Merikratos News 2/2014

MERIKRATOS YHTIÖIDEN ASIAKASLEHTI 2/2014

Meidän työ TEHDÄÄN TEIDÄN KOTONA

SISÄLTÖ 4 6 8

Lapsiasiavaltuutettu TUOMAS KURTTILA ERÄÄN NUOREN TARINA...

Kohtaamista PERHEEN OMASSA ARJESSA

10

Merikratoksen uusi PERHEARVIOINTIMALLI

12

Vantaan Tyttöjen Tila VANTAAN NICEHEARTS RY

14 16

KOULUPSYKOLOGIN TYÖSTÄ PÄÄTOIMITTAJALTA

10

17

Muuttuva MERIKRATOS

19

ALIHANKINTA Merikratoksen toiminnassa

22

MERIKRATOKSEN CASE-TYÖNOHJAUS - jäsennys, suunta ja jaksaminen

23

Voisiko case-työnohjauksesta OLLA MINULLE HYÖTYÄ?

24

Töissä joukkueena TYÖHYVINVOINTIPÄIVÄ

26

NUORET JA NUORISOTYÖ verkossa

28

GRAFFITI TYÖSKENTELYMENETELMÄNÄ ammatillisessa tukihenkilötyössä

30

Meidän työ tehdään TEIDÄN KOTONA

22 28

MERIKRATOS YHTIÖIDEN ASIAKASLEHTI 2/2014

KUSTANTAJA

KANNEN KUVA

Merikratos yhtiöt Ruissalontie 11 B 20200 Turku

Shutterstock

p. 010 830 5100 (vaihde)

Sanna Varjonen

www.merikratos.fi toimitus@merikratos.fi

PAINO

PÄÄTOIMITTAJA

Merikratos News on vuodesta 2009 alkaen julkaistu lehti sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille.

Merikratos News ilmestyy kaksi kertaa vuodessa.

TAITTO

Tuulan Pika-offset Oy, Turku

Ritva Leijala, ritva.leijala@merikratos.fi

PAINOS

EDITOINTI

ISSN-L 2242-4938 ISSN 2242-4938 (painettu) ISSN 2242-4946 (verkkojulkaisu)

Milla Wirén / Viestintätoimisto Turku Oy

3 000 kpl

MERIKRATOS NEWS 2/2014 │ 2

PÄÄKIRJOITUS

Elämme muutosten aikaa Tätä pääkirjoitusta laatiessani kuuluu uutisissa, että sote-uudistuksen lakiesityksen julkistaminen viivästyy. Poliittiset ryhmittymät ovat edelleen eri linjoilla joistakin keskeisistä kysymyksistä mm. palvelujen hankintaa koskevista tavoista. Uudistus on kuitenkin etenemässä ja tuo toivottavasti tullessaan hyviä asioita toteutuessaan.

Laki tähtää sosiaali -ja terveydenhuollon integraatioon, palvelujen tehostamiseen ja ylipäätään palvelujen saatavuuden parantamiseen. Vielä ei tiedetä mitä kaikkea SOTE-uudistus tarkoittaa käytännössä, mutta tavoitteena on palvelujen parantaminen ja tasapuolisuuden varmistaminen.

Sosiaalihuoltolaki on uudistumassa ja lastensuojelun käytäntöihin on tulossa muutoksia. Keskeisenä ajatuksena on asiakkaan itsemääräämisoikeus ja osallisuuden lisääminen. Lastensuojeluun kaavaillaan muutoksia, joilla asiakas voi saada palveluja jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja ilman lastensuojelun asiakkuutta. Perhetyö, tukihenkilötoiminta ja vertaisryhmätoiminta olisivat sosiaalihuoltolain mukaista toimintaa, jolloin palvelut ovat ehkäiseviä ja voidaan tarjota oikeaan aikaan oikeanlaista apua. Lakiesityksessä on uudenlainen ajatus siitä, että lapsella tulisi olla oma työntekijä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän lisäksi. Esityksessä sosiaalityön ja lastensuojelun tehtävärakenteet ovat uudenlaisen tarkastelun alla.

Myös me olemme Merikratoksessa tehneet uudistuksia. Tässä lehdessä kerromme siitä, kuinka nopean kasvun jälkeen oli aika ryhtyä tekemään rakenteellisia uudistuksia myös yrityksessä. Tavoitteenamme on olla entistä lähempänä asiakasta ja tuottaa juuri sellaisia palveluja kuin lapsi ja hänen perheensä tarvitsevat. Teemme entistä tiiviimpää yhteistyötä kuntien muiden toimijoiden kanssa, jotta lapsen ja hänen perheensä tarina voisi pysyä mahdollisimman ehjänä. Myös meidän tavoitteemme on tehdä työtä oikeaan aikaan ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tärkeimpänä asiana pidämme sitä, että lapsi ja perhe voivat saada tuen omassa elinympäristössään ja tarvittavat muutokset voisivat tapahtua lapsen arjessa. Silloin muutokset, jotka voidaan saavuttaa ovat myös pysyvämpiä.

SOTE-uudistuksen, lakiuudistuksen ja Merikratoksen uudistumisen tavoitteena on myös hyvinvoiva lapsi ja hänen perheensä. Hienoja tavoitteita, toivottavasti me kaikki onnistumme niiden toteuttamisessa.

Meillä kaikilla on tärkeä syksy edessä!

Ilona Lehtinen toimitusjohtaja Merikratos lastensuojelu Oy

3 │ MERIKRATOS NEWS 2/2014

MERIKRATOS KYSYY

Mihin lastensuojelu on menossa,

lapsiasiavaltuutettu TUOMAS KURTTILA? Miten näet lapsiasiavaltuutetun roolista käsin lastensuojelun ja muiden perheiden tukipalveluiden roolin ja tulevaisuuden suunnan Suomessa?

Painopisteen on oltava ehkäisevässä perhetyössä. Saavutettavuus on oleellista eli kynnysten on oltava matalat. Perheiden on löydettävä palvelut, mitä tukee perhekeskustoiminnan vakiinnuttaminen. Perhettä ei pidä juoksuttaa, vaan palvelut on rakennettava tukemaan perheen tilannetta. Palvelutuotannossa tarvitaan uudenlaista palveluviestintää, jotta perheet myös tietävät, mitä tukea he arkeensa voivat saada. Lastensuojelun korjaavan työn osalta on tärkeä poistaa stigmaa ja negatiivista kaikua, joka lastensuojelulla on.

Tämä tapahtuu erityisesti palvelun laatua parantamalla. Työntekijöiden hyvinvoinnista ja työolosuhteista huolehtiminen on keskiössä pystyäksemme palvelemaan paremmin vaativissa olosuhteissa eläviä perheitä ja lapsia.

MERIKRATOS NEWS 2/2014 │ 4

Tulevaisuudessa (kuten nyt) perheiden palveluja tuottavat kunnat, yksityiset palveluntuottajat ja järjestöt, millaisena näet näiden yhteisen kumppanuuden rakentamisen tärkeyden?

Kumppanuudessa on tärkeää tunnistaa kunkin rooli ja tehtävä. Kuntien vastuulla on viimesijassa vastata, että palvelut toimivat laadukkaasti ja ajallaan. Palvelutuotannon puolelta on tärkeää pystyä viestimään tilaajalle asiakkaiden muuttuvista tarpeista. Palveluiden kehittäminen on oltava yhteistä työtä.

Millaisena näet yksityisten (sosiaali- ja terveysalan) palveluntuottajien roolin tulevaisuudessa yhteiskunnan hyvinvoinnin rakentamisessa ja ylläpitämisessä?

Toivon, että yksityinen palvelutuotanto säilyttää innovatiivisuutensa. Sillä on suuri merkitys suomalaisessa hyvinvointiarkkitehtuurissa.

Palveluiden kehittämisessä kumppanuus julkisen sektorin ja toisaalta kansalaisten suunnalle korostuu.

Tämän kolmikantaisuuden - julkinen sektori, yksityinen palvelutuotanto, kansalaiset - varaan on rakennettava.

Mihin suuntaan uskot lastensuojelun Suomessa menevän?

On välttämätöntä ottaa varhaisen tuen ja ehkäisyn painopiste. Tähän suuntaan osassa kuntia jo mennään, mutta kuntien väliset erot ovat merkittävän suuret. Liian suuret.

Pitäisikö meidän ottaa oppia lasten ja/tai lastensuojeluasioissa joltain muulta maalta? Minkä näkisit hyväksi esimerkiksi?

Näen hyvänä esimerkkinä Suomen ennen 1990-luvun lamaa. Ennen lamaa perheet saivat vielä helposti ja joustavasti tukea arkeensa kotipalveluna. Lastensuojelun kustannukset lähtivät laukkaamaan, kun perheille suunnatut kotipalvelut ajettiin 1990-luvun lamassa alas.

MERIKRATOS NEWS 1/2014 │ 5 5 │ MERIKRATOS NEWS 2/2014

Perheiden palvelujen yhteydessä on paljon puhuttu ”kokonaisvaltaisesta työotteesta”, mitä kaikkea tämä sinulle tarkoittaa, mitä haluaisit siitä sanoa?

Se tarkoittaa erityisesti asiakaseli ihmislähtöistä orientaatiota. Vastakohta tälle on työntekijäkeskeinen ja -lähtöinen ajattelu. Lasten kohtaamisen osalta korostuu myös lapsen osallisuus eli lapsen mahdollisuus muun muassa arvioida saamaansa palvelua. Lastensuojeluasiakkaat, esimerkiksi teini-ikäiset, joiden asiakkuudet ovat tällä hetkellä voimakkaassa kasvussa, ovat hyvin näkymättömiä. Heidän kohdallaan työote on voimakkaan ei-osallistava.

Kyse on pitkälti hyvinvointijohtamisesta, esimiestyön merkitys on ratkaiseva.

Mitkä ovat suurimmat haasteesi astuessasi lapsiasiavaltuutetun saappaisiin?

Saada yhdessä valtioneuvoston, eduskunnan, työmarkkinajärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa rakennettua Suomesta maailman lapsiystävällisin yhteiskunta.

Miten soteuudistus vaikuttaa lasten elämään ja mitä siinä pitäisi huomioida?

Uudistus on mahdollisuus, mikäli palvelun laatuun pystymme tavoitteen mukaisesti vaikuttamaan.

Oleelliseksi nousee kuntien välisten erojen tasaaminen. Suomi on nyt monta Suomea. Kansalaisten yhdenvertaisuus ei toteudu perusoikeuksien näkökulmista riittävästi. Tämä näkyy eri alueiden ja väestöryhmien terveyserojen kasvussa.

Jos saisit päättää yksin rahasta tai muusta välittämättä, niin minkä asiat muuttaisit lasten asioissa/palveluissa?

Neuvoloissa tehtäisiin 3-4 vuoden iässä jokaiselle oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tuki. Tämä tuottaisi moninkertaisesti takaisin pitkässä kaaressa työllisyysasteen nousuna ja työurien pidentymisenä.

"Toivon, että yksityinen palvelutuotanto säilyttää innovatiivisuutensa.

Sillä on suuri merkitys suomalaisessa hyvinvointiarkkitehtuurissa."

Kuvat: AnnArt

ASIAKKAAN NÄKÖKULMA

ERÄÄN NUOREN TARINA...

Jälkihuollettavan nuoren tytön haastattelu entisessä sijoituspaikassa, Aapeluskoti Riihisellä.

Emmi tulee haastatteluun entisen omahoitajansa kanssa yhtä matkaa, Heidi on hakenut Emmin töistä, päiväkodista, jossa Emmi työskentelee tällä hetkellä. Iloisen oloinen ja näköinen tyttö kertoo tulleensa oikein mielellään haastatteluun. Emmistä on helppo puhua ajastaan Aapeluksessa ja tämän hetkisestä suhteestaan Heidiin ja muihin Riihisen aikuisiin.

Emmi on muuttanut Riihiselle viisitoistavuotiaana. Sitä ennen hän asui seitsemän vuotta perhekodissa. Emmillä on hyvät välit myös perhekotiin, jossa hänen sisaruksensa edelleen asuvat. Emmi kertoo, että hän sai myös perhekodissa hyvää kasvatusta, ja Heidi on samaa mieltä.

MERIKRATOS NEWS 2/2014 │ 6

Sijoitusaikaa Aapeluksessa Emmi kuvaa sanalla tärkeä: hänellä oli sellainen olo, että hän on tärkeä. Emmi kertoo myös luottamuksestaan Aapeluksen työntekijöitä kohtaan ja siitä, että siellä oli hyvä olla. Esimerkkinä Emmi kertoo, että ei hatkaillut sen vuoksi että oli huono olla, vaan sen vuoksi kun joskus halusi nähdä enemmän kavereita. Hatkan aikanakin hän vastasi puhelimeen, ja koki että hänen pitää ilmoittaa olevansa ihan kunnossa, koska uskoi, että Aapeluksessa oli aito huoli hänestä.

Emmin aika Aapeluksessa oli hyvää, mutta liittyihän siihen myös ylä- ja alamäkiä, kipuiluja ja rajojen kokeiluja. Vuonna 2011 Emmi joutui auto-onnettomuuteen, josta toipuminen kesti pitkään ja jatkuu edelleen. Emmi sai onnettomuuden seurauksena pysyvän aivovamman. Vamma ei näy Emmistä mitenkään ulospäin, mutta vaatii paljon kärsivällisyyttä, keskittymistä ja asioihin paneutumista. Nyt Emmi pärjää asian kanssa, mutta onnettomuuden jälkeen oli luonnollisesti vaikeaa. Opiskelut eivät sujuneet, ja muutenkin eläminen rajojen puitteissa tuntui vaikealta. Siitä vaiheesta selvittiin, mutta se vaati paljon.

Muuttopäiväksi omaan kotiin Emmi valitsi juuri sen päivän, kun hän täytti 18 vuotta. Tästä muuttopäivästä, siitä tietystä torstaista, tyttö ei kertakaikkiaan suostunut neuvottelemaan Riihisellä. Aiheesta keskustelu hymyilyttää sekä Emmiä että omahoitaja Heidiä. Muuttokuorma vietiinkin sitten uuteen kotiin suunnitellusti marraskuisena torstaipäivänä vuonna 2012. Ensimmäinen oma tavara oli vaaleanpunainen paistinpannu.

Nyt Emmi asuu jo toisessa omassa kodissa. Hän ei viihtynyt ensimmäisessä kodissaan häiriköivän naapurin vuoksi. Häiriköinti meni niin pitkälle, että Emmi ei lopulta enää edes halunnut yöpyä kotona, vaan majoittui kavereilla ja tutuilla.

Samaan aikaan, mutta muista syistä, myös opinnot keskeytyivät. Paniikkikohtaukset lisääntyivät. Onneksi tänäkin vaikeana aikana tukena ja apuna oli koko ajan Riihiseltä entinen omahoitaja, nykyinen jälkihuollon ohjaaja Heidi sekä Emmille myös tärkeä ohjaaja Suski. Haastattelutilanteessa käy myös hyvin ilmi, että Emmin suurena tukena Heidin ja Suskin lisäksi ovat olleet kaikki Riihisen aikuiset. Tämän tärkeys ja ymmärtäminen välittyy Emmistä haastattelijalle helposti.

Asiat alkoivatkin selvitä yhteistyöllä. Löytyi uusi asunto, jossa Emmi viihtyy hyvin ja myöhemmin Emmi sai myös mieluisan työpaikan päiväkodista.

Koko ajan konkreettisen tuen lisäksi tärkeänä henkisenä tukena on ollut Heidi, johon Emmillä on matala kynnys ottaa yhteyttä.

Emmi ei osaa nimetä asiaa, josta ei voisi olla yhteydessä entiseen omahoitajaansa. Hän soittelee ja viestittelee Heidin kanssa tapaamisten välissä paljon. Aiheet ovat milloin mitäkin, hassuista tilannekuvista arkisiin ongelmiin tai vain haluun höpötellä. Tästä puhuttaessa Emmi kertoo myös ymmärtävänsä, että on onnekkaassa asemassa, koska läheskään kaikilla jälkihuollettavilla ei ole näin paljon tarvittavaa tukea saatavilla. Yleistä ei ole sekään, että jälkihuollon työntekijä on entinen omahoitaja, mutta se on Aapeluskotien tapa tehdä jälkihuoltoa.

Hatkan aikanakin hän vastasi puhelimeen, ja koki että hänen pitää ilmoittaa olevansa ihan kunnossa, koska uskoi, että Aapeluksessa oli aito huoli hänestä.

Kun Emmi muutti pois Aapeluksesta, häntä jännittivät eniten yksin jääminen, rahan käyttö sekä koulun keskeytyminen. Samat asiat jännittivät myös Heidiä: syrjäytymisen vaara, koulunkäynti ja rahan käyttö. Molempia rauhoitti kuitenkin tieto siitä, että suhde jatkuu.

Emmiin on luotettu Aapeluksessa, ja se näkyy tytöstä hyvin. Emmi kertoo myös luottavansa itse aikuisiin - joskin hän itse korjaa hieman, että ainakin ammattilaisiin. Emmi kertoo luottavansa tulevaisuuteen - siksi, että on saanut niin hyvät eväät elämälle sijoitusaikoina. Heidi pohtii myös, että Emmi on hyvin vahva tyttö. Emmi nyökkää vahvuudelleen hieman varovasti, mutta toteaa olevansa samaa mieltä. Emmi myös seurustelee tällä hetkellä, ja kertoo luottavansa myös > suhteeseen.

7 │ MERIKRATOS NEWS 2/2014

Teksti: Marianne Neijonen, palvelujohtaja, Merikratos lastensuojelu Oy

Merikratoksen kotona tehtävä perhekuntoutus

– kohtaamista perheen omassa arjessa

Iida Harju

Merikratoksen perhekuntoutusjaksot toteutetaan perheen omassa kodissa, perheen luonnollisessa toimintaympäristössä. Tämä on työskentelyn arvolähtökohta, kuten myös asiakkaan kunnioittaminen ja asiakaslähtöisyys. Kokemus on osoittanut, että hyviin tuloksiin perhekuntoutusjaksoilla päästään nimenomaan näillä kahdella lähestymistavalla: perheen aidolla osallisuudella omaan palveluunsa sekä perheen oman ympäristön kunnioittamisella.

Perhekuntoutusjaksoja toteutetaan perheiden monenlaisissa, usein haastavissakin elämäntilanteissa.

Perhekuntoutus on korjaavaa, pitkäkestoista ja perheen kanssa yhdessä rakennettavaa työskentelyä, joka tähtää muutokseen perheen arjessa ja elämässä. Tavanomaisin jakso kestää puolesta vuodesta yhteen vuoteen. Perhettä tavataan aluksi 3-4- kertaa viikossa, työskentelyn edetessä käyntikertoja voidaan vähentää.

Merikratoksen työryhmät ovat kehittäneet mallin, jossa ensimmäisen kuukauden aikana työntekijät ja perheenjäsenet yhdessä etsivät ne sisällölliset työskentelymallit, joilla jatkokuntoutusta lähdetään rakentamaan. Näin päästään rakentamaan muutosta siinä ympäristössä, missä perhe tulevaisuudessakin asuu ja toimii.

Sisällöt räätälöidään tarpeiden mukaan Riippuen perheen tilanteesta, perhekuntoutusprosessia vetää joko Merikratoksen sosiaalityöntekijä tai perheterapeutti. Kuntoutusjaksojen sisällöt räätälöidään perheenjäsenten yksilöllisten tarpeiden mukaan sosiaalityöntekijän ja perheen kanssa laadittuja tavoitteita noudattaen.

Viikoittaisen sosiaaliohjaajan työpanoksen lisäksi työmuotoja voivat olla perheterapia, sekä muut erilaiset perhettä hyödyttävät terapiamuodot. Myös lapsille ja nuorille pyritään rakentamaan omat yksilölliset tukimuotonsa; neuropsykiatrinen valmennus ja voimauttava valokuvaus ovat tästä hyviä ja käytettyjä esimerkkejä. Näistä yksilöllisistä tukimuodoista muotoutuu yhtenäinen ja kuntouttava jakso.

Sosiaaliohjaajatyöparin tukena kuntoutusjaksolla on muita perheen kannalta olennaisia asiantuntijoita. Kuntoutusjaksolle järjestetään myös asiantuntijakonsultaatioita perheen tarpeiden mukaisesti, lastenpsykiatrian ja aikuispsykiatrian erikoislääkärit ovat keskeisiä yhteistyökumppaneita. Myös Merikratoksen psykologit jalkautuvat osaksi perheiden kotona tehtävää työtä.

Perheelle sopivaa palvelua rakennettaessa arvioidaan esimerkiksi, hyötyykö perhe enemmän psykologin säännöllisestä kohtaamisesta vai kenties enemmän psykiatrin konsultaatioista. Merikratoksen moniammatillinen työryhmäkonsultaatio toimii myös hyvänä foorumina perheen asioiden eteenpäin viemiselle. Lapsen ja perheen asioista vastaava sosiaalityöntekijä sekä perheenjäsenet ovat tervetulleita mukaan konsultaatioihin.

Koko perhe mukana Käytäntö on osoittanut, että parhaaseen lopputulokseen päästään, kun perheen kaikki jäsenet ovat mukana suunnittelemassa omaa perhekuntoutusjaksoaan. Kuulluksi tulemisen kautta sekä aidolla kumppanuudella voimme auttaa perheitä eheytymään jopa erittäin haastaviksi arvioiduissa elämäntilanteissa. Me ihmiset tarvitsemme aikaa, pysyviä tukimuotoja sekä oikea-aikaista auttamista, jotta luottamus omaan selviytymiseen säilyy ja vahvistuu entisestään. Kotona tehtävä työ antaa perheelle mahdollisuuden jatkaa vielä perheenä ja saada apua juuri niihin kohtiin, jotka he kokevat haasteellisiksi. Pysyvä muutos vaatii aina paljon aikaa ja tukea, nopeat muutokset harvoin jäävät pysyviksi.

MERIKRATOS NEWS 2/2014 │ 8

Pilvikki Harju

ASIANTUNTIJAT Merikratoksen perhekuntoutustyöryhmän asiantuntijat voivat sosiaaliohjaajatyöparin lisäksi olla psykologeja, perheterapeutteja, sosiaalityöntekijöitä, konsultoivia psykiatreja tai päihdesosiaalityöntekijöitä ja muita päihteisiin erikoistuneita asiantuntijoita.

MENETELMÄT Perhekuntoutuksen menetelmiä ovat perheterapia sekä muut perheelle sopivat terapiamuodot, sosiaalityö, sosiaaliohjaus, neuropsykiatrinen valmennus, voimauttava valokuvaus, MIM-vuorovaikutuksen arviointimenetelmä sekä muut vuorovaikutuksen tukemiseen tähtäävät menetelmät, ART-menetelmä sekä perheinterventio.

Emmi kertoo Heidin olevan kuin varaäiti, läheinen ihminen, vähän sellainen kuin vaikka kummitäti.

>

Lopuksi puhumme siitä, miten häneen luotetaan myös työpaikassa, päiväkodissa. Emmi pohtii asiaa hetken ja kertoo esimerkin: tuntuu vähän oudolta, kun päiväkodissa lapsi saa aikuisen kanssa mennä varastoon, ja hän onkin se aikuinen, kenen kanssa varastoon voi mennä.

Tapaamisemme on ohi, ja poikaystävä odottaa Emmiä pihalla. Pyydän tyttöä vielä kuvaamaan Heidiä, jälkihuollon ohjaajaansa, entistä omahoitajaansa. Emmi kertoo Heidin olevan kuin varaäiti, läheinen ihminen, vähän sellainen kuin vaikka kummitäti. ”Ja sitten se on urheiluhullu”.

Emmi menee poikaystävänsä ja Heidin kanssa vielä haastattelun jälkeen vierailulle Riihiselle.

Kaikkea hyvää Emmi!

Haastattelun teki Kaisa Lehtinen, Merikratoksen myyntipäällikkö, sosionomi AMK. Haastateltava Emmi (nimi muutettu) ja omahoitaja sekä jälkihuollon ohjaaja Riihisen ajalta Heidi Sillanpää.

9 │ MERIKRATOS NEWS 2/2014

Kuva: Harry Raja-Alho

Merikratoksen uusi

perhearviointimalli Merikratoksen asiantuntijapalveluihin kuuluvat sosiaalityöntekijät ja psykologit ovat kevään 2014 aikana kehittäneet uuden perhearviointimallin. Kehitystyö on yhtenäistänyt ja selkiyttänyt arviointiprosesseja ja uudistetun arviointimallin myötä tavoitteenamme on vastata entistäkin paremmin sekä tilaajien että asiakasperheiden tarpeisiin ja toiveisiin.

MERIKRATOS NEWS 2/2014 │ 10

Uuden perhearviointimallin teoreettisina viitekehyksinä ovat Arnon Bentovimin & Liza Bingley Millerin kehittelemä Perhearviointiopas sekä Pesäpuu ry:n PRIDE-ohjelman mukaiset vanhemmuuden valmiudet.

Perhearviointioppaan lähtökohtien mukaisesti arviointiprosesseissamme korostuvat systeemiteoreettinen ajattelu ja voimavarakeskeisyys. Arviointiemme keskiössä ovat perheenjäsenten väliset vuorovaikutussuhteet ja niiden vaikutus perheen toimintaan. Arvioissamme paneudumme aina vaikeuksien ja pulmakohtien lisäksi myös perheen vahvuuksiin ja voimavaroihin.

Vanhemmuuden tehtävät Perhearviointioppaassa vanhemmuutta tarkastellaan erilaisten vanhemmuuden tehtävien kautta. Lisäksi perheillä ajatellaan olevan erilaisia ominaisuuksia, joiden puitteissa vanhemmat suorittavat vanhemmuuden tehtäviään ja, jotka joko tukevat tai heikentävät näistä tehtävistä suoriutumista. PRIDE-ohjelmassa korostuu lapsikeskeisyys ja vanhemmuutta lähestytään erilaisten vanhemmuuden valmiuksien kautta. Näiden teoreettisten viitekehysten mukaisesti tarkastelemme arviointiprosesseissamme esimerkiksi vanhempien valmiuksia hoitaa ja ohjata lasta, vastata lapsen yksilöllisiin tarpeisiin ja sitoutua lapsen asioiden hoitamiseen. Vanhemmuuden osa-alueista eri perheiden kohdalla voivat korostua eri asiat ja kunkin perheen tilannetta lähestytään aina yksilöllisesti.

Arvioinnit suunnitellaan siis kuten aikaisemminkin, aina tapauskohtaisesti tilaajan ja perheen kanssa laadittujen tavoitteiden mukaisesti.

Kolme eri tasoa Arvioinnin laajuus ja syvyys riippuvat arvioinnin tavoitteista. Uusi perhearviointimalli koostuu kolmesta eri tasosta, joita ovat yleinen taso, syventävä taso ja laaja taso. Eri tasojen kautta voidaan työskennellä juuri perheen tilanteen edellyttämällä tavalla. Uutta mallia kehittäessämme olemme pyrkineet huomioimaan myös aiempaa varhaisemman työs-

11 │ MERIKRATOS NEWS 2/2014

kentelyn mahdollisuuden – perheen kanssa voidaan työskennellä arvioivalla työotteella perheen tilanteen hahmottamiseksi jo ennen kuin vaikeudet ovat muodostuneet mittaviksi.

Toisaalta, syventävän ja laajan tason arvioinneilla, jotka molemmat vastaavat vanhemmuuden arvioita, voidaan tutkia perheen tilanne hyvin laajasti ja syväluotaavasti.

Yleisen tason arvioinnissa selvitetään perheen olosuhteet ja arjen hallinnan keinot, lasten arjen rytmit ja rutiinit, PRIDEmallin mukaiset vanhempien vanhemmuuden valmiudet, vanhempien mielikuvat lapsesta, lapselle tärkeät ihmissuhteet ja lapsen käsitys itsestään sekä lisäksi kuvaillaan havainnot perheenjäsenten välisestä vuorovaikutuksesta. Yleisen tason arvioinnin tekee pääsääntöisesti sosiaaliohjaajatyöpari, jota sosiaalityöntekijä tai psykologi tukee konsultoinnilla.

Yleisen tason arvioinnista laaditaan yhteenveto.

Syventävän tason arviointi sisältää yleisen tason työkentelyvaiheet.

Lisäksi syventävän tason arvioinnissa perehdytään perheen historiaan, selvitetään perheenjäsenten motivaatio ja sitoutuminen lapsen asioihin ja tarvittaviin tukitoimiin, tutkitaan vanhemmuuden eri osa-alueita ja perheenjäsenten välistä vuorovaikutusta syvemmin sekä tehdään yhteistyötä perheen viranomaisverkoston kanssa. Syventävän tason arvioinnissa on aina mukana sosiaalityöntekijä ja muu moniammatillinen työryhmä määräytyy tilanteen mukaisesti. Syventävän tason arvioinnista laaditaan asiantuntijalausunto.

Laajan tason arviointi sisältää yleisen ja syventävän tason työskentelyvaiheet. Lisäksi siinä paneudutaan vanhempien väliseen suhteeseen, arvioidaan lapsen ja vanhemman välistä kiintymyssuhdetta sekä kunkin perheenjäsenen yksilöllisen tuen tarvetta. Laajan tason arviointiin on mahdollista sisällyttää esimerkiksi WMCI-haastattelu, MIM-vuorovaikutusarvio, FAST-tutkimus tai AAI-tutkimus. Laajan tason arvioin-

nin toteuttavat asiantuntijapalveluiden työntekijät. Työryhmään kuuluu aina sosiaalityöntekijä sekä lisäksi tilanteen edellyttämällä tavalla yksi tai useampia muita työntekijöitä, kuten toinen sosiaalityöntekijä, psykologi tai perheterapeutti. Laajan tason arviointi mahdollistaa myös lastenpsykiatrin osallistuminen arviointiin joko tapaamisin tai konsultoinnein.

Laajan tason arvioinnista laaditaan asiantuntijalausunto.

Keskeisinä lähtökohtinamme ovat työskentelyn avoimuus ja läpinäkyvyys, asiakkaan osallistuminen omaan asiaansa myös arviointityöskentelyssä ja jokaisen perheenjäsenen äänen esille tuominen. Arviointityöskentelyyn kuuluu aina lapsen tapaaminen. Etenkin syventävän ja laajan tason arvioinnit toimivat parhaimmillaan myös interventioina.

Uskommekin arviointityön olevan aina mahdollisuus kohti positiivista muutosta!

Niina Asikainen, lastensuojelun sosiaalityöntekijä (YTM) Julia Kuokkanen, kehittämispäällikkö, sosiaalityöntekijä (YTM)

Teksti ja kuvat: Nicehearts

Vantaan Tyttöjen Tila, Vantaan Nicehearts ry Vantaan Nicehearts ry. on vuonna 2001 perustettu yhdistys, joka monipuolisella toiminnallaan edistää naisten ja tyttöjen kokonaisvaltaista hyvinvointia, lisää heidän osallisuuttaan, edistää integraatiota ja kotoutumista sekä lisää alueellista vaikuttamista ja sosiaalista aktiivisuutta. Yhdistyksen toiminnot keskittyvät viiteen osa-alueeseen: sosiaalinen tukitoiminta, tyttötyö, naisten työllistymisen tukitoimet ja yrittäjyyden edistäminen, avoin kulttuuri – ja harrastustoiminta sekä kehittämis– ja tutkimustoiminta. Vantaan Nicehearts ry:n visiona on olla monimuotoisen tyttö- ja naistyön edelläkävijäyhteisö Suomessa.

Vantaan Nicehearts ry. perustettiin aikoinaan tyttöerityistä työtä varten Vantaalle. Kuitenkin vasta vuonna 2013 saatu Raha-automaattiyhdistyksen kolmen vuoden hankerahoitus mahdollisti sen, että yhdistys pääsi aloittamaan “Kulttuuri – ja sukupuolisensitiivisen tyttötyön” kehittämishankkeen, jonka tarkoituksena on mallintaa Vantaalle kulttuuri – ja sukupuolisensitiivinen nuorisotyön toimintatapa, kehittää syrjäytymistä ennaltaehkäiseviä toimintamuotoja ja perustaa tyttöjen oma tila Vantaalle, Vantaan Tyttöjen Tila!

Sukupuolisensitiivinen tyttötyö Kulttuurisensitiivisyys merkitsee herkkyyttä huomioida eri kulttuurien erityispiirteitä. Tyttötyössä

tämä tarkoittaa sitä, että monikulttuuriset tytöt eivät ole yhtenäinen ryhmä ja että kulttuuri on paljon muutakin kuin etnisyyttä. Kulttuuri merkitsee erilaisia olemisen tapoja, joita määrittelevät muun muassa nuorisokulttuurit, erilaiset elämäntavat, seksuaalinen suuntautuminen tai yhteiskunnallinen osallistuminen. Näillä erilaisilla kulttuureilla saattaa olla erittäin merkittävä rooli nuoren identiteetin muotoutumisessa.

Sukupuolisensitiivisyys taas merkitsee herkkyyttä huomioida sukupuolen erilaiset vaikutukset nuorten kasvamisessa. Sukupuolisensitiivisessä tyttötyössä tunnistetaan erilaisia tyttönä olemisen tapoja, muttei uusinneta niitä kyseenalaistamatta. Työotteessa pyritään purkamaan, avaamaan ja laajentamaan sukupuolirooleja sekä sukupuolittuneita käyttäytymismalleja.

Sukupuolisensitiivisessä tyttötyössä tuetaan tyttöjä pohtimaan ja löytämään omannäkoinen naiseutensa moninaisten mallien ja vaihtoehtojen joukosta. Naiseus on moniulotteista ja ristiriitaistakin, eikä ole olemassa yhtä ”oikeaa” naiseutta. Sukupuolisuuden ja oman sukupuoli-identiteetin pohtiminen on merkittävä asia, jossa lapsi ja nuori tarvitsee tukea ja tilaa. Sukupuolisensitiivinen tyttötyö merkitsee naiseuden nostamista esiin myönteisenä voimavarana ja samalla huomioi tyttöjen välisiä eroja ja moninaisia tapoja olla tyttö.

Tyttöjen Tilasta nuoriksi naisiksi Ensimmäisen hankevuoden aikana kävijämäärät ovat nousseet n.

250 kävijään kuukaudessa, jolla on tavoitettu n. 160 eri tyttöä ja nuorta aikuista. Toiminta keskittyy avoimiin toimintailtoihin, joiden tarkoituksena on tarjota matalankynnyksen toimintaa 10-28 –vuotiaille vantaalaisille tytöille. Avoimet illat pitävät sisällään yhdessäoloa, läksyapua, leikkejä, pelejä, kokkausta, kädentaitoja, rentoutusta ja toisiin tutustumista. Tyttöjen Tilaan voi myös silloin tulla vaikka vain juomaan kupin teetä ja juttelemaan päivän tapahtumista. Ryhmätoiminnot taas keskittyvät moninaiseen työpajatoimintaan (mm. tanssi, elokuvan teko, Voimaneidot), jonka tarkoituksena on ryhmäytymisen kautta edistää tyttöjen sosiaalista vahvistumista, omien voimavarojen löytymistä, oman polun rakentamista, uusien ystävien löytymistä ja vuorovaikutusta erilaisten tyttöjen ja nuorten kanssa. Tyttöryhmät ovat myös paikkoja, joissa tytöt voivat keskustella ja oivaltaa yhdessä uusia asioita tyttöydestä ja naiseudesta yhteisöllisessä ja turvallisessa ilmapiirissä.

Vantaan Tyttöjen Tilan perustehtävänä on tukea tyttöjen ja nuorten naisten kasvua sekä identiteettiä ja auttaa heitä kasvamaan itsensä näköisiksi naisiksi yhteisöllisyyttä arvostavassa sekä naistietoisessa ympäristössä. Tyttöjen Tilasta löytää uusia ystäviä, välittäviä aikuisia ja mahdollisuuden oppia uutta! Tervetuloa tutustumaan!

MERIKRATOS NEWS 2/2014 │ 12

Yhteystiedot: Sanna Heikkinen-Velican, projektijohtaja, sanna.heikkinen-velican@nicehearts.com tai 050 366 7994. www.nicehearts.com Tyttötoimintaa tukee: RAY, Vantaan kaupunki, Aktia stiftelsen i Vanda, Zonta Club Vantaa I

MERIKRATOKSEN LAKIMIES KOULUTTAA Tarvitsetteko lastensuojelun lainsäädännöstä päivitettyä tai syventävää tietoa? Toistuvatko asiakkuuksissanne tietyt lainsäädännölliset kysymykset, joihin haluaisitte asiantuntevia vastauksia?

Merikratoksen lastensuojelun lakimiespalveluista vastaava VT Mirjam Araneva on on toiminut viranomaisia konsultoivana ja avustavana lakimiehenä vuodesta 1998 alkaen. Aranevan koulutukset ovat saaneet positiivista palautetta niiden selkeydestä ja osallistavasta otteesta.

Lastensuojelu uudistuvassa sosiaalihuollossa Koulutuksessa käydään läpi sosiaalihuoltolain uudistuksen vaikutuksia asiakkuuden alkamiseen, avohuollon tukitoimenpiteisiin, kiireelliseen sijoitukseen ja muihin kiireelliseen toimenpiteisiin, kelpoisuuksiin sekä lastensuojelun toteuttamiseen.

Päätöksentekomenettely lastensuojelussa – päätösten ja hakemusten perustelu Lastensuojelulain ja hallintolain asettamat vaatimukset asian valmistelulle ja päätöksen/hakemuksenteolle sekä ohjeistuksen päätösten perustelemiseen.

Dokumentaatio lastensuojelussa Koulutuksessa käydään läpi dokumentaatiossa huomioitavia käytännön seikkoja sekä asiakirjoihin ja tietosuojaan liittyvää lainsäädäntöä.

Perhehoito ja sijaishuollossa olevan lapsen huolto ja oikeus yhteydenpitoon sekä tietosuoja Koulutuksessa käydään läpi perhehoitajien oikeudellista asemaa sijaishuollossa olevan lapsen osalta, lapsen oikeutta pitää yhteyttä vanhempiinsa ja muihin läheisiin henkilöihin sekä perhehoitajan oikeutta lapsen ja perheen yksityisyyttä koskeviin tietoihin sekä salassapitovelvollisuutta.

Koulutukset räätälöidään aina yrityksen ja yhteisön tarpeita vastaavaksi kokonaisuuksiksi!

Koulutuskyselyt: mirjam.araneva@merikratos.fi

13 │ MERIKRATOS NEWS 2/2014

KOULUPSYKOLOGIN TYÖSTÄ Lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskennellessä yhtenä keskeisenä toimintaympäristönämme on koulumaailma - lasten ja nuorten keskeinen kasvuympäristö.

Koulusta saadut oppimis- ja muut tärkeät kokemukset kaverisuhteista sekä yhteistyöstä toisten kanssa kantavat pitkälle heidän tulevaisuuteensa.

Ville Suomäki

Merikratoksen psykologit ovat työskennelleet oppimiseen liittyvien kysymysten parissa erityisesti silloin, kun lapsen tai nuoren oppimisessa ja koulunkäynnissä on ilmennyt huolia, joita on ollut hyvä selvittää tarkemmin psykologisen tutkimuksen keinoin. Tutkimusten lisäksi psykologilla on tärkeä rooli myös muussa toiminnassa, jonka tavoitteena on vahvistaa koululaisten hyvää kasvua ja kehitystä tukevaa ympäristöä. Yksilötyön lisäksi olemme kiinnostuneita olemaan mukana vahvistamassa oppilashuollon yhteistoimintaa konsultatiivisella työotteella. Tällä tarkoitetaan toimintaa, jossa psykologi tarjoaa oman osaamisensa opettajien tai muiden koulun ammattilaisten käyttöön, ja jossa koulun pedagoginen ja psykologinen osaaminen ja tieto kohtaavat koululaisten tarpeet mahdollisimman osuvalla tavalla (Annarila Ahtola, Psykologi-lehti 07/2010, Tavoitteena hyvinvoiva koulu). Konsultoivasta koulupsykologityöstä on tehty hyvän käytännön suositus psykologian tieteellisen neuvottelukunnan toimesta vuonna 2013 (psyli.fi/ julkaisuja).

Kouluarkea, esimerkiksi yksittäisen luokan tai koko kouluyhteisön toimintaa palvelevat ratkaisut syntyvät monialaisen yhteistyön tuloksena. Näin on myös psykologisten tutkimusprosessien kohdalla. On tärkeää, että lapsen kouluarkeen mahdollisimman hyvin osuvia, oppimista ja koulunkäyntiä tukevia keinoja mietitään yhdessä vanhempien ja oppilashuollon kanssa.

Lasten ja nuorten ”työpaikka” Koulu on lasten ja nuorten ”työpaikka”, jossa kuluu iso osa heidän arkipäivistään. Paljon on puhetta työviihtyvyydestä, mutta vähemmän kuulee puhuttavan koulussa viihtymisestä. Tämä on merkittävä osatekijä sekä oppimisen että muun lapsen ja nuoren kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta. Silloin, kun koulu on paikka, johon lapsen ja nuoren on kiva mennä ja olla, tällöin se on myös ympäristö, jossa on mahdollista saada tärkeitä onnistumisen kokemuksia ja harjoitella taitoja pettymyksistä eteenpäin suuntaamiseksi. Koulussa viihtymisen taustalla vaikuttavat monet tekijät, kuten opiskeluvaatimusten yhteensopivuus lapsen kykyjen

MERIKRATOS NEWS 2/2014 │ 14

ja taitojen kanssa sekä luokassa ja koko koulussa vallitseva ilmapiiri.

Psykologeina haluammekin olla tuomassa asiantuntemustamme koko kouluyhteisön hyväksi olemalla mukana lasten ja nuorten kouluarjessa nykyistä tiiviimmin. Tämä on mahdollista konsultatiivisen työskentelyotteen kautta, jolloin voimme olla mukana ratkomassa arjen kinkkisiä tilanteita opettajien ja muiden koulun ammattilaisten kanssa ja olemalla yhteistyökumppani kullekin koululle sopivien yhteistyökäytänteiden kehittämisessä.

Kouluarjessa on tilanteita, joissa lapsia tai nuoria voidaan auttaa parhaiten työskentelemällä opettajien kanssa tukemalla heitä päivittäisessä työssään, esimerkiksi auttamalla heitä kohtaamaan vaikeassa elämäntilanteissa olevia oppilaita. Konsultatiivisen työn tavoitteena onkin tarjota opettajalle keinoja arjessa esiinty-

vien haasteellisten tilanteiden tueksi. Samalla opettaja kartuttaa omaa osaamis- ja menetelmäpankkiaan, ja osaa näin ratkoa jatkossa itsenäisesti samankaltaisia työtilanteita.

Yhteistyötä opettajien kanssa Psykologille ohjautuu vain pieni osa niistä oppilaista, jotka hyötyisivät psykologin asiantuntemuksesta.

Psykologin ja opettajien yhteistyöllä on mahdollista tavoittaa suurempi joukko koululaisia, tähdäten näin samalla hyvinvointia vahvistavaan ja ennaltaehkäisevään toimintaan.

Merikratoksen psykologeina olemme työskennelleet lastensuojelun ammattilaistemme kanssa konsultoivan työn merkeissä pitkään ja tätä osaamistamme tarjoamme myös kouluyhteisöjen avuksi.

Psykologin yhteistyö koulun ammattilaisten kanssa voi olla tiedon

jakamista tai työssä heränneiden ajatusten ja tunteiden käsittelyä.

Opettajat kohtaavat usein samankaltaisia haasteita työssään. Näin ollen kahdenkeskisten keskustelujen lisäksi näitä tilanteita voisi olla hyödyllistä käydä läpi psykologin vetämissä vertaisryhmissä erilaisiin kehityksen, oppimisen tai psyykkisen hyvinvoinnin teemoihin liittyen. Konsultatiivisella työotteella työskentelevä psykologi tukee myös opettajien työssä jaksamista ja hyvinvointia.

Kehitetään yhdessä lasten ja nuorten koulumaailmasta sellainen, missä on kiva olla ja oppia ja joka toimii hyvänä ankkurina nuorille rakentaa omannäköisensä hyvä tulevaisuus!

Teksti: Linda Stenberg, psykologi (PsM) Johanna Vilmi, kehitysjohtaja, psykologi (PsM)

MERIKRATOKSEN SEKSUAALINEUVOJA OPASTAA Kyselemme asiakkailtamme paljon henkilökohtaisia kysymyksiä. Yksi tärkeimmistä voi olla kysymys asiakkaan seksuaalisuudesta. On tärkeää antaa asiakkaalle lupa kertoa ja kuunnella häntä aidosti.

Merikratoksen seksuaalineuvoja ja sosiaaliohjaaja Jukka Aho rohkaisee sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia kysymään tämän vaikean, mutta tärkeän kysymyksen.

Mitä sinun seksuaalisuudellesi kuuluu?

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisina otamme asiakkaan huomioon yksilönä ja kokonaisuutena. Olemme kiinnostuneita hänen arjestaan, elintavoistaan, historiastaan, tunteistaan, tarpeistaan, asioiden merkityksistä ja siitä kaikesta mitä näiden takaa löytyy. Kukin työntekijä antaa omalla persoonallisella tavallaan asiakkaalle luvan kertoa itsestään ja elämästään. Tärkeää on antaa asiakkaalle lupa olla sellainen persoona kuin hän on ja arvostaa häntä.

Seksuaalisuus on osa ihmisenä olemisen kokonaisuutta ja perustaa, ilman sitä meitä ei olisi olemassa. Kaikki elämän osa-alueet voivat vaikuttaa seksuaalisuuteen. Otetaan karrikoitu esimerkki ongelmien kumuloitumisesta: asiakkaalla voi olla oman seksuaalisuutensa alueella ongelma, joka heijastuu kumppaniin, mikä taas heijastuu lapsiin, jotka voivat oireilla huoltajien ongelmista ja näin viranomaisten huolet voivat nousta pintaan.

Seksuaalisuutta ei koeta helpoksi aiheeksi puhua, jos siitä ei ole kysytty ensin. Sen vuoksi jokaisen työntekijän pitäisi kysyä asiakkaalta tämä vaikea kysymys - vaikka sujuvasti asiakkaan muun terveyden ja hyvinvoinnin kartoituksen yhteydessä. Työntekijän ei tarvitse osata auttaa ja ratkaista asiakkaan esiin nostamaa ongelmaa, vaan tärkeintä on kuunnella ja ohjata eteenpäin.

Kysytään rohkeasti ja annetaan asiakkaillemme lupa kertoa!

P.S. Muista sopivin väliajoin kysyä myös itseltäsi: mitä minun seksuaalisuudelleni kuuluu?

Jukka Aho, seksuaalineuvoja, sosiaaliohjaaja Puh: 050 4129840, Email: jukka.aho@merikratos.fi Merikratos Lastensuojelu, Tampere

15 │ MERIKRATOS NEWS 2/2014

PÄÄTOIMITTAJALTA Kädessäsi on Merikratoksen syksyn 2014 lehti. Merikratos News on ilmestynyt vuodesta 2009 alkaen ja sillä alkaa olla jo vakiintunut lukijakunta.

Olen iloinen saadessani päätoimittaa jo lehden toista numeroa: toivottavasti pystymme välittämään lehden avulla sinulle käsityksen siitä, miksi tätä työtä teemme sekä millä tavoilla autamme ja tuemme erilaisia asiakkaitamme.

Lehden artikkelit ovat syntyneet Merikratoksen työntekijöiden sekä verkostomme asiantuntijoiden kirjoittamina. Lämmin kiitos kaikille, jotka kannoitte kirjalliset ja kuvalliset kortenne kekoon!

Ritva Leijala, markkinointijohtaja, Merikratos News päätoimittaja p. 010 830 5131 toimitus@merikratos.fi

Lehden pääosassa ovat aina asiakkaamme, iso joukko perheitä, lapsia ja nuoria, joiden kanssa jaamme arkea ja elämää. Toisaalta asiakkainamme ovat koko ajan enemmän myös erilaiset ammattilaiset ja organisaatiot - tarjoamme apua ja selkeyttä myös työelämän moniin haasteisiin. Työyhteisöjen hyvinvointi ja rakenteiden muutoksiin liittyvät kysymykset ovat olleet meillekin ajankohtaisia, kuten voit seuraavalta sivulta alkavasta artikkelista lukea.

Uskommekin, että meillä on sekä asiantuntemusta että kokemuksellista tietoa auttaa asiakasperheiden lisäksi myös ammattilaisia!

Merikratokseen voit tutustua myös uusittujen kotisivujemme kautta!

Olemme toteuttaneet kotisivut yhdessä Digimediatoimisto Vilperin kanssa.

Heille kuuluu iso kiitos ennen kaikkea siitä, että he löysivät punaisen langan vuolaista toivomuksistamme. Sivut toteutettiin ammattitaidolla, sovitussa ajassa ja meitä kuunnellen. Suosittelenkin lämpimästi, käy kurkkaamassa www.merikratos.fi. Samalla toivotan innostavia lukuhetkiä lehtemme parissa: toivottavasti onnistumme tarjoamaan sinulle uusia ajatuksia ja näkökulmia!

MERIKRATOS NEWS 2/2014 │ 16

MUUTTUVA

MERIKRATOS Vajaat kaksi vuotta sitten Merikratoksessa alkoi voimakas muutoksen aika. Vuonna 1999 perustettu yritys oli kasvanut niin taloudellisesti, maantieteellisesti kuin työntekijöissäkin mitattuna vauhdilla, kunnes heikentynyt kuntatalous pakotti pysähtymään. Syksyllä 2012 alkaneessa muutosprosessissa on pureuduttu syvälle Merikratoksen merkitykseen, toimintaan ja mahdollisuuksiin.

Perinpohjaisen muutoksen läpikäyminen vie aikaa ja voimia. Muutos on edennyt pitkälle ja tällä hetkellä Merikratos on kaikin puolin terveempi yritys kuin pari vuotta sitten: henkilöstö voi paremmin ja talous on tasapainottumassa. Vaikka muutoksen jälkimainingit pyyhkivätkin vielä rantaa, on jo nyt selvää, että murroksen lopputuloksena on nousemassa uusi, parempi Merikratos.

Merikratos ja menneisyys Kuusi sosiaalialan ammattilaista yhdisti voimansa ja perusti viisitoista vuotta sitten osuuskunnan, Merikratoksen. Aluksi yrityksen asiakkaina olivat lähinnä Turun seudun pienet kunnat, joille tuotettiin lastensuojelun avohoitopalveluita. Ajatuksena alusta asti oli tarjota kunnille oikeanlaisia palveluita oikeaan aikaan niin, että kunnille ei koidu kiinteitä kustannuksia. Sosiaalitoimen palveluiden lisäksi osuuskunta Merikratos tarjosi myös henkilöstökoulutusta.

Vuonna 2004 Merikratos ryhtyi tuottamaan silloisille työvoimatoimistoille pitkäaikaistyöttömien työllistymistä edistäviä tukipalveluita. Työskentelyn laajentuessa vuonna 2005 eriytettiin työvoimatoimistoille tuotettavat palvelut ja henkilöstökoulutus omaksi yrityksekseen, Merikratos työvoimapalvelut Oy:ksi. Kuntien sosiaalitoimille tarkoitettujen palveluiden tuottaminen jäi Merikratos-osuuskunnalle, joka päätettiin muuttaa osakeyhtiöksi vuonna 2006. Merikratos sosiaalipalvelut Oy:n omistajiksi tuli suurin osa alkuajoista saakka mukana olleista työntekijöistä, entiset osuuskunnan jäsenet.

Vuonna 2007 uusi lastensuojelulaki julkistettiin. Uuteen lakiin oli kir-

17 │ MERIKRATOS NEWS 2/2014

>

Terve, dynaaminen ja toimiva yritys kestää paremmin kriisejä ja painetta kuin sairas ja lamaantunut.

> jattu lastensuojelun painopisteeksi avohuollon ennaltaehkäisevät toimet perinteisen lastensijoituksen sijaan. Tästä johtuen päätettiin toiminnan valtakunnallistamisesta. Avohuollon lastensuojelupalveluita ja asiantuntijakokonaisuuksia varten perustettiin oma yritys, Merikratos lastensuojelu Oy, johon kuuluu nykyään n. 85% koko konsernin 120 henkilön työvoimasta. Merikratos sosiaalipalvelut Oy keskittyy sosiaali- ja terveyspalveluiden rajapinnalla tarvittavien palveluiden tuottamiseen.

Vuoden 2013 alussa Aapelus Oy toi mukanaan kolme pienryhmäkotia, joista saatiin uutta osaamista ja tukea myös avopalveluihin, tärkeimpinä terapiapalvelujen sekä kotiin tehtävän perhekuntoutuksen osaaminen.

Matkalla kriisiin Merikratos oli käytännössä monopoliasemassa lastensuojelun avohoitopalvelujen tarjoajana vuoteen 2011 asti. Palvelun korkea laatu ja referenssit takasivat osaltaan turvatun talouskasvun - kilpailijat olivat yhden tai muutaman työntekijän yrityksiä, jotka eivät pystyneet kilpailemaan Merikratoksen valtakunnallisen ja korkeatasoisen tarjonnan kanssa. Sen vuoksi yrityksen talous oli pitkään vahva ja kasvuvauhdikasta.

Merikratos-organisaatio ja yrityskulttuuri olivat konservatiivisia mutta markkinatilanteen pysyessä vakaana muutoksiin ei ryhdytty. Monimutkainen ja hierarkinen organisaatiorakenne loi pohjaa monenlaisille tiedonkulun ja päätöksenteon haasteille. Ilmapiiri happani ja ihmiset alkoivat voida huonosti, mutta toimintakykyä pyrittiin ylläpitämään konservatiivisen toimintakulttuurin hengessä uusin säännöin ja ohjeistuksin.

Kriisi iskee Maailmalla jo aiemmin alkanut ja kotimaassa pitkittynyt taloudellinen kriisi iski kuntiin todenteolla vuonna 2012. Ensinnäkin kuntien heikko talous vaikutti suoraan siihen, minkä verran ja minkä laajuisia palveluita ylipäänsä ostettiin. Ostopalvelut kilpailutettiin tiukasti, ja Merikratoksen korkealaatuiset palvelut hävisivät edullisemmille tarjouksille. Yrityksen tilaukset vähenivät radikaalisti, eikä sisään tuleva kassavirta enää riittänyt kattamaan kiinteitä kustannuksia.

Ulkoiset paineet pakottivat Merikratoksen katsomaan sisäänpäin. Johto koki yhteisesti muutoksen välttämättömyyden mutta johtamiseen ja toimintakulttuuriin liittyvät muutostarpeet koettiin johdossa eri tavoin.

Taloudelliseen tilanteeseen reagointi koettiin riittämättömänä, lisäksi kaivattiin toimintakulttuurin kokonaisvaltaisempaa muutosta. Tällä varmistettaisiin se, että toimintaympäristön muutokset tulevaisuudessa eivät vaarantaisi perustehtäväämme asiakkaiden parissa tai henkilöstömme hyvinvointia ja toimintakykyä.

Taloudellisen kriisin ratkaisuja etsittäessä yrityksen sisäiset ja erityisesti johtamiseen kytkeytyneet ongelmat kävivätkin selviksi. Läpimurto tapahtui muutoskirjallisuuden tutkimisen kautta: huonosti voivien yritysten kuvaukset peilasivat Merikratoksen arkipäivää, ja ongelmille saatiin nimet.

Samalla tieto siitä, että näitä ongelmia on tutkittu, antoi uskoa siihen, että niille on olemassa ratkaisuja. Taloudellisesta kriisistä toipuminen oli edelleen ensisijainen tavoite, mutta ymmärrettiin, että myös piilevien ongelmien ratkaiseminen helpottaisi taloudellista tilannetta: terve, dynaaminen ja toimiva yritys kestää paremmin kriisejä ja painetta kuin sairas ja lamaantunut. Näin reagointi yksittäiseen kriisiin väistyi yrityksen toimin> tatapojen ja ilmapiirin uusimisen ja muuttamisen tieltä.

MERIKRATOS NEWS 2/2014 │ 18

ALIHANKINTA MERIKRATOKSEN TOIMINNASSA

Luotettavan ja laadukkaan alihankintaverkoston avulla Merikratos pystyy tarjoamaan räätälöityjä palveluita hyvinkin erityislaatuisissa tilanteissa. Merikratoksen alihankkijat ovat omien alojensa asiantuntijoita, joiden työn jäljestä Merikratos pystyy menemään takuuseen. Alihankintana ostetaan sellaisia täydentäviä erityispalveluita, joita Merikratos ei itse pysty tarjoamaan. Alihankinta ei siis kilpaile Merikratoksen oman palvelutarjonnan kanssa vaan täydentää sitä.

Luottamuksellisen alihankintatyön perusta muodostuu selkeästi

sovituista vastuukysymyksistä, laskutuksesta, kirjaamiskäytännöistä ja salassapitosopimuksista. Salassapidosta sovitaan paitsi potilastietojen osalta, myös molempien osapuolten mahdollisiin yrityssalaisuuksiin liittyen. On kuitenkin tärkeää toimia niin, että salassapitokysymykset eivät vaikeuta yhteistyötä. Merikratos myös varmistuu siitä, että alihankkija maksaa verot, työeläkemaksut, lakisääteiset vakuutukset ynnä muut velvoitteensa kunnolla.

Alihankkijan tekemää työtä arvioidaan samoilla pelisäännöillä kuin muidenkin työntekijöiden,

Alihankintapalvelu: Psykoterapeutti Toni Mäkelä

Psykoterapiapalvelut sisältävät mahdollisuuden perhe-, pariterapia- ja vanhempainohjaus-tapaamisiin (Kela-pätevyys perhe- ja pariterapiassa).

Psykoterapiapalveluissa erityisosaamisena perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan liittyvät asiat.

sekä asiakkaan että tilaajan puolelta. Palveluiden tuottaminen on myös eettistä: kaikkia töitä ei vastaanoteta, jos koetaan että eettiset periaatteet kärsisivät. Tilaajan puolelta on aina nimettynä vastuuhenkilö myös alihankkijan palvelun kohdalla. On myös tärkeää, että hinnoittelu mahdollistaa laadukkaan palvelun tuottamisen koko ketjun osalta.

Alihankintaverkoston avulla asiakas saa tarvitsemansa palvelun nopeasti ja joustavasti. Kun sekä alihankkija että Merikratos valvovat palvelun laatua, voi tilaaja olla varma palvelun korkeasta tasosta.

Työnohjauspalvelut sisältävät mahdollisuuden tilata työnohjausta yksilöille, työyhteisöille, esimiehille, johdolle sekä perheterapeuttisesti orientoitunut työnohjaus tuki- ja sijaisperheille. (Lisänä perhehoitoliiton täydennyskoulutus ja kuuluminen heidän työohjaajapankkiinsa).

Pitkäaikainen kokemus kehitysvammaisten, lastensuojelu- ja NEPSY - lasten ja mielenterveyshäiriöistä kärsivien nuorten sekä heidän perheidensä tukemisesta vastaanotolla tai heidän luonnollisessa ympäristössään, esimerkiksi kotona tai koulussa toteutettava ”psykoterapeuttinen kuntoutus”. www.perheterapia.fi -sivuilta löytyvät Toni Mäkelän yksityisenä ammatinharjoittajana tarjoamat psykoterapia- ja työnohjauspalvelut.

Toni Mäkelä Psykoterapeutti (Valvira, KELA), erikoistuminen perhe – ja pariterapiaan (ET) Työnohjaaja (STOry) Poltinahontie 13 A 3 13130 Hämeenlinna perheterapia@netti.fi www.perheterapia.fi 045-1214722

19 │ MERIKRATOS NEWS 2/2014

>

Muutoksen alkumetrit Kriisi loi tahdon muuttaa sisäistä rakennetta, jotta ulkoisiin paineisiin voitaisiin vastata. Muutos oli saatava aikaan, koska muutossignaalit olivat hyvin voimakkaat sekä organisaation sisällä että ulkopuolella. Syntyi tilanne, jossa oli valittava käytäntöihin keskittyvän ylläpitävän ja syvällisen kulttuurin tasolla tapahtuvan muutoksen välillä. Jälkimmäinen valittiin ja yrityksen muutosta ryhdyttiin työstämään johtamisen ollessa ensimmäisenä tarkastelun kohteena.

Taloudellinen tilanne vaati säästöjä, jotka aloitettiin suurimmasta menoerästä, henkilöstökuluista. Työvoima oli sopeutettava vallitsevaan markkinatilanteeseen, yhteistoimintamenettely oli aloitettava ja henkilöstösuunnittelua tarkennettava. Samanaikaisesti uuden johdon haasteena oli mahdollistaa aito keskusteluyhteys ja luottamus henkilöstön kanssa.

Syvää ja todellista muutosta Yksi uuden Merikratoksen toiminnan kulmakivistä on uudenlainen johtaminen. Yrityksen olemassaololle on myös oltava hyvä peruste, joka kantaa kun muut asiat ovat keskeneräiset: oli saatava aikaan yhteinen ymmärrys siitä, miksi olemme olemassa. Uusi johto esittikin kysymyksen koko henkilöstölle: miksi Merikratos on olemassa?

Merikratos on olemassa, jotta lapset ja nuoret voisivat paremmin, eivätkä heitä tukevat yhteiskunnalliset organisaatiotkaan kaatuisi taakan alle. Merikratoksella on siis yhteiskunnallisesti merkittävä asema suomalaisen lapsiperheen hyvinvoinnin tukemisessa ja edistämisessä. Läpi koko muutosprosessin yrityksen palvelutyö onkin sujunut kuten aina. Se kertoo Merikratoksen sitoutuneesta ja välittävästä henkilökunnasta, joka tekee työtään siksi, että se on tärkeää.

Kun yrityksen perusajatus on kunnossa ja yhteinen tavoite selkeä, pysyy yritys myös muutoksessa toimintakykyisenä ja vakaana. Olemassaolon merkityksen ymmärtämisen myötä jokainen työntekijä voi kehittämällä omaa toimintaansa kehittää koko yrityksen kilpailukykyä. On uskomatonta, kuinka valtava merkitys on sillä, että olemassaololla on peruste, jonka voi ymmärtää oman työarkensa kautta!

Uusi johtamisen kulttuuri hämmentää yhä: on totuttu odottamaan val-

MERIKRATOS NEWS 2/2014 │ 20

Merikratoksen uusi visio on olla suomalaisen lastensuojelun avohuollon halutuin yhteistyökumppani, jonka palvelujen laatu, sujuvuus ja käytettävyys ovat markkinoiden parhaat.

miita vastauksia, suoria käskyjä ja tarkkoja ohjeita. Kannustaminen kokeilemiseen ja kehittämiseen, myönteisen palautteen antaminen, luottamus ja tarvittaessa vahva tuki ovat asioita, joita käytetään johtamisessa. Viesti, jota halutaan välittää, on: ”Uskalla kokeilla ja myös epäonnistua, syyllisiä ei etsitä, vain uusia ratkaisuja!”

Avoimuutta on lisätty myös yrityksestä ulospäin, sillä nyt haetaan yhteistyökumppaneita ja tehdään asioita toisten yritysten kanssa, ollaan mukana erilaisissa hankkeissa ja liitytään rohkeasti projekteihin. Myös yksityiset asiantuntijat ovat tervetulleita täydentämään palveluita. Syntyy hienoja uusia työmuotoja ja erilaisia kokeiluja työn kehittämiseksi.

Parasta on se, että yksittäiset työntekijät ovat aktiivisia yhteistyön rakentajia, eikä yhteistyötä tarvitse johtaa ylhäältä vaan se on ”talon tapa”.

Hankesuunnitelmat ja budjetointi tapahtuu tiimeissä, mutta tarvittaessa tuki, ohjaus ja neuvonta toimintaan tulevat johdolta. Liikkeelle lähdettiin alussa hyvin varovasti, mutta kannustus on rohkaissut ja nyt uusia kokeiluja aloitetaan hyvin luontevasti. Vastuu on haluttu ottaa vastaan, kun se on annettu.

Jatkuvaa kehitystä Isoja muutoksia on vielä edessä. Siirtyminen kohti yhtä osakeyhtiötä on aloitettu hallituksen päätöksentekoprosessilla. Konsernin yritykset tulevat näin toimimaan ilman raja-aitoja, yhdessä, kuten ihmisetkin.

Yrityksen palveluportfolio on vuosien mittaan muodostunut alueittain vaihtelevaksi. Käytännössä palvelut ovat eri alueilla samat, mutta niiden nimitykset toisistaan poikkeavia. Vastaisuudessa Merikratoksen palveluportfolio on kaikkialla sama: samasta palvelusta puhutaan samalla nimellä niin Oulussa kuin Vantaallakin.

Merikratoksen uusi visio on olla suomalaisen lastensuojelun avohuollon halutuin yhteistyökumppani, jonka palvelujen laatu, sujuvuus ja käytettävyys ovat markkinoiden parhaat. Mielikuvaa Merikratoksesta sosiaalialalla, erityisesti lastensuojelun palveluntuottajana, selvitetäänkin kyselyllä, joka suunnataan asiakaskuntien sosiaalityöntekijöille. Sama kysely tehdään myös yrityksen sisällä. Tarkoituksena on selvittää, kuinka paljon nämä mielikuvat eroavat toisistaan - ja minkälainen matka vision toteutumiseen vielä on.

21 │ MERIKRATOS NEWS 2/2014

Teksti perustuu Merikratos lastensuojelu Oy:n toimitusjohtaja Ilona Lehtisen JOKO-tutkielmaan Valokuvat Merikratoksen kuva-arkistosta vuosien varrelta, valokuuvajina muun muassa Kristiina Mäki, Ville Suomäki ja Teemu Tähtinen.

LÄHIYMPÄRISTÖSSÄ TEHTÄVÄ TYÖ Teksti: Visa Metsälä, psykologi

MERIKRATOKSEN CASE-TYÖNOHJAUS - JÄSENNYS, SUUNTA JA JAKSAMINEN Merikratos erottautuu kilpailijoistaan työn laadulla ja vaikuttavuudella.

Keskeinen keino tämän saavuttamiseen ovat työskentelyn rinnalla toteutetut case-työnohjaukset eli yksittäiseen asiakkuuteen suuntautuvat säännölliset ohjaukset. Yhdessä Merikratoksen psykologin kanssa työntekijä, työpari tai työryhmä asettuvat pohtimaan asiakkuudessa havaittuja ilmiöitä, tarkentamaan työskentelyn suuntaa ja purkamaan työn herättämiä tunteita. Työskentely ei ole yksisuuntaista, ylhäältä tulevaa neuvontaa vaan yhdessä etsimistä ja oppimista.

Kun työtä tehdään niin intensiivisesti ja lähellä asiakasta, hämärtyvät helposti työntekijälle tututkin ilmiöt. On hankala nähdä metsää puilta. Osal-

taan tämä johtuu siitä, että asiakkuuden pohtimiselle jää perustyön ohella helposti liian vähän aikaa. Lisäksi työskentelyn suunta ja painopiste saattaa usein matkan varrella muuttua, jolloin on hyvä pystyä reagoimaan asiakkuuden uusiin tarpeisiin.

Case-työnohjaus on aina myös oppimistilanne. Siinä meillä on mahdollisuus oppia asiakkuuksissa tapahtuvista ilmiöistä, mutta ennen kaikkea itsestämme työntekijänä. Turvallisen ja luottamuksellisen ilmapiirin muodostuminen mahdollistaa omien asiakastyön herättämien ajatustensa ja tunteidensa tutkimisen. Tapaamiset toimivat venttiilinä niiden purkamiseen ja tätä kautta toimivat työssä jaksamisen tukena. Asiakas-

työhön kohdistuvat tunteemme vaikuttavat vuorovaikutukseemme asiakkaan kanssa ja niinpä erityisesti negatiivisten tunteiden ja ajatusten työstäminen kohti myötätuntoista lähestymistapaa on merkittävää positiivisten muutosten saavuttamiseksi.

Merikratos haluaa olla mukana auttamassa myös yhteistyökumppaneita ja tarjoaakin case-työnohjauspalvelua myös ulospäin. Jos kiinnostuit työskentelytavoistamme ja haluaisit kuulla niistä lisää on sinulla tähän mahdollisuus elokuun avoimien ovien päivänä Merikratoksen Turun toimistolla. Muun ohjelman lisäksi Merikratoksen psykologi ja sosiaaliohjaaja jakavat tuolloin ajatuksia ja kokemuksia case-työnohjauksen merkityksellisyydestä työarjessa.

MERIKRATOS NEWS 2/2014 │ 22

VOISIKO CASE-TYÖNOHJAUKSESTA OLLA MINULLE HYÖTYÄ?

Alla olevat kysymykset voivat auttaa sinua selvittämään, voisiko Merikratoksen case-työnohjauksesta olla hyötyä sinulle tai työryhmällesi.

Pohdi erikseen jokaisen asiakkuutesi kohdalla, sopiiko esitetty väittämä juuri kyseiseen asiakkuuteen.

Mitä enemmän rasteja saman asiakkuuden kohdalle kertyy, sitä enemmän case-työnohjauksesta voi olla sinulle tai työryhmällesi, sekä asiakkaalle/asiakkaille hyötyä. Taulukkoon on malliksi kirjattu neljä asiakkuutta ja voit jatkaa sitä itse.

ASIAKKUUS 1

ASIAKKUUS 2

ASIAKKUUS 3

ASIAKKUUS 4

1. Asiakkuudesta syntyy syvä huoli.

2. On vaikea päästä kiinni, millaisesta ilmiöstä asiakkuudessa on kyse, tai miten sitä sanottaisi.

3. Asiakkuus vie paljon energiaani, ja työaika ei tunnu riittävän asiakkuuden jäsentämiseen.

4. Työskentely asiakkuuden parissa tuntuu pysähtyneeltä.

5. Asiakkuus herättää minussa vahvoja tunteita.

6. Asiakkuuden olosuhteet ovat muuttuneet merkittävästi, ja tavoitteita/työskentelyn painopisteitä on tarkasteltava uudelleen.

7. Haluan ammatillisesti kehittyä reflektoimalla omaa asiakastyöskentelyä.

Jos kiinnostuit ja haluat tutustua Merikratoksen case-työnohjaukseen, ota yhteyttä, niin jutellaan lisää!

Johanna Vilmi, kehitysjohtaja, psykologi puh. 050 3821315 johanna.vilmi@merikratos.fi

23 │ MERIKRATOS NEWS 2/2014

TÖISSÄ JOUKKUEENA TYÖHYVINVOINTIPÄIVÄ

Lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille Sosiaalialalla työskentely on antoisaa, mielenkiintoista ja arvokasta. Välillä se on myös haastavaa, raskasta ja turhauttavaa. Jotta jaksaa, on pidettävä itsestä ja työkavereista hyvää huolta.

Olisitteko sinä ja työkaverisi ansainneet päivän, jolloin uuden oppimisen rinnalla myös hemmoteltaisiin itseä, pidettäisiin hauskaa ja jolloin työhyvinvointi, työssä jaksaminen ja voimaantuminen lisääntyisivät?

Me Merikratoksella uskomme ymmärtävämme useimpia niistä haasteista, joita sosiaalialan arkityössä kohdataan. Kokemuksemme sopeutumisesta ja oppimisesta on tarjonnut valmiuksia auttaa muita erilaisten haasteiden kanssa ponnistelevia.

Päivän tavoitteena voi olla syventyminen johonkin työn osa-alueeseen, työssä jaksamisen lisääntyminen, työilmapiirin ja joukkuehengen kehittäminen sekä yhteinen hauskanpito.

Työyhteisöpäivän mahdollisia teemoja: • lasten ja nuorten kanssa työskentely • lapsi/nuoren eri ikävaiheiden kehityshaasteet moniammatillisessa tiimityössä • työssäjaksaminen haastavissa elämäntilanteissa olevien asiakkaiden kanssa • tiimityön haasteet ja mahdollisuudet lapsi- ja nuorisotyössä • yhteistyön ja työilmapiirin kehittäminen • työkaluja oman työhyvinvoinnin varmistamiseen Lisäksi toiveidenne mukaisesti päivään voi liittää liikunnallista / toiminnallista yhdessä tekemistä. Päivää voi jatkaa illanvietolla, jossa tarkoituksena on mukava yhdessäolo.

Työyhteisöpäivänne luotsina toimivat Merikratoksen työyhteisökehittämiseen paneutuneet psykologit ja sosiaalityöntekijät tai muut ammattilaiset.

Olkaa yhteydessä, niin suunnitellaan yhdessä teille sopiva työhyvinvointipäivä. Hinta määräytyy päivän sisällön ja osallistujamäärän mukaan.

Johanna Vilmi, T&K-johtaja, psykologi puh. 050 3821315 johanna.vilmi@merikratos.fi Merikratos pyrkii kaikissa toimissaan siihen, että olemme luotettava ja innostava yhteistyökumppani. Haluamme jokaisen asiakkaamme kanssa luoda yhteistyösuhteen, jonka tuloksena syntyy jotakin ainutlaatuista.

Jotta jaksaa, on pidettävä itsestä ja työkavereista hyvää huolta.

MERIKRATOS NEWS 2/2014 │ 24

Yrittäjä, turvaamme menestyksesi.

Merikratoksen menossa mukana:

Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Eläkevakuutukset: Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo.

Toyota Auto-Center ja Merikratos - toimivaa yhteistyötä autoasioissa jo yli kymmenen vuoden ajan “Luotettavuus ja vaivattomuus on meille tärkeää niin autohankinnoissa kuin itse autoissa. Meidät otettiin aikoinaan lämpimästi vastaan Auto-Centerissä ja sen jälkeen homma on toiminut.”

-Joni Lehtonen, hallintopäällikkö, Merikratos “Arvostamme suuresti Merikratosta asiakkaana. Meillä on Jonin kanssa vahva vuosien aikana syntynyt molemminpuoleinen luottamus. Monesti toinen tietää jo ennalta mitä toinen haluaa.”

-Timo Lehtinen, yritysmyyjä AMT, Auto-Center Varsinais-Suomen Auto-Center on lähes 30-vuotias turkulainen perheyritys. Ideanamme on olla aidosti joustava ja ihmisläheinen kunnon vanhan ajan palveluyritys. Meillä on tarjolla kaikenhintaisia autoja sekä erityisen hienosti toimiva pikahuolto. Olemme ylpeitä siitä, että meillä on mukava asioida.

Tervetuloa!

TOYOTA

RAISIO LOIMAA FORSSA

25 │ MERIKRATOS NEWS 2/2014

Kuvassa Merikratoksen Joni (vas.) ja Auto-Centerin Timo Toyota Yarisin vierellä, joita Merikratoksellakin on käytössään useampi

www.toyotaautocenter.fi Löydät meidät myös Facebookista! www.facebook.com/toyotaautocenter

Kuvat: Verke

NUORET JA NUORISOTYÖ

VERKOSSA Verkosta on tullut meille tänä päivänä keskeinen toimintaympäristö. Työ-, opiskelu- ja vapaa-aikaa kuluu yhä enenevässä määrin erilaisissa verkkopalveluissa ja sosiaalisen median ympäristöissä. Etenkin nuorille internet mahdollistaa uudenlaisia tiloja olla, ilmaista itseään ja jakaa erilaisia kiinnostuksen kohteita vertaisten kanssa. Myös nuorisotyössä pyritään jatkuvasti etsimään uusia keinoja, joilla vastata paremmin nuorten muuttuviin tarpeisiin.

Suomalaisessa nuorisotyössä on hyödynnetty uuden median tai teknologian ominaisuuksia ja ilmiöitä usein hyvin nopeasti niiden ilmestymisen jälkeen. 1980-luvulta lähtien pelikonsolit ovat olleet enemmän tai vähemmän nuorisotalojen vakiokalustoa biljardipöydän ohella. Siinä missä 1990-luvulla rakennettiin nuorisotyössä verkkosivustoja tiedottamista varten, siirryttiin 2000-luvun puolella työskentelemään niihin verkkoyhteisöihin, missä nuoretkin olivat. Vuoden 2005 jälkeen alkoi sosiaalisen median murros näkyä nuorisotyössä, ja etenkin kunnallisessa nuorisotyössä Facebookista tuli pitkälti synonyymi verkkonuorisotyön tekemiseen.

Maailma taskussa - mobiilit sukupolvet Viimeisten vuosien aikana verkkokulttuurissa on eletty uudenlaista murroskautta, jossa erilaiset yhteisöpalvelut ja sosiaalisen median välineet ovat vakiintuneet osaksi arkitodellisuuttamme. Mobiilien mediapäätelaitteiden, kuten kannettavien- ja taulutietokoneiden sekä älypuhelinten määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Samanaikaisesti verkossa tapahtuva toiminta, kuten esimerkiksi pelaaminen, on siirtymässä pöytäkoneilta ja konsoleilta mobiileille laitteille, joiden perus-

MERIKRATOS NEWS 2/2014 │ 26

ominaisuuksiin kuuluvat internet ja erilaiset sosiaalisen median työkalut.

Tutkimusten mukaan esimerkiksi valtaosalla yli 10-vuotiaista suomalaiskoululaisista on käytössään älypuhelin (DNA:n koululaistutkimus 2013) ja yli 75% 13–29-vuotiaista nuorista käyttää sosiaalisen median palveluita älypuhelimella (ebrand Suomi 2013).

Myös nuorille suunnattujen verkkopalvelujen tarjonta on kasvanut viimeisten vuosien aikana huomattavasti: kunnat, järjestöt, seurakunnat ja yksityisen sektorin toimijat tarjoavat verkossa muun muassa moniammatillisia tieto- ja neuvontapalveluja, ehkäisevää päihdetyötä, etsivää työtä ja verkkonuorisotalotoimintaa.

Toisaalta, suurin osa palvelumuodoista pohjautuu hyvin samankaltaisille toimintaperiaatteille, joita yhdistää chat-pohjainen kommunikaatiotapa sekä palvelujen ensisijaisesti auttava luonne. Lisäksi palveluissa ei huomioida vielä riittävän hyvin mobiiliteknologisen kehityksen aiheuttamia muutoksia nuorten internetin käyttötottumuksissa, joita ovat esimerkiksi eri sovellusten rinnakkainen käyttö samanaikaisesti sekä visuaalisuuden korostuminen kuvien ja videoiden avulla.

Palvelujen kehittämisessä keskeistä on myös ymmärtää, että nuoret kiinnittyvät edelleen vahvasti omaan alueeseensa ja lähiympäris-

27 │ MERIKRATOS NEWS 2/2014

töönsä, johon kuuluvat niin perhe, ystävät kuin harrastukset. Samanaikaisesti internet kuitenkin tarjoaa omassa lähiympäristössä uudenlaisia sosiaalisuuden muotoja. Se myös mahdollistaa uusien, maantieteelliset rajat ylittävien sosiaalisten verkostojen ja yhteisöjen rakentumisen. Nuorisotyössä tästä hyvinä esimerkkeinä ovat vaikkapa Tampereen seurakuntien järjestämät bittileirit nuorten suosimassa Minecraftissa sekä Turun Tyttöjen Talon ryhmäblogitoiminnan hyödyntäminen tyttötyössä.

nä. Hedelmällisempää olisi kuitenkin miettiä esimerkiksi sitä, millaisia merkityksiä nuoret antavat erilaisille verkkoyhteisöille ja -palveluille. Ehkä samalla huomaisimme, että ihmisen perimmäinen halu olla vuorovaikutuksissa toisten ihmisten kanssa ei muutu, oltiinpa sitten kasvokkain tai verkossa.

Kaikkein tärkeintä on vuorovaikutus Teknologinen kehitys asettaa paitsi nuorisotyön myös muiden nuorisoalalla toimivien näkökulmasta monenlaisia haasteita. Toisaalta kyse on teknisestä kehityksestä, joka liittyy esimerkiksi uudenlaisten verkkovälineiden ja -palvelujen omaksumiseen ja hyödyntämiseen ammatillisesti.

Toisaalta kyse on laajemmasta kulttuurisesta muutoksesta, joka liittyy identiteetin, sosiaalisten suhteiden ja vuorovaikutuksen, jopa valta-asetelmien uudelleenmuotoutumiseen tietoverkottuneessa yhteiskunnassa.

Nuorisoalalla keskustelu nuorten internetin käytöstä jää helposti välinetasolle, jolloin lähinnä pohditaan sitä, mitä palvelua nuoret käyttävät ja mihin ammattilaisten tulisi men-

Heikki Lauha Kirjoittaja työskentelee projektisuunnittelijana Verkkonuorisotyön valtakunnallinen kehittämiskeskus Verkessä. Verke on yksi opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämistä nuorisotyön valtakunnallisista palvelu- ja kehittämiskeskuksista, ja sen toimintaa koordinoi Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus. Lisätietoa verkkonuorisotyöstä ja Verken toiminnasta löytyy osoitteesta www.verke.org.

Graffiti

työskentelymenetelmänä ammatillisessa tukihenkilötyössä

Kuvat: Lauri Kouki

”Tämä on nuorisokulttuurin muoto, jolle on selvästi tilausta.

Meidän tehtävämme on tukea sitä” - Helsingin nuorisotoimenjohtaja Tommi Laitio ww.hs.fi Helsinki lisää julkisia graffitiseiniä – nollatoleranssille loppu 2.3.2014 7:42

”Meille on tärkeää, ettei laiton töhrintä lisäänny.

Tälle on selkeästi tilausta, joten on tärkeää, että maalaukset tehdään laillisesti ja valvotulle paikalle.”

- Helsingin kaupungininsinööri Raimo K. Saarinen ww.hs.fi Helsinki lisää julkisia graffitiseiniä – nollatoleranssille loppu 2.3.2014 7:42

MERIKRATOS NEWS 2/2014 │ 28

Päiväkodeissakin pidetään nykyään graffiti-työpajoja lapsille. www.aamuposti.fi Spraymaalia ja räppiä päiväkotiin 03.04.2014 19:28

Graffiti on teksti tai kuva, joita on tehty kautta aikojen erilaisilla sopivilla piirtimillä, nykyisin yleensä musteella tai spraymaalilla. Graffiti voi olla usean neliömetrin kokoinen seinämaalaus tai esimerkiksi vessan seinästä löytyvä pieni kirjoitus, joita puhekielessä usein kutsutaan ”tageiksi”.

Graffitin syntyjuuret johtavat 1960-luvun Yhdysvaltojen suurkaupunkeihin. Erityisesti New Yorkissa juniin ja rakennuksiin ilmestyneitä kirjoituksia alettiin kuitenkin huomioida enemmän vasta 1970- ja 1980-luvuilla‚ kun graffitit muuttuivat suuremmiksi ja monipuolisemmiksi. Sana graffiti on johdos italian kielen verbistä graffiare (raaputtaa), joka edelleen on laina kreikan kielen verbistä γραφειν (graphein) eli kirjoittaa. (Lähde: Wikipedia) Asenteet graffiteja kohtaan vaihtelevat. Jotkut kannattavat ankaraa nollatoleranssia, toisten mielestä graffitit ovat osa urbaania kulttuuria. Graffitien ja tagien tekeminen ilman lupaa on laitonta useimmissa maissa, myös Suomessa. Usein graffiti tehdäänkin luvatta, mutta myös laillisia graffitin maalauspaikkoja on koko ajan enemmän.

Taidetta vai vandalismia?

Monet pitkän linjan graffititaiteilijoista ovat löytäneet osaamiselleen käyttöä työmarkkinoilta, graafikkoina, tatuoijina, taiteilijoina tai muissa visuaalista silmää vaativissa tehtävissä. Joissain paikoissa voi ammattigraffititaiteilijalta myös tilata graffitin oman talon seinälle.

Graffiti jakaa ymmärrettävästi mielipiteitä. Se on taidemuoto, mutta se on osaltaan myös vandalismia.

Se on vuosikymmenten aikana kehit-

29 │ MERIKRATOS NEWS 2/2014

tynyt, omat muotonsa omaava kuvataiteen alalaji, mutta usein se on ollut myös taistelua kaupunkitilasta.

Suomessa on laillisten maalauspaikkojen määrä kasvanut 200 luvulla kaikissa suurimmissa kaupungeissa. Maalauspaikkoja löytyy Turusta, Helsingistä, Jyväskylästä ja Vantaalta vain muutamia mainitakseni. Kokemukset laillisista maalauspaikoista ovat pääosin positiivisia.

Asenteet graffiteja kohtaan ovat tulleet sallivimmiksi.

Merikratos ja graffitit Merikratoksen ammatillisessa tukihenkilötyössä graffitityöskentelyllä on sama funktio kuin muullakin yhteisellä toiminnallisella tekemisellä.

Voimaannuttava ja kehittävä kokemus edistää työskentelylle asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

Graffitityöskentely lisää työntekijän ja asiakkaiden välistä luottamusta ja ymmärrystä toisiaan kohtaan lastensuojelutyössä. Luottamus ja ymmärrys syntyy prosessista, jossa graffitimaalaus suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä luovana prosessina yhteisten suunnittelukompromissien tuloksena.

Työskentely sopii kaikille asiakkaille, niin tytöille kuin pojillekin, ja se voidaan toteuttaa yksilöohjauksena tai isommalla asiakasryhmällä. Työskentelylle voidaan asettaa tietty teema tai aihe, jonka

puitteissa graffitin maalaus toteutetaan. Merikratoksen graffitityöskentelyssä teos toteutetaan lähimpään luvalliseen maalauspaikkaan, joita Varsinais-Suomessa on esimerkiksi Turussa Kupittaalla tai Salossa Ollikkalassa.

Graffitiprojekti dokumentoidaan ja valokuvataan asiakasta varten. Työskentely on ennen kaikkea ennaltaehkäisevää lastensuojelua ja sen avulla voidaan ohjata myös nuori toteuttamaan itseään luvallisesti ilkivaltaisen käytöksen sijaan. Työskentelyn aikana puhutaan asiakkaan kanssa ilkivaltaisen käytöksen ja laittomien graffitien seuraamuksista ja siitä mitä laki sanoo.

Kuten kaikessa Merikratoksen lastensuojelutyössä, graffitityöskentely on tavoitteellista toimintaa, joka suunnitellaan aina asiakkaan tarpeisiin sopivaksi.

Lauri Kouki sosiaaliohjaaja Merikratos lastensuojelu Oy

Kuva: Kristiina Mäki

Tavoitteena on, että elämäsi muuttuu paremmaksi ja teet sen itse.

MERIKRATOS NEWS 2/2014 │ 30

meidän työ TEHDÄÄN TEIDÄN KOTONA Minä tulen sinun kotiisi. Ylitän kynnyksen monellakin tavalla. Tulen kotiisi, jotta sinun elämäsi muuttuisi paremmaksi. Aika rankka juttu.

Tavoitteena on, että elämäsi muuttuu paremmaksi ja teet sen itse. Mihin minua sitten tarvitaan?

Kun olemme omasta mielestämme umpikujassa, ulkopuolisesta voi olla hyötyä. Minä näen aina eri asioita kuin sinä. Mutta silti, miten minä voin auttaa sinua tekemään omasta elämästäsi sellaista, kuin itse toivot?

Missä opit siellä osaat? Onko se niin?

Arki on useimmiten vaativaa, raskastakin. Kun ongelmat syntyvät arjessa, on luontevaa etsiä niihin ratkaisujakin siellä. Pienen muutoksen rutiiniksi tekeminen kantaa pidemmälle kuin muutoksesta puhuminen.

Minkälaista on sinun parempi arkesi? Mitä se vaatii sinulta ja mitä annettavaa minulla on? Voinko siivota, jos kotisi on sotkuinen, vai pitäisikö minun opettaa sinua siivoamaan? Vai pitäisikö minun pyrkiä tarjoamaan sinulle onnistumisen kokemus jossain ihan muussa? Luottaa siihen, että siitä voimaantuneena jaksat myös alkaa siivota?

Lupa auttaa Minun pitää saada sinulta lupa tulla kotiisi. Sinun täytyy saada kotona olla juuri sellainen kuin olet.

Hyväksyminen ja suvaitseminen ovat ensiarvoisen tärkeitä. Sinun ja minun täytyy tulla hyväksytyksi sellaisena kuin olemme. Se ei tarkoita, että kaikki tekomme olisivat oikein tai hyväksyttyjä.

Suvaitsevaisuus on toisen kunnioittamista ja toisen pitämistä arvokkaana, vaikka erimielisyyttä olisikin siitä mikä on oikein. Suvaitsevaisuus mahdollistaa sen, että voimme aidosti tutkia elämäämme ja sitä mikä siinä on hyvää ja mikä kaipaisi muutosta. Suvaitsevaisuus on tärkeää, jotta kaikki ajatukset ja ideat saataisiin hyödynnettyä.

Sitten tarvitaan yhteinen tavoite ja ajatus siitä miksi työskennellään.

31 │ MERIKRATOS NEWS 2/2014

Tarvitaan yhteinen näkemys siitä mitä kukakin tekee - ja milloin. Tarvitaan myös luottamusta toiseen, siihen, että sovituista asioista pidetään kiinni.

Yhteistyö ja kunnioitus kulmakivinä Asioista sovitaan yhdessä, ihan kuten muissakin työpaikoissa, tai missä tahansa missä ihmiset toimivat toistensa kanssa. Työnjako ei synny itsestään, eikä sitä voi pitää itsestään selvyytenä. Kumpikaan osapuoli ei voi sanella asioita, jos on tarkoitus työskennellä yhdessä.

Toivoa voi ja vaatiakin mutta kun on ihmisistä kyse, kummankin toiveilla tai odotuksilla on yhtä paljon painoa - tai yhtä vähän.

Sitten on tietenkin laki, yhteisesti sovitut säännöt, joiden mukaan mennään. Kenen tulkinta on oikea, sitä selvitellään useiden ammattilaisten voimin oikeuslaitoksessa. Yhteistyötä se ei ole.

Yhteistyö säästää voimia, tai suorastaan lisää niitä. Tarvitaan myös kunnioitusta. Yhteistyössä asetettuja tavoitteita täytyy kunnioittaa, toisen tekemää työtä tulee kunnioittaa ja itseään on kunnioitettava.

Mitä on kunnioitus käytännössä?

Kuuntelemista ja kiinnostumista, avoimuutta uusille ajatuksille, niillekin, jotka eivät ole omiani. Sitoutuminen ja luottamus ovat merkkejä siitä, että kunnioitamme toisiamme: annan jotain itsestäni ja otan vastaan sen mitä sinulla on annettavana. Kun toinen toistamme kunnioittaen pyrimme yhteiseen tavoitteeseen, olemme jo pitkällä.

Ville Suomäki toimitusjohtaja Merikratos sosiaalipalvelut Oy

MERIKRATOS Merikratos on osaavien ja välittävien ihmisten yhteisö, joka kulkee tukena elämän solmukohdissa.

Merikratos auttaa lapsia, nuoria ja perheitä, joiden elämänhaasteet ovat suurimpia kuviteltavissa olevia.

Merikratos tukee myös ammattilaisia ja organisaatioita, jotka tekevät työtään rankassa elämäntilanteessa olevien ihmisten parissa.

www.merikratos.fi 010 830 5100