus,koska talonpojanolimerkittävä myytävätteuraseläimet.Vanhin puumerkkilöydöksemme onKokemäelleasettuneensaksalaissyntyisenkauppiaan,vuonna 1318kuolleen Tidemannuksen hautakivessäUlvilassa,Satakunnassa.Kiveenonhakattu vaakunakuvajapuumerkki.
Karjalanmerkittutkimatta
Suomestaonlöydettynoin 10000erilaistapuumerkkiä. –Piirtoonmuuttunutajankuluessa,muttamaantieteellisesti Itä-jaLänsi-Suomessapuumer-
Vuonna1916Vöyristä,Vaasanseudultakoottujapuumerkkejä. (Finna.SLS:narkisto)
11
kitovatolleetsamanlaisia,sanookansatieteendosentti TeppoKorhonen.
Karjalassaonmerkittypuumerkeinkodinpiirinesineistöä, haravia,sukkuloita,jauhinkiviä, pyttyjäjaäyskäreitä,muttaniistä eiolekoottuajatutkittuatietoa. Tutkittavaaolisi,vaikkaesineistäontietenkineninosatuhoutunutsodassa.
–Aivanvarmastipöytäkirjoistajatilityksistälöytyyainakinnimismiesten,lautamiestenja kauppiaidenpuumerkkejä,Korhonensanoo.
Suomalainenpuumerkkitietousperustuurovasti Paavo Ekon (1903–95)varsinaissuomalaisistajasatakuntalaisista kylistäkeräämiinmerkkeihin. Ekkoeikuitenkaanottanuttalteenolennaistaelimerkkeihin liittyvääkäyttötietoa.Ekonpuumerkkiluettelotovatsaatavilla Turunmaakunta-arkistosssa, MuseovirastossaHelsingissäja Mikkelinmaakunta-arkistossa.
Pätevävahvistus
Puumerkkiolioikeudellisesti päteväjaväärennöksestäja
merkinkaappaamisestasaituntuvansakon.TeppoKorhonen arvelee,ettäpuumerkkivoiperiaatteessaollavirallinenedelleen.Porilaisessamaakauppakirjassa60-luvunalussaonvielä puumerkki.Jatokityylitellynnykynimikirjoituksenvoinähdä muistuttavanpuumerkkiä.
–Jotkutjulkkistennimikirjoituksethanovatsellaisia,ettei niistäapteekkarikaansaa selvää.
Puu-eliomistajamerkkioli demokraattinenvahvistustapa. Muttatoisinkuinuseinluullaan, puumerkkieivälttämättätarkoittanutkirjoitustaidottomuutta. Sitäkäyttivätkirjoitustaitoiset papit,seksmannitelikuuudennusmiehetelitarkastajat,lääkärit,rusthollaritjanimismiehetja puumerkkipiirrettiin,leimantapaan,virallisiinasiakirjoihinkutenkauppa-japerukirjoihinja torpankontrahteihin.
Rahvaskäyttivirallisisssa asiakirjoissauseinpuumerkkiä vielä1800-luvunlopulle,vaikka olisivatkinosanneetkirjoittaa. Allekirjoituksestatuliasiakirjojen ainoavahvistusvastakunkirjoitustaitooliyleistynyt.Henkilökohtainenallekirjoitusolikulttuu-
12
Muistamyössukuseurannettisivut www.sukuni.fi/ahtiainen
rimurros.Puumerkitalkoivat jäädäpois1860–70-luvullakansakoululaitoksentuomankirjoitustaidonmyötä.
–Kalanuotissajavastaavissapuumerkkiolikäteväjasäilyi 1900-luvunalkuun,Korhonen sanoo. Nimikointi,korvamerkkija kultaleima
Aateloidutsuvutovatpuumerkintavoinmerkinneetvaakunallaanesineitäjaasumuksia. Omistusmerkintehtävääontoimittanutmyössäätyläistenliinavaatteidennimikointi.Olitärkeää,ettävaatteetpalasivat pyykkäreiltäoikeisiintalouksiin. Taustallaonnähtävissäpuumerkkikäytäntö.
TeppoKorhonenarvelee, ettälänsisuomalaisissaryhmäkylissä,joissatavaroitalainailtiin paljon,varmistettiinpuumerkein niidentakaisinsaaminen.
Puumerkkiolimyöslaadun leimajataeaitoudesta.Keskiajallakäsityöläisetmerkitsivät tuotteensapuumerkillään.Nykyisetkultapitoisuusleimatja lehmienpakollisetkorvienEU-
merkinnättoimittavatsamaa tehtävää. Kirves,atrain,almanakka
Puumerkkienetsijänonoltavasilmätarkkana.Tottumattomastamerkitvoivatnäyttää epämääräisiltäveitsenviilloilta. Neovaterilaisiasuorienjakaarevienviivojenmonimutkaisiakin yhdistelmiätaiehkävainrasti. Talonpoikientyypillisiäkuvioita olivatkirves,jalkajousi,atraintai varsta,kirkonmiehilläristikuviot.
Almanakkaolivuosisatojen ajanyleinenjauseinainoalukemisto.Senkiehtovat”erikoismerkit”,planeetta-jatähtikuviomerkit,ovathelppopiirtoisina päätyneetpuumerkeiksi.Puumerkkienkäyttöhistorianloppuaikojenmerkeistäsuurinosa onnimikirjaimia.
Arvelullesuomalaistenpuumerkkienyhteyksistärautakautisiinriimumerkkeihineioletutkimusnäyttöä.Riimujakäytettiin enemmänajanlaskuunkuin merkitsemiseenjanyky-Ruotsin puolella,eijuurikaanlahdentällä puolen.
Viereisensivunkuva: PuutavaranKeminmaanvanhankirkonrakentamiseen1600-luvullalahjoittivatalueentalonpojat.Heidänpuumerkkinsä näkyvätedelleenkirkonkattopuissa.(teoksessaPanuSavolainenetal.: Historiallisenarkeologiannäkökulmakeskiajanjauudenajanalunkivikirkkoon.2018)
13
Keminmaanvanhakirkko
14
Astioitaeioleainakäyty ostaisemassakaupasta. Itsetehtyontyöntakana. Puumerkkikimpipytyn pohjassa.(Finna.Kustavin museo)
KäyttöoikeusjaEsko
Toisenverkkojenkokeminenonedelleen vakavaasia.Merkitseminenonollutaina tärkeää.Verkonmerkinpuumerkkikuvio onyläpäästäänsuljetturasti.(Finna.Turunmuseokeskus)
muistuttanutlähialueenmerkkejä.
Puumerkinkäyttöoikeussiirtyitalonmukanavanhimmalle pojalle.Vaimollasaattoiollaoma puumerkkitaimerkkisiirtyihänelleleskenä.Talonostajallese siirtyiusein,joskauppaankuului paljonmerkittyätavaraa.
Talonjaossasuvunperus-eli kantakuvioontehtiinlisäyksiä. Kokonaanuudenkinmerkinsai tehdä,kunhanuusimerkkiei
SittenonvieläEskonpuumerkki. AleksisKiven näytelmässä Nummisuutarit (1864) senpiirtääeiaivantäysivaltainenEskonaimasopimukseen, vaikkeisehänenolekaan:”Sinneminunkipuumerkkinivielätulemanpitää”.NäinpäEskon puumerkillätarkoitetaannytasiaankuulumatonta,tarpeetonta taityperäämerkintäätaikorjaustajaKiviviitanneepuumerkkiin
15
Vielävaillaomaasukukirjaa? Viimeisiäkappaleitavieläjäljellä! Kysyomaasisukuseuranhallitukselta,yhteystiedotlehdenlopussa.
Huomionosoituksia
MetsäpirttiSeurary:nyhdistetyssäkevät-jasyyskokouksessamarraskuussa2020jaettiinKarjalanLiitonmyöntämät ansiomerkitseuraavillesukuseurammejäsenille:hopeinen ansiomerkki RaijaHerrala-Nurmelle ja PenttiAhtiaiselle, pronssinenansiomerkki KatariinaAhtiaiselle.
väistyvänäallekirjoitusmuotona. TodennäköisestiEskopiirsikin kynääntottumattomanavainhuteranrastin.
Puumerkki-sanatuleeruotsin sanasta´bomärke´,asumamerkki.Sanataustallaonmuinaissaksan´Bumark´japuumerkkikäytäntökinongermaani-
Lähteitä:
nen.Puumerkkejäonkäytetty kokoSkandinaviassa,Ranskassa,Englannissa,Sveitsissä,Itävallassa,SaksassajaPohjoisItaliassa.Itä-Euroopassaniitäei ole.HansakauppatoitavanSuomenrannikollejalevisimuualle maahan. TainaSaarinen
Ekko,P.O. & TimoEkko:Länsi-Suomenpuumerkkienhistoria.(2. p.2002)
Korhonen,Teppo:LuentosuomalaisistapuumerkeistäTurunpääkirjastossa4.3.2014
Leino-Kaukiainen,Pirkko:Suomalaistenkirjallisettaidotautonomiankaudella.Historiallinenaikakauskirja105.Helsinki:Suomen historiallinenseura.2007
Silpala,Elsa:Tektiilitkodinkaunistaa.Hämeenammattikorkeakoulu2015
Wilson,Kendra:Suomenriimukirjoituksetkauttaaikojen.Hiiskuttua-verkkolehti6.11.2017.Turunyliopisto Åström,Anna-Maria:”Sockenboarne”.HerrgårdskulturiSavolax 1790–1850.SkrifterutgivnaavSvenskalitteratursällskapetiFinland nr585.Helsingfors1993
16
RiittaSiltanenontaaslöytänytarkistoistaanvanhojakirjeitä jakortteja.Nytluettavanaonkorsussakirjoitettukirje.
LottaMaikkiAhtiainen Viipuri Kannaksenlotat
Korsussa9/10-41
Serkkuhyvä!
Ensinkiitänkortistasijasamallapyydänanteeksi,etten ennemminolevastannut.Onollutniinkiire,ettentotisestiole joutanutajattelemaankaankirjoittamista.Nytonvähän herrojavähemmän,niinjoudanottamaankynänkäteeni. OletkoSinämuutenollutterveenäjatoivorikkaanakai,päästä Karjalaan.Minäkylläkävinjokotonakerran.Everstiantoi autonjaniinolihyvämennä.Mekävimmekaikki,viisityttöä. SilloinolijoukossammeJokirannanHelmikin,muttaeiole enää.Korkein,jokakaikkitietää,onhänentänäänkorjannut luoksensa.Ryssänraskastykkiampuimeidänpäällitsetänä aamunajaniinsattuiyksitelttaan,jonkalähelläHelmiyksin keitteli.YksisirpalesattuiHelminselkään,mennenläpi selkäytimeen.Hänolikuollutheti.Seoliennenminunpaikkani, muttaSaiminsairastuttuajouduintänne.Niinisänmaaottaa lapsiltansakalliitauhreja.Olenolluttänäänkovinmurtuneella mielelläHelmintähden.
Niin,sielläkotonatulikäytyä.Meilläseisoinavettapaikoilllaan, tosinrevittynäsekin.TaloolimuutettuAapro-enonnaapuriin.
17 Vanhojenkirjeidenkertomaa
Teilläolisaunatähteenä. Ennytkerroenkä koskaanjaksakaankertoa mitäsielläoli.Tulen lomalle,niinkaitavataan jamyöspuhutaan.Enole päässytLauria katsomaan,muttaolen kirjoittanut.Lopetannyt, toivoenSinulleparhainta vointiajahyvääjatkoa työssäsi.
Monin,moninterveisin. MaikkiKirjoitathan
Jäsenlehtikaipaakirjoittajia!
Sukuseuranjäsenlehtiilmestyyvuosittain.Lehteenkaivataan monipuolisiakirjoituksia.Aiheetvoivatollamitätahansa kiinnostustaherättäviä.Voitesimerkiksikertoaerityisestä harrastuksestasi,muistellamenneidenaikojentarinoitataikertoa vierailustamielenkiintoisessakohteessa.Onkosinullavainajatus aiheesta,muttakirjoittamineneitahdoonnistua?Otasiltiyhteyttä lehdenpäätoimittajaanKatariinaan,kyllätekstiyhdessäsaadaan syntymään.
Lehdenvastaavapäätoimittaja:
KatariinaAhtiainen,Pylsynkatu10,33500Tampere katariina.ahtiainen@kolumbus.fi
18
HarriLaine
Matkallelähdettäessäotetaanyleensäeväitämukaan.Metsäpirtinvirtuaalimatkallapaikallistunnelmaanvoisivirittäytyävaikkapa venäläisenpiirakan(piroshki)jarapsakanvenäläisensuolakurkun voimin.Ruokajuomaksisopisivenäläinen’valkoviini’,muttakoska virtuaalimatkallajoutuuajamaanitse,niinvirhepainallustenjaeksymisenvälttämiseksikotikaljataivesionehkäparempivaihtoehto.
Täyte: 400gjauhelihaa(esim.nauta10%) ¾dlbulguria(taisamanverranriisiäbulgurionpienirakeisempaa) 1isohkosipuli 1porkkana 3valkosipulinkynttä 1isohkovenäläinensuolakurkku Kourallinenkuivattujaherkkutatteja (taituoreitaherkkusieniätaisuolasieniä) 120gsmetanaa(pikkupurkki) n.1tlmustapippuria n.1dltuorettatillisilppua 1rlkkapriksia suolaa n.3dlvettäbulgurin/riisinkeittämiseen 1rlkrypsiöljyäpaistamiseen
Piroshki-piirakkaonperinteinenvenäläinenleivonnainen.Silleei kuitenkaannäytäolevanyhtäoikeaareseptiä.Sevoiollayksinkertainentaimonisäikeisempi.Täytevoiollasuolainentaimakea.Suolaisessatäytteessävoiollalihaataipelkästäänkasviksia.Mausteetkinvoivalitaomanmaunmukaan.Piirakanvoipaistaauunissatai öljyssä.
Tutustuinpiroshki-piirakoihinensikertaa1990-luvullaPetroskoissaluento-jaseminaarimatkoilla.Siellämummotmyivätpiirakoitakadunvarressakylmälaukuistaan.Suolaisissapiirakoissaolikaalitäytettä.KahvilaCapuccinossaHeinolassaonmuutamanvuoden
19
пирожки-eväitävirtuaalimatkalle
Piroshki-piirakka,raaka-aineet Taikina: 4dlmaitoa 10dlvehnäjauhoja 1,5pussiakuivahiivaa 1,5tlsuolaa 1,5rlksokeria 75gvoita Voiteluun1kananmuna
ajanolluttarjollamaukkaitauunissapaistettujavenäläisiälihapiirakoita.Niideninnoittamanaryhdyinparivuottasittenkokeilemaan omanversiontekoa.Netistälöytyynäillekinpiirakoillesatojareseptejä.Taikinansuhteenresepteissäonvain vähänvaihtelua.Taikinaontavallinenpulla-taimunkkitaikina,ilmankardemummaa kuitenkin.Täytteenmaunviritteleminen vastaamaankuvitelmaanivenäläismausta onvaatinutuseampiakokeiluja.Oheinen versioonnoinkymmeneskokeilu.Ohjeestatulee16piirakkaa.Piirakatvoipakastaa.
Tässäpiirakoitavirtuaalisestinautittavaksi:
1.Valmisteletaikina:
•Mittaajauhot.
•Sekoitajauhoihinkuivahiiva,suolajasokeri.
•Sulatajajäähdytävoi.
•Lämmitämaiton.40asteeseen.
•Kaadamaitoleivonta-astiaan.
•Sekoitamaitoonjauhot. Lisäävoisula.Vaivaataikinaanoin5minuuttia.
•Muotoiletaikinapalloksi. Sivelepallonpintarypsiöljylläkuivumisenestämiseksi.
•Laitataikinatakaisinkulhoonja
•jätänousemaanvähintääntunniksilämpimään paikkaanliinanalle.
Laitauunikuumenemaan 200asteeseen.
2.Valmistatäyte:
•Laitakuivatutsienetlikoamaanvähintään½tunniksi.Joskäytätsuolasieniä,liotaniistäliikasuolapois.
•Keitäbulguritairiisiohjeidenmukaan. Tähäntarvitaanvettäjasuolaa.
•Silppuasipulijaporkkananoin3mm kuutioiksijavalkosipulinkynnetvielä hiemanpienemmäksisilpuksi.
•Ruskistapaistinpannullarypsiöljyssä jauheliha.Lisääsipuli,porkkanajavalkosipulit.
•Paistakunnessipulitovatpehmenneet.
•Puristaliotetutsienetkuiviksi,silppua nejalisääpannulle.Paistavielänoin 5minuuttia.Kuivattujensientenasemastavoitokikäyttäätuoreitasieniä.
•Kaadajauhelihaseoskulhoon.Lisää joukkoonkypsennettybulgurtairiisi, pieniksipaloiksisilputtusuolakurkku, silpututkapriksetjasmetana.Mausta tillisilpullajapippurilla.Sekoita.Lisää suolaatarpeenmukaan.Pippuriaja suolaakannattaalisätävähitellenja testatariittävyysmaistamalla.
20
3.Teepiirakat:
Otataikinakulhosta.Vaivaataikinaahetki.Teetaikinasta16noin isonkananmunankokoistapalloa.Kaulikukintaikinapallovuorollaanpyöreäksihalkaisijaltaann.11-12sentinlevyksi.Laitalevyn keskellepitkulaiseksipötkyläksitäytettä2reiluaruokalusikallista. Jätäparisenttiätilaamyöspäätyihin.Voiteletaikinanreunavedellä.Taitataikinanreunatylöspitkittäissuunnassajanypireunat kunnollayhteen.Laitapiirakatpellilleleivinpaperinpäällenypitty saumaalaspäin.Pannullemahtuu8piirakkaa.Voitelepiirakatkananmunallaennenpaistamista.Paista200asteessauuninkeskitasollanoin15minuuttiakunnespintaonsopivanruskea.
VirtuaalimatkaMetsäpirttiin
GoogleEarthissaontarkkojasatelliittikuviakaikkialtamaapalloltaja sielläpystyyseikkailemaannettiselaimellasekäsuomenkielellä.
earth.google.com
21
Kuvassa metsapirtti.net -sivustonetusivujawiki:nalkusivu www.metsapirtti.net
MatkailuMetsäpirttiineivieläaikoihinolemahdollistamuuten kuinvirtuaalisesti.Virtuaalimatkailuavoitharjoittaavaikkapa tarkankarttapallontarjoilevalla GoogleEarth -sovelluksella, muttamielenkiintoisempiakohteitajatietojalöydättutustumalla KaleviHyytiänluomaanmainioon metsapirtti.net -sivustoon.Sivuston’VirtuaaliMetsäpirtti’-osiossavoittutkiskella muinaistenasukkaidenasuinpaikkoja.Sivuston’Wiki-alusta’
-osioissaonvaltavamäärätietoaMetsäpirtistä,senhistoriasta,kylistä,suvuista,elinkeinoistajatapahtumista.Joshaluat tehdäomaasukututkimusta,sivustoltalöytyyrunsaastilinkkejä verkostalöytyväänlähdemateriaaliin.SivustollaonmyösInkerinmaahanliittyvääasiaa.Sivustoeioletäysinvalmisjavoit osallistuasenjatkokehittelyyn.
HarriLaine
22
IsäniolikotoisinMetsäpirtistä,ViisjoenHarjunkylästä. Kotijäisinnejaasukkaatlähtivät lokakuussa1939.IsäjäiTappariinrajantuntumaansotatöihin.
1980-luvullasankarimatkailijatkiertelivätKannastaja MetsäpirttiätuodentiedonKauhajoelle,ettätaloonpystyssäja asutettuna.Tätähänpitisitten lähteäkatsomaanja1990 kesällälähti15henkeä,pääosin Etelä-Pohjanmaalta,osinmuualtamatkanvarrelta,kohtientisiäkotiseutuja.Matkassaoli useita,jotkaolivatMetsäpirtissä syntyneetjaeläneetkinpitkään.
SiihenaikaanVenäjälläoli vieläkäytäntö,ettäKannakselle
aikovatturistitmajoitettiinTerijoelle.SiitäeteenpäinpitijatkaaIntouristinbussillapaikallinen”opas”elivirallinenvalvoja mukana.
Yöpymisenjälkeensittenlähdettiin,Kivennavan,Valkjärven jaRaudunkauttaMetsäpirttiin. Olijännittävänähdäseutuja, joistavanhemmatniinpaljonolivatkertoneet.Tämäoliminulle ensimmäinenkertaKannaksella. Talolöytyihelposti,olihan matkassakaksisetääni,jotka hyvinmuistivatkotinsapaikan.
Hiemanoliulkonäkömuuttunut,eteisenpuoleiselleseinus-
KylässäŠmelevillä
23 TaloViisjoellaHarjunkylässä
talleolirakennettukesähuoneja taloolimaalattuvihreäksi. Sisälläolileivinuunipurettujasisustustietenkinasukkaiden mieltymyksenjasaatavillaolleidenrakennustarvikkeiden kompromissi.
Yllättynytisäntäväkiosoittautuierittäinystävälliseksijakahviaolisihetiryhdyttykeittämään vieraille.
TaloaasustiŠmelevinpariskunta.HeolivatkotoisinValkoVenäjältä.Heilläolikaksiaikuistapoikaajoistanuorempiasui vielätalossa.Vanhemmallaolijo omaperhe,vaimojakaksilasta, tyttöjapoika.Heeivätkaukana asuneet,koskaolivatkohtapaikalla,kuntietoayllätysvieraista saivat.
Isäntäolityöskennellyt metsänvartijanajatoinenpojista jatkoitässätyössä,toinenoli rautateillähommissa.Emäntä jakoikylälläpostia.(Meilläoli tulkkimukana,eitästämuuten olisiselkoatullut)
Emmekuitenkaanjääneet kahville,aikaaolirajoitetusti, sillämääräystenmukaanpitiTerijoellaollatiettyynkellonaikaan mennessä.Halusimmenähdä Laatokan,aallonmurtajansekä kalastussataman.Bussiaoli seurannutjokopyynnöstätai omatoimisestipariLada-taksia, setienikanssahyppäsintoiseen jaajeltiinrantaan.Aallonmurtaja
onsiitäastiollutmatkojenikohokohde.
Matkallasetäninäyttivät myösOsuuskaupanSaaroisten myymälänpaikan,siellääitinija hänenvanhempiveljensäolivat 1930-luvullatöissä.Velitoimi myymälänhoitajanajaäitioli myyjättärenä.
Palatessammepoikkesimme vieläkotitalollajaotimmeosoitteen.Meidättoivotettiintervetulleeksiuudelleenjalupasimme tokitulla.Vieläehdimmeparikivijalkaahorsmienjanokkosten keskeltälöytääennenpaluuta hotelliin.
Harjunkylässäoliollut22taloaennensotaa,nytolineljä niistäjäljellä.
Seuraavamatka
Hetiseuraavanakesänäei matkaajärjestynyt,muttaheinäkuussa1992lähtiKauhajoelta pikkubussimatkaan,kaksisetää jalähiomaisia,TurustaLappeenrannankauttaloputkyytiin.KaikkiolimmeAhtiaisia,kaksiavioliitonkauttasukuuntullutta.Yhdeksänhenkeämeitäoli.
TulkkeinameilläoliLiukkosenpariskunta,heolivatinkerinsuomalaisia,asuivatToksovassaPietarinlähellä.Heistäolitodellasuuriapu.Heolivatetukäteeninformoineettalonasukkai-
24
25 Ylemmmässäkuvassatalovuonna1992jaalemmassavuonna2018
ta,jotenmeitätiedettiinodottaa jataisivatollapaikallajo,kun saavuimme.
Meilletarjottiinkanakeittoa, rosolliajalohta,myöhemmin teenkanssaoliihaniavehnätaikinaantehtyjäpiiraita,joiden sisälläolikananmunaasekäyrttisilppua.Kaikkiruokaolitodella maukasta.
Lähdimmesiitämajapaikkaan,Vaskelankoskenlähellä sijaitsevaankalastusmajaan. Vaankunlähestyimmepaikkaa, niintienpoikkiolipuomialhaalla jaaseistautunutvartiomiesilmoitti,ettäeiolemeilläsinne pääsyä.Minulleeioleselvinnyt, mikäolisyy.
Eimuuauttanut,kuinajaatakaisintalolle.
Hetkenhämmästelynjälkeen järjestyikaikilleyösija,sänkyihin,sohviinjalattialle.Patjojaja peittojariitti,kesähuonekintuli käyttöön.Missähänisäntäväki nukkui,saunassavainaapurissa,entiedä.Aamullaolikuitenkinkahvitjateetsekäaamiaistarpeetpöydässä.
LähdimmekäymäänLiukkostenkotonaToksovassaja siitäjatkoimmePietariin.Kaupunkialoittelielämäävapaan markkinataloudenmalliin.NevskiProspektillaeivieläollutruuhkaa,muttajalkakäytävilleoliperustettumyyntipöytiä.Tarjonta
olimonipuolista,gruusialaisesta kuohuviinistäkauko-ohjattaviin tankkeihin,neuvostosotilaan päähineistäkorvakoruihin.Hyviä hankintojateimmetuliaisiksikotiin.
Muttasevarsinainentuliainen,Šmeleveille,otettiinmukaanpaluumatkallaToksovan liepeiltä.
Jääkaappi-pakastin
Pietarissakäyntiolikinollut peiteoperaatio,yllätysolitäydellinen,myösminulle!Laiteasennettiintalonkeittiöön,pistorasia löytyijasulakekaaneipalanut, kunkäynnistettiin.Mukaanoli varattupakastepussejajaillan mittaanemäntäsaipikakurssin pakastuksenalkeisiin.
Meilläolinythyvääaikaatutustuatalonympäristöön.Kasvimaaolihyvinhoidettu,perunaa, sipulia,kaalia,punajuurtaja porkkanaakasvoiainakin.
Unikotkukkivatkaikenseassa.Toisessamaassaolitilliä, pienessäkasvihuoneessatomaattejajakurkkua.Heilläoli myöspossu,karsinassapihan sivustalla.Eiihanpienienää, muttavarmaansailihoavielä syksyynasti.Sittenpäätyitoivottavastiosauuteenpakastimeen, loputsuolattunatiinuun.Muita eläimiäeiollut.
26
Naapurustossaolikanojaja yhdessätalossamustanvalkea lehmäjavasikka.Kissojavilisti useita,yhdelläolipennut.Minulletarjosivatnaapurinlapsetpentuakotiinviemisiksi.Enuskaltanutottaa,josseolisitullissaalkanutnaukua,olisimmeolleet pulassakokosakki.Valtionjohdontasollakissanpennunlahjoitussujuuparemmin.
Mietinmistäemäntäsaiaineetruokienvalmistukseen, muhkeitalihapulliasaimmetoisenapäivänä.Kylänkaupantarjontaolitodellavaatimaton.Varmaanharjoitettiinvaihdantatalouttajapostinjakajanahänellä olihyvätsuhteet.
Vierailummeaikanavanhemmanpojanperheoliaikapaljon läsnä,miniäautteliemäntää meidänpassaamisessammeja heilläoliautokin.Metsäpirtin keskustassaolienemmänkauppoja,sielläsaattoivatkäydä.
Lähtöpäivänaamunalämmitettiinsauna,sielläolisuomalainenkiuas.Hyvätlöylytsaimme jatyytyväisinälähdimmekotiin.
Jälleentaloakatsomassa
Seuraavakäyntinitapahtui parinvuodenkuluttua,oppaana olienoni.Pääosinseikkailimme Sakkolassa,muttapitihäntaloa käydätervehtimässä.Enonioli
Ahtiaisiajatalonasukkaita1990
27
käynytsielläjuhannuksena1939 sisarensaeliäitinihäissäollessaan13-vuotias.
Kotonaolinytemäntäyksin, hänriemastuitulostammekovin, valitteli,etteiollutmitääntarjottavaa.Kipaisinaapuriinjapalasi vodkapullonkanssa,saimme senmatkaevääksi.Pitihänlahja ottaavastaanemmekäpullon sisältöämaahankaataneet.
Sittenalkoivatsukuseurammematkat.Ainakävimmetalolla jaaikamonisukummenuorison edustajapääsi/joutuitutustumaanisoisänsäkotitanhuviin.
Josssainvaiheessavanhaisäntäolimuuttanutmullan allejav.2000oliemäntäPietarissasairaalassasilmäongelmientakia.Molemmatpojatolivatmuistaaksenisillointalossa paikalla.
Parinvuodenpäästätalossa asuivatnuorempipoikavaimonsakanssa.Sisätiloissaolitehty uudistuksia,tapettiavaihdettuja yleisilmeolihyvinsiisti.Jääkaappi-pakastinsurrasiedelleen keittiössäjasieltätalonrouva kattoipöytäänmakkaraajamuutapientäpurtavaaleivänjavodkalasillisenkera.Otinvalokuvia jasanakirjanavustuksellakuulumisiavaihdettiin.
Tämärouvaolihyvinsympaattinenjatarmokkaanoloinen. Otinvieläosoitteenjalupasinlä-
hettääkuvia.Talovaikuttiolevan hyvässähoidossa,lähdimme jatkamaanmatkaa.
Lähetinkinsyksylläkuviapienenkirjeenkera.Työpaikalleni olitullutvenäjäntaitoinenhenkilö,jokakäänsikirjeeni. Yllättävännopeastisaintalon rouvaltavastauksen,pitkänja hauskankirjeen.
Kääntäjäjoutuikuitenkintyöpaikassanilopettamaan,joten kirjeenvaihtoloppuilyhyeen.Se oliharmillista.
Vuosina2006-2010osallistuinmuistolehdontalkoomatkoihin.Neolivatkivojareissuja,pienelläporukallaketterästikuljettiin,majapaikatolivatmielenkiintoisia.Muistolehdossasiivotttin talvenjälkiä,kitkettiin,karsittiin, haravoitiinym.
Aherruksenjälkeenretkeiltiin jaSaaroisiinmennessäkoukattiinHarjunkylänkautta,jottaehdinvilkaistataloajaottaakuvan. Hiljaistaolipihapiirissä,parikertaahuomasinisännänsielläkävelevän.
Katselinjokuaikasittentarkemmin2009otettujakuviatalosta.Huonoltanäytti,eimitään kasvimaataeikäkukkapenkkejä, talossaverhotikkunoiden edessä,seinänvierustatroskaa täynnä.Eivarmastinaisväkeä asunutsielläenää.
28
Aikaakului,matkanisuuntautuivatSortavalan,Petroskoin jaAunuksenmaille.
2018olisittenTaipaleenjoen 200-vuotisjuhlajasaintilaisuudenpistäytyätalolla.Bussimme olitauollakyläkaupanpihassa, mistäolilyhytmatka.
Suomestajaettätalooliisäni koti.Miesvastasiheidän tietävän,ettätaloonsuomalaistenrakentama.
Samassasainviestin,ettätakaisinbussille,lähdetään.Sain vieläsanottua,ettäremonttion hyväjatalokaunis.Miestulityytyväiseksi,jopahymyilijakiitti.
Tämäpienivalkoinenvalhe eijäänytmieltäpainamaan,muttaharmitti,ettenkysynytedes heidännimeään.Istuimmesitten Viisjoenrantatörmälläpiknikillä, ajattelin,ettäensikerrallasitten kyselen.
TienviittaViisjoenHarjunkylässä.Neuvostoeiolesaanut päätettyätiennimeä.
Taloolikokenutmelkoisen muodonmuutoksen,2018otettu kuvakertooenemmänkuinsanat.Vinyylilankkuonkuulemma uusipintamateriaali.
Talonvasemmallapuolellaoli isokasvihuone,senluonapuuhailinaishenkilöjaaivanluokseniportinpieleenkävelikeskiikäinenmies.Kysyinhäneltä saankokuvata,kerroinolevani
Vieläeioletullutsitäkertaa eikänäköpiirissäolematkoja,ei etelääneikäitään.Koronasta kylläpäästään,muttamitä Venäjällätapahtuu,sitäemme tiedä.SeppoRätysanoiaikanaanjotainSaksan-maasta,jotkutvaihtavatmaannimeäsiihen lausumaan.
RosaLiksomtaassanoiJari Tervonhaastattelussa,että Venäjäyllättääaina,mikäänei meneniinkuinonluvattu,kaikki järjestyykuitenkinlopulta.
Sitäodotellessa.
Hyvääkeväänodotusta,pysykääterveenäkaikki.
Runeberginpäivänä5.2.2021 LiisahelenaStåhle
29
Vuosikokous2020ja2021
Seuranhallituspäättielokuussa2020siirtäävuosikokouksen pitämisenpandemianleviämisenkannaltaturvallisempaanajankohtaan.Toiveenaoli,ettäkokousolisivoitupitääalkuvuodesta2021. Pandemiatilannetämänvuodenalussaolikuitenkinpaljonhuonompikuinsyksyllä.Jospandemialaantuunykyistävauhtia,turvallinen ajankohtakokouksellevoisiollaheinä-elokuussa.Koskavuoden 2021kokouskintuleeajankohtaiseksisilloin,onparastayhdistää vuosikokoukset.Toimintakauden2019-2020toimintakertomussekä tuloslaskelmajataseovatalla.Kaudentulosolivoitollinen.
Kuluvallakaudellaeioleollutvarsinaistajäsentoimintaa.Syksyllälähetettiinjäsenkirjejanytlehti.Hallitusonpitänytyhdenlähikokouksen.Parisukukirjaaonsaatumyytyä.Niitäonvieläpieni määräjäljellä,jotenkannattaapitääkiirettä,joshaluaaostaakirjan, vaikkapalahjaksi.Kaudentulostuleeolemaannoin1000€tappiollinen.Tappioonvähänpienempikuinedellisentoimintakaudenvoitto eliseurantaloudellinentilapysyyhyvänä.
Sukuseurantoimintakertomus2019-2020
Vuosikokous
MetsäpirtinAhtiaistensukuseuranvuosikokouspidettiinyksipäiväisenäNuutajärvenlasikylässäUrjalassalauantaina 7.9.2019.Läsnäoli35henkilöä,joista30olisukuseuranjäseniä.
TilaisuusaloitettiinruokailullaKahvila&KeittöSylvintiloissa.VarsinaisessavuosikokouksessapuhettavalittiinjohtamaanseuranvarapuheenjohtajaRaijaHerrala-Nurmi.Kokouksessakäytiinläpi sääntömääräisetasiat.Hyväksyttiintoimintakertomusjatilinpäätös, vastuuvapausmyönnettiinhallitukselle.Toimintasuunnitelmahyväksyttiin.Rahastonhoitajaesittelitulo-jamenarvion,jokahyväksyttiin. Jäsenmaksuksihyväksyttiinhallituksenesitys15euroa.
HallituksenerovuoroisiajäseniäolivatHarriLainejaEijaHerrala. Heovattoimineetyhdenkolmivuotiskaudenjaovatsuostuneetjatkamaan,jolleimuitaehdotuksiatule.Eitullutmuitaehdotuksia,joten HarriLainejaEijaHerralavalittiintoiseksikolmivuotiskaudeksisukuseuranhallitukseen.Hallituksenjäsenistävalittiinseuraavaksitoi-
30
mintakaudeksipuheenjohtajaksiHarriLaine.Toiminnantarkastajiksi valittiinJaakkoAhtiainenjaTarmoAhtiainen.Heillevarahenkilöiksi valittiinMattiAhtiainenNokialtajaMarkkuSaarinen.
Toimintaa
SukuseurammeolijärjestämässäMetsäpirtinPeltosensukuseuranjaMetsäpirtinSaaroistenkyläyhdistyksenkanssa30.6.2019UudessakaupungissaMetsäpirtinpitäjäjuhlaa.RaijaHerrala-Nurmitoimijuhlatoimikunnanpuheenjohtajana.Juhlaaedeltäviintalkoisiin osallistuikymmeniäsukuseuranjäseniä.Illallasukuseuranväkeäja muitatalkoolaisiayhteensä25henkilöäosallistuisaaristoristeilyyn Uudenkaupunginedustalla.Sunnuntainjuhlapäiväkokosilähes300 osallistujaa.
Sukuseuranjäseniäosallistuikesällä2019Karjalanmatkoilleeri seurueissa.
Hallitusonpitänytkaksikokousta.Lisäksionpidettyyhteyttä sähköpostitse.HallitusvalitsiseuranvarapuheenjohtajaksiRaija Herrala-Nurmen,rahastonhoitajaksiHarriSiltasenjasihteeriksiKatariinaAhtiaisen.
Sukuseuranjäsenlehtiilmestyikeväällä2020.Toimintasuunnitelmatmuuttuivatradikaalistikunkoronaviruksenleviäminenilmeni. SeurantoimintapäiväHelsingissäKarjalaistenkesäjuhlienyhteydessäjouduttiinperumaan.Vuosikokoussuunnitelmatsyksylle2020 jäivätavoimeksikokousrajoitustenvuoksi.
HarriLainetoimiiKarjalaistensukuyhteisöjenliitonhallituksessa.
Seurannettisivuillajulkaistaanajankohtaisiatiedotteita.Nettisivuiltalöytyymyössukuseurammejasukunimenhistoriaa,jäseneksi liittymisohjeet,luottamushenkilöidenyhteystiedot,uusimmatuutiset jamyyntituotteet.Erivuosienjäsenlehdetovatluettavissanetissä. Sukuseurallammeonmyösfacebook-sivut.Tähänsukuseuran facebook-ryhmäänliittymiseentarvitaansähköpostiosoite.Tiedottamiseenkäytetäänmyösfacebook-sivuja.
Jäsenistö
Seuranjäsenmääräonpysytellyt200henkilönpaikkeilla.Uusia jäseniäeiliittynyttoimintakaudella.Yksihenkilöerosijäsenyydestä. Poisnukkuneitaontiedossakaksihenkilöä.
31
32 Yhdistyksentuloslaskelma 31.5.2020 TOIMINTA Tuotot Kirjamyyntialv10% 0,00€ Kirjamyyntialv0% 149,00€ Kokousten/jäsentilaisuuksientulot 875,00€ Muuttuotot 30,00€ Metsäpirtti-juhlantuotot 7790,00€ Tuototyhteensä 8844,00€ Kulut Jäsentilaisuuksienkulut 1001,38€ Tarvikkeetjapostikulut 1148,93€ Pankinpalvelumaksut 159,80€ Hallituksenkokouskulut 332,50€ Muutkulut 0,00€ Metsäpirtti-juhlankulut 6501,76€ Kulutyhteensä 9235,37€ Toimintayhteensä -385,47€ VARAINHANKINTA Jäsenmaksutulot 2945,00€ Jäsenmaksumenot -1100,00€ Varainhankintayhteensä 1845,00€ RAHOITUSTUOTOTJAKULUT Korkotuotot 0,00€ Maksetutverot/ennakot 150,80€ Veronpalautukset 0,00€ Rajoitustuototjakulutyhteensä 150,80€ YLEISAVUSTUKSRET Lahjoitukset 0,00€ Lahjoituksetyhteensä 0,00€ TILIKAUDENTULOS 1308,73€
Karjalaisetkesäjuhlat
PerinteisetKarjalanLiitonennenjuhannustajärjestämät Karjalaisetkesäjuhlatolitarkoituspitääkesällä2021Raumalla,muttanesiirtyvätseuraavallevuodellekorona-tilanteenvuoksi.KarjalanLiittotiedottaatarkemminkesäjuhlien tilanteestamyöhemmin.
Metsäpirtinpitäjäjuhla
VuotuinenMetsäpirtinpitäjäjuhlaolisuunniteltujärjestettäväntoukokuussa2020Metsäpirtissä,muttasejouduttiinkorona-tilanteenvuoksiperuuttamaan.Myöskääntänä vuonnaeipitäjäjuhliapystytäjärjestämään.
Sukuseurantapahtumat
Vallitsevanpandemiatilanteenjakokoontumisrajoitusten vuoksisukuseurantapaamisetonjouduttuvalitettavasti siirtämääntulevaisuuteen.Toivottavastisyksyjaparantunut rokotustilannetuotähänkinhelpotusta.
Kiitos,ettäpidätosoitetietosiajantasalla!
Sukuseuranviestinnänkannalta ontärkeää,ettäjokaisestajäse‐nestäonajantasaisetyhteystiedotsukuseuranjäsenrekisterissä. Muistasiisilmoittaaosoitteenmuutoksetniinkatuosoitteidenkuin myössähköpostiosoitteidenosalta,myöspuhelinnumerotonhyvä pitääajantasalla.Sukuseuranjäsenrekisterinrekisteriotteenvoit käydälukemassaseurannettisivuiltawww.sukuni.fi/ahtiainen
Jäsenrekisteriinliittyvätmuutoksetvoilähettääsihteerille: KatariinaAhtiainen,Pylsynkatu10,33500Tampere katariina.ahtiainen@kolumbus.fi
TAI suku.ahtiainen@gmail.com
33
Hallituksenyhteystiedot
Puheenjohtaja HarriLaine Viskaalintie44a 00690Helsinki puh.0405627050 harri.laine@elisanet.fi
Sihteeri/Jäsenrekisteri KatariinaAhtiainen Pylsynkatu10 33500Tampere puh.0405420342 katariina.ahtiainen@kolumbus.fi
Jäsen JohannaAhtiainen Päiväniementie56 37800Toijala puh.0505906454 johannaahtiainen@yahoo.com
Jäsen MarkkuNiemi Häkilätie10 01260Vantaa puh.0400457995 markku.niemi@kiinteistopalvelukiho.fi
Varapuheenjohtaja RaijaHerrala-Nurmi Kalevantie11B29 23500Uusikaupunki puh.0407374678 rihe@netti.fi
Rahastonhoitaja
HarriSiltanen Veräyksenpolku13 61800Kauhajoki puh.0405035132 harrisiltanen@gmail.com
Jäsen EijaHerrala Toivolantie25 28400Ulvila puh.0503662058 eija.herrala@saunalahti.fi
Jäsen NiinaElo Tanskalantie86 21570Sauvo puh.0405840013
MetsäpirtinAhtiaiset -jäsenlehti
34
Päätoimittaja:KatariinaAhtiainen,Tampere Taitto:JouniAhtiainen,Littoinen Painojapostitus:X-Copy,Turku
TurunHirvensalonsaarestalöytyyEvakkotaival-niminentie Etu-jatakakannenkuvaLiisahelenaStåhle Lämmintäkesääjaterveyttätoivottaasukuseuranhallitus!