lukijan kuvat numeroon 17181 perjantai 11. toukokuu 2012
WEEKEND
Taide kuuluu kaduille
ANNIKA LOHI
Taide. Teininä Otto Maja maalasi laittomia graffiteja ja pakoili vartijoita. Nyt hän on Suomen arvostetuimpia katutaiteilijoita. Katutaiteilija Otto Maja, 24, on kyhännyt tilapäisateljeen helsinkiläisen kerrostalon ullakolle. Jätesäkeillä vuoratun vinttikomeron kätköissä hän maalaa tauluja Suvilahden Make Your Mark -galleriassa 8.6. avattavaan näyttelyyn. – Olen täällä nyt viimeistä viikkoa. Sen jälkeen muutan maalle. Meidän suvulla on kahdesta vanhasta junavaunusta tehty mökki. Siellä on hyvä keskittyä maalaamiseen. Graffitikulttuuri on vain yksi katutaiteen muoto. Majalle se loi kuitenkin perustan, jolta hän lähti laajentamaan ilmaisuaan. – Mun faija matkusti paljon, ja meidän porukat palkkasivat kivan mimmin pitämään huolta musta ja siskosta. Sen kundikaveri oli kovan luokan graffitiheebo, mikä oli 12-vuotiaalle pojalle iso juttu. Se kertoi, miten hommat toimii, ja opetti vähän aakkosia. Myöhemmin Maja tajusi, etteivät kirjaimet seinissä aina aukea tavalliselle kaduntallaajalle. – 15-vuotiaana siirryin melkein kokonaan esittävien ku-
28
Taide vs. mainokset
”On irvokasta, että kaupungilla on seinän kokoisia alusvaatemainoksia, kun niiden paikalla voisi olla taidetta, joka tuottaisi hyvää mieltä ja herättäisi muitakin kuin kaupallisia ajatuksia.”
Otto Maja pitää tilapäisateljeeta Kalliossa kerrostalon vintillä. Torstaina hän siirtyi ulos ja alkoi kuvittaa sadan metrin mittaista seinää Arabiankadulla.
vien maalaamiseen. Koen tosi tärkeäksi, että kun teen jotain, se herättää joka tyypissä fiiliksiä. Ihan sama, ovatko ne hyviä vai huonoja. Kun olen saanut jonkun ajattelemaan, mun työ on tehty. Kun Maja opetteli 2000-luvun alussa mahdollisuuksia taiteen tekemiseen kaupunkiympäristössä, Helsingissä
jylläsi Stop töhryille -kampanja. Maja joutui kirjaimellisesti maksamaan oppirahansa kehittämistään taidoista. – Mulle ei jäänyt velkoja, mutta tunnen tyyppejä, jotka joutuvat maksamaan korvauksia loppuikänsä. Se on kohtuutonta, jos kysymys on vain pinnasta, joka on maalattu eriväriseksi. Siitä on tuomit-
tu isompia korvauksia kuin pahoinpitelystä tai hyväksikäytöstä. Maja korostaa, että katutaide ei ole vandalismia vaan tilojen estetisointia. Hän toivoisi, että se hyväksyttäisiin osaksi kaupunkikulttuuria. – Musta on irvokasta, että kaupungilla on seinän kokoisia alusvaatemainoksia, kun
niiden paikalla voisi olla taidetta, joka tuottaisi kaupunkilaisille hyvää mieltä ja herättäisi muitakin kuin kaupallisia ajatuksia. Nyt järjestettävä Arabian katufestivaali tarjoaa Majalle ainutlaatuisen mahdollisuuden. Hän pääsee maalaamaan sata metriä pitkän aaltopeltivaraston. Urakassa Majaa
avustavat Juha-Pekka Köykkä ja Herra Fäärsaaret. Kolmikko kuuluu Nimi-kollektiiviin, jonka Maja perusti vuonna 2010 edistääkseen kotimaisen kuvataiteen asiaa. Katutaiteesta on hiljalleen tullut galleriakelpoista. Sen estetiikkaa on alettu hyödyntää myös kaupallisesti. Esimerkiksi Nokia on käyttänyt katutaiteilijoita mainostensa suunnitteluun. Majan näyttelyitä puolestaan on nähty ympäri Suomen. Hän pitää silti kiinni katutaiteen juurista ja maalaa jatkuvasti myös ulkona. Mitä Maja aikoo sadan metrin seinän maalaamisen jälkeen? – Jotain vielä suuruudenhullumpaa, mutta se paljastuu aikanaan, hän virnistää.
JANNE FLINKKILÄ metrowkd@sanoma.fi
Arabian katufestivaali (Hämeentie 144) la 12.5. klo 12–17. Vapaa pääsy.
Ohjelmallisempi pyöräretki Missä sula katu, siellä pyöräilytapahtuma. Paikkansa jo vakiinnuttaneilla Kriittisillä pyöräretkillä ajellaan parempien pyöräteiden puolesta, We Love Helsinki -liikkeen pyöräilypäivässä fiksataan fillareita Kalasataman konttien katveessa, loppukesän Urbaanit sadonkorjuupyöräilyt johdattavat pyöräletkan puistojemme ilmaisiin hedelmätarhoihin. Jo tapahtuman nimestä ilmenee, että lauantain uudella Tour de Lippakioskilla ajetaan kantakaupungin vanhalta kiskalta toiselle. Mukaan saa liittyä missä kohdassa vain. Kymmenen kilometrin pituisen kierroksen kioskeilla on käytettävissä pyöränhuoltovälineitä. Miten muuten pyöräretki eroaa kilpailijoistaan? – Meillä on paljon oheisohjelmaa, kiteyttää tapahtumaa järjestävä kulttuurituotannon opiskelija Juha Dallas. – Lauantaipäivänä kaupungilla tapahtuu paljon. Pyöräretken lähtö on Arabian katufestivaaleilta, sitten jatketaan Kallioon, jossa on Kallio kukkii -tapahtuma.
RONI REKOMAA/LEHTIKUVA
Kuvan lippakioski palvelee Karhupuistossa.
– Eniten ohjelmaa on Karhupuiston lippakioskin kohdalla. Siellä on pyörän varaosien vaihtokirppis ja dj Mr. A:n Karhudisko, joka jatkuu iltakahdeksaan. Pyöräretki on siinä vaiheessa jatkanut eteenpäin. Retki on osa muotoilupääkaupunkivuoden ohjelmaa. Vetovastuussa ovat Metropolia-ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon ja muo-
Lippakioski
toilun opettajat ja oppilaat, jotka ovat houkutelleet mukaan sponsoreita. Tänään perjantaiaamuna arvottavan sponsorifillarin voittaja saa palkinnon omakseen pyöräretken lähtövaiheessa. Ajoa siivittävät saman valmistajan pyörät kaiuttimilla varustettuina. Pyöräretkeen kuuluu Dallasin mukaan itse asiassa sen verran oheistavaraa, että niitä joudutaan osan matkaa kuljettamaan autolla. MINNA KONTKANEN
Vanhanajan designia •
ENNEN SOTIA. Ensimmäiset pääkaupunkimme lippakioskit suunniteltiin Helsingin kaupunginarkkitehti Gunnar Taucherin johdolla 1930-luvun lopulla.
•
NYT UUDEMPIA. Valtaosa nykyisistä lippakioskeista on rakennettu 1940- ja 1950-luvuilla.
•
TYYLISUUNTA. Lippakioskit edustavat myöhäisfunktionalistista suuntausta.
Tour de Lippakioski la 12.5. klo 15–20. Kokoontuminen klo 14.30 alkaen Arabiassa, Hämeentie 127. Kulku Kallion ja Eiran kautta Kaapelitehtaan Cycle In -lyhytelokuvatapahtumaan. Elokuvat 12 e, muu tapahtuma maksuton. Koko ohjelma Facebookissa, hakusana ”lippakioski”.