Kaanaanmaa
Kaanaan koulun vanhempainyhdistys KANAVA Kaanaan omakotiyhdistys Katteluksen asukasyhdistys Kaanaan lastentarhan vanhempainkerho
Kaanaan asuinalueen paikallislehti
NRO 1/2010
Ter vetuloa sähl yilemään! Katteluksen asukasyhdistyksen sählyvuorot Kaanaan koululla sunnuntaisin klo 19-20 naisten vuoro klo 20-21 nuorten vuoro Mahdollinen miesten vuoro klo 18-19. Ks. tarkemmin sisäsivun juttu.
KAANAASSA TAPAHTUU!
MARRASMYYJÄISET JA LASTEN KONSERTTI KAANAAN KOULULLA
Lapsen oikeuksien päivänä 20.11.2010 klo 12-16, konsertti alkaa klo 14 Koko perheen tapahtuma Kaanaan Koulun ja Kaanaan lastentarhan hyväksi!
MARRASMYYJÄISET: Urheiluvälinekirppis: Hinnoittele (+nimi ja puh. nro) ja tuo tuotteet myyntiin urheiluvälinepöydälle Varaa oma myyjäispöytä 18.11. mennessä 2€:lla. Myyjien tule olla paikalla viimeistään klo 11.30 Herkkumyyjäiset: Leivonnaisia kotiin.
Ohjelmassa: RokkiKokki -konsertti, poniratsastusta, myyjäispöytiä, urheiluvälinekirppis, herkkumyyjäiset, kinkkuarpajaiset...
Kinkkuarpajaiset: Arvonta klo 15:45 Buffetti: Kahvia, suolaista ja makeaa. Mehu ilmainen lapsille Mukana myös Me&I, Jonathan, Lingon & Blåbär ja GreenHouse vaatemyynti, Serafiini -sisustustuotteet sekä kranssimyynti.
LASTENMUSABÄNDI LIPUT ROKKI-KOKKI -KONSERTTIIN
5€
(alle 3v ilmaiseksi) Lisätietoja ja myyjäispöytien varaus: Kristiina Löfgren puh. 040-720 9055, kristiina.lofgren@hotmail.com
Ennakkovaraa liput 15.11. mennessä osoitteesta: vanhempainkerho@gmail.com (varaukset sitovia, lippujen nouto liikuntasalin ovelta tuntia ennen konserttia)
JÄRJESTÄJÄT: Kaanaan koulun vanhempainyhdistys KANAVA Kaanaan lastentarhan vanhempainkerho Tuotto kulujen jälkeen lyhentämättömänä Kaanaan koulun oppilaille ja Kaanaan lastentarhan lapsille. Oikeudet muutoksiin tapahtuman sisällössä pidätetään.
Pääkirjoitus Syksy on taas saapunut luoksemme ja on aika taas siihen, että kädessäsi on toinen numero Kaanaanmaa-lehdestä. Tämä lehti on nyt syntynyt yhteistyössä Kaanaan koulun ja lastentarhan, koulun vanhempainyhdistyksen (KANAVA), lastentarhan vanhempainkerhon, Kaanaan omakotiyhdistyksen ja Katteluksen asukasyhdistyksen kanssa. Taas voidaan siis todeta, että yhteistyössä piilee iso voimavara, mikään taho ei olisi yksin saanut lehteä tehtyä. Itse olen aina arvostanut sitä Kaanaassa, että lapset saavat kasvaa taaperosta murkuksi samassa päiväkodin ja koulun pihapiirissä. Uskon, että kun lapset tutustuvat toisiinsa eri-ikäisenä jo päiväkodissa, niin sillä voimme ennaltaehkäistä kiusaamista koulussa. Kiusaamista ehkäisee myös hienosti koulun kummitoiminta, jossa kolme vuotta vanhemmat lapset ohjaavat pienempiä oppilaita koulutielle. Tässä lehdessä lapset kertovat, kuinka tämä eri-ikäisten tunti on viikon odotetuimpia koulutunteja. Vastaavasti on mukavaa, että Kaanaasta löytyy niin uusia kuin vanhojakin taloja samoin kuin asukkaita. Tämä asuinalueemme mauste näkyy myös lehdestämme, juttuja riittää nykyisyydestä mielenkiintoisiin Kaanaan historiasta kertoviin juttuihin. Tarinoihin, joista meillä
Kaanaanmaa
uudemmilla kaanaalaisilla ei ole tietoa eikä oikein tietolähdettäkään, kaikkea ei sentään internetistä löydy. Syksy on mainiota aikaa harrastuksille ja yhdistystoiminnalle. Vaikka ulkopuoliselle Kaanaan seutu saattaa näyttää hiljaiselta, niin pinnan alla tapahtuu paljon. Koulun Kylätalo-päädyssä toimii niin nuorisotilat, koulun kerhot (tällä hetkellä on ainakin bändikerho ja tyttökerho), työväenopiston kitarakerho, askartelukerhokin, jossa aikuiset ja lapset harjoittavat käden taitoja yhdessä. Lisäksi Kylätalolla kokoontuu niin vanhempainyhdistys kuin asukas- ja omakotiyhdistyskin. Oli siellä äskettäin koulun ykkösluokkalaisten äiti-lapsi-iltakin. Tulevassa marrastapahtumassa yhdistetään lasten Rokki-Kokki konsertti monipuolisiin MarrasMyyjäisiin (vaate, kranssi, kakku ym), jotta sinne kannattaisi saapua kaikkivauvasta vaariin. Kun Kylätalolta siirrytään koulun liikuntasalin puolelle, huomataan, että iltaisin ja viikonloppuisin siellä pelaavat niin Nappulaliigan joukkueet, Raision Jumpparit, omakotiyhdistys, asukasyhdistys ja onpa siellä jo Zumbakin alkanut! Kun lapsiperheessä
Resurssiopettaja Kaanaan koulussa lukuvuonna 2010 Vuoden 2010 alussa Raision kaupunki sai valtiolta varoja luokkakokojen pienentämiseen. Myös Kaanan koulu sai osansa ko. rahoista. Koimme, että meillä olisi tarvetta saada oppilaiden avuksi resurssiopettaja, joka toimisi pienryhmä- ja samanaikaisopettajana erityisopettajan lisäksi. Keväällä 2010 resurssiopettajan tehtävää hoiti Saara Alanen ja syksyllä Anna-Kaisa Merikallio. Heidän luokilleen otettiin sijaiset. Olimme koululla sitä mieltä että, että resurssiopettajana olisi hyvä toimia opettaja, joka jo tuntee koulun oppilaita.
on tullut positiivista palautetta siitä, että tieto tulee välittömästi ja varmasti perille.
Resurssiopettajan lukujärjestykset muodostettiin eri luokkien tarpeita kartoittamalla. Päätettiin, että erityisopettaja saa keskittyä enemmän 1-3-luokkalaisiin ja resurssiopettajan tehtävänä on keskittyä 4-6-luokkien oppilaisiin. Resurssiopettaja työskentelee sekä samanaikais- että pienryhmäopettajana erityisesti äidinkielessä ja matematiikassa. Lisäksi hän hoitaa useita yhdysluokan neljännen luokan oppitunteja.
Ilmeisimmin myös koulumme oppilaat ovat huomanneet, että joko pienryhmässä opiskelu tai lisäopettajan toimiminen luokassa on helpottanut oppimista. Koulumme oppilaskunnan tekemässä kyselyssä saatiin yhtenä toiveena se, että koulussamme olisi jatkossakin käytössä ”apuopettajia” esim. matematiikan tunneilla. Oppilaiden lisäksi sekä opettajat että lukuisat vanhemmat toivovat, että resurssiopettajatoiminta jatkuu koulussamme. Toivottavasti näin todellakin on!
Resurssiopettajan tehtävänä on myös hoitaa maanantaisin, tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin läksyparkkia 13-15. Kokeiluna aloitettiin se, että resurssiopettaja pääasiallisesti hoitaa joko sähköpostitse tai tekstiviestillä ilmoituksen läksyparkkiin tulemisesta huoltajille. Aikaisemmin ilmoitusvastuu oli oppilaan omalla opettajalla. Vanhemmilta
Kaanaanmaa -lehti Painos: 1000kpl lmoituskoot ja hinnat 1/16s 60 eur 1/8s 120 eur
Olemme koulun puolella olleet hyvin tyytyväisiä siihen, että meillä on ollut käytössä resurssiopettaja. Myös vanhemmat ovat kiitelleet resurssiopettajan tukea. Läksyparkin vakiinnuttaminen on valtava apu oppilaille, joilla on toistuvasti läksyjä tekemättä. Lisäksi läksyparkkiin voi tulla tekemään tehtäviä myös silloin, kun oppilas itse, vanhemmat tai opettaja kokevat, että lapsi tarvitsee tukea läksyjen tekemisessä.
Anna-Kaisa Merikallio
Käden taidot-kerhon tuotoksia
Zumba energiaa Kaanaassa
pyörii aikamoinen autoralli, kun kuskaamme lapsia tai itseämme harrastuksiin, on aivan ihanaa, kun osa näistä harrastuksista löytyy kävelymatkan päästä koulultamme. Vastaavasti kannattaa muistaa, että alueeltamme löytyy myös paljon yrittäjiä, moni heistä esittäytyy taas tässä lehdessä.
Heidän ansiostaan voimme painattaa tämän lehden. Kiitokset heille ja kaikille lehden tekoon osallistuneille. Oikein hyvää tulevaa talvea kaikille Kaanaalaisille! Eliisa Löyttyniemi
KAANAAN OMAKOTIYHDISTYS TIEDOTTAA: SYYSKOKOUS on torstaina 25.11.2010 klo 18.30 Kaanaan kylätalolla. Raision vastavalittu kaupunginjohtaja keskustelemassa Kaanaan alueen kysymyksistä. • Sääntöjen määräämät asiat (johtokunnan jäsenten valitseminen erovuoroisten tilalle ja jäsenmaksun vahvistaminen). KOKO PERHEEN JOULUJUHLAT KYLÄTALOLLA lauantaina 11.12. klo 17-22. Lauletaan, syödään seisovan pöydän antimia ja vietetään jouluista tunnelmailtaa yhdessä. Ruokailuliput 12 euroa aikuiset / 6 euroa lapset. Ilmoittautumiset juhlaan Esko Lehtiselle puh. 4397380 tai s-postitse eskoj. lehtinen@dnainternet.net la 3.12. mennessä. Arpajaisvoittoja otetaan kiitollisuudella vastaan. LENTOPALLOA pelataan Kaanaan Oky:n vuorolla Kaanaan kylätalolla liikuntasalissa lauantaisin klo 16-17.30. Ryhmään mahtuu ja toivotaan uusia harrastajia. Lisätietoja saa mm. Erkki Suomiselta puh. 4397017 MUU TOIMINTA Omakotiyhdistys on oikea paikka niille kaanaalaisille, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään Kaanaata, sen asumisviihtyvyyttä, ja osallistumaan ympäristömme hoitoon jne. Tarvitsemme lisää aktiivisia ihmisiä mukaan toimintaan. Tervetuloa! Yhteystiedot: Puheenjohtaja Kimmo Nurmi , puh. 040 716 67 55 (iltaisin) ja sähköpostiosoite kj.nurmi@gmail.com. Soittele toiveista ja uusista ideoista. Jäsenasiat: Esko Lehtinen puh. 4397380. kaanaanomakotiyhdistys@gmail.com www.omakotiliitto.fi/kaanaanoky
Toimituskunta: Eliisa Löyttyniemi Kimmo Nurmi Anna-Kaisa Merikallio Esko Lehtinen Jaana Luotonen Sakari Alaranta Marja-Leena Väyrynen Mervi Österman Kaanaan koulun oppilaat Kaanaan päiväkodin lapset ja hoitajat
Painopaikka: Painola, Turku Taitto: Mervi Österman / Sumu Media Ilmoitusten valmistus: Kristiina Löfgren Varaa ilmoitustilaa seuraavaan lehteen: Kimmo Nurmi, kj.nurmi@dnainternet.net Palautteet ja juttuideat: kaanaanmaa.lehti@gmail.com
Nettikaupat, logot, mainokset, ohjelmistot, esitteet, käyntikortit... Sumu Media on IT / Mainostostoimisto yllättävän lähellä!
www.sumu.fi
Kaanaanmaa
Kaanaan vesitorni Kaanaan Isovuorella seisova vesitorni on tuttu maamerkki paitsi meille kaanaalaisille, myös koko Raision seudun asukkaille. Torni sijaitsee Isovuoren päällä, 32 metriä merenpinnan yläpuolella. Sen huippu on 58 metriä korkeammalla, eli 90 metrissä. Vesisäiliö sijaitsee tornin kartiomuotoisessa hatussa, ylävesipinta on 85,5 metrissä ja sen vesitilavuus on 2000 m3. Normaali vedenpinnan vaihtelu tornissa on 1,5 metriä ja se takaa veden vaihtumisen tornissa. Kaanaan vesitornin tarkoitus on pitää vedenpaine tasaisena ja estää lyhytaikaisten toimintahäiriöiden aiheuttamat vedenjakelun keskeytykset. Kun vesilaitos toimittaa nykyisin noin 12 000 m3 vettä vuorokaudessa, riittäisi tornin vesi keskimäärin noin neljän tunnin kulutukseen. Raisio-Naantalin vesilaitos perustettiin Nesteen jalostamon rakentamisen yhteydessä 1956. Vesilaitokselta rakennettiin Raision ensimmäinen vesijohdon runkolinja Raision
tehtaiden kautta, Piuhanojan alitse ja Raisionlahden länsirantaa seuraten Nesteen jalostamolle jo seuraavana vuonna. Samalla vettä saivat myös kaupungin keskusta ja Raision tehtaat. Alkuperäiseen vesilaitossuunnitelmaan ei sisältynyt varsinaista vesitornia. Pian vedenpumppauksen alettua keskustelu vesitornista kuitenkin alkoi. Vesitornia olisi tarvittu paineenvaihteluiden tasaamiseen ja jakeluhäiriöiden vähentämiseen. Rahasta oli puutetta silloinkin ja Neste Oy:tä suurimpana käyttäjänä ja vakavaraisena pidettynä valtion yhtiönä patistettiin osaltaan maksumieheksi. Uolevi Raade Nesteen johtajana oli tarkan talouden mies ja epäili usein tämänkaltaisissa hankkeissa että köyhillä kunnilla oli tarkoitus hyötyä öljyyhtiön kustannuksella. Nesteeltä ilmoitettiinkin, ettei se kärsinyt paineenvaihteluista eikä tarvinnut koko vesitornia. Tornia kuitenkin kaivattiin ja keskustelu jatkui. Vesilaitossuunnitteluun osallistunut YIT yhtymä suositteli aluksi tornin rakentamista Hintsan padon läheisyyteen. Valtion Viljavarasto oli v. 1958 rakentamassa viljasiiloja Naantalin satamaan ja vesilaitos tiedusteli josko siilojen päälle sopisi vielä vesisäiliö, mutta sieltä vastattiin että olisi pitänyt kysyä aikaisemmin, enää ei sovi. Kun yksi viljasiilo tuli tyrmätyksi, ehdotti silloinen Vehnä Oy 1959 vesivaraston rakentamista sen siilo-
Itämais-painotteista Zumbaa Kaanaan koululla perjantaisin klo 17-18 Sopii kaikille, vasta-alkajallekin.
Tunti-ilmoituksia myös facebook ryhmässä: Sirken Zumba tunnit <3
love Sirke Peltokorpi puh. 0400 879 063
Koulutukset: B1, B2, ZumbAtomic, AquaZumba
rakennuksen yhteyteen. Tornin korkeudeksi olisi tullut 58 metriä ja tilavuudeksi 1500 m3. Siilotornia pidettiin liian matalana ja kustannuksia korkeina. Neljä vuotta Nesteen vesiputken valmistumisen jälkeen, v. 1961 rakennettiin Isovuoren alapuolelta haarautuva runkovesiputki Naantaliin. Tämän vesijohdon rakennussuunnitelman tekijät pitivät vesitornin rakentamista välttämättömänä. Tornin paikaksi ehdotettiin nyt Kuuanvuorta. Uudelleenmietinnän jälkeen päädyttiin kuitenkin ehdottamaan tornin paikaksi Isovuorta, putkilinjojen risteyksen lähellä. Tällöin vesilaitoksen ja Kaanaan välillä olevien kuluttajien vedenkäytön vaihtelut eivät vaikuttaisi peremmällä olevien käyttäjien vedensaantiin. Vuoden 1962 lopussa päätettiin ryhtyä kiireellisiin toimenpiteisiin vesitornin rakentamiseksi vesilaitoksen johtaja Toivo Pyökärin selvityksen ja vesilaitosvaltuutettu Einari Karvetin ehdotuksen pohjalta. Vesitornin rakennesuunnittelu annettiin Vesi Hydro Oy:lle 29.5.1963. Rakennusurakka annettiin Urakoitsijat Oy:lle. Tornin rakennustyöt aloitettiin keväällä 1964 ja nousi harjakorkeuteen vuoden lopulla. Kun vesitornia seuraavana keväänä otettiin käyttöön, eivät vesilaitoksen pumput jaksaneet nostaa vettä torniin. Ensin vaihdettiin suurimpaan pumppuun juoksupyörä, sitten pumpun moottori ja vielä moottoria syöttänyt muuntajakin ennen kuin saatiin paine nostetuksi riittävän korkeaksi.
Tornin suunnittelukriteereinä oli mm se, että torni pystyisi syöttämään vettä korkeimpiinkin kerrostaloihin. Myöhemmin on tultu siihen ajatukseen, että vähempikin korkeus olisi riittänyt, koska putkisto joutuu koville korkean paineen takia. Alkuaikoina putkirikkoja sattui usein. Syksyllä 1990 vesitornin syöttöputki Isovuorentien paikkeilla repesi ja vesi vei puolet Koskelan puutarhasta mennessään ja koko torni tyhjeni ennen kuin vika saatiin korjatuksi. Omakotitalojen käyttövesiputkiin asennetaan nykyisin paineenalennusventtiilit ja korkeisiin kerrostaloihin paineenkorotuspumput. Runkolinjojen putkikokoja on kulutuksen kasvaessa jo useaan kertaa suurennettu poikkipinnaltaan moninkertaisiksi. Turun Seudun Vesi Oy on rakenta-massa seutukunnan yhteistä vesilaitosta Kokemäenjoesta otettavan veden varaan. RaisionNaantalin vesilaitos jäänee silloin tarpeettomaksi mutta vesijohtoverkosto ja sen osana oleva Kaanaan vesitorni tarvitaan edelleen entisessä tehtävässään. Lähteet: Raision-Naantalin vesilaitos 40 vuotta julkaisu Esko Lehtinen
KAANAAN KOTIKAMPAAMO Ma - Pe Puh. 437 2440
Kaanaanmaa
Eka ihan oma känny
Lasten kännykkäetikettiä, josta isommatkin voisivat ottaa oppia
Vinkkejä vanhemmille 1. Tallenna puhelimen muistiin lapselle tärkeät numero selkeästi nimellä varustettuna ja pikavalinnan taakse: äiti, isä, isovanhemmat, naapuri, parhaat kaverit ja hätänumero. 2. Valitkaa yhdessä kännykkään sopiva soittoääni ja helposti lapsen itse muistettava pin-koodi 3. Opettele ensin itse, miten lapsen puhelin toimii ja harjoittele yhdessä lapsen kanssa puhelimen käyttöä. Opeta myös lapselle, miten puhelin ladataan. 4. Sopikaa pelisäännöt: Milloin puhelin on mukana ja missä sitä säilytetään? Milloin puhelin laitetaan päälle ja milloin suljetaan? Miten pitkiä puheluita saa puhua kännykällä? 6. Huolehdithan että lapsesi kännykän numero on tarvittaessa salainen ja siihen on liitetty suoramarkkinointikielto. 5. Muista, että kännykkä ei ole tae turvallisuudesta eikä korvaa aikuisen läsnäoloa.
Yhä useampi koululainen ja jopa esikoululainen sai tänä syksynä elämänsä ensimmäisen kännykän. Kun lapsella on mukanaan kännykkä harrastuksissa, koulumatkoilla, kavereiden luona tai vaikkapa leikkikentällä, se tuo lapselle turvallisuuden tunnetta. Tällöin lapsi voi soittaa vanhemmille, jos jotain sattuu ja vanhemmat saavat lapsen kiinni kännykällä tarvittaessa. Kännykkä pienen lapsen mukana tuo kuitenkin mukanaan monia asioita, joista vanhempien tulisi keskustella lapsen kanssa. Kännykkä ei ole lelu. Vanhempien tehtävä on opettaa lapselle turvallista kännykän käyttöä. Heidän velvollisuutensa on myös ottaa selville kännykän säteilyarvot ja hankkia lapselle kunnollinen handsfree -laite, jotta lapsen päähän kohdistuisi mahdollisimman vähän säteilyä. Lisäksi kännykän käyttöön liittyy paljon kirjoittamattomia sääntöjä, joista olisi hyvä keskustella lapsen kanssa.
Kummini kanssa uutta kohti Kummitunnilla on mukavaa opettaa pikkukummeille uusia leikkejä, esimerkiksi jahdissa on aina jännittävä tunnelma, kun juoksemme kummini kanssa jahteja pakoon. Hän huutaa aina minulle: ”Kalle odota!” Haluaisin olla mahdollisimman opettavainen kummi. Jos kummiani kiusataan, menen heti väliin ja selvitän asian. En puhu rumia, enkä opeta huonoja tapoja. Kalle S. 4. A
Kummini ja minun yhteiset hetket Torstaisin on paras koulupäivä, koska silloin on kummitunti. Kummitunti on päivän ensimmäinen tunti. Heti kun kummitunti alkaa, tulee tosi hyvä tunnelma. Yleensä aloitamme kummitunnin sillä tavalla, että isot kummit kertovat pikkukummeille, mitä teemme. Kun aloitamme jahdin tai muun vastaavan leikin, lähdemme juoksemaan kuin tuulispäät kohti meidän vakiopiiloa. Juoksemme niin lujaa, että hiuksemme hulmuavat tuulessa, tai ainakin se tuntuu siltä. Kun meidät saadaan kiinni, olemme ihan hengästyneitä. Kun kummitunti päättyy, meitä ärsyttää, koska haluaisimme, että kummitunti kestäisi kau-
emmin. Haluaisin, että kummini pitää minua mukavana ja hyvänä isona kummina. Kun pelasimme lipunryöstöä, pikkukummini sai monta neljäsluokkalaista kiinni. Minun mielestäni hän on hyvä peleissä. Aliisa 4. A
Kaanaan kuninkaat Kummitoiminnassa leikitään erilaisia leikkejä. Torstaina on aina kiva kummitunti. Minun kummini nimi on Santeri. Hän harrastaa jalkapalloa ja hänellä on siniset silmälasit. Santerin kanssa on kiva leikkiä, esimerkiksi tehdä eläimelle koti. 16.9 leikimme lipunryöstöä. Meillä on kummikolmikko, siinä on yksi pikkukummi ja kaksi isoa kummia. Santerin jalkapallojoukkueen nimi on Kaanaan Kuninkaat. Minäkin pelaan siinä samassa joukkueessa. Casper 4.A
Kummi ja lipunryöstö Kun aloitimme lipunryöstön, kummini Julia säntäsi vihollisten puolelle. Leikin alussa hän oli ihan täynnä intoa ja kyseli, miten sitä oikein leikitään. Julia on mukava ja hauska, hän oppii asiat todella nopeasti ja hän on
tossa. Myöskin esimerkiksi kaverin vierailun keskeyttäminen pitkän puhelun vuoksi on epäkohteliasta - mikäli puhelin soi, voit lyhyesti ja ystävällisesti kertoa soittavasti takaisin myöhemmin. Älä myöskään leiki puhelimen soittoäänillä tai soita musiikkia kovaan ääneen ilman kuulokkeita - se häiritsee muita ihmisiä. 5. Kuvien ottaminen, muokkaaminen ja lähettäminen: Tiesithän, että tarvitset luvan kuvattavalta henkilöltä ennen kuin saat ottaa kuvan. Kuvan muokkaaminen halventavaksi ja sen näyttäminen toisille ilman kaverin lupaa on kiusaamista siinä kuin muukin kiusaaminen. Kuvia toisista henkilöistä ei saa ilman hänen lupaansa lähettää kenellekään. Älä kiusaa muita tekstiviesteillä, pilapuheluilla tai kuvilla ja kerro heti aikuiselle jos joku tekee sinulle niin. Muista myös, että omienkaan kuvien julkaiseminen ja lähettäminen ei ole viisasta. Mieti tarkasti, millaisia kuvia itsestäsi haluat muiden näkevän, sillä kun olet lähettänyt ne eteenpäin, et voi enää vaikuttaa siihen, kuka kuvia katsoo.
Kännykkäetikettiä
6. Kännykän käyttöajat: Älä soita kavereille aikaisin aamulla tai myöhään illalla. Jos asia on tärkeä, mutta ei kiireellinen, on parempi laittaa tekstiviesti, kuin soittaa.
1. Vastaa kännykkään reippaasti omalla nimelläsi. Puhu selkeästi ja lyhyesti - muista että jos jaarittelet pitkään, voi se puhelun soittajalle tulla kalliiksi.
7. Älä osta, äänestä tai tilaa kännykällä mitään tai liity mihinkään kerhoon kännykän avulla ilman vanhempien lupaa. Lasku voi olla yllättävän iso.
2. Lopeta puhelu selkeästi hyvästelemällä esim. sanalla: heippa, hei hei, moi tms. ettei toisesta tunnu siltä, että “löit luurin korvaan”.
8. Muista että kännykällä internetin käyttämisessä sovellat samoja ohjeita kuin muutenkin netissä liikkuessasi. Käy vain etukäteen sovituilla nettisivuilla, joille sinulla on lupa mennä ja omia tietoja ei saa luovuttaa mihinkään.
3. Noudata sääntöjä: useimmissa kouluissa kännykkä pitää olla suljettuna tai ainakin äänettömällä oppituntien aikana. Elokuvateattereissa ja monissa muissa näytöksissä kännykkä pitää olla kiinni, koska se soidessaan saattaa häiritä äänentoistolaitteita ja esitystä. 4. Puhuminen julkisella paikalla: On kohteliasta välttää kännykkään kovaan ääneen puhumista julkisella paikalla. Omia asioita ei kannata kailottaa esim. bussissa tai kirjas-
aina innokas. Kummitoiminta on hauskaa ja touhukasta. Minun mielestäni Julia on paras kummi, jonka voi saada. Haluan sanoa, että kummitunti on viikon kohokohta. Haluan, että jokaisesta kummitunnista tulee ikimuistoisia hetkiä. Haluan, että kummini on ystävällinen ja ahkera niin koulussa, kun muuallakin. Haluan auttaa kummiani tarpeen tullen, tai jos hän joutuu kiusatuksi, tai tuntee olonsa yksinäiseksi. Miisa 4. A
Kummini ja minä Kun näin kummiluokkani ensimmäisen kerran, mietin kuka voisi olla kummini. Karoliina oli touhukas ja aina valmiina uuteen seikkailuun. Yhdessä olemme kokeneet sitä ja tätä, esimerkiksi kun olimme jahtia piilossa ja huomasimme, että olimmekin muurahaispesässä. Hän aina kysyy, että voimmeko kulkea yhdessä koulumatkoja, koska molemmat asumme Järviniityssä. Rosa 4. A
Mitä minulle ja kummilleni on tapahtunut? Pikkukummini nimi on Nora. Hän on mukava
9. Älä anna puhelinnumeroasi kenelle vain tai kirjoita sitä mihinkään, mistä joku tuntematon voi poimia sen. 10. Noudata vanhempien kanssa sovittuja sääntöjä kännykän käytöstä. Mervi Österman
ja ymmärtäväinen kummi. Meillä on yhdessä mukavaa joka kummitunti; pelailemme jahtia ja lipunryöstöä, sekä kerran rakensimme pikkukissoille kodin koulun viereiseen metsään. Se oli mukava työ. Kun jahdissa on piilossa, alkavat molemmat tuntea toisensa paremmin, kun on jännittävä tunnelma ja aletaan puhua ihan hiljaisella äänellä, melkein kuiskaten. Jos jahti saapuu paikalle, otan aina Noran reppuselkään ja lähden juoksemaan pakoon niin kovaa kuin pääsen. Ensimmäisellä kerralla, kun teimme näin, Nora sanoi, että menimme kovaa vauhtia eteenpäin. Lipunryöstössä teimme yhteisen suunnitelmankin. Näin opimme tuntemaan toisemme. Sanni 4. A
Kummitus Ensimmäistä kertaa kun puhuimme, kummipoikani oli kovin ujo, mutta nyt hän kertoo hauskoja juttuja ja on hyvin sosiaalinen. Joka kummitunnin alussa hän tulee luokseni ja kysyy: ”Mitä me tänään teemme?” Me olemme hyvin samanlaisia, ja haluan olla hänelle hyvä ja vastuullinen kummi. Santeri 4. A
Kaanaanmaa Pikkukaanaalaiset pikkumetsässä
Kyselimme Kaanaan lastentarhan lapsilta, mitä metsä merkitsee heille. Kaikkien lasten mielestä metsässä on kivaa leikkiä. Erityisen suosittuja ovat eväsretket, kallioilla kiipeily, piiloleikit, seikkailut, majojen rakentaminen ja keppien kanssa leikkiminen. Kaanaan lapset myös tietävät, että metsästä voi poimia marjoja ja että niitä tulisi suojella, koska eläimetkin asuvat siellä. Meidän aikuisten mielestä metsiä tulisi suojella myös siksi, että lapsetkin haluavat olla siellä. On ihanaa, että päiväkodin lähellä on kävelymatkan päässä mahdollisuus tutustua oikeaan metsään.
Siilit 2-4 vuotiaiden ryhmä
Lepakot esikoululaiset
Miksi metsä on meille tärkeä?
Miksi metsä on meille tärkeä?
- siellä voi leikkiä, tehdä ruokaa - saa olla ulkona - siellä saa tehdä tehtäviä - siellä saa lapset kiivetä, olla piilosta
- me opitaan luonnosta asioita - eläimet asuvat siellä - eläimet saavat ruokaa - sinne ei saa heittää roskia, muuten eläimillä ei ole hyvä olla siellä
Mitä kivaa voit tehdä metsässä? - majoja voi tehdä - ollaan kerätty puolukoita - kaikenlaisia aarteita kerätty päiväkotiin - muuten vaan leikitty - kiipeily kallioilla
Karhut esikoululaiset ja viskarit
Mikä metsässä on mukavinta - majan rakennus - voi olla puun alla leikkimässä - kiipeily kallioilla - piiloleikki
Mikä metsässä on mukavinta? - Kiipeillä kivien päällä - rakentaa keppimajaa - leikkiminen. Keppien kanssa - syödä mustikoita - leikkiminen - etsiä keppejä - leikkiä piilosta. Koska on paljon hyviä piiloja. Kun voi mennä puiden ja kivien taakse - marjojen keräys ja syöminen
Miksi metsä on meille tärkeä? - koska täällä voi leikkiä kivien päällä, kiipeillä - täällä on puita, jotka voivat olla majoja - ettei metsä tuhoudu - täällä on keppejä - koska se on niin kivaa - sen takia, että ei saa kiusata metsää, eikä sen eläimiä - koska täällä on pikkupuita ja ne on kivoja, pihalla on vaan isoja puita - siksi, että eläimet asustaa siellä - metsässä on eläimiä puita ja marjoja
Mitä kivaa voi tehdä metsässä? - leikkiä - etsiä keppejä - leikkiä poikien kanssa
- metsässä on kiva leikkiä - kauniit maisemat ja eväsretki - katsella maisemia - voi rakentaa vaikka siilille pesän - voi piilottaa tavaroita - köysistä rakennettu temppurata - leikkiä kotia - leikkiä eri lasten kanssa tai yksin erilaisia leikkejä - leikkiä kepeillä, seikkailla - poimia mustikoita - syödä marjoja
Mitä kivaa voi tehdä metsässä? - leikkiä - tehdä tehtäviä - pelata - luonnossa voi askarrella - pitää eväsretken - tutkia luontoa - tehdä maja kepeistä - temppuratoja
Mikä metsässä on mukavinta? - siellä saa tehdä kaikkia tehtäviä - kiva kiipeillä kallioilla
Kaanaanmaa
Sählyily on hauskaa kunnonkohotusta
Katteluksen asukasyhdistyksellä on ollut muutaman vuoden ajan sunnuntai-iltaisin sählyvuoro Kaanaan koulun salilla. Vuoro alkoi naisten sählynä, mutta kun naisia ei saatu tarpeeksi mukaan, nuoret tulivat mukaan pelaamaan. Viime vuonna yritimme saada myös miehiä mukaan omalle vuorolle, mutta silloin ei vielä löytynyt tarpeeksi paljon innokkaita miehiä – miten olisi tänä vuonna?
Tosin muutama rohkea mieskin on uskaltanut tulla mukaan ja osallistunut naisten vuorolle eli tällä hetkellä sählyporukassa käy naisia, miehiä sekä nuoria. Pelaamme sählyä, emme salibandya. Taitotasoja on yhtä monta kuin on pelaajia, toiset ovat vasta-alkajia, toiset ovat pelanneet silloin tällöin ja nuoret ovat hurjan taitavia, heiltä sujuvat niin ilmaveivit kuin muutkin
kikkailut. Turhat säännötkään eivät ole rajoittaneet pelaamistamme ja liikkumistamme, peleissä pyritään kitkemään vain korkeat mailat. Tosin viimeaikaisten pienten tapaturmien jälkeen olisi ehkä viisasta ottaa käyttöön edes perussäännöt. Peleissä tulee helposti onnistumisia ja paljon maaleja eivätkä taitoerot vaikuta pelin kulkuun. Maaleja ei lasketa, kaikki saavat pelata ja jokainen voi nauttia pelistä kunnosta ja taidoista huolimatta. Ja kannustusta saa jokainen. Sählyssä aktiivinen liike tulee itsestään, mikä tekee siitä erinomaisen yleiskunnon kohottajan. Sählyssä kunto nousee ja kalorit sulaa - pelatessa keho voi polttaa jopa 500–700 kaloria tunnissa. Hyvällä omallatunnolla voi siis sallia itselleen herkutteluhetken ja nauttia suklaalevyn pelin jälkeen. Ennen peliä ja pelin jälkeen venyttelyyn kannattaa suhtautua vakavasti, sen on saanut muutama pelaaja kokea kantapään kautta. Kotisohvalla kannattaa venytellä varsinkin
taka- ja etureidet sekä pohkeet syvään ja huolellisesti. Myös selän venyttelyyn on hyvä kiinnittää huomiota, sillä se jumittuu helposti. Tavoitteena olisi, että saisimme kaikille ryhmille omat porukat, joten jos olet kiinnostunut sählyn pelaamisesta, ota yhteyttä asukasyhdistyksen sihteeriin Jaana Luotoseen, jaaluoto@gmail.com. Jos miehiä innostuu riittävästi, voimme varata kolmannen salivuoron koululta. Ja mikä parasta, kausimaksu on vain 5 euroa! Tule ylläpitämään ja kohottamaan kuntoasi ja liikkumaan yhdessä! Jaana Luotonen
RAISIONLAHTEA ELVYTTÄMÄSSÄ Sakari Alaranta
Astelen Pilkkipojanpolkua kohti Raisionlahden rantaa. Lepikossa on jo hämärää, mutta vastarannalla jokunen lehtipuu loimuaa syysauringossa. Heti kun lepikko jää taakseni, ponnahtaa vasemmalta aidan kupeelta pitkänokka räväkkään lentoon vesitornin suuntaan. Taivaanvuohi! Ja perään lähtee toinen. Seuraan sitä katseellani ja näen sen laskeutuvan lampaiden kaluamalle niitylle reilun sadan metrin päähän. Muistelen kymmenen vuotta sitten käymääni puhelinkeskustelua. ”Täällä on Karhilahden Ari, terve.” No moro, vastaan.” Mitäs sulla on sydämellä? ” ”Ottivat minuun yhteyttä, koska nyt olis EU-rahaa tarjolla ympäristöhankkeisiin. Kun kertoivat, että pula on hakijoista ja vähän ideoistakin, tuli heti mieleen, että sulla voisi olla jotakin mielessä.” ”Itse asiassa mulla onkin. Punnan Ollille osoitin aivan hiljattain täältä Raisionlahden Kaanaanpuoleiselta rannalta alueen, joka sopisi erinomaisesti lammaslaitumeksi. Saataisiin hillityksi tuota hillitöntä pusikoitumista ja ruo´on leviämistä. Kuvitteles avoimia hakamaita, joita lahden rannat oli vielä vähän aikaa sitten. Uskon, että Kaanaan Omakotiyhdistys saataisiin varmasti mukaan.”
Noihin aikoihin polun molemmin puolin oli korkea ruovikko, joka loppukesästä esti näkymät lahdenkin suuntaan. Talvella ei jäälle ollut ruovikon läpi menemistä. Nyt polun molemmin puolin on avointa. Vesitorninpuoleisella laitumella on lampaita ollut vasta kolmena kesänä. Etelänpuoleinen, vajaan hehtaarin laidun on vanhin ja se toteutettiin EU-hankkeena. Syksyllä 2001 jätin hankkeesta hakemuksen Ympäristökeskukseen ja TE- keskukseen Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahastoon. Seuraavana keväänä vedettiin Suomisen Antin kanssa laitumen linjat. Alkukesästä oltiin porukalla parina iltana lyömässä tolppia ja vetämässä verkkoaitaa. Mukana olivat ainakin Simolan Antero ja Jukka, Suomisen Erkki ja Jukka, minä sekä Lehtisen Esko. Etelänpuoleisella sivustalla oli tiukkaa ryteikköä ja maa-ampiaisia, jotka Suomisen Jukka totesi varsin aktiivisiksi. Rantalan Erkki paahtoi tolppien tyviosat puhalluslampulla. Simolan Riitta ja Hanna sekä Varjosen Raija pitivät huolta tarjoilusta. Seisahdan polun päähän. Rantavedessä uiva nokikana ui vienosti kauemmaksi napakelkan aisan kiinnitystolppien toiselle
Yksityistä perhepäivähoitoa KAANAASSA Sanni Virtanen puh. 045-113 1756 sannivirtanen@luukku.com
puolelle. Harmaahaikara lentää roikottaa matalalla kaula mutkalla avoimeksi niitetyn alueen ylitse. Tulisipa kunnon talvi. Tästä on hyvä mennä jäälle. Kukahan tätä sitten pitää auki, kun naapuri ja minä ei enää jakseta viuhtoa viikatteen kanssa. Normaaleilla ihmisillä pitää nykyään olla kone joka työhön. Ja jos ei ole konetta, ei voi mitään tehdäkään. Sitten joskus varmaan soittavat kaupungin puisto-osastolle, että miksi ei rantaa olekaan niitetty auki. Vastarannan lehtipuiden ruska käy valjuksi auringon laskiessa. Lähden hiljalleen takaisin. Aitta könöttää harmaana laitumella. On sattumaa, että siinä on aitta. Hakemuksessa esitetty lautarakenteinen karjasuoja muuttuikin aitaksi, kun vuoden 2001 syysmyrskyn jäljiltä tarjoutui käyttöömme Raision kaupungin ja Fortumin alueilta runsaasti tuulenkaatoja. Jutilan Eeroltakin saatiin muutama kuusitukki Isovuorentien varrelta. Simolan Antero haki tienvarresta talvella 2002 karsimani rungot, jotka sitten sahattiin pelkoiksi Veraisten sahalla Mietoisissa. Aitan kehikko nousi oikeastaan heinäkuun aikana. Aika moni kaanaalainen oli parkkaamassa pelkkoja. Muistan, että tavoitteenani oli hirsi
illassa ja vapaapäivinä ainakin neljä. Oviaukon sivuille ja aitan taakse salvoin penkit, koska Ympäristökeskus ei antanut lupaa panna penkkejä rantaan vievän polun varteen. Hopparin Jarmon kanssa tehtiin katto vuoden 2003 syyskuun alun omituisessa hellesäässä. Hienoa ja toisaalta kummallista, että aittaa ei ole sotkettu. Tulipalo oli kyllä kerran vuodenvaihteessa lähellä, kun joku hölmö heitti tulitteen aitan sisään. Samana kesänä, kun aitta sai katon, toi Sikan Katja Rymättylästä ensimmäiset lampaat. Niitä taisi olla kolmetoista. Kun aitta oli valmis ja lampaat viety takaisin Rymättylään, väännettiin Lehtisen Eskon kanssa hankkeen loppuraportti. Pienestä laidunnus aloitettiin. Tänä kesänä umpeenkasvua oli torjumassa 180 Katjan lammasta noin parillakymmenellä hehtaarilla. Ensi vuonna lintutornin ympärille tehdään noin seitsemän hehtaarin laidun. Nousen ahdetta kohti kotia. Punarinta tiksauttaa pensaassa. Muuttava rastas lentää tirskahtaen ylitseni. Satojen lähestyvien valkoposkihanhien kimeä kaakatus kuuluu pimenevässä illassa niiden saapuessa yöpymään lahdelle. Lahden luonto elää.
SORAT, MULLAT, VAIHTOLAVAT, NOSTOTYÖT JA KULJETUKSET AUTOILIJA
ANTERO SIMOLA KAANAANTIE 107, 21210 RAISIO Puh. 0400-907 557
KAITEET, PORTIT, KAIKKI METALLI- JA HITSAUSTYÖT
METAR OY ARTO PAJUNIITTY
HUUHKAAJANTIE 2, 21210 RAISIO Puh. 02-4381721
Terveiset Singaporesta
Kaanaanmaa
Teksti ja kuvat Marja-Leena Väyrynen Lokakuu 2010 Vuosi sitten elokuussa perheemme muutti Katteluksesta Singaporeen mieheni työkomennuksen vuoksi. Singapore sijaitsee Kaakkois-Aasiassa, Malakan niemimaan kärjessä, Malesian ja Indonesian välissä. Singapore oli aikoinaan tiikereiden ja muiden eläinten asuttamaa trooppista viidakkoa. Nykyään saarella asuu lähes viisi miljoonaa ihmistä ja Singapore onkin yksi maailman tiheimmin asutuista kaupungeista. Vaikka varsinaista maaseutua ei löydy, on tilaa jätetty puistoille ja virkistysalueille eli kaupunki on hyvin vihreä. Ilmasto on trooppinen, lämpötila on ympäri vuoden +24-32 °C eikä laske öisinkään alle 24:n. Singaporessa on useita hyvätasoisia kansainvälisiä kouluja ja koulun valintaan menikin jonkun verran aikaa. Lopulta päädyimme saksalaiseen kouluun sopivan koon vuoksi ja koska siellä on mahdollista suorittaa kansainvälinen IB-tutkinto. Lukukausimaksut vaihtelevat 8 000–14 000 Singaporen dollarin välillä, koulusta ja luokasta riippuen. German European School:ssa on oppilaita 40 eri maasta ja opetus on englanniksi, lisäksi opiskellaan saksaa sekä ranskaa tai mandariinikiinaa. Oppilaat voivat myös opiskella omaa äidinkieltään ns. itseopiskeluna, koulu tarjoaa tilat ja mahdollisuuden, perheen itse on huolehdittava opettajan palkkaamisesta. Koulupäivät ovat joka päivä 8-15 ja kotiläksyjä on enemmän kuin Suomessa, joten koulunkäynti on melkoisen raskasta. Koulu tarjoaa myös lukuisia harrastusmahdollisuuksia varsinaisen koulun jälkeen eli päivistä voi tulla helposti 10-tuntisia. Koulupäivien aikana on myös mahdollisuus osallistua soittotunneille, joita yksityiset opettajat käyvät pitämässä, tunnit voivat olla koulutuntien aikana, lounastunnilla tai koulun jälkeen. Koulussa toimii vanhempainyhdistys ja jokaiselta luokalta valitaan syksyn ensimmäisessä vanhempainillassa vanhempien edustaja + varaedustaja ja lisäksi vielä ns. buddy, joka vastaanottaa uudet perheet ja opastaa heitä tarvittaessa kouluun/Singaporeen. Kansainvälisissä kouluissa oppilaiden vaihtuvuus on suuri, sillä perheiden komennukset kestävät yleensä 1-3 vuotta. Luokkien edustajat kokoontuvat muutaman kerran lukuvuodessa ja he valitsevat vanhempainyhdistyksen hallituksen, joka kokoontuu kuukausittain. Lisäksi puheenjohtaja tapaa rehtorin viikoittain. Viime vuonna toimin tyttäreni luokan vanhempainedustajana ja tehtäviini kuului mm. välittää koulusta tai vanhempainyhdistykseltä tullutta tietoa luokan vanhemmille sekä järjestää yhteisiä tapaamisia/toimintaa oppilaille sekä vanhemmille. Järjestin mm. vanhempien aamukahvitilaisuuksia sekä oppilaiden kanssa kävimme huvipuistossa. Vanhempainyhdistyksen alaosastoina toimii useita tiimejä. Olen mukana tapahtumien
järjestelytoimikunnassa ja parhaillaan suunnittelemme joulumyyjäisiä. Tapahtuman tuotto menee kokonaan hyväntekeväisyyteen. Perinteisesti koulun 10-luokat lähtevät Intiaan avustamaan paikallisia asukkaita, vanhemmat joutuvat maksamaan matkat, mutta mm. tarvikkeisiin tarvittavat varat kerätään joulumyyjäisillä. Viime vuonna poikani ja hänen luokkatoverinsa tekivät Intiassa tietä, rakensivat kaivoa ja kunnostivat koulua. Asuminen ja eläminen täällä on hyvin erilaista kuin Raisiossa. Katteluksessa olohuoneestamme aukesi kaunis metsämaisema ja täällä kerrostalon 26-kerroksesta katselemme korkeita taloja ja kaupungin vilkasta liikennettä. Tyypillinen asumismuoto täällä on ns. condominium eli muutaman kerrostalon muodostama vartioitu alue, jossa asukkai-
den käytössä uima-allas ja kuntosali, lisäksi voi olla tenniskenttä, lasten leikkialueita ja grilli, kuten meidän condossa. Eri uskontojen ja kulttuurien juhlat värittävät vuotta, uutta vuottakin olemme viettäneet useampaan kertaan ja monta ilotulitusta nähty. Tänä vuonna muslimien paastokausi eli Ramadan oli syyskuussa ja päättyi Hari Raya Puasa-juhlaan. Hari Raya Hajia vietetään marraskuussa ja silloin juhlitaan pyhiinvaeltajien paluuta Mekasta. Hindulaisuus tuli Singaporeen intialaisen kulttuurin mukana ja Singaporessa on noin 20 hindutemppeliä, jotka ovat seremonioiden ja juhlien keskipisteitä. Festivaaleista Thaipusam on kaksipäiväinen kiitos-ja katumusrituaali, jonka aikana hartaat uskovaiset kantavat kulkueessa noin 32 kiloa painavaa teräsputkilla paljaaseen ylävartaloon kiinnitettyä rautakehikkoa, kavadia. Myös kieli ja posket saattavat olla lävistetyt teräspuikoilla. Rituaali on kielletty useimmissa Aasian maissa, mutta Singaporessa se on vielä sallittu. Thimithi-festivaalin aikana kävellään kirjaimellisesti tulisilla hiilillä ja Deepavali on rauhallisempi perhejuhla, jota juhlitaan valaisemalla kodit öljylampuilla ja vierailemalla sukulaisten luona. Buddhalaisten tärkein juhla on Vesak Day, jolloin juhlitaan Buddhan syntymäpäivää ja valaistumista.
Kiinalainen uusivuosi on vuoden merkittävin juhla, pyhäpäiviä on kolme ja juhlaa vietetään kaikkiaan parin viikon ajan. Monille kiinalaisille se on ainoa aika vuodesta, jolloin he pitävät lomaa ja sulkevat jopa kauppansa matkustaakseen perheen ja sukulaisten luokse. Lisäksi täällä vietetään aaveiden karkotusjuhlia sekä Mid Autumn festivaalia, jolloin syödään kuukakkuja (Mooncakes) ja järjestetään lyhtykulkueita. Vähän väliä kadun reunaan on asetettu jumalille ruokaa ja kynttilöitä palamaan tai astiassa poltetaan leikkirahaa tai papereita. Uskontojen kirjo on valtavaa eikä ulkomaalaisena kaikkia tapoja tiedä, mutta koko ajan oppii jotain uutta. Lisäksi koulu tuo mukanaan saksalaisen kulttuurin ja lapset viettivät mm. kylmän sodan päättymisen muistopäivää. Kulttuurien kirjossa yritämme silti vielä pitää muistissa suomalaiset tavat ja juhlapäivät, esim. viime vappuna noin 250 suomalaista kokoontui vappupiknikille kasvitieteelliseen puutarhaan ja joulukuussa kokoonnumme taas perinteiseen suomalaiseen joulukirkkoon. Täällä toimii Singaporen Suomalaiset-yhdistys, joka järjestää monenlaista toimintaa kuukausittain ja lisäksi 4-15v lapset voivat opiskella suomen kieltä Suomikoulussa. Aurinkoisin terveisin Marja-Leena, Heikki, Samu, Jesse ja Iina
Kaanaanmaa Jäsenalennus Kaanaan Omakotiyhdistyksen tai Vanhempainyhdistyksen jäsenille!
VANEREITA runsaasti! FILMIVANERIT KOIVUVANERIT
HAVUVANERIT SAHAUSPALVELU
Kaanaanmaan oma pesula
KIPSILEVYT ja ROCKWOOL -eristeet
EDULLISESTI
LAUTAA LANKKUA LISTAA LEVYJÄ ERISTEITÄ KESTOPUUTA ym. KULJETUSPALVELUMME
Muista Tervetuloa kaupoille!
Tikanmaankatu Raisio Puh. 439 7211 Fax 439 7666
www.raisionpuulevy.com
Olemme apunasi arjessa ja juhlassa! Vesi- ja kemialliset pesut Mattojen pesu Venepressujen pesu ja kyllästys Meiltä myös vuokrapöytäliinat Kuljetuspalvelu
Avoinna arkisin 9 - 17
Huuhkajantie 2, Raisio, puh. 02-4398770, www.cleanpesulapalvelut.fi
Tiian hoiva ja huolenpito
Kotisairaanhoito, Kotipalvelut Yrityssiivoukset Lapset, seniorit, liikuntarajoitteiset Luotettavasti ja välittäen puh. 044-210 5401
Luotettavaa siivousta
Puh. 0400 786 101 Myymälässämme tarjolla yli 100 erilaista siivoukseen liittyvää tuotetta. Tervetuloa!
Os. Torikuja 2, 21200 Raisio
Tallmonkatu 16, 21120 Raisio
www.sirpanevalainen.fi